Filosofisen tiedekunnan ohjeet väitöskirjan vaatimuksista ja tarkastamisesta

Väitöskirjan tarkastamiseen ja arvosteluun menee aikaa vähintään 3 kuukautta, usein pidempäänkin.

Ohjeita väitöskirjan käsikirjoituksen viimeistelyyn ennen esitarkastamiseen jättämistä

• Väitöskirjan tekijän on hyvä saada ohjaajalta suullinen lupa käsikirjoituksen jättämisestä esitarkastukseen.
• Ensimmäinen ohjaaja ja väitöskirjatutkija tekevät opinnäytteen plagiaatintunnistuksen ennen kuin väitöskirjan käsikirjoitus toimitetaan tiedekuntaan esitarkastusta varten.
• Tarkastukseen jätettävän käsikirjoituksen kansilehdellä on oltava väitöskirjan otsikko, tekijän nimi, pääaine, yliopisto sekä tarkastettavaksi jättämisen ajankohta (esim. syyskuu 2020).
• Käsikirjoituksessa on mukana noin sivun mittainen tiivistelmä.
• Sisällysluettelo vastaa käsikirjoituksen pää- ja alalukujen numerointia sekä otsikointia ja käsikirjoituksen sivunumerointia.
• Käsikirjoituksen tekstin suositeltavat asetukset ovat: sivujen marginaalit 2-2,5 cm; fontti luettavan kokoinen, esim. Times Roman 12 tai vastaava; riviväli 1,5 (riviväli 1 on myös mahdollinen, jos käsikirjoitus on pitkä).
• Aineisto- ja lähdeviitteissä sekä aineisto- ja lähdeluettelossa käytetään oman tieteenalan suosituksia. Viittaustapa on looginen ja samanlainen koko käsikirjoituksessa.
• Artikkeliväitöskirjan käsikirjoitukseen sisältyvät yhteenvedon lisäksi luettelo opinnäytetyöhön sisältyvistä artikkeleista ja artikkelit. Artikkelit liitetään käsikirjoitukseen yleensä alkuperäisessä muodossaan. Silloin artikkelin ulkonäkö ja teksti sivunumeroineen ovat alkuperäisen julkaisun mukaiset.
• Huom! Esitarkastukseen menevä käsikirjoitus ei yleensä ole tiedekunnan sarjan saavutettavalla taittopohjalla. Tiedekunta kustantaa painotalon ammattilaisen tekemän perustaiton sen jälkeen, kun väittelylupa on myönnetty ja väitöskirjatutkimus on viimeistelty painoa varten.
• Tiedekunta tukee vieraskielisen väitöskirjan kielentarkastuskuluja vain yhden kerran, ja kielentarkastus tulee tehdä pääsääntöisesti väitöskirjan esitarkastuksen jälkeen lukuun ottamatta artikkeliväitöskirjan jo julkaistuja artikkeleita. Kielentarkastuksesta löydät lisäohjeita täältä: Filosofisen tiedekunnan ohjeita väitöskirjojen julkaisemisesta ja painatuksesta - UEF Kamu

Esitarkastus ja väittelylupa

• Väitöskirjan tekijä toimittaa viimeistellyn käsikirjoituksen tarkastettavaksi yhtenä pdf-tiedostona sähköpostiosoitteeseen FiloDoctoralstudies@uef.fi, ja hakee väittelylupaa lomakkeella.
• Osastonjohtaja ja pääohjaaja tekevät esityksen esitarkastajista.
• Dekaani tekee päätöksen esitarkastajista.
• Amanuenssi lähettää dekaanin päätöksen, esitarkastajien ohjeistuksen ja väitöskirjan käsikirjoituksen pdf-tiedostona esitarkastajille. Jos esitarkastaja pyytää käsikirjoitusta paperisena kopiona, siitä ilmoitetaan väitöskirjan tekijälle ja hänen täytyy toimittaa paperinen kopio amanuenssin antamien ohjeiden mukaisesti. Pdf-tiedoston ja paperisen käsikirjoituksen täytyy olla toisiaan vastaavat.
• Väitöskirjan tekijä ei saa olla yhteydessä esitarkastajiin tarkastusprosessin aikana.
• Esitarkastajat kirjoittavat lausunnot, joissa joko puoltavat tai eivät puolla väittelylupaa. Esitarkastajilla on kaksi kuukautta aikaa kirjoittaa lausunnot laskien siitä, kun he saavat käsikirjoituksen. Loma-ajoista tai muista syistä johtuen tarkastaminen voi kestää pidempään.
• Kun molemmat esitarkastuslausunnot ovat tulleet, amanuenssi lähettää ne väitöskirjan tekijälle.
• Väitöskirjan tekijä ilmoittaa, onko hänellä huomautettavaa lausunnoista.
• Dekaani tekee päätöksen väittelyluvasta esitarkastajien lausuntojen sekä väitöskirjatutkijan ilmoituksen ja mahdollisen vastineen perusteella.
• Jos esitarkastajat eivät puolla väittelylupaa, suositellaan esitarkastuksen keskeyttämistä väitöskirjan tekijän kirjallisesta pyynnöstä. Opinnäytteen tarkastuksen voi keskeyttää yhden kerran.

Väitöskirjan viimeisteleminen, väitös ja arvosteleminen

• Väittelyluvan saatuaan väittelijä tekee mahdolliset korjaukset käsikirjoitukseen.
• Väitöskirjan tekijä on vastuussa väitöskirjan julkaisuprosessista ja painettujen kirjojen jakelusta.
• Väitöskirjan voi julkaista tiedekunnan omassa sarjassa tai ulkopuolisella kustantajalla tai sen voi jättää julkaisematta (ns. monisteväitöskirja). Painettujen väitöskirjojen jakelulistat voi pyytää sähköpostiosoitteesta: FiloDoctoralstudies@uef.fi
• Pääohjaaja ja osastonjohtaja tekevät esityksen väitöspäivästä, paikasta, vastaväittäjästä/vastaväittäjistä, ja kustoksesta.
• Dekaani tekee päätöksen väitöspäivästä, paikasta, vastaväittäjästä, ja kustoksesta. Päätöksessä mainitaan myös väitöskirjan lopullinen otsikko.
• Väittelijä varmistaa, että väitössali on varattu ja tarvittaessa verkkoyhteydet on sovittu Service Deskin kanssa, servicedesk@uef.fi. Osastosihteeri Tuula Nissinen hoitaa vastaväittäjän matka- ja majoitusjärjestelyt ja väitössalin järjestelyt.
• Väittelijä huolehtii tiedotuksesta yhdessä yliopiston viestintäyksikön kanssa. Ks. ohjeet.
• Väittelijä huolehtii väitösyleisölle tarjottavien kahvien tai muun tarjoilun tilaamisesta sekä kustannuksista, sekä karonkan järjestelyistä ja kustannuksista.
• Vastaväittäjä(t) kirjoittaa lausunnon arvosanaehdotuksineen. Kustos kirjoittaa lausunnon väitöstilaisuudesta.
• Amanuenssi toimittaa lausunnot väittelijälle.
• Väittelijä ilmoittaa kirjallisesti, onko hänellä huomautettavaa lausunnoista.
• Tiedekuntaneuvosto arvostelee väitöskirjan lausuntojen perusteella arvosanoilla hylätty-hyväksytty-kiittäen hyväksytty.
• Väitöskirjatutkija hakee tohtorintutkintoa sähköisellä tutkinnonhakulomakkeella sen jälkeen, kun tiedekuntaneuvosto on tehnyt päätöksen väitöskirjan arvosanasta.

Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen plagiaatintarkastus filosofisessa tiedekunnassa

Opinnäytteen tarkistaminen plagiaatintunnistusjärjestelmässä on pakollista ennen kuin opinnäyte lähetetään tarkastajille arvioitavaksi. Itä-Suomen yliopistossa käytettävä sähköinen plagiaatintunnistusjärjestelmä on Turnitin. Järjestelmää voidaan käyttää alkuperäisyyden tarkistuksen lisäksi apuvälineenä ohjattaessa opiskelijoita mm. lainausten ja lähdeviittausten oikeaoppiseen käyttöön hyvässä tieteellisessä tekstissä. Järjestelmä on integroitu toimivaksi verkko-oppimisympäristö Moodlessa.

• Pääohjaaja ilmoittaa opiskelijalle sen Moodle-kurssin nimen ja kurssiavaimen, josta opiskelija löytää Turnitin-plagiaatintunnistustyökalun.
• Opiskelija palauttaa tekstin Turnitin-työkaluun yhtenä doc- tai docx-tiedostona. Opiskelijan huomioitava, että toinen Turnitin-työkaluista tallentaa tekstin ja toinen ei tallenna.
• Opiskelijan on ilmoitettava ohjaajalle, kun Turnitin-raportti on valmis.
• Plagiaatintunnistus on tehtävä ennen kuin väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksen käsikirjoitus jätetään tarkastukseen. Jos tutkielman tekijä haluaa, hän voi tallentaa eli arkistoida käsikirjoituksen Turnitin-tietokantaan tässä vaiheessa.
• Artikkeleista koostuvien väitöskirjojen ja lisensiaatintutkimusten kohdalla tarkastetaan ainoastaan aiemmin julkaisemattomat tekstit eli yhteenveto-osuus ja aiemmin julkaisemattomat artikkelit. Nämä on palautettava Turnitin-työkaluun yhtenä tiedostona!
• Jos väitöskirjatutkimukseen tehdään merkittäviä muutoksia esitarkastuksen jälkeen, väittelijän on suositeltavaa tarkistaa alkuperäisyys ennen sen julkaisemista.
• Pääohjaaja tarkistaa plagiaatintunnistusraportin ja käy tarvittaessa sen tulokset läpi yhdessä opiskelijan kanssa. Ohjaajan on tarkistettava raportti kahden viikon aikana siitä, kun se on valmistunut ja opiskelija on ilmoittanut ohjaajalle, että teksti on tarkistettavana.
• Opiskelija korjaa opinnäytetyötä mahdollisesti saamansa palautteen perusteella. Korjatun työn voi jättää vain kerran uudelleen plagiaatintunnistukseen.
• Ennen käsikirjoituksen tarkastusprosessia on ohjaajan ilmoitettava tiedekunnan hallintoon kirjallisesti, onko käsikirjoitus hänen näkemyksensä mukaan kunnossa plagiaatintunnistusraportin perusteella.
• Raportti säilytetään vuoden ajan.
• Opiskelija voi halutessaan tarkistaa omatoimisesti opinnäytteen tekstejä opiskelijoiden Turnitin-työkalussa työn tekemisen eri vaiheissa. Väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksen tekijän on suositeltavaa tarkistaa omatoimisesti opinnäytteeseen suunnitellut artikkelit opiskelijoiden Turnitinissa ennen kuin lähettää ne julkaisijalle.

Väitöskirjan määritelmä

Väitöskirja on omaan itsenäiseen tutkimukseen perustuva, uutta tieteellistä tietoa sisältävä yhtenäinen esitys. Väitöskirja voi olla monografia tai artikkeleista koostuva tutkimus.

Artikkeleista koostuvalla tutkimuksella tarkoitetaan kokonaisuutta, johon kuuluvat seuraavat osat: 1) filosofisen tiedekunnan riittäväksi katsoma määrä tieteellisiä julkaisuja tai käsikirjoituksia, jotka käsittelevät samaa ongelmakokonaisuutta, sekä 2) niiden perusteella itsenäisesti laadittu yhteenveto. Artikkeliväitöskirja koostuu vähintään kolmesta referoiduista artikkelista, joista kahden tulee olla julkaistuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä ja kolmas on otettu arvioitavaksi ennen väitöskirjan esitarkastusta. Vertaisarvioinnilla tarkoitetaan tiedeyhteisön käytäntöä, jossa riippumaton arvioija tekee artikkelista tai kokoomateoksen osasta ennakkoarvioinnin. Kyseisen arvioinnin tulee olla todennettavissa. Jos artikkeleihin sisältyy yhteisjulkaisuja, on väitöskirjan tekijän selkeästi osoitettava oma itsenäinen osuutensa joko käsikirjoituksen yhteenvedossa tai erillisessä liitteessä. Väitöskirjan tekijän on oltava ensimmäisenä kirjoittajana (vastuullisena kirjoittajana) vähintään kolmessa artikkelissa. Yhteisjulkaisun saa sisällyttää korkeintaan kahden eri tekijän lisensiaatintutkimukseen tai väitöskirjaan. Artikkeliväitöskirja ei voi sisältää saman tekijän aikaisemman väitöskirjan osia.  Arvostelussa on syytä kiinnittää huomiota siihen, muodostavatko osat väitöskirjan määritelmän täyttävän, riittävän yhtenäisen ja laajan kokonaisuuden. Väitöskirjatutkijan ei edellytetä muokkaavan jo julkaistuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä artikkeleita yhtenäiseksi monografiaksi. Siksi julkaisumuodosta johtuvaa toistoa ja päällekkäisyyttä toisilleen läheistä aihetta käsittelevissä artikkeleissa ei ole syytä arvioida ankarasti.

Tarkastusprosessi ja esitarkastajan tehtävä

Väitöskirja tarkastetaan kahdessa vaiheessa, joista esitarkastus on ensimmäinen ja väitöstilaisuus on toinen vaihe.

Esitarkastus on tosiasiallisesti väitöskirjan hyväksymis- tai hylkäämisprosessi. Esitarkastajan tulee perustellussa kirjallisessa lausunnossaan selkeästi esittää joko väittelyluvan myöntämistä tai sen epäämistä. Hänen tulee siis todeta lausunnossaan, täyttääkö väitöskirjan käsikirjoitus nykyasussaan tai pienin korjauksin väitöskirjan vähimmäisvaatimukset. Esitarkastuslausuntoa ei tule laatia ehdollisena, toisin sanoen todeta, että käsikirjoitukselle voi suositella väittelylupaa vain tiettyjen korjausten jälkeen.

Esitarkastuksessa on syytä huomioida seuraavat väitöskirjan arviointikriteerit:

• Tutkimuseettisten käytäntöjen noudattaminen
• Aiheen valinta, tutkimusongelma ja tutkimustehtävän rajaus
• Käsitteellinen selkeys
• Tutkimusmetodologia ja -menetelmät
• Aineisto
• Tulosten esittely ja johtopäätökset
• Työn kokonaisuus ja esitystapa

Jos artikkeliväitöskirjaan sisältyy referoimaton ja julkaisematon artikkelin käsikirjoitus, on sen arviointiin kiinnitettävä erityisesti huomiota.

Esitarkastajan tulee esittää väittelyluvan epäämistä, jos on selvää, että työ ei ole itsenäiseen tutkimukseen perustuva, uutta tieteellistä tietoa sisältävä yhtenäinen esitys. Esitarkastajan on syytä harkita kielteisen lausunnon antamista myös, mikäli työssä on muita vakavia puutteita, kuten esimerkiksi

• tutkimus ei noudata hyviä tieteellisiä eettisiä periaatteita
• vakavasti puutteellinen tutkimustehtävän määrittely
• vakavasti puutteellinen teoreettinen viitekehys
• selkeästi liian suppea tutkimusaineisto
• vakavia puutteita alan tutkimuskirjallisuuden tuntemuksessa

Sen sijaan yksinkertaisella toimitustyöllä korjattavissa olevat puutteet ja tarve hankkia vähäisessä määrin lisäaineistoa tai lisäperehtyneisyyttä tutkimuskirjallisuuteen eivät välttämättä ole esteenä myönteiselle lausunnolle.

Kielteinen lausunto johtaa yleensä siihen, että esitarkastus keskeytetään väitöskirjatutkijan pyynnöstä. Kun väitöskirjatutkija on korjannut työtä ja ohjaaja puoltaa esitarkastuksen käynnistämistä uudelleen, dekaani nimeää työlle samat tai eri esitarkastajat harkintansa mukaan. Opinnäytetyön tarkastamisprossin voi keskeyttää yhden kerran.

Lausunnon suositeltava pituus on 3–5 sivua. Lausunnossa on esitettävä joko väittelyluvan myöntämistä tai sen epäämistä. Lausunto voi sisältää korjaus- tai parannusehdotuksia. Mikäli esitarkastaja haluaa lisäksi huomauttaa pienistä virheistä, hän voi liittää lausuntoonsa listan korjauksista ja palauttaa käsikirjoituksen merkintöineen tiedekuntaan (sähköpostilla osoitteeseen FiloDoctoralstudies@uef.fi, postitusosoite alla). Tiedekunta toimittaa listan ja palautetun käsikirjoituksen väitöskirjatutkijalle. Muussa tapauksessa käsikirjoitusta ei tarvitse palauttaa.

Kun väitöskirjan tekijä on saanut dekaanilta väittelyluvan esitarkastuslausuntojen perusteella, määrää dekaani väitöstilaisuuden ajan ja paikan sekä vastaväittäjän ja kustoksen.

Muulla kuin äidinkielellä kirjoitettu väitöskirjan käsikirjoitus

Esitarkastukseen lähetetylle väitöskirjan käsikirjoitukselle ei ole vielä välttämättä tehty kielentarkastusta. Väitöskirjan tekijän täytyy huolehtia, että käsikirjoituksen kieli tarkastetaan asianmukaisesti esitarkastuksen jälkeen. Esitarkastajien ei siis tarvitse tehdä tai listata kieliasuun liittyviä korjauksia käsikirjoitukseen. Jos esitarkastaja kuitenkin huomaa, että käsikirjoituksen kieliasu vaikuttaa käsikirjoituksen arviointiin, on siitä hyvä huomauttaa lausunnossa.

Lausunnon antamisen määräaika

Itä-Suomen yliopiston tutkintosäännön mukaan väitöskirjan esitarkastus ei saa ilman erityistä syytä kestää pidempään kuin kaksi kuukautta siitä, kun käsikirjoitus on toimitettu esitarkastajalle. Dekaani päättää esitarkastajien lausuntojen perusteella väittelyluvan myöntämisestä.

Allekirjoitetun lausunnon voitte lähettää sähköpostitse: FiloDoctoralstudies@uef.fi
Tai kirjepostina:
Itä-Suomen yliopisto
Joensuun kampus
Filosofinen tiedekunta
PL 111
80101 Joensuu

Mikäli teillä on asiaan liittyviä kysymyksiä, voitte ottaa yhteyttä:
amanuenssi Salli Anttonen
puh. 050 367 0127

Palkkiolaskutusta hoitaa:
HR Controller Lea Pulli
lea.pulli@uef.fi

Väitöskirjan määritelmä

Väitöskirja on omaan itsenäiseen tutkimukseen perustuva, uutta tieteellistä tietoa sisältävä yhtenäinen esitys. Väitöskirja voi olla monografia tai artikkeleista koostuva tutkimus.

Artikkeleista koostuvalla tutkimuksella tarkoitetaan kokonaisuutta, johon kuuluvat seuraavat osat: 1) filosofisen tiedekunnan riittäväksi katsoma määrä tieteellisiä julkaisuja tai käsikirjoituksia, jotka käsittelevät samaa ongelmakokonaisuutta, sekä 2) niiden perusteella itsenäisesti laadittu yhteenveto. Artikkeliväitöskirja koostuu vähintään kolmesta referoiduista artikkelista, joista kahden tulee olla julkaistuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä ja kolmas on otettu arvioitavaksi ennen väitöskirjan esitarkastusta. Vertaisarvioinnilla tarkoitetaan tiedeyhteisön käytäntöä, jossa riippumaton arvioija tekee artikkelista tai kokoomateoksen osasta ennakkoarvioinnin. Kyseisen arvioinnin tulee olla todennettavissa. Jos artikkeleihin sisältyy yhteisjulkaisuja, on väitöskirjan tekijän selkeästi osoitettava oma itsenäinen osuutensa joko käsikirjoituksen yhteenvedossa tai erillisessä liitteessä. Väitöskirjan tekijän on oltava ensimmäisenä kirjoittajana (vastuullisena kirjoittajana) vähintään kolmessa artikkelissa. Yhteisjulkaisun saa sisällyttää korkeintaan kahden eri tekijän lisensiaatintutkimukseen tai väitöskirjaan. Artikkeliväitöskirja ei voi sisältää saman tekijän aikaisemman väitöskirjan osia.  Arvostelussa on syytä kiinnittää huomiota siihen, muodostavatko osat väitöskirjan määritelmän täyttävän, riittävän yhtenäisen ja laajan kokonaisuuden. Väitöskirjatutkijan ei edellytetä muokkaavan jo julkaistuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä artikkeleita yhtenäiseksi monografiaksi. Siksi julkaisumuodosta johtuvaa toistoa ja päällekkäisyyttä toisilleen läheistä aihetta käsittelevissä artikkeleissa ei ole syytä arvioida ankarasti.

Väitöskirjan tarkastaminen ja arvosteleminen

Väitöskirja tarkastetaan kahdessa vaiheessa, joista esitarkastus on ensimmäinen ja väitöstilaisuus on toinen vaihe. Dekaani päättää väittelyluvasta esitarkastuslausuntojen perusteella. Dekaani myös määrää väitöstilaisuuden ajan ja paikan sekä yhden tai kaksi vastaväittäjää ja kustoksen.

Kustos on yleensä Itä-Suomen yliopistossa työskentelevä pääohjaaja tai vastuuprofessori ja hänen tehtävänään on ohjata väitöstilaisuuden kulkua. Vastaväittäjän tulee olla Itä-Suomen yliopiston ulkopuolinen dosentti tai tohtori, jolla on dosentin arvoa vastaavat tieteelliset ansiot. Vastaväittäjäksi ei tule nimetä henkilöä, jolla on ollut tutkimusaiheeseen liittyviä yhteisiä julkaisuja tai tutkimusprojekteja väittelijän kanssa jatko-opintojen aikana tai joka on muuten esteellinen.

Kustos kirjoittaa lausunnon väitöstilaisuuden kulusta. Vastaväittäjä(t) jättää väitöstilaisuuden jälkeen väitöskirjasta ja väitöstilaisuudesta oman kirjallisen lausuntonsa, jossa hän ehdottaa väitöskirjan arvosanaksi hylätty, hyväksytty tai kiittäen hyväksytty. Oikeusturvasyistä vastaväittäjä ei saa esittää lausunnossaan uutta kritiikkiä vaan ainoastaan sellaista, johon väittelijällä on ollut tilaisuus vastata väitöstilaisuudessa. Lausunnot on toimitettava tiedekuntaan kahden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta. Ennen väitöskirjan arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen lausunnoista. Tiedekuntaneuvosto arvostelee väitöskirjan vastaväittäjän/vastaväittäjien ja kustoksen lausuntojen perusteella.

Väitöskirjan arviointikriteerit:

Aiheen valinta, tutkimusongelma ja tutkimustehtävän rajaus:
Aihe on informaatioarvoltaan merkittävä ja tutkimus tuottaa tieteenalan kannalta uutta tietoa tai se on uuden tutkimuslinjan avaus. Tutkimustehtävä ja -kysymykset on rajattu tarkoituksenmukaisesti. Tutkimustehtävä kytkeytyy mielekkäästi aikaisempaan tutkimukseen.

Käsitteellinen selkeys:
Tutkimuksessa käytetyt käsitteet ovat selkeitä ja perusteltuja. Niitä on analysoitu ja arvioitu kriittisesti ja monipuolisesti laadukasta tieteellistä kirjallisuutta käyttäen.

Tutkimusmetodologia ja -menetelmät:
Tutkimus on metodologisesti perusteltu. Tutkimuksen tekijä osoittaa tuntevansa aikaisemman teoreettisen ja metodologisen keskustelun. Tutkimuksessa käytetyt menetelmät esitellään ja perustellaan. Tutkimuksen tekijä osoittaa, että niiden avulla pystytään ratkaisemaan asetetut tutkimusongelmat.

Aineisto:
Tutkimuksessa käytetty aineisto on laadukas ja tutkimuksen aiheen kannalta relevantti sekä riittävä.

Tulosten esittely ja johtopäätökset:
Tutkimustulokset on eritelty tutkimustehtävään nähden johdonmukaisesti ja monipuolisesti, ja niiden merkitys tieteenalan kannalta on arvioitu relevantisti. Tutkimuksessa arvioidaan tulosten yhteiskunnallista ja kansainvälistä merkitystä ja esitellään keskeiset jatkotutkimusavaukset.

Työn kokonaisuus ja esitystapa:
Tutkimuksen kokonaisuus on rakenteeltaan ja argumentaatioltaan johdonmukainen sekä kieliasultaan selkeä. Tekstissä keskitytään olennaiseen. Tutkimus on tehty itsenäisesti ja se osoittaa kriittistä omaperäistä ajattelua suhteessa aiempaan tutkimukseen, tutkimusmenetelmiin ja -käsitteisiin.

Hyväksytyn väitöskirjan arviointiasteikko

Hyväksytty: Väitöskirja täyttää arviointikriteerit hyväksyttävästi ja noudattaa tutkimuseettisiä käytäntöjä.

Kiittäen hyväksytty: Poikkeuksellisen korkeatasoinen ja ansiokas väitöskirja voi saada arvosanan kiittäen hyväksytty. Tutkimus on aiheeltaan kunnianhimoinen ja arviointikriteerit huomioon ottaen erityisen ansiokas ja noudattaa tutkimuseettisiä käytäntöjä.

Allekirjoitetun lausunnon voitte lähettää osoitteeseen:

Sähköpostitse, FiloDoctoralstudies@uef.fi
tai
kirjepostina,
Itä-Suomen yliopisto
Filosofinen tiedekunta
PL 111
80101 Joensuu

Mikäli teillä on asiaan liittyviä kysymyksiä, voitte ottaa yhteyttä kustokseen
tai amanuenssiin Salli Anttonen
FiloDoctoralstudies@uef.fi
puh. 0294 45 2078 / 050 367 0127

Palkkiolaskutusta hoitaa:
HR Controller Lea Pulli
lea.pulli@uef.fi

Väitöstilaisuuden kulku filosofisessa tiedekunnassa

Väitöstilaisuuden ajankohdan ja paikan vahvistaa tiedekunnan dekaani. Väitöstilaisuuden käytännön järjestelyissä (tilavaraukset, salin koristelu, juomat jne.) avustaa osastosihteeri. Väitöstilaisuuden jälkeen järjestettävästä kahvitarjoilusta vastaa väittelijä itse. Hän vastaa myös vastaväittäjän kunniaksi järjestettävän karonkan käytännön järjestelyistä, kutsuista ja tarjoilusta.

• Väitöstilaisuus alkaa 15 minuuttia väitöstilaisuuden alkamisajaksi ilmoitetun tasatunnin jälkeen.
• Väitöstilaisuuteen saapuvat asianomaiset siten, että ensin astuu saliin väittelijä, sitten kustos ja viimeisenä vastaväittäjä.
• Väittelijä, kustos ja vastaväittäjä käyttävät perinteisen akateemisen tradition mukaan frakkia ja tummia liivejä (tai virkapukua ilman kunniamerkkejä), tummaa pukua tai tummaa asua. Osapuolet sopivat pukeutumiskoodista keskenään.
• Kustos ja vastaväittäjä, mikäli heillä on tohtorin arvo tai tutkinto, pitävät tohtorin hatun kädessään sisään astuessaan ja salista poistuessaan. Tilaisuuden ajaksi hattu asetetaan pöydälle lyyra saliin päin.
• Kun kaikki ovat asettuneet paikoilleen, kustos avaa väitöstilaisuuden lausuen: ”Itä-Suomen yliopiston filosofisen tiedekunnan määräämänä kustoksena julistan väitöstilaisuuden alkaneeksi.” Sen jälkeen hän esittelee väittelijän, tarkastettavana olevan väitöskirjan ja vastaväittäjän/vastaväittäjät.
• Väittelijä pitää seisaaltaan lectio praecursoriansa, joka saa kestää enintään 20 minuuttia. Ulkomaiselle vastaväittäjälle annetaan tarvittaessa käännös lectio praecursoriasta. Kuulijoita tervehditään lausumalla: ”Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat.”
• Lectio praecursorian päätyttyä väittelijä lausuu: ”Pyydän Teitä, arvoisa professori (dosentti, tohtori jne.) filosofisen tiedekunnan määräämänä vastaväittäjänä esittämään ne muistutukset, joihin katsotte väitöskirjani antavan aihetta.”
• Vastaväittäjä esittää seisaaltaan lyhyen lausunnon, jossa hän koskettelee väitöskirjan aihepiirin asemaa ja merkitystä tieteellisen tutkimuksen piirissä ja muita yleisluonteisia kysymyksiä. Väittelijä kuuntelee vastaväittäjän alkulausunnon seisaaltaan esitelmäpaikallaan katse suunnattuna vastaväittäjään. Vastaväittäjän lopetettua alkulausuntonsa vastaväittäjä ja väittelijä istuutuvat.
• Varsinaisen tarkastuksen alkupuolella vastaväittäjä kohdistaa ensin huomionsa tutkimuksen metodisiin kysymyksiin ja yleisiin tutkimustuloksiin, minkä jälkeen siirrytään yksityiskohtaisempiin kysymyksiin.
• Painovirheiden oikaisemista vältetään väitöstilaisuudessa. Väittelijä voi sen sijaan antaa vastaväittäjälle ja myös yleisölle huomaamistaan virheistä kirjallisen luettelon, jonka vastaväittäjä liittää tiedekunnalle jätettävään lausuntoonsa.
• Vastaväittäjä saa käyttää tarkastukseensa enintään neljä tuntia, jotta mahdollisille ylimääräisille vastaväittäjille jäisi aikaa. Jos väitöstilaisuus kestää yli kolme tuntia, pidetään tauko, jonka alkamis- ja päättymisajankohdan kustos ilmoittaa.
• Päätettyään tarkastuksen vastaväittäjä esittää seisaalleen nousten loppulausuntonsa, jonka väittelijä kuuntelee myös seisaaltaan katse vastaväittäjään suunnattuna.
• Väittelijä esittää seisaaltaan kiitoksensa vastaväittäjälle.
• Väittelijä kääntyy yleisön puoleen ja lausuu: ”Tämän jälkeen kehotan niitä läsnäolijoita, joilla on jotakin muistuttamista tai huomauttamista väitöskirjastani, pyytämään puheenvuoron arvoisalta kustokselta.”
• Kustos johtaa puhetta jakaen puheenvuorot ja valvoo, että väittelijä saa vastata välittömästi kuhunkin esitettyyn huomautukseen ja että käytetyissä puheenvuoroissa pysytään asiassa.
• Kustos julistaa seisaalleen nousten väitöstilaisuuden päättyneeksi lausuen: ”Väitöstilaisuus on päättynyt.”
• Väitöstilaisuudesta poistuu ensin vastaväittäjä, sitten kustos ja väittelijä.

Väitöskirjan arviointikriteerit:

Aiheen valinta, tutkimusongelma ja tutkimustehtävän rajaus:
Aihe on informaatioarvoltaan merkittävä ja tutkimus tuottaa tieteenalan kannalta uutta tietoa tai se on uuden tutkimuslinjan avaus. Tutkimustehtävä ja -kysymykset on rajattu tarkoituksenmukaisesti. Tutkimustehtävä kytkeytyy mielekkäästi aikaisempaan tutkimukseen.

Käsitteellinen selkeys:
Tutkimuksessa käytetyt käsitteet ovat selkeitä ja perusteltuja. Niitä on analysoitu ja arvioitu kriittisesti ja monipuolisesti laadukasta tieteellistä kirjallisuutta käyttäen.

Tutkimusmetodologia ja -menetelmät:
Tutkimus on metodologisesti perusteltu. Tutkimuksen tekijä osoittaa tuntevansa aikaisemman teoreettisen ja metodologisen keskustelun. Tutkimuksessa käytetyt menetelmät esitellään ja perustellaan. Tutkimuksen tekijä osoittaa, että niiden avulla pystytään ratkaisemaan asetetut tutkimusongelmat.

Aineisto:
Tutkimuksessa käytetty aineisto on laadukas ja tutkimuksen aiheen kannalta relevantti sekä riittävä.

Tulosten esittely ja johtopäätökset:
Tutkimustulokset on eritelty tutkimustehtävään nähden johdonmukaisesti ja monipuolisesti, ja niiden merkitys tieteenalan kannalta on arvioitu relevantisti. Tutkimuksessa arvioidaan tulosten yhteiskunnallista ja kansainvälistä merkitystä ja esitellään keskeiset jatkotutkimusavaukset.

Työn kokonaisuus ja esitystapa:
Tutkimuksen kokonaisuus on rakenteeltaan ja argumentaatioltaan johdonmukainen sekä kieliasultaan selkeä. Tekstissä keskitytään olennaiseen. Tutkimus on tehty itsenäisesti ja se osoittaa kriittistä omaperäistä ajattelua suhteessa aiempaan tutkimukseen, tutkimusmenetelmiin ja -käsitteisiin.

Hyväksytyn väitöskirjan arviointiasteikko

Hyväksytty: Väitöskirja täyttää arviointikriteerit hyväksyttävästi ja noudattaa tutkimuseettisiä käytäntöjä.

Kiittäen hyväksytty: Poikkeuksellisen korkeatasoinen ja ansiokas väitöskirja voi saada arvosanan kiittäen hyväksytty. Tutkimus on aiheeltaan kunnianhimoinen ja arviointikriteerit huomioon ottaen erityisen ansiokas ja noudattaa tutkimuseettisiä käytäntöjä.