Terveystieteiden tiedekunta: Hoitotieteen opinto-opas 2021-2022

Tervetuloa opiskelemaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekuntaan!

Terveystieteiden tiedekunta toimii Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella. Terveysalan tutkimus ja koulutus ovat Itä-Suomen yliopiston vahvaa ja perinteistä osaamisaluetta. Terveystieteiden tiedekunta on kansainvälisesti ainutlaatuinen, koska se yhdistää saman katon alle lääketieteen, hammaslääketieteen, biolääketieteen, terveystieteiden, hoitotieteen, ravitsemustieteen ja farmasian koulutuksen ja tutkimuksen.

Terveystieteiden tiedekunta kouluttaa asiantuntijoita ja ammattilaisia useille keskeisille terveydenhuollon ja hyvinvoinnin aloille. Olemme Suomen suurin lääkärikouluttaja, ainoa laillistettujen ravitsemusterapeuttien kouluttaja ja koulutamme noin puolet maamme farmaseuteista ja proviisoreista. Lääkäreille, hammaslääkäreille, farmaseuteille, proviisoreille ja muille terveyssektorin asiantuntijoille on yhteiskunnassa jatkuva kysyntää. Opiskelijamme saavat uusimpaan tietoon perustuvaa opetusta ja erinomaiset valmiudet työelämään.

Tiedekunnassa on noin 2500 perustutkinto-opiskelijaa viidessä koulutusohjelmassa ja viidessä pääaineessa. Koulutusta annetaan lääketieteen, hammaslääketieteen, farmaseutin, proviisorin ja biolääketieteen koulutusohjelmissa sekä hoitotieteen, ravitsemustieteen ja terveyden edistämisen (ergonomia, kansanterveystiede ja liikuntalääketiede) pääaineissa. Vetovoimaista koulutustarjontaa täydentää kolme kansainvälistä maisteriohjelmaa.

Tiedekunnan koulutusohjelmat ja pääaineet (linkit avautuvat uuteen välilehteen):

• Biolääketieteen koulutusohjelma
• Farmaseutin ja proviisorin koulutusohjelmat
• Hammaslääketieteen koulutusohjelma
• Lääketieteen koulutusohjelma
• Hoitotieteen pääaine (suuntautumisvaihtoehdot: hoitotyön johtaminen, preventiivinen hoitotiede, terveystieteiden opettajankoulutus)
• Ravitsemustieteen pääaine
• Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelma (suuntautumisvaihtoehdot: ergonomian ja työhyvinvoinnin edistäminen, terveysliikunnan edistäminen, väestön terveyden edistäminen)

Kansainväliset maisteriohjelmat (linkit avautuvat uuteen välilehteen):

• Master's Degree Programme in Biomedicine
• Master's Degree Programme in General Toxicology
• Master's Degree Program in Public Health

Dekaani, professori Jussi Pihlajamäki
Puh.+358 50 344 0187, s-posti: [email protected]

Varadekaani, professori Anna-Liisa Levonen
Puh. +358 40 358 9907, s-posti: [email protected]

Varadekaani, professori Markus Forsberg
Puh. +358 40 355 3780, s-posti: [email protected]

Johtava hallintopäällikkö Hanna Ollikainen-Richards
Puh. +358 40 355 2163, s-posti: [email protected]

Opintopalveluiden päällikkö Susanna Järvelin-Pasanen
Puh. +358 40 355 3111, s-posti: [email protected]

Suomessa hoitotieteen yliopistotasoinen koulutus alkoi ensimmäisenä Kuopion korkeakoulussa vuonna 1979. Myöhemmin hoitotieteen laitos oli osa Kuopion yliopiston yhteiskuntatieteellistä tiedekuntaa. Kuopion ja Joensuun yliopistojen yhdistyessä 1.1.2010 Itä-Suomen yliopistoksi, hoitotieteen laitos siirtyi osaksi terveystieteiden tiedekuntaa. Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunta on maassamme ainutlaatuinen ja tarjoaa erinomaisen tutkimusympäristön korkeatasoisen hoitotieteen tutkimuksen toteuttamiseen. Tiedekunnan laaja-alaisuus mahdollistaa uudenlaisia tutkimus- ja koulutusmahdollisuuksia yhdessä muiden terveystieteiden kanssa.

Olemme Suomen suurin hoitotieteen kouluttaja ja kansainvälisesti tunnustettu tutkimus- ja koulutusyksikkö. Koulutamme hoitotieteen asiantuntijoita vaativiin terveysalan kansallisiin ja kansainvälisiin työelämän asiantuntijatehtäviin, joihin valmistuneet terveystieteiden maisterit (hoitotyön johtaminen, preventiivinen hoitotiede, terveystieteiden opettajankoulutus) ja tohtorit sijoittuvat hyvin. Opiskelijamme saavat uusimpaan tietoon perustuvaa, pedagogisesti korkeatasoista opetusta ja hankkivat hyvät työelämävalmiudet.

Hoitotieteen laitoksella on monipuoliset kansalliset ja kansainväliset yhteistyöverkostot. Kansallisia yhteistyökumppaneita ovat yliopistot, ammattikorkeakoulut, muut oppilaitokset, tutkimuslaitokset sekä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot. Kansainväliset tutkimus- ja opetusyhteydet suuntautuvat erityisesti Pohjoismaihin, Eurooppaan, Pohjois-Amerikkaan, Aasiaan, Venäjälle ja Baltian maihin. Opiskelijoilla on mahdollisuus opiskella ulkomaisessa vaihdossa yliopiston monipuolisen kansainvälisen vaihto-opiskelun kautta. Tarkempaa tietoa hoitotieteen laitoksen kansainvälisistä hankkeista ja tutkimusryhmistä on laitoksen verkkosivuilla (avautuu uuteen välilehteen).

Hoitotieteellisen tutkimuksen ja koulutuksen profiilin rakentamisessa on otettu huomioon terveydenhuollon ja yhteiskunnan kehitysnäkymät kansallisesti ja kansainvälisesti. Hoitotieteen laitoksena olemme sitoutuneet toteuttamaan terveystieteiden tiedekunnan ja yliopiston Tiedosta kestävä tulevaisuus strategiaa (avautuu uuteen välilehteen), jossa ratkaisuja haetaan neljään maailmalaajuiseen haasteeseen toteuttamalla strategisia ohjelmia Tieteeseen perustuvaa ymmärrystä, Ajantasaista ja uusiutuvaa oppimista sekä Osallistuva ja osallistava yliopisto.  Näistä haasteista hoitotieteen tutkimus ja koulutus keskittyy ikääntymisen, elintavat ja terveys profiilialueeseen. Olemme aktiivisesti mukana vastaamassa myös moninaistuva oppiminen ja vuorovaikutus ja kulttuurien kohtaaminen, liikkuvuus ja rajat haasteisiin.

Hoitotieteen tutkimusalueena on pitkäaikaisten terveysongelmien ennaltaehkäisy ja hoito, potilasturvallisuus, johtaminen sekä hoidon vaikuttavuus. Toteutamme hoitotieteen tutkimusta monitieteisissä ja kansainvälisissä tutkimusryhmissä. Hoitotieteen tutkimuksen tavoitteena on korkea laatu, yhteiskunnallinen vaikuttavuus, tieteiden välinen ja kansainvälinen yhteistyö sekä tutkimuksen uusiutuminen.  Kehitämme pitkäjänteisesti tutkimusohjelmaamme, tutkimusrahoituksen hankintaa ja julkaisutoimintaamme sekä uuden tutkijasukupolven koulutusta.  Hoitotieteen tutkijat osallistuvat Vaikuttavuus sosiaali- ja terveyspalveluissa (EFFECTIVENESS) tutkimusyhteisön toimintaan, jossa tutkitaan sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuutta, laatua ja turvallisuutta ja analysoidaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vaikuttavuutta.

Toiminnassamme noudatamme koko yliopistoyhteisön hyväksymiä arvoja: oikeus ja vapaus oppia, opettaa ja tutkia; rohkeus, avoimuus ja vastuullisuus sekä eettisyys ja kestävä kehitys.  Kehitämme systemaattisesti hoitotieteen tutkimusta ja opetusta innovatiiviseksi, maailmanluokan toiminnaksi vuoteen 2024 mennessä.  QS rankings –vertailuissa olemme sijoittuneet hoitotieteen tieteenalan vertailussa sijalle 42 (2017), 49 (2018) ja 51-100 (2016, 2019, 2020).

Hoitotieteen tutkimusta profiloi ennaltaehkäisevä hoitotiede, turvallisuus ja vaikuttavuus muodostaen Preventive, Safe and Effective Nursing by Science (PreSENCe -UEF) tutkimuskokonaisuuden. Strategisina painopistealueina ovat monikulttuurisuus ja digitalisaatio.

Hoitotieteen laitoksen henkilökunta ja yhteystiedot löytyvät laitoksen kotisivuilta (avautuu uuteen välilehteen).

Laitoksen Facebook (avautuu uuteen välilehteen)

UEF-opiskelijasähköposti

Kaikille opiskelijoille luodaan automaattisesti UEF-opiskelijasähköpostitili, ja se asetetaan opiskelijan ensisijaiseksi sähköpostiksi yliopiston järjestelmiin. Kaikki opintoihin liittyvä sähköpostiviestintä tapahtuu tämän sähköpostitilin kautta. Opiskelijan tulee seurata UEF-opiskelijasähköpostiaan opintojen ajan.

Yammer

Itä-Suomen yliopiston sisäisen viestinnän pääkanava on Yammer ja hoitotieteen laitoksen opiskelijatiedotuksen pääkanava siellä on Hoitotiede (opiskelijat) -Yammer ryhmä (avautuu uuteen välilehteen). Kaikkien hoitotieteen opiskelijoiden tulee liittyä tähän ryhmään heti opintojen alussa ja seurata tiedotusta aktiivisesti opintojen ajan. Yammer-ryhmän viestit voi halutessaan tilata myös UEF-opiskelijasähköpostiin.

Opiskelijan kannattaa seurata Yammerissa ainakin seuraavia ryhmiä:

• Hoitotiede (opiskelijat)
• UEF opiskelijat // UEF students
• UEF // Oppari

Verkkosivut ja sosiaalinen media

Hoitotieteen laitoksen verkkosivuilta (avautuu uuteen välilehteen) löytyy tietoa mm. laitoksen ajankohtaisista uutisista ja tapahtumista. Laitoksemme on myös Facebookissa (avautuu uuteen välilehteen) ja olet tervetullut seuraamaan viestejämme myös sinne. Lue myös hoitotieteen blogia (avautuu uuteen välilehteen)

Opinto-ohjauksen yhteyshenkilöt terveystieteiden tiedekunnassa

Tiedekunnan opintohallinnon ohjaus- ja neuvontapalvelujen yhteyshenkilöt:

Opintopalveluiden päällikkö Susanna Järvelin-Pasanen
Puh. 040 355 3111, s-posti [email protected]

• Yleinen opintoneuvonta

Amanuenssi Ella Koistinen
Puh. 050 452 6395, s-posti [email protected]

• Tieteellinen jatkokoulutus ja siihen liittyvä neuvonta

Opintosihteeri Jonna Loikkanen

Puh. 050 463 5786, sposti [email protected]

• Pro gradu –tutkielmiin (farmasia, hoitotiede ja MPH) liittyvät opintohallinnon tehtävät

Opinto-ohjauksen yhteyshenkilöt koulutusohjelmissa

Koulutusohjelmien/pääaineiden yhteyshenkilöiltä saa tietoa muun muassa HOPS-työskentelystä, oppiaineen opetusohjelmasta, tutkintovaatimuksista sekä muista kyseisen laitoksen/yksikön toimintaan ja opetukseen liittyvistä asioista.

BIOLÄÄKETIEDE: Opintosihteeri Henna Jääskeläinen
Puh. 029 445 8014, s-posti [email protected]

• Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta

Koulutussuunnittelija Marjut Nenonen
Puh. 029 445 3165, s-posti [email protected]

• Opiskelijavalinta

FARMASIA: Koulutussuunnittelija Päivi Hartikainen
Puh. 029 45 4296, s-posti [email protected]

• Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
• Opiskelijavalinta

HAMMASLÄÄKETIEDE: Koulutussuunnittelija Leena Lampinen
Puh. 0294 45 4922, s-posti [email protected]

• Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
• Opiskelijavalinta

HOITOTIEDE: Yliopistonlehtori Ari Haaranen
Puh. 0294 45 4438, s-posti [email protected]

• Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
• Opiskelijavalinta

LÄÄKETIEDE: Opintoasiainpäällikkö Timo Kemppainen
Puh. 050 431 7430, s-posti [email protected]

• Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
• Opiskelijavalinta

RAVITSEMUSTIEDE: Opetuskoordinaattori Päivi Heikura
Puh. 0294 45 4300, s-posti [email protected]

• Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
• Opiskelijavalinta

TERVEYDEN EDISTÄMINEN: Yliopistonlehtori Pirjo Hakkarainen
Puh. 050 316 4104, s-posti [email protected]

• Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
• Opiskelijavalinta

Opintopalvelut

Opintopalvelujen (OPI:n) henkilökunta toimii tiedekunnan henkilöstön rinnalla opiskelijoiden ohjauksessa ja neuvonnassa. Opintopalveluiden tehtävänä on vastata yliopiston opintohallinnon palveluista ja tuesta, tuottaa opiskelijoille ja henkilökunnalle tieto- ja viestintätekniikan sekä yliopistopedagogiikan ja opiskelutaitojen koulutusta, koordinoida kansainvälistä liikkuvuutta, sekä ura- ja ohjauspalveluita.  Yksikkö tarjoaa opiskelijoiden ohjauksen ja neuvonnan lisäksi opetuksen ja tutkimuksen tukipalveluja sekä tietoteknisiä tukipalveluja yhteistyössä tietotekniikkapalvelujen kanssa.

Opintopalveluiden asiakaspalvelutiskiltä, ”Opparista” saat opiskeluun liittyvää yleisneuvontaa (mm. yliopistoon ilmoittautuminen, opinto-oikeudet, opiskelijatodistukset, opintosuoritusotteet, opiskelijarekisteriasiat). Opintopalveluiden yhteystiedot ja aukioloajat (avautuu uuteen välilehteen) löytyvät yliopiston verkkosivuilta.

Opintopalvelujen kampustoimipisteiden osoitteet:

Opintopalvelut, Joensuun kampus
Käyntiosoite: Yliopistokatu 2, Aurora-rakennus
Postiosoite: PL 111, 80101 Joensuu

Opintopalvelut, Kuopion kampus
Käyntiosoite: Yliopistonranta 1 C, Canthia -rakennus, 2. krs (Oppari)
Postiosoite: PL 1627, 70211 Kuopio

Hoitotieteen laitoksen yleinen opintoneuvonta on järjestetty syksyn ensimmäisellä viikolla alkavalle Hoitotieteen opintojen suunnittelu ja HOPS -opintojaksolle. Opintojaksolla käsitellään keskeiset opiskeluun, opintojen ajalliseen suunnitteluun, opetuksen järjestämiseen, opintojen suorittamiseen ja opintohallintoon liittyvät asiat. Ensimmäisellä opiskeluviikolla järjestetään myös koulutussuuntausten omat infotilaisuudet, missä koulutusalojen professorit, yliopistonlehtorit ja yliopisto-opettajat esittelevät koulutusta ja keskustelevat opiskelijoiden kanssa opintojen alkuvaiheen ja koko koulutusprosessin keskeisistä kysymyksistä.

Hoitotieteen pääaineen opiskelija tekee opinnot oman koulutussuuntauksensa tutkintorakenteen mukaisesti. Toisen koulutussuuntauksen opintoja (sikäli kun ne on mahdollista tehdä, esim. harjoitteluja ei voi tehdä toisesta koulutussuuntauksesta) voi tehdä tutkintorakenteeseen kuuluvien vapaasti valittavien opintojen verran. Nämä sovitaan opiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa HOPS-ohjaajan kanssa.

1. lukuvuosi

Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)

Jokainen opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), jossa opiskelija aktivoituu pohtimaan omia vahvuuksiaan, ammatillisia tavoitteitaan, opintojaan ja omia erityiskiinnostuksen kohteita sekä suuntaamaan opintojaan tavoittelemaansa asiantuntijuuteen. Hoitotieteessä HOPS-ohjauksen lähtökohtana ovat opiskelijan opiskelun tavoitteet ja urasuunnitelmat. Nämä ovat alkuvaiheen keskustelun keskeiset teemat, minkä pohjalta vapaavalintaisia opintoja ja opinnäytetyön tutkimusaihetta aletaan hahmottaa. Toisena lähtökohtana on, opiskeleeko opiskelija työn ohella vai kokopäivätoimisesti. Tämä vaikuttaa opintojen etenemisen suunnitteluun.

Ensimmäisenä syksynä HOPSissa laaditaan suunnitelma kandidaatin tutkintoon (TtK). Hoitotieteen laitoksen HOPS-ohjaaja ohjaa jokaisen opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimista ja päivittämistä vuosittain. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille HOPS-ohjaus on pakollinen, ja se toteutetaan syys-lokakuussa sekä tarvittaessa huhti-toukokuussa. Ensimmäisen lukuvuoden syksyllä HOPS-lomake toimitetaan HOPS-ohjaajalle hyväksyttäväksi. Mahdollisessa kevään HOPS-tapaamisessa analysoidaan tarkemmin kokemuksia opiskelusta ja opintojen etenemisestä, opintojaksoista ja oman koulutusalan valinnan osuvuudesta sekä tarkennetaan opintojen etenemistä. Kevään tapaamissa opiskelija reflektoi omaa edistymistään monipuolisesti. Keskustelussa arvioidaan kulunutta vuotta ja hahmotetaan tulevat opinnot ja niiden ajoitus. Opiskelija aloittaa keväällä maisterivaiheen HOPS:n suunnittelun (tarvittaessa HOPS-ohjaajan kanssa HOPS-ohjauksessa).

Ensimmäisen vuoden HOPS-ohjauksen yhteydessä opiskelijalle ohjeistetaan portfolion työstäminen, jota täydennetään hoitotieteen opintojen ajan aina valmistumiseen saakka.

2. lukuvuosi

Toisen lukuvuoden aikana opiskelija on yhteydessä HOPS-ohjaajaan maisterin tutkintoon (TtM) laaditun suunnitelman hyväksymiseksi, opintojen etenemisen tarkistamiseksi ja mahdollisten etenemisongelmien ratkaisemiseksi. Opiskelija voi tarvittaessa opintojensa aikana olla yhteydessä HOPS-ohjaajaan opintojen etenemiseen liittyvissä kysymyksissä. Opiskelija jatkaa portfolion täydentämistä.

3. lukuvuosi

Kolmantena lukuvuotena HOPS-ohjaus keskittyy yhä enemmän opintojen etenemiseen ja valmistumiseen liittyviin kysymyksiin. Tutkinnon hakeminen ja siihen tarvittavat asiakirjat tarkastetaan. Opiskelija itse tarkistaa opintorekisterinsä ja HOPS-lomakkeensa vastaavuudet. Portfolio toimitetaan HOPS-ohjaajalle hyväksyttäväksi ennen tutkinnon hakemista. Ongelmatapauksissa opiskelija on yhteydessä HOPS-ohjaajaan.

Tehostettu ohjaus

Opiskelijakohtaiset opintopistekertymät edelliseltä lukuvuodelta tarkastetaan vuosittain. Mahdollisista toimenpiteistä päätetään kunkin opiskelijan kohdalla yksilöllisesti, mikäli opinnot eivät ole edistyneet lainkaan edellisenä lukuvuonna. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan tehostettua opinto-ohjausta opintojen suunnitteluun.

Ohjaus- ja neuvontatyön tavoitteena on tukea opiskelukykyäsi opintopolun eri vaiheissa niin, että pääset opintojen alkuun, osaat suunnitella ja opiskella sujuvasti, valmistut tavoiteajassa ja työllistyt valmistumisen jälkeen. Opintojesi tueksi yliopisto tarjoaa ohjaus- ja neuvontapalveluita, jotka löydät Kamusta. Myös opiskeluhyvinvointityön tavoitteena on edistää opiskelukykyä, mutta myös edistää terveyttä, opiskeluyhteisöjen hyvinvointia, luoda terve ja turvallinen opiskeluympäristö sekä ehkäistä syrjäytymistä.

Yliopiston tarjoamat ohjaus-, neuvonta- ja tukipalvelut löydät kootusti Kamusta, jossa on myös opiskeluhyvinvointiin liittyvää tietoa.

Esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttamista siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Kamussa on lisätietoa esteettömästä opiskelusta.

Yksilöllisillä opintojärjestelyillä henkilö, jolla vamma tai terveyshaitta, saatetaan yhdenvertaiseen asemaan suhteessa muihin opiskelijoihin. Järjestelyt kohdistuvat opintojakson suoritustapoihin, mutta ne eivät muuta opintojakson osaamistavoitteita.

Kamussa on lisätietoa yksilöllisistä opintojärjestelyistä ja niiden hakemisesta.

Varsinaisten yksilöllisten järjestelyiden lisäksi opintojakson vastuuopettaja voi myöntää yksittäistapauksessa poikkeuksen opetussuunnitelman mukaisesta suoritustavasta erityisen painavasta syystä. Myös poikkeavilla suoritustavoilla täytyy saavuttaa opintojaksolle asetetut osaamistavoitteet. (Opintojohtosääntö 21 §.)

Itä-Suomen yliopiston opiskelijoilla on oikeus turvalliseen ja viihtyisään opiskeluympäristöön. Yliopisto ei hyväksy minkäänlaista epäasiallista kohtelua, kiusaamista tai häirintää. Yliopistossa on valmistunut ja otettu käyttöön ohjeistus ja toimintamalli opiskelijoita koskeviin häirintätilanteisiin.

Kamussa on lisätietoa epäasiallisesta kohtelusta ja häirinnästä.

Opiskelijat valitaan hoitotieteen pääaineeseen, jossa suuntaavina opintoina ovat hoitotyön johtaminen, preventiivinen hoitotiede ja terveystieteiden opettajankoulutus. Terveystieteiden kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä. Opinnot koostuvat hoitotieteen pääaineen perus-, aine- ja syventävistä opinnoista, suuntaavista opinnoista, monitieteisistä opinnoista, kieli- ja viestintäopinnoista sekä vapaasti valittavista opinnoista. Hoitotieteen pääaineen opinnot sisältävät hoitotieteen filosofisia, teoreettisia ja metodologisia opintoja. Hoitotieteen syventävissä opinnoissa perehdytään hoitotieteen teoreettis-metodologisen tiedon analyyttiseen arviointiin sekä omaan tutkimustyöhön. Suuntaavissa opinnoissa opiskellaan hoitotyön johtamisen, terveyden edistämisen tai terveysalan opetuksen sisältöjä. Terveystieteiden kandidaatin tutkinnossa suuntaavia opintoja on 25 opintopistettä ja maisterintutkinnossa 35 opintopistettä. Terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoon terveystieteiden opettajankoulutuksessa sisältyy opettajan pedagogiset opinnot, joiden laajuus on vähintään 60 opintopistettä (A794/2004). Terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoon hoitotieteessä sisältyy myös muita opintoja Itä-Suomen yliopiston laajasta monitieteisestä opetustarjonnasta.

Koulutuksessa käytetään monipuolisia opetus- ja oppimismenetelmiä ja –ympäristöjä, kuten käänteisen oppimisen menetelmää ja simulaatiota. Osa opiskelusta toteutuu joustavasti verkko-oppimisympäristöissä. Hoitotieteen koulutuksessa saadaan hyvät valmiudet monikulttuuriseen ja kansainväliseen toimintaan. Koulutus on korkeatasoista, tutkimukseen perustuvaa sekä työelämän nykyisten ja tulevien vaatimusten mukaista. Laitos ylläpitää ja kehittää jatkuvasti opetuksen laatujärjestelmäänsä ja se oli Opetusministeriön nimeämänä koulutuksen huippuyksikkönä (1997 - 1998).

Hoitotieteen opiskelijat voivat opiskella osan opinnoistaan opiskelijavaihdossa ulkomailla. Opiskeluvaihdon aikana suoritetut opinnot sisällytetään henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan (HOPS) ja luetaan hyväksi kotiyliopiston tutkinnossa. Hoitotieteen opiskelijat voivat suorittaa myös monikulttuurisuuteen liittyviä opintoja. Laitoksemme on mukana englanninkielisen monitieteisen terveystieteiden tiedekunnan Master's Degree Programme in Public Health -maisteriohjelman Health Promotion in Nursing Science -suuntauksessa.

Hoitotieteen pääaine: terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet

Kandidaatin tutkinnon tavoitteet hoitotieteen pääaineessa

Tavoitteena on kouluttaa terveystieteiden kandidaatteja, monipuolisia hoitotieteen asiantuntijoita, joilla on valmiudet

• seurata hoitotieteen kehitystä kansallisesti ja kansainvälisesti ja hyödyntää kriittisesti tietoa sosiaali- ja terveysalan kehittämisessä
• tieteelliseen ajatteluun ja näyttöön perustuvaan päätöksentekoon uudistuvissa toimintaympäristöissä
• hyvään suulliseen ja kirjalliseen asiantuntijaviestintään sekä monitieteiseen yhteistyöhön
• maisterikoulutukseen hoitotieteessä ja jatkuvaan oppimiseen.

Maisterin tutkinnon tavoitteet hoitotieteen pääaineessa

Tavoitteena on kouluttaa terveystieteiden maistereita, monipuolisia hoitotieteen asiantuntijoita, joilla on valmiudet

• arvioida ja soveltaa kriittisesti hoitotieteellistä tutkimustietoa
• tieteelliseen tutkimustoimintaan ja tieteellisen asiantuntemuksen käyttöön
• osallistua ja vaikuttaa sosiaali- ja terveysalan monitieteisissä kansallisissa ja kansainvälisissä tutkimus- ja asiantuntijatehtävissä
• vaikuttavaan tieteelliseen suulliseen ja kirjalliseen viestintään
• tieteelliseen jatkokoulutukseen hoitotieteessä

Hoitotyön johtamisen suuntaavat opinnot

Hoitotyön johtamisen opintojen tavoitteena on kouluttaa hoitotyön strategiseen ja lähijohtamiseen terveystieteiden maistereita, joilla on osaamisvalmiudet:

• kehittää ennakoiden asiakaslähtöistä hoitotyötä ja palvelujärjestelmää vastaamaan väestön terveystarpeita
• toteuttaa ja edistää näyttöön perustuvaa toimintaa hoitotyön, hoitohenkilöstön osaamisen, työyhteisön ja oman johtajuuden kehittämisessä
• arvioida ja edistää johtamista ja työyhteisön vetovoimaisuutta soveltaen monipuolisia toiminnan laadun, tuloksellisuuden ja taloudellisuuden arvioinnin ja kehittämisen menetelmiä
• vaikuttaa asiantuntijana hoitotyötä ja sosiaali- ja terveysalan johtamista ja tieteenalaa koskevaan kansalliseen ja kansianväliseen keskusteluun ja kehittämiseen

Preventiivisen hoitotieteen suuntaavat opinnot

Preventiivisen hoitotieteen opintojen tavoitteena on kouluttaa terveyden edistämiseen terveystieteiden maistereita, joilla on osaamisvalmiudet:

• toimia terveyden edistämisen asiantuntijatehtävissä monialaisissa työryhmissä hyvinvointialueilla, kolmannella sektorilla ja muilla terveyden edistämisen toimintakentillä
• kehittää asiantuntijuuttaan terveyden edistämisen etiikan lähtökohdista kansalliset ja kansainväliset näkökohdat huomioiden
• suunnitella, toteuttaa ja tutkia terveyden edistämisen ja sairauksien ennaltaehkäisyn toimintamalleja monialaisessa ja tieteiden välisessä yhteistyössä
• osallistua hoitotieteen asiantuntijana terveyden edistämistä ja terveyspolitiikkaa koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja näyttöön perustuvan terveyden edistämisen kehittämiseen

Terveystieteiden opettajankoulutuksen suuntaavat opinnot

Terveystieteiden opettajankoulutuksessa tavoitteena on kouluttaa terveysalalle terveystieteiden maistereita, joilla on osaamisvalmiudet:

• käyttää tieteelliseen tietoon ja näyttöön perustuvaa ajattelu- ja toimintatapaa opetuksessa sekä muissa kehittämis-, tutkimus- ja asiantuntijatehtävissä
• soveltaa aktivoivia ja osallistavia opetus-, oppimis- ja arviointimenetelmiä erilaisissa oppimisympäristöissä oppijoiden erilaisuus ja kulttuuritausta huomioiden
• arvioida ja soveltaa tutkivaa ja kehittävää työotetta opettajan työssä ja muissa asiantuntijatehtävissä
• osallistua terveysalan koulutusta ja sosiaali- ja terveyspolitiikkaa koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja oman alansa kehittämiseen

Hoitotieteen perusopinnot 30 op (korvautuu aiemmalla terveysalan tutkinnolla)

Hoitotieteen aineopinnot 30 op

Moduuli Hoitotiede tieteenalana ja tutkimusmenetelmät
4310214 Hoitotieteen historia- ja tietoperusta 5 op
4310218 Hoitotieteen teoria 1, 4 op
4310202 Hoitotieteen tutkimusmenetelmät 5 op
4310204 Näyttöön perustuva hoitotyö ja laadun parantaminen 4 op
4310207 Hoitotieteen kandidaatintutkielma ja seminaari 8 op
4310208 Kypsyysnäyte 0 op
8020150 Hoitotieteen tiedonhaku 1 op

Moniammatilliset sosiaali- ja terveydenhuollon opinnot
5426101 Johdatus sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään 3 op

Suuntaavat opinnot koulutussuuntauksittain

Hoitotyön johtamisen suuntaavat opinnot 25 op

Moduuli Hoitotyön johtamisen asiantuntijuus
4311011 Hoitotyön johtamisen taustateoriat 5 op
4311010 Vetovoimaisen organisaation johtaminen 5 op
4311009 Talouden ja tuottavuuden johtaminen hoitotyössä 5 op
5425033 Johdatus sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintaan 1 op
5425034 Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan perusteet 4 op
4310210 Intercultural competence and professionalism 5 op

Preventiivisen hoitotieteen suuntaavat opinnot 25 op

Moduuli Preventiivisen hoitotieteen asiantuntijuus terveyden edistämisessä
4312007 Preventiivisen hoitotieteen ja terveyden edistämisen tietoperusta 6 op
4312103 Community based health promotion 5 op
4312008 Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja osallisuus terveyden edistämisessä 5 op
4310203 Kulttuurisen hoitotieteen teorioita 4 op
4310210 Intercultural competence and professionalism 5 op

Terveystieteiden opettajankoulutuksen suuntaavat opinnot 25 op

Moduuli Terveystieteiden opettamisen ja ohjauksen asiantuntijuuden lähtökohdat
2230450 Kasvatustieteellisen alan perusopintokokonaisuus (painotuksena kasvatus- ja aikuiskasvatustiede) 25 op:

2310121 Johdatus kasvatustieteisiin 5 op
2310122c Kasvatuksen historiallis-filosofiset perusteet, eriytyvä osa Kaako 2 op
2310122y Kasvatuksen historiallis-filosofiset perusteet, yhteinen osa 3 op
2310123y Kasvatuksen yhteiskunnalliset perusteet, yhteinen osa 2 op
2310123c Kasvatuksen yhteiskunnalliset perusteet, eriytyvä osa Kaako 3 op
2310211b Oppimisen ja kehityksen perusteet (harjoitusryhmät) 2 op
2310211a Oppimisen ja kehityksen perusteet (luennot ja kirjallisuus) 3 op
2230108 Toimijana kasvatusalalla (kasvatus- ja aikuiskasvatustiede) 5 op

Kaikille koulutussuuntauksille yhteiset opinnot

Kieli- ja viestintäopinnot 8 op (korvaavuudet käsittelee Kielikeskus)

8010308 English Academic and Professional Communication 1 op
8013651 English Academic Reading Skills for Nursing Science 2 op TAI 8010307 English Academic Reading Skills 2 op
8010203 Ruotsia kaikkien koulutusalojen opiskelijoille 3 op
8010107 Kirjoitusviestintää kaikkien koulutusalojen opiskelijoille 2 op

Monitieteiset opinnot 20 op (korvautuu aiemmalla terveysalan tutkinnolla)

Orientoivat opinnot 3 op

1131000 Orientaatio yliopisto-opiskeluun 1 op
4310103 Hoitotieteen opintojen suunnittelu ja HOPS 2 op

Vapaasti valittavat opinnot 64 op

Vapaasti valittavat opinnot korvautuvat kokonaan aiemmalla terveysalan amk-tutkinnolla ja 50 op opistotasoisella tai vastaavalla tutkinnolla. Valitse yhteensä 14 op, mikäli et ole suorittanut ammattikorkeakoulututkintoa.

Hoitotieteen syventävät opinnot 59 op

Moduuli Hoitotiede tieteenalana ja tutkimusmenetelmät
4310216 Näyttöön perustuvan hoitotyön toteuttaminen ja arviointi 5 op
4314016 Hoitotieteen teoria 2, 4 op
4314017 Hoitotieteellisen tiedon vaikuttavuus, 2 op
4314003 Hoitotieteen tutkimusmenetelmien käyttö: kvalitatiiviset menetelmät 7 op
4314006 Hoitotieteen tutkimusmenetelmien käyttö: kvantitatiiviset menetelmät 7 op
4314007 Hoitotieteen pro gradu –seminaarit 4 op
4314008 Hoitotieteen pro gradu -tutkielma 30 op
4314009 Kypsyysnäyte 0 op

Suuntaavat opinnot koulutussuuntauksittain

Hoitotyön johtamisen suuntaavat opinnot 35 op

Moduuli Vaikuttava hoitotyön johtajuus
4311105 Vaikuttavan asiakas- ja potilastyön johtaminen 6 op
4311106 Kumppanuuksien ja toimintakulttuurin johtaminen 6 op
4311107 Hoitotyön johtamisen asiantuntijuus ja kehittämisprosessien hallinta 12 op
4311108 Digitalisoituva saumaton sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä 5 op
5210202 Strategic management 6 op

Preventiivisen hoitotieteen suuntaavat opinnot 35 op

Moduuli Monialainen asiantuntijuus terveyden edistämisen toimintakentillä
4312101 Health impact assessment 5 op
4312107 Vaikuttavat terveyden edistämisen toimintamallit ja interventiot 4 op
4312106 Globaalit näkökohdat terveyden edistämisen tulevaisuudessa 5 op
4312108 Terveyden edistämisen asiantuntijuus ja kehittämisprosessien johtaminen 12 op
4312009 Terveyden edistäminen monikulttuurisessa toimintaympäristössä 4 op
4311104 Terveyden edistämisen johtaminen 5 op

Terveystieteiden opettajankoulutuksen suuntaavat opinnot 35 op

Moduuli Terveystieteiden opettajuus monialaisessa digitaalisessa yhteiskunnassa
4313106 Hoitotieteen didaktiset ja pedagogiset lähtökohdat ja ratkaisut 9 op
4313110 Digipedagogiikan perusteet osana ohjausta ja opetusta, MOOC 2 op
4313107 Opetusharjoittelu terveysalan oppimisympäristöissä 12 op
4313108 Terveysalan opettajan laaja-alainen asiantuntijuus – projektiharjoittelu 8 op
4313105 Terveysalan koulutuksen tutkimus ja arviointi 4 op

Kieli- ja viestintäopinnot 3 op

8011675 Tieteellinen kirjoittaminen hoitotieteen opiskelijoille 1 op
8011676 Puheviestintää hoitotieteen opiskelijoille 2 op

Muut opinnot 23 op

4314014 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (maisterin tutkinto) 1 op
5311318 Terveydenhuolto-oikeus 5 op
3622230 Tilastotieteen johdantokurssi tai vastaavat tiedot 3 op
3622231 Tilastotieteen peruskurssi tai vastaavat tiedot 3 op

Moniammatilliset sosiaali- ja terveydenhuollon opinnot 5 op:

5513202 Vaikuttavuus MOOC (pakollinen) 3 op

Seuraavista opintojaksoista valitaan yksi 2 op opintojakso:
5426103 Näkökulmia hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen 2 op
5426102 Moniammatillista yhteistoimintaa sosiaali- ja terveysalalla simulaatio-oppimisen keinoin 2 op
5426104 Moniammatillinen SOTE-johtaminen 2 op

Vapaasti valittavat opinnot 6 op

Hoitotieteen pääaine: terveystieteiden kandidaattiopintojen eteneminen

1. Lukuvuosi, Syksy

Orientoivat opinnot:
Orientaatio yliopisto-opiskeluun 1 op
Hoitotieteen opintojen suunnittelu ja HOPS 2 op (jatkuu keväällä)

Kieli- ja viestintäopinnot:
English Academic Reading Skills for Nursing Science 2 op
English Academic Reading Skills 2 op
Ruotsia kaikkien koulutusalojen opiskelijoille 3 op
Kirjoitusviestintää kaikkien koulutusalojen opiskelijoille 2 op

Hoitotieteen pääaineopinnot:
Hoitotieteen historia- ja tietoperusta 5 op
Hoitotieteen tutkimusmenetelmät 5 op
Näyttöön perustuva hoitotyö ja laadun parantaminen 4 op
Hoitotieteen tiedonhaku 1 op (jatkuu keväällä)

Moniammatilliset sosiaali- ja terveydenhuollon opinnot:
Johdatus sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään 3 op

Hoitotyön johtamisen asiantuntijuus:
Hoitotyön johtamisen taustateoriat 5 op
Johdatus sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintaan 1 op
Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan perusteet 4 op

Preventiivisen hoitotieteen asiantuntijuus terveyden edistämisessä:
Preventiivisen hoitotieteen ja terveyden edistämisen tietoperusta 6 op
Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja osallisuus terveyden edistämisessä 5 op

Terveystieteiden opettamisen ja ohjauksen asiantuntijuuden lähtökohdat:
Johdatus kasvatustieteisiin 5 op
Kasvatuksen historiallis-filosofiset perusteet, yhteinen osa 3 op
Kasvatuksen historiallis-filosofiset perusteet, eriytyvä osa Kaako 2 op
Oppimisen ja kehityksen perusteet (luennot ja kirjallisuus) 3 op
Oppimisen ja kehityksen perusteet (harjoitusryhmät) 2 op
Toimijana kasvatusalalla (kasvatus- ja aikuiskasvatustiede) 5 op

Vapaasti valittavat opinnot

1. Lukuvuosi, Kevät

Orientoivat opinnot:
Hoitotieteen opintojen suunnittelu ja HOPS 2 op

Kieli- ja viestintäopinnot:
English Academic and Professional Communication 1 op
English Academic Reading Skills for Nursing Science 2 op
English Academic Reading Skills 2 op
Ruotsia kaikkien koulutusalojen opiskelijoille 3 op
Kirjoitusviestintää kaikkien koulutusalojen opiskelijoille 2 op

Hoitotieteen pääaineopinnot:
Hoitotiede teoria 1, 4 op
Hoitotieteen kandidaatintutkielma ja seminaari 8 op
Hoitotieteen tiedonhaku 1 op

Moniammatilliset sosiaali- ja terveydenhuollon opinnot:
Johdatus sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään 3 op

Hoitotyön johtamisen asiantuntijuus:
Talouden ja tuottavuuden johtaminen hoitotyössä 5 op
Vetovoimaisen organisaation johtaminen 5 op
Intercultural competence and professionalism 5 op

Preventiivisen hoitotieteen asiantuntijuus terveyden edistämisessä:
Kulttuurisen hoitotieteen teorioita 5 op
Intercultural competence and professionalism 5 op

Terveystieteiden opettamisen ja ohjauksen asiantuntijuuden lähtökohdat:
Kasvatuksen yhteiskunnalliset perusteet, yhteinen osa 2 op
Kasvatuksen yhteiskunnalliset perusteet, eriytyvä osa Kaako 3 op

Vapaasti valittavat opinnot

Hoitotieteen laitos tarjoaa työelämävastaavan, akateemisen tutkinnon, josta valmistuu asiantuntijoita sosiaali- ja terveydenhuollon johtamiseen, opettamiseen, terveyden edistämiseen ja tutkimustyöhön. Hoitotieteen koulutuksessa on panostettu tehostettuun opinto-ohjaukseen ja aikuisopiskelijan joustaviin opiskelumuotoihin kuten verkko-opintoihin sekä kansainvälisyyteen. Koulutuksessa käytetään monipuolisia opetus- ja oppimismenetelmiä ja -ympäristöjä, kuten simulaatiota.

Opinnot koostuvat hoitotieteen pääaineen perus-, aine- ja syventävistä opinnoista, monitieteisistä opinnoista, kieli- ja viestintäopinnoista sekä vapaasti valittavista opinnoista. Hoitotieteen pääaineen opinnot sisältävät hoitotieteen filosofisia, teoreettisia ja metodologisia opintoja. Hoitotieteen syventävissä opinnoissa perehdytään hoitotieteen teoreettismetodologiseen tiedon analyyttiseen arviointiin sekä omaan tutkimustyöhön. Vapaasti valittavissa opinnoissa on hoitotieteen asiantuntijuutta tukevia opintojaksoja ja opintokokonaisuuksia.

Koulutussuuntausten opetuksen sisällöt ja menetelmät

Hoitotyön johtamisen koulutussuuntaus:

Hoitotyön johtamisen koulutussuuntauksessa käsitellään hoitotyön strategisen ja lähijohtamisen kannalta keskeisiä tieteellistä asiantuntemusta tuottavia sisältöjä. Koulutuksessa painotetaan hoitotyön johtamisen taustateorioiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan tuntemusta, vetovoimaisen organisaation, talouden ja tuottavuuden sekä toimintakulttuurien ja kumppanuuksien johtamista. Koulutus tarjoaa erinomaiset valmiudet uudistuvan ja integroituvan sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kehittämiseen ja johtamiseen. Hoitotyön johtajan roolia vaikuttavan asiakas- ja potilastyön johtamisessa korostetaan. Näyttöön perustuvan toiminnan implementointiosaamista painotetaan osana monialaista yhteistyötä. Opetusmenetelmällisinä ratkaisuina käytetään flipped learning menetelmää ja case-pohjaista oppimista yhteistoiminnallisia menetelmiä hyödyntäen.

Preventiivisen hoitotieteen koulutussuuntaus:

Preventiivisen hoitotieteen koulutuksen opintokokonaisuuksien kehittämisessä on huomioitu kansallisella ja kansainvälisellä tasolla terveyttä edistävässä toiminnassa tapahtuvat muutokset sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Koulutuksessa korostetaan terveyden edistämisen yhteiskunnallisen kontekstin merkitystä ja painotetaan aikaisempaa enemmän terveyden edistämisen toteutumista monikulttuurisissa toimintaympäristöissä, globaaleja näkökohtia, erityisesti EU:n ja WHO:n roolia terveyden edistämisessä ja ympäristöterveyden kysymyksiä. Opintojaksot kohdentuvat terveyden edistämisen vaikuttavuuden arviointiin ja eettisiin näkökohtiin kuten tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden toteutumiseen. Opetusmenetelmällisinä ratkaisuina käytetään dialogiperustaista opetusta ja flipped learning menetelmää.

Terveystieteiden opettajankoulutuksen koulutussuuntaus:

Terveystieteiden opettajankoulutuksen suuntauksessa, opettajan pedagogisissa opinnoissa saadaan valmiuksia soveltaa hoitotieteen ja muiden tieteenalojen sekä hoitotieteen didaktiikan viimeisintä tutkimustietoa terveysopetuksessa ja – oppimisessa erilaisissa oppimisympäristöissä. Hoitotieteen didaktiikan ja terveyspedagogiikan teoreettiset opinnot luovat erinomaisen perustan opetusharjoitteluille muun muassa monialaisiin simulaatio-oppimisympäristöihin j projektityöskentelyyn. Opiskelijakeskeiset opetus- ja oppimismenetelmät kuten flipped learning, yhteistoiminnallinen opiskelu ja simulaatiot valmentavat terveystieteiden opettajaopiskelijat monipuolisiin työelämätehtäviin.

Terveystieteiden kandidaatin tutkinnossa suuntaavia opintoja on 25 opintopistettä ja maisterintutkinnossa 35 opintopistettä. Terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoon terveystieteiden opettajankoulutuksessa sisältyy opettajan pedagogiset opinnot, joiden laajuus on vähintään 60 opintopistettä (A794/2004). Terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoon hoitotieteessä sisältyy myös muita opintoja Itä-Suomen yliopiston laajasta monitieteisestä opetustarjonnasta.

Hoitotieteen tieteenalakohtaista jatkokoulutusta järjestetään terveystieteiden tiedekunnan terveystieteiden tohtoriohjelmassa. Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen alan tohtorikoulutuksen tavoitteena on kouluttaa korkeatasoisia ja kansainvälisesti orientoituneita hoitotieteen tutkijoita ja tohtorikoulutuksen saaneita asiantuntijoita erilaisiin kansallisiin ja kansainvälisiin tehtäviin. Lisäksi tavoitteena on monitieteisen tutkimuksen vahvistaminen. Tohtoriohjelma toimii kiinteässä yhteistyössä Hoitotieteen valtakunnallisen tohtorikoulutusverkoston kanssa. Verkostossa ovat mukana Tampereen, Turun, Oulun ja Itä-Suomen yliopistot sekä Åbo Akademi. Tohtorikoulutukseen liittyy monipuolinen yhteistyö tieteenalojen välisissä tohtoriohjelmissa. Opiskelijat voivat käyttää myös kansainvälisten verkostojen tarjoamaa koulutusta ja muita yhteisten tohtoriohjelmien tarjoamia mahdollisuuksia.

Tohtoriohjelmassa suoritettavat tutkinnot

Terveystieteiden tohtoriohjelmassa hoitotieteen pääaineessa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: terveystieteiden lisensiaatin (TtL) ja terveystieteiden tohtorin (TtT) tutkinto, filosofian lisensiaatin (FL) ja filosofian tohtorin (FT) tutkinto.

Tohtoriohjelmaan hakeminen

Terveystieteiden tohtoriohjelmaan voi hakea neljä kertaa vuodessa. Lisätietoa hakemisesta yliopiston verkkosivuilla (avautuu uuteen välilehteen).

Opiskelijat valitaan vuosittain ilmoitettavalla valintaprosessilla ja laitoksen ohjaajaresurssien arvioinnin perusteella. Tietoa tutkimushankkeista saa laitoksen verkkosivuilta (avautuu uuteen välilehteen) ja laitoksen professoreilta. Tohtoriohjelma voi halutessaan pyytää hakijat haastatteluun tai videohaastatteluun.

Tohtoriohjelman jatko-opinnot muodostuvat yleisistä valmiustaito-opinnoista ja tieteen ja tutkimusalan jatko-opinnoista. Jatko-opinnot suunnitellaan yhteistyössä opiskelijan ja ohjaajien kanssa sekä laaditaan henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma. Tohtoritutkinnolle varataan noin neljän vuoden aika, mikäli opiskelu tapahtuu päätoimisesti. Tohtoriohjelman teoreettisten opintojen laajuus on 40 op. Se sisältää 5–15 op yleisiä valmiustaito-opintoja (mm. tieteen teoria ja filosofia, hyvä tieteellinen käytäntö, viestintä- ja ryhmätyötaidot), 25–35 op tieteen- ja tutkimusalan opintoja (mm. tutkimusmetodologia, hoidon eettiset kysymykset, ikääntyvien, terveysalan koulutuksen tutkimus, perhehoitotiede, terveyden edistäminen, terveyspalvelujärjestelmätutkimus, tulostutkimus) ja tutkimustyön eli väitöskirjan/lisensiaattitutkimuksen.

Kieli- ja viestintäopinnot

Tutkinto-opintoihin sisältyy kieli- ja viestintäopintoja. Tutkintoasetuksen mukaan opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:

1. suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä
2. vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. (Valtioneuvoston asetus (19.8.2004/794, 6 §.)

Kielikeskuksen sivuilla ja Kamussa on lisätietoa kieli- ja viestintäopinnoista. 

Koulusivistyskieli

Koulusivistyskieli vaikuttaa opiskelijan tutkinnon kieliopintojen vaatimuksiin, alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kypsyysnäytteen kieleen sekä opettajan kelpoisuuteen. Koska koulusivistyskielellä on vaikutusta opiskelijan opintoihin, tulee asian olla tiedossa jo henkilökohtaista opintosuunnitelmaa tehtäessä.

Kamussa on lisätietoa koulusivistyskielestä ja pakollisista kieliopinnoista sekä niistä vapauttamisesta.

Terveystieteiden tiedekunnan tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset on hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013.
Tämä sääntö sisältää tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin ja opintoihin liittyvät pysyväismääräykset. Tutkintojen sisällöistä määrätään tutkintovaatimuksissa.

• Terveystieteiden tiedekunnan tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset 2013 (pdf)

Opiskelua ja opetusta Itä-Suomen yliopistossa ohjaa opintojohtosääntö.

Opetuksen ja opiskelun eettiset ohjeet ovat luettavissa Kamussa.

Sähköisen plagiaatintunnistusjärjestelmän käyttö

Opintojohtosäännön mukaan opiskelija vastaa opinnäytteensä alkuperäisyydestä. Plagiaatintunnistusjärjestelmän käyttö on ensisijaisesti ohjauksellista.

Kamussa on lisätietoa plagiaatintunnistusjärjestelmästä.

Menettely vilppi- ja häirintätapauksissa

Opintosuoritus voidaan hylätä, mikäli opiskelija on sitä suorittaessaan syyllistynyt opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen. Valvoja voi välittömästi poistaa tenttitilaisuudesta opiskelijan, johon kohdistuu vahva epäilys vilpistä tai joka häiritsee tilaisuutta. Opintosuoritus hylätään myös kun vilppi havaitaan vasta kuulustelutilaisuuden jälkeen. (Opintojohtosääntö 45 §.)

Kamussa on lisätietoa opetuksen ja opiskelun eettisistä ohjeista.

Palaute

Itä-Suomen yliopiston opiskelijalla on useita mahdollisuuksia palautteen antamiseen. Opiskelijalla on mahdollisuus vaikuttaa opetukseen, ohjaukseen, neuvontaan ja niiden kehittämiseen antamallaan palautteella. Palautteita käsitellään säännöllisesti, ja opiskelijapalautteella on vaikutusta yliopiston toiminnan kehittämiseen.

Kamussa on lisätietoa yliopiston opiskelijapalautekyselyistä.

Muutoksenhaku

Opiskelussa voi kuitenkin tulla eteen tilanteita, jolloin opiskelijalle tulee tunne, että hänen oikeusturvansa ei toteudu. Tämä voi koskea esimerkiksi opintosuoritusten arvostelua tai tenttitulosten julkistamista. Jos opiskelija on tyytymätön laitoksen/yksikön toimintaan (esim. opetukseen), opiskelijan tulee ottaa ensisijaisesti yhteyttä kyseessä olevaan opettajaan tai oppiaineeseen ja pyrkiä selvittämään asia. Useimmiten asia selviää parhaiten näin. Jos opiskelija kuitenkin kokee, ettei hän saa ääntään kuulluksi, tai hän ei tunne saavansa oikeutettua asian käsittelyä tai oikeudenmukaista kohtelua, hänen on mahdollista antaa asiakaspalautetta tai tehdä oikaisupyyntö.

Kamussa on lisätietoa asiakaspalautteen antamisesta ja yliopiston sisäisestä oikaisumenettelystä.

Terveystieteiden kandidaatintutkielma hoitotieteen pääaineessa

Terveystieteiden kandidaatin tutkintoa varten opiskelijan on laadittava hoitotieteen aineopintoihin kuuluva kandidaatin tutkielma (8 op). Tutkielma laaditaan alan tieteellisiä periaatteita noudattaen, ja se koostuu kirjallisuuskatsaukseen perustuvasta tieteellisestä tiedosta. Tutkielman kirjoittamista varten on tieteellisen kirjoittamisen ohjeet hoitotieteen opintoyhteisössä (avautuu uudessa ikkunassa)

Kandidaatintutkielmaopintojakson ohjaavat opettajat vastaavat sisällöllisestä ohjauksesta ja jakson vastuuopettajat muusta jakson toiminnasta. Ohjaus on yksilö- ja ryhmäohjausta ja seminaarityöskentelyä lähiopetuksena sekä verkko-oppimisympäristössä. Seminaaripäivissä ohjataan prosessin vaiheet, sisältö ja aikataulutus. Opiskelijat muodostavat noin neljän opiskelijan ryhmät, joissa he työskentelevät kandidaatintutkielmaprosessin ajan. Opiskelijaryhmät kokoontuvat neljä kertaa, näistä ohjauskerroista kahdessa on ohjaava opettaja mukana. Opiskelijat palauttavat ryhmätapaamisten raportit ja mahdolliset kysymykset opettajalle Moodleen, jossa opettaja kommentoi raporttia ja vastaa opiskelijoiden kysymyksiin. Jokainen opiskelija saa yksilöllistä ohjausta tutkielmaansa ryhmäohjauksissa lähettämänsä tuotoksen perusteella. Ohjaava opettaja ohjaa jokaista opiskelijaa myös yksilöllisesti kommentoimalla kandidaatintutkielmaa joko sähköisesti, postitse, puhelimitse tai ohjaustapaamisessa opiskelijan ohjaustarpeiden mukaisesti.

Opiskelijan on suoritettava tieteelliseen viestintään kuuluva kirjoitusviestinnän opintojakso joko ennen tutkielmaseminaaria tai yhtäaikaisesti sen kanssa, mikäli opiskelijalla ei ole AMK-tutkintoa. Hoitotieteen tiedonhaku -opintojakso suositellaan suoritettavaksi yhtä aikaa kandidaatintutkielman kirjoittamisen kanssa. Opintojaksolla saavutettuja taitoja tarvitaan myös muilla ensimmäisen vuosikurssin opintojaksoilla, joten sen suorittamista suositellaan ensimmäisen lukuvuoden aikana.

Kandidaatintutkinnon kypsyysnäyte

Opiskelijan ei tarvitse kirjoittaa erillistä kandidaatintutkintoon kuuluvaa kypsyysnäytettä 1.8.2016 alkaen, vaan kypsyysnäytteenä hyväksytään kandidaatintutkielma tai sen tiivistelmä. Kandidaatintutkielman tarkastaja arvioi samalla kypsyysnäytteeksi hyväksyttävän kandidaatintutkielman (tai osan) kieliasun eikä kielikeskus enää pääsääntöisesti tee suomen kielen tarkistusta (vain ns. ongelmatapauksissa). Erillinen opintojakso ”kypsyysnäyte” säilyy ja ko. opintojaksolle kirjataan sen suorittaminen.

Kandidaatintutkielman arvostelu

Kandidaatintutkielma arvioidaan asteikolla hyväksytty-hylätty. Ennen arvosanan antamista opiskelijan kandidaatintutkielma tarkistetaan yliopiston käytössä olevalla plagiaatin-tunnistusjärjestelmällä. Tarkastuksesta tehdään merkintä opintotietojärjestelmään.

Terveystieteiden maisterin tutkinnon pro gradu -tutkielma hoitotieteen pääaineessa

Terveystieteiden maisterin tutkinnossa opiskelijan on suoritettava hoitotieteen syventäviin opintoihin kuuluva pro gradu -tutkielma (30 op). Maisterin tutkintoa varten opiskelijan tulee osoittaa hoitotieteen hyvää tuntemusta, valmiutta soveltaa tieteellistä tietoa, tieteellisten menetelmien osaamista ja tieteellistä viestintää sekä saa valmiuksia tieteelliseen jatko-koulutukseen ja jatkuvaan opiskeluun. Kypsyysnäyte suoritetaan samalla kielellä, jolla pro gradu -tutkielma on laadittu. Hoitotieteen laitoksen kirjallisen työn ohjeet on saatavilla Hoitotieteen opintoyhteisöstä (avautuu uuteen ikkunaan).

Opiskelijalle nimetään yleensä kaksi pro gradu -tutkielman ohjaajaa. Ohjaajat määräytyvät pääsääntöisesti laitoksen tutkimusprojektien mukaisesti. Opiskelija ja ohjaajat allekirjoittavat opinnäytetyön ohjaussuunnitelman ja opinnäytetyön HOPSin. Opintojen johdonmukaisen etenemisen vuoksi on suositeltavaa, että opiskelija jatkaa kandidaatin tutkielmassa käsittelemäänsä aihetta pro gradu -tutkielmassaan. Pro gradu -tutkielmaseminaareissa opiskelijat laativat ja esittelevät tutkimussuunnitelmansa ja saavat sekä vertaisopiskelijoiden että seminaarin opettajien palautteen.

Tutkielmaseminaareihin kuuluu oleellisena osana tieteellinen keskustelu. Se edellyttää opiskelijoiden aktiivista osallistumista ryhmän toimintaan ja muiden jäsenten töiden tarkasteluun. Vastavuoroisuuden periaatteella on mahdollista monipuolistaa opiskelijan saamaa ohjausta ja palautetta, mikä vaikuttaa myönteisesti sekä ajattelun, työskentelyn että raporttien laatuun.

Opiskelijalla on oikeus saada ohjausta ja palautetta siten, että työ edistyy suunnitellussa aikataulussa. Opiskelijalla on velvoite ottaa arvioivaa palautetta vastaan. Koska kyseessä on ensisijaisesti opiskelijan omaan tieteelliseen ajatteluun ja asiantuntemukseen tähtäävä opintokokonaisuus, ohjaajan ei ole tarpeen ratkaista ongelmia opiskelijan puolesta. Tutkimusongelmaa valittaessa osapuolten kannattaa neuvotella opiskelijan ja ohjaajan mielenkiinnon sekä aiheen tieteellisen merkittävyyden ja tutkittavuuden yhteensovittamisesta.

Tutkimustyön aikataulusta on hyvä keskustella ohjaussuhteen alkuvaiheessa (kts. ohjaussuunnitelma) ja opiskelijan itselleen asettamasta tavoitetasosta, joka tulee ottaa huomioon mahdollisuuksien mukaan. Ohjaajan tulee antaa palautetta työn edistymisestä prosessin kuluessa.

Hoitotieteen laitoksen tarkemmat ohjeet pro gradu -prosessista annetaan pro gradu -seminaareissa.

Maisterin tutkinnon kypsyysnäyte

Hoitotieteen pro gradu -opinnäytetyön kypsyysnäyte tehdään verkkotenttinä. Kypsyysnäytteen voi kirjoittaa, kun pro gradu –opinnäytetyön ohjaaja(t) antavat siihen luvan. Ohjaajat ilmoittavat opiskelijalle kypsyysnäytteen tarkastajan/vastaanottajan. Sähköinen tenttijärjestelmä arpoo kypsyysnäytteelle teeman/kysymyksen. Vastauksen ohjeellinen pituus on 400-500 sanaa, joka vastaa noin yhtä käsin kirjoitettua konseptia. (Tenttijärjestelmässä on automaattinen sanalaskuri.) Kirjoitusaikaa sähköisessä tentissä on 3 tuntia.

Kypsyysnäytteen tarkastaja arvioi esseen hyväksytty/hylätty arviointiasteikolla. Kun essee on hyväksytty, siitä tulee suoritusmerkintä opintorekisteriin. Tarkastaja ottaa opiskelijaan yhteyttä, mikäli essee ei ole hyväksyttävissä.

Pro gradu -tutkielman arvostelu ja julkaiseminen

Pro gradu -tutkielmien tarkastus- ja arvosteluprosessi sekä julkaiseminen ovat yhtenäisiä koko yliopistossa. Tarkemmat tiedot löydät Kamusta Opiskelijan käsikirjasta Opinnäytteet.

Hoitotieteen pääaineen terveystieteiden maisteritutkintoon sisältyy harjoittelua kaikissa koulutussuuntauksissa. Hoitotyön johtamisen ja preventiivisen hoitotieteen koulutussuuntauksissa harjoittelua on 12 op ja terveystieteiden opettajankoulutukseen 20 op. Hoitotyön johtamisen koulutussuuntauksessa harjoitteluopintojakso on nimeltään Hoitotyön johtamisen asiantuntijuus ja kehittämisprosessien hallinta 12 op ja preventiivisen hoitotieteen koulutussuuntauksessa Terveyden edistämisen asiantuntijuus ja kehittämisprosessien johtaminen 12 op. Terveystieteiden opettajankoulutuksessa harjoittelujaksoja ovat Opetusharjoittelu terveysalan oppimisympäristöissä 12 op ja Terveysalan opettajan laaja-alainen asiantuntijuus -projektiharjoittelu 8 op. Harjoittelujen tavoitteista ja sisällöistä löydät enemmän Pepin opintojaksokuvauksista.

Hoitotieteen harjoitteluihin ei ole mahdollista saada harjoittelutukea.

Hoitotieteen laitos työskentelee tiiviissä yhteistyössä Kuopion yliopistollisen sairaalan, sairaanhoitopiirin ja Kuopion ja Helsingin sosiaali- ja terveystoimen sekä sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulujen kanssa. Teemme yhteistyötä Itä-Suomen yliopistossa mm. terveystieteiden tiedekunnan ja yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnan eri laitosten kanssa. Kansallisia sidosryhmiä tutkimusyhteistyön alueella ovat myös Itä-Suomen aluehallintovirasto, Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus, eri säätiöt sekä useat sairaanhoitopiirit. Yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien edustajien tapaaminen toteutuu mm. vuosittain järjestettävissä mentorointi- ja yhteistyöpäivissä.

Työelämälähtöisyys on olennainen osa kaikissa hoitotieteen pääaineen koulutussuuntauksissa. Harjoittelujen lisäksi opiskelija osallistuu opintojen aikana mm. seuraaviin työelämäorientaatiota vahvistaviin tapahtumiin

Hoitotietelijöiden urapäivä

Ensimmäisen vuoden Hoitotieteen opintojen suunnittelu ja HOPS opintojakso sisältää Hoitotietelijöiden urapäivän, joka järjestetään helmikuussa. Päivän aikana hoitotieteen laitokselta valmistuneet kertovat omasta urakehityksestään ja tekemistään valinnoista opintojen aikana. Lisäksi yliopiston Opintopalvelujen uraohjaaja kertoo uralla etenemisestä ja sen suunnittelusta sekä hoitotieteilijöiden työllistymisestä tutkinnon jälkeen.

Mentorointipäivä

Keväällä huhtikuussa järjestettävään Mentorpäivään osallistuvat hoitotieteen laitoksen henkilöstö, opiskelijat ja laitoksen yhteistyökumppanit. Päivän aikana käsitellään ajankohtaisia hoitotieteen aihealueita.

Laitoksen opintojaksoille ilmoittaudutaan Pepissä (avautuu uuteen välilehteen) ilmoitettuna aikana, yleensä viimeistään viikkoa ennen opintojakson alkua. Mahdolliset poikkeavat ilmoittautumiskäytännöt on mainittu opintojaksokuvauksissa.

Opintosuoritusten arviointi

Opintosuorituksen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa vahvistettuun opintojaksokuvaukseen. Opintosuoritukset tai sen osat on suoritettava ja palautettava asetetussa määräajassa. (Opintojohtosääntö 34 §)

Opintosuoritusten, myös alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen opinnäytteiden sekä sivuaineeseen laadittujen opinnäytteiden, arvioinnissa käytetään asteikkoa 0—5, jossa arvosanojen merkitys on seuraava: 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2= tyydyttävä, 1 = välttävä ja 0 = hylätty. Suoritukset voidaan arvioida asteikolla hyväksytty ‐ hylätty, kun numeerista asteikkoa ei ole tarkoituksenmukaista käyttää. Arvosana 1 vastaa arvosanaa hyväksytty. Hyväksytyn suorituksen vähimmäisvaatimukset määritellään opetussuunnitelmassa. (Opintojohtosääntö 33 §)

Toisen kotimaisen kielen taidon arviointiin käytetään asteikkoa tyydyttävä tai hyvä.

Opintosuorituksen rekisteröinti

Opintosuorituksen suoritusajankohdaksi merkitään tenttitilaisuuden päivämäärä tai kirjallisen työn tarkastukseen jättämispäivämäärä. Opinnäytteiden (pl. kandidaatin tutkielma) suorituspäivä on arvostelupäätöksen päivämäärä. Osasuorituksiin perustuvan kokonaisuuden suoritusajankohdaksi merkitään viimeisen osasuorituksen päivämäärä. (Opintojohtosääntö 47 §)

Opintosuorituksen julkistaminen

Opintosuorituksen tulos on julkistettava viimeistään kolmen (3) viikon kuluttua suorituksesta yliopiston sähköisessä opiskelija- ja opintosuoritusrekisterissä. Opetussuunnitelmassa opintojaksolle määritelty vastuuopettaja voi erityisestä syystä pidentää tulosten julkistamisaikaa yhdellä (1) viikolla. Määräajan pidentämisestä ja pidentämisen perusteista tulee tiedottaa opetukseen ilmoittautuneita opiskelijoita välittömästi.

Dekaani tai opetuksesta vastaavan yksikön johtajan johtaja voi pidentää tulosten julkistamiseen liittyvää määräaikaa edelleen erityisen painaviin syihin perustuen. Määräajan pidentämisestä ja pidentämisen perusteista tulee tiedottaa opetukseen ilmoittautuneita opiskelijoita välittömästi.

Sähköisen tentin (esim. EXAM) osalta määräajasta annetaan tarkempia ohjeita sähköisen tentin menettelytapaohjeessa.

Sähköiseen opiskelija- ja opintosuoritusrekisteriin merkitään tieto sekä hyväksytyistä että hylätyistä suorituksista. Sähköiselle alustalle toimitetaan tieto arvosanajakaumasta ja hylättyjen lukumäärästä. Opiskelija saa ilmoituksen sähköiseen opiskelija- ja opintosuoritusrekisteriin tallennetusta opintosuorituksestaan yliopiston antamaan sähköpostiosoitteeseen.

Opintosuorituksen arviointiperusteet ovat julkisia. Opiskelijalla on oikeus saada tietoonsa arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan ottamalla yhteyttä opintojakson arvioinnin suorittaneeseen opettajaan. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen ja muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Opiskelijalla on oikeus saada jäljennös vastauksistaan tai vastaavista suoritteistaan maksutta.

Määräaikoihin ei lueta ajanjaksoja, jolloin opetusta ei rehtorin päätöksen mukaisesti anneta, eikä 15.6. – 15.8. välistä aikaa.

Mikäli opintosuorituksen arvioinnissa on ollut useita opettajia ja arviointi on tapahtunut yhteistyönä, on arvosteluun osallistuneiden opettajien nimet ilmoitettava. (Opintojohtosääntö 35 §)

Opintosuorituksen arviointia koskeva oikaisumenettely

Yliopistolain 82 §:n 4 momentin mukaan muun opintosuorituksen kuin väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventäviin opintoihin kuuluvan opinnäytteen tai muun vastaavan opintosuorituksen arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta.

Oikaisupyyntö on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.

Mikäli arvioinnin suorittanut opettaja ei ole oikaisupyynnön ajankohtana tavattavissa, tulee oikaisupyyntö jättää kirjallisena yliopiston kirjaamoon. Oikaisupyyntöön tulee antaa päätös neljäntoista (14) päivän kuluessa sen jättämisestä.

Mikäli opiskelija ilmoittaa, ettei hän tyydy oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen, tulee arvioinnin suorittaneen opettajan tehdä asiassa kirjallinen päätös. Opiskelijalla on oikeus saada oikaisumenettelyn yhteydessä jäljennös suorituspapereistaan tai vastaavista maksutta.

Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta yliopiston muutoksenhakulautakunnalta neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhakulautakunnalle osoitettu oikaisupyyntö tulee toimittaa yliopiston kirjaamoon.

Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventävien opintojen opinnäytteen arviointiin tyytymätön opiskelija voi tehdä muutoksenhakulautakunnalle oikaisupyynnön neljäntoista (14) päivän kuluessa suorituksen arvioinnin tiedoksisaannista.

Muutoksenhakulautakunnan antamasta päätöksestä ei saa hakea muutosta valittamalla. (Opintojohtosääntö 50 §)

Kamussa on lisätietoa yliopiston sisäisestä muutoksenhausta.

Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella (AHOT) tarkoitetaan menettelyjä, joilla opiskelijan aiempi osaaminen voidaan arvioida ja hyväksyä osana opintoja. Osaaminen voi olla syntynyt aiempien opintojen yhteydessä tai muissa yhteyksissä, esimerkiksi työssä tai harrastuksissa.

Aiempien opintosuoritusten korvaavuudesta säädetään päätöksessä aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen toimintatavoista Itä-Suomen yliopistossa ja hoitotieteen laitoksen omien päätösten mukaisesti. Yleiset ohjeet aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta (AHOT) löydät Opiskelijan käsikirjasta.

Hyväksilukemista tai sisällyttämistä koskeva hakemus jätetään sähköisesti yliopiston asiointipalvelussa (avautuu uuteen välilehteen). Asiointipalvelu edellyttää omilla tunnuksilla kirjautumista. Jätä hakemus sähköisessä asiointipalvelussa ja täytä pyydetyt kentät huolellisesti. Liitä mukaan tarvittavat liitteet. Liitteiden tulee olla hyvälaatuisia ja luettavissa olevia. Lomakkeen lähettämisen jälkeen saat tiedon hakemuksen onnistuneesta jättämisestä palveluun. Kun asian hyväksyjä on käsitellyt asian, saat sähköpostiisi päätöksen. Halutessasi voit saada lisäksi paperisen päätöksen. Hyväksilukemisesta kirjataan suoristusmerkintä opintotietojärjestelmään. Mikäli sähköinen asiointi ei ole mahdollista, voit käyttää paperilomaketta.

Hoitotieteessä aiemman terveysalan tutkinnon perusteella korvataan kokonaisuutena terveystieteiden kandidaatin tutkinnosta opistotasoisella tutkinnolla 100 opintopistettä ja amk-tutkinnolla 114 opinto-pistettä (sekä mahdollisesti kieli- ja viestintäopintoja 6 op). Ylemmät amk-tutkinnot tai amk:ssa suoritetut lisä- tai erikoistumisopinnot eivät anna lisäkorvattavuutta tutkintoon. Maisteritutkinnon opintoja ei voi korvata aiemmalla ammattikorkeakoulututkinnolla.

Vapaasti valittavat opinnot ovat osa tutkintoa ja hoitotieteen laitos päättää vapaasti valittavien opintojen hyväksymisestä. Terveystieteiden kandidaatin ja -maisterin tutkintojen vapaasti valittavien opintojen on oltava yliopistotasoisia opintoja ja niiden tulee tukea opiskelijan asiantuntijuuden kehittymistä. Suoritettavan tutkinnon tavoitteiden kannalta relevantin tieteenalan perusopintokokonaisuus (25 op) hyväksytään vapaasti valittaviin opintoihin. Opiskelijan on perusteltava HOPSissaan vapaasti valittavien opintojensa valinta, miten ne soveltuvat suoritettavan tutkinnon tavoitteisiin ja omiin urasuunnitelmiin. Korvaavaksi/sisällytettäväksi esitettyä opintojaksoa ei ole saanut käyttää aiempiin tutkintoihin tai tutkintoa vastaaviin opintokokonaisuuksiin.

Kotimaisessa yliopistossa tai kotimaisen yliopiston vaatimusten mukaan suoritetut arvosanat tai niitä vastaavat opintokokonaisuudet luetaan pääsääntöisesti hyväksi silloin kun ne ovat tutkintoon ja tutkinnon tavoitteisiin soveltuvia opintoja ja niiden sisältö ja vaativuustaso ovat samat kuin vaaditut opinnot. Kyseisiä opintoja ei myöskään ole saanut käyttää aiempaan tutkintoon tai tutkinnon kaltaiseen opintokokonaisuuteen. Toisessa yliopistossa tehtyä terveystieteiden kandidaatin tutkielmaa ei hyväksilueta, vaan opinnäytetyöt on tehtävä omassa yliopistossa.

Kieliopintojen korvaavuudet käsittelee kielikeskus.

Itä-Suomen yliopistolla on kahdenvälisiä yhteistyösopimuksia kymmenien ulkomaisten yliopistojen kanssa eri puolilla maailmaa. Lisäksi yliopisto on mukana useissa vaihto-ohjelmissa, joihin osallistuu lukuisia ulkomaisia yliopistoja. Hoitotieteen opiskelijoille on tarjolla useita eri vaihtokohteita. Löydät tarkemmat kohteet Hoitotieteen opintoyhteisöstä (avautuu uuteen välilehteen).

Opiskelu ulkomailla tarjoaa mielenkiintoisia opintojaksoja, harjoittelumahdollisuuksia, uusia kokemuksia, ystäviä, kielitaitoa sekä itsevarmuutta. Suoritetut opinnot luetaan hyväksi tutkintoon, joten vaihto ei pidennä opiskeluaikaa. Hoitotieteen opiskelijoille sopivin ajankohta lähteä vaihtoon on toisen tai kolmannen vuoden aikana.

Jos olet kiinnostunut vaihtoon lähtemisestä, keskustele siitä aluksi HOPS-ohjaajan kanssa. Vaihtoasioissa voit olla yhteydessä myös kansainvälisten liikkuvuuspalvelujen henkilökuntaan.

Lue lisää: Vaihto-opiskelu ja kansainvälistyminen

Lisäajan hakemisesta tutkinnon suorittamiseen löydät lisätietoa Kamusta. Sieltä löydät myös lisätietoa

Opintojen suoritusajan määräytymiseen.

Itä-Suomen yliopistossa on laaja vapaa sivuaineiden opinto-oikeus. Lukuisat Itä-Suomen yliopiston oppiaineista ovat vapaasti valittavissa sivuaineiksi eli sivuaineopintojen aloittaminen ei edellytä sivuaineen opinto-oikeuden hakemista. Poikkeuksia vapaasta sivuaineoikeudesta ovat alat, joilla opiskelijavalinnassa käytetään soveltuvuuskoetta tai tasokoetta, tai joissa on muu perusteltu syy rajoittaa sivuaineopinto-oikeutta. Sivuaineiden opinto-oikeuden mahdolliset rajoitukset määritellään opetussuunnitelmassa. (Opintojohtosääntö 14 §.)

Toisaalta yliopistossa on myös tutkintoja, joiden rakenteeseen ei kuulu sivuaineita tai sivuaineet on opetussuunnitelmassa etukäteen määrätty.

Tietoa sivuaineopiskelusta on Kamussa. Mahdollisuuksia on runsaasti:

• tiedekuntien tarjoamat sivuaineet
• kansainvälistymisen opintokokonaisuus
• verkostoylipistot
• JOO-opinnot ja muu ristiinopiskelu

Hoitotieteen laitoksen opetustarjonta tutkinto-opiskelijoille, vapaan sivuaineopinto-oikeuden ja jatkuvan oppijan opinto-oikeuden opiskelijoille

Yksittäiset opintojaksot:

4311021 Johdatus asiakas- ja potilasturvallisuuden perusteisiin (5 op)
4311101 Muutoksen ja innovaation johtaminen (5 op)
4314010 Ethics in intercultural interaction (5 op) (kuvaus MDPH in Public Health -opetussuunnitelmassa)
4313110 Digipedagogiikan perusteet osana ohjausta ja opetusta (2 op)
4313111 The Principles of Digital Pedagogy in Instruction and Teaching (2ects)

Opintokokonaisuudet:

Terveyden edistäminen ja terveystieto, perusopinnot 25 op
Terveyden edistäminen ja terveystieto, aineopinnot 35 op
Asiakas- ja potilasturvallisuuden perusopinnot 25 op (UEF sosiaali- ja tervesyjohtamisen laitos koordinoi kokonaisuutta)

Hoitotieteen laitoksen opetustarjonta terveystieteiden tutkinto-opiskelijoille

4310510 Työterveyshuollon osaamista syventävät opinnot (25 op)

4310511 Työterveyshuollon palvelujärjestelmä, kehittämislinjaukset ja strategiat (6 op)
4310512 Terveyden edistäminen työikäisen väestön keskuudessa (12 op)
4310513 Työterveysyksikön toiminnan suunnittelu ja arviointi (7 op)

Hoitotieteen laitoksen opetustarjonta vapaasti valittaviin opintoihin terveystieteiden maisterin tutkintoon hoitotieteen pääaineessa

Health promotion in nursing science (10 op)

4312101 Health impact assessment (5 op)
4312103 Community based health promotion (5 op)

4318600 Orientation to research group training and research career in nursing science (11 op)

(available to master level)
4318601 Training to work in a research group (4 op)
4318602 Research strategies (2 op)
4318603 Researcher's career and professional growth (2 op)
4318604 Choosing a researcher’s career and internal entrepreneurship (1 op)
4318605 Scientific presentation (1 op)
4318606 Research funding (1 op)

Itä-Suomen yliopisto tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, kuten avoimen yliopiston opinnot, avoimet MOOC-verkkokurssit (Massive Open Online Course), erikoistumiskoulutukset ja täydennyskoulutus. Tutkinnon suorittanut voi myös jatkuvan oppijan opinto-oikeudella maksutta täydentää opintojaan tutkinnon suorittamislukuvuoden ja tutkinnon suorittamista seuraavan kahden lukuvuoden ajan ilmoittautumalla opiskelijaksi (opintojohtosääntö 16§).

Lisätietoja jatkuvasta oppimisesta (avautuu uuteen välilehteen) on yliopiston verkkosivuilla.

Kun opiskelija on suorittanut kaikki tutkintoon vaadittavat opinnot ja saanut niistä suoritusmerkinnät, hän voi hakea tutkintoa omalta tiedekunnaltaan.

Kamussa on lisätietoa valmistumisesta.