Yliopisto-opiskelu ja sen erityispiirteet
Yliopistolle ominaisia piirteitä ovat tieteellisyys ja akateeminen vapaus. Akateeminen vapaus näkyy siinä, että opiskelijalla on suuri vapaus suunnitella ja ohjata omia opintojaan. Omaan opiskelutahtiin, sisältöihin ja opiskelumuotoihin voi vaikuttaa. Vapauden mukana tulee myös vastuu: opiskelijan on suunniteltava itse opintojaan, asetettava tavoitteita ja tarvittaessa muutettava niitä. Ajankäytön suunnitteluun kannattaakin panostaa.
Oppimiseen vaikuttavat monet asiat, kuten aikaisemmat tiedot ja kokemukset, motivaatio, tavoitteet sekä odotukset. Oppiminen on kehittyvä taito, jota voi tietoisesti myös oppia ja harjoitella.
Oppimisesta voidaan erotella kaksi strategiaa: pintasuuntautunut ja syväsuuntautunut oppiminen. Pintasuuntautuneella oppimisella tarkoitetaan ulkoa oppimista. Sitä tarvitaan, kun tutustutaan uuteen aiheeseen, sen käsitteisiin ja perusteisiin. Pintasuuntautunut oppiminen ei kuitenkaan yleensä yliopisto-opinnoissa riitä, vaan tarvitaan myös syväsuuntautunutta oppimista, jossa opittava aines liitetään jo olemassa olevaan tietoon. Syväsuuntautuneessa oppimisessa pyrkimyksenä on ymmärtää opittava kokonaisuus. Tavoitteena on, että asiasta pystyy kertomaan omin sanoin. Oppimisen apuna voivat toimia erilaiset opiskelutekniikat, joista voit lukea lisää osiossa Opiskelutaitoja ja -tekniikoita.
Yliopistossa opetus- ja opiskelumuotoja on monia: opiskelu voi tapahtua esimerkiksi itsenäisesti, ryhmässä, etäopetuksena, kontaktiopetuksena, verkkokurssina, kirjallisina töinä, osallistumalla harjoituksiin tai laboratoriotöihin. Opetustapojen lisäksi osallistumisvelvollisuus opetukseen vaihtelee. Joillekin kursseille voi olla läsnäolopakko, toisille taas ei. Yksittäisen opintojakson ilmoittautumiskäytännöt, suoritustapa ja muut vaatimukset kannattaakin aina tarkastaa Pepin opinto-oppaasta (avautuu uuteen välilehteen).
Oppimista tukevia opiskelutekniikoita ja oppimisen apuvälineitä
Oppiminen on opittavissa oleva ja kehittyvä asia. Monelle oppimistekniikat löytyvät pikkuhiljaa opiskelun lomassa lähes automaattisesti. Omaa oppimista voi kuitenkin tukea erilaisten oppimistekniikoiden ja oppimisen apuvälineiden avulla. Voit tarkastella oppimista tukevia keinoja oppimisdonitsin avulla. Löydät oppimisdonitsin täältä (pdf) (avautuu uuteen välilehteen). Oletko huomioinut opiskellessasi sen kaikki osiot? Olisiko jokin kohta, jota olisi hyvä tehostaa?
***
Kanban auttaa pilkkomaan suuria kokonaisuuksia
Yliopisto-opinnoissa on usein opiskeltavana laajoja asiakokonaisuuksia. Niiden oppimista helpottaa kokonaisuuksien palasteleminen pienemmiksi osiksi. Yksi työkalu pilkkomiseen on kanban. Mitä pienemmäksi saat pilkottua opiskeltavan asian, sitä todennäköisemmin onnistut. Käytännössä ei ”kirjoita essee”, vaan ”kirjoita otsikko”, ”lue artikkelin ensimmäinen kappale” – tarkkuudella.
Kanbania voi toteuttaa manuaalisesti post it –lapuilla tai tietokoneella haluamallaan tavalla. Pääasia, että on sellaisessa paikassa esillä, että muistat käyttää sitä.
Ohje käytännössä:
1) Tulosta kanban pohja täältä: Oppimisen apuvälinekeskus, materiaalipankki (avautuu uuteen välilehteen).
2) Valitse opintojakso, jonka otat käsittelyyn.
3) Pilko opintojakson suoritettavat osiot pieniksi palasiksi.
4) Kirjoita palaset post it – lapuille.
5) Sijoita laput tärkeysjärjestyksessä ensimmäiseen sarakkeeseen.
6) Ota nyt työn alle ensimmäinen ja siirrä lappua keskisarakkeeseen. Kun toimi on tehty, siirrä se valmis sarakkeeseen. Toista seuraavan kohdalla.
7) Jätä laput esille valmis – sarakkeeseen. Näet tästä miten paljon oletkaan saanut aikaiseksi. Well done!
8) Palkitse itsesi hyvästä onnistumisesta!
Erilaiset muistilistat toimivat samantyyppisesti – kokeile, mikä sinulle toimii parhaiten. Eri opintojaksoilla voi toimia eri opiskelutekniikka. Kokeile rohkeasti uusia opiskelutekniikoita, jos aiemmat eivät toimi.
***
Tietoinen pysähtyminen tukee oppimista
Tietoisesti opiskeluhetkeen pysähtyminen tukee oppimista. Lue lisää Erilaiset oppijat ry:n sivuilta: Aloita ja lopeta ajatuksella, pdf (avautuu uuteen välilehteen). Mallissa opiskelemisen aluksi pysähdytään vahvistamaan ajatus siitä, mitä ollaan tekemässä ja miksi. Opiskeluaika rytmitetään systemaattisesti ja opiskelutuokio päätetään tsekkaukseen siitä, mitä opiskelun aikana tehtiin ja mitä se merkitsee.
Aiemmin opitun palauttaminen mieleen tehostaa oppimista, joten opitun äärelle kannattaa palata myöhemminkin. Voit esimerkiksi opiskelun päätteeksi kirjoittaa ylös pari kysymystä opiskelemastasi materiaalista ja palata niihin seuraavan opiskelutuokion alussa. Avaa kirja vasta tarkistaessasi kohdat, joista olit epävarma. Jos joudut pinnistelemään, onnittele itseäsi - se on oppimisen kannalta hyvä merkki!
***
Pomodoro tukee toiminnanohjausta itsenäisessä työssä
Pomodoro on yksi keinoa tukea omaa toiminnaohjausta itsenäisessä työssä. Löydät lisätietoja pomodorosta esimerkiksi täältä: Löydät lisätietoja pomodorosta esimerkiksi koulutus.fi -sivustolta (avautuu uuteen välilehteen).
Ohje käytännössä:
1) Valitse suoritettava, riittävän pieni, tehtävä. Lue palastelun merkityksestä kohdasta kanban.
2) Laita opiskeluvälineet valmiiksi.
3) Säädä kello soimaan 20 minuutin päähän. Opiskele tämä aika tehokkaasti.
4) Kun kello soi, pidä tauko. Säädä kello soimaan 5 minuutin päähän. Tee tämä aika ihan muuta, kuin opintoja. Käy vaikka pienellä kävelyllä, ota välipalaa.
5) Kun kello soi, säädä se taas 20 minuutin päähän ja opiskele jälleen tehokkaasti.
6) Toista tätä muutaman kerran syklissä ja pidän sen jälkeen pidempi tauko.
Aikaa voi säätää tarpeen mukaisesti. Mikäli 20 minuuttia on liikaa, kokeile lyhyemmällä aikavälillä. Mikäli jaksat hyvin vaikkapa pari kierrosta, se riittää. Pääasia, että saat toiminnan käynnistymään ja asiaa edistettyä edes hieman. Voit haastaa itsesi jatkossa kokeilemalla pidempää aikaa. Vireystason vaihtelukin vaikuttaa opiskelujaksamiseen, joten voi olla, että aikaa on hyvä säätää tilannekohtaisesti oman vireystilan mukaan.
Pomodoro –tekniikkaan voi yhdistää muitakin opiskelutekniikoita.
***
Eisenhowerin matriisi auttaa priorisoimaan tehtävät asiat
Onko ajatuksissa “miljoona” tehtävää, etkä oikein tiedä, mitä seuraavaksi kannattaa tehdä? Priorisointi auttaa – se konkretisoi mitä oikeasti pitäisi tehdä ja missä järjestyksessä.
1) Lataa itsellesi matriisipohja: Eisenhowerin matriisi, pdf (avautuu uuteen välilehteen).
2) Listaa mielessä pyörivät tehtävät matriisipohjaan.
3) Tee tärkeysjärjestyksessä.
***
Lisätietoa opiskelutaidoista ja -tekniikoista
Erilaiset oppijat ry:n –verkkosivuilta löytyy erinomaisia vinkkejä aivan kaikille oppimisen tukemiseksi. Erilaisia opiskelutekniikoita on niin opintojen suunnitteluun, opiskeluun kuin priorisointiinkin. Tutustu Erilaisten oppijoiden opiskelutekniikkavinkkeihin täältä (avautuu uuteen välilehteen). Voit myös tutustua tarkemmin vaikkapa motivaation rakentamisen tai itsemyötätunnon taitoihin kuuntelemalla Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun podcastia Opintopsykologit Saure & Häkkilä (avautuu uuteen välilehteen).
Tietoa akateemisesta kirjoittamisesta ja puheviestinnästä löydät Kielijelppi-verkko-oppaasta (avautuu uuteen välilehteen). Tiedonhausta löydät lisätietoa UEF-kirjaston Tiedonhakijan oppaasta (avautuu uuteen välilehteen).
Yliopistolla on erilaisia ryhmiä ja koulutuksia, jotka on tarkoitettu tukemaan opiskelua ja opintojen etenemistä. Tiedot päivittyvät tälle sivulle aina ko. syyslukukauden aikana.
Lukukauden aikana järjestetään myös korkeakoulujen yhteisiä opiskelutaitowebinaareja, joiden aikataulut löydät Opiskelutaidot-sivustolta. Tervetuloa kuulolle!
***
Ryhmiä opiskelun tueksi
Otetta opintoihin -ryhmä toteutetaan 1–2 kertaa lukuvuodessa. Tavoitteena on tukea erityisesti kandivaiheessa olevia opiskelijoita erilaisissa opiskeluun tai arjenhallintaan liittyvissä pulmissa. Lisätietoa Otetta opintoihin -ryhmän sivulta Kamusta.
Hellitä otetta - työkaluja perfektionisteille -ryhmä on tarkoitettu opiskelijoille, joille liiallinen vaativuus tai täydellisyydentavoittelu aiheuttaa haasteita opiskelulle ja hyvinvoinnille. Lisätietoja ja ryhmän ajankohdat Hellitä otetta -ryhmän omalta sivulta.
Neuromoninaisten vertaistukiryhmä kokoontuu 12.9.-5.12 verkossa. Ei ennakkoilmoittautumisia. Lisätietoja Neuromoninaiset-ryhmän sivulta Kamusta.
Takaisin opintoihin -ryhmä on opintopsykologien ohjaama ryhmä opiskelijoille, joiden opinnot ovat olleet tauolla tai keskeytyneet. Tapaamiset kampuksittain. Hakuaikaa 25.8.2024 saakka. Lisätietoja Takaisin opintoihin-ryhmän sivulta Kamusta.
Huomaa, että kirjallisiin töihin liittyvät ryhmät on esitelty alla osiossa Tukea kirjallisiin tehtäviin!
***
Tukea kirjallisiin tehtäviin
Kielikeskus järjestää kandidaatin ja gradun kirjoittajille lukukausittain omat ryhmät: Sujuvuutta kandin kirjoittamiseen ja Sujuvuutta gradun kirjoittamiseen. Tavoitteena on tukea opinnäytteiden kirjallista tuottamista, muotoilemista ja valmiiksi saattamista. Lisätietoa Kielikeskuksen opintoyhteisön sivulta.
Gradutalli on tarkoitettu kaikille yliopiston opiskelijoille, joilla opinnäytetyö jumittaa. Ryhmä on tarkoitettu opiskelijoille, joilla gradun aloittamisesta on kulunut vähintään kaksi vuotta ja jotka hyötyvät ryhmämuotoisesta ohjauksesta. Mikäli hakijoita on enemmän kuin ryhmään mahtuu, etusija annetaan ensimmäistä kertaa hakeville. Molemmilla kampuksilla käynnistyvät ryhmät lukuvuosittain ja hausta ilmoitetaan Gradutallin omalta sivulta.
Muista myös yksilöohjausta akateemiseen kirjoittamiseen tarjoava Kirjoitusklinikka!
Kirjaston tiedonhaun ja -hallinnan koulutukset, lisätietoa tiedonhausta Kamusta.
***
Digitaitoja ja -työkaluja
Digistartti on uusille opiskelijoille suunniteltu itseopiskelumateriaali, jossa käydään läpi opiskelussa tarvittavat työkalut ja tutustutaan digitaalisiin opiskeluympäristöihin.
Eduhouse-verkko-oppimisympäristön digitaidot-osio. Tarjolla laaja valikoima etänä ja itsenäisesti suoritettavia verkkokursseja laajoista kokonaisuuksista aina yksittäisiin toimintoihin. Lisätietoa ja kirjautuminen Eduhouseen Heimon kautta (vaatii kirjautumisen).
***
Yliopiston ulkopuolisten tahojen tarjoamia ryhmiä ja kursseja hyvinvoinnin ja oppimisen tueksi
YTHS järjestää säännöllisesti erilaista ryhmätoimintaa opiskelijoille. Tutustu mielen hyvinvointia tukeviin ryhmiin täältä.
Nyyti ry organisoi verkossa toteutettavaa ryhmätoimintaa, jossa voit pohtia hyvinvoinnin ja arjen teemoja yhdessä muiden kanssa. Ryhmissä jaetaan vertaistukea, etsitään uusia näkökulmia ja ratkaisuja. Ryhmät ovat maksuttomia ja ne on suunnattu pääasiallisesti 18–35-vuotiaille opiskelijoille. Lisätietoa Nyytin ryhmistä.
Joensuun erilaiset oppijat ry järjestää oppimisen ja opiskelun tueksi erilaisia kursseja sekä vertaisryhmätoimintaa. Lisätietoa löydät Joensuun erilaiset oppijoiden sivuilta.