Tekoälyn käyttäminen opetuksessa ja tutkimuksessa
Tekoälyllä tarkoitetaan erityisesti laajoihin kielimalleihin perustuvaa (Large Language Model – eli laajaan tekstuaaliseen opetusaineistoon perustuva itseohjautuva neuroverkko) generatiivista tekoälyä. Generatiivista tekoälyä käyttävissä sovelluksissa (esim. ChatGPT, GPT-4, Midjourney, Dall-E, Runway AI, Microsoft Copilot) tuotetaan kehotteiden avulla tekstiä, videota, ääntä, koodia tai kuvia.
Tekoälysovelluksella tarkoitetaan siten nimenomaisesti edellä mainitun tyyppisiä tekoälypohjaisia palveluita, ei muihin ohjelmistoihin integroitujen tekoälyominaisuuksien käyttöä.
Ohjeistus ei koske itse tekoälyn tutkimusta tai tekoälyn kehittämistä, vaan mainittujen palveluiden käyttöä yleisesti tutkimuksessa ja opetuksessa / opinnoissa.
Näitä ohjeita sovelletaan kokoavana yleisenä ohjeena koko Itä-Suomen yliopistossa. Tarkentavia ohjeita voidaan antaa erikseen tiedekuntakohtaisesti tämän yleisen ohjeen linjausten ja lainsäädännön rajoissa.
Itä-Suomen yliopisto kannustaa tekoälyn hyödyntämiseen opetuksessa ja tutkimuksessa huomioiden kuitenkin tässä ohjeistuksessa esitetyt, lainsäädäntöön ja eri sopimusvelvoitteisiin perustuvat rajoitukset.
1) Tekoälysovelluksia saa lähtökohtaisesti käyttää opetuksessa ja kirjoittamisen tukena. Tekoälysovellusten käyttö opintosuorituksissa (esim. tenteissä, oppimistehtävissä, esseissä, seminaaritöissä) voidaan kieltää opintojaksokuvauksessa tai vastuuopettajan toimesta opintojakson alussa kirjallisesti (esimerkiksi oppimisympäristössä), jos on riski siihen, että mallien käyttö haittaisi osaamistavoitteiden saavuttamista.
2) Jos tekoälysovellusta käytetään palautettavan työn tuottamisen apuna, tulee ilmoittaa kirjallisesti, mitä sovellusta (esim. ChatGPT) on käyttänyt ja millä tavalla. Tämä koskee myös opinnäytteitä. Opinnäytetyön tekemiseen sovelletaan tutkimukseen liittyvää tekoälyn käyttöä koskevaa ohjetta. Koko opinnäytetyötä ei saa tehdä tekoälysovelluksella. Opinnäytetyön tulee sisältää riittävästi itsenäisen työn osuutta, jotta opintonäytetyölle asetetut osaamistavoitteet saavutetaan. Tekoälyä ei saa nimetä tekstin tai muun kirjallisen tuotoksen kirjoittajaksi. Tekoäly ei voi ottaa vastuuta tekstin sisällöstä – kaiken materiaalin oikeellisuudesta vastaa sen kirjoittanut ihminen.
Tarkennus: Opettaja antaa lisätietoja siitä, miten sinun tulee ilmoittaa tekoälysovelluksen käyttämisestä. Tyypillisesti tämä tapahtuu ilmaisemalla opintosuorituksen (esim. oppimistehtävän) yhteydessä, mitä tekoälysovellusta olet käyttänyt ja millä tavoin.
3) Opiskelijalta voidaan edellyttää ainoastaan opiskelijalle maksuttomien tekoälysovellusten käyttöä. Tekoälysovellus voi edellyttää käyttäjätunnusten luomista. Siten tekoälysovellus kerää henkilötietoja.
Tarkennus: Tilanne, jossa opiskelijalta edellytetään tekoälysovelluksen käyttämistä, voi liittyä esimerkiksi tekoälyn käyttämisen oppimiseen.
Tarkennus: Osa tekoälysovelluksista edellyttää sovelluksen käyttämiseksi käyttäjätunnuksen luomista, joten käyttäjätunnuksen luomisessa saattaa joutua antamaan tekoälysovellukselle omia henkilötietojaan. Tämä on ongelmallista, jos tekoälysovellus kerää henkilötietoja (henkilöön yhdistettävissä oleva käyttäjätunnus, esim. nimenmukainen sähköpostiosoite) ja sen serverit sijaitsevat EU- tai ETA-alueen ulkopuolella. Esimerkiksi ChatGPT on tällainen tekoälysovellus. Muista varmistaa, millaisesta tekoälysovelluksesta on kyse.
4) Yliopiston ulkoisiin tekoälysovelluksiin (esim. ChatGPT) ei saa syöttää salassa pidettävää tietoa, kuten opiskelijoiden opintosuorituksia (esim. oppimistehtävät, esseet, tenttivastaukset ja oppimispäiväkirjat) tai tutkimusaineistoja (esim. haastattelulitteroinnit). Henkilötietoja käsiteltäessä tekoälysovelluksessa tulee noudattaa EU:n tietosuoja-asetuksen ja tietosuojalain asettamia vaatimuksia.
Tarkennus: Opiskelijoiden henkilötietoja (suorat tai epäsuorat tunnisteet tai muuten henkilötiedoiksi tulkittavat tunnisteet) ei tule viedä tekoälysovellukseen, ellei kyseessä ole tekoälysovellus, jonka käytöstä yliopisto on tehnyt henkilötietojen käsittelyn ehdot sisältävän sopimuksen sovelluksen toimittajan kanssa.
5) Jos opiskelija käyttää tekoälysovellusta jollain sellaisella opintojaksolla, sen osalla tai tenttitilanteessa, jossa tekoälyn hyödyntäminen on etukäteen kielletty, opiskelijan toiminta katsotaan vilpiksi ja käsitellään samoin periaattein kuin muut vilppitapaukset. Sama koskee edellä mainittuja tilanteita, vaikka opiskelija raportoisi käyttäneensä tekoälyä. Tekoälysovellusten käyttämistä voidaan selvittää mm. sähköisen plagiaatin tunnistusjärjestelmän avulla.
6) Tiedekunta, yksikkö tai erillislaitos (esimerkiksi Kielikeskus) voivat tarvittaessa antaa täydentäviä linjauksia tekoälyn käytöstä omassa opetuksessaan.
1) Tekijänoikeudet ja tausta- sekä tulosaineiston omistajuus
Tekoälysovelluksilla voi olla erilaisia käyttöehtoja tekijänoikeuksien osalta. Sovelluksen tekijänoikeusehdot on tarkistettava ennen kuin tekoälyllä tuotettua aineistoa hyödynnetään esim. julkisesti tai yhteistyökumppaneiden kanssa. Lisäksi tulee varmistaa, että tekoälysovelluksen ehdot sallivat aineiston käytön suunnitellun mukaisesti.
Tutkimuksen tausta-aineiston ja tutkimussuunnitelmien omistajuus säilyy aina sen alkuperäisellä omistajalla / tutkimussopimuksen ehtojen mukaisesti riippumatta tekoälysovelluksen käytöstä. Salassapitoa koskevat ohjeet tulee kuitenkin aina huomioida tekoälyä käytettäessä (tutkimuksen tausta-aineisto salassa pidettävää, samoin tutkimussuunnitelmat).
Tarkennus: Tutkimuksen tausta-aineiston (esim. haastattelulitteroinnit ja kyselytutkimuksen vastaukset) voi omistaa joko yliopisto tai tutkija. Jos aineiston omistaa yliopisto ja se on yliopiston hallussa, sovelletaan aineistoon julkisuuslakia, arkistolakia (831/1994) ja tiedonhallintalakia (laki julkisen hallinnon tiedonhallinnasta 906/2019). Tämä merkitsee esimerkiksi sitä, että tätä yliopiston hallussa olevaa, salassa pidettävää aineistoa ei voi käsitellä tekoälysovelluksella.
2) Käyttöoikeudet
Tekoälysovellukset voivat edellyttää, että sovelluksen omistaja saa esimerkiksi rinnakkaisen käyttöoikeuden tekoälyllä tuotettuihin tuloksiin. Tämä ja sen kanssa mahdollisesti ristiriidassa olevat tutkimussopimuksen tai rahoittajan ehdot on otettava huomioon tekoälyä käytettäessä ja sillä tuotettua aineistoa tutkimuskäytössä hyödynnettäessä.
3) Tekoäly täydentävän rahoituksen hankkeissa ja rahoittajan ehdot
Jos tekoälysovelluksen tekijänoikeusehdot ovat ristiriidassa rahoittajan rahoitusehtojen kanssa, estää se tekoälysovelluksen käytön hankkeessa, ellei rahoittaja erikseen anna etukäteistä kirjallista suostumusta tekoälysovelluksen käyttöön. Esimerkiksi tilaustutkimuksessa edellytyksenä on, että yliopisto siirtää kaikki tekijänoikeudet tilaajalle. Tällöin tekijänoikeuksia ei saa jäädä miltään osin esimerkiksi tekoälysovellukselle.
4) Salassa pidettävien tietojen käsittely
Tekoälysovelluksessa ei saa käsitellä mitään salassa pidettävää tietoa. Salassa pidettäviä asiakirjoja ovat esimerkiksi tutkimussuunnitelmat ja artikkelikäsikirjoitukset (laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 621/1999, 24 §) sekä tutkimuksen tausta-aineisto ja muu yliopiston sopimusvelvoitteisiin (tilaustutkimus) perustuva aineisto.
Tekoälysovelluksiin ei voi viedä sopimuksiin sisältyviä ja sopimusehtojen nojalla salassa pidettäviä tietoja. Silloin kun yliopisto sitoutuu muihin kuin yliopiston omien mallisopimuspohjien ja yleisten ehtojensa mukaisiin sopimuksiin, tulee sopimukset toimittaa lakipalveluiden kommentoitavaksi.
5) Henkilötiedot
Henkilötietoja (suorat tai epäsuorat tunnisteet tai muuten henkilötiedoiksi tulkittavat tunnisteet) sisältäviä tutkimusaineistoja ei tule viedä tekoälysovellukseen, ellei kyseessä ole tekoälysovellus, jonka käytöstä yliopisto on tehnyt henkilötietojen käsittelyn ehdot sisältävän sopimuksen sovelluksen toimittajan kanssa. Lisäksi tutkittavia on aina informoitava heidän henkilötietojensa käsittelemisestä tekoälyn avulla. Jos aineisto sisältää henkilötietoja, ei tutkimusdatan analyysiä voi teettää tekoälysovelluksella ilman tietosuojan vaikutustenarviointia (PIA / DPIA).
Osa tekoälysovelluksista edellyttää sovelluksen käyttämiseksi käyttäjätunnuksen luomista, joten käyttäjätunnuksen luomisessa saattaa joutua antamaan tekoälysovellukselle omia henkilötietojaan. Yliopisto ei voi edellyttää tutkijoiltaan henkilötietoja sisältävän (esim. henkilöön yhdistettävissä oleva sähköpostiosoite ja yhteystiedot) käyttäjätunnuksen luomista tekoälysovellukseen.
Epäselvissä tilanteissa tulee aina olla yhteydessä yliopiston tietosuojavastaavaan.
6) Tutkimusetiikka
Itä-Suomen yliopiston on sitoutunut noudattamaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan antamaa ohjetta Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Ohjeissa on määritelty, mitä on hyvä tieteellinen käytäntö.
Tekoälyn käytöstä tutkimuksessa on mainittava tutkimustuloksia julkaistessa. Tekoälyn käytöstä tutkimuksessa on mainittava tutkimuksen elinkaaren aikana syntyvissä dokumenteissa, esim. tutkimussuunnitelmassa, -tiedotteissa, tutkimuslupahakemuksissa sekä tutkimustuloksia julkaistaessa. Tällöin tulee kertoa, mitä sovellusta tutkimuksessa on käytetty ja mihin tarkoitukseen.
7) Julkaisut ja kustantajan ohjeet
Eri julkaisuilla, julkaisualustoilla ja kustantajilla on vaihtelevia ohjeita ja sääntöjä tekoälysovellusten käytön osalta. Nämä ohjeet on huomioitava aina tekoälyavusteisesti tuotettujen aineistojen osalta: Osa julkaisijoista on julkaisuehdoissaan rajoittanut mahdollisuutta tekoälysovellusten käyttöön tai vähintään edellyttänyt yksiselitteistä mainintaa tekoälyn hyödyntämisestä aineiston tuottamisessa.