Terveystieteiden tiedekunnan ohjeet väitöskirjan vaatimuksista ja tarkastamisesta

Väitöskirjan vaatimukset

Väitöskirjan tulee osoittaa, että väittelijä on perehtynyt syvällisesti omaan tutkimusalaansa, siihen liittyviin tieteenaloihin ja yleiseen tieteenteoriaan. Lisäksi tutkimuksen tulee osoittaa tekijänsä taitoa soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä omalla tutkimusalalla sekä taitoa tuottaa itsenäisesti uutta tietoa.

Rehtorien neuvoston suosituksen mukaan (7.12.1998) väitöskirjan tulee olla osoitus kyvystä tehdä itsenäistä tutkimustyötä, olla yhtenäinen kokonaisuus, perustua alkuperäisideaan ja tavoitteisiin sekä tuoda uusia tuloksia/käsityksiä.

Ohjaajien ja väitöskirjatutkijan velvollisuus on yhdessä rajata väitöskirjan aihe ja sisältö siten, että  tohtorin tutkinto on mahdollista suorittaa neljässä vuodessa kokopäivätoimisesti työskennellen. 

Terveystieteiden tiedekunnassa väitöskirjaksi voidaan hyväksyä

• Yksittäinen tutkimus (monografia)
• Artikkeliväitöskirja. Artikkeliväitöskirja koostuu riittäväksi katsotusta määrästä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä/tarkoitettuja käsikirjoituksia. Artikkeleista on lisäksi laadittu yhteenveto.

Tohtoriohjelmatyöryhmä on linjannut, että kappaleväitöskirja poistuu hyväksytyistä väitöskirjan muodoista. Jos olet tekemässä kappaleväitöskirjaa, voit tehdä väitöskirjan loppuun. Uusia kappaleväitöskirjoja ei tule enää aloittaa.

Artikkeliväitöskirja koostuu vertaisarvioiduista tieteellisistä julkaisuista. Mikäli alkuperäisartikkeleiden määrä on pieni (1–2), on kiinnitettävä  erityistä huomiota korkeaan tieteelliseen laatuun, tehdyn työn määrään sekä väitöskirjatutkijan oman osuuden painoarvoon julkaisuissa. Tällöin väitöskirjatutkijan ja pääohjaajan on laadittava kirjallinen selvitys, jossa on perusteltava väitöskirjatutkijan työn riittävä osuus alkuperäisartikkeleissa. Perustelujen riittävyyden arvioi tohtoriohjelman johtaja. Tiedekunnan dekaani päättää asiasta tohtoriohjelman johtajan esityksen perusteella. Korkeatasoiset systemaattiset katsaukset voidaan hyväksyä osajulkaisuiksi. Osajulkaisuista vähintään puolet (50 %) on oltava julkaistu tai hyväksytty julkaistaviksi vertaisarviointia käyttävissä tieteellisissä sarjoissa. 

Väitöskirjatutkijan on oltava ensimmäinen kirjoittaja (päätekijä) vähintään puolessa (50 %) väitöskirjan osajulkaisuissa. Jaettu ensimmäinen kirjoittajuus tulkitaan ensimmäiseksi kirjoittajuudeksi. Perustelluista syistä samaa julkaisua voidaan käyttää myös toisen väitöskirjan osana, mikäli väitöskirjatutkijoiden oma riittävän merkityksellinen ja itsenäinen osuus julkaisussa on osoitettavissa. Mikäli samaa osajulkaisua käytetään useammassa väitöskirjassa, on väitöskirjatutkijan ja pääohjaajan laadittava selvitys väitöskirjatutkijoiden työnjaosta julkaisussa perustellen väitöskirjatutkijoiden erilliset ja itsenäiset roolit. Perustelujen riittävyyden arvioi tohtoriohjelman johtaja. Tiedekunnan dekaani päättää asiasta tohtoriohjelman johtajan esityksen perusteella. 

Terveystieteiden tiedekunnan tohtoriohjelmatyöryhmä on linjannut väitöskirjoille pituus- ja aikasuositukset. Artikkeliväitöskirjan yhteenvedon suositeltu maksimipituus on 50 sivua (luvut 1. Introduction – 7. Conclusions) ja aikasuositus 1/5 henkilötyövuotta. 

Artikkeliväitöskirjan yhteenvedossa esitetään tutkimuksen tausta, tavoitteet, menetelmät, tulokset, pohdinta ja johtopäätökset. Yhteenveto tulee kirjoittaa siten, ettei osajulkaisuissa esitettyjä asioita toisteta tarpeettomasti. Yhteenvetoa varten syvennytään aiempaan julkaistuun tutkimustietoon, verrataan sitä itse tuotettuun tutkimustietoon, sekä nostetaan esille tutkimusaiheeseen liittyviä kysymyksiä. 

Monografian suositeltu maksimipituus on 200 sivua (tuotettu teksti). Monografia on väitöskirjatutkijan omasta tutkimuksestaan laatima yhtenäinen ja itsenäinen teos, ja siinä tulee kuvata tutkimuksessa käytetyt aineistot, menetelmät ja tulokset kokonaisuudessaan. Monografia sisältää myös pohdinnan ja johtopäätökset.

Jos väitöskirjan laatimisessa käytetään tekoälysovellusta, käytettävä sovellus ja sen käyttötapa on ilmoitettava kirjallisesti.
Väitöskirjan kirjoittaminen ei saa tapahtua kokonaan tekoälysovellusta käyttäen. Katso tarkempi ohjeistus tekoälyn käytöstä rehtorin päätökseltä.

Väittelyluvan hakeminen ja väitöskirjan jättäminen esitarkastukseen

Plagiaatintunnistus

Kun väitöskirjatyösi on sekä sinun, että ohjaajasi mielestä valmis esitarkastukseen, väitöskirjan käsikirjoitus tarkastetaan plagiaatintunnistusohjelmalla:

Väittelyluvan hakeminen ja väitöshenkilöiden esittäminen

Kun väitöskirjan käsikirjoitus on läpäissyt plagiaatintarkastuksen, voit jättää väitöskirjatyösi esitarkastukseen ja hakea väittelylupaa tiedekunnasta väittelylupahakemuslomakkeella. Hakemukseen tulee täydentää seuraavat tiedot:

• Omat yhteystiedot
• Tohtoriohjelma, laitos ja/tai yksikkö sekä mahdollinen oppiaine 
• Väitöskirjaan liittyvät tiedot:
  • Väitöskirjatyön otsikko
  • Päivämäärä, jolloin pääohjaaja on tarkastanut plagiaatintunnistusraportin
  • Väitöskirjan kokonaisuus (julkaisujen määrä ja muut tarkentavat tiedot, mikäli kyseessä on artikkeli- tai kappaleväitöskirja)

Hakemukseen tulee liittää seuraavat dokumentit:

Väitöskirjan puhtaaksikirjoitettu käsikirjoitus osajulkaisuineen (pdf)

Myös julkaisemattomat käsikirjoitukset tulee liittää tiedostoon. Väitöskirjatyö tulee olla laadittu terveystieteiden tiedekunnan taittopohjaan.

Selvitys väittelijän osuudesta julkaisuissa (pdf)

Käytä mallipohjaa selvityksen tekemiseen. Huom! Laadi selvitys englanniksi, mikäli esitarkastajasi tai vastaväittäjä ovat ulkomaalaisia.

Osajulkaisun ensimmäisen kirjoittajan suostumus (pdf)

Mikäli ensimmäinen kirjoittaja on muu kuin väittelijä tai jos kyseessä on jaettu kirjoittajuus, tulee liittää kirjallinen, allekirjoitettu suostumus.

Pääohjaajan laatima selvitys (pdf)

Jos väitöskirjan osajulkaisua on käytetty toisessa väitöskirjassa tai jos sitä tullaan käyttämään toisessa väitöskirjassa, tulee hakemukseen liittää pääohjaajan laatima vapaamuotoinen selvitys väitöskirjatutkijoiden itsenäisistä ja erillisistä rooleista kyseisessä osajulkaisussa. Selvityksestä tulee ilmetä, miten väitöskirjan näkökulma eroaa toisesta mahdollisesta väitöskirjasta, joka hyödyntää samaa osajulkaisua. Selvityksestä on käytävä ilmi, ettei samasta artikkelista ole tehty tai olla tekemässä kahta samansisältöistä väitöskirjaa.

Kopio hyväksymiskirjeestä (pdf)

Jos väitöskirjaan sisältyy referoituja ja julkaistavaksi hyväksyttyjä artikkeleita.

Lisäksi hakemukseen tulee kirjata kaikkien ohjaajien tiedot sekä esittää esitarkastajia ja mahdollisesti myös vastaväittäjää ja kustosta. Ohjaajien, esitarkastajien sekä vastaväittäjän osalta tulee ilmoittaa:

• Nimi
• Akateeminen titteli
• Toimipaikka
• Sähköposti
• Matkapuhelinnumero 

Huom! Varmistathan yhteystietojen oikeellisuuden ennen hakemuksen jättöä. 

Voit toimittaa pääohjaajan esityksen vastaväittäjästä ja kustoksesta myös erikseen. Sinulla on mahdollisuus antaa lausuntosi esitarkastajista ennen esitarkastajien valintaa.

Väitöskirjan esitarkastus

Dekaani nimittää väitöskirjatutkimuksen esitarkastajiksi pääohjaajan esityksestä kaksi oman yliopiston ulkopuolista henkilöä, joilla on oltava vähintään tohtorintutkinto. Väitöskirjatyön ohjaajaa ei voi nimetä esitarkastajaksi. Dekaanin päätös esitarkastajien nimeämisestä lähetetään tiedoksi väitöskirjatutkijalle, pääohjaajalle sekä esitarkastajille. Päätöksen lisäksi esitarkastajille lähetetään tiedekunnasta myös väitöskirjatyö, väitöskirjan arviointiohjeet sekä väittelijän selvitys omasta osuudesta osatöissä.

Esitarkastajilla on 2 kk aikaa tarkastaa väitöskirja. Loma-ajoista tai muista syistä johtuen tarkastaminen voi kestää pidempään. Esitarkastajat lähettävät lausuntonsa tiedekunnalle, josta ne toimitetaan tiedoksi sinulle. Esitarkastaja voi myös olla yhteydessä sinuun väitöskirjan huomautusten vuoksi ennen lausunnon kirjoittamista. Sinulla on mahdollisuus antaa tarkastajien lausuntoon vapaamuotoinen vastine, joka toimitetaan tiedekuntaan.

Väitöskirjatyön arviointiohjeet esitarkastajille (pdf)

Väittelylupa sekä vastaväittäjän ja kustoksen nimeäminen

Esitarkastuksen jälkeen dekaani päättää väittelyluvan myöntämisestä aiemman hakemuksen mukaisesti ja esitarkastajien lausuntojen perusteella sekä nimittää vastaväittäjän (vastaväittäjät) ja valvojan. Vastaväittäjän on oltava toisen yliopiston professori tai hänellä tulee olla dosentilta vaadittavat tieteelliset ansiot. Vastaväittäjä ei saa olla työsuhteessa Itä-Suomen yliopistoon.

Väitöstilaisuuden kustos (valvoja) edustaa yliopistoa. Kustoksena voi toimia henkilö, jolla on  dosentin pätevyys. Tiedekunta suosittaa kustokseksi Itä-Suomen  yliopiston  professoria tai apulaisprofessoria, mutta myös dosentin pätevyyden omaava pääohjaaja voi toimia väitöstilaisuuden valvojana. 

Väitöskirjatyön arviointiohjeet vastaväittäjälle (pdf)

Esitarkastajan ja vastaväittäjän esteellisyydestä

Terveystieteiden tiedekunnan pysyväismääräysten liitteessä 5 (voimassa 1.8.2023 alkaen) on linjattu esitarkastajan sekä vastaväittäjän esteellisyydestä seuraavasti:

Väitöskirjan arvosteleminen

Vastaväittäjän tulee lähettää lausunto tiedekuntaan kahden viikon sisällä väitöstilaisuudesta. Lausunnossaan vastaväittäjä ottaa kantaa siihen, esittääkö hän väitöskirjaa hyväksyttäväksi ja millä arvosanalla (hyväksytty/kiittäen hyväksytty). Tiedekunta kuulee väittelijää lausunnosta. Mikäli väittelijällä ei ole lausunnosta huomauttamista, käsitellään väitöskirjan arvostelu seuraavassa tiedekuntaneuvostossa. Tiedekuntaneuvosto päättää väitöskirjan arvosanasta vastaväittäjän arvosanaesityksen perusteella (1.8.2024 tai sen jälkeen esitarkastukseen lähteneiden töiden osalta). Tiedekuntaneuvosto on delegoinut dekaanille oikeuden arvostella väitöskirjat lukukauden viimeisen tiedekuntaneuvoston kokouksen ja  tulevan lukukauden ensimmäisen kokouksen välillä.