Opiskelijaruokailu
Sähköposti
Viva Engage
Peppi
eLearn Moodle
DigiCampus
Lukari
Kirjasto
MOT-sanakirjat
Sykettä.fi
ISYY
UEF Connect
uef.fi
UEF-verkkokauppa
Peppi
uef.fi
Heimo
Peppi UEF
Ajankohtaista
Uudelle opiskelijalle
Tohtorikoulutus
Opintoyhteisöt
Opiskelijoiden tukikanavat
Sivuaineet ja muut opinnot
Opinto-oppaat
Vaihto-opiskelu ja kansainvälistyminen
Osaamisen tunnustaminen
Opintoneuvonta
Lukuvuoden ajankohtia
Kampukset, tiedekunnat
Yliopistosanastoa
Sulje

Tarkenna hakuasi

Target Groups: Jatkotutkinto-opiskelija

Tutkinto- ja opetuskieli Itä-Suomen yliopistossa

Päätös nro 49/2024
UEF dnro 6199/00.00.02/2024

5.11.2024

Vahvistan Itä-Suomen yliopiston tutkinto- ja opetuskielimääräykset tässä päätöksessä.

Yliopistolain (558/2009) 11 §:n mukaan Itä-Suomen yliopiston opetus- ja tutkintokieli on suomi. Yliopisto voi päättää lisäksi muun kielen käyttämisestä opetus- ja tutkintokielenä ja opintosuorituksissa.

Tässä määräyksessä määrätään yliopiston tutkinto- ja opetuskielestä sekä opintojakson suorituskielestä ja opinnäytetyön kielestä.

Määräys koskee perustutkintokoulutusta lukuun ottamatta kielten tutkinto-ohjelmia sekä kieli- ja viestintäopintoja. Englanninkielisessä tutkinto-ohjelmassa ohjelman tutkinto-, opetus- ja suorituskieli on englanti.

Ohje 1

Tiedekuntaneuvosto voi päättää lisäksi muun kuin suomen kielen käyttämisestä tutkintokielenä opetussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä huomioon ottaen suomenkielisen koulutusvastuun toteutumisen (koulutuksen johtosääntö 26 §).

Tutkintokieli on kieli, joilla tutkinto-ohjelma toteutetaan ja se ilmoitetaan tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa. Tutkinto-ohjelmalla voi olla yksi tai useampia tutkintokieliä. Tutkinto-ohjelman pakollisen osan opintojaksojen opetuskielen tulee olla enin osin sama kuin ohjelman tutkintokieli. Pakollisella osalla tarkoitetaan tutkintokohtaisesti pääaineen tai vastaavan perus-, aine- ja syventäviä opintoja tai näihin rinnastettavia kokonaisuuksia. Enin osa tarkoittaa yli 50 % opintopistemäärästä. Tämän osan opintojaksojen opetus on järjestettävä lähtökohtaisesti kokonaan tutkintokielellä. Tästä voidaan poiketa yksittäistapauksissa pedagogisesta syystä.

Esimerkki: Suurin osa Itä-Suomen yliopiston tutkinto-ohjelmista on tutkintokieleltään suomenkielisiä. Yliopistossa on myös englanninkielisiä tutkinto-ohjelmia.

Esimerkki: Suomenkielisessä tutkinto-ohjelmassa alempaa korkeakoulututkintoa suorittavan opinnoista voidaan järjestää englanniksi kaikki muut opinnot lukuun ottamatta perus- ja aineopintoja. Perus- ja aineopinnoista voidaan järjestää englanniksi enintään alle 50 %.

Esimerkki: Suomenkielisen tutkinto-ohjelman suomenkielisen osuuden opintojaksojen opetus järjestetään lähtökohtaisesti kokonaan suomeksi. Opiskelijalla on näissä tutkinto-ohjelmissa aina oikeus suomen kielellä järjestettävään opetukseen perus-, aine- ja syventävien opintojen enimmän osan osalta.

Ohje 2

Jokaisella opintojaksolla on opetuskieli. Opintojakson opetuskieli on se kieli, jolla enin osa opetuksesta järjestetään (koulutuksen johtosääntö 26 §). Opintojaksokuvauksessa tulee ilmoittaa, millä kielellä opetus annetaan (koulutuksen johtosääntö 19 §). Jos opetuskieli on muu kuin suomi, opintojaksokuvauksessa ilmoitetaan, millä kielellä opiskelija voi suorittaa tentin tai muun opintojaksoon liittyvän suorituksen (koulutuksen johtosääntö 19 §).
Opetuksessa voidaan käyttää yhtä tai useampaa kieltä.

Esimerkki: Opetuskieli vahvistetaan opetussuunnitelmassa.

Esimerkki: Kun opintojakson opetuskieli on opetussuunnitelman mukaan suomi, opetustapahtumia (esim. luento, seminaari) voidaan järjestää englanniksi enintään alle 50 % opiskelijan työmäärästä opintojaksolla.

Ohje 3

Opintojakson tehtävät sekä tenttikysymykset (tai niitä vastaavat) ja vastaukset annetaan opintojakson opetuskielellä, jolloin se on myös opintojakson suorituskieli. Opintojakson suorituskielellä tarkoitetaan kieltä, jolla opiskelija tekee opintojakson tehtävät (esimerkiksi oppimistehtävät, raportit, tentin, oppimispäiväkirjat tms.). Suomenkielisessä ohjelmassa opiskelijalla on oikeus käyttää sekä kirjallisissa että suullisissa suorituksissa suomen kieltä tai opetussuunnitelman mukaista muuta kieltä (koulutuksen johtosääntö 26 §).

Esimerkki: Suomenkielisessä ohjelmassa opiskelijalla on aina oikeus käyttää opintosuorituksissa (kuten oppimistehtävissä) suomen kieltä.

Ohje 4

Opintojaksojen oppimateriaali valitaan ensisijaisesti pedagogisen harkinnan pohjalta ottaen huomioon mahdollisuus hyödyntää uusinta tutkimustietoa. Opetus- ja suorituskielistä riippumatta aineistoa voidaan tarjota myös muilla yliopiston hyväksymillä kielillä. Oppimateriaalista ja sen kielistä päätetään opetussuunnitelmien vahvistamisen yhteydessä tai muussa yliopiston hyväksymässä opetuksen järjestämistä koskevassa prosessissa.

Esimerkki: Opetus- ja suorituskieli on tyypillisesti suomi tai englanti. Opetussuunnitelmassa voidaan vahvistaa myös esimerkiksi saksankielistä oppimateriaalia.

Ohje 5

Opetusta voidaan yliopiston harkinnan mukaan tarjota kieliversioina käyttäen hyväksi esimerkiksi tallenteita, tekstitystä tai tulkkausta.

Ohje 6

Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvä opinnäytetyö kirjoitetaan lähtökohtaisesti tutkinto-ohjelman tutkintokielellä tai opetussuunnitelmassa määrätyllä kielellä. Oikeudesta käyttää muuta kieltä opinnäytetyössä päättää laitoksen tai osaston koulutuksesta vastaava johtaja. (Koulutuksen johtosääntö 26 §.)

Akateeminen rehtori Tapio Määttä

Koulutuspalveluiden asiakaspalvelu

Koulutuspalveluiden asiakaspalvelu tarjoaa yleistä opintoneuvontaa, lisätietoa yliopistoon ilmoittautumisesta ja opiskeluoikeuksista sekä ylläpitää opiskelijarekisteriä. Muutokset henkilötietoihin tehdään koulutuspalveluiden asiakaspalvelussa. Palvelupisteeltä saat myös opiskelutodistukset sekä opintosuoritusotteet.

Palvelunumero: 029 445 8900

  • puhelinpalveluaika ma–to klo 12–14

Asiakaspalvelupisteen aukiolo- ja palveluaika:

Koulutuspalveluiden asiakaspalvelun ajankohtaiset poikkeusaukioloajat ilmoitetaan tässä.

Ennen yhteydenottoa, tarkistathan ensin löydätkö vastauksen kysymykseesi Kamusta tai KamuBotista!

Sähköpostiosoite: opiskelu@uef.fi

  • Jos viestisi sisältää luottamuksellista tietoa, ota yhteyttä niin saat ohjeet salatun viestin lähettämiseen.

Käyntiosoite:

  • Joensuussa Aurora-rakennus, sisäänkäynti A, 1 krs. (Yliopistokatu 2)
  • Kuopiossa Canthia-rakennus, 2. krs. Oppari (Yliopistonrinne 3)

Postiosoitteet:

  • Joensuu: Itä-Suomen yliopisto, Koulutuspalvelut, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopio: Itä-Suomen yliopisto, Koulutuspalvelut, PL 1627, 70211 Kuopio

Moodle: Tukea väitöstilaisuuden viestintään

Alkaako valmistuminen olla lähellä ja pohdit, miten valmistautua väitöspäivään? Tohtorikoulu on julkaissut materiaalipankin ”Tukea väitöstilaisuuden viestintään” Moodlessa (vaatii UEF-kirjautumisen).

Materiaalipankin tarkoitus on tarjota sinulle ideoita, tukea ja rohkaisua viestintään ja vuorovaikutukseen väitöspäivänäsi. Myös ohjaajat, kustokset ja tutkimusyhteisöt (sekä toisen yliopiston kutsumat uefilaiset vastaväittäjät) ovat tervetulleita hyödyntämään näitä materiaaleja.

Videoiden (sekä suomeksi että englanniksi), ohjeiden ja esimerkkien avulla voit valmistella lectio praecursoriasi, harjoitella vuorovaikutusta vastaväittäjän kanssa väitöstilaisuudessa, havainnollistaa sanallisesti ja sanattomasti pääargumenttejasi sekä hyödyntää esiintymisjännityksen myönteiseksi vireytymiseksi. Saat myös tukea mediahaastatteluihin valmistautumiseksi sekä vinkkejä puheiden pitämiseen karonkassa. Väitöspäivä on sinun ja tieteellisen tiedon juhlapäivä.

Moodlessa julkaistut materiaalit eivät korvaa tiedekuntakohtaisia ohjeita eikä sinne ole koottu tietoa hallinnollisista tehtävistä, jotka liittyvät valmistumiseen. Käänny kyseisissä virallisissa asioissa aina tohtoriohjelmasi tai tiedekuntasi puoleen.

Onnittelut jo nyt saavutuksistasi!

Lisätietoa: yliopistonlehtori Ira Virtanen

Tohtorikoulutuksen rahoitusmahdollisuudet

Jatko-opinto-oikeus ei sisällä rahoitusta. Rahoitusmahdollisuuksista on hyvä keskustella ohjaajan kanssa jo siinä vaiheessa, kun suunnittelee tohtoriopintoja. Rahoitusmahdollisuuksia ovat mm. palkalliset väitöskirjatutkijan paikat, apurahat tai opintojen ja muun palkkatyön yhdistäminen.

Palkalliset väitöskirjatutkijan paikat

Yliopiston tohtorinkoulutuspaikat

Yliopistomme tohtoriohjelmissa on haettavana palkallisia tohtorinkoulutuspaikkoja, joissa väitöskirjatutkijoilla on mahdollisuus keskittyä täysipäiväiseen väitöstutkimuksen tekemiseen.

Yliopiston tohtorinkoulutuspaikkoja voivat hakea sekä Itä-Suomen yliopiston jo kirjoilla olevat väitöskirjatutkijat ja henkilöt, jotka suunnittelevat tekevänsä tohtorintutkintoaan Itä-Suomen yliopistossa. Tohtorikoulutuspaikkoja on haettavissa keväisin ja tarkemmat hakuohjeet löytyvät haun auki ollessa yliopiston avoimet työpaikat- sivuilta.

Työelämätohtorijärjestelmän paikat

Itä-Suomen yliopiston työelämätohtorijärjestelmään palkatulla väitöskirjatutkijalla on samanaikaisesti kaksi osa-aikaista työsuhdetta: osa-aikainen työsopimus sekä Itä-Suomen yliopistossa että toisen työnantajan kanssa. Työelämätohtorijärjestelmässä väitöskirjatutkijan pääasiallinen työ on molemmissa työsuhteissa väitöskirjatutkimus. Työ voi sisältää vähäisessä määrin myös esimerkiksi opetusta, joka liittyy väitöstutkimukseen tai edistää sitä.

Työelämätohtorijärjestelmään rekrytoitaessa arvioidaan tavanomaisten tohtoriohjelmien valintakriteerien lisäksi väitöskirjatyössä saavutettavan osaamisen hyödynnettävyys elinkeinoelämässä tai muualla yhteiskunnassa. Väitöskirjatutkijan toisen työnantajan työelämärelevanssin arvioi ao. tohtoriohjelman johtoryhmä.

Yliopisto on valmis keskustelemaan jaetuista väitöskirjatutkijoiden paikoista kaikkien strategisesta kumppanuudesta kiinnostuneiden organisaatioiden kanssa. Yhteyshenkilö kumppanuuksissa on koulutuspalvelupäällikkö Kaisa Laitinen.

Väitöskirjatutkimus projekteissa

Suomen Akatemian, Business Finlandin, yritysten tai EU:n rahoittamissa projekteissa voi olla tarjolla väitöskirjatutkijan tehtäviä. Niistä lisätietoa löydät yliopiston avoimista työpaikoista.

Apurahat väitöskirjatutkimuksen tekemiseen

Useat säätiöt ja rahastot myöntävät apurahoja väitöskirjatutkimukseen.

Osa-aikainen (10 %) apurahatutkijan työsopimus

Itä-Suomen yliopisto tarjoaa mahdollisuuden solmia 10 % työsopimuksen yliopiston kanssa jokaiselle vähintään 12 kuukauden mittaisen (yliopiston ulkopuolisen tahon myöntämän) työskentelyapurahan saajalle

Yliopiston myöntämät apurahat väitöskirjan aloittamiseen ja viimeistelyyn

Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa on vuosittain haettavana Teollisuusneuvos Heikki Väänäsen rahaston apurahoja Itä-Suomen yliopistossa tehtävään puuhun liittyvään tieteelliseen tutkimukseen. Terveystieteiden tiedekunnassa on vuosittain haettavana säätiöiden ja rahastojen apurahoja. Hakukuulutukset julkaistaan Terveystieteiden tiedekunnan Yammer-ryhmässä.​

Lisäksi tiedekunnat myöntävät apurahoja väitöskirjan aloittamiseen tai viimeistelyyn:

  • Filosofinen tiedekunta myöntää apurahoja väitöskirjatyön aloittamiseen (starttiapuraha) ja viimeistelyyn (viimeistelyapuraha). Starttiapurahasta on tietoa tohtoriohjelman verkkosivuilla (Tohtorikoulutuksen rahoitus). Viimeistelyapurahaa voivat hakea väitöskirjatyön loppuvaiheessa olevat väitöskirjatutkijat. Apurahahaku on yleensä kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Hakuilmoitus julkaistaan FILOTO Doctoral Programme Viva Engage -yhteisössä (vaatii UEF-kirjautumisen).
  • Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunta myöntää apurahoja väitöskirjan viimeistelyyn 1–3 kk ajaksi. Hakemus laaditaan sähköisellä lomakkeella. Apuraha on käytettävissä kalenterivuoden loppuun.
  • Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan laitokset ja osastot myöntävät rahatilanteensa mukaan työskentelyapurahoja väitöskirjatutkijoille väitöskirjatyön aloittamiseen (starttiapuraha).  Apurahaa haetaan sähköisellä lomakkeella, josta löydät tarkemmat hakuohjeet.

Yliopiston myöntämien työskentelyapurahojen osalta on ehdoton edellytys, että henkilö on apurahakauden ajan varsinaisesta tehtävästään työstä vapautettuna.

Tohtoriopinnot työn ohella

Tohtorintutkintoa on myös mahdollista tehdä oman palkkatyön ohella.

Opintotuki

Tohtoriopintoihin voi saada opintotukea enintään 9 kuukauden ajan. Opintotuki edellyttää jatko-opintojen etenemistä ja Kela seuraa opintopistekertymää. Katso lisätietoja KELA:n sivuilta.

Erillistodistus

Mikä on erillistodistus?

Erillistodistuksella tarkoitetaan todistusta, jonka tiedekunta tai Jatkuvan oppimisen keskus myöntää suoritetuista perus-, aine- tai syventävistä opinnoista tai muista mahdollisista opinnoista (esim. erikoistumiskoulutus ja täydennyskoulutus). Erillistodistus sisältää opintojen nimen, laajuuden, kokonaisuuden arvosanan ja suorituspäivän sekä tarvittaessa kelpoisuuslausekkeen. Erillistodistuksen allekirjoittaa tiedekunnan dekaani tai varadekaani tai Jatkuvan oppimisen keskuksen johtaja tai varajohtaja.

Milloin ei haeta erillistodistusta

Pääsääntöisesti tutkintoon kuuluvista opintokokonaisuuksista ei anneta erillistodistusta. Poikkeuksena ovat 60 tai 120 opintopisteen laajuiset opetettavan aineen opinnot, joista ei tule kelpoisuuslauseketta tutkintotodistukseen. Tutkinnon suorittamisen jälkeen suoritetuista opintokokonaisuuksista annetaan erillistodistus, jos kokonaisuus johtaa kelpoisuuteen tai se on muusta erityisestä syystä tiedekunnan harkinnan mukaan tarkoituksenmukaista.  Muissa tapauksissa opiskelija, jolla on voimassaoleva UEF-käyttäjätunnus, voi ladata sähköisesti varmennetun virallisen suoritusotteen Pepistä Atomi-lisäosasta. Tarvittaessa opiskelija voi pyytää paperille tulostetun opintosuoritusotteen Koulutuspalveluiden asiakaspalvelusta tai tilata sellaisen asiointipalvelusta.  

Täydennyskoulutukseen osallistuva opiskelija saa todistuksen automaattisesti, kun koulutuksen vaadittava sisältö on suoritettu hyväksytysti. Todistusta ei siis tarvitse erikseen tilata. Todistus on joko erillistodistus, jossa on suoritettu opintopisteitä tai osallistumistodistus, josta ei ole suoritettu opintopisteitä. Poikkeuksena on mm. lyhytkestoiset webinaarit, joista ei pääsääntöisesti kirjoiteta todistusta.

Sähköinen erillistodistus

Itä-Suomen yliopisto on siirtynyt sähköisiin erillistodistuksiin 1.5.2024. Ensimmäisessä vaiheessa sähköinen erillistodistus otetaan käyttöön avoimen yliopiston, täydennyskoulutuksen ja tiedekunnissa suoritettujen opintokokonaisuuksien sekä kelpoisuuden tuottavien opintokokonaisuuksien opinnoissa. Muissa tilanteissa voidaan antaa paperisia todistuksia.

Sähköinen erillistodistus annetaan sekä suomenkielisenä että englanninkielisenä.

Erillistodistuksen hakuprosessi

Ennen erillistodistuksen hakemista opiskelijan tulee varmistaa, että kaikki kokonaisuuteen kuuluvat opintojaksot on kirjattu Peppiin. Lisäksi opiskelijan tulee olla yhteydessä opetuksesta vastaavaan yksikköön ja pyytää kokonaisuuden koostamista ja arviointia.

Avoimen yliopiston opiskelijat voivat pyytää koostamista ja arviointia lomakkeella. Kun kokonaisuus on arvioitu, opintosuoritusotteella näkyy koostettu kokonaisuus ja sen alla kaikki yksittäiset opintojaksot arvosanoineen. Opintosuoritusote on liitteenä erillistodistuksessa. 

Erillistodistusta haetaan sähköisellä lomakkeella asiointipalvelussa. Tiedekuntien ja avoimen yliopiston opiskelijoille on erilliset lomakkeet:

Tiedekunnan lomake (vaatii kirjautumisen UEF-tunnuksilla)

Avoimen yliopiston lomake (vaatii kirjautumisen UEF-tunnuksilla)

Jos erillistodistuksen hakeminen ei onnistu sähköisellä lomakkeella, ole yhteydessä omaan koulutukseesi.

Opiskelija saa sähköpostitse tiedon, kun sähköinen todistus on valmis. Tämän jälkeen todistuksen voi ladata ja tallentaa itselleen useaan tietoturvalliseen paikkaan. Kamusta löytyy sähköisesti allekirjoitetun todistuksen varmenteen tarkistus.

Hakulomakkeella kysytään lupa sähköiseen asiointiin.  
– Jos annat luvan, niin saat sähköpostiisi tiedon todistuksen valmistumisesta ja todistuksen latausohjeen. 
– Jos et anna lupaa sähköiseen asiointiin, saat sähköisen erillistodistuksen lisäksi paperisen kopion antamaasi osoitteeseen.

Erillistodistuksen toimitusaika on noin kolme – neljä viikkoa. Kesä- ja joululomien aikana erillistodistuksen toimitusaika on pidempi.  

Täydennyskoulutukseen osallistuva opiskelija saa todistuksen suoritetusta opinnosta, kun koulutuksen vaadittava sisältö on suoritettu hyväksytysti. Todistusta ei tarvitse erikseen tilata. Todistus on erillistodistus, osallistumistodistus tai opintosuoritusote. Poikkeuksena ovat mm. lyhytkestoiset webinaarit, joista ei pääsääntöisesti kirjoiteta todistusta. Todistuksen ensisijainen toimitustapa on sähköinen. Mikäli et hyväksy sähköistä asiointia, ilmoita asiasta koulutuksen sihteerille ennen koulutuksesi päättymistä. Jos et anna lupaa sähköiseen asiointiin, saat kopion sähköisestä todistuksesta postitse.

Paperinen todistuskopio

Opiskelija voi tulostaa sähköisesti allekirjoitetun erillistodistuksen itse. Vaikka paperinen todistuskopio vastaa sähköisen tutkintotodistuksen visuaalista ilmettä, sähköisen tutkintotodistuksen paperille tulostettu jäljennös ei ole virallinen todistus.

Mikäli olet hakemassa ulkomaille töihin tai opiskelemaan ja sinun tulee esittää paperinen todistus, voit pyytää yliopistoa leimaamaan paperisen todistuskopion oikeaksi todistetuksi jäljennökseksi.

Erillistodistuksen katoaminen tai tuhoutuminen

1.5.2024 alkaen haetut erillistodistukset (sähköiset erillistodistukset)

  • Voit tilata uuden erillistodistuksen yliopiston kirjaamosta maksutta.
  • Voit ladata sähköisen erillistodistuksen Pepistä UEF-tunnusten voimassa oloajan.

Ennen 1.5.2024 haetut (erillistodistukset)

  • Yliopisto antaa kadonneen tai tuhoutuneen todistuksen tilalle kopion. Oikeaksi todistetun kopion erillistodistuksesta saa kirjaamosta. Kirjaamon sähköposti: kirjaamo@uef.fi. Lisätietoja ja hinnasto löytyy: Asiakirja- ja kirjaamopalvelut | Itä-Suomen yliopisto (uef.fi)

Itä-Suomen yliopiston neuromoninaiset -vertaistukiryhmä

Tervetuloa mukaan Itä-Suomen yliopiston neuromoninaiset vertaistukiryhmään! Ryhmään ovat tervetulleita kaikki Itä-Suomen yliopiston opiskelijat, joita neuromoninaisuus koskettaa.
Tapaamme kevätkaudella verkkovälitteisesti seuraavina torstai-iltapäivinä:
9.1., 23.1., 6.2., 20.2., 6.3., 20.3., 3.4., 24.4. ja 8.5. kello 14-15
Ryhmätapaamisiin voi tulla piipahtamaan silloin tällöin – tai osallistua kaikkiin. Oman aikataulun mukaisesti.

Jokaisella kerralla luvassa lyhyt aiheeseen liittyvä alustus ja sen jälkeen vapaata keskustelua. Löydät oman teemaan liittyvän ryhmän myös viva engagesta, jossa on kerrottu tarkemmat ryhmätapaamiset ja vierailijat. Tapaamisten diat jaetaan myös vivaan. Liity viva ryhmään täällä: Viva Engage (cloud.microsoft) Ryhmäläiset voivat esittää toiveita käsiteltävistä teemoista.

Ryhmää ohjaa opiskeluhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Juurela.

Microsoft Teams Need help?
Join the meeting now
Meeting ID: 369 805 535 517
Passcode: 5zkofS

Vaihtokohteen valinta

Itä-Suomen yliopistossa opiskelijavaihtoa toteutetaan useiden eri vaihto-ohjelmien puitteissa. Kohdemaat ja -yliopistot vaihtelevat paljon ohjelmittain: sopimuksia tehdään sekä oppiaine- tai laitostasoisesti että yliopistotasoisesti. Oppiaine- ja laitoskohtaisissa sopimuksissa vaihtopaikat ovat avoinna tiettyjen alojen opiskelijoille, kun taas yliopistotasoisissa sopimuksissa samoihin kohteisiin voi hakea useilta aloilta.

Joillakin aloilla vaihtokohteiden määrä voi olla rajoitetumpi: olethan siis joustava vaihtokohteita pohtiessasi! Esimerkiksi Erasmus+ -ohjelmassa vaihtokohteet ovat oppiaine/laitoskohtaisia. Luethan Erasmus+ -ohjelman omalta sivulta lisää mahdollisista poikkeuksista laitoskohtaisuuteen.

Eri yliopistoissa on vaihto-opiskelijoille tarjolla opetusta rajatummin, kuin oppilaitoksen omille tutkinto-opiskelijoille. Tämä on hyvä ottaa huomioon vaihtoa suunnitellessa: kohdeyliopisto voi itsenäisesti määritellä, mitkä kurssit/alat ovat avoinna vaihto-opiskelijoille.

Myös opetuskieleen on syytä kiinnittää huomiota: englanninkielistä opetusta on tarjolla enenevissä määrin ympäri maailmaa, mutta se ei takaa, että kaikissa yliopistoissa on tarjolla opetusta juuri englanniksi. Tarkista kohdeyliopiston opetuskieli ja mahdolliset kielitaitovaatimukset hakua suunnitellessasi.

Kohteiden valinta eri vaihto-ohjelmissa

Eri vaihto-ohjelmissa on kohteita eri puolilla maailmaa. Näiden ohjelmien puitteissa opiskelija voi lähteä esimerkiksi lukukauden tai lukuvuoden mittaiseen vaihtoon. Tutustu eri ohjelmiin otsikon Pitkät vaihdot alta. Mikäli olet kiinnostunut lyhyemmistä vaihtomahdollisuuksista (max. 1kk), tutustuthan näihin vaihtoehtoihin otsikon Lyhyet vaihdot alta.

Tässä tiivistettynä, mihin minkäkin ohjelman kautta voi olla mahdollista lähteä vaihtoon:

  • Erasmus+: Eurooppa
  • YUFE Allianssi: Eurooppa
  • Nordplus-ohjelma ja Nordlys-verkosto: Pohjoismaat ja Baltia
  • ISEP-ohjelma: Yhdysvallat, Aasia
  • Kahdenvälinen vaihto: Aasia, Afrikka, Australia, Latinalainen Amerikka, Pohjois-Amerikka
  • north2north: Pohjoismaat ja Pohjois-Amerikka

Erasmus+

Erasmus+ -ohjelman kohteet ovat oppiainekohtaisia. Oma kohde tulisi ensisijaisesti valita oman pääaineen/laitoksen kohdelistalta. Tällöin vaihdon aikana tulisi tehdä myös oman alan opintoja kohdeyliopiston tarjonta huomioiden – ei siis pääsääntöisesti ole mahdollista lähteä vaihtoon oman alan kohteeseen ja opiskella jonkin muun alan opintoja.

Opiskelija voi myös hakea vaihtoon sivuaineen kautta. Tällöin opiskelija valitsee kohteen sivuaineen kohdelistalta, ja vaihdon aikana tehdään ko. sivuaineen opintoja. Pääsääntöisesti ei ole mahdollista valita kohdetta sivuaineen listalta ja tehdä pääaineen opintoja. Mikäli opiskelija hakee sivuaineen kautta vaihtopaikkaa, sivuaineen täytyy olla:

  • Aloitettu UEF:lla ennen vaihtoa (=rekisterissä suorituksia ko. aineesta ennen vaihdon alkua)
  • Hyväksytyssä HOPSissa

Sivuaineen kautta vaihtoon haettaessa opiskelija on toissijainen hakija kyseiseen kohteeseen – alan pääaineopiskelija on aina ensisijainen kohteen paikkoihin valittava.

Erasmus+ -ohjelmassa tutkintotasolla on merkitystä vaihtopaikan valinnassa: osa kohteista on tarjolla kaikkien tutkintotasojen opiskelijoille, osa taas esim. vain kandi- tai maisteritason opiskelijoille. Kunkin kohteen tutkintotason paikat näkyvät tiedekunnittain ja oppiaineittain jaetuissa kohdelistoissa numeroin 1-3; 1=kanditaso, 2=maisteritaso, 3=jatko-opiskelijat eli tohtoriopiskelijat.

YUFE Allianssi

YUFE Allianssin vaihtokohteet ovat avoinna kaikkien alojen ja kaikkien tutkintotasojen opiskelijoille. YUFEn puitteissa on mahdollista tehdä vaihto kahdella tapaa:

  • YUFE Student Journey-vaihto: opiskelija valitsee kurssit kohdeyliopiston valikoimasta (edellyttää YUFE Student Journey -oikeutta)
  • YUFE Minor -vaihto: opiskelija suorittaa vaihdon aikana kokonaisen sivuaineen, nk. YUFE Minorin (ei edellytä Student Journey -oikeutta)

Koska kyseessä on oppiaineesta riippumaton ohjelma, kaikissa kohteissa ei välttämättä ole tarjolla opintoja samoilla aloilla kuin UEF:lla. Lisätietoja YUFE Allianssista ja sen tarjonnasta UEF-opiskelijoille löytyy Allianssin Kamu-sivulta.

Nordplus-ohjelma ja Nordlys-verkosto

Nordplus-ohjelmassa on mukana oppiainekohtaisia verkostoja ja Nordlys-verkosto. Ohjelma on avoinna perustutkinto-opiskelijoille (kandi- ja maisteriopiskelijat). Lisätietoja oppiainekohtaisista ja Nordlys-verkostoista on saatavilla Kamussa Nordplusin omalla sivulla.

Nordplus -oppiainekohtaiset verkostot

Oppiainekohtaiset verkostot ovat avoinna verkostoalojen pääaineopiskelijoille. Verkostojen kautta on mahdollista tehdä oman alan opintoja Pohjoismaissa ja Baltiassa kunkin verkoston jäsenyliopistoissa.

Nordlys-verkosto

Nordlys-verkosto on avoinna kaikkien alojen opiskelijoille, etenkin niille, joiden alalla ei ole omaa oppiainekohtaista Nordplus-verkostoa. Nordlys-verkoston jäsenyliopistoissa on mahdollista opiskella monia aloja yliopistokohtaiset rajoitukset huomioiden.

ISEP-ohjelma

ISEP-ohjelma on avoinna kaikkien alojen perustutkinto-opiskelijoille. Ohjelmassa on mukana paljon yliopistoja etenkin Yhdysvalloissa. Euroopassa sijaitsevista kohteista kiinnostuneille opiskelijoille suositellaan ensisijaisesti Erasmus+ ja muiden Euroopan vaihto-ohjelmien tarjontaan tutustumista.

ISEP-ohjelman kautta opiskelija ei hae yhteen tiettyyn yliopistoon, vaan samalla hakemuksella haetaan 5-10 kohteeseen. Lopullisen vaihtokohteen määrittää ISEP-ohjelma opiskelijan hakemuksen perusteella. Ohjelmaan on mahdollista hakea vain yhden lukukauden kestoiseen vaihtoon.

Huom! Moni ISEP-ohjelman kohdeyliopisto edellyttää virallista kielitaitotodistusta hakemuksen liitteeksi (TOEFL iBT tai IELTS Academic).

Kahdenvälinen vaihto

Kahdenvälinen vaihto toteutetaan Itä-Suomen yliopiston ja ulkomaisten yliopistojen välisten kahdenvälisten sopimusten puitteissa. Kahdenväliset vaihdot ovat avoinna enimmäkseen kaikkien alojen opiskelijoille, jotkin kohteet voivat olla oppiainekohtaisia. Suurin osa kohteista on vain perustutkinto-opiskelijoille: jatko-opiskelijoille on rajallinen lista mahdollisia paikkoja.

Kaikki kahdenväliset kohteet eivät ole joka vuosi haettavissa. Kunkin hakukierroksen kohteet ilmoitetaan erikseen ennen hakukierroksia julkaistavissa hakuilmoituksissa.

Kahdenvälisissä paikoissa huomioon kannattaa ottaa yliopiston opintotarjonta: useilla kahdenvälisillä yliopistoilla Aasiassa (etenkin Japanissa) on oma, rajattu vaihto-ohjelmansa, jonka kurssitarjonnasta vaihto-opiskelijat tekevät opintoja. Kaikki yliopiston tutkinto-opiskelijoilleen tarjoamat oppiaineet eivät siis automaattisesti ole tarjolla vaihto-opiskelijoille.

North2north-ohjelma

North2north on UArctic-verkoston vaihto-ohjelma. North2north-vaihdoissa teemana on pohjoisuus ja arktisuus eri näkökulmista, mm. pohjoisten alueiden luonto, yhteiskunnat ja alkuperäiskansat. Vaihdossa tehtävien opintojen tulisi jollain tapaa liittyä pohjoisuuteen tai arktisuuteen.

North2north-ohjelman vaihtoihin voivat hakea perustutkinto- ja jatko-opiskelijat. Ohjelman kaikki kohteet eivät ole joka vuosi haettavissa – kunkin hakukierroksen kohteet ilmoitetaan erikseen ennen hakukierroksia julkaistavissa hakuilmoituksissa.

Opinnot vaihdon aikana

Vaihtojakson aikana opiskelija suorittaa kohdeyliopiston tarjoamia kursseja. Vaihdon jälkeen opinnot hyväksiluetaan opiskelijan tutkintoon Itä-Suomen yliopistossa kohdeyliopiston opintosuoritusotteen perusteella.

Vaihto-opiskelijan kurssitarjotin

Monella ulkomaisella yliopistolla on oma kurssitarjottimensa vaihto-opiskelijoille. Tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että vaihto-opiskelijan ei ole aina mahdollista valita kursseja vapaasti kaikista yliopiston tarjoamista kursseista. Lisäksi kohdeyliopistot voivat rajata tiettyjä aloja vaihto-opiskelun ulkopuolelle. Rajaukset ja kurssitarjottimet ovat lähtökohtaisesti yliopistokohtaisia, ja usein tieto löytyy kohdeyliopiston omilta verkkosivuilta.

Tutustuthan huolellisesti sinua kiinnostavan kohdeyliopiston verkkosivuihin – kannattaa pyrkiä etsimään tietoa, joka koskee nimenomaan kansainvälisiä ja vaihto-opiskelijoita, ei tutkinto-opiskelijoita. Vaihto-opiskelijana et ole kohdeyliopiston tutkinto-opiskelija, eli samat kurssit eivät aina ole tarjolla vaihtareille ja tutkinto-opiskelijoille.

Kurssien valinnasta

Vaihdon aikana suoritettavat kurssit valitaan kohdeyliopiston kurssitarjonnasta vaihto-opiskelijoille. Kurssivalikoimaan voivat vaikuttaa esimerkiksi seuraavat asiat:

  • Kohdeyliopiston vaihto-ohjelma: onko yliopistolla vaihto-opiskelijoille oma, rajattu kurssivalikoima, vai alakohtaista opintotarjontaa?
  • Alakohtaisissa vaihtokohteissa sopimusala: Erasmus+ -kohteissa opintoja voi valita pääasiassa siltä alalta, jonka sopimus kohteeseen on. Pääaineen kohteeseen lähdettäessä vaihdossa tulisi tehdä pääaineen opintoja, sivuaineen kautta lähdettäessä sivuaineen opintoja. Ei siis pääsääntöisesti ole mahdollista lähteä sivuaineen vaihtokohteeseen ja tehdä oman pääaineen opintoja tai päinvastoin.
  • Opetuskieli: millä kielellä kohdeyliopisto tarjoaa opetusta? Onko englanninkielinen valikoima rajatumpi, eli onko vaihto-opiskelijan oltava kurssivalinnoissaan joustavampi? Opetuskielen selvittäminen on opiskelijan vastuulla – pyrithän siis huomioimaan tämän tutkiessasi vaihtoyliopistojen verkkosivuja.

Keskustele sinulle mahdollisista kurssivalinnoista ja opintojen hyväksilukemisesta laitoksesi/osastosi kv-yhteyshenkilön kanssa.

Opintopisteet ulkomailla

Kohdeyliopiston kursseja tulisi suorittaa vaihdon aikana noin 20–30 opintopisteen verran per lukukausi. Euroopassa käytetään yleisesti ECTS-järjestelmää, eli opintopiste esimerkiksi Italiassa on suoraan verrannollinen suomalaisen opintopisteen kanssa. Euroopan ulkopuolella taas opintopisteen määritelmä voi vaihdella, eli kohdemaasta riippuen sikäläinen opintopiste voi vastata useampaa UEF:n opintopistettä.

Kohdeyliopistoilla on usein oma suosituksensa vaihto-opiskelijoille opintopiste- tai kurssimäärästä (min/max), joka vastaa jotakuinkin tuota 20–30 opintopistettä työmäärällisesti. Suosittelemme opiskelijoita ensisijaisesti seuraamaan kohdeyliopiston mahdollista ohjeistusta kurssi- ja opintopistemäärien kanssa.

Vaihdon aikana mahdollisesti etänä suoritettuja opintoja Itä-Suomen yliopistolla (verkko- ym. etäkurssit) ei sisällytetä mukaan vaihtojakson opintopistemäärään – vaihdon aikana opiskelijan tulisi ensisijaisesti tehdä nimenomaan kohdeyliopiston tarjoamia kursseja.

Vaihdonajan opintosuunnitelma eli Learning Agreement

Kaikkien vaihtoon lähtevien opiskelijoiden tulee tehdä vaihtoajan opintosuunnitelma ennen vaihtoon lähtöä tai viimeistään vaihdon alussa. Learning Agreement on suunnitelma vaihdossa suoritettavista opinnoista ja niiden hyväksilukemisesta tutkintoosi. Erasmus+ -rahoitteisissa vaihdoissa opiskelija tekee sähköisen opintosuunnitelman, ja muissa ohjelmissa (mm. kahdenvälinen vaihto, ISEP-vaihto) opiskelija täyttää UEF:n oman LA-lomakkeen.

Huom! Learning Agreement tehdään pääasiassa vasta sen jälkeen, kun sinut on hyväksytty Itä-Suomen yliopiston vaihto-opiskelijaksi ensimmäisen vaiheen haussa.

Learning Agreement-lomakkeet voivat olla vaihto-ohjelmakohtaisia. Seuraa sinulle lähetettäviä ohjeita.

Opiskelija on lähtökohtaisesti vastuussa siitä, että opintosuunnitelmaan kirjatut tiedot pitävät paikkansa. Erasmus+ -ohjelman sähköisissä opintosuunnitelmissa opiskelija kirjaa dokumenttiin myös suunnitelman opintojen hyväksiluvuista. Vaihto-ohjelmasta riippumatta LA:ta tehdessä on tärkeää olla yhteydessä laitoksesi/osastosi kansainvälisten asioiden yhteyshenkilöön ja käydä lomake hänen kanssaan läpi ennen allekirjoituksia.

Lähtökohtaisesti vaihto-opinnot voidaan hyväksilukea tutkintoon kahdella tavalla, joko sisällytyksenä tai korvaavuutena. Mikäli aiot hakea suoria korvaavuuksia vaihdonajan opinnoistasi, keskustele asiasta korvattavan kurssin opettajan kanssa ennakkoon. Korvaavuudesta päättää aina opintojakson vastuuopettaja.

LA:n allekirjoittaa kolme osapuolta: opiskelija itse, opiskelijan laitoksen/osaston kv-yhteyshenkilö, sekä kohdeyliopiston vastuuhenkilö. Kansainväliset liikkuvuuspalvelut eivät allekirjoita opintosuunnitelmia.

Kaikki vaihtoon lähtevät opiskelijat saavat sähköpostitse ohjeistuksen Learning Agreementin täyttämiseen ja palauttamiseen. Tutustuthan saamiisi ohjeisiin huolellisesti!

Tiivistettynä:

  1. Valitse kohdeyliopiston sivuilta haluamasi kurssit ja täytä vaihtokoordinaattorilta saamasi Learning Agreement -lomake.
  2. Pyydä LA-lomakkeeseen laitoksesi/osastosi kv-yhteyshenkilön hyväksyntä eli allekirjoitus.
  3. Muista allekirjoittaa LA myös itse!
  4. Viimeistään vaihdon alussa pyydä lomakkeeseen kohdeyliopiston yhteyshenkilön hyväksyntä eli allekirjoitus.
  5. Skannaa/kuvaa (hyvälaatuisesti) lomake ja lataa se omalle hakemuksellesi SoleMOVEssa. HUOM! Erasmus+ -rahoitteisissa vaihdoissa (Erasmus+, YUFE, Nordplus, Nordlys) opiskelija tekee LA:n suoraan SoleMOVEssa, eikä sitä tarvitse palauttaa erikseen.

Tarvitsemasi lomakkeet lähetetään sinulle sähköpostitse. Tarvittaessa löydät LA-lomakkeet myös Kamun sivulta kansainvälisen opiskelun lomakkeet ja raportointi.

Erasmus+: Digital Learning Agreement (DLA)

Erasmus+ -opiskelujaksolla ja Erasmus+ -rahoituksella toteutettavissa Nordlys- ja Nordplus -opiskelijavaihdoissa opiskelijan tulee tehdä digitaalinen opintosuunnitelma eli Digital Learning Agreement. Vaihtokoordinaattori lähettää sinulle ohjeistuksen digitaalisen Learning Agreementin tekemiseen. Digitaalista opintosuunnitelmaa kutsutaan usein myös Online Learning Agreementiksi (OLA).

Vaihto-opiskelun rahoitus

Yleistä vaihdon kustannuksista

Itä-Suomen yliopiston vaihto-ohjelman tai kahdenvälisen sopimuksen kautta vaihtoon lähtevän opiskelijan ei tarvitse maksaa kohdeyliopiston lukukausimaksuja. Sen sijaan muihin maksuihin tulee varautua (oppimateriaalikustannukset, jäsenmaksut, muut mahdolliset kohdeyliopiston asettamat hallinnolliset maksut jne.).

Useimmissa vaihto-ohjelmissa sekä suurimmassa osassa kahdenvälisiä vaihtopaikkoja opiskelija huolehtii itse vaihtoajan asumis- ja elinkustannuksista vaihtokohteessa. Opiskelija myös huolehtii itse matkajärjestelyistä ja -kustannuksista sekä riittävästä vakuutusturvasta.

ISEP-ohjelmassa opiskelija maksaa Itä-Suomen yliopistolle vaihtomaksun, joka kattaa asumis- ja ruokailukustannukset kohdeyliopistossa vaihdon aikana. Vaihtomaksu ei siis ole lukukausimaksu tai hallinnollinen maksu, vaan sillä maksetaan osa vaihtoajan kustannuksista etukäteen. Tämä saattaa myös olla edullisempaa kuin kohdemaan elinkustannusten maksaminen vaihtokohteessa. Vaihtomaksulla katetaan vastaavasti saman ohjelman kautta Itä-Suomen yliopistoon tulevien opiskelijoiden asumis- ja elinkustannuksia.

Opiskelijan tulee hankkia rahoitus vaihtoajalle kotimaasta jo ennen lähtöä, sillä kohdemaassa rahoituksen järjestäminen voi olla hankalaa tai mahdotonta. Lisäksi jotkin maat haluavat jo etukäteen varmistaa opiskelijan toimeentulon esimerkiksi opiskelijaviisumin myöntämisen yhteydessä. Riittävän varallisuuden todistamisessa voi hyödyntää esimerkiksi UEFin apurahatodistusta (Certificate), englanninkielistä todistusta Kelan opintotuesta, ja omaa/vanhemman/läheisen pankkitiliotetta.

Opintotuki

Opintotukea voidaan myöntää opiskeluun ulkomailla, jos opinnot vastaavat tuettavia opintoja Suomessa tai sisältyvät Suomessa suoritettavaan tutkintoon.

Vaihtoon lähtevä opiskelija saa normaalin opintorahan. Asumislisä on yleensä vakiomääräinen; joissakin alhaisen vuokratason maissa asumislisä on pienempi. Opintolainaa on mahdollista saada vaihto-opintoihin korotettuna.

Opintotuen myöntämisen yleisenä ehtona on opintojen edistyminen (keskimäärin vähintään 5 opintopistettä / tukikuukausi). Opiskelijan tulee huolehtia, että vaihto-opiskelun jälkeen ulkomailla suoritetut opinnot kirjataan rekisteriin oikealle lukuvuodelle. Opinnot tulee kirjata sille lukuvuodelle, jonka aikana ne tosiasiallisesti on suoritettu. Vaihto-opiskelun tulee mahtua enimmäistukiaikaan, eikä enimmäistukiaikaa voida pidentää vaihto-opiskelun vuoksi.

Opintotukea ulkomailla suoritettaviin opintoihin haetaan olosuhdemuutosilmoituksella (OTm), jossa ilmoitetaan, mitä tukia vaihtoajalle haetaan. Ilmoituksen voi tehdä Kelan sähköisessä asiointipalvelussa. Lisätietoja löytyy Kelan sivuilta (uusi välilehti).

Apuraha

Apuraha myönnetään kaikille UEFin vaihto-ohjelman tai kahdenvälisen sopimuksen kautta vaihtoon valituille opiskelijoille. Apurahojen tarkoituksena on tukea vaihto-opiskelusta aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia (esim. matkakulut). Apurahan ei ole tarkoitus kattaa normaaleja elinkustannuksia kohdemaassa. UEF:lla ei ole täysin tuettuja (fully funded) vaihto-ohjelmia.

Jotta opiskelija voi saada apurahan tililleen, hänen tulee toimittaa maksatusta varten apurahan vastaanottamislomake/apurahasopimus, kopio kohdeyliopiston lähettämästä hyväksymisilmoituksesta sekä mahdolliset lisätukihakemukset Kansainvälisiin liikkuvuuspalveluihin. Apuraha voidaan maksaa vasta, kun opiskelija on hyväksytty kohdeyliopistoon ja aikaisintaan kuukautta ennen vaihdon alkamiskuukautta. Apurahalomakkeen käsittelyyn on varattava n. 4 viikkoa. Loma-ajat voivat viivästyttää maksatusta.

Apurahojen suuruus vaihtelee vuosittain, vaihtokohteittain ja -ohjelmittain. Lukuvuoden 2024-2025 apurahat vaihto-ohjelmittain:

  • Erasmus+-vaihdot: 490-540 € / kk
  • Nordplus/Nordlys-vaihdot: 540 € / kk
  • YUFE-vaihdot (Erasmus+ -rahoitus): 490-540 € / kk
  • Kahdenvälinen vaihdot: 1200-1800 € / lukukausi, 1700-2300 € / lukuvuosi
  • ISEP-vaihdot: 1200-1800 € / lukukausi
  • north2north-vaihdot: 1500 € / lukukausi (Pohjoismaat), 2000 € / lukukausi (Pohjois-Amerikka)

Katso lisätiedot ohjelmakohtaisista apurahoista vaihto-ohjelmien omilta sivuilta.

Apurahojen maksatus

UEF:n apurahojen maksatuspäivät ovat joka kuukauden 15. ja viimeinen päivä. Mikäli maksatuspäivä osuu viikonlopulle tai arkipyhälle, maksatus tehdään edellisenä arkipäivänä. Pitkissä vaihdoissa apurahat maksetaan pääasiassa aikaisintaan noin kuukautta ennen vaihdon alkamista mikäli opiskelija on toimittanut tarvittavat dokumentit riittävän ajoissa. Lyhyissä vaihdoissa apurahojen maksatus tehdään pääasiassa vaihtoa edeltävänä maksatuspäivänä, kuitenkin aikaisintaan kuukautta ennen vaihdon alkamista, mikäli opiskelija on toimittanut tarvittavat dokumentit riittävän ajoissa. Apurahoja ei makseta takautuvasti vaihtojakson jälkeen – mikäli apurahadokumentteja ei ole toimitettu hyväksytysti ennen vaihtoa tai viimeistään vaihdon alussa (pitkien vaihtojen viivästystapauksissa), apurahaa ei makseta.

UEFin apurahan lisäksi kannattaa ottaa selvää yliopiston ja vaihto-ohjelmien ulkopuolisesta rahoituksesta. Apurahoja voi tiedustella erilaisilta järjestöiltä, säätiöiltä, rahastoilta, kaupungeilta, kunnilta, ystävyysseuroilta jne. Tietoa apurahoista saa mm. Suomen Ylioppilaskuntien Liiton SYL (uusi välilehti) ja Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan Tiede ja tutkimus -palvelun tietokannasta (uusi välilehti). Lisätietoa apurahoista on myös mm. Opetushallituksen (uusi välilehti) ja Fulbright Centerin (uusi välilehti).

Lisätuki liikkujille, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia

Opiskelijat, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia osallistua liikkuvuuteen ja jotka kuuluvat alla oleviin ryhmiin voivat saada varsinaisen vaihtoajan apurahan lisäksi lisätukea. Lisätukien suuruus vaihtelee vaihto-ohjelmittain. Oikeus lisätukeen osoitetaan opiskelijan ja korkeakoulun allekirjoittamalla vakuudella. Lisätietoja lisätuista saa Kansainvälisistä liikkuvuuspalveluista.

Sosiaaliset esteet:

  • Perheelliset (alaikäisiä lapsia huollettavanaan). Perheellisen lisätuen voi saada riippumatta siitä, lähtevätkö lapset mukaan vaihtoon vai eivät
  • Omaishoitajana toimivat (sopimus tehty omaishoidosta kunnan kanssa)

Vammat:

  • Opiskelijat, joilla on EU:n vammaiskortti, tai oikeus siihen
  • Vammaiset ja toimintarajoitteiset (vähintään keskivaikea toiminnanvajaus)

Terveysongelmat:

  • Vakavista ja/tai kroonisista terveysongelmista kärsivät (vähintään keskivaikea toiminnanvajaus)

Maahanmuuttajatausta:

  • Kansainvälistä suojelua saaneet opiskelijat (pakolaiset, turvapaikanhakijat, kansainvälistä tai toissijaista suojelua saaneet, tai opiskelijalla on pakolaisen matkustusasiakirja)

Esteettömyys-/osallisuustuki

Jos vaihtoon lähtijällä on jokin fyysiseen tai psyykkiseen terveydentilaan liittyvä erityistarve, joka aiheuttaa vaihtoajalle ylimääräisiä kustannuksia, hänen on mahdollista saada vaihtoajalleen varsinaisen apurahan lisäksi erillistä esteettömyys-/osallistuustukea. Tukea voidaan myöntää harkinnanvaraisesti, mikäli erityistarve aiheuttaa ulkomailla ylimääräisiä kustannuksia, esim. esteetön asuminen, liikkuminen tai oppimisen erityisjärjestelyt, kuten oppimateriaalit. Mahdollisista erityisjärjestelyistä sovitaan erikseen. Tukea on haettava hyvissä ajoin ennen vaihdon alkamista. Esteettömyys-/osallisuustukea voi hakea myös yllä olevan lisätuen lisäksi. Lisätietoja esteettömyystuesta saa Kansainvälisistä liikkuvuuspalveluista.

Matkatuki ja vihreän matkustamisen tuki (Erasmus+)

Erasmus+ -rahoitteisissa liikkuvuuksissa opiskelija on oikeutettu matkatukeen ja kahteen apurahalliseen matkapäivään. Erasmus+ -ohjelmassa voi hakea myös vihreän matkustamisen tukea, jos enin osa matkustetuista matkoista kohteeseen ja takaisin tai vähintään toinen suunta meno-paluumatkasta matkustetaan vähäpäästöisesti (linja-auto, juna, yhteiskyyti autolla). Huomattava on, että laiva/lautta ei ole vihreä matkustusväline. Vihreästi matkustettaessa opiskelija on oikeutettu korotettuun matkatukeen sekä enintään 6 apurahalliseen matkapäivään. Matkatuen ja korotetun matkatuen summat on esitetty alla olevassa taulukossa. Matkan etäisyys lasketaan linnuntietä mitattuna välillä UEF:n kotikampus – kohdeyliopisto.

Vaihto-opintojen hyväksilukeminen

Itä-Suomen yliopistossa opintopisteet määräytyvät yhteisen eurooppalaisen ECTS-järjestelmän (European Credit Transfer System) mukaan (=yksi Itä-Suomen yliopiston opintopiste vastaa yhtä ECTS-opintopistettä). Vuoden täysipainoinen opiskelu vastaa 60 opintopistettä eli noin 1600 tuntia työtä. Tämä arvioitu työmäärä sisältää luennot, harjoitukset, seminaarit, tentit sekä itsenäisen opiskelun. Kurssien arviointitapoja on kaksi: 1) hyväksytty/hylätty tai 2) numeroarviointi asteikolla 0−5 (5 korkein). Arvosanoille on omat vastineensa ECTS-arvosteluasteikolla.

ECTS-järjestelmä sekä Diploma Supplement (tutkintotodistuksen englanninkielinen liite) ovat käytössä kaikissa tiedekunnissa.

Opinnot ja harjoittelujaksot, jotka opiskelijat ovat suorittaneet hyväksytysti ulkomailla opintosuunnitelman mukaisesti, hyväksiluetaan kuuluviksi heidän tutkintoihinsa Itä-Suomen yliopistossa. Jokaisen opiskelijan tulee tehdä vaihtojakson opintosuunnitelma (Learning Agreement) etukäteen.

Vaihdon jälkeen opiskelija ottaa yhteyttä laitokseensa/osastoonsa ja pyytää ulkomailla suoritettuja opintoja hyväksiluettavaksi tutkintoonsa opintorekisteriotteen ja (hyväksytyn) opintosuunnitelman perusteella. Lisätietoja hyväksilukemisesta ja osaamisen tunnustamisesta löytyy Kamusta.

Huom! Kansainväliset liikkuvuuspalvelut ei käsittele vaihto-opintojen hyväksilukuun liittyviä asioita. Olethan siis yhteydessä ehdottomasti oman oppiaineesi laitokseen/osastoon asiasta vaihdon jälkeen.

Oppiaineesta ja opintojen vaiheesta riippuen opintoja hyväksiluetaan eri tavoin. Hyväksilukemiseen kuuluvat sekä suorat korvaavuudet että sisällyttäminen vapaavalintaisiin opintoihin, sivuaineeksi, täydentäviksi kursseiksi jne.

Arvosanat ja opintopisteet ulkomailla suoritetuissa opinnoissa

Ulkomailla suoritettujen kurssien arvosanat kirjataan hyväksiluvuissa usein HYV/HYL -arvosanoiksi, sillä eri maiden ja yliopistojen arviointiasteikoissa on paljon eroja.

Eurooppalaisissa yliopistoissa käytetään opintopisteenä yleisesti ECTS-järjestelmää, eli yksi opintopiste esim. Espanjassa vastaa yhtä opintopistettä UEF:lla. Euroopan ulkopuolella käytetään erilaisia opintopisteen määritelmiä, joten opintopisteiden muuntaminen ECTS-pisteiksi on huomioitava viimeistään opintojen hyväksiluvussa. Suositellaan, että opintopisteet muunnetaan jo Learning Agreementia tehdessä prosessin edistämiseksi. Laitoksen/osaston kv-yhteyshenkilö voi neuvoa pisteiden muuntamisessa.

Kansainvälistymisen opintokokonaisuus (25-30 op)

Yhtenä hyväksilukemisen mahdollisuutena on Kansainvälistymisen opintokokonaisuus, laajuudeltaan 25–35 op. Kansainvälistymisen opintokokonaisuus on kaikille opiskelijoille vapaasti valittava sivuaine. Opintokokonaisuuteen voi kiinnittää opintoja, jotka liittyvät seuraaviin neljään moduuliin: kotikansainvälistyminen, kansainvälinen harjoittelu, opinnot ulkomailla sekä kulttuurien moninaisuus ja kieliopinnot. Mikäli vaihdossa suoritetut opinnot eivät siis sovellu esim. pääaineen tai muiden sivuaineiden kokonaisuuksiin, opinnoista voi koostaa tämän opintokokonaisuuden.