Terveystieteiden tiedekunnan ohjeet väitöskirjan vaatimuksista ja tarkastamisesta

Kysymyksenasettelu ja tutkimussuunnitelma

1= Selvä kysymyksenasettelu puuttuu tai sillä ei ole tieteellistä relevanssia. Tutkimusasetelma on väärin suunniteltu niin, ettei se pysty vastaamaan annettuihin kysymyksiin.

2= Kysymyksenasettelu ei ole syntynyt tieteellisen pohdinnan tai kriittisen valintaprosessin tuloksena. Tavanomainen esimerkki on tilanne, jolloin tutkijan käyttöön on jokseenkin sattumanvaraisesti tarjoutunut toisaalta jokin määritysmenetelmä tai toisaalta esim. laajahko potilasaineisto; tällöin tutkimus suoritetaan ilman luovaa alkuperäisperustelua.

3= Tutkimus perustuu alkuperäisideaan, joka on looginen ja tieteellisesti mielekäs.

4= Tutkimuksen lähtökohta on kekseliäs ja tieteellisesti hyvin mielekäs.

5= Tutkimuksen lähtökohta on erityisen kekseliäs ja tieteellisesti erittäin mielekäs, perustuu uutta luovaan ajatteluun tai kumoaa rohkeasti tutkimusalalla aikaisemmin vallinneita käsityksiä.

Aineisto ja menetelmät

1= Käytetyt menetelmät eivät sovellu tutkittavaan aineistoon tai antavat virheellisiä tai selvästi riittämättömiä vastauksia väitöskirjan kysymyksenasetteluun. Tutkimusaineisto on valikoitunut ja antaa harhaanjohtavan tuloksen.

2= Käytetyt menetelmät soveltuvat aiheena olevan ilmiön tutkimiseen. Menetelmien käyttämiseen ei kuitenkaan liity mitään oleellista omintakeisuutta. Tutkimusaineisto on suppea.

3= Yleisesti käytössä olevaa menetelmää on parannettu tai muunneltu, jonka seurauksena se soveltuu hyvin tehtyyn tutkimustyöhön. Tutkimusaineisto on laadukas.

4= Menetelmiä on sovellettu innovatiivisesti tai niitä on oleellisesti kehitetty tai parannettu, jonka seurauksena ne soveltuvat hyvin tehtyyn tutkimustyöhön. Tutkimusaineisto on hyvin laadukas.

5= Menetelmävalikoima on erityisen laaja tai korkeaa ammattitaitoa vaativa. Tutkimuksen yhteydessä on kehitetty ajatukseltaan tai toteutustavaltaan uusi menetelmä. Tutkimusaineisto on poikkeuksellisen laadukas.

Oma työpanos

Omaksi työpanokseksi lasketaan tutkijan henkilökohtaisesti suorittama työ, mutta myös apuhenkilöstön suorittama työ sillä edellytyksellä, että tutkija on menetelmiin syvästi perehtynyt, opettaa ne apuhenkilöstölle ja valvoo työn toteuttamista.

1= Väittelijän oma työpanos tutkimusaineiston ja -tulosten hankinnassa on ollut vähäinen tai olematon.

2= Väittelijä on itse vastannut osasta tutkimustulosten hankintaa. Väittelijä on perehtynyt riittävästi käytettyihin menetelmiin.

3= Väittelijä on itse tuottanut oleellisen osan tutkimustuloksista. Hän on tutustunut jokaiseen tutkimusmenetelmään niin tarkoin, että käytännössä hallitsee ne.

4= Väittelijä on itse tuottanut erittäin suuren osan tutkimustuloksista. Väittelijä on henkilökohtaisesti perehtynyt jokaiseen menetelmään ja ne on toteutettu hänen omasta toimestaan tai hänen henkilökohtaisesti ohjaamansa työn tuloksena.

5= Väittelijä on itse tuottanut poikkeuksellisen suuren osan tutkimustuloksista. Väittelijä on henkilökohtaisesti perehtynyt syvällisesti jokaiseen menetelmään ja ne on toteutettu hänen omasta toimestaan tai hänen henkilökohtaisesti ohjaamansa työn tuloksena.

Tutkimustulokset

1= Väitöskirjan tulokset ovat yhdensuuntaisia aiemmin vallalla olleiden käsitysten kanssa, ja varmentavat niitä.

2= Väitöskirjan tulokset täydentävät ja täsmentävät sellaisia aikaisempia käsityksiä, jotka ovat epävarmoja ja/tai hajanaisia.

3= Väitöskirja tuo uusiksi luokiteltavia näkemyksiä tai tietoja tutkimusalaan.

4= Väitöskirjaan sisältyy tärkeitä ja merkittäviä havaintoja.

5= Väitöskirjaan sisältyy keskeisen tärkeitä ja merkittäviä havaintoja.

Tutkimusalan tuntemus

Väitöskirjan tutkimusalan tuntemus ilmenee paitsi väitöskirjatyön käsikirjoituksesta, mutta myös väitöstilaisuudessa osoitetusta asiantuntemuksesta.

1= Väitöskirjan aihepiirissä on ratkaisevia puutteita tai oleellisia väärinkäsityksiä.

2= Väittelijän tiedot kattavat aihepiirin, mutta edustavat lähinnä passiivista kirjallisuustietoa.

3= Väittelijä hallitsee aihepiirin tiedon ja kirjallisuuden hyvin, ja on muodostanut johdonmukaisen ja kriittisen kuvan aikaisempien julkaisujen ansioista ja heikkouksista.

4= Väittelijän tietämys käsiteltävästä aihepiiristä on niin laaja, että hän pystyy muuttamaan tai täydentämään vallalla olevia käsityksiä.

5= Väittelijän tietämys käsiteltävästä aihepiiristä on niin laaja, että hän oleellisella tavalla pystyy kumoamaan tai muuttamaan ja huomattavalla tavalla täydentämään vallalla olevia käsityksiä.

Pohdinta ja johtopäätökset

Väittelijän kyky kriittisesti tarkastella omia tutkimustuloksiaan aikaisemman tiedon valossa ilmenee sekä väittelijän tekstistä että väitöstilaisuudessa. Pohdinnassa ja johtopäätöksissä ilmenee väittelijän kyky kriittiseen analyysiin, tieteelliseen rehellisyyteen ja akateemiseen oivaltamiseen.

1= Väitöskirjasta puuttuu yleispohdinta ja/tai johtopäätökset tai sellaiseksi nimitetty kohta osoittautuu lähemmässä tarkastelussa pelkäksi yhteenveto-osan tai kirjallisuuskatsauksen toisinnoksi. Johtopäätökset eivät vastaa asetettuihin kysymyksiin.

2= Yleispohdintaosa sisältää luettelomaisen vertailun omista ja aiemmin julkaistuista tutkimustuloksista. Johtopäätökset vastaavat osin asetettuihin kysymyksiin.

3= Väittelijä vertailee omia tutkimuksiaan aiempaan kirjallisuuteen pohtien syitä eroavuuksiin, tunnistaen heikkouksia ja asioita niin omassa kuin aikaisemmissakin töissä. Johtopäätökset vastaavat asetettuihin kysymyksiin ja ovat tieteellisesti perusteltuja.

4= Väittelijä kykenee tekemään omien ja aiempien tutkimusten kriittisen vertailun ja yhteenvedon tutkimusongelman sen hetkisestä tilasta. Johtopäätökset ovat kriittisesti laaditut.

5= Väittelijä kykenee tekemään kriittisen analyysin perusteella luovan synteesin tutkimusongelman sen hetkisestä tilasta ja viitoittamaan uusia uria myöhemmille tutkimuksille. Johtopäätökset ovat erityisen kriittisesti laaditut.

Opinnäyte on tarkistettava plagiaatintunnistusjärjestelmässä ennen kuin se lähetetään tarkastajille arvioitavaksi. Artikkeleista koostuvien opinnäytteiden kohdalla tarkastetaan ainoastaan aiemmin julkaisemattomat tekstit eli yhteenveto-osuus ja julkaisemattomat artikkelit. Tarkistaminen tehdään Turnitin-työkalulla, joka on integroitu Moodle-ympäristöön.

1. Ohjaajan lähettää kurssin nimen ja avaimen väitöskirjatutkijalle.
2. Väitöskirjatutkija lataa opinnäytteen käsikirjoituksen yhtenä tiedostona (.doc tai .docx) Turnitin-tehtävänpalautuslaatikkoon
3. Väitöskirjatutkija tiedottaa ohjaajaa, kun raportti on valmistunut.
4. Ohjaaja tarkistaa plagiaatintunnistusraportin ja käy tarvittaessa sen tulokset läpi yhdessä väitöskirjatutkijan kanssa.

Opiskelija voi halutessaan tarkistaa omatoimisesti opinnäytteen tekstejä opiskelijoiden Turnitin-työkalussa työn tekemisen eri vaiheissa. Halutessaan jatko-opiskelija voi omatoimisesti tarkistaa aiemmat versiot opinnäytteestään sekä tieteellisten artikkeleiden käsikirjoituksensa opiskelijoiden Turnitissa.

Käyttöohjeet opiskelijalle
Käyttöohjeet ohjaajalle

Mikäli sopivaa Moodle-kurssin ei ole valmiina, sellainen perustetaan seuraavasti:

• Ensimmäisellä kerralla kurssin perustajan on hyväksyttävä käyttöehdot kirjautumalla HAKA-tunnistautumisen kautta Turnitin-järjestelmään.
• Moodle-kurssi perustetaan täyttämällä Moodle kurssipohjien tilaukset/tyhjennykset -lomake, johon syötetään tarvittavat tiedot.
• Kun kurssi on luotu, sinne lisätään Turnitin-tehtävänpalautuslaatikon kohdasta 'Lisää aktiviteetti tai aineisto'.

Dekaani nimittää väitöskirjatutkimuksen esitarkastajiksi kaksi oman yliopiston ulkopuolista henkilöä, joilla tulee olla vähintään tohtorin tutkinto. Esitarkastajia nimitettäessä huomioidaan hallintolaissa (434/2003, §27-28) määritellyt esteellisyysperusteet

• Väitöskirjatyön ohjaajaa ei voi nimetä esitarkastajaksi.
• Esitarkastaja ei voi olla kanssakirjoittaja missään väitöskirjaan liittyvässä osajulkaisussa.
• Esitarkastajalla ei saa olla tiivistä tai viimeaikaista tutkimusaiheeseen liittyvää yhteistyötä ohjaajan tai väitöskirjatutkijan kanssa.
• Esitarkastajaksi ei tule nimetä henkilöä, jolla on ollut tutkimusaiheeseen liittyviä yhteisiä tieteellisiäjulkaisuja tai tutkimusprojekteja väitöskirjatutkijan tai ohjaajan kanssa viimeisen kolmen vuoden ajalta tai joka on muutoin esteellinen.

Hallintolain 28 §:n kohdan 7 mukaan virkamies on esteellinen, jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu. Tulkinnanvaraisissa tapauksissa tulee dekaanille antaa asiasta lisäselvitys.

Vastaväittäjän tulee olla toisen yliopiston professori tai hänellä tulee olla dosentilta vaadittavat tieteelliset ansiot. Vastaväittäjän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolaissa säädetään (434/2003, § 27–28).

• Vastaväittäjän toimipaikka tulee olla Itä-Suomen yliopiston ulkopuolelta.
• Vastaväittäjä ei voi olla kanssakirjoittajana missään väitöskirjaan liittyvässä osajulkaisussa.
• Vastaväittäjäksi nimettävällä ei saa olla tiivistä tai viimeaikaista tutkimusaiheeseen liittyvää yhteistyötä ohjaajan kanssa.
• Vastaväittäjäksi ei tule nimetä henkilöä, jolla on ollut tutkimusaiheeseen liittyviä yhteisiä tieteellisiä julkaisuja tai tutkimusprojekteja väitöskirjatutkijan tai ohjaajan kanssa viimeisen  kolmen vuoden ajalta tai joka on muutoin esteellinen.

Hallintolain 28 §:n kohdan 7 mukaan virkamies on esteellinen, jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu. Tulkinnanvaraisissa tapauksissa tulee dekaanille antaa asiasta lisäselvitys.