Opiskelijaruokailu
Sähköposti
Viva Engage
Peppi
eLearn Moodle
DigiCampus
Lukari
Kirjasto
MOT-sanakirjat
Sykettä.fi
ISYY
UEF Connect
uef.fi
UEF-verkkokauppa
Peppi
uef.fi
Heimo
Peppi UEF
Ajankohtaista
Uudelle opiskelijalle
Tohtorikoulutus
Opintoyhteisöt
Opiskelijoiden tukikanavat
Sivuaineet ja muut opinnot
Opinto-oppaat
Vaihto-opiskelu ja kansainvälistyminen
Osaamisen tunnustaminen
Opintoneuvonta
Lukuvuoden ajankohtia
Kampukset, tiedekunnat
Yliopistosanastoa
Sulje

Tarkenna hakuasi

Target Groups: Jatkotutkinto-opiskelija

Urasuunnittelun tuki tohtoriopinnoissa

Urasuunnitelma

Urasuunnittelu on hyödyllistä aloittaa jo tohtoriopintojen alussa monestakin syystä. Se auttaa sinua laatimaan osaamistavoitteita ja päämääriä, hankkimaan proaktiivisesti tietoja ja taitoja, huomaamaan kuinka voit käyttää osaamistasi erilaisissa tehtävissä sekä kasvattamaan luottamusta itseesi ja uramahdollisuuksiisi.

URA-T on Moodle-pohjainen työkalu, jonka avulla voit laatia urasuunnitelman sekä pohtia osaamistasi ja urasi kehittymistä eri vaiheissa väitöskirjatutkimustasi. Se koostuu neljästä vaiheesta: 1) tutkijan perustaidot, 2) tutkijana kasvaminen, 3) tutkijana kypsyminen ja 4) tutkijana itsenäistyminen. Työkalua voit käyttää itsenäisesti tai yhdessä ohjaajasi kanssa esim. osana vuosittaista urakeskustelua. Ensimmäinen vaihe sopii erinomaisesti JHOPSin laatimisen yhteyteen.

Urasuunnitteluun ja työnhakuun liittyvä koulutus

Urasuunnittelun tueksi ja työnhakuvalmiuksien parantamiseksi tohtorikoulu tarjoaa kaksi vuosittain järjestettävää opintojaksoa:

  • 1145021 Career planning portfolio for doctoral researchers, jonka aikana tutkitaan omia vahvuuksia, kiinnostuksen kohteita, arvoja ja päämääriä sekä tunnistetaan erilaisia mahdollisia uravaihtoehtoja
  • 1145022 Tool for job searching for doctoral researchers, joka keskittyy työnmahdollisuuksien etsimiseen sekä työhakemiseen (mm. hakemusasiakirjat ja työhaastattelu)

Muu koulutus

Työelämätaitoja voit hankkia tohtorikoulun yleisten valmiustaitojen kursseilla (esim. johtajuus tai projektinhallinta) tai muilla yliopiston tarjoamilla opintojaksoilla (esim. yrittäjyysopinnot).

Muut palvelut

  • Kudin.fi on itsearviointiväline, joka tukee sinua urasuunnittelussasi opintopolulla.
  • Jobteaser on UEFin käyttämä ura- ja rekrytointiportaali. Lisätietoa Jobteaserista Kamussa.

Tietosuojaohje opiskelijoille

Käsitteletkö harjoitustöissä tai opinnäytetyössäsi henkilötietoja?

Henkilötietoja ovat kaikki sellaiset tiedot, jotka voidaan liittää luonnolliseen henkilöön siten, että tämä voi tulla tunnistetuksi suoraan tai epäsuorasti. Suoria tunnisteita ovat esim. nimi, henkilötunnus, valokuva, videokuva, ääni, nimenmukainen sähköpostiosoite ja perinteinen allekirjoitus. Epäsuorasti henkilö voi tulla tunnistetuksi, jos hänestä on tiedossa riittävä määrä ns. epäsuoria tunnisteita ja niiden avulla henkilö voidaan tunnistaa ilman kohtuutonta vaivaa, esim. tiedetään henkilön ammattinimike ja työpaikka tai joku annettu asema (kaupunginhallituksen puheenjohtaja), jolloin henkilön tunnistaminen ei vaadi suurtakaan vaivaa.

Henkilötietojen käsittelystä säädetään tietosuojalainsäädännössä (EU:n yleinen tietosuoja-asetus [EU 2016/679], kotimainen tietosuojalaki [1050/2018] sekä erityislainsäädäntö). Henkilötietojen käsittelyä ovat kaikki sellaiset toimet, jotka kohdistetaan henkilötietoihin, esim. katselu, kerääminen, tallentaminen, järjestäminen, säilyttäminen, muokkaaminen, pseudonymisointi, anonymisointi, poistaminen tai tuhoaminen.

Henkilötietoja käsitellään opiskelun yhteydessä yleensä joko opinnäytetyötä tehtäessä tai opintojen yhteydessä erilaisissa harjoitustehtävissä.

Pääsääntöisesti opinnäytteen tekijä kerää ja käsittelee henkilötietoja, jos opinnäyte liittyy elossa oleviin ihmisiin. Tietosuoja-asetusta ei sovelleta vainajiin, mutta tulee silti muistaa, että vainajan henkilötiedot voivat viitata myös hänen elossa oleviin jälkeläisiinsä, jotka voivat tulla tunnistetuiksi, vaikka eivät olisikaan tutkimuksen kohteena. Valmiiksi anonymisoitujen aineistojen käsittelyyn, joita saa esim. Tietoarkistosta, ei sovelleta tietosuojasäännöksiä. Tietosuojasääntely koskee myös julkaistuja henkilötietoja, kuten verkosta kerättäviä henkilötietoja.

Opiskelija voi kerätä henkilötietoja useilla eri tavoilla esimerkiksi

  • kyselylomakkeella (esim. Webropol)
  • haastattelemalla
  • havainnoimalla
  • keräämällä henkilötietoja verkkopalveluista (sosiaalinen media, erilaiset yritysten tai julkisten henkilöiden verkkosivut jne.)

Haastateltavan ääni, valokuva tai video ovat henkilötietoa. Nimettömänäkin vastattavassa kyselytutkimuksessa käsitellään henkilötietoja, jos kerätyistä tiedoista voidaan tunnistaa vastaaja suoraan taikka välillisesti. Pelkkien taustamuuttujien kerääminen voi johtaa henkilön tunnistamiseen (esim. ikä, sukupuoli, asuinpaikka, ammattinimike, työpaikka). Tunnistettavuus ei edellytä, että suuren joukon pitäisi tunnistaa henkilö, riittää että henkilön lähipiiri tai tutkimusta tekevä voi hänet tunnistaa.

Henkilötietojen käsittely erilaisten opintoihin liittyvien harjoitustehtävien yhteydessä (ei opinnäytetyö) voidaan katsoa kuuluvan henkilökohtaisessa toiminnassa tapahtuvaksi käsittelyksi (ns. kotitaluskäyttö), jolloin tietosuoja-asetusta ei sovellettaisi harjoitustehtäviin, mutta asianmukainen henkilötietojen käsittely tulee silloinkin huomioida (vrt. Edinburgh University: If your research is strictly for domestic purposes related to your own personal academic use whilst studying at the University, then your research may be exempt from the Data Protection Laws. However, you should still work as if the legislation applies as it also aligns with ethical best practice). Opinnäytetyön tekemistä varten kerättävien henkilötietojen käsittelyä ei sen sijaan voida katsoa kuuluvaksi ns. kotitalouskäytön piiriin.

Mitä tulee huomioida ennen henkilötietojen käsittelyn aloittamista?

Ennen henkilötietojen käsittelyn aloittamista:

  1. Määrittele mahdollisimman tarkasti mitä, mihin ja miten henkilötietoja käsittelet (esim. tutkimussuunnitelmassa).
  2. Kuvaa opinnäytetyössä/tutkimuksessa tarvittavien henkilötietojen käsittelyä ja säilytystä koskevat asiat osana tutkimussuunnitelmaasi (tai muuta vastaavaa kirjallista dokumenttia). Muista, että ylimääräisiä/tarpeettomia tietoja ei saa kerätä (henkilötietojen minimointi). Muista myös, että voit käyttää tietoja vain kuvattuun tarkoitukseen (käyttötarkoitussidonnaisuus).
  3. Arvioi ja tunnista rekisterinpitäjä. Rekisterinpitäjä on se, joka määrittelee henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset ja keinot. Lähtökohtaisesti opinnäytetyössä ja tutkimustoiminnassa henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset ja keinot määritellään tutkimussuunnitelmassa (tutkimuskysymykset = henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset, tutkimusmenetelmät = henkilötietojen käsittelyn keinot). Jos suoritat tutkimuksen itsenäisesti itse tekemääsi tutkimussuunnitelmaan nojautuen, olet rekisterinpitäjä. Jos opiskelija ja joku muu taho (esim. toinen opiskelija, yliopisto, sairaala) yhdessä määrittelevät henkilötietojen käsittelyn tavoitteet ja keinot, kyse on yhteisrekisterinpitäjyydestä. Tällöin edellytetään, että aineisto tallennetaan yliopiston tietoturvakäytänteiden mukaisesti (eli et voi tallentaa aineistoa omalle koneellesi). Jos opiskelija tekee opinnäytteen osana tutkimushanketta, sen aineistosta ja sen määrittelemin tutkimuskysymyksin ja opinnäytetyö on osa tutkimushankkeen julkaisuja, rekisterinpitäjä on yleensä sama taho, joka muutoinkin vastaa kyseisestä tutkimusrekisteristä. Yksittäisissä toimeksiantotutkimuksissa (tyypillisesti joku työelämän organisaatio/yritys) tilaaja voi määritellä henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset ja keinot, jolloin se voi olla rekisterinpitäjä. Tällöin opiskelijan tulee noudattaa tilaajan antamia tietosuoja- ja tietoturvaohjeita.Määriteltäessä opinnäytetyötä varten kerättävän datan rekisterinpitäjyyttä, pohdi seuraavia asioita yhdessä ohjaajasi kanssa kuka päättää (kysymysluettelon lähde: THL:n tietosuojavastaava Jarkko Reitun muistio rekisterinpitäjyydestä 8.5.2020):
    • henkilötietojen käsittelyn aloittamisesta (aloittaa henkilötietojen käsittely ja hyötyy siitä)
    • miksi henkilötietoja käsitellään (käsittelyn tarkoitus)
    • mitä henkilötietoja käsitellään
    • miten kauan henkilötietoja käsitellään/säilytetään/arkistoidaan
    • ketkä saavat käsitellä henkilötietoja ja mihin niitä siirretään
    • miten henkilötietoja käsitellään (käsittelyn keinot)
  4. Laadi tietosuojaseloste, jossa kuvaat henkilötietojen käsittelyn. Tietosuojaseloste kannattaa laatia, vaikka et keräisi suoria henkilötunnisteita ja riski henkilön tunnistamiseen epäsuorilla tunnisteilla olisi hyvin pieni. Tietosuojaseloste jää sinulle itsellesi ja voit tarvittaessa sillä osoittaa, että olet noudattanut tietosuojalainsäädäntöä. Halutessasi voit liittää sen opinnäytetyösi liitteeksi (jos olet itse rekisterinpitäjä, niin poista julkaistavasta tietosuojaselosteesta yhteystiedot, jätä näkyviin vain nimesi).
  5. Laadi tutkittaville tiedote tutkimuksestasi. Mieti miten hoidat tiedottamisen.
  6. Jos keräät henkilötietoja esim. viranomaisen henkilörekisteristä, saatat tarvita tutkimusluvan. Tietosuojaseloste on hyvä liittää tutkimuslupa-anomukseen.
  7. Varmista, ettei tietoja tarvitse siirtää muille, eikä EU/ETA-alueen ulkopuolelle ns. kolmansiin maihin. Henkilötietojen siirto kolmansiin maihin on kiellettyä ilman tietosuoja-asetuksessa säädettyjä suojatoimia. Jos käytät esim. ilmaisia pilvipalveluita omalla mobiililaitteellasi tai tietokoneellasi, tiedot voivat siirtyä EU/ETA alueen ulkopuolelle.
  8. Jos opinnäytetyössäsi käsitellään laajasti ns. arkaluonteisia henkilötietoja (esim. terveystiedot, rotu, uskonnollinen tai poliittinen vakaumus, ammattiliittoon kuuluminen, seksuaalinen suuntautuminen), saatat joutua tekemään myös tietosuojan vaikutustenarvioinnin, jossa arviot henkilötietojen käsittelyn aiheuttamaa riskiä tutkittaville. Vaikutustenarvioinnin tarpeellisuuden voit selvittää tekemällä tietosuojan ennakkoarvion, jonka perusteella voit päätellä tuleeko vaikutustenarviointi tehtäväksi.
  9. Ohjaaja ja opiskelija arvioivat eettisen ennakkoarvioinnin tarpeen. Itä-Suomen yliopistossa opinnäytetöitä ei lähtökohtaisesti käsitellä UEFin tutkimuseettisessä toimikunnassa. Opinnäytetöiden aiheiden tulee olla sellaisia, ettei niistä tarvitse pyytää eettistä ennakkoarvioita.

Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus, käsittelyn oikeusperuste ja suostumuksen pyytäminen

Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus ja oikeusperuste eivät ole sama asia. Käsittelyn tarkoitus tarkoittaa sitä, että henkilötiedot kerätään vain tiettyä käyttötarkoitusta varten (esim. palvelussuhteen hoitaminen, asiakassuhteen ylläpito, jäsentietojen ylläpito, potilaan hoidon suunnittelu toteutus ja seuranta, opinnäytetyön tekeminen, tietty tieteellinen ja historiallinen tutkimus, tilastointi, yleisen edun mukainen arkistointi). Jokainen tieteellinen tutkimus tai opinnäytetyö tieteellisenä tutkimuksena on oma erillinen käyttötarkoituksensa, koska tutkimussuunnitelmissa määritellään erikseen tutkimuskysymykset (= henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset) ja tutkimusmenetelmät (=henkilötietojen käsittelyn keinot).

Henkilötietojen käsittelylle pitää aina olla laillinen käsittelyperuste ja se on määritettävä ennen käsittelyn aloittamista. Perustetta ei voi vaihtaa toiseen sen jälkeen, kun käsittely on sidottu johonkin perusteeseen. Käsittelyperuste vaikuttaa siihen, mitä oikeuksia tutkittavilla on suhteessa rekisterinpitäjää. Tieteellisessä tutkimuksessa oikeudellinen käsittelyperuste on yleensä yleinen etu (käsittely on tarpeen yleisen edun mukaisen tehtävän suorittamiseksi tarkemmin tieteellisen tutkimuksen tekemiseksi).

Käsittelyperuste kirjataan tietosuojaselosteeseen ja se kerrotaan myös tutkittaville annettavassa informaatiossa. Jos opinnäytteen suunnitelma (kandityö) ei täytä tutkimusalalle asetettuja tieteellisyyden kriteereitä, käsittelyn oikeusperuste ei voi olla yleisen edun mukainen tieteellinen tutkimus, vaan perusteena tulee käyttää esimerkiksi tutkittavan suostumusta.

Kaikilta, joilta tietoa kerätään suoraan, tarvitaan aina myös suostumus osallistua tutkimukseen (ns. eettinen osallistumissuostumus, ei suostumus henkilötietojen käsittelyyn). Osallistumissuostumuksen voi pyytää joko kirjallisena, suullisena haastattelun alussa tai kyselytutkimuksessa rastitettavana kohtana sen jälkeen, kun tutkittava on saanut erillisen tiedotteen tutkimuksesta.

  • Esimerkki: Webropol-kyselyissä opinnäytteen tekijä voi tehdä kyselyn yhteyteen erillisen johdantokappaleen [=tiedote tutkittavalle], jossa kerrotaan yleistiedot tutkimuksesta sekä tarkemmin henkilötietojen käsittelystä tutkimuksen yhteydessä (tietosuoja-asetuksen määrittämät tutkittavalle annettavat tiedot). Informaatio voi olla myös linkkinä tai tiedostona kuitenkin siten, että se voidaan lukea ennen suostumuksen antamista ja on erillään suostumuksesta. Informaatio voidaan antaa myös erillisesti ennen kyselyyn vastaamista esim. jos tutkittavat rekrytoidaan sähköpostitse. Kyselyn yhteyteen tehdään suostumus siten, että tutkittava voi sen rastittaa ennen kuin pääsee vastaamaan kyselyyn. Muistathan poistaa keräämäsi tiedot Webropolista viimeistään tutkimuksesi päätyttyä.
  • Suostumus voidaan kysyä myös suullisesti haastattelun alussa kuitenkin niin, että informaatio tutkimuksesta ja henkilötietojen käsittelystä on annettu ennen suostumuksen kysymistä joko kirjallisena tai suullisena.
  • Suostumus voidaan kysyä myös kirjallisena. Muista kuitenkin, että pyytäessäsi kirjallisen suostumuksen otat siihen allekirjoituksen, joka sisältää suoran henkilötunnisteen ja siten keräämäsi suostumukset muodostavat myös henkilörekisterin.
  • Kun käytät suostumusta käsittelyn henkilötietojen käsittelyn oikeusperusteena, pyydä myös suostumus henkilötietojen käsittelyyn (kuvaamaasi käyttötarkoitukseen).

UEFin tarjoamat mallipohjat, joita tarvitset:

(Luetteloa mallipohjista ylläpidetään Intrassa, johon vaaditaan kirjautuminen)

  • Tietosuojaseloste
  • Tutkittavan informointi
  • Suostumus tutkimukseen osallistumiseen
  • Suostumus henkilötietojen käsittelyyn ja tutkimukseen osallistumiseen
  • Tietosuojan ennakkoarvio
  • Tietosuojan vaikutustenarviointi

Säilytä dokumentit itselläsi vähintään sama aika, jonka säilytät tutkimusaineistoasi.

Huolehdi riittävästä tietoturvasta

Opinnäytteen aineisto kannattaa pseudonymisoida (suorien tunnistetietojen poisto ja säilytys erillään) tai anonymisoida (kaikki henkilötiedot poistetaan siten, että mitään mahdollisuutta palata tunnisteelliseen tietoon ei enää ole) suojatoimena. Opiskelijan täytyy tallentaa aineisto tietoturvalliseen paikkaan joko yliopiston tarjoamille alustoille tai omalle tietokoneelle huolehtien aineiston riittävästä suojauksesta.

Jos henkilötietoa häviää tai joutuu sivullisten saataville, on kyse ns. tietoturvapoikkeamasta/-loukkauksesta. Jos epäilet tällaista tapahtuneen, ilmoita siitä välittömästä lisäohjeiden saamiseksi: abuse@uef.fi tai tietosuoja@uef.fi. Poikkeama/loukkaus on kyseessä yleensä myös silloin, jos tiedon tallennusvälinen katoaa tai varastetaan (kuten puhelin tai tietokone).

Huomaathan myös, että et voi keskustella tutkittavalta saamistasi luottamuksellisista henkilötiedoista sivullisten kanssa. Salassapitovelvollisuuteen kuuluvat kielto näyttää tai luovuttaa asiakirjaa sivulliselle (asiakirjasalaisuus), kielto paljastaa salassa pidettävän asiakirjan sisältöä ja tallentamaton tieto, joka asiakirjaan merkittynä olisi salassa pidettävä (vaitiolovelvollisuus) sekä kielto käyttää salassa pidettävää tietoa omaksi tai toisen hyödyksi tai vahingoksi (hyväksikäyttökielto). Opinnäytetyön ohjaajasi kanssa voit tarvittaessa läpikäydä aineistoa, koska hän ei ole opinnäytteeseesi nähden ulkopuolinen ja nimeät hänet tietosuojaselosteessa. Huomaathan kuitenkin, että jos olet itse rekisterinpitäjä aineiston luovuttaminen yliopistolle toiseen tarkoitukseen (ei tieteelliseen tutkimukseen), ei yleensä ole mahdollista.

Mitä tapahtuu henkilötiedoille, kun opinnäytetyösi on valmis?

Tutkimuksen jälkeen henkilötietoja sisältävä tutkimusaineisto on pääsääntöisesti hävitettävä tietoturvallisella tavalla, ettei aineisto päädy sivullisten käsiin. Älä heitä kirjallista aineistoa avoimeen paperinkeräykseen! Yliopistolla on lukollisia tietoturvaroskalaatikoita, joihin kirjallisen aineiston voi toimittaa. Verkkolevylle tai Webropoliin tallennetut tiedostot tulee poistaa ja muu aineisto hävittää tietoturvallisesti. Henkilötiedon elinkaaresta huolehtiminen on erityisen tärkeää. Henkilötietojen käsittelyllä on alku ja loppu. Joskus aineisto voidaan tallentaa tutkimuksen päätyttyä esim. Tietoarkistoon tai kielipankkiin.

Lisätietoja

Tietosuoja (Intrassa, vaatii kirjautumisen)  ja Tietoturvallisuus (Intrassa, vaatii kirjautumisen)

Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ohjeet

Tietosuojavaltuutetun toimiston ohjeet koskien tieteellistä tutkimusta

Ohjausta ja neuvoja saat tarvittaessa Itä-Suomen yliopiston tietosuojavastaavalta: tietosuoja@uef.fi, puh. 050 576 0282.

Valitusosoitus

Valitusviranomainen

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Itä-Suomen hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä osoitetaan valitusviranomaiselle ja se on toimitettava valitusajassa Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaantipäivästä. Ajan laskeminen alkaa tiedoksisaantipäivää seuraavasta päivästä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu kuitenkin vielä seuraavan

Tiedoksisaantipäivä lasketaan seuraavasti:

  • Tavallinen tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle. Vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä.
  • Tavallisessa sähköisessä tiedoksiannossa vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. virka-ajan päättymiseen.

Valituksen sisältö

Valituskirjelmässä on ilmoitettava:

  • päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  • vaatimusten perustelut;
  • mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan;
  • valittajan nimi, postiosoite, puhelinnumero ja muut tarpeelliset yhteystiedot kuten sähköpostiosoite; sekä
  • postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite).

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa, asiamiehensä tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustajansa taikka jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi, postiosoite, puhelinnumero ja muut tarpeelliset yhteystiedot kuten sähköpostiosoite.

Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksen liitteet

Valituskirjelmään on liitettävä:

  • päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä valitusosoituksineen;
  • selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle; sekä
  • asiamiehen valtakirja, jollei oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 32 §:n 2 momentista muuta johdu.

Valituskirjelmän toimittaminen perille

Valituksen voi toimittaa henkilökohtaisesti, postitse maksettuna postilähetyksenä, sähköisellä tiedonsiirtomenetelmällä taikka asiamiestä tai lähettiä käyttäen. Valituksen lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Valituksen on saavuttava valitusviranomaiselle virka-aikana ennen 30 päivän valitusajan päättymistä. Sähköisen asiakirjan tulee olla perillä siten, että se on hallinto-oikeuden käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä valitusajan viimeisenä päivänä ennen kello 16.15.

Hallinto-oikeuden kirjaamon virka-aika on maanantaista perjantaihin kello 8.00-16.15.
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet .

Itä-Suomen hallinto-oikeuden yhteystiedot:
postiosoite: PL 1744, 70101 KUOPIO
käyntiosoite: Minna Canthin katu 64, Kuopio
puhelin: 029 56 42500 (vaihde), faksi: 029 56 42501
sähköposti: ita-suomi.hao@oikeus.fi

Tuomioistuinmaksu

Asian käsittelystä hallinto-oikeudessa peritään tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla oikeudenkäyntimaksu. Maksun suuruus on 270 euroa. Tuomioistuinmaksulaissa on erikseen säädetty tapauksista, joissa maksua ei peritä. Tuomioistuinmaksulaki löytyy Finlexin verkkosivuilta.

Opinnäytteet

Kaikkiin tutkintoihin sisältyy opintojen loppuvaiheessa ohjattu kirjallinen tutkielma, jota kutsutaan opinnäytteeksi. Itä-Suomen yliopistossa opinnäytteitä ovat:

  • kandidaatin tutkielma, farmasian alalla lopputyö (alempi korkeakoulututkinto)
  • pro gradu –tutkielma (gradu), lääketieteessä ja hammaslääketieteessä syventävien opintojen opinnäyte, oikeustieteissä OTM-tutkielma (ylempi korkeakoulututkinto) ja tekniikan koulutusohjelmissa diplomityö
  • lisensiaatintutkimus (lisensiaatin tutkinto)
  • väitöskirja(tutkimus) (tohtorin tutkinto)

Opinnäytteiden laatimisessa tukena ovat seminaarit, joissa osallistujat tyypillisesti esittelevät ja kommentoivat toistensa opinnäytteiden suunnitelmia ja niiden eri vaiheissa. Näin kaikki osallistujat saavat palautetta ja tukea omalle työskentelylleen myös muilta kuin opinnäytteen ohjaajilta.

Opinnäytetöiden saavutettavuudesta on laadittu ohje pohjatiedostona (Word-mallitiedostona ja pdf-tiedostona), jota sovelletaan yliopistossa tehtävissä opinnäytteissä. Opiskelija vastaa opinnäytetyönsä saavutettavuudesta. Saavutettavan opinnäytetyöohjeen lisäksi opiskelijan tulee noudattaa kunkin koulutuksen antamia opinnäytetyön ohjeita. Lisätietoa saavutettavuudesta opiskelijoille (sisältää myös word ohjevideoita).

Opinnäytteiden tavoitteista, muodosta, kielestä ja arviointiperusteista määrätään kyseessä olevan tiedekunnan ja/tai oppiaineen opetussuunnitelmassa. Tarkempia ohjeita on opinto-oppaissa, opintoyhteisöissä sekä lisensiaatin- ja väitöskirjatutkimusten osalta tohtorikoulutuksen Kamu-sivuilta.

Pro gradu -tutkielmaan kuuluvan tiivistelmän ohjeet saat laitokseltasi tai tutkielman ohjaajalta.

Opinnäytteiden tarkastaminen ja arvostelu

Opinnäytteiden tarkastus- ja arvosteluprosessi vaihtelee opinnäytteen tason mukaan.

Kandidaatin tutkielman arvostelee opintojakson opettaja. Pro gradu –tutkielmat, diplomityöt ja syventävien opintojen opinnäytteet arvostelee laitoksen tai osaston johtaja, ja niiden tarkastusprosessi on yhtenäinen koko yliopistossa. Tarkemmin arvioinnista tiedekuntien opinto-oppaissa.

Opiskelijoille, joiden pro gradu –tutkielma, diplomityö tai syventävien opintojen opinnäyte on viivästynyt tai jumissa, on tarjolla gradutalli-toimintaa.

Lisensiaatintutkimusten ja väitöskirjatutkimuksen tarkastusprosessi ja toimintaohjeet löytyvät Kamun tohtorikoulutus-sivuilta:

Opinnäytteiden alkuperäisyys on tarkastettava plagiaatintunnistusjärjestelmässä.

Jos opiskelija on tyytymätön opinnäytteiden arvosteluun, hän saa hakea siihen muutosta päätöksen mukana annettavan oikaisupyyntöosoituksen mukaisesti.

Opinnäytteiden julkisuus ja julkaiseminen

Tutkintoon johtavassa koulutuksessa laaditut opinnäytteet ovat Suomen perustuslain ja julkisuuslain perusteella lähtökohtaisesti julkisia (Suomen perustuslaki 731/1999 12,2 §; Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999 1 §).

Yliopistotutkinnossa harjaannutaan tutkimustyöhön, jonka yksi periaate on avoimuus.

Itä-Suomen yliopisto on sitoutunut avoimen tieteen periaatteisiin ja suosittaa ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytteiden ja lisensiaatintutkimusten Open Access -julkaisemista. Väitöskirjat julkaistaan aina, ja Itä-Suomen yliopiston väitöskirjasarjassa julkaistavista väitöskirjoista tehdään julkaisusopimus.

Pro gradu -tutkielman, diplomityön ja syventävien opintojen opinnäytteiden julkaisemista koskevat ohjeet löytyvät täältä Kamusta. Lisensiaatintutkimusten ja väitöskirjatutkimuksen tarkastusprosessi ja toimintaohjeet löytyvät Kamun tohtorikoulutus-sivuilta:

Kirjasto arpoo vuosittain lokakuussa 100 euron stipendin kaikkien gradunsa, diplomityön tai syventävien opintojen opinnäytteensä avoimesti julkaisseiden kesken. Osallistu arvontaan tällä lomakkeella heti, kun olet julkaissut pro gradusi, diplomityösi tai syventävien opintojen opinnäytteesi avoimesti.

Tiedekuntien ohjeet opinnäytteisiin liittyen

Katso Kamun tohtorikoulutussivut:

Tarkista myös, onko opintoyhteisössäsi tarkentavia ohjeita.

UEF-tunnusten käyttöönotto

Tunnuksen käyttöönotto

Yliopisto-opintojesi aikana tarvitset UEF-käyttäjätunnuksen, jolla pääset kirjautumaan mm. yliopiston verkkoon ja sähköisiin palveluihin (avautuu uuteen välilehteen). Käyttöoikeudet tunnuksella ovat voimassa opinto-oikeuden, läsnäolotiedon ja vahvan tunnistautumisen perusteella.

Jos käytössäsi on tai on aiemmin ollut UEF-käyttäjätunnus, uutta tunnusta ei saa aktivoida.  Aiemmin käytössä olleen UEF-käyttäjätunnuksen käyttöönotto tapahtuu salasanan vaihdon kautta (avautuu uuteen välilehteen). UEF-tunnus on voinut olla käytössäsi esim. aiemmissa opinnoissa yliopistolla tai työsuhteessa. Salasanan vaihto on mahdollista vasta kun käyttöoikeudet ovat voimassa (kyseinen kohta Käyttöoikeudet).

Tunnuksen aktivointi on mahdollista, kun opinto-oikeutesi on kirjattu opiskelijarekisteriin ja tietosi ovat siirtyneet käyttäjähallintajärjestelmään. Opiskelijalle, jolla ei ole aiemmin ollut UEF-tunnusta tai tietoja opiskelijarekisterissä, lähetetään automaattiviesti, kun aktivointi on mahdollista. UEF-käyttäjätunnus aktivoidaan Suomi.fi -tunnistautumisen avulla omilla verkkopankkitunnuksilla (avautuu uuteen välilehteen).

Verkkopankkitunnusten puuttuessa tunnistaminen voidaan tehdä Digipalveluiden asiakaspalvelupisteillä vierailemalla tai tarvittaessa etätunnistautumalla (käytössä on Candour ID -palvelu). Etätunnistusta varten ota yhteyttä Digipalveluihin (avautuu uuteen välilehteen).

Mikäli viesti tunnuksen aktivoinnista ei saavuta sinua (esimerkiksi roskapostisuodatuksen tai aiemman opinto-oikeuden takia), voi aktivoida tunnuksen käyttöön kun tiedot ovat käyttäjähallinnassa eli yleensä opinto-oikeuden kirjaamisesta seuraavana päivänä. Aktivointi onnistuu osoitteessa uef.fi/tunnus (avautuu uuteen välilehteen).

UEF-käyttäjien on otettava kaksivaiheinen tunnistautuminen (MFA) käyttöön. Ohjeet käyttöönottoon löytyvät Digipalveluiden sivuilta (avautuu uuteen välilehteen).

Käyttöoikeudet

Käyttöoikeudet astuvat voimaan aikaisintaan opinto-oikeuden alkaessa, uusilla tutkinto-opiskelijoilla yleensä 1.8. tai 1.1. tai viimeistään seuraavana päivänä kun ilmoittautuminen läsnä- tai poissaolevaksi on tehty opinto-oikeuden ollessa voimassa. Erillisiä opintoja tai JOK-opintoja suorittavilla opinto-oikeus määritellään koulutuskohtaisesti, se voi alkaa myös muulloin lukuvuoden aikana.

Tunnus muodostuu noin tunnin kuluessa aktivoinnista. Käyttöoikeudet lisätään aktivoidulle tunnukselle kun kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:

  • Opinto-oikeus on voimassa.
  • Ilmoittautuminen on suoritettu (tutkinto-opiskelijat).
  • Henkilö on vahvasti tunnistettu.

Jos jokin ehdoista ei täyty, tunnus ei saa käyttöoikeuksia, eikä sillä voi kirjautua UEF järjestelmiin. Käyttöoikeudet lisätään tunnukselle vasta kun kaikki ehdot on täytetty.

Sähköposti muodostuu noin neljässä (4) tunnissa käyttöoikeuksien lisäyksestä kun tunnus on aktivoitu. Kaikki Itä-Suomen yliopiston opiskelijat saavat tunnuksen aktivoinnin yhteydessä UEF-sähköpostiosoitteen, joka on aina ensisijainen sähköposti yliopiston tietojärjestelmissä. Opiskelijasähköposti on aina muotoa tunnus@student.uef.fi. Sähköpostiin kirjaudutaan antamalla tunnus sen pitkässä muodossa tunnus@uef.fi (edellyttää käyttöoikeuksien olevan voimassa). Tutustu sähköpostiin tarkemmin.

Tunnusten käyttöoikeudet perustuvat opinto-oikeuden voimassaoloon ja läsnäoloilmoittautumiseen sekä henkilön vahvaan tunnistamiseen. Poissaolevaksi ilmoittautuvalla opiskelijalla on käyttöoikeus opiskelijarekisteriin, mutta rajoitetut käyttöoikeudet Itä-Suomen yliopiston sähköisiin järjestelmiin.

Mikäli tutkinto-opiskelija ei ilmoittaudu asianmukaisesti, tunnukselle ei myönnetä käyttöoikeuksia järjestelmiin. Ilmoittautumisen laiminlyönti sulkee käyttäjätunnuksen ja käyttöoikeudet poistetaan. Ilmoittautumisajan päätyttyä opiskeluoikeuden palauttamisen ohjeet löytyvät täältä.

Tunnus poistetaan 90 päivää viimeisen käyttöoikeuden päättymisestä. Tämän jälkeen kaikki tiedostot ja sähköpostit poistetaan. Huom! Opiskelija on vastuussa tiedostojensa varmuuskopioinneista. Tiedostoja ei säilytetä, kun tunnus poistetaan Itä-Suomen yliopiston järjestelmistä tai kurssilta.

Yksityiskohtaisemmin lisätietoa käyttöoikeuksista Intrassa (aukeaa uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

Salasanan vaihtaminen

Jos olet unohtanut salasanasi, voit vaihtaa sen Digipalveluiden sivujen kautta: uef.fi/salasana (avautuu uuteen välilehteen). Salasana on voimassa kolmetoista (13) kuukautta sen vaihtamisesta. Kun salasanasi voimassaoloajan päättyminen on lähestymässä, järjestelmämme lähettää automaattisesti viestin opiskelijasähköpostiisi.

Salasanan vaihto onnistuu voimassa olevalla salasanalla, M365-kirjautumisen aikana (MFA on oltava käytössä) valitsemalla ”Unohditko salasanasi”, verkkopankkitunnuksilla tunnistautuen tai käymällä henkilökohtaisesti asiakaspalvelupisteellämme. Muista ottaa mukaasi virallinen henkilöllisyystodistus, varmistamme aina henkilöllisyytesi.

Tarvittaessa ota yhteyttä Digipalveluihin (avautuu uuteen välilehteen).

Mikä on käyttäjätunnukseni?

Valitset itsellesi UEF-käyttäjätunnuksen aktivoinnin yhteydessä. Järjestelmiin kirjaudutaan antamalla UEF-käyttäjätunnus joko lyhyessä muodossa ”tunnus” tai pitkässä muodossa ”tunnus@uef.fi”. Lähes kaikki järjestelmät hyväksyvät kirjautumisen pitkässä muodossa.

Voit tarkistaa käyttäjätunnuksesi kirjautumalla käyttäjähallintaan esim. salasanan vaihdon kautta verkkopankkitunnuksillasi. Löydät tunnuksen salasanan vaihtoon kirjautuneena kohdasta My Account – User name.

Käyttäjätunnus ja salasana ovat henkilökohtaisia, eikä niitä saa luovuttaa muiden käyttöön! Olet itse aina vastuussa kaikesta tunnuksesi käytöstä.

 

Vapaa-aika

Tutustu Joensuun ja Kuopion alueen monipuoliseen liikunta- ja vapaa-aikatarjontaan

Opiskelun vastapainoksi kampuskaupungeissa voi viettää vapaa-aikaa erilaisten harrastusten parissa. Tutustu monipuoliseen valikoimaan ja valitse mieleisesi harrastus!

SYKETTÄ -korkeakoululiikunta

SYKETTÄ-korkeakoululiikunta tarjoaa hyvinvointia korkeakouluyhteisölle. Tarjolla on monipuolinen liikuntakalenteri kaikenlaisille liikkujille. Palvelun käyttäjät pääsevät tutustumaan monipuolisesti eri liikuntalajeihin aina zumbasta futsaliin. SYKETTÄ-liikuntapalvelujen hinta on opiskelijan kukkarolle sopiva! Lue lisää SYKETTÄ-sivustolta (avautuu uuteen välilehteen).

SILLAT-hankkeet

Sillat -hankkeet ovat päättyneet 31.12.2023. Hankkeessa syntyneitä toimia edistetään soveltuvin osin ylioppilaskunta ISYYn ja Koulutuspalveluiden yhteistyönä. Lisätietoa yhteisöllisyyttä edistävistä toimista ylioppilaskunnan yhteisökoordinaattorilta, s-posti: yk@isyy.fi. Tutustu myös ISYYn verkkosivuihin (avautuu uuteen välilehteen), ISYYn somekanaviin sekä ISYYn uutiskirjeeseen eli Wiikko-Ärsykkeeseen (avautuu uuteen välilehteen).

Ainejärjestöt

Ainejärjestöt ovat eri alojen opiskelijoiden järjestöjä, jotka valvovat opiskelijoiden etuja ja hyvinvointia. Ne myös järjestävät paljon opiskelijatapahtumia. Tutustu eri alojen ainejärjestöihin (avautuu uuteen välilehteen)!

Jatkotutkinto-opiskelijoilla on oma yhdistyksenä.

Kampusjärjestöt

Kiinnostaako teatteri tai musiikki? Entäpä politiikka? Tutustu kampuksilla toimiviin kampusjärjestöihin (avautuu uuteen välilehteen)!

Kerhot

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan kerhot ovat yhteisöjä, joiden tarkoituksena on tuottaa mielekästä vapaa-ajan toimintaa yliopisto-opiskelijoille. Kerhon toiminnan tulee olla lain, hyvien tapojen ja ylioppilaskunnan toiminnan mukaista. Kerhojen toimijat koostuvat ISYYn jäsenistä. Lue lisää kerhoista (avautuu uuteen välilehteen).

Kuorot

UEFin virallinen kuoro on Itä-Suomen yliopiston kuoro Joy (avautuu uuteen välilehteen), johon kuuluu n. 60 opiskelijaa, vaihto-opiskelijaa ja alumnia. Kuopion kampuksella toimii UEF Kuopion ylioppilaskuoro, jonka toimintaan pääset tutustumaan kuoron Facebook-sivuilla (avautuu uuteen välilehteen).

Kampuskaupunkien infoa vapaa-ajan toiminnasta


Johdanto tohtorikoulutukseen

Tieteellisen jatkokoulutuksen päämääränä on kouluttaa itsenäiseen työskentelyyn kykeneviä tutkijoita ja asiantuntijoita, joilla on valmiudet ratkaista tieteellisiä ongelmia ja tuottaa uutta tieteellistä tietoa. Joihinkin tehtäviin tohtorintutkinto voi olla osa pätevyysvaatimuksia.

Tohtorikoulutus Itä-Suomen yliopistossa

Itä-Suomen yliopistossa jatko-opinnot tapahtuvat tohtoriohjelmissa, jotka vastaavat tieteen ja tutkimusalan opintojen sekä ohjauksen järjestämisestä. Kullakin tohtoriohjelmalla on johtaja, johtoryhmä ja koordinaattori. Itä-Suomen yliopiston tohtorikoulu vastaa kaikille tohtoriohjelmille yhteisten yleisten valmiustaito-opintojen järjestämisestä sekä tohtorikoulutuksen yleisestä kehittämisestä. Tohtorikoulua johtaa tutkimusvararehtori Jussi Pihlajamäki tukenaan johtoryhmä ja koordinaattori, koulutuspalvelupäällikkö Kaisa Laitinen sekä koulutusasiantuntija Katri Antin. Tohtorikoulussa työskentelee kolme yliopistonlehtoria. Merja Lyytikäinen vastaa yleisestä kehittämistoiminnasta sekä työelämätaitojen opinnoista. Ira Virtanen tutkii ja kehittää väitöskirjaohjauksen ja vertaismentoroinnin käytäntöjä ja koulutusta työhyvinvoinnin tueksi eri tutkijatasoilla. Tuomas Pernu vastaa tieteenfilosofian ja tutkimusetiikan opinnoista.

Jatko-opiskelija, tohtorikoulutettava, tohtoriopiskelija, väitöskirjatutkija – tieteellistä jatkotutkintoa suorittavalla on monta nimeä. Itä-Suomen yliopistossa nimikkeenä käytetään yleisesti väitöskirjatutkijaa. Käsitettä jatkotutkinto-opiskelija voidaan käyttää silloin, kun puhutaan opintoihin liittyvistä asioista.

Tutkinnon rakenne

Tohtorintutkinto muodostuu väitöskirjasta ja 30 opintopisteestä opintoja, jotka tukevat tutkimustyötä ja asiantuntijuuden kehittymistä. Tutkinnon saavuttamisen tavoiteaika on 3–4 vuotta.

Väitöskirja

Väitöskirja esittelee tutkimustyön tulokset. Sen tarkoituksena on todistaa, että väittelijä on perehtynyt syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä osaa  soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä itsenäisesti ja kriittisesti ja luoda uutta tieteellistä tietoa. Väitöskirjaa puolustetaan julkisesti väitöstilaisuudessa. Väitöskirjan kaksi päämuotoa ovat monografia ja artikkeliväitöskirja. Monografia on yhtenä niteenä julkaistava itsenäiseen tutkimukseen perustuva tieteellinen esitys, joka laajentaa tietämystä kyseisellä tieteenalalla. Artikkeliväitöskirja koostuu tyypillisesti kolmesta samaan aihepiiriin liittyvästä erillisestä vertaisarvioidusta tieteellisestä julkaisusta ja niiden yhteenvedosta. Tarkemmat kriteerit on kuvattu tohtoriohjelmien internetsivuilla otsikolla Väitöskirjan vaatimukset.

Tohtorintutkintoon liittyvät opinnot

Tohtorintutkintoon liittyvät opinnot jaetaan tieteenalakohtaisiin opintoihin ja yleisiin valmiustaito-opintoihin. Molempia on suoritettava tietty määrä tohtoriohjelmasta riippuen pääpainon ollessa kuitenkin tieteenalakohtaisissa opinnoissa. Yleiset valmiustaito-opinnot sisältävät muun muassa akateemisen kirjoittamisen, projektin hallinnan ja tutkimusetiikan opintoja sekä uraopintoja.

Tohtorikoulutus neljässä vuodessa

Väitöskirjatutkimus neljässä vuodessa

Prosessiokaavion saavutettava versio on luettavissa tämän linkin kautta.

Ohjaussuunnitelma

Ohjaussuunnitelma on sinun ja ohjaajiesi välinen dokumentti. Suunnitelmassa sovitte keskinäisestä työnjaosta, ohjauksen käytännöistä ja työskentelytavoista, sekä miten ja millä aikataululla tutkimusta tehdään. Kun laaditte suunnitelmaa, keskustelkaa molemminpuolisista odotuksista ja sitoumuksista yhteiseen työskentelyyn. Ohjaussuunnitelmassa sovitaan muun muassa, mille ajanjaksolle kukin ohjaaja sitoutuu tukemaan väitöskirjatutkimuksen työn edistymistä. Täysipäiväisesti työskennellen suunnitelma tehdään 3–4 vuoden ajanjaksolle.

Ohjaussuunnitelma pohjautuu TENKin suosituksiin Tutkimuseettisiä näkökohtia väitöskirjan ohjaus- ja tarkastusprosessiin. Ennen keskusteluja ja suunnitelman laatimista on hyvä tutustua huolellisesti väitöskirjatutkijan ja ohjaajan vastuisiin, velvollisuuksiin ja oikeuksiin Väitöstutkimuksen ohjaus-sivulla. 

Ohjaussuunnitelman laatiminen

Lataa ohjaussuunnitelmapohja. Pohjassa on havainnollistettu artikkeliväitöskirjaa tekevän väitöskirjatutkijan ohjaussuunnitelmaa. Pohja on kuitenkin vain yksi mahdollinen malli – voitte muokata suunnitelmaa vastaamaan yksilöllistä väitöskirjaprojektia. Esimerkiksi kun tutkimuksesta kirjoitetaan monografiaväitöskirja, keskustelkaa, miten tutkimusprosessin vaiheet ja kirjan luvut jäsennetään suunnitelmaksi.

Keskustelkaa väitöskirjaprosessin eri osa-alueista. Laatikaa suunnitelma alla olevien ohjeiden avulla yhdessä ohjaajiesi kanssa. Kirjatkaa suunnitelmaan otsikoiden alle tarkemmat kuvaukset niistä ratkaisuista, joita yhdessä sovitte. Keskustelun tueksi voitte katsoa tohtorikoulun järjestämän aamukahvitilaisuuden tallenteen. Päivätkää suunnitelma. Suunnitelma jää teille itsellenne, ellei toisin sovita.

Ohjaussuunnitelmaa on tarkoitus päivittää ja täydentää säännöllisesti vuosittain, kun suunnitelmat tarkentuvat. Ohjaussuunnitelma on tärkeä päivittää myös, jos ohjausryhmä muuttuu, tai jos tutkimussuunnitelma tai tavoiteaikataulu muuttuu olennaisesti. Mikäli tutkimussuunnitelmassa on käsitelty alla listatut asiat, niitä ei tarvitse ohjaussuunnitelmassa välttämättä toistaa.

Tohtorin tutkinnon tavoitteet ja aikataulu

  • Keskustelkaa väitöskirjaprosessista kokonaisuutena ja mitä vaiheita se pitää sisällään. Kirjatkaa ne ensimmäiseen taulukkoon. 
  • Kirjatkaa toiseen taulukkoon väitöskirjaprosessin tavoitteet ja aikataulu konkreettisilla osatavoitteilla. Prosessi kannattaa vaiheistaa osiin. (Taulukon jaottelu kolmeen osaan perustuu YPJ-malliin, jossa työsuhteessa olevien väitöskirjatutkijoiden palkka tarkistetaan taulukon mukaisissa vaiheissa.)
  • Keskustelkaa opintojen sisällöstä ja aikataulutuksesta. Laatikaa henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma, joka huomioi väitöskirjatutkimuksen ja jatkouran tavoitteet. Henkilökohtaista jatko-opintosuunnitelmaa voi päivittää myöhemmin.  
  • Jos väitöskirjatutkimukseen liittyy kaksoistutkinnon suorittaminen, aloittakaa kaksoistutkintoa (cotutelle) koskevan sopimuksen valmistelu.
  • Tarvittaessa sopikaa ja kirjatkaa myös väitöskirjatutkimuksen ulkopuoliset akateemiset tehtävät ja niihin käytettävä aika (esimerkiksi opetus, opinnäytetyön ohjaus, muut tutkimushankkeet, konferenssien järjestäminen).   

Ohjaus 

  • Listatkaa väitöskirjatutkimukseen osallistuvat henkilöt, heidän roolinsa ja keskinäinen työnjakonsa (esimerkiksi tarvittava erityisosaaminen, ohjaus ja tuki ulkomaisesta yliopistosta).
  • Keskustelkaa ja kirjatkaa keskinäiset odotukset esimerkiksi väitöskirjatyön tavoitteista, tutkimushankkeesta, ajankäytöstä, väitöskirjatutkimuksen aikataulusta sekä edellisiä tukevista toimenpiteistä, toimintatavoista, uratavoitteista ja ohjauksen kestosta. 
  • Sopikaa ohjauksen periaatteet, kuten tapaamisten tiheys ja yhteydenpidon tavat, koollekutsuminen, tapaamisiin valmistautuminen ja jälkitoimet sekä etenemisen seuranta. 
  • Ohjausryhmän muutokset on mahdollista päivittää tarvittaessa (dekaani vahvistaa).   

Tutkimuksen tekeminen 

  • Sopikaa tutkimusaineiston keruusta, arkistoinnista ja jatkokäytöstä. Tutkimusaineistonhallintasuunnitelman laatiminen on suositeltavaa.  
  • Sopikaa aineiston käytöstä ja omistajuudesta. Lisätietoja aiheesta Aineistonhallinnan käsikirjasta.  
  • Tarkistakaa tutkimukseen liittyvät tietosuojavelvoitteet. 
  • Käykää läpi tutkimusetiikkaa sekä hyvän tieteellisen käytännön periaatteet ja niiden toteuttaminen tutkimuksen arjessa (esimerkiksi menetelmien valintaan liittyen).
  • Tarkistakaa tarvittavat tutkimusluvat tai eettisen ennakkoarvioinnin tarve. 
  • Laatikaa tarvittaessa sopimukset yhteistyötahojen kanssa (vastuu on ohjaajalla). 
  • Tunnistakaa tutkimuksen toteuttamisen riskit ja laatikaa mahdollinen varasuunnitelma. 

Rahoitus ja muut resurssit 

  • Suunnitelkaa mistä rahoitusta haetaan ja milloin. Sopikaa rahoitushakemusten lausuntojen laatimisesta (kuka ja milloin eli esimerkiksi, kuinka paljon ennen hakuajan päättymistä ohjaaja tarvitsee pyynnön lausunnon kirjoittamisesta). 
  • Keskustelkaa ja sopikaa muista tutkimuksen edellyttämistä resursseista (esimerkiksi kielentarkastus, open access -maksut, hankerahoituksen pituus, avustava henkilökunta).

Julkaiseminen ja kirjoittajuus yhteisartikkeleissa 

Liikkuvuus

  • Keskustelkaa mahdollisista liikkuvuusaktiviteeteista, kuten tutkijavaihto, tutkimusvierailut, konferenssien ajoitus ja niiden rahoitus.

Ura ja työelämäyhteistyö

  • Keskustelkaa väitöstutkimuksen edetessä uratavoitteista ja kirjatkaa tavoitteet vuosittain päivitettäväksi urasuunnitelmaksi (URA-T työkalun avulla).
  • Keskustelkaa työelämäyhteistyömahdollisuuksista (esimerkiksi yritysyhteistyö, mentorointi).

Muut asiat 

  • Huomioikaa ohjeet ohjaukseen liittyvien ja muiden mahdollisten ristiriitatilanteiden ratkaisemisesta yliopistossa (yliopiston ja tiedekunnan / tohtoriohjelman ohjeet esim. UEF-kompassi, tutkimuseettinen tuki).