Tarkenna hakuasi

Filosofisen tiedekunnan ohjeita väitöskirjojen julkaisemisesta ja painatuksesta

Väitöskirjan voi julkaista tiedekunnan omassa julkaisusarjassa, ulkopuolisella kustantajalla tai jättää julkaisematta (omakustanne tai monisteväitöskirja).

Filosofinen tiedekunta avustaa väitöskirjan julkaisukustannuksissa. Väitöskirjan tekijän on käytettävä yliopiston sopimustoimittajaa tiedekuntasarjassa julkaistavan kirjan taittoon ja painoon. Avustusta ei makseta väitöskirjan tekijälle, vaan laskut ohjataan suoraan tiedekuntaan erillisen ohjeen mukaisesti.

Tiedekunta tukee vieraskielisen väitöskirjan kielentarkastuskuluja vain yhden kerran, ja kielentarkastus tulee tehdä pääsääntöisesti väitöskirjan esitarkastuksen jälkeen lukuun ottamatta artikkeliväitöskirjan jo julkaistuja artikkeleita. Väitöskirjan tekijä lähettää viimeistellyn vieraskielisen tekstin (monografia, artikkeliväitöskirjan yhteenveto, artikkelikäsikirjoitus ja/tai englanninkielinen abstrakti) tarkastettavaksi  jatkokoulutusasiantuntijan (FiloDoctoralstudies@uef.fi) ohjeistamana. Tarkastettavat tekstit lähetetään ilman lähdeluetteloa ja sellaisia liitteitä, jotka eivät vaadi kielentarkastusta. Tiedekunta ei maksa tekstien käännöskuluja eikä tekijän äidinkielellään kirjoittamien tekstien kielentarkastusta. Mikäli väitöskirjan tekijä haluaa käännättää esimerkiksi suomenkielisen abstraktin englanniksi, hänen tulee maksaa kulut itse ja tällöin hän voi käyttää haluamaansa kääntäjää.

Väitöskirjaan painatetaan erikseen etukannen sisälle sijoitettava irtolehti. Siihen painetaan teoksen ja tekijän nimien lisäksi väitöstilaisuutta koskevat tiedot.

Väitöskirja asetetaan viimeistään seitsemän (7) vuorokautta ennen väitöstilaisuutta julkisesti nähtäväksi yliopiston verkkoon sähköisenä versiona tai yliopiston kirjastoon painettuna versiona, mikäli väitöskirjasta ei ole sähköistä versiota. Väitöskirjan tekijän on huolehdittava, että väitöskirja julkaistaan ja jaetaan tiedekunnan ohjeiden mukaisesti ajoissa, ja että se on esillä kirjastossa tai yliopiston verkossa viimeistään 7 vuorokautta ennen väitöstilaisuutta.

Lisätietoja sopimustoimittajista, väitöskirjojen painomääristä ja jakeluohjeista voi kysyä jatkokoulutusasiantuntijalta, FiloDoctoralstudies@uef.fi

Terveystieteiden tiedekunnan ohjeet väitöskirjan julkaisemisesta

Väitöskirjan taittaminen

Sinun tulee huolehtia väitöskirjan julkaisukuntoon saattamisesta ja taitosta. Valmista, saavutettavuusdirektiivin mukaista taittopohjaa (docx) on suositeltavaa käyttää jo siinä vaiheessa, kun aloitat väitöskirjan kirjoittamisen. Väitöskirjan, joka painetaan 1.1.2021 tai sen jälkeen, tulee olla saavutettava. Dokumentti aukeaa ensin selaimeen (sinun täytyy olla kirjautunut UEF-tunnuksilla), josta voit tallentaa tiedoston itsellesi. Tämän jälkeen pääset muokkaamaan tiedostoa.

Artikkeliväitöskirja (ns. nippuväitöskirja) julkaistaan täydellisenä vain, jos artikkeleiden uudelleenjulkaisemiseen yliopiston sarjoissa on saatu niiden alkuperäiseltä kustantajalta kirjallinen lupa. Muutoin julkaistaan vain yhteenveto-osa. Julkaisun tekijänä olet vastuussa uudelleenjulkaisulupien sekä väitöskirjan mahdollisesti sisältämien muiden materiaalien tekijän- ja julkaisuoikeuksien hankkimisesta. Aiemmin julkaistujen artikkeleiden uudelleenjulkaisulupaa anotaan artikkelin alkuperäiseltä kustantajalta, joilla saattaa olla omilla sivuillaan tarkoitukseen luotu verkkolomake tai muu vastaava pohja. Jos tällaista ei kuitenkaan ole, voit käyttää UEFin lupapohjaa. Artikkelien uudelleenjulkaisulupia pyydettäessä suositellaan pyytämään luvat myös sähköiseen uudelleenjulkaisuun.

Jos kyseessä on ns. kappaleväitöskirja, on sinun varmistettava, että alkuperäisartikkelin kustantaja sallii myös jo julkaistun artikkelin muokkaamisen (ml. esimerkiksi ulkoasuun liittyvä tekninen muokkaus).

Väitöskirjan julkaiseminen

Väitöskirjan voi julkaista, kun olet saanut tiedekunnalta väittelyluvan. Se on julkaistava vähintään 7 päivää ennen väitöstilaisuutta. Sinun tulee huolehtia siitä, että väitöskirja on nähtävissä yliopiston kirjastossa tai sähköisenä määräaikaan mennessä.

Julkaisulupaa voit hakea sopimalla tapaamisajan julkaisusarjan toimittajan kanssa. Tapaamisessa tehdään julkaisusopimus, jossa määritellään julkaisun ensipainosmäärä. Sopimus lähetetään kirjaston julkaisupalvelulle: electronic.publications@uef.fi. Kirjasto lähettää sähköisen allekirjoituspyynnön UEF Signin kautta. Toimitathan kirjastolle myös kopiot mahdollisista artikkeleiden uudelleenjulkaisuluvista jos kyseessä on artikkeliväitöskirja. Sarjaan ilmoittamisen ja väitöspäivän välillä on oltava riittävästi aikaa (vähintään 6 viikkoa), jotta julkaisun taitolle ja painatukselle jää riittävästi aikaa.

Väitöskirja julkaistaan yleensä sekä painettuna että elektronisessa muodossa. Erillistä sähköisen julkaisemisen sopimusta ei tarvita. Väitöskirjan elektronista julkaisemista on mahdollista viivyttää, mikäli se on tekijänoikeussyistä tarpeen. Elektroniset väitöskirjat julkaistaan kirjaston eRepo-palvelusta.

Terveystieteiden tiedekunnan väitöskirjat julkaistaan sarjassa ”Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences”. Julkaisusarjan toimittaja päättää tekstin muotoilusta julkaisusarjan taittopohjan ja tiedekunnan julkaisuohjeiden mukaisesti.

Julkaisusarjan toimittajat ja työnjako

Kun julkaisusarjan toimittaja on saanut väitöskirjan käsikirjoituksen ja julkaisusopimukseen kuuluvat dokumentit, hän tarkistaa, että

  • väitöskirjakäsikirjoituksen kieliasu on moitteeton (kielentarkastus tehty tarvittaessa).
  • väitöskirjan käsikirjoitus noudattaa julkaisusarjan taittomallia ja tiedekunnan julkaisuohjetta.
  • luvat mahdollisten artikkeleiden uudelleen julkaisemiseen/käyttämiseen väitöskirjassa on saatu.

Sarjanumero ja painattaminen

Sinun tulee pyytää julkaisulle sarjanumerot kirjastosta ISBN-tunnusten pyyntö -lomakkeella.  Toimita väitöskirjan käsikirjoitus sekä kansiin tulevat tekstit ja kuvat painoon sekä tarkista väitöskirjan koevedos. Ensimmäisen koevedoksen voi pyytää painotalolta sähköisessä muodossa (esim. pdf). Lopullinen vedos tehdään painovalmiista tiedostosta kirjan lopulliseen kokoon ja ulkoasuun.

Painatusmäärä ja painatuskulujen korvaus

Terveystieteiden tiedekunnassa väittelijä huolehtii seuraavien kappaleiden painatuksesta:

  • Vastaväittäjän ja kustoksen kappaleet
  • Yliopiston jäsenille (esim. oman oppiaineen professoreille) jaettavat kappaleet. Rehtorille ja dekaanille toimitetaan elektroninen väitöskirja.
  • UEF-kirjaston riiputus-, arkisto- ja kokoelmakappaleet (4 kpl, PunaMusta hoitaa postituksen Snellmanian kampuskirjastoon)
  • Vapaakappaleet Helsingin Kansalliskirjastoon (6 kpl, PunaMusta hoitaa postituksen Kansalliskirjastoon)
  • Mahdollisesti muille jaettavat kappaleet (väittelijä päättää)

Mikäli terveystieteiden tiedekunta maksaa väitöskirjasi painatuskuluja, sinun tulee käyttää tiedekunnan määrittelemää sopimuskirjapainoa (PunaMusta). Voit painattaa väitöskirjasi haluamassasi painotalossa, mikäli maksat painatuksen itse. Tällöin huolehdit myös väitöskirjojen jakelusta itse, mukaan lukien riiputus- , arkisto- ja vapaakappaleet. Väitöskirjan tilausohjeet löydät UEF intrasta (vaatii UEF-kirjautumisen).

Terveystieteiden tiedekunnalla ja PunaMustalla on sopimus väitöskirjojen painatuksesta. Sovitun mukaisesti sinun tulee ilmoittaa painatusta tilatessasi, että painatuskuluista lähetetään maksimissaan 400€ lasku, joka sisältää arvonlisäveron suoraan Terveystieteiden tiedekuntaan. Mikäli painatuskulu on alle 400€, voidaan koko lasku lähettää tiedekunnalle. Laskun viitteeksi ilmoitetaan nimesi ja väitöspäivämäärä, sekä kustannuspaikka 2940000. Yli 400€ menevät kulut huolehdit itse.

Väitöskirjojen jakelu

Väitöskirjojen jakelusta vastaat väittelijänä itse, ellei toisin ole mainittu. Sinun on huolehdittava, että painotalo toimittaa painetun version väitöskirjasta oman kampuksesi kirjastoon julkisesti nähtäväksi 7 vuorokautta ennen väitöstilaisuutta. Mikäli käytät Punamustan painopalveluja, ne hoitavat kirjaston tarvitseman vähimmäismäärän riiputus-, arkisto- ja kokoelmakappaleiksi. Mikäli käytät jotain muuta painotaloa, vastaat itse kaikista kirjatoimituksista.

Yliopiston sopimuskirjapaino toimittaa sarjoissa julkaistavat teokset sähköisessä muodossa kirjastoon. Jos painattaminen hoidetaan muualla, kun yliopiston sopimuskirjapainossa, kirjapainoa kannattaa kuitenkin muistuttaa tästä. Sähköinen versio teoksesta toimitetaan sähköpostin liitteenä osoitteeseen electronic.publications[at]uef.fi.

Vastaväittäjälle ja kustokselle väitöskirjat toimitetaan hyvissä ajoin ennen väitöstilaisuutta. Tämän lisäksi väitöskirja on tapana toimittaa ainakin oman kampuksen rehtorille, oman tiedekunnan dekaanille sekä oman oppiaineen professoreille. Rehtori ja dekaani toivovat kirjaston sähköisen väitöskirja-arkiston linkin toimittamista, jonka kautta kirja olisi luettavissa tai väitöskirjan toimittamista sähköpostiin pdf-liitteenä. Dekaani myös mielellään keskustelee väitöksesi aiheesta ja halutessasi voit varata ajan johdon assistentti Sari Koskelon kautta (sari.koskelo[at]uef.fi).

Kirjasto vastaa väitöskirjan myynnistä ja määrittelee väitöskirjan hinnan.

Väitöstilaisuus

Väitöstilaisuus on tarkoitettu väitöskirjan julkista tarkastamista varten. Tilaisuus tarjoaa myös näkyvän ja juhlallisen tavan tutkimustulosten julkaisemiselle. Väitöstilaisuus järjestetään yleensä reilun kuukauden päähän siitä, kun tiedekunta on myöntänyt väittelyluvan. Näin väitöskirjan painatus ja julkaiseminen sekä väitöstilaisuudesta tiedottaminen ehditään hoitaa ennen väitöstä.  

Väittelijä ja kustos valitsevat väitöksen toteutustavan keskusteltuaan asiasta vastaväittäjän kanssa. Valittu toteutustapa vaikuttaa siihen, miten väitöspäivän valinnassa ja väitösjärjestelyissä tulee edetä. Väitöspäivän järjestelyihin ryhdytään vasta, kun väittelylupa on olemassa mutta väitöstilaisuutta on hyvä suunnitella jo huomattavasti aikaisemmin. Väittelijä huolehtii itse väitösjärjestelyistä, ja saa tähän tukea omasta yksiköstään ja yliopiston it-palveluista. 

Lähtökohtaisesti väitökset järjestetään siten, että väittelijä, kustos ja vastaväittäjä ovat kaikki läsnä Joensuun tai Kuopion kampuksella ja tilaisuus on seurattavissa verkossa MS Teams palvelun kautta. Väitös voidaan järjestää myös yhteistyökumppaneiden tiloissa (esim. sairaaloissa) aloilla, joilla väitösten järjestäminen muuallakin kuin yliopistolla kuuluu perinteisiin. Huomiothan, että verkkolähetys edellyttää kaikkien osapuolten suostumuksen. Huom! Jos väittelet 1.8.2025 jälkeen ja haluat, että väitöksesi livestriimataan, ota yhteys IT-tukeen (servicedesk(a)uef.fi).

Poikkeustapauksessa, pakottavasta syystä voidaan järjestää ns. osittainen etäväitös, josta yhteys vastaväittäjään MS Teams palvelun kautta. Myös osittaisessa etäväitöksessä tilaisuuden kulku noudattelee perinteisen väitöstilaisuuden kulkua soveltuvin osin. Katso lisätietoa ”Väitöstilaisuuden tekniset valmistelut” (alla).  Täysin etänä toteutettava väitös edellyttää dekaanin erillisen suostumuksen, joka on dekaanille perusteltava ja mahdollistetaan vain poikkeuksellisesta syystä.

 

Väittelijän muistilista

Tiedekunnan myöntämän väittelyluvan jälkeen

  • Ota yhteyttä sarjan vastaavaan toimittajaan.
  • Sovi ja varaa väitöspäivä ja -paikka yhdessä vastaväittäjän, kustoksen ja pääohjaajan kanssa. Väitöspaikka varataan elomakkeella: tilavaraus-Joensuu tai tilavaraus-Kuopio.
  • Varmista, että yksikkö/laitos huolehtii vastaväittäjän matkan varaamisen.

1-3 kuukautta ennen väitöspäivää

  • Toimita materiaali sarjan vastaavalle toimittajalle.
  • Saata väitöskirja materiaali julkaisuvalmiiksi.
  • Sovi väitöskirjamateriaalin toimittamistavasta painon kanssa.
  • Sovi väitöksen kahvitus, joka tilataan kampusravintolasta. Kahvien sijaan on myös mahdollista järjestää muunlaista tarjottavaa (esim. juhlamaljat).
  • Tee järjestelyt karonkkaa varten:
    • Suunnittele karonkan kutsuvieraslista
    • Varaa juhlatila
    • Pyydä tarjoukset illallistarjoiluista yms.
    • Hanki asusteet väitöstilaisuuteen ja karonkkaan
  • Hyödynnä Tukea väitöstilaisuuden viestintään -materiaalipankkia valmistellessasi esimerkiksi väitöstiedotetta, lectio praecursoriaa ja karonkkapuhetta.

Noin kuukausi ennen väitöspäivää

  • Materiaalin tulee olla taitettuna painovalmiiksi.
  • Väitöskirjan painatukselle tulee olla vastaavan toimittajan kirjallinen hyväksyntä.
  • Sovi oikovedosliikenteestä.
  • Tarkista ja korjaa taittovedos.
  • Väittelijän valokuvaus on vapaaehtoinen. Ohjeet valokuvaukseen löydät Kamun sivulta.
  • Toimita väitöstilaisuuden ja -tiedotteen tiedot väitöslomakkeella viestintään.

Viikko ennen väitöstilaisuutta

  • Väitöskirjan tulee olla julkisesti nähtävillä 7 päivää ennen väitöstilaisuutta. Toimita tai huolehdi, että painotalo toimittaa painetun version väitöskirjastasi oman kampuksesi kirjastoon ja sähköisen version kirjastoon verkossa julkaistavaksi.
  • Hoida väitöskirjan jakelu yliopistoyhteisön jäsenille tiedekunnan ohjeiden mukaisesti.
  • Lähetä linkki väitöskirjaasi rehtorille / akateemiselle rehtorille

HUOM! Aikataulut ovat ohjeellisia väittelijän oman aikataulun suunnittelua varten.

Väitöksestä tiedottaminen

Yliopiston viestintäpalvelut tekee tunnetuksi yliopiston tutkimusta ja jakaa väitöstutkimuksista tietoa yliopiston verkkosivuille, sosiaaliseen mediaan ja medialle.

Tiedekuntien viestinnän asiantuntijat julkaisevat väitöstilaisuudet yliopiston julkisessa tapahtumakalenterissa. Kaikista väitöksistä julkaistaan myös lyhyt tiedote yliopiston verkkosivuilla. Väitöstapahtumat ja -tiedotteet julkaistaa UEF:n internet-sivuilla.

Varmistathan viestinnän sujuvuuden täyttämällä verkossa sähköisen väitöslomakkeen viimeistään kaksi viikkoa ennen väitöstilaisuutta.

Väitöstiedottamisen sähköinen lomake

Väittelijä täyttää verkossa väitöstiedottamisen lomakkeen. Lomakkeessa kysytään kaikki tarvittavat tiedot, joiden perusteella viestinnän asiantuntijat vievät väitöstapahtuman ja väitöstiedotteen uef.fi-verkkosivustolle.

Lomakkeessa on kielivalinta. Suomenkieliset väittelijät täyttävät lomakkeen aina suomeksi, halutessaan myös englanniksi. Suomenkielisistä väitöstiedotteista jaellaan kooste kotimaiselle medialle viikottain, englanninkielinen tiedote julkaistaan yliopiston verkkosivuilla. Mikäli väitöstilaisuuden kieli on englanti, ilmoita tämä lomakkeessa. Mikäli väittelijä on englanninkielinen ja väitöstiedote tarvitaan suomeksi, väitöstutkimuksen ohjaajan tai yksikön muun henkilökunnan tulee tarjota apua väittelijälle suomenkielisen lomakkeen täyttämiseen.

Väittelijä voi täyttää lomakkeen, kun väitöstilaisuuden aika ja paikka ovat selvillä, ja hän on saanut tiedekunnalta väittelyluvan.

Väitöstapahtuma

Yliopiston verkkosivujen tapahtumakalenteria varten lomakkeessa kysytään perustiedot väittelijästä, vastaväittäjästä, kustoksesta ja tilaisuudesta. Jos väitöstilaisuus lähetetään verkossa, väittelijän tulee välittää tieto etäyhteyden verkkolinkistä joko lomakkeella tai sähköpostitse viestintään osoitteeseen vaitos@uef.fi.

Väitöstiedote

Väitöslomakkeella kysytään perustietoja väitöstutkimuksen aihealueesta, keskeisistä havainnoista ja menetelmistä. Vastausten pohjalta viestinnän asiantuntijat laativat lyhyen väitöstiedotteen verkkosivuille. Perusmuotoinen väitöstiedote toteutetaan kysymys-vastaus-mallissa. Kattavampia tiedotteita tehdään medialle ajankohtaisista uutisaiheista tapauskohtaisesti.

Viestintäpalvelut jakaa tiedotteen tulevista väitöksistä pääsääntöisesti kerran viikossa medialle. Tiedote jaellaan kattavasti itäsuomalaisille tiedotusvälineille ja keskeisille valtakunnallisille tiedotusvälineille kuten STT, Yle, MTV3 ja Helsingin Sanomat. Jakelulistoille voidaan valita myös erikoisalojen julkaisuja ja eri tieteenaloista kiinnostuneita toimittajia.

Mahdollisia tiedotusvälineiden yhteydenottoja ja haastattelupyyntöjä varten lomakkeessa kysytään myös väittelijän yhteystiedot.

Huomioithan, että tiedotusvälineet päättävät itsenäisesti väitösten uutisoinnista. Uutisvalintoihin vaikuttavat monet seikat, kuten väitösten määrä, aiheen yleinen kiinnostavuus ja päivittäinen uutistilanne. Tiedotusvälineitä ei voi käskeä julkaisemaan väitöstietoja.

Väitöskuva

Väitöstiedotteen yhteydessä tiedotusvälineille voidaan jakaa myös valokuva väittelijästä. Valokuva on vapaaehtoinen. Jos haluat valokuvasi väitöstiedotteen yhteyteen, käy tätä varten kuvattavana viimeistään kahta viikkoa ennen väitöstilaisuutta.

Väitöskuvaa hyödynnetään paitsi väitöstiedotteessa myös promootiomatrikkelissa. Tämän vuoksi väitöskuvaan on hyvä pukeutua tavalla, joka on mahdollisimman lähellä promootion pukukoodia, eli yksiväriseen, tummaan ja pitkähihaiseen asuun, frakkiin tai tummaan pukuun. Kuvassa ja väitöstilaisuudessa ei käytetä näyttäviä tai suuria koruja.

Varaa kuvausaika suoraan valokuvaamosta. Väittelijöiden käytettävissä ovat sopimusvalokuvaamot kampuskaupungeissa Joensuussa ja Kuopiossa. Sopimusvalokuvaamossa kuvaus on väittelijälle maksuton. Kuvauksen maksaa yliopiston viestintäpalvelut, ja kuvaaja hoitaa valmiit kuvat eteenpäin.

Jos käyt kuvattavana muualla valokuvaamossa kuin sopimuskuvaamossa, pyydä ohjeistus sähköpostitse: vaitos@uef.fi.

Jos et pääse kuvauttamaan itseäsi kuvaamossa, voit lähettää muun studiotasoisen kuvan osoitteeseen vaitos@uef.fi. Huom! Omat digitaaliset kuvat tai pienet passikuvat ovat harvoin painokelpoisia. Itse toimitetun kuvan tulee olla kooltaan 20 x 25 cm, 300 dpi.

Yhteyshenkilöt viestinnässä

Väitöstiedotteista huolehtii kunkin tiedekunnan viestinnän asiantuntija. Sähköpostiosoite on etunimi.sukunimi@uef.fi.

  • Filosofinen tiedekunta: viestinnän asiantuntija Nina Venhe, p. 050 593 0160
  • Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta: viestinnän asiantuntija Marianne Mustonen, p. 044 716 2394
  • Terveystieteiden tiedekunta: viestinnän asiantuntija Ulla Kaltiala, p. 040 745 6463
  • Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta: viestinnän asiantuntija Terhi Suominen, p. 050 361 9280 (Sari Eskelisen sijaisuus 1.1.–28.6.2024).

Väitöskaronkka

Väitöskaronkka on vanha akateeminen perinne. Se pidetään yleensä väitöspäivän iltana. Karonkka järjestetään vastaväittäjän kunniaksi, ja karonkan isäntä tai emäntä olet sinä. Paikan voit valita itse oman budjettisi mukaisesti. Yliopiston tiloissa varaus on toimintaohjeisiin perustuen maksullinen (ks. Yliopiston tilojen vuokraus ja hinnastot). Vinkkejä hyvistä paikoista, esimerkiksi juhlatiloista, kannattaa kysyä kollegoilta ja tuttavilta.

Karonkka tarjoaa sinulle mahdollisuuden kiittää väitöstyössä mukana olleita työtovereita ja ystäviä. Karonkkaan kutsutaan ainakin vastaväittäjä, väitöstilaisuuden kustos ja ohjaajat. Alla on kuvattu perinteinen akateeminen väitöskaronkka. Voit kuitenkin järjestää väitöskaronkan omannäköiseksesi.

Karonkkakutsu

Alun perin karonkkaan kutsuttiin vasta sen jälkeen, kun vastaväittäjä oli väitöstilaisuuden päätteeksi ilmoittanut tulevansa esittämään tiedekunnalle väitöskirjatyön hyväksymistä. Nykyään on kuitenkin tapana lähettää kutsu karonkkaan aina etukäteen. Hyviin tapoihin kuuluu, että tiedustelet vastaväittäjältä ennen väitöstilaisuutta, voitko ryhtyä karonkkavalmisteluihin. Kutsut voi nykyään lähettää myös sähköisesti. 

Vastaväittäjän ja kustoksen lisäksi karonkkaan kutsutaan väitöskirjatyön ohjaaja, esiarkastajat, kanssakirjoittajat ja yleensä kaikki ne, jotka ovat selvästi osallistuneet väitöskirjan syntymiseen tai merkittävästi tukeneet tutkimuspolkuasi. Myös puoliso, omat vanhemmat tai hyvät ystävät voivat kuulua kutsuttujen listalle. Karonkka ei ole perhe- tai sukujuhla.

Ennen vanhaan väitöstilaisuuden ”ylimääräiset vastaväittäjät” eli kysymyksiä ja huomautuksia esittäneet henkilöt oli myös tapana kutsua karonkkaan, mutta kirjoittamattoman säännön mukaan he kohteliaasti kieltäytyivät ottamasta kutsua vastaan.

Jokainen väittelijä muotoilee kutsun haluamallaan tavalla, mutta siinä on ajan ja paikan lisäksi oltava tilaisuuden pukeutumiskoodi. Vastauspyynnölle on suositeltavaa asettaa päivämäärä. Kutsussa voi myös pyytää kertomaan erityisruokavaliosta. Lisäksi, jos tieteenalallasi on näin tapana, voit mainita toivotko vieraiden ostavan illalliskortin karonkkaan. Mainintaa illalliskortista ei kuitenkaan tule laittaa vastaväittäjän, kustoksen tai ohjaajien kutsuihin.

Pukeutuminen

Karonkassa on perinteisesti pukeuduttu frakkiin ja valkoisiin liiveihin tai pitkään iltapukuun, joka on musta tai hillityn värinen. Kutsukortissa on tällöin merkintä ’juhlapuku’.

Frakin vaihtoehto on tumma puku tai polvipituinen juhlava puku. Kutsukortissa tämä pukeutumiskoodi ilmaistaan sanoilla ’tumma puku’.

Voit myös valita muun pukeutumiskoodin mutta huomioi, että karonkkaan ei yleensä mennä arkipuvussa.

Istumajärjestys

Sinä väitelleenä olet illan isäntä tai emäntä, ja vastaväittäjä on kunniavieras. Kunniavieraan paikka on sinun oikealla puolellasi. Seuraavana istumajärjestyksessä on kustos, joka istuu vasemmalla puolellasi. Jos vastaväittäjiä on kaksi, tälle paikalle tulee ns. nuorempi vastaväittäjä, ja kustos siirtyy samalla pykälän vasemmalle. Hänen jälkeensä tulevat muut vieraat, yleensä akateemisten saavutusten järjestyksessä.

Ohjelma

Karonkassa tarjotaan ruokaa, juomaa ja mahdollisesti myös ohjelmaa. Ennen ruokailun aloittamista sinä toivotat läsnäolijat tervetulleiksi.

Puheiden aika on vasta ruuan jälkeen ennen kahvia. Sinä aloitat puheet kiittämällä ensin vastaväittäjää. Voit päättää puheesi hänelle sanomalla ”nostetaan nyt malja arvoisalle vastaväittäjälleni, N.N.:lle!” Sen jälkeen on vuoro kiittää kustosta. Tämän jälkeen kiität tärkeysjärjestyksessä muita työssä avustaneita. Viimeiseksi kiität itsellesi läheisintä, kuten puolisoasi tai muita läheisiä henkilöitä.

Yksittäisen kiitospuheen tulisi olla kohtuullisen lyhyt (2–3 minuuttia). Jos esimerkiksi kiität vastaväittäjää, kustosta, molempia ohjaajia, kanssakirjoittajia yhdessä, laajempaa tutkimusryhmää tai vertaisiasi oppiaineessa, ystäviä ryhmänä sekä perhettäsi, olet pitänyt yhteensä kahdeksan puhetta, joiden yhteiskesto on noin 20 minuuttia. Sen jälkeen alkavat vastapuheet.

Välittömästi sinun puheesi jälkeen vastaväittäjä vastaa puheeseesi. Vastaväittäjän vastauspuheenvuoro on yleensä tyyliltään kepeän asiallinen, ei liian juhlava tai vakava. Seuraava puheenvuoro on varattu kustokselle. Tämän jälkeen puheenvuoro on muilla läsnäolijoilla juuri siinä järjestyksessä, jossa sinä heidät omassa puheenvuorossasi mainitsit. Erityisesti niille vieraille, jotka eivät tunne akateemisten puheiden perinnettä, on erittäin huomaavaista ja epävarmuutta vähentävää kertoa puheista etukäteen (esim. kutsussa). Kollegoille voi myös etukäteen kertoa, että ”kiitän teitä puheessani, johon voitte vastata yhdessä” eli jokaisen tutkimusryhmän jäsenen ei odoteta pitävän henkilökohtaista vastapuheenvuoroa.

Puhekierroksen loputtua tunnelman voi antaa rentoutua vapaan keskustelun, musiikin tai muun ohjelman merkeissä. Vieraat voivat tässä vaiheessa halutessaan poistua. Voitte myös vaihtaa juhlapaikan toiseen eli siirtyä vapaamuotoisempaan ja jatkamaan lähteneille omakustanteiseen paikkaan.

Muita vinkkejä

Mitä informoidummat vieraasi ovat sekä väitöstilaisuudesta että karonkasta, sitä mukavampaa ja vapautuneempaa juhlaväen on osallistua suureen päivääsi. Tämä koskee erityisesti ei-akateemisia kutsuvieraitasi, joiden et halua tuntevan epävarmuutta esimerkiksi väitöstilaisuuteen pukeutumisesta. Voit esimerkiksi liittää kutsuusi lisätietoja pukukoodista, lahjatoiveista tai kartan juhlapaikalle. Voit suositella pitkänmatkalaisille majoitusvaihtoehtoja läheltä väitöspäivän tapahtumapaikkoja.

Huolellinen viestintä vieraille etukäteen sekä järjestelyjen yksityiskohtien delegoiminen apuaan tarjoaville läheisille (esimerkiksi karonkan pöytäkartan laatiminen) mahdollistaa sinun keskittyä väitösviikolla ajatukselliseen valmistautumiseen ja keskittymiseen. Väitöspäivä on sinun päiväsi – onnea saavutuksestasi ja kiitos kontribuutiostasi tieteeseen!

Lisensiaatintutkimus

Lisensiaatintutkimuksen vaatimukset

Lisensiaatintutkimuksessa opiskelijan on osoitettava hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalaan sekä valmiutta soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä itsenäisesti ja kriittisesti.

Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä yksittäinen tutkimus (monografia) tai riittäväksi katsottu määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Erillisistä julkaisuista tai käsikirjoituksista kootulla julkaisulla tulee kokonaisuutena arvioiden olla lisensiaatintutkimukselta vaadittu tieteellinen arvo.

Lisensiaatintutkimuksen, joka käsittää samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laaditun tiivistelmän, yhteenvedossa esitetään tutkimuksen tausta, tavoitteet, menetelmät, tulokset ja johtopäätökset. Tiivistelmä tulee nimetä erikseen ja se tulee kirjoittaa siten, ettei tarpeettomasti toisteta sellaisenaan osajulkaisussa esitettyjä asioita, vaan järjestetään ja tulkitaan tutkimusalan kuuluvaa julkaistua tietoa, jota tekijä on omilla osajulkaisuillaan merkittävästi kartuttanut, sekä tarkastellaan uusia ratkaisuaan odottavia ongelmia. Tiivistelmä on yleensä lisensiaatintutkimusta varten kirjoitettu, mutta se voi olla julkaistu myös tieteellisessä aikakauslehdessä.

Jos julkaisuihin kuuluu yhteisjulkaisuja, on tekijän itsenäinen osuus niissä osoitettava. Tekijän on annettava kirjallinen selvitys omasta osuudestaan yhteisjulkaisuissa. Jatkokoulutuksen ohjaajilta pyydetään lausunto selvityksestä. Perustelluista syistä voidaan samaa julkaisua käyttää myös toisen lisensiaattitutkimuksen osana.

Lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen

Kun lisensiaatintutkimuksen käsikirjoitus on läpäissyt plagiaatintarkastuksen (ks. alla) , jatko-opiskelija tekee esityksen lisensiaatintutkimuksen tarkastamisesta. Dekaani määrää ohjaajan esityksen perusteella käsikirjoitukselle tarkastajat, joiden annettua lausuntonsa, jatko-opiskelijalla on mahdollisuus antaa niihin vastine. Dekaani päättää lisensiaatintutkimuksen hyväksymisestä sekä mahdollisesta arvostelusta, minkä jälkeen lisensiaatintutkimus julkaistaan. Jatko-opiskelija voi hakea tutkintotodistusta, kun kaikki tutkintoon vaadittavat opintosuoritukset ja opinnäyte on hyväksytty.

Lisensiaatintutkinto ja -tutkimus filosofisessa tiedekunnassa

Lisensiaatintutkinto koostuu vähintään 30 opintopisteen laajuisista tutkimustyötä ja ammattipätevyyttä tukevista opinnoista sekä lisensiaatintutkimuksesta. Opinnot ovat samat kuin tohtorin tutkinnossa. Lisätietoja löydät tohtoriohjelmien opetussuunnitelmista.

Alla tiedekunnan lisensiaatintutkimusta koskevia ohjeita.

Lisensiaatintutkimus

Osaamistavoitteet

Lisensiaatintutkimuksen tekijä

  • tunnistaa tieteellisesti kiinnostavan ongelman ja osaa muotoilla sen tutkimuskysymykseksi
  • kirjoittaa tiedekunnan nimeämien ohjaajien ohjauksessa lisensiaatintutkimuksen, jossa hän osoittaa hallitsevansa tarvittavat metodit, lähteiden ja kirjallisuuden käytön, lähdekritiikin ja analyyttisen tavan tarkastella aineistoa ja esittää johtopäätöksiä
  • tuntee, soveltaa ja ottaa huomioon hyvät tutkimuseettiset käytännöt

Suoritustavat

Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä joko monografiatyyppinen tutkimus tai artikkelitutkimus. Artikkelitutkimuksella tarkoitetaan kokonaisuutta, johon kuuluvat seuraavat osat: 1) filosofisen tiedekunnan riittäväksi katsoma määrä tieteellisiä julkaisuja tai käsikirjoituksia, jotka käsittelevät samaa ongelmakokonaisuutta, sekä 2) niiden perusteella itsenäisesti laadittu yhteenveto. Kokonaisuudessa on oltava vähintään kaksi vertaisarvoitua artikkelia, joista yhden tulee olla julkaistavaksi hyväksytty ja toinen on otettu arvioitavaksi. Vertaisarvioinnilla tarkoitetaan tiedeyhteisön käytäntöä, jossa riippumaton arvioija tekee artikkelista tai kokoomateoksen osasta ennakkoarvioinnin. Kyseisen arvioinnin tulee olla todennettavissa. Jos artikkeleihin sisältyy yhteisjulkaisuja, on lisensiaatintutkimuksen tekijän selkeästi osoitettava oma itsenäinen osuutensa joko käsikirjoituksen yhteenvedossa tai erillisessä liitteessä. Lisensiaatintutkimuksen tekijän on oltava ensimmäisenä kirjoittajana (vastuullisena kirjoittajana) vähintään kahdessa artikkelissa. Yhteisjulkaisun saa sisällyttää korkeintaan kahden eri tekijän lisensiaatintutkimukseen tai väitöskirjaan.

Arviointiasteikko

Hylätty / hyväksytty / kiittäen hyväksytty

Arviointiprosessi

Ennen lisensiaatintutkimuksen jättämistä tarkastettavaksi, on sille tehtävä plagiaatintarkistus. Ohjeita tähän löydät sivulta Filosofisen tiedekunnan ohjeet väitöskirjan vaatimuksista ja tarkastamisesta – UEF Kamu.

Lisensiaatintutkimus jätetään tarkastettavaksi yhtenä pdf-tiedostona tiedekuntaan. Opiskelija lähettää tiedoston sähköpostiosoitteeseen FiloDoctoralstudies@uef.fi.

Dekaani päättää vastuuprofessorin ja osastonjohtajan esityksestä lisensiaatintutkimukselle kaksi tarkastajaa. Heidät valitaan, mikäli mahdollista, muualta kuin omasta tiedekunnasta. Tarkastajilla tulee olla tohtorin tutkinto tai vastaavat tieteelliset ansiot. Tarkastajista tehdään dekaanin päätös. Jatkokoulutusasiantuntija lähettää tarkastajille päätöksen ja tarkastettavan lisensiaatintutkimuksen.

Tarkastajien tulee antaa lausuntonsa (yhteislausunto tai erilliset lausunnot) kahden kuukauden kuluessa siitä, kun opinnäyte on lähetetty tarkastajille. Tarvittaessa dekaani voi myöntää lisäaikaa. Lausunnon tulee sisältää arvosanaehdotus.

Lisensiaatintutkimuksen arvioimiseksi voidaan järjestää myös julkinen tarkastustilaisuus. Tilaisuuden järjestämisestä vastaa oppiaine, jossa tutkimus on tehty. Jos tarkastustilaisuus järjestetään, jättävät tarkastajat lausuntonsa tilaisuuden jälkeen.

Opiskelija saa tarkastajien lausunnot kuulemista varten ja hänen tulee ilmoittaa, hyväksyykö hän lausunnon vai haluaako keskeyttää arviointiprosessin. Jos opiskelija hyväksyy lausunnon, varadekaani päättää tutkimuksen hyväksymisestä ja arvosanasta. Jos opiskelija ei hyväksy tarkastajien lausuntoja, hän voi keskeyttää prosessin ilmoittamalla siitä kirjallisesti tiedekunnalle. Varadekaani hyväksyy ja arvostelee lisensiaatintutkimuksen tarkastajien lausuntojen perusteella. Arvosana ”kiittäen hyväksytty” voidaan myöntää, jos lisensiaatintutkimus on poikkeuksellisen korkeatasoinen, kunnianhimoinen ja ansiokas.

Julkaiseminen

Lisensiaatintutkimus on julkinen opinnäyte.

Lisensiaatintutkimuksen hyväksymisen jälkeen tiedekunta huolehtii tutkimuksen arkistoimisesta sekä toimittaa tutkimuksen kirjastoon julkaisemista varten. Lisensiaatintutkimukset julkaistaan ja arkistoidaan sähköisesti. Sähköistä julkaisemista varten tekijän tulee antaa siihen kirjallisesti lupa UEF intrassa olevalla lomakkeella (vaatii kirjautumisen UEF-tunnuksella). Opiskelija lähettää esitäytetyn sopimuksen jatkokoulutusasiantuntijalle (FiloDoctoralstudies(a)uef.fi), joka toimittaa sopimuksen ja hyväksytyn työn kirjastoon. Tämän jälkeen kirjasto huolehtii sopimuksen sähköisestä allekirjoittamisesta. Vaihtoehtoisesti opiskelija voi tulostaa ja allekirjoittaa sopimuksen kahtena kappaleena ja lähettää kirjaston julkaisupalveluihin: Kuopion kampuskirjasto, PL 1627, 70211 Kuopio.

Halutessaan tekijä voi myös tehdä tutkimuksestaan painoversion, jolloin hän vastaa painatuskustannuksista.

Yhteydenotot kirjastoon e-julkaisuasioissa: electronic.publications(at)uef.fi

Valmistuminen

Kun opiskelija on suorittanut kaikki tutkintoon vaadittavat opinnot ja saanut niistä suoritusmerkinnät, hän voi hakea tutkintoa. Opiskelijan tulee tällöin olla ilmoittautunut läsnä olevaksi.

Lisensiaatin tutkintoa haetaan Kamussa olevalla lomakkeella. Lomake täytetään ja palautetaan jatkokoulutusasiantuntijalle.

Lisätietoja
Salli Anttonen

UEFista valmistuneiden tohtoreiden työllistyminen

Aarresaari (yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden verkosto) on tehnyt vuodesta 2007 alkaen tohtoreiden uraseurantaa. Uraseurannan kohderyhmänä ovat kolme vuotta aiemmin valmistuneet tohtorit. Valtakunnallisen uraseurantakyselyn tavoitteena on saada tietoa työmarkkinoille sijoittumisesta ja sen laadusta ja tarkoituksenmukaisuudesta, tyytyväisyydestä suoritettuun tutkintoon sekä työelämässä tarvittavista taidoista.

Työllistyminen

Vuosina 2017-2023 kerätyn aineiston perusteella Itä-Suomen yliopistosta vuosina 2014-2020 valmistuneista tohtoreista 39 % on jäänyt työskentelemään yliopistosektorille. Yliopistot ovat erityisen tärkeä työnantaja etenkin Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnasta valmistuneiden keskuudessa, joista 57 % on jäänyt yliopistojen palvelukseen. Kunnat työllistävät 18 % kaikista valmistuneista tohtoreista. Ne ovat tärkeä työnantaja etenkin Terveystieteiden tiedekunnasta valmistuneille, joista ne työllistävät 31 %. Yrityksiin työllistyy keskimäärin 16 % kaikista valmistuneista ja 24 % Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnasta valmistuneista. Valtio ja valtion liikelaitokset ovat neljänneksi suurin työnantaja työllistäen 10 % valmistuneista tohtoreista. Ammattikorkeakoulut, järjestöt ja säätiöt työllistävät yhteensä 9 % valmistuneista tohtoreista ja 4 % valmistuneista tohtoreista on ryhtynyt itsenäisiksi yrittäjiksi. Kokonaistyöllisyys on 96 %.

Saadut edut

Tutkinnon ansiosta 56 % valmistuneista oli saanut lisää palkkaa, 63 % vaativampia ja 58 % mielekkäämpiä työtehtäviä. Vajaa puolet (47 %) koki asemansa parantuneen työmarkkinoilla: 38 % oli saanut työpaikan uudella työnantajalla ja 49 % oli saanut paremman aseman nykyisellä työpaikallaan.

Tyytyväisyys tutkintoon

Vaikka tohtorintutkinto ei välttämättä tuottanut etuja palkan- tai asemankorotuksen muodossa, 87% vastaajista koki olevansa kokonaan tai osittain tavoitteidensa mukaisella uralla. Vastaajista 80 % koki työtehtäviensä vastaavan vaatimustasoltaan koulutusta. Selkeä enemmistö (68 %) oli tyytyväisiä suoritettuun tutkintoon ja 90 % koki pystyvänsä hyödyntämään oppimiansa asioita nykyisessä työssään hyvin.

Akateemiselle uralle

UEFin uramallit

Itä-Suomen yliopistossa (kuten monissa muissakin suomalaisissa yliopistoissa) on käytössä neliportainen uramalli ja vakinaistamispolku.

Neliportainen uramalli

Neliportainen uramalli on tutkijoiden ja opettajien urakehitykseen rakennettu malli. Tutkijoiden uran lähtötaso on nuorempi tutkija (l. väitöskirjatutkija), josta seuraavat tasot ovat tutkijatohtori, yliopistotutkija ja professori. Opetustehtävien osalta uramalliin sisältyvät yliopisto-opettajan, yliopistonlehtorin (kliinisen opettajan) ja vanhemman yliopistonlehtorin tehtävät. Muita soveltuvin osin käytettäviä tehtäviä ovat tutkimusavustaja, projektitutkija ja tutkimusjohtaja. Eteneminen uramallin puitteissa perustuu ansioitumiseen.

Lisätietoa neliportaisesta uramallista ja kelpoisuusvaatimukset, jotka on määritelty johtosäännössä (§31) (intrassa, vaatii UEF-kirjautumisen).

Vakinaistamispolku

Itä-Suomen yliopiston vakinaistamispolku (Tenure Track) tarjoaa parhaille tutkijoille nopeutetun ja henkilökohtaiseen pätevöitymiseen perustuvan etenemisväylän tieteellisellä uralla edellä kuvatun neliportaisen uramallin kautta. Käytännössä vakinaistamispolulle nostetaan vain rajoitettu joukko ansioituneimpia tutkijoita, joilla on mahdollista saavuttaa vakinainen professuuri. Tenure Track -tehtävät ovat aina strategisia rekrytointeja, eli ne pohjautuvat yliopiston tiedekuntien ja yksiköiden strategiseen suunnitteluun.

Lisätietoa vakinaistamispolusta löydät intrasta (vaatii UEF-kirjautumisen).

Postdoc-paikat ja rahoitus

Mikäli tavoitteesi on akateeminen ura, väitöksen jälkeen on ensimmäisenä vuorossa postdoc- vaihe. Voit hakea yliopistoissa tarjolla olevia postdoc- paikkoja tai rahoitusta omaan tutkimushankkeeseesi.

Suomalaisten yliopistojen avoimet postdoc-paikat löytyvät yleensä TE-hallinnon hakukoneesta hakusanalla ”tutkijatohtori” tai ”postdoc”. Lisäksi voit etsiä tietoa yliopistojen avoimista työpaikoista niiden omilta verkkosivuilta. Linkit niihin on koottu Acatiimin Avoimia paikkoja yliopistosektorilla-sivustolle.

Ulkomaisia postdoc-paikkoja löydät esim. Academic positions-, Euraxess- ja  TheUniJobs -sivustoilta. Kannattaa myös hyödyntää ohjaajien verkostoa postdoc-paikan löytämisessä sekä olla itse aktiivinen ja verkostoitua mielenkiintoisten tutkimusryhmien kanssa jo väitöstutkimuksen aikana.

Lisätietoa tutkimusrahoitusvaihtoehdoista eri akateemisen uran vaiheisiin UEF:n internetsivuilta.

Akateeminen ansioituminen

Sekä akateemisen työpaikkojen että tutkimusrahoitusten saamisen edellytyksenä ovat ns. akateemiset ansiot. Niitä kartutetaan mm. julkaisemalla tieteellisiä julkaisuja, hakemalla (ja saamalla) tutkimusrahoitusta, pitämällä esityksiä tieteellisissä kokouksissa, verkostoitumalla ja hankkimalla kansainvälistä kokemusta, opettamalla, ohjaamalla opinnäytetöitä sekä toimimalla akateemisissa (esim. referee) ja yhteiskunnallisissa asiantuntijatehtävissä. Myöhemmässä uravaiheissa oman tutkimuslinjan vakiinnuttaminen ja tutkimusryhmän perustaminen, vastuuroolien ottaminen sekä tieteellisen asiantuntijuuden vakiinnuttaminen kansainvälisen verkostoitumisen kautta on olennaista.