Väitöskirjatutkimuksen tekeminen on mielenkiintoista ja innostavaa. Se on kuitenkin vaativaa ja siihen on sitouduttava moneksi vuodeksi, joskus muiden töiden ohella. Aina tutkimus ei myöskään etene täysin ongelmitta. Siksi onkin tärkeää ennakoivasti pitää huolta omasta jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan. Väitöskirjatutkimuksen suurimmat stressitekijät ovat Naturen tekemän laajan (n=6000) kansainvälisen tutkimuksen mukaan uranäkymien epävarmuus ja työn ja vapaa-ajan epätasapaino.
Työkaluja työhyvinvoinnin tukemiseen
Tutkimuksissa on havaittu, että tuki ohjaajilta ja muilta akateemisen yhteisön jäseniltä, työskentelyajan tietoinen rajoittaminen sekä stressin hallinta-menetelmien harjoittaminen ovat tehokkaita tapoja välttää loppuunpalaminen.
Pidä siis itsestäsi huolta:
- varaa aikaa perheelle ja ystäville, harrastuksille, oleilulle ja lepäämiselle
- liiku, lue lisää yliopiston liikuntapalveluista
- pyri löytämään myös oma akateeminen yhteisösi (esim.Tohtoriopiskelijoiden järjestö, UEF-DSA
Voit testata omaa psykososiaalista kuormitustasi Työturvallisuuskeskuksen kuormitusvaaka-sovelluksella.
Voit myös vahvistaa omaa työhyvinvointiasi TJS Opintokeskuksen julkaiseman Työhyvinvointia apurahalla tutkivalle- työkirjan harjoitusten avulla.
Kannattaa vilkaista myös opintopsykologi Maria Törnroosin vinkit stressin ja ajanhallintaan hänen blogistaan PhD pathfinder.
(Työ)elämän kriisessä
Student2Student
Tehtävään koulutetut psykologian maisteriopiskelijat tarjoavat keskusteluapua. Lue lisää Student2Student-toiminnasta Kamussa.
Muista palveluntarjoajista löydät tietoa Auttavia tahoja– sivulta Kamusta. Huom! Opintopsykologin palvelut eivät ole tarjolla väitöskirjatutkijoille.
Tukea työhön liittyviin hankaliin tilanteisiin
Hyvän tieteellisen käytännön loukkaukset
Hyvän tieteellisen käytännön loukkauksiin kuuluvat vilppi tieteellisessä toiminnassa (sepittäminen, vääristely, plagiointi, anastaminen) sekä piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä (esim. muiden tutkijoiden osuuden vähättely julkaisuissa ja muu tekijyyden manipulointi, itsensä plagiointi tai huolimaton ja harhaanjohtava raportointi).
Jos on aihetta epäillä hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyä, tulee tutkimuseettinen epäily selvittää TENK:n ohjeistuksen mukaisesti. Tutkintaprosessi on kolmiportainen: 1) kirjallinen ilmoitus, 2) esiselvitys ja 3) varsinainen tutkinta. Itä-Suomen yliopistossa kaikista loukkausepäilyistä ilmoitus tehdään aina rehtorille, joka vastaa päätöksenteosta koko prosessin ajan.
Tutkimuseettisissä ongelmissa voit ottaa yhteyttä tutkimusetiikan tukihenkilöihin (Heimossa, vaatii UEF kirjautumisen).
Ristiriitatilanteet
Ristiriitatilanteita ovat mm. henkilökemiaongelmat, työtehtäviin, ja -järjestelyihin liittyvät ongelmat, ohjaamiseen liittyvät ongelmat tai muut ristiriidat. Ne pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan ns. matalan kynnyksen periaatteella:
- Ohjattava (tai ohjaaja) ottaa yhteyttä tohtorikoulun koordinaattoriin tapaamisajan varaamiseksi.
- Luottamuksellisessa keskustelussa tohtoriohjelman johtajan tai/ja koordinaattorin kanssa kartoitetaan tilanne.
- Keitä osapuolia ristiriitaan liittyy?
- Miten tilanteen olisi muututtava, jotta ristiriita ratkeaisi?
- Päätetään ratkaisuyrityksen toimenpiteistä.
- Tapaamisesta tehdään muistio.
- Sovitaan aika jälkiseurantaan.
Mikäli ristiriita ei ratkea matalan kynnyksen keskustelun seurauksena, asia siirtyy laitosjohtajalle / dekaanille.
Muut työyhteisöissä ilmenevät tilanteet
Muita työyhteisöissä ilmeneviä tilanteita ovat mm. seksuaalinen häirintä, epäasiallinen palaute kolmannelta osapuolelta tai sisäilmaongelmaepäilyt.
Näiden selvittämisen tueksi henkilöstöpalvelut on tuottanut yhteistyössä työsuojelun kanssa UEF-kompasseja (Heimossa, vaatii UEF-kirjautumisen).