Itä-Suomen yliopiston maisteriohjelmiin saapuvilla opiskelijoilla on jo opiskelukokemusta takanaan. Maisteriohjelmissa opiskelevat opiskelijat saattavat suorittaa opintojaan myös työn ohella, ja monet opiskelijoista voivat olla perheellisiä. Olemme koonneet tukipaketin, josta toivottavasti on apua juuri sinulle opintojasi aloittava maisteriopiskelija. Toki myös muut opiskelijat voivat hyödyntää maisteriopiskelijoiden tietopakettia.
Tämän tietopaketin lisäksi maisteriohjelmien opiskelijoiden kannattaa tutustua huolellisesti koko uuden opiskelijan orientoivaan verkkomateriaaliin. Lisäksi KAMU opiskelijan käsikirjasta löytyy paljon tarpeellista tietoa. Muistuthan myös hyödyntää oppiaineesi/koulutusohjelmasi sinulle koostamaa materiaalia. Sitä voi olla koulutuskohtaisessa Smart Start -oppaassa tai oppaine/ohjelma voi toimittaa sitä maisteruhaun kautta tuleville opiskelijoille muulla tavoin.
Orientaatioon osallistuminen tukee sujuvaa opintojen aloittamista. Opintoihin orientoituminen tapahtuu oppiaineissa ja koulutusohjelmissa oppiainekohtaisesti, ja lisäksi orientaatiotapahtumia järjestetään osana Orientaatio yliopisto-opintoihin -opintojaksoa. Tarkastathan oman oppiaineesi käytännöt oppiaine- ja koulutuskohtaisista materiaaleista, esimerkiksi Smart Start -oppaastamikäli sellainen on koulutuksellesi tarjolla (osa maisterivaiheessa alkavista koulutuksista hoitaa uusien opiskelijoiden tiedotuksen muulla tavoin) tai sähköisestä opinto-oppaastasi. Lisätietoa löytyy myös oppiaineiden/koulutusohjelmien tervehdyksistä. Orientaatio yliopisto-opiskeluun -opintojakson tapahtumat ovat myös uusien maisteriopiskelijoiden hyödynnettävissä.
Orientaatio on uuden opiskelijan perehdyttämistä yliopiston ja oppiaineen käytäntöihin. Orientaation aikana tutustutaan henkilökunnan, opiskelutovereiden ja ainejärjestön lisäksi kampusalueeseen ja opiskelukaupunkiin. Orientaation ideana on saada opinnot sujuvasti käyntiin ja saada opintojen edellyttämät tärkeät käytännön asiat selvitettyä. Orientaation aikana tutustutaan esimerkiksi sähköisiin työvälineisiin ja sähköiseen asiointiin, kuten WebOodiin, Yammeriin, opintoyhteisöön ja Tuudoon.
Opintojen ohjausta antavat tiedekunnissa, oppiaineissa sekä koulutusohjelmissa eri nimikkeillä toimivat henkilöt, esimerkiksi amanuenssit, opintosihteerit, suunnittelijat ja hops-ohjaajat. Yleisesti opintoneuvontaa tarjotaan varsinkin ensimmäisen opiskeluvuoden syksyllä ja jatkossa tarvittaessa, kuitenkin vähintään vuosittain.
Henkilökohtaisella opintosuunnitelmalla eli HOPSilla tarkoitetaan opiskelijan opintojensa ajaksi tekemää opiskelun suunnittelutyötä. HOPS on työkalu omien opintojen suunnitteluun ja tavoitteiden selkiyttämiseen. HOPSin avulla pääset kohti tavoitteitasi ja teet opintoihisi liittyvät valinnat näkyviksi. Suunnittelemalla opintosi, niihin liittyvät valinnat ovat tarkoituksenmukaisia ja pystyt myös paremmin välttämään päällekkäisyyksiä. Realistisesti opiskeluja suunnittelemalla pystyt rakentamaan itsellesi yksilöllisen opiskelupolun ja saat opintosi sujumaan jouhevasti.
HOPSiin kuvataan esimerkiksi tutkinnon suorittamiseksi tarvittavat opinnot, niiden etenemisjärjestys ja aikataulu. HOPS tarkentuu opintojen edetessä. HOPS voidaan tehdä erilaisin työkaluin (esim. OodiHOPS jne.), lisää tietoa saat omasta oppiaineestasi. HOPSin teko on useilla oppiaineilla liitetty osaksi jonkin opintojakson suorittamista. HOPS on tärkeä opintojen suunnittelun ja toteuttamisen seuraamisen väline ja voi toimia esimerkiksi avustavana dokumenttina, kun tutkintoa aletaan opintojen loppuvaiheessa koostamaan.
Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta käytetään lyhennettä AHOT. AHOT-prosessin käynnistää opiskelija. Tarkemmat ohjeet opintojen hyväksilukemisesta ja hakemisesta. Opintojen hyväksilukeminen käsittää opintojen korvaamisen ja sisällyttämisen.
Opintojaksoja voidaan korvata, mikäli muualla suoritettu opintojakso vastaa tasoltaan ja sisällöltään tiedekunnan opetussuunnitelmassa olevaa opintojaksoa. Toisin sanoen maisteriopiskelijoilla pääaineen opintojakson korvaavuutta haettaessa vastaavan opintojakson tulee olla syventävien opintojen tasoinen.
Vapaavalintaisiin opintoihin ja sivuaineopintoihin maisteriopiskelijat voivat sisällyttää aiemmin suoritettuja opintoja ja kokonaisuuksia koulutuksen opetussuunnitelman mukaisesti. Kunkin maisterikoulutuksen/ohjelman opetussuunnitelmassa on määritelty tarkemmat ohjeet ja mahdolliset rajoitukset hyväksilukemiselle. Sen vuoksi on tärkeää, että ahot-menettely käynnistetään vasta, kun tarkempiin ohjeisiin on tutustuttu huolellisesti esimerkiksi hops-keskustelussa tai koulutuksen orientaatiojaksolla.
Etäopiskelu
Joissain oppiaineissa yliopisto-opintoja voi olla mahdollista suorittaa osittain etänä opiskellen. Etäopintojen määrä ja suoritustavat vaihtelevat oppiaineittain, tarkasta oman oppiaineesi käytännöt! Opintojaksojen etäsuoritustavat on yleensä kuvattu tarkemmin opintojaksokuvauksissa ja opetussuunnitelmissa.
Läsnäolopakko
Opetussuunnitelmassa on määritetty opintojaksojen suoritus- ja toteutustavat. Pääsääntöisesti seminaareissa ja harjoitusryhmäopetuksessa on läsnäolovelvollisuus. Myös luento-opetukseen suositellaan osallistumista. Kussakin maisterikoulutuksessa/ohjelmassa määritellään erikseen etäosallistumismahdollisuudet luennoille, tentteihin ja muuhun opetukseen. Jos joillakin opintojaksoilla on tarjolla vaihtoehtoisia tai poikkeavia suoritustapoja, ne on kirjattu opetussuunnitelmaan tai opetusohjelmaan.
Sähköiset työkalut
Yliopisto-opiskelussa hyödynnetään monipuolisesti erilaisia sähköisiä palveluita sekä työkaluja. Tärkeimpien työkalujen lyhyet esittelyt sekä lisätietoa.
Työn ohella opiskelu
Työn ohella opiskelu vaatii opintojen ja ajankäytön huolellista suunnittelua. Henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa (HOPS) tarkastellaan elämäntilannetta suhteessa opintoihin. Tässä yhteydessä suunnittelussa kannattaa ottaa huomioon myös muut mahdolliset opiskelua kuormittavat tekijät. HOPSin tekoa ohjaava henkilö auttaa sinua opintojen suunnittelussa.
Perheen, työn ja opiskelun yhteensovittaminen
Opiskelu onnistuu myös perheelliseltä: perhe toimii voimavarana ja auttaa myös priorisoinnissa. Perheen, työn ja opiskelun yhteensovittaminen voi kuitenkin olla joskus haastavaa. Yleisimmin haasteita voivat aiheuttaa ajan riittävyys ja aikataulus, toimeentulo- ja rahaongelmat, läheisten tuen ja opiskelijaverkoston puuttuminen, opintojen asettamat haasteet sekä omat tai lasten terveys- tai hoito-ongelmat.
Haasteiden selvittämisessä auttaa toimivan tukiverkoston rakentaminen ja avun pyytäminen.
Vertaistukea ja apua voit hakea esimerkiksi seuraavilta tahoilta:
- Yliopiston sisäiseen viestintään tarkoitetusta Yammerista (avautuu uuteen välilehteen) löytyy ainakin seuraavat ryhmät: ÄISIT - opiskelevat äidit, isät ja muut vanhemmat (lapsellisten opiskelijoiden ryhmä) ja Lapsiparkki - perheiden ja lastenhoitajien kohtauspaikka
- Mannerheimin lastensuojeluliitto (avautuu uuteen välilehteen)
- Pelastakaa lapset ry (avautuu uuteen välilehteen)