Opiskelijaruokailu
Sähköposti
Viva Engage
Peppi
eLearn Moodle
DigiCampus
Lukari
Kirjasto
MOT-sanakirjat
Sykettä.fi
ISYY
UEF Connect
uef.fi
UEF-verkkokauppa
Peppi UEF
uef.fi
UEF Intra
Ajankohtaista
Uudelle opiskelijalle
Tohtorikoulutus
Opintoyhteisöt
Opiskelijoiden tukikanavat
Sivuaineet ja muut opinnot
Opinto-oppaat
Vaihto-opiskelu ja kansainvälistyminen
Osaamisen tunnustaminen
Opintoneuvonta
Lukuvuoden ajankohtia
Kampukset, tiedekunnat
Yliopistosanastoa
Sulje

Tarkenna hakuasi

Target Groups: Jatkuva oppija

Opintojen suoritustavat

Opetussuunnitelmassa määritellään opintojen suoritustavat

Koulutusta järjestävät yksiköt määrittelevät opintojen suorittamisen tavat opetussuunnitelmissaan. Opetussuunnitelmasta ilmenee myös opintojakson suorituskieli ja suorittamiseen liittyvä läsnäolovelvollisuus. Jos opetussuunnitelmassa ei ole ilmoitettu opetuksen tapahtuvan etänä, tapahtuu opetus kampusalueella. Opetus järjestetään opetussuunnitelman mukaisesti ja toteutetaan opintojaksoina.

Tyypillisimmät opintojen suoritustavat

  • Luento on suullinen esitys, joka on yleinen kontaktiopetuksen muoto joko kampusalueella tai etäopetuksena (reaaliaikaisesti verkossa). Luennot voivat olla myös tallenteita. Luennoilla ei yleensä ole läsnäolopakkoa eikä osallistujamäärää rajoiteta. Käytännöt kuitenkin vaihtelevat ja siksi ne on hyvä tarkastaa ennen luentojen alkua esimerkiksi Pepistä. Luentojen pohjaksi voidaan jakaa materiaalia tai luentojen lisäksi opintojaksoon kuuluu kirjallisuutta. Luentojen päätteeksi on yleensä tentti. Joskus luennosta voidaan kirjoittaa myös luentopäiväkirja.
  • Harjoituksissa (ml. laboratorioharjoitukset) harjoitellaan käytännössä luennoilla tai itseopiskeluna opittua asiaa. Opinnot voivat sisältää runsaasti erilaisia harjoituskursseja, joiden suorittaminen vaatii läsnäoloa sekä annettujen tehtävien hyväksyttyä suorittamista.
  • Seminaarissa osanottajat esittävät vuorollaan seminaarityönsä, osallistuvat töitä koskevaan keskusteluun ja toimivat esimerkiksi opponentteina. Seminaareissa edellytetään säännöllistä läsnäoloa.
  • Pienryhmäopetuksessa opiskelijat työskentelevät pienemmissä ryhmissä. Pienryhmäopetus voi olla muodoltaan harjoitus, seminaari, muuta ryhmässä tapahtuvaa työskentelyä tai opettajajohtoista ”luentoa”.
  • Yliopistossa kokeita kutsutaan tenteiksi. Lisätietoa tenteistä. Tenttimuotoja ovat esimerkiksi:
    • Luentotentti: Luentojen aikana tai luentojen jälkeen toteutettava tentti, joka perustuu kurssin opetusmateriaaliin.
    • Kirjatentti: Opiskelija opiskelee opintojakson kirjallisuuden omaan tahtiin ja osallistuu tenttiin.
    • Yleinen tentti: Joissakin tiedekunnissa järjestetään määräajoin tenttejä, joissa opiskelija voi suorittaa erikseen ilmoitettuja opintojaksoja.
    • Sähköiset tentit:
      • Valvottu Exam-tentti: Sähköinen tentti, jonka opettaja laatii Exam-järjestelmään (https://exam.uef.fi/) ja jonka opiskelija suorittaa erillisessä Exam-tilassa kampuksella tai tenttivierailuna toisen korkeakoulun Exam-tilassa.
      • Valvottu Omakonetentti (BringYourOwnDevice, BYOD-tentti): Tentti, jonka opettaja laatii sähköiseen järjestelmään (esim. Moodle tai Exam rajoitettu omakonetentti) ja määrittää tentin suoritettavaksi käyttäen Safe Exam Browser (SEB) -selainta. Opiskelija suorittaa tentin valvotussa tilassa käyttäen omaa konettaan.
      • Valvomaton Moodle-tentti: Sähköinen tentti, jonka opettaja laatii Moodleen ja jonka opiskelija suorittaa etänä valitsemassaan paikassa ilman valvontaa.
      • Valvomaton Avoin Exam-tentti: Exam-omakonetentin voi toteuttaa ns. avoimena tenttinä, jolloin opiskelijalla on käytettävissään kaikki koneensa resurssit ja pääsy internettiin.
  • Essee on pohdiskeleva, lähdekirjallisuuteen perustuva kirjoitelma, jossa selvitetään yhtä esseen aiheeksi annettua kysymystä. Tieteellinen essee perustuu yleensä useisiin lähdeteoksiin ja se sisältää kirjoittajan omaa pohdintaa, reflektointia ja kriittisiä havaintoja. Käsiteltävää aihetta analysoidaan, arvioidaan ja vertaillaan eri lähteitä käyttäen sekä luodaan lopuksi synteesi aineistoon ja omaan ajatteluun perustuen.
  • Oppimispäiväkirjan tavoitteena on oman näkemyksen muodostaminen opiskeltavasta kirjallisuudesta, luennosta, seminaarista tms. Oppimispäiväkirjan tarkoituksena on yhdistää uudet tiedot aiemmin opittuun ja aikaisempiin kokemuksiin. Oppimispäiväkirja ei ole lyhennelmä tai referaatti.
  • Referaatti on jäsennelty lyhennelmä jonkin suullisen tai kirjallisen esityksen pääkohdista. Referaattiin tulee kirjata omin sanoin alkuperäisesityksen keskeisimmät ajatukset mahdollisimman jäsentyneesti. Referaatin arvioinnissa kiinnitetään huomio tekstin tyyliin ja referaatin muodollisiin vaatimuksiin niin, että alkuperäisesityksen keskeinen sisältö, painotukset ja näkökulmat tulevat esille. Referaatista tulee käydä ilmi, mitkä osat laaditusta tekstistä ovat opiskelijan itse laatimia, mitkä taas alkuperäistekstin/opettajan ilmaisemia. Alkuperäisesityksen mekaaninen tiivistäminen tai kopioiminen ei ole referointia.
  • Luentopäiväkirja (ml laboratoriopäiväkirja) on referaatin kaltainen teksti seuratun luennon pääkohdista. Siitä tulee käydä ilmi luennolla esitetyt keskeisimmät ajatukset jäsentyneesti ja omin sanoin. Tämän lisäksi luentopäiväkirjaan tulee liittää omia pohdintoja käsitellystä aiheesta tavallaan luennoitsijan kanssa keskustellen, tämän ajatuksia kenties kyseenalaistaen tai itselle epäselviä kohtia esiin tuoden. Luennolla mahdollisesti jaettua materiaalia ei tule kopioida sellaisenaan luentopäiväkirjaan. Luentopäiväkirjasta tulee käydä ilmi, mitkä osat laaditusta tekstistä ovat opiskelijan itse laatimia, mitkä taas alkuperäistekstin/opettajan ilmaisemia. Laboratoriopäiväkirjassa kuvataan harjoitustyön kulku ja tulokset tarkkuudella, jolla toinen opiskelija pystyisi toistamaan työn.
  • Lukupiirissä on ollennaista annettujen artikkeleiden tai kirjan/kirjojen lukeminen itsenäisesti ennakkoon sekä teksteistä keskusteleminen yhdessä (opettajajohtoisesti). Lukupiiri voi sisältää myös esimerkiksi johdattelevia luentoja tai kirjallista työskentelyä.
  • Opintopiirillä tarkoitetaan opiskelumuotoa, jossa vapaasti muodostettu opiskelijaryhmä suorittaa opintojakson ryhmätyönä. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti tapaamisiin, joissa opiskelijat vuorotellen pitävät alustuksia opintojakson kirjallisuudesta. Alustuksista ja niistä käydyistä keskusteluista tuotetaan kirjallinen loppuraportti, jota vastaan kirjataan suoritusmerkintä. Opiskelijat vastaavat itse opintopiirin kokoamisesta ja kokoontumisista.
  • Oppimistehtävä on opintojaksolla ilmoitetusta aiheesta tarkempien ohjeiden mukaan joko yksilö- tai ryhmätyönä tehtävä työ. Oppimistehtävä voi olla esimerkiksi tutkimussuunnitelma tai työselostus.
  • Portfolion tarkoituksena on kerätä yhteen opiskelijan osaamista ja asiantuntijuutta. Portfolio koostetaan tarkemmin opintojaksolla annettujen ohjeiden mukaisesti.
  • Opintoihin voi kuulua pakollista tai vapaavalintaista harjoittelua. Esimerkiksi:
  • Kaikkiin yliopistotutkintoihin vaaditaan opinnäyte. Opinnäytteitä ovat mm. kandidaatintutkielma, farmaseutin tutkielma, pro gradu -tutkielma, diplomityö, syventävien opintojen opinnäyte, lisensiaatintutkimus ja väitöskirja. Katso tarkemmin Opinnäytteet.
  • Kypsyysnäyte: kirjallinen työ. Katso tarkemmin kypsyysnäytteet.
  • MOOC on kaikille avoin verkkokurssi.
  • Näyttökokeella voit osoittaa osaavasi kyseisen opintojakson osaamistavoitteiden mukaiset tiedot ja taidot.
  • Itsenäinen suoritustapa tarkoittaa, että opiskelija ei osallistu opetukseen, vaan hän opiskelee itsenäisesti.
  • Verkkokurssi on opintojakso, jonka voi suorittaa kokonaan verkon välityksellä.
  • Monityyppiopetus yhdistää erilaisia opetusmuotoja.
  • Muita suoritustapoja voivat olla esimerkiksi itse- ja vertaisarviointi, verkkotestit, simulaatio, pakopeli jne

Lähi-, etä- ja monimuoto-opetus sekä itsenäinen opiskelu

Perinteisen lähiopetuksen lisäksi opetusta voi toteuttaa etä- ja monimuoto-opetuksena. Toisinaan etäopintoja voi suoritta itsenäisesti oman aikataulun mukaisesti, kun taas toisinaan etäopintoja tarjotaan vaihtoehtoisesti kampuksella tapahtuvan opetuksen kanssa yhtä aikaa. Etäopintoja suoritetaan verkkopohjaisissa oppimisympäristöissä. Lisätietoja Etä- ja verkko-opiskelu – UEF Kamu.

Lähiopetus: opettaja ja oppija ovat fyysisesti samassa tilassa
Etäopetus: opettaja ja oppija ovat fyysisesti eri tiloissa, mutta yhteydessä tieto- ja viestintätekniikan välityksellä
Monimuoto-opetus: toteutetaan yhdistämällä etäopetusta ja lähiopetusta sekä ohjattua opiskelua ja opiskelijoiden itsenäistä työskentelyä

  • Esimerkiksi: Yhtenä opetuksen/oppimisen tapana on käänteinen opetus/oppiminen eli ”flippaus”, joka tarkoittaa opetuksen kääntämistä siten, että asiasisältöjä opiskellaan omatoimisesti ennen kontaktikertaa ja kontaktikerralla keskitytään soveltamaan ja analysoimaan opittua.
    Itsenäinen opiskelu: itsenäisesti suoritettava tehtäväkokonaisuus

Poikkeus opetussuunnitelman mukaisesta suoritustavasta ja yksilölliset järjestelyt

Opintojakson vastuuopettaja voi myöntää yksittäistapauksessa poikkeuksen opetussuunnitelman mukaisesta suoritustavasta erityisen painavasta syystä (Koulutuksen johtosääntö 19 §).

Opiskelija voi saada opintojen suorittamistapoihin yksilöllisiä järjestelyitä esimerkiksi terveydentilan tai vammaisuuden perusteella. Myös opetussuunnitelmassa ilmoitetusta poikkeavilla suoritustavoilla täytyy saavuttaa opintojaksolle asetetut osaamistavoitteet. Opiskelijan on pyydettävä hänelle myönnettyjen opetuksen järjestämiseen liittyvien yksilöllisten järjestelyiden toteuttamista viimeistään 10 päivää ennen opintosuoritusta. (Koulutuksen johtosääntö 25 §)
Katso tarkemmin yksilölliset järjestelyt.

Koulutuksen johtosääntö
Tekoälyn käyttäminen opetuksessa ja tutkimuksessa
Opintosuoritusten arviointi, rekisteröinti ja julkistaminen – UEF Kamu
Opetuksen ja opiskelun eettiset ohjeet

Opettajien kelpoisuusvaatimukset

Peruskoulu ja lukio

Varhaiskasvatus ja esiopetus

Muut kelpoisuusvaatimukset

Etä- ja verkko-opiskelu

Etäopiskelulla tarkoitetaan opiskelua muutoin kuin lähiopetuksessa. Opiskelu on paikkaan sitoutumatonta ja saattaa olla myös aikaan sitoutumatonta. Yleensä opiskelu on osittain tai kokonaan tietoverkossa. Monimuoto-opetuksessa ja yhdistetään eri opiskelumuotoja. Hybridiopiskelussa opetus on sekä lähi- että verkko-opetuksena.

Etäopiskelussa on tärkeää oma aktiivisuus, keskittymiskyky ja opintojen aikatauluttaminen. Vinkit onnistuneet etäopiskeluun- ja -opetukseen (pptx):

  • Tullaan ajoissa paikalle.
  • On kohteliasta avata kamera, kun puhut. Pidetään huolta, että voidaan avata kamerat tarvittaessa.
  • Uskalletaan avata mikrofonit ja osallistua opetukseen.
  • Kuulokemikrofoni ehkäisee taustaääniä ja äänen kiertämistä.
  • Ollaan läsnä opetus- ja ohjaustilanteissa.
  • Jos yhteys katkeaa tai on epävakaa, kirjaudutaan uudestaan samaa linkkiä käyttäen.
  • Kaikki keskustelu on luottamuksellista. Osallistutaan rohkeasti.
  • Sovitaan yhdessä, miten puheenvuoroja pyydetään.
  • Sovitaan yhdessä tauoista.
  • Tehdään muistiinpanoja. Kirjataan ylös oivalluksia ja mieleen nousevia kysymyksiä.
  • Pidetään yhteyttä opiskelutovereihin ja jatketaan keskustelua.
  • Ole oma itsesi. Jokainen omalta osaltaan mahdollistaa onnistuneen etäopetuksen.

Verkko-opiskelussa tarvitse internet-yhteyden ja tietokoneen tarvittavine ohjelmineen. Opinnoissa tarvittavat ohjelmat määrittävät, riittääkö käyttöön mobiililaite.

Verkko-opiskelussa opettaja on voinut koostaa oppimateriaalit ja opetuksen verkko-oppimisympäristöön (esim. Moodle) mutta hän voi myös lähettää materiaalit sähköpostitse. Lähiopetuksessa tutut keskustelut, ryhmätyöt voidaan myös toteuttaa verkko-opetuksessa.

Korona-pandemian takia yliopistotasoiset ohjeistukset muuttavat opetuskäytänteitä ja nämä muuttuneet tiedot on koostettu sivulle Opiskelu ja opetusjärjestelyt koronatilanteen aikana.

Opiskelijoiden tukikanavat -sivulle on koostettu eri tukikanavat, aukioloajat ja yhteystiedot.

Digitaalinen ympäristö -sivulle on koostettu yliopistossa käytetyt verkko-palvelut ja ohjeet niiden käyttöön. Eduhousen video-oppaista löytyy paljon vinkkejä niin Office-ohjelmiin ja muuhun.

Ohjaus ja hyvinvointi-kategoriasta ja erityisesti sivulta Auttavia tahoja löydät paljon vinkkejä lisätietoihin.

Opiskelijoihin liittyvää muuttuvaa tietoa tiedotetaan:

Tietosuojaohje opiskelijoille

Käsitteletkö harjoitustöissä tai opinnäytetyössäsi henkilötietoja?

Henkilötietoja ovat kaikki sellaiset tiedot, jotka voidaan liittää luonnolliseen henkilöön siten, että tämä voi tulla tunnistetuksi suoraan tai epäsuorasti. Suoria tunnisteita ovat esim. nimi, henkilötunnus, valokuva, videokuva, ääni, nimenmukainen sähköpostiosoite ja perinteinen allekirjoitus. Epäsuorasti henkilö voi tulla tunnistetuksi, jos hänestä on tiedossa riittävä määrä ns. epäsuoria tunnisteita ja niiden avulla henkilö voidaan tunnistaa ilman kohtuutonta vaivaa, esim. tiedetään henkilön ammattinimike ja työpaikka tai joku annettu asema (kaupunginhallituksen puheenjohtaja), jolloin henkilön tunnistaminen ei vaadi suurtakaan vaivaa.

Henkilötietojen käsittelystä säädetään tietosuojalainsäädännössä (EU:n yleinen tietosuoja-asetus [EU 2016/679], kotimainen tietosuojalaki [1050/2018] sekä erityislainsäädäntö). Henkilötietojen käsittelyä ovat kaikki sellaiset toimet, jotka kohdistetaan henkilötietoihin, esim. katselu, kerääminen, tallentaminen, järjestäminen, säilyttäminen, muokkaaminen, pseudonymisointi, anonymisointi, poistaminen tai tuhoaminen.

Henkilötietoja käsitellään opiskelun yhteydessä yleensä joko opinnäytetyötä tehtäessä tai opintojen yhteydessä erilaisissa harjoitustehtävissä.

Pääsääntöisesti opinnäytteen tekijä kerää ja käsittelee henkilötietoja, jos opinnäyte liittyy elossa oleviin ihmisiin. Tietosuoja-asetusta ei sovelleta vainajiin, mutta tulee silti muistaa, että vainajan henkilötiedot voivat viitata myös hänen elossa oleviin jälkeläisiinsä, jotka voivat tulla tunnistetuiksi, vaikka eivät olisikaan tutkimuksen kohteena. Valmiiksi anonymisoitujen aineistojen käsittelyyn, joita saa esim. Tietoarkistosta, ei sovelleta tietosuojasäännöksiä. Tietosuojasääntely koskee myös julkaistuja henkilötietoja, kuten verkosta kerättäviä henkilötietoja.

Opiskelija voi kerätä henkilötietoja useilla eri tavoilla esimerkiksi

  • kyselylomakkeella (esim. Webropol)
  • haastattelemalla
  • havainnoimalla
  • keräämällä henkilötietoja verkkopalveluista (sosiaalinen media, erilaiset yritysten tai julkisten henkilöiden verkkosivut jne.)

Haastateltavan ääni, valokuva tai video ovat henkilötietoa. Nimettömänäkin vastattavassa kyselytutkimuksessa käsitellään henkilötietoja, jos kerätyistä tiedoista voidaan tunnistaa vastaaja suoraan taikka välillisesti. Pelkkien taustamuuttujien kerääminen voi johtaa henkilön tunnistamiseen (esim. ikä, sukupuoli, asuinpaikka, ammattinimike, työpaikka). Tunnistettavuus ei edellytä, että suuren joukon pitäisi tunnistaa henkilö, riittää että henkilön lähipiiri tai tutkimusta tekevä voi hänet tunnistaa.

Henkilötietojen käsittely erilaisten opintoihin liittyvien harjoitustehtävien yhteydessä (ei opinnäytetyö) voidaan katsoa kuuluvan henkilökohtaisessa toiminnassa tapahtuvaksi käsittelyksi (ns. kotitaluskäyttö), jolloin tietosuoja-asetusta ei sovellettaisi harjoitustehtäviin, mutta asianmukainen henkilötietojen käsittely tulee silloinkin huomioida (vrt. Edinburgh University: If your research is strictly for domestic purposes related to your own personal academic use whilst studying at the University, then your research may be exempt from the Data Protection Laws. However, you should still work as if the legislation applies as it also aligns with ethical best practice). Opinnäytetyön tekemistä varten kerättävien henkilötietojen käsittelyä ei sen sijaan voida katsoa kuuluvaksi ns. kotitalouskäytön piiriin.

Mitä tulee huomioida ennen henkilötietojen käsittelyn aloittamista?

Ennen henkilötietojen käsittelyn aloittamista:

  1. Määrittele mahdollisimman tarkasti mitä, mihin ja miten henkilötietoja käsittelet (esim. tutkimussuunnitelmassa).
  2. Kuvaa opinnäytetyössä/tutkimuksessa tarvittavien henkilötietojen käsittelyä ja säilytystä koskevat asiat osana tutkimussuunnitelmaasi (tai muuta vastaavaa kirjallista dokumenttia). Muista, että ylimääräisiä/tarpeettomia tietoja ei saa kerätä (henkilötietojen minimointi). Muista myös, että voit käyttää tietoja vain kuvattuun tarkoitukseen (käyttötarkoitussidonnaisuus).
  3. Arvioi ja tunnista rekisterinpitäjä. Rekisterinpitäjä on se, joka määrittelee henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset ja keinot. Lähtökohtaisesti opinnäytetyössä ja tutkimustoiminnassa henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset ja keinot määritellään tutkimussuunnitelmassa (tutkimuskysymykset = henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset, tutkimusmenetelmät = henkilötietojen käsittelyn keinot). Jos suoritat tutkimuksen itsenäisesti itse tekemääsi tutkimussuunnitelmaan nojautuen, olet rekisterinpitäjä. Jos opiskelija ja joku muu taho (esim. toinen opiskelija, yliopisto, sairaala) yhdessä määrittelevät henkilötietojen käsittelyn tavoitteet ja keinot, kyse on yhteisrekisterinpitäjyydestä. Tällöin edellytetään, että aineisto tallennetaan yliopiston tietoturvakäytänteiden mukaisesti (eli et voi tallentaa aineistoa omalle koneellesi). Jos opiskelija tekee opinnäytteen osana tutkimushanketta, sen aineistosta ja sen määrittelemin tutkimuskysymyksin ja opinnäytetyö on osa tutkimushankkeen julkaisuja, rekisterinpitäjä on yleensä sama taho, joka muutoinkin vastaa kyseisestä tutkimusrekisteristä. Yksittäisissä toimeksiantotutkimuksissa (tyypillisesti joku työelämän organisaatio/yritys) tilaaja voi määritellä henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset ja keinot, jolloin se voi olla rekisterinpitäjä. Tällöin opiskelijan tulee noudattaa tilaajan antamia tietosuoja- ja tietoturvaohjeita.Määriteltäessä opinnäytetyötä varten kerättävän datan rekisterinpitäjyyttä, pohdi seuraavia asioita yhdessä ohjaajasi kanssa kuka päättää (kysymysluettelon lähde: THL:n tietosuojavastaava Jarkko Reitun muistio rekisterinpitäjyydestä 8.5.2020):
    • henkilötietojen käsittelyn aloittamisesta (aloittaa henkilötietojen käsittely ja hyötyy siitä)
    • miksi henkilötietoja käsitellään (käsittelyn tarkoitus)
    • mitä henkilötietoja käsitellään
    • miten kauan henkilötietoja käsitellään/säilytetään/arkistoidaan
    • ketkä saavat käsitellä henkilötietoja ja mihin niitä siirretään
    • miten henkilötietoja käsitellään (käsittelyn keinot)
  4. Laadi tietosuojaseloste, jossa kuvaat henkilötietojen käsittelyn. Tietosuojaseloste kannattaa laatia, vaikka et keräisi suoria henkilötunnisteita ja riski henkilön tunnistamiseen epäsuorilla tunnisteilla olisi hyvin pieni. Tietosuojaseloste jää sinulle itsellesi ja voit tarvittaessa sillä osoittaa, että olet noudattanut tietosuojalainsäädäntöä. Halutessasi voit liittää sen opinnäytetyösi liitteeksi (jos olet itse rekisterinpitäjä, niin poista julkaistavasta tietosuojaselosteesta yhteystiedot, jätä näkyviin vain nimesi).
  5. Laadi tutkittaville tiedote tutkimuksestasi. Mieti miten hoidat tiedottamisen.
  6. Jos keräät henkilötietoja esim. viranomaisen henkilörekisteristä, saatat tarvita tutkimusluvan. Tietosuojaseloste on hyvä liittää tutkimuslupa-anomukseen.
  7. Varmista, ettei tietoja tarvitse siirtää muille, eikä EU/ETA-alueen ulkopuolelle ns. kolmansiin maihin. Henkilötietojen siirto kolmansiin maihin on kiellettyä ilman tietosuoja-asetuksessa säädettyjä suojatoimia. Jos käytät esim. ilmaisia pilvipalveluita omalla mobiililaitteellasi tai tietokoneellasi, tiedot voivat siirtyä EU/ETA alueen ulkopuolelle.
  8. Jos opinnäytetyössäsi käsitellään laajasti ns. arkaluonteisia henkilötietoja (esim. terveystiedot, rotu, uskonnollinen tai poliittinen vakaumus, ammattiliittoon kuuluminen, seksuaalinen suuntautuminen), saatat joutua tekemään myös tietosuojan vaikutustenarvioinnin, jossa arviot henkilötietojen käsittelyn aiheuttamaa riskiä tutkittaville. Vaikutustenarvioinnin tarpeellisuuden voit selvittää tekemällä tietosuojan ennakkoarvion, jonka perusteella voit päätellä tuleeko vaikutustenarviointi tehtäväksi.
  9. Ohjaaja ja opiskelija arvioivat eettisen ennakkoarvioinnin tarpeen. Itä-Suomen yliopistossa opinnäytetöitä ei lähtökohtaisesti käsitellä UEFin tutkimuseettisessä toimikunnassa. Opinnäytetöiden aiheiden tulee olla sellaisia, ettei niistä tarvitse pyytää eettistä ennakkoarvioita.

Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus, käsittelyn oikeusperuste ja suostumuksen pyytäminen

Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus ja oikeusperuste eivät ole sama asia. Käsittelyn tarkoitus tarkoittaa sitä, että henkilötiedot kerätään vain tiettyä käyttötarkoitusta varten (esim. palvelussuhteen hoitaminen, asiakassuhteen ylläpito, jäsentietojen ylläpito, potilaan hoidon suunnittelu toteutus ja seuranta, opinnäytetyön tekeminen, tietty tieteellinen ja historiallinen tutkimus, tilastointi, yleisen edun mukainen arkistointi). Jokainen tieteellinen tutkimus tai opinnäytetyö tieteellisenä tutkimuksena on oma erillinen käyttötarkoituksensa, koska tutkimussuunnitelmissa määritellään erikseen tutkimuskysymykset (= henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset) ja tutkimusmenetelmät (=henkilötietojen käsittelyn keinot).

Henkilötietojen käsittelylle pitää aina olla laillinen käsittelyperuste ja se on määritettävä ennen käsittelyn aloittamista. Perustetta ei voi vaihtaa toiseen sen jälkeen, kun käsittely on sidottu johonkin perusteeseen. Käsittelyperuste vaikuttaa siihen, mitä oikeuksia tutkittavilla on suhteessa rekisterinpitäjää. Tieteellisessä tutkimuksessa oikeudellinen käsittelyperuste on yleensä yleinen etu (käsittely on tarpeen yleisen edun mukaisen tehtävän suorittamiseksi tarkemmin tieteellisen tutkimuksen tekemiseksi).

Käsittelyperuste kirjataan tietosuojaselosteeseen ja se kerrotaan myös tutkittaville annettavassa informaatiossa. Jos opinnäytteen suunnitelma (kandityö) ei täytä tutkimusalalle asetettuja tieteellisyyden kriteereitä, käsittelyn oikeusperuste ei voi olla yleisen edun mukainen tieteellinen tutkimus, vaan perusteena tulee käyttää esimerkiksi tutkittavan suostumusta.

Kaikilta, joilta tietoa kerätään suoraan, tarvitaan aina myös suostumus osallistua tutkimukseen (ns. eettinen osallistumissuostumus, ei suostumus henkilötietojen käsittelyyn). Osallistumissuostumuksen voi pyytää joko kirjallisena, suullisena haastattelun alussa tai kyselytutkimuksessa rastitettavana kohtana sen jälkeen, kun tutkittava on saanut erillisen tiedotteen tutkimuksesta.

  • Esimerkki: Webropol-kyselyissä opinnäytteen tekijä voi tehdä kyselyn yhteyteen erillisen johdantokappaleen [=tiedote tutkittavalle], jossa kerrotaan yleistiedot tutkimuksesta sekä tarkemmin henkilötietojen käsittelystä tutkimuksen yhteydessä (tietosuoja-asetuksen määrittämät tutkittavalle annettavat tiedot). Informaatio voi olla myös linkkinä tai tiedostona kuitenkin siten, että se voidaan lukea ennen suostumuksen antamista ja on erillään suostumuksesta. Informaatio voidaan antaa myös erillisesti ennen kyselyyn vastaamista esim. jos tutkittavat rekrytoidaan sähköpostitse. Kyselyn yhteyteen tehdään suostumus siten, että tutkittava voi sen rastittaa ennen kuin pääsee vastaamaan kyselyyn. Muistathan poistaa keräämäsi tiedot Webropolista viimeistään tutkimuksesi päätyttyä.
  • Suostumus voidaan kysyä myös suullisesti haastattelun alussa kuitenkin niin, että informaatio tutkimuksesta ja henkilötietojen käsittelystä on annettu ennen suostumuksen kysymistä joko kirjallisena tai suullisena.
  • Suostumus voidaan kysyä myös kirjallisena. Muista kuitenkin, että pyytäessäsi kirjallisen suostumuksen otat siihen allekirjoituksen, joka sisältää suoran henkilötunnisteen ja siten keräämäsi suostumukset muodostavat myös henkilörekisterin.
  • Kun käytät suostumusta käsittelyn henkilötietojen käsittelyn oikeusperusteena, pyydä myös suostumus henkilötietojen käsittelyyn (kuvaamaasi käyttötarkoitukseen).

UEFin tarjoamat mallipohjat, joita tarvitset:

(Luetteloa mallipohjista ylläpidetään Intrassa, johon vaaditaan kirjautuminen)

  • Tietosuojaseloste
  • Tutkittavan informointi
  • Suostumus tutkimukseen osallistumiseen
  • Suostumus henkilötietojen käsittelyyn ja tutkimukseen osallistumiseen
  • Tietosuojan ennakkoarvio
  • Tietosuojan vaikutustenarviointi

Säilytä dokumentit itselläsi vähintään sama aika, jonka säilytät tutkimusaineistoasi.

Huolehdi riittävästä tietoturvasta

Opinnäytteen aineisto kannattaa pseudonymisoida (suorien tunnistetietojen poisto ja säilytys erillään) tai anonymisoida (kaikki henkilötiedot poistetaan siten, että mitään mahdollisuutta palata tunnisteelliseen tietoon ei enää ole) suojatoimena. Opiskelijan täytyy tallentaa aineisto tietoturvalliseen paikkaan joko yliopiston tarjoamille alustoille tai omalle tietokoneelle huolehtien aineiston riittävästä suojauksesta.

Jos henkilötietoa häviää tai joutuu sivullisten saataville, on kyse ns. tietoturvapoikkeamasta/-loukkauksesta. Jos epäilet tällaista tapahtuneen, ilmoita siitä välittömästä lisäohjeiden saamiseksi: [email protected] tai [email protected]. Poikkeama/loukkaus on kyseessä yleensä myös silloin, jos tiedon tallennusvälinen katoaa tai varastetaan (kuten puhelin tai tietokone).

Huomaathan myös, että et voi keskustella tutkittavalta saamistasi luottamuksellisista henkilötiedoista sivullisten kanssa. Salassapitovelvollisuuteen kuuluvat kielto näyttää tai luovuttaa asiakirjaa sivulliselle (asiakirjasalaisuus), kielto paljastaa salassa pidettävän asiakirjan sisältöä ja tallentamaton tieto, joka asiakirjaan merkittynä olisi salassa pidettävä (vaitiolovelvollisuus) sekä kielto käyttää salassa pidettävää tietoa omaksi tai toisen hyödyksi tai vahingoksi (hyväksikäyttökielto). Opinnäytetyön ohjaajasi kanssa voit tarvittaessa läpikäydä aineistoa, koska hän ei ole opinnäytteeseesi nähden ulkopuolinen ja nimeät hänet tietosuojaselosteessa. Huomaathan kuitenkin, että jos olet itse rekisterinpitäjä aineiston luovuttaminen yliopistolle toiseen tarkoitukseen (ei tieteelliseen tutkimukseen), ei yleensä ole mahdollista.

Mitä tapahtuu henkilötiedoille, kun opinnäytetyösi on valmis?

Tutkimuksen jälkeen henkilötietoja sisältävä tutkimusaineisto on pääsääntöisesti hävitettävä tietoturvallisella tavalla, ettei aineisto päädy sivullisten käsiin. Älä heitä kirjallista aineistoa avoimeen paperinkeräykseen! Yliopistolla on lukollisia tietoturvaroskalaatikoita, joihin kirjallisen aineiston voi toimittaa. Verkkolevylle tai Webropoliin tallennetut tiedostot tulee poistaa ja muu aineisto hävittää tietoturvallisesti. Henkilötiedon elinkaaresta huolehtiminen on erityisen tärkeää. Henkilötietojen käsittelyllä on alku ja loppu. Joskus aineisto voidaan tallentaa tutkimuksen päätyttyä esim. Tietoarkistoon tai kielipankkiin.

Lisätietoja

Tietosuoja (Intrassa, vaatii kirjautumisen)  ja Tietoturvallisuus (Intrassa, vaatii kirjautumisen)

Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ohjeet

Tietosuojavaltuutetun toimiston ohjeet koskien tieteellistä tutkimusta

Ohjausta ja neuvoja saat tarvittaessa Itä-Suomen yliopiston tietosuojavastaavalta: [email protected], puh. 050 576 0282.

Etätentti ja -opiskelutilat

Voit varata rauhallisen tilan etätenttiin tai -opetukseen osallistumista varten.

Opparin ryhmätyötilat

Joensuussa ja Kuopiossa on varattavissa ryhmätyötiloja, jotka on varusteltu tietokoneella ja kameralla (joko kiinteä tai lainattava). Opiskelijat voivat varata ryhmätyötiloja Tuudosta tai Pepistä. Tilan varaamisesta voit lukea lisää UEF Intrasta (linkki avautuu uuteen välilehteen). Ryhmätyötiloja voit varata myös Opparien palvelutiskeiltä (Opiskelijoiden tukikanavat –> Oppari).

Seminaarisalit ja muut ryhmätyötilat

Itä-Suomen yliopiston opiskelijat voivat tehdä opintoihin liittyviä tilavarauksia yliopiston tiloihin. Varausoikeudet antavat mahdollisuuden tehdä tilavarauksia Pepissä tai Tuudo -mobiilisovelluksessa erikseen määriteltyihin ryhmätyötiloihin ja seminaarisaleihin.

Opiskelijat voivat tehdä opintoihin liittyviä tilavarauksia maksutta, tilojen aukioloaikojen puitteissa, esim. itsenäiseen opiskeluun, ryhmätöihin, tutkimushaastatteluihin tai etäopetuksen seuraamiseen. 

Lisätietoja saat Intrasta (vaatii kirjautumisen, linkki avautuu uuteen ikkunaan).

Opiskelijoiden tukikanavat

Valitusosoitus

Valitusviranomainen

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Itä-Suomen hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä osoitetaan valitusviranomaiselle ja se on toimitettava valitusajassa Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaantipäivästä. Ajan laskeminen alkaa tiedoksisaantipäivää seuraavasta päivästä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu kuitenkin vielä seuraavan

Tiedoksisaantipäivä lasketaan seuraavasti:

  • Tavallinen tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle. Vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä.
  • Tavallisessa sähköisessä tiedoksiannossa vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. virka-ajan päättymiseen.

Valituksen sisältö

Valituskirjelmässä on ilmoitettava:

  • päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  • vaatimusten perustelut;
  • mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan;
  • valittajan nimi, postiosoite, puhelinnumero ja muut tarpeelliset yhteystiedot kuten sähköpostiosoite; sekä
  • postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite).

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa, asiamiehensä tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustajansa taikka jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi, postiosoite, puhelinnumero ja muut tarpeelliset yhteystiedot kuten sähköpostiosoite.

Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksen liitteet

Valituskirjelmään on liitettävä:

  • päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä valitusosoituksineen;
  • selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle; sekä
  • asiamiehen valtakirja, jollei oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 32 §:n 2 momentista muuta johdu.

Valituskirjelmän toimittaminen perille

Valituksen voi toimittaa henkilökohtaisesti, postitse maksettuna postilähetyksenä, sähköisellä tiedonsiirtomenetelmällä taikka asiamiestä tai lähettiä käyttäen. Valituksen lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Valituksen on saavuttava valitusviranomaiselle virka-aikana ennen 30 päivän valitusajan päättymistä. Sähköisen asiakirjan tulee olla perillä siten, että se on hallinto-oikeuden käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä valitusajan viimeisenä päivänä ennen kello 16.15.

Hallinto-oikeuden kirjaamon virka-aika on maanantaista perjantaihin kello 8.00-16.15.
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet .

Itä-Suomen hallinto-oikeuden yhteystiedot:
postiosoite: PL 1744, 70101 KUOPIO
käyntiosoite: Minna Canthin katu 64, Kuopio
puhelin: 029 56 42500 (vaihde), faksi: 029 56 42501
sähköposti: [email protected]

Tuomioistuinmaksu

Asian käsittelystä hallinto-oikeudessa peritään tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla oikeudenkäyntimaksu. Maksun suuruus on 270 euroa. Tuomioistuinmaksulaissa on erikseen säädetty tapauksista, joissa maksua ei peritä. Tuomioistuinmaksulaki löytyy Finlexin verkkosivuilta.

Opettajankoulutuksen vas­taa­vuus­to­dis­tus

Mikä on opettajankoulutuksen vastaavuustodistus?

VNA (794/2004) 26.5 §:n mukaan yliopisto, jossa voidaan suorittaa VNA (794/2004) 19 §:ssä tarkoitettuihin opettajankoulutuksen opintoihin kuuluva opintosuoritus, voi hakemuksesta antaa todistuksen siitä, että hakija on muulla tavalla kuin säädettyihin kelpoisuusvaatimuksiin kuuluvilla opinnoilla osoittanut hankkineensa opintosuoritusta vastaavat tiedot ja taidot. Tarvittaessa yliopisto voi asettaa todistuksen antamisen ehdoksi, että hakija suorittaa täydentäviä opintoja.

Milloin Itä-Suomen yliopisto myöntää vastaavuustodistuksia?

Itä-Suomen yliopisto myöntää vastaavuustodistuksia oman koulutusvastuunsa puitteissa. Vastaavuustodistuksen myöntäminen perustuu opetussuunnitelmassa määriteltyihin opetettavan aineen osaamistavoitteisiin ja sisältöihin. Jotta vastaavuustodistus voidaan myöntää, tulee hakijan viimeisimmän opintokokonaisuuden olla pääsääntöisesti suoritettu Itä-Suomen yliopistossa. Vastaavuustodistuksia myönnetään vain ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille.

Ulkomailla suoritetusta tutkinnosta haetaan pääsääntöisesti rinnastuspäätöstä Opetushallitukselta.

Itä-Suomen yliopiston opiskelijat tai Itä-Suomen yliopistosta valmistuneet voivat hakea maksuttoman erillistodistuksen, joka sisältää opintojen nimen, laajuuden, arvosanana ja suorituspäivämäärän sekä tarvittaessa kelpoisuuslausekkeen.

Miten vastaavuustodistusta haetaan?

Opettajankoulutuksen vastaavuustodistusta haetaan sähköisellä lomakkeella.

Hakemukseen liitettävistä dokumenteista on käytävä ilmi hakijan opintojen sisältö siten, että vastaavuus pystytään arvioimaan. Hakijan tulee liittää hakemuksen liitteeksi tutkintotodistus ja opintosuoritusote. Lisäksi hakijan tulee liittää hakemukseen opintojaksokuvaukset, ellei opintoja ole suoritettu Itä-Suomen yliopistossa. Hakija huolehtii mahdollisesti tarvittavista käännöksistä.

Lisäksi hakemukseen tulee liittää kuitti maksun maksamisesta. VNA (1082/2009) 4.2 §:n mukaan yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 26 §:n 5 momentissa säädetystä opettajankoulutukseen liittyvästä vastaavuustodistuksesta tai sitä koskevaan hakemukseen annetusta hylkäävästä päätöksestä peritään 126 euron maksu.

Vastaavuustodistuksen toimitusaika on noin kolme – neljä viikkoa. Kesä- ja joululomien aikana vastaavuustodistuksen toimitusaika on pidempi. Ulkomailla suoritettujen opintojen arviointi kestää kauemmin. 

Opettajankoulutuksen vastaavuustodistus on sähköinen. Vastaavuustodistus myönnetään suomenkielisenä.

Tiedekuntien yhteyshenkilöt:

Filosofinen tiedekunta, koulutuskoordinaattori Riikka Myllys, [email protected]

Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunta, koulutussihteeri Anita Oinasmaa, [email protected]

Terveystieteiden tiedekunta, koulutuspalveluiden päällikkö Susanna Järvelin-Pasanen, [email protected]

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, koulutuskoordinaattori Anne Korhonen, [email protected]

Vastaavuustodistuksen katoaminen tai tuhoutuminen

Sähköiset vastaavuustodistukset 1.1.2025 alkaen

Voit tilata uuden sähköisen vastaavuustodistuksen yliopiston kirjaamosta. Kirjaamon sähköposti: [email protected].

Paperiset vastaavuustodistukset ennen 1.1.2025

Yliopisto antaa kadonneen tai tuhoutuneen todistuksen tilalle kopion. Oikeaksi todistetun kopion tutkintotodistuksesta saa kirjaamosta. Kirjaamon sähköposti: [email protected].

Siirtymäsäännöt opetussuunnitelman muuttuessa

Itä-Suomen yliopistossa opetussuunnitelmat päätetään yleensä kolmeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Kun opetussuunnitelma muuttuu, uuden ja vanhan opetussuunnitelman välille luodaan siirtymäsääntöjä, joiden on tarkoitus mahdollistaa opiskelijan opintojen sujuva eteneminen muutoksista huolimatta. Siirtymämenettelyjen puitteet on asetettu yliopiston koulutuksen johtosäännössä ja akateemisen rehtorin ohjeessa, mutta tiedekunnissa voi olla yksityiskohtaisempia ohjeita, jotka koskevat laitosten, koulutusten ja oppiaineiden opintoja. Selvitä siis menettelyt aina omasta oppiaineestasi!

Koulutuksen johtosääntö

Mikäli tutkinto-ohjelma lakkautetaan, tiedekunnan tulee järjestää siihen opiskeluoikeuden saaneille opiskelijoille mahdollisuus suorittaa opinnot loppuun huomioiden tutkintojen suorittamiselle säädetyt tavoiteajat sekä mahdollisuus saada lisäaikaa tutkinnon suorittamiselle. Mikäli muun oppiaineen opetus lopetetaan, tiedekunnan tulee järjestää sen opiskelun aloittaneille sivuaineopiskelijoille mahdollisuus suorittaa opinnot loppuun kohtuullisen ajan kuluessa. Tiedekuntaneuvosto päättää molemmissa tapauksissa siirtymäkauden järjestelyistä. (Koulutuksen johtosääntö 6§)

Akateemisen rehtorin ohje

Akateeminen rehtori on ohjeistanut, että opetussuunnitelman muuttuessa siirtymämenettelyt ja mm. opintojen vastaavuustaulukot kuvataan selvästi opetussuunnitelmaan.

Vanhan opetussuunnitelman mukaan voi pääsääntöisesti suorittaa kesken olevia opintoja:

  • Kun pääaine tai koulutus lakkautuu: seitsemän vuotta (kun opiskelija on valittu suorittamaan kandidaatin ja maisterin tutkintoa)
  • Perusopinnot: yksi lukuvuosi
  • Aineopinnot: kaksi lukuvuotta
  • Syventävät opinnot: kolme lukuvuotta.

Tiedekunnissa voi olla omia käytäntöjä ja sääntöjä, joten varmista siirtymäsäännöt aina omasta oppiaineestasi (esim. opinto-oppaastasi tai opintoyhteisöstäsi)!

Katso tarkemmin