Opintojen suoritusaika

​Jos opiskeluoikeutesi on alkanut 1.8.2005 tai sen jälkeen, sen kesto on rajattu ja sitä koskevat seuraavat rajaussäännöt. Ennen 1.8.2005 myönnetyissä opiskeluoikeuksissa opintoaikaa ei ole rajattu.

Omien opinto-oikeuksien voimassaoloajat voi tarkistaa WebOodista kohdasta ’Omat perustiedot’.

Tutkintojen tavoi​​tteelliset suoritusajat

  • alempi korkeakoulututkinto (kandidaatti): kolme lukuvuotta
  • ylempi korkeakoulututkinto (maisteri): kaksi lukuvuotta (poikkeus psykologian maisterin tutkinto kaksi ja puoli lukuvuotta)
  • lääketieteen lisensiaatti: kuusi lukuvuotta
  • hammaslääketieteen lisensiaatti: viisi ja puoli lukuvuotta

Sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinnot kahta vuotta niiden yhteenlaskettua tavoiteaikaa pitemmässä ajassa (5 + 2 vuotta, poikkeuksena psykologian koulutus 5,5 + 2 vuotta).

Lääketieteen lisensiaatin ja hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoa opiskelemaan otetulla on oikeus suorittaa tutkinto kahta vuotta sen tavoiteaikaa pitemmässä ajassa (lääketieteen lisensiaatti 6 + 2 vuotta ja hammaslääketieteen lisensiaatti 5,5 + 2 vuotta).

Pelkästään alempaa korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto yhtä vuotta sen tavoiteaikaa pitemmässä ajassa (3 + 1 vuotta).

Pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla on oikeus suorittaa tutkinto kahta vuotta sen tavoiteaikaa pitemmässä ajassa (2 + 2 vuotta, psykologian maisteri 2,5 + 2 vuotta).

Opiskelija voi saada valmistumisen jälkeen opintolainavähennyksen verotuksessa, jos hän on suorittanut korkeakoulututkinnon määräajassa. Lue vähennyksen ehdoista tarkemmin Kelan sivuilta.

Tutkinnon suoritusaikaa​n laskettava aika

Tutkinnon suoritusaika näkyy WebOodissa opinto-oikeustiedoissa ja se päivittyy ilmoittautumistietojen perusteella. Opiskelijoille lähetetään sähköpostitse tieto, kun tutkinnon suoritusaika on päättymässä.

Tutkinnon suori​​tusaikaa kuluttaa

  • läsnäolevaksi ilmoittautuminen eli normaali opiskelu
  • neljän lukukauden yli menevä muu (ei lakiin perustuva) poissaolo. 1.8.2015 tai sen jälkeen alkavien opinto-oikeuksien osalta tämä poissaolo-oikeus on vähennetty kahteen lukukauteen.
  • ne lukukaudet, jolloin opiskelija ei ole ilmoittautunut läsnä- eikä poissaolevaksi eli on laiminlyönyt ilmoittautumisvelvollisuutensa

Tutkinnon suoritusaikaa ei kuluta poissaolevaksi ilmoittautuminen ns. lakisääteisellä syyllä eikä enintään kahden lukukauden (ennen 1.8.2015 alkaneissa opinto-oikeuksissa enintään neljän lukukauden) mittainen muu poissaolo. Näistä tarkemmin seuraavissa kappaleissa.

Suoritusajan pidentämine​n yliopistolakiin perustuvien syiden perusteella

Mitä ovat lakisääteiset poissaolot?

Yliopistolaissa (41 §) säädetään, että tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaisen palvelun suorittamisesta taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä. Näitä kutsutaan ns. lakisääteisiksi poissaoloiksi tai syiksi.

HUOM! Lakisääteinen poissaolo merkitään opiskelijarekisteriin opintopalveluissa opiskelijan toimittaman dokumentin perusteella.

Ennen 1.8.2016 alkanut lakisääteinen poissaolo

Jos lakisääteinen poissaolo on alkanut ennen 1.8.2016, tutkinnon suoritusaikaa pidennetään lakisääteisen syyn perusteella palvelusajan tai äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pituuden mukaan riippumatta siitä, kuinka monen lukukauden kanssa päällekkäin poissaoloaika osuu ja onko opiskelija ilmoittautunut läsnä- tai poissaolevaksi.

Pidennystä annetaan yksi lukukausi jokaista viiden (5) kuukauden poissaoloa kohti. Jos poissaolo kestää alle 5 kuukautta, annetaan pidennystä yksi lukukausi. Jos poissaoloa kestää 5 – 10 kuukautta, pidennystä annetaan kaksi lukukautta; jos poissaolo kestää 10 – 15 kuukautta, pidennystä annetaan kolme lukukautta jne.

1.8.2016 ja sen jälkeen alkanut lakisääteinen poissaolo

Oodissa muutetaan opintoaikaa pidentävien lakisääteisten poissaolojen merkitsemistapaa ja laskentasääntöä 1.8.2016 alkaen. Muutoksen syynä on opiskelijoiden yhdenvertainen kohteleminen eri korkeakouluissa.

Käytäntö muuttuu siten, että jos lakisääteinen poissaolo alkaa 1.8.2016 tai sen jälkeen, opintoaika pidentyy automaattisesti vain, jos opiskelijalla on poissaoloilmoittautuminen kyseiselle lukukaudelle ja lakisääteinen syy merkittynä opiskelijarekisteriin opiskelijan toimittaman dokumentin perusteella. Lisäksi pidennys lasketaan 1.8.2016 alkaen lukukausittain. Jos lakisääteinen syy osuu useammalle lukukaudelle, opiskelija voi itse harkita, ilmoittautuuko poissaolevaksi kaikiksi mahdollisiksi lukukausiksi vai vain osaksi lukukausia, jotka leikkaavat lakisääteistä poissaoloaikaa. Opintoaika pitenee vain poissaololukukausien ajalta.

Poissaolevaksi ilmoittautuminen on mahdollista vain ilmoittautumisaikoina. Jos opiskelija on ilmoittautunut läsnäolevaksi ja lakisääteinen syy ilmenee ilmoittautumisajan jälkeen, läsnäoloa ei muuteta poissaoloksi, mutta lakisääteinen syy merkitään opiskelijarekisteriin ja opiskelija voi hakea sen nojalla myöhemmin lisäaikaa tutkinnon suorittamiseksi.

Suoritusajan pidentäminen muun poissaolon perusteella

Tutkinnon suoritusaikaan ei lasketa muuta enintään kahden lukukauden pituista poissaoloa, jonka aikana opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi (ennen 1.8.2015 alkaneissa opinto-oikeuksissa poissaolo-oikeus on enintään neljä lukukautta). Muuksi poissaoloksi lasketaan mikä tahansa muu kuin lakisääteinen poissaolo (asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaisen palvelun suorittaminen tai äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa).


Korkeakoulututkintojen tavoitteelliset suoritusajat, opiskeluoikeuden kesto sekä lisäajan myöntäminen tutkinnon suoritusaikaan säädetään Yliopistolaissa (40-43 §).