Opiskelijaruokailu
Sähköposti
Viva Engage
Peppi
eLearn Moodle
DigiCampus
Lukari
Kirjasto
MOT-sanakirjat
Sykettä.fi
ISYY
UEF Connect
uef.fi
UEF-verkkokauppa
Peppi UEF
uef.fi
UEF Intra
Ajankohtaista
Uudelle opiskelijalle
Tohtorikoulutus
Opintoyhteisöt
Opiskelijoiden tukikanavat
Sivuaineet ja muut opinnot
Opinto-oppaat
Vaihto-opiskelu ja kansainvälistyminen
Osaamisen tunnustaminen
Opintoneuvonta
Lukuvuoden ajankohtia
Kampukset, tiedekunnat
Yliopistosanastoa
Sulje

Tarkenna hakuasi

Target Groups: Jatkotutkinto-opiskelija

Jatko-opintojen suunnittelun tuki

Jatko-opintoihin liittyvää neuvontaa ja tukea saat:

  • tohtoriohjelmasi koordinaattorilta, joka neuvoo jatko-opintosuunnitelman laatimisessa, tohtoriohjelman opintoihin ja opiskeluun liittyvissä asioissa ja opintohallinnollisissa asioissa
  • tiedekunnan koulutuspäälliköltä ja opintokoordinaattorilta, jotka neuvovat yleisesti tiedekunnan jatko-opintoasioissa, opintohallinnollisissa asioissa ja valmistelevat päätöksiä
  • väitöskirjatutkimuksen ohjaajilta, jotka ohjaavat tutkimustyön tekemistä sekä jatko-opintojen suunnittelua. Keskustelette yhdessä ohjaussuunnitelman ja urasuunnitelman teemoista sekä henkilökohtaisesta suunnitelmastasi suoritettaville opintojaksoille*.

Tiedekuntien ja tohtoriohjelmien yhteystiedot

Tiedekuntien jatkokoulutuksen vastuuhenkilöt

Tohtoriohjelmien koordinaattorit

Tohtorikouluun ja *yleisiin valmiustaito-opintoihin liittyen lisätietoa antavat Merja Lyytikäinen ja Ira Virtanen. Löydät väitöskirjatutkijoille tarjottavat opintojaksot aina Pepistä!

Väitöstutkimuksen ohjaus

Ohjaajien nimeäminen

Väitöskirjatutkijalle nimetään vähintään kaksi ohjaajaa. Väitöskirjan ohjaajat on nimetty jatko-opinto-oikeuspäätöksessä. Eri tiedekunnissa on erilaisia vaatimuksia ohjaajille:

Ohjaajan ja väitöskirjatutkijan tehtävät ja vastuut

Ohjaajat sopivat keskenään työnjaosta tutkimuksen ohjaamisessa ja kertovat siitä väitöskirjatutkijalle. Käytäntöjä on tarkoituksenmukaista arvioida ja kehittää väitöskirjaprosessin aikana, jotta ohjauskatkoksia ei synny. Myöhemmin tulevat muutokset hyväksyy dekaani. Jos väitöskirjatutkija ja ohjaajat eivät löydä keskenään ratkaisua ohjaukseen liittyvässä ongelmatilanteessa, he voivat kääntyä dekaanin puoleen.

Pääohjaajan tehtävänä on

  • ohjata väitöskirjatutkijaa väitöskirjatutkimuksen tekemisessä ja auttaa häntä jäsentämään tutkimustyön eri vaiheita (ks. Ohjaussuunnitelma)
  • ohjata henkilökohtaisen jatko-opintosuunnitelman tekemisessä siten, että suunnitelma vastaa tutkinnon tavoitteita, väitöskirjatutkijan henkilökohtaisia tavoitteita ja urasuunnitelmaa sekä tohtoriohjelman opetussuunnitelmaa
  • toimittaa viivyttelemättä opiskelijan opintosuoritukset rekisteröitäväksi
  • perehdyttää väitöskirjatutkijaa tieteen tekemisen eettisiin kysymyksiin, hyvään tieteelliseen käytäntöön ja tutkimuksen tietoaineistojen hallinnan periaatteisiin (ks. myös valmiustaito-opintojen opintojaksot)
  • sitoutua ohjaukseen: väitöskirjatutkimuksen osiin paneutuminen, rakentavan palautteen antaminen väitöskirjatutkijalle sekä hänen jatko-opintojensa edistymisen seuraaminen ja tukeminen
  • edistää väitöskirjatutkijan integroitumista kansalliseen ja kansainväliseen tiedeyhteisöön sekä rohkaista vertaistukiverkoston luomiseen
  • tukea väitöskirjatutkijaa rahoituksen hakemisessa sekä kirjoittaa suosituksia ja lausuntoja ajantasaisesti (ks. esim. Tiede ja tutkimus -sivusto)
  • huolehtia mahdollisuuksien mukaan siitä, että tutkimus täyttää kyseessä olevalta opinnäytteeltä vaadittavat sisällölliset ja muodolliset kriteerit ennen kuin se jätetään tarkastukseen tai esitarkastukseen
  • käydä läpi ja arvioida plagiaatintunnistusohjelman antamat vertailutulokset väitöskirjan käsikirjoituksesta.

Väitöskirjatutkijan tehtävänä on

  • ilmoittautua vuosittain läsnä- tai poissaolevaksi
  • huolehtia tutkimussuunnitelman päivittämisestä ja sitoutua tutkimuksen tekemiseen
  • seurata aktiivisesti tohtorikoulutukseen liittyvää tiedotusta (tohtoriohjelman, tohtorikoulun ja/tai tiedekunnan Viva engage jne. sekä Tohtorikoulutuksen käsikirja Kamussa)
  • laatia jatko-opintosuunnitelma tutkimusaiheen, tutkinnon tieteellisten tavoitteiden ja henkilökohtaisten tavoitteiden, esimerkiksi uratavoitteiden pohjalta ja huolehtia sen päivittämisestä
  • toimittaa viivyttelemättä ohjaajalle dokumentit, jotka koskevat tieteelliseen toimintaan perustuvia opintosuorituksia
  • tutustua tutkimuseettisiin ohjeisiin sekä tutkimuksen tietoaineistojen hallinnan periaatteisiin sekä noudattaa näitä periaatteita suorittaessaan opintoja ja tehdessään opinnäytteeksi tarkoitettua tutkimusta
  • hyödyntää ohjausta (ks. Ohjaussuunnitelma), huomioida ohjaajalta saatu palaute sekä osallistua laajemman yhteisön tarjoamiin mahdollisuuksiin ohjauksellisesta tuesta (esim. vertaistuki)
  • osallistua opintojensa aikana tiedeyhteisön toimintaan ja tieteelliseen keskusteluun, sekä tohtoriohjelman ja tohtorikoulun järjestämään jatkokoulutukseen
  • vastata rahoituksen hankkimisesta (esim. säätiöt, yritysrahoitus ja muu täydentävä rahoitus) ja pyytää tarvittaessa ohjaajan lausuntoa hyvissä ajoin ennen hakuaikojen päättymistä
  • lähettää väitöskirjan käsikirjoitus plagiaatintunnistusohjelmaan ennen esitarkastusta, hakea väittelylupa, hoitaa väitöskirjan julkaisu ja hakea tutkintotodistus.

Tutustu myös seuraaviin teemoihin:

Ohjaajan vaihtaminen

Perustellusta syystä ohjaaja voidaan vaihtaa tai nimetä lisäohjaajia. Perusteltuja syitä voi olla esimerkiksi tutkimusaiheen muutos tai uudelleen suuntautuminen tai se, että tutkimustyö ei etene.

Aloitteen ohjaajan vaihtamisesta voi tehdä joko väitöskirjatutkija tai ohjaaja. Ohjaajan vaihtamisesta sovitaan yhteistyössä kaikkien osapuolten kesken ja siitä päättää dekaani. Täytä Ohjaajamuutokset-lomake, hanki allekirjoitukset tai liitä mukaan sähköpostiviestit, joista ilmenee, että järjestelyistä on sovittu, ja toimita lomake tiedekuntaan.

Lue myös ristiriitatilanteiden ratkaisemisesta Kamusta.

Tukea ohjaukseen

Ohjaajan ja ohjattavan yhteneväinen käsitys ohjaajan tehtävistä sekä ohjauksen sisällöstä ja luonteesta lisäävät ohjattavan tyytyväisyyttä (Pyhältö ym. 2015). Ohjauksen ja ohjaajan rooli on ratkaisevan tärkeä väitöstutkimuksen etenemiselle monella tapaa. Se ei kuitenkaan ole ainoa merkityksellinen tuki väitöskirjaprosessissa. Ohjaajilta ja tiedeyhteisöltä saatu riittävä tuki vähentää muun muassa opintojen keskeyttämisen ja loppuunpalamisen riskiä (Peltonen ym. 2017).

Tohtorikoulu järjestää ohjauskoulutusta väitöskirjaohjaajille. Liity ohjaajia varten luotuun Työkalupakki ohjaajille -itseopiskelualustaan Moodlessa. Saat alustalta viestin sähköpostiisi, kun uusia koulutuksia aukeaa. Lisäksi koulutuksista tiedotetaan UEF Tohtorinkoulutus Viva-kanavalla ja löydät ne aina henkilöstökalenterista (hakusana ”supervison”).

Vinkkejä väitöskirjatutkijoille

On suositeltavaa, että teette ohjaajasi/ohjaajiesi kanssa ohjaussuunnitelman, jossa muun muassa sovitaan tarkemmin ohjauksen ja mahdollisen palautteen ja raportoinnin käytännöistä.

Alle on koottu vuonna 2018 järjestetyn tutkija- ja ohjaajakoulutusseminaarin antia professori Sanna Vehviläisen vetämästä ohjaus-aiheisesta työpajasta (ks. Sway-esitys ”How to improve PhD supervision”), joita yliopistonlehtori Ira Virtanen on täydentänyt.

  • Reflektoi ja kuvaa ohjaajillesi omaa työskentely- ja viestintätyyliäsi (esimerkiksi itseohjautuvuutta, vuorovaikutuksen tarvetta, tapaa viestiä ym.). Neuvotelkaa yhdessä siitä, mikä toimii teille kaikille ja palatkaa säännöllisesti päivittämään, kehittämään ja antamaan vahvistavaa palautetta työskentelytavoista.
  • Kerro ohjaajillesi, millaisia odotuksia sinulla on yhteisestä työskentelystä ja millaisia tunteita väitöskirjaprosessi sinussa herättää. Pyydä heitä jakamaan omia kokemuksiaan ja vinkkejään.
  • Keskustelkaa yhdessä osaamisen kehittämisen tavoitteista ja realistisista aikatauluista. Uskalla kysyä, kertoa omista urasuunnitelmistasi ja pyytää heiltä tukea ja ajatuksia, kenen kanssa voisit heidän lisäkseen keskustella.
  • Valmistaudu ohjaustapaamisiin huolellisesti: määrittele omat tavoitteesi ja tarpeesi, ja lähetä niistä tieto ohjaajillesi etukäteen (asialista ja materiaalit). Sopikaa käytettävistä alustoista sekä määräpäivistä selkeästi ja sitoutukaa niihin.
  • Tee ohjaustapaamisissa muistiinpanoja ja koosta se muistioksi. Sopikaa, miten muistiota käytetään (esim. mihin päivätyt muistiot tallennetaan, jotta niihin on kätevää ja hyödyllistä palata).
  • Pyydä palautetta ja vastavuoroisesti anna ohjaajllesi palautetta – myös positiivista ja vahvistavaa palautetta! Vahvista sitä, mikä jo toimii.
  • Verkostoidu ja tapaa väitöskirjatutkijakollegoitasi. Sosiaalinen tuki vertaisilta edistää tutkitusti hyvinvointiasi. Tiesithän, että tohtorikoulu tarjoaa muun muassa opintojakson vertaismentoroinnista ja kollegiaalisista suhteista? Väitöskirjatutkijoille on vuosittain tarjolla vertaistuellisia ryhmiä. Seuraa UEF Tohtorinkoulutus -Viva-kanavaa. Kannattaa myös luoda epävirallisia ryhmiä esimerkiksi kirjoittamista sparraamaan.
  • Muista työn ja vapaa-ajan tasapaino! Riittävä vapaa-aika ja palautuminen nopeuttaa, ei hidasta, edistymistäsi. Luova työskentely uuden tiedon parissa edellyttää myös joutenoloa. Tohtorikoulu järjestää lukuvuoden aikana teemallisia kahvituokioita verkossa, joissa keskustellaan muun muassa ajanhallinnasta, aivotyöskentelyn palauttavista käytänteistä ja muista työskentelyäsi tukevista asioista.
  • Pidä taukoja, nuku tarpeeksi, liiku, haukkaa happea, riko rutiineita ja tapaa sinulle tärkeitä ihmisiä. Tämä kaikki tukee aivoterveyttäsi ja mielen hyvinvointia.
  • Ongelmiin kiinnittyminen voi lisätä kuormituksen tunteita. Pyri pysymään myönteisenä ja etsimään ratkaisuja. Jos esimerkiksi ohjaussuhteessasi on toimimattomuuksia, rohkaistu ottamaan muutostarpeet puheeksi. Kaikki alkaa viestinnästä.

Lisätietoa

Tukea hankaliin tilanteisiin

Luottamuksellista tukea ja neuvoja tohtorikoulusta

Väitöskirjatutkijaa tukee laaja verkosto, johon kuuluvat muun muassa oma tohtoriohjelma (ohjaajat, tohtoriohjelman koordinaattori ja johtaja), oman yksikön johtaja, HR sekä työterveyshuolto tai julkinen terveydenhuolto.

Jos haluat puhua luottamuksellisesti väitöskirjatyöhösi liittyvistä haasteista mutta et tiedä, kenen puoleen voisit kääntyä, tohtorikoulun työntekijät tarjoavat tarjoavat matalan kynnyksen tukea ja neuvovat, mikä taho voisi auttaa sinun asioiden ratkaisemisessa.

Ota yhteyttä Kaisa Laitiseen, Merja Lyytikäiseen, Ira Virtaseen ja Katri Antiniin osoitteessa doctoralschool@uef.fi ja varaa keskustelutuokio jonkun heistä kanssa.

Ristiriitatilanteet

Ristiriitatilanteita ovat muun muassa henkilöiden välisen vuorovaikutussuhteen ongelmat, työtehtäviin ja -järjestelyihin liittyvät ongelmat, ohjaamiseen liittyvät ongelmat tai muut ristiriidat. Ne pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan niin sanotulla matalan kynnyksen periaatteella. Mikäli ristiriita ei ratkea matalan kynnyksen keskustelun avulla, asia siirtyy laitosjohtajalle/dekaanille.

Tutustu yliopiston ohjeisiin koskien häirintää ja epäasiallista kohtelua Kamussa. Jos olet työsuhteessa Itä-Suomen yliopistoon, tutustu myös intrassa julkaistuihin ohjeisiin (vaatii UEF-kirjautumisen).

Hyvän tieteellisen käytännön loukkaukset

Hyvän tieteellisen käytännön loukkauksiin kuuluvat vilppi tieteellisessä toiminnassa (sepittäminen, vääristely, plagiointi, anastaminen) sekä piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä (esim. muiden tutkijoiden osuuden vähättely julkaisuissa ja muu tekijyyden manipulointi, itsensä plagiointi tai huolimaton ja harhaanjohtava raportointi).

Jos on aihetta epäillä hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyä, tulee tutkimuseettinen epäily selvittää TENK:n ohjeistuksen mukaisesti. Tutkintaprosessi on kolmiportainen:
1) kirjallinen ilmoitus
2) esiselvitys ja
3) varsinainen tutkinta.
Itä-Suomen yliopistossa kaikista loukkausepäilyistä ilmoitus tehdään aina rehtorille, joka vastaa päätöksenteosta koko prosessin ajan.

Tutkimuseettisissä ongelmissa voit ottaa yhteyttä tutkimusetiikan tukihenkilöihin (intrassa, vaatii UEF kirjautumisen).

Sisäilmaongelmat

UEF intraan on koottu toimintaohjeita koskien sisäilmaa ja sisäympäristöä (vaatii UEF-kirjautumisen).

Vertaistuki tohtorikoulutuksessa

Väitöskirjatutkijoiden yhdistys ItäVä

Itä-Suomen yliopiston väitöskirjatutkijat (ItäVä) on väitöskirjatutkijoinen oma järjestö, joka toimii molemmilla kampuksilla.

Vertaismentorointitoiminta

Vertaismentoroinissa saman asian parissa toimivat henkilöt (tässä tapauksessa väitöskirjatutkijat) jakavat kokemuksiaan ja osaamistaan pienryhmässä. Vertaismentoroinnissa ei ole erikseen kokenutta mentoria ja aloittelevaa aktoria, vaan tasavertaiset kollegat tukevat toisiaan.

Voit osallistua vertaismentorointitoimintaan (sekä vertaismentorina että ryhmän jäsenenä) missä tahansa vaiheessa tohtoriopintojasi. Koulutettu vertaismentori toimii kaksoisroolissa: tapaamisten koollekutsuvana ohjaajana ja ryhmän jäsenenä. Vertaismentoroinnin tiedetään olevan palkitsevaa kaikille osapuolille. Toiminta tukee työhyvinvointia, osallisuuden tunnetta ja ammatillista kasvua.

Vertaismentorointiryhmät ovat sitoutuneita pienryhmiä. Ne kokoontuvat itse sopimassaan rytmissä keskustelemaan osallistujille tärkeistä, tutkimusta ja kokonaisvaltaisesti tutkijakoulutuskokemusta käsittelevistä asioista. Ryhmiä pyritään järjestämään sekä kampuskaupungeissa että verkossa suomen- ja englannin kielellä.

Vertaismentorointitoiminta on opintopisteellistetty

Vertaismentorikoulutukseen haluavat ilmoittautuvat tohtorikoulun opintojaksolle ”Peer Mentoring and Collegial Relationships” (1–2 op). Osallistujat koulutetaan syyslukukaudella ja vertaismentorointiryhmät aloittavat kevättalvella. Vertaismentorointikoulutus koostuu kolmesta tapaamisesta, jotka toteutetaan verkossa (1 op). Vertaismentorointiryhmän vetäminen viisi tai useamman tapaamisen verran kerryttää yhteensä 2 opintopistettä. Saat siitä arvokasta kokemusta työelämän kollegiaalisten suhteiden luomisesta ja yhteisöllisyyden ylläpitämisestä, hyvää mieltä sekä 2 opintopistettä. Opintojakso järjestetään syyslukaudella.

Miten pääsen vertaisryhmän jäseneksi?

Ryhmän jäseneksi haetaan avoinna olevien vertaismentorointiryhmiä mainosten ja ilmoittautumislomakkeen avulla. Ryhmiä mainostetaan tohtorikoulun uutiskirjeessä Viva Engagessa. Kevään 2025 ryhmät täytettiin helmikuussa. Lisätietoja antaa yliopistonlehtori Ira Virtanen (ira.virtanen@uef.fi).

Palvelut ja tekninen tuki väitöskirjatutkijoille

Digipalvelut (Dipa)

Digipalvelut (Dipa) on yliopistopalveluihin kuuluva IT- ja opetusteknologiapalveluita tuottava asiantuntijayksikkö. Dipaan voit ottaa yhteyttä soittaen, chat-palvelun, sähköpostin tai asiointipalvelun (ks. alla) kautta.

Asiointipalvelut

Asiointipalvelu on sähköinen palvelu, johon UEF-tunnuksella kirjautumalla pääset mm. täyttämään erilaisia hakemuksia. Voit esimerkiksi hakea lisäkäyttöoikeuksia tunnuksellesi, vaihtaa salasanan, tilata ohjelmistolisenssin, hakea tutkintotodistuksen tohtorintutkinnosta tai rekisteröityä tutkijaksi, jolloin saat käyttöösi tutkijan levytilan.

Kirjaston palvelut

Kirjasto tarjoaa tiloja työskentelyyn sekä erilaisia palveluita tutkijoille. Lue lisää uuden asiakkaan oppaasta.

Oppari ja Oppitupa

Opparin palvelutiskiltä saat tietoa mm. tietokoneista ja ohjelmista. Opparin aukioloajat ja tarkemmat kuvaukset palveluista löydät Kamusta.
Mikäli toimit opettajana UEFissa, saat pedagogista ja teknistä tukea tieto- ja viestintätekniikan ja sosiaalisen median opetuskäyttöön Oppituvasta. Lisätietoa Oppituvan tarjoamista palveluista löydät intrasta (vaatii UEF-kirjautumisen).

Koulutuspalveluiden asiakaspalvelu

Koulutuspalveluiden asiakaspalvelutiski tarjoaa yleistä opintoneuvontaa, lisätietoa  yliopistoon ilmoittautumisesta ja opinto-oikeuksista sekä ylläpitää opiskelijarekisteriä. Palvelutiskiltä saa myös opiskelijatodistukset sekä opintosuoritusotteet.

Joensuun ja Kuopion yhteinen palvelunumero on 029 445 8900 ja sähköposti: opiskelu@uef.fi

Asiakaspalvelutiski sijaitsee Joensuussa Aurora-rakennuksen 1. kerroksessa (Yliopistokatu 2) ja Kuopiossa Canthia -rakennuksen 2. kerroksessa (Yliopistonrinne 3). Lisätietoa koulutuspalveluiden aukioloajoista.

Kansainväliset liikkuvuuspalvelut

Kansainvälisistä liikkuvuuspalveluista saat tukea ja neuvontaa esim. Erasmus- harjoittelua sekä opettaja- ja -henkilökuntavaihtoa koskien. Yhteyttä voit ottaa sähköpostiosoite (international@uef.fi) tai vierailemalla paikan päällä Joensuussa Aurora-rakennuksessa, sisäänkäynti A, 1. krs ja Kuopiossa Canthia -rakennuksessa, 2. krs (Oppari).

Lue lisää tutkijavaihtomahdollisuuksista Kamussa.

Tietoaineistot ja tiedon haku

Itä-Suomen yliopiston kirjaston kokoelmissa on elektronisia ja painettuja tietoaineistoja pääasiassa yliopiston koulutus- ja tutkimusaloilta. Kokoelmat sisältävät tutkimuskirjallisuutta, kurssikirjoja, kausijulkaisuja, opinnäytteitä, tietokantoja, hakuteoksia, elektronisia julkaisuja ja valikoitua open access -aineistoa. Sekä painettuja että e-aineistoja voi hakea UEF-Primosta. Lisätietoa löydät kirjaston tietoaineistot- sivuilta.

Kirjasto järjestää tohtorikoululle yleisiin valmiustaitoihin kuuluvan Tutkimuksen tiedonhaku ja hallinta- kurssin, jonka suorittamisen jälkeen hallitset oman tieteenalasi keskeisimmät tietokannat ja systemaattisen tiedonhaun prosessin.

Tieteellinen kirjoittaminen ja julkaiseminen

Kielikeskus tarjoaa väitöskirjatutkijoille opetusta tieteellisestä kirjoittamisesta:

  • Research Writing in English (4 op)
  • Tieteellinen kirjoittaminen väitöskirjatutkijoille (2 op)

Kirjaston kautta voit hyödyntää erilaisia tieteellisen kirjoittamisen oppaita. Tutusta esimerkiksi teoksiin Tohtoritakuu ja Tieteellinen kirjoittaminen.

Kirjasto tarjoaa neuvontaa mm. julkaisukanavan valintaan, yliopiston kirjoittajamaksutukeen ja kustantajien APC-maksutukiin sekä tekijänoikeuksiin liittyen. Kirjasto myös ylläpitää avointa eRepository -julkaisuarkistoa (eRepo), johon tallennetaan opinnäytetyöt sekä rinnakkaistallennetaan tieteellisiä artikkeleita ja tutkimusdatan metatietoja avoimen tieteen hengessä.

Kaikkien tieteellisten julkaisujen tiedot tallennetaan UEF CRIS-tutkimustietokantaan, josta löydät lisätietoa Tohtorikoulutuksen tietokanavat ja -järjestelmät -sivulta.

Avoin tiede, tietosuoja ja aineistonhallinta

UEFin julkaisu- ja datapolitiikan tavoitteena on, että julkisin varoin tuotettu tutkimustieto on laajamittaisesti tiedeyhteisön ja yhteiskunnan hyödynnettävissä, mikä edellyttää tutkimuksen menetelmien, tulosten, aineistojen ja julkaisujen avaamista. Lisätietoa avoimesta tieteestä ja avoimesta julkaisemisesta löydät kirjaston julkisilta sivuilta. Kirjasto järjestää myös tohtorikoulun yleisiin valmiustaitoihin kuuluvaa Basics of Open and Responsible Science- opintojaksoa (2 op), joka tarjoaa avoimen tieteen perusvalmiudet.

Osana avoimen tieteen kansallisia tavoitteita on, että jokainen tutkimusprojekti laatii aineistonhallinnan suunnitelman (eng Data Management Plan, DMP), millä varmistetaan tutkimusaineiston käsittely niin, että se voidaan luotettavasti todentaa ja/tai avata.

Aineistonhallintasuunnitelma

Tutkimusta aloitettaessa on hyvä tehdä aineistonhallintasuunnitelma, jossa kuvataan hankkeessa syntyvän tutkimusaineiston käsittely. Suunnitelmassa kuvataan mm. tutkimuksessa syntyvät aineistotyypit, aineiston omistajuus, aineistoon liittyvät eettiset seikat, aineiston tallennus ja varmuuskopiointi, sekä aineistoon liittyvän taustatiedon (ns. metadata) tallennus. Aineiston dokumentaation tulisi noudattaa FAIR (Findable, Accessible, Interoperable, Reproducible) periaatteita jotta tutkimusaineistoa voidaan avata. Vaikka aineistoa ei voitaisikaan avata esimerkiksi henkilötietosuojalain nojalla, se tulee dokumentoida niin, että sen voi tarvittaessa todentaa luotettavasti. Aineistonhallintasuunnitelman tulisi olla ns. dynaaminen dokumentti, jota päivitetään koko tutkimusprojektin ajan. Tukea aineistonhallintasuunnitelman laatimiseen saat kirjaston järjestämältä Tutkimusaineiston hallinnan perusteet- kurssilta (1 op). Lisäksi kirjasto tarjoaa muuta tukea tutkimusaineistojen hallintaan tutkimuksen eri vaiheissa.

Henkilötietojen käsittely ja tietosuoja

Mikäli käsittelet tutkimuksessasi henkilötietoja, on sinun huomioitava niitä koskeva tietosuoja. Tietosuojalla tarkoitetaan henkilötietojen käsittelyä koskevien säädösten huomioon ottamista ja sen tarkoituksena on hyviin käytäntöihin ohjaaminen ja yksityisyyden suojan turvaaminen henkilötietojen käsittelyssä. Henkilötietojen asianmukainen käsittely on hyvä kuvata myös aineistonhallintasuunnitelmassa.

Lisätietoa aiheesta:

UEFin henkilöstön on suoritettava Navisec Flex -tietoturvan ja tietosuojan verkkokoulutuspalvelun tietoturva ja tietosuoja-osio hyväksytysti kolmen vuoden välein.

Tutkimusaineiston turvallinen säilytys

Tutkimus- ja tietoaineistot jaetaan niihin kohdistuvia salassapito- ja julkisuusvaatimuksia lähtökohtana käyttäen kolmeen eri ryhmään: korkean suojaustason tietoaineistoihin, perussuojaustason tietoaineistoihin sekä julkisiin tietoihin. Digipalvelut tarjoavat tutkimusaineistojen tallentamiseen ja säilyttämiseen varmistettua tutkijan levytilaa (50 GB) ja varmistamatonta tutkijan levytilaa (2 TB) sekä REDCap-datanhallintapalvelua. Lisätietoa tietoturvaan liittyvistä palveluista, tietoaineistojen käsittelyohjeet, tietoturvasäännöt sekä muuta aiheeseen liittyvää tietoa löydät UEF intrasta (vaatii UEF-kirjautumisen). Tutkimusaineistojen säilytys on hyvä kuvata myös aineistonhallintasuunnitelmassa.

Tutkimus- ja tilastomenetelmät

Tietoarkiston verkkosivuilta löydät Tutkimusmenetelmien verkkokäsikirjan. Linkkejä tutkimusmenetelmien valintaan liittyviin itseopiskelumateriaaleihin löydät Kirjaston sivuilta. Menetelmäopintoja löydät myös joidenkin tohtoriohjelmien tieteenalakohtaisten opintojen tarjonnasta.

Tilastotieteen oppiaineen tarjoamia opintoja voi sisällyttää tohtoriopintoihin, mikäli ne sopivat tutkintorakenteeseen. Tarjolla on mm. itsenäisesti opiskeltavat työvälinekurssit R- ja SPSS-ohjelmien käytöstä. Huom! Tarkista vaatimukset vaadittujen edeltävien opintojen osalta.

Tilastotieteen oppiaine tarjoaa myös neuvontaa väitöskirjatutkijoille, jotka ovat hankkineet tilastotieteen perustiedot suorittamalla tilastotieteen ensimmäisen vuoden kursseja vastaavat opinnot ja joiden oma ohjaaja ei pysty asiassa auttamaan.

Lue lisää tilastotieteen oppiaineen tarjoamista opinnoista ja neuvonnasta.

Tutkimuseettiset ohjeet

Hyvä tieteellinen käytäntö

Hyvä tieteellinen käytäntö luo pohjan kaikelle tutkimustoiminnalle. Sillä tarkoitetaan kaikissa tutkimuksen vaiheissa harjoitettavaa rehellisyyttä, yleistä huolellisuutta ja tarkkuutta, tieteellisen tutkimuksen kriteerien mukaisten ja eettisesti kestävien menetelmien käyttöä sekä kunnioitusta ja vastuullisuutta toisia tutkijoita kohtaan. Hyvään tieteelliseen käytäntöön liittyy myös tietoaineistojen vastuullinen käsittely sekä avoimuus tutkimuksen tulosten ja sidoksellisuuksien suhteen.

Vastuu hyvän tieteellisen käytännön noudattamisesta kuuluu ensisijaisesti sinulle itsellesi tutkijana, mutta myös ohjaajallesi, koko tutkimusryhmällesi, yksikkösi johtajalle sekä Itä-Suomen yliopiston johdolle.

Hyvän tieteellisen käytännön lisäksi sinun tulee ottaa tutkimuksessasi huomioon voimassa oleva lainsäädäntö. Itä-Suomen yliopistossa hyvän tieteellisen käytännön loukkauksia valvoo yliopiston johto ja rehtori.

Opetusministeriön asettama valtakunnallinen Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) on antanut ohjeet tutkimuksen hyvästä tieteellisestä käytännöstä (pdf) sekä suosituksen tieteellisten julkaisujen tekijyydestä (pdf).

Lisäksi Suomen yliopistot UNIFI ry ja Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) ovat laatineet yliopistoille suosituksen Tutkimuseettisiä näkökohtia väitöskirjan ohjaus- ja tarkastusprosessiin (pdf).

Sinun, kuten jokaisen väitöskirjatutkijan, tulee olla tietoinen hyvästä tieteellisestä käytännöstä ennen tutkimustyösi aloittamista.

Tutkimuksen eettinen ennakkoarviointi ja tutkimusluvat

Tutkimuseettiset toimikunnat tekevät tutkimuksen eettistä ennakkoarviointia. Toimikunnat antavat lausuntoja tutkimuksen eettisestä hyväksyttävyydestä. Ennakkoarviointi ei siirrä sinun vastuutasi omasta tutkimuksestasi ja sen eettisyydestä eettiselle toimikunnalla. Eettinen ennakkoarviointi suojelee tutkittavia ja varmistaa tutkijan oikeusturvaa.

Voit myös tarvita tutkimuksellesi tutkimusluvan. Tutkimuslupakäytännöt vaihtelevat tieteenalasta ja tutkimustyypistä riippuen.

Mikäli käytät sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnassa syntyneitä asiakas- ja rekisteritietoja muussa kuin siinä ensisijaisessa käyttötarkoituksessa, jonka vuoksi ne on alun perin tallennettu, on sinun haettava tilastoaineistoa tietopyynnöllä ja yksilötasoinen aineisto tietolupahakemuksella Findatalta. Lisätietoa toisiolaista kirjaston sivuilta.

Sekä eettisen ennakkoarvioinnin että tutkimusluvan hakemiseen on varattava aikaa, sillä näiden käsittely noudattaa yleensä sovittua tapaa ja aikataulua.

Käsikirjoitusten alkuperäisyyden tarkistus

Turnitin on tekstin alkuperäisyyden tarkistamiseen käytettävä työkalu ja voit käyttää sitä apunasi aina kirjoittaessasi. Voit esim. tarkastaa sillä tieteellisten artikkeleiden käsikirjoitukset ennen lehteen lähettämistä. Opinnäyte on aina tarkistettava Turnitin-plagiaatintunnistusjärjestelmällä ennen kuin se lähetetään esitarkastajille arvioitavaksi. Lisätietoa aiheesta: Väittelylupa ja väitöskirjan tarkastaminen.

Tekoälyn käyttäminen tutkimuksessa

Tekoälyn käyttöön liittyy muun muassa tutkimusetiikkaan, tekijänoikeuksiin ja tietojen salassapitoon liittyviä näkökohtia. Tutusta huolella Tekoälyn käyttäminen opetuksessa ja tutkimuksessa -sivuun Kamussa sekä Tekoäly Itä-Suomen yliopistossa -sivuun intrassa (vaatii UEF-kirjautumisen).

Opi lisää tutkimusetiikasta ja vastuullisesta tieteestä

Tutkimusetiikan perusteet

Tutkimusetiikan perusteet -opintojaksolla tutustut eettiseen ajatteluun ja tutkimuksen eri vaiheisiin liittyviin eettisiin kysymyksiin.

Vastuullinen tiede-sivusto

Vastuullinen tiede -sivusto kokoaa yhteen osoitteeseen ajantasaisen tiedon vastuullisesta tieteestä: hyvästä tieteellisestä käytännöstä, tutkimusetiikasta, vastuullisesta tiedeviestinnästä ja avoimen tieteen kulttuurista.