Yhteiskuntatieteiden laitos (avautuu uuteen välilehteen) on monitieteinen kokonaisuus, johon kuuluu kuusi pääainetta/suuntautumisvaihtoehtoa kahdella kampuksella.
Perustutkintokoulutuksemme antaa opiskelijoille vahvan tieteenalaperustaisen koulutuksen. Meiltä opiskelija saa valmiudet työelämän moninaisiin ja muuttuviin yhteiskuntatieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin sekä kelpoisuuden pääaineen jatko-opintoihin.
Opetuksemme on sisällöllisesti ja pedagogisesti korkeatasoista, ja se antaa moninaisia työelämävalmiuksia ja kannustaa kansainvälisyyteen. Käytämme monenlaisia opetus- ja opettamiskeinoja. Opetus perustuu yhteiskuntatieteelliseen yleissivistykseen ja erikoistumiseen johonkin tai joihinkin laitoksen painoaloihin.
Painotamme toiminnallista oppimista, jossa vahva teoreettinen ajattelu siirretään temaattisissa opinnoissa aitoihin toimintaympäristöihin.
Laitoksellamme järjestetään yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoihin johtavaa koulutusta sekä tieteellistä jatkokoulutusta seuraavissa oppiaineissa:
- Hyvinvointi yhteiskunnassa (Kuopion kampus)
- Sosiaalipedagogiikka (Joensuun ja Kuopion kampukset)
- Sosiaalipsykologia (Kuopion kampus)
- Sosiaalityö (Kuopion kampus)
- Sosiologia (Joensuun ja Kuopion kampukset)
- Yhteiskuntapolitiikka (Joensuun kampus)
Suomenkielisen tutkintokoulutuksen lisäksi laitoksellamme toimii englanninkielinen kandidaattiohjelma Bachelor's Degree Programme in Social Sciences (avautuu uuteen välilehteen).
Laitos antaa sivuaineopetusta sosiaalipedagogiikasta, sosiaalipsykologiasta, sosiaalitieteistä, sosiaalityöstä, sosiologiasta ja yhteiskuntapolitiikasta.
Lisäksi laitoksemme järjestää filosofian sivuaineopetusta. Filosofian sivuaineopinnoista lisätietoja Pepin opinto-oppaissa (avautuu uuteen välilehteen, katso kohdasta Yhteiskuntatieteiden laitoksen sivuainetarjonta).
Laitoksella tarjotaan lisäksi englanninkielistä opetusta vaihto-opiskelijoille, vaihto-opiskelijoille tarjottava opetus on kerrottu Pepin opinto-oppaissa (avautuu uuteen välilehteen).
Opintojen ohjaus on tärkeä osa opintojen sujuvassa etenemisessä. Yhteiskuntatieteiden laitoksella pidämme tärkeänä sitä, että pää- ja sivuaineopiskelijoillamme on mahdollisuus saada ohjausta läpi koko opintopolkunsa. Opintojen ohjauksen merkitys korostuu opintojen alkuvaiheessa, jolloin on tärkeää, että jokainen aloittava opiskelija pääsee opinnoissaan alkuun ja osaksi yliopistoyhteisöämme.
Laitoksen yleisestä opintoneuvonnasta vastaavat oppiaineiden koulutusasiantuntijat/amanuenssi sekä Joensuun että Kuopion kampuksilla. Pääainekohtaisesta opintoneuvonnasta vastaavat oppiainevastaavat. Yksittäisiin opintojaksoihin liittyvää opintoneuvontaa antavat kyseisten opintojaksojen vastuuopettajat. Opintojakson opettaja on kerrottu Pepissä olevan opintojakson kuvauksessa tai opintojakson toteutuksen tiedoissa.
Amanuenssiimme ja koulutusasiantuntijoihimme voit olla yhteydessä kaikissa opintoihisi tai opiskeluun ylipäänsä liittyvissä kysymyksissäsi. Amanuenssin/koulutusasiantuntijoiden yhteystiedot on kerrottu Pepissä olevan ko. opinto-oppaan Tietoa opinnoista -sivulla sekä yhteiskuntatieteiden laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).
Henkilökohtainen opintosuunnitelma eli HOPS on opiskelijan työväline. HOPS-työskentelyn avulla opiskelijalla on mahdollisuus suunnitella tutkintoon vaadittavia opintojaan ja seurata niiden etenemistä. HOPS auttaa opiskelijaa hahmottamaan tutkinnon, jota hän on suorittamassa, ja siihen sisältyvät/vaadittavat opinnot. HOPS ei ole sitova, vaan sitä voi muokata opintojen edetessä. HOPSin tulee vastata tutkinnon opetussuunnitelmaa (tutkintovaatimuksia). Opiskelijoita ohjaavat ja opastavat oppiaineittain nimetyt HOPS-vastuuhenkilöt sekä muu oppiaineen henkilökunta. Laitoksen opintoyhteisöstä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen) löytyvät tiedot oppiaineiden HOPS-vastuuhenkilöistä.
Opiskelijat suorittavat ensimmäisenä opiskeluvuotenaan osana kandidaatin tutkintoa opintojakson, jonka yhteydessä opiskelijat tekevät kandidaatin tutkintonsa kattavan henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPSin) Peppi-opintotietojärjestelmään. Oppiaineidemme koulutusasiantuntijat/amanuenssi neuvovat ja ohjaavat henkilökohtaisen opintosuunnitelman teossa, hyväksyvät HOPS:it ja antavat niistä suoritusmerkinnän.
Opiskelijan vastuulla on pitää hopsinsa ajantasaisena opintojensa ajan (esimerkiksi opetussuunnitelmaan tulevien muutosten päivittäminen hopsiin). Opintojen tulee vastata opetussuunnitelmassa esitettyjä tutkinnon sisältöjä/vaatimuksia.
Yhteiskuntatieteiden laitos tiedottaa ajankohtaisista asioista laitoksen Viva Engage -ryhmissä.
Viva Engage (ent. Yammer) on laitoksen virallinen viestintäväylä. Yhteiskuntatieteiden laitoksen Viva Engage -ryhmissä tiedotetaan opiskelua koskevista ajankohtaisista asioista. Opiskelijan vastuulla on seurata viestintää.
Viva Engagessa opiskelijoiden tulee seurata ainakin oman oppiaineensa tiedotusryhmää seuraavasti:
- Hyvinvointi yhteiskunnassa, Kuopio: Hyvinvointi yhteiskunnassa (opiskelija ja opettajat)
- Sosiaalipsykologia: Sosiaalipsykologian opiskelijat – Kuopion kampus
- Sosiaalitieteet, Kuopio/Yhteiskuntatieteet, Kuopio: Sosiaalitieteet, Kuopio (opiskelijat)
- Sosiaalityö: Sosiaalityö (opiskelijat)
- Yhteiskuntatieteet, sosiaalipedagogiikka, sosiologia ja yhteiskuntapolitiikka, Joensuu: Yhteiskuntatieteiden laitoksen opiskelijat, Joensuu
Opiskelijan on mahdollista tilata seuraamaansa Viva Engage -ryhmään tulevista viesteistä ilmoitus sähköpostiinsa tai puhelimeensa. Microsoftin ohjeet Viva Engagen ilmoitusten hallintaan (avautuu uuteen välilehteen).
Opiskeluun liittyviä ohjeita ja informaatiota on koottu yhteiskuntatieteiden laitoksen opintoyhteisöön (kirjautuminen UEF-käyttäjätunnuksilla, avautuu uuteen välilehteen). Opintoyhteisössä ei tiedoteta ajankohtaisista asioista, ajankohtaisista asioista tiedotetaan Viva Engage -ryhmissämme.
Viestintä sähköpostitse tapahtuu opiskelijan UEF-sähköpostiosoitteeseen. Opiskelijan tulee huolehtia siitä, että hän seuraa UEF-sähköpostiaan tai ohjaa siihen tulevat sähköpostit ensisijaiseen sähköpostiinsa.
Yhteiskuntatieteiden laitos on myös somessa (linkit avautuvat uuteen välilehteen):
- Facebookissa
- Instagramissa
- SocioCast-podcast SoundCloudissa, Spotifyissa ja Apple Podcasteissa
OT = osaamisen tunnustaminen
Muissa korkeakouluissa suoritetuilla tutkinnoilla/opinnoilla voidaan hyväksilukea (korvata tai sisällyttää) tutkintoon vaadittavia opintoja sen mukaan, mitä Itä-Suomen yliopistossa sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa on linjattu (katso yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan opinto-opas Kamussa) ja mitä hyväksilukemisesta on oppiaineen/koulutusohjelman sisällä päätetty.
Lisäksi yhteiskuntatieteiden laitoksella on linjattu seuraavaa
Huom. Kieli- ja viestintäopintojen korvaamisesta päättää Kielikeskus.
Tutkintoon hyväksiluettavien opintojen määrä
- Kandidaatin tutkintoon hyväksiluetaan enintään 50 opintopisteen laajuudelta opintoja. Tämä ei koske siirtohaussa valittuja opiskelijoita, joilla siirtohaun valintaperusteina olleen opintokokonaisuuden opintopistemäärää ei lasketa mukaan 50 opintopisteeseen.
- Kandidaatin tutkintoon hyväksiluettaviin (50 op) ei lasketa mukaan kandidaatin tutkintoon pakollisena kuuluvia kieli- ja viestintäopintoja.
- Maisterin tutkintoon hyväksiluetaan enintään 30 opintopisteen laajuudelta opintoja.
- Tutkintoon voidaan hyväksilukea opintoja siinä laajuudessa kuin tutkintorakenne sallii. Opintokokonaisuudet voidaan kuitenkin sisällyttää tutkintoon kokonaisuudessaan, vaikka tutkinnon laajuus ylittyisikin.
- Opiskelijalle, joka on suorittanut uusimuotoiset johtamisopinnot sisältävän 347 päivän varusmiespalveluksen, voidaan sisällyttää edellä mainituista opinnoista 6 op kandidaatin tutkinnon muihin vapaavalintaisiin opintoihin. Tämä määräys koskee niitä, jotka ovat kotiutuneet armeijasta kesällä 1999 tai sen jälkeen.
Hyväksiluvun kriteerit
- Yhteiskuntatieteiden laitoksella hyväksiluetaan enintään 10 lukuvuotta vanhoja opintosuorituksia, ellei erityisestä syystä muuta johdu. Esimerkiksi haettaessa korvaavuutta lukuvuonna 2025-2026 tarkastellaan vain lukuvuonna 2015-2016 tai sen jälkeen suoritettuja opintoja.
- Syventäviin opintoihin ei hyväksilueta perusopintotasoisia opintojaksoja. Aineopintotasoisia opintojaksoja voidaan perustelluista syistä hyväksilukea syventäviin opintoihin.
- AMK-tutkintoon suoritetuilla tutkimusmenetelmäopinnoilla tai täydennyskoulutuksessa tehdyillä tutkimusmenetelmäopinnoilla ei hyväksilueta kandidaatintutkintoon eikä maisteritutkintoon sisältyviä tutkimusmenetelmäopintoja.
- AMK-tutkintoon tehdyllä opinnäytetyöllä ei hyväksilueta kandidaatintutkielmaa.
- Aikaisempien opintojen perusteella ei korvata pro gradu –tutkielmaa, kypsyysnäytettä eikä henkilökohtaista opintosuunnitelmaa.
- Työkokemuksella ei lähtökohtaisesti korvata opintojaksoja. Mahdollisista poikkeuksista tähän, esim. harjoittelu, ilmoitetaan opintojakson opintojaksokuvauksessa.
- Opintojaksoja korvattaessa huomioidaan osaamistavoitteiden täyttyminen/vastaaminen toisiaan sekä aiemmin suoritetun opintojakson taso. Yhden opintopisteen vajaus korvattavan opintosuorituksen ja muualla tai aiemmin suoritetun opintosuorituksen välillä on hyväksyttävä, mikäli opintosuoritusten osaamistavoitteet vastaavat toisiaan.
Hyväksiluvusta päättää
- Opintojakson vastuuopettaja arvioi ja päättää opintojakson korvaamisesta.
- Koulutusohjelman/oppiaineen sisällä sovittu henkilö arvioi ja päättää opintojakson sisällyttämisestä tutkintoon/opintokokonaisuuteen.
- Koulutusohjelman sisällä sovittu henkilö arvioi ja päättää opintokokonaisuuden sisällyttämisestä tutkintoon.
- Koulutusohjelman/oppiaineen sisällä sovittu henkilö arvioi ja päättää opintokokonaisuuden korvaamisesta.
Lisäksi kirjatenttien osalta laitoksella on linjattu seuraavaa
- Kirjallisuuden vaihtuessa opintojakson kirjatentissä lukuvuoden alusta, voi elokuussa tenttiä vanhan tai uuden opetussuunnitelman mukaisesti. Syyskuun alusta alkaen voi kirjatentin tehdä vain voimassa olevan opetussuunnitelman mukaisesti. Esimerkiksi kirjallisuuden muuttuessa 1.8.2025 alkaen, voi vanhan opetussuunnitelman mukaisella kirjallisuudella tenttiä vielä elokuussa 2025.
- Opetussuunnitelmasta lukuvuoden vaihtuessa poistuvaa kirjatenttiä on mahdollista tehdä vielä elokuun ajan, jos koulutusohjelman/sivuaineen osalta ei ole opetussuunnitelmassa muuta päätetty. Syyskuun alusta alkaen kirjatenttiä ei ole mahdollista enää tehdä. Esimerkiksi kirjatentin jäädessä pois 1.8.2025 voimaan tulevasta opetussuunnitelmasta, on sitä mahdollista tenttiä vielä elokuussa 2025, jos muuta ei ole päätetty.
Korvaavuuksien ja sisällyttämisten hakeminen
Opintojen hyväksilukua (korvaavuus tai sisällyttäminen) haetaan Pepissä, jonne kirjaudutaan yliopiston käyttäjätunnuksilla.
Täytä hyväksilukuhakemus huolellisesti ja lisää siihen tarvittavat liitteet:
- (sähköisesti) allekirjoitettu, virallinen opintorekisteriote/todistus
- aiemmin suoritetun opintojakson kuvaus. Kuvauksesta tulee ilmetä tieto siitä, mistä se on otettu (verkkosivu, kopio opinto-oppaasta tms.).
Korvaavuutta haetaan siitä yksiköstä, joka vastaa kyseisestä opetuksesta/opintojaksosta. Kamussa on kerrottu tiedekunnittain se, kenelle ko. oppiaineen/laitoksen hyväksilukuhakemukset lähetetään Pepissä (hakemusten käsittelijät).
Kun haet jonkin opintojakson tai opintokokonaisuuden korvaamista, tarkista ennen hakemista, että ko. opintojakso tai opintokokonaisuus on Pepissä olevassa hopsissasi.
Opintojen sisällyttämistä yhteiskuntatieteiden kandidaatin tai yhteiskuntatieteiden maisterin tutkintoon haetaan yhteiskuntatieteiden laitokselta. Kerro hakemuksessasi se, mihin kohtaan hopsiasi haet opintojen sisällyttämistä.
Laitoksemme amanuenssit/koulutusasiantuntijat neuvovat sinua sisällyttämisten ja korvaamisten hakemisessa.
Tarkemmat ohjeet Pepissä tehtävään hyväksilukemisen hakemiseen ovat Peppi-käsikirjassa (avautuu uuteen välilehteen, kirjautuminen UEF-käyttäjätunnuksilla), ks. ohje Opintojen hyväksilukeminen.
Yhteiskuntatieteiden laitoksella hyväksiluetaan enintään 10 lukuvuotta vanhoja opintosuorituksia, ellei erityisestä syystä muuta johdu. Esimerkiksi haettaessa opintojen korvaavuutta lukuvuonna 2025-2026 tarkastellaan vain lukuvuonna 2015-2016 tai sen jälkeen suoritettuja opintoja.
Itä-Suomen yliopistossa (tai Kuopion tai Joensuun yliopistossa) yhteiskuntatieteiden laitoksen oppiaineissa aloitetun ja kesken jääneen tutkinnon osalta aiemmin tehdyistä opinnoista ja niiden soveltuvuudesta nykyisen opetussuunnitelman mukaiseen tutkintoon sovitaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman tekemisen yhteydessä silloin, kun opiskelija palaa suorittamaan tutkintoaan loppuun.
Opintojaksojen suoritustavat
Opintojaksojen järjestämisen tavat (suoritustavat) on kerrottu Pepissä olevissa opintojaksojen kuvauksissa. Opintojaksolla voi olla yksi tai useampi kuin yksi suoristustapa. Opintojakson kuvaus sisältää siten myös mahdolliset vaihtoehtoiset suoritustavat, jos niitä opintojaksolla on. Opintojakson järjestämisen tapana voi olla esimerkiksi luento, luento ja seminaari, opintopiiri, harjoitukset, essee tai kirjatentti.
Läsnäolovelvollisuus
Opintojaksolla voi olla pakollista läsnäoloa. Läsnäoloon opetuksessa liittyvät tiedot on kerrottu opintojakson kuvauksessa Pepissä. Onkin erittäin tärkeää, että opiskelija tarkistaa Pepissä olevasta opintojakson kuvauksesta sekä opintojakson toteutuksen tiedoista opintojakson suorittamiseen liittyvät tiedot.
Opetuksen aikataulut
Opetuksen aikataulut löytyvät Pepissä (avautuu uuteen välilehteen) olevista opinto-oppaista. Opintojakson toteutuksen tietojen yhteydessä mainitaan, järjestetäänkö opetus Joensuun vai Kuopion kampuksella, video-opetuksena Joensuun ja Kuopion kampusten välillä vai etäopetuksena verkossa. Etäopetus voi olla esimerkiksi aikataulutettua opetusta verkossa tai itsenäisesti suoritettavaa opiskelua verkossa tiettynä ajanjaksona.
Ilmoittautuminen opintojaksoille
Opintojaksoille (opetus, EXAM-tentit) ilmoittaudutaan ennakkoon Pepissä. Poikkeuksena tästä voivat olla esimerkiksi esseesuoritukset, joista on tarkemmin ohjeistettu opintojakson kuvauksessa Pepissä. Pepissä olevassa toteutuksen tiedoissa on kerrottu ilmoittautumisen alkamisen ja päättymisen ajankohdat. Valinnaisten opintojaksojen opetusta ei järjestetä, jos opintojakson toteutukselle on ilmoittautunut vähemmän kuin 10 opiskelijaa.
Tentit
Yhteiskuntatieteiden laitoksen kirjatentit suoritetaan pääsääntöisesti sähköisessä tenttijärjestelmässä (EXAM). Kirjatenttien tenttiminen on mahdollista molemmilla UEF:n kampuksilla sekä niissä oppilaitoksissa, joissa Exam-tenttivierailu on mahdollinen. Exam-kirjatentteihin ilmoittaudutaan Pepissä ennen tenttiajan varaamista Exam-järjestelmästä.
Luentotentit järjestetään joko Examissa, eLearn Moodlessa tai salitenttinä kampuksella. Katso luentojen, luentotenttien ja niille ilmoittautumisten tiedot kunkin opintojakson tiedoista Pepissä.
Sähköisessä tenttijärjestelmässä olevia tenttejä (luentotentit, kirjatentit) ei voi etätenttiä muutoin kuin tenttivierailuina niissä korkeakouluissa, joissa tenttivierailu on mahdollinen. Katso tarkemmat tiedot tenttivierailusta ja tenttivierailupaikoista Exam-tenttivierailujen verkkosivuilta (avautuu uuteen välilehteen).
Opintojen suoritusajankohdat
Opintojaksojen/opintojen ohjeellinen suoritusajankohta, missä kohdin opintoja opintojakso on suositeltavaa tehdä, on kerrottu Pepissä olevissa opinto-oppaissa (ks. kohta ajoitus lukuvuosittain tai ajoitus lukukausittain).
Opintosuoritusten arviointi
Opintosuoritukset arvostellaan pääosin asteikolla H-5 (0-5), mutta osalla opintojaksoja arviointiasteikkona on hyväksytty/hylätty. Opintojaksolla käytettävä arviointiasteikko on kerrottu Pepissä olevassa opintojakson kuvauksessa.
Opiskelija voi yhteiskuntatieteiden laitoksen tarjoamissa opinnoissa vastata kuulusteluissa ja laatia kirjalliset työt koulutuksen johtosäännössä määritellyllä kielellä. Yhteiskuntatieteiden laitoksella syventävien opintojen pro gradu -tutkielmat voidaan kirjoittaa joko suomen tai englannin kielellä. Englannin kieltä voi pro gradu -tutkielmissa käyttää painavista syistä (esimerkiksi pro gradu – tutkielmassa käytettävä aineisto on englanniksi). Opetussuunnitelmassa voidaan määrätä muistakin kielistä. Koulutuksen johtosäännössä poikkeavat määräykset on annettu opintojaksokuvausten yhteydessä. Vaikka opintojakson suorituskieli on suomi, voi opintojakson oppimateriaaleissa olla myös englanninkielistä aineistoa.
Yhteiskuntatieteiden laitoksen kandidaattiohjelma Bachelor's Degree Programme in Social Sciences on englanninkielinen.
Ulkomailla opiskelu tarjoaa paitsi mielenkiintoisia kursseja myös uusia kokemuksia, uusia ystäviä, mahdollisuuden käyttää ja parantaa kielitaitoa sekä saada uutta itsevarmuutta. Kansainvälistymistä arvostetaan myös työmarkkinoilla enenevässä määrin, ja siksi vaihto-opiskelu ulkomailla onkin erittäin suositeltavaa. Lähtökohtana on, että ulkomailla suoritetut opinnot luetaan täysimääräisesti osaksi kotimaista tutkintoa.
Ajantasaista tietoa kansainvälisestä opiskelijavaihdosta, vaihto-ohjelmista, vaihtopaikoista, hakuajoista ja ajankohtaisista tapahtumista löytyy Kamusta sekä Viva Engagesta (Kansainvälistymismahdollisuuksia opiskelijoille // Internationalisation offers for students). Vaihtoon lähtevien ja lähtemistä harkitsevien kannattaa myös tutustua SoleMOVE-hakujärjestelmään. Lisätietoja SoleMOVEn käytöstä Kamussa. Lisätietoa saa myös laitoksen kv-yhteyshenkilöiltä. Yhteyshenkilöiden tiedot ovat yhteiskuntatieteiden laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).
Osana opintoja tehtävän työharjoittelun keskeisenä tavoitteena on opintojen ja työelämän lähentäminen sekä opiskelijoiden työllistymisen edistäminen. Harjoittelu antaa opiskelijalle mahdollisuuden muun muassa perehtyä oman alan tehtäväkenttään ja se edistää teoreettisen tiedon jäsentymistä sekä työelämään sijoittumista. Harjoittelulla on usein myös merkittävä positiivinen vaikutus opiskelijan urasuunnitelmien selkiytymiseen ja opiskelumotivaatioon.
Harjoittelun pituus muilla kuin sosiaalityön opiskelijoilla on vähintään 2 kuukautta. Sosiaalityön opiskelijoilla harjoittelua on sekä kandidaatin että maisterin tutkinnoissa. Muissa pääaineissa (suomenkieliset tutkinnot) harjoittelu on osa maisterin tutkintoa. Harjoittelun voi suorittaa julkisella (valtiot, kunnat), yksityisellä (yritykset) tai kolmannella (järjestöt) sektorilla. Harjoittelun voi tehdä Suomessa tai ulkomailla.
Harjoittelusta lisätietoja KAMUssa, yhteiskuntatieteiden laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen) sekä tutkintoihin sisältyvien harjoitteluopintojaksojen opintojaksokuvauksissa Pepissä.
Yhteiskuntatieteiden kandidaattitutkintoihin sisältyy opintojakso, jolla tutustutaan yhteiskuntatieteilijöiden työmarkkinoihin mm. meiltä valmistuneiden (alumniemme) vierailujen kautta. Opintojakson kautta myös generalistialojen opiskelijamme tutustuvat yhteiskuntatieteilijöiden työmahdollisuuksiin jo opintojensa alussa.
The Bachelor of Social Sciences programme (opens on a new page) consists of studies in sociology and social and public policy. The programme gives students a grounding in social scientific theory and methodology. These are further applied to issues such as labour, education, care, mobility and multiculturalism, and connections between them. The emphasis is on the processes and governance of society and questions related to wellbeing.
Upon completion, the students will be able to gather social scientific information, structure and analyse it, and apply it in a variety of contexts. They will be familiar with social scientific research methods and methodology, and will be able to apply their knowledge and understanding, with an appreciation of different approaches to social sciences. They will have the required knowledge and qualifications to apply to a Masters programme in a related field.
All students in the programme take Basic and Intermediate studies in Social sciences. These include both compulsory courses and elective thematic courses. The Bachelors thesis, to be completed in the final year of studies, is included in Intermediate studies. All students also take general studies, as well as language and communication studies. In addition, a degree has to include a minimum of 65 credits of studies in minor subjects.
Teaching is provided by noted experts and researchers based at the department of social sciences.
Degrees
Students who have successfully completed the programme will be awarded a Bachelor’s Degree in Social Sciences (BSocSc).
The language of the programme
The language of the programme is English.
Personal study plan
All new students are required to write a personal study plan. This is done under the guidance of the amanuensis during the autumn semester.
Study methods
The courses are provided in the form of online or hybrid tuition. This can mean either online or hybrid lectures and seminars or, in some cases, self-study materials. Some courses require mandatory attendance during the lectures, but for others a more flexible schedule is possible.
Course exams can be held on eLearn Moodle platforms or in the e-exam- system.
Exams are graded either pass/fail or with a scale 0-5.
Recognition of prior learning (RPL)
The recognition of prior learning (RPL) refers to a set of practices and procedures that can be used to assess the prior learning of the student and to approve that learning as part of the student’s studies.
The purpose of recognising prior learning is to ensure that the student can transfer credits from studies with corresponding learning outcomes, achieved in a manner defined by the university. The recognition of prior learning is based on the correspondence between the student’s skills and the learning outcomes of the pursued degree, or parts of it. However, it is not possible to award an entire degree through credit transfer. When recognising prior learning, it must be ensured that the professional qualification given by the degree is not compromised.
The Bachelors Degree Programme in Social Sciences follows the general policy of the Faculty of Social Sciences and Business Studies related to the recognition of prior learning (RPL).
For the recognition of prior learning students are requested to contact the programme coordinator.
Graduation
Regarding the instructions on the graduation process, the general guidelines and procedures of the Faculty of Social Sciences and Business Studies are followed.
Communication with students
The department posts information about studies in social sciences in the relevant Viva Engage group. Viva Engage is the official channel for communication within the department. Students are expected to check the groups relevant to their studies regularly.
Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto (180 op) ja Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto (120 op)
Sosiaalityö oppiaineena yhdistää ihmistä ja hänen elämäntilannettaan koskevan tiedon laajempaan ymmärrykseen yhteiskunnasta. Sosiaalityössä korostuvat ihmisten sosiaalisten oikeuksien, toimintaedellytysten ja elämänotteen vahvistaminen. Sosiaalityöllä vahvistetaan hyvinvointia edistäviä olosuhteita, yhteisöjen toimivuutta sekä yksilöiden toimintakykyisyyttä elämän eri vaiheissa. Sosiaalityön pääaineesta valmistuu yhteiskuntatieteiden maistereita, joilla on sosiaalityöntekijän pätevyys, tutkijan valmiudet ja laaja sosiaalitieteellinen yleissivistys.
Koulutuksen tavoitteena on tuottaa vahva tieteellisteoreettinen yleispätevyys, tutkimukselliset valmiudet sekä perusvalmiudet sosiaalityön asiantuntija-ammatissa toimimiseen. Opiskelija perehtyy asiakkaiden arjessa läsnä oleviin sosiaalisiin ilmiöihin, palveluiden ja interventioiden vaikuttavuuteen ja yhteiskunnalliseen toimintaan tutkimustiedon ja teorian pohjalta. Tieteellisten käsitteiden ja teorioiden tuntemisella on keskeinen merkitys ammatti-identiteetin kehitykselle ja työelämässä tarvittavan osaamisen rakentumiselle.
Sosiaalityö on professionaalinen tieteenala, jossa korostuu käsitteellisen tiedon prosessointi suhteessa käytännölliseen tietoon. Parhaimmillaan oppimisessa ja opiskelussa yhdistyykin kolme elementtiä: kognitiivinen (käsitteellinen), sosiaalinen (käytännöllinen) ja tunteiden (reflektointi) tarkastelu. Sosiaalityön asiantuntijuuden kehittyminen edellyttää kaikkien näiden elementtien yhdistämistä.
Tutkintojen rakenteet ja opintojen ohjeellinen ajoittuminen
Tarkemmat tiedot sosiaalityön tutkintojen tutkintorakenteista sekä opintojaksojen kuvaukset sosiaalityön opinto-oppaassa Pepissä (avautuu uuteen välilehteen) sekä opintojen tavoitteellinen suoritusajankohta laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).
Opintoneuvonta: koulutusasiantuntija Anni Moilainen
Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto (180 op)
Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto rakentuu sosiaalipedagogiikan, sosiologian ja yhteiskuntapolitiikan tieteenalaopinnoista. Opetus sisältää yhteiskuntatieteiden perusvalmiudet: tärkeimmät teoriat, tiedonhankinnan menetelmät ja yhteiskuntatieteellisen ajattelutavan. Näitä sovelletaan yhteiskunnallisesti keskeisiin kysymyksiin esimerkiksi eriarvoisuudesta, työstä ja taloudesta, koulutuksesta, tasa-arvosta ja yhteiskuntaluokasta, sukupuolesta, hoivasta, hyvinvoinnin ekologisista reunaehdoista, sekä muuttoliikkeistä ja monikulttuurisuudesta. Opetuksessa painottuu yhteiskunnan keskeisten rakenteiden, instituutioiden ja toimijoiden tuntemus, yhteiskuntatieteellisten ilmiöiden monipuolinen ja kriittinen ymmärtäminen sekä yhteiskuntatieteellisen ajattelutavan kehittäminen. Opiskelumuodot ovat monipuolisia: luentoja, seminaareja, lukupiirejä, esseitä, harjoituskursseja, kirjatenttejä ja verkkokursseja. Opetettavia kursseja on mahdollista suorittaa paikan päällä laadukkaassa lähiopetuksessa, sekä myös joustavasti digitaalisena etäopiskeluna.
Pääaine valitaan kandidaatin tutkinnon aikana ennen yhteiskuntatieteiden kandidaattiseminaarin aloittamista. Kandidaatintutkintoa haettaessa tarvitaan pääaine. Valittu pääaine ilmoitetaan Itä-Suomen yliopiston sähköisessä asiointipalvelussa olevalla lomakkeella. Pääaineen valitsemiseen liittyvissä kysymyksissä neuvoo yhteiskuntatieteiden amanuenssi. Maisterin tutkinto suoritetaan valitussa pääaineessa, ja se sisältää pääaineen tieteenalaopintoja sekä syventää kandidaatin tutkinnon erityisalojen tietämystä.
Yhteiskuntatieteellinen koulutus Joensuun kampuksella tarjoaa mielenkiintoista ja työelämän tarpeita vastaavaa yhteiskuntatieteellistä opetusta. Itä-Suomen yliopisto tarjoaa opiskelijalle laajan sivuainevalikoiman.
Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija osaa hankkia tietoa, jäsentää sitä ja käyttää erilaisissa tehtävissä. Hän hallitsee yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen perusteet ja tieteellisen työskentelytavan. Hän myös osaa soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä. Kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija tietää, kuinka uusia asioita voi oppia, mistä tietoa haetaan ja kuinka tehdään työtä erilaisia asiantuntemuksia edustavien yhteistyönä.
Yhteiskuntatieteiden perusopinnot ja yhteiskuntatieteiden aineopinnot eivät ole valittavissa sivuainekokonaisuuksiksi, vaan sivuaineopiskelija (muut kuin yhteiskuntatieteiden pääaineopiskelijat) voi valita joko sosiaalipedagogiikan, sosiologian tai yhteiskuntapolitiikan sivuainekokonaisuuden.
Tutkinnon rakenne ja opintojen ohjeellinen ajoittuminen
Kandidaatin tutkinto koostuu pääaineopinnoista (yhteiskuntatieteiden perusopintokokonaisuus sekä yhteiskuntatieteiden aineopintokokonaisuus), sivuaineopinnoista, kieli- ja viestintäopinnoista ja muista kaikille yhteisistä opinnoista. Katso tarkemmat tiedot tutkintorakenteesta, opintojaksokuvaukset ja opintojaksojen vastuuhenkilöt Pepissä (avautuu uuteen välilehteen) olevasta yhteiskuntatieteiden opinto-oppaasta.
Opintoneuvonta: amanuenssi Minna Paronen
Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto 180 op
Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto Kuopion kampuksella rakentuu sosiaalipedagogiikan, sosiaalipsykologian ja sosiologian tieteenalaopinnoista. Yhteiskuntatieteiden kandidaatin koulutus Kuopion kampuksella on sekä tieteellisesti kiinnostavaa että työelämään sovellettavaa. Opetus sisältää yhteiskuntatieteiden perusvalmiudet: tärkeimmät teoriat ja tiedonhankinnan menetelmät. Koulutuksessa painotetaan erityisesti tietoa hyvinvoinnin yksilöllisistä, yhteisöllisistä ja yhteiskunnallisista osatekijöistä ja niiden suhteista.
Pääaine/suuntautumisvaihtoehto valitaan kandidaatin tutkinnon aikana. Maisterin tutkinto suoritetaan valitussa pääaineessa /suuntautumisvaihtoehdossa, ja se sisältää pääaineen /suuntautumisvaihtoehdon syventäviä tieteenalaopintoja sekä hyvinvointiasiantuntemusta laajentavia sivuaineopintoja.
Aikaisemmin kuin 1.8.2019 opintonsa aloittaneet voivat valita pääaineekseen sosiaalipsykologian, sosiologian tai sosiaalipedagogiikan. Tiedekuntaneuvosto päätti 19.8.2019 kokouksessaan lopettaa sosiaalipedagogiikan ja sosiologian pääaineiden tutkintokoulutuksen Kuopiossa siirtymäajan jälkeen. Näin ollen, jos opiskelija on valinnut tai valitsee pääaineekseen sosiologian tai sosiaalipedagogiikan, on noissa pääaineissa mahdollista suorittaa tutkinto (yhteiskuntatieteiden kandidaatti ja maisteri) 31.7.2026 saakka. Sellaisten 1.8.2019 tai aikaisemmin aloittaneiden opiskelijoiden, jotka eivät ole vielä valinneet pääaineitta, on mahdollista valita myös hyvinvointi yhteiskunnassa -suuntautumisvaihtoehto.
1.8.2019 tai sen jälkeen opintonsa aloittaneet voivat valita kahdesta suuntautumisvaihtoehdosta: sosiaalipsykologia tai hyvinvointi yhteiskunnassa. Valinta tehdään samoin kuin pääaineiden kohdalla eli toisen opiskeluvuoden keväällä.
Jos opiskelijalla on opinnot aloittaessaan suoritettuna yliopistotasoinen sosiaalipedagogiikan, sosiaalipsykologian, sosiologian tai niitä vastaava perusopintokokonaisuus (väh. 25op), saa hän hyväksiluvun sosiaalitieteiden perusopinnoista täydentämällä kokonaisuutta kahdella muulla peruskurssilla. Eli esim. jos opiskelija on suorittanut sosiaalipsykologian perusopinnot (25op), täydentää hän kokonaisuutta sosiologian ja sosiaalipedagogiikan peruskursseilla. Siten opiskelijan perusopintojen laajuudeksi tulee 25 op sijasta 35 op ja hän voi vähentää kandidaatin tutkinnon vapaasti valittavien sivuaineiden määrästä 10 op.
Tutkinnon rakenne ja opintojen ohjeellinen ajoittuminen
Tarkemmat tiedot tutkintorakenteesta ja opintojen sisällöstä ovat sosiaalitieteiden opinto-oppaassa Pepissä (avautuu uuteen välilehteen) ja opintojen ohjeellinen ajoittuminen on kerrottu laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).
Opintoneuvonta: koulutusasiantuntija Aino Hassinen
Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto, Hyvinvointi yhteiskunnassa -suuntautumisvaihtoehto
Hyvinvointi yhteiskunnassa avaa näkymän hyvinvoinnin yhteiskunnallisiin ja globaaleihin rajoituksiin ja mahdollisuuksiin. Opinnot kiinnittyvät kestävän hyvinvoinnin kehykseen. Ne tarjoavat vahvan pohjan hyvinvoinnin sosiaalisten perustojen, rakenteellisten ja kulttuuristen ehtojen sekä hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuuksien ymmärtämiselle. Opinnot ruokkivat kriittistä ja analyyttista ymmärrystä hyvinvoinnista ja sen kääntöpuolista, eriarvoisuudesta ja huono-osaisuudesta, sekä siitä, miten hyvinvointia tuotetaan ja vahvistetaan. Hyvinvointia tarkastellaan niin yhteiskunnallisella, yhteisöllisellä kuin läheissuhteiden tasolla sekä kasvun ja kasvatuksen näkökulmista. Tärkeitä ovat myös oikeudenmukaisuuteen ja hyvinvoinnin jakautumisen tasavertaisuuteen liittyvät kysymykset. Laajat opinnot mahdollistavat keskittymisen johonkin hyvinvoinnin osa-alueeseen oman kiinnostuksen mukaan.
Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto on laajuudeltaan 120 op. Se koostuu Hyvinvointi yhteiskunnassa -suuntautumisvaihtoehdon yhteisistä opinnoista, valinnaisista syventävistä temaattisista opinnoista, tutkielmaopinnoista sekä yhteiskuntatieteiden syventävistä tutkimusmenetelmäopinnoista.
Tutkinnon rakenne ja opintojen ohjeellinen ajoittuminen
Hyvinvointi yhteiskunnassa -suuntautumisvaihtoehdon maisteritutkinnon tutkintorakenne ja opintojen sisältö on kerrottu Pepissä (avautuu uuteen välilehteen) olevassa opinto-oppaassa.
Opintoneuvonta: koulutusasiantuntija Aino Hassinen
Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto pääaineena sosiaalipedagogiikka (YTM)
Sosiaalipedagogiikan opinnoissa tutustutaan laaja-alaisesti tieteenalan teoreettisiin traditioihin, nykytutkimukseen ja käytännön toimintakenttiin. Samalla kehitetään sosiaalipedagogiikalle tunnusomaista elävää teoria–käytäntö-suhdetta. Sosiaalipedagogiikan teoriat ja käytännön lähestymistavat rakentavat valmiuksia yksilöiden, yhteisöjen, yhteiskunnan ja ekologisen toimintaympäristön suhteisiin liittyvien kysymysten ymmärtämiseen, kuten yhteisöllisyyden, yhteiskunnallisen osallisuuden ja toimijuuden, ekososiaalisen sivistyksen ja hyvinvoinnin sekä planetaarisen kansalaisuuden edellytysten tunnistamiseen ja tukemiseen.
Opintojen aikana syvennetään sosiaalipedagogiikan sisällöllistä, käsitteellistä, teoreettista, käytännöllistä ja metodologista tietoperustaa. Tavoitteena on hankkia hyvät edellytykset itsenäiseen tutkimustiedon tuottamiseen ja soveltamiseen sekä tutkimustiedon kriittiseen lukemiseen ja analysoimiseen. Opiskelumuodot ovat monipuolisia: luentoja, seminaareja, lukupiirejä, esseitä, harjoituskursseja, kirjatenttejä, verkkokursseja ja itsenäistä työskentelyä.
Sosiaalipedagogiikan pääaineesta valmistuu yhteiskuntatieteiden maistereita, joilla on vahva sosiaalipedagoginen asiantuntemus, tutkijan valmiudet ja laaja yhteiskuntatieteellinen sivistys.
Sosiaalipedagogiikka Kuopion kampuksella
Tiedekuntaneuvosto on päättänyt lakkauttaa sosiaalipedagogiikan kandidaatti- ja maisterikoulutukset Kuopion kampuksella 1.9.2019 alkaen. Opiskelijoiden on mahdollista suorittaa kandidaatin ja maisterin tutkinnot 31.7.2026 saakka, jonka jälkeen opiskelijalle myönnetty opiskeluoikeus lakkautetaan.
Sosiaalipedagogiikka Joensuun kampuksella
1.8.2025 alkaen sosiaalipedagogiikka on yksi Joensuun kampuksen yhteiskuntatieteiden kolmesta pääaineesta. Huom. Tämä on eri kuin Kuopion kampuksella lakkautettava koulutus.
Tutkinnon rakenne ja opintojen ohjeellinen ajoittuminen
Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto on laajuudeltaan 120 op. Katso tarkemmat tiedot tutkintorakenteesta, opintojaksokuvaukset ja opintojaksojen vastuuhenkilöt Pepissä (avautuu uuteen välilehteen) olevasta sosiaalipedagogiikan maisteritutkinnon opinto-oppaasta.
Opintoneuvonta: amanuenssi Minna Paronen
Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto (YTK) ja yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto (YTM) pääaineena sosiaalipsykologia
1.8.2025 alkaen sosiaalipsykologian pääaineessa voi tehdä yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon (YTK, 180 op) sek yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon (YTM, 120 op). Sosiaalipsykologian kandidaattivaiheen opinnot koostuvat sosiaalipsykologian perus- ja aineopintokokonaisuuksista, kaikille yhteisistä kieli- ja viestintäopinnoista, muista kaikille yhteisistä kandidaatin tutkintoon sisältyvistä opinnoista sekä kandidaatin tutkintoon vaadittavista sivuaineopinnoista. Sosiaalipsykologian maisterivaiheen opinnot koostuvat pääaineen opinnoista (100 op) sekä yhteiskuntatieteellistä asiantuntemusta laajentavista ja opiskelijan erikoistumistavoitteita tukevista sivuaineopinnoista (20 op). Opintojen aikana opiskelija syventää tietojaan sosiaalipsykologian teorioista, tutkimusalueista ja sovellusmahdollisuuksista sekä hankkii tutkimuksen tekemisessä ja käytännön työssä tarvittavia taitoja. Opinnot tarjoavat yleisiä valmiuksia sosiaalipsykologisen tiedon soveltamiseen erilaisissa työtehtävissä.
Tutkinnon rakenne ja opintojen ohjeellinen ajoittuminen
Katso tarkemmat tiedot tutkintorakenteesta, opintojaksokuvaukset ja opintojaksojen vastuuhenkilöt sosiaalipsykologian opinto-oppaista Pepissä (avautuu uuteen välilehteen).
Opintoneuvonta: koulutusasiantuntija Aino Hassinen
Sosiologia sopii pääaineeksi heille, jotka ovat kiinnostuneet siitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu, miksi asiat ovat siten kuin ovat ja miten ne voisivat olla toisin, miten ihmiset ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja minkälaiset prosessit säätelevät ihmisten sosiaalista toimintaa ja ajattelua. Sellaiselle, joka miettii esimerkiksi, miten yhteiskunnallinen hyvinvointi tai pahoinvointi muodostuu, mistä eriarvoisuus, (epä)oikeudenmukaisuus ja syrjintä aiheutuvat, miten ihmisen toiminta riippuu yhteisöstä ja suhteista toisiin ihmisiin, sekä niihin kytkeytyvistä empatiakuiluista ja solidaarisuusvajeista, miten koulutus- ja työmarkkinat, organisaatiot ja erilaiset ryhmät toimivat tai kuinka yhteiskunnan rakenne ja kulttuuri muuttuvat, sosiologian opiskelu tarjoaa kiinnostavia näkökulmia.
Sosiologista ajattelua opiskellaan perehtymällä sosiologisiin käsityksiin ja havaintoihin yhteiskunnan rakenteista ja sosiaalisesta toiminnasta eli siitä, millä tavoin yhteiskunnan, instituutioiden ja organisaatioiden voidaan ajatella toimivan, miten sosiaalinen järjestys on mahdollinen ja mikä sitä uhkaa. Sosiologiset teoriat käsittelevät myös kulttuuria laajasti ymmärrettynä, sosiaalista vuorovaikutusta ja yksilöiden ja organisaatioiden toimintaan ja merkityksenantoon liittyviä kysymyksiä. Tutkimusmenetelmien avulla harjoitellaan systemaattista tiedon keräämistä, saadun tiedon analysoimista, tulkintaa ja esittämistä.
Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto pääaineena sosiologia (YTM)
Maisterin tutkinnossa syvennetään sosiologian sisällöllistä, käsitteellistä, teoreettista ja metodologista tietoperustaa. Tavoitteena on hankkia hyvät edellytykset itsenäiseen tutkimustiedon tuottamiseen ja soveltamiseen sekä tutkimustiedon kriittiseen lukemiseen ja analysoimiseen. Maisterin tutkinto antaa edellytykset toimia asiantuntijana yhteiskunnallisten ilmiöiden selittämistä ja ymmärtämistä vaativissa tehtävissä sekä tekee mahdolliseksi osallistua tieteelliseen sosiologian jatkokoulutukseen. Maisteriopinnot (120 op) koostuvat sosiologian syventävistä opinnoista.
Tutkinnon rakenne ja opintojen ohjeellinen ajoittuminen
Katso tarkemmat tiedot tutkintorakenteesta, opintojaksokuvaukset, opintojen ohjeellinen ajoittuminen ja opintojaksojen vastuuhenkilöt Pepissä (avautuu uuteen välilehteen) olevasta sosiologian opinto-oppaasta.
Opintoneuvonta: amanuenssi Minna Paronen
Yhteiskuntapolitiikka sopii pääaineeksi heille, joita kiinnostaa yhteiskunnallinen muutos ja sen hallinta kaikilla elämän tasoilla: niin maailmanpolitiikassa kuin arkielämässä ja kaikkialla siinä välissä. Yhteiskuntapolitiikassa haetaan käsitteitä ja ymmärrystä sille, miten yhteiskunnista on tullut sellaisia kuin ne ovat nyt ja miten niitä voi muuttaa. Millaisia erilaisia aatteita, ideoita ja oppeja on sille, miten hyvinvointia parhaiten edistetään? Keille kaikille hyvinvointi kuuluu? Keitä tipahtaa tahallisesti ja tahattomasti ulos? Millainen on ideaali kansalainen ja millaiset keskustelut siihen ovat johtaneet? Kuuluuko sosiaaliturva ja hyvinvointi ansaita ja miten? Yhteiskuntapolitiikka-oppiaineesta saa tietoa ja ymmärrystä globalisoitumisesta ja sen erilaisista paikallisista ilmenemismuodoista. Kuinka globaaleja uhkia – esimerkiksi ympäristökysymystä tai työmarkkinoita - voidaan säädellä? Keskeinen yhteiskuntapolitiikan osa on arkisen selviytymisen tutkiminen ja sen analyysi, kuinka sitä voitaisiin parantaa. Pohjoismainen hyvinvointimalli on vielä hallitseva, mutta siihen tulee jatkuvasti uusia elementtejä ja sitä haastetaan. Mikä ero on resursseilla ja oikeuksilla? Onko tasa-arvo tavoiteltavaa ja jos, millainen tasa-arvo? Kuinka ihmiset "tekevät" yhteiskuntapolitiikkaa joka päivä yhdessä ja erikseen, erilaisissa ryhmissä, yhdistyksissä ja instituutioissa? Mitä on ylirajainen yhteiskuntapolitiikka? Miten globalisoituminen, liikkuvuus ja ylirajainen elämäntapa haastavat kansallisvaltion ja sen yhteiskuntapolitiikan?
Yhteiskuntapoliittista lähestymistapaa voi soveltaa miltei mihin tahansa ilmiöön lähtien ilmastonmuutoksesta sisustusblogeihin. Siinä tarkastellaan, mitä nuo ilmiöt tarkoittavat, miten ne tuntuvat ja kuinka ne koetaan, miten niihin voi puuttua ja kuinka niitä on mahdollista muuttaa. Yhteiskuntapolitiikka tarjoaa käsitteellisiä keinoja ymmärtää maailmaa sekä laajan valikoiman erilaisia teorioita ja menetelmiä saada tarvittavaa tietoa ja muokata se analyysiksi.
Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto (120 op)
Maisterin tutkinnon suoritettuaan opiskelija
- Tunnistaa yhteiskuntapoliittisen kysymyksen ja osaa sijoittaa sen erilaisiin tapoihin ymmärtää yhteiskuntapolitiikan, hyvinvoinnin ja tasa-arvoisuuden kehitys
- Osaa hankkia uutta tietoa yhteiskunnasta, ihmisistä, palveluista, etuuksista ja niiden suunnittelusta sekä hallinnan keinoista
- Osaa tarkastella erilaisten yhteiskunnallisten rakenteiden ja niiden muutoksen seurauksia tai mahdollisia seurauksia ihmisille
- Osaa kerätä ja analysoida ihmisten yhteiskuntaa ja politiikkaa koskevia kokemuksia ja ideoita
- Osaa suunnitella, toteuttaa ja raportoida tutkimuksen
- Tuntee tavat tehdä yhteistyötä kansalaisten, ryhmien ja muiden asiantuntijoiden kanssa
- Kykenee tekemään omaperäisiä ja kyseenalaistavia kysymyksiä siitä, kuinka yhteiskunta muuttuu ja sitä hallitaan
- Pystyy perustelemaan kantansa perustuen tietoon ja päättelyyn
- Tunnistaa puutteellisen informaation ja tuntee tutkimuseettiset säännöt
- Saa valmiuden tieteellisen jatkokoulutukseen omalla alallaan
Tutkinnon rakenne ja opintojen ohjeellinen ajoittuminen
Yhteiskuntapolitiikan maisteriopinnot koostuvat kokonaan pääaineopinnoista. Katso tarkemmat tiedot tutkintorakenteesta, opintojaksokuvaukset, opintojen ohjeellinen ajoittuminen sekä opintojaksojen vastuuhenkilöt Pepissä (avautuu uuteen välilehteen) olevasta yhteiskuntapolitiikan opinto-oppaasta.
Opintoneuvonta: amanuenssi Minna Paronen
Kuopion kampuksen sosiologian, sosiaalipolitiikan, sosiaalipsykologian, sosiaalityön, sosiaalipedagogiikan ja yhteiskuntapolitiikan opiskelijoiden ainejärjestö on Socius ry. Ainejärjestön verkkosivuilta (avautuu uuteen välilehteen) löytyy tarkempaa tietoa ainejärjestöstä.
Praxis ry on Joensuun kampuksella yhteiskuntapolitiikan, sosiologian ja filosofian opiskelijoiden ainejärjestö. Ainejärjestön verkkosivuilta (avautuu uuteen välilehteen) löytyy tarkempaa tietoa ainejärjestöstä.
Sosiaalitieteet, Kuopio / Yhteiskuntatieteet, Kuopio
Sosiaalitieteisiin tai yhteiskuntatieteisiin Kuopion kampukselle valittujen pääaine/ suuntautumisvaihtoehto määräytyy opintojen alkamisajankohdan mukaan.
- Opintonsa ennen 1.8.2019 aloittaneet. Pääaine voi olla sosiaalipedagogiikka, sosiaalipsykologia tai sosiologia.
- Opintonsa 1.8.2019 ja sen jälkeen aloittaneet (hakukohde keväästä 2020 alkaen yhteiskuntatieteet, Kuopio). Suuntautumisvaihtoehdot ovat monitieteinen hyvinvointi yhteiskunnassa -suuntautumisvaihtoehto ja sosiaalipsykologian suuntautumisvaihtoehto.
Oppiaineiden kandidaattiseminaarit ja teoriakurssit järjestetään pääaineittain ja valitsemalla yhden seminaarin opiskelija valitsee samalla kandidaatin tutkinnon pääaineen tai kandidaatin tutkintonsa opintosuunnan. Lisäksi opiskelijan tulee ilmoittaa pääainevalinnastaan/suuntautumisvalinnastaan Itä-Suomen yliopiston sähköisessä asiointipalvelussa (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen) olevalla lomakkeella.
Yhteiskuntatieteet, Joensuu
Yhteiskuntatieteet, Joensuu -hakukohteeseen valittujen opiskelijoiden pääaine on joko sosiaalipedagogiikka (1.8.2025 ja sen jälkeen aloittaneet), sosiologia tai yhteiskuntapolitiikka. Opiskelija valitsee pääaineensa kandidaattiopintojensa loppuvaiheessa, ennen yhteiskuntatieteiden kandidaattiseminaariin osallistumista. Pääaine ilmoitetaan Itä-Suomen yliopiston sähköisessä asiointipalvelussa (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen) olevalla lomakkeella. Katso myös yhteiskuntatieteiden laitoksen opintoyhteisö (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).
Opiskeluun liittyviä yhteiskuntatieteiden laitoksen ohjeita ja informaatiota on koottu yhteiskuntatieteiden laitoksen opintoyhteisöön (kirjautuminen UEF-käyttäjätunnuksilla, avautuu uuteen välilehteen). Opintoyhteisöstä löytyy tietoa muun muassa opintojen ohjauksesta, opintoihin sisältyvästä harjoittelusta ja tutkinnon hakemisesta. Opintoyhteisön Kirjalliset ohjeet -sivulta löytyvät esimerkiksi laitoksen ohjeet kirjallisiin töihin, opetussuunnitelmien vastaavuustaulukot ja siirtymämääräykset sekä opinnollistamisen ohjeet.
Opiskelijatutorit toimivat opintojaan aloittavien opiskelijoiden tukena ja ohjaavat opiskelijoita opiskeluun liittyvissä käytännön kysymyksissä. Tutoropiskelijoiden esittelyt laitoksen Smart Start -oppaissa, joista tarkempaa tietoa Kamussa.