Itä-Suomen yliopiston uudet opiskelijat saivat innostuneen ja iloisen alun opinnoilleen syksyllä 2021. Alkuohjauskyselyn tulosten mukaan kampuksille pääseminen ja sosiaalinen elämä vaikuttivat poikkeuksellisen vahvasti syksyn uusien opiskelijoiden kiinnittymiseen opintoihin ja omaan yhteisöönsä.
– Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia on käsitelty pitkälti huolipuheen kautta viime vuosina. Huomiot ovat toki aiheellisia ja huoli perusteltua, mutta oli kuitenkin mukava huomata, että aineiston perusteella uudet opiskelijat ovat kokeneet opintojen alun varsin myönteisesti. Näyttää siltä, että yliopistoyhteisön osaksi pääsyä ja sosiaalisia kontakteja pidetään yhä suuremmassa arvossa tai niiden merkityksestä ollaan entistä tietoisempia koronan rajoittaman ajan jälkeen, arvioi tuloksia kyselyn toteutukseen osallistunut yliopisto-opettaja Päivi Häkkinen kasvatustieteiden ja psykologian osastolta.
Itä-Suomen yliopisto on toteuttanut alkuohjauskyselyn ensimmäisen vuoden opiskelijoille jo usean vuoden ajan. Kysely on osa yliopiston opiskelijapalautejärjestelmää, ja se ajoittuu lokakuun puoliväliin, jolloin uudet opiskelijat ovat käyneet läpi orientaatiovaiheen. Kysely kartoittaa orientaation onnistumista, opintoihin ja yliopistoyhteisöön kiinnittymistä useista näkökulmista sekä kokemuksia opintojen ohjauksesta ja tuesta.
Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden lisäksi kysely suunnattiin edellisvuonna 2020 aloittaneille opiskelijoille, jotka viettivät koronapandemian vuoksi lähes koko opintovuoden etäopetuksessa. Toisen vuoden opiskelijoiden kysely kartoitti koronavuoden opiskelukokemuksia sekä luottamusta tulevaisuuteen ja työllistymiseen.
– Kyselyn tuloksissa vertaistutorointiin liittyvä palaute uusilta opiskelijoilta on erittäin hyvää. Samoin orientaation ennakkomateriaalien käyttöasteet ovat korkeita, mikä ennakoi hyvää ja joustavaa opintojen käynnistymistä. Hyvää opintojen alkua onkin kehitetty järjestelmällisesti yhteistyössä yliopistotoimijoiden kanssa. Tulosten perusteella opintojen suunnitteluun ja opiskelutaitoihin meidän tulee kiinnittää jatkossa enemmän huomiota. Myös tiedonsaanti sivuaineista nousee esiin toistuvasti. Kehitystyö jatkuu edelleen, sillä koronan vuoksi tilanne ei ole vielä vakiintunut. Opiskelijoiden sisäänottomäärät ovat myös kasvaneet, ja tällä on omat vaikutuksensa alkuohjauksen järjestämiseen, sanoo opiskelijapalvelun päällikkö Tuija Pasanen.
Opiskelijoiden hyvinvointi keskimäärin kohtalaisen hyvällä tasolla
Suuressa kuvassa Itä-Suomen yliopiston opiskelijoiden hyvinvointi on kohtalaisen hyvällä tasolla. Alkuohjauskyselyssä opiskelijat arvioivat omaa senhetkistä opiskelukykyään, ja itsearvioinnin keskiarvoksi muodostui 7,5 kymmenportaisessa pisteytyksessä. Asteikon heikompaan alkupäähän (0–5) opiskelukykynsä arvioi 11 prosenttia uusista opiskelijoista.
– Uusista opiskelijoista reilu kymmenes kokee ainakin jonkinasteisia opiskelukyvyn haasteita. Toisen vuoden opiskelijoilla osuus oli vielä suurempi, 15 prosenttia. Näitä havaintoja ei pidä ohittaa. Yksittäisillä orientaatiotoimilla ja palveluilla voidaan jossain määrin sujuvoittaa uusien opiskelijoiden alkutaivalta. On kuitenkin havaittavissa, että opiskelijan lähiyhteisön pedagoginen ja ohjauksellinen tuki on avainasemassa siinä, kuinka opiskelijan opinnot käynnistyvät, sanoo Häkkinen.
Pasanen korostaa, että alkuvaiheen ohjauksessa uusien opiskelijoiden vastaanottaminen vaatii sitoutumista laajasti yliopiston henkilökunnalta niin oppiaineissa kuin tukipalveluissakin tuutoritoiminnan lisäksi. On lisäksi tärkeää, että verkostoidutaan ja tunnetaan tiedonlähteitä ja palveluja, jonne opiskelija voidaan aina tarvittaessa ohjata. Opintojen edetessä tämä on erityisen tärkeää.
– Yliopistossamme onkin käynnistymässä vuonna 2022 akateemisen rehtorin toimeenpanemana Kaikki ohjaa -toimenpideohjelma, joka tulee kehittämään laajasti opiskelijoiden ohjausta. Alkuohjauskyselyn tulokset antavat hyvää pohjatietoa Kaikki ohjaa -ohjelmalle sekä yliopiston Sillat-hankkeen rahoituksen suuntaamiselle opiskelijoiden hyvinvointiin ja ohjauksen toimenpiteisiin, Pasanen kertoo.
Itä-Suomen yliopisto sai äskettäin opetus- ja kulttuuriministeriön lisärahoituksen Sillat II -hankkeelle opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Pasanen nostaa esiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Kelan toteuttaman korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (KOTT), jonka tulokset osoittavat opiskelijoiden ahdistus- ja masennusoireiden yleisyyden.
– Olen myös huolestunut meidän nuorimmista opiskelijoistamme, joista osalla näkyy jaksamisen ongelmia ja opiskelukyvyn alenemista jo heti opintojen alkuvaiheessa, Pasanen sanoo.
Häkkinen näkee, että korkeakouluopiskelijoiden pahoinvoinnissa on kyse paljolti oireista yhteiskunnan laajempiin ilmiöihin kuten kilpailuun, suorituspaineisiin ja kasvaviin vaatimuksiin. Taakoittuminen ja suorituspaineet ovat entistä vahvemmin mukana jo toisen asteen opinnoista ja kulkeutuvat mukana korkeakouluun.
– Ei ole ihan tavaton tarina, että opiskelijalla on ennestään jonkin verran jaksamisen ja elämäntilanteen tuomaa haastetta, ja sitten tähän saumaan osuu vaikea kurssi tai opinnäyte, jonka kanssa opiskelija jää yksin tai vaille pedagogista tukea. Joskus yksittäinen asia katkaisee kamelin selän ja opiskelija päätyy YTHS:n asiakasjonon jatkoksi odottamaan apua ja tukea. Pedagogisen lähiyhteisön tuella tilanne olisi voinut kääntyä toiseenkin suuntaa.
Uudelle paikkakunnalle muutto tuo iloa ja myös stressiä
Tutorointi nousi syksyn 2021 alkuohjauskyselyn aineistossa ja uusien opiskelijoiden avovastauksissa aiempaa merkityksellisemmäksi ja sai keskiarvoltaan yli kiitettävän arvosanan opiskelijoilta. Siinä, missä uudet opiskelijat kokevat tutoroinnin onnistuneena, vanhemmat ja maisteriohjelmien opiskelijat eivät vaikuta saavan tutoroinnista vastaavaa hyötyä.
– On syytä muistaa, että korkeakouluopiskelijat ovat yhä heterogeenisempi joukko, ja on tärkeää tarkastella lähemmin erilaisia kiinnittymisen tapoja. Esimerkiksi älyllinen kiinnittyminen opintoihin nousee tasaisesti, mitä vanhempiin ikäryhmiin mennään. Vastaavasti nuoremmissa ikäluokissa korostuu kiinnittymisen sosiaalinen puoli, Häkkinen sanoo.
Sosiaalisen kiinnittymisen tarpeen kokevat luonnollisesti suurimmaksi uudelle opiskelupaikkakunnalle muuttavat opiskelijat. Syksyn kyselyyn vastanneista uusista opiskelijoista 68 prosenttia oli muuttanut yliopistopaikkakunnalle. Muuttaminen uuteen paikkaan vaikuttaa haastavan joidenkin opiskelijoiden koettua hyvinvointia ja opiskelukykyä. Muutto on siis paitsi ilonaihe, myös stressitekijä.
Samaan aikaan opetuksessa ja ohjauksessa tulisi huomioida, miten tukea ja osallisuutta suunnataan etäältä opiskeleville. Alkuohjauskyselyssä puhutaankin digikiinnittymisestä.
– Opiskelun monipaikkaistuminen näkyy ristiriitanakin. Yhtäältä kaivataan sosiaalista tukea ja yhteisön kantavaa voimaa, mutta toisaalta toivotaan entistä joustavampia tapoja opiskella. Tämä haastaa myös opintojen ohjausta. Millaisia toimia, osaamista, vuorovaikutusta ja resurssia muuttuvassa kentässä toimiminen vaatii yliopistolta, pohtivat Häkkinen ja Pasanen.
Sosiaalinen kiinnittyminen vaisumpaa toisen vuoden opiskelijoilla
Alkuohjauskyselyyn vastasivat tällä kertaa myös toisen vuoden opiskelijat, jotka tekivät ensimmäisen opintovuotensa suurelta osin etäopintoina. Merkittävä joukko heistä saapui kampukselle ensimmäistä kertaa syksyllä 2021.
– Opetushenkilökunnalla on ollut varsin vahva näppituntuma siitä, että korkeakouluopintojen aloittaminen etäopiskeluna ja paikoin hyvinkin itsenäisesti on haastanut monen opiskelijan hyvinvointia. Etäopiskelussa opiskelijalta puuttuu arkinen sosiaalinen tuki, mikä kampusopinnoissa tulee kuin sivutuotteena. Kun yhteinen hengailu ja porukalla lounastaminen jäävät pois, kaatuu opiskelijan harteille paljon yksin pähkäilyä opiskelun käytäntöön liittyvistä asioista, joita aiemmin selviteltiin yhdessä, sanoo Häkkinen.
Kyselyn tulosten perusteella toisen vuoden opiskelijoiden kiinnittyminen opintoihin on kaikissa ulottuvuuksissa matalampi kuin uusilla opiskelijoilla. Eroavuutta näkyy etenkin sosiaalisessa kiinnittymisessä. Kun uusista opiskelijoita 88 prosenttia ilmoitti vähintään kohtalaista kuulumista omaan oppiaineeseen, toisen vuoden opiskelijoiden kohdalla luku oli 69 prosenttia. Vastaavasti oman vuosikurssin vertaisopiskelijaryhmään koki vähintään kohtalaisesti kuuluvansa 72 prosenttia uusista opiskelijoista ja toisen vuoden opiskelijoista 56 prosenttia.
Noin viidennes toisen vuoden opiskelijoista koki opintojensa hidastuneen koronavuoden myötä. Suurin osa opiskelijoista, 63 prosenttia, koki opintojensa edenneen tavoitteiden mukaisesti ja 17 prosenttia suunniteltua nopeammin.
– Maisteritutoroinnin kehittämisessä meillä on vielä tekemistä, sillä pari vuotta sitten käynnistynyt kehittämistyö jäi koronan jalkoihin. Toivomme mukaan ennen kaikkea maisterituutoriksi halukkaita opiskelijoita. Maisterivaiheen opiskelijat ovat toisaalta hyötyneet suuresti orientaation verkkomateriaaleista ja etätilaisuuksista, sanoo Pasanen.
Itä-Suomen yliopiston tuutorihaku on käynnissä 25.1.–6.2.2022. Hae tuutoriksi osoitteessa uef.fi/tuutori!
Lisätietoja:
Tuija Pasanen, opiskelijapalvelun päällikkö, Itä-Suomen yliopisto, [email protected], p. 044 716 2145
Päivi Häkkinen, yliopisto-opettaja, kasvatustieteen ja psykologian osasto, Itä-Suomen yliopisto, [email protected], p. 050 324 0816
Riina Pääkkönen, Sillat-hankekoordinaattori, Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta, [email protected], p. 044 491 652
