Opiskelijaruokailu
Sähköposti
Viva Engage
Peppi
eLearn Moodle
DigiCampus
Lukari
Kirjasto
MOT-sanakirjat
Sykettä.fi
ISYY
UEF Connect
uef.fi
UEF-verkkokauppa
Peppi UEF
uef.fi
UEF Intra
Ajankohtaista
Uudelle opiskelijalle
Tohtorikoulutus
Opintoyhteisöt
Opiskelijoiden tukikanavat
Sivuaineet ja muut opinnot
Opinto-oppaat
Vaihto-opiskelu ja kansainvälistyminen
Osaamisen tunnustaminen
Opintoneuvonta
Lukuvuoden ajankohtia
Kampukset, tiedekunnat
Yliopistosanastoa
Sulje

Tarkenna hakuasi

Target Groups: Perustutkinto-opiskelija

Opinnäytteet

Kaikkiin tutkintoihin sisältyy opintojen loppuvaiheessa ohjattu kirjallinen tutkielma, jota kutsutaan opinnäytteeksi. Itä-Suomen yliopistossa opinnäytteitä ovat:

  • kandidaatin tutkielma, farmasian alalla lopputyö (alempi korkeakoulututkinto)
  • pro gradu –tutkielma (gradu), lääketieteessä ja hammaslääketieteessä syventävien opintojen opinnäyte, oikeustieteissä OTM-tutkielma (ylempi korkeakoulututkinto) ja tekniikan koulutusohjelmissa diplomityö
  • lisensiaatintutkimus (lisensiaatin tutkinto)
  • väitöskirja(tutkimus) (tohtorin tutkinto)

Opinnäytteiden laatimisessa tukena ovat seminaarit, joissa osallistujat tyypillisesti esittelevät ja kommentoivat toistensa opinnäytteiden suunnitelmia ja niiden eri vaiheissa. Näin kaikki osallistujat saavat palautetta ja tukea omalle työskentelylleen myös muilta kuin opinnäytteen ohjaajilta.

Opinnäytetöiden saavutettavuudesta on laadittu ohje pohjatiedostona Word-mallitiedostona (avautuu uuteen välilehteen), jota sovelletaan yliopistossa tehtävissä opinnäytteissä. Opiskelija vastaa opinnäytetyönsä saavutettavuudesta. Saavutettavan opinnäytetyöohjeen lisäksi opiskelijan tulee noudattaa kunkin koulutuksen antamia opinnäytetyön ohjeita. Lisätietoa saavutettavuudesta opiskelijoille (sisältää myös word ohjevideoita).

Opinnäytteiden tavoitteista, muodosta, kielestä ja arviointiperusteista määrätään kyseessä olevan tiedekunnan ja/tai oppiaineen opetussuunnitelmassa. Tarkempia ohjeita on opinto-oppaissa, opintoyhteisöissä sekä lisensiaatin- ja väitöskirjatutkimusten osalta tohtorikoulutuksen Kamu-sivuilta.

Pro gradu -tutkielmaan kuuluvan tiivistelmän ohjeet saat laitokseltasi tai tutkielman ohjaajalta.

Opinnäytteiden tarkastaminen ja arvostelu

Opinnäytteiden tarkastus- ja arvosteluprosessi vaihtelee opinnäytteen tason mukaan.

Kandidaatin tutkielman arvostelee opintojakson opettaja. Pro gradu –tutkielmat, diplomityöt ja syventävien opintojen opinnäytteet arvostelee laitoksen tai osaston johtaja, ja niiden tarkastusprosessi on yhtenäinen koko yliopistossa. Tarkemmin arvioinnista tiedekuntien opinto-oppaissa.

Opiskelijoille, joiden pro gradu –tutkielma, diplomityö tai syventävien opintojen opinnäyte on viivästynyt tai jumissa, on tarjolla gradutalli-toimintaa.

Lisensiaatintutkimusten ja väitöskirjatutkimuksen tarkastusprosessi ja toimintaohjeet löytyvät Kamun tohtorikoulutus-sivuilta:

Opinnäytteiden alkuperäisyys on tarkastettava plagiaatintunnistusjärjestelmässä.

Jos opiskelija on tyytymätön opinnäytteiden arvosteluun, hän saa hakea siihen muutosta päätöksen mukana annettavan oikaisupyyntöosoituksen mukaisesti.

Opinnäytteiden julkisuus ja julkaiseminen

Tutkintoon johtavassa koulutuksessa laaditut opinnäytteet ovat Suomen perustuslain ja julkisuuslain perusteella lähtökohtaisesti julkisia (Suomen perustuslaki 731/1999 12,2 §; Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999 1 §).

Yliopistotutkinnossa harjaannutaan tutkimustyöhön, jonka yksi periaate on avoimuus.

Itä-Suomen yliopisto on sitoutunut avoimen tieteen periaatteisiin ja suosittaa ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytteiden ja lisensiaatintutkimusten Open Access -julkaisemista. Väitöskirjat julkaistaan aina, ja Itä-Suomen yliopiston väitöskirjasarjassa julkaistavista väitöskirjoista tehdään julkaisusopimus.

Pro gradu -tutkielman, diplomityön ja syventävien opintojen opinnäytteiden julkaisemista koskevat ohjeet löytyvät täältä Kamusta. Lisensiaatintutkimusten ja väitöskirjatutkimuksen tarkastusprosessi ja toimintaohjeet löytyvät Kamun tohtorikoulutus-sivuilta:

Kirjasto arpoo vuosittain lokakuussa 100 euron stipendin kaikkien gradunsa, diplomityön tai syventävien opintojen opinnäytteensä avoimesti julkaisseiden kesken. Osallistu arvontaan tällä lomakkeella heti, kun olet julkaissut pro gradusi, diplomityösi tai syventävien opintojen opinnäytteesi avoimesti.

Tiedekuntien ohjeet opinnäytteisiin liittyen

Katso Kamun tohtorikoulutussivut:

Tarkista myös, onko opintoyhteisössäsi tarkentavia ohjeita.

Opettajankoulutuksen vas­taa­vuus­to­dis­tus

Mikä on opettajankoulutuksen vastaavuustodistus?

VNA (794/2004) 26.5 §:n mukaan yliopisto, jossa voidaan suorittaa VNA (794/2004) 19 §:ssä tarkoitettuihin opettajankoulutuksen opintoihin kuuluva opintosuoritus, voi hakemuksesta antaa todistuksen siitä, että hakija on muulla tavalla kuin säädettyihin kelpoisuusvaatimuksiin kuuluvilla opinnoilla osoittanut hankkineensa opintosuoritusta vastaavat tiedot ja taidot. Tarvittaessa yliopisto voi asettaa todistuksen antamisen ehdoksi, että hakija suorittaa täydentäviä opintoja.

Milloin Itä-Suomen yliopisto myöntää vastaavuustodistuksia?

Itä-Suomen yliopisto myöntää vastaavuustodistuksia oman koulutusvastuunsa puitteissa. Vastaavuustodistuksen myöntäminen perustuu opetussuunnitelmassa määriteltyihin opetettavan aineen osaamistavoitteisiin ja sisältöihin. Jotta vastaavuustodistus voidaan myöntää, tulee hakijan viimeisimmän opintokokonaisuuden olla pääsääntöisesti suoritettu Itä-Suomen yliopistossa. Vastaavuustodistuksia myönnetään vain ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille.

Ulkomailla suoritetusta tutkinnosta haetaan pääsääntöisesti rinnastuspäätöstä Opetushallitukselta.

Itä-Suomen yliopiston opiskelijat tai Itä-Suomen yliopistosta valmistuneet voivat hakea maksuttoman erillistodistuksen, joka sisältää opintojen nimen, laajuuden, arvosanana ja suorituspäivämäärän sekä tarvittaessa kelpoisuuslausekkeen.

Miten vastaavuustodistusta haetaan?

Opettajankoulutuksen vastaavuustodistusta haetaan sähköisellä lomakkeella.

Hakemukseen liitettävistä dokumenteista on käytävä ilmi hakijan opintojen sisältö siten, että vastaavuus pystytään arvioimaan. Hakijan tulee liittää hakemuksen liitteeksi tutkintotodistus ja opintosuoritusote. Lisäksi hakijan tulee liittää hakemukseen opintojaksokuvaukset, ellei opintoja ole suoritettu Itä-Suomen yliopistossa. Hakija huolehtii mahdollisesti tarvittavista käännöksistä.

Lisäksi hakemukseen tulee liittää kuitti maksun maksamisesta. VNA (1082/2009) 4.2 §:n mukaan yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 26 §:n 5 momentissa säädetystä opettajankoulutukseen liittyvästä vastaavuustodistuksesta tai sitä koskevaan hakemukseen annetusta hylkäävästä päätöksestä peritään 126 euron maksu.

Vastaavuustodistuksen toimitusaika on noin kolme – neljä viikkoa. Kesä- ja joululomien aikana vastaavuustodistuksen toimitusaika on pidempi. Ulkomailla suoritettujen opintojen arviointi kestää kauemmin. 

Opettajankoulutuksen vastaavuustodistus on sähköinen. Vastaavuustodistus myönnetään suomenkielisenä.

Tiedekuntien yhteyshenkilöt:

Filosofinen tiedekunta, koulutuskoordinaattori Riikka Myllys, [email protected]

Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunta, koulutussihteeri Aada Kokkonen, [email protected]

Terveystieteiden tiedekunta, koulutuspalveluiden päällikkö Susanna Järvelin-Pasanen, [email protected]

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, koulutuskoordinaattori Anne Korhonen, [email protected]

Vastaavuustodistuksen katoaminen tai tuhoutuminen

Sähköiset vastaavuustodistukset 1.1.2025 alkaen

Voit tilata uuden sähköisen vastaavuustodistuksen yliopiston kirjaamosta. Kirjaamon sähköposti: [email protected].

Paperiset vastaavuustodistukset ennen 1.1.2025

Yliopisto antaa kadonneen tai tuhoutuneen todistuksen tilalle kopion. Oikeaksi todistetun kopion tutkintotodistuksesta saa kirjaamosta. Kirjaamon sähköposti: [email protected].

Siirtymäsäännöt opetussuunnitelman muuttuessa

Itä-Suomen yliopistossa opetussuunnitelmat päätetään yleensä kolmeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Kun opetussuunnitelma muuttuu, uuden ja vanhan opetussuunnitelman välille luodaan siirtymäsääntöjä, joiden on tarkoitus mahdollistaa opiskelijan opintojen sujuva eteneminen muutoksista huolimatta. Siirtymämenettelyjen puitteet on asetettu yliopiston koulutuksen johtosäännössä ja akateemisen rehtorin ohjeessa, mutta tiedekunnissa voi olla yksityiskohtaisempia ohjeita, jotka koskevat laitosten, koulutusten ja oppiaineiden opintoja. Selvitä siis menettelyt aina omasta oppiaineestasi!

Koulutuksen johtosääntö

Mikäli tutkinto-ohjelma lakkautetaan, tiedekunnan tulee järjestää siihen opiskeluoikeuden saaneille opiskelijoille mahdollisuus suorittaa opinnot loppuun huomioiden tutkintojen suorittamiselle säädetyt tavoiteajat sekä mahdollisuus saada lisäaikaa tutkinnon suorittamiselle. Mikäli muun oppiaineen opetus lopetetaan, tiedekunnan tulee järjestää sen opiskelun aloittaneille sivuaineopiskelijoille mahdollisuus suorittaa opinnot loppuun kohtuullisen ajan kuluessa. Tiedekuntaneuvosto päättää molemmissa tapauksissa siirtymäkauden järjestelyistä. (Koulutuksen johtosääntö 6§)

Akateemisen rehtorin ohje

Akateeminen rehtori on ohjeistanut, että opetussuunnitelman muuttuessa siirtymämenettelyt ja mm. opintojen vastaavuustaulukot kuvataan selvästi opetussuunnitelmaan.

Vanhan opetussuunnitelman mukaan voi pääsääntöisesti suorittaa kesken olevia opintoja:

  • Kun pääaine tai koulutus lakkautuu: seitsemän vuotta (kun opiskelija on valittu suorittamaan kandidaatin ja maisterin tutkintoa)
  • Perusopinnot: yksi lukuvuosi
  • Aineopinnot: kaksi lukuvuotta
  • Syventävät opinnot: kolme lukuvuotta.

Tiedekunnissa voi olla omia käytäntöjä ja sääntöjä, joten varmista siirtymäsäännöt aina omasta oppiaineestasi (esim. opinto-oppaastasi tai opintoyhteisöstäsi)!

Katso tarkemmin

Kypsyysnäytteet

Opinnäytetyö on tutkintoon liittyvä laajempi tieteellinen tutkimus, johon liittyy kypsyysnäyte.

Alemman korkeakoulututkinnon kypsyysnäyte

Valtioneuvoston asetuksen mukaan (794/2004) opiskelijan on kirjoitettava alempaan korkeakoulututkintoon kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa.

Kypsyysnäytteen suoritustapa on ilmoitettu opetussuunnitelmassa Pepin opinto-oppaassa.

Kamussa on ohjeet, jos opiskelija on saanut  koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai on saanut kouluvistyksensä ulkomailla.

Ylemmän korkeakoulututkinnon kypsyysnäyte

Valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaan opiskelijan on kirjoitettava ylempään korkeakoulututkintoon kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa.

Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää korkeakoulututkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä, kun hän on osoittanut kielitaitonsa alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä.

Kypsyysnäytteen suoritustapa on ilmoitettu opetussuunnitelmassa Pepin opinto-oppaassa.

Kamussa on ohjeet, jos opiskelija on saanut  koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai on saanut kouluvistyksensä ulkomailla.

Opiskeluhyvinvointityö ja -palvelut UEFissa

Psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen hyvinvointi on hyvän opiskelun ja elämän edellytys. Opiskelun ohella opiskelijalla on oltava aikaa myös itselle, ystäville ja harrastuksille.

Opiskeluhyvinvoinnin lähtökohta on yhteisöllisistä sekä yksilöllisistä tekijöistä rakentuva pedagoginen hyvinvointi, joka syntyy opetuksessa opettajan ja opiskelijan välisessä vuorovaikutuksessa (tutustu Pedagoginen hyvinvointi, avautuu uuteen välilehteen).

Opiskelukyky on opiskelijan työkykyä. Se on kokonaisuus, jossa monet eri osatekijät vaikuttavat toisiinsa. Vaikuttamalla opiskelukyvyn kaikkiin ulottuvuuksiin voimme edistää opiskelijan mahdollisuuksia edetä opinnossa. tämä tehtävä kuuluu kaikille opiskeluyhteisössä toimiville tahoille. Tutustu Opiskelukyky -malliin (avautuu uuteen välilehteen).

Opiskeluhyvinvointityön tavoitteena on edistää opiskelijan terveyttä ja opiskelukykyä sekä opiskeluyhteisöjen hyvinvointia ja ehkäistä syrjäytymistä.  Opiskelijoidemme hyvinvointia ja sen kehittämistä tuetaan UEFissa monin eri tavoin, monien toimijoiden tuella sekä erilaisin palveluin. Tavoitteena on sekä yhteisöllisen että yksilöllisen tuen avulla luoda terve, hyvinvoiva ja turvallinen oppimis- ja opiskeluympäristö sekä suojata opiskelijan mielenterveyttä.

KAMUn Tietopankista ja TUUDOn Hyvinvointivalikosta löydät opiskelijan keskeiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut. Lisätietoa myös Intrassa Opetuksen tuki -sivustolla / Ohjauksen ja opiskeluhyvinvoinnin tuki (avautuu uuteen välilehteen, kirjautuminen uef-tunnuksella).

Muita linkkejä:

YTHS – Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö

Tervetuloa YTHS:lle!

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija ja tarjoaa sinulle korkeakoulukouluopiskelijana yleisterveyden, suunterveyden ja mielenterveyden palveluita sekä edistää opiskeluyhteisöjen hyvinvointia. Lue palveluista yths.fi-sivuilta (avautuu uuteen välilehteen).
Voit käyttää YTHS:n terveydenhoitopalveluja syyslukukaudella 2024, mikäli olet perustutkintoa suorittava korkeakouluopiskelija ja olet maksanut korkeakouluopiskelijan terveydenhoitomaksun Kelalle.

Asiointi – myös etänä

Ajanvaraus kaikkiin YTHS:n palveluihin tapahtuu hoidontarpeen arvioinnin kautta (avautuu uuteen välilehteen). Palvelupisteidemme yhteystiedot ja aukioloajat löydät verkkosivuiltamme (avautuu uuteen välilehteen).
YTHS:n kanssa voit asioida myös verkossa ja etänä. Self on opiskelijan oma verkkopalvelu, jonka kautta voit muun muassa ylläpitää yhteystietojasi, hallinnoida ajanvarauksia ja täyttää esitietolomakkeita, keskustella chatissa tai saapua etävastaanotolle. Lue lisää Selfistä (avautuu uuteen välilehteen) ja kirjaudu sen käyttäjäksi heti lukuvuoden alussa.

Terveydenhoitomaksu maksetaan Kelalle

Korkeakouluopiskelijoiden terveydenhoitomaksu maksetaan Kelalle (avautuu uuteen välilehteen). YTHS tuottaa terveydenhoitopalvelut opiskelijoille. Vastaanotoista emme peri maksua.

Opiskelijan terveystietoa verkossa

Löydät terveystietoa YTHS:n terveystietopankista (avautuu uuteen välilehteen), jonne on koottu laaja valikoima artikkeleita liittyen opiskelijan terveyteen, sairauksiin, mielenterveyteen ja suunterveyteen.

Muut terveyspalvelut

Iltaisin ja viikonloppuisin ei YTHS:llä ole päivystystä, joten kiireellistä hoitoa vaativissa sairastapauksissa tulee ottaa yhteyttä keskussairaaloiden päivystykseen tai (Pohjois-Karjalan tai Pohjois-Savon) ensiapupoliklinikkaan tai soittaa yleiseen hätänumeroon 112.

Opiskelijat ovat oikeutettuja myös oman kotikuntansa terveyskeskusten palveluihin. Mikäli opiskelija haluaa vaihtaa terveyskeskusta, on vaihdosta ilmoitettava kirjallisesti nykyiselle sekä valitulle terveysasemalle, ks. lisätietoja Lupa- ja valvontaviraston sivuilta (avautuu uuteen välilehteen). Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut ovat kotipaikkakunnasta riippumattomia.

Esteetön opiskelu

Esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttamista siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa. Esteettömyys koskettaa yliopistossa kaikkia opiskelijoita ja koko henkilöstöä, mutta erityisen tärkeää se on niille yliopistoyhteisön jäsenille, joilla on jokin vamma. 

Esteettömyyden huomioiminen opetuksen ja opetusjärjestelyjen suunnittelussa auttaa kaikkia opiskelijoita ja henkilöstöä. Joillekin se on myös opiskelun välttämätön edellytys. Sekä opetussuunnittelussa että toteutuksessa tulee kiinnittää huomiota saavutettavuuteen niin tilojen, välineiden kuin muidenkin opetusjärjestelyjen osalta.

Esteettömyyden ja saavutettavuuden osa-alueisiin kuuluvat: 

  • Opintoasiat kuten valintakokeet, opetusjärjestelyt- ja käytännöt sekä tenttikäytännöt, opiskelijan ohjaus 
  • Fyysinen ympäristö kuten tilat, kulkureitit, pysäköintipaikat, valaistus, opasteet 
  • Viestinnän esteettömyys kuten ruudunlukulaitteille saavutettavat www-sivut ja käytetty kieli 

Itä-Suomen yliopisto kehittää opiskelun ja opetuksen saavutettavuuteen liittyviä palvelujaan ja yliopiston esteettömyyttä pitkäjänteisesti osana oppimisympäristöjen kehittämistyötä. Noudatamme kansallisia Esteetön opiskelu korkeakoulussa –suosituksia. Olemme mukana kansallisissa kärkihankkeissa, joissa edistetään saavutettavuutta osana Esteetön korkeakoulu -verkostoa. 

Yliopistolle on nimetty esteettömyyden kokonaisuutta koordinoiva vastuuhenkilö, joka neuvoo tarvittaessa teemaan liittyvissä yhteydenotoissa ja yleisissä kysymyksissä. Esteettömyys- ja saavutettavuus –teemaan liittyvien kysymysten parissa toimivat henkilöt muodostavat esteettömyyden toimijaverkoston: 

  • Yliopiston esteettömyysyhdyshenkilö on koulutus- ja hakijapalveluiden päällikkö Erja Widgrén-Sallinen
  • Yksilöllisiin opintojärjestelyihin on omat yhdyshenkilönsä.
  • Yksilöllisten opintojärjestelyjen pedagoginen tuki, erityisopettaja Tiina Juurela, koulutuspalvelut
  • Opiskelijaksi hakemiseen liittyvissä yleisissä esteettömyyttä koskevissa kysymyksissä sekä yhteydenotoissa neuvoo hakijapalvelut, puh. 029 445 8990, s-posti: [email protected] 

Esteettömyysverkoston toimijoita ovat lisäksi tiedekunnissa valintakokeisiin ja opintoihin liittyviä yksilöllisiä järjestelyjä käytännössä hoitavat henkilöt, yliopiston opiskeluhyvinvoinnin asiantuntija (erityisopettaja) sekä opintopsykologit, hakijapalveluiden virkailijat sekä tilapalveluiden edustajat. Tarvittaessa verkoston kokouksiin voidaan kutsua myös muita asiantuntijoita ja opiskelijoiden edustajia. 

Aiheesta muualla: 

Soveltumattomuus opiskeluun – SORA-lainsäädäntö

Opiskeluun soveltumattomuuteen ratkaisuja (SORA)

Alaikäisten turvallisuuden sekä potilas- ja asiakasturvallisuuden edistämiseksi opiskelijaksi ottamiseen on tullut rajoituksia vuoden 2012 alusta lukien.

SORA-lainsäädännön keskeisenä tavoitteena on parantaa koulutuksen ja sen jälkeisen työelämän turvallisuutta sekä lisätä koulutuksen, tutkinnon järjestäjien ja korkeakoulujen mahdollisuuksia puuttua opiskelijan alalle soveltumattomuuteen. Tavoitteena on myös varmistaa opiskelijoiden oikeusturva opiskeluun liittyvissä ongelmatilanteissa ja selkeyttää sääntelyä siten, että menettelyt perustuvat lainsäädäntöön ja sen nojalla annettuihin määräyksiin.

SORA-lainsäädäntö (opiskeluun soveltumattomuuteen ratkaisuja) koskee erityisesti

  • Opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä
  • Opiskeluoikeuden peruuttamista tilanteissa, joissa se on turvallisuusnäkökohtien vuoksi perusteltua
  • Huumausainetestausta, josta säädetään ko. koulutusta koskevissa laeissa yksityisyyden suojasta työelämässä annettua lakia vastaavasti

SORA-säännökset ja määräykset käsittelevät opiskeluun soveltumattomuuteen liittyviä ratkaisuja. SORA-säännökset ovat lainsäädäntökokonaisuus, johon kuuluvat seuraavat lait: laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998), laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998), ammattikorkeakoululaki (351/2003) ja yliopistolaki (558/2009) (linkit avautuvat uuteen välilehteen). Lainsäädäntö liittyy mm. opiskelijaksi ottamisen esteisiin, opiskeluoikeuden peruuttamiseen ja palauttamiseen sekä huumausainetestaukseen. Ne ovat opetus- ja kulttuuriministeriön lainsäädäntöä, joka tuli voimaan 1.1.2012.

Rajoitukset koskevat seuraavia aloja: lääketiede, hammaslääketiede, logopedia, psykologia, farmasia, sosiaalityö ja opettajankoulutus. Näillä aloilla edellytetään, että opiskelijaksi otettava on terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun. Terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä rajoitus ei ole este opiskelijaksi ottamiselle, jos sen vaikutukset voidaan kohtuullisin toimin, esimerkiksi erityisjärjestelyin, poistaa. Tarkoituksena ei ole muutenkaan asettaa tarpeettomia esteitä vammaisten tai muista fyysisistä tai psyykkisistä rajoitteista kärsivien henkilöiden koulutukseen pääsylle. Opiskelijaksi ottamisen rajoituksia sovelletaankin vain silloin, kun hakijalla on sellainen vakava sairaus tai toimintakyvyn häiriö, että on ilmeistä, ettei hän voi osallistua koulutukseen.

Rikosrekisteriotteen esittämisvelvollisuus ja huumausainetestaus opiskeluaikana

Vuonna 2012 tai myöhemmin opiskelijaksi hyväksytyltä opiskelijalta voidaan opiskelukyvyn arviointia varten pyytää otetta rikosrekisteristä. Otetta voidaan pyytää vain niiltä opiskelijoilta, joiden opintoihin liittyvä harjoittelu tai muut tehtävät edellyttävät alaikäisten parissa työskentelyä, ja sitä pyydetään ennen harjoittelun tai käytännön tehtävien alkamista. Alaikäisten turvallisuuden edistämiseksi on tarpeen tietää, ettei harjoitteluun menevällä opiskelijalla ole rikosrekisterimerkintää tietyistä vakavista rikoksista (siveellisyys- ja seksuaalirikokset, murha, tappo, surma, törkeä pahoinpitely, törkeä ryöstö ja vakavat huumausainerikokset). Syyllistyminen näihin rikoksiin on tietyin lisäedellytyksin opiskeluoikeuden peruuttamisperuste, jos opinnot edellyttävät lasten parissa työskentelyä.

Opiskelija voidaan tietyissä hyvin rajoitetuissa tapauksissa myös velvoittaa esittämään todistus huumausainetestistä. Tämä tulee lähinnä kyseeseen tilanteissa, joissa testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja tiettyjen laissa yksityiskohtaisesti määriteltyjen lisäehtojen täyttyessä.

Lisätietoa aiheesta löytyy mm. Opetus- ja kulttuuriministeriön www-sivuilta (avautuu uuteen välilehteen).

Koulusivistyskielen vaikutus kieli- ja viestintäopintoihin

Koska koulusivistyskielellä on vaikutusta opiskelijan opintoihin, tulee asia olla tiedossa jo henkilökohtaista opintosuunnitelmaa tehtäessä. Hae päätöstä heti opintojen alussa jättämällä hakemus oman tiedekunnan Koulutuspalveluiden henkilölle, joiden yhteystiedot löytyvät alta.

Koulusivistyskieli, kypsyysnäytteen kieli ja tutkintoon kuuluvat kieliopinnot kirjataan tutkintotodistukseen. 

Kypsyysnäytteen kieli 

Osaston tai laitoksen johtaja voi myöntää opiskelijalle oikeuden kirjoittaa kypsyysnäytteen muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tutkintoasetuksen mahdollistamissa puitteissa. Vapaamuotoinen hakemus jätetään omalle laitokselle. Tarkista ohjeet omasta opintoyhteisöstäsi. 

Oletko saanut koulusivistyksesi Suomessa suomen tai ruotsin kielellä? 

Löydät omaan koulutusohjelmaasi kuuluvat kieli- ja viestintäopinnot opinto-oppaasta. 

Opiskelija voidaan vapauttaa pakollisista kieliopinnoista kokonaan tai osittain vain erityisen painavasta syystä. Vapautuksesta päättää laitoksesi tai osastosi johtaja. Hae vapautusta heti opintojen alussa jättämällä hakemus Koulutuspalveluihin oman tiedekunnan Koulutuspalveluiden henkilölle, joiden yhteystiedot löytyvät alta.

Oletko saanut koulusivistyksesi muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai oletko saanut koulusivistyksesi ulkomailla?  

Sinun tulee hakea päätöstä osastosi tai laitoksesi johtajalta tutkintoon vaadittavista kieliopinnoista ja kypsyysnäytteen kielestä, jos koulusivistyskielenäsi on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Hae päätöstä heti opintojen alussa jättämällä hakemus oman tiedekunnan Koulutuspalveluiden henkilölle, joiden yhteystiedot löytyvät alta.

Koulutuspalveluiden yhteyshenkilöt näissä asioissa:

Yhteyshenkilöt tiedekunnittain:  

• Filosofinen tiedekunta: Riikka Myllys 

• Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunta: Maarit Merimaa-Piirainen

• Terveystieteiden tiedekunta: Susanna Järvelin-Pasanen 

• Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta: Anne Korhonen (Joensuu), Annikki Honkanen (Kuopio) 

Lisätietoa kielitaitovaatimuksista ja vapautusten perusteista löydät täältä: 

Koulusivistyskielen määritteleminen ja alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kielitaitovaatimukset (pdf). 

Katso myös Koulusivistyskielen määrittely ja alemman korkeakoulututkinnon kielitaitovaatimukset (pdf)

Ylemmän korkeakoulututkinnon kielitaitovaatimukset (pdf)

Katso lisää Tutkielmat ja kypsyysnäytteet, Tutkintotodistukset. 

Lue lisää kieli- ja viestintäopinnoista.