- Etusivu
- Tietopankki
- Opintojen aikana
- Tiedekuntien opinto-oppaat
- Terveystieteiden tiedekunnan opinto-opas 2025-2026
ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO
JOENSUU, KUOPIO
Terveystieteiden tiedekunnan opinto-opas 2025-2026
Viimeksi muokattu: 02.07.2025
TulostaJohdanto
Tämä on terveystieteiden tiedekunnan opinto-opas lukuvuodelle 2025–2026. Oppaasta löydät terveystieteiden tiedekunnan opiskelijoita koskevat opiskeluun ja opintoihin liittyvät yhteiset ohjeet.
Muita opiskelua koskevia ohjeita löydät Kamusta ja Pepistä (linkit avautuvat uuteen välilehteen):
- KAMUn työkaluista löydät kaikki opiskelun päivittäiset työkalut ja ajankohtaiset asiat.
- KAMUn tietopankista löydät kaikki yleiset opiskeluusi liittyvät ohjeet, mm. tietoa opiskeluoikeudesta, ilmoittautumisesta, kansainvälisestä opiskelusta ja esteettömyydestä.
- KAMUsta Uuden opiskelijan verkkomateriaali 2025–2026 -kokonaisuuden alta löydät mm. Digistartin ja muistilistan uudelle opiskelijalle, joka sisältää tärkeää opintojen alkuvaiheeseen liittyvää tietoa.
- Opintoyhteisöistä (edellyttää kirjautumista) löydät oppiaine- tai koulutusohjelmakohtaisia ohjeita. Oppiaine- tai koulutusohjelman ohjeita voi olla myös koottuna esim. eLearnMoodlessa. Varmista oman oppiaineesi tai koulutusohjelmasi käytännöt heti opintojesi alussa.
- Pepin opinto-oppaasta löydät koulutus-/tutkinto-ohjelmasi rakenteen, opintojaksokuvaukset sekä opintojaksojen toteutustiedot (esimerkiksi opintojaksojen aikataulut).
Tervetuloa opiskelemaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekuntaan!
Terveystieteiden tiedekunta toimii Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella. Terveysalan tutkimus ja koulutus ovat Itä-Suomen yliopiston vahvaa ja perinteistä osaamisaluetta. Terveystieteiden tiedekunta on kansainvälisesti ainutlaatuinen, koska se yhdistää saman katon alle lääketieteen, hammaslääketieteen, biolääketieteen, terveystieteiden, hoitotieteen, ravitsemustieteen ja farmasian koulutuksen ja tutkimuksen.
Terveystieteiden tiedekunta kouluttaa asiantuntijoita ja ammattilaisia useille keskeisille terveydenhuollon ja hyvinvoinnin aloille. Olemme Suomen suurin lääkärikouluttaja, ainoa laillistettujen ravitsemusterapeuttien kouluttaja ja koulutamme noin puolet maamme farmaseuteista ja proviisoreista. Terveysalan asiantuntijoille on yhteiskunnassa jatkuva kysyntä. Opiskelijamme saavat uusimpaan tietoon perustuvaa opetusta ja erinomaiset valmiudet työelämään.
Tiedekunnassa on noin 2500 perustutkinto-opiskelijaa viidessä koulutusohjelmassa ja viidessä pääaineessa. Koulutusta annetaan lääketieteen, hammaslääketieteen, farmaseutin, proviisorin ja biolääketieteen koulutusohjelmissa sekä hoitotieteen, ravitsemustieteen ja terveyden edistämisen (ergonomia ja työhyvinvointi, kansanterveystiede ja terveyden edistäminen sekä liikunta- ja urheilulääketiede) pääaineissa. Vetovoimaista koulutustarjontaa täydentävät kolme englanninkielistä maisteriohjelmaa.
Tiedekunnan koulutustarjonta (linkit avautuvat uuteen välilehteen):
Tiedekunnan englanninkieliset maisteriohjelmat (linkit avautuvat uuteen välilehteen):
Opintoneuvonta ja opintojen ohjaus
Ohjaus- ja neuvontatyön tavoitteena on tukea opiskelukykyäsi opintopolun eri vaiheissa niin, että pääset opintojen alkuun, osaat suunnitella ja opiskella sujuvasti, valmistut tavoiteajassa ja työllistyt valmistumisen jälkeen. Opintojesi tueksi yliopisto tarjoaa ohjaus- ja neuvontapalveluita, jotka löydät Kamusta. Myös opiskeluhyvinvointityön tavoitteena on edistää opiskelukykyä, mutta myös edistää terveyttä, opiskeluyhteisöjen hyvinvointia, luoda terve ja turvallinen opiskeluympäristö sekä ehkäistä syrjäytymistä.
Yliopiston tarjoamat ohjaus-, neuvonta- ja tukipalvelut löydät kootusti Kamusta, jossa on myös opiskeluhyvinvointiin liittyvää tietoa.
Koulutuksen johtosäännössä (23 §) kerrotaan opintojen ohjauksen suunnitelmasta. Korkeakoulututkintoa suorittavan opiskelijan tulee saada ohjausta opintojen kaikissa vaiheissa. Tiedekuntaneuvosto päättää opintojen ohjauksen periaatteista, jotka sisältävät opiskelijan ja ohjaajan oikeudet ja velvollisuudet sekä ohjeet henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisesta, hyväksymisestä ja päivittämisestä. Ohjauksen periaatteet voivat olla osa opetussuunnitelmaa tai yliopistotasoista ohjauksen kokonaissuunnitelmaa, jonka koulutuksesta vastaava vararehtori hyväksyy.
Terveystieteiden tiedekunnassa voit saada opintoneuvontaa tiedekunnan opintohallinnosta tai laitokseltasi. Tiedekunnan opintohallinnosta voit hakea neuvontaa opiskelijavalintaan, opinto-oikeuksiin, tutkinnon rakenteeseen, tutkinnon suorittamiseen ja valmistumiseen liittyen. Laitokselta sen sijaan saat pää- tai sivuaineopiskelijana pääainekohtaista neuvontaa erityisesti opintojen toteuttamiseen ja järjestämiseen liittyen. Lisäksi tiedekunnan HOPS-ohjaajat tukevat henkilökohtaisen opetussuunnitelman tekemisessä. Ohjauksesta vastaavien henkilöiden yhteystiedot löydät alla olevista luvuista (Yleinen opintoneuvonta terveystieteiden tiedekunnassa sekä Tiedekunnan HOPS-ohjaajat).
Tiedekunnan opintohallinnon ohjaus- ja neuvontapalvelujen yhteyshenkilöt:
Koulutuspalvelupäällikkö Susanna Järvelin-Pasanen
• Puh. 040 355 3111, s-posti [email protected]
• Yleinen opintoneuvonta
Koulutusasiantuntija Annika Koistinen
• s-posti [email protected]
• Tieteellinen jatkokoulutus ja siihen liittyvä neuvonta
Koulutussihteeri Noora Hanhineva
• sposti [email protected]
• Perustutkinto-opiskelijoiden tutkintotodistukset
Koulutussihteeri Nina Remes
• sposti [email protected] / [email protected]
• Pro gradu -tutkielmiin (farmasia, hoitotiede ja Master of Public Health) liittyvät opintohallinnon tehtävät
Opinto-ohjauksen yhteyshenkilöt koulutusohjelmissa
Koulutusohjelmien/pääaineiden yhteyshenkilöiltä saa tietoa muun muassa HOPS-työskentelystä, oppiaineen opetusohjelmasta, tutkintovaatimuksista sekä muista kyseisen laitoksen/yksikön toimintaan ja opetukseen liittyvistä asioista.
Perustutkinto-opiskelija
Yleinen opintoneuvonta: koulutuspalvelupäällikkö Susanna Järvelin-Pasanen
Tutkintotodistukset: koulutussihteeri Noora Hanhineva
Jatko-opiskelija
Yleinen opintoneuvonta ja tutkintotodistukset: koulutusasiantuntija Annika Koistinen
Biolääketiede
• Yleinen opintoneuvonta: koulutusasiantuntija Marjut Nenonen
• Opintoneuvonta kandivaiheessa: yliopistonlehtori Sanna Ryhänen, yliopistonlehtori Teemu Natunen ja yliopisto-opettaja Tommi Paakkonen.
• Opintoneuvonta maisterivaiheessa: yliopisto-opettaja Tiina Kuningas
• Lisätietoja: Biolääketieteen opintoyhteisö (kirjaudu UEF-tunnuksella, avautuu uuteen välilehteen)
Farmasia
• Yleinen opintoneuvonta: koulutusasiantuntija Päivi Anneli Hartikainen ja yliopistonlehtori Krista Laine
• Lisätietoja: Farmasian opintoyhteisö (kirjaudu UEF-tunnuksella, avautuu uuteen välilehteen)
Hammaslääketiede
• Yleinen opintoneuvonta: koulutusasiantuntija Leena Lampinen
• Lisätietoja: Hammaslääketieteen opintoyhteisö (kirjaudu UEF-tunnuksella, avautuu uuteen välilehteen)
Hoitotiede
• Yleinen opintoneuvonta: yliopisto-opettaja Juha Pajari ja yliopistonlehtori Ari Haaranen
• Lisätietoja: Hoitotieteen opintoyhteisö (kirjaudu UEF-tunnuksella, avautuu uuteen välilehteen)
Lääketiede
• Yleinen opintoneuvonta: opintoasiainpäällikkö Timo Kemppainen
• Lisätietoja: Lääketieteen opintoyhteisö (kirjaudu UEF-tunnuksella, avautuu uuteen välilehteen)
Ravitsemustiede
• Yleinen opintoneuvonta: opetuskoordinaattori Päivi Heikura
• Lisätietoja: Opintojen suunnittelu ravitsemustieteen opinnoissa -Moodle-alue (vaatii kirjautumisen)
Terveyden edistäminen / ergonomia ja työhyvinvointi
• Yleinen opintoneuvonta; yliopisto-opettaja Jenni Palonen
• Lisätietoja: Terveyden edistämisen opintoyhteisö (kirjaudu UEF-tunnuksella, avautuu uuteen välilehteen)
Terveyden edistäminen / kansanterveystiede ja terveyden edistäminen
• Yleinen opintoneuvonta: vanhempi yliopistonlehtori Tiina Rissanen
• Lisätietoa: Terveyden edistämisen opintoyhteisö (kirjaudu UEF-tunnuksella, avautuu uuteen välilehteen)
Terveyden edistäminen / Liikunta- ja urheilulääketiede
• Yliopistonlehtori Mika Venojärvi
• Lisätietoa: Terveyden edistämisen opintoyhteisö (kirjaudu UEF-tunnuksella, avautuu uuteen välilehteen)
HOPS-ohjaajat auttavat sinua henkilökohtaisissa opintosuunnitelmissa (HOPS) sekä muissa koulutustasi koskevissa kysymyksissä.
Alla olevassa listassa on koulutus-/tutkinto-ohjelmien HOPS-ohjaajat, joiden puoleen voi kääntyä opintojasi koskevissa kysymyksissä. Lisäksi koulutus-/tutkinto-ohjelmissa voi olla erikseen vuosikurssikohtaisia opettajatuutoreita tai HOPS-ohjaajia.
• Biolääketiede: yliopistonlehtori Sanna Ryhänen
• Farmaseutti/proviisori: koulutusasiantuntija Päivi Anneli Hartikainen
• Hammaslääketiede: koulutusasiantuntija Leena Lampinen
• Hoitotiede: yliopistonlehtori Ari Haaranen
• Lääketiede: opintoasiainpäällikkö Timo Kemppainen
• Ravitsemustiede: opetuskoordinaattori Päivi Heikura
• Terveyden edistäminen/ergonomia ja työhyvinvointi: yliopisto-opettaja Jenni Palonen
• Terveyden edistäminen/kansanterveystiede ja terveyden edistäminen: vanhempi yliopistonlehtori Tiina Rissanen
• Terveyden edistäminen/liikunta- ja urheilulääketiede: yliopistonlehtori Mika Venojärvi
Koulutuspalveluiden asiakaspalvelutiskiltä, ”Opparista” saat opiskeluun liittyvää yleisneuvontaa (mm. yliopistoon ilmoittautuminen, opiskeluoikeuteen liittyvät kysymykset, opiskelijatodistukset, opintosuoritusotteet, opiskelijarekisteriasiat). Oppari auttaa opiskelijoita myös tietoteknisissä asioissa ja ongelmissa (Moodle, sähköinen tentti, tulostus, skannaus). Koulutuspalveluiden yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät Kamusta.
Koulutuspalvelujen kampustoimipisteiden osoitteet
Koulutuspalvelut, Joensuun kampus
• Käyntiosoite: Yliopistokatu 2, Aurora-rakennus
• Postiosoite: PL 111, 80101 Joensuu
Koulutuspalvelut, Kuopion kampus
• Käyntiosoite: Yliopistonrinne 3, Canthia-rakennus, 2. krs (Oppari)
• Postiosoite: PL 1627, 70211 Kuopio
Lisäksi koulutuspalvelujen henkilökunta laitoksilla toimii tiedekunnan henkilöstön rinnalla opiskelijoiden ohjauksessa ja neuvonnassa.
Opetussuunnitelma
Tiedekunnan opetussuunnitelmassa määrätään, mitä tutkintoja tiedekunnassa voidaan suorittaa ja millä kielillä tutkintoja voidaan suorittaa. Tiedekunnan opetussuunnitelma sisältää tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmat ja kaikille tutkinto-ohjelmille yhteiset määräykset. Opiskelijan ja opettajan on noudatettava opetussuunnitelmaa. (Koulutuksen johtosääntö 18 §)
Jokaisesta tutkinto-ohjelmasta laaditaan opetussuunnitelma, joka on osaamisperustainen opetuksen, opintojen suunnittelun ja ohjauksen väline. Tiedekunta ja laitos tai osasto kehittävät ja arvioivat opetussuunnitelmaa säännöllisesti. Kehittämisessä hyödynnetään opetuksesta, opinnoista, ohjauksesta ja tutkinnoista kerättyä palautetta ja tilastotietoja. (Koulutuksen johtosääntö 18 §)
Terveystieteiden tiedekunnan opetussuunnitelma käsittää tiedekunnan pysyväismääräykset, tiedekunnan opinto-oppaan Kamussa sekä Pepissä olevat koulutus- / tutkinto-ohjelmakohtaiset opinto-oppaat. Kamuun on koottuna tiedekunnan yhteiset ohjeet ja linjaukset. Pepissä on nähtävissä tutkintojen ja sivuaineopintojen rakenteet ja tarkemmat sisällöt sekä toteutukset.
Harjoittelu
Tiedekuntien opetussuunnitelmat on laadittava siten, että perustutkinto-opintoihin kuuluu mahdollisuus kotimaassa tai ulkomailla suoritettavaan harjoitteluun joko pakollisena tai valinnaisena osana opintoja. (Koulutuksen johtosääntö 22 §)
Terveystieteiden tiedekunnassa koulutus-/tutkinto-ohjelmissa on erilaisia harjoittelukäytäntöjä. Tutkintoon voi sisältyä pakollista tai valinnaista harjoittelua. Tarkista koulutus- tai tutkinto-ohjelmasi ohjeet harjoittelusta omasta koulutus-/tutkinto-ohjelmastasi.
Yleisiä harjoittelua koskevia ohjeita löydät myös Kamun työharjoittelu-sivulta.
Sivuaineopiskelu
Yliopistossa on vapaa sivuaineiden opiskeluoikeus lukuun ottamatta aloja, joiden opiskelijavalinnassa käytetään soveltuvuuskoetta tai tasokoetta, tai joissa on muu perusteltu syy rajoittaa sivuaineopiskeluoikeutta. Sivuaineiden opiskeluoikeuden mahdolliset rajoitukset määrätään opetussuunnitelmassa. (Koulutuksen johtosääntö 13 §)
Toisaalta yliopistossa on myös tutkintoja, joiden rakenteeseen ei kuulu sivuaineita tai sivuaineet on opetussuunnitelmassa etukäteen määrätty.
Tietoa sivuaineopiskelusta on Kamussa. Mahdollisuuksia on runsaasti:
- tiedekuntien tarjoamat sivuaineet
- kansainvälistymisen opintokokonaisuus
- opetusyhteistyön kautta tarjolla olevat opinnot
Vapaat sivuaineet
- Ergonomian ja työhyvinvoinnin perusopinnot (25 op), lääketieteen laitos
- Gerontologian perusopinnot (25–30 op), lääketieteen laitos
- Kansainvälistymisen opintokokonaisuus (25–35 op), yliopiston yhteinen
- Kansanterveystieteen perusopinnot (25 op), lääketieteen laitos
- Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi (25 op), lääketieteen laitos
- Ravitsemustieteen perus- ja aineopinnot (25 op + 35 op), lääketieteen laitos
- Terveyden edistäminen ja terveystieto, perus- ja aineopinnot (25 op + 35 op), hoitotieteen laitos
- Terveyden monikulttuuriset ulottuvuudet (25 op), lääketieteen laitos
- Urheiluravitsemuksen perus- ja aineopinnot (30 op + 30 op), lääketieteen laitos
Sivuaineet, joihin on rajoituksia, esim. ilmoittautuminen tai haku ja valinta
- Farmasian perusopinnot (25 op), farmasian laitos
- Ihmisen biologia (25 op), lääketieteen laitos
- Terveysliikunnan perus- ja aineopinnot (30 op + 35 op), lääketieteen laitos
- Toksikologia (25 op), farmasian laitos
Tarkemmat tiedot sivuainekokonaisuuksista ovat Pepin opinto-oppaissa. Pepistä löydät myös lisätietoa sivuaineiden ilmoittautumiskäytännöistä sekä mahdollisista rajoituksista.
Opetusyhteistyö ja ristiinopiskelu
Terveystieteiden tiedekunnan tarjoama opetus muiden yliopistojen opiskelijoille:
Farmasian laitoksen opintojaksot:
- TF00DP75-3001 Farmakogenomiikka (FGEN 3 op)
- 4215503 Biofarmasian syventävä kirjallisuus (BSYK 2-8 op)
- 4217567 Drug Design (DD 5 op)
- 4217568 Drug Receptor Interactions (DRI 5 op)
- 4217566 Molecular and Protein modeling (PROMM 5 op)
- 4214206 Johdatus lääketaloustieteeseen (JLT 2 op)
- 4214502 Lääketaloustiede (LTT 4 op)
- 4219222 Toxicity testing (TOTE 5 op)
- 4218526 Farmakologian perusmenetelmät (4 op)
- TF00EN64 Farmakologian teemapäivät (6 op)
- Em. opintojaksot ovat tarjolla:
- Helsingin yliopiston proviisorin koulutusohjelman opiskelijoille
- Helsingin yliopiston Master´s Programme in Pharmaceutical Research, Development and Safety -opiskelijoille
- Åbo akademin Magisterprogram I farmaci -opiskelijoille
- Lisätietoja: Koulutusasiantuntija Päivi Hartikainen (paivianneli.hartikainen(at)uef.fi)
Korva- nenä- ja kurkkutaudit, ortodontia ja foniatria -opintojakso (8 op)
- Opintojakso on tarjolla Oulun yliopiston logopedian tutkinto-opiskelijoille
- Lisätietoja: opetuskoordinaattori Kirsi Huotari (kirsi.huotari(at)uef.fi)
Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi -perusopintokokonaisuus (25 op) ja Ravitsemustieteen perusopinnot (25 op)
- Opintokokonaisuudet ovat tarjolla Oulun yliopiston psykologian tutkinto-opiskelijoille
PELKO-opintojakso
- Opintojakso on tarjolla Savonia amk:n suuhygienisti opiskelijoille
Ravitsemustieteen perusopinnot (25 op), Ravitsemustieteen aineopinnot (35 op) ja Urheiluravitsemuksen perusopinnot
- Opintokokonaisuudet ovat tarjolla:
- Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan liikuntatieteellisen ja terveystieteellisen koulutusalan koulutusohjelmien opiskelijoille: liikuntapedagogiikka, liikunnan yhteiskuntatieteet, liikuntabiologia (biomekaniikka, liikuntafysiologia ja valmennus- ja testausoppi) ja terveystieteet (fysioterapia, gerontologia ja kansanterveys, liikuntalääketiede ja terveyskasvatus).
Vaihtoehtolääkintä ja uskomushoidot -opintojakso (1,5 op)
- Opintojakso on tarjolla:
- Helsingin yliopiston hammaslääketieteen ja lääketieteen tutkinto-opiskelijoille
- Oulun yliopiston hammaslääketieteen, hoitotieteen ja lääketieteen tutkinto-opiskelijoille + mahdolliset muut terveystieteelliset alat
- Tampereen yliopiston lääketieteen opiskelijoille
- Turun yliopiston biolääketieteen, hammaslääketieteen, hoitotieteen ja lääketieteen tutkinto-opiskelijoille + mahdolliset muut terveystieteelliset alat
Muiden yliopistojen opetustarjonta terveystieteiden tiedekunnan opiskelijoille:
Proviisorivaiheen (4.-5. vsk) ja toksikologian maisteriopiskelijat:
Helsingin yliopiston tarjoamat opintojaksot:
Opintojaksojen kuvauksiin voit tutustua hakemalla kurssin tiedot Sisusta (sisu.helsinki.fi). Osan kursseista opetuskieli on suomi ja osan englanti.
Biofarmasia:
- PROV-209: Johdatus nanotieteeseen, 5 op
- PROV-308: Cells – biomaterial interactions, pharmaceutical and medical applications, 3 op
- PROV-407: Advanced immunobiology, 5 op
- PROV-302: Farmakokinetiikan jatkokurssi I, 5 op
- PROV-305: Farmakokinetiikan jatkokurssi II, 5 op
Farmaseuttinen biologia:
- PROV-401: Luonnonaineiden eristys ja analytiikka, 5 op
- PROV-402: Bioaktiivisuusseulonta ja menetelmäkehitys, 5 op
- PROV-403: Natural Products as Medicines, 5 op
Farmaseuttinen kemia:
- PROV-601: Organic chemistry in molecular biosciences and pharmacy B, 5 op
- PROV-602: Medicinal Chemistry, 5 op
- PROV-607: Microfluidics and nanotechnology for pharmaceutical applications (MiNaPharmA), 5 op
Farmasian teknologia:
- PROV-709: Introduction to spectroscopy, 5 op
Teollisuusfarmasia:
- PROV-912 Pharmaceutical Business, 5 op
- PROV-214 Basics of clinical trials 5 op
Farmakologia:
- PROV-503: Selected topics in clinical pharmacology, 5 op
Sosiaalifarmasia:
- PROV-805: Lääkeinformaatio ja lääkeinformaatiopalvelut, 5 op
Master’s programme in pharmaceutical research, development and safety:
- MPHARM-008: Quantitative methods for pharmaceutical research
- MPHARM-009: Introduction to research methods in drug discovery and development – theory
- MPHARM-015: Introduction to pharmacoepidemiology and pharmacovigilance
Åbo Akademin tarjoamat opintojaksot:
Kurser som Åbo Akademi erbjuder. Flera av kurserna har svenska som undervisningsspråk. Kursbeskrivningarna finns tillgängliga via studiehandboken.abo.fi
Farmaci:
- FA00CD33 Farmaceutisk mikrobiologi, 5 sp (utan laborationer men med en litieratur uppgiti) FA00CB71 Good Manufacturing Practice in Pharmaceutical Industry, 2-3 sp
- 280091.0 Läkemedelskemi, 5 sp
- 280094.0 Biogena läkemedel, 5 sp
- 284013.0 Pharmaceutical Nanotechnology, 5 sp
- 284018.0 Läkemedelssäkerhet och kliniska prövningar, 5 sp
- FA00CJ76 Klinisk farmaci och sjukhusfarmaci 5 sp
Biovetenskaper
- BK00CD28 Structural Bioinformatics in Biomedicine, 5 sp
- BK00CB37 Bioinnovation, 5 sp
Kemi och kemiteknik
- FK00BM74 Advanced colloid chemistry, 5 sp
- NM00CE19 Basics of Rheology, 5 sp
- NM00CD65 Biobased Materials and Health, 5 sp
- 263104.0 Colloidal Sol-Gel Processing of Nanomaterials, 5 sp
- KE00CD63 Materials for Biomedical Applications, 5 sp
- FY00BD65 Functional Materials at Biological Interfaces, 5 sp
- 422300.0 Polymerteknologi, 5 sp
Faculteten för pedagogik occ välfärd (Vasa)
- HA00BL62 Forskning inom social- och hälsovårdsadministration, 5 sp
- HA00BL63 Ledarskap för framtidens vård och omsorg, 5 sp
- HA00CE52 Metoder för kvalitetsutveckling och evaluering av vård och omsorg, 5 sp
- HA00CE53 Välfärdsservicesystem och entreprenörskap inom social- och hälsovård, 5 sp
Lääketieteen opiskelijat:
- Oulun yliopiston tarjoama opintojakso: Basics in eHealth for Medical Students (3 op)
Biolääketieteen, hammaslääketieteen, lääketieteen, ravitsemustieteen ja terveyden edistämisen sekä MDP in Public Health opiskelijat:
Jyväskylän yliopiston opetustarjonta:
- Liikunnan ja terveyden opintokokonaisuus (25 op)
- Liikuntapsykologian perusopinnot (25 op)
- Liikuntabiologian perusopinnot (25 op)
- Yksittäiset opintojaksot:
- LTKY1102 Liikkuva ihminen muuttuvassa yhteiskunnassa (4 op)
- LTKY1001 Johdatus liikunta- ja terveystieteisiin (1 op)
- ELIP1002 Soveltavan liikunnan perusteet (5 op)
- ELIP1015 Kaikille avoin liikunta (5 op)
- ELIP1016 Liikuntapedagogiikka osana soveltavaa liikuntaa (1 op)
- FTEY1010 Mielenterveys ja liikunta (2 op)
- FTEY Liikunta ja sydänkuntoutus (2 op)
- VALA1008 Urheilijan ravitsemus 3 op
- Syventävät opintojaksot:LTKS1020 Tieteenteorian ja tutkimusetiikan syventäminen 3 op (suomenkielisenä syksyllä)
Opintojen suorittaminen ja arviointi
Opintosuoritusten arvioinnista, rekisteröinnistä ja julkistamisesta on päätetty Koulutuksen johtosäännössä.
Opintosuoritusten arviointiin, rekisteröintiin ja julkistamiseen liittyvät tiedot löytyvät Kamusta.
Opintokokonaisuuksien arviointiin ja lukitsemiseen liittyvää tietoa löytyy Kamusta.
Tenttimiseen liittyviä linjauksia on yliopiston Koulutuksen johtosäännössä ja lisätietoja löytyy Kamusta.
Tenttejä järjestetään kampuksella valvottuina salitentteinä, paperitentteinä tai sähköisinä tentteinä. Tämän lisäksi opintojaksoilla voi olla mahdollisuus tenttiä etänä. Tarkista tenttikäytäntö ja ilmoittautumistiedot opintojaksokuvauksesta Pepin opinto-oppaasta. Kamusta voit lukea lisätietoa tenttimisestä ja sähköisestä (Exam) tenttimisestä (linkit avautuvat uuteen välilehteen).
Ohjeita salitentteihin osallistuville opiskelijoille
- Tarkista aina tenttien ilmoittautumiskäytännöt ja muut käytäntöihin liittyvät ohjeet tentin järjestävän tahon ohjeista ja toimi annettujen ohjeiden mukaisesti.
- Tentit alkavat yleensä tasatunnein.
- Tenttiin osallistujia otetaan vastaan puolen tunnin ajan tentin alkamisen jälkeen.
- Tentistä saa poistua aikaisintaan puolen tunnin kuluttua sen aloittamisesta.
- Tenttisali täytetään edestäpäin ja rivien keskiosasta.
- Opiskelijat saavat viedä istumapaikalleen kyniä, kumin ja etiketittömän juomapullon sekä kuvallisen opiskelijakortin tai muun virallisen henkilöllisyystodistuksen (ts. henkilökortti, ajokortti tai passi).
- Penaalia, laukkua sekä puhelinta, kelloa tai muuta älylaitetta ei saa viedä istumapaikalle.
- Puhelin tulee sulkea tentin ajaksi. Huomioitavaksi, että tenttiin ei saa ottaa mukaan laskimia, sanakirjoja ym., ellei niistä ole erikseen mainintaa tentin osallistujalistalla.
- Huomioitavaksi, että älylaitteen käyttö tenttitilanteessa johtaa automaattisesti tentin hylkäämiseen, ellei kyseessä ole omilla laitteilla suoritettava digitaalinen tentti suojatussa palvelinympäristössä.
- Opiskelija saa poistua tentistä WC:hen valvojan kanssa. Mikäli tentissä on vain yksi valvoja, WC-käynnit hoidetaan valvojien vuoron vaihtuessa ja tästä ilmoitetaan opiskelijoille tentin alkaessa.
- Opiskelijan palauttaessa vastauspapereitaan tarkastetaan opiskelijan henkilöllisyys (kuvallinen opiskelijakortti, henkilökortti, ajokortti tai passi). Sähköistä opiskelijakorttia ei hyväksytä tunnistautumiseen tentissä, koska puhelimen käyttö tentissä on kielletty. Opiskelija vahvistaa tenttiin osallistumisensa allekirjoituksellaan nimilistaan.
- Kaikki tenttipaperit on palautettava valvojalle (myös tyhjät paperit ja suttupaperit).
- Mikäli sinulle on myönnetty yksilöllisiä opintojärjestelyjä, jotka koskevat tenttijärjestelyjä (esim. lisäaikaa tentteihin), on sinun ilmoitettava tästä viimeistään 10 päivää ennen tenttiä kyseisen opintojakson tentistä vastaavalle virkailijalle.
Edellä oleva ohje on vahvistettu osana terveystieteiden tiedekunnan pysyväismääräyksiä 15.5.2025 (Dnro 6411/03.00.01/2024).
Itä-Suomen yliopiston tutkinto-opiskelijoilla on hyvät mahdollisuudet päästä vaihto-opiskelijaksi ja suorittaa opintoja ulkomaisissa yliopistoissa. Itä-Suomen yliopistolla on kahdenvälisiä yhteistyösopimuksia ulkomaisten yliopistojen kanssa eri puolilla maailmaa, ja yliopisto on mukana useissa erilaisissa kansainvälisissä vaihto-ohjelmissa ja verkostoissa.
Ulkomailla suoritetut opinnot hyväksiluetaan suoritettavaan tutkintoon kuuluviksi.
Kamussa on lisätietoa vaihto-opiskelusta, vaihto-opiskelijaksi hakemisesta ja muista vaihto-opiskeluun liittyvistä asioista.
Esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttamista siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa.
Kamussa on lisätietoa esteettömästä opiskelusta.
Yksilöllisillä opintojärjestelyillä henkilö, jolla on vamma tai terveyshaitta, saatetaan yhdenvertaiseen asemaan suhteessa muihin opiskelijoihin. Järjestelyt kohdistuvat opintojakson suoritustapoihin, mutta ne eivät muuta opintojakson osaamistavoitteita.
Kamussa on lisätietoa yksilöllisistä opintojärjestelyistä ja niiden hakemisesta.
Opintojakson vastuuopettaja voi myöntää yksittäistapauksessa poikkeuksen opetussuunnitelman mukaisesta suoritustavasta erityisen painavasta syystä (Koulutuksen johtosääntö 19 §).
Osaamisen tunnustamisella tarkoitetaan menettelyjä, joilla opiskelijan osaaminen voidaan arvioida ja hyväksyä osana opintoja. Osaaminen voi olla syntynyt opintojen yhteydessä tai muissa yhteyksissä, esimerkiksi työssä tai harrastuksissa. Aikaisemmin oli käytössä termi ”aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen” sekä lyhenne AHOT.
Kamussa on lisätietoa osaamisen tunnustamisesta.
Suoritettuun ammattikorkeakoulututkintoon sisältyviä opintoja voidaan hyväksilukea tiedekunnassa suoritettavaan kandidaatin tutkintoon.
Aiempien suoritusten perusteella ei voi korvata kandidaatintutkielmaa, farmaseutin tutkielmaa, pro gradu -tutkielmaa, lääketieteen ja hammaslääketieteen syventävien opintojen tutkielmaa eikä kypsyysnäytettä, lisensiaatintutkimusta eikä väitöskirjaa.
Tutkintoon kuuluvista opinnoista korkeintaan puolet (50 %) voidaan hyväksilukea muualla suoritetuilla opinnoilla.
Lue lisätietoja osaamisen tunnustamisesta ja hyväksilukemisen hakemisesta Kamusta.
Varusmiespalveluksen aikana suoritettava johtamiskoulutus (AUK, RUK) voidaan hyväksilukea (sisällyttäminen) 5 op tutkintoon sisältyviin valinnaisiin opintoihin. Opiskelija hakee hyväksilukua omasta koulutusohjelmasta, olemassa olevien käytäntöjen mukaisesti. Hakemuksen liitteeksi riittää todistus suoritetuista johtamisopinnoista.
Jatkuva oppiminen
Itä-Suomen yliopisto tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, kuten avoimen yliopiston opinnot, avoimet MOOC-verkkokurssit (Massive Open Online Course), erikoistumiskoulutukset ja täydennyskoulutus.
Opiskelijalla, joka on suorittanut Itä-Suomen yliopistossa jatkotutkinnon, ylemmän korkeakoulututkinnon tai sellaisen alemman tutkinnon, jonka suorittaneella ei ole oikeutta suorittaa ylempää korkeakoulututkintoa, on oikeus maksutta täydentää opintojaan tutkinnon suorittamislukuvuoden ja tutkinnon suorittamista seuraavan kahden lukuvuoden ajan ilmoittautumalla opiskelijaksi (alumniopiskeluoikeus). Alumniopiskeluoikeudella voi opiskella maksuttomia Itä-Suomen yliopiston järjestämiä opintoja vapaan sivuaineoikeuden mukaisesti, tai suorittaa loppuun sivuaineopintoja, joihin on saanut sivuaineoikeuden tutkinnon suorittamisen aikana, tai suorittaa muita vapaasti tarjolla olevia opintoja. (Koulutuksen johtosääntö 15 §)
Lisätietoja jatkuvasta oppimisesta (avautuu uuteen välilehteen) on yliopiston verkkosivuilla.
Opintoja koskevat määräykset
Terveystieteiden tiedekunnan pysyväismääräykset sisältävät tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin ja opintoihin liittyvät pysyväismääräykset sekä tiedekunnan yhteiset ohjeet. Tutkintojen sisällöistä määrätään tutkintovaatimuksissa.
Tiedekunnan pysyväismääräyksiä ja siihen liittyviä ohjeita tarkistetaan opetussuunnitelmatyön yhteydessä UEF:n kolmivuotisen opetussuunnitelmakauden mukaisesti (viimeisin versio vahvistettu tiedekuntaneuvostossa 15.5.2025).
- Tiedekunnan pysyväismääräykset (pdf)
- Ohje pakollisesta opetuksesta poissaolemisesta (pdf)
- Ohje opinnäytteen muodosta ja arviointikriteerit (pdf)
- Ohje kaksoisopinnäytteestä terveystieteiden tiedekunnassa (pdf)
Tenttiohje opiskelijoille sekä kypsyysnäyteohje on kuvattuna tiedekunnan opinto-oppaassa.
Tutkintoihin voi sisällyttää enintään 10 vuotta vanhoja opintojaksoja tai opintokokonaisuuksia. Tätä vanhempien opintojen hyväksymisestä tutkintoon päättää opiskelijan pääaineen laitos/yksikkö. Pääsääntöisesti tutkintoa varten suoritetut opintokokonaisuudet eivät vanhene, ellei opetussuunnitelmassa toisin todeta. (Terveystieteiden tiedekunnan pysyväismääräykset 15.5.2025, Dnro 6411/03.00.01/2024)
Koulutuksen johtosäännössä (18 §) todetaan, että tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmasta tulee käydä ilmi mm. opintosuoritusten suoritus- ja uusintakertojen määrä.
Opiskelijalle on varattava opintosuorituksen suoritusmahdollisuuksia riittävästi huomioimalla tutkinnoille säädetyt tavoiteajat. Opiskelijalla on oikeus korottaa hyväksytyn ja uusia hylätyn opintosuorituksen arvosanaa vähintään kerran. Opetussuunnitelmassa voidaan tämä huomioiden rajoittaa opintojaksosta saadun arvosanan korottamiskertojen sekä uusimiskertojen määrää. Opintojakson arvosanan korottaminen ja uusiminen tapahtuu uusimalla koko opintojakso tai opintojakson osasuoritus. Korottaminen ja uusiminen tapahtuu opetussuunnitelman tai opintojakson alkaessa opintojakson vastuuopettajan kirjallisesti määräämällä tavoin. Arvosteltua ja hyväksyttyä opinnäytettä ei voi uusia tai korottaa. (Koulutuksen johtosääntö 30 §)
Jos opintojaksolle opetussuunnitelmassa määrätty suoritusmahdollisuus peruuntuu ennakoimattomasti tai opintosuorituksen ajankohtaa joudutaan pakottavasta syystä muuttamaan tai peruuntumiseen vaikuttavat molemmat mainitut, tulee opiskelijalle taata mahdollisuus suorittaa kyseinen opintosuoritus tarkoituksenmukaisella ja yhdenvertaisuuden turvaavalla tavalla. (Koulutuksen johtosääntö 30 §)
Opetussuunnitelmissa voidaan antaa tarkempia määräyksiä.
Opiskelijalla tulee olla opintosuorituksen edellyttämä opiskeluoikeus. Opintosuoritukseen saa osallistua vain yliopiston opiskelijarekisteriin läsnä olevaksi merkitty opiskelija, jolla on opintosuorituksen edellyttämä opiskeluoikeus. (Koulutuksen johtosääntö 10 §)
Suorittaakseen opintojaksoa opiskelijan tulee olla ilmoittautunut opintojaksolle. Jos opetusryhmään ei voida ottaa kaikkia siihen ilmoittautuneita opiskelijoita, otetaan opiskelijat ryhmään yhdenmukaisin perustein. Ryhmään ovat etusijalla opiskelijat, joille opintojakso on pakollinen tutkintoon johtavan opiskeluoikeuden ja siihen liittyvän opetussuunnitelman mukaisesti. Mikäli kaikkia näitä opiskelijoita ei sittenkään voida ottaa opetusryhmään, otetaan opiskelijat ryhmään yhdenmukaisin perustein. Opetussuunnitelmassa ja laitoksen tai osaston koulutuksesta vastaavan johtajan määräyksessä voidaan antaa tarkempia määräyksiä opetusryhmiin valitsemisen perusteista ja muista ilmoittautumiskäytännöistä. (Koulutuksen johtosääntö 30 §)
Itä-Suomen yliopistossa opetussuunnitelmat päätetään yleensä kolmeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Kun opetussuunnitelma muuttuu, uuden ja vanhan opetussuunnitelman välille luodaan siirtymäsääntöjä, joiden on tarkoitus mahdollistaa opiskelijan opintojen sujuva eteneminen muutoksista huolimatta.
Kamussa on lisätietoa siirtymäsäännöistä.
Siirtymäsäännöt on kuvattu opetussuunnitelmassa.
Kieli- ja viestintäopinnot
Tutkinto-opintoihin sisältyy kieli- ja viestintäopintoja. Tutkintoasetuksen mukaan opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:
- suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä
- vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. (Valtioneuvoston asetus (19.8.2004/794, 6 §.)
Kielikeskuksen sivuilla ja Kamussa on lisätietoa kieli- ja viestintäopinnoista.
Koulusivistyskieli
Koulusivistyskieli vaikuttaa opiskelijan tutkinnon kieliopintojen vaatimuksiin, alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kypsyysnäytteen kieleen sekä opettajan kelpoisuuteen. Koska koulusivistyskielellä on vaikutusta opiskelijan opintoihin, tulee asian olla tiedossa jo henkilökohtaista opintosuunnitelmaa tehtäessä.
Kamussa on lisätietoa koulusivistyskielestä ja pakollisista kieliopinnoista sekä niistä vapauttamisesta.
Itä-Suomen yliopiston opetus- ja tutkintokieli on suomi. Tiedekuntaneuvosto voi päättää lisäksi muun kielen käyttämisestä tutkintokielenä opetussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä huomioon ottaen suomenkielisen koulutusvastuun toteutumisen. Tutkinto-ohjelman pakollisen osuuden opetuksesta pääosa tulee järjestää tutkintokielellä. Suomenkielisessä ohjelmassa opiskelijalla on oikeus käyttää sekä kirjallisissa että suullisissa suorituksissa suomen kieltä tai opetussuunnitelman mukaista muuta kieltä. (Koulutuksen johtosääntö 26§)
Opintojakson opetuskieli on se kieli, jolla enin osa opetuksesta järjestetään.
Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvä opinnäytetyö kirjoitetaan lähtökohtaisesti tutkinto-ohjelman tutkintokielellä tai opetussuunnitelmassa määrätyllä kielellä. Oikeudesta käyttää muuta kieltä opinnäytetyössä päättää laitoksen tai osaston koulutuksesta vastaava johtaja. Lisensiaatintutkielman ja väitöskirjan kieli on suomi, englanti tai muu jatkotutkintokoulutuksesta vastaavan dekaanin hyväksymä kieli. (Koulutuksen johtosääntö 26§)
Tutkinnon hakeminen
Dekaani myöntää tutkintotodistuksen tiedekunnan opiskelijalle, joka on suorittanut kaikki tutkintoa varten vaadittavat opinnot ja saanut niistä merkinnät opintosuoritusrekisteriinsä. Opiskelijan on oltava yliopistossa kirjoilla läsnä olevana opiskelijana tutkintoa hakiessaan.
Sähköinen tutkintotodistus sisältää suomen- ja englanninkielisen etusivun, suomen- ja englanninkielisen tutkintotodistuksen opintosuoritusotteen sekä englanninkielisen Diploma Supplementin.
Todistuksen hakeminen
Voit jättää hakemuksen vasta kun olet suorittanut kaikki tutkintoon vaadittavat opinnot ja ne on kirjattu opintorekisteriin.
- Ennen hakemuksen jättämistä tarkista HOPSisi ja, että kaikki opinnot on tehty ja, että ne ovat oikealla paikalla tutkinnon rakennetta. Noudata oppiaineesi ohjeita HOPSin tarkistamisen osalta (esimerkiksi ole yhteydessä oman oppiaineen HOPS-ohjaajaan jo ennen kuin haet tutkintoa, jos näin on ohjeistettu).
- Siirrä ylimääräiset opinnot tutkinnon ulkopuolisiin opintoihin. Esimerkiksi kandidaatin tutkinto suositellaan otettavaksi minimilaajuisena. Tutkinnon ylimenevät opinnot suositellaan jätettäväksi tutkinnon ulkopuolelle, koska niitä voit tarvittaessa käyttää muihin tutkintoihin. Tutkinnon ulkopuolelle jätettävät opinnot siirretään erilliselle opinto-oikeudelle viimeistään siinä vaiheessa, kun tutkinto koostetaan.
- Jos tutkintoosi kuuluu sivuaineita, pyydä niiden koostamista ennen hakemuksen jättämistä. Sivuaineet koostetaan siinä yksikössä / laitoksella, jossa sivuaine on suoritettu; kokonaisuuden koostajan yhteystiedot löytyvät Pepistä sivuaineiden tiedoista.
Täytä asiointipalvelussa sähköinen tutkintotodistushakemuslomake ja liitä hakemukseesi tarvittavat liitteet.
Hakemuksen käsittely
- Hakemus siirtyy asiointipalvelussa ensin laitokselle/yksikköön HOPS-ohjaajan tarkastettavaksi. Puutteelliset hakemukset palautetaan opiskelijalle.
- HOPS-ohjaajan hyväksymä hakemus lähtee eteenpäin tiedekuntaan tutkintotodistuksen tekemistä varten.
Tutkintotodistuksen toimittaminen
- Sähköinen tutkintotodistus on virallinen todistus tutkinnosta. Saat sähköisen tutkintotodistuksen ladattua Pepistä, kun todistus on valmis. Todistuksen valmistumisesta tulee sinulle ilmoitus uef-sähköpostiisi.
Tiedekunnan tutkintotodistukset
- Koulutussihteeri Noora Hanhineva
- Sähköposti: [email protected]
- Työhuone: Medistudia-rakennus, 4. kerros, Terveystieteiden tiedekunnan opintohallinon käytävä
Miten varmistan todistuksen saamisen lukukauden loppuun mennessä?
Todistuksen toimitusaika on kolme viikkoa siitä päivästä, kun todistushakemus on laitettu vireille. Kiireisinä aikoina, esim. kalenteri- tai lukuvuosien päättyessä, toimitusaika voi olla edellä mainittua pidempi.
Varmistaaksesi todistuksen saamisen lukukauden loppuun mennessä, huomioi seuraavat määräajat:
- Kevätlukukausi: todistushakemus jätettävä 31.5. mennessä
- Syyslukukausi: todistushakemus jätettävä 30.11. mennessä
Tätä myöhemmin saapuneet hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä. Huomioi, että määräaikojen jälkeen jätettyjen hakemuksien osalta ei voida varmuudella luvata, että todistus ennätetään toimittamaan ennen lukukauden loppua. Tutkintotodistukset kirjataan sille päivälle, jolloin todistushakemus on saapunut tai viimeinen opintosuoritus (esim. pro gradu -tutkielma) on arvosteltu ja tallennettu opintorekisteriin.
Lue tutkinnon hakemisen yleiset ohjeet Kamusta (linkki avautuu uuteen välilehteen).
Opiskelijan oikeudet ja vastuut
Opiskelua ja opetusta Itä-Suomen yliopistossa ohjaa koulutuksen johtosääntö.
Opetuksen ja opiskelun eettiset ohjeet ovat luettavissa Kamussa.
Tiedekunnissa noudatetaan yliopiston ohjetta tekoälyn käyttämisestä opetuksessa ja tutkimuksessa.
Vilppiä on tahallinen, piittaamattomuudessa tai harhauttamistarkoituksessa tehty epärehellinen teko tai keino, jonka tarkoituksena on antaa väärä kuva omasta tai toisen henkilön osaamisesta. Opintosuoritus ja valintakoevastaus voidaan hylätä, mikäli opiskelija on sitä suorittaessaan syyllistynyt vilppiin tai rikkomukseen. (Koulutuksen johtosääntö 28 §)
Opettaja tai valvoja voi välittömästi määrätä opiskelijan poistumaan tilaisuudesta, jos opiskelijaan kohdistuu vahva epäilys vilpistä tai opiskelija häiritsee tilaisuutta, käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti tai vaarantaa toisen henkeä tai terveyttä. Tämä koskee myös valintakoetta. Opiskelijan oikeus osallistua opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen henkilön turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. (Koulutuksen johtosääntö 28 §)
Opiskelijaan voidaan häiriökäyttäytymis- ja opintovilppitilanteissa kohdentaa yliopistolain 45 §:n mukaisia kurinpitotoimia, joita ovat kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen. Opiskelijalle, jota epäillään vilpistä tai häiriökäyttäytymisestä, on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Vilppiä voidaan selvittää esimerkiksi plagiaatintunnistusjärjestelmällä ja videovalvonnalla. Dekaani päättää vilpistä seuraavista jatkotoimenpiteistä. Dekaani voi harkintansa mukaan ilmoittaa vilpistä rehtorille yliopistolain 45 §:n mukaista kurinpitomenettelyä varten. (Koulutuksen johtosääntö 28 §)
Koulutuksesta vastaava vararehtori antaa ohjeet ja määräykset vilpin ja häiriökäyttäytymisen käsittelemiseksi. (Koulutuksen johtosääntö 28 §)
Kamussa on lisätietoa opetuksen ja opiskelun eettisistä ohjeista sekä plagiaatintunnistusjärjestelmästä.
Palaute
Itä-Suomen yliopiston opiskelijalla on useita mahdollisuuksia palautteen antamiseen. Opiskelijalla on mahdollisuus vaikuttaa opetukseen, ohjaukseen, neuvontaan ja niiden kehittämiseen antamallaan palautteella. Palautteita käsitellään säännöllisesti, ja opiskelijapalautteella on vaikutusta yliopiston toiminnan kehittämiseen.
Kamussa on lisätietoa yliopiston opiskelijapalautekyselyistä.
Muutoksenhaku
Opiskelussa voi kuitenkin tulla eteen tilanteita, jolloin opiskelijalle tulee tunne, että hänen oikeusturvansa ei toteudu. Tämä voi koskea esimerkiksi opintosuoritusten arvostelua tai tenttitulosten julkistamista. Jos opiskelija on tyytymätön laitoksen/yksikön toimintaan (esim. opetukseen), opiskelijan tulee ottaa ensisijaisesti yhteyttä kyseessä olevaan opettajaan tai oppiaineeseen ja pyrkiä selvittämään asia. Useimmiten asia selviää parhaiten näin. Jos opiskelija kuitenkin kokee, ettei hän saa ääntään kuulluksi, tai hän ei tunne saavansa oikeutettua asian käsittelyä tai oikeudenmukaista kohtelua, hänen on mahdollista antaa asiakaspalautetta tai tehdä oikaisupyyntö.
Kamussa on lisätietoa asiakaspalautteen antamisesta ja yliopiston sisäisestä oikaisumenettelystä.
Itä-Suomen yliopiston opiskelijoilla on oikeus turvalliseen ja viihtyisään opiskeluympäristöön. Yliopisto ei hyväksy minkäänlaista epäasiallista kohtelua, kiusaamista tai häirintää. Yliopistossa on valmistunut ja otettu käyttöön ohjeistus ja toimintamalli opiskelijoita koskeviin häirintätilanteisiin.
Kamussa on lisätietoa epäasiallisesta kohtelusta ja häirinnästä.
Opinnäytteet
Nämä ohjeet kokoavat yhteen terveystieteiden tiedekunnan yleisiä pro gradu –tutkielmaa ja syventävien opintojen opinnäytetyötä koskevia ohjeita. Tarkempia opinnäytetyötä koskevia ohjeita annetaan koulutus- ja tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmissa sekä erillisissä ohjeissa. Tarkista koulutus-/tutkinto-ohjelmasi käytännöt ja ohjeet ja toimi niiden mukaisesti.
Opinnäyte alemmassa korkeakoulututkinnossa
Farmaseutin tutkintoon kuuluu kahdeksan (8) opintopisteen laajuinen opinnäytetyö (farmaseutin tutkielma). Luonnontieteiden ja terveystieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluu kandidaatintutkielma, jonka laajuus on 6–10 opintopistettä opetussuunnitelmassa määrätyn mukaisesti.
Hammaslääketieteen ja lääketieteen kandidaatin tutkintoihin kuuluu kuuden (6) opintopisteen laajuinen opinnäytetyö.
Tutkielmaan voi sisältyä kirjallisuuteen perustuvan tutkimuksen lisäksi kokeellinen osa. Kokeellisen osan voi suorittaa osana tutkimusprojektia, jossa opiskelijalla on selvästi osoitettava ja arvioitava itsenäinen osuus. Kirjallisen tutkielman opiskelija tekee itsenäisesti.
Farmaseutin tutkielman tai kandidaatintutkielman tarkastaa vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö.
Opinnäyte ylemmässä korkeakoulututkinnossa
Pääaineen syventäviin opintoihin kuuluu syventävä työ tai pro gradu -tutkielma, joka osoittaa valmiutta tieteelliseen ajatteluun, tutkimusmenetelmien hallintaa, perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä kykyä tieteelliseen viestintään. Pro gradu -tutkielman laajuus on 30–40 opintopistettä opetussuunnitelmassa määrätyn mukaisesti. Lääketieteen ja hammaslääketieteen syventävien opintojen tutkielman laajuus on 20 tai 25 opintopistettä opetussuunnitelmassa määrätyn mukaisesti.
Tutkielmaan sisältyy yleensä kirjallisuuteen perustuvan tutkimuksen lisäksi kokeellinen osa. Kokeellisen osan voi suorittaa osana tutkimusprojektia, jossa opiskelijalla on selvästi osoitettava ja arvioitava itsenäinen osuus. Kirjallisen tutkielman opiskelija tekee itsenäisesti.
Tutkielman tarkastaa laitosjohtajan päätöksen mukaisesti ohjaaja yhdessä vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen henkilön kanssa. Tästä poikkeavalle menettelylle esitetään oppiaineen vastuuhenkilön vahvistama perustelu.
Terveystieteiden tiedekunnassa syventävien opintojen opinnäytetyön voi tehdä jollakin seuraavista tavoista:
- Kokeellisen, kliinisen tai muun empiirisen tutkimus- tai kehittämistyön tekeminen ja raportin kirjoittaminen tutkimus- tai kehittämistyöstä.
- Referee-käytännön mukaisessa tieteellisessä julkaisusarjassa julkaistava alkuperäisartikkeli, ns. artikkeliopinnäyte.
- Laaja, systemaattinen kirjallisuuskatsaus.
Artikkelimuotoisen opinnäytteen tekijän tulee pääsääntöisesti olla artikkelin jakamaton ensimmäinen kirjoittaja. Muussa tilanteessa tulee asiasta laatia yhdessä pääohjaajan kanssa kirjallinen selvitys, joka toimitetaan työn hyväksymisprosessiin liittyen muiden asiakirjojen ohessa laitosjohtajalle arvioitavaksi. Artikkeliksi tarkoitettu opinnäyte voidaan hyväksyä siinä vaiheessa, kun artikkelin käsikirjoitus on valmis lähetettäväksi tieteelliseen julkaisusarjaan.
Koulutusohjelmat voivat antaa yksityiskohtaisempia ohjeita.
Terveystieteiden tiedekunnassa on mahdollista tehdä ns. kaksoisopinnäyte.
Kaksoisgradulla / kaksoisopinnäytteellä tarkoitetaan yhden opinnäytteen tekemistä ja sen arvioitavaksi jättämistä samanaikaisesti kahteen eri ylempään korkeakoulututkintoon kahdessa eri suomalaisessa yliopistossa tai kahdessa eri tiedekunnassa.
Kaksoisopinnäytteen tekeminen on mahdollista terveystieteiden tiedekunnan koulutus- / tutkinto-ohjelmissa mikäli yleisedellytykset ja muodolliset edellytykset täyttyvät. Kaksoisopinnäyte voi olla maisteritutkintoon tehtävä pro gradu -tutkielma tai hammaslääketieteen tai lääketieteen lisensiaatin tutkintoon kuuluva syventävien opinnäyte.
Kaksoisopinnäytteen suorittamista koskevat yleisedellytykset:
- Tiedekunta on päättänyt, että sen tutkinto-ohjelmissa on mahdollista suorittaa kaksoisopinnäyte.
- Yhteistyön odotetaan tuottavan merkittävää lisäarvoa, laatua ja vaikuttavuutta opinnäytteeseen.
- Molempien yliopistojen / tiedekuntien säännöt sallivat kaksoisopinnäytteen laatimisen ja säännöt ovat riittävän yhteensopivia.
- Kummassakin yliopistossa / tiedekunnassa on opinnäytteen ohjaukseen tarvittavat resurssit ja yhteisohjaukseen sitoutuneet ohjaajat.
Kaksoisopinnäytteen laadintaa ja hyväksyntää koskevat tarkemmat muodolliset edellytykset:
- Kahden tieteenalan yhteisellä opinnäytteellä on vain yksi tekijä (ts. parityö ei ole mahdollinen).
- Opiskelijan ja ohjaajien tulee perusteellisesti harkita prosessiin ryhtymistä ja pohtia muun muassa resurssejaan sekä aiheen sisällöllistä soveltuvuutta kaksoisopinnäytteeksi.
- Molempien tieteenalojen tutkintoon edellytettävän opinnäytteen opintopistemäärä ja vaatimukset tulee täyttyä.
- Ohjaajien tulee informoida opiskelijaa, että kahden tieteenalan tutkielman (kaksoisopinnäytteen) työmäärä on selkeästi suurempi kuin yhden tieteenalan tutkielman.
- Kaksoisopinnäytteen tulee osoittaa tekijänsä hallitsevan kummankin tieteenalan metodit. Tutkielman aihe ja aineisto edustavat teoreettisesti ja käsitteellisesti riittävässä määrin kumpaakin tieteenalaa.
- Opiskelijan ja ohjaajien tulee neuvotella etukäteen työn ohjaukseen liittyvistä käytännöistä, työn aikataulusta, tutkielmaan liittyvistä tieteenalakohtaisista vaatimuksista sekä opinnäytteen arvioinnista.
- Kaksoisopinnäytteen tekemisestä laaditaan yhteinen kirjallinen ohjaussopimus, jossa sovitaan vähintään seuraavista asioista:
- opinnäytteen kieli, kypsyysnäytteen kieli,
- opinnäytteen laadinta- ja tarkastusaikataulu,
- opinnäytteen tekstin alkuperäisyyden tarkastus ja
- käytettävissä olevat ohjausresurssit sekä ohjaussuhteen kesto.
- Sopimuksen allekirjoittamalla molemmat ohjaajat, opiskelija ja tieteenalan/tutkinto-ohjelman edustajat sitoutuvat kaksoisopinnäytettä koskeviin reunaehtoihin.
- Opinnäytteelle tehdään sähköinen alkuperäisyyden tarkastus ja molemmat ohjaajat käyvät raportin läpi ja hyväksyvät sen ennen arviointiprosessin käynnistämistä.
- Opinnäyte arvioidaan kummankin yliopiston / tiedekunnan arviointikäytäntöjen mukaisesti. Kummassakin yliopistossa / tiedekunnassa on omat erilliset arviointiprosessit.
- Opinnäytteen etusivulle merkitään kummankin yliopistojen / tiedekunnan nimet. Näin osoitetaan, että kyseessä on kahden tieteenalan yhteinen opinnäyte.
- Opinnäyte jätetään tarkastettavaksi samaan aikaan molemmissa yliopistoissa / tiedekunnissa.
- Opiskelija saa jatko-opintokelpoisuuden molempiin tutkielman osoittamiin tieteenaloihin edellyttäen, että hän on suorittanut muut kyseessä olevan tieteenalan jatkokoulutuskelpoisuuteen vaadittavat opinnot kyseisen tiedekunnan vaatimusten mukaisesti.
- Kypsyysnäyte tehdään kumpaankin yliopistoon / tiedekuntaan erikseen.
- Opinnäyte on aina julkinen.
- Mahdollisissa arviointia koskevissa oikaisuissa noudatetaan yliopistojen oikaisuvaatimuksia koskevia käytäntöjä.
Opinnäytetyön aiheen tai idean voit saada luennoilta, alan kirjallisuudesta, tieteellisistä julkaisuista ja omien kokemusten perusteella. Oppiaineet esittelevät tutkimusaiheita esim. infotilaisuuksissa, erillisillä opintojaksoilla, tutkimusryhmien esittelytilaisuuksissa ja www-sivuillaan.
Kun löydät mielestäsi sopivan aiheen, ota yhteyttä esimerkiksi HOPS-ohjaajaan tai muuhun yhteyshenkilöön koulutus-/tutkinto-ohjelmasi käytäntöjen mukaisesti ja keskustele opinnäytteesi aiheesta ja mahdollisista ohjaajista. Opinnäytetyölle nimetään pääsääntöisesti kaksi ohjaajaa, joista vähintään toisen on oltava UEF:n henkilökuntaa. Opinnäytteen ohjaajalla tulee olla suoritettuna vähintään ylempi korkeakoulututkinto.
Kun olet löytänyt opinnäytteellesi sopivat ohjaajat, käykää keskustelua tutkimusaiheestasi (valinta, aiheen rajaus, toteutustapa), sopikaa opinnäytteen ohjauksesta ja aikataulusta sekä täyttäkää ohjaussopimus.
Ennen opinnäytteen aloittamista on tärkeää laatia tutkimussuunnitelma, joka ohjaa opinnäyteprosessin etenemistä. Selvitä myös tarvitseeko sinun hakea erillistä tutkimuslupaa opinnäytteelle.
Edellä olevat ohjeet ovat yleisluonteisia eli tarkista aina koulutus-/tutkinto-ohjelmasi käytännöt ja ohjeet sekä toimi niiden mukaisesti.
Kirjaston tarjoamat tukipalvelut opinnäytteen tekemisen tueksi:
Kirjasto järjestää Syventävät informaatiotaidot -opintojaksoa (1 op), jota suositellaan opinnäytteen tekijöille. Opintojakson voi sisällyttää valinnaisiksi opinnoiksi.
Opintojakso sisältää mm. seuraavia teemoja: tutkimusaineistonhallinnan perusteet, tiedonhaku oman alan tietokannoista ja data-arkistoista, avoimen tieteen hyödyntäminen työelämässä, viitteidenhallintaohjelma Zoteron peruskäyttö, viittaaminen eri tyyppisiin lähteisiin, asiasanastot ja oman opinnäytteen asiasanoitus tekoälyn avulla.
Kts. tarkemmin kurssikuvaus Pepin opinto-oppaasta ja ilmoittaudu kurssille Pepissä. (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Kannattaa myös tutustua Kirjaston materiaaliin aineistonhallinnasta sekä hyödyntää mahdollisuutta henkilökohtaiseen ohjaukseen tiedonlähteiden ja tietokantojen käytöstä. Lisätietoa löydät Kirjaston verkkosivulta (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Kun opinnäyte on valmis, Turnitin plagiaatin tunnistus on tehty ja ohjaajasi antavat luvan tarkistusprosessin käynnistämiselle, voit käynnistää arviointiprosessin sähköisessä asiointipalvelussa (https://asiointi.uef.fi/ssc/app#/ ).
Arviointiprosessi on sama kaikille Itä-Suomen yliopistossa opiskeleville. Katso arviointiprosessin vaiheet ja eri toimijoiden tehtävät Kamusta. (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Terveystieteiden tiedekunnassa on käytössä yhteiset opinnäytteiden arviointikriteerit, jotka on vahvistettu 15.5.2025 osana tiedekunnan pysyväismääräyksiä (Dnro 6411/03.00.01/2024).
Hyväksyttävältä tutkielmalta edellytetään, että se osoittaa tekijällä olevan valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien käyttöön ja soveltamiseen. Tutkielmassa voi olla puutteita, mutta jokaisesta arvioitavasta osa-alueesta on saatava vähintään välttävä (1) arvosana.
Tutkielman tulee olla tutkimuseettisesti hyväksyttävä ja siinä tulee käyttää oppiaineessa annettuja kirjoitus-, viittaus- ja muoto-ohjeita.
Arviointikriteerejä käytetään soveltuvin osin arvioitaessa pro gradu -tutkielman arvosanaa. Arviointikriteerien soveltamisessa on huomioitava opinnäytteen luonne (esim. määrällinen tai laadullinen tutkimusote) ja tieteenalan erityispiirteet.
Pro gradu -tutkielmien ja syventävien opinnäytteiden arviointialueet:
I Tutkielman lähtökohdat (suunnittelu)
- tavoitteiden määrittely
- tutkimuksen ja työvaiheiden suunnittelu
II Kirjallisuusosio (aiheen taustan ja lähtökohdan kuvaaminen)
- perehtyneisyys aiheeseen liittyvään aikaisempaan tutkimustietoon ja/tai muuhun kirjallisuuteen
- kirjallisuuden valinta (relevanssi, laajuus)
III Aineisto ja menetelmät
- aineiston ja mittaus- ja analyysimenetelmien valinta sekä soveltuvuus
- mittausten huolellisuus ja luotettavuus
IV Tulokset
- tulosten esittäminen
- tulosten käsitteleminen
V Pohdinta
- tulosten tarkastelu
- tutkimuksen luotettavuuden ja eettisyyden pohdinta
- johtopäätösten teko
VI Tutkielman kieliasu, kokoonpano ja tieteellinen esitystapa
I Tutkielman lähtökohdat (suunnittelu)
- Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet, tutkimustehtävä ja -ongelmat on määritelty pintapuolisesti.
- Tutkimusongelma ei ole selkeäsi rajattu.
- Tutkimuskysymykset ovat epäselviä tai huonosti muotoiltuja ja perusteltuja.
II Kirjallisuusosio (aiheen taustan ja lähtökohdan kuvaaminen)
- Lähteitä ei ole käytetty aiheen kannalta kattavasti.
- Kirjallisuuden valinta ei täysin tue tutkimustavoitteita.
III Aineisto ja menetelmät
- Aineisto jää osin hyödyntämättä.
- Valittu tutkimusmenetelmä soveltuu tutkimuskysymyksen tarkasteluun, mutta menetelmien käyttö on puutteellista.
- Aineiston ja menetelmien (aineistonkeruu-, mittaus- ja analyysimenetelmien) luotettavuuden arviointi on suppeaa.
IV Tulokset
- Tutkimustulokset vastaavat osittain esitettyyn tutkimuskysymykseen.
- Tulokset on esitetty ymmärrettävästi, joskin pinnallisesti.
- Tutkimustulosten havainnollistaminen (kuviot, taulukot, sitaatit) ei ole selkeää eikä tue hyvin saatuja tuloksia.
V Pohdinta
- Pohdinnassa omia tuloksia on tarkasteltu pinnallisesti suhteessa aikaisempaan tietoon.
- Tutkimuksen luotettavuuden ja eettisyyden arviointi on vähäistä.
- Johtopäätökset ovat hajanaiset tai puutteelliset.
VI Tutkielman kieliasu, kokoonpano ja tieteellinen esitystapa
- Käytetty kieli ei ole täysin sujuvaa.
- Työ noudattaa osittain annettuja kirjoitus- ja ulkonäkö- sekä lähdeviittausohjeita ja on ulkoasultaan siisti.
- Tutkielman rakenne noudattaa tieteellistä esitystapaa.
Osa tutkielman arviointialueista ylittää selkeästi välttävän tason ja täyttää osin hyvän tason kriteerit.
I Tutkielman lähtökohdat (suunnittelu)
- Tutkimuksen tarkoitus ja tavoite ovat selkeät ja hyvin rajatut.
- Tutkimusongelma on selkeästi rajattu.
- Tutkimuskysymykset on selkeästi määritelty ja hyvin perusteltu sekä sidottu hyvin aiempaan tutkimukseen.
- Opiskelija on osoittanut aktiivisuutta ja toiminut itsenäisesti sekä on hyödyntänyt saamaansa ohjausta.
II Kirjallisuusosio (aiheen taustan ja lähtökohdan kuvaaminen)
- Kirjallisuutta on riittävästi, se on tutkimuksen kannalta relevanttia ja sitä on hyödynnetty tarkoituksenmukaisesti.
- Valittu kirjallisuus tukee tutkimustavoitteita ja kirjallisuutta on käsitelty kriittisesti ja objektiivisesti.
III Aineisto ja menetelmät
- Aineistoa on osattu hyödyntää tarkoituksenmukaisesti.
- Tutkimusmenetelmän valinta on perusteltu ja valittu menetelmä soveltuu hyvin tutkimuskysymyksen tarkasteluun.
- Aineiston ja menetelmien (aineistonkeruu-, mittaus- ja analyysimenetelmien) luotettavuutta on arvioitu hyvin.
IV Tulokset
- Tutkimustulokset ovat esitetty selkeästi ja asiallisesti ja ne vastaavat esitettyyn tutkimuskysymykseen.
- Tulokset on esitetty ymmärrettävästi ja loogisesti perustuen huolelliseen aineiston käsittelyyn.
- Tutkimustulosten havainnollistaminen (taulukot, kuviot, sitaatit) on loogista ja yhdenmukaista tulosten kanssa.
V Pohdinta
- Pohdinnassa on omia tuloksia tarkasteltu hyvin suhteessa aikaisempaan tietoon.
- Tutkimuksen luotettavuutta ja eettisyyttä on arvioitu hyvin.
- Johtopäätökset ovat selkeät ja ne vastaavat tutkielmalle asetettuihin tavoitteisiin.
VI Tutkielman kieliasu, kokoonpano ja tieteellinen esitystapa
- Käytetty kieli on sujuvaa ja ymmärrettävää sekä tieteellisen esitystavan mukaista.
- Työ on kokonaisuudessaan hyvin viimeistelty ja kieliasultaan ja lähteiden käytöltään johdonmukainen.
- Tutkielman rakenne on tasapainoinen.
Osa tutkielman arviointialueista ylittää selkeästi hyvän tason ja täyttää osin erinomaisen tason kriteerit.
I Tutkielman lähtökohdat (suunnittelu)
- Tutkimuskysymyksen tieteelliset ja yhteiskunnalliset perustelut ovat kattavat ja jäsentyneet.
- Työ on innovatiivinen ja uusia näkökulmia tuottava.
- Itsenäisen suunnittelun ja työskentelyn osuus on merkittävä.
II Kirjallisuusosio (aiheen taustan ja lähtökohdan kuvaaminen)
- Käytetty lähdekirjallisuus on kattavaa ja rajattua ja edustaa tutkimuskysymyksen kannalta ajankohtaisinta tietoa.
- Kirjallisuuden käsittely on kriittistä, syvällistä ja osoittaa itsenäistä ajattelua ja näkemystä.
III Aineisto ja menetelmät
- Aineistoa on hyödynnetty erinomaisesti.
- Tutkimusmenetelmän (aineistonkeruu-, mittaus- ja analyysimenetelmien) valinta on perusteltu monipuolisesti ja kriittisen pohdinnan tuloksena ja tutkimusmenetelmä soveltuu erinomaisesti tutkimuskysymykseen vastaamiseksi.
IV Tulokset
- Tutkimustulokset vastaavat erinomaisesti esitettyyn tutkimuskysymykseen.
- Tulokset on esitetty johdonmukaisesti.
- Tutkielma tuo uutta näkökulmaa tutkimuskysymykseen.
- Tutkimustulosten havainnollistaminen (taulukot, kuviot, sitaatit) on erittäin selkeää ja täydentää tuloksia.
V Pohdinta
- Pohdinnassa tutkimuksen tuloksia arvioidaan johdonmukaisesti ja kriittisesti suhteessa aiempiin tutkimuksiin.
- Tulosten ja menetelmien luotettavuutta on arvioitu perusteellisesti.
- Johtopäätökset vastaavat erinomaisesti esitettyihin tutkimuskysymyksiin ja ne on esitetty kriittisesti ja perustellusti.
VI Tutkielman kieliasu, kokoonpano ja tieteellinen esitystapa
- Käytetty kieli on erinomaista asiatekstiä ja herättää mielenkiinnon aiheeseen.
- Lähteisiin on viitattu systemaattisesti oppiaineessa annettujen ohjeiden mukaisesti ja niiden käyttö osoittaa tieteellistä täsmällisyyttä.
- Tutkielma muodostaa jäsentyneen ja hallitun kokonaisuuden.
Hammaslääketieteen ja lääketieteen syventävien opinnäytteet arvioidaan asteikolla hyväksytty - hylätty. Hyväksytyltä opinnäytteeltä edellytetään seuraavia:
I Tutkielman lähtökohdat (suunnittelu)
- Tutkimusongelma on selkeästi rajattu.
- Tutkimuskysymykset on määritelty ja perusteltu.
- Tutkimuksen tavoitteet on selkeästi rajattu.
II Kirjallisuusosio
- Taustakirjallisuutta on riittävästi, se on tutkimuksen kannalta relevanttia ja sitä on käsitelty tarkoituksenmukaisesti ja objektiivisesti.
III Aineisto ja menetelmät (kokeellinen osa; systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa tiedonhaun kuvaus ja katsaukseen valittavien julkaisujen valinta)
- Tutkimusmenetelmän valinta on perusteltu ja valittu menetelmä soveltuu tutkimuskysymyksen tarkasteluun.
- Aineisto ja menetelmät on jokaisen työvaiheen osalta riittävästi kuvattu.
IV Tulokset
- Tutkimustulokset on esitetty selkeästi ja ne vastaavat esitettyihin tutkimuskysymyksiin.
- Tutkimustulosten havainnollistaminen (taulukoiden ja kuvioiden avulla) on selkeää.
V Pohdinta
- Pohdinnassa omia tuloksia on tarkasteltu suhteessa aikaisempaan tietoon.
- Aineiston ja menetelmien luotettavuutta on arvioitu.
- Tuloksiin perustuvat johtopäätelmät on selkeästi esitetty.
VI Tutkielman kieliasu, kokoonpano ja tieteellinen esitystapa
- Käytetty kieli on luettavaa ja tieteellisen esitystavan mukaista.
- Työ on kokonaisuudessaan hyvin viimeistelty (asettelut) ja kieliasu on hyvä.
- Lähteiden käyttö (ml. lähdeluettelo) on tieteellisen esitystavan mukaista.
Kypsyysnäyte
Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa opinnäytteen aihepiirin syvällistä hallintaa eli miten hyvin aihe on "kypsynyt" hänen mielessään. Tyypillisesti ohjaaja antaa opinnäytteen aihepiiristä 1–3 otsikkoa / aihetta, joista opiskelija kirjoittaa esseen yhdestä valitsemastaan otsikosta / aiheesta. Essee voi olla yhdestä perustellusta tai monesta eri näkökulmasta opinnäytteen aihetta tarkasteleva, pohdiskeleva kirjoitelma, joka on tiedoiltaan tarkka, kriittinen ja jäsentynyt kokonaisuus.
Terveystieteiden tiedekunnassa on linjattu, että kypsyysnäyte on suoritettava siten, että generatiivinen tekoäly ei pysty laatimaan opiskelijan kypsyysnäytettä. Kypsyysnäyte on järjestettävä valvottuna tenttinä. Tarkemmat ohjeet kypsyysnäytteen suorittamisesta annetaan opetussuunnitelmassa.
Kielitaidon osoittaminen kypsyysnäytteellä alemmassa ja ylemmässä korkeakoulututkinnossa
Valtioneuvoston asetuksen mukaan (794/2004) opiskelijan on kirjoitettava alempaan korkeakoulututkintoon kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaan opiskelijan on kirjoitettava ylempään korkeakoulututkintoon kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa.
Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää korkeakoulututkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä, kun hän on osoittanut kielitaitonsa alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä. Ylemmän korkeakoulututkinnon todistukseen kirjataan, että kielitaito on osoitettu alemmassa korkeakoulututkinnossa.
Kielitaito osoitetaan yleensä alemmassa korkeakoulututkinnossa. Tällöin koulusivistyskieli, kypsyysnäytteen kieli ja tutkintoon kuuluvat kieliopinnot kirjataan alemman korkeakoulututkinnon tutkintotodistukseen.
Jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä suomen tai ruotsin kielellä eikä hän ole osoittanut kielitaitoa alemmassa korkeakoulututkinnossa, opiskelijan tulee osoittaa kielitaito ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa. Tuolloin opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kielitaito ja kypsyysnäytteen kieli kirjataan ylemmän korkeakoulututkinnon todistukseen.
Kypsyysnäytteen kieli
Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteensä koulusivistyskielellään.
Opiskelija, jolla on kaksi koulusivistyskieltä (suomi ja ruotsi) kirjoittaa kypsyysnäytteen sekä suomeksi että ruotsiksi. Opiskelijan, jolla on ruotsinkielinen koulusivistys, on haettava Kielikeskukselta korvaavuutta tutkintoon kuuluvista ruotsin kielen opinnoista saatuaan merkinnän ruotsinkielisestä kypsyysnäytteestä.
Englanninkielisissä maisteriohjelmissa kypsyysnäyte kirjoitetaan englanniksi. Poikkeuksena on opiskelija, jolla on suomen- tai ruotsinkielinen koulusivistys, mutta hän ei ole suorittanut kypsyysnäytettä alemmassa korkeakoulututkinnossaan (ts. korkeakoulututkinto suoritettu ulkomailla). Tuolloin opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen koulusivistyskielellään.
Yliopisto määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen, jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai ulkomailla. Terveystieteiden tiedekunnassa laitosjohtaja voi tutkintoasetuksen mahdollistamissa puitteissa myöntää oikeuden kirjoittaa kypsyysnäyte muullakin kuin suomen tai ruotsin kielellä (Johtosääntö 12 §). Opiskelija hakee opintojensa alussa päätöstä häneltä vaadittavista kieliopinnoista, jos hänen koulusivistyskielensä on muu kuin suomi tai ruotsi, jos hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla tai jos hänen koulusivistyskielestään ei ole varmuutta. Vapaamuotoinen hakemus toimitetaan tiedekunnan koulutuspalvelupäällikölle. Liitteeksi tarvitaan koulusivistyskielen osoittavat dokumentit (esim. peruskoulun ja/tai lukion päättötodistus ja niihin liittyvät suoritusotteet).
Käytännön ohjeita kypsyysnäytteen kirjoittamiseen
Opiskelija voi kirjoittaa kypsyysnäytteen, kun ohjaaja antaa siihen luvan. Kypsyysnäyte kirjoitetaan valvotussa tilassa joko sähköisesti tai käsin kirjoittaen. Opiskelija sopii kypsyysnäytteen toteutustavasta ja ajankohdasta ohjaajansa kanssa. Aikaa kypsyysnäytteen kirjoittamiseksi varataan neljä (4) tuntia (Exam-tenttinä 235 minuuttia). Opiskelijalle yksilöllisinä opintojärjestelyinä myönnetty mahdollinen lisäaika on huomioitava myös kypsyysnäytteen kirjoittamisessa. Opinnäytteen ohjaaja laatii kypsyysnäytteen otsikkovaihtoehdot ja tarkistaa kypsyysnäytteen.
Käytännön ohjeita opiskelijalle:
- Sovi ohjaajasi kanssa kypsyysnäytteen toteutustavasta ja ajankohdasta.
- Selvitä koulutusohjelmasi kypsyysnäytekäytäntö ja toimi kuvattujen käytäntöjen mukaisesti.
- Ilmoittaudu Peppiin koulutusohjelmasi kypsyysnäytteen opintojakson toteutukselle.
- Varaa tarvittaessa Exam-tentille ajankohta. Tenttiaikaa varattava 235 minuuttia.
- Salissa tietokoneella tai käsin kirjoitettaessa aikaa varattava neljä (4) tuntia.
- Ilmoita tarvittaessa sinulle myönnetyistä yksilöllisistä opintojärjestelyistä vähintään 10 vuorokautta ennen kypsyysnäytteen kirjoittamista.
- Koetilanteessa:
- Valitse vain yksi annetuista aiheista. Kirjoita otsikko näkyviin.
- Kuvittele lukijoiksesi oman alasi yleisen ajattelutavan tuntevat opiskelijatoverit, jotka eivät ole lukeneet tutkielmaasi, ja joille tarjoat esseessäsi jotain uutta.
- Kypsyysnäyte on itsenäinen teksti. Kirjoita asioista käyttämättä väliotsikoita, kuvia, kuvioita jne. ja ota huomioon, että lukija ei ole lukenut tutkielmaasi.
- Tietokoneella kirjoitettaessa:
- Kappalejako osoitetaan tyhjällä rivillä.
- Tekstin pituus on 500–700 sanaa.
- Käsin kirjoitettaessa:
- Muista kirjata paperille nimesi (myös selvennös) ja koulutusohjelmasi.
- Kirjoita omalla käsialallasi. Huolehdi siitä, että käsiala on luettavaa, älä kuitenkaan kirjoita suuraakkosin eli ns. tikkukirjaimin.
- Osoita kappalejako noin 3 cm:n sisennyksellä.
- Älä kirjoita reunasta reunaan vaan jätä marginaalit, myös alareunaan.
- Esseen pituus käsikirjoitettaessa on noin neljä sivua.
Tutkintoon johtavassa koulutuksessa laaditut opinnäytteet (pro gradu –tutkielmat ja syventävien opintojen tutkielmat) ovat Suomen perustuslain ja julkisuuslain perusteella lähtökohtaisesti julkisia (Suomen perustuslaki 731/1999 12,2 §; Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999 1 §). Opetusministeriön ohjeen mukaan yliopistojen tulee huolehtia siitä, että opinnäytteisiin ei sisällytetä salassa pidettävää aineistoa ja, että opinnäytteet ovat julkisia heti hyväksymisen jälkeen (OPM:n ohje Opinnäytteiden julkisuus 28.1.2004 Dnro 3/5000/2004).
Opinnäytetyö julkaistaan kirjastossa opiskelijan valitseman julkaisutavan mukaisesti joko avoimena tai kampuskäyttöisenä julkaisuna. Julkaisutapaa (julkisuusastetta) kysytään siinä vaiheessa, kun olet jättämässä opinnäytettäsi arviointiin.
Järjestelmässä julkisuusasteeksi valitaan toinen seuraavista:
- Jos opinnäytteen julkisuusasteen suhteen ei ole rajoituksia; valitse "Avoin julkaisu"
- Jos opinnäytteesi on esim. artikkelin käsikirjoitus, joka on lähetetty tai on lähdössä lehteen arvioitavaksi; valitse "Kampuskäyttöinen" (Artikkeliin tähtäävissä opinnäytteissä ”kampuskäyttöinen” julkisuusaste on turvallinen tapa toimia)
Jos opinnäytteesi sisältää salassa pidettävää aineistoa, ole yhteydessä Kirjaston verkko- ja julkaisupalvelujen asiantuntijoihin!
Jatkotutkintokoulutus
Terveystieteiden tiedekunnassa voidaan tieteellisinä jatkotutkintoina suorittaa farmasian lisensiaatin (FaL), farmasian tohtorin (FaT), filosofian lisensiaatin (FL), filosofian tohtorin (FT), hammaslääketieteen tohtorin (HLT), lääketieteen tohtorin (LT), terveystieteiden lisensiaatin (TtL) ja terveystieteiden tohtorin (TtT) tutkinnot.
Tieteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan yliopistolain 558/2009 mukaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut
- Soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon tai
- Soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon; tai
- Soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.
Jatkotutkinnon voi erityisestä syystä aloittaa jo ennen pohjatutkinnon valmistumista, mikäli hakijalla on todettu opintoja varten muutoin riittävät tiedot ja valmiudet.
Tohtorin tutkinto terveystieteiden tiedekunnassa
Jatko-opiskeluoikeutta on mahdollista hakea hakuaikojen puitteissa, joita on vuosittain kaksi (2). Hakuajat ovat 1.1.–31.5. sekä 1.8.–30.11.
Jatko-opintoihin liittyvät opiskelijavalinnan perusteet määritellään tiedekuntaneuvoston vahvistamissa valintaperusteissa.
Terveystieteiden tiedekunnassa toimii neljä (4) tohtoriohjelmaa (linkit tohtoriohjelmien verkkosivuille; linkki aukeaa uuteen välilehteen):
- Kliininen tohtoriohjelma
- Lääketutkimuksen tohtoriohjelma
- Molekulaarisen lääketieteen tohtoriohjelma
- Terveystieteiden tohtoriohjelma
UEF:n tutkijakoulutuksen palvelut järjestävät tutkijan yleisiä valmiustaito-opintoja ja tohtoriohjelmat vastaavat tieteen- ja tutkimusalan jatko-opintojen järjestämisestä.
Lisätietoja: Tohtoriopintojen vaatimukset ja opintosuunnitelma (linkki avautuu uuteen välilehteen) sekä tohtoriohjelmien verkkosivuilta.
Tieteellinen lisensiaatin tutkinto terveystieteiden tiedekunnassa
Terveystieteiden tiedekunnassa voidaan tieteellisinä jatkotutkintoina suorittaa farmasian lisensiaatin (FaL), filosofian lisensiaatin (FL) ja terveystieteiden lisensiaatin (TtL) tutkinnot.
Jatko-opintoina suoritettavasta lisensiaatin tutkinnosta on muodostunut tutkinto, joka suoritetaan esimerkiksi silloin, kun väitöskirjatyön edistäminen on osoittautunut hankalaksi ja epävarmaksi esimerkiksi elämäntilanteen tai muiden muuttuneiden olosuhteiden vuoksi. Lisäksi tiedekunnassa voidaan suorittaa sairaalakemistin koulutus osana filosofian lisensiaatin tutkintoa.
Lisensiaatin tutkinto koostuu lisensiaatintutkimuksesta sekä tieteellisistä jatko-opinnoista, jotka ovat vastaavia kuin tohtorin tutkinnossa. Lisensiaatin tutkinnon hakemisesta ja suorittamisesta tarkemmin alla.
Tieteelliset jatko-opinnot lisensiaatintutkinnossa
Lisensiaatin tutkintoa suorittavalle jatko-opiskelijalle nimetään vähintään kaksi ohjaajaa, joista yksi on pääohjaaja ja, joista vähintään yksi kuuluu yliopiston henkilökuntaan. Kaikilla ohjaajilla tulee olla tohtorin tutkinto. Pääohjaajan on oltava tieteelliseltä tasoltaan dosentti tai omata vastaava tieteellinen pätevyys. Jos pääohjaaja ei ole yliopiston henkilökuntaa, myös yliopiston henkilökuntaan kuuluvan ohjaajan tulee olla tieteelliseltä tasoltaan dosentti tai omata vastaava tieteellinen pätevyys.
Lisensiaatin tutkintoa suorittavalla on oltava pääohjaajan hyväksymä, kirjallinen jatko-opintojen opiskelusuunnitelma (HJOPS).
Lisensiaatin tutkintoon kuuluu tieteellisiä jatko-opintoja yhteensä vähintään 30 op. Filosofian lisensiaatin ja terveystieteiden lisensiaatin tutkintoihin sisältyy yleisiä valmiustaito-opintoja 5–15 op ja tieteen- ja tutkimusalan jatko-opintoja 15–25 op. Farmasian lisensiaatin tutkintoon sisältyy yleisiä valmiustaito-opintoja 5–10 op ja tieteen- ja tutkimusalan jatko-opintoja 20–25 op. Opintojaksot ovat samat kuin tohtorikoulutuksessa.
30 opintopisteen laajuisiin opintoihin voi sisällyttää ja/tai hyväksyttää:
- Yleisiä valmiustaito-opintoja 5–15 / 5–10 opintopistettä
- Soveltuvia opintoja ovat mm. terveystieteiden tiedekunnan tohtoriohjelmien opinto-oppaissa mainitut opinnot.
- Tieteen ja tutkimusalan opintoja 15–25 / 20–25 opintopistettä. Näihin voi sisällyttää esimerkiksi:
- UEF:ssa tai muualla järjestettyjä, tieteelliseen jatkokoulutukseen soveltuvia opintojaksoja. Tällaisia ovat esimerkiksi eri yliopistojen järjestämät tohtorikoulutuksen opintojaksot.
- Seminaareja ja koulutuspäiviä, enintään 5 op.
- Kongressit, enintään 8 op.
- Tutkimusvierailut yliopiston ulkopuolisissa tutkimuslaitoksissa tai vastaavissa enintään 5 op.
- Tieteellisistä vähintään JUFO1 -luokan artikkeleista, jotka liittyvät tutkimusalaan, mutta eivät sisälly väitöskirjatyöhön tai muuhun opintokokonaisuuteen, enintään 3 op.
- Kirjakuulustelut, enintään 6 op.
Mikäli kurssin tai kongressin laajuutta ei ole määritelty, arvioinnissa käytetään vastaavaa laajuusarviointia kuin terveystieteiden tiedekunnan tohtoriohjelmissa.
Lisensiaatintutkimus ja sen vaatimukset
Lisensiaatintutkimuksessa opiskelijan on osoitettava hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalaan sekä valmiutta soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä itsenäisesti ja kriittisesti.
Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä yksittäinen tutkimus (monografia) tai riittäväksi katsottu määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto. Osajulkaisuista vähintään puolet (50 %) on oltava julkaistu tai hyväksytty julkaistaviksi vertaisarviointia käyttävissä tieteellisissä sarjoissa.
Lisensiaatintutkimuksen yhteenvedossa esitetään tutkimuksen tausta, tavoitteet, menetelmät, tulokset, pohdinta ja johtopäätökset. Yhteenveto on kirjoitettava siten, ettei osajulkaisuissa esitettyjä asioita toisteta tarpeettomasti. Yhteenvetoa varten syvennytään aiempaan julkaistuun tutkimustietoon, verrataan sitä itse tuotettuun tutkimustietoon, sekä nostetaan esille tutkimusaiheeseen liittyviä kysymyksiä.
Jos lisensiaatintutkimuksen julkaisuihin kuuluu yhteisjulkaisuja, on tekijän merkityksellinen ja itsenäinen osuus niissä osoitettava. Tekijän ja pääohjaajan on laadittava kirjallinen selvitys tekijän osuudesta yhteisjulkaisuissa. Perustelluista syistä voidaan samaa julkaisua käyttää myös toisen lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan osana.
Lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen
Tarkistaminen etenee seuraavien vaiheiden kautta:
- Lisensiaatintutkimukselle tehdään plagiaatintunnistus.
- Pääohjaaja esittää tiedekunnalle lisensiaatintutkimukselle kaksi (2) tarkastajaa.
- Dekaani nimeää tarkastajat pääohjaajan esityksen perusteella.
- Tarkastajat toimittavat lausuntonsa tiedekuntaan. Aikaa tarkastamiselle on varattuna kaksi (2) kuukautta.
- Kun tarkastajat ovat antaneet lausuntonsa, jatko-opiskelijalla on mahdollisuus antaa niihin vastine.
- Dekaani päättää lisensiaatintutkimuksen hyväksymisestä tarkastajien lausuntojen perusteella.
- Lisensiaatintutkimuksen julkaisu UEF:n julkaisusarjassa
Plagiaatintunnistus
Opinnäyte on tarkistettava plagiaatintunnistusjärjestelmässä ennen kuin se lähetetään tarkastajille arvioitavaksi. Artikkeleista koostuvien opinnäytteiden kohdalla tarkastetaan ainoastaan aiemmin julkaisemattomat tekstit eli yhteenveto-osuus ja julkaisemattomat artikkelit. Tarkistaminen tehdään Turnitin-työkalulla, joka on integroitu eLearn Moodle-ympäristöön.
Opiskelija voi halutessaan tarkistaa omatoimisesti opinnäytteen tekstejä opiskelijoiden Turnitin-työkalussa työn tekemisen eri vaiheissa. Halutessaan jatko-opiskelija voi omatoimisesti tarkistaa aiemmat versiot opinnäytteestään sekä tieteellisten artikkeleiden käsikirjoituksensa opiskelijoiden Turnitissa.
Yksityiskohtaiset ohjeet plagiaatintunnistuksen toteutukseen ovat Kamussa.
Arviointiprosessi
Opiskelija toimittaa lisensiaatintutkimuksensa tarkastettavaksi pdf-muodossa liitteineen sähköisen lomakkeen (avautuu uuteen välilehteen) avulla.
Hakemukseen tulee liittää:
- Lisensiaatintutkimuksen puhtaaksikirjoitettu käsikirjoitus mahdollisine osajulkaisuineen (pdf). Myös julkaisemattomat käsikirjoitukset tulee liittää tiedostoon.
- Selvitys jatko-opiskelijan osuudesta osajulkaisuissa (pdf).
- Osajulkaisun ensimmäisen kirjoittajan kirjallinen suostumus, mikäli tämä on joku muu kuin jatko-opiskelija tai jos kyseessä on jaettu kirjoittajuus (pdf).
Dekaani määrää lisensiaatintutkimukselle kaksi tarkastajaa, joiden tulee olla tohtorin tutkinnon suorittaneita Itä-Suomen yliopiston ulkopuolisia henkilöitä. Tarkastajien määrääminen tapahtuu pääohjaajan esityksestä.
Tiedekunta huolehti tarkastajien määräämisestä ja toimittaa tutkimuksen tarkastajille arvioitavaksi. Tarkastajien tulee antaa lausuntonsa kahden kuukauden kuluessa siitä, kun opinnäyte on lähetetty tarkastajille. Tarvittaessa dekaani voi myöntää lisäaikaa. Lausunnon tulee sisältää arvosanaehdotus (kiittäen hyväksytty – hyväksytty – hylätty).
Opiskelija saa tarkastajien lausunnon kuulemista varten ja hänen tulee ilmoittaa, hyväksyykö hän lausunnon vai haluaako keskeyttää arviointiprosessin. Jos opiskelija hyväksyy lausunnon, dekaani päättää lisensiaatintutkimuksen hyväksymisestä ja arvosanasta. Jos opiskelija ei hyväksy tarkastajien lausuntoja, hän voi keskeyttää prosessin ilmoittamalla siitä kirjallisesti tiedekunnalle.
Dekaani päättää lisensiaatintutkimuksen arvosanasta tarkastajien lausuntojen perusteella.
Lisensiaatintutkimuksen arviointikriteerit (pdf). (avautuu uuteen välilehteen)
Julkaiseminen
Lisensiaatintutkimus on julkinen opinnäyte.
Lisensiaatintutkimuksen hyväksymisen jälkeen tiedekunta huolehtii tutkimuksen arkistoimisesta sekä toimittaa tutkimuksen kirjastoon julkaisemista varten.
Lisensiaatintutkimukset julkaistaan ja arkistoidaan sähköisesti eRepo-julkaisuarkistossa. Sähköistä julkaisemista varten tekijän tulee antaa siihen kirjallisesti lupa UEF Intrassa olevalla lomakkeella (vaatii kirjautumisen UEF-tunnuksella). Opiskelija lähettää esitäytetyn sopimuksen ensisijaisesti kirjaston palveluosoitteeseen electronic.publications(at)uef.fi. Tämän jälkeen kirjasto huolehtii sopimuksen sähköisestä allekirjoittamisesta. Vaihtoehtoisesti opiskelija voi tulostaa ja allekirjoittaa sopimuksen kahtena kappaleena ja lähettää kirjaston julkaisupalveluihin: Kuopion kampuskirjasto, PL 1627, 70211 Kuopio.
Halutessaan tekijä voi myös tehdä tutkimuksestaan painoversion, jolloin hän vastaa painatuskustannuksista.
Yhteydenotot kirjastoon e-julkaisuasioissa: electronic.publications(at)uef.fi
Tarkemmat julkaisuohjeet ja -sopimukset katsottavissa UEF intrassa (avautuu uuteen välilehteen).
Valmistuminen
Kun opiskelija on suorittanut kaikki HJOPS:n mukaiset, lisensiaatin tutkintoon vaadittavat opinnot (ml. lisensiaatintutkimus) ja saanut niistä suoritusmerkinnät, hän voi hakea tutkintoa. Opiskelijan tulee tällöin olla ilmoittautunut läsnä olevaksi.
Hakemuksen liitteenä on toimitettava pääohjaajan hyväksymä HJOPS.
Lisensiaatin tutkintoa haetaan sähköisellä lomakkeella asiointipalvelussa.
Lisätietoja
Koulutusasiantuntija Annika Koistinen, [email protected], puh. 050 452 6395
Koulutuspalvelupäällikkö Susanna Järvelin-Pasanen, [email protected], puh. 040 355 3111
Terveystieteiden tiedekunnan opinto-oppaan päivitys
Susanna Järvelin-Pasanen
Koulutuspalvelupäällikkö
[email protected]
(Opinto-opas päivitetty 1.7.2025)