Terveystieteiden tiedekunnan opinto-opas 2024–2025

Tervetuloa opiskelemaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekuntaan!

Terveystieteiden tiedekunta toimii Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella. Terveysalan tutkimus ja koulutus ovat Itä-Suomen yliopiston vahvaa ja perinteistä osaamisaluetta. Terveystieteiden tiedekunta on kansainvälisesti ainutlaatuinen, koska se yhdistää saman katon alle lääketieteen, hammaslääketieteen, biolääketieteen, terveystieteiden, hoitotieteen, ravitsemustieteen ja farmasian koulutuksen ja tutkimuksen.

Terveystieteiden tiedekunta kouluttaa asiantuntijoita ja ammattilaisia useille keskeisille terveydenhuollon ja hyvinvoinnin aloille. Olemme Suomen suurin lääkärikouluttaja, ainoa laillistettujen ravitsemusterapeuttien kouluttaja ja koulutamme noin puolet maamme farmaseuteista ja proviisoreista. Terveysalan asiantuntijoille on yhteiskunnassa jatkuva kysyntä. Opiskelijamme saavat uusimpaan tietoon perustuvaa opetusta ja erinomaiset valmiudet työelämään.

Tiedekunnassa on noin 2500 perustutkinto-opiskelijaa viidessä koulutusohjelmassa ja viidessä pääaineessa. Koulutusta annetaan lääketieteen, hammaslääketieteen, farmaseutin, proviisorin ja biolääketieteen koulutusohjelmissa sekä hoitotieteen, ravitsemustieteen ja terveyden edistämisen (ergonomia ja työhyvinvointi, kansanterveystiede ja terveyden edistäminen sekä liikunta- ja urheilulääketiede) pääaineissa. Vetovoimaista koulutustarjontaa täydentää kolme kansainvälistä maisteriohjelmaa.

Tiedekunnan koulutustarjonta (linkit avautuvat uuteen välilehteen):

• Farmasian laitos
• Hoitotieteen laitos
• Lääketieteen laitos
  • Biolääketieteen yksikkö
  • Hammaslääketieteen yksikkö
  • Kliinisen lääketieteen yksikkö
  • Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö

Tiedekunnan kansainväliset maisteriohjelmat (linkit avautuvat uuteen välilehteen):

• Master's Degree Programme in Biomedicine
• Master's Degree Programme in Toxicology
• Master's Degree Program in Public Health

Ohjaus- ja neuvontatyön tavoitteena on tukea opiskelukykyäsi opintopolun eri vaiheissa niin, että pääset opintojen alkuun, osaat suunnitella ja opiskella sujuvasti, valmistut tavoiteajassa ja työllistyt valmistumisen jälkeen. Opintojesi tueksi yliopisto tarjoaa ohjaus- ja neuvontapalveluita, jotka löydät Kamusta. Myös opiskeluhyvinvointityön tavoitteena on edistää opiskelukykyä, mutta myös edistää terveyttä, opiskeluyhteisöjen hyvinvointia, luoda terve ja turvallinen opiskeluympäristö sekä ehkäistä syrjäytymistä.

Yliopiston tarjoamat ohjaus-, neuvonta- ja tukipalvelut löydät kootusti Kamusta, jossa on myös opiskeluhyvinvointiin liittyvää tietoa.

Koulutuksen johtosäännössä (23 §) kerrotaan opintojen ohjauksen suunnitelmasta. Korkeakoulututkintoa suorittavan opiskelijan tulee saada ohjausta opintojen kaikissa vaiheissa. Tiedekuntaneuvosto päättää opintojen ohjauksen periaatteista, jotka sisältävät opiskelijan ja ohjaajan oikeudet ja velvollisuudet sekä ohjeet henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisesta, hyväksymisestä ja päivittämisestä. Ohjauksen periaatteet voivat olla osa opetussuunnitelmaa tai yliopistotasoista ohjauksen kokonaissuunnitelmaa, jonka koulutuksesta vastaava vararehtori hyväksyy.

Terveystieteiden tiedekunnassa voit saada opintoneuvontaa tiedekunnan opintohallinnosta tai laitokseltasi. Tiedekunnan opintohallinnosta voit hakea neuvontaa opiskelijavalintaan, opinto-oikeuksiin, tutkinnon rakenteeseen, tutkinnon suorittamiseen ja valmistumiseen liittyen. Laitokselta sen sijaan saat pää- tai sivuaineopiskelijana pääainekohtaista neuvontaa erityisesti opintojen toteuttamiseen ja järjestämiseen liittyen. Lisäksi tiedekunnan HOPS-ohjaajat tukevat henkilökohtaisen opetussuunnitelman tekemisessä. Ohjauksesta vastaavien henkilöiden yhteystiedot löydät alla olevista luvuista (Yleinen opintoneuvonta terveystieteiden tiedekunnassa sekä Tiedekunnan HOPS-ohjaajat).

Tiedekunnan opintohallinnon ohjaus- ja neuvontapalvelujen yhteyshenkilöt:

Koulutuspalvelupäällikkö Susanna Järvelin-Pasanen
• Puh. 040 355 3111, s-posti susanna.jarvelin@uef.fi
• Yleinen opintoneuvonta

Koulutusasiantuntija Annika Karvonen
• s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi
• Tieteellinen jatkokoulutus ja siihen liittyvä neuvonta

Koulutussihteeri Noora Hanhineva
• sposti etunimi.sukunimi@uef.fi
• Perustutkinto-opiskelijoiden tutkintotodistukset

Koulutussihteeri Nina Remes
• sposti etunimi.sukunimi@uef.fi / TTopinnayte@uef.fi
• Pro gradu -tutkielmiin (farmasia, hoitotiede ja Master of Public Health) liittyvät opintohallinnon tehtävät

Opinto-ohjauksen yhteyshenkilöt koulutusohjelmissa
Koulutusohjelmien/pääaineiden yhteyshenkilöiltä saa tietoa muun muassa HOPS-työskentelystä, oppiaineen opetusohjelmasta, tutkintovaatimuksista sekä muista kyseisen laitoksen/yksikön toimintaan ja opetukseen liittyvistä asioista.

Perustutkinto-opiskelija
Yleinen opintoneuvonta: koulutuspalvelupäällikkö Susanna Järvelin-Pasanen
Tutkintotodistukset: koulutussihteeri Noora Hanhineva

Jatko-opiskelija
Yleinen opintoneuvonta ja tutkintotodistukset: koulutusasiantuntija Annika Karvonen

Biolääketiede
• Yleinen opintoneuvonta: koulutusasiantuntija Marjut Nenonen
• Opintoneuvonta kandivaiheessa: yliopistonlehtori Sanna Ryhänen, yliopistonlehtori Teemu Natunen ja yliopisto-opettaja Tommi Paakkonen.
• Opintoneuvonta maisterivaiheessa: yliopisto-opettaja Tiina Kuningas
• Lisätietoja: Biolääketieteen opintoyhteisö (kirjaudu UEF-tunnuksella, avautuu uuteen välilehteen)

Farmasia
• Yleinen opintoneuvonta: koulutusasiantuntija Päivi Anneli Hartikainen ja yliopistonlehtori Krista Laine
• Lisätietoja: Farmasian opintoyhteisö (kirjaudu UEF-tunnuksella, avautuu uuteen välilehteen)

Hammaslääketiede
• Yleinen opintoneuvonta: koulutusasiantuntija Leena Lampinen
• Lisätietoja: Hammaslääketieteen opintoyhteisö (kirjaudu UEF-tunnuksella, avautuu uuteen välilehteen)

Hoitotiede
• Yleinen opintoneuvonta: yliopisto-opettaja Juha Pajari ja yliopistonlehtori Ari Haaranen
• Lisätietoja: Hoitotieteen opintoyhteisö (kirjaudu UEF-tunnuksella, avautuu uuteen välilehteen)

Lääketiede
• Yleinen opintoneuvonta: opintoasiainpäällikkö Timo Kemppainen
• Lisätietoja: Lääketieteen opintoyhteisö (kirjaudu UEF-tunnuksella, avautuu uuteen välilehteen)

Ravitsemustiede
• Yleinen opintoneuvonta: opetuskoordinaattori Päivi Heikura
• Lisätietoja: Opintojen suunnittelu ravitsemustieteen opinnoissa -Moodle-alue (vaatii kirjautumisen)

Terveyden edistäminen / ergonomia ja työhyvinvointi
• Yleinen opintoneuvonta; yliopisto-opettaja Jenni Palonen
• Lisätietoja: Terveyden edistämisen opintoyhteisö (kirjaudu UEF-tunnuksella, avautuu uuteen välilehteen)

Terveyden edistäminen / kansanterveystiede ja terveyden edistäminen
• Yleinen opintoneuvonta: vanhempi yliopiston lehtori Tiina Rissanen
• Lisätietoa: Terveyden edistämisen opintoyhteisö (kirjaudu UEF-tunnuksella, avautuu uuteen välilehteen)

Terveyden edistäminen / Liikunta- ja urheilulääketiede
• Yliopistonlehtori Mika Venojärvi
• Lisätietoa: Terveyden edistämisen opintoyhteisö (kirjaudu UEF-tunnuksella, avautuu uuteen välilehteen)

HOPS-ohjaajat auttavat sinua henkilökohtaisissa opintosuunnitelmissa (HOPS) sekä muissa koulutustasi koskevissa kysymyksissä.

Alla olevassa listassa on koulutus-/tutkinto-ohjelmien HOPS-ohjaajat, joiden puoleen voi kääntyä opintojasi koskevissa kysymyksissä. Lisäksi koulutus-/tutkinto-ohjelmissa voi olla erikseen vuosikurssikohtaisia opettajatuutoreita tai HOPS-ohjaajia.
• Biolääketiede: yliopistonlehtori Sanna Ryhänen
• Farmaseutti/proviisori: koulutusasiantuntija Päivi Anneli Hartikainen
• Hammaslääketiede: koulutusasiantuntija Leena Lampinen
• Hoitotiede: yliopistonlehtori Ari Haaranen
• Lääketiede: opintoasiainpäällikkö Timo Kemppainen
• Ravitsemustiede: opetuskoordinaattori Päivi Heikura
• Terveyden edistäminen/ergonomia ja työhyvinvointi: yliopisto-opettaja Jenni Palonen
• Terveyden edistäminen/kansanterveystiede ja terveyden edistäminen: vanhempi yliopistonlehtori Tiina Rissanen
• Terveyden edistäminen/liikunta- ja urheilulääketiede: yliopistonlehtori Mika Venojärvi

Koulutuspalveluiden asiakaspalvelutiskiltä, ”Opparista” saat opiskeluun liittyvää yleisneuvontaa (mm. yliopistoon ilmoittautuminen, opinto-oikeudet, opiskelijatodistukset, opintosuoritusotteet, opiskelijarekisteriasiat). Oppari auttaa opiskelijoita myös tietoteknisissä asioissa ja ongelmissa (Moodle, sähköinen tentti, tulostus, skannaus). Koulutuspalveluiden yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät Kamusta.

Koulutuspalvelujen kampustoimipisteiden osoitteet

Koulutuspalvelut, Joensuun kampus
• Käyntiosoite: Yliopistokatu 2, Aurora-rakennus
• Postiosoite: PL 111, 80101 Joensuu

Koulutuspalvelut, Kuopion kampus
• Käyntiosoite: Yliopistonrinne 3, Canthia-rakennus, 2. krs (Oppari)
• Postiosoite: PL 1627, 70211 Kuopio

Lisäksi koulutuspalvelujen henkilökunta laitoksilla toimii tiedekunnan henkilöstön rinnalla opiskelijoiden ohjauksessa ja neuvonnassa.

Tiedekunnan opetussuunnitelmassa määrätään, mitä tutkintoja tiedekunnassa voidaan suorittaa ja millä kielillä tutkintoja voidaan suorittaa. Tiedekunnan opetussuunnitelma sisältää tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmat ja kaikille tutkinto-ohjelmille yhteiset määräykset. Opiskelijan ja opettajan on noudatettava opetussuunnitelmaa. (Koulutuksen johtosääntö 18 §)

Jokaisesta tutkinto-ohjelmasta laaditaan opetussuunnitelma, joka on osaamisperustainen opetuksen, opintojen suunnittelun ja ohjauksen väline. Tiedekunta ja laitos tai osasto kehittävät ja arvioivat opetussuunnitelmaa säännöllisesti. Kehittämisessä hyödynnetään opetuksesta, opinnoista, ohjauksesta ja tutkinnoista kerättyä palautetta ja tilastotietoja. (Koulutuksen johtosääntö 18 §)

Terveystieteiden tiedekunnan opetussuunnitelma käsittää tiedekunnan pysyväismääräykset, tiedekunnan opinto-oppaan Kamussa sekä Pepissä olevat koulutus- / tutkinto-ohjelmakohtaiset opinto-oppaat. Kamuun on koottuna tiedekunnan yhteiset ohjeet ja linjaukset. Pepissä on nähtävissä tutkintojen ja sivuaineopintojen rakenteet ja tarkemmat sisällöt sekä toteutukset.

Tiedekuntien opetussuunnitelmat on laadittava siten, että perustutkinto-opintoihin kuuluu mahdollisuus kotimaassa tai ulkomailla suoritettavaan harjoitteluun joko pakollisena tai valinnaisena osana opintoja. (Koulutuksen johtosääntö 22 §)

Terveystieteiden tiedekunnassa koulutus-/tutkinto-ohjelmissa on erilaisia harjoittelukäytäntöjä. Tutkintoon voi sisältyä pakollista tai valinnaista harjoittelua. Tarkista koulutus- tai tutkinto-ohjelmasi ohjeet harjoittelusta omasta koulutus-/tutkinto-ohjelmastasi.

Yleisiä harjoittelua koskevia ohjeita löydät myös Kamun työharjoittelu-sivulta.

Yliopistossa on vapaa sivuaineiden opiskeluoikeus lukuun ottamatta aloja, joiden opiskelijavalinnassa käytetään soveltuvuuskoetta tai tasokoetta, tai joissa on muu perusteltu syy rajoittaa sivuaineopiskeluoikeutta. Sivuaineiden opiskeluoikeuden mahdolliset rajoitukset määrätään opetussuunnitelmassa. (Koulutuksen johtosääntö 13 §)

Toisaalta yliopistossa on myös tutkintoja, joiden rakenteeseen ei kuulu sivuaineita tai sivuaineet on opetussuunnitelmassa etukäteen määrätty.

Tietoa sivuaineopiskelusta on Kamussa. Mahdollisuuksia on runsaasti:
• tiedekuntien tarjoamat sivuaineet
• kansainvälistymisen opintokokonaisuus
• verkostoylipistot
• JOO-opinnot ja muu ristiinopiskelu

Vapaat sivuaineet

• Ergonomian ja työhyvinvoinnin perusopinnot (25 op), lääketieteen laitos
• Gerontologian perusopinnot (25–30 op), lääketieteen laitos
• Kansainvälistymisen opintokokonaisuus (25–35 op), yliopiston yhteinen
• Kansanterveystieteen perusopinnot (25 op), lääketieteen laitos
• Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi (25 op), lääketieteen laitos
• Ravitsemustieteen perus- ja aineopinnot (25 op + 35 op), lääketieteen laitos
• Terveyden edistäminen ja terveystieto, perus- ja aineopinnot (25 op + 35 op), hoitotieteen laitos
• Terveyden monikulttuuriset ulottuvuudet (25 op), lääketieteen laitos
• Urheiluravitsemuksen perus- ja aineopinnot (30 op + 30 op), lääketieteen laitos

Sivuaineet, joihin on rajoituksia, esim. ilmoittautuminen tai haku ja valinta

• Farmasian perusopinnot (25 op), farmasian laitos
• Ihmisen biologia (25 op), lääketieteen laitos
• Terveysliikunnan perus- ja aineopinnot (30 op + 35 op), lääketieteen laitos
• Toksikologia (25 op), farmasian laitos

Tarkemmat tiedot sivuainekokonaisuuksista ovat Pepin opinto-oppaissa. Pepistä löydät myös lisätietoa sivuaineiden ilmoittautumiskäytännöistä sekä mahdollisista rajoituksista.

Opintosuoritusten arvioinnista, rekisteröinnistä ja julkistamisesta on päätetty Koulutuksen johtosäännössä.

Opintosuoritusten arviointiin, rekisteröintiin ja julkistamiseen liittyvät tiedot löytyvät Kamusta.
Opintokokonaisuuksien arviointiin ja lukitsemiseen liittyvää tietoa löytyy Kamusta.

Tenttimiseen liittyviä linjauksia on yliopiston Koulutuksen johtosäännössä ja lisätietoja löytyy Kamusta.

Tenttejä järjestetään kampuksella sekä paperisina että sähköisinä tentteinä. Tämän lisäksi opintojaksoissa voi olla mahdollisuus tenttiä etänä. Tarkista tenttikäytäntö ja ilmoittautumistiedot opintojaksokuvauksesta Pepin opinto-oppaasta. Kamusta voit lukea lisätietoa tenttimisestä ja sähköisestä tenttimisestä.

Ohjeita kampuksella järjestettäviin tentteihin
• Tentit alkavat yleensä tasatunnein.
• Tenttiin osallistujia otetaan vastaan puolen tunnin ajan tentin alkamisen jälkeen.
• Tentistä saa poistua aikaisintaan puolen tunnin kuluttua sen aloittamisesta.
• Tenttisali täytetään edestäpäin ja rivien keskiosasta.
• Opiskelijat saavat viedä istumapaikalleen kyniä, kumin ja etiketittömän juomapullon sekä opiskelijakortin tai muun virallisen henkilöllisyystodistuksen. Penaalia, laukkua sekä puhelinta, kelloa tai muuta älylaitetta ei saa viedä istumapaikalle. Puhelin tulee sulkea tentin ajaksi. Huomioitavaksi, että tenttiin ei saa ottaa mukaan laskimia, sanakirjoja ym., ellei niistä ole erikseen mainintaa tentin osallistujalistalla.
• Huomioitavaksi, että älylaitteen käyttö tenttitilanteessa johtaa automaattisesti tentin hylkäämiseen, ellei kyseessä ole omilla laitteilla suoritettava digitaalinen tentti suojatussa palvelinympäristössä.
• Opiskelija saa poistua tenttistä WC:hen valvoja kanssa. Mikäli tentissä on vain yksi valvoja, WC-käynnit hoidetaan valvojien vuoron vaihtuessa ja tästä ilmoitetaan opiskelijoille tentin alkaessa.
• Opiskelijan palauttaessa vastauspapereitaan tarkastetaan opiskelijan henkilöllisyys. Sähköistä opiskelijakorttia ei hyväksytä tunnistautumiseen tentissä, koska puhelimen käyttö tentissä on kielletty. Opiskelija vahvistaa tenttiin osallistumisensa allekirjoituksellaan nimilistaan.
• Mikäli opiskelija ei halua tenttivastaustaan arvosteltavaksi, hän laittaa tästä merkinnän tenttipapereiden palautuksen yhteydessä (ei arvosteltavaksi).
• Kaikki tenttipaperit on palautettava valvojalle (myös tyhjät paperit ja suttupaperit).
• Mikäli sinulle on myönnetty yksilöllisiä opintojärjestelyjä, jotka koskevat tenttijärjestelyjä (esim. lisäaikaa tentteihin), on sinun ilmoitettava tästä viimeistään 10 päivää ennen tenttiä kyseisen opintojakson tentistä vastaavalle virkailijalle.
Em. ohje on vahvistettu osana terveystieteiden tiedekunnan pysyväismääräyksiä 29.5.2023.

Itä-Suomen yliopiston tutkinto-opiskelijoilla on hyvät mahdollisuudet päästä vaihto-opiskelijaksi ja suorittaa opintoja ulkomaisissa yliopistoissa. Itä-Suomen yliopistolla on kahdenvälisiä yhteistyösopimuksia ulkomaisten yliopistojen kanssa eri puolilla maailmaa, ja yliopisto on mukana useissa erilaisissa kansainvälisissä vaihto-ohjelmissa ja verkostoissa.

Ulkomailla suoritetut opinnot hyväksiluetaan suoritettavaan tutkintoon kuuluviksi.

Kamussa on lisätietoa vaihto-opiskelusta, vaihto-opiskelijaksi hakemisesta ja muista vaihto-opiskeluun liittyvistä asioista.

Esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttamista siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Kamussa on lisätietoa esteettömästä opiskelusta.

Yksilöllisillä opintojärjestelyillä henkilö, jolla on vamma tai terveyshaitta, saatetaan yhdenvertaiseen asemaan suhteessa muihin opiskelijoihin. Järjestelyt kohdistuvat opintojakson suoritustapoihin, mutta ne eivät muuta opintojakson osaamistavoitteita.

Kamussa on lisätietoa yksilöllisistä opintojärjestelyistä ja niiden hakemisesta.

Opintojakson vastuuopettaja voi myöntää yksittäistapauksessa poikkeuksen opetussuunnitelman mukaisesta suoritustavasta erityisen painavasta syystä (Koulutuksen johtosääntö 19 §).

Osaamisen tunnustamisella tarkoitetaan menettelyjä, joilla opiskelijan osaaminen voidaan arvioida ja hyväksyä osana opintoja. Osaaminen voi olla syntynyt opintojen yhteydessä tai muissa yhteyksissä, esimerkiksi työssä tai harrastuksissa. Aikaisemmin oli käytössä termi ”aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen” sekä lyhenne AHOT.

Kamussa on lisätietoa osaamisen hyväksiluvusta.

Suoritettuun ammattikorkeakoulututkintoon sisältyviä opintoja voidaan hyväksilukea tiedekunnassa suoritettavaan kandidaatin tutkintoon. Tutkintoon voidaan hyväksilukea muuhun korkeakoulututkintoon sisältyvistä opinnoista 12 §:ssä vaaditut kieli- ja viestintäopinnot.

Aiempien suoritusten perusteella ei voi korvata kandidaatintutkielmaa, farmaseutin tutkielmaa, pro gradu -tutkielmaa, lääketieteen ja hammaslääketieteen syventävien opintojen tutkielmaa eikä kypsyysnäytettä, lisensiaatintutkimusta eikä väitöskirjaa.

Tutkintoon kuuluvista opinnoista korkeintaan puolet (50 %) voidaan hyväksilukea muualla suoritetuilla opinnoilla.

Lue lisätietoja osaamisen tunnustamisesta ja hyväksilukemisen hakemisesta Kamusta.

Itä-Suomen yliopisto tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, kuten avoimen yliopiston opinnot, avoimet MOOC-verkkokurssit (Massive Open Online Course), erikoistumiskoulutukset ja täydennyskoulutus.

Opiskelijalla, joka on suorittanut Itä-Suomen yliopistossa jatkotutkinnon, ylemmän korkeakoulututkinnon tai sellaisen alemman tutkinnon, jonka suorittaneella ei ole oikeutta suorittaa ylempää korkeakoulututkintoa, on oikeus maksutta täydentää opintojaan tutkinnon suorittamislukuvuoden ja tutkinnon suorittamista seuraavan kahden lukuvuoden ajan ilmoittautumalla opiskelijaksi (alumniopiskeluoikeus). Alumniopiskeluoikeudella voi opiskella maksuttomia Itä-Suomen yliopiston järjestämiä opintoja vapaan sivuaineoikeuden mukaisesti, tai suorittaa loppuun sivuaineopintoja, joihin on saanut sivuaineoikeuden tutkinnon suorittamisen aikana, tai suorittaa muita vapaasti tarjolla olevia opintoja. (Koulutuksen johtosääntö 15 §)

Lisätietoja jatkuvasta oppimisesta (avautuu uuteen välilehteen) on yliopiston verkkosivuilla.

Terveystieteiden tiedekunnan pysyväismääräykset sisältävät tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin ja opintoihin liittyvät pysyväismääräykset. Tutkintojen sisällöistä määrätään tutkintovaatimuksissa.

Tiedekunnan pysyväismääräyksiä ja siihen liittyviä ohjeita tarkistetaan opetussuunnitelmatyön yhteydessä UEF:n kolmivuotisen opetussuunnitelmakauden mukaisesti (viimeisin versio vahvistettu tiedekuntaneuvostossa 29.5.2023).

Tutkintoihin voi sisällyttää enintään 10 vuotta vanhoja opintojaksoja tai opintokokonaisuuksia. Tätä vanhempien opintojen hyväksymisestä tutkintoon päättää opiskelijan pääaineen laitos/yksikkö. Pääsääntöisesti tutkintoa varten suoritetut opintokokonaisuudet eivät vanhene, ellei opetussuunnitelmassa toisin todeta. (Terveystieteiden tiedekunnan pysyväismääräykset, Dnro 1459/00.00.02/2023)

Koulutuksen johtosäännössä (18 §) todetaan, että tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmasta tulee käydä ilmi mm. opintosuoritusten suoritus- ja uusintakertojen määrä.

Opiskelijalle on varattava opintosuorituksen suoritusmahdollisuuksia riittävästi huomioimalla tutkinnoille säädetyt tavoiteajat. Opiskelijalla on oikeus korottaa hyväksytyn ja uusia hylätyn opintosuorituksen arvosanaa vähintään kerran. Opetussuunnitelmassa voidaan tämä huomioiden rajoittaa opintojaksosta saadun arvosanan korottamiskertojen sekä uusimiskertojen määrää. Opintojakson arvosanan korottaminen ja uusiminen tapahtuu uusimalla koko opintojakso tai opintojakson osasuoritus. Korottaminen ja uusiminen tapahtuu opetussuunnitelman tai opintojakson alkaessa opintojakson vastuuopettajan kirjallisesti määräämällä tavoin. Arvosteltua ja hyväksyttyä opinnäytettä ei voi uusia tai korottaa. (Koulutuksen johtosääntö 30 §)

Jos opintojaksolle opetussuunnitelmassa määrätty suoritusmahdollisuus peruuntuu ennakoimattomasti tai opintosuorituksen ajankohtaa joudutaan pakottavasta syystä muuttamaan tai peruuntumiseen vaikuttavat molemmat mainitut, tulee opiskelijalle taata mahdollisuus suorittaa kyseinen opintosuoritus tarkoituksenmukaisella ja yhdenvertaisuuden turvaavalla tavalla. (Koulutuksen johtosääntö 30 §)

Opiskelijalla tulee olla opintosuorituksen edellyttämä opiskelu-oikeus. Opintosuoritukseen saa osallistua vain yliopiston opiskelijarekisteriin läsnä olevaksi merkitty opiskelija, jolla on opintosuorituksen edellyttämä opiskeluoikeus. (Koulutuksen johtosääntö 10 §)

Suorittaakseen opintojaksoa opiskelijan tulee olla ilmoittautunut opintojaksolle. Jos opetusryhmään ei voida ottaa kaikkia siihen ilmoittautuneita opiskelijoita, otetaan opiskelijat ryhmään yhdenmukaisin perustein. Ryhmään ovat etusijalla opiskelijat, joille opintojakso on pakollinen tutkintoon johtavan opiskeluoikeuden ja siihen liittyvän opetussuunnitelman mukaisesti. Mikäli kaikkia näitä opiskelijoita ei sittenkään voida ottaa opetusryhmään, otetaan opiskelijat ryhmään yhdenmukaisin perustein. Opetussuunnitelmassa ja laitoksen tai osaston koulutuksesta vastaavan johtajan määräyksessä voidaan antaa tarkempia määräyksiä opetusryhmiin valitsemisen perusteista ja muista ilmoittautumiskäytännöistä. (Koulutuksen johtosääntö 30 §)

Itä-Suomen yliopistossa opetussuunnitelmat päätetään yleensä kolmeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Kun opetussuunnitelma muuttuu, uuden ja vanhan opetussuunnitelman välille luodaan siirtymäsääntöjä, joiden on tarkoitus mahdollistaa opiskelijan opintojen sujuva eteneminen muutoksista huolimatta.

Kamussa on lisätietoa siirtymäsäännöistä.

Tiedekunnissa voi olla yksityiskohtaisempia ohjeita, jotka koskevat laitosten, koulutusten ja oppiaineiden opintoja.

Kieli- ja viestintäopinnot

Tutkinto-opintoihin sisältyy kieli- ja viestintäopintoja. Tutkintoasetuksen mukaan opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:

1. suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä
2. vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. (Valtioneuvoston asetus (19.8.2004/794, 6 §.)

Kielikeskuksen sivuilla ja Kamussa on lisätietoa kieli- ja viestintäopinnoista. 

Koulusivistyskieli

Koulusivistyskieli vaikuttaa opiskelijan tutkinnon kieliopintojen vaatimuksiin, alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kypsyysnäytteen kieleen sekä opettajan kelpoisuuteen. Koska koulusivistyskielellä on vaikutusta opiskelijan opintoihin, tulee asian olla tiedossa jo henkilökohtaista opintosuunnitelmaa tehtäessä.

Kamussa on lisätietoa koulusivistyskielestä ja pakollisista kieliopinnoista sekä niistä vapauttamisesta.

Dekaani myöntää tutkintotodistuksen tiedekunnan opiskelijalle, joka on suorittanut kaikki tutkintoa varten vaadittavat opinnot ja saanut niistä merkinnät opintosuoritusrekisteriinsä. Opiskelijan on oltava yliopistossa kirjoilla läsnä olevana opiskelijana tutkintoa hakiessaan.

Sähköinen tutkintotodistus sisältää suomen- ja englanninkielisen etusivun, suomen- ja englanninkielisen tutkintotodistuksen opintosuoritusotteen sekä englanninkielisen Diploma Supplementin. Pyynnöstä saat myös paperisen kopion em. dokumenteista; pyyntö tehdään tutkintotodistuksen hakemisen yhteydessä.

Todistuksen hakeminen

Voit jättää hakemuksen vasta kun olet suorittanut kaikki tutkintoon vaadittavat opinnot ja ne on kirjattu opintorekisteriin.

• Ennen hakemuksen jättämistä tarkista HOPSisi ja, että kaikki opinnot on tehty ja, että ne ovat oikealla paikalla tutkinnon rakennetta. Noudata oppiaineesi ohjeita HOPSin tarkistamisen osalta (esimerkiksi ole yhteydessä oman oppiaineen HOPS-ohjaajaan jo ennen kuin haet tutkintoa, jos näin on ohjeistettu).
• Siirrä ylimääräiset opinnot tutkinnon ulkopuolisiin opintoihin. Esimerkiksi kandidaatin tutkinto suositellaan otettavaksi minimilaajuisena. Tutkinnon ylimenevät opinnot suositellaan jätettäväksi tutkinnon ulkopuolelle, koska niitä voit tarvittaessa käyttää muihin tutkintoihin. Tutkinnon ulkopuolelle jätettävät opinnot siirretään erilliselle opinto-oikeudelle viimeistään siinä vaiheessa, kun tutkinto koostetaan.
• Jos tutkintoosi kuuluu sivuaineita, pyydä niiden koostamista ennen hakemuksen jättämistä. Sivuaineet koostetaan siinä yksikössä / laitoksella, jossa sivuaine on suoritettu; kokonaisuuden koostajan yhteystiedot löytyvät Pepistä sivuaineiden tiedoista.

Täytä asiointipalvelussa sähköinen tutkintotodistushakemuslomake ja liitä hakemukseesi tarvittavat liitteet.

Hakemuksen käsittely

• Hakemus siirtyy asiointipalvelussa ensin laitokselle/yksikköön HOPS-ohjaajan tarkastettavaksi. Puutteelliset hakemukset palautetaan opiskelijalle.
• HOPS-ohjaajan hyväksymä hakemus lähtee eteenpäin tiedekuntaan tutkintotodistuksen tekemistä varten.

Tutkintotodistuksen toimittaminen

• Sähköinen tutkintotodistus on virallinen todistus tutkinnosta. Saat sähköisen tutkintotodistuksen ladattua Pepistä, kun todistus on valmis. Todistuksen valmistumisesta tulee sinulle ilmoitus uef-sähköpostiisi.
• Paperisen kopion tutkintotodituksesta voit noutaa yliopistolta tai se voidaan postittaa sinulle.

Tiedekunnan tutkintotodistukset

• Koulutussihteeri Noora Hanhineva
• Sähköposti: noora.hanhineva@uef.fi
• Työhuone: Medistudia-rakennus, 4. kerros, Terveystieteiden tiedekunnan opintohallinon käytävä

Miten varmistan todistuksen saamisen lukukauden loppuun mennessä?

Todistuksen toimitusaika on kolme viikkoa siitä päivästä, kun todistushakemus on laitettu vireille. Kiireisinä aikoina, esim. kalenteri- tai lukuvuosien päättyessä, toimitusaika voi olla edellä mainittua pidempi.

Varmistaaksesi todistuksen saamisen lukukauden loppuun mennessä, huomioi seuraavat määräajat:

• Kevätlukukausi: todistushakemus jätettävä 31.5. mennessä
• Syyslukukausi: todistushakemus jätettävä 30.11. mennessä

Tätä myöhemmin saapuneet hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä. Huomioi, että määräaikojen jälkeen jätettyjen hakemuksien osalta ei voida varmuudella luvata, että todistus ennätetään toimittamaan ennen lukukauden loppua. Tutkintotodistukset kirjataan sille päivälle, jolloin todistushakemus on saapunut tai viimeinen opintosuoritus (esim. pro gradu -tutkielma) on arvosteltu ja tallennettu opintorekisteriin.

Lue tutkinnon hakemisen yleiset ohjeet Kamusta.

Opiskelua ja opetusta Itä-Suomen yliopistossa ohjaa koulutuksen johtosääntö.

Opetuksen ja opiskelun eettiset ohjeet ovat luettavissa Kamussa.

Tiedekunnissa noudatetaan yliopiston ohjetta tekoälyn käyttämisestä opetuksessa ja tutkimuksessa.

Vilppiä on tahallinen, piittaamattomuudessa tai harhauttamistarkoituksessa tehty epärehellinen teko tai keino, jonka tarkoituksena on antaa väärä kuva omasta tai toisen henkilön osaamisesta. Opintosuoritus ja valintakoevastaus voidaan hylätä, mikäli opiskelija on sitä suorittaessaan syyllistynyt vilppiin tai rikkomukseen. (Koulutuksen johtosääntö 28 §)

Opettaja tai valvoja voi välittömästi määrätä opiskelijan poistumaan tilaisuudesta, jos opiskelijaan kohdistuu vahva epäilys vilpistä tai opiskelija häiritsee tilaisuutta, käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti tai vaarantaa toisen henkeä tai terveyttä. Tämä koskee myös valintakoetta. Opiskelijan oikeus osallistua opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen henkilön turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. (Koulutuksen johtosääntö 28 §)

Opiskelijaan voidaan häiriökäyttäytymis- ja opintovilppitilanteissa kohdentaa yliopistolain 45 §:n mukaisia kurinpitotoimia, joita ovat kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen. Opiskelijalle, jota epäillään vilpistä tai häiriökäyttäytymisestä, on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Vilppiä voidaan selvittää esimerkiksi plagiaatintunnistusjärjestelmällä ja videovalvonnalla. Dekaani päättää vilpistä seuraavista jatkotoimenpiteistä. Dekaani voi harkintansa mukaan ilmoittaa vilpistä rehtorille yliopistolain 45 §:n mukaista kurinpitomenettelyä varten. (Koulutuksen johtosääntö 28 §)

Koulutuksesta vastaava vararehtori antaa ohjeet ja määräykset vilpin ja häiriökäyttäytymisen käsittelemiseksi. (Koulutuksen johtosääntö 28 §)

Kamussa on lisätietoa opetuksen ja opiskelun eettisistä ohjeista sekä plagiaatintunnistusjärjestelmästä.

Palaute

Itä-Suomen yliopiston opiskelijalla on useita mahdollisuuksia palautteen antamiseen. Opiskelijalla on mahdollisuus vaikuttaa opetukseen, ohjaukseen, neuvontaan ja niiden kehittämiseen antamallaan palautteella. Palautteita käsitellään säännöllisesti, ja opiskelijapalautteella on vaikutusta yliopiston toiminnan kehittämiseen.

Kamussa on lisätietoa yliopiston opiskelijapalautekyselyistä.

Muutoksenhaku

Opiskelussa voi kuitenkin tulla eteen tilanteita, jolloin opiskelijalle tulee tunne, että hänen oikeusturvansa ei toteudu. Tämä voi koskea esimerkiksi opintosuoritusten arvostelua tai tenttitulosten julkistamista. Jos opiskelija on tyytymätön laitoksen/yksikön toimintaan (esim. opetukseen), opiskelijan tulee ottaa ensisijaisesti yhteyttä kyseessä olevaan opettajaan tai oppiaineeseen ja pyrkiä selvittämään asia. Useimmiten asia selviää parhaiten näin. Jos opiskelija kuitenkin kokee, ettei hän saa ääntään kuulluksi, tai hän ei tunne saavansa oikeutettua asian käsittelyä tai oikeudenmukaista kohtelua, hänen on mahdollista antaa asiakaspalautetta tai tehdä oikaisupyyntö.

Kamussa on lisätietoa asiakaspalautteen antamisesta ja yliopiston sisäisestä oikaisumenettelystä.

Itä-Suomen yliopiston opiskelijoilla on oikeus turvalliseen ja viihtyisään opiskeluympäristöön. Yliopisto ei hyväksy minkäänlaista epäasiallista kohtelua, kiusaamista tai häirintää. Yliopistossa on valmistunut ja otettu käyttöön ohjeistus ja toimintamalli opiskelijoita koskeviin häirintätilanteisiin.

Kamussa on lisätietoa epäasiallisesta kohtelusta ja häirinnästä.

Opinnäyte alemmassa korkeakoulututkinnossa

Farmaseutin tutkintoon kuuluu kahdeksan (8) opintopisteen laajuinen opinnäytetyö (farmaseutin tutkielma) ja luonnontieteiden ja terveystieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluu kandidaatintutkielma, jonka laajuus on 6–10 opintopistettä opetussuunnitelmassa määrätyn mukaisesti.

Tutkielmaan voi sisältyä kirjallisuuteen perustuvan tutkimuksen lisäksi kokeellinen osa. Kokeellisen osan voi suorittaa osana tutkimusprojektia, jossa opiskelijalla on selvästi osoitettava ja arvioitava itsenäinen osuus. Kirjallisen tutkielman opiskelija tekee itsenäisesti.

Farmaseutin tutkielman tai kandidaatintutkielman tarkastaa vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö.

Opinnäyte ylemmässä korkeakoulututkinnossa

Pääaineen syventäviin opintoihin kuuluu syventävä työ tai pro gradu -tutkielma, joka osoittaa valmiutta tieteelliseen ajatteluun, tutkimusmenetelmien hallintaa, perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä kykyä tieteelliseen viestintään. Pro gradu -tutkielman laajuus on 30–40 opintopistettä opetussuunnitelmassa määrätyn mukaisesti. Lääketieteen ja hammaslääketieteen syventävien opintojen tutkielman laajuus on 20 tai 25 opintopistettä opetussuunnitelmassa määrätyn mukaisesti.

Tutkielmaan sisältyy yleensä kirjallisuuteen perustuvan tutkimuksen lisäksi kokeellinen osa. Kokeellisen osan voi suorittaa osana tutkimusprojektia, jossa opiskelijalla on selvästi osoitettava ja arvioitava itsenäinen osuus. Kirjallisen tutkielman opiskelija tekee itsenäisesti.

Tutkielman tarkastaa laitosjohtajan päätöksen mukaisesti ohjaaja yhdessä vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen henkilön kanssa. Tästä poikkeavalle menettelylle esitetään oppiaineen vastuuhenkilön vahvistama perustelu.

Terveystieteiden tiedekunnassa syventävien opintojen opinnäytetyön voi tehdä jollakin seuraavista tavoista:

1. Kokeellisen, kliinisen tai muun empiirisen tutkimus- tai kehittämistyön tekeminen ja raportin kirjoittaminen tutkimus- tai kehittämistyöstä.
2. Referee-käytännön mukaisessa tieteellisessä julkaisusarjassa julkaistava alkuperäisartikkeli, ns. artikkeliopinnäyte.
3. Laaja, systemaattinen kirjallisuuskatsaus.

Artikkelimuotoisen opinnäytteen tekijän tulee pääsääntöisesti olla artikkelin jakamaton ensimmäinen kirjoittaja. Muussa tilanteessa tulee asiasta laatia yhdessä pääohjaajan kanssa kirjallinen selvitys, joka toimitetaan työn hyväksymisprosessiin liittyen muiden asiakirjojen ohessa laitosjohtajalle arvioitavaksi. Artikkeliksi tarkoitettu opinnäyte voidaan hyväksyä siinä vaiheessa, kun artikkelin käsikirjoitus on valmis lähetettäväksi tieteelliseen julkaisusarjaan.

Koulutus-/tutkinto-ohjelmat voivat antaa yksityiskohtaisempia ohjeita.

Opinnäytetyön aiheen tai idean voit saada luennoilta, alan kirjallisuudesta, tieteellisistä julkaisuista ja omien kokemusten perusteella. Oppiaineet esittelevät tutkimusaiheita esim. infotilaisuuksissa, erillisillä opintojaksoilla, tutkimusryhmien esittelytilaisuuksissa ja www-sivuillaan.

Kun löydät mielestäsi sopivan aiheen, ota yhteyttä esimerkiksi HOPS-ohjaajaan tai muuhun yhteyshenkilöön koulutus-/tutkinto-ohjelmasi käytäntöjen mukaisesti ja keskustele opinnäytteesi aiheesta ja mahdollisista ohjaajista. Opinnäytetyölle nimetään pääsääntöisesti kaksi ohjaajaa, joista vähintään toisen on oltava UEF:n henkilökuntaa. Opinnäytteen ohjaajalla tulee olla suoritettuna vähintään ylempi korkeakoulututkinto.

Kun olet löytänyt opinnäytteellesi sopivat ohjaajat, käykää keskustelua tutkimusaiheestasi (valinta, aiheen rajaus, toteutustapa), sopikaa opinnäytteen ohjauksesta ja aikataulusta sekä täyttäkää ohjaussopimus.

Ennen opinnäytteen aloittamista on tärkeää laatia tutkimussuunnitelma, joka ohjaa opinnäyteprosessin etenemistä. Selvitä myös tarvitseeko sinun hakea erillistä tutkimuslupaa opinnäytteelle.

Edellä olevat ohjeet ovat yleisluonteisia eli tarkista aina koulutus-/tutkinto-ohjelmasi käytännöt ja ohjeet sekä toimi niiden mukaisesti.

Kirjaston tarjoamat tukipalvelut opinnäytteen tekemisen tueksi:

Kirjasto järjestää Syventävät informaatiotaidot -opintojaksoa (1 op), jota suositellaan opinnäytteen tekijöille. Opintojakson voi sisällyttää valinnaisiksi opinnoiksi.

• Opintojakso sisältää mm. seuraavia teemoja: tutkimusaineistonhallinnan perusteet, tiedonhaku oman alan tietokannoista ja data-arkistoista, avoimen tieteen hyödyntäminen työelämässä, viitteidenhallintaohjelma Zoteron peruskäyttö, viittaaminen eri tyyppisiin lähteisiin, asiasanastot ja oman opinnäytteen asiasanoitus tekoälyn avulla.
• Kts. tarkemmin kurssikuvaus opinto-oppaasta ja ilmoittaudu kurssille Pepissä. (linkit avautuvat uuteen ikkunaan)

Kannattaa myös tutustua Kirjaston materiaaliin aineistonhallinnasta sekä hyödyntää mahdollisuutta henkilökohtaiseen ohjaukseen tiedonlähteiden ja tietokantojen käytöstä. Lisätietoa löydät Kirjaston verkkosivulta (linkki avautuu uuteen ikkunaan)

Kun opinnäyte on valmis, Turnitin plagiaatin tunnistus on tehty ja ohjaajasi antavat luvan tarkistusprosessin käynnistämiselle, voit käynnistää arviointiprosessin sähköisessä asiointipalvelussa (https://asiointi.uef.fi/).

Arviointiprosessi on sama kaikille Itä-Suomen yliopistossa opiskeleville. Katso arviointiprosessin vaiheet ja eri toimijoiden tehtävät Kamusta.

Terveystieteiden tiedekunnassa on käytössä yhteiset opinnäytteiden arviointikriteerit, jotka on vahvistettu osana tiedekunnan pysyväismääräyksiä 29.5.2023 (Dnro 1459/00.00.02/2023).

Hyväksyttävältä tutkielmalta edellytetään, että se osoittaa tekijällä olevan valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien käyttöön ja soveltamiseen. Tutkielmassa voi olla puutteita, mutta jokaisesta arvioitavasta osa-alueesta on saatava vähintään välttävä (1) arvosana.

Tutkielman tulee olla tutkimuseettisesti hyväksyttävä ja siinä tulee käyttää oppiaineessa annettuja kirjoitus-, viittaus- ja muoto-ohjeita.

Arviointikriteerejä käytetään soveltuvin osin arvioitaessa pro gradu –tutkielman arvosanaa. Arviointikriteerien soveltamisessa on huomioitava opinnäytteen luonne (esim. määrällinen tai laadullinen tutkimusote) ja tieteenalan erityispiirteet.

Pro gradu -tutkielmien ja syventävien opinnäytteiden arviointialueet

I Tutkielman lähtökohdat (suunnittelu)

• tavoitteiden määrittely
• tutkimuksen ja työvaiheiden suunnittelu

II Kirjallisuusosio (aiheen taustan ja lähtökohdan kuvaaminen)

• perehtyneisyys aiheeseen liittyvään aikaisempaan tutkimustietoon ja/tai muuhun kirjallisuuteen
• kirjallisuuden valinta (relevanssi, laajuus)

III Aineisto ja menetelmät

• aineiston ja mittaus- ja analyysimenetelmien valinta sekä soveltuvuus
• mittausten huolellisuus ja luotettavuus

IV Tulokset

• tulosten esittäminen
• tulosten käsitteleminen

V Pohdinta

• tulosten tarkastelu
• tutkimuksen luotettavuuden ja eettisyyden pohdinta
• johtopäätösten teko

VI Tutkielman kieliasu, kokoonpano ja tieteellinen esitystapa

I Tutkielman lähtökohdat (suunnittelu) 

• Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet, tutkimustehtävä ja –ongelmat on määritelty pintapuolisesti.
• Tutkimusongelma ei ole selkeäsi rajattu.
• Tutkimuskysymykset ovat epäselviä tai huonosti muotoiltuja ja perusteltuja.

II Kirjallisuusosio (aiheen taustan ja lähtökohdan kuvaaminen) 

• Lähteitä ei ole käytetty aiheen kannalta kattavasti.
• Kirjallisuuden valinta ei täysin tue tutkimustavoitteita.

III Aineisto ja menetelmät  

• Aineisto jää osin hyödyntämättä.
• Valittu tutkimusmenetelmä soveltuu tutkimuskysymyksen tarkasteluun, mutta menetelmien käyttö on puutteellista.
• Aineiston, menetelmien (aineistonkeruu-, mittaus- ja analyysimenetelmien) luotettavuuden arviointi on suppeaa.

IV Tulokset 

• Tutkimustulokset vastaavat osittain esitettyyn tutkimuskysymykseen.
• Tulokset on esitetty ymmärrettävästi, joskin pinnallisesti.
• Tutkimustulosten havainnollistaminen (kuviot, taulukot, sitaatit) ei ole selkeää eikä tue hyvin saatuja tuloksia.

V Pohdinta 

• Pohdinnassa on omia tuloksia tarkasteltu pinnallisesti suhteessa aikaisempaan tietoon.
• Tutkimuksen luotettavuuden ja eettisyyden arviointi on vähäistä.
• Johtopäätökset ovat hajanaiset tai puutteelliset.

VI Tutkielman kieliasu, kokoonpano ja tieteellinen esitystapa 

• Käytetty kieli ei ole täysin sujuvaa.
• Työ noudattaa osittain annettuja kirjoitus- ja ulkonäkö- sekä lähdeviittausohjeita ja on ulkoasultaan siisti.
• Tutkielman rakenne noudattaa tieteellistä esitystapaa.

Osa tutkielman arviointialueista ylittää selkeästi välttävän tason ja täyttää osin hyvän tason kriteerit.

I Tutkielman lähtökohdat (suunnittelu) 

• Tutkimuksen tarkoitus ja tavoite ovat selkeät ja hyvin rajatut.
• Tutkimusongelma on selkeästi rajattu.
• Tutkimuskysymykset on selkeästi määritelty ja hyvin perusteltu sekä sidottu hyvin aiempaan tutkimukseen.
• Opiskelija on osoittanut aktiivisuutta ja toiminut itsenäisesti sekä on hyödyntänyt saamaansa ohjausta.

II Kirjallisuusosio (aiheen taustan ja lähtökohdan kuvaaminen) 

• Kirjallisuutta on riittävästi, se on tutkimuksen kannalta relevanttia ja sitä on hyödynnetty tarkoituksenmukaisesti.
• Valittu kirjallisuus tukee tutkimustavoitteita ja kirjallisuutta on käsitelty kriittisesti ja objektiivisesti.

III Aineisto ja menetelmät  

• Aineistoa on osattu hyödyntää tarkoituksenmukaisesti.
• Tutkimusmenetelmän valinta on perusteltu ja valittu menetelmä soveltuu hyvin tutkimuskysymyksen tarkasteluun.
• Aineiston ja menetelmien (aineistonkeruu-, mittaus- ja analyysimenetelmien) luotettavuutta on arvioitu hyvin.

V Tulokset 

• Tutkimustulokset ovat esitetty selkeästi ja asiallisesti sekä vastaavat esitettyyn tutkimuskysymykseen.
• Tulokset on esitetty ymmärrettävästi ja loogisesti perustuen huolelliseen aineiston käsittelyyn.
• Tutkimustulosten havainnollistaminen (taulukot, kuviot, sitaatit) on loogista ja yhdenmukaista tulosten kanssa.

V Pohdinta 

• Pohdinnassa on omia tuloksia tarkasteltu hyvin suhteessa aikaisempaan tietoon.
• Tutkimuksen luotettavuutta ja eettisyyttä on arvioitu hyvin.
• Johtopäätökset ovat selkeät ja ne vastaavat tutkielmalle asetettuihin tavoitteisiin.

VI Tutkielman kieliasu, kokoonpano ja tieteellinen esitystapa 

• Käytetty kieli on sujuvaa ja ymmärrettävää sekä tieteellisen esitystavan mukaista.
• Työ on kokonaisuudessaan hyvin viimeistelty ja kieliasultaan ja lähteiden käytöltään johdonmukainen.
• Tutkielman rakenne on tasapainoinen.

Osa tutkielman arviointialueista ylittää selkeästi hyvän tason ja täyttää osin erinomaisen tason kriteerit.

I Tutkielman lähtökohdat (suunnittelu) 

• Tutkimuskysymyksen tieteelliset ja yhteiskunnalliset perustelut ovat kattavat ja jäsentyneet.
• Työ on innovatiivinen ja uusia näkökulmia tuottava.
• Itsenäisen suunnittelun ja työskentelyn osuus on merkittävä.

II Kirjallisuusosio (aiheen taustan ja lähtökohdan kuvaaminen) 

• Käytetty lähdekirjallisuus on kattavaa ja rajattua ja edustaa tutkimuskysymyksen kannalta ajankohtaisinta tietoa.
• Kirjallisuuden käsittely on kriittistä, syvällistä ja osoittaa itsenäistä ajattelua ja näkemystä.

III Aineisto ja menetelmät  

• Aineistoa on hyödynnetty erinomaisesti.
• Tutkimusmenetelmän (aineistonkeruu-, mittaus- ja analyysimenetelmien) valinta on perusteltu monipuolisesti ja kriittisen pohdinnan tuloksena ja tutkimusmenetelmä soveltuu erinomaisesti tutkimuskysymykseen vastaamiseksi.

IV Tulokset 

• Tutkimustulokset vastaavat erinomaisesti esitettyyn tutkimuskysymykseen.
• Tulokset on esitetty johdonmukaisesti.
• Tutkielma tuo uutta näkökulmaa tutkimuskysymykseen.
• Tutkimustulosten havainnollistaminen (taulukot, kuviot, sitaatit) on erittäin selkeää ja täydentää tuloksia.

V Pohdinta 

• Pohdinnassa tutkimuksen tuloksia arvioidaan johdonmukaisesti ja kriittisesti suhteessa aiempiin tutkimuksiin.
• Tulosten ja menetelmien luotettavuutta on arvioitu perusteellisesti.
• Johtopäätökset vastaavat erinomaisesti esitettyihin tutkimuskysymyksiin ja ne on esitetty kriittisesti ja perustellusti.

VI Tutkielman kieliasu, kokoonpano ja tieteellinen esitystapa 

• Käytetty kieli on erinomaista asiatekstiä ja herättää mielenkiinnon aiheeseen.
• Lähteisiin on viitattu systemaattisesti oppiaineessa annettujen ohjeiden mukaisesti ja niiden käyttö osoittaa tieteellistä täsmällisyyttä.
• Tutkielma muodostaa jäsentyneen ja hallitun kokonaisuuden.

Lääketieteen syventävien opinnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty - hylätty. Hyväksytyltä opinnäytteeltä edellytetään seuraavia:

I Tutkielman lähtökohdat (suunnittelu) 

• Tutkimusongelma on selkeästi rajattu.
• Tutkimuskysymykset on määritelty ja perusteltu.
• Tutkimuksen tavoitteet on selkeästi rajattu.

II Kirjallisuusosio 

• Taustakirjallisuutta on riittävästi, se on tutkimuksen kannalta relevanttia ja sitä on käsitelty tarkoituksenmukaisesti ja objektiivisesti.

III Aineisto ja menetelmät (kokeellinen osa; systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa tiedonhaun kuvaus ja katsaukseen valittavien julkaisujen valinta)  

• Tutkimusmenetelmän valinta on perusteltu ja valittu menetelmä soveltuu tutkimuskysymyksen tarkasteluun.
• Aineisto ja menetelmät on jokaisen työvaiheen osalta riittävästi kuvattu.

IV Tulokset 

• Tutkimustulokset on esitetty selkeästi ja ne vastaavat esitettyihin tutkimuskysymyksiin.
• Tutkimustulosten havainnollistaminen (taulukoiden ja kuvioiden avulla) on selkeää.

V Pohdinta 

• Pohdinnassa on omia tuloksia tarkasteltu suhteessa aikaisempaan tietoon.
• Aineiston ja menetelmien luotettavuutta on arvioitu.
• Tuloksiin perustuvat johtopäätelmät on selkeästi esitetty.

VI Tutkielman kieliasu, kokoonpano ja tieteellinen esitystapa  

• Käytetty kieli on luettavaa ja tieteellisen esitystavan mukaista.
• Työ on kokonaisuudessaan hyvin viimeistelty (asettelut) ja kieliasu on hyvä.
• Lähteiden käyttö (ml. lähdeluettelo) on tieteellisen esitystavan mukaista.

Kypsyysnäyte liittyy tutkintoon kuuluvaan opinnäytetyöhön. Kypsyysnäyte laaditaan opinnäytteen aiheesta ja yleensä siinä vaiheessa, kun opinnäyte on lähtenyt tarkastukseen. Kypsyysnäytteen tarkoitus on osoittaa opiskelijan perehtyneisyys opinnäytetyön alaan sekä osoittaa äidinkielen taitoa.

Tarkista oman koulutus-/tutkinto-ohjelmasi kypsyysnäyteohjeet. Yleisiin kypsyysnäyteohjeisiin voit tutustua Kamussa.

Tutkintoon johtavassa koulutuksessa laaditut opinnäytteet (pro gradu –tutkielmat ja syventävien opintojen tutkielmat) ovat Suomen perustuslain ja julkisuuslain perusteella lähtökohtaisesti julkisia (Suomen perustuslaki 731/1999 12,2 §; Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999 1 §). Opetusministeriön ohjeen mukaan yliopistojen tulee huolehtia siitä, että opinnäytteisiin ei sisällytetä salassa pidettävää aineistoa ja, että opinnäytteet ovat julkisia heti hyväksymisen jälkeen (OPM:n ohje Opinnäytteiden julkisuus 28.1.2004 Dnro 3/5000/2004).

Opinnäytetyö julkaistaan kirjastossa opiskelijan valitseman julkaisutavan mukaisesti joko avoimena tai kampuskäyttöisenä julkaisuna. Julkaisutapaa (julkisuusastetta) kysytään  siinä vaiheessa, kun olet jättämässä opinnäytettäsi arviointiin.

Järjestelmässä julkisuusasteeksi valitaan toinen seuraavista:

• • Jos opinnäytteen julkisuusasteen suhteen ei ole rajoituksia; valitse "Avoin julkaisu"
  • Jos opinnäytteesi on esim. artikkelin käsikirjoitus, joka on lähetetty tai on lähdössä lehteen arvioitavaksi; valitse "Kampuskäyttöinen" (Artikkeliin tähtäävissä opinnäytteissä ”kampuskäyttöinen” julkisuusaste on turvallinen tapa toimia)
  • Jos opinnäytteesi sisältää salassa pidettävää aineistoa, ole yhteydessä Kirjaston verkko- ja julkaisupalvelujen asiantuntijoihin