Opiskelijaruokailu
Sähköposti
Viva Engage
Peppi
eLearn Moodle
DigiCampus
Lukari
Kirjasto
MOT-sanakirjat
Sykettä.fi
ISYY
UEF Connect
uef.fi
UEF-verkkokauppa
Peppi UEF
uef.fi
UEF Intra
Ajankohtaista
Uudelle opiskelijalle
Tohtorikoulutus
Opintoyhteisöt
Opiskelijoiden tukikanavat
Sivuaineet ja muut opinnot
Opinto-oppaat
Vaihto-opiskelu ja kansainvälistyminen
Osaamisen tunnustaminen
Opintoneuvonta
Lukuvuoden ajankohtia
Kampukset, tiedekunnat
Yliopistosanastoa
Sulje

Tarkenna hakuasi

Target Groups: Perustutkinto-opiskelija

Siirtymäsäännöt opetussuunnitelman muuttuessa

Itä-Suomen yliopistossa opetussuunnitelmat päätetään yleensä kolmeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Kun opetussuunnitelma muuttuu, uuden ja vanhan opetussuunnitelman välille luodaan siirtymäsääntöjä, joiden on tarkoitus mahdollistaa opiskelijan opintojen sujuva eteneminen muutoksista huolimatta. Siirtymämenettelyjen puitteet on asetettu yliopiston koulutuksen johtosäännössä ja akateemisen rehtorin ohjeessa, mutta tiedekunnissa voi olla yksityiskohtaisempia ohjeita, jotka koskevat laitosten, koulutusten ja oppiaineiden opintoja. Selvitä siis menettelyt aina omasta oppiaineestasi!

Koulutuksen johtosääntö

Mikäli tutkinto-ohjelma lakkautetaan, tiedekunnan tulee järjestää siihen opiskeluoikeuden saaneille opiskelijoille mahdollisuus suorittaa opinnot loppuun huomioiden tutkintojen suorittamiselle säädetyt tavoiteajat sekä mahdollisuus saada lisäaikaa tutkinnon suorittamiselle. Mikäli muun oppiaineen opetus lopetetaan, tiedekunnan tulee järjestää sen opiskelun aloittaneille sivuaineopiskelijoille mahdollisuus suorittaa opinnot loppuun kohtuullisen ajan kuluessa. Tiedekuntaneuvosto päättää molemmissa tapauksissa siirtymäkauden järjestelyistä. (Koulutuksen johtosääntö 6§)

Akateemisen rehtorin ohje

Akateeminen rehtori on ohjeistanut, että opetussuunnitelman muuttuessa siirtymämenettelyt ja mm. opintojen vastaavuustaulukot kuvataan selvästi opetussuunnitelmaan.

Vanhan opetussuunnitelman mukaan voi pääsääntöisesti suorittaa kesken olevia opintoja:

  • Kun pääaine tai koulutus lakkautuu: seitsemän vuotta (kun opiskelija on valittu suorittamaan kandidaatin ja maisterin tutkintoa)
  • Perusopinnot: yksi lukuvuosi
  • Aineopinnot: kaksi lukuvuotta
  • Syventävät opinnot: kolme lukuvuotta.

Tiedekunnissa voi olla omia käytäntöjä ja sääntöjä, joten varmista siirtymäsäännöt aina omasta oppiaineestasi (esim. opinto-oppaastasi tai opintoyhteisöstäsi)!

Katso tarkemmin

Opetusharjoittelu

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (A 986/1998) mukaan osana opettajan kelpoisuusvaatimuksia on opettajan pedagogiset opinnot -opintokokonaisuus (60 op). Pedagogiset opinnot ovat yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen (A 794/2004) mukaisesti opettajankoulutuksen opintoja, joiden erityisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet itsenäiseen toimintaan opettajana, ohjaajana ja kasvattajana. Asetus määrittää pedagogisten opintojen sisältöjä: pedagogiset opinnot ovat didaktisesti painottuneita ja ohjattua harjoittelua sisältäviä kasvatustieteellisiä opintoja, jotka voivat suuntautua erityisesti perusopetuksen, lukion, ammatillisen koulutuksen tai aikuiskoulutuksen tehtäviin.

Opettajan pedagogisiin opintoihin kuuluu neljä opetusharjoittelua, jotka suoritetaan pääsääntöisesti Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulussa eli Joensuun normaalikoulussa. Joensuussa kolme normaalikoulun toimipistettä: joista kaksi sijaitsee kampusalueella (luokka-asteet 1-6 sekä luokka-asteet 7-9 ja lukio) ja kolmas Rantakylässä (luokka-asteet esikoulu-9). Opintoihin kuuluvien harjoittelujen osaamistavoitteista sekä niiden suorittamiseen liittyvistä asioista löydät enemmän tietoa WebOodista opintojen tai koulutuksesi opinto-oppaasta sekä Joensuun normaalikoulun verkkosivuilta.

Kypsyysnäytteet

Opinnäytetyö on tutkintoon liittyvä laajempi tieteellinen tutkimus, johon liittyy kypsyysnäyte.

Alemman korkeakoulututkinnon kypsyysnäyte

Valtioneuvoston asetuksen mukaan (794/2004) opiskelijan on kirjoitettava alempaan korkeakoulututkintoon kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa.

Kypsyysnäytteen suoritustapa on ilmoitettu opetussuunnitelmassa Pepin opinto-oppaassa.

Kamussa on ohjeet, jos opiskelija on saanut  koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai on saanut kouluvistyksensä ulkomailla.

Ylemmän korkeakoulututkinnon kypsyysnäyte

Valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaan opiskelijan on kirjoitettava ylempään korkeakoulututkintoon kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa.

Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää korkeakoulututkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä, kun hän on osoittanut kielitaitonsa alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä.

Kypsyysnäytteen suoritustapa on ilmoitettu opetussuunnitelmassa Pepin opinto-oppaassa.

Kamussa on ohjeet, jos opiskelija on saanut  koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai on saanut kouluvistyksensä ulkomailla.

Opiskeluhyvinvointityö ja -palvelut UEFissa

Psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen hyvinvointi on hyvän opiskelun ja elämän edellytys. Opiskelun ohella opiskelijalla on oltava aikaa myös itselle, ystäville ja harrastuksille.

Opiskeluhyvinvoinnin lähtökohta on yhteisöllisistä sekä yksilöllisistä tekijöistä rakentuva pedagoginen hyvinvointi, joka syntyy opetuksessa opettajan ja opiskelijan välisessä vuorovaikutuksessa (tutustu Pedagoginen hyvinvointi, avautuu uuteen välilehteen).

Opiskelukyky on opiskelijan työkykyä. Se on kokonaisuus, jossa monet eri osatekijät vaikuttavat toisiinsa. Vaikuttamalla opiskelukyvyn kaikkiin ulottuvuuksiin voimme edistää opiskelijan mahdollisuuksia edetä opinnossa. tämä tehtävä kuuluu kaikille opiskeluyhteisössä toimiville tahoille. Tutustu Opiskelukyky -malliin (avautuu uuteen välilehteen).

Opiskeluhyvinvointityön tavoitteena on edistää opiskelijan terveyttä ja opiskelukykyä sekä opiskeluyhteisöjen hyvinvointia ja ehkäistä syrjäytymistä.  Opiskelijoidemme hyvinvointia ja sen kehittämistä tuetaan UEFissa monin eri tavoin, monien toimijoiden tuella sekä erilaisin palveluin. Tavoitteena on sekä yhteisöllisen että yksilöllisen tuen avulla luoda terve, hyvinvoiva ja turvallinen oppimis- ja opiskeluympäristö sekä suojata opiskelijan mielenterveyttä.

KAMUn Tietopankista ja TUUDOn Hyvinvointivalikosta löydät opiskelijan keskeiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut. Lisätietoa myös Intrassa Opetuksen tuki -sivustolla / Ohjauksen ja opiskeluhyvinvoinnin tuki (avautuu uuteen välilehteen, kirjautuminen uef-tunnuksella).

Muita linkkejä:

YTHS – Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö

Tervetuloa YTHS:lle!

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija ja tarjoaa sinulle korkeakoulukouluopiskelijana yleisterveyden, suunterveyden ja mielenterveyden palveluita sekä edistää opiskeluyhteisöjen hyvinvointia. Lue palveluista yths.fi-sivuilta (avautuu uuteen välilehteen).
Voit käyttää YTHS:n terveydenhoitopalveluja syyslukukaudella 2024, mikäli olet perustutkintoa suorittava korkeakouluopiskelija ja olet maksanut korkeakouluopiskelijan terveydenhoitomaksun Kelalle.

Asiointi – myös etänä

Ajanvaraus kaikkiin YTHS:n palveluihin tapahtuu hoidontarpeen arvioinnin kautta (avautuu uuteen välilehteen). Palvelupisteidemme yhteystiedot ja aukioloajat löydät verkkosivuiltamme (avautuu uuteen välilehteen).
YTHS:n kanssa voit asioida myös verkossa ja etänä. Self on opiskelijan oma verkkopalvelu, jonka kautta voit muun muassa ylläpitää yhteystietojasi, hallinnoida ajanvarauksia ja täyttää esitietolomakkeita, keskustella chatissa tai saapua etävastaanotolle. Lue lisää Selfistä (avautuu uuteen välilehteen) ja kirjaudu sen käyttäjäksi heti lukuvuoden alussa.

Terveydenhoitomaksu maksetaan Kelalle

Korkeakouluopiskelijoiden terveydenhoitomaksu maksetaan Kelalle (avautuu uuteen välilehteen). YTHS tuottaa terveydenhoitopalvelut opiskelijoille. Vastaanotoista emme peri maksua.

Opiskelijan terveystietoa verkossa

Löydät terveystietoa YTHS:n terveystietopankista (avautuu uuteen välilehteen), jonne on koottu laaja valikoima artikkeleita liittyen opiskelijan terveyteen, sairauksiin, mielenterveyteen ja suunterveyteen.

Muut terveyspalvelut

Iltaisin ja viikonloppuisin ei YTHS:llä ole päivystystä, joten kiireellistä hoitoa vaativissa sairastapauksissa tulee ottaa yhteyttä keskussairaaloiden päivystykseen tai (Pohjois-Karjalan tai Pohjois-Savon) ensiapupoliklinikkaan tai soittaa yleiseen hätänumeroon 112.

Opiskelijat ovat oikeutettuja myös oman kotikuntansa terveyskeskusten palveluihin. Mikäli opiskelija haluaa vaihtaa terveyskeskusta, on vaihdosta ilmoitettava kirjallisesti nykyiselle sekä valitulle terveysasemalle, ks. lisätietoja Valviran sivuilta (avautuu uuteen välilehteen) > hoitopaikan valinta. Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut ovat kotipaikkakunnasta riippumattomia.

Esteetön opiskelu

Esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttamista siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa. Esteettömyys koskettaa yliopistossa kaikkia opiskelijoita ja koko henkilöstöä, mutta erityisen tärkeää se on niille yliopistoyhteisön jäsenille, joilla on jokin vamma. 

Esteettömyyden huomioiminen opetuksen ja opetusjärjestelyjen suunnittelussa auttaa kaikkia opiskelijoita ja henkilöstöä. Joillekin se on myös opiskelun välttämätön edellytys. Sekä opetussuunnittelussa että toteutuksessa tulee kiinnittää huomiota saavutettavuuteen niin tilojen, välineiden kuin muidenkin opetusjärjestelyjen osalta.

Esteettömyyden ja saavutettavuuden osa-alueisiin kuuluvat: 

  • Opintoasiat kuten valintakokeet, opetusjärjestelyt- ja käytännöt sekä tenttikäytännöt, opiskelijan ohjaus 
  • Fyysinen ympäristö kuten tilat, kulkureitit, pysäköintipaikat, valaistus, opasteet 
  • Viestinnän esteettömyys kuten ruudunlukulaitteille saavutettavat www-sivut ja käytetty kieli 

Itä-Suomen yliopisto kehittää opiskelun ja opetuksen saavutettavuuteen liittyviä palvelujaan ja yliopiston esteettömyyttä pitkäjänteisesti osana oppimisympäristöjen kehittämistyötä. Noudatamme kansallisia Esteetön opiskelu korkeakoulussa –suosituksia. Olemme mukana kansallisissa kärkihankkeissa, joissa edistetään saavutettavuutta osana Esteetön korkeakoulu -verkostoa. 

Yliopistolle on nimetty esteettömyyden kokonaisuutta koordinoiva vastuuhenkilö sekä kampuskohtaiset esteettömyysyhdyshenkilöt, jotka neuvovat tarvittaessa teemaan liittyvissä yhteydenotoissa ja yleisissä kysymyksissä. Esteettömyys- ja saavutettavuus –teemaan liittyvien kysymysten parissa toimivat henkilöt muodostavat esteettömyyden toimijaverkoston: 

  • Esteettömyysasioiden kokonaisuutta opiskelussa koordinoivan henkilön tiedot ilmoitetaan syksyllä 2025. Yksilöllisiin opintojärjestelyihin on omat yhdyshenkilönsä.
  • Joensuun kampuksen esteettömyysyhdyshenkilö on koulutus- ja hakijapalveluiden päällikkö Erja Widgrén-Sallinen, koulutuspalvelut ja Kuopion kampuksen esteettömyysyhdyshenkilö ilmoitetaan syksyllä 2025.
  • Yksilöllisten opintojärjestelyjen pedagoginen tuki, erityisopettaja Tiina Juurela, koulutuspalvelut
  • Opiskelijaksi hakemiseen liittyvissä yleisissä esteettömyyttä koskevissa kysymyksissä sekä yhteydenotoissa neuvoo hakijapalvelut, puh. 029 445 8990, s-posti: hakijapalvelut@uef.fi 

Esteettömyysverkoston toimijoita ovat lisäksi tiedekunnissa valintakokeisiin ja opintoihin liittyviä yksilöllisiä järjestelyjä käytännössä hoitavat henkilöt, yliopiston opiskeluhyvinvoinnin asiantuntija (erityisopettaja) sekä opintopsykologit, hakijapalveluiden virkailijat sekä tilapalveluiden edustajat. Tarvittaessa verkoston kokouksiin voidaan kutsua myös muita asiantuntijoita ja opiskelijoiden edustajia. 

Aiheesta muualla: 

Soveltumattomuus opiskeluun – SORA-lainsäädäntö

Opiskeluun soveltumattomuuteen ratkaisuja (SORA)

Alaikäisten turvallisuuden sekä potilas- ja asiakasturvallisuuden edistämiseksi opiskelijaksi ottamiseen on tullut rajoituksia vuoden 2012 alusta lukien.

SORA-lainsäädännön keskeisenä tavoitteena on parantaa koulutuksen ja sen jälkeisen työelämän turvallisuutta sekä lisätä koulutuksen, tutkinnon järjestäjien ja korkeakoulujen mahdollisuuksia puuttua opiskelijan alalle soveltumattomuuteen. Tavoitteena on myös varmistaa opiskelijoiden oikeusturva opiskeluun liittyvissä ongelmatilanteissa ja selkeyttää sääntelyä siten, että menettelyt perustuvat lainsäädäntöön ja sen nojalla annettuihin määräyksiin.

SORA-lainsäädäntö (opiskeluun soveltumattomuuteen ratkaisuja) koskee erityisesti

  • Opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä
  • Opiskeluoikeuden peruuttamista tilanteissa, joissa se on turvallisuusnäkökohtien vuoksi perusteltua
  • Huumausainetestausta, josta säädetään ko. koulutusta koskevissa laeissa yksityisyyden suojasta työelämässä annettua lakia vastaavasti

SORA-säännökset ja määräykset käsittelevät opiskeluun soveltumattomuuteen liittyviä ratkaisuja. SORA-säännökset ovat lainsäädäntökokonaisuus, johon kuuluvat seuraavat lait: laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998), laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998), ammattikorkeakoululaki (351/2003) ja yliopistolaki (558/2009) (linkit avautuvat uuteen välilehteen). Lainsäädäntö liittyy mm. opiskelijaksi ottamisen esteisiin, opiskeluoikeuden peruuttamiseen ja palauttamiseen sekä huumausainetestaukseen. Ne ovat opetus- ja kulttuuriministeriön lainsäädäntöä, joka tuli voimaan 1.1.2012.

Rajoitukset koskevat seuraavia aloja: lääketiede, hammaslääketiede, logopedia, psykologia, farmasia, sosiaalityö ja opettajankoulutus. Näillä aloilla edellytetään, että opiskelijaksi otettava on terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun. Terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä rajoitus ei ole este opiskelijaksi ottamiselle, jos sen vaikutukset voidaan kohtuullisin toimin, esimerkiksi erityisjärjestelyin, poistaa. Tarkoituksena ei ole muutenkaan asettaa tarpeettomia esteitä vammaisten tai muista fyysisistä tai psyykkisistä rajoitteista kärsivien henkilöiden koulutukseen pääsylle. Opiskelijaksi ottamisen rajoituksia sovelletaankin vain silloin, kun hakijalla on sellainen vakava sairaus tai toimintakyvyn häiriö, että on ilmeistä, ettei hän voi osallistua koulutukseen.

Rikosrekisteriotteen esittämisvelvollisuus ja huumausainetestaus opiskeluaikana

Vuonna 2012 tai myöhemmin opiskelijaksi hyväksytyltä opiskelijalta voidaan opiskelukyvyn arviointia varten pyytää otetta rikosrekisteristä. Otetta voidaan pyytää vain niiltä opiskelijoilta, joiden opintoihin liittyvä harjoittelu tai muut tehtävät edellyttävät alaikäisten parissa työskentelyä, ja sitä pyydetään ennen harjoittelun tai käytännön tehtävien alkamista. Alaikäisten turvallisuuden edistämiseksi on tarpeen tietää, ettei harjoitteluun menevällä opiskelijalla ole rikosrekisterimerkintää tietyistä vakavista rikoksista (siveellisyys- ja seksuaalirikokset, murha, tappo, surma, törkeä pahoinpitely, törkeä ryöstö ja vakavat huumausainerikokset). Syyllistyminen näihin rikoksiin on tietyin lisäedellytyksin opiskeluoikeuden peruuttamisperuste, jos opinnot edellyttävät lasten parissa työskentelyä.

Opiskelija voidaan tietyissä hyvin rajoitetuissa tapauksissa myös velvoittaa esittämään todistus huumausainetestistä. Tämä tulee lähinnä kyseeseen tilanteissa, joissa testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja tiettyjen laissa yksityiskohtaisesti määriteltyjen lisäehtojen täyttyessä.

Lisätietoa aiheesta löytyy mm. Opetus- ja kulttuuriministeriön www-sivuilta (avautuu uuteen välilehteen).

Koulusivistyskielen vaikutus kieli- ja viestintäopintoihin

Koska koulusivistyskielellä on vaikutusta opiskelijan opintoihin, tulee asia olla tiedossa jo henkilökohtaista opintosuunnitelmaa tehtäessä. Hae päätöstä heti opintojen alussa jättämällä hakemus oman tiedekunnan Koulutuspalveluiden henkilölle, joiden yhteystiedot löytyvät alta.

Koulusivistyskieli, kypsyysnäytteen kieli ja tutkintoon kuuluvat kieliopinnot kirjataan tutkintotodistukseen. 

Kypsyysnäytteen kieli 

Osaston tai laitoksen johtaja voi myöntää opiskelijalle oikeuden kirjoittaa kypsyysnäytteen muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tutkintoasetuksen mahdollistamissa puitteissa. Vapaamuotoinen hakemus jätetään omalle laitokselle. Tarkista ohjeet omasta opintoyhteisöstäsi. 

Oletko saanut koulusivistyksesi Suomessa suomen tai ruotsin kielellä? 

Löydät omaan koulutusohjelmaasi kuuluvat kieli- ja viestintäopinnot opinto-oppaasta. 

Opiskelija voidaan vapauttaa pakollisista kieliopinnoista kokonaan tai osittain vain erityisen painavasta syystä. Vapautuksesta päättää laitoksesi tai osastosi johtaja. Hae vapautusta heti opintojen alussa jättämällä hakemus Koulutuspalveluihin oman tiedekunnan Koulutuspalveluiden henkilölle, joiden yhteystiedot löytyvät alta.

Oletko saanut koulusivistyksesi muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai oletko saanut koulusivistyksesi ulkomailla?  

Sinun tulee hakea päätöstä osastosi tai laitoksesi johtajalta tutkintoon vaadittavista kieliopinnoista ja kypsyysnäytteen kielestä, jos koulusivistyskielenäsi on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Hae päätöstä heti opintojen alussa jättämällä hakemus oman tiedekunnan Koulutuspalveluiden henkilölle, joiden yhteystiedot löytyvät alta.

Koulutuspalveluiden yhteyshenkilöt näissä asioissa:

Yhteyshenkilöt tiedekunnittain:  

• Filosofinen tiedekunta: Riikka Myllys 

• Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunta: Maarit Merimaa-Piirainen

• Terveystieteiden tiedekunta: Susanna Järvelin-Pasanen 

• Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta: Anne Korhonen (Joensuu), Annikki Honkanen (Kuopio) 

Lisätietoa kielitaitovaatimuksista ja vapautusten perusteista löydät täältä: 

Koulusivistyskielen määritteleminen ja alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kielitaitovaatimukset (pdf). 

Katso myös Koulusivistyskielen määrittely ja alemman korkeakoulututkinnon kielitaitovaatimukset (pdf)

Ylemmän korkeakoulututkinnon kielitaitovaatimukset (pdf)

Katso lisää Tutkielmat ja kypsyysnäytteet, Tutkintotodistukset. 

Lue lisää kieli- ja viestintäopinnoista. 

Opintoyhteisöt

Opintoyhteisö on tietyn laitoksen, yksikön, pääaineen tai koulutuksen opiskelijoille muodostettu yhteisö, jossa tiedotetaan heille kohdennettua tietoa. Tässä Kamu käsikirjassa on kaikille yhteinen, julkinen ohjeistus ja opintoyhteisöissä niitä tarkennetaan tarvittaessa. Tällaisia ovat esim. kirjallisten töiden ohjeet.

Opintoyhteisöt sijaitsevat Office 365 -ympäristössä, joko Sharepoint-työtilana tai Viva Engage -ryhmänä kirjautumisen takana. Ne ovat kaikille kirjautuneille avoimia. Käyttäjät voivat itse valita, mitä yhteisöjä seuraavat. Tyypillisesti seurataan pääaineen ja sivuaineen opintoyhteisöjä.

Voit halutessasi järjestää taulukon rivejä nousevaan/laskevaan järjestykseen tai hakea haku-kentästä.

Aktiiviset opintoyhteisöt / Active Study Communities

FILO = Filosofinen tiedekunta | Philosophical Faculty
LUMET = Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunta | Faculty of Science, Foresty and Technology
TT = Terveystieteiden tiedekunta | Faculty of Health Sciences
YHKA = Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta | Faculty of Social Sciences and Business Studies

Huom. Linkit aukeavat uuteen välilehteen. | N.B Links open in new tab.

Opintoyhteisöön kirjautuminen

  1. Kirjautumisprosessi opintoyhteisöön kuvakaappauksena. Prosessi on kuvattu tekstissä.
    Katso tältä sivulta Opintoyhteisöt
  2. Klikkaa lista auki
  3. Etsi opintoyhteisösi ja klikkaa linkkiä
  4. Kirjoita UEF-tunnuksesi
  5. Jatka Next ja järjestelmää ohjaa UEF:n kirjautumissivulle.
  6. Anna tunnuksesi ja salasanasi uudestaan ja jatka OK-painikkeella
  7. Opintoyhteisö aukeaa.
Jos opintoyhteisö on SharePointissa, vie kohdistin oikeaan yläkulmaan ja valitse Followin/Seuraa. Jos opintoyhteisö on Yammerissa, liity ryhmään oikeasta yläkulmasta.

Kun olet löytänyt Opintoyhteisön, seuraa sitä tai Viva Engagessa liity ryhmään (vertaa kuva alla).