Opetuksen ja opiskelun eettiset ohjeet

Itä-Suomen yliopisto on sitoutunut noudattamaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ohjeita hyvästä tieteellisestä käytännöstä. Kaikkien yliopistossa toimivien opettajien ja opiskelijoiden oletetaan tuntevan nämä TENKin julkaisemat ohjeet (www.tenk.fi, HTK-ohje).

Yliopistoilla on velvollisuus järjestää toimintansa siten, että tieteellisessä tutkimustyössä, taiteellisessa toiminnassa, koulutuksessa ja opetuksessa noudatetaan rehellisyyttä ja hyvää tieteellistä käytäntöä. Itä-Suomen yliopiston yliopistoyhteisöllisiä arvoja ovat tieteen, opetuksen ja oppimisen vapaus, avoimuus ja rohkeus sekä vastuullisuus ja vaikuttavuus. (Yliopistolaki 2 §.) Toiminnassaan Itä-Suomen yliopisto hyödyntää koko yliopistoyhteisön asiantuntemusta.

Toimintaa ohjaavat eettisyyden ja kestävän kehityksen periaatteet (Itä-Suomen yliopiston strategia 2015–2020).

TENK:in mukaan hyvän tieteellisen käytännön (responsible conduct of research) keskeisiä tunnusmerkkejä ovat muun muassa rehellisyys ja avoimuus, yleinen huolellisuus ja tarkkuus tutkimuksessa, tutkimustulosten tallentamisessa, niiden esittämisessä ja arvioinnissa. Sitoutuminen hyviin tieteellisiin käytäntöihin edistää tutkimuksen, opetuksen ja opiskelun korkeaa laatua ja yliopistotoiminnan luotettavuutta. Koko yliopistoyhteisön etu on, että hyvän tieteelliseen käytännön periaatteita noudatetaan. Sitoutumisen hyvään tieteelliseen käytäntöön tulee näkyä kaikessa toiminnassa.

Opettajalle

Opettajan tulee noudattaa opetuksessa hyvän tieteellisen käytännön periaatteita. Opettaja tiedostaa olevansa esikuva opiskelijoille ja hyvää työilmapiiriä rakentava kumppani työtovereille. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi opettaja toimii suhteissaan opiskelijoihin ammatillisesti ja tukee omalla toiminnallaan tiedeyhteisön rehellistä, kriittistä, luovaa, avointa ja yhteisöllistä toimintatapaa.

  • Hän pitää yllä omaa asiantuntemustaan.
  • Hän kohtelee opiskelijoita tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti.
  • Hän ei vilpillisesti tai ilman asianomaisten lupaa hyödynnä opiskelijoiden työpanosta tai opintosuorituksia omassa toiminnassaan.
  • Hän puuttuu yliopiston menettelyohjeen mukaisesti vilppiin kuten plagiointiin tai lunttaukseen tentissä.
  • Hän ottaa osaltaan vastuun siitä, että opiskelijat saavat riittävät tiedot hyvän tieteellisen käytännön periaatteista ja niiden soveltamisesta omalla tieteenalalla.
  • Opinnäytetöitä ohjaava opettaja ottaa vastuun siitä, että opiskelija tuntee TENKin julkaisemat ohjeet hyvästä tieteellisestä käytännöstä.
  • Mikäli opettaja toimii epäeettisesti opiskelijaa kohtaan, opiskelija voi viedä asian tiedoksi opettajan esimiehelle. Esimiehen on ryhdyttävä toimenpiteisiin asian selvittämiseksi.

Opetuksessa opettajan päätavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista ja oppimistavoitteiden saavuttamista.

  • Hän antaa positiivista ja rakentavaa kriittistä palautetta opiskelijalle opintojen etenemisestä.
  • Hän kunnioittaa opiskelijoiden näkemyksiä ja heiltä saamaansa rakentavaa palautetta.
  • Hän ohjaa opiskelijaa muuttamaan työskentelytapaansa, jos tunnistaa siinä oppimistuloksia heikentäviä tai muiden opiskelijoiden toimintaa häiritseviä piirteitä.

Opiskelijalle

  • Opiskelijan päätavoite opiskelussa on oppiminen ja oppimistavoitteiden saavuttaminen.
  • Hänen opintosuorituksensa pohjautuvat aitoon osaamiseen.
  • Opiskelija on vastuussa siitä, että hän noudattaa hyvän tieteellisen käytännön periaatteita opiskelussa, esimerkiksi tutkielmien laatimisessa, esseiden kirjoittamisessa, tentteihin vastaamisessa ja muissa opintosuorituksissa.
  • Hän tiedostaa roolinsa tiedeyhteisön vastuullisena toimijana.
  • Hän tunnustaa muiden tekemän työn arvon ja toimii kaikissa tilanteissa rehellisesti.
  • Hän tukee omalla toiminnallaan tiedeyhteisön eettistä, kriittistä, luovaa, avointa ja yhteisöllistä toimintatapaa.
  • Hän pitää huolen, että kaikissa hänen opinnäytetöissään käy ilmi, mistä tiedot, alkuperäiset ideat ja menetelmät ovat peräisin ja että niiden alkuperään viitataan asianmukaisesti.
  • Opiskelija kunnioittaa opettajien opetus- ja tutkimustyötä.
  • Hän ylläpitää opetustilanteissa positiivista ilmapiiriä olemalla aktiivinen ja vastuunsa tunteva opiskelija.
  • Hän antaa opetuksesta rakentavaa palautetta.
  • Hän kysyy tarvittaessa oma-aloitteisesti lisätietoa oikeista menettelytavoista.
  • Hän toimii opetus- ja tenttitilanteissa muiden työrauhaa häiritsemättä.

Vakaviin seuraamuksiin opiskelijalle voivat johtaa esimerkiksi:

  • kiellettyjen muistiinpanojen ja apuvälineiden käyttäminen tentissä (lunttaus)
  • toisen opiskelijan harjoitus- tai opinnäytetyön hyödyntäminen omissa opinnoissa ilmoittamatta, mistä tiedot, alkuperäinen ideat ja menetelmät ovat peräisin
  • käytettyjen lähteiden ilmoittamatta jättäminen
  • toiselta opiskelijalta, internetistä tai muualta saadun tekstin tai sen osan, kuvallisen ilmaisun tai käännöksen asiaton lainaaminen (plagiointi)
  • omien suoritusten luovuttaminen toiselle opiskelijalle vilpilliseen käyttöön
  • omien aiempien suoritusten tai niiden osien käyttäminen uusien pohjana ilman asianmukaista lähdeviittausta
  • pari- ja ryhmätöissä oman osuuden tekemättä jättäminen.

Menettelyohjeet, jotka koskevat vilppiä opiskelussa

Itä-Suomen yliopiston tutkintosäännön 45 §:n mukaan:

”Opintosuoritus voidaan hylätä, mikäli opiskelija on sitä suorittaessaan syyllistynyt opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen. Valvoja voi välittömästi poistaa kuulustelutilaisuudesta opiskelijan, joka syyllistyy vilppiin. Opintosuoritus hylätään myös kun vilppi havaitaan vasta kuulustelutilaisuuden jälkeen. Jos valvoja keskeyttää opiskelijan kuulustelun häiriön tai vilppiepäilyn vuoksi, valvoja merkitsee vastauspapereihin keskeytyksen syyn ja sen, myöntääkö vai kiistääkö opiskelija häiriön tai vilpin.

Opiskelijalle, jota epäillään vilpistä tai kuulustelun häiritsemisestä, on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Kun opiskelijan vilpillinen menettely on näytetty toteen, rikkomuksesta on ilmoitettava kirjallisesti dekaanille, erillis- tai palvelulaitoksen johtajalle tai opinto- ja opetusjohtajalle, joka päättää mahdollisista jatkotoimenpiteistä.

Dekaani, erillis- tai palvelulaitoksen johtaja tai opinto- ja opetusjohtaja voi harkintansa mukaan ilmoittaa vilpistä rehtorille yliopistolain 45 §:n mukaista kurinpitomenettelyä varten.”

Yliopistolain 45 §:n mukaan:

”Opiskelijaa, joka on syyllistynyt yliopiston opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen tai muutoin rikkonut yliopiston järjestystä, voidaan kurinpidollisesti rangaista rikkomuksen vakavuudesta riippuen varoituksella tai erottamalla määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi. Opiskelijalle annettavasta varoituksesta päättää yliopiston rehtori ja opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta yliopiston hallitus. Ennen asian ratkaisemista on opiskelijalle todisteellisesti toimitettava tiedoksi, mistä rikkomuksesta häntä syytetään, sekä varattava hänelle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi”.

Opettajan velvollisuus on puuttua välittömästi ja asianmukaisesti, mikäli hän epäilee opiskelijaa opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvasta rikkomuksesta. Opettaja voi ohjata tai neuvoa opiskelijaa, mikäli rikkomus on vähäinen ja se johtuu opiskelijan tietämättömyydestä. Muutoin opettaja on velvollinen ilmoittamaan epäilemästään rikkomuksesta kirjallisesti dekaanille tai erillis- tai palvelulaitoksen johtajalle.

Opiskelijalle lähetetään kirjallisesti tiedoksi, mistä rikkomuksesta häntä epäillään ja varataan hänelle tilaisuus tulla kuulluksi asiassa joko suullisessa tilaisuudessa tai kirjallisesti. Lausuntopyyntö (malli liitteenä) tai kutsu kuulemistilaisuuteen lähetetään tiedoksi opiskelijalle saantitodistuksella tai muuten todisteellisesti. Mikäli kuuleminen tapahtuu suullisessa tilaisuudessa, on se dokumentoitava (esim. muistio, pöytäkirja). Opiskelija voi ottaa kuulemistilaisuuteen mukaan haluamansa henkilön tuekseen. Kuulemisen jälkeen dekaani tai erillis- tai palvelulaitoksen johtaja ratkaisee, onko rikkomusta tapahtunut (jos ei, asia raukeaa) ja onko kyseessä lievä tai vakava rikkomus, sekä päättää mahdollisista jatkotoimenpiteistä.

Mikäli dekaani tai erillis- tai palvelulaitoksen johtaja katsoo lievän rikkomuksen tapahtuneen, voi seurauksena olla esimerkiksi:

  • suullinen huomautus
  • määräys korjata kirjallista työtä tai
  • opintosuorituksen hylkääminen

Dekaanin tai erillis- tai palvelulaitoksen johtajan antama seuraamus annetaan tiedoksi opiskelijalle ja opettajalle.

Rikkomusta voidaan pitää lievänä esim. silloin, jos kyseessä on yksittäinen teko ja se johtuu huolimattomuudesta tai tietämättömyydestä ja rikkomuksesta on aiheutunut vain vähäistä vahinkoa.

Mikäli dekaani tai erillis- tai palvelulaitoksen johtaja opiskelijaa kuultuaan katsoo vakavamman rikkomuksen tapahtuneen, hän ilmoittaa asiasta kirjallisesti akateemiselle rehtorille ja toimittaa samalla asiassa kertyneen asiakirja-aineiston akateemiselle rehtorille.

Akateeminen rehtori voi antaa opiskelijalle kirjallisen varoituksen, esittää hallitukselle opiskelijan määräaikaista erottamista tai katsoa, ettei asiassa ole tapahtunut rikkomusta.

Akateemisen rehtorin tai hallituksen asiassa tekemä päätös annetaan tiedoksi opiskelijalle, opettajalle, dekaanille tai erillis- tai palvelulaitoksen johtajalle sekä opintopalveluihin.

Päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Päätökseen tulee liittää valitusosoitus. Hallinto-oikeuden päätökseen, joka koskee yliopistolain 45 §:ssä tarkoitettua opiskelijan kurinpitoa, ei saa hakea muutosta valittamalla.