Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnan opinto-opas 2024-2025

Ohjaus- ja neuvontatyön tavoitteena on tukea opiskelukykyäsi opintopolun eri vaiheissa niin, että pääset opintojen alkuun, osaat suunnitella ja opiskella sujuvasti, valmistut tavoiteajassa ja työllistyt valmistumisen jälkeen. Opintojesi tueksi yliopisto tarjoaa ohjaus- ja neuvontapalveluita, jotka löydät Kamusta. Myös opiskeluhyvinvointityön tavoitteena on edistää opiskelukykyä, mutta myös edistää terveyttä, opiskeluyhteisöjen hyvinvointia, luoda terve ja turvallinen opiskeluympäristö sekä ehkäistä syrjäytymistä.

Yliopiston tarjoamat ohjaus-, neuvonta- ja tukipalvelut löydät kootusti Kamusta, jossa on myös opiskeluhyvinvointiin liittyvää tietoa.

Koulutuksen johtosäännössä (23 §) kerrotaan opintojen ohjauksen suunnitelmasta. Korkeakoulututkintoa suorittavan opiskelijan tulee saada ohjausta opintojen kaikissa vaiheissa. Tiedekuntaneuvosto päättää opintojen ohjauksen periaatteista, jotka sisältävät opiskelijan ja ohjaajan oikeudet ja velvollisuudet sekä ohjeet henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisesta, hyväksymisestä ja päivittämisestä. Ohjauksen periaatteet voivat olla osa opetussuunnitelmaa tai yliopistotasoista ohjauksen kokonaissuunnitelmaa, jonka koulutuksesta vastaava vararehtori hyväksyy.

Yleinen opintoneuvonta tiedekunnassa

Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa opintoneuvontaa annetaan kahdella tasolla. Tiedekunnan opintohallinnossa annetaan neuvontaa liittyen opiskelijavalintaan, opinto-oikeuksiin, tutkinnon rakenteeseen, tutkinnon suorittamiseen ja valmistumiseen. Laitoksilla annetaan pääainekohtaista neuvontaa pää- ja sivuaineopiskelijoille erityisesti opintojen toteuttamiseen ja järjestämiseen liittyen.

Löydät oman laitoksesi opintoyhteisösi opintoyhteisöt-linkistä. Seuraa vähintään oman pääaineesi ja sivuaineidesi yhteisöjä.

Tarkemmat henkilöstön yhteystiedot löytyvät yliopiston puhelinluettelosta (avautuu uuteen välilehteen ja voit hakea henkilön nimellä yhteystiedot).

Fysiikka ja matematiikka: Koulutussihteeri Hanna Laukkanen

Kemia: Koulutusasiantuntija Mari Heiskanen

Metsätiede: Koulutusasiantuntija Noora Ala-aho ja koulutussihteeri Anne Tikkanen

Fotoniikka: Koulutussihteeri Hanna Laukkanen

Kestävät teknologiat: Koulutusasiantuntija Pauliina Karvinen

Teknillinen fysiikka: Koulutussihteeri Sanna Jylhä

Tietojenkäsittelytiede: Koulutusasiantuntija Oili Kohonen (Joensuu), koulutussihteeri Veera Kukkola (Joensuu), opintosihteeri Merja Leppänen (Kuopio) ja amanuenssi Paavo Pakoma (Kuopio)

Ympäristötiede ja biologia: Koulutussihteeri Susanna Kajo (ympäristötiede, Kuopio) ja koulutusasiantuntija Seija Hämäläinen (biologia, Joensuu)

Perustutkinto-opiskelijan yleinen opintoneuvonta: Koulutuspalvelupäällikkö Maarit Merimaa-Piirainen

Perustutkinto-opiskelijan tutkintotodistukset: Koulutussihteeri Anita Oinasmaa

Jatko-opiskelijan tutkintotodistukset: Koulutussihteeri Anita Oinasmaa

Jatko-opiskelijan yleinen opintoneuvonta: Koulutusasiantuntija Riikka Levänen ja koulutusasiantuntija Niina Laatikainen (lumetdissertations(at)uef.fi)

Jokainen opiskelija laatii opintojen alussa opinnoistaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS). Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) kuuluu tutkintovaatimuksiin ja on opiskelijan oma työkalu, joka auttaa häntä hahmottamaan tutkinnon rakenteen, miettimään omia opiskelutaitojaan, päämääriään ja tavoitteitaan sekä jäntevöittämään opintojensa aikataulutusta. HOPSiin opiskelija valitsee tutkintoonsa kuuluvia opintoja omien tavoitteidensa mukaan tiedekunnan tutkintovaatimusten määrittelemissä rajoissa. Jokaiselle opiskelijalle on nimetty HOPS-ohjaaja, joka auttaa opiskelijaa opintojen suunnittelussa ja toimii tukihenkilönä opintoihin liittyvissä asioissa.

Opintojen suunnittelu alkaa jo silloin, kun opiskelija saa tiedon opiskelupaikasta ja hyväksymiskirjeen mukana perustietoja yliopiston, tiedekunnan ja opetusyksikön toiminnasta. Konkreettisemmin opinnot ja opiskelua koskevat suunnitelmat hahmottuvat ensimmäisen lukukauden aikana, ja tarkentuvat läpi koko opiskeluajan. Opiskelusuunnitelman päämäärä on tutkinnon suorittaminen tavoiteajassa ja sijoittuminen työelämään.

Uudet opiskelijat saavat opintojensa alussa vertaistuutorin, joka on saman aineen vanhempi opiskelija. Tämän johdolla tutustutaan pienessä ryhmässä yliopistoon, opiskeluympäristöön ja opiskelijayhteisöön sekä oman alan opintoihin. Yksiköissä toimii myös opettajia oppiainetuutoreina, jotka auttavat opintojen sisällöllisissä kysymyksissä. Opintojen alkuun kuuluu myös yliopisto-opintoihin johdattava opintojakso, jolla opiskelija tutustuu yliopistoon, sen palveluihin ja opintojen aloittamiseen liittyviin kysymyksiin.

Ohjaajan ja opiskelijan tehtävät

HOPS-ohjaaja mm.

• auttaa hahmottamaan ja jäsentämään tutkinnon kokonaisuuden siten, että HOPS täyttää opetussuunnitelman vaatimukset.
• auttaa opiskelijaa tunnistamaan oman osaamisensa ja selkiyttämään omat tavoitteensa.
• tukee valintojen tekemisessä ja ongelmatilanteissa.
• antaa oikea-aikaista ohjausta opintojen eri vaiheissa ja kannustaa opinnoissa eteenpäin
•  selvittää opiskelijalle opiskeluun liittyvät eettiset kysymykset ja esteettömän opiskelun periaatteet
• hyväksyy opiskelijan HOPSin.

Opiskelijan tehtävänä on mm.

• laatia HOPS ja päivittää sitä tarvittaessa opintojen aikana.
• hyödyntää ohjausta ja hakea sitä tarvittaessa HOPS-ohjaajalta tai muilta ohjaustahoilta.
• perehtyä opiskelua koskeviin ohjeisiin sekä eettisiin ohjeisiin ja noudattaa niitä
• ilmoittautua opintojaksoille ja tarvittaessa erikseen tentteihin.
• perua ilmoittautumisesi ajoissa kursseille tai tenttiin, joille ei voikaan osallistua.
• palauttaa opintosuorituksesi ajoissa.
• suorittaa opinnot ja tutkinto tavoiteajassa.
• päättää opintojaan koskevista valinnoista muistaen, että henkilökohtaiset tavoitteet voi saavuttaa monella eri tavalla.

HOPS-ohjauksessa opiskelija saa neuvontaa ainakin seuraavissa asioissa:

• tutkinnon tavoitteet, rakenne ja suoritusaika.
• aineyhdistelmät (sivuainevaihtoehdot, vapaasti valittavat ja valinnaiset kurssit)
• opiskelukäytännöt, opiskelun etiikka, esteetön opiskelu ja muu opiskelijan hyvinvoinnin tukeminen yliopistossa.
• OT eli osaamisen tunnustaminen (opintojen korvaavuudet, sisällyttämiset).
• opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet ja opiskelun aikataulu.
• kansainvälistymismahdollisuudet opintojen aikana.
• ura- ja työllistymissuunnitelmat.
• yleistä tietoa ohjaus- ja neuvontapalveluista yliopistossa.

HOPS- ja muiden ohjauskeskustelujen (esim. tutkielman ohjausta koskevien keskustelujen) lisäksi opiskelijoille annetaan ohjausta opiskelijainfoissa ja -tapaamisissa, seminaareissa ja päättökeskusteluissa. Tarvittaessa suunnittelu- ja keskusteluapua voi pyytää myös muilta opintoasioiden parissa työskenteleviltä henkilöiltä.

Opiskelijat laativat ja päivittävät HOPS:n tutkintorakenteessa määritellyllä tavalla. HOPSiin kirjataan vain opintojen suorittamista koskevat asiat, mm. hyväksiluetut opintosuoritukset, suoritettavat opintojaksot, sivuainevalinnat ja opiskeluaikataulu. HOPS on suunnitelma tutkinnon muodostumisesta ja sen tulee noudattaa tutkintorakennetta, joka on vahvistettu tiedekunnan opetussuunnitelmaksi.

Opintojen suunnitteluun liittyy myös muita kuin opiskelua koskevia asioita, esim. asuminen ja terveydenhoito. Tämän vuoksi kannattaa tutustua yliopiston yhteisiin opiskelun tukipalveluihin, jotka on esitelty Kamussa.

Lumetin HOPS-ohjaajat löydät kunkin oppiaineen opintoyhteisöstä, joihin linkit seuraavassa (linkit avautuvat uuteen välilehteen, vaativat kirjautumisen):

Biologia

Fotoniikka

Fysiikka

Kemia

Kestävät teknologiat

Matematiikka

Metsätiede

Teknillinen fysiikka  (Sovellettu fysiikka)

Tietojenkäsittelytiede, Joensuu ja Kuopio

Ympäristötiede

Kamussa on yleistä tietoa ja ohjeita opiskeluoikeuksiin liittyvissä asioissa, kuten

• ilmoittautumisesta yliopistoon,
• tutkintojen tavoitteellisista suoritusajoista,
• lisäajan hakemisesta ja
• opinto-oikeudesta tutkinnon suorittamisen jälkeen eli alumniopiskeluoikeudesta.

Opintohallinnon palveluiden yhteystiedot löytyvät yliopiston verkkosivuilta.

Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa voit suorittaa kandidaatin tutkinnon, jonka laajuus on 180 opintopistettä (op).

Luonnontieteiden kandidaatin (LuK) tutkintoon johtavat seuraavat pääaineet:

• biologia,
• fysiikka (31.7.2029 asti),
• kemia,
• matematiikka,
• sovellettu fysiikka (31.7.2029 asti),
• tietojenkäsittelytiede ja
• ympäristötiede.

Maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin (MMK) tutkintoon johtava pääaine on metsätiede.

Tekniikan kandidaatin (TkK) tutkintoon johtavat pääaineet ovat

• fotoniikka
• kestävät teknologiat ja
• teknillinen fysiikka.

Tiedekunnassa on seuraavat filosofian maisterin (FM) tutkintoon johtavat pääaineet ja erikoistumislinjat

• biologia;
• fysiikka (31.7.2029 asti);
• kemia, jossa erikoistumislinja kemisti;
• matematiikka;
• sovellettu fysiikka (31.7.2029 asti);
• tietojenkäsittelytiede; sekä
• ympäristötiede.

Lisäksi filosofian maisterin tutkinto voidaan suorittaa aineenopettajan koulutuksessa biologian, fysiikan, kemian, matematiikan ja tietojenkäsittelytieteen pääaineissa.

Maatalous- ja metsätieteiden maisterin (MMM) tutkintoon johtava pääaine on metsätiede.

Diplomi-insinöörin tutkintoon johtavat pääaineet ovat

• fotoniikka
• fysiikka;
• kestävät teknologiat, jossa erikoistumislinjat materiaalit ja teolliset tuotteet sekä digitaaliset tuotteet;
• teknillinen fysiikka, jossa erikoistumislinjat ilmakehäfysiikka, laskennallinen tekniikka, lääketieteellinen tekniikka ja fysiikka sekä materiaalitekniikka.

Lisäksi tiedekunnassa  on useita filosofian maisterin tutkintoon, maatalous- ja metsätieteiden maisterin sekä diplomi-insinöörin tutkintoon johtavia kansainvälisiä maisteriohjelmia, joita esitellään pääaineiden kuvauksen yhteydessä. Maisterin ja diplomi-insinöörin tutkintojen laajuus on 120 op.

Tutkintojen ja opintojen tavoitteet ja sisällöt on määritelty opetussuunnitelmissa. Maisterin ja diplomi-insinöörin tutkinnolla saavutetaan jatkokoulutusvalmius kyseisessä pääaineessa.

Perustutkintojen suorittamisaikaa on rajattu lainsäädännöllä. Opintoaikojen rajaaminen koskee niitä alempaan (kandidaatti) ja ylempään (maisteri/ diplomi-insinööri) korkeakoulututkintoon johtavia opiskeluoikeuksia, jotka on myönnetty alkamaan 1.8.2005 tai sen jälkeen.

Opintojen suorittaminen ja tavoiteaika

Tutkintojen yhteenlaskettu tavoiteaika on viisi lukuvuotta siten, että kandidaatin tutkinnon tavoiteaika on kolme ja maisterin/ diplomi-insinöörin tutkinnon kaksi lukuvuotta. Sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkintonsa kahta lukuvuotta niiden yhteenlaskettua tavoiteaikaa pidemmässä ajassa. Pelkästään alempaan korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa oikeus suorittaa tutkinto on yksi vuosi tavoiteaikaa pidempi. Pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa oikeus suorittaa tutkinto on kaksi vuotta tavoiteaikaa pidempi. Opintoaikojen rajauksesta ja lisäajan hakemisesta on kerrottu tarkemmin mm. Itä-Suomen yliopiston verkosta löytyvästä Kamu-käsikirjassa.

Tiedekunnassa otetaan jatko-opiskelijoita suorittamaan filosofian lisensiaatin, filosofian tohtorin, maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatin ja maatalous- ja metsätieteiden tohtorin, tekniikan lisensiaatin taa tekniikan tohtorin tutkintoja. Jatko-opiskelijat otetaan seuraaviin tohtoriohjelmiin (linkit avautuvat uuteen välilehteen):

• Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tohtoriohjelma
• Kasvatustieteiden tohtoriohjelma (koordinaatio filosofisessa tiedekunnassa)

Jos opiskelija hakee pääaineen vaihtoa niin, että tavoitetutkinto (tutkintonimike) vaihtuu, kyse on siirtohausta ja haku tapahtuu Opintopolku.fi -palvelussa. Tarkemmat ohjeet siirtohausta.

Kun opiskelija hakee pääaineen vaihtoa Itä-Suomen yliopiston sisällä niin, ettei tavoitetutkinto vaihdu, kyse ei ole siirtohausta vaan muusta opintoihin liittyvästä päätöksen teosta. Tiedekuntaneuvosto päättää osana valintaperusteita periaatteista, joiden perusteella opiskelija voi vaihtaa tutkinto-ohjelmaa tiedekunnassa sekä periaatteista, joiden perusteella toisen tiedekunnan opiskelija voi siirtyä suorittamaan tutkintoa tiedekuntaan.

1. Maisterivaiheen pääaineen vaihto
Maisterivaiheeseen valitut eivät voi pääsääntöisesti vaihtaa pääainetta. Tiedekunnan sisällä annetaan tarkemmat ohjeet ja valintaperusteet, mikäli pääaineen vaihto on mahdollista. Muussa tapauksessa pääaineen vaihtamista haluavat opiskelijat hakevat maisterihaussa suorittamallaan kandidaattitutkinnolla. Hakeminen tapahtuu sähköisesti osoitteessa Opintopolku.fi tai Studyinfo.fi. Tällöin hakeutuminen tapahtuu yhteishaun kautta. Englanninkielisten maisteriohjelmien osalta on huomioitava, että jos apurahan saanut opiskelija vaihtaa pääainetta toiseen englanninkieliseen maisteriohjelmaan (edellyttäen, että tavoitetutkinto ei vaihdu), hänelle ei myönnetä uutta apurahaa. Apuraha myönnetään opiskelijalle vain kerran.

2. Pääaineen tai koulutusohjelman vaihtaminen, kun tiedekunta vaihtuu
Kandidaattivaiheen opiskelija voi hakea pääaineen vaihtoa toiseen tiedekuntaan. Vaihtaminen voi tapahtua aikaisintaan ensimmäisen opiskelulukukauden jälkeen. Tiedekuntaneuvosto päättää osana valintaperusteita periaatteista, joiden perusteella toisen tiedekunnan opiskelija voi siirtyä suorittamaan tutkintoa tiedekuntaan. Edellytyksenä on, että tavoitetutkinto ei vaihdu. Lisätietoja tiedekunnasta/oppiaineesta, johon opiskelija haluaa vaihtaa pääaineensa. Mikäli pääaineen vaihto ei ole mahdollista, voi opiskelija hakea pääaineen vaihtoa toiseen tiedekuntaan yhteishaun kautta. Hakeminen tapahtuu sähköisesti osoitteessa Opintopolku.fi.

3. Pääaineen tai koulutusohjelman vaihtaminen, kun tiedekunta ei vaihdu
Vaihtaminen voi tapahtua aikaisintaan ensimmäisen opiskelulukukauden jälkeen samassa tiedekunnassa, samalla kampuksella ja siten ettei tavoitetutkinto vaihdu. Tiedekunta voi valintaperusteissaan edellyttää tietyn määrän opintosuorituksia suoritetuksi edellisessä opiskeluoikeudessa. Esim. aineesta, johon siirrytään, on oltava suoritettuna valintaperusteissa vaadittu määrä opintoja, esim. vähintään perusopinnot. Hakukohdekohtaisissa ohjeissa voi olla myös tarkempia vaatimuksia ja rajoituksia. Hakeminen tapahtuu tiedekunnan omalla hakulomakkeella. Lisätietoja oppiaineesta, johon opiskelija haluaa vaihtaa pääaineensa. Mikäli pääaineen vaihto ei ole mahdollista, voi opiskelija hakea pääaineen vaihtoa toiseen tiedekuntaan yhteishaun kautta. Hakeminen tapahtuu sähköisesti osoitteessa Opintopolku.fi.

Opiskelua ja opetusta Itä-Suomen yliopistossa ohjaa koulutuksen johtosääntö.

Opetuksen ja opiskelun eettiset ohjeet ovat luettavissa Kamussa.

Tiedekunnissa noudatetaan yliopiston ohjetta tekoälyn käyttämisestä opetuksessa ja tutkimuksessa.

Tekoäly ja koneoppimisen avulla rakennetut kielimallit ja niiden käyttöliittymät (kuten chatGPT) muuttavat väistämättä yliopisto-opetuksen suunnittelua ja oppimisen arviointia. Uusimmat kielimalleihin perustuvat tekoälyt pystyvät kirjoittamaan ymmärrettävää kieltä, joka usein ensi vilkaisulla vaikuttaa uskottavalta. Luonnollisesti tämä herättää huolta vilpin mahdollisuuksista etenkin itsenäisesti suoritettavien yliopisto-opiskelujen yhteydessä.

Pohjoismaisissa yliopistoissa on otettu tekoälyyn myöntyväinen linja ja nähty tekoälyn käyttö osana tulevaisuuden työelämävalmiuksia. Ovathan erilaiset algoritmit ja tietokantojen louhinta arkipäivää tieteen tekemisessä, jolloin tekoälyllä on suuret mahdollisuudet helpottaa tutkimusta kaikilla luonnontieteen aloilla.

Itä-Suomen yliopisto on linjannut 16.2.2023, että opettajien valmiuksia tekoälysovellusten käyttöön opetuksessa on tuettava. Kesäkuun 21., 2023 (Rehtorin päätös 47/2023 UEF dnro 2711/00.05/2023) Itä-Suomen yliopistossa on päätetty, että johtoryhmän hyväksymät ohjeet tekoälyn käytöstä opetuksessa ja tutkimuksessa otetaan käyttöön Itä-Suomen yliopistossa 1.8.2023 alkaen. Ohjeita sovelletaan kokoavana yleisenä ohjeena koko Itä-Suomen yliopistossa. Tarkentavia ohjeita voidaan antaa erikseen tiedekuntakohtaisesti yleisen ohjeen linjausten ja lainsäädännön rajoissa.

Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunta koulutuksen johto onkin koostanut nämä ohjeet opiskelijoille ja opettajille tekoälyavusteiden oppimisen ja opettamisen suuntaviivoiksi.

Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa

Opiskelijan AI ohjeet

• Olet vastuussa oppimistehtäviin ja tentteihin palauttamastaan tekstistä
• Tekoäly ei ole viittaukseen hyväksyttävä tietolähde tutkielmissa ja oppimistehtävissä
• Luvaton tekoälyn käyttö on vilppiä, mistä on seurauksia
• Jos käytät tekoälyä oppimistehtävissä ja tutkielmissa sallitulla tavalla, niin kerro kuinka käytit sitä
• Voit käyttää opiskelussasi kielimallia ja tekoälyä taustoitukseen ja ideoiden löytämiseen

AI arvioinnissa

• Oppimistehtävien ja tenttien laadinnassa tulee ohjeistaa tekoälyn käytöstä
• Oppimistehtävien ja tenttien toteutuksessa tulee huomioon tekoälyn käytön mahdollisuudet ja rajoitukset
• Mikäli opiskelijan oma suoritus halutaan varmentaa, voidaan harkita exam-, sali- ja suullisia tenttejä
• Tenttivastauksia ei saa syöttää yliopiston ulkopuoliseen tekoälysovellukseen

AI opetuksessa

• Tutkielmien ohjauksessa tulee ohjeistaa ja ohjata tekoälyn ja kielimallien käyttöä
• Voit käyttää AI:n luomaa tekstiä tehtävissä, joissa opiskelijat arvioivat tiedon luotettavuutta
• Voit teettää opiskelijoilla AI-avusteisia tehtäviä (et kuitenkaan voi vaatia ulkopuolisille maksullisille alustoille kirjautumista)
• Opiskelijoita ei voi edellyttää kirjautumista maksullisiin tekoälysovelluksiin

Tekoälyn muistilista opiskelijoille

Varoitukset

Mitä olet oppimassa?

Plagiointi on paitsi väärin, myös este oppimiselle.
Yliopistokoulutus on erinomainen mahdollisuus oppia kriittistä ajattelua ja tiedon prosessointia. Kopioimalla et opi näitä työelämälle tärkeitä taitoja, Siten kopioimalla suoritettu tutkinto ei ole arvokas.

Oletko varma, että huijausta ei voida jäljittää?

Tiedät, että Wikipediasta suoraan kopioitu teksti löytyy helposti tekstivertailujen avulla.
Kuitenkin myös tekoälyltä voidaan saada jälkikäteen sen antamat vastaukset.
Tekoälyä voidaan myös käyttää tekstissä esiintyvien kielioppivirheiden ja kirjoitustyylien löytämiseen, jolloin kopioitu teksti on jäljitettävissä.
Esimerkiksi tekoälyn rakentaman tekstin löytämiseen on jo kehitetty useita algoritmeja.

Onko löytämäsi tieto luotettavaa?

Suhtaudut luultavasti varauksella tietoihin, jotka löytyvät verkon keskustelualustoilta ja Wikipediasta. Niiden tieto ei muutu luotettavaksi sillä, että niitä on käytetty tekoälyn kielimallin koulutuksessa. Tekoäly ei myöskään ole liitetty internettiin, joten se voi tarjota vanhettunutta tietoa.
Tekoäly ei ymmärrä kirjoittamaansa tekstiä, jolloin sen kirjoittamia lähteitä ei välttämättä ole olemassa.
Muista, että olet vastuussa kirjoittamasi tekstin luotettavuudesta soveliaisuudesta – myös silloin, kun tekoäly on tuottanut sterotypioita tai syrjivää kieltä.

Muista tietosuoja

Et varmastikaan tallenna salassa pidettäviä tietoja minne tahansa nettiin.
Älä siis myöskään syötä sitä verkon tekoälyohjelmaan, koska et voi tietää, mihin siihen syötetyt materiaalit päätyvät.

Suositukset

Kokeile rauhassa

Yliopistokoulutuksen avulla osaat etsiä tietoja ja suhtautua niihin analyyttisesti. Näitä taitoja opit parhaiten harjoittelemalla, jolloin tietokantojen lisäksi voit hyvin testata myös tekoälyn mahdollisuuksia aihetta suunnitellessasi.
Tekoäly voi myös auttaa kirjoittamista tarjoamalla uusia ideoita ja kirjoitustyylejä sekä korjaamalla kirjoitus- ja kielioppivirheitä.

Muista viitata

Tutkimusartikkelien lisäksi tietolähteinä käytetään usein hakuja erilaisista tietokannoista ja niihin viitataan kunkin julkaisusarjan ohjeiden mukaisesti.
Mikäli haluat käyttää tekoälyn mielipidettä aiheesta, kerro, että olet aiheesta tekoälyn tuottamaa mielipidettä löytänyt.
Älä kuitenkaan viittaa tekoälyn tuottamaan tekstiin kirjallisuusluettelossa, koska lähdettä ei pystytä varmentamaan.

Tekoäly auttaa ymmärtämään kokonaisuuden

Tekoäly voi antaa Wikipedian tavoin yleiskatsauksen aiheeseen ja helpottaa hahmottamaan keskeistä sisältöä teknisten detaljien sijaan.
Tekoälyn avulla voit saada kirjoittamasi tekstin helppolukuisemmaksi.
Tekoälyn tuottamaa tekstiä voi käyttää hyväksi myös tilanteissa, joissa kirjoittamisen alkaminen on vaikeaa.

Laajenna näkemystäsi vertais-palautteen avulla

Tekstibotti antaa aiheeseen myös toisen näkökulman, jolloin se auttaa vertaispalautteen tavoin aiheen monipuolisessa tarkastelussa.

Tekoälyn käyttö opetuksessa ja tutkimuksessa - LUMET (pdf)

The Use of AI in Teaching and Learning - LUMET (pdf)

Vilppiä on tahallinen, piittaamattomuudessa tai harhauttamistarkoituksessa tehty epärehellinen teko tai keino, jonka tarkoituksena on antaa väärä kuva omasta tai toisen henkilön osaamisesta. Opintosuoritus ja valintakoevastaus voidaan hylätä, mikäli opiskelija on sitä suorittaessaan syyllistynyt vilppiin tai rikkomukseen. (Koulutuksen johtosääntö 28 §)

Opettaja tai valvoja voi välittömästi määrätä opiskelijan poistumaan tilaisuudesta, jos opiskelijaan kohdistuu vahva epäilys vilpistä tai opiskelija häiritsee tilaisuutta, käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti tai vaarantaa toisen henkeä tai terveyttä. Tämä koskee myös valintakoetta. Opiskelijan oikeus osallistua opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen henkilön turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. (Koulutuksen johtosääntö 28 §)

Opiskelijaan voidaan häiriökäyttäytymis- ja opintovilppitilanteissa kohdentaa yliopistolain 45 §:n mukaisia kurinpitotoimia, joita ovat kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen. Opiskelijalle, jota epäillään vilpistä tai häiriökäyttäytymisestä, on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Vilppiä voidaan selvittää esimerkiksi plagiaatintunnistusjärjestelmällä ja videovalvonnalla. Dekaani päättää vilpistä seuraavista jatkotoimenpiteistä. Dekaani voi harkintansa mukaan ilmoittaa vilpistä rehtorille yliopistolain 45 §:n mukaista kurinpitomenettelyä varten. (Koulutuksen johtosääntö 28 §)

Koulutuksesta vastaava vararehtori antaa ohjeet ja määräykset vilpin ja häiriökäyttäytymisen käsittelemiseksi. (Koulutuksen johtosääntö 28 §)

Kamussa on lisätietoa opetuksen ja opiskelun eettisistä ohjeista sekä plagiaatintunnistusjärjestelmästä.

Palaute

Itä-Suomen yliopiston opiskelijalla on useita mahdollisuuksia palautteen antamiseen. Opiskelijalla on mahdollisuus vaikuttaa opetukseen, ohjaukseen, neuvontaan ja niiden kehittämiseen antamallaan palautteella. Palautteita käsitellään säännöllisesti, ja opiskelijapalautteella on vaikutusta yliopiston toiminnan kehittämiseen.

Kamussa on lisätietoa yliopiston opiskelijapalautekyselyistä.

Muutoksenhaku

Opiskelussa voi kuitenkin tulla eteen tilanteita, jolloin opiskelijalle tulee tunne, että hänen oikeusturvansa ei toteudu. Tämä voi koskea esimerkiksi opintosuoritusten arvostelua tai tenttitulosten julkistamista. Jos opiskelija on tyytymätön laitoksen/yksikön toimintaan (esim. opetukseen), opiskelijan tulee ottaa ensisijaisesti yhteyttä kyseessä olevaan opettajaan tai oppiaineeseen ja pyrkiä selvittämään asia. Useimmiten asia selviää parhaiten näin. Jos opiskelija kuitenkin kokee, ettei hän saa ääntään kuulluksi, tai hän ei tunne saavansa oikeutettua asian käsittelyä tai oikeudenmukaista kohtelua, hänen on mahdollista antaa asiakaspalautetta tai tehdä oikaisupyyntö.

Kamussa on lisätietoa asiakaspalautteen antamisesta ja yliopiston sisäisestä oikaisumenettelystä.

Itä-Suomen yliopiston opiskelijoilla on oikeus turvalliseen ja viihtyisään opiskeluympäristöön. Yliopisto ei hyväksy minkäänlaista epäasiallista kohtelua, kiusaamista tai häirintää. Yliopistossa on valmistunut ja otettu käyttöön ohjeistus ja toimintamalli opiskelijoita koskeviin häirintätilanteisiin.

Kamussa on lisätietoa epäasiallisesta kohtelusta ja häirinnästä.

Opetussuunnitelma 2024-25

Fysiikan ja matematiikan laitoksella voi opiskella fysikaalisia tieteitä joko fysiikan opettajaksi tai fotoniikan diplomi-insinööriksi. Myös laitoksen tutkimustoiminta suuntautuu sekä fotoniikkaan että didaktiseen fysiikkaan, joten molemmat koulutukset perustuvat ajantasaiseen ja laadukkaaseen tutkimukseen.

Fysiikan aineenopettajakoulutukseen kuuluu pakollisena aineenopettajien pedagogisten opintojen 60 opintopisteen kokonaisuus. Valmistuttuaan opiskelija on pätevä työskentelemään esimerkiksi peruskoulun tai lukion aineenopettajana. Aineenopettajan ja luokanopettajan koulutuksessa opiskellaan lisäksi 60 opintopisteen laajuiset perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot. Nämä opinnot antavat pätevyyden työskennellä myös alakoulussa luokanopettajana. Aineenopettajilla tulee olla valmistuessaan pätevyys opettaa fysiikan lisäksi myös toista oppiainetta. Tämä vaatii 60 opintopisteen laajuiset sivuaineopinnot. Myös aineenopettajan ja luokanopettajan koulutusohjelmasta valmistuville suositellaan toisen opetettavan aineen opetuspätevyyden hankkimista.
Tyypillisin sivuaine on matematiikka, mutta myös kemia on työllistymisen näkökulmasta hyödyllinen sivuaine.

Kandidaatin tutkinnossa opiskellaan laaja-alaisesti fysiikan eri osa-alueita, mutta maisterivaiheessa opettajalinjalaiset keskittyvät koulumaailmassa tarvittavaan didaktiseen fysiikkaan. Yhdessä opetusharjoittelujen ja muiden pedagogisten opintojen kanssa opettajien tarpeisiin räätälöidyt fysiikan opinnot antavat erinomaiset valmiudet toimia erilaisissa opetustehtävissä.

Fysiikan ja matematiikan laitoksen perinteinen fyysikkokoulutus muuttui fotoniikan diplomiinsinöörikoulutukseksi syksyllä 2023. Tekniikan kandidaatin tutkinto koostuu pääasiassa fysiikan, matematiikan ja ohjelmoinnin kursseista, jotka käymällä opiskelija saa riittävät pohjatiedot ylemmän diplomi-insinöörin tutkinnon suorittamiseen. Tutkintoon voi kuitenkin sisällyttää myös omien urasuunnitelmien mukaisia opintoja.

Diplomi-insinöörivaiheessa opiskelija voi suunnata omaa osaamistaan sekä sivu- että pääaineen kurssivalinnoilla fotoniikan eri osa-alueille kuten optisten systeemien suunnitteluun, optisten komponenttien valmistamiseen, spektrikuvantamiseen, mittalaiteteknologiaan, fotoniikan yritystoimintaan tai laskennalliseen fotoniikkaan. Diplomi-insinöörin tutkinto antaa valmiudet työskennellä sekä yrityksissä että tutkimuslaitoksissa, tai jatkaa opintoja tohtorin tutkintoon.

Tutkintojen osaamistavoitteet

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (180 op)

Fysiikan aineenopettaja / Fysiikan aineenopettaja ja luokanopettaja

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija hallitsee kattavasti fysiikan eri osa-alueiden tietoa ja kokeellisen työskentelyn taitoja. Opiskelijalla on valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja hänellä on riittävät kieli- ja viestintätaidot sekä hyvät edellytykset ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen. Koulutus perustuu tutkimukseen ja koulutusalojen ammatillisiin käytänteisiin.

Fysiikan aineenopettajan koulutusohjelman opiskelijat suorittavat pääaineen ja toisen opetettavan aineen lisäksi aineenopettajan pedagogisten opintojen perusopinnot. Aineenopettajaopiskelijalla on pedagogisten tietojen ja taitojen perustuntemus, ja hän osaa keskustella opettajan työhön liittyvistä yleisluontoisista kysymyksistä.

Fysiikan aineenopettajan ja luokanopettajan koulutusohjelmassa opiskellaan perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot. Ylemmän tutkinnon suoritettuaan tämä kokonaisuus yhdessä aineenopettajan pedagogisten opintojen kanssa antaa opiskelijalle luokanopettajan kelpoisuuden.

Filosofian maisterin tutkinto (120 op)

Fysiikan aineenopettaja / Fysiikan aineenopettaja ja luokanopettaja

Filosofian maisterin tutkinto antaa fysiikan aineenopettajaksi opiskelevalle hyvät tiedot ja taidot fysiikassa sekä hyvät viestintä- ja kielitaidot. Aineenopettajan pedagogiset opinnot yhdessä muiden tutkintoon kuuluvien opintojen kanssa antavat kelpoisuuden opettaa peruskoulussa ja lukiossa. Koulutus perustuu korkeatasoiseen didaktisen fysiikan tutkimukseen. Filosofian maisterin tutkinto antaa valmiudet opettajan tieteelliseen jatkokoulutukseen.

Filosofian maisterin tutkinnon suoritettuaan opiskelija osaa toimia fysiikanopettajana eri kouluasteilla. Hän on fysiikan ja opetuksen asiantuntija ja pystyy työskentelemään erilaisissa fysiikan opetuksen alan tehtävissä yhteiskunnassa. Opiskelija osaa soveltaa, analysoida, arvioida ja luoda fysiikan ja sen oppimisen tietoa työssään. Opiskelija osaa hyödyntää fysiikan opetukseen ja oppimiseen liittyvää tutkimusta ja toimia erilaisissa oppimisympäristöissä
vuorovaikutteisesti.

Fysiikan aineenopettajan ja luokanopettajan koulutusohjelman suorittaneet opiskelijat ovat sisällyttäneet opintoihinsa perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien opinnot. Ylemmän tutkinnon suoritettuaan kyseinen kokonaisuus yhdessä aineenopettajan pedagogisten opintojen kanssa antaa opiskelijalle luokanopettajan kelpoisuuden.

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (180 op)

Fyysikko

Opiskelijat, joiden opiskeluoikeus luonnontieteiden kandidaatti + filosofian maisteri, fyysikko -koulutukseen on tullut voimaan 1.8.2022 tai ennen sitä, saavat suorittaa luonnontieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinnot 31.7.2029 saakka.

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija hallitsee kattavasti fysiikan eri osa-alueiden tietoa ja kokeellisen työskentelyn taitoja. Opiskelijalla on valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja hänellä on riittävät kieli- ja viestintätaidot. Yhdessä matematiikan osaamisen kanssa nämä antavat edellytykset ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen.

Tutkinnon suoritettuaan opiskelija hallitsee tieteellisen kirjoittamisen perusteet ja osaa työskennellä kokeellisesti etenkin valon mittaamiseen liittyvissä tehtävissä. Opiskelija ymmärtää mittalaitteiden toimintaa ja mittauksiin liittyviä epätarkkuuksia ja virheitä.

Filosofian maisterin tutkinto (120 op)

Fyysikko

Opiskelijat, joiden opiskeluoikeus Fyysikko -filosofian maisterikoulutuksiin on tullut voimaan 1.8.2022 tai ennen sitä, saavat suorittaa filosofian maisterin tutkinnot loppuun 31.7.2026 saakka.

Filosofian maisterin tutkinnon tavoitteena on antaa opiskelijalle hyvä tietämys modernista optiikasta ja fotoniikasta sekä teoreettisella että kokeellisella tasolla. Tämä tarkoittaa kykyä ymmärtää optisia ilmiöitä, optisten systeemien suunnittelu- ja analysointimenetelmiä, sekä valonkulkua ohjaavien rakenteiden valmistusmenetelmiä ja kykyä osallistua oman alansa tieteelliseen viestintään. Nämä taidot yhdessä antavat valmiudet työskennellä fotoniikan alan yrityksissä asiantuntija- ja suunnittelutehtävissä ja ne antavat myös valmiudet fotoniikan alan jatko-opintoihin. Opetus perustuu laitoksella toteutettavaan korkeatasoiseen fotoniikan tutkimukseen.

Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op)

Fotoniikka

Tekniikan kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija hallitsee kattavasti fysiikan eri osa-alueiden tietoa ja kokeellisen työskentelyn taitoja. Opiskelijalla on valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja hänellä on riittävät kieli- ja viestintätaidot. Yhdessä matematiikan ja ohjelmoinnin osaamisen kanssa nämä antavat edellytykset ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen.

Tutkinnon suoritettuaan opiskelija hallitsee tieteellisen kirjoittamisen perusteet ja osaa työskennellä kokeellisesti etenkin valon mittaamiseen liittyvissä tehtävissä. Opiskelija ymmärtää mittalaitteiden toimintaa ja mittauksiin liittyviä epätarkkuuksia ja virheitä. Opiskelija tuntee fotoniikan alan yritystoimintaa sekä liiketoiminnan perusteita.

Diplomi-insinöörin tutkinto (120 op)

Fotoniikka

Diplomi-insinöörin tutkinnon tavoitteena on antaa opiskelijalle hyvä tietämys modernista optiikasta ja fotoniikasta sekä teoreettisella että kokeellisella tasolla. Tämä tarkoittaa kykyä ymmärtää optisia ilmiöitä, optisten systeemien suunnittelu- ja analysointimenetelmiä, sekä valonkulkua ohjaavien rakenteiden valmistusmenetelmiä ja kykyä osallistua oman alansa tieteelliseen viestintään. Nämä tiedot ja taidot antavat valmiudet fotoniikan alan jatko-opintoihin.

Opiskelija tuntee erilaisissa fotoniikan sovelluksissa käytettävät teknologiat, joten hän pystyy työskentelemään fotoniikan alan yrityksissä johto-, asiantuntija- ja suunnittelutehtävissä. Lisäksi opiskelija hallitsee muut työelämässä tarvittavat taidot, kuten työyhteisössä toimimisen, liiketoiminnan perusteet ja projektien hallinnan.

Tutkintorakenteet

Fysiikan koulutusten tutkintorakenteet (LuK ja FM/ TkK ja DI) on kuvattu yksityiskohtaisesti Fysiikan ja matematiikan laitoksen Peppi-oppaassa (avautuu uuteen välilehteen).

Opintolinjan vaihto

Mikäli opiskelija haluaa vaihtaa luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon jälkeen opintolinjaansa fyysikkolinjalta opettajalinjalle, edellytetään häneltä täydentävinä opintoina kurssien ’Laboratoriotyöskentelyn perusteet opettajille’, ’Kokeellinen koulufysiikka’ ja ’Tutkimusperustaisen fysiikan opetuksen perusteet’ suorittamista.

Mikäli opiskelija vaihtaa pääaineensa fysiikkaan tai tulee uutena opiskelijana Itä-Suomen yliopistoon tavoitteenaan suorittaa filosofian maisterin tutkinto fysiikasta, häneltä edellytetään aiemmin suoritetut fysiikan perus- ja aineopinnot tai näitä vastaava opintokokonaisuus; muussa tapauksessa häneltä voidaan edellyttää täydentäviä opintoja. Täydentävistä opinnoista päätetään henkilökohtaista opintosuunnitelmaa laadittaessa.

Englanninkieliset maisteriohjelmat

Fotoniikassa on kaksi kansainvälistä maisteriohjelmaa (120 op):

• Master’s Degree Programme in Photonics (avautuu uuteen välilehteen)
• Master's Degree in  Intelligent Photonics for Security Reliability Sustainability and Safety (iPSRS) (avautuu uuteen välilehteen)

Maisteriohjelmista tarkempaa tietoa löydät fysiikan ja matematiikan laitoksen verkkosivuilta (avautuu uuteen välilehteen) ja Pepistä. Englanninkielisten maisteriohjelmien sisällöt on kuvattu yksityiskohtaisesti Peppi-oppaassa kohdassa Master's Degrees in English.

Opetussuunnitelma 2024-2025, Kemia

Kemiassa voidaan suorittaa luonnontieteiden kandidaatin (LuK), filosofian maisterin (FM), filosofian lisensiaatin (FL) sekä filosofian tohtorin (FT) tutkintoja. Laitoksella toimii englanninkielinen maisteriohjelma, ”Master’s Degree Programme for Research Chemists”.

Kemian laitos on vahvasti suuntautunut tutkijakoulutukseen ja tutkimukseen. Laitoksella tehtävällä tutkimuksella ratkotaan maailmanlaajuisia ympäristöterveyteen, hyvinvointiin, turvalliseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon sekä kestävää kehitystä edistäviin materiaaleihin liittyviä kysymyksiä hakemalla uusia kemiaan perustuvia ratkaisuja ja parantamalla tuotteiden jalostusastetta. Laitoksen tutkimusprofiilin ytimessä ovat biotalouden ja biolääketieteen sovellukset, toiminnalliset materiaalit fotoniikassa, valontuotossa sekä energiasovelluksissa sekä polymerointi- ja ympäristökatalyyttien kehitys. Tutkimuksen ja uusien avausten lähtökohtana on vahva ja laadukas perustutkimus. Perustutkimuksessa tuotettua osaamista sovelletaan ja siirretään elinkeinoelämän käyttöön kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa.

Kemian alalla voi suorittaa kemistin, kemian aineenopettajan tai kemian aineenopettajan ja luokanopettajan tutkinnot. Jokaisessa koulutusohjelmassa suoritetaan aluksi luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (LuK, 180 op) ja sen jälkeen filosofian maisterin tutkinto (FM, 120 op). Tutkintojen pääaineena on kemia. Filosofian maisterin tutkinto antaa kelpoisuuden hakea filosofian tohtorin tutkintoon johtavaan koulutukseen. Filosofian tohtorilta vaadittavat opinnot on kuvattu Luonnontieteen, metsätieteen ja tekniikan tohtoriohjelman (LUMETO) opetussuunnitelmassa.

Perustutkinnot

Kemisti

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (180 op), kemisti

Kemian tutkimukseen sekä kemian alan ammatillisiin käytäntöihin perustuvan kandidaattitutkinnon suoritettuaan opiskelija

• tuntee kemian ja tutkintoon kuuluvien sivuaineiden tai niihin rinnastettavien kokonaisuuksien perusteet
• omaa valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin
• omaa riittävän kieli-, viestintä- ja raportointitaidon
• omaa edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon (FM) johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen
• saa hakukelpoisuuden ylempään korkeakoulututkintoon (FM) johtavaan koulutukseen

Kemian kandidaattiopintoihin sisältyy mm. luentoja, laskuharjoituksia ja laboratoriotöitä. Kandidaattitutkintoa tukevat sivuaineet voi valita vapaasti Itä-Suomen yliopiston laajasta opetustarjonnasta. Suosittuja sivuaineita ovat olleet fysiikka, matematiikka, biologia, tietojenkäsittelytiede, biokemia, kauppatiede, oikeustiede ja ympäristötieteet.

Filosofian maisterin tutkinto (120 op), kemisti

Kemian maisterin tutkinto suoritetaan kandidaatin tutkinnon jälkeen. Tutkintoon saa opiskeluoikeuden joko yhteishaun kandidaatti + maisterihaussa tai yhteishaun maisterihaussa, jolloin opiskelijalla on jokin muualla suoritettu vähintään alempi korkeakoulututkinto taustalla. Suoraan maisteritutkintoon valitun opiskelijan täydentävät opinnot suunnitellaan heti kemian opintojen alkaessa.

Kemian tutkimukseen sekä kemian alan ammatillisiin käytäntöihin perustuvan ja kandidaattikoulutusta syventävän maisteritutkinnon suoritettuaan opiskelija

• tuntee syvällisesti valitsemiensa kemian moduulien osaamistavoitteet, mutta myös muita kemian osa-alueita, mikä mahdollistaa kokonaisvaltaisen alan kehityksen seuraamisen
• omaa valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen
• omaa hyvän kieli-, viestintä- ja raportointitaidon
• omaa edellytykset tieteelliseen jatkokoulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen
• osaa toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä

Kemian opettaja

Kemian aineenopettajan koulutusohjelmaan hakeudutaan suoravalinnan kautta tai opintojen alkuvaiheessa Filosofisen tiedekunnan järjestämän erillisen hakumenettelyn kautta. Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (14.12.1998/986) määrittelee, että peruskoulun aineenopettajan on suoritettava maisterin tutkinto, kussakin opetettavassa aineessa vähintään 60 opintopisteen laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen perus- ja aineopinnot sekä vähintään 60 opintopisteen laajuiset opettajan pedagogiset opinnot. Lukion aineenopettajan kelpoisuuden saadakseen on suoritettava maisterin tutkinnossa kemian syventävät opinnot 60 op.

Luonnontieteen kandidaatin tutkinto (180 op), kemian aineenopettaja

Kemian tutkimukseen sekä kemian alan ammatillisiin käytäntöihin perustuvan kandidaattitutkinnon
suoritettuaan opiskelija

• tuntee kemian ja tutkintoon kuuluvien sivuaineiden tai niihin rinnastettavien kokonaisuuksien perusteet
• omaa valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin
• hallitsee perustiedot kemian opetusmenetelmistä ja kemian opettamisesta
• omaa riittävän kieli-, viestintä- ja raportointitaidon
• omaa edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon (FM) johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan
  oppimiseen
• saa hakukelpoisuuden ylempään korkeakoulututkintoon (FM) johtavaan koulutukseen

Kemian opettajan kandidaattiopintojen pääaineen opintoihin sisältyy luentoja, laskuharjoituksia ja laboratoriotöitä.

Kandidaattitutkintoa tukevat sivuaineet voi valita Itä-Suomen yliopiston laajasta opetustarjonnasta. Pakollisista aineenopettajan pedagogisista opinnoista kandidaattitutkintoon sisällytetään vähintään 25 op. Muiksi sivuaineopinnoiksi suositellaan fysiikan tai matematiikan aineenopettajan kelpoisuuden antavia opintoja. Myös muut Itä-Suomen yliopistossa tarjolla olevat opetettavat aineet ovat mahdollisia ja niistä kannattaa keskustella henkilökohtaista opintosuunnitelmaa tehtäessä.

Kemian aineenopettajan ja luokanopettajan koulutusohjelmassa suorittamalla sivuaineena Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (60 op) saa kelpoisuuden opettaa perusopetuksen alemmilla luokilla (1-6).

Filosofian maisterin tutkinto (120 op), kemian aineenopettaja

Kemian maisterin tutkinto suoritetaan kandidaatin tutkinnon jälkeen. Tutkintoon saa opinto-oikeuden joko yhteishaun kandidaatti + maisterihaussa tai yhteishaun maisterihaussa, jolloin opiskelijalla on jokin muualla suoritettu vähintään alempi korkeakoulututkinto taustalla. Suoraan maisteritutkintoon valitun opiskelijan täydentävät opinnot suunnitellaan heti kemian opintojen alkaessa.

Kemian tutkimukseen sekä kemian alan ammatillisiin käytäntöihin perustuvan ja kandidaattikoulutusta syventävän maisteritutkinnon suoritettuaan opiskelija

• tuntee syvällisesti erityisesti valitsemansa kemian erikoistumisalueen, mutta myös muut kemian osa-alueet, mikä mahdollistaa kokonaisvaltaisen alan kehityksen seuraamisen
• omaa valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen
• omaa hyvän kieli-, viestintä- ja raportointitaidon
• omaa edellytykset tieteelliseen jatkokoulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen
• osaa toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä hallitsee kemian opetusmenetelmät
• saa kelpoisuuden toimia opettajana pääaineessa ja valitsemissaan sivuaineissa

Perustutkintojen sisällöt on esitetty Kemian laitoksen Peppi-oppaassa.

Siirtymäsäännöt

Siirtymäsäännöt on luotu takaamaan, että opintonsa jo aloittaneet opiskelijat voivat viedä opintonsa loppuun oman opintosuunnitelmansa mukaisesti. Siirtymäsäännöt ovat voimassa perusopinnoissa yhden lukuvuoden, aineopinnoissa kaksi lukuvuotta, ja syventävissä opinnoissa kolme lukuvuotta. Kemian kandidaatin ja maisterin opintoihin liittyviin siirtymäsääntöihin voit tutustua tästä.

Suunnitelma pääaineen opiskelijoiden ohjauksesta ja ohjauksen järjestämisestä

Kemian pääaineen opiskelijoiden opintojen ohjaus kandidaattiopintojen aikana alkaa tuutoroinnissa, jossa alustavasti suunnitellaan ensimmäisten viikkojen ohjelma, valitaan sopivat opintojaksot ja ilmoittaudutaan opetukseen Pepissä. Ensimmäisen vuoden aikana luodaan ja hyväksytään opiskelijoiden henkilökohtaiset opintosuunnitelmat (HOPS) Pepissä. Suunnitelmia päivitetään tarvittaessa kandidaattiopintojen aikana. Ennen valmistumista Pepissä luotu HOPS tarkistetaan ja suoritetut opintokokonaisuudet lukitaan.

Maisteriopintojen aikaisesta opiskelijoiden ohjauksesta huolehtii oman alan professori, jonka ohjauksessa luodaan Pepissä henkilökohtainen opintosuunnitelma. Suunnitelmaa päivitetään aina tarvittaessa. Ennen valmistumista Pepissä luotu HOPS tarkistetaan ja suoritetut opintokokonaisuudet lukitaan.

Kaikissa opintojen vaiheissa ohjauksen teknisenä tukena on kemian suunnittelija.

Tenttikäytännöt ja tentteihin ilmoittautuminen

Kandidaattiopintoihin kuuluvien kemian opintojen opetus- ja tenttikieli on suomi.

Osa syventävien opintojen opintojaksoista luennoidaan englannin kielellä. Opiskelija voi suorittaa kemian laitoksen järjestämän opintojakson tentin joko suomeksi tai englanniksi. Muiden yksiköiden järjestämien opintojaksojen tenttimismahdollisuuksista päättää kyseinen yksikkö tai opintojakson vastuuopettaja.

Opintojakson yhteydessä ilmoitettu oppimateriaali kattaa aiheen siten, että koko opintojakso tai pakollisia harjoituksia sisältävän opintojakson luento-osuus voidaan tarvittaessa suorittaa kirjatentillä. Oppimateriaalin lainaus on keskitetty pääkirjastoon. Muusta opintojaksoa tukevasta kirjallisuudesta saa tietoja ko. opintojakson alussa.

Kemian perus- ja aineopintojen opintojaksot on mahdollista suorittaa välikokeilla opintojakson toteutuksen yhteydessä tai lopputentillä muuna ilmoitettuna tenttipäivänä. Opintojaksosta riippuen välikokeita on yksi tai useampi, ja niihin voivat osallistua ilman erillistä tenttiin ilmoittautumista vain ko. toteutukseen ilmoittautuneet. Ilmoittautuminen opintojaksojen toteutuksiin ja tentteihin tapahtuu Pepissä. Jokaiselle perus- ja aineopintojen opintojaksoille on lisäksi varattu yksi tai kaksi muuta tenttipäivää vuodessa.

Syventävien opintojen opintojaksojen jälkeen järjestetään kaksi (2) tenttiä seuraavan puolen vuoden aikana. Uusintaan on aina pakollinen ilmoittautuminen.

Tenttipäivät, ajat ja salit ilmoitetaan Pepissä. Muihin tentteihin ja syventävien opintojen uusintoihin ilmoittaudutaan viimeistään 7 päivää aikaisemmin Pepissä. Tentit alkavat tasatunnein, ellei muuta ole ilmoitettu. Tenttiaikatauluun liittyvissä erityisissä kysymyksissä voi ottaa yhteyttä opintojakson vastuuopettajaan.

Osaamisen tunnustaminen

Osaamisen tunnustamisella tarkoitetaan yleisemmin aikaisemmin suoritettujen opintojen hyväksilukemista suoritettavaan tutkintoon aikaisemmin suoritetuista korkeakouluopinnoista tai korkeakoulututkinnoista. Kemian laitoksella hyväksiluvuissa noudatetaan yliopiston johdon ja tiedekunnan antamia päätöksiä ja ohjeistuksia asiasta. Toisen asteen tutkinnoista hyväksiluvuissa huomioidaan aikaisemmin suoritettu soveltuva Laboratorioalan tutkinto. Hyväksilukuja haetaan sähköisesti Kamun oheistuksen mukaisesti ja hyväksiluvut kirjataan Peppiin tehdyn päätöksen perusteella.

Kemian laitoksen pääaineopiskelijat voivat hyväksilukea täysimittaisesta puolustusvoimien johtajakoulutuksesta 6 op osaksi kandidaatin- tai maisterinopintojaan.

Valintakoekurssilla kemiaan opiskeluoikeuden saaneille opiskelijoille hyväksiluetaan valintakoekurssilla suoritettu opintojakso tutkinto-opintoihin.

Kemian harjoittelu

Kemian harjoittelu on vapaavalintainen opintojakso kemistin opinnoissa. Harjoittelussa työskennellään käytännön töissä kemian alan yrityksessä tai muussa yhteistyötahossa. Harjoittelulla pyritään lähentämään koulutusta ja työelämää sekä edistämään valmistumisen jälkeistä työllistymistä. Harjoittelun yhtenä tarkoituksena on ohjata opiskelijaa suuntaamaan opintojaan uransa kannalta mielekkäällä tavalla. Ohjatun vähintään yhden (1) kuukauden työjakson jälkeen opiskelija laatii harjoittelukertomuksen. Vastuuopettaja hyväksyy harjoittelupaikan ennen harjoittelun aloittamista. Kemian harjoittelu voidaan suorittaa joko kandidaatti- tai maisteritutkintoon.

Kemian opettajaopiskelijat suorittavat opetusharjoittelut pakollisena osana Aineenopettajan pedagogisia opintoja.

Kansainvälinen vaihto

Kemian opiskelijoilla on mahdollisuus lähteä kansainväliseen vaihtoon useissa erilaisissa vaihto-ohjelmissa (mm. Erasmus+, Nordplus, kahdenväliset sopimukset). Vaihdon suunnittelu kannattaa aloittaa noin vuotta ennen aiottua lähtöä, ja jo alkuvaiheessa on hyvä ottaa yhteyttä laitoksen kv-koordinaattoriin. Suunnitteluvaiheessa on tärkeää pohtia kohdemaan ja -yliopiston lisäksi muun muassa vaihdon ajoitusta ja kestoa, rahoitusta ja opiskelukieltä, ja perehtyä KAMU:n vaihto-opiskelua ja kansainvälistymistä käsittelevään osioon. Vaihtoon hakemiseen ja sähköisiin hakujärjestelmiin liittyvissä kysymyksissä auttaa myös kansainväliset liikkuvuuspalvelut (international@uef.fi).

Jatkuva oppiminen

Maisterin tutkinnon suorittamisen jälkeen opiskelijalla on mahdollisuus alumniopiskeluoikeudella suorittaa yliopiston opintoja vapaan sivuaineoikeuden mukaisesti tai suorittaa loppuun sivuaineopintoja, joihin on saanut sivuaineoikeuden tutkinnon suorittamisen aikana. Alumniopiskeluoikeuden voi pyytää tutkintotodistushakemuksen yhteydessä. Lisätietoja ja tarkempaa ohjeistusta Jatkuvan oppijan opinto-oikeudesta löytyy Kamusta.

Kemian opintojen ja opintokokonaisuuksien arviointi

Kemian opintojaksojen arviointiperusteet ja opintojaksoilla käytettävät arvosana-asteikot on kuvattu Pepin opintojaksojen kuvauksissa. Opintokokonaisuus tai syventävien opintojen moduuli arvostellaan siihen kuuluvien numeerisesti arvosteltujen opintojaksojen arvosanojen opintopistemäärillä painotettuna keskiarvona. Kemistin syventävien opintojen kokonaisuudessa suoritettujen moduulien arvosanat painottuvat kokonaisuusarvosanan laskemisessa. Hyväksytty -arvosanalla arvosteltuja opintojaksoja sekä tutkielmia ei oteta huomioon loppuarvosanaa laskettaessa. Jos johonkin opintokokonaisuuteen/moduuliin kuuluvista opinnoista yli puolet opintopistemäärästä on arvosteltu tai hyväksiluettu arvosanalla hyväksytty, kokonaisuuden arvosanaksi tulee hyväksytty. Mikäli opiskelija ei suorita moduuleja syventävien opintojen kokonaisuuteen, kokonaisuuden arvosana lasketaan numeerisesti arvosteltujen opintojaksojen arvosanojen opintopistemäärillä painotettuna keskiarvona.

Kemian opettajan syventävien opintojen kokonaisuuden arvosanassa painottuu opettajilta vaadittavan pakollisen moduulin arvosana.

Kemian opintokokonaisuuksiin vaadittavien opintojen ollessa suoritettu tai viimeistään ennen valmistumista, opiskelijan tulee ottaa yhteyttä kemian laitoksen suunnittelijaan opintokokonaisuusmerkinnän saamiseksi.

Kemian sivuaineopinnot

Kemian sivuaineopintojen ajoitussuunnitelman löydät Peppi-oppaasta. Ajoitussuunnitelma on suunniteltu tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevalle sivuaineopiskelijalle, joka suorittaa kemiassa perus- ja aineopintojen sivuainekokonaisuuden. Suositeltu suoritusaika viittaa aikaan, jolloin kemia sivuaineena aloitetaan. Mikäli opiskelija suorittaa kokonaisuutta/kokonaisuuksia alumniopiskeluoikeudella tai avoimen yliopiston kautta, voi suositeltu suoritusaikataulu poiketa alla olevasta. Opintojakson kuvauksessa on erikseen ilmoitettu, mikäli opintojaksolle osallistumisen edellytyksenä on pohjatietoja antavan opintojakson suorittaminen. Poikkeustapauksissa voi olla yhteyksissä opintojakson vastuuopettajaan.

Alumniopiskeluoikeus

Maisterin tutkinnon suorittamisen jälkeen opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa alumniopiskeluoikeudella yliopiston opintoja vapaan sivuaineoikeuden mukaisesti tai suorittaa loppuun sivuaineopintoja, joihin on saanut sivuaineoikeuden tutkinnon suorittamisen aikana. Alumniopiskeluoikeuden voi aktivoida ilmoittautumalla opintopalveluiden asiakastiskillä opiskelijaksi tai hakea alumniopiskeluoikeutta tutkinnonhaun yhteydessä. Lisätietoja ja tarkempaa ohjeistusta asiasta löytyy Kamusta.

Englanninkielinen maisteriohjelma

Kemiassa opintotarjotaan kuuluu kansainvälinen maisteriohjelma Master's Degree Programme for Research Chemists (avautuu uuteen välilehteen). Englanninkielisten maisteriohjelmien sisällöt on kuvattu yksityiskohtaisesti Peppi-oppaassa kohdassa Master's Degrees in English.

Opetussuunnitelma 2024-2025

Kestävissä teknologioissa ratkotaan maailmanlaajuisia ympäristöterveyteen, hyvinvointiin, turvalliseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon sekä kestävää kehitystä edistäviin materiaaleihin liittyviä kysymyksiä. Laajaa kestävyyshaasteiden kenttää lähestytään tunnistamalla ja hakemalla uusiin teknologioihin perustuvia ratkaisuja ja kehittämällä luonnonvarojen kestävää jalostusta ja tuotteiden laatua sekä kustannuskilpailukykyä. Tutkimusprofiilin ytimessä ovat kiertobiotalouden sovellukset, luonnonvarojen jalostus, teolliset tuotteet ja materiaalit sekä tietojohtaminen ja digitaaliset tuotteet. Tutkimusta ja koulutusta tuotetaan ja kehitetään yhdessä elinkeinoelämän kanssa kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa.

Opintojen kandidaattivaihe tarjoaa yleisen osaamisperustan teknistieteellisten ongelmien ratkaisemiselle. Opinnot koostuvat luonnontieteiden, tietotekniikan ja materiaali- ja prosessitekniikan luentokursseista, laboratorioharjoituksista, työpajakursseja ja projektitöistä. Kandidaattiopintojen alussa painotus on kemian ja fysiikan sekä matematiikan opinnoissa sekä erilaisissa menetelmäkursseissa, joilla opitaan perusteita ohjelmoinnista, teollisuustaloudesta, johtamisesta, projektityöstä, energia-, materiaali- ja kemikaalituotteiden tuotannosta ja kierrätyksestä. Opintojaksoilla tutustutaan myös modernin teollisen tuotannon ja muotoilun prosesseihin ja niitä haastaviin kestävyysteemoihin kuten raaka-aineiden valintaan ilmastomuutokseen, teollisen tuotannon päästöihin, elinkaariarviointiin sekä tuoteominaisuuksiin. Opiskelijan valinnasta riippuen opinnot painottuvat joko materiaali ja tuotantoprosesseihin tai digitaalisten tuotteiden valmistuksen, teollisuuden digitalisaatioon ja ohjelmistotuotannon sisältöihin. Laaja avoin sivuainevalinta mahdollistaa tutkinnon suuntaamisen oman mielenkiinnon mukaan.

Tekniikan kandidaatin (TkK) tutkinnon suoritettuaan opiskelija voi jatkaa suorittamaan diplomi-insinöörin (DI) tutkintoa. Diplomi-insinööriopinnoissa korostuu opittujen tietojen monialainen yhdistäminen, projektityyppiset tuote- ja prosessikehittämisen harjoitustyöt yhdessä teollisuuskumppanien kanssa sekä käytännönläheisten teollisten ja teknisten ongelmien ratkaiseminen. Pääainekohtaisia syventäviä opintoja täydentävät data-analyysin ja tuotantotalouden kokonaisuudet. Koulutus tähtää monialaisten työelämävalmiuksien oppimiseen ja valmentaa valmistuvia diplomi-insinöörejä työelämän haasteisiin. DI-tutkinnon suorittaneet työskentelevät asiantuntijoina eri teollisuuden aloilla suunnittelu-, kehittämis- ja edistämistehtävissä sekä suunnittelijoina ja yrittäjinä. Opinnot antavat valmiudet myös monipuolisiin projekti- ja johtamistehtäviin kasvamiselle.

Diplomi-insinöörin tutkinto antaa kelpoisuuden tekniikan lisensiaatin (TkL) ja tekniikan tohtorin (TkT) tutkinnon suorittamiseen.

Opintojen ohjaus

Kestävien teknologioiden opiskelijoiden opintojen ohjaus kandidaattiopintojen aikana alkaa tutoroinnissa, jossa alustavasti suunnitellaan ensimmäisten viikkojen ohjelma, valitaan sopivat opintojaksot ja ilmoittaudutaan opetukseen Pepissä. Tavoitteena on luoda opiskelijoiden ensimmäisen vuoden opinto-ohjelma, perehtyä opetuksen järjestelyjen käytäntöihin, ilmoittaudutaan kursseille ja hyväksyä opiskelijoiden henkilökohtaiset opintosuunnitelmat (HOPS) Pepissä. Suunnitelmia päivitetään tarvittaessa kandidaattiopintojen aikana. Ennen kandidaatiksi valmistumista Pepissä luotu HOPS tarkistetaan ja suoritetut opintokokonaisuudet lukitaan. HOPS-ohjaajana toimii yliopistonlehtori Ville Nivalainen.

Diplomi-insinööriopintojen aikaisesta opiskelijoiden ohjauksesta huolehtii nimetty HOPS-ohjaaja, jonka ohjauksessa luodaan Pepissä henkilökohtainen opintosuunnitelma DI-tutkintoon johtaviin opintoihin. Suunnitelmaa päivitetään aina tarvittaessa. Ennen valmistumista Pepissä luotu HOPS tarkistetaan ja suoritetut opintokokonaisuudet lukitaan.

Kaikissa opintojen vaiheissa opiskelijan teknisenä tukena on tekniikan koulutussuunnittelija tai opetushenkilöstön edustaja.

Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen (OT)

Osaamisen tunnustamisella (OT) tarkoitetaan yleisemmin aikaisemmin suoritettujen opintojen hyväksilukemista suoritettavaan tutkintoon aikaisemmin suoritetuista korkeakouluopinnoista tai korkeakoulututkinnoista. Hyväksiluvuissa noudatetaan yliopiston johdon ja tiedekunnan antamia päätöksiä ja ohjeistuksia. Hyväksilukuja haetaan sähköisesti Kamun oheistuksen mukaisesti ja hyväksiluvut kirjataan Peppiin tehdyn päätöksen perusteella.

Kestävien teknologioiden hyväksilukuhakemukset lähetetään Pepissä koulutussuunnittelijalle (Pauliina Karvinen), joka ohjaa hakemukset edelleen vastuuopettajille.

Tenttikäytännöt ja tentteihin ilmoittautuminen

Kandidaattiopintoihin kuuluvien tekniikan opintojen opetus- ja tenttikieli on suomi. Opintojaksoissa voi kuitenkin olla osioita ja materiaaleja myös englannin kielellä. Opintojaksojen tenttimismahdollisuuksista päättää järjestävä yksikkö tai opintojakson vastuuopettaja.

Merkittävä osa kestävien teknologioiden syventävien opintojen opintojaksoista luennoidaan englannin kielellä. Näiden kurssien osalta opiskelija voi suorittaa opintojakson tentin joko suomeksi tai englanniksi. Muiden yksiköiden järjestämien opintojaksojen tenttimismahdollisuuksista päättää kyseinen yksikkö tai opintojakson vastuuopettaja.

TENTTIJÄRJESTELYT
Opintojakson päätteeksi järjestetään yleensä kaksi kurssitenttiä niillä kursseilla, joilla annetaan opetusta. Opintojakson suoritustapa kuvataan opintojakson kuvauksessa. Opintojaksoon voi kuulua tentin sijaan tai lisäksi muita pakollisia suoritettavia osioita kuten harjoitukset, oppimispäiväkirjat, esseet, seminaarit, vierailut tai monimuotoiset ryhmätyöt.

Opintorekisteriin annetaan merkintä opintojaksosta vasta, kun kaikki pakolliset osasuoritukset on suoritettu hyväksytysti. Opintojakson opettaja ohjeistaa opintojaksonsa osasuoritusten tulosten ilmoittamiseen liittyvistä käytänteistä opintojaksonsa aikana.

Kestävien teknologioiden opintojaksoja ei voi etätenttiä, ellei niitä ole määritelty opintojaksokuvauksessa etätentiksi. Arviointi tulee muutoinkin aina järjestää niin kuin opintojaksokuvauksessa on määritetty. Kirjatentit (=kirjallisuuteen pohjautuvat tentit, joissa ei anneta opetusta) toteutetaan Exam-tenttijärjestelmässä, ellei opintojaksokuvauksessa muuta suoritustapaa ole määritelty.

SÄHKÖISET TENTIT
Exam-tenttijärjestelmä on käytössä Joensuun ja Kuopion kampuksella sekä sähköisen tenttivierailun puitteissa myös muilla paikkakunnilla. Lisätietoja Kamusta. Jos opintojakson suorittaminen on mahdollista Exam-tenttijärjestelmässä, on se ilmoitettu opintojakson kuvauksessa. Sähköisissä tenteissä noudatetaan Itä-Suomen yliopiston opintojohtosääntöä sekä opintopalveluiden yleisiä sähköistä tenttiä koskevia ohjeita. Ohjeet ovat luettavissa Kamusta.

OPINTOJAKSOTENTIT
Opintojaksotenttien kesto on yleensä kaksi tuntia. Opintojakson opettaja ohjeistaa opintojaksonsa aikana tenttiin ja muut arviointiin liittyvät käytännöt.

RÄSTITENTIT
Kestävien teknologioiden kursseilla järjestetään rästitentit joulukuussa, tammikuussa, huhtikuussa ja kesäkuussa, jolloin on mahdollista tenttiä sellaisia rästiin jääneitä tenttejä, joita ei voi suorittaa EXAM-tenttijärjestelmässä tai muilla suoritustavoilla kuin tentillä. Rästitenttiin tulee ilmoittautua vähintään 10 päivää ennen tenttiajankohtaa Pepissä. Joulu- ja tammikuun tentissä on mahdollista tenttiä syksyn opetusta. Huhti- ja kesäkuun tentissä on mahdollista tenttiä kevään opetusta.

Oppimateriaalien lainaus on keskitetty Itä-Suomen yliopiston kirjastoon. Muusta opintojaksoa tukevasta kirjallisuudesta saa tietoja ko. opintojakson alussa tai opintojakson vastuuopettajalta.

Harjoittelu kestävät teknologiat -koulutusohjelmassa

Kestävät teknologiat, tekniikan harjoittelu (LX00DG81) on vapaavalintainen opintojakso diplomi-insinööriopinnoissa. Harjoittelussa työskennellään käytännön töissä alan yrityksessä tai muussa yhteistyötahossa. Harjoittelulla pyritään lähentämään koulutusta ja työelämää sekä edistämään valmistumisen jälkeistä työllistymistä. Harjoittelun tarkoituksena on kerätä kokemuksia teollisuuden tarjoamista uramahdollisuuksista ja ohjata opiskelijaa suuntaamaan opintojaan uransa kannalta mielekkäällä tavalla. Vähintään kahden (2) kuukauden kestoisen ohjatun työjakson jälkeen opiskelija laatii harjoittelukertomuksen. Vastuuopettaja hyväksyy harjoittelupaikan ennen harjoittelun aloittamista.

Kansainvälinen opiskelijavaihto

Kestävät teknologiat koulutusohjelman opiskelijoilla on mahdollisuus lähteä kansainväliseen vaihtoon useissa erilaisissa vaihto-ohjelmissa (mm. Erasmus+, Nordplus, kahdenväliset sopimukset). Vaihdon suunnittelu kannattaa aloittaa noin vuotta ennen aiottua lähtöä, ja jo alkuvaiheessa on hyvä olla yhteydessä HOPS-ohjaajaan. Suunnitteluvaiheessa on tärkeää pohtia kohdemaan ja -yliopiston lisäksi muun muassa vaihdon ajoitusta ja kestoa, rahoitusta ja opiskelukieltä, ja perehtyä KAMU:n vaihto-opiskelua ja kansainvälistymistä käsittelevään osioon. Vaihtoon hakemiseen ja sähköisiin hakujärjestelmiin liittyvissä kysymyksissä auttaa myös kansainväliset liikkuvuuspalvelut (international@uef.fi).

Opintojen ja opintokokonaisuuksien arviointi

Opintojaksojen arviointiperusteet ja opintojaksoilla käytettävät arvosana-asteikot on kuvattu Pepin opintojaksojen kuvauksissa ja niistä kerrotaan opintojakson ensimmäisillä tapaamiskerroilla. Opintojakson arvosanaan voi vaikuttaa muukin suorite kuin tentistä saatu pistemäärä, esimerkiksi osatehtävien laatu ja opintojaksolla osoitettu aktiivisuus. Opintokokonaisuus arvostellaan siihen kuuluvien numeerisesti arvosteltujen opintojaksojen arvosanojen opintopistemäärillä painotettuna keskiarvona. Hyväksytty -arvosanalla arvosteltuja opintojaksoja sekä tutkielmia ei oteta huomioon loppuarvosanaa laskettaessa. Jos johonkin opintokokonaisuuteen/moduuliin kuuluvista opinnoista yli puolet opintopistemäärästä on arvosteltu tai hyväksiluettu arvosanalla hyväksytty, kokonaisuuden arvosanaksi tulee hyväksytty.

Opiskelijan tulee ottaa yhteyttä kestävien teknologioiden ohjelman opintosihteeriin (Niina Laatikainen) opintokokonaisuusmerkinnän saamiseksi opintokokonaisuuden tullessa suoritetuksi tai viimeistään ennen valmistumista.

Jatkuva oppiminen

Tutkinnon suorittamisen jälkeen opiskelijalla on Jatkuvan oppijan opinto-oikeudella mahdollisuus jatkaa yliopisto-opintoja. Jatkuvan oppijan opinto-oikeuden voi aktivoida ilmoittautumalla opintopalveluiden asiakastiskillä opiskelijaksi. Lisätietoja ja tarkempaa ohjeistusta löytyy Kamun Käsikirjasta.

Perustutkinnot

Teknillisen fysiikan perustutkinnot ovat tekniikan kandidaatin (180 opintopistettä) ja diplomi-insinöörin tutkinto (120 opintopistettä). Tutkintoihin kuuluvia opintokokonaisuuksia ovat yleisopinnot, kieli- ja viestintäopinnot, fysiikan opinnot, matematiikan opinnot ja valinnaiset opinnot (sivuaine).

Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op), Kestävät teknologiat

Kestävien teknologioiden tutkimukseen sekä tekniikan alan ammatillisiin käytäntöihin perustuvan tekniikan kandidaattitutkinnon suoritettuaan opiskelija:

• tuntee kestäviin teknologioihin ja tutkintoon kuuluvien sivuaineiden tai niihin rinnastettavien kokonaisuuksien perusteet
• omaa valmiudet kriittiseen tieteelliseen ajatteluun, tieteellisiin työskentelytapoihin ja tekniseenongelmanratkaisuun
• omaa riittävän kieli-, viestintä- ja raportointitaidon
• saa kelpouden hakeutua ylempään korkeakoulututkintoon (DI) johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen

Kestävät teknologiat tekniikan kandidaatin (TkK) koulutusohjelmassa on kaksi suuntautumisvaihtoehtoa: Materiaalit ja teolliset tuotteet sekä Digitaaliset tuotteet.

Tekniikan kandidaatin tutkintorakenteeseen sisältyy mm. luentoja, laskuharjoituksia, laboratoriotöitä ja yritysvierailuja. Kandidaattitutkintoa tukevat vapaavalintaiset opinnot voi valita Itä-Suomen yliopiston laajasta opetustarjonnasta. Suositeltavia vapaavalintaisia opintoja ovat muun muassa kestävän tulevaisuuden opinnot, metsätieteet, tietojenkäsittelytiede, kemia, kauppatiede, oikeustiede ja ympäristötieteet. Vapaasti valittaviin opintoihin suositellaan suoritettavaksi 25 opintopisteen laajuinen sivuainekokonaisuus. UEFissa tarjolla olevat valmiit sivuainekokonaisuudet:https://kamu.uef.fi/tietopankki/sivuaineet-ja-muut-opinnot/sivuaineopiskelu-uefissa/. Vapaasti valittavat opinnot voi suunnitella myös yksilöllisesti yhdessä HOPS-ohjaajan kanssa.

Lisätietoa opinnoista ja opintojen ohjauksesta Kestävien teknologioiden opintoyhteisössä: https://studentuef.sharepoint.com/sites/Kestavat_teknologiat_opintoyhteiso

Kestävät teknologiat, tekniikan kandidaatin (TkK) opetusohjelma (180 op, 3 vuotta) koostuu:

• Tekniikan perusopinnoista (10 op)
• Kieli- ja viestintäopinnoista (10 op)
• Tekniikan perusopinnoista (66 op)
• Tekniikan aineopinnoista (69 op)
• Vapaasti valittavista opinnoista (25 op)

Kestävät teknologiat tekniikan kandidaatin tutkintorakenteeseen kuuluvat opintojaksot ja niiden kuvaukset löydät Kestävät teknologiat koulutusohjelman Peppi-oppaasta.

Diplomi-insinöörin tutkinto (120 op), kestävät teknologiat

Kestävät teknologiat koulutushjelman tavoitteena on kouluttaa asiantuntijoita, jotka ovat valmiita vastaamaan yhteiskunnan ja teollisuuden muuttuviin tarpeisiin ja johtamaan kestävää teollista muutosta. Opiskelijat saavat laaja-alaisen teknologisen osaamisen lisäksi myös vahvan ymmärryksen kestävän kehityksen periaatteista. Opintojen aikana opiskelijat perehtyvät kestävien teknologioiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin, mikä antaa heille valmiudet toimia monipuolisesti teollisuudessa ja yhteiskunnan eri sektoreilla. Koulutusohjelman kehittäminen yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa mahdollistaa sen, että ohjelma vastaa ajanmukaisesti muuttuviin tarpeisiin, mikä hyödyttää niin opiskelijoita kuin työelämää.

Tekniikan tutkimukseen sekä tekniikan alan ammatillisiin käytäntöihin perustuvan ja kandidaattikoulutusta syventävän diplomi-insinööritutkinnon (DI) suoritettuaan opiskelija:

• tuntee syvällisesti valitsemansa suuntautumisvaihtoehdon sisällöt, sekä muita tekniikan osa-alueita, mikä mahdollistaa kokonaisvaltaisen tekniikan alan kehityksen seuraamisen
• omaa valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen
• omaa hyvän kieli-, viestintä- ja raportointitaidon
• saa valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen
• osaa toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä

Kestävät teknologiat diplomi-insinöörin koulutusohjelmassa on kaksi suuntautumisvaihtoehtoa: 1) materiaalit ja teolliset tuotteet ja 2) digitaaliset tuotteet.

Kestävät teknologiat koulutusohjelmassa diplomi-insinöörin (DI) tutkintorakenne sisältää:

• Tekniikan yleis- kieli- ja viestintäopinnot (38 op)
• Tekniikan syventävät opinnot (82 op

Kestävät teknologiat koulutusohjelman ajoitussuositus ja tutkintorakenteet (TkK ja DI) sisältöineen on kuvattu yksityiskohtaisesti Kestävät teknologiat koulutusohjelman Peppi-oppaassa.

Opetussuunnitelma 2024-25, Matematiikka (LuK ja FM)

Itä-Suomen yliopistossa matematiikan tutkintoon johtavaa koulutusta annetaan Joensuun kampuksella. Koulutuksen painopistealoja ovat perustutkintojen osalta opettajankoulutus sekä jatkotutkintojen osalta kompleksianalyysi. Peruskoulutuksessa suuntaudutaan matematiikan opettajaksi suorittamalla luonnontieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinnot joko matematiikan aineenopettajan tai matematiikan aineenopettajan ja luokanopettajan koulutusohjelman mukaisesti tai matemaatikoksi suorittamalla nämä tutkinnot matemaatikon koulutusohjelman mukaisesti.

Matematiikan aineenopettajan ja matematiikan aineenopettajan ja luokanopettajan koulutusohjelmissa tutkintoihin sisältyy pedagogisten opintojen kokonaisuus (60 op), jonka suorittaminen edellyttää valintaa soveltuvuuskokeessa. Tämä järjestetään vuosittain niille, joita ei ole hyväksytty opettajalinjan suoravalinnassa. Aineenopettajan koulutusohjelmat antavat kelpoisuuden mm. peruskoulun ja lukion opettajan virkoihin. Matematiikan aineenopettajan ja luokanopettajan koulutusohjelmassa pakollisena sivuaineena on opettajan pedagogisten opintojen (60 op) lisäksi perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (60 op). Tämän koulutusohjelman opiskelija saa laaja-alaisen kelpoisuuden opettaa perusopetuksen vuosiluokilla (1-6), aineenopettajana vuosiluokilla (7-9) sekä aineenopettajana lukiossa. Opettajankoulutuksen koulutusohjelmat antavat myös kelpoisuuden toiseen opetettavaan aineeseen (esimerkiksi fysiikka tai kemia). Tätä varten on suoritettava 60 op:n opintokokonaisuus kyseisessä aineessa.

Matemaatikon koulutusohjelmassa pääaineen kurssivalinnat voivat painottua joko teoreettiseen tai soveltavaan suuntaan riippuen siitä, millaisiin työtehtäviin opiskelija tähtää. Kurssivalinnat suunnitellaan maisterin tutkinnon opintosuunnitelman (HOPS) laatimisen yhteydessä.

Suositeltavimmat valinnaiset sivuaineet opettajankoulutuksen koulutusohjelmissa ovat fysiikka, kemia ja tietojenkäsittelytiede. Matemaatikon koulutusohjelmassa luontevimmat sivuaineet ovat fysiikka, kemia, tietojenkäsittelytiede, tilastotiede ja taloustieteet.

Perustutkintojen osaamistavoitteet

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (180 op)

Matematiikan aineenopettaja

Koulutusohjelman tavoitteena on perehdyttää opiskelija matemaattisen ajattelun yleisiin perusteisiin ja opettajan työn kannalta keskeisiin matematiikan osa-alueisiin sekä luoda pohja matematiikan syventäville opinnoille. Tutkinnon suoritettuaan opiskelija hallitsee matematiikan keskeisten osa-alueiden perusasiat ja tuntee matemaattisen ajattelun yleiset perusteet. Hänellä on pedagogisten tietojen ja taitojen sekä toisen opetettavan aineen perustuntemus, ja hän osaa keskustella opettajantyöhön liittyvistä yleisluonteisista kysymyksistä.

Matematiikan aineenopettajan koulutusohjelman sivuaineopintoihin tulee liittää vähintään yksi yhdistelmä seuraavista:

• Opettajan pedagogisia opintoja 25 op ja perusopinnot 25 op yhdestä koulussa opetettavasta aineesta
• Perusopinnot 25 op ja aineopinnot 35 op yhdestä koulussa opetettavasta aineesta
• Perusopinnot 25 op kahdesta koulussa opetettavasta aineesta

Opettajan pedagogisia opintoja suositellaan joka tapauksessa aloitettaviksi kandidaattivaiheessa. Suositeltavia koulussa opetettavia aineita sivuaineiksi ovat fysiikka, kemia ja tietojenkäsittelytiede. Myös muut koulussa opetettavat aineet ovat sallittuja sivuaineita.

Matematiikan aineenopettajan koulutusohjelman ajoitussuositus ja tutkintorakenteet (LuK ja FM) on kuvattu yksityiskohtaisesti Fysiikan ja matematiikan laitoksen Peppi-oppaassa.

Matematiikan aineenopettaja ja luokanopettaja

Koulutusohjelman tavoitteena on perehdyttää opiskelija matemaattisen ajattelun yleisiin perusteisiin ja opettajan työn kannalta keskeisiin matematiikan osa-alueisiin sekä luoda pohja matematiikan syventäville opinnoille. Tutkinnon suoritettuaan opiskelija hallitsee matematiikan keskeisten osa-alueiden perusasiat ja tuntee matemaattisen ajattelun yleiset perusteet. Hänellä on hyvät pedagogiset tiedot ja taidot sekä peruskoulussa opetettavien eri aineiden perustuntemus, ja hän osaa keskustella opettajantyöhön liittyvistä yleisluonteisista kysymyksistä.

Matematiikan aineenopettajan ja luokanopettajan koulutusohjelman sivuaineopintoihin tulee liittää vähintään kaksi kokonaisuutta seuraavista:

• Opettajan pedagogisia opintoja 25 op
• Luokanopettajan monialaisia opintoja 25 op
• Perusopinnot 25 op toisesta koulussa opetettavasta aineesta tai muusta tutkinnon kokonaisuuden kannalta mielekkäästä aineesta.
• Aineopinnot 35 op toisesta koulussa opetettavasta aineesta tai muusta tutkinnon kokonaisuuden kannalta mielekkäästä aineesta (edellyttää perusopintoja kyseisestä aineesta).

Opettajan pedagogisia opintoja suositellaan joka tapauksessa aloitettaviksi kandidaattivaiheessa. Suositeltavia koulussa opetettavia aineita sivuaineiksi ovat fysiikka, kemia ja tietojenkäsittelytiede. Myös esimerkiksi erityispedagogiikan opinnot tai rehtorin pätevyyden antavat opetushallinnon perusopinnot voivat olla sopivia vaihtoehtoja sivuaineopinnoiksi.

Matematiikan aineenopettajan ja luokanopettajan koulutusohjelman ajoitussuositus ja tutkintorakenteet (LuK ja FM) on kuvattu yksityiskohtaisesti Fysiikan ja matematiikan laitoksen Peppi-oppaassa.

Matemaatikko

Koulutusohjelman tavoitteena on perehdyttää opiskelija matemaattisen ajattelun yleisiin perusteisiin ja matematiikan osa-alueisiin sekä luoda pohja matematiikan syventäville opinnoille. Tutkinnon suoritettuaan opiskelija hallitsee laajasti matematiikan keskeisten osa-alueiden perusasioita ja matemaattisen ajattelun yleisiä perusteita.

Matemaatikon koulutusohjelmaan vaaditaan ainakin yhden sivuaineen perus- ja aineopinnot (60 op) tai kahden sivuaineen perusopinnot (2×25 op). Suositeltavia sivuaineita ovat fysiikka, kemia, tietojenkäsittelytiede, tilastotiede ja taloustieteet.

Matemaatikon koulutusohjelman ajoitussuositus ja tutkintorakenteet (LuK ja FM) on kuvattu yksityiskohtaisesti Fysiikan ja matematiikan laitoksen Peppi-oppaassa.

Filosofian maisterin tutkinto (120 op)

Matematiikan aineenopettaja

Koulutusohjelman tavoitteena on antaa matematiikan aineenopettajaksi opiskelevalle hyvät tiedot ja taidot matematiikassa. Tutkinnon suoritettuaan opiskelija osaa toimia matematiikan opettajana eri kouluasteilla. Hän on matematiikan ja opetuksen asiantuntija ja pystyy työskentelemään erilaisissa opetuksen ja matematiikan alan tehtävissä yhteiskunnassa. Opiskelija osaa soveltaa, analysoida, arvioida ja luoda matematiikan ja sen oppimisen tietoa työssään. Filosofian maisterin tutkinto antaa valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen.

Luonnontieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkintojen tulee yhdessä sisältää opettajan pedagogiset opinnot 60 op ja toisen koulussa opetettavan aineen perus- ja aineopinnot 25+35 op. Sivuaineopintoihin voivat kuulua myös kolmannen opetettavan aineen perus- ja aineopinnot tai rehtorin pätevyyden antavat opetushallinnon perusopinnot.

Matematiikan aineenopettajan koulutusohjelman ajoitussuositus ja tutkintorakenteet (LuK ja FM) on kuvattu yksityiskohtaisesti Fysiikan ja matematiikan laitoksen Peppi-oppaassa.

Matematiikan aineenopettaja ja luokanopettaja

Koulutusohjelman tavoitteena on antaa matematiikan aineenopettajaksi ja luokanopettajaksi opiskelevalle hyvät tiedot ja taidot matematiikassa. Tutkinnon suoritettuaan opiskelija osaa toimia matematiikan opettajana eri kouluasteilla. Hän on matematiikan ja opetuksen asiantuntija ja pystyy työskentelemään erilaisissa opetuksen ja matematiikan alan tehtävissä yhteiskunnassa. Opiskelija osaa soveltaa, analysoida, arvioida ja luoda matematiikan ja sen oppimisen tietoa työssään. Filosofian maisterin tutkinto antaa valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen.

Luonnontieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkintojen tulee yhdessä sisältää opettajan pedagogiset opinnot 60 op ja luokanopettajan monialaiset opinnot 60 op. Sivuaineopintoihin suositellaan sisällytettävän myös toisen koulussa opetettavan aineen (esimerkiksi fysiikan, kemian tai tietojenkäsittelytieteen), muun tutkinnon kannalta mielekkään sivuaineen (esimerkiksi erityispedagogiikan) perus- ja aineopinnot tai rehtorin pätevyyden antavat opetushallinnon perusopinnot.

Matematiikan aineenopettajan ja luokanopettajan koulutusohjelman ajoitussuositus ja tutkintorakenteet (LuK ja FM) on kuvattu yksityiskohtaisesti Fysiikan ja matematiikan laitoksen Peppi-oppaassa.

Matemaatikko

Koulutusohjelman tavoitteena on antaa hyvät ja laaja-alaiset tiedot ja taidot matematiikassa. Tutkinnon suoritettuaan opiskelija osaa toimia matematiikan asiantuntijana erilaisissa matematiikan soveltamiseen ja tutkimiseen liittyvissä tehtävissä yhteiskunnassa. Opiskelija osaa soveltaa, analysoida, arvioida ja luoda matemaattista tietoa työssään. Filosofian maisterin tutkinto antaa valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen.

Matemaatikon FM-tutkinnossa sivuaineiden opintoja täydennetään niin, että kandidaatin ja maisterin tutkinnot yhdessä sisältävät vähintään perus- ja aineopinnot (60 op) yhdessä sivuaineessa tai perusopinnot (25 op) kolmessa sivuaineessa.

Matemaatikon koulutusohjelman ajoitussuositus ja tutkintorakenteet (LuK ja FM) on kuvattu yksityiskohtaisesti Fysiikan ja matematiikan laitoksen Peppi-oppaassa.

Tutkintojen rakenne

Koulutusten tutkintorakenteet (LuK ja FM) on kuvattu yksityiskohtaisesti Fysiikan ja matematiikan laitoksen Peppi-oppaassa.

Opetussuunnitelma 2023-25, Metsätiede (MMK ja MMM)

Perustutkinnot

Maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä (op) ja maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinnon laajuus on 120 op. Tutkintojen perusrakenne, osaamistavoitteet ja opintojaksot on kuvattu Peppi-oppaassa.

Kandidaatin tutkinnon sivuaineeksi valitaan jonkin oppiaineen perusopinnot (vähintään 25 op) metsätieteiden ulkopuolelta. Sivuaine on opiskelijan omassa harkinnassa. Tavoitteena on kuitenkin se, että opinnoista muodostuu järkevä kokonaisuus, ja että sivuaine tukee pääaineen opintoja. Sivuainetta opiskellaan samaan aikaan kuin pääainetta. Sivuaineet muodostavat tutkintotodistukseen merkittäviä opintokokonaisuuksia, jos opintojen laajuus on vähintään 20 op (ks. tiedekunnan pysyväismääräykset 21 §). Kieli- ja viestintäopinnot sijoittuvat luontevimmin opintojen alkuun. Ellei sivuaineen perusopintoja (25 op) sisälly jo kandidaatin tutkintoon, on ne suoritettava maisterin tutkinnossa.

Metsänhoitajan arvonimi myönnetään maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinnon metsätieteissä suorittaneelle henkilölle, jolla on 1) aikaisempi suomalainen maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinto metsätieteissä tai 2) aikaisempi suomalainen ammattikorkeakoulututkinto metsäalalta.

Suoraan MMM-opintoihin valituilta metsätalousinsinöörin (metsätalouden ko.) tutkinnon suorittaneilta ei vaadita täydentäviä opintoja. Saadakseen MMM-tutkinnon opiskelijan on kuitenkin suoritettava tilastotieteen opintoja osana MMM-tutkintoa opetussuunnitelmassa määritellyllä tavalla. Muun tutkinnon suorittaneiden täydentävät opinnot ja niiden laajuus (korkeintaan 60 opintopistettä) määritellään tapauskohtaisesti opiskelijan aiemman tutkinnon ja siihen sisältyneiden opintojen perusteella. Täydentävillä opinnoilla varmistetaan maisteriopintojen valmiudet riittävällä osaamisella metsätieteen perus- ja aineopinnoissa sekä metsätieteissä tarvittavissa menetelmissä.

Perustutkintojen osaamistavoitteet

Maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinnon suorittanut opiskelija tuntee kestävän metsätalouden keskeiset biologiset, tekniset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset lähtökohdat ja periaatteet, ja osaa niitä soveltaen suunnitella ja yhteensovittaa aineellisten ja aineettomien hyötyjen tuottamista metsätaloudessa. Hän osaa soveltaa metsätieteellisen tutkimuksen keskeisiä menetelmiä, joita käytetään alan erilaisissa kehittämistehtävissä. Hän myös omaa riittävät viestintävalmiudet suomeksi ja tärkeimmillä vierailla kielillä, hyvät viestintävalmiudet ovat välttämättömiä metsätieteiden opinnoissa ja työelämän tehtävissä. Opiskelija myös tunnistaa metsäalan tärkeimmät organisaatiot ja työtehtävät ja omaksuu niissä tarvittavat työelämävalmiudet.

Maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinnon suorittanut opiskelija hallitsee kestävän metsätalouden keskeiset biologiset, tekniset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset lähtökohdat ja periaatteet, ja osaa niitä kriittisesti soveltaen suunnitella ja yhteensovittaa aineellisten ja aineettomien hyötyjen tuottamista metsätaloudessa. Hän osaa soveltaa metsätieteellisen tutkimuksen perusmenetelmiä itsenäisesti sekä tutkielmassaan että työelämän kehittämistehtävissä. Hän omaksuu alan työtehtävissä tarvittavat johtamis- ja vuorovaikutustaidot.

Metsätieteiden opiskelu

Opinnot koostuvat luento-opetuksesta, harjoituksista ja demonstraatioista, kenttäopetuksesta ja retkeilyistä, seminaareista, kirjatenteistä, työharjoitteluista sekä itsenäisestä opiskelusta. Myös muut suoritustavat (kuten oppimispäiväkirja) voivat olla joillakin kursseilla käytössä. Metsätieteen opintoja voi suorittaa osittain etänä verkko-oppimisympäristöissä etenkin maisterivaiheessa, mutta opintoja ei ole suunniteltu kokonaan etäopintoina suoritettaviksi.

Osa etenkin maisterivaiheen opintojaksoista luennoidaan englanninkielellä. Ellei opintojakson kuvauksessa muuta ole suorituskielestä määritelty, opiskelija voi suorittaa opintojakson suomeksi, vaikka luennot ja muu opetusmateriaali ovat englanniksi. Englanninkielisissä maisteriohjelmissa opiskelevat suorittavat tenttinsä ja muut kurssiin kuuluvat opintosuoritukset aina englanniksi. Opinnäytetyö kirjoitetaan opetussuunnitelmassa määritellyllä kielellä (Koulutuksen johtosääntö 26 §). Oikeudesta käyttää muuta kuin opetussuunnitelman mukaista kieltä päättää osaston koulutuksesta vastaava johtaja (Koulutuksen johtosääntö 26 §). Suomenkieliseen koulutukseen osallistuva voi erityisestä, perustellusta syystä kirjoittaa pro gradu -tutkielmansa englanniksi yksikön johtajan kirjallisella luvalla (ks. tiedekunnan pysyväismääräykset 13 §).

Metsätieteen tutkintoihin kuuluu myös muiden yksiköiden vastuulla olevaa opetusta. Tällöin noudatetaan ko. yksiköiden toimintatapoja, ja kyseisiin opintojaksoihin liittyvissä kysymyksissä ollaan ensisijaisesti yhteydessä opintojaksosta vastuussa olevaan yksikköön. Opintojaksojen vastuuorganisaatiot, kuvaukset suoritustapoineen ja opetusajankohdat löytyvät Pepistä.

Metsätieteiden opintoyhteisöstä löytyvät ohjeet henkilökohtaisen opintosuunnitelman (Hops) laatimiseen sekä Hops-ohjaajat. Opintoyhteisöstä löytyvät myös siirtymäsäännöt mahdollisista lukuvuosittaisista opetussuunnitelman (tutkintorakenteet, kurssitarjonta) muutoksista. Siirtymäsäännöt kertovat kuinka opiskelija toimii ja suunnittelee opintonsa loppuun opetussuunnitelman muutostilanteissa. Metsätieteiden osaston tarkemmat osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvät ohjeistukset löydät myös metsätieteiden opintoyhteisöstä

Alumniopiskeluoikeudella opiskelevalle ja UEFin tutkinto-opiskelijoille on vapaasti valittavissa metsätieteen perus- ja aineopintojen kokonaisuudet sivuaineopiskelijalle (25 op + 36 op). Metsätieteen syventäville moduulien opintojaksoille osallistuttaessa odotetaan opiskelijalta edeltäviä kandidaattiopintoja vastaavaa tieto- ja taitotasoa. Joillakin sivuainekokonaisuuksien opintojaksoilla voi olla määriteltynä maksimiosallistujamäärä, ja metsätieteen tutkinto-opiskelijat ovat tällöin etusijalla opintojaksolle. Nämä rajoitukset on kuvattu opintojakson kuvauksissa.

Ilmoittautuminen opintojaksoille ja tentteihin

Opetusohjelmassa mainittua opintojaksoa ei opeteta ko. lukuvuonna, jos kurssille ei ole ilmoittautunut Pepissä ilmoittautumisajan päättymiseen mennessä vähintään 5 opiskelijaa. Ilmoittautumisaika pääosalle syventävistä ja vapaavalinnaisista joka toinen vuosi opetettavista opintojaksoista (kursseista) päättyy Pepissä kuukautta ennen kurssin alkamista.

Metsätieteiden osaston rästitentteihin ilmoittaudutaan Pepissä 10 päivää ennen tenttipäivää. Myöhässä tulleita ilmoittautumisia ei huomioida. Rästitenttien ajankohdat ja tentittävät opintojaksot löytyvät Pepistä.

Kuluvan lukuvuoden aikana opetettavien opintojaksojen jälkeen pidettäville kurssitenteille ilmoittautuminen Pepissä ei ole pakollista, mutta on suositeltavaa. Ilmoittautuminen kurssitentille päättyy yleensä kaksi päivää ennen tenttiä tai samaan aikaan kuin opintojaksolle
ilmoittautuminen (ensimmäinen kurssitentti).

Opintojen arvostelu

Metsätieteen perusopintojen opintokokonaisuus arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Metsätieteen aineopintojen opintokokonaisuus arvostellaan asteikolla 0-5. Arvosana lasketaan opintojakson opintopisteillä painotettuna keskiarvona kokonaisuuteen pakollisena kuuluvista numeerisesti arvostelluista opintojaksoista. Valinnaiset aineopinnot huomioidaan arvosanan laskennassa ainoastaan, jos niillä on arvosanaan korottava vaikutus. Tutkielma arvostellaan erikseen, eikä sitä huomioida kokonaisuuden arvosanassa.

Syventävien opintojen opintokokonaisuus arvostellaan arvosteluasteikolla 0–5. Syventävien opintojen arvosana lasketaan kahden pakollisen tutkintoon kuuluvan moduulin opintojaksoista opintojaksojen opintopisteillä painotettuna keskiarvona numeerisista arvosanoista. Jos pakollisten moduuleiden opintojaksoista ei tule täyteen vaadittu 28 op, arvosanaan lasketaan muiden moduuleiden opintojaksoja niin, että vaadittu opintopistemäärä täyttyy. Muut vaatimusten yli menevät syventävät opinnot huomioidaan arvosanan laskennassa ainoastaan, jos niillä on arvosanaan korottava vaikutus. Tutkielma arvostellaan erikseen, eikä sitä huomioida kokonaisuuden arvosanassa.

Metsätieteiden osaston tarkentavia OT-ohjeita

1. Älä hae hyväksilukua opinnoista, joita et aio käyttää metsätieteen tutkinnossasi. Huomioi opintojen mahtuminen tutkinnon rakenteeseen.
2. Metsätieteen tutkinnossa menetelmäopinnoissa olevia pakollisia opintojaksoja voi käyttää tarvittaessa saman tutkinnon sivuainekokonaisuuteen. Menetelmäopintojaksoja ei tällöin korvata tutkintoon ”tuplana”. Tarvittaessa opiskelija huolehtii tutkinnon laajuuden täyttymisestä muilla opintojaksoilla (mm. valinnaiset aineopintojaksot, ristiinopiskeluopintojaksot, muut valinnaiset opintojaksot).
3. Jos opiskelija on suorittanut Johtamisen perusteet -opintojakson MMK-tutkintoonsa, ei sitä suoriteta / hyväksilueta enää MMM-tutkinnon menetelmäopintoihin. Tarvittaessa opiskelija huolehtii tutkinnon laajuuden täyttymisestä muilla opintojaksoilla (mm. syventävät
moduuliopintojaksot, maisteriopintojen ristiinopiskeluopintojaksot, muut valinnaiset opintojaksot).
4. Metsätieteen pakolliset perus- ja aineopintojaksot on suoritettava metsätieteen tutkinnon pääaineopintoihin, eikä niitä voi käyttää tällöin sivuainekokonaisuuksissa.
5. MMK-tutkintoon kuuluvaa Ammatillista harjoittelua (2 op) ei hyväksilueta, vaan harjoittelu toteutetaan niin, että se syventää aiempia työelämäkokemuksia.
6. MMM-tutkintoon kuuluvaa Asiantuntijuutta syventävää harjoittelua (4 op) ei hyväksilueta, eikä harjoitteluksi voi käyttää ennen UEFissa metsätieteen opintojen aloittamista tehtyä työtä. Harjoittelu toteutetaan niin, että se syventää aiempia työelämäkokemuksia ja vähintäänkin harjoitteluraportti vaaditaan, kun pääosa erikoistumisalan opinnoista on suoritettu. Raportissaan opiskelija pohtii harjoittelupaikkansa ja yleisemmin metsäalan työelämän kehittämistarpeita.
7. Täydentäviä opintoja ei hyväksilueta (suoraan maisteriopintoihin valitut). Opiskelijan täydentäviksi opinnoiksi määriteltyjä opintojaksoja voi käyttää MMM-tutkinnon sivuainekokonaisuuteen. Täydentävät opinnot ovat tällöin ko. opintojen verran suppeammat.
8. Puolustusvoimien johtamiskoulutusta ei hyväksilueta metsätieteen tutkintoihin.
9. Kielikeskuksen hyväksilukemat ammattikorkeakoulussa suoritetut vapaavalinnaiset kieliopinnot tai kielikeskuksen korkeakouluyhteistyöverkostojen (mm. Kivanet-verkosto) kautta suoritetut kieliopinnot voidaan sisällyttää MMM-tutkinnon yleis- ja menetelmäopintoihin ”vieraan kielen/kielikeskuksen/vaihto-opintojen väh. 3 op” -vaatimukseen.
10. Jos opiskelija on suorittanut MMK-tutkintoonsa tai aiempaan muuhun tutkintoonsa suoraan MMM-opintoihin valittuna opiskelijana ulkomaisessa tiedeyliopistossa vaihto-opinnot tai vieraan kielen (ei 1. vieras kieli) yliopiston kielikeskusopinnot riittäviltä osin, ei hänen tarvitse suorittaa ko. opintoja MMM-tutkinnon yleis- ja menetelmäopintoihin ”vieraan kielen/kielikeskuksen/vaihto-opintojen väh. 3 op” -vaatimukseen. Tällöin opiskelija täydentää tutkintoansa haluamillaan opinnoilla niin, että tutkinnon laajuus muutoin täyttyy.
11. Jos metsätieteen sivuainekokonaisuuteen kuuluva pakollinen opintojakso on suoritettu toiseen opintokokonaisuuteen, 1) voi metsätieteen perusopintojen sivuainekokonaisuutta täydentää suorittamalla opintojakson Puuanatomian ja puuaineksen ominaisuudet 3 op tai valinnaisilla aineopintojaksoilla (Metsäbiotalouden ennakointi ja innovaatiot 3 op, Puutavaran kaukokuljetus 3 op, Uhanalaisuuden biologia 3 op), 2) metsätieteen aineopintokokonaisuutta voi täydentää suorittamalla valinnaisia aineopintojaksoja (Metsäbiotalouden ennakointi ja innovaatiot 3 op, Puutavaran kaukokuljetus 3 op, Uhanalaisuuden biologia 3 op).

Siirtymäsäännöt lukuvuonna 2023-2024 ennen syksyä 2023 aloittaneille opiskelijoille löydät tästä linkistä.

Tutkintorakenteet

Maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinto (180 op)

Maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkintoon opiskelija suorittaa seuraavat opinnot:

• Metsätieteen perusopinnot 41 op
• Metsätieteen aineopinnot väh. 57 op sisältäen kandidaatintutkielman (8 op) ja kypsyysnäytteen
• Sivuaine (perusopinnot) väh. 25 op
• Kieli- ja viestintäopinnot 9 op
• Metsätieteitä tukevat menetelmäopinnot 40-44 op sekä yleisopinnot 3 op
• Vapaasti valittavat opinnot 5–9 op

Kandidaatin tutkinto on yleis-, perus- ja aineopintojen osalta yhtenäinen kaikilla opiskelijoilla. Kandidaatin tutkinnon ensimmäinen opiskeluvuosi koostuu pääosin metsätieteiden perusopinnoista sekä metsätieteitä tukevista menetelmäopinnoista. Metsätieteiden aineopinnot sijoittuvat toiseen ja kolmanteen opiskeluvuoteen sivuaineopintojen kanssa. Kandidaatin tutkielman laatiminen ja siihen liittyvä proseminaari sijoittuvat kolmanteen opiskeluvuoteen. Kandidaatin tutkintoon kuuluvat kieli- ja viestintäopinnot suoritetaan toisena tai kolmantena opiskeluvuotena. Muut kieliopinnot kannattaa aloittaa opintojen alkuvaiheessa.

Vapaavalinnaisiin metsätieteen aineopintoihin voi suorittaa Helsingin yliopiston ja Karelia-ammattikorkeakoulun tarjonnasta opetusyhteistyösopimuksissa (ristiinopiskelu) lukuvuosittain määriteltyjä opintojaksoja. Opintojaksoille on rajoitettu osanotto. Lisätietoja Karelia-ammattikorkeakoulun tarjonnasta ja opintoihin hakeutumisesta opetusyhteistyön verkkosivuilta https://www.uef.fi/fi/jatkuva-oppiminen/ita-suomen-metsatalouden-opetusyhteistyo.

Sivuaine (perusopinnot, 25 op) ja vapaavalinnaiset muut opinnot ovat opiskelijan valittavissa oman kiinnostuksensa mukaan. Sivuaineena on opiskeltava muuta kuin metsätiedettä kuitenkin siten, että sivuaine tukee metsätieteiden pääaineopintoja. Sivuainekokonaisuuksista löytyy suosituksia metsätieteiden osaston opintoyhteisöstä.

Yliopisto-opinnoissa opiskelijalla on mahdollisuus suunnitella opintojen eteneminen henkilökohtaisesti, mutta suorittaakseen MMK-tutkinnon kolmeen vuoteen, yhdessä lukuvuodessa on suoritettava keskimäärin 60 opintopistettä opintoja. Metsätieteen Smart Start -oppaassa on esitelty suositukset MMK-tutkinnon kurssien suoritusajankohdiksi

Alla on suosituksia joidenkin MMK-tutkinnon kurssien suoritusajankohdiksi.

Metsätieteiden koulutusohjelman ajoitussuositus ja tutkintorakenteet (MMK ja MMM) on kuvattu yksityiskohtaisesti Metsätieteiden osaston Peppi-oppaassa.

Maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinto (120 op)

Maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinto (ylempi korkeakoulututkinto, 120 op) jakautuu yleisopintoihin, kaikille pakollisiin syventäviin opintoihin, erikoistaviin syventäviin opintoihin (moduuleihin) ja muihin opintoihin.

Maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkintoon opiskelija suorittaa seuraavat opinnot:

• Metsätieteen syventävät opinnot väh. 76 op sisältäen pro gradu -tutkielman (40 op) ja kypsyysnäytteen
• Sivuaine (perusopinnot) väh. 25 op, jollei sitä ole suoritettu alempaan korkeakoulututkintoon
• Kieli- ja viestintäopinnot 2 op
• Yleis- ja menetelmäopinnot 15-17 op
• Vapaasti valittavat opinnot 0 - 27 op

Metsätieteen syventäviä opintoja voi suorittaa neljällä erikoistumisalalla. Syventävistä opinnoista koostetaan opiskelijoille opintorekisteriin pääaineen kokonaisuudet erikoistumisalan mukaan seuraavasti:

• Metsätieteen syventävät opinnot (erikoistumisala metsien hoito ja metsäekosysteemit)
• Metsätieteen syventävät opinnot (erikoistumisala metsänarviointi ja metsäsuunnittelu)
• Metsätieteen syventävät opinnot (erikoistumisala metsäekonomia ja -politiikka)
• Metsätieteen syventävät opinnot (erikoistumisala metsä-, energia- ja puuteknologia)

Kukin erikoistumisala jakautuu moduuleihin, joista kunkin moduulin laajuus on vähintään 10 op. Erikoistavia syventäviä opintoja on suoritettava tutkintoon vähintään 28 opintopistettä. Lisäksi syventävien opintojen moduuleista opiskelijan on sisällytettävä tutkintoonsa vähintään kaksi moduulia kokonaisuudessaan. Nämä moduulit voivat olla eri erikoistumisaloilta. Pro gradu -tutkielman tulee teemaltaan liittyä kiinteästi toisen tutkintoon sisältyvän moduulin aihealueeseen. Maisterin tutkinnon erikoistumisala määräytyy pro gradu -tutkielman aihealueen mukaan (ns. gradumoduulin mukaan), ja se sovitaan pro gradu -tutkielman aloitusilmoituksen yhteydessä. Opiskelija voi liittää vaaditun kahden kokonaisen moduulin lisäksi tutkintoonsa myös yksittäisiä opintojaksoja muista moduuleista niin, että 28 op vaatimus täyttyy.

Syventävien opintojen erikoistumisalat ja moduulit ovat:

1) Metsien hoito ja metsäekosysteemit

• Metsäekologia ja metsien monimuotoisuus
• Metsämaan ekologia ja hoito
• Metsänhoito ja ekosysteemipalvelut
• Metsien terveys

2) Metsänarviointi ja metsäsuunnittelu

• Forest mensuration
• Metsäsuunnittelu
• Forest information technology

3) Metsäekonomia ja -politiikka

• Metsäbiotalouden liiketoiminta ja ennakointi
• Forest policy

4) Metsä-, energia ja puuteknologia

• Fibrous products and instrumentation
• Forest bioenergy
• Materials science
• Puun hankinta

Muut maisterin tutkintoon kuuluvat opinnot voi opiskelija valita vapaasti joko oman tai muiden tiedekuntien tarjonnasta esimerkiksi täydentämällä kandidaatin tutkinnon sivuaineen perusopinnot aineopintotasoisiksi (35 op). Ellei sivuaineen perusopintoja (25 op) sisälly jo kandidaatin tutkintoon, on ne tehtävä maisterin tutkinnossa. Sivuaineen on oltava muuta kuin metsätiedettä.

Hops MMM laaditaan kandivaiheen lopussa. Hops-ohjaajat löytyvät metsätieteiden opintoyhteisöstä https://studentuef.sharepoint.com/sites/metsanopintoyhteiso/SitePages/Opintojenohjaus.aspx.

Metsätieteiden koulutusohjelman ajoitussuositus ja tutkintorakenteet (MMK ja MMM) sisältöineen on kuvattu yksityiskohtaisesti Metsätieteiden osaston Peppi-oppaassa.

Englanninkieliset kandi- ja maisteriohjelmat

Linkit avautuvat uuteen välilehteen.

• Bachelor´s Degree Progamme in Sustainable Forest Bioeconomy (SuFoBi)
• Master’s Degree Programme in European Forestry (MSc EF)
• Master’s Degree Programme in Forestry (CBU FOR) ja Master's Degree Programme in Forestry (Transatlantic Forestry Master programme), (TransFor-M),

Englanninkielisten kandi- ja maisteriohjelmien sisällöt on kuvattu yksityiskohtaisesti Peppi-oppaassa kohdassa Bachelor´s Degrees in English ja  Master's Degrees in English.

Opetussuunnitelma 2024–2025, Teknillinen fysiikka (TkK ja DI)

Teknillisen fysiikan opinnoissa saat aluksi vahvan fysiikan ja matematiikan pohjan, jonka jälkeen voit syventyä laskennalliseen tekniikkaan, lääketieteelliseen tekniikkaan ja fysiikkaan, ilmakehäfysiikkaan, materiaalitekniikkaan sekä näiden erilaisiin sovelluksiin. Lisäksi laitoksella on kansainvälinen lääketieteellisen fysiikan maisteriohjelma Master's Degree Programme in Medical Physics (MedPhys, avautuu uuteen välilehteen).  Perusopintojen jälkeen pääset opiskelemaan asioita, jotka nousevat suoraan laitoksella tehtävästä kansainvälisesti korkeatasoisesta tieteellisestä tutkimuksesta.

Fysiikka on luonnon ja luonnonlakien tutkimista ja ymmärtämistä. Laitoksen tutkimukselle on ominaista kokeellisten, teoreettisten ja laskennallisten menetelmien asiantuntijoiden tiivis yhteistyö, jonka tuloksena syntyy uusia menetelmäsovelluksia etenkin ihmisen, luonnon ja niiden vuorovaikutusten ymmärtämiseksi. Lisäksi fysiikan kuvaaminen matematiikan kielellä antaa edelleen lähes rajattomat mahdollisuudet laajentaa fysiikan sovellusaluetta niin lääketieteellisissä menetelmissä, tietoteknisissä ja teollisissa sovelluksissa kuin ilmastotutkimuksessakin – myös sinulle.

Koulutuksessa opit korkeatasoisen tutkimuksen tuella tietoja ja taitoja, joille on kysyntää useilla eri aloilla sekä tutkimuslaitoksissa että yritysmaailmassa ympäri maailman. Valmistuttuasi voit toimia erilaisissa suunnittelu-, tuotekehitys- ja esimiestehtävissä tai vaikka kouluttajana ja tutkijana. Mikäli suuntaat lääketieteellisen fysiikan opintoihin, saat erinomaiset valmiudet sairaalafyysikon erikoistumiskoulutukseen. Valmistuttuasi meiltä työllisyysnäkymäsi ovat erinomaiset.

Opintojen ohjaus ja henkilökohtainen opintosuunnitelma

Opiskelija saa ohjausta omiin opintoihinsa teknillisen fysiikan laitoksen yliopistolehtoreilta ja muilta opettajilta. Heti opintojen alussa opiskelija osallistuu Orientaatio yliopisto-opiskeluun -opintojaksolle, jossa perehdytään yleisesti yliopisto-opiskeluun ja tutustutaan laitoksen henkilökuntaan ja laitoksella tehtävään tutkimukseen. Opintojen alussa opiskelijoista muodostetaan pienempiä tuutorryhmiä, joita opastavat vertaistuutorit eli ylempien vuosikurssien opiskelijat. Lisäksi kullakin vuosikurssilla on oma oppiainetuutori (HOPS-ohjaaja), joka on yksi laitoksen yliopistolehtoreista. Ensimmäisen lukuvuoden opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), jota päivitetään tarvittaessa opintojen kuluessa. Laitoksen HOPS-ohjaajat neuvovat HOPS:n laadinnassa. Jokaisen opetusperiodin jälleen laitoksen HOPS-ohjaajat pitävät kullekin vuosikurssille ryhmäohjaustilaisuuden, jossa opiskelija voi antaa palautetta laitoksen opetuksesta ja keskustella opintojensa etenemisestä.

Sivuaineopiskelijat saavat ohjausta opintojaksojen vastuuhenkilöiltä.

Osaamisen tunnustaminen (OT)

Opiskelija, joka on aiemmin hankkinut osaamista, joka vastaa jotain osaamista, jota teknillisen fysiikan opinnoissa rakennetaan (esim. suorittanut opintoja muissa yliopistoissa tai avoimessa yliopistossa), voi sisällyttää tätä osaamistaan opintoihinsa. Opiskelijan tulee ottaa yhteyttä omaan HOPS-ohjaajaansa heti opintojen alkuvaiheessa.

Kandidaatin tutkintoon kuuluvien pakollisten opintojen korvaamisesta on aina keskusteltava HOPS-ohjaajan ja oppiaineen vastuuhenkilön kanssa. Varmistaakseen opintojaksojen osaamistavoitteiden saavuttamisen, oppiaineen vastuuhenkilö voi vaatia kirjallisen ja/tai suullisen näyttökokeen suorittamista. Näyttökoe arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Näyttökokeen hyväksytyn suorittamisen jälkeen kyseinen opintojakso kirjataan Peppiin hyväksytyksi arvosanalla hyväksytty. Näyttökoetta ei voi käyttää opintojakson uusintatenttinä.

Valinnaisiin opintoihin voidaan sisällyttää korkeakoulutasoisia opintoja. Yli 10 vuotta vanhoja opintosuorituksia ei pääsääntöisesti hyväksilueta. Opiskelija sopii opintojen sisällyttämisestä HOPS-ohjaajansa kanssa.

Opiskelijalle, joka on suorittanut johtamisopinnot sisältävän 347 päivän varusmiespalveluksen, voidaan sisällyttää edellä mainituista opinnoista 6 op kandidaatin tai diplomi-insinöörin tutkinnon muihin vapaasti valittaviin opintoihin. Tämä määräys koskee niitä, jotka ovat kotiutuneet armeijasta kesällä 1999 tai sen jälkeen. Sivuaineopiskelija voi kysyä hyväksiluvusta omalta laitokseltaan. Lisätietoa löydät opinto-oppaasta opintojakson LS00DQ19 Teknillisen fysiikan laitoksen erityisopintojakso kuvauksesta.

Opintojaksojen järjestäminen

Opintojakson järjestäminen opetussuunnitelman mukaisesti edellyttää, että sille osallistuu vähintään 5 opiskelijaa.  Jos opintojaksolle ilmoittautuneita opiskelijoita on vähemmän, voidaan opintojakso perua kokonaan tai järjestää muulla tavoin (esim. monimuoto-opetuksena tai kirjatenttinä).

Opintojen vanheneminen

Kandidaattivaiheen opintosuoritukset eivät vanhene. DI-vaiheen opintosuoritukset vanhenevat 10 vuoden jälkeen.

Tenttien järjestäminen

Yliopiston koulutusjohtosäännössä on yleisiä ohjeita tenttien järjestämisestä. Tenttien ajankohdat seuraavalle lukuvuodelle vahvistetaan tiedekuntaneuvoston kokouksessa toukokuussa.

Tenttikäsitteet:

• Lopputentti: opintojakson lopussa oleva kirjallinen opintosuoritus. Lopputenttiin osallistuminen saattaa edellyttää, että esimerkiksi riittävä määrä laskuharjoitustehtävistä on suoritettuna. Vaaditut osasuoritukset löytyvät opintojakson kuvauksesta.
• Uusintatentti: lopputentin jälkeen oleva uusintasuoritusmahdollisuus. Uusintatenttiin osallistuminen saattaa edellyttää, että esimerkiksi riittävä määrä laskuharjoitustehtävistä on suoritettuna. Vaaditut osasuoritukset löytyvät opintojakson kuvauksesta. Lopputentin ja uusintatentin välissä vähintään 4 viikkoa.
• Yleinen tentti: teknillisen fysiikan laitoksella on kolme yleistä tenttipäivää: syyskuussa, tammikuussa ja toukokuussa. Kussakin yleisessä tenttitilaisuudessa tentittävissä olevat opintojaksot on vahvistettu tiedekuntaneuvoston kokouksessa. Listat yleisiin tentteihin sisältyvistä opintojaksoista löytyvät Pepistä tentit-osiosta sekä Tekniikan opintoyhteisöstä. Yleiseen tenttiin osallistuminen ei yleensä edellytä opintojaksoon kuuluvia osasuorituksia (esim. laskuharjoitukset). Poikkeuksena tähän ovat opintojaksot, joihin kuuluu harjoitustyö, demonstraatio tms. Tarkemmat tiedot löytyvät opintojaksokuvauksesta.

Laitoksen tenttikäytänteet:

• Opiskelijan tulee ilmoittautua loppu- ja uusintatentteihin seitsemän (7) ja yleiseen tenttiin kymmenen (10) päivää ennen tentin ajankohtaa.
• Loppu- ja uusintatentin kesto on kolme (3) tuntia.
• Yleisen tentin kesto on neljä (4) tuntia.
• Tentistä saa poistua aikaisintaan 30 minuutin kuluttua tentin alkamisesta.
• Tenttien ajankohdat ja tenttimuodot löytyvät opintojakson toteutuksen kuvauksesta.
• Kysymys- ja vastauspapereita on varattu vain tenttiin ilmoittautuneille.
• Yleisenä tenttipäivänä saa suorittaa korkeintaan yhden opintojakson yleisen tentin.
• Kaikki paperit on palautettava (kysymyspaperit, leimatut konseptit, suttupaperit ja myös ei arvosteltavaksi jätetyt paperit). Tentin valvoja merkitsee ylös, kuinka monta paperia (konseptit, tms.) opiskelija palautti.
• Tentissä matkapuhelimet ja älykellot laitetaan äänettömälle. Matkapuhelimet ja rannekellot jätetään laukkuun tenttitilan etuosaan tai seinien viereen.

Opintosuoritusten suoritus- ja uusintakertojen määrä

Opintojaksoille, joiden opintosuorituksen muoto on tentti, järjestetään vuoden sisällä opintojakson alkamisesta lopputentti, uusintatentti ja yleinen tentti. Ylimääräisistä tenteistä päättää oppiaineen vastuuhenkilö opintojakson vastuuopettajan esityksestä.  Joka toinen vuosi järjestettävistä opintojaksoista on välivuonna yksi yleinen tentti.

Osassa opintojaksoista on pakollisia osasuorituksia (mm. laskuharjoitukset, harjoitustyö, esitelmä, demonstraatio). Näistä tarkempia tietoja löytyy opinto-oppaan opintojaksokuvauksesta. Opintojakson voi aina suorittaa myös yleisessä tentissä, jolloin laskuharjoitusvaatimusta ei ole (HUOM! Harjoitustyöt, demonstraatiot tms. saattavat silti kuulua vaatimuksiin). Yleisen tentin tehtävissä on usein kuitenkin vaativampia tehtäviä, joilla testataan opiskelijan laskurutiinia ja soveltamisen taitoa.

Jos opintojakson opintosuorituksen muoto on jokin muu kuin tentti, vastuuopettaja määrää kirjallisesti suoritus- ja uusintakertojen määrästä sekä uusimisen tavoista opintojakson alkaessa.

Opinnäytteiden alkuperäisyyden tarkistaminen

Laitokselle tehtävien opinnäytteiden alkuperäisyys tarkistetaan sähköisellä Turnitin plagiaatintunnistusjärjestelmällä. Ennen opinnäytteen arviointia opiskelija paauttaa tutkielmansa Moodleen (eLearn), jossa tarkastus suoritetaan ja josta opiskelija saa raportin. Opiskelija käy raportin läpi pääohjaajan kanssa keskustellen. Opiskelija voi tarkistaa opinnäytteen tai muun kirjallisen työn alkuperäisyyden itsenäisesti milloin vain Moodlessa (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

Englanninkielisten opintojaksojen opiskelu suomeksi

Laitoksella on seuraava yleinen linjaus englannin kielellä opetettujen opintojaksojen suorittamisesta suomeksi:
a) Tehtäviin ja tentteihin voi halutessaan vastata myös suomeksi, jos opettajan äidinkieli on suomi.
b) Ryhmätyöskentelyssä yms. (sisältää myös mahdolliset raportit jne.), jossa on sekä suomenkielisiä että ei-suomenkielisiä opiskelijoita, työkieli on englanti.

Opiskelijoita kannustetaan englannin käyttämiseen, sillä se tulee olemaan useimmilla työkielenä tulevaisuudessa.

Opintojakson opetuskieli mainitaan opintojaksokuvauksessa.

Perustutkinnot

Teknillisen fysiikan perustutkinnot ovat tekniikan kandidaatin (180 opintopistettä) ja diplomi-insinöörin tutkinto (120 opintopistettä). Tutkintoihin kuuluvia opintokokonaisuuksia ovat yleisopinnot, kieli- ja viestintäopinnot, fysiikan opinnot, matematiikan opinnot ja valinnaiset opinnot (sivuaine).

Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op), teknillinen fysiikka

Teknillisen fysiikan koulutusohjelmassa tekniikan kandidaatin (TkK) tutkintorakenne sisältää

• yleisopinnot
• kieli- ja viestintäopinnot
• fysiikan perus- ja aineopinnot
• matematiikan perus- ja aineopintoja (pakollinen sivuaine)
• valinnaiset opinnot (sivuaine) ja
• linjakohtaiset suuntaavat opinnot

Valinnaiset opinnot

Valinnaisilla opinnoilla täydennetään tekniikan kandidaatin tutkintoa niin, että 180 op täyttyy. Valinnaiset opinnot suositellaan suoritettavaksi vasta 1. opintovuoden jälkeen. Valinnaisiin opintoihin ei voi kuitenkaan sisällyttää fysiikan ja matematiikan propedeuttisia, Fysiikkaa ympäristötieteilijöille tai vastaavan tasoisia kursseja.

Teknillisen fysiikan koulutusohjelman ajoitussuositus ja tutkintorakenteet (TkK ja DI) sisältöineen on kuvattu yksityiskohtaisesti teknillisen fysiikan Peppi-oppaassa.

Diplomi-insinöörin tutkinto (120 op), teknillinen fysiikka

Teknillisen fysiikan koulutusohjelmassa diplomi-insinöörin (DI) tutkintorakenne sisältää:

• Kaikille yhteiset pakolliset yleisopinnot ja kieliopinnot, yhteensä 5 op
• Linjakohtaiset syventävät opinnot (vähintään 50 op) yhdessä seuraavista kokonaisuuksista:

1. lääketieteellinen fysiikka ja tekniikka
2. laskennallinen tekniikka
3. ilmakehäfysiikka
4. materiaalitekniikka

Valinnaisilla opinnoilla täydennetään diplomi-insinöörin tutkintoa niin, että 120 op täyttyvät. Valinnaisiin opintoihin ei voi kuitenkaan sisällyttää fysiikan ja matematiikan propedeuttisia, 'Fysiikkaa ympäristötieteilijöille' tai vastaavan tasoisia kursseja.

Teknillisen fysiikan koulutusohjelman ajoitussuositus ja tutkintorakenteet (TkK ja DI) sisältöineen on kuvattu yksityiskohtaisesti teknillisen fysiikan Peppi-oppaassa.

Englanninkielinen maisteriohjelma

Teknillisessä fysiikassa opintotarjotaan kuuluu kansainvälinen maisteriohjelma Master's Degree Programme in Medical Physics , 120 op. Englanninkielisten maisteriohjelmien sisällöt on kuvattu yksityiskohtaisesti Peppi-oppaassa.

Opetussuunnitelma 2024, Tietojenkäsittelytiede (LuK ja FM)

Tietojenkäsittelytieteen laitos toimii kahdella kampuksella, Joensuussa Tiedepuistossa ja Kuopiossa KPY Novapoliksessa. Kummallakin kampuksella voi opiskella tietojenkäsittelytiedettä pää- ja sivuaineena sekä tilastotiedettä sivuaineena. Lisäksi Joensuun kampuksella voi opiskella tietotekniikan aineenopettajaksi.

Kuopion kampuksella opetuksen painopisteinä ovat tietojenkäsittelytieteen kandidaattikoulutus ja suomenkielinen maisterikoulutus, jossa voi suuntautua tekoälyyn ja data-analytiikkaan. Joensuun kampuksella opetuksen painopisteenä on kandidaattikoulutuksen lisäksi englanninkielinen maisterikoulutus, jossa voi suuntautua tekoälyyn sekä opetus- ja kehitysteknologioihin.

Tietojenkäsittelytieteessä on kolme päätutkimussuuntaa: tekoäly, opetus- ja kehitysteknologiat ja datatiede. Tekoälyyn keskittyviä tutkimusryhmiä on molemmilla kampuksilla. Opetus- ja kehitysteknologian tutkimusta tehdään Joensuun kampuksella. Datatieteen tutkimus on keskittynyt Kuopion kampukselle. Laitoksen toinen oppiaine on tilastotiede, jossa tutkimus on keskittynyt erityisesti tilastotieteen sovelluksiin metsätieteissä. Tietojenkäsittelytieteen tutkijakoulutus tapahtuu yliopiston tohtoriohjelmassa Doctoral Programme in Science, Forestry and Technology (LUMETO).

Tietojenkäsittelytieteen FM-tutkinnon syventävät opinnot jakautuvat vastaavasti erikoistumisaloihin.

Automaattisen tietojenkäsittelyn tultua erottamattomaksi osaksi nykyaikaista yhteiskuntaamme on samalla alan ammattilaisten tarve voimakkaasti lisääntynyt. Tietojenkäsittelijät työskentelevät esimerkiksi ohjelmisto- ja elektroniikkateollisuudessa, kaupassa ja muissa yrityksissä, julkishallinnossa, opetuksessa ja tutkimuksessa. Ammattinimikkeenään heillä voi olla esimerkiksi ohjelmistosuunnittelija, systeemisuunnittelija, järjestelmäasiantuntija, projektipäällikkö tai johtotehtävissä tietohallintopäällikkö. Tietotekniikan opettajan koulutus taas antaa pätevyyden toimia perusopetuksen, lukion tai keskiasteen opettajana sekä antaa valmiudet toimia työelämän koulutustehtävissä.

Koska tietojenkäsittelyn sovellusalueet ovat niin monipuoliset, myös sen tutkimus ja siinä käytetyt menetelmät ovat moninaisia, vaihdellen esimerkiksi kehitys- ja opetusteknologian hyödyntämistä ihmistieteistä aina älykkään medialaskennan ja datatieteen algoritmitutkimuksessa hyödynnettäviin formaaleihin matemaattisiin menetelmiin saakka. Vastaavasti tietojenkäsittelytieteen FM-tutkinnosta voi rakentaa omaa suuntautumistaan tukevan pääaineen syventävien ja sivuaineopintojen kokonaisuuden varsin vapaasti. Siitä huolimatta tietojenkäsittelytieteen ydinaines on keskeisiltä osiltaan sovellusriippumatonta ja varsin abstraktia: se tutkii tiedon esittämistä, näitä esitystapoja käyttäviä tiedonkäsittelymenetelmiä, tällaisiin menetelmiin perustuvia tietojärjestelmiä sekä tietokoneita ja niiden hyväksikäyttöä osana tällaisia tietojärjestelmiä. Tähän ydinainekseen pohjaava yliopistokoulutus antaa vahvan perustan ammattitaidolle, joka säilyy vaikka laitteistot, ohjelmistot ja alan työmenetelmät jatkuvasti kehittyvätkin.

Perustutkinnot

Tietojenkäsittelytieteessä perustutkinnot ovat luonnontieteen kandidaatin (LuK) ja filosofian maisterin (FM) tutkinnot. LuK-tutkinto on alempi korkeakoulututkinto, jonka laajuus on 180 opintopistettä (op), ja jonka voi suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa vuodessa. Sen opinnot koostuvat pääaineen perus- ja aineopinnoista sisältäen kandidaatintutkielman, kieli- ja viestintäopinnot, yleisopinnot, sivuaineopinnot sekä vapaasti valittavat opinnot. Opiskelijat kuuluvat Itä-Suomen ICT-koulutuspolun piiriin, jossa pääaineen LuK-tutkintokoulutus toteutetaan yhteistyössä Karelia (Joensuu) ja Savonia (Kuopio) ammattikorkeakoulujen kanssa. FM-tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto, jonka laajuus on 120 op, ja jonka voi suorittaa päätoimisesti opiskellen LuK-tutkinnon pohjalta kahdessa vuodessa. Sen opinnot puolestaan koostuvat pääaineen syventävistä opinnoista sisältäen pro gradu -tutkielman, kieliopinnot sekä sivuaineen tai vapaasti valittavat opinnot.

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon rakenne (180 op)

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija tuntee tietojenkäsittelytieteen perusteet erilaisten tietoa käsittelevien tietojärjestelmien toiminnasta, suunnittelusta ja toteuttamisesta, ja hänellä on edellytykset alan kehityksen seuraamiseen. Hänellä on myös osaamistaan laajentamaan valitsemansa sivuaineen tai sivuaineiden perusteiden tuntemus. Hänellä on valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin sekä edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen. Hänellä on edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä sekä riittävä viestintä- ja kielitaito.

Tietojenkäsittelytieteen LuK -tutkinto koostuu seuraavista opinnoista:

• Yleisopinnot 5 op
• Kieli- ja viestintäopinnot 10 op
• Tietojenkäsittelytieteen perusopinnot 25 op
• Tietojenkäsittelytieteen aineopinnot 70 op
• Sivuaineopinnot 60 op tai 2 x 25 op
• Vapaasti valittavat opinnot siten, että tutkinnon minimilaajuus täyttyy 0-20 op

Kandidaattiopintoihin on sisällytettävä yhden sivuaineen perus- ja aineopinnot (60 op) tai kahden sivuaineen perusopinnot (2 x 25 op) Suositeltavia sivuaineita ovat esimerkiksi Datatiede, Tilastotiede, Matematiikka, Fysiikka, Geoinformatiikka, Kauppatiede, Taloustiede, Kestävä liiketoiminta, Johtaminen, Markkinointi ja Informaatio- ja tietoteknologiaoikeus. Uusina tietojenkäsittelytieteen laitoksen järjestäminä sivuaineina opiskelijat voivat myös suorittaa Kestävän kehityksen perusopinnot ja Datatieteen perusopinnot.

Kandidaatin tutkinnon ajoitussuositus ja tutkintorakenteet (LuK ja FM) sisältöineen on kuvattu yksityiskohtaisesti Tietojenkäsittelytieteen laitoksen Peppi-oppaassa.

Filosofian maisterin tutkinnon rakenne (120 op)

Filosofian maisterin tutkinnon tavoitteena on antaa opiskelijalle hyvä tuntemus valitsemaltaan tietojenkäsittelytieteen erikoistumissuunnalta. Hänellä on valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen sekä valmiudet toimia työelämässä tietojenkäsittelytieteen asiantuntijana ja kehittäjänä. Hänellä on valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen sekä hyvä viestintä- ja kielitaito.

Osa maisterivaiheen opintojaksoista luennoidaan englanninkielellä. Ellei opintojakson kuvauksessa muuta ole suorituskielestä määritelty, opiskelija voi suorittaa opintojakson suomeksi, vaikka luennot ja muu opetusmateriaali ovat englanniksi. Englanninkielisissä maisteriohjelmissa opiskelevat suorittavat tenttinsä ja muut kurssiin kuuluvat opintosuoritukset aina englanniksi. Opinnäytetöiden kieli on määritelty mm. tiedekunnan pysyväismääräyksissä (11 §), mistä voi perustellusta syystä poiketa yksikön johtajan päätöksellä.

Tietojenkäsittelytieteen FM-tutkinto koostuu seuraavista opinnoista:

• 3621112 Hops-tietojenkäsittelytiede (FM) 1 op (opintovuodet I-II)
• 8013300 Advanced English Academic and Professional Communication for Applied Physics, Computer Science and Environmental Science (Kuopio) 2 op/ 8013328 Advanced English Academic and Professional Communication for Chemistry, Computer Science, Mathematics and Physics (Joensuu) 2 op (I opintovuosi)
• Tietojenkäsittelytieteen syventävät opinnot 94 op
• Vapaasti valittavat tai sivuaineopinnot siten, että tutkinnon minimilaajuus täyttyy 0-23 op

Filosofian maisterin tutkinnon ajoitussuositus ja tutkintorakenteet (LuK ja FM) sisältöineen on kuvattu yksityiskohtaisesti Tietojenkäsittelytieteen laitoksen Peppi-oppaassa.

Tietojenkäsittelytieteen harjoittelut

Luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon voi sisältyä vapaaehtoista työharjoittelua. Aineopintojen harjoittelu on tarkoitus suorittaa kesällä kolmannen lukuvuoden päätteeksi. Se on pituudeltaan 2-3 kk ja laajuudeltaan 5-8 op. Maisteriopintoihin kuuluu vaihtoehtoisesti pakollinen Maisteriopintojen harjoittelu (10-20 op), joka on suunniteltu suoritettavaksi ensimmäisen maisterilukuvuoden päätteeksi kesällä, jatkuen seuraavan lukuvuoden syyslukukauden. Se on kestoltaan 3-6 kk. Harjoittelu voidaan suorittaa myös esim. kahdessa eri harjoittelupaikassa (esim. 3 kk ja 3 kk).

Aineopintojen harjoittelun sisällölle ei aseteta erityisiä vaatimuksia, vaan työ voi olla miltei mitä tahansa tietojärjestelmiin liittyvää kuten määrittelyä, suunnittelua, ohjelmointia, testausta, ylläpitotehtäviä tai dokumentointia. Tärkeintä on muodostaa käsitys tietojärjestelmien merkityksestä yrityksen tai muun yhteisön toiminnalle, sekä yrityksen tai muun yhteisön liiketoimintaan ja toimintatapoihin tutustuminen. Maisteriopintojen harjoittelun alkaessa opiskelijalla tulee olla suoritettuna kandidaatin tutkinto.

Työtehtävien tulee olla maisteriopintojen harjoittelussa vaativuudeltaan sellaisia, joita opiskelija valmistuttuaan tulee tekemään, kuten ohjelmointi- tai suunnittelutehtäviä.

Tietojenkäsittelytieteen laitos myöntää vuosittain rajallisen määrän tukea harjoitteluun. Harjoittelutukea voidaan myöntää opiskelijan palkkaamalle yritykselle enimmillään 1800 €/ kolme kuukautta (alkaen 1.1.2024).

Opiskelija etsii itse harjoittelupaikan. Jos harjoitteluun on myönnetty yliopiston tukea, täyttää opiskelija ennen harjoittelun aloittamista harjoittelusopimuksen yliopiston ja harjoittelupaikan kesken. Muutoin lähetetään harjoitteluyhdyshenkilölle vapaamuotoinen ilmoitus harjoittelun aloittamisesta. Opiskelija ja harjoittelupaikan tarjoaja solmivat lisäksi työsopimuksen. Harjoittelun jälkeen opiskelija kirjoittaa harjoittelukertomuksen, josta selviää mm. mistä harjoittelusta on kysymys, missä harjoittelupaikassa opiskelija on työskennellyt, mitä töitä opiskelija on tehnyt ja kuinka hyvin hän on niistä selviytynyt. Harjoittelun jälkeen opiskelija näyttää työtodistuksen harjoitteluyhdyshenkilölle.

Tarkemmat ohjeet harjoittelusta ja harjoittelutuesta ovat laitoksen harjoittelua käsittelevillä www–sivuilla.

Tietojenkäsittelytieteen aineenopettajakoulutus (LuK ja FM), Joensuun kampus

Aineenopettajan pätevyyteen vaaditaan sellainen FM-tutkinto, jonka sivuaineina ovat aineenopettajan pedagogiset opinnot (60 op) sekä toisen opetettavan aineen perus- ja aineopinnot (60 op). (Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 14.12.1998/986.) Toiseksi opetettavaksi aineeksi sopivat perusopetuksen, lukion tai muun koulutuksen opetukseen kuuluvat aineet. Jotta näin laajat sivuaineopinnot olisivat mahdolliset, niin pääaineessa suoritetaan muita erikoistumisaloja suppeammat aineopinnot (45 op) ja syventävät opinnot (60 op). Näiden kahden sivuaineen lisäksi FM-tutkintoon kuuluu vapaasti valittavia opintoja (23 op). Näiksi opinnoiksi suositellaan jonkin kolmannen sivuaineen perusopintoja (25 op), koska niitä voi myöhemmin täydentää aineopinnoilla (35 op) ja saada näin kolmannen opetettavan aineen kelpoisuuden.

Aineenopettajakoulutuksen ajoitussuositus ja tutkintorakenteet (LuK ja FM) sisältöineen on kuvattu yksityiskohtaisesti Tietojenkäsittelytieteen laitoksen Peppi-oppaassa.

Kansainväliset maisteriohjelmat

Tietojenkäsittelytiteen laitoksen Joensuun kampuksella toimii englanninkielinen kandidaattiohjelma Bachelor's Degree Programme in Information Technology (BSc IT), jonka sisältöön voit tutustua Peppi -oppaassa kohdassa Bachelor's Degrees in English.

Laitos osallistuu  kansainvälisiinn tietojenkäsittelytieteen maisteriohjelmiin:

• Tietojenkäsittelytieteen kansainvälinen maisteriohjelma International Master's Degree Programme in Information Technology (IMPIT)
• Kaksoismaisteritutkinto-ohjelma yhdessä japanilaisen Toyohashin yliopiston kanssa (TUT-UEF)
• Tietojenkäsittelytieteen kansainvälinen Erasmus Mundus -maisteriohjelma Master of Science in Imaging and Light in Extented Reality (IMLEX)
• Erasmus Mundus Joint Master's Degree in Computational Colour and Spectral Imaging (COSI, avautuu uuteen välilehteen)

Englanninkielisten maisteriohjelmien sisällöt on kuvattu yksityiskohtaisesti Peppi-oppaassa kohdassa Master's Degrees in English.

Kansainväliset maisteriohjelmat toimivat pääosin Joensuun kampuksella. TUT-UEF -yhteistyö toimii molemmilla kampuksilla. Suuri osa tietojenkäsittelytieteen syventävistä opinnoista annetaan englanniksi.

Opetussuunnitelma 2023-25, Ympäristötiede (LuK ja FM)

Koulutuksen tehtävä

Ympäristötieteen pääaineen perustutkinnot ovat luonnontieteiden kandidaatin (LuK) ja filosofian maisterin (FM) tutkinnot, ja jatkotutkinnot ovat filosofian lisensiaatin (FL) sekä filosofian tohtorin (FT) tutkinnot. Pääaineessa on tarjolla myös kaksi kansainvälistä maisteriohjelmaa: Environmental Health and Technology (ENHET) ja Environmental and Ecosystem Ecology (EEE).

Ympäristötiede on monitieteinen koulutusala, joka antaa opiskelijalle valmiudet toimia ympäristötieteen asiantuntijan tehtävissä. Koulutuksesta valmistuu asiantuntijoita esimerkiksi ympäristöhallintoon, tutkimuslaitoksiin, ministeriöihin, yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin sekä teollisuuteen tai ympäristökonsultointi- ja palveluyrityksiin ja järjestöihin.

Koulutuksen tieteelliset ja ammatilliset tavoitteet

Koulutuksesta valmistuneella on valmiudet:

• toimia ympäristöviranomaisena ja -asiantuntijana ympäristöterveyteen tai ympäristönmuutoksen biologiaan liittyvissä kotimaisissa ja kansainvälisissä tehtävissä
• suunnitella ja toteuttaa vaativia ympäristömittauksia, arvioida ja käsitellä tutkimuksen tuloksia ja tehdä niistä kriittisiä johtopäätöksiä

• kehittää viimeisimpään tutkimustietoon perustuvia uusia ratkaisuja sekä toiminnallaan ja ohjauksellaan vähentää ympäristö- ja terveyshaittoja
• työskennellä moniammatillisessa työryhmässä ja viestiä erilaisille kohderyhmille

• omakohtaiseen erikoistumisalan tiedon hankintaan ja hän hallitsee tieteellisen kirjoittamisen
• ylläpitää osaamistaan sekä kehittää ja tuoda esille omaa asiantuntijuuttaan.

Tutkinnon opetussuunnitelma on voimassa kolme vuotta, 1.8.2022 aloittavista opiskelijoista alkaen.

Tutkintorakenteet

Ympäristötieteen pääaineen LuK-tutkinnon (180 op) saavuttamiseksi opiskelijan on suoritettava opetussuunnitelman mukaiset opintokokonaisuudet (Taulukko 1). Erikoistavissa aineopinnoissa opiskelija voi suunnata osaamistaan Ympäristöterveyden ja -teknologian tai Ympäristönmuutoksen biologian erikoistumisalalle. LuK-tutkinto antaa valmiudet filosofian maisterin tutkintoon johtavaan koulutukseen.

Ympäristötieteen FM-tutkinnon (120 op) saavuttamiseksi opiskelijan on suoritettava opetussuunnitelman mukaiset opintokokonaisuudet (Taulukko 2). Opinnoissaan opiskelija syventää tietojaan ja taitojaan valitsemallaan ympäristötieteen erikoistumisalalla, kehittää tieteellistä ajatteluaan, tieteellisten menetelmien soveltamista ja kieli- ja viestintätaitojaan. Tutkinto antaa valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen ja toimintaan oman erikoisalan tutkijana, johtavana asiantuntijana tai viranomaisena sekä kansallisissa että kansainvälisissä tehtävissä.

Pääaineen syventävät opinnot suoritetaan Ympäristö- ja biotieteiden laitoksen tutkimuksen vahvuusaloihin (Aerosolitutkimus, Ympäristönmuutoksen biologia, Vesitutkimus sekä Säteily- ja kemialliset riskit) keskittyvien kansainvälisten maisteriohjelmien (Environmental Health and Technology programme tai Environmental and Ecosystem Ecology programme) mukaisesti. Opiskelija voi erikoistua kiinnostuksensa mukaisesti valitsemalleen erikoistumisalalle. Ympäristötieteen ja biologian maisteriohjelmien yhteistyö antaa mahdollisuuden valita opintoja kummankin pääaineen syventävistä opintojaksoista, jotka ovat tarjolla molemmilla kampuksilla.

Syventävissä opinnoissa suurin osa opetuksesta tapahtuu englannin kielellä. Mikäli opintojaksokuvauksessa on suorituskielenä mainittu myös suomi, opiskelija voi suorittaa tentin tai osan siitä suomeksi, vaikka luennot ja muu opetusmateriaali ovat englanniksi. Englanninkielisissä maisteriohjelmissa opiskelevat suorittavat tenttinsä ja muut opintojaksoon kuuluvat opintosuoritukset aina englanniksi. Opinnäytetöiden kieli on määritelty mm. tiedekunnan pysyväismääräyksissä (19.4.2023, 13 §), mistä voi poiketa erityisestä syystä yksikön johtajankirjallisella luvalla.

Perustutkintojen sisällöt on esitetty Ympäristö-ja biotieteiden laitoksen Peppi-oppaassa.

Opintojen ohjaus ja henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)

Opintojen alussa järjestetään Orientaatio yliopisto-opiskeluun ja HOPS- ja URA-opintoja, joissa perehdytään mm. yleisesti yliopisto-opiskeluun, ympäristötieteen opetussuunnitelmaan, opintojen suunnitteluun ja ympäristötieteen tutkimukseen, ammatteihin ja työelämään.

Osaamisen tunnustamisella (OT) tarkoitetaan menettelyjä, joilla opiskelijan osaaminen voidaan arvioida ja hyväksyä osana opintoja. Yliopistossa suoritettavaan tutkintoon voidaan hyväksi lukea sekä aiemmin suoritettuja opintoja että muulla tavoin hankittua osaamista. Hyväksi lukeminen edellyttää, että hyväksi luettavat opinnot tai muuten hankittu osaaminen vastaavat tutkinnolle ja sen osille asetettuja osaamistavoitteita (Koulutuksen johtosääntö, 38 §). Opintojaksojen mahdolliset korvaavuudet tulee hyväksyttää ennen niiden kirjaamista oppiaineen OT-vastaavalla. Osaamisen tunnustamisessa noudatetaan 1.8.2022 alkaen akateemisen rehtorin päätöstä Osaamisen tunnustamisen yleiset periaatteet (9.5.2021) ja Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnan pysyväismääräyksiä (19.4.2023, 19 §).

LuK-tutkinto on suunniteltu suoritettavaksi kolmen vuoden aikana, jota varten opiskelija laatii omia tavoitteitaan tukevan henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. HOPS-ohjaaja hyväksyy sen osana HOPS-opintojaksoa, jonka jälkeen suunnitelmaa päivitetään opintojen edetessä. LuK-opintojen aikana opiskelija laatii myös FM-tutkintoon tähtäävän henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa. Ennen tutkinnon hakemista päivitetty ja opetussuunnitelman mukainen HOPS tulee hyväksyttää HOPS-ohjaajalla ja oppiaineen vastuuhenkilöllä.

Sivuaineopiskelijan ohjauksesta löytyy lisätietoja Ympäristötieteen opintoyhteisöstä.

Alumniopiskeluoikeudella opiskelevalle on vapaasti valittavissa ympäristötieteen ja biologian perusopintokokonaisuus sivuaineopiskelijalle (30 op) ja ympäristötieteen aineopintokokonaisuus sivuaineopiskelijalle (30 op). Pääaineesta valmistunut opiskelija voi suorittaa myös erikoistaviin aineopintoihin ja syventäviin opintoihin kuuluvia opintojaksoja. Ympäristötieteen ja Biologian erikoistaville ja syventäville opintojaksoille osallistuttaessa odotetaan edeltäviä kandidaattiopintoja vastaavaa tieto- ja taitotasoa.

Opintoja ja tutkintoja koskevia ohjeita ja määräyksiä

Opintojaksoille ilmoittautuminen, niiden toteutus ja kuulustelut

Opiskelijan on ilmoittauduttava opintojaksolle vähintään 2 viikkoa ennen sen alkua PeppiHOPSin kautta. Valinnaiset opintojaksot järjestetään vain, jos niille osallistuu vähintään kymmenen opiskelijaa. Jos ilmoittautuneita on vähemmän, voidaan opintojakso perustelluista syistä toteuttaa eri opetustekniikoilla (esim. kirjatentit, esseet, itseopiskelumateriaalit tai muut itsenäiset tehtävät). Opintokokonaisuuksien pakolliset opintojaksot järjestetään, vaikka ilmoittautuneita olisi vähemmän kuin edellä on määritelty. Kaikkia opintojaksoja ei tarjota joka lukuvuosi. Opiskelija voi ilmoittautua syventävien opintojen opintojaksoille vasta, kun kandidaatintutkielma on jätetty arvosteltavaksi.

Opintojaksot toteutetaan lähi-, etä- tai hybridiopetuksena. Ne sisältävät esim. lähi- tai etäluentoja, laskuharjoituksia, seminaareja, sekä harjoitustöitä laboratoriossa, maastossa tai työpaikoilla. Opetuksen tarkemmat toteutustavat ja ajankohdat löytyvät Peppi-järjestelmästä.

Ympäristötieteen pääaineessa opintojaksojen päätteeksi järjestetään kolme tenttitilaisuutta, joista viimeinen on useimmiten laitoksen yleisenä tenttipäivänä. Pääaineen opintojaksoja voi tenttiä lisäksi kesällä järjestettävässä kesätentissä. Osaamisen arviointi voi perustua myös jatkuvaan arviointiin, oppimispäiväkirjaan tai muuhun kirjalliseen raportointiin. Tentteihin on ilmoittauduttava 7 päivää ennen tenttiä. Tenttipäivät ilmoitetaan Peppi-järjestelmässä.

Opintojen arvostelu

Yksittäisen opintojakson arviointi:

Tentistä ja/tai tehtävistä saatujen pisteiden summa määrää arvosanan seuraavasti:

prosenttia maksimista          arviointi

50 %                                           1

60 %                                           2

70 %                                           3

80 %                                           4

90 %                                           5

Opintokokonaisuuksien arvostelu:

Perus-, aine- ja erikoistavien opintokokonaisuuksien arvostelussa otetaan huomioon kaikki numeerisesti arvostellut opintojaksot ja arvosanat määräytyvät opintopisteillä painotetun keskiarvon mukaisesti. Kandidaatin tutkielman arvosanaa ei oteta mukaan aineopintojen arvosanan laskentaan.

Syventävien opintojen kokonaisuuden arvosana on syventävien opintojaksojen numeerisesti arvosteltujen opintojen arvosanojen opintopisteillä painotettu keskiarvo. Pro gradu -tutkielman arvosanaa ei oteta mukaan pääaineen syventävien opintojen arvosanan laskentaan. Mikäli opintokokonaisuuden opintopistelaajuudesta yli puolet on arvosteltu hyväksytty/hylätty asteikolla, myös kokonaisuus arvostellaan hyväksytty/hylätty.

Harjoittelu ja opiskelijavaihto

Opiskelija voi sisällyttää kotimaassa tai ulkomailla suoritettua työharjoittelua LuK-tutkinnon erikoistaviin aineopintoihin ja FM-tutkinnon syventäviin opintoihin. Harjoittelun tulee tarjota opiskelijalle motivoivia ympäristöalaan liittyviä työtehtäviä, joissa hän voi soveltaa saamaansa koulutusta. Opiskelijalla on oltava vähintään 60 op ennen harjoittelua. Samaa työskentelyä ei voida kirjata opinnäytetyönä ja harjoitteluna.

Harjoittelusta antaa tarkempia tietoja pääaineen harjoitteluvastaava, ja opiskelijavaihto-ohjelmista ja kansainvälisestä harjoittelusta antavat opinto- ja opetuspalveluiden kansainvälisten asiain koordinaattori ja pääaineen kv-yhteyshenkilö. Lisätietoja harjoitteluista voit lukea Ympäristötieteen opintoyhteisöstä ja opintojaksokuvauksista:

• Ympäristötieteen harjoittelu LuK-tutkintoon, 3710703, 3–10 op
• Practical Training, Advanced Studies, 3710713, 3–10 op
• Project Work in a Research Group, 3710712, 3-10 op

Siirtymämääräykset

Ennen 1.8.2010 aloittaneet opiskelijat siirtyvät suorittamaan opintoja lukuvuoden 2024-25 opetussuunnitelman mukaisesti. Tämä huomioiden, ennen 1.8.2024 opintonsa aloittaneet opiskelijat suorittavat opintonsa aloitusvuotensa tai lukuvuoden 2024–25 opetussuunnitelman mukaisesti. Perustutkinto-opintojen opintojaksoissa tapahtuneet muutokset siirtymäsääntöineen on kuvattu alla olevassa taulukossa. Ennen 1.8.2024 aloittaneet opiskelijat suorittavat opintonsa siirtymäsäännöt huomioiden. Ne muuttuneet opintojaksot, jotka opiskelijalla on suorittamatta, on lisättävä Peppi-järjestelmässä HOPSiin ja niitä vastaavat vanhat opintojaksot on poistettava HOPSista. Lisätietoja HOPS-ohjaajilta.

Englanninkieliset maisteriohjelmat

Ympäristötiedettä voi opiskella Kuopion kampuksella myös kahdessa kansainvälisessä maisteriohjelmassa (120 op) Environmental Health and Technology (ENHET) ja Environmental and Ecosystem Ecology (EEE) (aikaisemmin Biology of Environmental Change (BEC) Kuopio). Englanninkielisten maisteriohjelmien sisällöt on kuvattu yksityiskohtaisesti Peppi-oppaassa kohdassa Master's Degrees in English.

Opintosuoritusten arvioinnista, rekisteröinnistä ja julkistamisesta on päätetty Koulutuksen johtosäännössä.

Opintosuoritusten arviointiin, rekisteröintiin ja julkistamiseen liittyvät tiedot löytyvät Kamusta.
Opintokokonaisuuksien arviointiin ja lukitsemiseen liittyvää tietoa löytyy Kamusta.

Tenttimiseen liittyviä linjauksia on yliopiston Koulutuksen johtosäännössä ja lisätietoja löytyy Kamusta.

Tiedekunnan tenttiohjeet ja linjaukset (1.8.2024 lukien, hyväksytty tiedekuntaneuvostossa 19.6.2024)

Opintosuorituksella mitataan opiskelijan tietoja ja taitoja opintojakson luentoihin, kirjallisuuteen ja materiaaleihin pohjautuvilla kysymyksillä.

Itä-Suomen yliopiston koulutusjohtosäännön 2 §:n mukaan opintosuoritus voi olla ”mm. tentti, oppimistehtävä, essee, seminaarityöskentely ja -työ, luento-, harjoitus- ja laboratoriotyöskentely, työharjoittelu sekä näiden erilaiset yhdistelmät tai muu opetussuunnitelmassa määrätty suoritustapa sekä näiden yhdistelmä. Opintosuoritus voi koostua osasuorituksista. Opintosuorituksella voidaan tarkoittaa myös hyväksi luettua tai muuta opetussuunnitelman edellyttämää osaamisen osoittamista (esim. kypsyysnäytettä, lisensiaatintutkielma tai väitöskirjaa).”

1. Tentti

Tenteistä on Itä-Suomen yliopistossa tiedekunnissa ja laitoksilla/osastoilla käytetty erilaisia nimityksiä ja nimien merkitys on myös vaihdellut yksiköittäin. Tässä ohjeistuksessa on pyritty yksinkertaistamaan määritelmiä ja on päädytty käyttämään kaikista tenteistä yleisnimitystä tentti (opintosuoritus voidaan tehdä myös muulla tavoin kuin tenttimällä ja opintojaksokuvauksessa näistä on kerrottu erikseen).

Opetussuunnitelmassa opintojaksokuvauksessa on määriteltävä tarkemmin, miten opintosuoritus toteutetaan. Opetussuunnitelmassa kerrotaan, että onko opintojakson toteutus sekä suoritus tehtävä kevät- vai syyslukukaudella. Opetusohjelmassa tarkennetaan tätä tietoa ja määrätään yksityiskohtaisesti opintosuorituksen/tentin ajankohta, salitiedot, uusintakerrat.

Opintojaksokuvauksessa tai vaihtoehtoisesti opintojakson alussa vastuuopettajan on kirjallisesti ennen opintojen alkua kuvattava tarkemmin tentin toteutustapa ja seuraavat tiedot:

- miten tentti toteutetaan: järjestetäänkö kampuksella, kirjoitetaanko paperille vai koneella?

- montako kertaa tenttitilaisuus järjestetään (uusimisten/poissaolon varalle)?

- miten tentin uusiminen ja korottaminen tapahtuu?

- miten tenttiin ilmoittaudutaan?

- miten tenttiä valvotaan?

- mitä välineitä tentissä saa käyttää?

Koulutusjohtosäännön 31 §:ssä on linjattu tenttien järjestämisestä.

2. Sähköiset tentit

Sähköisistä tenteistä on kuvaukset ja ajantasaiset ohjeet Itä-Suomen yliopiston Intran pedagogisella tukisivustolla.  Linkki sivustolle on Sähköiset tentit (sharepoint.com)

2.1 Valvottu sähköinen tentti

Sähköisiä lähitenttejä voidaan järjestää joko Exam-tentteinä tai Moodle-omakonesalitentteinä.

Exam-tentit toteutetaan erillisessä Exam-järjestelmässä (https://exam.uef.fi/) ja opiskelija suorittaa tentin videovalvotussa (tallentava videovalvonta) Exam-tilassa valitsemanaan ajankohtana opettajan määrittelemänä ajanjaksona. Exam-tenttitiloja on molemmilla kampuksilla.

Omakonesalitentti järjestetään perinteisesti valvottuna luentosalissa, mutta opiskelijat suorittavat tentin omilla tietokoneillaan esim. Moodle tai Exam. Tentti voidaan toteuttaa esim. suljettuna SEB-tenttinä, jossa opiskelijan pääsy muille sivuille ja materiaaleihin on estetty. Omakonesalitenteiksi soveltuvat hyvin tentit, joissa kaikki tenttijät vastaavat samaan aikaan samoihin kysymyksiin.

2.2 Valvomaton sähköinen tentti

Sähköisiä etätenttejä voi toteuttaa Moodlessa tai Exam -omakonetentin voi toteuttaa ns. avoimena tenttinä, jolloin opiskelijalla on käytettävissä kaikki materiaalit ja pääsy internettiin.

3. Muualla tehtävä valvottu etätentti

Muualla tehtävä valvottu etätentti voidaan mahdollistaa kertaluontoisesti poikkeustilanteissa ja erityisistä syistä. Valvottu etätentti tarkoittaa tentin tekemistä toisella paikkakunnalla laitoksen/osaston hyväksymissä etätenttipaikoissa (esim. toinen oppilaitos).

Opiskelija vastaa itse järjestelyistä sekä mahdollisista tenttipaikan perimistä valvontamaksuista. Muualla tehtävä etätentti tehdään pääsääntöisesti samaan aikaan, kuin Itä-Suomen kampuksella oleva tentti. Muualla tehtävästä etätentistä on laadittu opetushenkilöstölle erillinen tarkentava toimintaohje.

Sivuaineopiskelijoille voidaan järjestää valvottu etätentti toisella kampuksella esim. yhteistyössä pääaineen laitoksen kanssa.

LUMET tiedekunnan perustutkintokoulutuksen tenttejä koskevat linjaukset (pdf)

LUMET Guidelines for Exams (pdf)

Itä-Suomen yliopiston tutkinto-opiskelijoilla on hyvät mahdollisuudet päästä vaihto-opiskelijaksi ja suorittaa opintoja ulkomaisissa yliopistoissa. Itä-Suomen yliopistolla on kahdenvälisiä yhteistyösopimuksia ulkomaisten yliopistojen kanssa eri puolilla maailmaa, ja yliopisto on mukana useissa erilaisissa kansainvälisissä vaihto-ohjelmissa ja verkostoissa.

Ulkomailla suoritetut opinnot hyväksiluetaan suoritettavaan tutkintoon kuuluviksi.

Kamussa on lisätietoa vaihto-opiskelusta, vaihto-opiskelijaksi hakemisesta ja muista vaihto-opiskeluun liittyvistä asioista.

Esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttamista siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Kamussa on lisätietoa esteettömästä opiskelusta.

Yksilöllisillä opintojärjestelyillä henkilö, jolla on vamma tai terveyshaitta, saatetaan yhdenvertaiseen asemaan suhteessa muihin opiskelijoihin. Järjestelyt kohdistuvat opintojakson suoritustapoihin, mutta ne eivät muuta opintojakson osaamistavoitteita.

Kamussa on lisätietoa yksilöllisistä opintojärjestelyistä ja niiden hakemisesta.

Opintojakson vastuuopettaja voi myöntää yksittäistapauksessa poikkeuksen opetussuunnitelman mukaisesta suoritustavasta erityisen painavasta syystä (Koulutuksen johtosääntö 19 §).

Osaamisen tunnustamisella tarkoitetaan menettelyjä, joilla opiskelijan osaaminen voidaan arvioida ja hyväksyä osana opintoja. Osaaminen voi olla syntynyt opintojen yhteydessä tai muissa yhteyksissä, esimerkiksi työssä tai harrastuksissa. Aikaisemmin oli käytössä termi ”aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen” sekä lyhenne AHOT.

Kamussa on lisätietoa osaamisen hyväksiluvusta.

Kamussa on tietoa
• Opinnäytteistä (ml. opinnäytteen saavutettavuuteen liittyvät ohjeet) Opinnäytteet - UEF Kamu
• Kypsyysnäytteistä Kypsyysnäytteet - UEF Kamu
• Syventävien opintojen opinnäytetyön palauttamisesta, tarkastamisesta ja arvioinnista Syventävien opintojen opinnäytetyön palautus, tarkastaminen ja arviointi - UEF Kamu
• Opinnäytteen alkuperäisyyden tarkastamisesta Plagiaatintunnistusjärjestelmä - UEF Kamu

Opetusharjoittelut ovat olennainen osa opettajaksi opiskelevan opintoja.

Kamussa on yleistä tietoa opetusharjoittelusta ja SORA-lainsäädännöstä.

Tiedekuntien opetussuunnitelmat on laadittava siten, että perustutkinto-opintoihin kuuluu mahdollisuus kotimaassa tai ulkomailla suoritettavaan harjoitteluun joko pakollisena tai valinnaisena osana opintoja. (Koulutuksen johtosääntö 22 §)

Kamussa on lisätietoa työharjoittelusta ja kansainvälisen harjoittelun kriteereistä sekä SORA-lainsäädännöstä.

Yliopistossa on vapaa sivuaineiden opiskeluoikeus lukuun ottamatta aloja, joiden opiskelijavalinnassa käytetään soveltuvuuskoetta tai tasokoetta, tai joissa on muu perusteltu syy rajoittaa sivuaineopiskeluoikeutta. Sivuaineiden opiskeluoikeuden mahdolliset rajoitukset määrätään opetussuunnitelmassa. (Koulutuksen johtosääntö 13 §)

Toisaalta yliopistossa on myös tutkintoja, joiden rakenteeseen ei kuulu sivuaineita tai sivuaineet on opetussuunnitelmassa etukäteen määrätty.

Tietoa sivuaineopiskelusta on Kamussa. Mahdollisuuksia on runsaasti:
• tiedekuntien tarjoamat sivuaineet
• kansainvälistymisen opintokokonaisuus
• verkostoylipistot
• JOO-opinnot ja muu ristiinopiskelu

Itä-Suomen yliopiston opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua lähes kaikkeen luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa tarjottavaan opetukseen. Sivuaineopintoihin on vapaa pääsy. Tämä kuitenkin sillä varauksella, että opintojaksoille, joilla on rajoitettu koko, otetaan ensisijaisesti niitä opiskelijoita, joiden tutkinnossa opintojakso on pakollinen.

Luonnontieteiden, metsätieteiden ja teknikkan tiedekunta tarjoaa sivuaineopintoja biologiassa (myös opintokokonaisuudet Biokemia ja Hydrobiologia), fysiikassa (Joensuun kampuksella ja  Kuopion kampuksella), matematiikassa (Joensuun kampuksella ja Kuopion kampuksella), kemiassa, metsätieteissä, tietojenkäsittelytieteessä (myös Datatiede ja Kestävän kehityksen ICT), tilastotieteessä ja ympäristötieteessä.

Kokonaisuuksien sisällöt on kuvattu yksityiskohtaisesti Peppi-oppaassa kohdassa Sivuainetarjonta ja muut opintokokonaisuudet.

Yliopiston sivuainetarjontaan voi tutustua laajemmin Kamun opiskelijan käsikirjan sivuainesivustolla.

Sääntö sisältää tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin ja opintoihin liittyvät pysyväismääräykset. Tutkintojen sisällöistä määrätään tutkintovaatimuksissa.

Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella (AHOT) tarkoitetaan menettelyjä, joilla opiskelijan aiempi osaaminen voidaan arvioida ja hyväksyä osana opintoja. Osaaminen voi olla syntynyt aiempien opintojen yhteydessä tai muissa yhteyksissä, esimerkiksi työssä tai harrastuksissa.

Kamussa on lisätietoa aiemmin hankitun osaamisen hyväksiluvusta.

Itä-Suomen yliopistossa ei ole yhteisiä opintojen vanhenemista koskevia määräyksiä. Tiedekunnilla, laitoksilla/osastoilla ja oppiaineilla voi olla omia määräyksiään.

Koulutuksen johtosäännössä (18 §) todetaan, että tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmasta tulee käydä ilmi mm. opintosuoritusten suoritus- ja uusintakertojen määrä.

Opiskelijalle on varattava opintosuorituksen suoritusmahdollisuuksia riittävästi huomioimalla tutkinnoille säädetyt tavoiteajat. Opiskelijalla on oikeus korottaa hyväksytyn ja uusia hylätyn opintosuorituksen arvosanaa vähintään kerran. Opetussuunnitelmassa voidaan tämä huomioiden rajoittaa opintojaksosta saadun arvosanan korottamiskertojen sekä uusimiskertojen määrää. Opintojakson arvosanan korottaminen ja uusiminen tapahtuu uusimalla koko opintojakso tai opintojakson osasuoritus. Korottaminen ja uusiminen tapahtuu opetussuunnitelman tai opintojakson alkaessa opintojakson vastuuopettajan kirjallisesti määräämällä tavoin. Arvosteltua ja hyväksyttyä opinnäytettä ei voi uusia tai korottaa. (Koulutuksen johtosääntö 30 §)

Jos opintojaksolle opetussuunnitelmassa määrätty suoritusmahdollisuus peruuntuu ennakoimattomasti tai opintosuorituksen ajankohtaa joudutaan pakottavasta syystä muuttamaan tai peruuntumiseen vaikuttavat molemmat mainitut, tulee opiskelijalle taata mahdollisuus suorittaa kyseinen opintosuoritus tarkoituksenmukaisella ja yhdenvertaisuuden turvaavalla tavalla. (Koulutuksen johtosääntö 30 §)

Koulutuksen johtosäännössä (18 §) todetaan, että tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmasta tulee käydä ilmi mm. tenttien järjestämistä koskevat määräykset.

Kamussa on lisätietoa tenttimisestä.

Opiskelijalla tulee olla opintosuorituksen edellyttämä opiskelu-oikeus. Opintosuoritukseen saa osallistua vain yliopiston opiskelijarekisteriin läsnä olevaksi merkitty opiskelija, jolla on opintosuorituksen edellyttämä opiskeluoikeus. (Koulutuksen johtosääntö 10 §)

Suorittaakseen opintojaksoa opiskelijan tulee olla ilmoittautunut opintojaksolle. Jos opetusryhmään ei voida ottaa kaikkia siihen ilmoittautuneita opiskelijoita, otetaan opiskelijat ryhmään yhdenmukaisin perustein. Ryhmään ovat etusijalla opiskelijat, joille opintojakso on pakollinen tutkintoon johtavan opiskeluoikeuden ja siihen liittyvän opetussuunnitelman mukaisesti. Mikäli kaikkia näitä opiskelijoita ei sittenkään voida ottaa opetusryhmään, otetaan opiskelijat ryhmään yhdenmukaisin perustein. Opetussuunnitelmassa ja laitoksen tai osaston koulutuksesta vastaavan johtajan määräyksessä voidaan antaa tarkempia määräyksiä opetusryhmiin valitsemisen perusteista ja muista ilmoittautumiskäytännöistä. (Koulutuksen johtosääntö 30 §)

Itä-Suomen yliopistossa opetussuunnitelmat päätetään yleensä kolmeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Kun opetussuunnitelma muuttuu, uuden ja vanhan opetussuunnitelman välille luodaan siirtymäsääntöjä, joiden on tarkoitus mahdollistaa opiskelijan opintojen sujuva eteneminen muutoksista huolimatta.

Kamussa on lisätietoa siirtymäsäännöistä.

Tiedekunnissa voi olla yksityiskohtaisempia ohjeita, jotka koskevat laitosten, koulutusten ja oppiaineiden opintoja.

Kieli- ja viestintäopinnot

Tutkinto-opintoihin sisältyy kieli- ja viestintäopintoja. Tutkintoasetuksen mukaan opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:

1. suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä
2. vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. (Valtioneuvoston asetus (19.8.2004/794, 6 §.)

Kielikeskuksen sivuilla ja Kamussa on lisätietoa kieli- ja viestintäopinnoista. 

Koulusivistyskieli

Koulusivistyskieli vaikuttaa opiskelijan tutkinnon kieliopintojen vaatimuksiin, alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kypsyysnäytteen kieleen sekä opettajan kelpoisuuteen. Koska koulusivistyskielellä on vaikutusta opiskelijan opintoihin, tulee asian olla tiedossa jo henkilökohtaista opintosuunnitelmaa tehtäessä.

Kamussa on lisätietoa koulusivistyskielestä ja pakollisista kieliopinnoista sekä niistä vapauttamisesta.