Target Groups: Jatkuva oppija

Yliopistoyhteisön jäsenten tulee toimia yliopistossa asiallisesti ja välttää muihin kohdistuvaa epäasiallista kohtelua ja häirintää. Jokaisella on vastuu oman toimintansa osalta siitä, että kaikilla on turvallinen ja hyvä opiskelu- tai työskentely-ympäristö. Opiskelijan on noudatettava yliopiston, yksittäisen opettajan ja hallintohenkilökunnan opinnoista antamia määräyksiä ja ohjeita. Henkilöstön on puolestaan noudatettava yliopiston ja yksikkönsä määräyksiä ja ohjeita. Opettajan ja opiskelijan väliseen suhteeseen sisältyy esimerkiksi ohjaukseen ja opetukseen liittyvää vallankäyttöä. Minkäänlainen valta-aseman väärinkäyttö ei ole sallittua.

Yhteisön jäsenten tulee asenteillaan ja teoillaan osoittaa, ettei yhteisössä sallita minkäänlaista epäasiallista kohtelua. Jokainen kantaa vastuuta yhteisön toimintakulttuurista.

Epäasiallinen kohtelu ei ole hyväksyttävää. Epäasiallinen kohtelu on toistuvaa toimintaa, kuten kiusaamista, häirintää, mitätöintiä tai muuta kielteistä käyttäytymistä. Epäasiallinen kohtelu voi olla työntekijöiden välistä, esihenkilön ja alaisen välistä, opettajan ja opiskelijan välistä tai opiskelijoiden välistä.

Työntekijöiden oikeus turvalliseen häirinnästä, syrjinnästä ja kiusaamisesta vapaaseen työym-päristöön perustuu työsopimuslakiin, työturvallisuuslakiin, yhdenvertaisuuslakiin ja tasa-arvolakiin.

Opiskelijoiden oikeus turvalliseen häirinnästä, syrjinnästä ja kiusaamisesta vapaaseen opiske-luympäristöön perustuu yliopistolakiin, yhdenvertaisuuslakiin ja tasa-arvolakiin.

Kiusaaminen on toisen ihmisen toistuvaa huonoa kohtelua eli lain tai hyvän tavan vastaisia tekoja taikka käyttäytymistä. Kiusaamisen käsitteelle ei ole olemassa täsmällistä määritelmää. Kiusaaminen ilmenee esimerkiksi nöyryyttämisenä, loukkaamisena, ulkopuolelle sulkemisena, virheellisen tiedon levittämisenä ja maineen lokaamisena, eristämisenä ja naurunalaiseksi tekemisenä. Kiusaamista on myös se, että henkilölle ei anneta työtehtäviä. Kiusaaminen on toistuvaa ja järjestelmällistä.

Häirintää on henkilön ihmisarvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukkaava käyttäytyminen. Häirinnästä on kyse silloin, kun henkilö on järjestelmällisen, toistuvan ja pitkäkestoisen painostavan, loukkaavan tai alistavan käyttäytymisen kohteena ja tästä aiheutuu hänelle terveyshaittaa. Häirinnästä on kyse, kun käyttäytymisellä luodaan henkilöä halventava tai nöyryyttävä taikka häntä kohtaan uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri. Esimerkiksi rasistiset vitsit tai seksuaalivähemmistöön kuuluvan työ- tai opiskelukaverin nimittely ovat esimerkkejä häirinnästä.

Sukupuoleen perustuvalla häirinnällä tarkoitetaan sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvää ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta ja jolla luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri. Sukupuoleen perustuva häirintä ei välttämättä ole luonteeltaan seksuaalista.

Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri. Seksuaalista häirintää on esimerkiksi vihjailu, koskettelu, kaksimieliset huomautukset, seksuaaliset kommentit ja viestit, ehdottelu ja tilanteet, joissa henkilön seksuaalista itsemääräämisoikeutta pyritään loukkaamaan.

Syrjintä tarkoittaa henkilön tai ihmisryhmän kohtelemista ilman hyväksyttävää syytä eri tavoin kuin toisia samassa asemassa olevia iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Välillisestä syrjinnästä on kyse silloin, kun näennäisesti neutraali toimintatapa saattaa tietyt henkilöt muihin nähden epäedulliseen asemaan.

Sukupuoleen perustuvalla syrjinnällä tarkoitetaan henkilöiden asettamista eri asemaan su-kupuolen perusteella ja eri asemaan asettamista sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella.

Yksilön uhkaava ja ahdistava käytös on epäasiallista käytöstä. Epäasiallisena kohteluna pidetään myös rasismia. Rasismi voi esiintyä esimerkiksi syrjintänä, vähättelevänä tai loukkaavana puhetapana tai sanamuotoina tai vihamielisinä tekoina.

Maalittaminen on ilmiö, jossa yksi tai useampi toimija kehottaa ja yllyttää suurta joukkoa hyökkäämään yhden ihmisen kimppuun eri tavoin, esimerkiksi lähettämällä vihaviestejä säh-köpostilla tai sosiaalisessa mediassa. Maalittaminen voi ilmetä esimerkiksi suorana tai epäsuorana uhkailuna, virheellisen tiedon levittämisenä tai yksityiselämän tietojen esiin kaivamisena ja niiden vääristelemisenä.

Epäasiallinen käyttäytyminen voi ilmetä vuorovaikutustilanteissa. Tällaisia tilanteita ovat esi-merkiksi opetustilanteet kampuksen tiloissa tai kampuksen ulkopuolella sekä etäopetus tai työyhteisön toimintaan liittyvät erilaiset muodolliset ja epämuodolliset vuorovaikutustilanteet. Epäasiallinen käyttäytyminen voi ilmetä myös toisen yksilön epäasiallisena kohteluna sellaisis-sa tilanteissa, joissa epäasiallisen kohtelun kohteeksi joutuva ei ole paikalla. Esimerkiksi yksilön häirintä ja kiusaaminen yliopiston eri viestintäkanavissa sekä oppimisympäristöissä sekä yliopiston ulkopuolisissa some-kanavissa on epäasiallista käyttäytymistä.

Osa epäasiallisesta kohtelusta voi täyttää myös rikoksen tunnusmerkistön. Tällaisia tekoja ovat esimerkiksi seksuaalinen ahdistelu, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen, kunnianloukkaus ja vainoaminen. Näissä tilanteissa tulee kääntyä poliisiin puoleen.

Satunnaiset erimielisyydet eivät ole häirintää tai epäasiallista kohtelua. Kiusaamista ei ole:

• akateeminen erimielisyys ja akateeminen väittely,
• kun työhön tai opintoihin liittyvistä päätöksistä tai tulkinnoista syntyy ristiriitoja,
• kun työnantaja käyttää asiallisesti ja perustellusti työnjohto-oikeuttaan,
• kun käsitellään tehtävään tai työhön liittyviä ongelmatilanteita henkilöstöön kuuluvien kesken,
• kun esihenkilö ohjaa työntekijän työkyvyn arvioon,
• kun työtehtäviä muutetaan ja muutoksista on keskusteltu työntekijän kanssa,
• kun opintosuoritus arvioidaan ja siitä annetaan asiallista palautetta tai
• kun yliopisto asiallisesti ja perustellusti ohjeistaa opiskelijaa asianmukaisesta käytöksestä tai käyttää kurinpitovaltaansa opiskelijaa kohtaan.

Opiskelijalla tarkoitetaan kaikkia läsnäolevia opiskelijoita, joilla on perus- tai jatkotutkintoon johtava opiskeluoikeus. Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulun peruskoululaisiin ja lukiolaisiin sovelletaan harjoittelukoulun omassa opiskeluhuoltosuunnitelmassa määriteltyjä toimintamalleja. Opiskelijalla tarkoitetaan myös opiskelijoita, joilla on muu opinto-oikeus Itä-Suomen yliopistoon, kuten avoimen yliopiston opiskelijat ja erillisillä opinto-oikeuksilla opiskelevat. Mikäli opiskelijalla on työsuhde yliopistoon, tapahtunut arvioidaan työoikeudellisesti noudattaen työntekijöiden vastaavaa ohjetta. Jatko-opiskelijan asema jäsentyy työntekijäksi, jos jatko-opiskelija on työsuhteessa yliopistoon ja toimii työntekijäroolissa epäasialliseen kohteluun liit-tyvässä tilanteessa. Henkilökuntaan luetaan kuuluvaksi henkilöt, joilla on voimassa oleva työsopimus yliopiston kanssa.

Johdanto

Epäasialliseen käytökseen liittyvät tilanteet eroavat toisistaan, minkä johdosta yliopiston toimin-tamalli on joustava ja huomioi kulloisenkin tilanteen. Prosessissa tulee huomioida yksilön asema ja kaikkien osapuolten tasapuolinen kohtelu. Sekä epäasiallisen kohtelun kohteeksi joutuneella että toiminnasta epäillyllä on prosessin kaikissa vaiheissa oikeus käyttää haluamaansa tukihenkilöä. Opiskelijalle tällaisia tukihenkilöitä ovat yliopiston tai ylioppilaskunnan häirintäyhdyshenkilöt. Työntekijä voi ottaa halutessaan yhteyttä yliopiston häirintäyhdyshenkilöön, työsuojeluvaltuutettuun tai luottamusmieheen.

Yliopiston kiusaamiseen liittyvä toimivalta rajoittuu opiskelijan osalta niihin tilanteisiin, jotka liittyvät opiskeluun, opintojen suorittamiseen ja opiskelu- tai opiskeluympäristöissä toimimiseen.

Yliopistolla on työnantajana velvollisuus puuttua terveyttä haittaavaan tai vaarantavaan työhön tai työn tekemiseen liittyvään tai työpaikalla tapahtuvaan häirintään saatuaan siitä tiedon.

Jos joudut kohdelluksi epäasiallisesti

Jos joudut kohdelluksi epäasiallisesti, ilmoita kiusaajalle tai häiritsijälle heti, että et hyväksy hänen toimintaansa ja pyydä häntä lopettamaan. Jos et uskalla sanoa kiusaajalle tai häiritsijälle asiasta, voit ottaa suoraan yhteyttä yksikön johtajaan tai kiusaajana pitämäsi henkilön esihenkilöön.

Suositeltavaa on, että tapahtuma-aika ja -paikka kirjataan. Vastaavasti suositeltavaa on säilyttää sähköpostit, sosiaalisen median viestit ja muu kirjallisessa muodossa tai kuvamuodossa oleva aineisto. Kiusaajaa tai häiritsijää ei saada vastuuseen, ellei tapahtumia pystytä todentamaan.

Jos olet opiskelija: epäasiallisen käytöksen jatkuessa, ota yhteyttä yliopiston tai ylioppilaskun-nan häirintäyhdyshenkilöön taikka tasa-arvoyhteyshenkilöön. Voit ottaa yhteyttä myös yksikön johtajaan. Ilmoittaminen voi tapahtua soittamalla, käymällä paikan päällä tai lähettämällä sähköpostia. Ilmoitus voi olla vapaamuotoinen tai voit tehdä sen häirintäilmoituslomakkeella.

Jos olet työntekijä: epäasiallisen käytöksen jatkuessa, ota yhteyttä omaan esihenkilöösi ja ilmoita tapahtuneesta. Voit ottaa yhteyttä myös yksikön johtajaan. Yhteydenotto voi tapahtua soittamalla, käymällä paikan päällä tai lähettämällä sähköpostia. Ilmoitus voi olla vapaamuotoinen tai voit tehdä sen häirintäilmoitus-lomakkeella. Tukea ja apua voit saada yliopiston häirintäyhteyshenkilöltä, työsuojeluvaltuutetulta (jos työntekijä on häirinnän kohteena), luottamusmieheltä tai tasa-arvoyhteyshenkilöltä.

Yksilöi ilmoituksessa tapahtumat ja esitä asiaan mahdollisesti liittyvä dokumentaatio. Kun olet tehnyt ilmoituksen epäasiallisen kohtelun kokemuksestasi, on osallistumisesi asian käsittelyyn yleensä välttämätöntä. Jos et osallistu asian käsittelyyn, asia raukeaa.

Epäasiallisen kohtelun sekä häirinnän ja syrjintäilmoitusten käsittelystä on vastuussa sen yksikön johtaja, jonka työntekijästä tai opiskelijasta ilmoitus on tehty. Yksikön johtajan tulee huolehtia sen selvittämisestä, mitä on tapahtunut, mikä on osapuolten käsitys tapahtumista sekä huolehtia siitä, että esitetyt näkemykset kirjataan muistiin.

Tilannetta voidaan sen vaatiessa selvittää yhdessä yksikön keskeisten toimijoiden kanssa (esim. yksikön johtaja, opetuksesta vastaava varajohtaja / henkilö) ja yhteistyötoimijoiden kanssa, kuten ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön, työterveyshuollon ja opintopsykologien kanssa.

Selvittämisen jälkeen tilanne pyritään sovittelemaan. Yksikön johtajan vastuulla on selvittää, onko osapuolten välillä mahdollisuus järjestää keskustelutilaisuus. Tilaisuus järjestetään yksikön johtajan tarkoituksenmukaiseksi katsomalla tavalla. Ennen yhteistä keskustelutilaisuutta voi olla tarpeen, että yksikön johtaja keskustelee osapuolten kanssa erikseen. Yhteiseen keskustelutilaisuuteen voi tarvittaessa osallistua osapuolten tukihenkilöt sekä esimerkiksi opiskelijaterveydenhoidon edustajia. Yhteisessä keskustelutilaisuudessa sovitaan, miten jatkossa toimitaan. Tapaamisesta tehdään muistio ja kirjataan, milloin ja miten mahdollinen seuranta toteutetaan.

Aina osapuolet eivät halua osallistua yhteiseen keskustelutilaisuuteen. Tällöinkin yksikön johtajan tulee sopia osapuolten kesken siitä, miten osapuolet toimivat jatkossa ja miten tilannetta seurataan. Tämä tulee kirjata ja saattaa tiedoksi osapuolille.

Jos kyse on opiskelijan opetusta häiritsevästä, väkivaltaisesta tai uhkaavasta käyttäytymisestä opetustilanteessa, on opettajalla velvollisuus turvata työrauha. Opettaja voi määrätä opiskelijan poistumaan tilasta ja opiskelijan oikeus opetukseen voidaan evätä enintään kolmeksi päiväksi. Lisäksi opiskelijaan voidaan kohdistaa kurinpitotoimia: kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen.

Yksikön johtajan on suhtauduttava asiallisesti henkilöön, joka kokee joutuvansa epäasiallisesti kohdelluksi.

Yksikön johtajan tehtävät häirintätilanteissa

Epäasiallisen kohtelun sekä häirinnän ja syrjintäilmoitusten käsittelystä on vastuussa sen yksikön johtaja, jonka työntekijästä tai pääaine-, jatko- tai vaihto-opiskelijasta ilmoitus on tehty. Yksikön johtajan tulee huolehtia sen selvittämisestä, mitä on tapahtunut, mikä on osapuolten käsitys tapahtumista sekä huolehtia siitä, että esitetyt näkemykset kirjataan muistiin. Lisäksi tehtävänäsi on tehdä johtopäätökset ja päätökset tarvittavista toimenpiteistä sekä seurata niiden toteutumista. Yksikön johtaja myös huolehtii, että toimenpiteet tulevat kirjatuiksi.

Häirinnän kohteeksi joutunut ottaa sinuun yhteyttä soittamalla, käymällä paikan päällä tai lähet-tämällä sähköpostia. Ilmoitus on tyypillisesti vapaamuotoinen.

Kerro ilmoittajalle, että hänellä on vastuu ilmoittaa kiusaajalle tai häiritsijälle heti, että hän ei hyväksy toisen toimintaa ja pyytää henkilöä lopettamaan. Joskus ilmoittaja ei uskalla kuitenkaan itse ottaa asiaa puheeksi sen henkilön kanssa, jonka hän kokee kiusaajaksi. Pyydä ilmoittajaa yksilöimään tapahtumat (mitä on tapahtunut, tapahtuma-aika ja -paikka) ja esittämään asiaan mahdollisesti liittyvä dokumentaatio. Neuvo, että ilmoittajan on syytä säilyttää sähköpostit, sosiaalisen median viestit ja muu kirjallisessa muodossa tai kuvamuodossa oleva aineisto. Kiusaajaa tai häiritsijää ei saada vastuuseen, ellei tapahtumia pystytä todentamaan.

Kerro ilmoittajalle, että ilmoituksen tekijän tulee osallistua asian käsittelyyn. Ilman ilmoittajan osallistumista asian käsittely on vaikeaa. Jos ilmoituksen tekijä ei osallistu asian käsittelyyn, johtaa se lähtökohtaisesti asian raukeamiseen.

Epäasialliseen kohteluun liittyvät tilanteet voivat erota toisistaan paljon. Vakavassa häirintätilan-teessa, ja varsinkin, jos tilanteeseen voi liittyä rikosoikeudellisia ulottuvuuksia, yksikön johtajan tulee pyytää tukea asian selvittämiseen henkilöstöpalveluista ja/tai lakipalveluista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Tilannetta voidaan sen vaatiessa selvittää yhdessä yksikön keskeisten toimijoiden (esim. yksikön johtaja, opetuksesta vastaava varajohtaja) kanssa ja yhteistyötoimijoiden kanssa, kuten ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön, työterveyshuollon ja opintopsykologien kanssa.

Osapuolilla on aina oikeus käyttää tukihenkilöä. Näitä tukihenkilöitä ovat opiskelijoille esimerkiksi yliopiston häirintäyhdyshenkilö, tasa-arvoyhteyshenkilö ja ylioppilaskunnan häirintäyhdyshenkilö. Työntekijöiden tukihenkilöinä voivat toimia esimerkiksi yliopiston häirintäyhdyshenkilö, työsuojeluvaltuutettu, jos työntekijä on häirinnän kohteena, luottamusmies tai tasa-arvoyhteyshenkilö. Tukihenkilö voi olla myös joku muu osapuolen haluama henkilö. Henkilön oikeudesta käyttää tukihenkilöä tulee kertoa etukäteen.

Selvittämisen jälkeen tilanne pyritään sovittelemaan. Yksikön johtajalla on vastuu selvittää, onko osapuolten välillä mahdollisuus järjestää keskustelutilaisuus. Tilaisuus järjestetään yksikön johtajan tarkoituksenmukaiseksi katsomalla tavalla. Ennen yhteistä keskustelutilaisuutta voi olla tarpeen, että yksikön johtaja keskustelee osapuolten kanssa erikseen. Yhteiseen keskustelutilaisuuteen voi tarvittaessa osallistua osapuolten tukihenkilöt sekä esimerkiksi opiskelijaterveydenhoidon edustajia. Yhteisessä keskustelutilaisuudessa sovitaan, miten jatkossa toimitaan. Tapaamisesta tehdään muistio ja kirjataan, milloin ja miten mahdollinen seuranta toteutetaan.

Aina osapuolet eivät halua osallistua yhteiseen keskustelutilaisuuteen, jonka tarkoituksena on sovitella asia. Tällöinkin yksikön johtajan tulee sopia osapuolten kesken siitä, miten osapuolet toimivat jatkossa ja miten tilannetta seurataan. Tämä tulee kirjata ja saattaa tiedoksi osapuolille.

Jos tilanteessa on toimittu epäasiallisesti, yksikön johtajana sinulla on oikeus kieltää tällainen käyttäytyminen. Totea selkeästi, että tällainen käytös ei ole hyväksyttävää. Jos epäasiallinen kohtelu liittyy opiskelijan toimintaan, voit siirtää asian tarvittaessa tiedekuntaan kurinpitotoimia varten.

Jos kyse on opiskelijan epäasiallisesta toiminnasta opetustilanteessa opiskelijaa tai työntekijää kohtaan, on opettajalla velvollisuus turvata työrauha. Opettaja voi määrätä opiskelijan poistumaan tilasta ja opiskelijan oikeus opetukseen voidaan evätä enintään kolmeksi päiväksi. Lisäksi opiskelijaan voidaan kohdistaa kurinpitotoimia: kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen. Jos tilanne edellyttää yhteydenottoa poliisiin, on suositeltavaa keskustella ensin lakipalveluiden kanssa.

Saat tukea tehtävääsi tiedekunnan johtavalta hallintopäälliköltä ja työsuojelupäälliköltä (kun häirinnästä epäilty on työntekijä), tiedekuntakunnan opintoasioista vastaavalta (kun häirinnästä epäilty on opiskelija) sekä ja lakipalveluista.

Yksikön johtajan on suhtauduttava asiallisesti henkilöön, joka kokee joutuvansa epäasiallisesti kohdelluksi.

Johdanto

Epäasialliseen käytökseen liittyvät tilanteet eroavat toisistaan, minkä johdosta yliopiston toimin-tamalli on joustava ja huomioi kulloisenkin tilanteen. Vakavassa häirintätilanteessa, ja varsinkin, jos tilanteeseen voi liittyä rikosoikeudellisia ulottuvuuksia, yksikön johtajan tulee pyytää tukea asian selvittämiseen henkilöstöpalveluista ja/tai lakipalveluista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Prosessissa tulee huomioida jokaisen yksilön asema ja kaikkien osapuolten tasapuolinen kohtelu. Sekä epäasiallisen kohtelun kohteeksi joutuneella että toiminnasta epäillyllä on prosessin kaikissa vaiheissa oikeus käyttää haluamaansa tukihenkilöä, kuten yliopiston tai ylioppilaskunnan häirintäyhdyshenkilöä.

Yliopiston kiusaamiseen liittyvä toimivalta rajoittuu niihin tilanteisiin, jotka liittyvät opiskeluun, opintojen suorittamiseen ja opiskelu- tai työympäristöissä toimimiseen. Epäasiallinen käyttäytyminen voi liittyä myös sellaisiin tilanteisiin, jotka eivät välittömästi liity opetustilanteeseen, mutta jotka voivat heijastua opetustilanteisiin. Tällaiset tilanteet voivat liittyä esimerkiksi sosiaaliseen mediaan tai opiskelijoiden keskinäiseen kanssakäymiseen opiskelijatapahtumissa. Yliopistolla ei ole kuitenkaan toimivaltaa ryhtyä tällöin kurinpitotoimiin, eikä yliopisto voi velvoittaa opiskelijaa osallistumaan asian käsittelyyn. Opiskelurauhan turvaamiseksi voi kuitenkin olla aiheellista ottaa opiskelijan ongelmallinen käyttäytyminen puheeksi henkilöstön toimesta.

Jos joudut kohdelluksi epäasiallisesti

Jos joudut kohdelluksi epäasiallisesti, ilmoita kiusaajalle tai häiritsijälle heti, että et hyväksy hänen toimintaansa ja pyydä häntä lopettamaan. Jos et uskalla sanoa kiusaajalle tai häiritsijälle asiasta, voit ottaa suoraan yhteyttä yksikön johtajaan tai kiusaajana pitämäsi henkilön esihenkilöön.

Suositeltavaa on, että tapahtuma-aika ja -paikka kirjataan. Vastaavasti suositeltavaa on säilyttää sähköpostit, sosiaalisen median viestit ja muu kirjallisessa muodossa tai kuvamuodossa oleva aineisto. Kiusaajaa tai häiritsijää ei saada vastuuseen, ellei tapahtumia pystytä todentamaan.

Epäasiallisen käytöksen jatkuessa, ota yhteyttä yliopiston tai ylioppilaskunnan häirintäyhdys-henkilöön taikka tasa-arvoyhteyshenkilöön. Voit ottaa yhteyttä myös yksikön johtajaan, tiedekunnan opintoasioista vastaavaan työntekijään tai tiedekunnan opetuksesta vastaavaan dekaaniin. Yhteydenotto voi tapahtua soittamalla, käymällä paikan päällä tai lähettämällä sähköpostia. Ilmoitus voi olla vapaamuotoinen tai voit tehdä sen häirintäilmoituslomakkeella.

Yksilöi ilmoituksessa tapahtumat ja esitä asiaan mahdollisesti liittyvä dokumentaatio. Kun olet tehnyt ilmoituksen epäasiallisen kohtelun kokemuksestasi, on osallistumisesi asian käsittelyyn yleensä välttämätöntä. Jos et osallistu asian käsittelyyn, asia raukeaa.

Epäasiallisen kohtelun sekä häirinnän ja syrjintäilmoitusten käsittelystä on vastuussa sen yksikön johtaja, jonka opiskelijasta ilmoitus on tehty. Yksikön johtajan vastaa sen selvittämisestä, mitä on tapahtunut, mikä on osapuolten käsitys tapahtumista sekä huolehtii siitä, että esitetyt näkemykset kirjataan muistiin.

Tilannetta voidaan sen vaatiessa selvittää yhdessä yksikön keskeisten toimijoiden kanssa ja yh-teistyötoimijoiden kanssa, kuten ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön ja opintopsykologien kanssa.

Selvittämisen jälkeen tilanne pyritään sovittelemaan. Yksikön johtajalla on vastuu selvittää, onko osapuolten välillä mahdollisuus järjestää keskustelutilaisuus. Tilaisuus järjestetään yksikön johtajan tarkoituksenmukaiseksi katsomalla tavalla. Ennen yhteistä keskustelutilaisuutta voi olla tarpeen, että yksikön johtaja keskustelee osapuolten kanssa erikseen. Yhteiseen keskustelutilaisuuteen voi tarvittaessa osallistua osapuolten tukihenkilöt sekä esimerkiksi opiskelijaterveydenhoidon edustajia. Yhteisessä keskustelutilaisuudessa sovitaan, miten jatkossa toimitaan. Tapaamisesta tehdään muistio ja kirjataan, milloin ja miten mahdollinen seuranta toteutetaan.

Aina osapuolet eivät halua osallistua yhteiseen keskustelutilaisuuteen, jonka tarkoituksena on sovitella asia. Tällöinkin yksikön johtajan tulee sopia osapuolten kesken siitä, miten osapuolet toimivat jatkossa ja miten tilannetta seurataan. Tämä tulee kirjata ja saattaa tiedoksi osapuolille.

Jos epäasiallinen toiminta on vakavaa tai jatkuu keskustelun jälkeen, ryhdytään yliopistolain mukaisiin kurinpitotoimiin (kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen). Jos tilanne edellyttää yhteydenottoa poliisiin, on suositeltavaa keskustella ensin lakipalveluiden kanssa.

Yksikön johtajan on suhtauduttava asiallisesti henkilöön, joka kokee joutuvansa epäasiallisesti kohdelluksi. Yliopiston ja ylioppilaskunnan häirintäyhdyshenkilöt ja / tai tasa-arvoyhteyshenkilö tukevat ja antavat neuvontaa prosessin ajan.

Yksikön johtajan tehtävät häirintätilanteissa

Epäasiallisen kohtelun sekä häirinnän ja syrjintäilmoitusten käsittelystä on vastuussa sen yksikön johtaja, jonka tai pääaine-, jatko- tai vaihto-opiskelijasta ilmoitus on tehty. Yksikön johtajan tulee huolehtia sen selvittämisestä, mitä on tapahtunut, mikä on osapuolten käsitys tapahtumista sekä huolehtii siitä, että esitetyt näkemykset kirjataan muistiin. Lisäksi tehtävänäsi on tehdä johtopäätökset ja päätökset tarvittavista toimenpiteistä sekä seurata niiden toteutumista. Yksikön johtaja myös huolehtii, että toimenpiteet tulevat kirjatuiksi.

Häirinnän kohteeksi joutunut ottaa sinuun yhteyttä soittamalla, käymällä paikan päällä tai lähet-tämällä sähköpostia. Ilmoitus on tyypillisesti vapaamuotoinen.

Kerro ilmoittajalle, että hänelle on vastuu ilmoittaa kiusaajalle tai häiritsijälle heti, että hän ei hyväksy toisen toimintaa ja pyytää häntä lopettamaan. Joskus ilmoittaja ei uskalla kuitenkaan itse ottaa asiaa puheeksi sen henkilön kanssa, jonka hän kokee kiusaajaksi. Pyydä ilmoittajaa yksilöimään tapahtumat (mitä on tapahtunut, tapahtuma-aika ja -paikka) ja esittämään asiaan mahdollisesti liittyvä dokumentaatio.

Ilmoittajan on syytä säilyttää sähköpostit, sosiaalisen median viestit ja muu kirjallisessa muodossa tai kuvamuodossa oleva aineisto. Kiusaajaa tai häiritsijää ei saada vastuuseen, ellei tapahtumia pystytä todentamaan.

Kerro ilmoittajalle, että ilmoituksen tekijän tulee osallistua asian käsittelyyn. Ilman ilmoittajan osallistumista asian käsittely on vaikeaa. Jos ilmoituksen tekijä ei osallistu asian käsittelyyn, johtaa se lähtökohtaisesti asian raukeamiseen.

Epäasialliseen kohteluun liittyvät tilanteet voivat erota toisistaan paljon. Vakavassa häirintätilan-teessa, ja varsinkin, jos tilanteeseen voi liittyä rikosoikeudellisia ulottuvuuksia, yksikön johtajan tulee pyytää tukea asian selvittämiseen koulutuspalveluista ja/tai lakipalveluista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Tilannetta voidaan sen vaatiessa selvittää yhdessä yksikön keskeisten toimijoiden kanssa ja yh-teistyötoimijoiden kanssa, kuten ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön ja opintopsykologien kanssa.

Osapuolilla on aina oikeus käyttää tukihenkilöä. Näitä tukihenkilöitä ovat esimerkiksi yliopiston häirintäyhdyshenkilö, tasa-arvo yhteyshenkilö ja ylioppilaskunnan häirintäyhdyshenkilö. Opis-kelijalla on oikeus käyttää tukenaan myös muuta haluamaansa tukihenkilöä. Opiskelijan oikeudesta käyttää tukihenkilöä tulee kertoa opiskelijalle etukäteen.

Selvittämisen jälkeen tilanne pyritään sovittelemaan. Yksikön johtaja on vastuussa selvittää, onko osapuolten välillä mahdollisuus järjestää keskustelutilaisuus. Tilaisuus järjestetään yksikön johtajan tarkoituksenmukaiseksi katsomalla tavalla. Ennen yhteistä keskustelutilaisuutta voi olla tarpeen, että yksikön johtaja keskustelee osapuolten kanssa erikseen. Yhteiseen keskustelutilaisuuteen voi tarvittaessa osallistua osapuolten tukihenkilöt sekä esimerkiksi opiskelijaterveydenhoidon edustajia. Yhteisessä keskustelutilaisuudessa sovitaan, miten jatkossa toimitaan. Tapaamisesta tehdään muistio ja kirjataan, milloin ja miten mahdollinen seuranta toteutetaan.

Aina osapuolet eivät halua osallistua yhteiseen keskustelutilaisuuteen, jonka tarkoituksena on sovitella asia. Tällöinkin yksikön johtajan tulee sopia osapuolten kesken siitä, miten osapuolet toimivat jatkossa ja miten tilannetta seurataan. Tämä tulee kirjata ja saattaa tiedoksi osapuolille.

Jos tilanteessa on toimittu epäasiallisesti, yksikön johtajana sinulla on oikeus kieltää tällainen käyttäytyminen. Totea selkeästi, että tällainen käytös ei ole hyväksyttävää. Voit siirtää asian tarvittaessa tiedekuntaan kurinpitotoimia varten.

Jos kyse on opiskelijan opetusta häiritsevästä, väkivaltaisesta tai uhkaavasta käyttäytymisestä opetustilanteessa, on opettajalla velvollisuus turvata työrauha. Opettaja voi määrätä opiskelijan poistumaan tilasta ja opiskelijan oikeus opetukseen voidaan evätä enintään kolmeksi päiväksi. Lisäksi opiskelijaan voidaan kohdistaa kurinpitotoimia: kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen. Jos tilanne edellyttää yhteydenottoa poliisiin, on suositeltavaa keskustella ensin lakipalveluiden kanssa.

Saat tukea tehtävääsi tiedekuntakunnan opintoasioista vastaavalta ja lakipalveluista sekä yliopiston häirintäyhdyshenkilöltä ja tasa-arvoyhteyshenkilöltä.

Yksikön johtajan on suhtauduttava asiallisesti henkilöön, joka kokee joutuvansa epäasiallisesti kohdelluksi.

Työntekijöiden oikeus turvalliseen häirinnästä, syrjinnästä ja kiusaamisesta vapaaseen työskentely-ympäristöön perustuu työsopimuslakiin, yhdenvertaisuuslakiin ja tasa-arvolakiin. Lisäksi työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa huolehtimaan työn terveellisyydestä ja turvallisuudesta ja esihenkilöitä puuttumaan viipymättä epäasialliseen kohteluun työpaikalla.

Epäasiallinen kohtelu työntekijöiden välisessä tilanteessa sekä käsittelijät ja tukihenkilöt on kuvattu Intranetissä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen UEF-tunnuksilla). 

Vaikka et omasta mielestäsi olisikaan syyllistynyt kiusaamiseen tai häirintään, älä vähättele il-moituksen tekijän tuntemuksia vaan pyri lopettamaan välittömästi epäasialliseksi kuvattu käytöksesi.

Jos olet työntekijä, kerro esihenkilöllesi sinuun kohdistuvasta ilmoituksesta tarvittaessa, sillä esihenkilön on hyvä kuulla asia suoraan sinulta.

Sinulla on oikeus tuoda oma näkökulmasi esille prosessin eri vaiheissa. Toimintaasi ei voida pitää epäasiallisena ennen kuin asiaa on selvitetty. Tämä tapahtuu asiaan liittyvää dokumentaatiota tarkastelemalla ja asianosaisten kanssa keskustelemalla.

Epäasiallisen kohtelun tilanteita ratkaistaan tyypillisesti osapuolten ja yksikön johtajan välisissä keskustelutilaisuuksissa. Ennen yhteistä keskustelutilaisuutta voi olla tarpeen, että yksikön johtaja keskustelee sinun kanssasi asiasta erikseen. Voit tuoda myös itse esille, että haluat keskustella asiasta ennen yhteistä tilaisuutta kahden kesken yksikön johtajan kanssa.

Sinulla on aina oikeus käyttää prosessin eri vaiheissa haluamaasi tukihenkilöä. Työntekijänä voit halutessasi saada tukea yliopiston häirintäyhdyshenkilöltä (työntekijän ja opiskelijan väliset ti-lanteet), työsuojeluvaltuutetulta, tasa-arvoyhteyshenkilöltä tai luottamusmieheltä. Opiskelijana voit saada tukea yliopiston ja ylioppilaskunnan häirintäyhdyshenkilöltä sekä tasa-arvoyhteyshenkilöltä (katso tiedot kohdasta "Käsittelijät ja tukihenkilöt").

Häirintätilanteiden raportoinnista vastaa ao. tiedekunta.

Luottamuksellisuuden takaamiseksi tiedekunnan tulee raportoida ainoastaan häirintätapausten lukumäärä, tapausten luonne (millaisesta häirinnästä on kyse ja kenen välistä se on) sekä suku-puolijakauma Opiskelijoiden opiskelukyky- ja hyvinvointityöryhmälle (opiskelijoiden väliset tilanteet ja työntekijöiden ja opiskelijoiden väliset tilanteet) sekä Työsuojelutoimikunnalle (työntekijöiden väliset ja työntekijöiden ja opiskelijoiden väliset tilanteet) vuosittain. Sieltä asia etenee edelleen yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan käsittelyyn, missä käydään yhteistä keskustelua ja tehdään tarvittavat kehittämisehdotukset.

Henkilöt ja tapaukset eivät ole tunnistettavissa tilastoista.

1. Toimijat ja heidän roolinsa eri tilanteissa

Työntekijän ja opiskelijan väliset tilanteet (kun ilmoitus kohdistuu työntekijään)

• JOHTAA SELVITTELYÄ: yksikön johtaja
• HUOLEHTII KÄYTÄNNÖN ASIOISTA (ml. muistiot): johtava hallintopäällikkö
• TUKI OSAPUOLILLE: häirintäyhdyshenkilöt UEF ja ISYY, työsuojeluvaltuutetut, luottamusmiehet, tasa-arvoyhteyshenkilöt
• TUKI SELVITTELIJÖILLE: työsuojelupäällikkö, lakipalvelut/henkilöstöasioita hoitava lakimies

Työntekijän ja opiskelijan väliset tilanteet (kun ilmoitus kohdistuu opiskelijaan)

• JOHTAA SELVITTELYÄ: yksikön johtaja
• HUOLEHTII KÄYTÄNNÖN ASIOISTA (ml. muistiot): tiedekunnan opintoasioista vastaava
• TUKI OSAPUOLILLE: häirintäyhdyshenkilöt UEF ja ISYY, työsuojeluvaltuutetut, luottamusmiehet, tasa-arvoyhteyshenkilöt
• TUKI SELVITTELIJÖILLE: koulutuspalvelut (opiskelijoiden ohjauspalvelun päällikkö), lakipalvelut/opintoasioiden oikeudellinen asiantuntija

Opiskelijoiden väliset tilanteet

• JOHTAA SELVITTELYÄ: Yksikön johtaja tai hänen nimeämänsä
• HUOLEHTII KÄYTÄNNÖN ASIOISTA (ml. muistiot): tiedekunnan opintoasioista vastaava
• TUKI OSAPUOLILLE: ISYYn häirintäyhdyshenkilöt, opintopsykologit
• TUKI SELVITTELIJÖILLE: koulutuspalvelut/opiskelijoiden ohjauspalveluiden päällikkö, lakipalvelut/opintoasioiden oikeudellinen asiantuntija

Työntekijöiden väliset tilanteet, ohjeistus Intranetissä (avautuu uuteen ikkunaan, kirjautuminen UEF-tunnuksilla).

2. Toimijoiden tehtävät

Yksikön johtaja, esihenkilö

• Ensisijainen vastuu puuttua häirintätilanteisiin, joissa on mukana oman yksikön/tiimin työntekijä -> aktiivinen toimintavelvollisuus.
• Ensisijainen vastuu puuttua tilanteisiin, joissa ilmoitus kohdistuu yksikön opiskelijaan (pääaine-, jatko-, vaihto-opiskelija).
• Selvittää ilmoitetut häirintä- / epäasiallisen kohtelun tilanteet, tekee johtopäätökset ja päätökset tarvittavista toimenpiteistä sekä seuraa niiden toteutumista. Huolehtii, että toimenpiteet tulevat kirjatuiksi.
  • Jos yksikön johtaja/esihenkilö/oppiaineen vastuuhenkilö katsoo, että työpaikalla
    esiintyy häirintää tai epäasiallista kohtelua, hänellä on oikeus kieltää tällainen käyttäytyminen. Johtajan/esihenkilön tehtävä on selkeästi todeta, millainen käyttäytyminen työyhteisössä ei ole hyväksyttävää.
  • Jos epäasiallinen kohtelu liittyy opiskelijaan/opiskelijoihin, vastaa yksikön johtaja asian selvittämisestä sekä asian mahdollisesta siirtämisestä tiedekuntaan kurinpitotoimia varten.
• Saa tukea selvitykseen: johtava hallintopäällikkö tai tiedekuntakunnan opintoasioista vastaava, työsuojelupäällikkö, UEFin häirintäyhdyshenkilö, lakipalvelut.

Johtava hallintopäällikkö

• Toimii käytännön asioiden selvittäjänä häirintätilanteissa (ml. kutsuu koolle tapaamiset yksikön johtajan/esihenkilön kanssa sovittavalla tavalla, kirjaa muistiot) silloin, jos epäasiallisesti käyttäytyvä on henkilöstöön kuuluva esim. opettaja.
• Varmistaa prosessin asianmukaisen läpiviennin.
• Raportoi tapauksista nimettöminä tilastointia varten vuosittain tammi-helmikuussa (häi-rintätapausten lukumäärä, tapausten luonne ts. millaisesta häirinnästä on kyse ja kenen välistä se on sekä sukupuolijakauma): opiskelijan ja työntekijöiden välisistä tilanteista HYRYlle ja Työsuojelutoimikunnalle ja työntekijöiden välisistä tilanteista Työsuojelutoimikunnalle.

Tiedekunnan opintoasioista vastaava

• Toimii käytännön asioiden selvittäjänä häirintätilanteissa (ml. kutsuu koolle tapaamiset yksikön johtajan/esihenkilön kanssa sovittavalla tavalla, kirjaa muistiot) silloin, jos ilmoitus kohdistuu opiskelijaan.
• Varmistaa prosessin asianmukaisen läpiviennin.
• Raportoi tapauksista nimettöminä tilastointia varten opiskelijoiden välisistä tilanteista ja henkilökunta vs. opiskelija -tilanteista (kun ilmoituksen kohde on opiskelija) HYRYlle (häi-rintätapausten lukumäärä, tapausten luonne ts. millaisesta häirinnästä on kyse ja kenen välistä se on sekä sukupuolijakauma): opiskelijan ja työntekijöiden välisistä tilanteista HYRYlle ja Työsuojelutoimikunnalle.
• On mukana selvittämässä tarvetta opiskelijan kurinpitotoimille.

Henkilöstö- ja hyvinvointijohtaja

• On mukana häirintätilanteiden selvittelyssä työntekijöiden osalta, erityisesti jos epäasiallinen käyttäytyminen toistuu ja on tarvetta työntekijän kurinpitotoimille.
• Toimivaltainen työnantajan edustaja.

Yliopiston lakipalvelut

• Antaa pyydettäessä juridista tukea ja varmistaa osapuolten oikeusturvan toteutumisen.

Vastuuopettaja

• On mukana selvitettäessä opetukseen liittyviä tilanteita.

3. Tukihenkilöt ja heidän tehtävänsä

Yliopiston häirintäyhdyshenkilö (Koulutuspalvelut)

• On tukihenkilö, jonka puoleen opiskelija tai yliopiston työntekijä voi kääntyä opiskelijoiden välisissä tai opiskelijan ja työntekijän välisissä tilanteissa, mikäli kokee tulleensa häirityksi joko opiskelijan tai työntekijän toimesta.
• Neuvoo ja tukee opiskelijoita ja työntekijöitä, jotka ovat kohdanneet häirintää, syrjintää, kiusaamista tai muuta epätasa-arvoista kohtelua.
• Tuntee asiaan liittyvän prosessin ja osaa kertoa, miten asia etenee ja millaisia toimia epäasiallista kohtelua kokeneelta edellytetään.
• Voi osallistua häirintätilanteen selvittelyyn tukemalla ja neuvomalla.
• Neuvoo tarvittaessa oikeanlaisen avun piiriin, myös silloin, jos olet nähnyt kyseisiä tilanteita tai haluaisit keskustella mahdollisista tavoista puuttua niihin.
• On tarvittaessa yhteydessä tasa-arvoyhteyshenkilöön.
• Ks. tarvittaessa yhteystiedot kohdasta "Lisä- ja yhteystiedot"

Tasa-arvoyhteyshenkilö

• Tasa-arvoyhteyshenkilö antaa ohjeita sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvasta syrjinnästä.
• Tasa-arvoyhteyshenkilö toimii ensimmäisenä portaana ja tarvittaessa linkkinä muihin tukea tarjoaviin tahoihin, joiden kanssa esille nostettuihin asioihin pyritään löytämään ratkaisu.
• On tarvittaessa yhteydessä häirintäyhdyshenkilöön. Työntekijöiden välisissä tilanteissa on tarvittaessa yhteydessä työsuojeluvaltuutettuun.
• Yhteystiedot 

Opiskelijoiden ohjauspalveluiden päällikkö (Koulutuspalvelut)

• Tuki selvittelijöille: neuvoo ja auttaa tilanteen selvittelijöitä prosessiin liittyvissä vaiheissa
• Tuntee asiaan liittyvän prosessin ja osaa kertoa, miten asia etenee ja millaisia toimian asian selvittelijältä edellytetään
• Ei osallistu häirintätilanteen selvittelyyn

Ylioppilaskunnan häirintäyhdyshenkilöt

• Ylioppilaskunta ISYYn häirintäyhdyshenkilöt auttavat opiskelijoita kaikissa epäasialliseen käyttäytymiseen liittyvissä tilanteissa sekä häirintäprosessin eri vaiheissa.
• Voit olla yhteydessä ylioppilaskunnan häirintäyhdyshenkilöihin missä tahansa häirintäprosessin vaiheessa.
• Ylioppilaskunta tarjoaa matalan kynnyksen neuvontaa opiskelijoille.
• Neuvoo ja tukee häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua kokenutta opiskelijaa viemään asiaa eteenpäin yliopiston prosessien mukaisesti.
• Voivat osallistua myös tukihenkilöinä tapaamisiin yliopiston henkilöstön kanssa.
• Häirintäyhdyshenkilöillä ei ole virallista toimivaltaa epäasiallisen kohtelun tilanteissa, mutta he neuvovat sinua asian eteenpäin viemisessä.
• Ks. tarvittaessa yhteystiedot kohdasta "Lisä- ja yhteystiedot"

Työsuojelupäällikkö

• Toimii työnantajan edustajien tukena ja auttaa selvitysprosessin läpiviemisessä ohjaamalla ja neuvomalla ja tarvittaessa vetää prosessia, mikäli kyseessä on useamman yksikön henkilöstöön kohdistuva selvittely.
• Arvioi asian vaikutuksia ja ratkaisuja työsuojelulain näkökulmasta.
• Selvittää tarvittaessa omalta osaltaan työntekijöiden välisiä tapauksia yhdessä esihenkilön kanssa. Keskustelussa voi työsuojeluvaltuutettu olla mukana työntekijän niin halutessa.
• Hankkii tarvittaessa ulkopuolisen selvittäjän tai sovittelijan työntekijöiden välisiin tilanteisiin.
• Ottaa vastaan työntekijöitä koskevat häirintäilmoitukset ja käynnistää niistä yliopiston prosessien mukaiset selvitykset.
• Varmistaa prosessin asianmukaisen läpiviennin.
• Yhteystiedot 

Työsuojeluvaltuutetut

• Toimivat häirinnän / epäasiallisen kohtelun kohteeksi joutuneen ja siitä epäillyn työntekijän tukena työntekijän pyynnöstä työntekijöiden välisissä tilanteissa ja tarvittaessa työntekijän ja opiskelijan välisissä tilanteissa.
• Tuntee asiaan liittyvän prosessin, työsuojelulain ja osaa kertoa, miten asia etenee ja millaisia toimia epäasiallista kohtelua kokeneelta edellytetään.
• Voi osallistua häirintätilanteen selvittelyyn tukemalla, neuvomalla ja sovittelemalla asioita.
• Neuvoo tarvittaessa oikeanlaisen avun piiriin, myös silloin, jos työntekijä on nähnyt kyseisiä tilanteita tai haluaa keskustella mahdollisista tavoista puuttua niihin.
• On tarvittaessa yhteydessä tasa-arvoyhteyshenkilöön.
• Yhteystiedot Intranetissa (avautuu uuteen ikkunaan, kirjautuminen UEF-tunnuksilla)

Luottamusmiehet

• Työntekijä voi ottaa yhteyttä luottamusmieheen halutessaan prosessin eri vaiheissa.

Opiskelijoiden opiskelukyky- ja hyvinvointiryhmä (Hyry)

• Koostaa ja käsittelee vuosittain maalis-huhtikuussa saamansa häirintäraportit (tapaukset, joissa opiskelija osapuolena), käy lähetekeskustelua prosessista ja lähettää asian edelleen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan käsiteltäväksi.
• Hyryn puheenjohtaja valmistelee.
• Yhteystiedot 

Työsuojelutoimikunta

• Koostaa ja käsittelee vuosittain maalis-huhtikuussa saamansa raportit (tapaukset, joissa työntekijä osapuolena), käy lähetekeskustelua prosessista sekä pohtii mahdollisia toimenpiteitä ennaltaehkäisyyn sekä lähettää asian edelleen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan käsiteltäväksi.
• Työsuojelutoimikunnan puheenjohtaja valmistelee.

Kampuspapit

• Tarjoavat keskusteluapua ja neuvoja kaikille yliopistoyhteisön jäsenille asian eteenpäin viemisessä.
• Tarjoavat yksilöllistä tukea tilanteen jälkikäsittelyyn tarvittaessa.
• Tarjoavat konsultatiivista tukea haastaviin vuorovaikutustilanteisiin.
• Yhteystiedot

Opintopsykologit

• Tarjoavat keskusteluapua ja neuvoja kaikille yliopistoyhteisön jäsenille asian eteenpäin viemisessä.
• Tarjoavat yksilöllistä tukea tilanteen jälkikäsittelyyn tarvittaessa.
• Tarjoavat konsultatiivista tukea haastaviin vuorovaikutustilanteisiin.
• Yhteystiedot 

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta

• Käsittelee vuosittain touko-kesäkuussa Hyryn ja Työsuojelutoimikunnan valmistelemat koosteet ja edistää asiaa ja keskustelua yliopistotasolla.
• Yhteystiedot 

Yliopiston häirintäyhdyshenkilö (Koulutuspalvelut)

• Opiskeluhyvinvoinnin asiantuntija, erityisopettaja Tiina Juurela
• Yhteystiedot 

Ylioppilaskunta ISYYn häirintäyhdyshenkilöt

• Yhteystiedot (avautuu uuteen ikkunaan) 

Katso tarvittaessa edellä kohdasta "Ketkä käsittelevät ja antavat tukea opiskelijoita koskevissa häirintätilanteissa".