14834 YHKA opas: Yhteiskuntatieteiden laitos ops

Laitoksen esittely

Yhteiskuntatieteiden laitos (avautuu uuteen välilehteen) on monitieteinen kokonaisuus, johon kuuluu viisi pääainetta kahdella kampuksella. Laitoksella järjestetään yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoihin johtavaa koulutusta sekä tieteellistä jatkokoulutusta.

  • Hyvinvointi yhteiskunnassa (Kuopion kampus)
  • Sosiaalipedagogiikka (Kuopion kampus)
  • Sosiaalipsykologia (Kuopion kampus)
  • Sosiaalityö (Kuopion kampus)
  • Sosiologia (Joensuun ja Kuopion kampukset)
  • Yhteiskuntapolitiikka (Joensuun kampus)

Laitoksella toimii yksi maisteriohjelma:

Laitoksen Kuopion kampuksella järjestetään filosofian sivuaineopetusta. Filosofian sivuaineopetuksesta vastaa Joensuun kampuksella oikeustieteiden laitos.

Laitoksella tarjotaan lisäksi englanninkielistä opetusta vaihto-opiskelijoille seuraavissa oppiaineissa/ohjelmissa:

Sosiaalitieteet, Kuopio / Yhteiskuntatieteet, Kuopio

Sosiaalitieteisiin tai yhteiskuntatieteisiin Kuopion kampukselle valittujen pääaine/ suuntaumisvaihtoehto määräytyy opintojen alkamisajankohdan mukaan.

  1. Opintosa ennen 1.8.2019 aloittaneet. Pääaine voi olla sosiaalipedagogiikka, sosiaalipsykologia tai sosiologia.
  2. Opintonsa 1.8.2019 ja sen jälkeen aloittaneet (hakukohde keväästä 2020 alkaen yhteiskuntatieteet, Kuopio). Suuntautumisvaihtoehdot ovat monitieteinen hyvinvointi yhteiskunnassa -suuntautumisvaihtoehto ja sosiaalipsykologian suuntautumisvaihtoehto.

Oppiaineiden kandidaattiseminaarit ja teoriakurssit järjestetään pääaineittain ja valitsemalla yhden seminaarin opiskelija valitsee samalla kandidaatin tutkinnon pääaineen tai kandidaatin tutkintonsa opintosuunnan. Lisäksi opiskelijan tulee ilmoittaa pääainevalinnastaan/suuntautumisvalinnastaan laitoksen opintoyhteisöstä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen) saatavalla lomakkeella.

Yhteiskuntatieteet, Joensuu

Yhteiskuntatieteet, Joensuu -hakukohteeseen valittujen pääaine on sosiologia tai yhteiskuntapolitiikka. Opiskelija valitsee pääaineen kandidaattiopintojen loppuvaiheessa. Ohjeet pääaineen valitsemiseksi löytyvät yhteiskuntatieteiden laitoksen opintoyhteisöstä (avautuu uuteen välilehteen). Oppiaineiden kandidaattiseminaarit järjestetään pääaineittain.

AHOT eli aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Muissa oppilaitoksissa suoritetuilla tutkinnoilla/opinnoilla voidaan korvata opintoja sen mukaan mitä tiedekunnassa on linjattu ja mitä hyväksilukemisesta (sisällyttämisestä ja korvaamisesta) on oppiaineen sisällä päätetty.

Yhteisesti yhteiskuntatieteiden laitoksella on linjattu seuraavaa

  • Kandidaattivaiheessa voidaan hyväksyä enintään 25 op toiseen tutkintoon kiinnitettyjä opintoja. Tämä voi sisältää pääaineen menetelmäopintoja tai muita pakollisia opintojaksoja esim. Sosiologian perusteet. Tämä ei sisällä tutkintoon pakollisena kuuluvia kieli- ja viestintäopintoja.
  • Kieli- ja viestintäopintojen korvaamisesta päättää Kielikeskus.
  • Menetelmäopintojen osalta on päätetty, että kandidaatin tutkintoon tai maisterin tutkintoon voidaan hyväksilukea enintään 10 vuotta vanhoja opintoja. Itä-Suomen yliopistossa (tai Kuopion tai Joensuun yliopistossa) yhteiskuntatieteellisissä oppiaineissa aloitetun ja kesken jääneen tutkinnon osalta aiemmin tehdyistä menetelmäopinnoista ja niiden soveltuvuudesta nykyiseen opetussuunnitelmaan sovitaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman tekemisen yhteydessä silloin, kun opiskelija palaa suorittamaan tutkintoaan loppuun.
  • AMK-tutkintoon suoritetuilla tutkimusmenetelmäopinnoilla tai täydennyskoulutuksessa tehdyillä menetelmäopinnoilla ei hyväksilueta kandidaatintutkintoon eikä maisteritutkintoon sisältyviä menetelmäopintoja
  • Kandidaatintutkielmaa ei hyväksilueta AMK-tutkintoon tehdyllä opinnäytetyöllä.
  • Maisteritutkintoon voidaan hyväksilukea aikaisempaan maisteritutkintoon suoritettuja opintoja enintään 15 op. Tämä voi sisältää menetelmäopintoja tai tutkintoon kuuluvia pakollisia opintojaksoja, pl. tutkielmaopinnot.
  • Kirjatenttien osalta on linjattu, että opintojakson kirjallisuuden vaihtuessa lukuvuoden alusta, elokuussa voi tenttiä vanhan tai uuden opetussuunnitelman mukaisesti, syyskuun alusta alkaen vain uuden opetussuunnitelman kirjallisuuden mukaisesti.
  • Aikaisempien opintojen perusteella ei voida korvata pro gradu –tutkielmaa eikä henkilökohtaista opintosuunnitelmaa.
  • Työkokemuksella ei lähtökohtaisesti korvata opintojaksoja. Mahdollisista poikkeuksista tähän, esim. harjoittelu, ilmoitetaan opintojakson opintojaksokuvauksessa.

Tarkempia tietoja AHOT-prosessista löytyy KAMUsta sekä yhteiskuntatieteiden laitoksen opintoyhteisöstä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

Ainejärjestöt

Kuopion kampuksen sosiologian, sosiaalipolitiikan, sosiaalipsykologian, sosiaalityön, sosiaalipedagogiikan ja yhteiskuntapolitiikan opiskelijoiden ainejärjestö on Socius ry. Ainejärjestön verkkosivuilta (avautuu uuteen välilehteen) löytyy tarkempaa tietoa ainejärjestöstä.

Praxis ry on Joensuun kampuksella yhteiskuntapolitiikan, sosiologian ja filosofian opiskelijoiden ainejärjestö. Ainejärjestön verkkosivuilta (avautuu uuteen välilehteen) löytyy tarkempaa tietoa ainejärjestöstä.

Harjoittelu

Osana opintoja tehtävässä työharjoittelussa opiskelija voi muun muassa kehittää ja vahvistaa ammattitaitoaan, luoda kontakteja työelämään sekä soveltaa opintojen aikana hankittua osaamista käytännössä.  Harjoittelusta lisätietoja KAMUssa, yhteiskuntatieteiden laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen) sekä harjoitteluopintojaksojen opintojaksokuvauksissa WebOodissa.

Henkilökohtainen opintosuunnitelma

Henkilökohtainen opintosuunnitelma eli HOPS on opiskelijan työväline. HOPS-työskentelyn avulla opiskelijalla on mahdollisuus suunnitella tutkintoon vaadittavia opintojaan ja seurata niiden etenemistä. HOPS ei ole sitova, vaan sitä voi muokata opintojen edetessä. Opiskelijoita ohjaavat ja opastavat oppiaineittain nimetyt HOPS-vastuuhenkilöt sekä muu oppiaineen henkilökunta. Laitoksen opintoyhteisöstä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen) löytyvät tiedot oppiaineiden HOPS-vastuuhenkilöistä.

Opiskelijat suorittavat osana kandidaatintutkintoa Joensuun kampuksella opintojakson 5525010 Henkilökohtainen opintojen suunnittelu (HOPS), yhteiskuntatieteet ja Kuopion kampuksella yhteiskuntatieteiden/sosiaalitieteiden opiskelijat suorittavat opintojakson 5524006 Henkilökohtainen opintojen suunnittelu, sosiaalitieteet ja sosiaalityön opiskelijat suorittavat opintojakson 5513006 Henkilökohtainen opintojen suunnittelu, sosiaalityö. Opintojaksoihin liittyen opiskelijat tekevät henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) WebOodin OodiHOPS-työkalua hyväksi käyttäen. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman teossa opiskelijoita neuvovat ja ohjaavat oppiaineiden amanuenssit. Oppiaineiden amanuenssit hyväksyvät HOPS:t ja antavat niistä opintosuoritusmerkinnän.

Kansainvälinen opiskelu

Ulkomailla opiskelu tarjoaa paitsi mielenkiintoisia kursseja myös uusia kokemuksia, uusia ystäviä, mahdollisuuden käyttää ja parantaa kielitaitoa sekä saada uutta itsevarmuutta. Kansainvälistymistä arvostetaan myös työmarkkinoilla enenevässä määrin, ja siksi vaihto-opiskelu ulkomailla onkin erittäin suositeltavaa. Lähtökohtana on, että ulkomailla suoritetut opinnot luetaan täysimääräisesti osaksi kotimaista tutkintoa.

Ajantasaista tietoa kansainvälisestä opiskelijavaihdosta, vaihto-ohjelmista, vaihtopaikoista, hakuajoista ja ajankohtaisista tapahtumista löytyy KAMUsta sekä Yammerista (esimerkiksi Yammer-ryhmät UEF lähtevät vaihto-opiskelijat // UEF Outgoing Exchange Students sekä Kansainvälistymismahdollisuuksia opiskelijoille // Internationalisation offers for students). Vaihtoon lähtevien ja lähtemistä harkitsevien kannattaa myös tutustua SoleMOVE-järjestelmästä löytyviin vaihtoraportteihin sekä vaihdossa jo olleiden kokemuksiin. Lisätietoa saa myös laitoksen kv-yhteyshenkilöiltä. Yhteyshenkilöiden tiedot ovat yhteiskuntatieteiden laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

Opintoneuvonta

Laitoksen yleisestä opintoneuvonnasta vastaavat oppiaineiden amanuenssit sekä Joensuun että Kuopion kampuksilla. Pääainekohtaisesta opintoneuvonnasta vastaavat oppiainevastaavat. Yksittäisiin opintojaksoihin liittyvää opintoneuvontaa antavat kyseisten opintojaksojen vastuuopettajat. Opintoneuvonnasta tarkemmin laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

Opetus- ja tenttijärjestelyt

Opetusohjelmat löytyvät WebOodista (avautuu uuteen välilehteen). Joidenkin opintojaksojen opetusta sosiologiassa ja yhteiskuntapolitiikassa järjestetään Joensuun ja Kuopion kampuksilla. Kaikkea opetusta ei kuitenkaan järjestetä molemmilla kampuksilla. Opetustapahtuman tietojen yhteydessä mainitaan, järjestetäänkö opetus Joensuun vai Kuopion kampuksella. Sosiaalityön, sosiaalipsykologian ja sosiaalipedagogiikan opetus järjestetään Kuopion kampuksella.

Yhteiskuntatieteiden laitoksen kirjatentit suoritetaan sähköisessä tenttijärjestelmässä. Kirjatenttien tenttiminen on mahdollista molemmilla UEF:n kampuksilla. Luentotentteihin ilmoittautumisen käytännöt vaihtelevat oppiaineissa. Katso luentojen, luentotenttien ja niille ilmoittautumisten tiedot kunkin opintojakson tiedoista WebOodista. Opetus- ja tenttijärjestelyistä, kuten sähköisestä tenttijärjestelmästä, löytyy lisätietoja oppiaineiden oppaista WebOodista. Sähköisessä tenttijärjestelmässä olevia tenttejä (luentotentit, kirjatentit) ei voi etätenttiä muutoin kuin tenttivierailuina niissä korkeakouluissa, joissa tenttivierailu on mahdollinen. Katso tarkemmat tiedot tenttivierailusta ja tenttivierailupaikoista Exam-tenttivierailujen verkkosivuilta (avautuu uuteen välilehteen).

Opintosuoritusten kieli

Opiskelija voi yhteiskuntatieteiden laitoksen tarjoamissa opinnoissa vastata kuulusteluissa ja laatia kirjalliset työt opintojohtosäännössä määritellyllä kielellä. Yhteiskuntatieteiden laitoksella syventävien opintojen pro gradu -tutkielmat voidaan kirjoittaa joko suomen tai englannin kielellä. Englannin kieltä voi pro gradu -tutkielmissa käyttää painavista syistä (esimerkiksi pro gradu – tutkielmassa käytettävä aineisto on englanniksi). Tämä ei koske Border Crossings -maisteriohjelmaa, joka on englanninkielinen. Opetussuunnitelmassa voidaan määrätä muistakin kielistä. Opintojohtosäännöstä poikkeavat määräykset on annettu opintojaksokuvausten yhteydessä. Vaikka opintojakson suorituskieli on suomi, voi opintojakson oppimateriaaleissa olla myös englanninkielistä aineistoa.

Opintokokonaisuuden hakeminen ja arvostelu

Oppiaineiden opintokokonaisuuksien koostamisesta vastaavat oppiaineittain nimetyt amanuenssit (opintokokonaisuuksien koostavien henkilöiden tarkemmat tiedot laitoksen opintoyhteisössä ja WebOodissa olevissa opinto-oppaissa (linkit avautuvat uuteen välilehteen). Opintokokonaisuuden koostamista voi hakea joko henkilökohtaisesti käymällä tai lähettämällä sähköpostia (etunimi.sukunimi@uef.fi).

Opintokokonaisuutta haettaessa tulee ilmoittaa seuraavat tiedot

  • nimi, opiskelijanumero
  • mistä kokonaisuudesta on kyse
  • mitä opintojaksoja kokonaisuuteen tulee
Tiedottaminen

Yhteiskuntatieteiden laitos tiedottaa ajankohtaisista asioista laitoksen Yammer-ryhmissä.

Yammer on laitoksen virallinen viestintäväylä. Sieltä opiskelijoiden tulee seurata ainakin oman oppiaineen tiedotusryhmää seuraavasti:

  • Hyvinvointi yhteiskunnassa, Kuopio: Hyvinvointi yhteiskunnassa (opiskelija ja opettajat)
  • Sosiaalitieteet, Kuopio/Yhteiskuntatieteet, Kuopio: Sosiaalitieteet, Kuopio (opiskelijat)
  • Sosiaalityö: Sosiaalityö (opiskelijat)
  • Sosiaalityö: Sosiaalityön maisterivaiheen aloittavat opiskeljat, syksy (aloitusvuoden mukainen ryhmä)
  • Sosiologia, Kuopio: Kuopion sosiologit (opiskelijat ja opettajat)
  • Yhteiskuntatieteet, sosiologia ja yhteiskuntapolitiikka, Joensuu: Yhteiskuntatieteiden laitoksen opiskelijat, Joensuu

Yhteiskuntatieteiden laitos on myös... (linkit avautuvat uuteen välilehteen)

Tuutorointi

Opiskelijatutorit toimivat opintojaan aloittavien opiskelijoiden tukena ja ohjaavat opiskelijoita opiskeluun liittyvissä käytännön kysymyksissä. Tutoropiskelijoiden esittelyt laitoksen Smart Start -oppaissa, jotka ovat KAMUssa.

Sosiaalityö YTK ja YTM

Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto pääaineena sosiaalityö (YTK)

Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto pääaineena sosiaalityö on laajuudeltaan 180 opintopistettä. Kandidaattiopinnoissa sosiaalityön pääaineopinnot koostuvat sosiaalityön perusopinnoista ja sosiaalityön aineopinnoista. Perusopinnoissa luodaan pohjaa sosiaalityön teoreettiseen ja ammatilliseen perustaan. Aineopinnoissa painottuvat puolestaan ammattikäytäntöihin, juridisiin kysymyksiin sekä sosiaalityön tutkimuksen tekemisen perustaitoihin liittyvät opinnot.

Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto pääaineena sosiaalityö (YTM)

Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto on laajuudeltaan 120 op ja se koostuu kokonaisuudessaan sosiaalityön pääaineopinnoista. Sosiaalityö pääaineenaan yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon suorittava opiskelija saa sosiaalihuollon ammattihenkilöstölain (L817/2015) mukaisen pätevyyden sosiaalityöntekijän tehtäviin. Ammatillisen kelpoisosuuden lisäksi koulutus antaa tutkijan valmiudet ja laajan yhteiskuntatieteellisen yleissivistyksen.

Tutkintojen rakenteet ja opintojen ohjeellinen ajoittuminen

Tarkemmat tiedot sosiaalityön tutkintojen tutkintorakenteista sekä opintojaksojen kuvaukset sosiaalityön opinto-oppaassa WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen) sekä opintojen tavoitteellinen suoritusajankohta laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

Aikaisempien opintojen hyväksiluvun perusteet sosiaalityön oppiaineessa

5513104 Sosiaalityön käytäntö I: Toimijuuden tukemisen perusteet 5 op.

  • Opiskelija, joka on suorittanut sosionomin, geronomin, kuntoutuksen ohjaajan tai yhteisöpedagogin ammattikorkeakoulututkinnon saa opintojakson korvattua kokonaan.

5513107 Sosiaalityön ammatillisuus ja toimintaympäristö 5 op

  • Sosionomi AMK, geronomi AMK, kuntoutuksen ohjaaja AMK ja yhteisöpedagogi AMK -tutkinnolla saa hyväksiluetuksi opintojakson kirjallisuustentin. Monimuoto-osuus opintojaksolta tulee suorittaa.

5513704 Sosiaalityön käytäntö 3, Asiantuntijuuden kehittyminen 15 op

  • Opiskelija, joka on toiminut vähintään 2 vuotta sosiaalityön asiantuntijatehtävissä vähintään 3 kk:n jaksoissa viiden viime vuoden aikana, saa käytännönopetusjaksosta lyhennyksen. Kaikki muu opintojaksoon sisältyvä jää suoritettavaksi.

Lisäksi sosionomi, geronomi, kuntoutuksen ohjaaja, ja yhteisöpedagogi AMK-tutkinnon suorittaneille hyväksytään vapaasti valittavat sivuaineopinnot, yhteensä 45 op. Pakollinen sivuainekokonaisuus tulee suorittaa.

Täydentävät opinnot maisterihaussa valituille opiskelijoille, joilla suoritettuna lisäksi tai tutkinnon osana sosiaalityön perus- ja aineopintokokonaisuudet (25 op + 35 op):

Sosiaalityön aineopinto-opintoja täydennetään siten, että niiden kokonaislaajuus on yhteensä 60 op (ei sisällä perusopintokokonaisuutta).

Sosiaalityön aineopintojen täydentäminen, jos taustalla soveltuva AMK-tutkinto:

  • Tutkimusmenetelmäopinnot 10 op (max. 10 vuotta vanhat hyväksytään)
  • Kandidaatintutkielma 10 op
  • Käytäntö 2 10 op
  • (Juridiikka, jos ei ole jo suoritettu perus- ja aineopinnoissa)
  • Yhteiskuntatieteiden tiedonhaku 1 op
  • Tieteenfilosofia 2 op
  • Sosiaalityön tutkimuksen analysoiminen 2 op

Sosiaalityön aineopintojen täydentäminen puuttuvilta osin, jos taustalla yliopistotutkinto:

  • Käytäntö II, 10 op, aiemmin hyväksiluettu opintojakso suoritetaan
  • Tutkimusmenetelmäopinnot 10 op (max. 10 vuotta vanhat hyväksytään)
  • Juridiikka, jos ei ole jo suoritettu perus- ja aineopinnoissa 5 op

Kriteerit ovat astuneet voimaan 1.8.2019 dekaanin päätöksellä.

Sosiaalitieteet YTK

Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto 180 op

Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto Kuopion kampuksella rakentuu sosiaalipedagogiikan, sosiaalipsykologian ja sosiologian tieteenalaopinnoista. Yhteiskuntatieteiden kandidaatin koulutus Kuopion kampuksella on sekä tieteellisesti kiinnostavaa että työelämään sovellettavaa. Opetus sisältää yhteiskuntatieteiden perusvalmiudet: tärkeimmät teoriat ja tiedonhankinnan menetelmät. Koulutuksessa painotetaan erityisesti tietoa hyvinvoinnin yksilöllisistä, yhteisöllisistä ja yhteiskunnallisista osatekijöistä ja niiden suhteista.

Pääaine/suuntautumisvaihtoehto valitaan kandidaatin tutkinnon aikana. Maisterin tutkinto suoritetaan valitussa pääaineessa /suuntautumisvaihtoehdossa, ja se sisältää pääaineen /suuntautumisvaihtoehdon syventäviä tieteenalaopintoja sekä hyvinvointiasiantuntemusta laajentavia sivuaineopintoja.

Aikaisemmin kuin 1.8.2019 opintonsa aloittaneet voivat valita pääaineekseen sosiaalipsykologian, sosiologian tai sosiaalipedagogiikan. Tiedekuntaneuvosto päätti 19.8.2019 kokouksessaan lopettaa sosiaalipedagogiikan ja sosiologian pääaineiden tutkintokoulutuksen Kuopiossa siirtymäajan jälkeen. Näin ollen, jos opiskelija on valinnut tai valitsee pääaineekseen sosiologian tai sosiaalipedagogiikan, on noissa pääaineissa mahdollista suorittaa tutkinto (yhteiskuntatieteiden kandidaatti ja maisteri) 31.7.2026 saakka. Sellaisten 1.8.2019 tai aikaisemmin aloittaneiden opiskelijoiden, jotka eivät ole vielä valinneet pääaineitta, on mahdollista valita myös hyvinvointi yhteiskunnassa -suuntautumisvaihtoehto.

1.8.2019 tai sen jälkeen opintonsa aloittaneet voivat valita kahdesta suuntautumisvaihtoehdosta: sosiaalipsykologia tai hyvinvointi yhteiskunnassa. Valinta tehdään samoin kuin pääaineiden kohdalla eli toisen opiskeluvuoden keväällä.

Jos opiskelijalla on opinnot aloittaessaan suoritettuna yliopistotasoinen sosiaalipedagogiikan, sosiaalipsykologian, sosiologian tai niitä vastaava perusopintokokonaisuus (väh. 25op), saa hän hyväksiluvun sosiaalitieteiden perusopinnoista täydentämällä kokonaisuutta kahdella muulla peruskurssilla. Eli esim. jos opiskelija on suorittanut sosiaalipsykologian perusopinnot (25op), täydentää hän kokonaisuutta sosiologian ja sosiaalipedagogiikan peruskursseilla. Siten opiskelijan perusopintojen laajuudeksi tulee 25 op sijasta 35 op ja hän voi vähentää kandidaatin tutkinnon vapaasti valittavien sivuaineiden määrästä 10 op.

Tutkinnon rakenne ja opintojen ohjeellinen ajoittuminen

Tarkemmat tiedot tutkintorakenteesta ja opintojen sisällöstä ovat sosiaalitieteiden opinto-oppaassa WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen) ja opintojen ohjeellinen ajoittuminen on kerrottu laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

Hyvinvointi yhteiskunnassa YTM

Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto, Hyvinvointi yhteiskunnassa -suuntautumisvaihtoehto

Hyvinvointi yhteiskunnassa avaa näkymän hyvinvoinnin yhteiskunnallisiin ja globaaleihin rajoituksiin ja mahdollisuuksiin. Opinnot kiinnittyvät kestävän hyvinvoinnin kehykseen. Ne tarjoavat vahvan pohjan hyvinvoinnin sosiaalisten perustojen, rakenteellisten ja kulttuuristen ehtojen sekä hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuuksien ymmärtämiselle. Opinnot ruokkivat kriittistä ja analyyttista ymmärrystä hyvinvoinnista ja sen kääntöpuolista, eriarvoisuudesta ja huono-osaisuudesta, sekä siitä, miten hyvinvointia tuotetaan ja vahvistetaan. Hyvinvointia tarkastellaan niin yhteiskunnallisella, yhteisöllisellä kuin läheissuhteiden tasolla sekä kasvun ja kasvatuksen näkökulmista. Tärkeitä ovat myös oikeudenmukaisuuteen ja hyvinvoinnin jakautumisen tasavertaisuuteen liittyvät kysymykset. Laajat opinnot mahdollistavat keskittymisen johonkin hyvinvoinnin osa-alueeseen oman kiinnostuksen mukaan.

Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto on laajuudeltaan 120 op. Se koostuu Hyvinvointi yhteiskunnassa -suuntautumisvaihtoehdon yhteisistä opinnoista, valinnaisista syventävistä temaattisista opinnoista, tutkielmaopinnoista sekä yhteiskuntatieteiden syventävistä tutkimusmenetelmäopinnoista.

Tutkinnon rakenne ja opintojen ohjeellinen ajoittuminen

Hyvinvointi yhteiskunnassa -suuntautumisvaihtoehdon maisteritutkinnon tutkintorakenne ja opintojen sisältö on kerrottu WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen) olevassa opinto-oppaassa.

Sosiaalipedagogiikka YTM

Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto pääaineena sosiaalipedagogiikka (YTM)

Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto on laajuudeltaan 120 op ja se koostuu sosiaalipedagogiikan pääaineopinnoista, yhteiskuntatieteiden syventävistä tutkimusmenetelmäopinnoista sekä hyvinvoinnin asiantuntijuutta tukevista sivuaineopinnoista. Sosiaalipedagogiikan pääaineesta valmistuu yhteiskuntatieteiden maistereita, joilla on vahva sosiaalipedagoginen asiantuntemus, tutkijan valmiudet ja laaja yhteiskuntatieteellinen sivistys. Sosiaalipedagogisen asiantuntijuuden sovellusmahdollisuudet ovat laajat. Sosiaalipedagogiikan asiantuntijan työllisyysmahdollisuuksia on kaikenikäisten ihmisten parissa tehtävän työn kentillä julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla.

Tutkinnon rakenne ja opintojen ohjeellinen ajoittuminen

Sosiaalipedagogiikan maisteritutkinnon tutkintorakenne ja opintojen sisältö on kerrottu WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen) olevassa opinto-oppaassa.

Sosiaalipsykologia YTM

Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto pääaineena sosiaalipsykologia (YTM)

Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto on laajuudeltaan 120 op. Sosiaalipsykologian maisterivaiheen opinnot koostuvat pääaineen opinnoista (100 op) sekä hyvinvointitutkimusta koskevaa asiantuntemusta laajentavista sivuaineopinnoista (20 op). Opintojen aikana opiskelija syventää tietojaan sosiaalipsykologian teorioista, tutkimusalueista ja sovellusmahdollisuuksista sekä hankkii tutkimuksen tekemisessä ja käytännön työssä tarvittavia taitoja. Opinnot tarjoavat yleisiä valmiuksia sosiaalipsykologisen tiedon soveltamiseen erilaisissa työtehtävissä.

Sosiaalipsykologinen tutkimus, sosiaalipsykologian soveltavat opinnot sekä tutkimusmenetelmäopinnot sisältävät valinnaisuutta. Valinnaisten opintojen suorittamisesta sovitaan henkilökohtaisessa HOPS-keskustelussa.

Tutkinnon rakenne ja opintojen ohjeellinen ajoittuminen

Katso tarkemmat tiedot tutkintorakenteesta, opintojaksokuvaukset ja opintojaksojen vastuuhenkilöt sosiaalipsykologian opinto-oppaasta WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen).

Yhteiskuntatieteet YTK

Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto (180 op)

Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto Joensuun kampuksella rakentuu sosiologian ja yhteiskuntapolitiikan tieteenalaopinnoista. Opetus sisältää yhteiskuntatieteiden perusvalmiudet: tärkeimmät teoriat ja tiedonhankinnan menetelmät. Näitä sovelletaan yhteiskunnallisesti keskeisiin kysymyksiin työstä, koulutuksesta, hoivasta, liikkuvuudesta ja monikulttuurisuudesta sekä näiden välisistä suhteista. Opetuksessa painottuvat globaalin koulutusyhteiskunnan ja muuttuvien työmarkkinoiden prosessit ja niiden hallitseminen sekä arkisen hyvinvoinnin kysymykset.

Pääaine valitaan kandidaatin tutkinnon aikana ennen sosiologian tai yhteiskuntapolitiikan kandidaattiseminaarin aloittamista. Kandidaatintutkintoa haettaessa tarvitaan pääaine. Valittu pääaine ilmoitetaan yhteiskuntatieteiden laitoksen opintoyhteisöstä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen) saatavalla lomakkeella. Täytetty lomake palautetaan Itä-Suomen yliopiston opintopalveluihin. Pääaineen valitsemiseen liittyvissä kysymyksissä neuvoo yhteiskuntatieteiden amanuenssi. Maisterin tutkinto suoritetaan valitussa pääaineessa, ja se sisältää pääaineen tieteenalaopintoja sekä syventää kandidaatin tutkinnon erityisalojen tietämystä.

Yhteiskuntatieteellinen koulutus Joensuun kampuksella tarjoaa mielenkiintoista ja työelämän tarpeita vastaavaa yhteiskuntatieteellistä opetusta. Joensuun kampus tarjoaa opiskelijalle laajan sivuainevalikoiman.

Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija osaa hankkia tietoa, jäsentää sitä ja käyttää erilaisissa tehtävissä.  Hän hallitsee yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen perusteet tieteellisen työskentelytavan. Hän myös osaa soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä. Kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija tietää, kuinka uusia asioita voi oppia, mistä tietoa haetaan ja kuinka tehdään työtä erilaisia asiantuntemuksia edustavien yhteistyönä.

Yhteiskuntatieteiden perusopinnot ja yhteiskuntatieteiden aineopinnot eivät ole valittavissa sivuainekokonaisuuksiksi, vaan sivuaineopiskelija voi valita joko sosiologian tai yhteiskuntapolitiikan sivuainekokonaisuuden.

Tutkinnon rakenne ja opintojen ohjeellinen ajoittuminen

Katso tarkemmat tiedot tutkintorakenteesta, opintojaksokuvaukset ja opintojaksojen vastuuhenkilöt WebOodisssa (avautuu uuteen välilehteen) olevasta yhteiskuntatieteiden opinto-oppaasta.

Sosiologia YTM

Sosiologia sopii pääaineeksi ihmisille, jotka ovat kiinnostuneet siitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu, miksi asiat ovat siten kuin ovat ja miten ne voisivat olla toisin, miten ihmiset ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja minkälaiset prosessit säätelevät ihmisten sosiaalista toimintaa ja ajattelua. Sellaiselle, joka miettii esimerkiksi, miten yhteiskunnallinen hyvinvointi tai pahoinvointi muodostuu, mistä eriarvoisuus, (epä)oikeudenmukaisuus ja syrjintä aiheutuvat, miten ihmisen toiminta riippuu yhteisöstä ja suhteista toisiin ihmisiin, sekä niihin kytkeytyvistä empatiakuiluista ja solidaarisuusvajeista, miten koulutus- ja työmarkkinat, organisaatiot ja erilaiset ryhmät toimivat tai kuinka yhteiskunnan rakenne ja kulttuuri muuttuvat, sosiologian opiskelu tarjoaa kiinnostavia näkökulmia.

Sosiologista ajattelua opiskellaan perehtymällä sosiologisiin käsityksiin ja havaintoihin yhteiskunnan rakenteista ja sosiaalisesta toiminnasta eli siitä, millä tavoin yhteiskunnan, instituutioiden ja organisaatioiden voidaan ajatella toimivan, miten sosiaalinen järjestys on mahdollinen ja mikä sitä uhkaa. Sosiologiset teoriat käsittelevät myös kulttuuria laajasti ymmärrettynä, sosiaalista vuorovaikutusta ja yksilöiden ja organisaatioiden toimintaan ja merkityksenantoon liittyviä kysymyksiä. Tutkimusmenetelmien avulla harjoitellaan systemaattista tiedon keräämistä, saadun tiedon analysoimista, tulkintaa ja esittämistä.

Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto pääaineena sosiologia (YTM)

Maisterin tutkinnossa syvennetään sosiologian sisällöllistä, käsitteellistä, teoreettista ja metodologista tietoperustaa. Tavoitteena on hankkia hyvät edellytykset itsenäiseen tutkimustiedon tuottamiseen ja soveltamiseen sekä tutkimustiedon kriittiseen lukemiseen ja analysoimiseen. Maisterin tutkinto antaa edellytykset toimia asiantuntijana yhteiskunnallisten ilmiöiden selittämistä ja ymmärtämistä vaativissa tehtävissä sekä tekee mahdolliseksi osallistua tieteelliseen sosiologian jatkokoulutukseen. Maisteriopinnot (120 op) koostuvat sosiologian syventävistä opinnoista.

Tutkinnon rakenne ja opintojen ohjeellinen ajoittuminen

Katso tarkemmat tiedot tutkintorakenteesta, opintojaksokuvaukset, opintojen ohjeellinen ajoittuminen ja opintojaksojen vastuuhenkilöt WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen) olevasta sosiologian opinto-oppaasta.

Yhteiskuntapolitiikka YTM

Yhteiskuntapolitiikka sopii pääaineeksi niille, joita kiinnostaa yhteiskunnallinen muutos ja sen hallinta kaikilla elämän tasoilla: niin maailmanpolitiikassa kuin arkielämässä ja kaikkialla siinä välissä. Yhteiskuntapolitiikassa haetaan käsitteitä ja ymmärrystä sille, miten yhteiskunnista on tullut sellaisia kuin ne ovat nyt ja miten niitä voi muuttaa. Millaisia erilaisia aatteita, ideoita ja oppeja on sille, miten hyvinvointia parhaiten edistetään? Keille kaikille hyvinvointi kuuluu? Keitä tipahtaa tahallisesti ja tahattomasti ulos? Millainen on ideaali kansalainen ja millaiset keskustelut siihen ovat johtaneet? Kuuluuko sosiaaliturva ja hyvinvointi ansaita ja miten? Yhteiskuntapolitiikka-oppiaineesta saa tietoa ja ymmärrystä globalisoitumisesta ja sen erilaisista paikallisista ilmenemismuodoista. Kuinka globaaleja uhkia – esimerkiksi ympäristökysymystä tai työmarkkinoita - voidaan säädellä? Keskeinen yhteiskuntapolitiikan osa on arkisen selviytymisen tutkiminen ja sen analyysi, kuinka sitä voitaisiin parantaa. Pohjoismainen hyvinvointimalli on vielä hallitseva, mutta siihen tulee jatkuvasti uusia elementtejä ja sitä haastetaan. Mikä ero on resursseilla ja oikeuksilla? Onko tasa-arvo tavoiteltavaa ja jos, millainen tasa-arvo? Kuinka ihmiset "tekevät" yhteiskuntapolitiikkaa joka päivä yhdessä ja erikseen, erilaisissa ryhmissä, yhdistyksissä ja instituutioissa? Mitä on ylirajainen yhteiskuntapolitiikka? Miten globalisoituminen, liikkuvuus ja ylirajainen elämäntapa haastavat kansallisvaltion ja sen yhteiskuntapolitiikan?

Yhteiskuntapoliittista lähestymistapaa voi soveltaa miltei mihin tahansa ilmiöön lähtien ilmastonmuutoksesta päätyen sisustusblogeihin. Siinä tarkastellaan, mitä nuo ilmiöt tarkoittavat, miten ne tuntuvat ja kuinka ne koetaan, miten niihin voi puuttua ja kuinka niitä on mahdollista muuttaa. Yhteiskuntapolitiikka tarjoaa käsitteellisiä keinoja ymmärtää maailmaa sekä laajan valikoiman erilaisia menetelmiä saada tarvittavaa tietoa ja muokata se analyysiksi.

Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto (120 op)

Maisterin tutkinnon suoritettuaan opiskelija

  • Tunnistaa yhteiskuntapoliittisen kysymyksen ja osaa sijoittaa sen erilaisiin tapoihin ymmärtää yhteiskuntapolitiikan, hyvinvoinnin ja tasa-arvoisuuden kehitys
  • Osaa hankkia uutta tietoa yhteiskunnasta, ihmisistä, palveluista, etuuksista ja niiden suunnittelusta sekä hallinnan keinoista
  • Osaa tarkastella erilaisten yhteiskunnallisten rakenteiden ja niiden muutoksen seurauksia tai mahdollisia seurauksia ihmisille
  • Osaa kerätä ja analysoida ihmisten yhteiskuntaa ja politiikkaa koskevia kokemuksia ja ideoita
  • Osaa suunnitella, toteuttaa ja raportoida tutkimuksen
  • Tuntee tavat tehdä yhteistyötä kansalaisten, ryhmien ja muiden asiantuntijoiden kanssa
  • Kykenee tekemään omaperäisiä ja kyseenalaistavia kysymyksiä siitä, kuinka yhteiskunta muuttuu ja sitä hallitaan
  • Pystyy perustelemaan kantansa perustuen tietoon ja päättelyyn
  • Tunnistaa puutteellisen informaation ja tuntee tutkimuseettiset säännöt
  • Saa valmiuden tieteellisen jatkokoulutukseen omalla alallaan

Tutkinnon rakenne ja opintojen ohjeellinen ajoittuminen

Yhteiskuntapolitiikan maisteriopinnot koostuvat kokonaan pääaineopinnoista. Katso tarkemmat tiedot tutkintorakenteesta, opintojaksokuvaukset, opintojen ohjeellinen ajoittuminen sekä opintojaksojen vastuuhenkilöt WebOodissa olevasta yhteiskuntapolitiikan opinto-oppaasta.