Johdanto
Tämä opinto-opas on tarkoitettu lääketieteen koulutusohjelman opiskelijoille.
Ohjeita opiskelun tueksi löytyy myös Kamusta, Opiskelijan käsikirjasta, johon on koottuna yleistä tietoa opiskelusta yliopistossa. Nämä ohjeet on tarkoitettu kaikille Itä-Suomen yliopiston opiskelijoille. Uudelle opiskelijalle –kokonaisuuden alta löytyy mm. uuden opiskelijan muistilista, joka sisältää monenlaista tärkeää opintojen alkuvaiheeseen liittyvää tietoa. Opiskelijan käsikirjasta puolestaan löytyy tietoa mm. opiskeluoikeudesta, ilmoittautumisesta, kansainvälisestä opiskelusta ja esteettömyydestä.
Lisää lääketieteen omia ohjeita löytyy Lääketieteen opintoyhteisöstä (avautuu uuteen välilehteen, edellyttää kirjautumista).
Content missing
Opintoneuvonta ja opintojen ohjaus
Lääketieteen opiskelijoiden opiskelun tukena ovat opettajatuutorit (LT1 ja LT2) sekä vuosikurssikoordinaattorit ja HOPS-ohjaajat (LT3-LT6). Käänny vuosikurssiasi ohjaavan henkilön puoleen, jos sinulle tulee kysymyksiä opiskeluusi liittyen. Jos kysymyksesi liittyy yksittäiseen opintojaksoon tai johonkin tiettyyn oppiaineeseen, ota yhteyttä oppiaineen opetuskoordinaattoriin. Lisäksi terveystieteiden tiedekunnan ja lääketieteen laitoksen henkilökunta ohjaa sinua opintoihisi liittyvissä kysymyksissä.
Opetussuunnitelma
Opintoja koskevat määräykset
Opiskelua ja opetusta Itä-Suomen yliopistossa ohjaa opintojohtosääntö.
Terveystieteiden tiedekunnan tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset on hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013.
Tämä sääntö sisältää tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin ja opintoihin liittyvät pysyväismääräykset. Tutkintojen sisällöistä määrätään tutkintovaatimuksissa.
Lääketieteen lisensiaatin tutkintoa ja opintoja koskevat määräykset
Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittamiseen liittyy useita asioita ja kokonaisuuksia, joita on säädelty erilaisin suosituksin, ohjein ja määräyksin. Tähän opinto-oppaan lukuun on koottu kaikki lääketieteen koulutusohjelman omat opintoja ohjaavat ja säätelevät tekstit. Aiempi lääketieteen koulutussuunnittelutoimikunta sekä nykyinen lääketieteen koulutuksen kehittämis- ja arviointitoimikunta ovat valmistelleet ohjeet mm. opetukseen osallistumisesta, henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisesta, opintojen porrastusjärjestelmästä, syventävien opintojen opinnäytteen prosessista sekä amanuenssuurien suorittamisesta (harjoitteluohje-sääntö). Lisäksi terveystieteiden tiedekunnassa on tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset (laitoksen verkkosivut/Lääketieteen Opintoyhteisö, linkit avautuvat uuteen välilehteen).
Tähän lukuun on koottu myös muita lääketieteen koulutusta sivuavia ohjeistuksia ja säädöksiä, kuten ohjeita kliiniseen opetukseen liittyvästä tietoturvasta, opinnäytetutkimusten suorittamisesta Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) tai lääke-tieteen opiskelijoiden viransijaisuuskelpoisuudesta.
Lisäksi alussa luetelluista laki ja asetusteksteistä sekä Itä-Suomen yliopiston opetusta koskevista ohjeista löytyy tärkeää tietoa yliopiston käytänteistä. Yliopiston ohjeistuksia luettaessa on kuitenkin syytä huomioida se, että joistakin asioista on annettu tiedekunnan ja laitoksen omia tarkennettuja ohjeita. Esimerkiksi lääketieteen opiskelijoiden opintojen vanhenemisesta on säädetty tarkemmin tiedekunnan pysyväismääräyksissä.
Näistä ohjeista, tutkintorakenteen kuvauksen lisäksi, löytyy se opintohallinnollinen perusta, jolle tutkinnon suorittaminen, opintojen eteneminen ja opintojen ohjaus pohjautuu. Tutustumalla huolella tähän materiaaliin selviät huomattavasti helpommin opintojen aikana eteen nousevista ongelmatilanteista.
(Ohje: Tietosuojavastaava Auli Mikkonen, tietohallintopäällikkö Kirsi-Marja Remes, KYS 2019)
Lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoita koskevat samat tietoturvan ja tietosuojan ohjeet sekä lainsäädäntö kuin KYSin työntekijöitä. KYS on uudistanut toimintamalleja EU:n yleiseen tietosuoja-asetukseen liittyen ja monet tietoturvaa ja tietosuojaa koskevat menettelytavat ovat tarkentuneet vuoden 2019 aikana. Tietoturvallisuutta koskevat ohjeet ovat KYSin Syke-intranetissä hakusanalla ”tietoturva” tai linkkinä opiskelijoiden omalta sivuilta. Myös lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijat suorittavat pakollisen tietoturvaa ja tietosuojaa suojaa koskevan verkkokoulutuksen Oppiportissa (nimellä Tietoturva sosiaali- ja terveydenhuollossa).
Opiskelijat saavat käyttäjätunnukset KYSin tietojärjestelmiin ja ottaessaan nämä käyttöön ensimmäistä kertaa hän hyväksyy sairaanhoitopiirin käyttösäännöt eli sähköisen käyttäjäsitoumuksen. Tunnukset ovat henkilökohtaiset.
Kielikeskus vastaa kieli- ja viestintäopinnoista. Pakolliset kieli- ja viestintäopinnot kuuluvat alempaan eli kandidaatin tutkintoon. Pelkkää maisterin tutkintoa suorittavalta tai maisteriohjelmassa opiskelevalta ei vaadita pakollisia kieliopintoja, elleivät ne kuulu maisteriohjelman opetussuunnitelmaan. Lääketieteen lisensiaatin tutkinnossa kieli- ja viestintäopinnot on suunniteltu tehtäväksi kahden ensimmäisen opiskeluvuoden aikana.
Kieliopinnot on mahdollista suorittaa kielikeskuksen järjestämillä opintojaksoilla tai AHOT-näyttökokeilla, mikäli opiskelijalla jo entuudestaan on tutkintovaatimusten edellyttämä kieli- ja viestintäosaaminen. Kielikeskus vastaa kieli- ja viestintäopintojen hyväksilukemisesta.
Koulusivistyskielen määritteleminen
Opiskelijan koulusivistyskieli vaikuttaa terveystieteiden tiedekunnassa suoritettavan tutkinnon kieliopintojen vaatimuksiin, alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kypsyysnäytteen kieleen.
Kts. tutkinnon kielitaitopäätös (2019)
Uusi tartuntatautilaki (1221/2016) (avautuu uuteen välilehteen) on tullut osittain voimaan keväällä 2017 ja sen opiskelijoita koskeva pykälä 48§ on astunut voimaan 1.3.2018. Laki koskee tältä osin opiskelijan rokotussuojaa potilaiden suojaamiseksi.
Säännös kieltää työnantajaa käyttämästä työntekijöitä/harjoittelijoita, joilla ei ole rokotussuojausta, sellaisissa asiakas- ja potilastiloissa, joissa olevat asiakkaat tai potilaat ovat lääketieteellisin perustein arvioituna alttiita mahdollisten tartuntojen seuraamuksille. Sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevän tai työharjoittelussa olevan on oltava monin eri keinoin valmis suojelemaan hoitamiensa henkilöiden terveyttä.
Tartuntatautilain pykälän 48 mukaan opiskelijalla tulee olla:
- rokotuksen tai sairastetun taudin tuottama suoja tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan
- rokotus influenssaa vastaan
- rokotus hinkuyskää vastaan, jos hän hoitaa alle 12 kuukauden ikäisiä
Opiskelijoille on YTHS:n verkkosivuille (avautuu uuteen välilehteen) koottu ohjeistus rokotustarpeen arviointia sekä mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten. Käy tutustumassa sivulta löytyvään materiaaliin, erityisesti rokotussuojan itsearvointilomakkeeseen. Täytä lomake, ja mikäli huomaat rokotussuojassasi puutoksia, ota yhteyttä YTHS:ään. Allekirjoita itsearvointilomake vasta kun suoja on kunnossa ja säilytä lomake itselläsi. Voit esim. valokuvata dokumentin kännykälläsi, jolloin se on paremmin saatavilla, kun joku suojaasi tiedustelee.
YTHS hoitaa asiaan liittyviä käytännön järjestelyjä yhdessä vuosikurssien isäntien ja emäntien kanssa. Tarvittavista rokoteohjelmista ja -aikatauluista annetaan erillisiä vuosikurssikohtaisia ohjeita.
Yhteistyökumppanimme - yliopistosairaala, muut keskussairaalat, terveyskeskukset ja terveydenhuollon alan yksiköt - varmistavat omien käytäntöjensä mukaisella tavalla, että opetus ja harjoittelu sujuu lain vaatimusten mukaisesti. Kts. ohjeet alapuolella:
- KYS (pdf)
- Siun Sote (Joensuu, Pohjois-Karjala) (pdf)
- Keski-Suomen sairaanhoitopiiri (pdf)
- Kainuun sote (pdf)
Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet
Itä-Suomen yliopiston opiskelijoilla on oikeus turvalliseen ja viihtyisään opiskeluympäristöön. Yliopisto ei hyväksy minkäänlaista epäasiallista kohtelua, kiusaamista tai häirintää. Yliopistossa on valmistunut ja otettu käyttöön ohjeistus ja toimintamalli opiskelijoita koskeviin häirintätilanteisiin.
Kamussa on lisätietoa epäasiallisesta kohtelusta ja häirinnästä.
Palaute
Itä-Suomen yliopiston opiskelijalla on useita mahdollisuuksia palautteen antamiseen. Opiskelijalla on mahdollisuus vaikuttaa opetukseen, ohjaukseen, neuvontaan ja niiden kehittämiseen antamallaan palautteella. Palautteita käsitellään säännöllisesti osana opetussuunnitelmatyötä ja opetuksen laatujärjestelmää. Lue lisää Kamusta palautesivulta.
Reklamaatio ja muutoksenhaku
Opiskelussa voi kuitenkin tulla eteen tilanteita, jolloin opiskelijalle tulee tunne, että hänen oikeusturvansa ei toteudu. Tämä voi koskea esimerkiksi opintosuoritusten arvostelua tai tenttitulosten julkistamista. Jos opiskelija on tyytymätön laitoksen/yksikön toimintaan (esim. opetukseen), opiskelijan tulee ottaa ensisijaisesti yhteyttä kyseessä olevaan opettajaan tai oppiaineeseen ja pyrkiä selvittämään asia. Useimmiten asia selviää parhaiten näin. Jos opiskelija kuitenkin kokee, ettei hän saa ääntään kuulluksi, tai hän ei tunne saavansa oikeutettua asian käsittelyä tai oikeudenmukaista kohtelua, hänen on mahdollista tehdä reklamaatio tai oikaisupyyntö.
Opinnäytteet
Ylempään korkeakoulututkintoon kuuluu yliopistojen tutkinnoista annetun VN:n asetuksen (2004/794) 15 §:n mukaan tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman syventäviin opintoihin sisältyy vähintään 20 ja enintään 40 opintopisteen laajuinen opinnäyte. Pro gradu –tutkielmat ja syventävien opintojen tutkielmat/kirjalliset työt ovat julkisia opinnäytteitä.
Tutkinnon syventäviin opintoihin kuuluvan opinnäytetyön tavoitteena on osoittaa valmiutta tieteelliseen ajatteluun, tutkimusmenetelmien hallintaa, perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä kykyä tieteelliseen viestintään. Hammaslääketieteen ja lääketieteen syventävien opintojen opinnäytetyön laajuus on 20 tai 25 opintopistettä. Opinnäytetyön laajuus on pääsääntöisesti 20 op. Tieteellisestä artikkelista opiskelija saa rekisteriinsä 25 op:n merkinnän. Erillistä suomenkielistä raporttia ei 25 op:n suoritukseen tarvita.
Tutkielmaan voi sisältyä kirjallisuuteen perustuvan tutkimuksen lisäksi kokeellinen osa. Kokeellisen osan voi suorittaa osana tutkimusprojektia, jossa opiskelijalla on selvästi osoitettava ja arvioitava itsenäinen osuus. Kirjallisen tutkielman opiskelija tekee itsenäisesti. (Terveystieteiden tiedekunnan tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset 7 §)
Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää opiskelijan valmiuksia mm. itsenäiseen tiedonhankintaan, tiedon analysointiin ja kriittiseen arviointiin, tutkimustyön suunnitteluun ja toteuttamiseen, tieteellisten menetelmien käyttöön sekä tiedon tuottamiseen ja soveltamiseen. Tavoitteena on, että opiskelija kykenee laatimaan tieteelliset kriteerit täyttävän opinnäytetyön.
Opinnäytesuoritukseen sisältyy myös kypsyysnäyte (0 op). Opinnäytetyötä tai kypsyysnäytettä ei voi korvata aiemmilla opinnoilla.
Rehtori on 18.12.2014 allekirjoittanut päätöksen sähköisen plagiaatintunnistusjärjestelmän (Turnitin) systemaattisesta käytöstä. Päätöksen mukaan Itä-Suomen yliopistossa valmistuville alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytetöille sekä lisensiaatintutkimuksille ja väitöskirjoille tulee tehdä alkuperäisyyden tarkastus käyttäen sähköistä plagiaatintunnistusjärjestelmää 1.1.2016 alkaen.
Itä-Suomen yliopistossa plagiaatintunnistusjärjestelmä halutaan nähdä ennen kaikkea opetuksen ja ohjauksen työvälineenä, jolla voidaan tukea hyvän tieteellisen käytännön toteuttamista kirjoitusprosessissa. Opettajat voivat lisäksi käyttää sähköistä plagiaatintunnistusjärjestelmää valitsemillaan opintojaksoilla. Opiskelija voi käyttää sähköistä plagiaatintunnistusjärjestelmää itsenäisesti omien kirjallisten töidensä alkuperäisyyden tarkastamiseen.
Järjestelmän pääkäyttäjänä on opinto- ja opetuspalvelut (OPI), joka vastaa myös järjestelmän käyttöönottokoulutuksesta sekä tukipalvelusta.
Tukipalvelupyynnöt: oppitupa@uef.fi
Opiskelijan ohjeet plagiaatintunnistusjärjestelmä Turnitinin käyttöön löytyvät Kamusta.
Akateemisen rehtorin päätöksellä opinnäytetyöt julkaistaan 1.1.2012 alkaen aina sähköisesti ja ne ovat luettavissa kirjaston e-julkaisut –sivulla, mikäli opiskelija antaa siihen luvan kirjallisesti (Huom! lupa annetaan opinnäytteen sähköisen tarkastusprosessin yhteydessä). Mikäli opinnäytteellä ei ole e-julkaisulupaa, se on luettavissa kampuskirjastoissa sähköisessä muodossa (ei lainattavissa) (Akateemisen rehtorin päätös UEF dnro 1671/12.02.01.02/2011).
Huom! Tieteelliset muilla foorumeilla julkaistavat artikkelit toimitetaan aina pelkästään kampuskirjastojen sisäiseen järjestelmään, ei julkiselle puolelle.
Opiskelija toimittaa julkaisuluvan sekä opinnäytteen sähköisen tarkastusprosessin yhteydessä.
Lisää opinnäytteiden julkaisemisesta Kamussa.
Harjoittelu ja viransijaisuuskelpoisuus
Lääketieteen opiskelijoiden viransijaisuuskelpoisuus on määritelty valtioneuvoston asetuksissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta (377/2011 ja 104/2008). Asiaa valvovana viranomaisena toimii Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira.
3 § Lääketieteen opiskelijan toimiminen laillistetun lääkärin tehtävässä
Lääketieteen opiskelija, joka on suorittanut hyväksytysti yliopistojen tutkinnoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (794/2004) tarkoitetut, vähintään viiteen ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot ja jolla on suoritettujen opintojen perusteella riittävät edellytykset kyseisen tehtävän hoitamiseen, voi tilapäisesti toimia lääkärin tehtävässä, mukaan lukien päivystys, laillistetun lääkärin johdon ja valvonnan alaisena potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 2 §:n 4 kohdassa tarkoitetussa terveyden-huollon toimintayksikössä tai sosiaalihuoltolain (710/1982) 24 §:ssä tarkoitettua laitoshuoltoa antavassa sosiaalihuollon toimintayksikössä.
Lääketieteen opiskelija, joka on suorittanut hyväksytysti 1 momentissa mainitussa asetuksessa tarkoitetut, vähintään neljään ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot ja ne lääkärin peruskoulutukseen kuuluvat sen erikoisalan opintojaksot, johon kuuluvissa tehtävissä hän aikoo toimia, ja jolla on suoritettujen opintojen perusteella riittävät edellytykset kyseisen tehtävän hoitamiseen, voi toimia lääkärin tehtävässä laillistetun lääkärin johdon ja valvonnan alaisena erikoissairaanhoidon toimintayksikössä tai terveyskeskuksen vuode-osastolla. Päivystävän lääkärin tehtävässä toimimisen edellytyksenä on lisäksi, että hänellä on laillistetun lääkärin välitön johto ja valvonta.
Tämä tarkoittaa kaikkien viiden / neljän opintovuoden opintojaksojen suorittamista tentteineen sekä ao. erikoisalaan kuuluvien opintojen suorittamista. On myös huomioitava, että kyse on tilapäisestä työskentelystä.
Lisäksi asetus säätelee viransijaisuuskelpoisuutta seuraavasti:
3 e § Laillistetun ammattihenkilön tehtävässä toimimisen rajoitus
Edellä 3 ja 3 a–3 d §:ssä tarkoitetuilla opiskelijoilla ei ole oikeutta toimia tilapäisesti laillistetun ammattihenkilön tehtävässä enää sen jälkeen, kun opintojen aloittamisesta on kulunut yli kymmenen vuotta.
Tämä rajaa sijaisuuksia niin, että yli kymmenen vuotta lääketiedettä opiskelleet eivät enää voi toimia lääkärin tehtävissä ennen kuin ovat suorittaneet LL-tutkinnon.
Lisäksi Valvira huomauttaa seuraavaa:
”Henkilö ei ole enää opiskelija, jos opinnot ovat jääneet kesken ja hän ei enää ole oppilaitoksessa kirjoilla.”
”Henkilön tulee olla aktiivinen opiskelija voidakseen toimia tilapäisesti laillistetun ammattihenkilön tehtävissä. Ollakseen aktiivinen opiskelija, henkilön tulee olla ilmoittautuneena läsnä olevaksi yliopistoon.”
”Opintonsa keskeyttäneiksi opiskelijoiksi katsotaan kaikki yliopistoon poissaolevaksi ilmoittautuneet opiskelijat.”
KYS:n virkojen hoitamisesta lukukausien aikana on KYS:n sairaalahallitus päättänyt mm. seuraavaa:
• määräyksiä apulaislääkärien toimien hoitamiseen voidaan opiskelijoille antaa vain poikkeustapauksissa
• määräykset ovat puolipäivätoimisia, enintään kuukaudeksi eikä sama opiskelija voi saada määräystä kuin kerran saman lukuvuoden aikana.
Lisäksi on vakiintunut käytäntö, että em. toimien hoitamiseen pitää opiskelijan aina saada myös lukuvuoden koordinaattorin hyväksyminen.
Opintojen suorittaminen ja arviointi
(Hyväksytty TTtdk:n tiedekuntaneuvoston kokouksessa 20.4.2011, täydennykset 29.4.2014 ja 22.3.2017)
Opintosuoritusten arviointia ja tenttikäytänteitä säädellään yliopistolaissa (YL; Yliopistolaki, 558/2009) sekä Itä-Suomen yliopiston 1.8.2019 voimaan astuneessa Opintojohtosäännössä (OJS §§ 32-35). Tämän lisäksi lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmien ohjeet perustuvat Terveystieteiden tiedekunnan 30.1.2013 hyväksymiin tutkintoja ja opintoja koskeviin pysyväismääräyksiin (PM 14§ ja 16 - 17 §), jotka säätelevät mm. opintojaksojen arvostelua, opintosuoritusten julkisuutta sekä vanhenemista. Tenttikäytänteitä säätelee lisäksi Akateemisen rehtorin päätös etätenteistä ja kampusten välisten tenttien suorittamisesta.
Opintosuorituksen arviointi voi perustua loppuarviointiin, mutta myös oppimisprosessin jatkuvaan arviointiin. Kirjallisten kuulustelujen sijasta voidaan käyttää vaihtoehtoisia arviointimenetelmiä esim. dialogitenttiä, esseetä, kotitenttiä, portfoliota, projektityötä, oppimispäiväkirjaa, verkkotenttiä, tai muita oppimisen arviointimenetelmiä. Opintojakson arvioinnin tulee olla linjassa opintojakson tavoitteiden ja sisällön kanssa sekä tukea hyvän tieteellisen ajattelutavan ja tieteen toimintamuotojen oppimista.
Lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmia koskevat tarkennukset:
Tähän koottu ohjeistus on osa opetussuunnitelmaa, jonka yhteydessä koulutusohjelman tulee määritellä tiettyjä omia tarkentavia ohjeitaan.
Yliopiston perus- ja jatkotutkintoihin sekä erillisiin opintokokonaisuuksiin ja erillisarvosanoihin sisältyvien opintosuoritusten ajankohdista ja suoritustavoista päätetään opetussuunnitelmien vahvistamisen yhteydessä. Opetussuunnitelmaa tarkentavia ohjeita suoritustavasta ja arvioinnista voidaan antaa myös opintojakson alkaessa. Koulutusohjelmien/pääaineiden tulee määritellä opetusohjelmassaan opintosuoritusten suorituskertojen määrä, opintosuoritusten (ml. tenttisuoritusten) vanheneminen, tarkemmat ohjeet kuulusteluun ilmoittautumisesta, etätenttimahdollisuuksista sekä sähköisistä tenteistä. Alla on kuvattu lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmien yhteiset tarkennetut tenttiohjeet asiaan kuuluvien ylempien ohjeiden yhteydessä.
Suorituskertojen määrä
Opintojaksojen, joiden suoritukseen kuuluu loppukuulustelu, tulee järjestää varsinaisen lopputentin lisäksi vähintään kaksi uusintakuulustelumahdollisuutta. Poikkeuksen muodostaa ’Potilaan tutkiminen’ -opintojakso, jossa käytännön syistä uusintoja voidaan järjestää vain yksi vuodessa. Suoritusmahdollisuudet on järjestettävä niin, että opiskelijalle jää riittävä valmistautumisaika uusintasuoritukseen.
OJS 32 § Tentit ja niiden järjestäminen
- Opetukseen liittyvä kirjallinen tai muu vastaava tenttitilaisuus on järjestettävä vähintään kaksi kertaa vuoden kuluessa opetuksen päättymisestä. Kirjallinen tai muu vastaava tenttitilaisuus on järjestettävä niin, että opiskelijalle jää riittävä valmistautumisaika uusintasuoritukseen.
Yleiset kuulustelut
Lääketieteen laitos ei järjestä yleisiä kuulusteluja.
Lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmien tenttitulokset julkistetaan pääsääntöisesti Moodlessa käyttäen opiskelijan numerokoodia ja ohjeiden mukaisesti ilmoitustauluilla.
OJS 34§ Opintosuorituksen tulosten julkistaminen
Opintosuorituksen tulos on julkistettava viimeistään kolmen (3) viikon kuluttua suorituksesta yliopiston sähköisessä opiskelija- ja opintosuoritusrekisterissä. Sähköisen tentin (esim. EXAM) osalta määräajasta annetaan tarkempia ohjeita sähköisen tentin menettelytapaohjeessa. Dekaani tai opetuksesta vastaavan yksikön johtaja voi erityisestä syystä pidentää aikaa. Tulos on kuitenkin ilmoitettava viimeistään kuukauden kuluttua suorituspäivästä. Määräajasta poikkeamisesta on ilmoitettava kolmen (3) viikon kuluessa suorituspäivästä.
Sähköiseen opiskelija- ja opintosuoritusrekisteriin merkitään tieto sekä hyväksytyistä että hylätyistä suorituksista. Sähköiselle alustalle toimitetaan tieto arvosanajakaumasta ja hylättyjen lukumäärästä. Opiskelija saa ilmoituksen sähköiseen opiskelija- ja opintosuoritusrekisteriin tallennetusta opintosuorituksestaan yliopiston antamaan sähköpostiosoitteeseen.
Opintosuorituksen arviointiperusteet ovat julkisia. opiskelijalla on oikeus saada tietoonsa arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan ottamalla yhteyttä opintojakson arvioinnin suorittaneeseen opettajaan. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Opiskelijalla on oikeus saada jäljennös vastauksistaan tai vastaavista suoritteistaan maksutta.
Määräaikoihin ei lueta ajanjaksoa, jolloin opetusta ei rehtorin päätöksen mukaisesti anneta, eikä 15.6. - 15.8. välistä aikaa.
Mikäli opintosuorituksen arvioinnissa on ollut useita opettajia ja arviointi on tapahtunut yhteistyönä, on arvosteluun osallistuneiden opettajien nimet ilmoitettava.
TTtdk PM 16 § Opintosuoritusten julkisuus
Opinnäytteitä lukuun ottamatta opintosuorituksia ei saa luovuttaa tai näyttää laitoksen henkilökuntaan kuulumattomille eikä muutoinkaan julkaista ilman opiskelijan lupaa.
Tiedekunnassa tehtävät syventävät työt, lopputyöt, kandidaatin tutkielmat, pro gradu –tutkielmat, lisensiaatintutkimukset ja väitöskirjat ovat julkisuuslain mukaisia julkisia asiakirjoja.
Opintosuoritusten arviointi
Opintosuorituksen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa vahvistettuun opintojaksokuvaukseen. Opintosuoritukset tai sen osat on suoritettava ja palautettava asetetussa määräajassa. (Opintojohtosääntö 34 §)
Opintosuoritusten, myös alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen opinnäytteiden sekä sivuaineeseen laadittujen opinnäytteiden, arvioinnissa käytetään asteikkoa 0—5, jossa arvosanojen merkitys on seuraava: 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2= tyydyttävä, 1 = välttävä ja 0 = hylätty. Suoritukset voidaan arvioida asteikolla hyväksytty ‐ hylätty, kun numeerista asteikkoa ei ole tarkoituksenmukaista käyttää. Arvosana 1 vastaa arvosanaa hyväksytty. Hyväksytyn suorituksen vähimmäisvaatimukset määritellään opetussuunnitelmassa. (Opintojohtosääntö 33 §)
Toisen kotimaisen kielen taidon arviointiin käytetään asteikkoa tyydyttävä tai hyvä.
Opintosuorituksen rekisteröinti
Opintosuorituksen suoritusajankohdaksi merkitään tenttitilaisuuden päivämäärä tai kirjallisen työn tarkastukseen jättämispäivämäärä. Opinnäytteiden (pl. kandidaatin tutkielma) suorituspäivä on arvostelupäätöksen päivämäärä. Osasuorituksiin perustuvan kokonaisuuden suoritusajankohdaksi merkitään viimeisen osasuorituksen päivämäärä. (Opintojohtosääntö 47 §)
Opintosuorituksen julkistaminen
Opintosuorituksen tulos on julkistettava viimeistään kolmen (3) viikon kuluttua suorituksesta yliopiston sähköisessä opiskelija‐ ja opintosuoritusrekisterissä. Sähköisen tentin (esim. EXAM) osalta määräajasta annetaan tarkempia ohjeita sähköisen tentin menettelytapaohjeessa. (Opintojohtosääntö 35 §)
Sähköiseen opiskelija‐ ja opintosuoritusrekisteriin merkitään tieto sekä hyväksytyistä että hylätyistä suorituksista. Sähköiselle alustalle toimitetaan tieto arvosanajakaumasta ja hylättyjen lukumäärästä. Opiskelija saa ilmoituksen sähköiseen opiskelija‐ ja opintosuoritusrekisteriin tallennetusta opintosuorituksestaan yliopiston antamaan sähköpostiosoitteeseen. (Opintojohtosääntö 35 §)
Opintosuorituksen arviointiperusteet ovat julkisia. Opiskelijalla on oikeus saada tietoonsa arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan ottamalla yhteyttä opintojakson arvioinnin suorittaneeseen opettajaan. (Opintojohtosääntö 35 §)
Määräaikoihin ei lueta ajanjaksoja, jolloin opetusta ei rehtorin päätöksen mukaisesti anneta, eikä 15.6. - 15.8. välistä aikaa. (Opintojohtosääntö 35 §)
Opintosuorituksen arviointia koskeva oikaisumenettely
Yliopistolain 82 §:n 4 momentin mukaan muun opintosuorituksen kuin väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventäviin opintoihin kuuluvan opinnäytteen tai muun vastaavan opintosuorituksen arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta.
Oikaisupyyntö on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.
Mikäli arvioinnin suorittanut opettaja ei ole oikaisupyynnön ajankohtana tavattavissa, tulee oikaisupyyntö jättää kirjallisena yliopiston kirjaamoon. Oikaisupyyntöön tulee antaa päätös neljäntoista (14) päivän kuluessa sen jättämisestä.
Mikäli opiskelija ilmoittaa, ettei hän tyydy oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen, tulee arvioinnin suorittaneen opettajan tehdä asiassa kirjallinen päätös. Opiskelijalla on oikeus saada oikaisumenettelyn yhteydessä jäljennös suorituspapereistaan tai vastaavista maksutta.
Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta yliopiston muutoksenhakulautakunnalta neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhakulautakunnalle osoitettu oikaisupyyntö tulee toimittaa yliopiston kirjaamoon.
Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventävien opintojen opinnäytteen arviointiin tyytymätön opiskelija voi tehdä muutoksenhakulautakunnalle oikaisupyynnön neljäntoista (14) päivän kuluessa suorituksen arvioinnin tiedoksisaannista.
Muutoksenhakulautakunnan antamasta päätöksestä ei saa hakea muutosta valittamalla. (Opintojohtosääntö 50 §)
Kamussa on lisätietoa yliopiston sisäisestä muutoksenhausta.
AHOT eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen tarkoitta aiemmin suoritettujen opintojen hyväksilukua (korvaaminen ja sisällyttäminen).
Itä-Suomen yliopiston opiskelijaksi hyväksytty opiskelija voi hakea kirjallisesti osaamisensa tunnistamista ja tunnustamista, mikäli osaaminen vastaa opetussuunnitelmassa esitettyjä tavoitteita sisällöltään ja tasoltaan. Hyväksilukua haetaan kyseisen oppiaineen/opintojakson vastuuhenkilöltä.
Aiempien opintojen hyväksiluvusta tutkintorakenteeseen tulee ensin keskustella HOPS-ohjaajan kanssa. Aiempien opintojen korvaavuudessa / sisällyttämisessä lääketieteen lisensiaatin tutkintoon on rajoitteita. Lähtökohta on se, että vain pakollisia opintojaksoja voi korvata aiemmilla opinnoilla.
Tässä yhteydessä on myös huomioitava, että mikäli opiskelijalla on aiempia lääketieteen alan opintoja toisessa yliopistossa, hyväksiluettavat opinnot vaikuttavat laskettaessa opiskeluaikaisen viransijaisuuskelpoisuuden kymmenen vuoden määräaikaa.
Pakollisten opintojaksojen korvaavuudet aiempien ja/tai muualla suoritettujen opintojen perusteella haetaan sähköisellä hakulomakkeella, joka löytyy asiointipalvelusta (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen). Hyväksilukemista koskevan hakemuksen voi jättää sähköisesti yliopiston asiointipalvelussa. Sähköinen asiointi on mahdollista sekä korvaavuushakemusten että sisällyttämishakemuksen jättämiseen.
Hakemuksessa pyydetyt kentät on täytettävä huolellisesti ja tarvittavat liitteet on liitettävä hakemuksen mukaan: Todistukset aiemmasta/aiemmista suorituksista - opintorekisteriotteet, opintojaksokuvaukset ym. vastaavat. Liitteiden on oltava hyvälaatuisia ja luettavissa olevia. Lomakkeen lähettämisen jälkeen opiskelija saa tiedon hakemuksen onnistuneesta jättämisestä palveluun.
Kun asian hyväksyjä on käsitellyt asian, tulee päätös sähköpostiin. Halutessaan opiskelija voi saada lisäksi paperisen päätöksen. Hyväksilukemisesta kirjataan suoristusmerkintä opintotietojärjestelmään. Suoritusmerkintä kirjataan rekisteriin tutkintorakenteen mukaisella koodilla ja nimellä. Lisätietoihin merkitään lisäksi se, millä opinnoilla korvaavuus on myönnetty (mitä, missä ja milloin).
Keskeiset AHOT-käsitteet:
Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) tarkoittaa eri menettelyjä, joilla opiskelijan osaaminen voidaan arvioida ja hyväksyä osana hänen opintojaan.
Osaamisen tunnistamisella tarkoitetaan osaamisen arviointia eri muodoissaan.
Osaamisen tunnustamisella tarkoitetaan menettelyjä, jolla aiemmin hankitun osaamisen perusteella opiskelijalle kirjataan opintosuoritus, hyväksiluku tai niiden osa.
Hyväksilukemisella tarkoitetaan opiskelijan aiemmin suoritettujen opintojen, harjoittelun, työkokemuksen tai muun osaamisen hyväksymistä osaksi suoritettavaa tutkintoa, opintokokonaisuutta tai opintojaksoa. Hyväksilukemisen muotoja ovat sisällyttäminen ja korvaaminen. Hyväksilukeminen perustuu opetussuunnitelman osaamistavoitteisiin.
Sisällyttämisellä tarkoitetaan muualla suoritetun opintojakson tai opintokokonaisuuden hyväksymistä tutkintoon sellaisenaan
Opintojen korvaamisessa opiskelijan suoritusrekisteriin kirjataan korvattava opintojakso, -kokonaisuus tai sen osa. Korvaaminen tapahtuu korvattavaa opintojaksoa tai – kokonaisuutta sisällöltään ja tasoltaan vastaavan opintosuorituksen tai muun osaamisen perusteella.
Opiskeluoikeudet ja opinto-oikeudet
Sivuainetarjonta
Lääketieteen lisensiaatin tutkintoon ei sisälly sivuaineita. Lääketieteen opiskelijat voivat poimia yliopiston sivuainetarjonnasta yksittäisiä opintojaksoja valinnaisiin opintoihin.
Monet Itä-Suomen yliopiston oppiaineista ovat vapaasti valittavissa sivuaineiksi eli sivuaineopintojen aloittaminen ei edellytä sivuaineen opinto-oikeuden hakemista. Joihinkin oppiaineisiin otettavien sivuaineopiskelijoiden määrää kuitenkin rajoitetaan tai opinto-oikeutta on haettava sivuaineen valintakokeessa. Toisaalta yliopistossa on myös tutkintoja, joiden rakenteeseen ei kuulu sivuaineita tai sivuaineet on opetussuunnitelmassa etukäteen määrätty.
Tietoa sivuaineopiskelusta on Kamussa. Mahdollisuuksia on runsaasti:
- tiedekuntien tarjoamat sivuaineet
- kansainvälistymisen opintokokonaisuus
- verkostoylipistot
- avoimen yliopiston sivuaineopinnot tutkinto-opiskelijoille
- JOO-opinnot
Terveystieteiden tiedekunnassa on tarjolla seuraavat sivuaineopintokokonaisuudet:
- Ihmisen biologia 28 op (Biolääketieteen yksikkö)
- Terveyden Monikulttuuriset Ulottuvuudet (TeMoKuu) 25 op (Kansanterveystieteen yksikkö yhteistyössä Humanistisen osaston (suomen kieli ja kulttuuritieteet) kanssa)
- Toksikologia 25 op (Farmasian laitos)◦Sivuainekokonaisuutta otetaan suorittamaan ympäristöterveyteen ja –teknologiaan syventyviä opiskelijoita, max 10 opiskelijaa
(kts. tarkemmin Weboodista Sivuaineoppaista)
Seuraavia tiedekunnan opintokokonaisuuksia tarjotaan myös Avoimen yliopiston (Aducate) kautta:
- Ergonomian ja työhyvinvoinnin perus- ja aineopinnot (25 op + 35 op)
- Gerontologian perusopinnot (25 op)
- Hoitotieteen aineopinnot (33 op)
- Kansanterveystieteen perus- ja aineopinnot (25 op + 35 op)
- Lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin perusopinnot (25 op)
- Liikuntalääketieteen perus- ja aineopinnot (25 op + 36 op)
- Lääketieteen perusteita -perusopintokokonaisuus (25 op)
- Ravitsemustieteen perus- ja aineopinnot (25 op + 35 op)
- Terveyden edistäminen ja terveystieto perus- ja aineopinnot (25 op + 35 op)
Voit tutustua myös avoimen yliopiston opetustarjontaan (avautuu uuteen välilehteen).
Tutkinnon hakeminen
Lääkärin ammattiin johtaman peruskoulutuksen jälkeen Valvira myöntää hakemuksesta oikeuden harjoittaa lääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä.
Hakemus tehdään joko sähköisesti tai kirjallisesti. Kirjallinen hakemus tehdään käyttäen hakemuslomaketta, ja se osoitetaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Hakemus lähetetään osoitteella: Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, PL 210, 00281 Helsinki.
Kirjallisen hakemuksen liitteet:
- Jäljennös oppilaitoksen antamasta tutkintotodistuksesta (asianomaisen oppilaitoksen antama jäljennös tai julkisen notaarin oikeaksi todistama jäljennös).
- Virkatodistus tai jäljennös passista tai henkilökortista virallisesti oikeaksi todistettuna
Sähköisen asioinnin hakemusohjeet:
Voit hakea ammattioikeutta sähköisen asioinnin kautta, kun olet suorittanut tutkinnon ja saanut tutkintotodistuksen. Huomaathan, että ammattioikeushakemusta ei voi jättää etukäteen ennen kuin olet valmistunut.
Lisäksi tarvitset:
- Suomalaisen henkilötunnuksen
- Verkkopankkitunnukset
- Sähköpostiosoitteen
- Puhelinnumeron
Kun haet sähköisen asioinnin kautta, sinun ei tarvitse toimittaa tutkintotodistusliitettä, sillä palvelu hakee tutkintotietosi Virta-järjestelmästä. Sinun ei myöskään tarvitse toimittaa virkatodistusta eikä jäljennöstä passista tai henkilökortista.
Valviran päätös on maksullinen. Voimassa olevat maksut löytyvät Valviran sivulta (avautuu uuteen välilehteen). Kun olet hakenut sähköisesti, päätös lähetetään sähköisesti asiointitilillesi, jos olet antanut suostumuksesi sähköiseen tiedoksiantoon. Jos et ole antanut suostumustasi, päätös lähetetään postitse väestötietojärjestelmän mukaiseen osoitteeseesi. Lasku lähetetään erillisenä postilähetyksenä. Päätös annetaan joko suomen- tai ruotsinkielisenä.
Katso myös (linkit avautuvat uuteen välilehteen):