Filosofisen tiedekunnan ohjeet väitöskirjan vaatimuksista ja tarkastamisesta

Väitöskirjan tarkastamiseen ja arvosteluun menee aikaa vähintään 3 kuukautta, usein pidempäänkin.

Ohjeita väitöskirjan käsikirjoituksen viimeistelyyn ennen esitarkastamiseen jättämistä

• Väitöskirjan tekijän on hyvä saada ohjaajalta suullinen lupa käsikirjoituksen jättämisestä esitarkastukseen.
• Ensimmäinen ohjaaja ja väitöskirjatutkija tekevät opinnäytteen plagiaatintunnistuksen ennen kuin väitöskirjan käsikirjoitus toimitetaan tiedekuntaan esitarkastusta varten.
• Tarkastukseen jätettävän käsikirjoituksen kansilehdellä on oltava väitöskirjan otsikko, tekijän nimi, pääaine, yliopisto sekä tarkastettavaksi jättämisen ajankohta (esim. syyskuu 2020).
• Käsikirjoituksessa on mukana noin sivun mittainen tiivistelmä.
• Sisällysluettelo vastaa käsikirjoituksen pää- ja alalukujen numerointia sekä otsikointia ja käsikirjoituksen sivunumerointia.
• Käsikirjoituksen tekstin suositeltavat asetukset ovat: sivujen marginaalit 2-2,5 cm; fontti luettavan kokoinen, esim. Open Sans 11 tai vastaava; riviväli 1,5 (riviväli 1 on myös mahdollinen, jos käsikirjoitus on pitkä). Voit myös hyödyntää saavutettavan opinnäytteen mallipohjaa, joka löytyy Kamusta.
• Aineisto- ja lähdeviitteissä sekä aineisto- ja lähdeluettelossa käytetään oman tieteenalan suosituksia. Viittaustapa on looginen ja samanlainen koko käsikirjoituksessa.
• Artikkeliväitöskirjan käsikirjoitukseen sisältyvät yhteenvedon lisäksi luettelo opinnäytetyöhön sisältyvistä artikkeleista ja artikkelit. Artikkelit liitetään käsikirjoitukseen yleensä alkuperäisessä muodossaan. Silloin artikkelin ulkonäkö ja teksti sivunumeroineen ovat alkuperäisen julkaisun mukaiset.
• Huom! Esitarkastukseen menevä käsikirjoitus ei yleensä ole tiedekunnan sarjan saavutettavalla taittopohjalla. Tiedekunta kustantaa painotalon ammattilaisen tekemän perustaiton sen jälkeen, kun väittelylupa on myönnetty ja väitöskirjatutkimus on viimeistelty painoa varten.
• Tiedekunta tukee vieraskielisen väitöskirjan kielentarkastuskuluja vain yhden kerran, ja kielentarkastus tulee tehdä pääsääntöisesti väitöskirjan esitarkastuksen jälkeen lukuun ottamatta artikkeliväitöskirjan jo julkaistuja artikkeleita. Kielentarkastuksesta löydät lisäohjeita täältä: Filosofisen tiedekunnan ohjeita väitöskirjojen julkaisemisesta ja painatuksesta - UEF Kamu

Esitarkastus ja väittelylupa

• Väitöskirjan tekijä toimittaa viimeistellyn käsikirjoituksen tarkastettavaksi yhtenä pdf-tiedostona sähköpostiosoitteeseen [email protected], hakee väittelylupaa lomakkeella, ja liittää täytetyn lomakkeen samaan sähköpostiin.
• Osastonjohtaja ja pääohjaaja tekevät esityksen esitarkastajista sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. Esitarkastajille maksettavan erillistehtäväpalkkion suuruus löytyy UEF Intrasta (vaatii UEF-kirjautumisen).
• Dekaani tekee päätöksen esitarkastajista.
• Koulutusasiantuntija lähettää dekaanin päätöksen, esitarkastajien ohjeistuksen ja väitöskirjan käsikirjoituksen pdf-tiedostona esitarkastajille. Jos esitarkastaja pyytää käsikirjoitusta paperisena kopiona, siitä ilmoitetaan väitöskirjan tekijälle ja hänen täytyy toimittaa paperinen kopio koulutusasiantuntijan antamien ohjeiden mukaisesti. Pdf-tiedoston ja paperisen käsikirjoituksen täytyy olla toisiaan vastaavat.
• Väitöskirjan tekijä ei saa olla yhteydessä esitarkastajiin tarkastusprosessin aikana.
• Esitarkastajat kirjoittavat lausunnot, joissa joko puoltavat tai eivät puolla väittelylupaa. Esitarkastajien tulee antaa lausuntonsa kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa siitä, kun opinnäyte on lähetetty tarkastajille. Loma-ajoista tai muista syistä johtuen tarkastaminen voi kestää pidempään.
• Kun molemmat esitarkastuslausunnot ovat tulleet, koulutusasiantuntija lähettää ne väitöskirjan tekijälle.
• Väitöskirjan tekijä ilmoittaa, onko hänellä huomautettavaa lausunnoista.
• Dekaani tekee päätöksen väittelyluvasta esitarkastajien lausuntojen sekä väitöskirjatutkijan ilmoituksen ja mahdollisen vastineen perusteella.
• Jos esitarkastajat eivät puolla väittelylupaa, suositellaan esitarkastuksen keskeyttämistä väitöskirjan tekijän kirjallisesta pyynnöstä. Opinnäytteen tarkastuksen voi keskeyttää yhden kerran.

Väitöskirjan viimeisteleminen, väitös ja arvosteleminen

• Väittelyluvan saatuaan väittelijä tekee mahdolliset korjaukset käsikirjoitukseen.
• Väitöskirjan tekijä on vastuussa väitöskirjan julkaisuprosessista ja painettujen kirjojen jakelusta.
• Väitöskirjan voi julkaista tiedekunnan omassa sarjassa tai ulkopuolisella kustantajalla tai sen voi jättää julkaisematta (ns. monisteväitöskirja). Painettujen väitöskirjojen jakelulistat voi pyytää sähköpostiosoitteesta: [email protected]
• Pääohjaaja ja osastonjohtaja tekevät esityksen väitöspäivästä, paikasta, vastaväittäjästä/vastaväittäjistä, ja kustoksesta.
• Dekaani tekee päätöksen väitöspäivästä, paikasta, vastaväittäjästä, ja kustoksesta. Päätöksessä mainitaan myös väitöskirjan lopullinen otsikko.
• Väittelijä varmistaa, että väitössali on varattu ja tarvittaessa verkkoyhteydet on sovittu Service Deskin kanssa, [email protected]. Osastosihteeri Tuula Nissinen hoitaa vastaväittäjän matka- ja majoitusjärjestelyt ja väitössalin järjestelyt.
• Väittelijä huolehtii tiedotuksesta yhdessä yliopiston viestintäyksikön kanssa. Ks. ohjeet.
• Väittelijä huolehtii väitösyleisölle tarjottavien kahvien tai muun tarjoilun tilaamisesta sekä kustannuksista, sekä karonkan järjestelyistä ja kustannuksista.
• Vastaväittäjä(t) kirjoittaa lausunnon arvosanaehdotuksineen. Kustos kirjoittaa lausunnon väitöstilaisuudesta. Lausunnot on toimitettava tiedekuntaan kahden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta.
• Koulutusasiantuntija toimittaa lausunnot väittelijälle.
• Väittelijä ilmoittaa kirjallisesti, onko hänellä huomautettavaa lausunnoista.
• Tiedekuntaneuvosto arvostelee väitöskirjan lausuntojen perusteella arvosanoilla hylätty-hyväksytty-kiittäen hyväksytty. Huomioithan valmistumisaikataulua suunnitellessasi seuraavat seikat: Tiedekuntaneuvosto kokoontuu kerran kuukaudessa, kokouspäivät näkyvät UEF Intrassa. Esityslista lähetetään tiedekuntaneuvostolle aina viikkoa ennen kokousta. Kustoksen ja vastaväittäjän lausunnon sekä väittelijän ilmoituksen lausunnoista tulee olla toimitettu tiedekuntaan ennen esityslistan lähetystä, jotta väitöskirja voidaan ottaa käsiteltäväksi tiedekuntaneuvoston kokoukseen. Muutoin väitöskirjan käsittely siirtyy seuraavaan kokoukseen.
• Väitöskirjatutkija hakee tohtorintutkintoa sähköisellä tutkinnonhakulomakkeella sen jälkeen, kun tiedekuntaneuvosto on tehnyt päätöksen väitöskirjan arvosanasta.

Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen plagiaatintarkastus filosofisessa tiedekunnassa

Opinnäytteen tarkistaminen plagiaatintunnistusjärjestelmässä on pakollista ennen kuin opinnäyte lähetetään tarkastajille arvioitavaksi. Itä-Suomen yliopistossa käytettävä sähköinen plagiaatintunnistusjärjestelmä on Turnitin. Järjestelmää voidaan käyttää alkuperäisyyden tarkistuksen lisäksi apuvälineenä ohjattaessa opiskelijoita mm. lainausten ja lähdeviittausten oikeaoppiseen käyttöön hyvässä tieteellisessä tekstissä. Järjestelmä on integroitu toimivaksi verkko-oppimisympäristö Moodlessa.

• Pääohjaaja ilmoittaa opiskelijalle sen Moodle-kurssin nimen ja kurssiavaimen, josta opiskelija löytää Turnitin-plagiaatintunnistustyökalun.
• Opiskelija palauttaa tekstin Turnitin-työkaluun yhtenä doc- tai docx-tiedostona. Opiskelijan huomioitava, että toinen Turnitin-työkaluista tallentaa tekstin ja toinen ei tallenna.
• Opiskelijan on ilmoitettava ohjaajalle, kun Turnitin-raportti on valmis.
• Plagiaatintunnistus on tehtävä ennen kuin väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksen käsikirjoitus jätetään tarkastukseen. Jos tutkielman tekijä haluaa, hän voi tallentaa eli arkistoida käsikirjoituksen Turnitin-tietokantaan tässä vaiheessa.
• Artikkeleista koostuvien väitöskirjojen ja lisensiaatintutkimusten kohdalla tarkastetaan ainoastaan aiemmin julkaisemattomat tekstit eli yhteenveto-osuus ja aiemmin julkaisemattomat artikkelit. Nämä on palautettava Turnitin-työkaluun yhtenä tiedostona!
• Jos väitöskirjatutkimukseen tehdään merkittäviä muutoksia esitarkastuksen jälkeen, väittelijän on suositeltavaa tarkistaa alkuperäisyys ennen sen julkaisemista.
• Pääohjaaja tarkistaa plagiaatintunnistusraportin ja käy tarvittaessa sen tulokset läpi yhdessä opiskelijan kanssa. Ohjaajan on tarkistettava raportti kahden viikon aikana siitä, kun se on valmistunut ja opiskelija on ilmoittanut ohjaajalle, että teksti on tarkistettavana.
• Opiskelija korjaa opinnäytetyötä mahdollisesti saamansa palautteen perusteella. Korjatun työn voi jättää vain kerran uudelleen plagiaatintunnistukseen.
• Ennen käsikirjoituksen tarkastusprosessia on ohjaajan ilmoitettava tiedekunnan hallintoon kirjallisesti, onko käsikirjoitus hänen näkemyksensä mukaan kunnossa plagiaatintunnistusraportin perusteella. Ilmoitus lähetetään sähköpostitse osoitteeseen [email protected].
• Raportti säilytetään vuoden ajan.
• Opiskelija voi halutessaan tarkistaa omatoimisesti opinnäytteen tekstejä opiskelijoiden Turnitin-työkalussa työn tekemisen eri vaiheissa. Väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksen tekijän on suositeltavaa tarkistaa omatoimisesti opinnäytteeseen suunnitellut artikkelit opiskelijoiden Turnitinissa ennen kuin lähettää ne julkaisijalle.

Väitöskirjan määritelmä

Väitöskirja on omaan itsenäiseen tutkimukseen perustuva, uutta tieteellistä tietoa sisältävä yhtenäinen esitys. Väitöskirja voi olla monografia tai artikkeleista koostuva tutkimus.

Artikkeleista koostuvalla tutkimuksella tarkoitetaan kokonaisuutta, johon kuuluvat seuraavat osat: 1) filosofisen tiedekunnan riittäväksi katsoma määrä tieteellisiä julkaisuja tai käsikirjoituksia, jotka käsittelevät samaa ongelmakokonaisuutta, sekä 2) niiden perusteella itsenäisesti laadittu yhteenveto. Artikkeliväitöskirja koostuu vähintään kolmesta referoiduista artikkelista, joista kahden tulee olla julkaistuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä ja kolmas on otettu arvioitavaksi ennen väitöskirjan esitarkastusta. Vertaisarvioinnilla tarkoitetaan tiedeyhteisön käytäntöä, jossa riippumaton arvioija tekee artikkelista tai kokoomateoksen osasta ennakkoarvioinnin. Kyseisen arvioinnin tulee olla todennettavissa. Jos artikkeleihin sisältyy yhteisjulkaisuja, on väitöskirjan tekijän selkeästi osoitettava oma itsenäinen osuutensa joko käsikirjoituksen yhteenvedossa tai erillisessä liitteessä. Väitöskirjan tekijän on oltava ensimmäisenä kirjoittajana (vastuullisena kirjoittajana) vähintään kolmessa artikkelissa. Yhteisjulkaisun saa sisällyttää korkeintaan kahden eri tekijän lisensiaatintutkimukseen tai väitöskirjaan. Artikkeliväitöskirja ei voi sisältää saman tekijän aikaisemman väitöskirjan osia.  Arvostelussa on syytä kiinnittää huomiota siihen, muodostavatko osat väitöskirjan määritelmän täyttävän, riittävän yhtenäisen ja laajan kokonaisuuden. Väitöskirjatutkijan ei edellytetä muokkaavan jo julkaistuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä artikkeleita yhtenäiseksi monografiaksi. Siksi julkaisumuodosta johtuvaa toistoa ja päällekkäisyyttä toisilleen läheistä aihetta käsittelevissä artikkeleissa ei ole syytä arvioida ankarasti.

Tarkastusprosessi ja esitarkastajan tehtävä

Väitöskirja tarkastetaan kahdessa vaiheessa, joista esitarkastus on ensimmäinen ja väitöstilaisuus on toinen vaihe.

Esitarkastus on tosiasiallisesti väitöskirjan hyväksymis- tai hylkäämisprosessi. Esitarkastajan tulee perustellussa kirjallisessa lausunnossaan selkeästi esittää joko väittelyluvan myöntämistä tai sen epäämistä. Hänen tulee siis todeta lausunnossaan, täyttääkö väitöskirjan käsikirjoitus nykyasussaan tai pienin korjauksin väitöskirjan vähimmäisvaatimukset. Esitarkastuslausuntoa ei tule laatia ehdollisena, toisin sanoen todeta, että käsikirjoitukselle voi suositella väittelylupaa vain tiettyjen korjausten jälkeen.

Esitarkastuksessa on syytä huomioida seuraavat väitöskirjan arviointikriteerit:

• Tutkimuseettisten käytäntöjen noudattaminen
• Aiheen valinta, tutkimusongelma ja tutkimustehtävän rajaus
• Käsitteellinen selkeys
• Tutkimusmetodologia ja -menetelmät
• Aineisto
• Tulosten esittely ja johtopäätökset
• Työn kokonaisuus ja esitystapa

Jos artikkeliväitöskirjaan sisältyy referoimaton ja julkaisematon artikkelin käsikirjoitus, on sen arviointiin kiinnitettävä erityisesti huomiota.

Esitarkastajan tulee esittää väittelyluvan epäämistä, jos on selvää, että työ ei ole itsenäiseen tutkimukseen perustuva, uutta tieteellistä tietoa sisältävä yhtenäinen esitys. Esitarkastajan on syytä harkita kielteisen lausunnon antamista myös, mikäli työssä on muita vakavia puutteita, kuten esimerkiksi

• tutkimus ei noudata hyviä tieteellisiä eettisiä periaatteita
• vakavasti puutteellinen tutkimustehtävän määrittely
• vakavasti puutteellinen teoreettinen viitekehys
• selkeästi liian suppea tutkimusaineisto
• vakavia puutteita alan tutkimuskirjallisuuden tuntemuksessa

Sen sijaan yksinkertaisella toimitustyöllä korjattavissa olevat puutteet ja tarve hankkia vähäisessä määrin lisäaineistoa tai lisäperehtyneisyyttä tutkimuskirjallisuuteen eivät välttämättä ole esteenä myönteiselle lausunnolle.

Kielteinen lausunto johtaa yleensä siihen, että esitarkastus keskeytetään väitöskirjatutkijan pyynnöstä. Kun väitöskirjatutkija on korjannut työtä ja ohjaaja puoltaa esitarkastuksen käynnistämistä uudelleen, dekaani nimeää työlle samat tai eri esitarkastajat harkintansa mukaan. Opinnäytetyön tarkastamisprossin voi keskeyttää yhden kerran.

Lausunnon suositeltava pituus on 3–5 sivua. Lausunnossa on esitettävä joko väittelyluvan myöntämistä tai sen epäämistä. Lausunto voi sisältää korjaus- tai parannusehdotuksia. Mikäli esitarkastaja haluaa lisäksi huomauttaa pienistä virheistä, hän voi liittää lausuntoonsa listan korjauksista ja palauttaa käsikirjoituksen merkintöineen tiedekuntaan (sähköpostilla osoitteeseen [email protected], postitusosoite alla). Tiedekunta toimittaa listan ja palautetun käsikirjoituksen väitöskirjatutkijalle. Muussa tapauksessa käsikirjoitusta ei tarvitse palauttaa.

Kun väitöskirjan tekijä on saanut dekaanilta väittelyluvan esitarkastuslausuntojen perusteella, määrää dekaani väitöstilaisuuden ajan ja paikan sekä vastaväittäjän ja kustoksen.

Muulla kuin äidinkielellä kirjoitettu väitöskirjan käsikirjoitus

Esitarkastukseen lähetetylle väitöskirjan käsikirjoitukselle ei ole vielä välttämättä tehty kielentarkastusta. Väitöskirjan tekijän täytyy huolehtia, että käsikirjoituksen kieli tarkastetaan asianmukaisesti esitarkastuksen jälkeen. Esitarkastajien ei siis tarvitse tehdä tai listata kieliasuun liittyviä korjauksia käsikirjoitukseen. Jos esitarkastaja kuitenkin huomaa, että käsikirjoituksen kieliasu vaikuttaa käsikirjoituksen arviointiin, on siitä hyvä huomauttaa lausunnossa.

Lausunnon antamisen määräaika

Itä-Suomen yliopiston koulutuksen johtosäännön (1.8.2025) mukaan väitöskirjatutkimuksen esitarkastajien tulee antaa lausuntonsa kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa siitä, kun opinnäyte on lähetetty tarkastajille. Dekaani päättää esitarkastajien lausuntojen perusteella väittelyluvan myöntämisestä.

Allekirjoitetun lausunnon voitte lähettää sähköpostitse: [email protected]
Tai kirjepostina:
Itä-Suomen yliopisto
Joensuun kampus
Filosofinen tiedekunta
PL 111
80101 Joensuu

Mikäli teillä on asiaan liittyviä kysymyksiä, voitte ottaa yhteyttä:
koulutusasiantuntija Salli Anttonen
puh. 050 367 0127

Palkkiolaskutusta hoitaa:
HR Controller Lea Pulli
[email protected]

Väitöskirjan määritelmä

Väitöskirja on omaan itsenäiseen tutkimukseen perustuva, uutta tieteellistä tietoa sisältävä yhtenäinen esitys. Väitöskirja voi olla monografia tai artikkeleista koostuva tutkimus.

Artikkeleista koostuvalla tutkimuksella tarkoitetaan kokonaisuutta, johon kuuluvat seuraavat osat: 1) filosofisen tiedekunnan riittäväksi katsoma määrä tieteellisiä julkaisuja tai käsikirjoituksia, jotka käsittelevät samaa ongelmakokonaisuutta, sekä 2) niiden perusteella itsenäisesti laadittu yhteenveto. Artikkeliväitöskirja koostuu vähintään kolmesta referoiduista artikkelista, joista kahden tulee olla julkaistuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä ja kolmas on otettu arvioitavaksi ennen väitöskirjan esitarkastusta. Vertaisarvioinnilla tarkoitetaan tiedeyhteisön käytäntöä, jossa riippumaton arvioija tekee artikkelista tai kokoomateoksen osasta ennakkoarvioinnin. Kyseisen arvioinnin tulee olla todennettavissa. Jos artikkeleihin sisältyy yhteisjulkaisuja, on väitöskirjan tekijän selkeästi osoitettava oma itsenäinen osuutensa joko käsikirjoituksen yhteenvedossa tai erillisessä liitteessä. Väitöskirjan tekijän on oltava ensimmäisenä kirjoittajana (vastuullisena kirjoittajana) vähintään kolmessa artikkelissa. Yhteisjulkaisun saa sisällyttää korkeintaan kahden eri tekijän lisensiaatintutkimukseen tai väitöskirjaan. Artikkeliväitöskirja ei voi sisältää saman tekijän aikaisemman väitöskirjan osia.  Arvostelussa on syytä kiinnittää huomiota siihen, muodostavatko osat väitöskirjan määritelmän täyttävän, riittävän yhtenäisen ja laajan kokonaisuuden. Väitöskirjatutkijan ei edellytetä muokkaavan jo julkaistuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä artikkeleita yhtenäiseksi monografiaksi. Siksi julkaisumuodosta johtuvaa toistoa ja päällekkäisyyttä toisilleen läheistä aihetta käsittelevissä artikkeleissa ei ole syytä arvioida ankarasti.

Väitöskirjan tarkastaminen ja arvosteleminen

Väitöskirja tarkastetaan kahdessa vaiheessa, joista esitarkastus on ensimmäinen ja väitöstilaisuus on toinen vaihe. Dekaani päättää väittelyluvasta esitarkastuslausuntojen perusteella. Dekaani myös määrää väitöstilaisuuden ajan ja paikan sekä yhden tai kaksi vastaväittäjää ja kustoksen.

Kustos on yleensä Itä-Suomen yliopistossa työskentelevä pääohjaaja tai vastuuprofessori ja hänen tehtävänään on ohjata väitöstilaisuuden kulkua. Vastaväittäjän tulee olla Itä-Suomen yliopiston ulkopuolinen dosentti tai tohtori, jolla on dosentin arvoa vastaavat tieteelliset ansiot. Vastaväittäjäksi ei tule nimetä henkilöä, jolla on ollut tutkimusaiheeseen liittyviä yhteisiä julkaisuja tai tutkimusprojekteja väittelijän kanssa jatko-opintojen aikana tai joka on muuten esteellinen.

Kustos kirjoittaa lausunnon väitöstilaisuuden kulusta. Vastaväittäjä(t) jättää väitöstilaisuuden jälkeen väitöskirjasta ja väitöstilaisuudesta oman kirjallisen lausuntonsa, jossa hän ehdottaa väitöskirjan arvosanaksi hylätty, hyväksytty tai kiittäen hyväksytty. Oikeusturvasyistä vastaväittäjä ei saa esittää lausunnossaan uutta kritiikkiä vaan ainoastaan sellaista, johon väittelijällä on ollut tilaisuus vastata väitöstilaisuudessa. Lausunnot on toimitettava tiedekuntaan kahden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta. Ennen väitöskirjan arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen lausunnoista. Tiedekuntaneuvosto arvostelee väitöskirjan vastaväittäjän/vastaväittäjien ja kustoksen lausuntojen perusteella.

Väitöskirjan arviointikriteerit:

Aiheen valinta, tutkimusongelma ja tutkimustehtävän rajaus:
Aihe on informaatioarvoltaan merkittävä ja tutkimus tuottaa tieteenalan kannalta uutta tietoa tai se on uuden tutkimuslinjan avaus. Tutkimustehtävä ja -kysymykset on rajattu tarkoituksenmukaisesti. Tutkimustehtävä kytkeytyy mielekkäästi aikaisempaan tutkimukseen.

Käsitteellinen selkeys:
Tutkimuksessa käytetyt käsitteet ovat selkeitä ja perusteltuja. Niitä on analysoitu ja arvioitu kriittisesti ja monipuolisesti laadukasta tieteellistä kirjallisuutta käyttäen.

Tutkimusmetodologia ja -menetelmät:
Tutkimus on metodologisesti perusteltu. Tutkimuksen tekijä osoittaa tuntevansa aikaisemman teoreettisen ja metodologisen keskustelun. Tutkimuksessa käytetyt menetelmät esitellään ja perustellaan. Tutkimuksen tekijä osoittaa, että niiden avulla pystytään ratkaisemaan asetetut tutkimusongelmat.

Aineisto:
Tutkimuksessa käytetty aineisto on laadukas ja tutkimuksen aiheen kannalta relevantti sekä riittävä.

Tulosten esittely ja johtopäätökset:
Tutkimustulokset on eritelty tutkimustehtävään nähden johdonmukaisesti ja monipuolisesti, ja niiden merkitys tieteenalan kannalta on arvioitu relevantisti. Tutkimuksessa arvioidaan tulosten yhteiskunnallista ja kansainvälistä merkitystä ja esitellään keskeiset jatkotutkimusavaukset.

Työn kokonaisuus ja esitystapa:
Tutkimuksen kokonaisuus on rakenteeltaan ja argumentaatioltaan johdonmukainen sekä kieliasultaan selkeä. Tekstissä keskitytään olennaiseen. Tutkimus on tehty itsenäisesti ja se osoittaa kriittistä omaperäistä ajattelua suhteessa aiempaan tutkimukseen, tutkimusmenetelmiin ja -käsitteisiin.

Hyväksytyn väitöskirjan arviointiasteikko

Hyväksytty: Väitöskirja täyttää arviointikriteerit hyväksyttävästi ja noudattaa tutkimuseettisiä käytäntöjä.

Kiittäen hyväksytty: Poikkeuksellisen korkeatasoinen ja ansiokas väitöskirja voi saada arvosanan kiittäen hyväksytty. Tutkimus on aiheeltaan kunnianhimoinen ja arviointikriteerit huomioon ottaen erityisen ansiokas ja noudattaa tutkimuseettisiä käytäntöjä.

Allekirjoitetun lausunnon voitte lähettää osoitteeseen:

Sähköpostitse, [email protected]
tai
kirjepostina,
Itä-Suomen yliopisto
Filosofinen tiedekunta
PL 111
80101 Joensuu

Mikäli teillä on asiaan liittyviä kysymyksiä, voitte ottaa yhteyttä kustokseen
tai koulutusasiantuntijaan Salli Anttonen
[email protected]
puh. 0294 45 2078 / 050 367 0127

Palkkiolaskutusta hoitaa:
HR Controller Lea Pulli
[email protected]

Väitöstilaisuuden kulku filosofisessa tiedekunnassa

Väitöstilaisuuden ajankohdan ja paikan vahvistaa tiedekunnan dekaani. Väitöstilaisuuden käytännön järjestelyissä (tilavaraukset, salin koristelu, juomat jne.) avustaa osastosihteeri. Väitöstilaisuuden jälkeen järjestettävästä kahvitarjoilusta vastaa väittelijä itse. Hän vastaa myös vastaväittäjän kunniaksi järjestettävän karonkan käytännön järjestelyistä, kutsuista ja tarjoilusta.

• Väitöstilaisuus alkaa 15 minuuttia väitöstilaisuuden alkamisajaksi ilmoitetun tasatunnin jälkeen.
• Väitöstilaisuuteen saapuvat asianomaiset siten, että ensin astuu saliin väittelijä, sitten kustos ja viimeisenä vastaväittäjä.
• Väittelijä, kustos ja vastaväittäjä käyttävät perinteisen akateemisen tradition mukaan frakkia ja tummia liivejä (tai virkapukua ilman kunniamerkkejä), tummaa pukua tai tummaa asua. Osapuolet sopivat pukeutumiskoodista keskenään.
• Kustos ja vastaväittäjä, mikäli heillä on tohtorin arvo tai tutkinto, pitävät tohtorin hatun kädessään sisään astuessaan ja salista poistuessaan. Tilaisuuden ajaksi hattu asetetaan pöydälle lyyra saliin päin.
• Kun kaikki ovat asettuneet paikoilleen, kustos avaa väitöstilaisuuden lausuen: "Itä-Suomen yliopiston filosofisen tiedekunnan määräämänä kustoksena julistan väitöstilaisuuden alkaneeksi." Sen jälkeen hän esittelee väittelijän, tarkastettavana olevan väitöskirjan ja vastaväittäjän/vastaväittäjät.
• Väittelijä pitää seisaaltaan lectio praecursoriansa, joka saa kestää enintään 20 minuuttia. Ulkomaiselle vastaväittäjälle annetaan tarvittaessa käännös lectio praecursoriasta. Kuulijoita tervehditään lausumalla: "Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat."
• Lectio praecursorian päätyttyä väittelijä lausuu: ”Pyydän Teitä, arvoisa professori (dosentti, tohtori jne.) filosofisen tiedekunnan määräämänä vastaväittäjänä esittämään ne muistutukset, joihin katsotte väitöskirjani antavan aihetta.”
• Vastaväittäjä esittää seisaaltaan lyhyen lausunnon, jossa hän koskettelee väitöskirjan aihepiirin asemaa ja merkitystä tieteellisen tutkimuksen piirissä ja muita yleisluonteisia kysymyksiä. Väittelijä kuuntelee vastaväittäjän alkulausunnon seisaaltaan esitelmäpaikallaan katse suunnattuna vastaväittäjään. Vastaväittäjän lopetettua alkulausuntonsa vastaväittäjä ja väittelijä istuutuvat.
• Varsinaisen tarkastuksen alkupuolella vastaväittäjä kohdistaa ensin huomionsa tutkimuksen metodisiin kysymyksiin ja yleisiin tutkimustuloksiin, minkä jälkeen siirrytään yksityiskohtaisempiin kysymyksiin.
• Painovirheiden oikaisemista vältetään väitöstilaisuudessa. Väittelijä voi sen sijaan antaa vastaväittäjälle ja myös yleisölle huomaamistaan virheistä kirjallisen luettelon, jonka vastaväittäjä liittää tiedekunnalle jätettävään lausuntoonsa.
• Vastaväittäjä saa käyttää tarkastukseensa enintään neljä tuntia, jotta mahdollisille ylimääräisille vastaväittäjille jäisi aikaa. Jos väitöstilaisuus kestää yli kolme tuntia, pidetään tauko, jonka alkamis- ja päättymisajankohdan kustos ilmoittaa.
• Päätettyään tarkastuksen vastaväittäjä esittää seisaalleen nousten loppulausuntonsa, jonka väittelijä kuuntelee myös seisaaltaan katse vastaväittäjään suunnattuna.
• Väittelijä esittää seisaaltaan kiitoksensa vastaväittäjälle.
• Väittelijä kääntyy yleisön puoleen ja lausuu: ”Tämän jälkeen kehotan niitä läsnäolijoita, joilla on jotakin muistuttamista tai huomauttamista väitöskirjastani, pyytämään puheenvuoron arvoisalta kustokselta.”
• Kustos johtaa puhetta jakaen puheenvuorot ja valvoo, että väittelijä saa vastata välittömästi kuhunkin esitettyyn huomautukseen ja että käytetyissä puheenvuoroissa pysytään asiassa.
• Kustos julistaa seisaalleen nousten väitöstilaisuuden päättyneeksi lausuen: ”Väitöstilaisuus on päättynyt.”
• Väitöstilaisuudesta poistuu ensin vastaväittäjä, sitten kustos ja väittelijä.

Väitöskirjan arviointikriteerit:

Aiheen valinta, tutkimusongelma ja tutkimustehtävän rajaus:
Aihe on informaatioarvoltaan merkittävä ja tutkimus tuottaa tieteenalan kannalta uutta tietoa tai se on uuden tutkimuslinjan avaus. Tutkimustehtävä ja -kysymykset on rajattu tarkoituksenmukaisesti. Tutkimustehtävä kytkeytyy mielekkäästi aikaisempaan tutkimukseen.

Käsitteellinen selkeys:
Tutkimuksessa käytetyt käsitteet ovat selkeitä ja perusteltuja. Niitä on analysoitu ja arvioitu kriittisesti ja monipuolisesti laadukasta tieteellistä kirjallisuutta käyttäen.

Tutkimusmetodologia ja -menetelmät:
Tutkimus on metodologisesti perusteltu. Tutkimuksen tekijä osoittaa tuntevansa aikaisemman teoreettisen ja metodologisen keskustelun. Tutkimuksessa käytetyt menetelmät esitellään ja perustellaan. Tutkimuksen tekijä osoittaa, että niiden avulla pystytään ratkaisemaan asetetut tutkimusongelmat.

Aineisto:
Tutkimuksessa käytetty aineisto on laadukas ja tutkimuksen aiheen kannalta relevantti sekä riittävä.

Tulosten esittely ja johtopäätökset:
Tutkimustulokset on eritelty tutkimustehtävään nähden johdonmukaisesti ja monipuolisesti, ja niiden merkitys tieteenalan kannalta on arvioitu relevantisti. Tutkimuksessa arvioidaan tulosten yhteiskunnallista ja kansainvälistä merkitystä ja esitellään keskeiset jatkotutkimusavaukset.

Työn kokonaisuus ja esitystapa:
Tutkimuksen kokonaisuus on rakenteeltaan ja argumentaatioltaan johdonmukainen sekä kieliasultaan selkeä. Tekstissä keskitytään olennaiseen. Tutkimus on tehty itsenäisesti ja se osoittaa kriittistä omaperäistä ajattelua suhteessa aiempaan tutkimukseen, tutkimusmenetelmiin ja -käsitteisiin.

Hyväksytyn väitöskirjan arviointiasteikko

Hyväksytty: Väitöskirja täyttää arviointikriteerit hyväksyttävästi ja noudattaa tutkimuseettisiä käytäntöjä.

Kiittäen hyväksytty: Poikkeuksellisen korkeatasoinen ja ansiokas väitöskirja voi saada arvosanan kiittäen hyväksytty. Tutkimus on aiheeltaan kunnianhimoinen ja arviointikriteerit huomioon ottaen erityisen ansiokas ja noudattaa tutkimuseettisiä käytäntöjä.

Täältä löydät tietoa ja ohjeita väitösprosessiin. Väitösprosessin vaiheita ovat:

1. väitöskirjan esitarkastaminen
2. väittelyluvan myöntäminen
3. väitöstilaisuudesta päättäminen
4. väitöskirjan julkaiseminen
5. väitöksestä tiedottaminen
6. väitöstilaisuuden järjestäminen
7. väitöstilaisuus
8. väitöskirjan arvostelu

Jos sinulla on kysyttävää arviointi- ja tarkastusprosessista, voit olla yhteydessä koulutusasiantuntija Salli Anttoseen ([email protected]).

Väitöskirjan käsikirjoituksen valmistelu esitarkastukseen

Käsikirjoituksen viimeistely esitarkastusta varten

Ennen esitarkastukseen jättämistä käsikirjoituksen tulee olla sisällöltään valmis sekä kieli- ja ulkoasultaan huolellisesti viimeistelty.

• Pyydä pääohjaajaltasi suullinen lupa käsikirjoituksen jättämisestä esitarkastukseen.
• Toimita käsikirjoitus esitarkastukseen mallipohjassa:
  • Jos julkaiset väitöskirjasi filosofisen tiedekunnan väitöskirjasarjassa, käytä tiedekunnan julkaisusarjan taittopohjaa (linkki vaatii kirjautumisen UEF-tunnuksilla). Noudata taittopohjan käyttöohjetta (linkki vaatii kirjautumisen UEF-tunnuksilla).8.2026 jälkeen käsikirjoitusta ei lähetetä esitarkastajille, jos se ei ole tiedekunnan julkaisusarjan taittopohjassa.
• Jos jätät väitöskirjasi julkaisematta tai julkaiset sen ulkopuolisella kustantajalla, käytä halutessasi saavutettavan opinnäytteen mallipohjaa. Jos et julkaise väitöskirjaa tiedekunnan julkaisusarjassa, et voi käyttää tiedekunnan julkaisusarjan taittopohjaa.
• Kun käsikirjoitus on sisällöllisesti valmis esitarkastukseen, viimeistele se myös kieli- ja ulkoasultaan:
  • Tarkista huolellisesti otsikointi, sisällysluettelo ja lähdeluettelo.
  • Tarkista, että sisällysluettelo vastaa käsikirjoituksen pää- ja alalukujen numerointia sekä otsikointia ja käsikirjoituksen sivunumerointia.
  • Käytä aineisto- ja lähdeviitteissä sekä aineisto- ja lähdeluettelossa oman tieteenalasi suosituksia. Tarkista, että viittaustapa on looginen ja samanlainen koko käsikirjoituksessa.
• Vieraskielisen väitöskirjan käsikirjoituksen kielentarkastus tehdään yleensä vasta esitarkastuksen jälkeen. Kielentarkastuksesta on tarkempaa tietoa kohdassa “Väitöskirjan viimeisteleminen ja väitöstilaisuudesta sopiminen”.
• Perehdy tiedekunnan ohjeisiin väitöskirjojen julkaisemisesta ja painatuksesta

Tiivistelmä

• Käsikirjoituksessa on mukana noin sivun mittainen tiivistelmä. Tiivistelmä voi tässä vaiheessa olla joko suomeksi tai englanniksi, tai molemmilla kielillä. Valmiissa väitöskirjassa tulee olla sekä suomen- että englanninkielinen tiivistelmä.

Artikkeliväitöskirjan käsikirjoituksen osat

• Artikkeliväitöskirjan käsikirjoitukseen sisältyy yhteenvetoluku, luettelo tutkimukseen sisältyvistä artikkeleista ja artikkelit.
• Artikkelit liitetään käsikirjoitukseen yleensä sellaisina kuin ne on julkaistu. Tällöin artikkelin ulkoasu, teksti ja sivunumerot ovat alkuperäisen julkaisun mukaisia.

Esitarkastus ja väittelylupa

Ennen esitarkastusta:

Plagiaatintarkastus

• Tee yhdessä pääohjaajasi kanssa opinnäytteen plagiaatintarkastus. Ohjeet löydät kohdassa “Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen plagiaatintarkastus filosofisessa tiedekunnassa”.

Käsikirjoituksen ja väittelylupalomakkeen toimittaminen

• Hae väittelylupaa täyttämällä väittelylupalomake.
• Toimita koulutusasiantuntijalle sähköpostitse osoitteeseen [email protected]:
  • viimeistelty, mallipohjaan tehty väitöskirjan käsikirjoitus PDF-tiedostona ja
  • täytetty väittelylupalomake toisena liitetiedostona.

Esitarkastajien esittäminen, nimeäminen ja esteellisyys

• Osastonjohtaja ja pääohjaaja tekevät esityksen esitarkastajista osoitteeseen [email protected].
• Väitöskirjan pääohjaaja ei saa toimia esitarkastajana, eikä tehtävään tule nimetä henkilöä, jolla on ollut yhteisiä julkaisuja tai tutkimusprojekteja väitöskirjatutkijan kanssa tohtoriopintojen aikana tai joka on muuten esteellinen. Yliopiston esteellisyysohjeet ovat UEF Intrassa (kirjautuminen UEF-tunnuksella). Jos esteellisyyskysymyksiä herää, pääohjaajan on hyvä neuvotella asiasta osastonjohtajan kanssa.
• Varadekaani tekee päätöksen esitarkastajista.

Käsikirjoituksen toimittaminen esitarkastajille

• Koulutusasiantuntija lähettää varadekaanin päätöksen, esitarkastajien ohjeistuksen ja väitöskirjan käsikirjoituksen sähköpostilla esitarkastajille.
• Tiedekunta ei postita tulostettuja käsikirjoituksia esitarkastajille.
• Jos esitarkastaja pyytää käsikirjoitusta paperisena, siitä ilmoitetaan väitöskirjatutkijalle, jonka tulee toimittaa kopio esitarkastajalle koulutusasiantuntijan ohjeiden mukaisesti. Esitarkastukseen toimitetun sähköisen PDF-tiedoston ja paperikopion täytyy vastata toisiaan.

Yhteydenpito esitarkastajiin

• Esitarkastusprosessin aikana et saa olla yhteydessä esitarkastajiin, paitsi jos toimitat väitöskirjan käsikirjoituksen paperisena esitarkastajalle.

Yliopiston lomakausien vaikutus esitarkastusprosessiin

• Yliopiston joulu- ja kesälomat vaikuttavat esitarkastusprosessiin. Joulukuun kahdella viimeisellä viikolla ja heinäkuussa väitöskirjojen tarkastusprosessit eivät etene loma-aikojen vuoksi.
  • Jos haluat, että käsikirjoituksesi lähtee esitarkastukseen ennen joululomaa, toimita se kaikkine liitteineen viimeistään 15.12. osoitteeseen [email protected].
  • Jos haluat, että käsikirjoituksesi lähtee esitarkastukseen ennen kesälomaa, toimita se kaikkine liitteineen viimeistään 15.6. osoitteeseen [email protected].
• Tällä varmistetaan, että osaston ja tiedekunnan johto ehtii hyväksyä esitarkastuspäätöksen.
• Esitarkastukseen valmiin käsikirjoituksen voi toimittaa koulutusasiantuntijalle myös kesän ja joulun loma-aikoina, mutta käsittelyprosessi käynnistyy vasta lomien jälkeen.

Esitarkastuksen jälkeen:

Esitarkastuslausunnot

• Esitarkastajat antavat lausunnot, joissa he joko puoltavat väittelylupaa tai toteavat käsikirjoituksen puutteet niin vakaviksi, ettei väittelylupaa voi puoltaa.

Lausuntojen aikataulu ja käsittely

• Esitarkastajien tulee antaa lausuntonsa kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa siitä, kun väitöskirjan käsikirjoitus on lähetetty heille. Huomioithan, että loma-ajat, kuten kesä ja joulu, voivat pidentää tarkastusaikaa.
• Koulutusasiantuntija lähettää lausunnot sinulle sähköpostitse.
• Lue lausunnot huolellisesti ja ilmoita koulutusasiantuntijalle, onko sinulla huomautettavaa lausunnoista.

Päätös väittelyluvasta

• Dekaani tekee päätöksen väittelyluvasta esitarkastajien lausuntojen sekä väitöskirjatutkijan ilmoituksen ja mahdollisen vastineen perusteella.

Esitarkastuksen keskeyttäminen

• Jos esitarkastajat eivät puolla väittelylupaa, suositellaan esitarkastuksen keskeyttämistä.
• Esitarkastus voidaan keskeyttää väitöskirjatutkijan kirjallisesta pyynnöstä.
• Opinnäytteen tarkastuksen voi keskeyttää yhden kerran.

Esitarkastusprosessin tarkistuslista väitöskirjatutkijalle:

• Pääohjaajalta suullinen lupa käsikirjoituksen jättämisestä esitarkastukseen.
• Käsikirjoituksen viimeistely mallipohjaan (sisältö, kieli- ja ulkoasu)
• Plagiaatintarkastus
• Väittelylupahakemus ja viimeistelty käsikirjoitus koulutusasiantuntijalle.
• Koulutusasiantuntija lähettää käsikirjoituksen ja ohjeet esitarkastajille.
• Esitarkastuslausunnot 30 päivän kuluessa (ellei muusta ole sovittu)
• Lausuntojen kommentointi: ilmoita koulutusasiantuntijalle, onko sinulla huomautettavaa lausunnoista.
• Päätös väittelyluvasta, jos esitarkastajat puoltavat väittelylupaa
• Esitarkastuksen keskeyttäminen, jos esitarkastajat eivät puolla väittelylupaa

Halutessasi hyödynnä Microsoft Planneria tai muuta suunnittelusovellusta esitarkastusprosessin hallintaan. Suunnittelutyökalu auttaa hahmottamaan prosessin vaiheet, aikatauluttamaan tehtävät ja seuraamaan etenemistä.

Väitöskirjan viimeisteleminen ja väitöstilaisuudesta sopiminen

Kun väittelylupa on myönnetty, viimeistele väitöskirja julkaisua varten. Sovi pääohjaajan kanssa vastaväittäjästä ja väitöstilaisuuden ajankohdasta. Käsikirjoituksen viimeistelyn ja julkaisprosessin sujuvaan toteutukseen kannattaa varata vähintään kolme kuukautta. Huomioi tämä, kun suunnittelet pääohjaajasi kanssa väitöstilaisuuden ajankohtaa.

Käsikirjoituksen viimeistely ja kielentarkastus julkaisua varten

• Viimeistele käsikirjoitus sisällöllisesti ja kieliasultaan painokuntoon:
  • tee käsikirjoitukseen tarvittavat korjaukset,
  • tarkista huolellisesti otsikointi, sisällysluettelo ja lähdeluettelo sekä
  • laadi suomen- ja englanninkieliset tiivistelmät, mikäli et ole tehnyt niitä jo esitarkastusvaiheessa. Valmiissa väitöskirjassa tulee olla sekä suomen- että englanninkielinen tiivistelmä.
• Hae artikkeliväitöskirjaan kuuluville julkaisuille uudelleenjulkaisuluvat sekä painettuun että sähköiseen versioon, ellei tätä ole tehty jo artikkelien alkuperäisessä julkaisuvaiheessa.
• Valmistele käsikirjoitus mustavalkoiseen painatukseen. Painotyö toteutetaan oletuksena mustavalkoisena. Yksikin värisivu tekee koko julkaisusta värillisen, mikä nostaa hintaa merkittävästi. Väripainatus hyväksytään vain perustelluista syistä – ota tällöin yhteyttä koulutusasiantuntijaan.
• Vieraskielisen väitöskirjan ja abstraktin tulee olla kieliasiantuntijan tarkastamia.
• Kielentarkastukseen lähetetään vain ne osat, jotka vaativat kielentarkastusta – esimerkiksi lähdeluetteloa tai sellaisia liitteitä, joita ei tarvitse tarkistaa, ei tule sisällyttää mukaan. Pyydä tarkemmat ohjeet koulutusasiantuntijalta.
• Kielentarkastukseen on hyvä varata aikaa vähintään 1–2 viikkoa riippuen tarkastettavien tekstien pituudesta.
• Tiedekunta maksaa kielentarkastuksen yhden kerran.
  • Monografian osalta tämä koskee koko käsikirjoitusta.
  • Artikkeliväitöskirjan kohdalla kielentarkastus maksetaan kerran jokaiselle väitöskirjaan sisältyvälle artikkelille sekä yhteenvetoluvulle.
• Tiedekunta ei maksa tekstien käännöskuluja eikä tekijän äidinkielellään kirjoittamien tekstien kielentarkastusta. Näitä palveluja voit tarvittaessa ostaa omakustanteisesti haluamaltasi toimittajalta.

Väitöskirjan julkaisemista koskevan aikataulun suunnittelu

• Tutustu väitöskirjan julkaisu- ja jakeluprosessiin. Ota yhteyttä tiedekunnan julkaisusarjan toimittajaan saatuasi väittelyluvan.
• Suunnittele väitöskirjan julkaisemista koskeva aikataulu yhdessä pääohjaajasi ja tiedekunnan julkaisusarjan toimittajan tai ulkopuolisen kustantajan kanssa.
• Aikataulua suunniteltaessa ota huomioon väitöskirjan taittoon, oikovedosten tarkastamiseen, painatukseen ja jakeluun menevä aika. Varaa taitto-, paino- ja jakeluprosessille aikaa vähintään 2 kuukautta.
• Väitöskirjan on oltava valmis ja julkaistu viimeistään seitsemän vuorokautta ennen väitöstilaisuutta.

Väitöstilaisuuden ajankohdasta ja paikasta sopiminen

• Keskustele pääohjaajasi kanssa väitöstilaisuuden ajankohdasta. Huomioikaa, että väitöstilaisuuteen valmistautumisessa menee yleensä vähintään kolme kuukautta siitä, kun väittelylupa on myönnetty.
• Neuvottele väitöstilaisuuden ajankohdasta myös julkaisusarjan vastaavan toimittajan tai ulkopuolisen kustantajan kanssa, jotta aikataulu on myös julkaisuprosessin kannalta realistinen.
• Kun vastaväittäjästä ja väitöspäivästä on sovittu, sovi pääohjaajasi kanssa, kumpi teistä hoitaa väitössalin varaamisen.
• Tilavaraus pyydetään koulutussihteeri Iida Räsäseltä (1.1.2026- Riikka Hujaselta).
• Filosofisen tiedekunnan väitöstilaisuudet pidetään Joensuun kampuksella.
• Jos haluat, että väitöstilaisuus livestriimataan, tee asiasta palvelupyyntö yliopiston tekniselle tuelle sähköisessä asiointipalvelussa.
• Livestriimauksen järjestämisestä on lisätietoa Kamussa väitöstilaisuuden teknisen valmistelun ohjeissa.

Vastaväittäjän valinta ja esteellisyys

• Vastaväittäjän tulee olla Itä-Suomen yliopiston ulkopuolinen henkilö, jolla on vähintään dosentin pätevyys tai vastaava tieteellinen pätevyys.
• Vastaväittäjän valinnasta vastaavat pääohjaaja ja osastonjohtaja.
• Väitöskirjatutkija ei vaikuta vastaväittäjän valintaan, mutta häneltä voidaan pyytää ehdotuksia tai kommentteja mahdollisista esteellisyyksistä.
• Vastaväittäjäksi ei tule nimetä henkilöä, jolla on ollut yhteisiä julkaisuja tai tutkimusprojekteja väittelijän kanssa väitöskirjaprojektin aikana tai joka on muuten esteellinen. Yliopiston esteellisyysohjeet ovat UEF Intrassa (kirjautuminen UEF-tunnuksella).
• Jos on epäselvyyttä vastaväittäjän pätevyydestä tai mahdollisesta esteellisyydestä, pääohjaajan tulee keskustella asiasta osastonjohtajan kanssa.

Päätös vastaväittäjästä ja väitöstilaisuuden järjestelyistä

• Pääohjaaja ja osastonjohtaja tekevät esityksen:
  • Vastaväittäjästä tai vastaväittäjistä,
  • väitöspäivästä,
  • väitössalista ja
  • kustoksesta
• Dekaani tekee päätöksen väitöstilaisuudesta. Päätöksessä mainitaan myös väitöskirjan lopullinen otsikko.

Väitöskirjan julkaiseminen

Väitöskirjan voi julkaista tiedekunnan omassa sarjassa tai ulkopuolisella kustantajalla tai sen voi jättää julkaisematta (ns. omakustanne). Väitöskirjatutkija on vastuussa väitöskirjan julkaisuprosessista ja painettujen kirjojen jakelusta. Lisätietoa julkaisuprosessista on väitöskirjan julkaisemista ja painatusta koskevissa ohjeissa.

Väitöstilaisuuteen ja -päivään valmistautuminen

Väitöksestä tiedottaminen: Yliopiston viestintäpalvelut jakaa väitöstutkimuksista tietoa yliopiston verkkosivuille, sosiaaliseen mediaan ja medialle. Tiedottamista varten täytä sähköinen väitöslomake viimeistään kaksi viikkoa ennen väitöstilaisuutta. Tiedottamisesta on lisätietoa ja ohjeet Kamussa.

Väitöskuva: Väitöstiedotteen yhteydessä tiedotusvälineille voidaan jakaa myös valokuva väittelijästä. Valokuva on vapaaehtoinen. Jos haluat valokuvasi väitöstiedotteen yhteyteen, käy tätä varten kuvattavana viimeistään kahta viikkoa ennen väitöstilaisuutta. Ohjeet valokuvaukseen löydät Kamun sivulta.

Väitöskahvit: Väitöstilaisuuden jälkeen tarjoat yleisölle kahvit. Huolehdit itse tarjoilujen tilaamisesta sekä kustannuksista. Kahvituksen tilaamisesta on lisätietoa väittelijän muistilistassa.

Väitöskaronkka: Väitöskaronkka on akateeminen juhla, joka pidetään yleensä väitöspäivän iltana vastaväittäjän kunniaksi. Vastaat juhlan järjestelyistä, toteutuksesta ja kustannuksista itse. Karonkasta on lisätietoa Kamussa: Väittelijän muistilista: ja Väitöskaronkka.

Tukea väittelijän viestintään: Tutustu Tukea väittelijän viestintään -eLearn Moodle alustaan. Materiaalien – videoiden, ohjeiden ja esimerkkien – avulla voit valmistella lektiosi eli alkajaisesitelmäsi ja harjoitella vuorovaikutusta vastaväittäjän kanssa väitöstilaisuudessa. Saat myös tukea mediahaastatteluihin valmistautumiseen sekä puheen pitämiseen karonkassa. Materiaaleja on saatavilla suomeksi ja englanniksi.

Väitöstilaisuus

Väitöstilaisuus on julkinen tapahtuma, jossa väitöskirjatutkija puolustaa tutkimustaan vastaväittäjän johdolla. Tilaisuuden tarkoituksena on arvioida väitöskirjan tieteellistä tasoa ja väitöskirjatutkijan kykyä perustella tutkimuksensa ratkaisuja. Väitöstilaisuus tarjoaa myös mahdollisuuden tieteelliseen keskusteluun ja tutkimuksen esittelyyn laajemmalle yleisölle. Väitöstilaisuudesta on tarkempaa tietoa kohdassa ”Väitöstilaisuuden kulku ja akateemiset käytännöt filosofisessa tiedekunnassa”.

Väitöstilaisuuden jälkeen

Vastaväittäjän ja kustoksen lausunnot sekä väittelijän ilmoitus

• Vastaväittäjä laatii lausunnon, jossa esitetään arvosanaehdotus.
• Kustos kirjoittaa lausunnon väitöstilaisuudesta.
• Molemmat lausunnot toimitetaan koulutusasiantuntijalle kahden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta.
• Koulutusasiantuntija toimittaa lausunnot väittelijälle.
• Väittelijä ilmoittaa kirjallisesti, onko hänellä huomautettavaa lausunnoista.

Tiedekuntaneuvoston käsittely ja väitöskirjan arvostelu

• Tiedekuntaneuvosto arvostelee väitöskirjan lausuntojen perusteella arvosanalla: hylätty – hyväksytty – kiittäen hyväksytty.
• Neuvosto kokoontuu kerran kuukaudessa (ei heinäkuussa), ja kokousajat löytyvät UEF Intrasta (kirjautuminen UEF-tunnuksella).
• Esityslista laaditaan viikkoa ennen kokousta. Jotta väitöskirja voidaan ottaa käsittelyyn, seuraavien asiakirjojen on oltava toimitettu koulutusasiantuntijalle ennen esityslistan laatimista eli vähintään viikkoa ennen kokousta: vastaväittäjän lausunto, kustoksen lausunto ja väittelijän ilmoitus lausunnoista.
• Kesäkuun ja joulukuun kokouksissa voidaan poikkeuksellisesti käsitellä väitöskirjoja myös lyhyemmällä valmistautumisajalla.
• Huomioithan, että väitöskirjan arvostelussa voi kestää jopa useita viikkoja riippuen neuvoston kokousajoista. Suunnittele valmistumisaikataulusi sen mukaisesti.

Tohtorintutkinnon hakeminen

Voit hakea tutkintoa, kun väitöskirja on arvosteltu ja kaikki tutkintoon sisältyvät jatko-opinnot on suoritettu. Tutkinnonhakulomake on Kamussa.

Väitöskirjan pääohjaajalla on keskeinen rooli esitarkastusprosessissa, väitöstilaisuuden valmistelussa ja väitöstilaisuudessa.

Jos sinulla on kysyttävää väitöskirjan tarkastus- ja arviointiprosessiin liittyen, voit olla yhteydessä koulutusasiantuntija Salli Anttoseen ([email protected]), joka vastaa prosessin hallinnosta filosofisessa tiedekunnassa.

Esitarkastusvaihe

Esitarkastuksen valmistumisen ja väitöstilaisuuden välillä on yleensä noin kolme kuukautta – usein pidempäänkin. Yleisenä aikatauluohjeena voidaan todeta, että jos väitöstilaisuus halutaan järjestää kevätlukukaudella, käsikirjoitus tulee toimittaa esitarkastukseen viimeistään tammi–helmikuussa. Jos väitöstilaisuus halutaan järjestää syyslukukaudella, käsikirjoitus tulee toimittaa esitarkastukseen viimeistään elokuussa.

Lupa esitarkastukseen ja käsikirjoituksen plagiaatintarkastus

• Jatko-opintojen tulee olla suoritettuna siinä vaiheessa, kun väitöskirjan käsikirjoitus lähetetään esitarkastukseen.
• Anna väitöskirjatutkijalle suullinen lupa käsikirjoituksen jättämiseen esitarkastukseen, kun se on sisällöllisesti valmis.
• Tee yhdessä väitöskirjatutkijan kanssa plagiaatintarkastus Turnitin-järjestelmällä.
• Ilmoita väitöskirjatutkijalle Moodle-kurssin nimi ja kurssiavain Turnitinin käyttöä varten. Järjestelmän ohjeet opettajalle eLearn Moodlen Turnitin – plagiaatintunnistusjärjestelmä -kurssilla (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen), kurssin kurssiavain on turnitin.
• Tarkista Turnitin-raportti kahden viikon kuluessa sen valmistumisesta ja käy se tarvittaessa läpi väitöskirjatutkijan kanssa.
• Ilmoita koulutusasiantuntijalle, kun käsikirjoitus on Turnitin-raportin perusteella valmis esitarkastukseen. Ilmoitus lähetetään osoitteeseen: [email protected].
• Säilytä raportti yhden vuoden ajan.

Esitys esitarkastajista

• Tee esitys esitarkastajista yhdessä osastonjohtajan kanssa. Esitarkastaja voi toimia myöhemmin myös väitöstilaisuudessa vastaväittäjänä.
• Ole yhteydessä esitarkastajiin hyvissä ajoin, jotta he voivat varautua tehtävään ja aikatauluttaa työnsä. Esitarkastusaika on 31.8.2025 alkaen 30 päivää (UEF Koulutuksen johtosääntö 36 §).
• Huolehdi, että esitarkastajat ovat esteettömiä ja ulkopuolisia asiantuntijoita.
• Keskustele osastonjohtajan kanssa, jos esitarkastajien esteellisyydestä tai pätevyydestä herää kysymyksiä. Yliopiston esteellisyysohjeet ovat UEF Intrassa (kirjautuminen UEF-tunnuksella).
• Lähetä esitettävät esitarkastajat tietoineen (titteli, nimi, sähköpostiosoite ja affiliaatio) koulutusasiantuntijalle osoitteeseen [email protected]. Koulutusasiantuntija pyytää vahvistuksen asialle osastonjohtajalta.
• Päätöksen esitarkastajista tekee varadekaani.

Yliopiston lomakausien vaikutus esitarkastusprosessiin

• Yliopiston joulu- ja kesälomat vaikuttavat esitarkastusprosessin käynnistymiseen. Joulukuun kahdella viimeisellä viikolla ja heinäkuussa väitöskirjojen tarkastusprosessit eivät etene loma-aikojen vuoksi.
• Jotta väitöskirjan käsikirjoitus ehditään käsitellä ennen yliopiston lomakautta, ohjaajan tulee huolehtia seuraavista aikarajoista:
  • Joululoma:
    Varmista, että väitöskirjatutkija toimittaa viimeistellyn käsikirjoituksen ja väittelylupalomakkeen tiedekuntaan viimeistään 15.12. sähköpostitse osoitteeseen [email protected].
  • Kesäloma:
    Varmista, että väitöskirjatutkija toimittaa kaikki esitarkastukseen tarvittavat aineistot viimeistään 15.6. samaan osoitteeseen.
• Näin varmistetaan, että osaston ja tiedekunnan johto ehtii käsitellä esitarkastuspäätöksen ennen lomien alkua.
• Esitarkastukseen valmiin käsikirjoituksen voi toimittaa koulutusasiantuntijalle myös kesän ja joulun loma-aikoina, mutta käsittelyprosessi käynnistyy vasta lomien jälkeen.

Esitarkastuslausunnot ja väittelylupa

• Esitarkastajat antavat lausunnot, joissa he joko puoltavat väittelylupaa tai toteavat käsikirjoituksen puutteet niin vakaviksi, ettei väittelylupaa voi puoltaa.
• Esitarkastajien tulee antaa lausuntonsa kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa siitä, kun väitöskirjan käsikirjoitus on lähetetty heille. Loma-ajat, kuten kesä ja joulu, voivat pidentää tarkastusaikaa.
• Koulutusasiantuntija lähettää esitarkastuslausunnot sähköpostitse sinulle ja väitöskirjatutkijalle.
• Tutustu esitarkastajien antamiin lausuntoihin ja ohjaa väitöskirjatutkijaa väitöskirjan käsikirjoituksen viimeistelyssä.
• Varadekaani tekee päätöksen väittelyluvasta esitarkastajien lausuntojen sekä väitöskirjatutkijan ilmoituksen ja mahdollisen vastineen perusteella.
• Jos esitarkastajat eivät puolla väittelylupaa, suositellaan esitarkastuksen keskeyttämistä.  Esitarkastus voidaan keskeyttää väitöskirjatutkijan kirjallisesta pyynnöstä. Opinnäytteen tarkastuksen voi keskeyttää yhden kerran.

Esitarkastajan palkkio

• Itä-Suomen yliopistossa väitöskirjan esitarkastuspalkkio on esitarkastajalle 350 €.
• Palkkiolaskutusta hoitaa HR Controller Lea Pulli, [email protected], joka ottaa yhteyttä esitarkastajiin varadekaanin päätöksen jälkeen ja ohjeistaa prosessista.

Väitöstilaisuuden valmistelu

• Kun väitöskirjatutkija on saanut väittelyluvan, keskustele väitöstilaisuuden ajankohdasta hänen kanssaan. Väitöstilaisuuteen valmistautumisessa menee yleensä vähintään kolme kuukautta siitä, kun väittelylupa on myönnetty.
• Neuvottele väitöstilaisuuden ajankohdasta myös tiedekunnan julkaisusarjan vastaavan toimittajan tai ulkopuolisen kustantajan kanssa, jotta aikataulu on julkaisuprosessin kannalta realistinen.
• Sarjan toimittajat:
  • Kasvatustieteiden ja psykologian osasto: apulaisprofessori Noora Heiskanen
  • Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto: professori Katriina Maaranen ja tutkijatohtori Juho Kahila
  • Teologian osasto: yliopistonlehtori Harri Huovinen
  • Humanistinen osasto: apulaisprofessori Marja Sorvari
• Keskustele väitöstilaisuuden ajankohdasta ja käytännön järjestelyistä tulevan vastaväittäjän kanssa.
• Vastaväittäjä saa ohjeet matka- ja majoitusvarauksien tekoon, kun päätös väitöstilaisuudesta on tehty.

Esitys väitöstilaisuudesta

• Huolehdi, että vastaväittäjä on pätevä ja esteetön (vähintään dosentin tasoinen, ei läheistä yhteistyötä väittelijän kanssa). Esitarkastaja voi toimia myös vastaväittäjänä.
• Keskustele osastonjohtajan kanssa, jos vastaväittäjän esteellisyydestä tai pätevyydestä herää kysymyksiä. Yliopiston esteellisyysohjeet ovat UEF Intrassa (kirjautuminen UEF-tunnuksella).
• Väitöskirjatutkijalla ei ole valtaa vastaväittäjän valintaan, mutta häneltä voidaan pyytää ehdotuksia tai kommentteja mahdollisista esteellisyyksistä.
• Tee esitys vastaväittäjästä, väitöspäivästä, väitössalista ja kustoksesta yhdessä osastonjohtajan kanssa. Lähetä väitöstilaisuuden tiedot jatkokoulutusasiantuntijalle osoitteeseen [email protected], joka pyytää vahvistuksen osastonjohtajalta:
  • päivä, aika, tila,
  • väitöskirjan lopullinen otsikko,
  • kustos
  • vastaväittäjä (titteli ja affiliaatio)
• Sovi väitössalin varaamisesta väitöskirjatutkijan kanssa – jompikumpi teistä hoitaa varauksen. Tilavaraus pyydetään koulutussihteeri Iida Räsäseltä (1.1.2026- Riikka Hujaselta).

Vastaväittäjän palkkio

• Itä-Suomen yliopistossa väitöskirjan tarkastuspalkkio on vastaväittäjälle 500 €.
• Palkkiolaskutusta hoitaa HR Controller Lea Pulli, [email protected], joka ottaa yhteyttä vastaväittäjään varadekaanin päätöksen jälkeen ja ohjeistaa prosessista.

Väitöstilaisuus

Katso myös yliopiston yleiset ohjeet UEF Intrasta (”Ohjaajan valmistautuminen väitökseen”).

• Väitöskirjatutkijan pääohjaaja toimii yleensä kustoksena. Kustos edustaa yliopistoa, ja hänen tehtävänään on ohjata väitöstilaisuuden kulkua.
• Kustoksen tehtävänä on:

1. 1. Johtaa väitöstilaisuuden kulkua: avaa tilaisuus, esittele osallistujat, valvo keskustelua ja päätä tilaisuus. Kustoksen tehtävistä on lisätietoa kohdassa ”Väitöstilaisuuden kulku ja akateemiset käytännöt filosofisessa tiedekunnassa”
   2. Kirjoittaa lausunto väitöstilaisuudesta ja toimittaa se koulutusasiantuntijalle ([email protected]) kahden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta.

Tiedekuntaneuvoston käsittely ja väitöskirjan arvostelu

• Tiedekuntaneuvosto arvostelee väitöskirjan vastaväittäjän lausunnon perusteella arvosanalla: hylätty – hyväksytty – kiittäen hyväksytty.
• Neuvosto kokoontuu kerran kuukaudessa (ei heinäkuussa), ja kokousajat löytyvät UEF Intrasta (kirjautuminen UEF-tunnuksella).
• Esityslista laaditaan viikkoa ennen kokousta. Jotta väitöskirja voidaan ottaa käsittelyyn, seuraavien asiakirjojen on oltava toimitettu koulutusasiantuntijalle ennen esityslistan laatimista: vastaväittäjän lausunto, kustoksen lausunto ja väittelijän ilmoitus lausunnoista.
• Kesäkuun ja joulukuun kokouksissa voidaan poikkeuksellisesti käsitellä väitöskirjoja myös lyhyemmällä valmistautumisajalla.
• Väitöskirjan hyväksymisessä voi kestää jopa useita viikkoja riippuen neuvoston kokousajoista.
• Väitöskirjatutkija voi hakea tohtorintutkintoa, kun väitöskirja on arvosteltu ja kaikki tutkintoon kuuluvat jatko-opinnot on suoritettu ja tallennettu opintorekisteriin.

Plagiaatintarkastuksen tarkoitus ja välineet

Opinnäytteen tarkistaminen plagiaatintunnistusjärjestelmässä on pakollista ennen kuin se lähetetään esitarkastukseen. Jos väitöskirjaan tehdään merkittäviä muutoksia esitarkastuksen jälkeen, alkuperäisyys on suositeltavaa tarkistaa uudelleen ennen julkaisua.

Itä-Suomen yliopistossa käytettävä järjestelmä on Turnitin, joka toimii eLearn Moodlessa. Turnitinia käytetään paitsi alkuperäisyyden tarkistamiseen, myös ohjauksen tukena esimerkiksi lainausten ja lähdeviittausten oikeaoppisessa käytössä.

Turnitin-plagiaatintunnistus ennen esitarkastusta

• Ennen kuin lähetät käsikirjoituksesi esitarkastukseen, sinun tulee tehdä plagiaatintunnistus Turnitin-työkalulla.
• Pääohjaajasi ilmoittaa sinulle Moodle-kurssin nimen ja kurssiavaimen, joiden avulla löydät Turnitin-työkalun.
• Palauta käsikirjoitus Turnitiniin yhtenä doc- tai docx-tiedostona.
• Jos kyseessä on artikkeliväitöskirja, tarkistetaan vain aiemmin julkaisemattomat osat: yhteenveto ja julkaisemattomat artikkelit. Palauta nämä yhtenä tiedostona Turnitiniin.
• Huomioi, että Moodlessa on kaksi Turnitin-työkalua:
  • toinen tallentaa tekstin Turnitin-tietokantaan
  • toinen ei tallenna tekstiä tietokantaan
• Voit halutessasi arkistoida käsikirjoituksen Turnitin-tietokantaan jo tässä vaiheessa.

Raportin tarkistus ja palaute

• Ilmoita ohjaajallesi, kun Turnitin-raportti on valmis.
• Pääohjaaja tarkistaa raportin ja käy sen tarvittaessa kanssasi läpi. Raportti tulee tarkistaa kahden viikon kuluessa siitä, kun olet ilmoittanut sen valmistumisesta.
• Tee tarvittavat korjaukset käsikirjoitukseen saamasi palautteen perusteella.
• Huomioi, että korjattu käsikirjoitus voidaan palauttaa Turnitiniin vain kerran uudelleen.

Ilmoitus tiedekunnalle

• Kun käsikirjoitus on Turnitin-raportin perusteella valmis esitarkastukseen, pääohjaaja ilmoittaa asiasta tiedekunnan hallintoon. Ilmoitus lähetetään sähköpostitse osoitteeseen: [email protected].

Raportin säilytys

• Pääohjaaja säilyttää Turnitin-raportin yhden vuoden ajan.

Omatoiminen tarkistus Turnitinilla

• Voit halutessasi tarkistaa tekstejäsi itsenäisesti Turnitin-työkalulla työn eri vaiheissa.
• On suositeltavaa tarkistaa väitöskirjaan sisältyvät artikkelit Turnitinissa ennen niiden lähettämistä julkaisijalle.

Tervetuloa esitarkastajaksi! Tämä ohje on tarkoitettu esitarkastajalle, joka osallistuu väitöskirjan esitarkastukseen Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa. Ohjeessa kuvataan esitarkastusprosessin kulku ja esitarkastajan tehtävät sekä väitöskirjan vaatimukset ja arviointiperusteet.

Jos sinulla on kysyttävää väitöskirjan arviointiprosessiin liittyen, voit olla yhteydessä koulutusasiantuntija Salli Anttoseen, joka vastaa prosessin opintohallinnosta filosofisessa tiedekunnassa. Sähköposti: [email protected], puhelin: 050 367 0127

Esitarkastusprosessi ja esitarkastajan tehtävä

• Väitöskirja tarkastetaan kahdessa vaiheessa, joista esitarkastus on ensimmäinen ja julkinen väitöstilaisuus on toinen vaihe.
• Ennen väitöstilaisuutta väitöskirja käy läpi esitarkastuksen, jossa kaksi Itä-Suomen yliopiston ulkopuolista, väitöskirjan alaan perehtynyttä asiantuntijaa arvioi väitöskirjan käsikirjoituksen tieteellisen tason ja laatuvaatimusten täyttymisen.
• Esitarkastuksen tarkoituksena on arvioida, täyttääkö käsikirjoitus filosofisen tiedekunnan väitöskirjalle asettamat vähimmäisvaatimukset.

Esitarkastajat antavat lausunnot

1. joissa he joko puoltavat väitösluvan myöntämistä käsikirjoitukselle nykyasussaan tai pienin korjauksin, tai
2. toteavat käsikirjoituksen puutteet siinä määrin vakaviksi, ettei väittelylupaa ole mahdollista puoltaa.

• Esitarkastuslausunto ei saa olla ehdollinen. Lausunnossa ei siis voi todeta, että väittelylupaa voidaan puoltaa vain tiettyjen korjausten jälkeen.

Esitarkastuslausunto annetaan lomakkeella

• Lausunto koostuu arviointilomakkeesta ja sen perusteluista.
• Kukin arvioitava osa-alue (1–9) arvioidaan kolmiportaisella asteikolla:
  • Riittävä: käsikirjoitus täyttää väitöskirjan vähimmäisvaatimukset.
  • Suositellaan toimenpiteitä: puutteet eivät johda hylkäämiseen, mutta huomattavat parannukset ovat suotavia.
  • Riittämätön: käsikirjoitus ei täytä vähimmäisvaatimuksia vaan on vakavasti puutteellinen tai virheellinen.
• Lopullinen arvio väittelyluvan puoltamisesta ei perustu osa-alueiden keskiarvoon vaan esitarkastajan kokonaisarvioon.
• Puollettava käsikirjoitus voi siis olla jollakin osa-alueella vielä riittämätön, mikäli kokonaisuus täyttää vähimmäisvaatimukset.

Esitarkastuslausunnon antamisen määräaika on 30 vuorokautta

• Itä-Suomen yliopiston koulutuksen johtosäännön mukaan väitöskirjan esitarkastus ei saa ilman erityistä syytä kestää pidempään kuin 30 vuorokautta siitä, kun käsikirjoitus on toimitettu esitarkastajalle.

Väittelylupaa puoltava lausunto

• Käsikirjoitus, joka täyttää vähimmäisvaatimukset, oikeuttaa puoltavaan lausuntoon.
• Ongelmia, jotka ovat korjattavissa yksinkertaisella toimitustyöllä tai joiden ratkaiseminen edellyttää kohtuullista lisäperehtymistä tutkimuskirjallisuuteen tai muuhun aineistoon, ei pidetä esteenä puoltavalle lausunnolle.
• Esitarkastajalta ei edellytetä käsikirjoituksen sisällön kuvaamista tai parannusehdotusten esittämistä, vaikka tällainen palaute voikin olla väitöskirjatutkijalle hyödyllistä.
• Väitöskirjan käsikirjoituksen kielentarkastus ja kieliasun viimeistely voidaan tehdä esitarkastuksen jälkeen. Esitarkastajien ei siis tarvitse tehdä tai listata kieliasuun liittyviä korjauksia. Jos käsikirjoituksen kieliasu kuitenkin vaikuttaa arviointiin, on siitä hyvä huomauttaa lausunnossa. Väitöskirjatutkija huolehtii, että käsikirjoituksen kieli tarkastetaan asianmukaisesti esitarkastuksen jälkeen.
• Puoltava lausunto tulee perustella lyhyesti.

Kielteinen lausunto

• Väittelyluvan epääminen on harvinaista, mutta välttämätöntä, mikäli käsikirjoitus ei täytä tiedekunnan väitöskirjalle asettamia vähimmäisvaatimuksia.
• Esitarkastajan ei tule puoltaa väittelylupaa, jos käy ilmi, että käsikirjoitus ei ole itsenäiseen tutkimukseen perustuva, uutta tieteellistä tietoa sisältävä yhtenäinen esitys.
• Esitarkastajan on syytä harkita kielteisen lausunnon antamista myös, mikäli työssä on muita, erittäin vakavia puutteita tai ongelmia kuten
  • tutkimus ei noudata hyviä tieteellisiä eettisiä periaatteita
  • tutkimustehtävää ei ole määritelty ymmärrettävästi tai sillä ei ole tieteellistä relevanssia.
  • käytetyt menetelmät eivät sovellu lainkaan aiheen tutkimiseen.
  • teoreettinen viitekehys on vakavasti puutteellinen.
  • tutkimusaineisto on liian suppea, jotta sen perusteella voisi vastata tutkimuskysymyksiin, tai aineistosta on tehty liian laajoja yleistyksiä.
  • alan tutkimuskirjallisuuden tuntemuksessa on vakavia puutteita.
• Mikäli esitarkastaja ei puolla väittelylupaa, hänen tulee perustella ratkaisunsa ja esittää esimerkkejä havaituista ongelmista.

Esitarkastuksen keskeyttäminen ja uudelleenkäynnistäminen

• Kielteinen lausunto johtaa yleensä siihen, että esitarkastus keskeytetään väitöskirjatutkijan pyynnöstä.
• Kun väitöskirjatutkija on korjannut käsikirjoitusta ja pääohjaaja puoltaa esitarkastuksen käynnistämistä uudelleen, dekaani nimeää samat tai eri esitarkastajat harkintansa mukaan.
• Opinnäytetyön tarkastamisprossin voi keskeyttää yhden kerran.

Esitarkastajan palkkio

• Itä-Suomen yliopistossa väitöskirjan esitarkastuspalkkio on esitarkastajalle 350 €.
• Palkkiolaskutusta hoitaa HR Controller Lea Pulli, [email protected], joka ottaa yhteyttä esitarkastajiin ja ohjeistaa palkkionmaksuprosessista.

Katso väitöskirjan määritelmä, vaatimukset ja suositukset, arviointikriteerit ja arvosteluasteikko tämän sivun muista osista.

Tervetuloa vastaväittäjäksi! Tämä ohje on tarkoitettu vastaväittäjälle, joka osallistuu väitöskirjan arvosteluun Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa. Ohjeessa kuvataan arviointiprosessin kulku, vastaväittäjän tehtävät, väitöspäivän käytännön järjestelyt sekä väitöskirjan määritelmä ja arviointikriteerit.

Voit halutessasi tutustua Itä-Suomen yliopiston väitöstilaisuutta ja karonkkaa koskeviin ohjeisiin. Väitöspäivän käytännön järjestelyistä voit sopia kustoksen kanssa.

Jos sinulla on kysyttävää väitöskirjan arviointiprosessiin liittyen, voit olla yhteydessä koulutusasiantuntija Salli Anttoseen, joka vastaa prosessin opintohallinnosta filosofisessa tiedekunnassa. Sähköposti: [email protected], puhelin: 050 367 0127.

Väitöskirjan tarkastaminen ja arvioiminen

Väitöskirja tarkastetaan kahdessa vaiheessa, joista esitarkastus on ensimmäinen ja julkinen väitöstilaisuus on toinen vaihe. Tiedekunnan varadekaani päättää väittelyluvasta esitarkastuslausuntojen perusteella sekä määrää väitöstilaisuuden ajan, paikan, vastaväittäjät ja kustoksen.

Perehdy väitöstilaisuuden kulkuun ja akateemisiin käytäntöihin filosofisessa tiedekunnassa.

Vastaväittäjän kelpoisuus ja esteellisyys

• Vastaväittäjän tulee olla Itä-Suomen yliopiston ulkopuolinen henkilö, jolla on vähintään dosentin pätevyys tai vastaava tieteellinen pätevyys (Koulutuksen johtosääntö 36 §).
• Vastaväittäjänä ei voi toimia henkilö, jolla on ollut yhteisiä julkaisuja tai tutkimusprojekteja väittelijän kanssa väitöskirjaprojektin aikana tai joka on muuten esteellinen (UEF esteellisyysohje).

Kustoksen tehtävät

• Kustos on yleensä väitöskirjatutkijan pääohjaaja.
• Kustos edustaa yliopistoa ja hänen tehtävänään on ohjata väitöstilaisuuden kulkua.
• Kustos antaa väitöstilaisuuden jälkeen kirjallisen lausunnon väitöstilaisuuden kulusta.

Vastaväittäjän lausunto

• Anna väitöstilaisuuden jälkeen väitöskirjasta ja väitöstilaisuudesta kirjallisen lausunnon, jossa ehdotat väitöskirjan arvosanaksi hylätty, hyväksytty tai kiittäen hyväksytty. Vastaväittäjän lausunnon pituus on yleensä 3–5 sivua.
• Oikeusturvasyistä et saa esittää lausunnossa uutta kritiikkiä vaan ainoastaan sellaista, johon väittelijällä on ollut tilaisuus vastata väitöstilaisuudessa.
• Toimita allekirjoitettu lausunto filosofiseen tiedekuntaan kahden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta, sähköpostitse osoitteeseen [email protected].

Väittelijän vastine ja lopullinen arvostelu

• Ennen väitöskirjan arvostelua tiedekuntaneuvostossa väittelijä saa mahdollisuuden vastineen antamiseen lausunnoista.
• Tiedekuntaneuvosto arvostelee väitöskirjan vastaväittäjän/vastaväittäjien lausuntojen perusteella.

Väitöstilaisuus ja vastaväittäjän matka- ja majoitusjärjestelyt

• Filosofisen tiedekunnan väitöstilaisuudet järjestetään Joensuun kampuksella.
• Saat ohjeet matka- ja majoitusvarauksien tekoon, kun päätös väitöstilaisuudesta on tehty.

Vastaväittäjän palkkio

• Itä-Suomen yliopistossa väitöskirjan tarkastuspalkkio on vastaväittäjälle 500 €.
• Palkkiolaskutusta hoitaa HR Controller Lea Pulli, [email protected], joka ottaa yhteyttä sinuun ja ohjeistaa prosessista.

Katso väitöskirjan määritelmä, vaatimukset ja suositukset, arviointikriteerit ja arvosteluasteikko tämän sivun muista osista.

Väitöstilaisuuden vaiheet

Väitöstilaisuus etenee seuraavasti:

1. Kustos avaa tilaisuuden ja esittelee osallistujat.
2. Lectio praecursoria (eli lektio). Väitöskirjatutkija esittelee tutkimuksensa taustan, tavoitteet ja keskeiset tulokset.
3. Vastaväittäminen. Vastaväittäjä käy keskustelua väittelijän kanssa väitöskirjan sisällöstä ja esittää kysymyksiä.
4. Päätös. Kustos päättää tilaisuuden, kun keskustelu on päättynyt.

Tilaisuus kestää yleensä noin 2–3 tuntia, mutta kesto voi vaihdella tutkimusalan ja keskustelun laajuuden mukaan. Jos tilaisuus kestää yli kolme tuntia, kustos ilmoittaa tauosta. Vastaväittäjä saa käyttää tarkastukseensa enintään neljä (4) tuntia.

Väitöstilaisuuden kulku ja akateemiset käytännöt

Pukeutuminen ja akateemiset tunnukset

• Väittelijä, kustos ja vastaväittäjä pukeutuvat perinteisen akateemisen tradition mukaisesti frakkiin ja tummiin liiveihin (tai virkapukuun ilman kunniamerkkejä), tummaan pukuun tai muuhun tummaan asuun. Osapuolet sopivat pukeutumiskoodista keskenään.

Tilaisuuden aikataulu ja saapuminen

• Väitöstilaisuus alkaa 15 minuuttia ilmoitetun alkamisajankohdan tasatunnin jälkeen.
• Tilaisuuteen saapuvat asianomaiset seuraavassa järjestyksessä: ensin väittelijä, sitten kustos ja viimeisenä vastaväittäjä.
• Kustos ja vastaväittäjä pitävät tohtorinhattua kädessään saliin astuessaan ja sieltä poistuessaan. Tilaisuuden ajaksi hattu asetetaan pöydälle lyyra saliin päin.

Tilaisuuden avaus ja esittelyt

• Kun kaikki ovat asettuneet paikoilleen, kustos avaa tilaisuuden lausuen: "Itä-Suomen yliopiston filosofisen tiedekunnan määräämänä kustoksena julistan väitöstilaisuuden alkaneeksi."
• Tämän jälkeen kustos esittelee väittelijän, tarkastettavana olevan väitöskirjan sekä vastaväittäjän tai vastaväittäjät.

Lectio praecursoria (“lektio”)

• Väittelijä pitää seisaaltaan lectio praecursorian, joka saa kestää enintään 20 minuuttia. Kuulijoita tervehditään lausumalla: "Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat."
• Tarvittaessa ulkomaiselle vastaväittäjälle annetaan käännös esityksestä.
• Lectio praecursorian päätyttyä väittelijä lausuu: "Pyydän Teitä, arvoisa [vastaväittäjän titteli ja nimi] filosofisen tiedekunnan määräämänä vastaväittäjänä esittämään ne muistutukset, joihin katsotte väitöskirjani antavan aihetta."

Vastaväittäminen

• Vastaväittäjä esittää seisaaltaan lyhyen alkulausunnon, jossa hän käsittelee väitöskirjan aihepiirin asemaa ja merkitystä tieteellisessä tutkimuksessa.
• Väittelijä kuuntelee lausunnon seisaaltaan esitelmäpaikallaan katse suunnattuna vastaväittäjään.
• Lausunnon jälkeen molemmat istuutuvat.
• Tarkastus alkaa yleensä yleisillä kysymyksillä kuten tutkimusaiheen, tutkimusmenetelmien ja tutkimusaineiston valintaan, minkä jälkeen siirrytään yksityiskohtiin.
• Painovirheiden oikaisemista vältetään tilaisuudessa. Väittelijä voi antaa kirjallisen luettelon virheistä, jonka vastaväittäjä liittää lausuntoonsa.
• Vastaväittäjä saa käyttää tarkastukseen enintään neljä tuntia.

Tilaisuuden päättäminen

• Tarkastuksen päätyttyä vastaväittäjä esittää seisaaltaan loppulausunnon, jonka väittelijä kuuntelee seisaaltaan katse vastaväittäjään suunnattuna.
• Loppulausunnon jälkeen vastaväittäjä istuutuu.
• Loppulausunnon jälkeen väittelijä esittää kiitoksensa vastaväittäjälle. Väittelijä kääntyy yleisön puoleen ja lausuu: "Tämän jälkeen kehotan niitä läsnäolijoita, joilla on jotakin muistuttamista tai huomauttamista väitöskirjastani, pyytämään puheenvuoron arvoisalta kustokselta."
• Kustos johtaa puheenvuorot ja valvoo, että väittelijä saa vastata jokaiseen huomautukseen ja että keskustelu pysyy asiassa.
• Kustos nousee seisomaan ja päättää väitöstilaisuuden lausumalla: “Väitöstilaisuus on päättynyt”.

Poistuminen salista

• Tilaisuudesta poistutaan käänteisessä järjestyksessä kuin saapuessa: ensin vastaväittäjä, sitten kustos ja viimeisenä väittelijä.

Väitöskirjan arviointikriteerit:

1. Tutkimuseettisten periaatteiden ja käytäntöjen noudattaminen

Tutkimuksessa noudatetaan tiedeyhteisön tunnustamia periaatteita ja toimintatapoja eli rehellisyyttä, yleistä huolellisuutta ja tarkkuutta tutkimustyössä, tulosten tallentamisessa ja esittämisessä sekä tutkimusten ja niiden tulosten arvioinnissa. (https://tenk.fi/fi/hyva-tieteellinen-kaytanto-htk)

2. Aiheen valinta, tutkimusongelman ja tutkimustehtävän rajaus sekä tutkimuskysymysten määrittely

Aihe on informaatioarvoltaan merkittävä ja tutkimus tuottaa tieteenalan kannalta uutta tietoa tai se on uuden tutkimuslinjan avaus. Tutkimustehtävä ja -kysymykset on rajattu tarkoituksenmukaisesti. Tutkimustehtävä kytkeytyy mielekkäästi aikaisempaan tutkimukseen.

3. Käsitteellinen selkeys

Tutkimuksessa käytetyt käsitteet ovat selkeitä ja perusteltuja. Niitä on analysoitu ja arvioitu kriittisesti ja monipuolisesti laadukasta tieteellistä kirjallisuutta käyttäen.

4. Tutkimusmenetelmien valinta ja hallinta

Tutkimus on metodologisesti perusteltu. Tutkimuksen tekijä osoittaa tuntevansa aikaisemman teoreettisen ja metodologisen keskustelun. Tutkimuksessa käytetyt menetelmät esitellään ja perustellaan. Tutkimuksen tekijä osoittaa, että niiden avulla pystytään ratkaisemaan asetetut tutkimusongelmat.

5. Aineisto

Tutkimuksessa käytetty aineisto on laadukas ja tutkimuksen aiheen kannalta relevantti sekä riittävä.

6. Tutkimuskirjallisuuden tunteminen

Väitöskirjan tekijä hallitsee oman tutkimusaiheensa aiemman tieteellisen keskustelun ja osaa asemoida oman työnsä siihen.

7. Tulosten esittely ja johtopäätökset sekä niiden tieteellinen uutuusarvo ja merkittävyys

Tutkimustulokset on eritelty tutkimustehtävään nähden johdonmukaisesti ja monipuolisesti, ja niiden merkitys tieteenalan kannalta on arvioitu relevantisti. Tutkimuksessa arvioidaan tulosten yhteiskunnallista ja kansainvälistä merkitystä ja esitellään keskeiset jatkotutkimusavaukset.

8. Esitystapa ja muotoseikat

Tutkimuksen kieliasu on selkeä. Sen esitystapa, tyyli ja kieli ovat huolitellut. Sisällysluettelo vastaa käsikirjoituksen pää- ja alalukujen numerointia sekä otsikointia ja sivunumerointia. Aineisto- ja lähdeviitteiden viittaustapa on johdonmukainen ja yhdenmukainen koko käsikirjoituksessa.

9. Työn kokonaisuus 

Tutkimus on tehty itsenäisesti ja se osoittaa kriittistä omaperäistä ajattelua suhteessa aiempaan tutkimukseen, tutkimusmenetelmiin ja -käsitteisiin. Tutkimuksen kokonaisuus on rakenteeltaan ja argumentaatioltaan johdonmukainen. Tekstissä keskitytään olennaiseen. Artikkeliväitöskirjan arvostelussa on syytä kiinnittää huomiota siihen, muodostavatko osat väitöskirjan määritelmän täyttävän, riittävän yhtenäisen ja laajan kokonaisuuden. Julkaisumuodosta johtuvaa toistoa ja päällekkäisyyttä toisilleen läheistä aihetta käsittelevissä artikkeleissa ei ole syytä pitää arvioinnin kannalta olennaisena puutteena.

Hyväksytyn väitöskirjan arviointiasteikko

Hyväksytty: Väitöskirja täyttää arviointikriteerit hyväksyttävästi ja noudattaa tutkimuseettisiä käytäntöjä. 

Kiittäen hyväksytty: Poikkeuksellisen korkeatasoinen ja ansiokas väitöskirja voi saada arvosanan kiittäen hyväksytty. Tutkimus on aiheeltaan kunnianhimoinen ja arviointikriteerit huomioon ottaen erityisen ansiokas ja noudattaa tutkimuseettisiä käytäntöjä.