Opintojohtosäännössä kerrotaan opintojen suoritustavoista: Koulutusta järjestävät yksiköt määrittelevät opintojen (yksittäiset opintosuoritukset ja opinnäytteet) suorittamisen tavat opetussuunnitelmissaan. Opiskelijat voivat suorittaa opintoja yksin tai ryhmissä erilaisilla kirjallisilla ja suullisilla suoritustavoilla, mm. luento- ja aineistotentteinä, esseinä, seminaaritöinä, harjoitus- ja laboratoriotyöskentelynä, verkko-opetuksena, työharjoitteluna sekä näiden erilaisilla yhdistelmillä.
Alla on esitelty tyypillisimmät opintojen toteutus- ja suoritustavat:
- Luento on suullinen esitys, joka on yleinen kontaktiopetuksen muoto yliopistossa. Luennoilla ei yleensä ole läsnäolopakkoa eikä osallistujamäärää rajoiteta. Käytännöt kuitenkin vaihtelevat ja siksi ne on hyvä tarkastaa ennen luentojen alkua esimerkiksi Pepistä. Luentojen pohjaksi voidaan jakaa materiaalia tai luentojen lisäksi opintojaksoon kuuluu kirjallisuutta. Luentojen päätteeksi on yleensä tentti. Joskus luennosta voidaan kirjoittaa myös luentopäiväkirja.
- Harjoituksissa harjoitellaan käytännössä luennoilla tai itseopiskeluna opittua asiaa. Harjoituksissa edellytetään säännöllistä läsnäoloa. Opinnot voivat sisältää runsaasti erilaisia harjoituskursseja, joiden suorittaminen vaatii läsnäoloa sekä annettujen tehtävien hyväksyttyä suorittamista.
- Seminaarissa osanottajat esittävät vuorollaan seminaarityönsä (esitelmä, tutkielma, referaatti tms.), osallistuvat töitä koskevaan keskusteluun ja toimivat opponentteina. Seminaareissa edellytetään säännöllistä läsnäoloa.
- Pienryhmäopetuksessa opiskelijat työskentelevät pienemmissä ryhmissä. Ryhmiin jako tapahtuu yleensä etukäteen. Voi olla muodoltaan harjoitus, seminaari, muuta ryhmässä tapahtuvaa työskentelyä tai opettajajohtoista ”luentoa” pienryhmässä.
- Yliopistossa kokeita kutsutaan tenteiksi. Pääsääntöisesti tenttejä on kahta tyyppiä: ns. yleisiä tenttejä tai luentotenttejä. Luentotentti on yleensä luentosarjan päätteeksi ja luentojen lisäksi voi tulla tentittäväksi kirjallisuutta. Yleisissä tenteissä tentitään usein ennalta määrätty kirjallisuus. Joissakin tiedekunnissa yleisissä tenteissä tentitään myös muita opintojaksoja (esim. luentoja). Yleisiin tentteihin tulee yleensä ilmoittautua vähintään 10 päivää aikaisemmin ja niiden päivämäärät löytyvät oman tiedekunnan opetusohjelmasta. Tenttien ilmoittautumiskäytännöt ja muut menettelytavat on hyvä tarkastaa etukäteen, sillä niissä on eroja tiedekunnista riippuen. Tenttiin osallistuvan on vaadittaessa todistettava henkilöllisyytensä. Tenttejä voidaan toteuttaa myös Moodlessa ja Examissa. Tenttivastaukset ovat yleensä esseetyyppisiä kirjoituksia.
- Yliopistolla on myös käytössä sähköinen tenttijärjestelmä Exam. Sähköisen tentin voi suorittaa kampuksella automaattisesti valvotuissa tiloissa. Ideana on, että opiskelija voi suorittaa tentin oman aikataulunsa mukaisesti. Sähköisen tentin suoritusmahdollisuus mainitaan opintojaksokuvauksessa.
- Tentti voidaan järjestää myös verkkotenttinä Moodlessa. Selvitä verkkotenttiin liittyvät käytännöt opintojakson opettajalta.
- Essee on pohdiskeleva, lähdekirjallisuuteen perustuva kirjoitelma, jossa selvitetään yhtä esseen aiheeksi annettua kysymystä. Tieteellinen essee perustuu yleensä useisiin lähdeteoksiin ja se sisältää kirjoittajan omaa pohdintaa, reflektointia ja kriittisiä havaintoja. Käsiteltävää aihetta analysoidaan, arvioidaan ja vertaillaan eri lähteitä käyttäen sekä luodaan lopuksi synteesi aineistoon ja omaan ajatteluun perustuen.
- Oppimispäiväkirjan tavoitteena on oman näkemyksen muodostaminen opiskeltavasta kirjallisuudesta, luennosta, seminaarista tms. Oppimispäiväkirjan tarkoituksena on yhdistää uudet tiedot aiemmin opittuun ja aikaisempiin kokemuksiin. Oppimispäiväkirja ei ole lyhennelmä tai referaatti.
- Referaatti on jäsennelty lyhennelmä jonkin suullisen tai kirjallisen esityksen pääkohdista. Referaattiin tulee kirjata omin sanoin alkuperäisesityksen keskeisimmät ajatukset mahdollisimman jäsentyneesti. Referaatin arvioinnissa kiinnitetään huomio tekstin tyyliin ja referaatin muodollisiin vaatimuksiin niin, että alkuperäisesityksen keskeinen sisältö, painotukset ja näkökulmat tulevat esille. Referaatista tulee käydä ilmi, mitkä osat laaditusta tekstistä ovat opiskelijan itse laatimia, mitkä taas alkuperäistekstin/opettajan ilmaisemia. Alkuperäisesityksen mekaaninen tiivistäminen tai kopioiminen ei ole referointia.
- Luentopäiväkirja on referaatin kaltainen teksti seuratun luennon pääkohdista. Siitä tulee käydä ilmi luennolla esitetyt keskeisimmät ajatukset jäsentyneesti ja omin sanoin. Tämän lisäksi luentopäiväkirjaan tulee liittää omia pohdintoja käsitellystä aiheesta tavallaan luennoitsijan kanssa keskustellen, tämän ajatuksia kenties kyseenalaistaen tai itselle epäselviä kohtia esiin tuoden. Luennolla mahdollisesti jaettua materiaalia ei tule kopioida sellaisenaan luentopäiväkirjaan. Luentopäiväkirjasta tulee käydä ilmi, mitkä osat laaditusta tekstistä ovat opiskelijan itse laatimia, mitkä taas alkuperäistekstin/opettajan ilmaisemia.
- Opintopiirillä tarkoitetaan opiskelumuotoa, jossa vapaasti muodostettu opiskelijaryhmä suorittaa opintojakson ryhmätyönä. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti tapaamisiin, joissa opiskelijat vuorotellen pitävät alustuksia opintojakson kirjallisuudesta. Alustuksista ja niistä käydyistä keskusteluista tuotetaan kirjallinen loppuraportti, jota vastaan kirjataan suoritusmerkintä. Opiskelijat vastaavat itse opintopiirin kokoamisesta ja kokoontumisista. Onnistunut opintopiiri edellyttää motivoitunutta ryhmää sekä kykyä yhteistyöhön ja vastuunkantoon.
- Oppimistehtävä on opintojaksolla ilmoitetusta aiheesta tarkempien ohjeiden mukaan joko yksilö- tai ryhmätyönä tehtävä työ.
- Portfolion tarkoituksena on kerätä yhteen opiskelijan osaamista ja asiantuntijuutta. Portfolio koostetaan tarkemmin opintojaksolla annettujen ohjeiden mukaisesti.
- Opintoihin voi kuulua pakollista tai vapaavalintaista harjoittelua. Esimerkiksi opettajan pedagogisiin opintoihin kuuluu opetusharjoittelua (katso tarkemmin Opetusharjoittelu). Myös muihin koulutuksiin voi sisältyä pakollista harjoittelua. Työllistymisen kannalta voi olla merkittävää, että opiskelija suorittaa vapaavalintaisen harjoittelun (katso tarkemmin Opiskelijan ohje tuetun harjoittelun käytännöistä). Joissakin tapauksissa harjoittelu on mahdollista suorittaa myös ulkomailla (katso tarkemmin Kansainvälinen harjoittelu).
- Kaikkiin yliopistotutkintoihin vaaditaan opinnäyte. Opinnäytteitä ovat mm. kandidaatintutkielma, pro gradu -tutkielma, lisensiaatintutkimus ja väitöskirja. Katso tarkemmin Opinnäytteet.
- Kypsyysnäyte/kypsyyskoe: Katso tarkemmin Tutkielmat ja kypsyysnäytteet.
Perinteisen läsnäolo-opetuksen lisäksi opintoja voi suorittaa verkko-opintoina ja monimuoto-opintoina. Etäopintoja/verkko-opintoja suoritetaan verkkopohjaisissa oppimisympäristöissä. Monimuoto-opiskelussa hyödynnetään erilaisia opetuksen ja oppimisen toteutustapoja: itsenäistä opiskelua ja ryhmätyöskentelyä, kasvokkaisopetusta ja verkko-opetusta. Yhtenä opetuksen/oppimisen tapana on käänteinen opetus/oppiminen eli ”flippaus”, joka tarkoittaa opetuksen kääntämistä siten, että asiasisältöjä opiskellaan omatoimisesti ennen kontaktikertaa ja kontaktikerralla keskitytään soveltamaan ja analysoimaan opittua.
Jos opiskelijalla on jokin este tai vamma, hänellä on oikeus hakea yksilöllisiä järjestelyjä (katso tarkemmin yksilölliset järjestelyt, apuvälineet, tilat), jotka koskevat usein juuri opintojakson suoritustapaa.