Terveystieteiden tiedekunta: Biolääketieteen opinto-opas 2021-2022

Tervetuloa opiskelemaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekuntaan!

Terveystieteiden tiedekunta toimii Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella. Terveysalan tutkimus ja koulutus ovat Itä-Suomen yliopiston vahvaa ja perinteistä osaamisaluetta. Terveystieteiden tiedekunta on kansainvälisesti ainutlaatuinen, koska se yhdistää saman katon alle lääketieteen, hammaslääketieteen, biolääketieteen, terveystieteiden, hoitotieteen, ravitsemustieteen ja farmasian koulutuksen ja tutkimuksen.

Terveystieteiden tiedekunta kouluttaa asiantuntijoita ja ammattilaisia useille keskeisille terveydenhuollon ja hyvinvoinnin aloille. Olemme Suomen suurin lääkärikouluttaja, ainoa laillistettujen ravitsemusterapeuttien kouluttaja ja koulutamme noin puolet maamme farmaseuteista ja proviisoreista. Lääkäreille, hammaslääkäreille, farmaseuteille, proviisoreille ja muille terveyssektorin asiantuntijoille on yhteiskunnassa jatkuva kysyntää. Opiskelijamme saavat uusimpaan tietoon perustuvaa opetusta ja erinomaiset valmiudet työelämään.

Tiedekunnassa on noin 2500 perustutkinto-opiskelijaa viidessä koulutusohjelmassa ja viidessä pääaineessa. Koulutusta annetaan lääketieteen, hammaslääketieteen, farmaseutin, proviisorin ja biolääketieteen koulutusohjelmissa sekä hoitotieteen, ravitsemustieteen ja terveyden edistämisen (ergonomia, kansanterveystiede ja liikuntalääketiede) pääaineissa. Vetovoimaista koulutustarjontaa täydentää kolme kansainvälistä maisteriohjelmaa.

Tiedekunnan koulutusohjelmat ja pääaineet (linkit avautuvat uuteen välilehteen):

• Biolääketieteen koulutusohjelma
• Farmaseutin ja proviisorin koulutusohjelmat
• Hammaslääketieteen koulutusohjelma
• Lääketieteen koulutusohjelma
• Hoitotieteen pääaine (suuntautumisvaihtoehdot: hoitotyön johtaminen, preventiivinen hoitotiede, terveystieteiden opettajankoulutus)
• Ravitsemustieteen pääaine
• Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelma (suuntautumisvaihtoehdot: ergonomian ja työhyvinvoinnin edistäminen, terveysliikunnan edistäminen, väestön terveyden edistäminen)

Kansainväliset maisteriohjelmat (linkit avautuvat uuteen välilehteen):

• Master's Degree Programme in Biomedicine
• Master's Degree Programme in General Toxicology
• Master's Degree Program in Public Health

Tiedekunnan hallinto

Dekaani, professori Jussi Pihlajamäki
Puh.+358 50 344 0187, s-posti: etunimi.sukunimi@uef.fi

Varadekaani, professori Anna-Liisa Levonen
Puh. +358 40 358 9907, s-posti: etunimi.sukunimi@uef.fi

Varadekaani, professori Markus Forsberg
Puh. +358 40 355 3780, s-posti: etunimi.sukunimi@uef.fi

Johtava hallintopäällikkö Hanna Ollikainen-Richards
Puh. +358 40 355 2163, s-posti: etunimi.sukunimi@uef.fi

Opintopalveluiden päällikkö Susanna Järvelin-Pasanen
Puh. +358 40 355 3111, s-posti: susanna.jarvelin@uef.fi

Lääketieteen laitos on terveystieteiden tiedekunnan suurin laitos. Laitos jakautuu biolääketieteen, hammaslääketieteen, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen sekä kliinisen lääketieteen yksikköön. Laitos vastaa lääketieteen ja hammaslääketieteen lisensiaattien sekä terveystieteiden (ravitsemustiede sekä terveyden edistäminen - suuntautumisvaihtoehdot: ergonomian ja työhyvinvoinnin edistäminen, terveysliikunnan edistäminen, väestön terveyden edistäminen) ja biolääketieteen alan kandidaattien ja maistereitten koulutuksista.

Laitoksen johtajana toimii professori Veli-Matti Kosma ja varajohtajana yliopistonlehtori Anitta Mahonen.

Hammaslääketieteen yksikön johtajana toimii professori Liisa Suominen ja varajohtajana professori Päivi Mäntylä. Biolääketieteen yksikön johtajana toimii yliopistonlehtori Anitta Mahonen ja varajohtajina professori Merja Heinäniemi ja yliopistotutkija Leena Latonen. Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikön johtajana toimii professori Pekka Mäntyselkä ja varajohtajana professori Ursula Schwab sekä kliinisen lääketieteen yksikön johtajana professori Jarmo Jääskeläinen ja varajohtajana professori Ville Leinonen.

Opintojen ohjauksen runkona toimii vuosittain hyväksytyt opetussuunnitelmat ja vuosikurssikohtaiset lukujärjestykset. Tämän lisäksi opintojen ohjauksessa on mukana HOPS-ohjaajat, jotka ovat biolääketieteen yksikön opettajakuntaa. Kahden ensimmäisen vuoden opinnot rakentuvat pääosin pakollisista opintojaksoista, mutta seuraavien vuosien opintojen mahdollisen järjestyksen muuttumisen ja/tai vapaavalintaisten opintojen myötä oman henkilökohtaisen opintosuunnitelman eli HOPSin tekemisen merkitys korostuu. Opintoja suunnitellaan HOPS-opintojaksoilla, joilla erilaisten oppimistehtävien työstäminen ja yksilö- ja ryhmäohjaus tukevat HOPSin laadintaa. Lisäksi tutkimus- ja yritysvierailujen sekä -esittelyjen avulla pyritään konkretisoimaan erilaisten työtehtävien edellyttämiä valmiuksia.

Biolääketieteen opiskelijoiden HOPS-ohjaajina toimivat:
1. ja 2. vsk:n opiskelijoille yliopistonlehtori Sanna Ryhänen, sanna.ryhanen@uef.fi, puh. 040 355 3054
3. vsk:n opiskelijoille yliopistonlehtori Teemu Natunen, teemu.natunen@uef.fi, puh. 050 3871272
4. ja 5. vsk:n opiskelijoille yliopisto-opettaja Tiina Kuningas, tiina.kuningas@uef.fi, puh. 050 3871284

Opinto-ohjauksen yhteyshenkilöt terveystieteiden tiedekunnassa

Tiedekunnan opintohallinnon ohjaus- ja neuvontapalvelujen yhteyshenkilöt:

Opintopalveluiden päällikkö Susanna Järvelin-Pasanen
Puh. 040 355 3111, s-posti susanna.jarvelin@uef.fi

• Yleinen opintoneuvonta

Amanuenssi Ella Koistinen
Puh. 050 452 6395, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi

• Tieteellinen jatkokoulutus ja siihen liittyvä neuvonta

Opintosihteeri Jonna Loikkanen

Puh. 050 463 5786, sposti etunimi.sukunimi@uef.fi

• Pro gradu –tutkielmiin (farmasia, hoitotiede ja MPH) liittyvät opintohallinnon tehtävät

Opinto-ohjauksen yhteyshenkilöt koulutusohjelmissa

Koulutusohjelmien/pääaineiden yhteyshenkilöiltä saa tietoa muun muassa HOPS-työskentelystä, oppiaineen opetusohjelmasta, tutkintovaatimuksista sekä muista kyseisen laitoksen/yksikön toimintaan ja opetukseen liittyvistä asioista.

BIOLÄÄKETIEDE: Koulutussuunnittelija Marjut Nenonen
Puh. 0294 45 3165, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi

• Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
• Opiskelijavalinta

FARMASIA: Koulutussuunnittelija Päivi Hartikainen
Puh. 029 45 4296, s-posti paivianneli.hartikainen@uef.fi

• Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
• Opiskelijavalinta

HAMMASLÄÄKETIEDE: Koulutussuunnittelija Leena Lampinen
Puh. 0294 45 4922, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi

• Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
• Opiskelijavalinta

HOITOTIEDE: Yliopistonlehtori Ari Haaranen
Puh. 0294 45 4438, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi

• Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
• Opiskelijavalinta

LÄÄKETIEDE: Opintoasiainpäällikkö Timo Kemppainen
Puh. 050 431 7430, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi

• Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
• Opiskelijavalinta

RAVITSEMUSTIEDE: Opetuskoordinaattori Päivi Heikura
Puh. 0294 45 4300, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi

• Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
• Opiskelijavalinta

TERVEYDEN EDISTÄMINEN: Yliopistonlehtori Pirjo Hakkarainen
Puh. 050 316 4104, s-posti pirjoirene.hakkarainen@uef.fi

• Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
• Opiskelijavalinta

Opintopalvelut

Opintopalvelujen (OPI:n) henkilökunta toimii tiedekunnan henkilöstön rinnalla opiskelijoiden ohjauksessa ja neuvonnassa. Opintopalveluiden tehtävänä on vastata yliopiston opintohallinnon palveluista ja tuesta, tuottaa opiskelijoille ja henkilökunnalle tieto- ja viestintätekniikan sekä yliopistopedagogiikan ja opiskelutaitojen koulutusta, koordinoida kansainvälistä liikkuvuutta, sekä ura- ja ohjauspalveluita.  Yksikkö tarjoaa opiskelijoiden ohjauksen ja neuvonnan lisäksi opetuksen ja tutkimuksen tukipalveluja sekä tietoteknisiä tukipalveluja yhteistyössä tietotekniikkapalvelujen kanssa.

Opintopalveluiden asiakaspalvelutiskiltä, ”Opparista” saat opiskeluun liittyvää yleisneuvontaa (mm. yliopistoon ilmoittautuminen, opinto-oikeudet, opiskelijatodistukset, opintosuoritusotteet, opiskelijarekisteriasiat). Opintopalveluiden yhteystiedot ja aukioloajat (avautuu uuteen välilehteen) löytyvät yliopiston verkkosivuilta.

Opintopalvelujen kampustoimipisteiden osoitteet:

Opintopalvelut, Joensuun kampus
Käyntiosoite: Yliopistokatu 2, Aurora-rakennus
Postiosoite: PL 111, 80101 Joensuu

Opintopalvelut, Kuopion kampus
Käyntiosoite: Yliopistonranta 1 C, Canthia -rakennus, 2. krs (Oppari)
Postiosoite: PL 1627, 70211 Kuopio

Opiskeluun liittyvää sanastoa

AHOT aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan menettelyjä, joilla opiskelijan aiempi osaaminen voidaan arvioida ja hyväksyä osana opintoja. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tarkoituksena on, että opiskelija ei joudu suorittamaan opintoja, joiden osaamistavoitteet hän voi osoittaa hallitsevansa korkeakoulun määrittelemällä tavalla.

Bologna-prosessi, 1.8.2005 voimaan tullut tutkinnonuudistus, jonka tavoitteena on luoda eurooppalainen korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä. Bolognan prosessin keskeisenä tavoitteena on parantaa eri maiden tutkintojen kansainvälistä vertailtavuutta ja lisätä siten opiskelijoiden kansainvälistä liikkumista ja kansainvälisiä opiskelumahdollisuuksia.

ECTS eli eurooppalainen opintosuoritusten siirto- ja kertymisjärjestelmä on opintosuoritusten siirtämistä helpottava järjestelmä, jossa jokainen eurooppalainen korkeakoulu mitoittaa omat vuosittaiset opintosuorituksensa 60 opintopisteeseen. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittavat 60 opintopistettä vastaa 1600 tunnin työpanosta.

HOPS henkilökohtainen opintosuunnitelma on opiskelijan ja yliopiston yhdessä sopima suunnitelma siitä, mitä opintoja opiskelija suorittaa ja miten, milloin ja missä järjestyksessä.

Hyväksilukemisella tarkoitetaan opintojen, harjoittelun, työkokemuksen tai muun osaamisen hyväksymistä sellaisenaan tai opetussuunnitelman tavoitteita vastaavana suorituksena osaksi suoritettavaa tutkintoa, opintokokonaisuutta tai opintojaksoa. Hyväksilukemisen muotoja ovat sisällyttäminen ja korvaaminen.

Jatkokoulutus on jatkotutkintoon tähtäävää koulutusta esim. lisensiaatin ja/tai tohtorin tutkintoon johtava koulutus, esim. FL (filosofian lisensiaatti) ja FT (filosofian tohtori) ja HLT (Hammaslääketieteen tohtori).

Jatko-opinnot tavallisesti sekä jatkotutkintoihin tähtääviä opintoja, että yksilön omaa peruskoulutuksen jälkeistä opiskelua.

JOO-opinnot joustava sivuaineopiskeluoikeus. Valtakunnallisen JOO-sopimuksen mukaan opiskelija, jolla on tutkinnonsuoritusoikeus jossakin suomalaisessa yliopistossa, voi hakea määräaikaista oikeutta suorittaa tutkintoonsa sisällytettäviä opintoja toisessa suomalaisessa yliopistossa. Opintojen tulee olla sellaisia, joita oma yliopisto ei tarjoa.

Korkeakoulututkinto korkeakoulututkintoja ovat yliopistoissa suoritettavat alemmat korkeakoulututkinnot ja ylemmät korkeakoulututkinnot, jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatin tutkinnot ja tohtorin tutkinnot, Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot sekä ammattikorkeakouluissa suoritettavat ammatti-korkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot. Korkeakoulututkintojen sisällöstä, laajuudesta sekä niiden asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä on säädetty asetuksilla.

Koulutusala on hallinnollinen käsite, joka määrittelee yleisellä tasolla, miten koulutus sijoittuu tieteen, yhteiskunnan ja työelämän aloille. Yliopistoissa voidaan suorittaa alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja 21 koulutusalalla (esim. luonnontieteellinen koulutusala, lääketieteellinen koulutusala, yhteiskuntatieteellinen koulutusala). Yliopistoille annetaan koulutusvastuu eli oikeus järjestää tietyn alan ope-tusta ja antaa kyseisen alan tutkintoja.

Koulutusohjelma on yliopistoissa monitieteinen opintojen kokonaisuus, jolla on tieteelliset, taiteelliset ja/tai usein myös ammatilliset tavoitteet. Koulutusohjelmassa voi yleensä suuntautua alan asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin ja alan kehittämiseen.

Korkeakoulu- Suomen korkeakoulujärjestelmä muodostuu kahdesta rinnakkaisesta sektorista: yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Yliopistot voivat olla monitieteisiä tai erikoistuneita tiedeyliopistoja tai taideyliopistoja. Ne edistävät vapaata tutkimusta, tieteellistä ja taiteellista sivistystä sekä antavat tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta. Ammattikorkeakoulut ovat pääosin alueellisia ja monialaisia korkeakouluja, jotka antavat työelämän ja sen kehittämisen tarpeita vastaavaa korkeakouluopetusta sekä harjoittavat aluekehitystä tukevaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä.

Korvaaminen tapahtuu korvattavaa opintojaksoa tai – kokonaisuutta sisällöltään ja tasoltaan vastaavan opintosuorituksen tai muun osaamisen perusteella.

Lukuvuosi alkaa 1.8. ja päättyy 31.7. vuosittain. Lukuvuosi voidaan jakaa kahteen tai useampaan lukukauteen tai jaksoon/periodiin, jolloin opetusta annetaan. Opiskelijan on ilmoittauduttava korkeakouluun joka lukuvuosi joko läsnä- tai poissa-olevaksi korkeakoulun määräämällä tavalla.

Maisteriohjelma on ylempään korkeakoulututkintoon (maisterintutkintoon) johtava, usein kansainvälisesti orientoitunut koulutusohjelma, jonka pohjakoulutuksena vaaditaan alempi korkeakoulututkinto, ammattikorkeakoulu- tai opistoasteen tutkinto tai muut aikaisemmat yliopisto-opinnot.

Opetussuunnitelma on yliopiston peruskoulutusta sekä siihen liittyvää opetusta, opiskelua ja oppimista säätelevä ja ohjaava toimintasuunnitelma tietyllä tehtävä-alueella tarvittavien valmiuksien hankkimiseksi. Koulutusohjelman tai pääaineen opetussuunnitelma muodostuu koulutuksen tehtävien, tavoitteiden, opintojen sisällön ja rakenteen sekä opintojaksojen kuvauksista. Opetussuunnitelma hyväksytään vuosittain.

Opetustapahtuma on opintokohteen ”ilmentymä”, jossa opiskelijalle annetaan opetusta. Opetustapahtuma liittyy aina opintokohteeseen. Opetustapahtumalla on nimi, aika, paikka ja useimmiten myös opettaja ja osallistujat. Opetustapahtumia voivat olla esim. opintojakso, kurssi, luentokurssi, seminaari, harjoitustyö, harjoitusryhmä, tentti, kuulustelu jne. (Oodi-sanastoa).

Oodi Oodi on opetuksen ja opiskelun tuen tietojärjestelmä, joka on käytössä useissa suomalaisissa yliopistossa. Oodissa on tietoja opiskelijoista, opetuksesta ja opinnoista. Oodissa opiskelija voi tehdä lukukausi-ilmoittautumisen, päivittää yhteystietojaan, selata opinto-oppaiden ja opetuksen tietoja, tehdä henkilökohtaisen opintosuunnitelman ja lähettää sen hyväksyttäväksi, ilmoittautua opetukseen ja tenttiin, selata opintosuorituksiaan, tilata opintosuoritusotteen ja antaa palautetta kursseista.

Opintojakso on opiskelun ja opetuksen perusyksikkö, joka määräytyy koulutusohjelman tai pääaineen tavoitteiden ja sisältöjen perusteella. Koulutusohjelman (pääaineen) opinnot suunnitellaan ja suoritetaan opintojaksoina. Vastaavasti opintoihin kuuluva opetus suunnitellaan ja järjestetään opintojaksoina. Opintokokonaisuudet jakautuvat yhteen tai useampaan opintojaksoon. Opintojaksot voivat olla pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia.

Opintokohde on esim. tutkinto, koulutus, pääaine, sivuaine, opintokokonaisuus, opintojakso. Pääsääntöisesti opintokohteita on kahdenlaisia: suoritettavia ja kokoa-via. (Oodi-sanastoa)

Opintokokonaisuus koostuu kahdesta tai useammasta opintojaksosta, jotka käsittelevät samaa aihepiiriä tai ongelma-aluetta tai muodostavat kokonaisuuden esimerkiksi jonkin tieteenalan perusteista. On myös olemassa tiedekuntarajoja ylittäviä monialaisia opintokokonaisuuksia ja monitieteisiä opintokokonaisuuksia. Yliopistoissa tiettyjä opintokokonaisuuksia kutsutaan arvosanoiksi (esim. perus-opinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot).

Opinto-oikeus opinto-oikeudella tarkoitetaan yliopistoissa käytännössä usein tutkinnonsuoritusoikeutta, joka on ainoastaan hakumenettelyn kautta saatu opinto-oikeus (perusopiskelijat esim. FM, LL, YTM, jatko-opiskelijat esim. FT, LT, YTT). Yliopistot voivat myöntää myös erillisiä opinto-oikeuksia tutkintoon johtamattomiin opintoihin (erilliset opinnot, erillisarvosanat) sekä JOO-opinto-oikeuksia (joustava sivuaineopinto-oikeus) toisessa yliopistossa suoritettaviin sivuaineopintoihin.

Opetusjärjestelyt tarkoitetaan esim. monimuoto-opetusta, lähiopetusta, etäopiskelua, itsenäistä opiskelua, luento-opiskelua, harjoitustöitä, seminaareja jne.

Opintopiste on opetuksen mitoituksen peruste uuden 1.8.2005 voimaan tulleen tutkintoasetuksen mukaisesti. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1 600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Siten 1 opintopiste vastaa opiskelijan n. 27 tunnin työpanosta.

Peruskoulutus on maisterin tasoiseen tutkintoon tähtäävä koulutus, esim. FM (filosofian maisteri), HLL (hammaslääketieteen lisensiaatti).

Sisällyttäminen tarkoittaa muualla suoritetun opintojakson tai opintokokonaisuuden hyväksymistä tutkintoon sellaisenaan.

Tutkinto muodostuu koulutusohjelmasta tai pääaineesta. Opiskelija on suorittanut tutkinnon silloin, kun hän on suorittanut jonkin koulutusohjelman tai pääaineen mukaan hänelle määräytyvät opinnot ja saanut tästä tutkintotodistuksen.

Tutkielma (pro gradu, diplomityö, syventävien opintojen opinnäyte tai vastaava) tarkoitus on osoittaa alan tutkimusmenetelmien, lähteiden käytön ja tieteellisen tai taiteellisen esitystavan hallintaa.

Tutkintoasetus tutkintoasetuksessa, joka on säädetty yliopistojen perus- ja jatko-tutkintojen uudistamiseksi, määrätään tutkintojen sisältöä, järjestelyä ja suorittamista koskevat valtakunnalliset yleisperiaatteet.

Tutkintosääntö on asetusta alempi ja sitä yksityiskohtaisempi säädös. Se on tutkintoasetuksen yliopistokohtainen sovellus. Itä-Suomen yliopistossa on laadittu kaikille koulutusaloille yhteinen tutkintosääntö.

Tuutorointi on eräs opinto-ohjauksen muoto. Se on suunnitelmallista, tavoitteellista ja joustavaa toimintaa, joka auttaa opiskelijaa saavuttamaan omat opiskelutavoitteensa siten, että oppimisesta tulee mielekästä, tarkoituksenmukaista ja itseohjautuvaa.

Tuutori on yleensä uutta opiskelijaa ohjaava vanhempi opiskelija ja opettajatuutori opiskelijaa ohjaava ja asiaan kouluttautunut opettaja.

Yliopisto yliopistossa on yleensä tiedekuntia tai osastoja, joihin kuuluu yleensä useita opetusta järjestäviä ja tutkimusta harjoittavia laitoksia. Organisaatiorakenne vaihtelee ja siitä päättää kunkin yliopiston hallitus. Monitieteiset yliopistot jakautuvat yleisesti tiedekuntiin.

Yliopisto-opinnot jakautuvat useimmilla koulutusaloilla perusopintoihin, aineopintoihin ja syventäviin opintoihin. Perus- ja aineopinnoissa perehdytään koulutusalan tai oppiaineen sisältöön, sen keskeisiin käsitteisiin, teorioihin ja tutkimusmenetelmiin. Pääaineen syventävissä opinnoissa täydennetään ja syvennetään aikaisempia opintoja. Tavoitteena on kehittää opiskelijan kykyä itsenäisesti etsiä ja soveltaa tieteellistä ja taiteellista tietoa ja näin hankkia edellytykset alan jatko-opintoihin. Syventävät opinnot antavat valmiuksia tutkielman (pro gradu, diplomityö, hammaslääketieteen syventävien opintojen opinnäyte tai vastaava) tekoon. Kaikkiin yliopistotutkintoihin sisältyy myös kieli- ja viestintäopintoja. Opintoihin voi lisäksi kuulua harjoittelua.

Biolääketieteen koulutusohjelmassa yhdistyvät ainutlaatuisesti luonnontieteellinen ja lääketieteellinen opetus. Opinnoissa perehdytään molekyylitieteisiin ja ihmisen biologiaan, joilla luodaan hyvä pohja ihmisen terveyden molekulaarisen taustan ymmärtämiselle. Opinnoissa on myös huomioitu työelämässä kasvava tarve osata analysoida laajoja mittausaineistoja bioinformatiikan työkaluja käyttäen. Opiskelu on aktivoivaa, opiskelijakeskeistä ja sisältää runsaasti laboratoriotyöskentelyä. Opintoja on myös mahdollista painottaa jo kandidaattivaiheessa datatieteen opinnoilla.

Kandidaattiopinnot antavat erinomaiset edellytykset englanninkielisille maisterivaiheen opinnoille. Maisterivaiheen molekyylilääketieteen opinnoissa syvennytään sairauksien syntyyn, diagnostiikkaan sekä hoitomuotoihin molekyyli- ja solutasolla. Laskennallisessa painotuksessa opinnot antavat tiedot ja taidot erilaisten molekyyli- ja biolääketieteen mittausaineistojen analysointiin datatieteen ja systeemibiologian menetelmiä käyttäen.

Luonnontieteiden kandidaatin opinnoissa on pääaineena biolääketiede ja suuntautumisvaihtoehtoina biolääketiede ja laskennallinen biolääketiede. Maisterivaiheen pääaine on molekyylilääketiede (Molecular medicine), jossa suuntautumisvaihtoehtoina molekyylilääketiede (Molecular medicine) ja laskennallinen biolääketiede (Computational biomedicine).

Pääaineet ja tutkinnot

Luonnontieteiden kandidaatti (LuK)

Biolääketieteen koulutusohjelmassa toteutuu monitieteellinen lähestymistapa, luonnontieteellinen ja lääketieteellinen opetus. Ihmisen terveyteen ja sairauksiin sekä lääkeaineiden vaikutuksiin liittyvät näkökulmat ovat keskeisiä opetuksessa. Opinnoissa perehdytään ihmisen elinjärjestelmien toimintaan aina solu- ja molekyylitason mekanismeihin asti, myös biolääketieteellisten mittaustulosten analysoinnin ja tulkinnan näkökulmasta.

Opiskelu on käytännönläheistä. Monimuotoiset opetusmenetelmät sisältävät laboratoriotyöskentelyä ja laboratoriossa tuotettujen tulosten tulkitsemiseen ja visualisointiin tarvittavien data-analyysitaitojen omaksumista. Laboratoriotöissä tutustutaan opittavaan aiheeseen muun muassa käyttämällä ihmisen tautimalleja ja niiden tutkimusmenetelmiä. Tulosten analysoinnissa hyödynnetään myös erilaisia tilasto- ja datatieteen menetelmiä.

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 op (alempi korkeakoulututkinto) ja sen suorittaminen kestää kolme vuotta.

Filosofian maisteri (FM)

Maisterivaiheen molekyylilääketieteen englanninkielisissä opinnoissa syvennytään sairauksien syntyyn ja diagnostiikkaan molekyyli- ja solutasolla, tai laskennallisten, datatieteen ja systeemibiologian menetelmien soveltamiseen biolääketieteellisiin mittausaineistoihin. Maisteriopinnot tuovat riittävät teoreettiset ja menetelmälliset valmiudet toimia biolääketieteen tutkimuksen, arvioinnin ja hallinnon kansallisissa tai kansainvälisissä asiantuntijatehtävissä. Opinnoissa saadaan myös valmiudet työelämän edellyttämään jatkuvaan uuden tiedon omaksumiseen ja hyödyntämiseen. Maisteriopintojen tärkeä tavoite on myös luoda valmiudet jatko-opintoihin. Filosofian maisterin tutkinnon laajuus on 120 op (ylempi korkeakoulututkinto) ja suoritukseen kuluva aika kaksi lukuvuotta.

LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATTI 180 OP

Suuntautumisvaihtoehdot

• Biolääketiede
• Laskennallinen biolääketiede

TYÖELÄMÄVALMIUDET (30 op)
Kaikille yhteiset pakolliset opinnot
4484012 Bioinnovation (BINNO) 5 op
4482001 Biolääketieteen HOPS-opintojakso 1 (HOPS) 2 op
4482003 Biolääketieteen HOPS-opintojakso 2 (HOPS2) 1 op
4482004 Biolääketieteen HOPS-opintojakso 3 (HOPS3) 2 op
8020360 Biolääketieteen tiedonhaku (TH BIOLAA) 1 op
8013251 English Academic Reading Skills for Biomedicine (EARS) 2 op
5426101A Johdatus sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään (JOSPA) 3 op
8011252 Kirjoitusviestintää biolääketieteen opiskelijoille (KIVI) 2 op
5426104 Moniammatillinen SOTE johtaminen (MOJO) 2 op
1131000 Orientaatio yliopisto-opiskeluun (ORI) 1 op
8011276 Puheviestintää biolääketieteen opiskelijoille (PUVI) 2 op
8012251 Ruotsia biolääketieteen opiskelijoille, kirjallinen ja suullinen taito (RUO/BIOLT) 3 op
4486502 Terveys ja bioetiikka (TERBI) 2 op
8034004 Tieto- ja viestintätekniikka opiskelun tukena (TVT) 2 op

LUONNONTIETEET (25,5 tai 17,5 op)
Kaikille yhteiset pakolliset opinnot (17,5 op)
4217239 Farmasian yleinen ja epäorgaaninen kemia (FAKE) 4 op
4217240 Farmasian yleinen ja epäorgaaninen kemia, harjoitustyöt (FAKEHA) 1 op
4482002 Fysiikkaa biolääketiedettä opiskeleville (FBO) 2.5 op
4217241 Lääkeaineiden orgaaninen kemia (LÄKE) 4 op
4217242 Lääkeaineiden orgaaninen kemia, harjoitustyöt (LÄKEHA) 1 op
3355781 Matematiikan propedeuttinen kurssi (MPR) 5 op
Lisäksi pakolliset opinnot biolääketieteen suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoille
4217211 Orgaaninen kemia (ORK) 4 op
4217236 Lääkeaineanalytiikka (LAA) 4 op

IHMISEN BIOLOGIA (42,5 tai 38 op)
Kaikille yhteiset pakolliset opinnot (38 op)
4429404 Elimistön säätelyjärjestelmät (ELISA) 6 op
4421613 Genomin toiminta (GETO) 6 op
4429401 Johdanto ihmisen biologiaan ja tuki- ja liikuntaelimistö (JIBTU) 2 op
4429405 Kehitysbiologia (KEBI) 3 op
4460808 Mikrobiologian perusteet (MIPE) 4 op
4218801 Perusfarmakologia (PEFA) 3 op
4429403 Ruuansulatus ja aineenvaihdunta (RASVA) 4 op
4421612 Solun ja kudoksen rakenne ja toiminta (SORATO) 6 op
4429402 Sydämen, keuhkojen ja munuaisten toiminta (SYKE) 4 op
 Lisäksi pakolliset opinnot biolääketieteen suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoille
4429504 Kliininen mikrobiologia (BioMed, luennot) (KM) 4,5 op

DATATIEDE (10 tai 32 op)
Kaikille pakolliset yhteiset opinnot (10 op)
3622230 Tilastotieteen johdantokurssi (TJK) 5 op
3622231 Tilastotieteen peruskurssi (TPK) 5 op
Lisäksi pakolliset opinnot laskennallisen biolääketieteen suuntautumisvaihdon opiskelijoille (22 op)
3622352 Data-analyysin todennäköisyyspäättely 1 (DTN1) 5 op
3622353 Data-analyysin todennäköisyyspäättely 2 (DTN2) 5 op
3621420 Datasta näkemyksiä  (DNK) 4 op
3621256 Johdatus Python ohjelmointiin (POH) 5 op
3621434 Lyhyt johdatus algoritmiseen data-analyysiin (LJAD) 3 op

BIOLÄÄKETIETEELLINEN TUTKIMUS (51-56 tai 45-49 op)
Kaikille pakolliset yhteiset opinnot (39-43 op)
4484101 Biolääketieteellinen tutkimus 1 (Solu- ja kudoskuvantaminen) (SOKU) 5 op
4484102 Biolääketieteellinen tutkimus 2 (Biokemiallinen analytiikka) (BIOANA) 5 op
4484103 Biolääketieteellinen tutkimus 3 (Rekombinantti -DNA) (REDNA) 5 op
4484104 Biolääketieteellinen tutkimus 4 (Bioinformatiikka) (BIOINFO) 5 op
4484106 Biolääketieteellinen tutkimus 6 (Geeniekspressio) (GENEX) 5 op
4484107 Biolääketieteellinen tutkimus 7 (Biomarkkerit ja diagnostiikka) (BIDI) 3 op
4484110 Johdatus laskennalliseen biolääketieteeseen (CBM1) 2 op
4484901 Kypsyysnäyte (LuK) 0 oP
4484900 LuK-opinnäytetyö 6 tai 10 op
4484018 Solun viestintäjärjestelmät (SOLVI) 3 op
Lisäksi pakolliset opinnot
Biolääketieteen suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoille (12-13 op)
4484105 Biolääketieteellinen tutkimus 5 (Soluviljely) (SOLUVI) 5 op
4484108 Biolääketieteellinen tutkimus 8 (Rekombinanttiproteiinit) (RECPRO) 5 op
4510031 Eläinten käyttäminen tutkimuksessa: kurssi toimenpiteiden suorittajille (KTS) 2 op *
Laskennallisen biolääketieteen suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoille (6 op)
4484111 Laskennallinen biolääketiede (CBM2) 3 op
4484112 Johdatus biologisten systeemien matemaattiseen mallinnukseen (MMBS1) 3 op
*) Opiskelijalla mahdollisuus suorittaa eläinlajikohtaiset harjoitustyöt, jolloin kurssin laajuus 2,5 tai 3 op.

VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT (Suunnitellaan HOPS-työskentelyn yhteydessä)
Suositeltavia opintoja:
Biolääketieteen suuntautumisvaihtoehto (16-21 op)
4485901 Biolääketieteen harjoittelu 1-10 op
3621256 Johdatus Python ohjelmointiin (POH) 5 op
4484111 Laskennallinen biolääketiede (CBM2) 3 op
4484203 Johdatus biologisten systeemien matemaattiseen mallinnukseen (MMBS1) 3 op
Laskennallisen biolääketieteen suuntautumisvaihtoehto (13,5-17,5 op)
4484105 Biolääketieteellinen tutkimus 5 (Soluviljely) (SOLUVI) 5 op
4484108 Biolääketieteellinen tutkimus 8 (Rekombinanttiproteiinit) (RECPRO) 5 op
4485901 Biolääketieteen harjoittelu 1-10 op
4510031 Eläinten käyttäminen tutkimuksessa: kurssi toimenpiteiden suorittajille (KTS) 2 op
4429504 Kliininen mikrobiologia (BioMed, luennot) (KM) 4,5 op
4217236 Lääkeaineanalytiikka (LAA) 4 op
4217211 Orgaaninen kemia (ORK) 4 op

MASTER OF SCIENCE, Molecular medicine 120 op

Advanced studies of Molecular medicine, obligatory (95 ECTS)
4488002 Cancer biology (CABI) 4 ECTS
4486117 Deep sequencing data analysis 5 ECTS
4487109 Functional genetics in brain diseases (FGBD) 6 ECTS
4486116 Genomics in diagnostics and personalized medicine 4 ECTS
4486108 Genome-wide gene expression project (GEP) 6 ECTS
4486201 Histopathology (HIPA) 4 ECTS
4486118 Integrative data analysis project 2 ECTS
4486204 Live cell imaging (LIVE) 4 ECTS
4486903 M.Sc. research project 20 ECTS
4486904 M.Sc. thesis 20 ECTS
4486902 Maturation exam (M.Sc.) 0 ECTS
4486101 Molecular medicine & genetics (MMG) 6 ECTS
4488003 Nutrigenomics (NUGE) 6 ECTS
4486507 Planning of M.Sc. research project (PLANTHE) 3 ECTS
4217565 Protein structure (PROS) 5 ECTS

Academic communication, obligatory (7 ECTS)
8013253 Advanced English Academic and Professional Communication for Biomedicine (AEAPC/BIOLT) 2 ECTS
4482005 Personal study plan in biomedicine 4 (HOPS4) 0,5 ECTS
4482006 Personal study plan in biomedicine 5 (HOPS5) 0,5 ECTS
4486506 Scientific communication (SCICOM) 2 ECTS
4486501 Seminars on Molecular Medicine (SMHS) 2 ECTS

Advanced studies of Molecular medicine, optional (18 ECTS)
In optional advanced studies the student has a possibility to deepen his/her knowledge in either Molecular medicine or Computational biomedicine. Also suitable international studies or other advanced studies can be accepted upon request.

MASTER OF SCIENCE, Computational biomedicine 120 op

Advanced studies of Computational biomedicine, obligatory (92 ECTS)
3622347 Bayesian inference 1 5 ECTS
4488002 Cancer biology (CABI) 4 ECTS
4486117 Deep sequencing data analysis 5 ECTS
4487109 Functional genetics in brain diseases (FGBD) 6 ECTS
4486116 Genomics in diagnostics and personalized medicine 4 ECTS
4486108 Genome-wide gene expression project (GEP) 6 ECTS
4486118 Integrative data-analysis project 2 ECTS
4486101 Molecular medicine & genetics (MMG) 6 ECTS
4486801 Machine learning basics and applications in biomedical data analysis (MOA1) 2 ECTS
4486803 Machine learning applications in multiomics (MOA2) 2 ECTS
4486902 Maturation exam (M.Sc.) 0 ECTS
4486905 M.Sc. research project in computational biomedicine 20 ECTS
4486906 M.Sc. thesis in computational biomedicine 20 ECTS
4486507 Planning of M.Sc. research project (PLANTHE) 3 ECTS
4217565 Protein structure (PROS) 5 ECTS
4486806 Quantitative bio-imaging (QBI) 2 ECTS

 Academic communication, obligatory (7 ECTS)
8013253 Advanced English Academic and Professional Communication for Biomedicine (AEAPC/BIOLT) 2 ECTS
4482005 Personal study plan in biomedicine 4 (HOPS4) 0,5 ECTS
4482006 Personal study plan in biomedicine 5 (HOPS5) 0,5 ECTS
4486506 Scientific communication (SCICOM) 2 ECTS
4486501 Seminars on Molecular Medicine (SMHS) 2 ECTS or
4486508 Quantitative biology journal club 2 ECTS

Advanced studies of Computational biomedicine, optional (21 ECTS)
In optional advanced studies the student has a possibility to deepen his/her knowledge in either Molecular medicine or Computational biomedicine. Also suitable international studies or other advanced studies can be accepted upon request.

Itä-Suomen yliopistossa on ns. vapaa sivuaineoikeus. Tämä tarkoittaa, että opiskelija voi opiskella yliopistossa tarjolla olevia oppiaineita lähes rajoituksetta. Kuitenkin joissain oppiaineissa (esim. englannin kieli, psykologia, sosiaalityö, hoitotiede, lääketiede) sivuaineopiskelijoiden määrää on rajoitettu. Suoritettavan tutkinnon rakenne määrittelee pitkälti sivuaineen valintaa ja laajuutta. Oleellista on, että tutkinnosta muodostuu mielekäs ja mielenkiintoinen kokonaisuus, joka tukee työelämään sijoittumista. Kattava kuvaus tarjolla olevista opinnoista ja opintokokonaisuuksista löytyy Kamusta kohdasta sivuaineopiskelu UEFissa.

Biolääketieteen koulutusohjelman vapaasti valittaviin opintoihin voi sisältyä pääaineen, sivuaineiden tai muiden aineiden opintojaksoja. Vapaasti valittavia opintoja suositellaan suoritettavaksi pääsääntöisesti kolmantena opintovuotena. Biolääketieteen opintoihin sopivia vapaavalintaisia opintoja voivat olla esimerkiksi datatieteen, kauppatieteen, liikuntalääketieteen tai kielten opinnot. Lisätietoa asiasta saat koulutusohjelman HOPS-ohjaajilta.

BioMed1 (yhteensä 62 op)
4482001 Biolääketieteen HOPS-opintojakso 1 (HOPS) 2 op
4484101 Biolääketieteellinen tutkimus 1 (Solu- ja kudoskuvantaminen) (SOKU) 5 op
4429404 Elimistön säätelyjärjestelmät (ELISA) 6 op
8013251 English Academic Reading skills for Biomedicine (EARS) 2 op
4217239 Farmasian yleinen ja epäorgaaninen kemia (FAKE) 4 op
4217240 Farmasian yleinen ja epäorgaaninen kemia, harjoitustyöt (FAKEHA) 1 op
4421613 Genomin toiminta (GETO) 6 op
4429401 Johdanto ihmisen biologiaan ja tuki- ja liikuntaelimistö (JIBTU) 2 op
4484110 Johdatus laskennalliseen biolääketieteeseen 2 op
4429405 Kehitysbiologia (KEBI) 3 op
4217241 Lääkeaineiden orgaaninen kemia (LÄKE) 4 op
4217242 Lääkeaineiden orgaaninen kemia, harjoitustyöt (LÄKEHA) 1 op
3355781 Matematiikan propedeuttinen kurssi, (alkukuulustelu) (MPR) 5 op*
4460808 Mikrobiologian perusteet (MIPE) 4 op
1131000 Orientaatio yliopisto-opiskeluun (ORI) 1 op
4429403 Ruuansulatus ja aineenvaihdunta (RASVA) 4 op
4421612 Solun ja kudoksen rakenne ja toiminta (SORATO) 6 op
4484018 Solun viestintäjärjestelmät (SOLVI) 3 op
4429402 Sydämen, keuhkojen ja munuaisten toiminta (SYKE) 4 op
8034004 Tieto- ja viestintätekniikka opiskelun tukena (TVT) 2 op

*3355781 Matematiikan propedeuttisen kurssin (5 op) voi suorittaa osana 1. vsk:n opintoja alkukuulustelulla tai osallistumalla opetukseen 2. vsk:n syksyllä.

BioMed2 (yhteensä 58 op)
4482003 Biolääketieteen HOPS-opintojakso 2 (HOPS2) 1 op
4484102 Biolääketieteellinen tutkimus 2 (Biokemiallinen analytiikka) (BIOANA) 5 op
4484103 Biolääketieteellinen tutkimus 3 (Rekombinantti –DNA) (REDNA) 5 op
4484104 Biolääketieteellinen tutkimus 4 (Bioinformatiikka) (BIOINFO)5 op
8020360 Biolääketieteen tiedonhaku (TH BIOLAA) 1 op
4482002 Fysiikkaa biolääketiedettä opiskeleville (FBO) 2.5 op
5426101A Johdatus sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään (JOSPA) 3 op
4429504 Kliininen mikrobiologia (BioMed, luennot) (KM) 4.5 op
4217236 Lääkeaineanalytiikka (LAA) 4 op
3355781 Matematiikan propedeuttinen kurssi (MPR) 5 op
5426104 Moniammatillinen SOTE -johtaminen (MOJO) 2 op
4217211 Orgaaninen kemia (ORK) 4 op
4218801 Perusfarmakologia (PEFA) 3 op
8012251 Ruotsia biolääketieteen opiskelijoille, kirjallinen ja suullinen taito (RUO/BIOLT) 3 op
3622230 Tilastotieteen johdantokurssi (TJK) 5 op
3622231 Tilastotieteen peruskurssi (TPK) 5 op

BioMed3 (yhteensä 39-43 op)
4482004 Biolääketieteen HOPS-opintojakso 3 (HOPS3) 2 op
4484012 Bioinnovation (BINNO) 5 op
4484105 Biolääketieteellinen tutkimus 5 (Soluviljely) (SOLUVI) 5 op
4484106 Biolääketieteellinen tutkimus 6 (Geeniekspressio) (GENEX) 5 op
4484107 Biolääketieteellinen tutkimus 7 (Biomarkkerit ja diagnostiikka) (BIDI) 3 op
4484108 Biolääketieteellinen tutkimus 8 (Rekombinanttiproteiinit) (RECPRO) 5 op
4510031 Eläinten käyttäminen tutkimuksessa: kurssi toimenpiteiden suorittajille (KTS) 2 op
8011252 Kirjoitusviestintää biolääketieteen opiskelijoille (KIVI) 2 op
4484900 LuK-opinnäytetyö 6 tai 10 op
8011276 Puheviestintää biolääketieteen opiskelijoille (PUVI) 2 op
4486502 Terveys ja bioetiikka (TERBI) 2 op

BioMed4 (yhteensä 53,5 op)
8013253 Advanced English Academic and Professional Communication for Biomedicine (AEAPC/BIOLT) 2 op
4488002 Cancer biology (CABI) 4 op
4486117 Deep sequencing data analysis (SEQDA) 5 op
4486108 Genome-wide gene expression project (GEP) 6 op
4486116 Genomics in diagnostics and personalized medicine 4 op
4486201 Histopathology (HIPA) 4 op
4486118 Integrative data analysis project 2 op
4486204 Live cell imaging (LIVE) 4 op
4486101 Molecular medicine & genetics (MMG) 6 op
4488003 Nutrigenomics (NUGE) 6 op
4482005 Personal study plan in biomedicine 4 (HOPS4) 0,5 op
4486507 Planning of M.Sc. thesis project (PLANTHE) 3 op
4217565 Protein structure (PROS) 5 op
4486501 Seminars on Molecular Medicine (SMM)2 op

BioMed5 (yhteensä 48,5 op)
4487109 Functional genetics in brain diseases (FGBD) 6 op
4486903 M.Sc. research project 20 op
4486904 M.Sc. thesis 20 op
4486902 Maturation exam (M.Sc.) 0 op
4482006 Personal study plan in biomedicine 5 (HOPS5) 0,5 op
4486506 Scientific communication (SCICOM) 2 op

BioMed1 (yhteensä 62 op)
4482001 Biolääketieteen HOPS-opintojakso 1 (HOPS) 2 op
4484101 Biolääketieteellinen tutkimus 1 (Solu- ja kudoskuvantaminen) (SOKU) 5 op
4429404 Elimistön säätelyjärjestelmät (ELISA) 6 op
8013251 English Academic Reading skills for Biomedicine (EARS) 2 op
4217239 Farmasian yleinen ja epäorgaaninen kemia (FAKE) 4 op
4217240 Farmasian yleinen ja epäorgaaninen kemia, harjoitustyöt (FAKEHA) 1 op
4421613 Genomin toiminta (GETO) 6 op
4429401 Johdanto ihmisen biologiaan ja tuki- ja liikuntaelimistö (JIBTU) 2 op
4484110 Johdatus laskennalliseen biolääketieteeseen (CBM1) 2 op
4429405 Kehitysbiologia (KEBI) 3 op
4217241 Lääkeaineiden orgaaninen kemia (LÄKE) 4 op
4217242 Lääkeaineiden orgaaninen kemia, harjoitustyöt (LÄKEHA) 1 op
3355781 Matematiikan propedeuttinen kurssi, (alkukuulustelu) (MPR) 5 op*
4460808 Mikrobiologian perusteet (MIPE) 4 op
1131000 Orientaatio yliopisto-opiskeluun (ORI) 1 op
4429403 Ruuansulatus ja aineenvaihdunta (RASVA) 4 op
4421612 Solun ja kudoksen rakenne ja toiminta (SORATO) 6 op
4484018 Solun viestintäjärjestelmät (SOLVI) 3 op
4429402 Sydämen, keuhkojen ja munuaisten toiminta (SYKE) 4 op
8034004 Tieto- ja viestintätekniikka opiskelun tukena (TVT) 2 op

*3355781 Matematiikan propedeuttisen kurssin (5 op) voi suorittaa osana 1. vsk:n opintoja alkukuulustelulla tai osallistumalla opetukseen 2. vsk:n syksyllä.

BioMed2 (yhteensä 59,5 op)
4482003 Biolääketieteen HOPS-opintojakso 2 (HOPS2) 1 op
4484102 Biolääketieteellinen tutkimus 2 (Biokemiallinen analytiikka) (BIOANA) 5 op
4484103 Biolääketieteellinen tutkimus 3 (Rekombinantti –DNA) (REDNA) 5 op
4484104 Biolääketieteellinen tutkimus 4 (Bioinformatiikka) (BIOINFO)5 op
8020360 Biolääketieteen tiedonhaku (TH BIOLAA) 1 op
4482002 Fysiikkaa biolääketiedettä opiskeleville (FBO) 2,5 op
3621256 Johdatus Python ohjelmointiin (POH) 5 op
5426101A Johdatus sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään (JOSPA) 3 op
4484111 Laskennallinen biolääketiede (CBM2) 3 op
3621434 Lyhyt johdatus algoritmiseen data-analyysiin (LJAD) 3 op
4484112 Johdatus biologisten systeemien matemaattiseen mallinnukseen (MMBS1) 3 op
3355781 Matematiikan propedeuttinen kurssi (MPR) 5 op
5426104 Moniammatillinen SOTE -johtaminen (MOJO) 2 op
4218801 Perusfarmakologia (PEFA) 3 op
8012251 Ruotsia biolääketieteen opiskelijoille, kirjallinen ja suullinen taito (RUO/BIOLT) 3 op
3622230 Tilastotieteen johdantokurssi (TJK) 5 op
3622231 Tilastotieteen peruskurssi (TPK) 5 op

BioMed3 (yhteensä 41-45 op)
4482004 Biolääketieteen HOPS-opintojakso 3 (HOPS3) 2 op
4484012 Bioinnovation (BINNO) 5 op
4484106 Biolääketieteellinen tutkimus 6 (Geeniekspressio) (GENEX) 5 op
4484107 Biolääketieteellinen tutkimus 7 (Biomarkkerit ja diagnostiikka) (BIDI) 3 op
3622352 Data-analyysin todennäköisyyspäättely 1 (DTN1) 5 op
3622353 Data-analyysin todennäköisyyspäättely 2 (DTN2) 5 op
3621420 Datasta näkemyksiä (DNK) 4 op
8011252 Kirjoitusviestintää biolääketieteen opiskelijoille (KIVI) 2 op
4484900 LuK-opinnäytetyö 6 tai 10 op
8011276 Puheviestintää biolääketieteen opiskelijoille (PUVI) 2 op
4486502 Terveys ja bioetiikka (TERBI) 2 op

BioMed4 (yhteensä 50,5 op)
8013253 Advanced English Academic and Professional Communication for Biomedicine (AEAPC/BIOLT) 2 op
4486805 Bayesian inference 1 5 op
4488002 Cancer biology (CABI) 4 op
4486117 Deep sequencing data analysis (SEQDA) 5 op
4486108 Genome-wide gene expression project (GEP) 6 op
4486116 Genomics in diagnostics and personalized medicine 4 op
4486118 Integrative data analysis project 2 op
4486801 Machine learning basics and applications in biomedical data analysis (MOA1) 2 ECTS
4486803 Machine learning applications in multiomics (MOA2) 2 ECTS
4486101 Molecular medicine & genetics (MMG) 6 op
4482005 Personal study plan in biomedicine 4 (HOPS4) 0,5 op
4486507 Planning of M.Sc. thesis project (PLANTHE) 3 op
4217565 Protein structure (PROS) 5 op
4486501 Seminars on Molecular Medicine (SMM) 2 op tai
4486508 Quantitative biology journal club 2 op
4486806 Quantitative bio-imaging 2 op

BioMed5 (yhteensä 48,5 op)
4487109 Functional genetics in brain diseases (FGBD) 6 op
4486905 M.Sc. research project in computational biomedicine 20 op
4486906 M.Sc. thesis in computational biomedicine 20 op
4486902 Maturation exam (M.Sc.) 0 op
4482006 Personal study plan in biomedicine 5 (HOPS5) 0,5 op
4486506 Scientific communication (SCICOM) 2 op

Biolääketieteen yksikön järjestämille opintojaksoille ja niihin liittyviin tentteihin ilmoittaudutaan WebOodissa/Pepissä. Syyslukukauden opintojaksoille ilmoittaudutaan vuosittain 01.08. - 30.09. ja kevätlukukauden opintojaksoille 01.11. - 31.1. Opintojaksoille tulee kuitenkin ilmoittautua viimeistään 2 viikkoa ennen opintojakson alkua.

Huomioithan, että eri laitoksilla ja yksiköillä voi olla erilaisia käytäntöjä opintojaksoille ilmoittaumisaikojen suhteen. Kunkin opintojakson ilmoittautumisaika on nähtävillä opintojakson tiedoissa opintotietojärjestelmässä.

Huom! Opintotietojärjestelmän vaihtuminen WebOodista Peppiin loppuvuodesta 2021 tuo hieman muutoksia normaaleihin ilmoittautumisaikoihin:

• Syyslukukauden 2021 opintojaksoille ilmoittaudutaan WebOodissa normaalissa aikataulussa 1.8.-31.9.
• Kevätlukukaudella 2022 alkavien opintojaksojen ilmoittautuminen on poikkeuksellisesti avoinna WebOodissa 1.8.-31.10., ja avautuu opintotietojärjestelmän vaihdosta johtuvan käyttökatkon jälkeen uudelleen Peppi-järjestelmässä.

Tentit

Biolääketieteen opintojaksoja voi tenttiä opintojakson yhdessä lopputentissä sekä kahdessa uusintatentissä. Opintojakson varsinaisiin loppu- ja uusintatentteihin tulee ilmoittautua vähintään 10 vuorokautta ennen tenttitilaisuutta. Mikäli opiskelija ei jostain syystä pääse osallistumaan tenttiin, johon hän on jo aiemmin ilmoittautunut, tulee ilmoittautuminen perua hyvissä ajoin. Perumisen voi tehdä biolääketieteen yksikön opetuskansliaan sähköpostitse, puhelimitse tai asioimalla paikan päällä.

Opintokokonaisuudet kootaan ja merkitään opintorekisteriin HOPS:n mukaisesti tutkintotodistuksen kirjoittamisen yhteydessä. Opintojaksojen arvostelukäytännöt on esitetty opintojaksokuvauksissa.

Tenttitulokset ilmoitetaan viimeistään kolme viikkoa tentin suorittamisesta. Opiskelija voi käydä katsomassa omia tenttipapereitaan Biolääketieteen yksikön opetuskansliassa, jossa niitä säilytetään puoli vuotta tenttipäivästä eteenpäin.

Opintosuoritusten arviointi

Opintosuorituksen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa vahvistettuun opintojaksokuvaukseen. Opintosuoritukset tai sen osat on suoritettava ja palautettava asetetussa määräajassa. (Opintojohtosääntö 34 §)

Opintosuoritusten, myös alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen opinnäytteiden sekä sivuaineeseen laadittujen opinnäytteiden, arvioinnissa käytetään asteikkoa 0—5, jossa arvosanojen merkitys on seuraava: 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2= tyydyttävä, 1 = välttävä ja 0 = hylätty. Suoritukset voidaan arvioida asteikolla hyväksytty ‐ hylätty, kun numeerista asteikkoa ei ole tarkoituksenmukaista käyttää. Arvosana 1 vastaa arvosanaa hyväksytty. Hyväksytyn suorituksen vähimmäisvaatimukset määritellään opetussuunnitelmassa. (Opintojohtosääntö 33 §)

Toisen kotimaisen kielen taidon arviointiin käytetään asteikkoa tyydyttävä tai hyvä.

Opintosuorituksen rekisteröinti

Opintosuorituksen suoritusajankohdaksi merkitään tenttitilaisuuden päivämäärä tai kirjallisen työn tarkastukseen jättämispäivämäärä. Opinnäytteiden (pl. kandidaatin tutkielma) suorituspäivä on arvostelupäätöksen päivämäärä. Osasuorituksiin perustuvan kokonaisuuden suoritusajankohdaksi merkitään viimeisen osasuorituksen päivämäärä. (Opintojohtosääntö 47 §)

Opintosuorituksen julkistaminen

Opintosuorituksen tulos on julkistettava viimeistään kolmen (3) viikon kuluttua suorituksesta yliopiston sähköisessä opiskelija- ja opintosuoritusrekisterissä. Opetussuunnitelmassa opintojaksolle määritelty vastuuopettaja voi erityisestä syystä pidentää tulosten julkistamisaikaa yhdellä (1) viikolla. Määräajan pidentämisestä ja pidentämisen perusteista tulee tiedottaa opetukseen ilmoittautuneita opiskelijoita välittömästi.

Dekaani tai opetuksesta vastaavan yksikön johtajan johtaja voi pidentää tulosten julkistamiseen liittyvää määräaikaa edelleen erityisen painaviin syihin perustuen. Määräajan pidentämisestä ja pidentämisen perusteista tulee tiedottaa opetukseen ilmoittautuneita opiskelijoita välittömästi.

Sähköisen tentin (esim. EXAM) osalta määräajasta annetaan tarkempia ohjeita sähköisen tentin menettelytapaohjeessa.

Sähköiseen opiskelija- ja opintosuoritusrekisteriin merkitään tieto sekä hyväksytyistä että hylätyistä suorituksista. Sähköiselle alustalle toimitetaan tieto arvosanajakaumasta ja hylättyjen lukumäärästä. Opiskelija saa ilmoituksen sähköiseen opiskelija- ja opintosuoritusrekisteriin tallennetusta opintosuorituksestaan yliopiston antamaan sähköpostiosoitteeseen.

Opintosuorituksen arviointiperusteet ovat julkisia. Opiskelijalla on oikeus saada tietoonsa arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan ottamalla yhteyttä opintojakson arvioinnin suorittaneeseen opettajaan. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen ja muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Opiskelijalla on oikeus saada jäljennös vastauksistaan tai vastaavista suoritteistaan maksutta.

Määräaikoihin ei lueta ajanjaksoja, jolloin opetusta ei rehtorin päätöksen mukaisesti anneta, eikä 15.6. – 15.8. välistä aikaa.

Mikäli opintosuorituksen arvioinnissa on ollut useita opettajia ja arviointi on tapahtunut yhteistyönä, on arvosteluun osallistuneiden opettajien nimet ilmoitettava. (Opintojohtosääntö 35 §)

Opintosuorituksen arviointia koskeva oikaisumenettely

Yliopistolain 82 §:n 4 momentin mukaan muun opintosuorituksen kuin väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventäviin opintoihin kuuluvan opinnäytteen tai muun vastaavan opintosuorituksen arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta.

Oikaisupyyntö on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.

Mikäli arvioinnin suorittanut opettaja ei ole oikaisupyynnön ajankohtana tavattavissa, tulee oikaisupyyntö jättää kirjallisena yliopiston kirjaamoon. Oikaisupyyntöön tulee antaa päätös neljäntoista (14) päivän kuluessa sen jättämisestä.

Mikäli opiskelija ilmoittaa, ettei hän tyydy oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen, tulee arvioinnin suorittaneen opettajan tehdä asiassa kirjallinen päätös. Opiskelijalla on oikeus saada oikaisumenettelyn yhteydessä jäljennös suorituspapereistaan tai vastaavista maksutta.

Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta yliopiston muutoksenhakulautakunnalta neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhakulautakunnalle osoitettu oikaisupyyntö tulee toimittaa yliopiston kirjaamoon.

Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventävien opintojen opinnäytteen arviointiin tyytymätön opiskelija voi tehdä muutoksenhakulautakunnalle oikaisupyynnön neljäntoista (14) päivän kuluessa suorituksen arvioinnin tiedoksisaannista.

Muutoksenhakulautakunnan antamasta päätöksestä ei saa hakea muutosta valittamalla. (Opintojohtosääntö 50 §)

Kamussa on lisätietoa yliopiston sisäisestä muutoksenhausta.

Opintojen hyväksilukemisella tarkoitetaan opintojen, harjoittelun ja/tai työkokemuksen hyväksymistä osaksi suoritettavaa tutkintoa tai opintojaksoa, pakollisiin tai valinnaisiin opintoihin. Hyväksilukemisessa on kyse opintojen sisällyttämisestä tai korvaamisesta.

Sisällyttämisellä tarkoitetaan toisessa oppilaitoksessa suoritettujen opintojen liittämistä sellaisenaan osaksi suoritettavaa tutkintoa sivuainekokonaisuuksina, valinnaisina opintoina tai vapaasti valittavina opintoina. Korvaamisella tarkoitetaan sitä, että opetussuunnitelmiin kuuluvia pakollisia opintoja korvataan muilla, sisällöltään vastaavilla, saman alan opinnoilla. Kieliopintojen korvaavuus pakollisten kielten (ruotsi ja ensimmäinen vieras kieli, yleensä englanti) osalta hoidetaan aina kielikeskuksen kautta korvaavuusmenettelyä käyttäen. Muuten muualla suoritetut opinnot pääsääntöisesti sisällytetään opiskelijan tutkintorakenteeseen alkuperäisillä suoritusnimikkeillä ja laajuuksilla.

Ammattikorkeakouluopintojen opintopistevastaavuuksien osalta voidaan käyttää harkintaa ja niistä voidaan koota laajempia kokonaisuuksia. Esimerkiksi biolääketieteen opiskelijalle, jolla on AMK-tasoinen bioanalyytikon tutkinto (210 op), voidaan hyväksilukea opintoja seuraavasti: Luonnontieteiden opinnot ja vapaasti valittavat opinnot kokonaan sekä soveltuvin osin Biolääketieteellinen tutkimus-, Ihmisen biologia-, Datatieteen ja Työelämävalmiudet- opintokokonaisuuksista opintoja niin, että kaikista edellä mainituista kertyy AHOT- käytäntöjen mukaisesti maksimissaan noin 90 op.

Muissa Suomen yliopistoissa suoritettuja opintoja opiskelija voi sisällyttää ilman tutkintorakenteen muutosta vapaasti valittaviin sivuaineopintoihinsa sekä vapaasti valittaviin opintoihin. Mikäli opiskelija haluaa sisällyttää muualla suorittamiaan opintoja pakollisiin pääaineopintoihin tai muihin pakollisiin opintoihin, tulee hänen keskustella asiasta ensin HOPS -ohjaajansa kanssa, jonka jälkeen tehdään suunnitelma opintojen sisällyttämisestä tutkintorakenteeseen. Suunnitelman tarkastaa ja hyväksyy koulutusohjelman johtaja.

Koulutusohjelman pääaineen LuK- ja FM-vaiheen opintoihin voidaan molempiin sisällyttää vapaavalintaisina opintoina harjoittelua enintään 10 op:n verran. Harjoittelupaikan hankkimisesta huolehtii opiskelija itse. Opintojakson vastuuhenkilö hyväksyy harjoittelusuunnitelman ja -paikan ennen harjoittelun aloittamista.

Lisätietoa harjoittelun suorittamisesta löytyy Biolääketieteen opintoyhteisöstä (vaatii kirjautumisen).

Opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa osa opinnoistaan ulkomaisissa yliopistoissa. Itä-Suomen yliopisto on mukana useissa vaihto-ohjelmissa, joihin osallistuu satoja ulkomaisia yliopistoja. Lisäksi biolääketieteen koulutusohjelmalla on lukuisia kahdenvälisiä yhteistyösopimuksia ulkomaisten yliopistojen kanssa eri puolilla maailmaa. Ulkomailla opiskelua suositellaan suoritettavaksi pääsääntöisesti toisen opintovuoden jälkeen, ja tarkoituksena on, että suoritetut opinnot luetaan hyväksi tutkintoon, jotta opiskeluaika ei pitene vaihdon takia. Lisätietoja asiasta saa biolääketieteen kv-yhdyshenkilöltä ja kv-opiskelijapalvelujen henkilökunnalta.

Ohjeita tenttiin osallisuvalle opiskelijalle

• Tentit alkavat pääsääntöisesti tasatunnein.
• Tenttiin osallistujia otetaan vastaan puolen tunnin ajan kuulustelun alkamisen jälkeen.
• Tentistä saa poistua aikaisintaan puolen tunnin kuluttua sen aloittamisesta.
• Tenttisali täytetään edestäpäin ja rivien keskiosasta.
• Istumapaikalle saa viedä kyniä, kumin ja etikettömän juomapullon sekä opiskelijakortin tai muun virallisen henkilöllisyystodistuksen. Penaalia, laukkua sekä puhelinta, kelloa tai muuta älylaitetta ei saa viedä istumapaikalle. Puhelin tulee sulkea tentin ajaksi. HUOM! Ei laskimia, sanakirjoja ym., ellei niistä ole erikseen mainintaa tentin osallistujalistalla.
• HUOM! Älylaitteen käyttö tenttitilanteessa johtaa automaattisesti tentin hylkäämiseen.
• Tentistä saa poistua WC:hen valvojan kanssa. Mikäli tentissä on vain yksi valvoja, WC-käynnit hoidetaan valvojien vuoron vaihtuessa ja tästä ilmoitetaan opiskelijoille tentin alussa. WC:ssä käynyt opiskelija kuittaa käynnin jälkeen nimensä salin etuosassa olevaan listaan.
• Opiskelijan palauttaessa vastauspapereitaan tarkastetaan opiskelijan henkilöllisyys. Sähköistä opiskelijakorttia ei hyväksytä tunnistautumiseen tentissä, koska puhelimen käyttö tentissä on kielletty. Opiskelija vahvistaa tenttiin osallistumisensa allekirjoituksellaan nimilistaan.
• Jos opiskelija ei halua vastaustaan arvosteltavaksi, hän laittaa tästä merkinnän tenttipapereiden palautuksen yhteydessä (ei arvosteltavaksi).
• Kaikki tenttipaperit on palautettava valvojalle (myös tyhjät paperit ja suttupaperit).

Opiskelua ja opetusta Itä-Suomen yliopistossa ohjaa opintojohtosääntö.

Kieli- ja viestintäopinnot

Tutkinto-opintoihin sisältyy kieli- ja viestintäopintoja. Tutkintoasetuksen mukaan opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:

1. suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä
2. vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. (Valtioneuvoston asetus (19.8.2004/794, 6 §.)

Kielikeskuksen sivuilla on lisätietoa kieli- ja viestintäopinnoista (avautuu uuteen välilehteen). Kamussa on lisätietoa koulusivistyskielestä ja pakollisista kieliopinnoista sekä niistä vapauttamisesta.

Koulusivistyskieli

Koulusivistyskieli vaikuttaa opiskelijan tutkinnon kieliopintojen vaatimuksiin, alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kypsyysnäytteen kieleen sekä opettajan kelpoisuuteen. Koska koulusivistyskielellä on vaikutusta opiskelijan opintoihin, tulee asian olla tiedossa jo henkilökohtaista opintosuunnitelmaa tehtäessä.

Esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttamista siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Kamussa on lisätietoa esteettömästä opiskelusta.

Opiskelija, jolla on jokin este tai vamma, voi hakea oikeutta yksilöllisiin opintojärjestelyihin.

Yksilölliset opintojärjestelyt ovat esteettömyyden olennainen osa-alue yliopisto-opinnoissa. Opintojohtosäännön 21 §:ssa säädetään opetuksen järjestämisestä: Opetus järjestetään hyväksyttyjen opetussuunnitelmien mukaisesti. Opintojakson vastuuopettaja voi myöntää poikkeuksen opetussuunnitelman mukaisesta suoritustavasta erityisen painavasta syystä. Myös poikkeavilla suoritustavoilla täytyy saavuttaa opintojaksolle asetetut osaamistavoitteet. Opetussuunnitelmissa voidaan antaa tarkempia määräyksiä opintojen erityisjärjestelyistä.

Kamussa on lisätietoa yksilöllisistä opintojärjestelyistä.

Itä-Suomen yliopiston opiskelijoilla on oikeus turvalliseen ja viihtyisään opiskeluympäristöön. Yliopisto ei hyväksy minkäänlaista epäasiallista kohtelua, kiusaamista tai häirintää. Yliopistossa on valmistunut ja otettu käyttöön ohjeistus ja toimintamalli opiskelijoita koskeviin häirintätilanteisiin.

Kamussa on lisätietoa epäasiallisesta kohtelusta ja häirinnästä.

Opetuksen ja opiskelun eettiset ohjeet ovat Kamussa.

Sähköisen plagiaatintunnistusjärjestelmän käyttö

Sähköinen plagiaatintunnistus Turnitin on pakollinen kaikissa opinnäytetöissä. Järjestelmää voidaan käyttää myös muiden kirjallisten opintosuoritusten alkuperäisyyden tarkastuksessa. Ryhmäopetuksessa plagiaatintunnistus koskee kaikkia opintojaksoa suorittavia opiskelijoita. Jos kuitenkin herää perusteltu epäily plagioinnista (tai muusta vilpistä), myös yksittäisen kirjallisen työn alkuperäisyys voidaan selvittää. Opiskelija voi myös aina halutessaan itse tarkistaa kirjallisen tehtävänsä alkuperäisyyden ilman, että raportti menee ohjaajalle tai opettajalle.

Opintojohtosäännön mukaan opiskelija vastaa opinnäytteensä alkuperäisyydestä. Plagiaatintunnistusjärjestelmän käyttö on ensisijaisesti ohjauksellista.

Mikäli Turnitin-raportin perusteella syntyy epäily vilpistä, se tutkitaan. Jos havaitaan vilppi, ohjaaja arvioi vilpin vakavuusasteen. Mikäli löydetyt vastaavuudet eivät ole vakavia, ohjaaja antaa opiskelijalle palautetta opinnäytteen korjaamiseksi. Korjatun työn voi jättää vain kerran uudelleen plagiaatintunnistukseen. Vakavissa tapauksissa ohjaaja ilmoittaa kirjallisesti (esimerkiksi sähköpostitse) vilppiepäilyistä ja havaituista vilpeistä dekaanille. Dekaani kuulee opiskelijaa ja päättää kuulemisen jälkeen mahdollisista jatkotoimenpiteistä.

Kamussa on lisätietoa plagiaatintunnistusjärjestelmästä.

Menettely vilppi- ja häirintätapauksissa

Opintosuoritus voidaan hylätä, mikäli opiskelija on sitä suorittaessaan syyllistynyt opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen. Valvoja voi välittömästi poistaa tenttitilaisuudesta opiskelijan, johon kohdistuu vahva epäilys vilpistä tai joka häiritsee tilaisuutta. Opintosuoritus hylätään myös kun vilppi havaitaan vasta kuulustelutilaisuuden jälkeen. Sähköisessä tentissä (esim. EXAM) vilpillinen toiminta tarkistetaan videotallenteelta. Jos valvoja keskeyttää opiskelijan kuulustelun häiritsemisen tai vilppiepäilyn vuoksi, valvoja merkitsee vastauspapereihin keskeytyksen syyn ja sen, myöntääkö vai kiistääkö opiskelija häiriön tai vilpin. (Opintojohtosääntö 45 §)

Opiskelijalle, jota epäillään vilpistä tai tenttitilaisuuden häiritsemisestä, on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Jos opiskelijan vilpillinen menettely on näytetty toteen, on rikkomuksesta ilmoitettava kirjallisesti dekaanille tai opetuksesta vastaavan yksikön johtajalle, joka päättää mahdollisista jatkotoimenpiteistä. (Opintojohtosääntö 45 §)

Dekaani tai opetuksesta vastaavan yksikön johtaja, voi harkintansa mukaan ilmoittaa vilpistä rehtorille yliopistolain 45 §:n mukaista kurinpitomenettelyä varten. (Opintojohtosääntö 45 §)

Kamussa on lisätietoa opetuksen ja opiskelun eettisistä ohjeista.

Palaute

Itä-Suomen yliopiston opiskelijalla on useita mahdollisuuksia palautteen antamiseen. Opiskelijalla on mahdollisuus vaikuttaa opetukseen, ohjaukseen, neuvontaan ja niiden kehittämiseen antamallaan palautteella. Palautteita käsitellään säännöllisesti, ja opiskelijapalautteella on vaikutusta yliopiston toiminnan kehittämiseen.

Kamussa on lisätietoa yliopiston opiskelijapalautekyselyistä.

Muutoksenhaku

Opiskelussa voi kuitenkin tulla eteen tilanteita, jolloin opiskelijalle tulee tunne, että hänen oikeusturvansa ei toteudu. Tämä voi koskea esimerkiksi opintosuoritusten arvostelua tai tenttitulosten julkistamista. Jos opiskelija on tyytymätön laitoksen/yksikön toimintaan (esim. opetukseen), opiskelijan tulee ottaa ensisijaisesti yhteyttä kyseessä olevaan opettajaan tai oppiaineeseen ja pyrkiä selvittämään asia. Useimmiten asia selviää parhaiten näin. Jos opiskelija kuitenkin kokee, ettei hän saa ääntään kuulluksi, tai hän ei tunne saavansa oikeutettua asian käsittelyä tai oikeudenmukaista kohtelua, hänen on mahdollista antaa asiakaspalautetta tai tehdä oikaisupyyntö.

Kamussa on lisätietoa asiakaspalautteen antamisesta ja oikaisupyynnön tekemisestä.