Terveystieteiden tiedekunta: Ravitsemustieteen opinto-opas 2021-2022

Tervetuloa opiskelemaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekuntaan!

Terveystieteiden tiedekunta toimii Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella. Terveysalan tutkimus ja koulutus ovat Itä-Suomen yliopiston vahvaa ja perinteistä osaamisaluetta. Terveystieteiden tiedekunta on kansainvälisesti ainutlaatuinen, koska se yhdistää saman katon alle lääketieteen, hammaslääketieteen, biolääketieteen, terveystieteiden, hoitotieteen, ravitsemustieteen ja farmasian koulutuksen ja tutkimuksen.

Terveystieteiden tiedekunta kouluttaa asiantuntijoita ja ammattilaisia useille keskeisille terveydenhuollon ja hyvinvoinnin aloille. Olemme Suomen suurin lääkärikouluttaja, ainoa laillistettujen ravitsemusterapeuttien kouluttaja ja koulutamme noin puolet maamme farmaseuteista ja proviisoreista. Lääkäreille, hammaslääkäreille, farmaseuteille, proviisoreille ja muille terveyssektorin asiantuntijoille on yhteiskunnassa jatkuva kysyntää. Opiskelijamme saavat uusimpaan tietoon perustuvaa opetusta ja erinomaiset valmiudet työelämään.

Tiedekunnassa on noin 2500 perustutkinto-opiskelijaa viidessä koulutusohjelmassa ja viidessä pääaineessa. Koulutusta annetaan lääketieteen, hammaslääketieteen, farmaseutin, proviisorin ja biolääketieteen koulutusohjelmissa sekä hoitotieteen, ravitsemustieteen ja terveyden edistämisen (ergonomia, kansanterveystiede ja liikuntalääketiede) pääaineissa. Vetovoimaista koulutustarjontaa täydentää kolme kansainvälistä maisteriohjelmaa.

Tiedekunnan koulutusohjelmat ja pääaineet (linkit avautuvat uuteen välilehteen):

• Biolääketieteen koulutusohjelma
• Farmaseutin ja proviisorin koulutusohjelmat
• Hammaslääketieteen koulutusohjelma
• Lääketieteen koulutusohjelma
• Hoitotieteen pääaine (suuntautumisvaihtoehdot: hoitotyön johtaminen, preventiivinen hoitotiede, terveystieteiden opettajankoulutus)
• Ravitsemustieteen pääaine
• Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelma (suuntautumisvaihtoehdot: ergonomian ja työhyvinvoinnin edistäminen, terveysliikunnan edistäminen, väestön terveyden edistäminen)

Kansainväliset maisteriohjelmat (linkit avautuvat uuteen välilehteen):

• Master's Degree Programme in Biomedicine
• Master's Degree Programme in General Toxicology
• Master's Degree Program in Public Health

Dekaani, professori Jussi Pihlajamäki
Puh.+358 50 344 0187, s-posti: etunimi.sukunimi@uef.fi

Varadekaani, professori Anna-Liisa Levonen
Puh. +358 40 358 9907, s-posti: etunimi.sukunimi@uef.fi

Varadekaani, professori Markus Forsberg
Puh. +358 40 355 3780, s-posti: etunimi.sukunimi@uef.fi

Johtava hallintopäällikkö Hanna Ollikainen-Richards
Puh. +358 40 355 2163, s-posti: etunimi.sukunimi@uef.fi

Opintopalveluiden päällikkö Susanna Järvelin-Pasanen
Puh. +358 40 355 3111, s-posti: susanna.jarvelin@uef.fi

Lääketieteen laitos on terveystieteiden tiedekunnan suurin laitos. Laitos jakautuu biolääketieteen, hammaslääketieteen, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen sekä kliinisen lääketieteen yksikköön. Laitos vastaa lääketieteen ja hammaslääketieteen lisensiaattien sekä terveystieteiden (ravitsemustiede sekä terveyden edistäminen - suuntautumisvaihtoehdot: ergonomian ja työhyvinvoinnin edistäminen, terveysliikunnan edistäminen, väestön terveyden edistäminen) ja biolääketieteen alan kandidaattien ja maistereitten koulutuksista.

Laitoksen johtajana toimii professori Veli-Matti Kosma ja varajohtajana yliopistonlehtori Anitta Mahonen.

Hammaslääketieteen yksikön johtajana toimii professori Liisa Suominen ja varajohtajana professori Päivi Mäntylä. Biolääketieteen yksikön johtajana toimii yliopistonlehtori Anitta Mahonen ja varajohtajina professori Merja Heinäniemi ja yliopistotutkija Leena Latonen. Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikön johtajana toimii professori Pekka Mäntyselkä ja varajohtajana professori Ursula Schwab sekä kliinisen lääketieteen yksikön johtajana professori Jarmo Jääskeläinen ja varajohtajana professori Ville Leinonen.

Yliopistonlehtori Anu Ruusunen, anu.ruusunen(at)uef.fi, puh. 050 3871265 (vuonna 2021 aloittaneet TtK-opiskelijat)

Yliopistonlehtori Jenni Korhonen, jenni.korhonen(at)uef.fi, puh. 029 4453146 (vuonna 2020 aloittaneet TtK-opiskelijat)

Kliininen opettaja Aino-Maija Eloranta, aino-maija.eloranta(at)uef.fi puh. 050 4608389 (vuonna 2019 aloittaneet TtK-opiskelijat)

Yliopistonlehtori Leila Karhunen, leila.karhunen(at)uef.fi, puh. 029 4454467 (vuonna 2018 aloittaneet TtK-opiskelijat)

Yliopistonlehtori Sari Hantunen, sari.hantunen(at)uef.fi, puh. 029 4454543 (vuonna 2017 aloittaneet TtK-opiskelijat)

Yliopistonlehtori Leila Karhunen, leila.karhunen(at)uef.fi, puh. 029 4454467 (suoraan maisterivaiheeseen valitut opiskelijat)

Tuutorivastaava on opetuskoordinaattori Päivi Heikura, paivi.heikura(at)uef.fi, puh. 029 4454300

Opinto-ohjauksen yhteyshenkilöt terveystieteiden tiedekunnassa

Tiedekunnan opintohallinnon ohjaus- ja neuvontapalvelujen yhteyshenkilöt:

Opintopalveluiden päällikkö Susanna Järvelin-Pasanen
Puh. 040 355 3111, s-posti susanna.jarvelin@uef.fi

• Yleinen opintoneuvonta

Amanuenssi Ella Koistinen
Puh. 050 452 6395, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi

• Tieteellinen jatkokoulutus ja siihen liittyvä neuvonta

Opintosihteeri Jonna Loikkanen

Puh. 050 463 5786, sposti etunimi.sukunimi@uef.fi

• Pro gradu –tutkielmiin (farmasia, hoitotiede ja MPH) liittyvät opintohallinnon tehtävät

Opinto-ohjauksen yhteyshenkilöt koulutusohjelmissa

Koulutusohjelmien/pääaineiden yhteyshenkilöiltä saa tietoa muun muassa HOPS-työskentelystä, oppiaineen opetusohjelmasta, tutkintovaatimuksista sekä muista kyseisen laitoksen/yksikön toimintaan ja opetukseen liittyvistä asioista.

BIOLÄÄKETIEDE: Opintosihteeri Henna Jääskeläinen
Puh. 029 445 8014, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi

• Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta

Koulutussuunnittelija Marjut Nenonen
Puh. 029 445 3165, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi

• Opiskelijavalinta

FARMASIA: Koulutussuunnittelija Päivi Hartikainen
Puh. 029 45 4296, s-posti paivianneli.hartikainen@uef.fi

• Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
• Opiskelijavalinta

HAMMASLÄÄKETIEDE: Koulutussuunnittelija Leena Lampinen
Puh. 0294 45 4922, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi

• Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
• Opiskelijavalinta

HOITOTIEDE: Yliopistonlehtori Ari Haaranen
Puh. 0294 45 4438, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi

• Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
• Opiskelijavalinta

LÄÄKETIEDE: Opintoasiainpäällikkö Timo Kemppainen
Puh. 050 431 7430, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi

• Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
• Opiskelijavalinta

RAVITSEMUSTIEDE: Opetuskoordinaattori Päivi Heikura
Puh. 0294 45 4300, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi

• Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
• Opiskelijavalinta

TERVEYDEN EDISTÄMINEN: Yliopistonlehtori Pirjo Hakkarainen
Puh. 050 316 4104, s-posti pirjoirene.hakkarainen@uef.fi

• Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
• Opiskelijavalinta

Opintopalvelut

Opintopalvelujen (OPI:n) henkilökunta toimii tiedekunnan henkilöstön rinnalla opiskelijoiden ohjauksessa ja neuvonnassa. Opintopalveluiden tehtävänä on vastata yliopiston opintohallinnon palveluista ja tuesta, tuottaa opiskelijoille ja henkilökunnalle tieto- ja viestintätekniikan sekä yliopistopedagogiikan ja opiskelutaitojen koulutusta, koordinoida kansainvälistä liikkuvuutta, sekä ura- ja ohjauspalveluita.  Yksikkö tarjoaa opiskelijoiden ohjauksen ja neuvonnan lisäksi opetuksen ja tutkimuksen tukipalveluja sekä tietoteknisiä tukipalveluja yhteistyössä tietotekniikkapalvelujen kanssa.

Opintopalveluiden asiakaspalvelutiskiltä, ”Opparista” saat opiskeluun liittyvää yleisneuvontaa (mm. yliopistoon ilmoittautuminen, opinto-oikeudet, opiskelijatodistukset, opintosuoritusotteet, opiskelijarekisteriasiat). Opintopalveluiden yhteystiedot ja aukioloajat (avautuu uuteen välilehteen) löytyvät yliopiston verkkosivuilta.

Opintopalvelujen kampustoimipisteiden osoitteet:

Opintopalvelut, Joensuun kampus
Käyntiosoite: Yliopistokatu 2, Aurora-rakennus
Postiosoite: PL 111, 80101 Joensuu

Opintopalvelut, Kuopion kampus
Käyntiosoite: Yliopistonranta 1 C, Canthia -rakennus, 2. krs (Oppari)
Postiosoite: PL 1627, 70211 Kuopio

Terveystieteiden kandidaatti (TtK)

Terveystieteiden kandidaatin tutkinnon ensisijaisena tavoitteena on antaa riittävät tiedot ja edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen. Lisäksi tutkinnon suorittaneilla on ravitsemustieteen pääaineen sekä sivuaineiden perusteiden tuntemus ja edellytykset alan kehityksen seuraamiseen. Alakohtaisen osaamisen lisäksi koulutuksen tavoitteena on kehittää valmiuksia jatkuvaan oppimiseen sekä viestintä- ja kielitaitoa.

Terveystieteiden maisteri (TtM)

Terveystieteiden maisterin tutkinnon tavoitteena on ravitsemustieteen hyvä tuntemus ja valmiudet toimia työelämässä monipuolisesti ravitsemuksen asiantuntijana. Lisäksi tutkinnon tavoitteena on antaa valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen sekä valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen.

Terveystieteiden maisterintutkinto on mahdollista koostaa oman mielenkiinnon mukaan soveltuvista moduuleista ja opintojaksoista, kuten ravitsemusterapian, elintarviketieteiden, urheiluravitsemuksen, terveyden edistämisen tai kaupallisten opintojen kokonaisuuksista. Esimerkiksi ravitsemusterapiaopinnoissa (ravitsemusterapiamoduulit) painottuu ravitsemuksen merkitys sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Opintoihin kuuluu myös käyttäytymisen muutosta tukevia menetelmäopintoja. Teoriaopintojen lisäksi näihin opintoihin kuuluu käytännön harjoitustöitä, potilastapaamisia ja opintojaksot perusterveydenhuollossa ja sairaalassa. Opetus on käytännönläheistä ja antaa vahvat valmiudet kliiniseen työhön ja tehtäviin, joissa tarvitaan kliinistä osaamista.

Elintarviketieteisiin suuntautuvassa tutkinnossa tavoitteena on elintarvikemikrobiologian ja -toksikologian hallitseminen sekä tuotekehityksen soveltaminen. Opetuksessa keskitytään elintarvikkeiden terveellisyyteen ja turvallisuuteen korostaen erilaisia terveyden edistämisen mahdollisuuksia elintarvikkeiden tuotannossa ja jalostuksessa sekä laadun että tuotekehityksen näkökulmista. Opetus on käytännönläheistä ja antaa vahvat valmiudet sekä laboratoriopainotteiseen tutkimukseen että teolliseen tuotekehitykseen. Käytännön harjoittelut voi tehdä omien uratavoitteidensa mukaisesti alan hallinnossa, tutkimuksessa tai elintarviketeollisuudessa.

Ravitsemustieteen pakolliset opinnot koostuvat pääaineopinnoista, yleisopinnoista, kieli- ja viestintäopinnoista sekä sivuaineopinnoista. Näiden lisäksi opintoihin kuuluu vapaasti valittavia opintoja ja käytännön harjoittelut ja opintojaksot.

Yleisopintoja ovat tieteellisen tutkimuksen ja tiedonhankinnan perusteet, joiden tavoitteena on perehdyttää opiskelija yliopisto-opiskeluun ja ohjata hänet osaksi tieteellistä yhteisöä.

Kieli- ja viestintäopintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelija viestinnän perusteisiin ja kehittää kielitaitoa.

Ravitsemustieteen perus- ja aineopintoja kandidaatin tutkinnossa ovat elintarviketieteen perusopinnot sekä lääketieteen ja ravitsemustieteen aineopinnot. Kandidaatin tutkinnon aineopintoihin kuuluu kandidaatintutkielma.

Ravitsemustieteen pääaineopintoihin kuuluvat syventävät opinnot ravitsemustieteestä mukaan lukien pro gradu -tutkielma.

Sivuaineopinnot voivat sisältää mm. lääketieteen, luonnontieteiden ja käyttäytymistieteiden opintoja (ks. tarkemmin taulukot alla).

Vapaasti valittavat opinnot voivat olla mitä tahansa opiskelijan valitsemia ura- ja tutkintotavoitteiden mukaisia yliopisto-opintoja.

Harjoittelut ja opintojaksot perusterveydenhuollossa ja sairaalassa. Terveystieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluu vähintään 6 opintopisteen harjoittelu soveltuvassa paikassa, esimerkiksi elintarviketeollisuudessa, tutkimusryhmissä tai ruokapalveluissa. Maisteriopintoihin kuuluu lisäksi 9 ja 12 opintopisteen harjoittelut soveltuvissa paikoissa tai ravitsemusterapiajaksot perusterveydenhuollossa ja sairaalassa.

Terveystieteiden maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä (ylempi korkeakoulututkinto) ja sen suorittaminen kestää kaksi vuotta. Opiskelu on päätoimista ja edellyttää läsnäoloa Kuopiossa.

Ravitsemustieteen maisteriopinnot koostuvat opiskelijan valitsemista moduuleista. Näistä moduuli 1 on kaikille opiskelijoille pakollinen, siihen sisältyvät mm. pro gradu -tutkielma ja opintoihin kuuluvat harjoittelut tai terveydenhuollossa tehtävät opintojaksot. Tämän lisäksi opiskelija valitsee kaksi 30 opintopisteen moduulia. Moduulit 2 ja 3 ovat pakollisia niille opiskelijoille, jotka haluavat ravitsemusterapeutin pätevyyden. Moduulit 4 ja 5 on suunniteltu niin, että niiden opiskelijoilla olisi valmistuttuaan hyvät valmiudet toimia asiantuntijatehtävissä elintarvike- ja lääketeollisuudessa.

Terveystieteiden kandidaatit voivat toimia ravitsemus- ja elintarvikealan tehtävissä järjestöissä, elintarviketeollisuudessa sekä ravitsemispalveluiden piirissä.

Ravitsemustieteen pääaineesta valmistuneet terveystieteiden maisterit voivat toimia esimerkiksi tuoteasiantuntijoina elintarvike- ja lääketeollisuudessa, sekä hallinto- ja asiantuntijatehtävissä ruokapalveluissa, järjestöissä, yhdistyksissä ja urheiluseuroissa sekä yrittäjinä. Ravitsemusterapiaopinnot suorittaneet ovat päteviä toimimaan ravitsemusterapeutteina sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja kuntoutuskeskuksissa. Ravitsemusterapeutiksi laillistamista anotaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviralta.

Terveystieteiden maisterin tutkinnon suorittaminen antaa valmiudet myös tieteelliseen jatkokoulutukseen lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja varten.

Ravitsemustieteen tutkintorakenne 2021-2022 (pdf)

2021 aloittaneiden kandiopinnot lukuvuosittain (pdf)

2021 aloittaneiden maisteriopinnot lukuvuosittain (pdf)

Avoimina yliopisto-opintoina suoritettavat kokonaisuudet 2021-22 (pdf)

Kieli- ja viestintäopinnot

Tutkinto-opintoihin sisältyy kieli- ja viestintäopintoja. Tutkintoasetuksen mukaan opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:

1. suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä
2. vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. (Valtioneuvoston asetus (19.8.2004/794, 6 §.)

Kielikeskuksen sivuilla ja Kamussa on lisätietoa kieli- ja viestintäopinnoista. 

Koulusivistyskieli

Koulusivistyskieli vaikuttaa opiskelijan tutkinnon kieliopintojen vaatimuksiin, alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kypsyysnäytteen kieleen sekä opettajan kelpoisuuteen. Koska koulusivistyskielellä on vaikutusta opiskelijan opintoihin, tulee asian olla tiedossa jo henkilökohtaista opintosuunnitelmaa tehtäessä.

Kamussa on lisätietoa koulusivistyskielestä ja pakollisista kieliopinnoista sekä niistä vapauttamisesta.

Terveystieteiden tiedekunnan tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset on hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013.
Tämä sääntö sisältää tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin ja opintoihin liittyvät pysyväismääräykset. Tutkintojen sisällöistä määrätään tutkintovaatimuksissa.

• Terveystieteiden tiedekunnan tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset 2013 (pdf)

Opiskelua ja opetusta Itä-Suomen yliopistossa ohjaa opintojohtosääntö.

Esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttamista siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Kamussa on lisätietoa esteettömästä opiskelusta.

Yksilöllisillä opintojärjestelyillä henkilö, jolla vamma tai terveyshaitta, saatetaan yhdenvertaiseen asemaan suhteessa muihin opiskelijoihin. Järjestelyt kohdistuvat opintojakson suoritustapoihin, mutta ne eivät muuta opintojakson osaamistavoitteita.

Kamussa on lisätietoa yksilöllisistä opintojärjestelyistä ja niiden hakemisesta.

Varsinaisten yksilöllisten järjestelyiden lisäksi opintojakson vastuuopettaja voi myöntää yksittäistapauksessa poikkeuksen opetussuunnitelman mukaisesta suoritustavasta erityisen painavasta syystä. Myös poikkeavilla suoritustavoilla täytyy saavuttaa opintojaksolle asetetut osaamistavoitteet. (Opintojohtosääntö 21 §.)

Itä-Suomen yliopiston opiskelijoilla on oikeus turvalliseen ja viihtyisään opiskeluympäristöön. Yliopisto ei hyväksy minkäänlaista epäasiallista kohtelua, kiusaamista tai häirintää. Yliopistossa on valmistunut ja otettu käyttöön ohjeistus ja toimintamalli opiskelijoita koskeviin häirintätilanteisiin.

Kamussa on lisätietoa epäasiallisesta kohtelusta ja häirinnästä.

Opetuksen ja opiskelun eettiset ohjeet ovat luettavissa Kamussa.

Sähköisen plagiaatintunnistusjärjestelmän käyttö

Opintojohtosäännön mukaan opiskelija vastaa opinnäytteensä alkuperäisyydestä. Plagiaatintunnistusjärjestelmän käyttö on ensisijaisesti ohjauksellista.

Kamussa on lisätietoa plagiaatintunnistusjärjestelmästä.

Menettely vilppi- ja häirintätapauksissa

Opintosuoritus voidaan hylätä, mikäli opiskelija on sitä suorittaessaan syyllistynyt opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen. Valvoja voi välittömästi poistaa tenttitilaisuudesta opiskelijan, johon kohdistuu vahva epäilys vilpistä tai joka häiritsee tilaisuutta. Opintosuoritus hylätään myös kun vilppi havaitaan vasta kuulustelutilaisuuden jälkeen. (Opintojohtosääntö 45 §.)

Kamussa on lisätietoa opetuksen ja opiskelun eettisistä ohjeista.

Palaute

Itä-Suomen yliopiston opiskelijalla on useita mahdollisuuksia palautteen antamiseen. Opiskelijalla on mahdollisuus vaikuttaa opetukseen, ohjaukseen, neuvontaan ja niiden kehittämiseen antamallaan palautteella. Palautteita käsitellään säännöllisesti osana opetussuunnitelmatyötä ja opetuksen laatujärjestelmää. Lue lisää Kamusta palautesivulta.

Reklamaatio ja muutoksenhaku

Opiskelussa voi kuitenkin tulla eteen tilanteita, jolloin opiskelijalle tulee tunne, että hänen oikeusturvansa ei toteudu. Tämä voi koskea esimerkiksi opintosuoritusten arvostelua tai tenttitulosten julkistamista. Jos opiskelija on tyytymätön laitoksen/yksikön toimintaan (esim. opetukseen), opiskelijan tulee ottaa ensisijaisesti yhteyttä kyseessä olevaan opettajaan tai oppiaineeseen ja pyrkiä selvittämään asia. Useimmiten asia selviää parhaiten näin. Jos opiskelija kuitenkin kokee, ettei hän saa ääntään kuulluksi, tai hän ei tunne saavansa oikeutettua asian käsittelyä tai oikeudenmukaista kohtelua, hänen on mahdollista tehdä reklamaatio tai oikaisupyyntö.

Tietoa opinnäytteistä Kamussa.

Opintosuoritusten arviointi

Opintosuorituksen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa vahvistettuun opintojaksokuvaukseen. Opintosuoritukset tai sen osat on suoritettava ja palautettava asetetussa määräajassa. (Opintojohtosääntö 34 §)

Opintosuoritusten, myös alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen opinnäytteiden sekä sivuaineeseen laadittujen opinnäytteiden, arvioinnissa käytetään asteikkoa 0—5, jossa arvosanojen merkitys on seuraava: 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2= tyydyttävä, 1 = välttävä ja 0 = hylätty. Suoritukset voidaan arvioida asteikolla hyväksytty ‐ hylätty, kun numeerista asteikkoa ei ole tarkoituksenmukaista käyttää. Arvosana 1 vastaa arvosanaa hyväksytty. Hyväksytyn suorituksen vähimmäisvaatimukset määritellään opetussuunnitelmassa. (Opintojohtosääntö 33 §)

Toisen kotimaisen kielen taidon arviointiin käytetään asteikkoa tyydyttävä tai hyvä.

Opintosuorituksen rekisteröinti

Opintosuorituksen suoritusajankohdaksi merkitään tenttitilaisuuden päivämäärä tai kirjallisen työn tarkastukseen jättämispäivämäärä. Opinnäytteiden (pl. kandidaatin tutkielma) suorituspäivä on arvostelupäätöksen päivämäärä. Osasuorituksiin perustuvan kokonaisuuden suoritusajankohdaksi merkitään viimeisen osasuorituksen päivämäärä. (Opintojohtosääntö 47 §)

Opintosuorituksen julkistaminen

Opintosuorituksen tulos on julkistettava viimeistään kolmen (3) viikon kuluttua suorituksesta yliopiston sähköisessä opiskelija- ja opintosuoritusrekisterissä. Opetussuunnitelmassa opintojaksolle määritelty vastuuopettaja voi erityisestä syystä pidentää tulosten julkistamisaikaa yhdellä (1) viikolla. Määräajan pidentämisestä ja pidentämisen perusteista tulee tiedottaa opetukseen ilmoittautuneita opiskelijoita välittömästi.

Dekaani tai opetuksesta vastaavan yksikön johtajan johtaja voi pidentää tulosten julkistamiseen liittyvää määräaikaa edelleen erityisen painaviin syihin perustuen. Määräajan pidentämisestä ja pidentämisen perusteista tulee tiedottaa opetukseen ilmoittautuneita opiskelijoita välittömästi.

Sähköisen tentin (esim. EXAM) osalta määräajasta annetaan tarkempia ohjeita sähköisen tentin menettelytapaohjeessa.

Sähköiseen opiskelija- ja opintosuoritusrekisteriin merkitään tieto sekä hyväksytyistä että hylätyistä suorituksista. Sähköiselle alustalle toimitetaan tieto arvosanajakaumasta ja hylättyjen lukumäärästä. Opiskelija saa ilmoituksen sähköiseen opiskelija- ja opintosuoritusrekisteriin tallennetusta opintosuorituksestaan yliopiston antamaan sähköpostiosoitteeseen.

Opintosuorituksen arviointiperusteet ovat julkisia. Opiskelijalla on oikeus saada tietoonsa arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan ottamalla yhteyttä opintojakson arvioinnin suorittaneeseen opettajaan. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen ja muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Opiskelijalla on oikeus saada jäljennös vastauksistaan tai vastaavista suoritteistaan maksutta.

Määräaikoihin ei lueta ajanjaksoja, jolloin opetusta ei rehtorin päätöksen mukaisesti anneta, eikä 15.6. – 15.8. välistä aikaa.

Mikäli opintosuorituksen arvioinnissa on ollut useita opettajia ja arviointi on tapahtunut yhteistyönä, on arvosteluun osallistuneiden opettajien nimet ilmoitettava. (Opintojohtosääntö 35 §)

Opintosuorituksen arviointia koskeva oikaisumenettely

Yliopistolain 82 §:n 4 momentin mukaan muun opintosuorituksen kuin väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventäviin opintoihin kuuluvan opinnäytteen tai muun vastaavan opintosuorituksen arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta.

Oikaisupyyntö on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.

Mikäli arvioinnin suorittanut opettaja ei ole oikaisupyynnön ajankohtana tavattavissa, tulee oikaisupyyntö jättää kirjallisena yliopiston kirjaamoon. Oikaisupyyntöön tulee antaa päätös neljäntoista (14) päivän kuluessa sen jättämisestä.

Mikäli opiskelija ilmoittaa, ettei hän tyydy oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen, tulee arvioinnin suorittaneen opettajan tehdä asiassa kirjallinen päätös. Opiskelijalla on oikeus saada oikaisumenettelyn yhteydessä jäljennös suorituspapereistaan tai vastaavista maksutta.

Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta yliopiston muutoksenhakulautakunnalta neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhakulautakunnalle osoitettu oikaisupyyntö tulee toimittaa yliopiston kirjaamoon.

Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventävien opintojen opinnäytteen arviointiin tyytymätön opiskelija voi tehdä muutoksenhakulautakunnalle oikaisupyynnön neljäntoista (14) päivän kuluessa suorituksen arvioinnin tiedoksisaannista.

Muutoksenhakulautakunnan antamasta päätöksestä ei saa hakea muutosta valittamalla. (Opintojohtosääntö 50 §)

Kamussa on lisätietoa yliopiston sisäisestä muutoksenhausta.

Osaamisen tunnustaminen ja opintojen hyväksilukeminen. Aikaisemmin tästä oli käytössä lyhenne "AHOT"

Kamussa on lisätietoa osaamisen tunnustamisesta.

Lisäajan hakemisesta tutkinnon suorittamiseen löydät lisätietoa Kamusta. Sieltä löydät myös lisätietoa

Opintojen suoritusajan määräytymiseen.

Tietoa opintojen suoritusajasta Kamussa.

Opinto-oikeus tutkinnon suorittamisen jälkeen (Kamussa).

Valmistumiseen liittyvä yleinen ohjeistus (Kamussa).

Itä-Suomen yliopisto tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, kuten avoimen yliopiston opinnot, avoimet MOOC-verkkokurssit (Massive Open Online Course), erikoistumiskoulutukset ja täydennyskoulutus. Tutkinnon suorittanut voi myös jatkuvan oppijan opinto-oikeudella maksutta täydentää opintojaan tutkinnon suorittamislukuvuoden ja tutkinnon suorittamista seuraavan kahden lukuvuoden ajan ilmoittautumalla opiskelijaksi (opintojohtosääntö 16§).

Lisätietoja jatkuvasta oppimisesta (avautuu uuteen välilehteen) on yliopiston verkkosivuilla.