Opiskelijaruokailu
Sähköposti
Viva Engage
Peppi
eLearn Moodle
DigiCampus
Lukari
Kirjasto
MOT-sanakirjat
Sykettä.fi
ISYY
UEF Connect
uef.fi
UEF-verkkokauppa
Peppi UEF
uef.fi
UEF Intra
Ajankohtaista
Uudelle opiskelijalle
Tohtorikoulutus
Opintoyhteisöt
Opiskelijoiden tukikanavat
Sivuaineet ja muut opinnot
Opinto-oppaat
Vaihto-opiskelu ja kansainvälistyminen
Osaamisen tunnustaminen
Opintoneuvonta
Lukuvuoden ajankohtia
Kampukset, tiedekunnat
Yliopistosanastoa
Sulje

Tarkenna hakuasi

Target Groups: Perustutkinto-opiskelija

Tekoäly opinnäytetyössä – miksi ja miten raportoin?

Generatiivinen tekoäly on muuttanut tapaa, jolla esimerkiksi tekstiä, koodia tai kuvia tuotetaan ja muokataan. Yliopistossa tekoälyn käyttö on sallittua myös opinnäytetyössä, mutta edellyttää avoimuutta ja vastuullisuutta: kun käytät tekoälyä opinnäytetyössäsi, kerro siitä. Raportointi on osa hyvää tieteellistä käytäntöä, samalla tavalla kuin kerrot käyttämistäsi lähteistä ja menetelmistä. Avoimuus auttaa muita arvioimaan työsi luotettavuutta. Ohjeita voidaan haluttaessa soveltaa myös muihin kirjallisiin töihin.

Keskeiset periaatteet

  • Vastaat itse opinnäytteesi sisällöstä ja oikeellisuudesta
  • Raportoi tekoälyn käyttö avoimesti
  • Tiivistelmässä tekoälyä ei saa käyttää lainkaan

Miksi raportointi on tärkeää?

  • Läpinäkyvyys: Lukija ymmärtää, miten työ on syntynyt.
  • Vastuu: Sinä vastaat sisällöstä, ei tekoäly.
  • Oppiminen: Raportointi auttaa sinua itseäsi hahmottamaan, mitä olet oppinut ja tehnyt itse.
  • Yhdenvertaisuus: Kaikki opiskelijat toimivat samojen sääntöjen mukaan.

Keskeiset rajoitukset

Tekoälyn käyttö on sallittua monissa tilanteissa, mutta kaksi rajoitusta on ehdottomia:

  1. Tiivistelmässä tekoälyä ei saa käyttää lainkaan
    Tiivistelmä osoittaa oman ajattelusi ja kielitaitosi ja se on usein kypsyysnäytteesi. Myös tiivistelmän kieliasun tarkistus ja kääntäminen ovat kiellettyjä.
  2. Koko opinnäytettä ei saa teettää tekoälyllä
    Opinnäyte on sinun työsi. Tekoäly voi avustaa, mutta ei korvata omaa ajatteluasi, analyysiasi ja kirjoittamistasi.

Raportointiohje

Raportointiohje on yksinkertainen: kerro mitä työkalua käytit, mihin ja milloin. Yksityiskohtaiset ohjeet, mallilauseet ja esimerkit löydät koulutuksesta vastaavan rehtorin virallisesta päätöksestä: Tekoälyn käytön kuvaaminen opinnäytetyössä

Päätöksestä löydät:

  • Milloin tekoälyn käyttö vaatii raportoinnin ja milloin ei
  • Mihin kohtaan opinnäytettä kuvaus sijoitetaan
  • Valmiita mallilauseita, joita voit käyttää sellaisenaan tai muokata
  • Esimerkkejä eri tilanteisiin

Epävarma?

Jos et ole varma, raportoi käyttö. Jos käytät tekoälyn ehdottamaa tai muuttamaa sisältöä, sen uusiksi kirjoittamaa tekstiä tai hiomaa tyyliä (et vain kirjoitusvirheiden korjausta), käyttö tulee raportoida. Jos jokin jää epäselväksi, kysy ohjaajaltasi.

Muistilista opiskelijalle

Pidä kirjaa tekoälyn käytöstä koko opinnäytetyöprosessin ajan. Raportoi:

  • Työkalun nimi (esim. Microsoft 365 Copilot chat)
  • Käyttöaika: päivämäärä (yksittäinen käyttö) tai aikaväli (jatkuva käyttö, esim. ”syksy 2025”)
  • Käyttötarkoitus (esim. ideointi, rakenne, kieliasu)
  • Miten varmistit oikeellisuuden (lähdekritiikki, ohjaajan konsultointi)
  • Oma osuutesi vs. tekoälyn osuus (mitä muokkasit, mitä loit itse)

Muista myös

  • Tekoäly on työkalu, ei tekijä – sinä vastaat työstäsi.
  • Harjoita lähdekritiikkiä ja varmista tiedon oikeellisuus.
  • Älä syötä tekoälyyn salassa pidettävää aineistoa tai henkilötietoja.
  • Ole mahdollisimman selkeä ja läpinäkyvä käytön kuvauksessa.

Ohjaajalle

Ohjaajana voit tukea opiskelijaa tekoälyn vastuullisessa käytössä seuraavasti:

  • Keskustele tekoälyn käytöstä jo prosessin alussa – mikä on sallittua ja miten käyttö raportoidaan.
  • Sovi selkeästi, missä rajoissa tekoälyä voi käyttää analyysissa (ks. UEFin tekoälypolitiikka).
  • Ohjaa opiskelijaa kriittiseen arviointiin – tekoälyn ehdotukset eivät korvaa omaa ajattelua.
  • Muistuta tiivistelmäkiellosta – tiivistelmässä ei saa käyttää tekoälyä missään muodossa.
  • Tarkista raportoinnin riittävyys ennen työn hyväksymistä.

Tutustu vielä koulutuksesta vastaavan vararehtorin päätökseen kokonaisuudessaan.

Opiskelukaverit-ryhmä Joensuun kampuksella

Kaipaatko opiskeluseuraa, kampuksella oloa ja opiskelun rytmittämistä sopivilla tauoilla? Opiskelukaverit-ryhmässä pääset opiskelemaan yhdessä muiden kanssa sekä kokeilemaan taukojen pitämistä Pomodoro-tekniikalla ajastettuna. Ryhmässä jokainen edistää itsenäisesti omia opintojaan valitsemallaan tavalla, kuten tekemällä erilaisia kirjoitustöitä tai lukemalla tenttiin.

Opiskelukaverit-ryhmään ovat tervetulleita kaikki Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella olevat opiskelijat. Ryhmän tapaamisiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen, voit vain saapua paikalle. Osallistuminen on maksutonta.

Ryhmän ohjaajina toimivat vuorotellen erityisopettaja Tiina Juurela, opintopsykologi Saara Kuusisto, kampuspappi Oona Leiviskä ja uraohjaaja Hanna Reinikainen. Kaikki ohjaajat osallistuvat kuitenkin ensimmäiseen ryhmän tapaamiseen.

Kevään 2026 tapaamisajat: 2.2., 9.2.,16.2., 23.2., 9.3., 16.3., 23.3., 30.3., 13.4., 20.4. ja 27.4. Ryhmä kokoontuu maanantaisin klo 16.00–17.00, ja halutessasi voit jäädä tilaan opiskelemaan klo 18.00 saakka.

Tila: Seminaarisali M110, Metria, Joensuun kampus.

Lisätietoja: Saara Kuusisto ([email protected])

Mistä saan tukea opiskeluun?

Omien opintojen neuvonta ja ohjaus

Digituki ja opiskelutilat

Oppimisen tuki

Tukea opinnoissa jaksamiseen ja hyvinvointiin

Tutkinto- ja opetuskieli Itä-Suomen yliopistossa

Päätös nro 49/2024
UEF dnro 6199/00.00.02/2024

5.11.2024

Vahvistan Itä-Suomen yliopiston tutkinto- ja opetuskielimääräykset tässä päätöksessä.

Yliopistolain (558/2009) 11 §:n mukaan Itä-Suomen yliopiston opetus- ja tutkintokieli on suomi. Yliopisto voi päättää lisäksi muun kielen käyttämisestä opetus- ja tutkintokielenä ja opintosuorituksissa.

Tässä määräyksessä määrätään yliopiston tutkinto- ja opetuskielestä sekä opintojakson suorituskielestä ja opinnäytetyön kielestä.

Määräys koskee perustutkintokoulutusta lukuun ottamatta kielten tutkinto-ohjelmia sekä kieli- ja viestintäopintoja. Englanninkielisessä tutkinto-ohjelmassa ohjelman tutkinto-, opetus- ja suorituskieli on englanti.

Ohje 1

Tiedekuntaneuvosto voi päättää lisäksi muun kuin suomen kielen käyttämisestä tutkintokielenä opetussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä huomioon ottaen suomenkielisen koulutusvastuun toteutumisen (koulutuksen johtosääntö 26 §).

Tutkintokieli on kieli, joilla tutkinto-ohjelma toteutetaan ja se ilmoitetaan tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa. Tutkinto-ohjelmalla voi olla yksi tai useampia tutkintokieliä. Tutkinto-ohjelman pakollisen osan opintojaksojen opetuskielen tulee olla enin osin sama kuin ohjelman tutkintokieli. Pakollisella osalla tarkoitetaan tutkintokohtaisesti pääaineen tai vastaavan perus-, aine- ja syventäviä opintoja tai näihin rinnastettavia kokonaisuuksia. Enin osa tarkoittaa yli 50 % opintopistemäärästä. Tämän osan opintojaksojen opetus on järjestettävä lähtökohtaisesti kokonaan tutkintokielellä. Tästä voidaan poiketa yksittäistapauksissa pedagogisesta syystä.

Esimerkki: Suurin osa Itä-Suomen yliopiston tutkinto-ohjelmista on tutkintokieleltään suomenkielisiä. Yliopistossa on myös englanninkielisiä tutkinto-ohjelmia.

Esimerkki: Suomenkielisessä tutkinto-ohjelmassa alempaa korkeakoulututkintoa suorittavan opinnoista voidaan järjestää englanniksi kaikki muut opinnot lukuun ottamatta perus- ja aineopintoja. Perus- ja aineopinnoista voidaan järjestää englanniksi enintään alle 50 %.

Esimerkki: Suomenkielisen tutkinto-ohjelman suomenkielisen osuuden opintojaksojen opetus järjestetään lähtökohtaisesti kokonaan suomeksi. Opiskelijalla on näissä tutkinto-ohjelmissa aina oikeus suomen kielellä järjestettävään opetukseen perus-, aine- ja syventävien opintojen enimmän osan osalta.

Ohje 2

Jokaisella opintojaksolla on opetuskieli. Opintojakson opetuskieli on se kieli, jolla enin osa opetuksesta järjestetään (koulutuksen johtosääntö 26 §). Opintojaksokuvauksessa tulee ilmoittaa, millä kielellä opetus annetaan (koulutuksen johtosääntö 19 §). Jos opetuskieli on muu kuin suomi, opintojaksokuvauksessa ilmoitetaan, millä kielellä opiskelija voi suorittaa tentin tai muun opintojaksoon liittyvän suorituksen (koulutuksen johtosääntö 19 §).
Opetuksessa voidaan käyttää yhtä tai useampaa kieltä.

Esimerkki: Opetuskieli vahvistetaan opetussuunnitelmassa.

Esimerkki: Kun opintojakson opetuskieli on opetussuunnitelman mukaan suomi, opetustapahtumia (esim. luento, seminaari) voidaan järjestää englanniksi enintään alle 50 % opiskelijan työmäärästä opintojaksolla.

Ohje 3

Opintojakson tehtävät sekä tenttikysymykset (tai niitä vastaavat) ja vastaukset annetaan opintojakson opetuskielellä, jolloin se on myös opintojakson suorituskieli. Opintojakson suorituskielellä tarkoitetaan kieltä, jolla opiskelija tekee opintojakson tehtävät (esimerkiksi oppimistehtävät, raportit, tentin, oppimispäiväkirjat tms.). Suomenkielisessä ohjelmassa opiskelijalla on oikeus käyttää sekä kirjallisissa että suullisissa suorituksissa suomen kieltä tai opetussuunnitelman mukaista muuta kieltä (koulutuksen johtosääntö 26 §).

Esimerkki: Suomenkielisessä ohjelmassa opiskelijalla on aina oikeus käyttää opintosuorituksissa (kuten oppimistehtävissä) suomen kieltä.

Ohje 4

Opintojaksojen oppimateriaali valitaan ensisijaisesti pedagogisen harkinnan pohjalta ottaen huomioon mahdollisuus hyödyntää uusinta tutkimustietoa. Opetus- ja suorituskielistä riippumatta aineistoa voidaan tarjota myös muilla yliopiston hyväksymillä kielillä. Oppimateriaalista ja sen kielistä päätetään opetussuunnitelmien vahvistamisen yhteydessä tai muussa yliopiston hyväksymässä opetuksen järjestämistä koskevassa prosessissa.

Esimerkki: Opetus- ja suorituskieli on tyypillisesti suomi tai englanti. Opetussuunnitelmassa voidaan vahvistaa myös esimerkiksi saksankielistä oppimateriaalia.

Ohje 5

Opetusta voidaan yliopiston harkinnan mukaan tarjota kieliversioina käyttäen hyväksi esimerkiksi tallenteita, tekstitystä tai tulkkausta.

Ohje 6

Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvä opinnäytetyö kirjoitetaan lähtökohtaisesti tutkinto-ohjelman tutkintokielellä tai opetussuunnitelmassa määrätyllä kielellä. Oikeudesta käyttää muuta kieltä opinnäytetyössä päättää laitoksen tai osaston koulutuksesta vastaava johtaja. (Koulutuksen johtosääntö 26 §.)

Akateeminen rehtori Tapio Määttä

Koulutuspalveluiden asiakaspalvelu

Koulutuspalveluiden asiakaspalvelu auttaa sinua yliopistoon ilmoittautumisessa, opiskeluoikeuksiin liittyvissä kysymyksissä, henkilötietojen muutoksissa ja yleisessä opintoneuvonnassa. Palvelupisteeltä saat myös opiskelutodistukset sekä opintosuoritusotteet.

Aukioloajat:

Puhelinpalvelu: 029 445 8900

  • ma–to klo 12–14

Asiakaspalvelupiste:

Poikkeusaukioloajat löydät tästä alta, jos poikkeuksia on:

Ennen yhteydenottoa, tarkista ensin löydätkö vastauksen kysymykseesi Kamusta tai KamuBotista!

Sähköposti: [email protected]

  • Jos viestisi sisältää luottamuksellisia liitteitä (kuten poissaolon syyn todentavan todistuksen), lähetä se mieluiten UEF sähköpostistasi sillä kaikki viestintä UEF sähköpostien välillä on salattua. Jos UEF käyttäjätunnuksesi ei ole toiminnassa ja haluat lähettää salattua sähköpostia, pyydä ohjeet asiakaspalvelusta.

Käyntiosoitteet:

  • Joensuu: Aurora-rakennus, sisäänkäynti A, 1 krs. (Yliopistokatu 2)
  • Kuopio: Canthia-rakennus, 2. krs. Oppari (Yliopistonrinne 3)

Postiosoitteet:

  • Joensuu: Itä-Suomen yliopisto, Koulutuspalvelut, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopio: Itä-Suomen yliopisto, Koulutuspalvelut, PL 1627, 70211 Kuopio

Tutkinto- ja opetuskieli

Yliopistolain (558/2009) 11 §:n mukaan Itä-Suomen yliopiston opetus- ja tutkintokieli on suomi. Yliopisto voi päättää lisäksi muun kielen käyttämisestä opetus- ja tutkintokielenä ja opintosuorituksissa.

Tässä määräyksessä määrätään yliopiston tutkinto- ja opetuskielestä sekä opintojakson suorituskielestä ja opinnäytetyön kielestä.

Määräys koskee perustutkintokoulutusta lukuun ottamatta kielten tutkinto-ohjelmia sekä kieli- ja viestintäopintoja. Englanninkielisessä tutkinto-ohjelmassa ohjelman tutkinto-, opetus- ja suorituskieli on englanti.

Ohje 1

Tiedekuntaneuvosto voi päättää lisäksi muun kuin suomen kielen käyttämisestä tutkintokielenä opetussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä huomioon ottaen suomenkielisen koulutusvastuun toteutumisen (koulutuksen johtosääntö 26 §).

Tutkintokieli on kieli, joilla tutkinto-ohjelma toteutetaan ja se ilmoitetaan tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa. Tutkinto-ohjelmalla voi olla yksi tai useampia tutkintokieliä. Tutkinto-ohjelman pakollisen osan opintojaksojen opetuskielen tulee olla enin osin sama kuin ohjelman tutkintokieli. Pakollisella osalla tarkoitetaan tutkintokohtaisesti pääaineen tai vastaavan perus-, aine- ja syventäviä opintoja tai näihin rinnastettavia kokonaisuuksia. Enin osa tarkoittaa yli 50 % opintopistemäärästä. Tämän osan opintojaksojen opetus on järjestettävä lähtökohtaisesti kokonaan tutkintokielellä. Tästä voidaan poiketa yksittäistapauksissa pedagogisesta syystä.

Esimerkki: Suurin osa Itä-Suomen yliopiston tutkinto-ohjelmista on tutkintokieleltään suomenkielisiä. Yliopistossa on myös englanninkielisiä tutkinto-ohjelmia.

Esimerkki: Suomenkielisessä tutkinto-ohjelmassa alempaa korkeakoulututkintoa suorittavan opinnoista voidaan järjestää englanniksi kaikki muut opinnot lukuun ottamatta perus- ja aineopintoja. Perus- ja aineopinnoista voidaan järjestää englanniksi enintään alle 50 %.

Esimerkki: Suomenkielisen tutkinto-ohjelman suomenkielisen osuuden opintojaksojen opetus järjestetään lähtökohtaisesti kokonaan suomeksi. Opiskelijalla on näissä tutkinto-ohjelmissa aina oikeus suomen kielellä järjestettävään opetukseen perus-, aine- ja syventävien opintojen enimmän osan osalta.

Ohje 2

Jokaisella opintojaksolla on opetuskieli. Opintojakson opetuskieli on se kieli, jolla enin osa opetuksesta järjestetään (koulutuksen johtosääntö 26 §). Opintojaksokuvauksessa tulee ilmoittaa, millä kielellä opetus annetaan (koulutuksen johtosääntö 19 §). Jos opetuskieli on muu kuin suomi, opintojaksokuvauksessa ilmoitetaan, millä kielellä opiskelija voi suorittaa tentin tai muun opintojaksoon liittyvän suorituksen (koulutuksen johtosääntö 19 §).

Opetuksessa voidaan käyttää yhtä tai useampaa kieltä.

Esimerkki: Opetuskieli vahvistetaan opetussuunnitelmassa.

Esimerkki: Kun opintojakson opetuskieli on opetussuunnitelman mukaan suomi, opetustapahtumia (esim. luento, seminaari) voidaan järjestää englanniksi enintään alle 50 % opiskelijan työmäärästä opintojaksolla.

Ohje 3

Opintojakson tehtävät sekä tenttikysymykset (tai niitä vastaavat) ja vastaukset annetaan opintojakson opetuskielellä, jolloin se on myös opintojakson suorituskieli. Opintojakson suorituskielellä tarkoitetaan kieltä, jolla opiskelija tekee opintojakson tehtävät (esimerkiksi oppimistehtävät, raportit, tentin, oppimispäiväkirjat tms.). Suomenkielisessä ohjelmassa opiskelijalla on oikeus käyttää sekä kirjallisissa että suullisissa suorituksissa suomen kieltä tai opetussuunnitelman mukaista muuta kieltä (koulutuksen johtosääntö 26 §).

Esimerkki: Suomenkielisessä ohjelmassa opiskelijalla on aina oikeus käyttää opintosuorituksissa (kuten oppimistehtävissä) suomen kieltä.

Ohje 4

Opintojaksojen oppimateriaali valitaan ensisijaisesti pedagogisen harkinnan pohjalta ottaen huomioon mahdollisuus hyödyntää uusinta tutkimustietoa. Opetus- ja suorituskielistä riippumatta aineistoa voidaan tarjota myös muilla yliopiston hyväksymillä kielillä. Oppimateriaalista ja sen kielistä päätetään opetussuunnitelmien vahvistamisen yhteydessä tai muussa yliopiston hyväksymässä opetuksen järjestämistä koskevassa prosessissa.

Esimerkki: Opetus- ja suorituskieli on tyypillisesti suomi tai englanti. Opetussuunnitelmassa voidaan vahvistaa myös esimerkiksi saksankielistä oppimateriaalia.

Ohje 5

Opetusta voidaan yliopiston harkinnan mukaan tarjota kieliversioina käyttäen hyväksi esimerkiksi tallenteita, tekstitystä tai tulkkausta.

Ohje 6

Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvä opinnäytetyö kirjoitetaan lähtökohtaisesti tutkinto-ohjelman tutkintokielellä tai opetussuunnitelmassa määrätyllä kielellä. Oikeudesta käyttää muuta kieltä opinnäytetyössä päättää laitoksen tai osaston koulutuksesta vastaava johtaja. (Koulutuksen johtosääntö 26 §.)

Akateemisen rehtorin päätös (pdf Intrassa, vaatii kirjautumisen)

Erillistodistus

Mikä on erillistodistus?

Erillistodistuksella tarkoitetaan todistusta, jonka tiedekunta tai Jatkuvan oppimisen keskus myöntää suoritetuista perus-, aine- tai syventävistä opinnoista tai muista mahdollisista opinnoista (esim. erikoistumiskoulutus ja täydennyskoulutus). Erillistodistus sisältää opintojen nimen, laajuuden, kokonaisuuden arvosanan ja suorituspäivän sekä tarvittaessa kelpoisuuslausekkeen. Erillistodistuksen allekirjoittaa tiedekunnan dekaani tai varadekaani tai Jatkuvan oppimisen keskuksen johtaja tai varajohtaja.

Milloin ei haeta erillistodistusta

Pääsääntöisesti tutkintoon kuuluvista opintokokonaisuuksista ei anneta erillistodistusta. Poikkeuksena ovat 60 tai 120 opintopisteen laajuiset opetettavan aineen opinnot, joista ei tule kelpoisuuslauseketta tutkintotodistukseen. Tutkinnon suorittamisen jälkeen suoritetuista opintokokonaisuuksista annetaan erillistodistus, jos kokonaisuus johtaa kelpoisuuteen tai se on muusta erityisestä syystä tiedekunnan harkinnan mukaan tarkoituksenmukaista.  Muissa tapauksissa opiskelija, jolla on voimassaoleva UEF-käyttäjätunnus, voi ladata sähköisesti varmennetun virallisen suoritusotteen Pepistä Atomi-lisäosasta. Tarvittaessa opiskelija voi pyytää paperille tulostetun opintosuoritusotteen Koulutuspalveluiden asiakaspalvelusta tai tilata sellaisen asiointipalvelusta.  

Täydennyskoulutukseen osallistuva opiskelija saa todistuksen automaattisesti, kun koulutuksen vaadittava sisältö on suoritettu hyväksytysti. Todistusta ei siis tarvitse erikseen tilata. Todistus on joko erillistodistus, jossa on suoritettu opintopisteitä tai osallistumistodistus, josta ei ole suoritettu opintopisteitä. Poikkeuksena on mm. lyhytkestoiset webinaarit, joista ei pääsääntöisesti kirjoiteta todistusta.

Sähköinen erillistodistus

Itä-Suomen yliopisto on siirtynyt sähköisiin erillistodistuksiin 1.5.2024. Ensimmäisessä vaiheessa sähköinen erillistodistus otetaan käyttöön avoimen yliopiston, täydennyskoulutuksen ja tiedekunnissa suoritettujen opintokokonaisuuksien sekä kelpoisuuden tuottavien opintokokonaisuuksien opinnoissa. Muissa tilanteissa voidaan antaa paperisia todistuksia.

Sähköinen erillistodistus annetaan sekä suomenkielisenä että englanninkielisenä.

Erillistodistuksen hakuprosessi

Ennen erillistodistuksen hakemista opiskelijan tulee varmistaa, että kaikki kokonaisuuteen kuuluvat opintojaksot on kirjattu Peppiin. Lisäksi opiskelijan tulee olla yhteydessä opetuksesta vastaavaan yksikköön ja pyytää kokonaisuuden koostamista ja arviointia. Opintokokonaisuuden arvosanaa ei voi korottaa erillistodistuksen antamisen jälkeen (koskee 1.8.2025 tai sen jälkeen kirjoitettuja todistuksia).

Avoimen yliopiston opiskelijat voivat pyytää koostamista ja arviointia lomakkeella. Kun kokonaisuus on arvioitu, opintosuoritusotteella näkyy koostettu kokonaisuus ja sen alla kaikki yksittäiset opintojaksot arvosanoineen. Opintosuoritusote on liitteenä erillistodistuksessa. 

Erillistodistusta haetaan sähköisellä lomakkeella asiointipalvelussa. Tiedekuntien ja avoimen yliopiston opiskelijoille on erilliset lomakkeet:

Tiedekunnan lomake (vaatii kirjautumisen UEF-tunnuksilla)

Avoimen yliopiston lomake (vaatii kirjautumisen UEF-tunnuksilla)

Jos erillistodistuksen hakeminen ei onnistu sähköisellä lomakkeella, ole yhteydessä omaan koulutukseesi.

Opiskelija saa sähköpostitse tiedon, kun sähköinen todistus on valmis. Tämän jälkeen todistuksen voi ladata ja tallentaa itselleen useaan tietoturvalliseen paikkaan. Kamusta löytyy sähköisesti allekirjoitetun todistuksen varmenteen tarkistus.

Hakulomakkeella kysytään lupa sähköiseen asiointiin.  
– Jos annat luvan, niin saat sähköpostiisi tiedon todistuksen valmistumisesta ja todistuksen latausohjeen. 
– Jos et anna lupaa sähköiseen asiointiin, saat sähköisen erillistodistuksen lisäksi paperisen kopion antamaasi osoitteeseen.

Erillistodistuksen toimitusaika on noin kolme – neljä viikkoa. Kesä- ja joululomien aikana erillistodistuksen toimitusaika on pidempi.  

Täydennyskoulutukseen osallistuva opiskelija saa todistuksen suoritetusta opinnosta, kun koulutuksen vaadittava sisältö on suoritettu hyväksytysti. Todistusta ei tarvitse erikseen tilata. Todistus on erillistodistus, osallistumistodistus tai opintosuoritusote. Poikkeuksena ovat mm. lyhytkestoiset webinaarit, joista ei pääsääntöisesti kirjoiteta todistusta. Todistuksen ensisijainen toimitustapa on sähköinen. Mikäli et hyväksy sähköistä asiointia, ilmoita asiasta koulutuksen sihteerille ennen koulutuksesi päättymistä. Jos et anna lupaa sähköiseen asiointiin, saat kopion sähköisestä todistuksesta postitse.

Paperinen todistuskopio

Opiskelija voi tulostaa sähköisesti allekirjoitetun erillistodistuksen itse. Vaikka paperinen todistuskopio vastaa sähköisen tutkintotodistuksen visuaalista ilmettä, sähköisen tutkintotodistuksen paperille tulostettu jäljennös ei ole virallinen todistus.

Mikäli olet hakemassa ulkomaille töihin tai opiskelemaan ja sinun tulee esittää paperinen todistus, voit pyytää yliopistoa leimaamaan paperisen todistuskopion oikeaksi todistetuksi jäljennökseksi.

Erillistodistuksen katoaminen tai tuhoutuminen

1.5.2024 alkaen haetut erillistodistukset (sähköiset erillistodistukset)

  • Voit tilata uuden erillistodistuksen yliopiston kirjaamosta maksutta.
  • Voit ladata sähköisen erillistodistuksen Pepistä UEF-tunnusten voimassa oloajan.

Ennen 1.5.2024 haetut (erillistodistukset)

  • Yliopisto antaa kadonneen tai tuhoutuneen todistuksen tilalle kopion. Oikeaksi todistetun kopion erillistodistuksesta saa kirjaamosta. Kirjaamon sähköposti: [email protected]. Lisätietoja ja hinnasto löytyy: Asiakirja- ja kirjaamopalvelut | Itä-Suomen yliopisto (uef.fi)

Itä-Suomen yliopiston neuromoninaiset -vertaistukiryhmä

Tervetuloa mukaan Itä-Suomen yliopiston neuromoninaiset vertaistukiryhmään! Ryhmään ovat tervetulleita kaikki Itä-Suomen yliopiston opiskelijat, joita neuromoninaisuus koskettaa. 

Jokaisella kerralla luvassa lyhyt aiheeseen liittyvä alustus ja sen jälkeen vapaata keskustelua. Käsiteltävät teemat sovitaan yhdessä osallistujien kanssa.  

Löydät oman teemaan liittyvän ryhmän myös viva engagesta, jossa on kerrottu tarkemmat ryhmätapaamiset ja vierailijat. Tapaamisten diat jaetaan myös vivaan.  

Liity viva ryhmään täällä: Viva Engage (cloud.microsoft)  

Ryhmää ohjaa opiskeluhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Juurela. 

Kevätlukukauden 2026 tapaamiset joka toinen torstai (viikko 10 poikkeus) kello 14-15: 22.1.2026, 5.2.2026, 19.2.,19.3.2026, 2.4.2026, 16.4.2026 ja vapun vuoksi viimeinen vasta 7.5.2026.

Tapaamisten tarkemmat tiedot löydät vivasta

Pääset tapaamisiin allaolevan linkin kautta. 

Microsoft Teams Need help?  
Join the meeting now  
Meeting ID: 378 097 764 809 5  
Passcode: uY7a8dG3 

Vaihtokohteen valinta

Itä-Suomen yliopistossa opiskelijavaihtoa toteutetaan useiden eri vaihto-ohjelmien puitteissa. Kohdemaat ja -yliopistot vaihtelevat paljon ohjelmittain: sopimuksia tehdään sekä oppiaine- tai laitostasoisesti että yliopistotasoisesti. Oppiaine- ja laitoskohtaisissa sopimuksissa vaihtopaikat ovat avoinna tiettyjen alojen opiskelijoille, kun taas yliopistotasoisissa sopimuksissa samoihin kohteisiin voi hakea useilta aloilta.

Joillakin aloilla vaihtokohteiden määrä voi olla rajoitetumpi: olethan siis joustava vaihtokohteita pohtiessasi! Esimerkiksi Erasmus+ -ohjelmassa vaihtokohteet ovat oppiaine/laitoskohtaisia. Luethan Erasmus+ -ohjelman omalta sivulta lisää mahdollisista poikkeuksista laitoskohtaisuuteen.

Eri yliopistoissa on vaihto-opiskelijoille tarjolla opetusta rajatummin, kuin oppilaitoksen omille tutkinto-opiskelijoille. Tämä on hyvä ottaa huomioon vaihtoa suunnitellessa: kohdeyliopisto voi itsenäisesti määritellä, mitkä kurssit/alat ovat avoinna vaihto-opiskelijoille.

Myös opetuskieleen on syytä kiinnittää huomiota: englanninkielistä opetusta on tarjolla enenevissä määrin ympäri maailmaa, mutta se ei takaa, että kaikissa yliopistoissa on tarjolla opetusta juuri englanniksi. Tarkista kohdeyliopiston opetuskieli ja mahdolliset kielitaitovaatimukset hakua suunnitellessasi.

Huomioithan myös, että vaihtojakson aikana sinulla ei voi olla voimassaolevaa työsuhdetta Itä-Suomen yliopistolla ja sinun on oltava kirjoilla läsnäolevana tutkinto-opiskelijana koko vaihtojakson ajan.

Kohteiden valinta eri vaihto-ohjelmissa

Eri vaihto-ohjelmissa on kohteita eri puolilla maailmaa. Näiden ohjelmien puitteissa opiskelija voi lähteä esimerkiksi lukukauden tai lukuvuoden mittaiseen vaihtoon. Tutustu eri ohjelmiin otsikon Pitkät vaihdot alta. Mikäli olet kiinnostunut lyhyemmistä vaihtomahdollisuuksista (max. 1kk), tutustuthan näihin vaihtoehtoihin otsikon Lyhyet vaihdot alta.

Tässä tiivistettynä, mihin minkäkin ohjelman kautta voi olla mahdollista lähteä vaihtoon:

  • Erasmus+: Eurooppa
  • YUFE Allianssi: Eurooppa
  • Nordplus-ohjelma ja Nordlys-verkosto: Pohjoismaat ja Baltia
  • ISEP-ohjelma: Yhdysvallat, Aasia
  • Kahdenvälinen vaihto: Aasia, Afrikka, Australia, Latinalainen Amerikka, Pohjois-Amerikka
  • north2north: Pohjoismaat ja Pohjois-Amerikka

Erasmus+

Erasmus+ -ohjelman kohteet ovat oppiainekohtaisia. Oma kohde tulisi ensisijaisesti valita oman pääaineen/laitoksen kohdelistalta. Tällöin vaihdon aikana tulisi tehdä myös oman alan opintoja kohdeyliopiston tarjonta huomioiden – ei siis pääsääntöisesti ole mahdollista lähteä vaihtoon oman alan kohteeseen ja opiskella jonkin muun alan opintoja.

Opiskelija voi myös hakea vaihtoon sivuaineen kautta. Tällöin opiskelija valitsee kohteen sivuaineen kohdelistalta, ja vaihdon aikana tehdään ko. sivuaineen opintoja. Pääsääntöisesti ei ole mahdollista valita kohdetta sivuaineen listalta ja tehdä pääaineen opintoja. Mikäli opiskelija hakee sivuaineen kautta vaihtopaikkaa, sivuaineen täytyy olla:

  • Aloitettu UEF:lla ennen vaihtoa (=rekisterissä suorituksia ko. aineesta ennen vaihdon alkua)
  • Hyväksytyssä HOPSissa

Sivuaineen kautta vaihtoon haettaessa opiskelija on toissijainen hakija kyseiseen kohteeseen – alan pääaineopiskelija on aina ensisijainen kohteen paikkoihin valittava.

Erasmus+ -ohjelmassa tutkintotasolla on merkitystä vaihtopaikan valinnassa: osa kohteista on tarjolla kaikkien tutkintotasojen opiskelijoille, osa taas esim. vain kandi- tai maisteritason opiskelijoille. Kunkin kohteen tutkintotason paikat näkyvät tiedekunnittain ja oppiaineittain jaetuissa kohdelistoissa numeroin 1-3; 1=kanditaso, 2=maisteritaso, 3=jatko-opiskelijat eli tohtoriopiskelijat.

YUFE Allianssi

YUFE Allianssin vaihtokohteet ovat avoinna kaikkien alojen ja kaikkien tutkintotasojen opiskelijoille. YUFEn puitteissa on mahdollista tehdä vaihto kahdella tapaa:

  • Open YUFE-vaihto: opiskelija valitsee kurssit kohdeyliopiston valikoimasta (edellyttää Open YUFE -oikeutta)
  • YUFE Minor -vaihto: opiskelija suorittaa vaihdon aikana kokonaisen sivuaineen, nk. YUFE Minorin (ei edellytä Open YUFE -oikeutta)

Koska kyseessä on oppiaineesta riippumaton ohjelma, kaikissa kohteissa ei välttämättä ole tarjolla opintoja samoilla aloilla kuin UEF:lla. Lisätietoja YUFE Allianssista ja sen tarjonnasta UEF-opiskelijoille löytyy Allianssin Kamu-sivulta.

Nordplus-ohjelma ja Nordlys-verkosto

Nordplus-ohjelmassa on mukana oppiainekohtaisia verkostoja ja Nordlys-verkosto. Ohjelma on avoinna perustutkinto-opiskelijoille (kandi- ja maisteriopiskelijat). Lisätietoja oppiainekohtaisista ja Nordlys-verkostoista on saatavilla Kamussa Nordplusin omalla sivulla.

Nordplus -oppiainekohtaiset verkostot

Oppiainekohtaiset verkostot ovat avoinna verkostoalojen pääaineopiskelijoille. Verkostojen kautta on mahdollista tehdä oman alan opintoja Pohjoismaissa ja Baltiassa kunkin verkoston jäsenyliopistoissa.

Nordlys-verkosto

Nordlys-verkosto on avoinna kaikkien alojen opiskelijoille, etenkin niille, joiden alalla ei ole omaa oppiainekohtaista Nordplus-verkostoa. Nordlys-verkoston jäsenyliopistoissa on mahdollista opiskella monia aloja yliopistokohtaiset rajoitukset huomioiden.

ISEP-ohjelma

ISEP-ohjelma on avoinna kaikkien alojen perustutkinto-opiskelijoille. Ohjelmassa on mukana paljon yliopistoja etenkin Yhdysvalloissa. Euroopassa sijaitsevista kohteista kiinnostuneille opiskelijoille suositellaan ensisijaisesti Erasmus+ ja muiden Euroopan vaihto-ohjelmien tarjontaan tutustumista.

ISEP-ohjelman kautta opiskelija ei hae yhteen tiettyyn yliopistoon, vaan samalla hakemuksella haetaan 5-10 kohteeseen. Lopullisen vaihtokohteen määrittää ISEP-ohjelma opiskelijan hakemuksen perusteella. Ohjelmaan on mahdollista hakea vain yhden lukukauden kestoiseen vaihtoon.

Huom! Moni ISEP-ohjelman kohdeyliopisto edellyttää virallista kielitaitotodistusta hakemuksen liitteeksi (TOEFL iBT tai IELTS Academic).

Kahdenvälinen vaihto

Kahdenvälinen vaihto toteutetaan Itä-Suomen yliopiston ja ulkomaisten yliopistojen välisten kahdenvälisten sopimusten puitteissa. Kahdenväliset vaihdot ovat avoinna enimmäkseen kaikkien alojen opiskelijoille, jotkin kohteet voivat olla oppiainekohtaisia. Suurin osa kohteista on vain perustutkinto-opiskelijoille: jatko-opiskelijoille on rajallinen lista mahdollisia paikkoja.

Kaikki kahdenväliset kohteet eivät ole joka vuosi haettavissa. Kunkin hakukierroksen kohteet ilmoitetaan erikseen ennen hakukierroksia julkaistavissa hakuilmoituksissa.

Kahdenvälisissä paikoissa huomioon kannattaa ottaa yliopiston opintotarjonta: useilla kahdenvälisillä yliopistoilla Aasiassa (etenkin Japanissa) on oma, rajattu vaihto-ohjelmansa, jonka kurssitarjonnasta vaihto-opiskelijat tekevät opintoja. Kaikki yliopiston tutkinto-opiskelijoilleen tarjoamat oppiaineet eivät siis automaattisesti ole tarjolla vaihto-opiskelijoille.

North2north-ohjelma

North2north on UArctic-verkoston vaihto-ohjelma. North2north-vaihdoissa teemana on pohjoisuus ja arktisuus eri näkökulmista, mm. pohjoisten alueiden luonto, yhteiskunnat ja alkuperäiskansat. Vaihdossa tehtävien opintojen tulisi jollain tapaa liittyä pohjoisuuteen tai arktisuuteen.

North2north-ohjelman vaihtoihin voivat hakea perustutkinto- ja jatko-opiskelijat. Ohjelman kaikki kohteet eivät ole joka vuosi haettavissa – kunkin hakukierroksen kohteet ilmoitetaan erikseen ennen hakukierroksia julkaistavissa hakuilmoituksissa.

Opinnot vaihdon aikana

Vaihtojakson aikana opiskelija suorittaa kohdeyliopiston tarjoamia kursseja. Vaihdon jälkeen opinnot hyväksiluetaan opiskelijan tutkintoon Itä-Suomen yliopistossa kohdeyliopiston opintosuoritusotteen perusteella.

Vaihto-opiskelijan kurssitarjotin

Monella ulkomaisella yliopistolla on oma kurssitarjottimensa vaihto-opiskelijoille. Tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että vaihto-opiskelijan ei ole aina mahdollista valita kursseja vapaasti kaikista yliopiston tarjoamista kursseista. Lisäksi kohdeyliopistot voivat rajata tiettyjä aloja vaihto-opiskelun ulkopuolelle. Rajaukset ja kurssitarjottimet ovat lähtökohtaisesti yliopistokohtaisia, ja usein tieto löytyy kohdeyliopiston omilta verkkosivuilta.

Tutustuthan huolellisesti sinua kiinnostavan kohdeyliopiston verkkosivuihin – kannattaa pyrkiä etsimään tietoa, joka koskee nimenomaan kansainvälisiä ja vaihto-opiskelijoita, ei tutkinto-opiskelijoita. Vaihto-opiskelijana et ole kohdeyliopiston tutkinto-opiskelija, eli samat kurssit eivät aina ole tarjolla vaihtareille ja tutkinto-opiskelijoille.

Kurssien valinnasta

Vaihdon aikana suoritettavat kurssit valitaan kohdeyliopiston kurssitarjonnasta vaihto-opiskelijoille. Kurssivalikoimaan voivat vaikuttaa esimerkiksi seuraavat asiat:

  • Kohdeyliopiston vaihto-ohjelma: onko yliopistolla vaihto-opiskelijoille oma, rajattu kurssivalikoima, vai alakohtaista opintotarjontaa?
  • Alakohtaisissa vaihtokohteissa sopimusala: Erasmus+ -kohteissa opintoja voi valita pääasiassa siltä alalta, jonka sopimus kohteeseen on. Pääaineen kohteeseen lähdettäessä vaihdossa tulisi tehdä pääaineen opintoja, sivuaineen kautta lähdettäessä sivuaineen opintoja. Ei siis pääsääntöisesti ole mahdollista lähteä sivuaineen vaihtokohteeseen ja tehdä oman pääaineen opintoja tai päinvastoin.
  • Opetuskieli: millä kielellä kohdeyliopisto tarjoaa opetusta? Onko englanninkielinen valikoima rajatumpi, eli onko vaihto-opiskelijan oltava kurssivalinnoissaan joustavampi? Opetuskielen selvittäminen on opiskelijan vastuulla – pyrithän siis huomioimaan tämän tutkiessasi vaihtoyliopistojen verkkosivuja.

Keskustele sinulle mahdollisista kurssivalinnoista ja opintojen hyväksilukemisesta laitoksesi/osastosi kv-yhteyshenkilön kanssa.

Opinnäytetyön tekeminen vaihdossa

Tutkintoon kuuluvan opinnäytetyön tekeminen vaihdossa edellyttää, että opinnäytetyösi ohjaaja ja tutkinto-ohjelmasi vastuuhenkilö hyväksyvät tutkielman tekemisen vaihtojakson aikana. Opinnäytetyön on vastattava UEF:n kriteerejä ja opinnäytetyö palautetaan UEF:lle laitoksen ohjeistuksen mukaisesti. Mikäli vaihdon aikana on tarkoitus työstää ensisijaisesti tutkielmaa, myös kohdeyliopistosta on oltava ohjaaja tai vastuuhenkilö tutkielmalle, joka voi vaihdon päättyessä todentaa työn etenemisen. Ohjaaja/vastuuhenkilö tulisi hankkia vasta sen jälkeen, kun sinut on ensin valittu vaihtoon UEF:n haussa ja sen jälkeen, kun opinnäytetyösi ohjaaja ja laitos UEF:lla ovat hyväksyneet tutkielman tekemisen vaihtojakson aikana. Sinun tulee siis keskustella asiasta hyvissä ajoin ennakkoon opinnäytetyön ohjaajan kanssa.

Tutkielmaa voi tehdä myös vapaa-ajalla vaihdon aikana, kunhan suoritat vaihdon aikana 20-30 opintopisteen verran kursseja kohdeyliopiston kurssivalikoimasta. Vaihtojaksolla siis ensisijaisesti tehdään joko opintoja kohdeyliopiston valikoimasta tai tutkielmaa, mikäli ohjaaja ja laitos UEF:lla ovat tämän hyväksyneet.

Tutkielman tekemiseen on mahdollista hyödyntää kv-harjoittelua, etenkin jos tutkielma tehdään yhteistyössä harjoitteluorganisaation kanssa tai harjoittelupaikka on esim. tutkimusryhmässä ulkomaisessa korkeakoulussa.

Opintopisteet ulkomailla

Kohdeyliopiston kursseja tulisi suorittaa vaihdon aikana noin 20–30 opintopisteen verran per lukukausi. Euroopassa käytetään yleisesti ECTS-järjestelmää, eli opintopiste esimerkiksi Italiassa on suoraan verrannollinen suomalaisen opintopisteen kanssa. Euroopan ulkopuolella taas opintopisteen määritelmä voi vaihdella, eli kohdemaasta riippuen sikäläinen opintopiste voi vastata useampaa UEF:n opintopistettä.

Kohdeyliopistoilla on usein oma suosituksensa vaihto-opiskelijoille opintopiste- tai kurssimäärästä (min/max), joka vastaa jotakuinkin tuota 20–30 opintopistettä työmäärällisesti. Sinun kannattaa ensisijaisesti seurata kohdeyliopistosi mahdollista ohjeistusta kurssi- ja opintopistemäärien kanssa.

Vaihdon aikana mahdollisesti etänä suoritettuja opintoja Itä-Suomen yliopistolla (verkko- ym. etäkurssit) ei sisällytetä mukaan vaihtojakson opintopistemäärään – vaihdon aikana sinun tulisi ensisijaisesti tehdä nimenomaan kohdeyliopiston tarjoamia kursseja.

Vaihdonajan opintosuunnitelma eli Learning Agreement

Kaikkien vaihtoon lähtevien opiskelijoiden tulee tehdä vaihtoajan opintosuunnitelma ennen vaihtoon lähtöä tai viimeistään vaihdon alussa. Learning Agreement on suunnitelma vaihdossa suoritettavista opinnoista ja niiden hyväksilukemisesta tutkintoosi.

Erasmus+ -rahoitteisissa vaihdoissa (Erasmus+, YUFE, Nordplus/Nordlys) teet sähköisen opintosuunnitelman. Sähköistä opintosuunnitelmaa kutsutaan usein Online Learning Agreementiksi tai Digital Learning Agreementiksi. Näillä tarkoitetaan samaa asiaa.

Muissa kuin Erasmus+ -rahoitteisissa vaihdoissa (mm. kahdenvälinen vaihto, ISEP-vaihto) Learning Agreement on UEF:n oma PDF-lomake, jonka saat sähköpostitse vaihtoon lähtijän infopaketissa.

Huom! Learning Agreement tehdään pääasiassa vasta sen jälkeen, kun sinut on hyväksytty Itä-Suomen yliopiston vaihto-opiskelijaksi ensimmäisen vaiheen haussa.

Learning Agreement-lomakkeet voivat olla vaihto-ohjelmakohtaisia. Seuraa sinulle lähetettäviä ohjeita.

Olet itse lähtökohtaisesti vastuussa siitä, että opintosuunnitelmaan kirjatut tiedot pitävät paikkansa. Erasmus+ -ohjelman sähköisissä opintosuunnitelmissa kirjaat lomakkeelle myös suunnitelman opintojen hyväksiluvuista vaihdon jälkeen. Vaihto-ohjelmasta riippumatta LA:ta tehdessä on tärkeää olla yhteydessä laitoksesi/osastosi kansainvälisten asioiden yhteyshenkilöön ja käydä lomake hänen kanssaan läpi ennen allekirjoituksia.

Lähtökohtaisesti vaihto-opinnot voidaan hyväksilukea tutkintoon kahdella tavalla, joko sisällytyksenä tai korvaavuutena. Mikäli aiot hakea suoria korvaavuuksia vaihdonajan opinnoistasi, keskustele asiasta korvattavan kurssin opettajan kanssa ennakkoon. Korvaavuudesta päättää aina opintojakson vastuuopettaja.

LA:n allekirjoittaa kolme osapuolta: sinä itse, laitoksen/osaston kv-yhteyshenkilö, sekä kohdeyliopiston vastuuhenkilö. Kansainväliset liikkuvuuspalvelut eivät allekirjoita opintosuunnitelmia.

Kaikki vaihtoon lähtevät opiskelijat saavat sähköpostitse ohjeistuksen Learning Agreementin täyttämiseen ja palauttamiseen sen perusteella, minkä vaihto-ohjelman puitteissa olet lähdössä vaihtoon. Tutustuthan saamiisi ohjeisiin huolellisesti!

Tiivistettynä:

  1. Valitse kohdeyliopiston sivuilta haluamasi kurssit ja täytä vaihtokoordinaattorilta saamasi Learning Agreement -lomake.
  2. Pyydä LA-lomakkeeseen laitoksesi/osastosi kv-yhteyshenkilön hyväksyntä eli allekirjoitus.
  3. Muista allekirjoittaa LA myös itse!
  4. Viimeistään vaihdon alussa pyydä lomakkeeseen kohdeyliopiston yhteyshenkilön hyväksyntä eli allekirjoitus.
  5. Skannaa/kuvaa (hyvälaatuisesti) lomake ja lataa se omalle hakemuksellesi SoleMOVEssa. HUOM! Erasmus+ -rahoitteisissa vaihdoissa (Erasmus+, YUFE, Nordplus, Nordlys) opiskelija tekee LA:n suoraan SoleMOVEssa, eikä sitä tarvitse palauttaa erikseen.

Tarvitsemasi lomakkeet ja ohjeet lähetetään sinulle sähköpostitse. Tarvittaessa löydät LA-lomakkeet myös Kamun sivulta kansainvälisen opiskelun lomakkeet ja raportointi.

Erasmus+: Digital Learning Agreement (DLA)

Erasmus+ -opiskelujaksolla ja Erasmus+ -rahoituksella toteutettavissa Nordlys- ja Nordplus -opiskelijavaihdoissa sinun tulee tehdä digitaalinen opintosuunnitelma eli Digital Learning Agreement. Vaihtokoordinaattori lähettää sinulle ohjeistuksen digitaalisen Learning Agreementin tekemiseen. Digitaalista opintosuunnitelmaa kutsutaan usein myös Online Learning Agreementiksi (OLA).