Väitöskirjan tulee osoittaa, että väittelijä on perehtynyt syvällisesti omaan tutkimusalaansa, siihen liittyviin tieteenaloihin ja yleiseen tieteenteoriaan. Lisäksi sen tulee osoittaa tekijänsä taitoa soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä omalla tutkimusalalla sekä taitoa tuottaa itsenäisesti uutta tietoa.
Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä
- yksittäinen tutkimus (monografia). Monografia on jatko-opiskelijan omasta tutkimuksestaan laatima teos. Se on julkaisuna yhtenäinen ja itsenäinen, ja siinä tulee kuvata tutkimuksessa käytetyt aineistot, menetelmät ja tulokset kokonaisuudessaan.
- artikkeliväitöskirja. Artikkeliväitöskirjassa on oltava vähintään kaksi vertaisarvioitua ja julkaistavaksi hyväksyttyä artikkelia sekä yksi vertaisarviointiin arvioitavaksi otettu käsikirjoitus. Vertaisarvioinnilla tarkoitetaan tiedeyhteisön käytäntöä, jossa artikkeli tai kokoomateoksen osa on käynyt läpi riippumattoman asiantuntijan suorittaman ennakkoarvioinnin. Kyseisen arvioinnin tulee olla todennettavissa. Muut artikkelit voivat olla julkaistavaksi tarkoitettuja käsikirjoituksia. Julkaistuksi artikkeliksi katsotaan sarjan ennakkoon sähköisesti julkaisema artikkeli. Silloin kun referoidut artikkelit ovat yhteisjulkaisuja, jatkotutkinto-opiskelijan täytyy olla päävastuussa vähintään kahdesta artikkelista. Jos artikkelit tai esseet on kirjoitettu yhteistyönä, tekijän on annettava kirjallinen selvitys omasta osuudestaan yhteisjulkaisussa hakiessaan väittelylupaa. Yhteisjulkaisun saa sisällyttää korkeintaan kahteen eri väitöskirjaan. Noudatamme TENK:n suosituksia tieteellisten julkaisujen tekijyydestä.
Kauppatieteissä väitöskirjaksi voidaan myös hyväksyä esseeväitöskirja. Esseeväitöskirja muodostuu vähintään kolmesta julkaistusta tai julkaisemattomasta, itsenäisistä kokonaisuuksista, jotka käsittelevät samaa tutkimusongelmaa tai ongelmakokonaisuutta. Osa itsenäisistä kokonaisuuksista voi olla tieteellisiä artikkeleita tai muita julkaisuja ja osa julkaisemattomia esseitä.
Suositeltavaa on julkaista kansallisissa ja/tai kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä, sarjoissa tai erillisteoksissa, jotka ovat erikoistuneet tieteellisten tutkimustulosten julkaisemiseen, joilla on asiantuntijoista koostuva toimituskunta ja joilla on ISSN tai ISBN-tunnus (esim. JUFO-tasoluokka 1–3 tai vastaava, ks. Julkaisufoorumi)
Artikkeliväitöskirjaan ja esseeväitöskirjaan tulee lisäksi sisällyttää johdanto-osa.
Väitöskirjan kieli on suomi, englanti tai muu jatkotutkintokoulutuksesta vastaavan dekaanin hyväksymä kieli (Koulutuksen johtosääntö 26 §).
Lisätietoja
Annikki Honkanen
Anne Korhonen
Väittelyluvan hakeminen eli väitöskirjan jättäminen esitarkastukseen
Kun olet arvioinut yhdessä ohjaajiesi kanssa, että väitöskirjasi on valmis tarkastettavaksi, voit hakea väittelylupaa ja jättää väitöskirjasi esitarkastukseen. Huomaathan, että ennen esitarkastukseen jättämistä sinun tulee suorittaa väitöskirjasi alkuperäisyyden tarkistus yliopiston ja tiedekunnan ohjeiden mukaisesti.
Toimita tämän jälkeen väitöskirjasi käsikirjoitus pdf-muodossa ja väittelylupahakemus osoitteeseen: [email protected]. Tarvittaessa pyydä väittelylupahakemus em. osoitteesta. Työn ei tarvitse olla taitettuna yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan taittopohjaan vielä tässä vaiheessa.
Jos teet artikkeliväitöskirjaa, lähetä väittelylupahakemuksen mukana julkaisusarjoilta saamasi kirjeet/viestit artikkeleiden hyväksymisestä julkaisuun tai arviointiprosessiin (julkaisemattomat artikkelit), selvitys omasta osuudestasi artikkeleissa sekä ohjaajan ilmoitus plagiaatintunnistuksen läpäisemisestä hyväksytysti. Selvitys omasta osuudestasi on vapaamuotoinen raportti, jossa ilmoitat työpanoksesi ja asemasi kirjoittajana (esim. ensimmäinen kirjoittaja tai vastuullinen kirjoittaja; prosenttiosuus työpanoksestasi keskimäärin) tai kuvaat, mistä julkaisun osista (esim. metodologia tai aineistojen kerääminen) olet vastannut.
Esitarkastajien määrääminen
Oman laitoksesi johtaja ja pääohjaajasi tekevät esityksen esitarkastajista ja ilmoittavat heidän yhteystietonsa ja oppiarvonsa osoitteeseen [email protected]. Varadekaani määrää väitöstutkimuksen esitarkastajiksi kaksi Itä-Suomen yliopiston ulkopuolista henkilöä, joilla tulee olla vähintään dosentin pätevyys tai sitä vastaava tieteellinen pätevyys. Mikäli esitarkastajalla ei ole dosentin pätevyyttä, varadekaani toteaa sen CV:n, julkaisuluettelon ja professorin lausunnon perusteella.
Väitöskirjan ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana, eikä tehtävään nimetä henkilöä, jolla on ollut tutkimusaiheeseen liittyviä yhteisiä julkaisuja tai tutkimusprojekteja väittelijän kanssa jatko-opintojen aikana tai joka on muutoin hallintolain mukaan esteellinen. Esteellisyydestä tarkemmin Itä-Suomen yliopiston yliopiston esteellisyysohjeessa (vaatii kirjautumisen).
Huom! Pääohjaaja, pyydä esitarkastajaksi suostuneilta asiantuntijoilta CV ja julkaisuluettelo (pdf-muodossa; ei linkkejä) pätevyyden ja/tai mahdollisen esteellisyyden toteamiseksi. Jos esitarkastaja ei ole professori tai dosentti, pyydä lisäksi oppiaineen professorilta tai laitoksen johtajalta vapaamuotoinen lausunto asiantuntijan pätevyydestä. Lähetä em. dokumentit osoitteeseen [email protected].
Esitarkastajien lausunnot ja päätös väittelyluvasta
Esitarkastajien tulee toimittaa lausuntonsa tiedekuntaan viimeistään 30 päivän kuluessa siitä, kun opinnäyte on lähetetty esitarkastajille. Tarvittaessa dekaani voi myöntää lisäaikaa. (Koulutuksen johtosääntö 36 §). Virkailija toimittaa lausunnot (yhteislausunnon) sinulle kuulemista varten ja ohjaajille tiedoksi. Kun olet hyväksynyt lausunnot, varadekaani päättää väittelyluvasta. Virkailija lähettää sinulle päätöksen sekä tarvittavat ohjeet. Mikäli esitarkastajat tai toinen heistä eivät puolla väittelyluvan myöntämistä, ota yhteyttä ohjaajiisi ja virkailijaan ([email protected]).
Esitarkastuksen keskeyttäminen
Kun väitöskirjatutkija saa tiedon esitarkastajien lausunnosta ja arvosanaehdotuksesta, hänen on mahdollista keskeyttää opinnäytteen arviointiprosessi. Keskeyttäminen tehdään kirjallisesti ja sen saa tehdä vain yhden kerran.
Opiskelija voi jättää opinnäytteensä uudelleen arvioitavaksi kirjoitettuaan opinnäytteensä uudelleen huomioiden syventävien opintojen opinnäytetyön vastuullisen ohjaajan, lisensiaatintutkielman tarkastajan tai väitöskirjan esitarkastajan esittämät sisällölliset ja muodolliset huomiot. Mikäli opinnäytettä ei oteta arvioitavaksi, siitä annetaan muutoksenhakukelpoinen päätös. (Koulutuksen johtosääntö 37 §)
Väitöskirjan julkaiseminen
Voit julkaista väitöskirjasi joko tiedekunnan julkaisusarjassa “Dissertations in Social Sciences and Business Studies” tai muussa tieteellisessä sarjassa. Tiedekunnan julkaisuohjeet löydät Kamusta.
Päätös vastaväittäjästä, kustoksesta ja väitösajankohdasta
Sovi ohjaajasi ja vastaväittäjäksi aiotun henkilön kanssa väitöstilaisuutesi ajankohta. Tämän jälkeen laitoksesi johtaja ja pääohjaajasi tekevät esityksen vastaväittäjästä ja ilmoittavat tämän yhteystiedot sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. Varadekaani määrää tilaisuuteen vähintään yhden vastaväittäjän, jonka tulee olla Itä-Suomen yliopiston ulkopuolinen henkilö, jolla on vähintään dosentin pätevyys tai vastaava tieteellinen pätevyys (Koulutuksen johtosääntö 36 §). Mikäli vastaväittäjällä ei ole dosentin pätevyyttä, dekaani toteaa sen CV:n ja julkaisuluettelon perusteella.
Lisäksi varadekaani määrää julkista väitöstilaisuutta varten kustoksen, joka edustaa yliopistoa (Koulutuksen johtosääntö 36 §). Kustoksen tulee olla Itä-Suomen yliopistoon palvelussuhteessa oleva dosenttitasoinen henkilö tai emerita-/emeritussopimuksen omaava professori. Kustoksena toimii useimmiten pääohjaaja.
Virkailija valmistelee varadekaanin päätöksen ja lähettää sen ohjeineen sinulle, kustokselle ja vastaväittäjälle.
Huom! Pääohjaaja, pyydä vastaväittäjäksi suostuneelta asiantuntijalta CV ja julkaisuluettelo (pdf-muodossa) pätevyyden ja/tai mahdollisen esteellisyyden toteamiseksi. Jos vastaväittäjä ei ole professori tai dosentti, pyydä lisäksi oppiaineen professorilta tai laitoksen johtajalta vapaamuotoinen lausunto asiantuntijan pätevyydestä. Lähetä em. dokumentit osoitteeseen [email protected]. Jos vastaväittäjäksi aiottu henkilö on toiminut esitarkastajana ko. tarkastusprosessissa, dokumentteja ei tarvitse lähettää.
Väitöksestä tiedottaminen
Voit tiedottaa väitöksestäsi, kun olet saanut väittelyluvan ja kun väitöstilaisuuden aika ja paikka ovat tiedossa. Tiedottamista varten lue Kamussa olevat tiedotusohjeet ja täytä sähköinen väitöstietolomake.
Väitöskirjan julkinen tarkastus eli väitöstilaisuus
Väitöstilaisuus tulee järjestää jommallakummalla yliopiston kampuksista. Lue lisää väitöstilaisuuden järjestämisestä Kamussa.
Sinun tulee itse huolehtia väitöstilaisuuden käytännön järjestelyistä (mm. tilavaraus, väitöskahvit, karonkka) yhdessä oman laitoksesi kanssa. Väitöstilaisuuden kulkua koskevan tiedekunnan ohjeen löydät jäljempänä olevasta luvusta.
Vastaväittäjän lausunto ja väitöskirjan arvosteleminen
Väitöstilaisuuden jälkeen vastaväittäjän tai vastaväittäjien on annettava kahden viikon kuluessa tiedekunnalle kirjallinen lausunto väitöskirjastasi ja sen puolustamisesta. Myös väitöstilaisuudessa esitetty huomautus on toimitettava kirjallisesti tiedekunnalle kahden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta (Koulutuksen johtosääntö 36 §). Lausunto ja mahdollinen huomautus toimitetaan osoitteeseen [email protected]. Virkailija lähettää ne sinulle kuulemista varten.
Tiedekuntaneuvosto arvostelee väitöskirjan väittelijää kuultuaan (Johtosääntö 9 §). Arviointiperusteet löydät jäljempänä olevasta luvusta. Virkailija lähettää sinulle tiedon arvostelupäätöksestä sähköpostitse. Päätökseen saa hakea muutosta.
Lisätietoja
Annikki Honkanen
Jaana Mäkinen
Laura Pulkka
Anne Korhonen
Väitöskirjatutkimukseen tehdään alkuperäisyyden tarkistus seuraavasti:
- Monografiaväitöskirjan alkuperäisyys tarkistetaan aina ennen esitarkastukseen jättämistä. Jos väitöskirjatutkimukseen tehdään merkittäviä muutoksia esitarkastuksen jälkeen, väittelijän on suositeltavaa tarkistaa alkuperäisyys ennen sen julkaisemista.
- Artikkeli- tai esseeväitöskirjan esitarkastusvaiheessa vielä julkaisemattomien artikkeleiden alkuperäisyys tarkistetaan.
Väittelijän on suositeltavaa tarkistaa opinnäytteensä alkuperäisyys itsenäisesti kirjoitusprosessin aikana. Tämän voit tehdä Turnitinin kautta Moodle-kurssilla. Plagiaatintunnistusjärjestelmää koskevat tekniset ohjeet löytyvät Kamusta.
Ennen opinnäytteen tarkastamista tehtävässä plagiaatintunnistuksessa väittelijä
- Palauttaa opinnäytteensä Turnitin-tehtävään ja ilmoittaa palautuksesta ohjaajalleen. Turnitin-tehtävä voi olla ohjaajan, laitoksen tai tohtoriohjelman.
- Saa nähtäväkseen Turnitin-järjestelmän tuottaman alkuperäisyysraportin.
- Korjaa opinnäytetyötä mahdollisesti saamansa palautteen perusteella. Korjatun työn voi jättää vain kerran uudelleen plagiaatintunnistukseen.
- Saa tiedon hyväksytystä opinnäytteensä alkuperäisyyden tarkastuksesta ja lähettää opinnäytteensä tiedekunnan ohjeistuksen mukaisesti tarkastusprosessiin (tarkastus, esitarkastus).
Mikäli plagiaatintunnistusjärjestelmän raportin perusteella syntyy epäily vilpistä, se tutkitaan opetuksen ja opiskelun eettisten ohjeiden mukaisesti > Menettely vilppiepäilyssä.
Lue myös yliopiston tutkimuseettiset ohjeet.
Lisätietoja
- prosessista: Annikki Honkanen, Anne Korhonen
- Turnitin-ohjelman tekninen tuki: [email protected]
Itä-Suomen yliopisto
Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta
Arvoisa esitarkastaja,
Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta kiittää teitä suostumuksestanne toimia asiantuntijana väitöskirjan arvioinnissa ja lähettää asiaan liittyviä ohjeita.
Tiedekunta on hyväksynyt väitöskirjojen arviointiperusteet, joiden avulla se pyrkii ylläpitämään väitöskirjojen laatutasoa ja varmistamaan opiskelijoiden yhdenvertaisen kohtelun. Toivomme, että laaditte lausunnon alla olevien arviointiperusteiden mukaisesti.
Arviointikriteerit
Väitöskirjatutkimuksen tärkeimmät arviointikriteerit ovat tutkimustulosten tieteellinen merkitys ja opiskelijan oma tutkimuspanos. Lisäksi arviointikriteereinä käytetään seuraavia:
Tutkimuksen lähtökohdat
- tutkimusongelman tieteellinen taso, muotoilu ja perusteleminen
- tutkimuksen teoreettisen lähtökohdat ja sen kiinnittyminen aikaisempaan tutkimukseen
- tutkimuksen tieteellinen, yhteiskunnallinen ja käytännöllinen relevanssi
Tutkimusprosessi
- tutkimusalan hallinta, kirjallisuuden tuntemus ja hyväksikäyttö
- käsitteiden hallinta, määrittely ja selkeys
- tutkimusprosessin valintojen ja ratkaisujen onnistuneisuus ja arvioitavuus
- tutkimustehtävän vaativuus, innovatiivisuus ja omaperäisyys
- käytettyjen menetelmien soveltuvuus ja hallinta
- työn laatu ja huolellisuus
Tutkimustulokset ja niiden esittäminen
- tutkimuksen tuottama uusi tieto ja tulokset
- tulosten johdonmukainen perustaminen käytettyyn aineistoon
- tutkimustulosten merkitys oman alan tutkimuskentällä
- tutkimuksen esitystavan johdonmukaisuus, tyyli ja kieliasu
- tutkijan oman tutkimuspanoksen riittävyys
- artikkeliväitöskirjojen osajulkaisujen taso ja foorumit
- väitöskirjan puolustaminen
Lisäksi arvioinnissa huomiota kiinnitetään siihen, että tutkimuksessa ja tulosten dokumentoinnissa on noudatettu hyvää ja eettistä tieteellistä käytäntöä.
Lausunto tulee antaa tiedekunnan arvioitavaksi lähettämästä käsikirjoituksesta ja siinä tulee todeta, puollatteko väittelyluvan myöntämistä. Ehdollisia lausuntoja ei tule antaa.
Pyydämme lausuntoa suomeksi / englanniksi / suomeksi tai englanniksi ja lähettämään sen osoitteeseen: [email protected].
Mikäli havaitsette väitöskirjassa niin vakavia puutteita, ettette voi puoltaa väittelyluvan myöntämistä, pyydämme antamaan lausunnon ja ottamaan lisäksi yhteyttä jatko-opiskelijan ohjaajaan.
Maksamme teille tästä arviointitehtävästä palkkion. Tähän liittyvästi henkilöstösihteeri ottaa teihin yhteyttä.
Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan puolesta
Itä-Suomen yliopisto
Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta
Arvoisa vastaväittäjä,
Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta kiittää teitä suostumuksestanne toimia asiantuntijana väitöskirjan arvioinnissa ja lähettää asiaan liittyviä ohjeita.
Tiedekunta on hyväksynyt väitöskirjojen arviointiperusteet, joiden avulla se pyrkii ylläpitämään väitöskirjojen laatutasoa ja varmistamaan opiskelijoiden yhdenvertaisen kohtelun. Pyydämme, että laaditte lausunnon alla olevien arviointiperusteiden mukaisesti ja ehdotatte väitöskirjalle arvosanan. Arvosanasta on hyvä keskustella kustoksen kanssa. Lausunnon tulee olla vähintään kahden sivun mittainen.
Arviointikriteerit
Väitöskirjatutkimuksen tärkeimmät arviointikriteerit ovat tutkimustulosten tieteellinen merkitys ja opiskelijan oma tutkimuspanos. Lisäksi arviointikriteereinä käytetään seuraavia:
Tutkimuksen lähtökohdat
- tutkimusongelman tieteellinen taso, muotoilu ja perusteleminen
- tutkimuksen teoreettisen lähtökohdat ja sen kiinnittyminen aikaisempaan tutkimukseen
- tutkimuksen tieteellinen, yhteiskunnallinen ja käytännöllinen relevanssi
Tutkimusprosessi
- tutkimusalan hallinta, kirjallisuuden tuntemus ja hyväksikäyttö
- käsitteiden hallinta, määrittely ja selkeys
- tutkimusprosessin valintojen ja ratkaisujen onnistuneisuus ja arvioitavuus
- tutkimustehtävän vaativuus, innovatiivisuus ja omaperäisyys
- käytettyjen menetelmien soveltuvuus ja hallinta
- työn laatu ja huolellisuus
Tutkimustulokset ja niiden esittäminen
- tutkimuksen tuottama uusi tieto ja tulokset
- tulosten johdonmukainen perustaminen käytettyyn aineistoon
- tutkimustulosten merkitys oman alan tutkimuskentällä
- tutkimuksen esitystavan johdonmukaisuus, tyyli ja kieliasu
- tutkijan oman tutkimuspanoksen riittävyys
- artikkeliväitöskirjojen osajulkaisujen taso ja foorumit
- väitöskirjan puolustaminen
Lisäksi arvioinnissa huomiota kiinnitetään siihen, että tutkimuksessa ja tulosten dokumentoinnissa on noudatettu hyvää ja eettistä tieteellistä käytäntöä.
Arvosteluasteikot
Väitöskirjatutkimukset arvostellaan seuraavalla asteikolla: kiittäen hyväksytty – hyväksytty - hylätty
Pyydämme lausunnon suomeksi / englanniksi / suomeksi tai englanniksi ja lähettämään sen osoitteeseen [email protected].
Maksamme teille tästä arviointitehtävästä palkkion sekä matka- ja yöpymiskulut. Tähän liittyvästi henkilöstösihteeri ottaa teihin yhteyttä.
Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan puolesta
Väitöstilaisuus eli väitöskirjan julkinen tarkastus
Vastaväittäjä ja kustos. Varadekaani määrää väitöstilaisuuteen vähintään yhden vastaväittäjän. Lisäksi varadekaani määrää julkista väitöstilaisuutta varten kustoksen, joka edustaa yliopistoa (KJS 36 §).
Väitöstilaisuus. Väitöstilaisuus tulee järjestää jollakin yliopiston kampuksista.
Katso myös väitöstilaisuutta ja karonkkaa koskevia ohjeita Kamussa.
Väitöstilaisuuden kulku (ohje)
Pukeutuminen. Väitöstilaisuudessa väittelijä, kustos ja vastaväittäjä käyttävät frakkia ja tummia liivejä (tai virkapukua ilman kunniamerkkejä) tai tummaa pukua. Pukeutumisen määrää väittelijä. Kustos ja vastaväittäjä pitävät tohtorin hatun kädessään astuessaan saliin ja salista poistuessaan. Tilaisuuden ajaksi hattu asetetaan pöydälle lyyra saliin päin.
Väitöstilaisuuden aloittaminen. Väitöstilaisuus alkaa 15 minuuttia yli tasatunnin, mihin mennessä yleisö on jo saapunut saliin. Väitöstilaisuuteen saapuvat asianomaiset siten, että ensin saliin astuu väittelijä, sitten valvoja/kustos ja viimeisenä vastaväittäjä. Yleisö nousee seisomaan kun asianomaiset saapuvat saliin.
Väitöstilaisuus muodostuu seuraavista osioista: 1. Tilaisuuden avaus, 2. Väittelijän alkajaisesitelmä eli lectio praecursoria, 3. Vastaväittäjän taustaesitys, 4. Väitöskirjan tarkastus, 5. Vastaväittäjän loppulausunto, 6. Väittelijän loppusanat ja 7. Tilaisuuden lopetus
1. Väitöstilaisuuden avaus. Kun kaikki ovat asettuneet paikoilleen (väittelijä valvojan vasemmalle puolelle), kustos eli tilaisuuden valvoja avaa väitöstilaisuuden lausuen: ”Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan määräämänä kustoksena julistan [väittelijän titteli ja nimi] väitöstilaisuuden alkaneeksi.” Tämän jälkeen valvoja ja vastaväittäjä istuutuvat.
2. Väittelijän alkajaisesitelmä, lectio praecursoria. Avauksen jälkeen väittelijä pitää seisten lyhyen alkajaisesitelmän, lection, jossa hän selvittää tutkimustyönsä taustaa ja yhtymäkohtia tieteellisiin tai käytännön elämän ongelmiin. Alkajaisesitelmä saa kestää enintään 20 minuuttia. Esitys aloitetaan sanoin: ”Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat”. Lectio pidetään yleensä samalla kielellä kuin väitös. Jos lectio on eri kielellä kuin väitöstilaisuus, väittelijän tulee tarvittaessa toimittaa vastaväittäjälle käännös Lectiosta. Lection jälkeen väittelijä lausuu: ”Pyydän Teitä, arvoisa professori/dosentti/tohtori yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan määräämänä vastaväittäjänä esittämään ne muistutukset, joihin katsotte väitöskirjani antavan aihetta”.
3. Vastaväittäjän taustaesitys. Vastaväittäjä pitää seisten lyhyen taustaesityksen tarkastettavana olevasta tutkimustyöstä. Lopuksi hän ilmoittaa ryhtyvänsä työn yksityiskohtaiseen tarkasteluun. Vastaväittäjän esityksen jälkeen vastaväittäjä ja väittelijä istuutuvat. Kun vastaväittäjiä on useampia kuin yksi, heidän tulee sopia keskinäisestä työnjaosta ja ilmoittaa siitä oman taustaesityksensä yhteydessä.
4. Väitöskirjan tarkastus. Varsinaisessa tarkastuksessa vastaväittäjä kiinnittää aluksi huomiota yleisiin kysymyksiin kuten tutkimusaiheen, tutkimusmenetelmien ja tutkimusaineiston valintaan ja siirtyy sen jälkeen yksityiskohtaiseen tarkastukseen. Tarkastuksen lopuksi vastaväittäjän tulee esittää yhteenveto, jossa tarkastellaan väitöskirjassa esitettyjen tulosten merkitystä ko. tieteenalalla. Vastaväittäjä saa käyttää tarkastukseensa enintään n. neljä (4) tuntia, jotta mahdollisille ylimääräisille vastaväittäjille jäisi riittävästi aikaa. Jos tarkastus vie runsaasti aikaa, voidaan pitää tauko, jonka valvoja ilmoittaa.
5. Vastaväittäjän loppulausunto. Päätettyään tarkastuksen vastaväittäjä esittää seisten loppulausunnon, jota väittelijä kuuntelee seisten. Loppulausunnon päätteeksi vastaväittäjä kertoo, esittääkö hän väitöskirjaa hyväksyttäväksi. Tämän jälkeen vastaväittäjä istuutuu.
6. Väittelijän loppusanat. Väittelijä kiittää vastaväittäjää ja yleisöön kääntyen esittää kehotuksen: ”Tämän jälkeen pyydän niitä arvoisia läsnäolijoita, joilla on kysymistä tai huomauttamista väitöskirjaani vastaan, pyytämään puheenvuoroa arvoisalta kustokselta”.
7. Väitöstilaisuuden lopetus. Kustos päättää seisaalleen nousten väitöstilaisuuden, joka saa kestää enintään kuusi (6) tuntia, lausumalla: ”Väitöstilaisuus on päättynyt”.
Asianosaiset poistuvat salista, ensin vastaväittäjä, sitten kustos ja viimeisenä väittelijä.
Yleisö ei taputa eikä muutenkaan osoita suosiota tilaisuuden aikana. Onnittelut säästetään hetkeen, jolloin väittelijä on salin ulkopuolella ehtinyt kiittää vastaväittäjää ja valvojaa.
Väitöskirjojen ja lisensiaatintutkimusten arviointi
Varadekaani päättää lisensiaatintutkimuksen arvosanasta tarkastajien lausuntojen tai yhteislausunnon perusteella. Tiedekuntaneuvosto päättää väitöstutkimuksen arvosanasta vastaväittäjän lausunnon perusteella.
Lisensiaatin- ja väitöstutkimuksen tärkeimmät arviointikriteerit ovat tutkimustulosten tieteellinen merkitys ja opiskelijan tutkimuspanos. Lisäksi arvioidaan, kuinka tutkimuksessa on noudatettu hyvää ja eettistä tieteellistä käytäntöä. Lisäksi arviointikriteereinä käytetään seuraavia:
Tutkimuksen lähtökohdat
• tutkimusongelman tieteellinen taso, muotoilu ja perusteleminen
• tutkimuksen teoreettisen lähtökohdat ja sen kiinnittyminen aikaisempaan tutkimukseen
• tutkimuksen tieteellinen, yhteiskunnallinen ja käytännöllinen relevanssi
Tutkimusprosessi
• tutkimusalan hallinta, kirjallisuuden tuntemus ja hyväksikäyttö
• käsitteiden hallinta, määrittely ja selkeys
• tutkimusprosessin valintojen ja ratkaisujen onnistuneisuus ja arvioitavuus
• tutkimustehtävän vaativuus, innovatiivisuus ja omaperäisyys
• käytettyjen menetelmien soveltuvuus ja hallinta
• työn laatu ja huolellisuus
Tutkimustulokset ja niiden esittäminen
• tutkimuksen tuottama uusi tieto ja tulokset
• tulosten johdonmukainen perustaminen käytettyyn aineistoon
• tutkimustulosten merkitys oman alan tutkimuskentällä
• tutkimuksen esitystavan johdonmukaisuus, tyyli ja kieliasu
• tutkijan oman tutkimuspanoksen riittävyys
Vain väitöskirjoja koskevat arviointikriteerit:
• artikkeliväitöskirjojen osajulkaisujen laatu
• väitöskirjan puolustaminen
Lisensiaatin- ja väitöstutkimukset arvioidaan asteikolla kiittäen hyväksytty – hyväksytty – hylätty (Koulutuksen johtosääntö 32 §).
Lisätietoja