Opetuksen ja opiskelun eettiset ohjeet

Itä-Suomen yliopisto on sitoutunut noudattamaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ohjeita hyvästä tieteellisestä käytännöstä. Kaikkien yliopistossa toimivien opettajien ja opiskelijoiden oletetaan tuntevan nämä TENKin julkaisemat ohjeet (www.tenk.fi, HTK-ohje).

Yliopistoilla on velvollisuus järjestää toimintansa siten, että tieteellisessä tutkimustyössä, taiteellisessa toiminnassa, koulutuksessa ja opetuksessa noudatetaan rehellisyyttä ja hyvää tieteellistä käytäntöä. Itä-Suomen yliopiston yliopistoyhteisöllisiä arvoja ovat tieteen, opetuksen ja oppimisen vapaus, avoimuus ja rohkeus sekä vastuullisuus ja vaikuttavuus. (Yliopistolaki 2 §.) Toiminnassaan Itä-Suomen yliopisto hyödyntää koko yliopistoyhteisön asiantuntemusta.

TENK:in mukaan hyvän tieteellisen käytännön (responsible conduct of research) keskeisiä tunnusmerkkejä ovat muun muassa rehellisyys ja avoimuus, yleinen huolellisuus ja tarkkuus tutkimuksessa, tutkimustulosten tallentamisessa, niiden esittämisessä ja arvioinnissa. Sitoutuminen hyviin tieteellisiin käytäntöihin edistää tutkimuksen, opetuksen ja opiskelun korkeaa laatua ja yliopistotoiminnan luotettavuutta. Koko yliopistoyhteisön etu on, että hyvän tieteelliseen käytännön periaatteita noudatetaan. Sitoutumisen hyvään tieteelliseen käytäntöön tulee näkyä kaikessa toiminnassa.

Opettajan tulee noudattaa opetuksessa hyvän tieteellisen käytännön periaatteita. Opettaja tiedostaa olevansa esikuva opiskelijoille ja hyvää työilmapiiriä rakentava kumppani työtovereille. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi opettaja toimii suhteissaan opiskelijoihin ammatillisesti ja tukee omalla toiminnallaan tiedeyhteisön rehellistä, kriittistä, luovaa, avointa ja yhteisöllistä toimintatapaa.

• Hän pitää yllä omaa asiantuntemustaan.
• Hän kohtelee opiskelijoita tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti.
• Hän ei vilpillisesti tai ilman asianomaisten lupaa hyödynnä opiskelijoiden työpanosta tai opintosuorituksia omassa toiminnassaan.
• Hän puuttuu yliopiston menettelyohjeen mukaisesti vilppiin kuten plagiointiin tai lunttaukseen tentissä.
• Hän ottaa osaltaan vastuun siitä, että opiskelijat saavat riittävät tiedot hyvän tieteellisen käytännön periaatteista ja niiden soveltamisesta omalla tieteenalalla.
• Opinnäytetöitä ohjaava opettaja ottaa vastuun siitä, että opiskelija tuntee TENKin julkaisemat ohjeet hyvästä tieteellisestä käytännöstä.
• Mikäli opettaja toimii epäeettisesti opiskelijaa kohtaan, opiskelija voi viedä asian tiedoksi opettajan esimiehelle. Esimiehen on ryhdyttävä toimenpiteisiin asian selvittämiseksi.
• Opetuksessa opettajan päätavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista ja oppimistavoitteiden saavuttamista.
• Hän antaa positiivista ja rakentavaa kriittistä palautetta opiskelijalle opintojen etenemisestä.
• Hän kunnioittaa opiskelijoiden näkemyksiä ja heiltä saamaansa rakentavaa palautetta.
• Hän ohjaa opiskelijaa muuttamaan työskentelytapaansa, jos tunnistaa siinä oppimistuloksia heikentäviä tai muiden opiskelijoiden toimintaa häiritseviä piirteitä.

• Opiskelijan päätavoite opiskelussa on oppiminen ja osaamistavoitteiden saavuttaminen.
• Hänen suorituksensa pohjautuvat aitoon osaamiseen.
• Hän on vastuussa siitä, että hän noudattaa hyvän tieteellisen käytännön periaatteita opiskelussa, esimerkiksi tutkielmien laatimisessa, esseiden kirjoittamisessa, tentteihin vastaamisessa ja muissa opintosuorituksissa.
• Hän tiedostaa roolinsa tiedeyhteisön vastuullisena toimijana.
• Hän tunnustaa muiden tekemän työn arvon ja toimii kaikissa tilanteissa rehellisesti.
• Hän tukee omalla toiminnallaan tiedeyhteisön eettistä, kriittistä, luovaa, avointa ja yhteisöllistä toimintatapaa.
• Hän pitää huolen, että kaikissa hänen opinnäytetöissään käy ilmi, mistä tiedot, alkuperäiset ideat ja menetelmät ovat peräisin ja että niiden alkuperään viitataan asianmukaisesti.
• Opiskelija kunnioittaa opettajien opetus- ja tutkimustyötä.
• Hän ylläpitää opetustilanteissa positiivista ilmapiiriä olemalla aktiivinen ja vastuunsa tunteva opiskelija.
• Hän antaa opetuksesta rakentavaa palautetta.
• Hän kysyy tarvittaessa oma-aloitteisesti lisätietoa oikeista menettelytavoista.
• Hän toimii opetus- ja tenttitilanteissa muiden työrauhaa häiritsemättä.
• Hän suorittaa itse ja itsenäisesti oppimistehtävänsä ja opinnäytetyönsä ellei yhteistyön käyttäminen ole nimenomaisesti sallittu.

Kiellettyä toimintaa

Lisää tietoa ja esimerkkejä TENK:in sivuilta.

Lunttaus
Tentissä ei saa käyttää muistiinpanoja ja apuvälineitä ellei tätä ole nimenomaisesti sallittu.

Esimerkki kielletystä toimintatavasta: Opiskelija etsi salitentissä tietoa kännykästään googlettamalla. Opiskelijalla oli salitentissä mukana kiellettyjä muistiinpanoja.

Esimerkki kielletystä toimintatavasta: Moodle-tentissä oli kielletty käyttämästä apuvälineitä. Opiskelija oli kuitenkin tentin aikana käyttänyt tentissä hyödyksi opintojakson oppimismateriaalia, omia muistiinpanojaan, oppikirjoja ja internet-sivuja.

Esimerkki kielletystä toiminnasta: opiskelija oli käyttänyt ruotsinkielen esseessä hyväkseen netistä löytämäänsä käännösohjelmaa, vaikka oppimistehtävä oli pitänyt tehdä oman kielitaidon puitteissa.

Kielletty yhteistyö
Opintosuorituksissa ja opinnäytetytöissä ei saa tehdä yhteistyötä tai käyttää ulkopuolista apua ellei tätä ole nimenomaisesti sallittu

Esimerkki kielletystä toiminnasta: Opiskelijat tekivät oppimistehtävät yhdessä, vaikka kyseessä oli yksilösuoritus.

Esimerkki kielletystä toiminnasta: Opiskelijoilla oli etätenttiä varten whatsup-ryhmä, josta opiskelijat kyselisivät toisiltaan neuvoa kesken tentin.

Toisen henkilön puolesta toimiminen

Esimerkki kielletystä toiminnasta: Opiskelijan äiti teki etätentin opiskelijan puolesta. Opiskelija osti opinnäytetyönsä haamukirjoittajalta.

Plagiointi

Kiellettyä on toisen henkilön tekstin hyödyntäminen omissa opinnoissa ilmoittamatta, mistä tiedot, alkuperäinen ideat ja menetelmät ovat peräisin. Toiselta opiskelijalta, internetistä tai muualta saadun tekstin tai sen osan, kuvallisen ilmaisun tai käännöksen asiaton lainaaminen on plagiointia. Opiskelijan tulee ilmoittaa käyttämänsä lähteet.

Esimerkki kielletystä toimintatavasta: Opiskelija ei ollut merkinnyt opinnäytetyöhönsä kaikkia käyttämiänsä lähteitä.

Esimerkki kielletystä toimintatavasta: Opiskelija löysi opinnäytetyötä tehdessään internetistä valmiin pro gradu -tutkielman, joka käsitteli osittain samaa aihetta kuin hänen oma opinnäytetyönsä. Opiskelija kopioi löytämänsä pro gradu -tutkielman tekstiä ja viittasi omassa opinnäytetyössään löytämässään gradussa käytettyihin lähteisiin. Hän jätti viittaamatta löytämäänsä opinnäytetyöhön.

Esimerkki kielletystä toimintavasta: Opiskelija löysi opinnäytetyötä tehdessään internetissä suomenkielisen teoksen, jossa oli käännetty suomeksi alun perin englanninkielistä teosta. Opiskelija viittasi englanninkieliseen teokseen löytämänsä suomenkielisen teoksen käännöksen kautta viittaamatta suomenkieliseen teokseen.

Esimerkki kielletystä toiminnasta: Opiskelija löysi teoksen, jonka ideaa esitteli omassa tekstissään omin sanoin ilman viittauksia alkuperäiseen tekstiin.

Esimerkki kielletystä toiminnasta: opiskelija teki oppimistehtävän leikkaamalla ja liittämällä yhteen erilaisia internetistä ja kirjallisuudesta löytämiään tekstipätkiä ilman asianmukaisia viitteitä.

Omien opintosuoritusten eteenpäin luovuttaminen
Opintosuoritusten luovuttaminen toiselle opiskelijalle vilpilliseen käyttöön on kiellettyä.

Esim. Opiskelija oli suorittanut opintojakson esseellä. Hän antoi esseensä toiselle opiskelijalle, joka palautti sen toisella opettajalle omanaan.

Itseplagiointi
Omien aiempien suoritusten uudelleen käyttäminen tai omien aiempien suoritusten osien käyttäminen uusien pohjana ilman asianmukaista lähdeviittausta on kiellettyä.

Esimerkki kielletystä toimintavasta: Opiskelija palautti yhdelle opintojaksolle jo palauttamansa oppimistehtävän uudelleen toiselle opintojaksolle.

Esimerkki kielletystä toimintatavasta: Opiskelijan opinnäytetyö sisälsi suoraan kopioituna osion opiskelijan aiemmin laatimista esseistä ilman lähdeviitteitä kyseisiin esseisiin (itseplagiointi).

Pari- ja ryhmätöissä oman osuuden tekemättä jättäminen

Opiskelijan on noudatettava hyvää opintokäytäntöä kaikissa opinnoissaan. Vilppiä on tahallinen, piittaamattomuudessa tai harhauttamistarkoituksessa tehty epärehellinen teko tai keino, jonka tarkoituksena on antaa väärä kuva omasta tai toisen henkilön osaamisesta.

Vilppi-ohjetta sovelletaan opintovilppiin ja opinnäytetyövilppiin (hyväksymättömät ja hyväksytyt opinnäytetyöt). Myös tekoälysovellusten kiellettyyn käyttöön sovelletaan vilppiohjetta. Vilppiohjetta sovelletaan etä- ja lähiopetukseen.

Yliopistolain (558/2009) 45 §:ssä säädetään opiskelijan kurinpidosta. Itä-Suomen yliopiston opintojohtosäännön 45 §:ssä määrätään opiskelun ja opetuksen eettisistä ohjeista. Tämä päätös tarkentaa annettuja säännöksiä ja määräyksiä. Opintovilpistä määrätään tämän ohjeen lisäksi akateemisen rehtorin plagiaatintunnistusjärjestelmää koskevassa päätöksessä.

Opettajan velvollisuus on puuttua välittömästi ja asianmukaisesti opiskelijan toimintaan, mikäli hän epäilee opiskelijaa opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvasta rikkomuksesta. Opintovilppi voi ilmetä jälkikäteen esimerkiksi tarkistettaessa oppimistehtäviä tai välittömästi esimerkiksi tenttitilanteessa.

Opettaja tai valvoja voi välittömästi poistaa tenttitilaisuudesta opiskelijan, johon kohdistuu vahva epäilys vilpistä tai joka häiritsee tilaisuutta. Jos opettaja tai valvoja keskeyttää opiskelijan kuulustelun häiritsemisen tai vilppiepäilyn vuoksi, opettaja tai valvoja kirjaa ylös keskeytyksen syyn ja sen, myöntääkö vai kiistääkö opiskelija häiriön tai vilpin.

Opettajan tulee vilppiepäilyn havaitsemisen jälkeen selvittää, millaisesta ja miten vakavasta vilpistä on kyse. Vakavuutta arvioidaan vilpin laajuuden, tahallisuuden, suunnitelmallisuuden ja toistuvuuden näkökulmasta. Opettaja voi selvittää asiaa keskustelemalla opiskelijan kanssa tai pyytämällä opiskelijalta selvitystä kirjallisesti esimerkiksi sähköpostilla. Jos opettaja katsoo heti vilpin havaittuaan, että vilppi on ilmeinen eikä se vaadi lisäselvityksen hankkimista opiskelijalta, voi opettaja siirtää vilpin käsittelyn tiedekuntaan ilman lisäselvityksen hankkimista opiskelijalta.

Opettajan tulee tämän jälkeen tehdä jokin seuraavista toimenpiteistä:

1) siirtää havaitsemansa vilpin käsittely dekaanille tai erillis- tai palvelulaitoksen (kielikeskus, kirjasto, opintopalvelut) johtajalle kirjallisesti esimerkiksi lähettämällä asiasta sähköposti. Opettajan tulee kuvata ainakin seuraavat seikat: opiskelijan nimi ja yhteystiedot, opintojakso, mistä vilpistä opiskelijaa epäillään ja miten vilppi ilmenee sekä miten laajaa ja vakavaa vilppi on ollut. Opettajan ilmoitus toimitetaan myöhemmin myös opiskelijalle tiedekunnan kurinpitoselvitysprosessin aikana.

2) ohjattava ja neuvottava opiskelijaa asianmukaiseen toimintaan, jos opettajan arvion mukaan rikkomus on vähäinen tai se johtuu opiskelijan tietämättömyydestä, tai

3) todettava, ettei selvitysten perusteella ole syytä epäillä opiskelijaa vilpistä ja ilmoitettava tästä opiskelijalle kirjallisesti tai suullisesti. Jos opettaja on selvittänyt asiaa esimerkiksi keskustelemalla opiskelijan kanssa sähköpostilla, on hyvä käytäntö ilmoittaa opiskelijalle sähköpostilla, että asian käsittely on päättynyt.

Tiedekunnan dekaani tai erillis- tai palvelulaitoksen johtaja selvittää rikkomusepäilyä, arvioi rikkomusta ja päättää soveltuvien selvittämiskeinojen käyttämisestä. Opiskelijalle lähetetään kirjallisesti tiedoksi, mistä rikkomuksesta häntä epäillään ja varataan hänelle tilaisuus tulla kuulluksi asiassa. Ensisijaisesti kuuleminen toteutetaan siten, että opiskelijalta pyydetään kirjallinen lausunto. Tarvittaessa kuuleminen voidaan järjestää suullisesti. Lausuntopyyntö tai kutsu kuulemistilaisuuteen lähetetään tiedoksi opiskelijalle paperipostilla tai sähköpostilla. Sähköpostia voidaan käyttää, jos opiskelijalta on kysytty lupa sen käyttämiseen. Rikkomusepäilyssä voidaan kuulla myös muita asianosaisia. Vilppiä voidaan selvittää myös plagiaatintunnistusjärjestelmässä tai videotallenteilta.

Mikäli ensisijaisen kirjallisen kuulemisen sijaan päätetään kuuleminen toteuttaa suullisessa kuulemistilaisuudessa, on se dokumentoitava allekirjoitetulla pöytäkirjalla. Pöytäkirjasta tulee ilmetä, keitä tilaisuuteen on osallistunut, milloin kuuleminen on järjestetty, mikä on kuulemisen tarkoitus sekä mikä on asianosaisen mielipide asiasta ja mitkä ovat asianosaisen selitykset niistä selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun. Opiskelija voi ottaa kuulemistilaisuuteen mukaan haluamansa henkilön tuekseen.

Kuulemisen jälkeen dekaani tai erillis- tai palvelulaitoksen johtaja ratkaisee, onko rikkomusta tapahtunut (jos ei, asia raukeaa) ja onko kyseessä lievä tai vakava rikkomus, sekä päättää mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Jos dekaani katsoo, ettei rikkomusta ole tapahtunut, lähetetään tästä tieto esimerkiksi sähköpostilla opiskelijalle ja opettajalle. Rikkomusta voidaan pitää lievänä esim. silloin, jos kyseessä on yksittäinen teko ja se johtuu huolimattomuudesta tai tietämättömyydestä, ja rikkomuksesta on aiheutunut vain vähäistä vahinkoa. Dekaani antaa lievästä rikkomuksesta kirjallisen huomautuksen. Lisäksi dekaani suosittelee tarvittaessa opettajaa hylkäämään opintosuorituksen tai alentamaan arvosanaa. Opintosuorituksen hylkäämisen tai arvosanan alentamisen tekee opintojakson vastuuhenkilö. Dekaanin tai erillis- tai palvelulaitoksen johtajan antama seuraamus annetaan tiedoksi ja mahdollisia toimenpiteitä varten opiskelijalle, opettajalle, tutkinto-ohjelman laitosjohtajalle ja valmistelijoille.

Opintosuorituksen hylkäämistä ja arvosanan alentamista koskeva opettajan päätös on opintojakson arvostelua koskeva päätös, josta voi hakea oikaisua yliopiston muutoksenhakulautakunnalta.

Mikäli dekaani tai erillis- tai palvelulaitoksen johtaja opiskelijaa kuultuaan katsoo vakavan rikkomuksen tapahtuneen, hän ilmoittaa asiasta kirjallisesti rehtorille ja toimittaa samalla asiassa kertyneen asiakirja-aineiston rehtorille. Rikkomuksen vakavuutta arvioitaessa otetaan huomioon vilpin toistuvuus, laajuus ja tahallisuus.

Rehtori voi antaa opiskelijalle kirjallisen varoituksen, esittää hallitukselle opiskelijan määräaikaista erottamista tai katsoa, ettei asiassa ole tapahtunut rikkomusta. Rehtorin tai hallituksen asiassa tekemä päätös annetaan tiedoksi ja mahdollisia toimenpiteitä varten opiskelijalle, opettajalle, dekaanille tai erillis- tai palvelulaitoksen johtajalle sekä tiedekuntien ja erillislaitosten opintopalveluille.

Vakavaa rikkomusta koskevaan päätökseen (kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen) saa hakea muutosta valittamalla Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Päätökseen tulee liittää valitusosoitus. Hallinto-oikeuden päätökseen, joka koskee yliopistolain 45 §:ssä tarkoitettua opiskelijan kurinpitoa, ei saa hakea muutosta valittamalla.