- Etusivu
- Tietopankki
- Tiedekuntien opinto-oppaat
- Opintojen aikana
- Opinto-oppaat 2019-20
- Terveystieteiden tiedekunta: Lääketieteen opinto-opas 2019-2020
ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO
JOENSUU, KUOPIO
Terveystieteiden tiedekunta: Lääketieteen opinto-opas 2019-2020
Johdanto
Tämä opinto-opas on tarkoitettu lääketieteen koulutusohjelman opiskelijoille.
Ohjeita opiskelun tueksi löytyy myös Kamusta, Opiskelijan käsikirjasta, johon on koottuna yleistä tietoa opiskelusta yliopistossa. Nämä ohjeet on tarkoitettu kaikille Itä-Suomen yliopiston opiskelijoille. Uudelle opiskelijalle –kokonaisuuden alta löytyy mm. uuden opiskelijan muistilista, joka sisältää monenlaista tärkeää opintojen alkuvaiheeseen liittyvää tietoa. Opiskelijan käsikirjasta puolestaan löytyy tietoa mm. opiskeluoikeudesta, ilmoittautumisesta, kansainvälisestä opiskelusta ja esteettömyydestä.
Lisää lääketieteen omia ohjeita löytyy Lääketieteen opintoyhteisöstä (edellyttää kirjautumista).
Tervetuloa opiskelemaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekuntaan!
Terveystieteiden tiedekunta toimii Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella. Terveysalan tutkimus ja koulutus ovat Itä-Suomen yliopiston vahvaa ja perinteistä osaamisaluetta. Terveystieteiden tiedekunta on kansainvälisesti ainutlaatuinen, koska se yhdistää saman katon alle lääketieteen, hammaslääketieteen, biolääketieteen, terveystieteiden, hoitotieteen, ravitsemustieteen ja farmasian koulutuksen ja tutkimuksen.
Terveystieteiden tiedekunta kouluttaa asiantuntijoita ja ammattilaisia useille keskeisille terveydenhuollon ja hyvinvoinnin aloille. Olemme Suomen suurin lääkärikouluttaja, ainoa laillistettujen ravitsemusterapeuttien kouluttaja ja koulutamme noin puolet maamme farmaseuteista ja proviisoreista. Lääkäreille, hammaslääkäreille, farmaseuteille, proviisoreille ja muille terveyssektorin asiantuntijoille on yhteiskunnassa jatkuva kysyntää. Opiskelijamme saavat uusimpaan tietoon perustuvaa opetusta ja erinomaiset valmiudet työelämään.
Tiedekunnassa on noin 2500 perustutkinto-opiskelijaa viidessä koulutusohjelmassa ja viidessä pääaineessa. Koulutusta annetaan lääketieteen, hammaslääketieteen, farmaseutin, proviisorin ja biolääketieteen koulutusohjelmissa sekä hoitotieteen, ravitsemustieteen ja terveyden edistämisen (ergonomia, kansanterveystiede ja liikuntalääketiede) pääaineissa. Vetovoimaista koulutustarjontaa täydentää kolme kansainvälistä maisteriohjelmaa.
Tiedekunnan koulutusohjelmat ja pääaineet (linkit avautuvat uuteen välilehteen):
- Biolääketieteen koulutusohjelma
- Farmaseutin ja proviisorin koulutusohjelmat
- Hammaslääketieteen koulutusohjelma
- Lääketieteen koulutusohjelma
- Hoitotieteen pääaine (suuntautumisvaihtoehdot: hoitotyön johtaminen, preventiivinen hoitotiede, terveystieteiden opettajankoulutus)
- Ravitsemustieteen pääaine
- Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelma (suuntautumisvaihtoehdot: ergonomian ja työhyvinvoinnin edistäminen, terveysliikunnan edistäminen, väestön terveyden edistäminen)
Kansainväliset maisteriohjelmat (linkit avautuvat uuteen välilehteen):
Dekaani, professori Jussi Pihlajamäki
Puh.+358 50 344 0187, s-posti: etunimi.sukunimi@uef.fi
Varadekaani, professori Anna-Liisa Levonen
Puh. +358 40 358 9907, s-posti: etunimi.sukunimi@uef.fi
Varadekaani, professori Markus Forsberg
Puh. +358 40 355 3780, s-posti: etunimi.sukunimi@uef.fi
Johtava hallintopäällikkö Hanna Ollikainen-Richards
Puh. +358 40 355 2163, s-posti: etunimi.sukunimi@uef.fi
Opintopalveluiden päällikkö Susanna Järvelin-Pasanen
Puh. +358 40 355 3111, s-posti: susanna.jarvelin@uef.fi
Lääketieteen laitos on terveystieteiden tiedekunnan suurin laitos. Laitos jakautuu biolääketieteen, hammaslääketieteen, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen sekä kliinisen lääketieteen yksikköön. Laitos vastaa lääketieteen ja hammaslääketieteen lisensiaattien sekä terveystieteiden (ravitsemustiede sekä terveyden edistäminen - suuntautumisvaihtoehdot: ergonomian ja työhyvinvoinnin edistäminen, terveysliikunnan edistäminen, väestön terveyden edistäminen) ja biolääketieteen alan kandidaattien ja maistereitten koulutuksista.
Laitoksen johtajana toimii professori Veli-Matti Kosma ja varajohtajana yliopistonlehtori Anitta Mahonen.
Hammaslääketieteen yksikön johtajana toimii professori Liisa Suominen ja varajohtajana professori Päivi Mäntylä. Biolääketieteen yksikön johtajana toimii yliopistonlehtori Anitta Mahonen ja varajohtajina professori Merja Heinäniemi ja yliopistotutkija Leena Latonen. Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikön johtajana toimii professori Pekka Mäntyselkä ja varajohtajana professori Ursula Schwab sekä kliinisen lääketieteen yksikön johtajana professori Jarmo Jääskeläinen ja varajohtajana professori Ville Leinonen.
Content missing
Opintoneuvonta ja opintojen ohjaus
Lääketieteen opiskelijoiden opiskelun tukena ovat opettajatuutorit (LT1 ja LT2) ja vuosikurssikoordinaattorit (LT3-LT6). Käänny vuosikurssiasi ohjaavan henkilön puoleen, jos sinulle tulee kysymyksiä opiskeluusi liittyen. Jos kysymyksesi liittyy yksittäiseen opintojaksoon tai johonkin tiettyyn oppiaineeseen, ota yhteyttä oppiaineen yhdyshenkilöön. Lisäksi terveystieteiden tiedekunnan ja lääketieteen laitoksen henkilökunta ohjaa sinua opintoihisi liittyvissä kysymyksissä.
Lääketieteen opintojen ohjauksen runkona toimii vuosikurssikohtainen lukujärjestys sekä opettajatuutor- ja HOPS-ohjaaja -järjestelmä.
Jos opinnot etenevät opetussuunnitelman (=lukujärjestys) mukaisesti, erillistä koko tutkintorakennetta koskevaa HOPSia ei tarvitse tehdä. Kuitenkin kaikki lääketieteen opiskelijat tekevät kirjallisen HOPS-suunnitelman valinnaisista opinnoistaan.
Joissakin tilanteissa, jotka on kuvattu alla, opiskelija laatii ns. rajatun HOPSin. Lääketieteen rajattu HOPS on konkreettinen suunnitelma, joka perustuu opetussuunnitelmaan.
Syitä, jolloin kirjallisen rajatun HOPSn tekeminen on tarpeen:
- A. opiskelijalla on muualla suoritettuja, lääketieteen tutkintoon hyväksiluettavia opintoja (erityisesti prekliininen vaihe),
- B. opiskelijan poissaolo on tiedossa etukäteen (esim. äitiys-vanhempainvapaa, kv-opiskelijavaihto, varusmiespalvelu/naisten vapaa-ehtoinen asepalvelus, sairausloma tms.),
- C. poissaolo ei ole tiedossa etukäteen (esim. pidempiaikainen äkillinen sairastuminen)
- D. kyseessä on muu syy, jonka vuoksi tarvitaan opintojaksojen päällekkäisyyksien kartoittamista (esim. muualla suoritettuja, hyväksiluettavia kliinisiä lääketieteen opintoja; opinnot etenevät hitaasti; paljon puuttuvia suorituksia aikaisemmilta kursseilta).
A. Muualla suoritettuja lääketieteen opintoja
Jos lääketieteen opinto-oikeuden saaneella opiskelijalla on vähintään 30 opintopisteen edestä aiempia lääketieteeseen soveltuvia ja mahdollisesti hyväksiluettavia opintoja, on opiskelijalla halutessaan mahdollisuus anoa lääketieteen laitoksen johtajalta oikeutta tehdä ensimmäisen ja toisen vuoden opinnot yhdessä vuodessa. Anomus, johon tarvitaan henkilökohtainen opintosuunnitelma, on tehtävä heti lukuvuoden alussa ja viimeistään 5.9. mennessä. Opiskelija laatii suunnitelman opettajatuutorin ohjeistamana ja toimittaa sen lääketieteen laitoksen hallintoon opintoasiainpäällikölle (Medistudia) hyväksyttäväksi.
B. Kv-vaihtoon tai äitiyslomalle lähtijä
Opiskelijalla on oltava etukäteen alustava suunnitelma poissaolon aiheuttamista vaikutuksista opintoihin. HOPSin tärkein merkitys lääketieteen klinikkavaiheessa on suunnitella opiskelijalle alustavasti paluuta varten paikka ryhmäjakolistassa, koska monissa oppiaineissa ryhmien koko on rajattu. Lopullisesti opintojen etenemisaikataulu varmistuu vasta opiskelijan palattua. Opintojen jatkumiseen paluun jälkeen vaikuttavat mm.:
- kynnykset (LT3, LT4 ja LT6)
- mitä suoritettu ulkomailla
- ryhmiin sijoittelu (oppiaineet päättävät)
Huom! ko. vuosikurssin opetuksen kulku voi olla erilainen vuosittain (vrt. erityisesti tutkintorakenneuudistuksen eteneminen.)
Lisätietoja vaihdosta jaetaan vuosittain järjestettävissä kv-infoissa (LT1 ja LT3/LT4).
C. Poissaolo ei tiedossa etukäteen
Jos opiskelija on sairauden tms. ennalta aavistamattoman syyn takia poissa pidempään, hänen tulee ilmoittaa siitä kyseisen vuosikurssin HOPS-koordinaattorille tai kesken jääneen opintojakson opetushoitajille mahdollisimman pian.
Kun opiskelija tietää paluustaan, hän ottaa yhteyttä siihen HOPS-ohjaajaan, jota paluu lähinnä koskee. Hän ohjaa opiskelijaa HOPSn tekemisessä, jos sitä ei ole tehty ja neuvoo asiassa eteenpäin. Toimintaohjeet ovat samat kuin vaihdosta palaavalla.
D. Muu syy, jonka vuoksi tarvitaan opintojaksojen päällekkäisyyksien kartoittamista
- Opinnot etenevät kliinisessä vaiheessa hitaasti ja opiskelijalla on paljon puuttuvia suorituksia aikaisemmilta kursseilta.
- Opiskelijalla on suoritettuna lääketieteen alan opintoja muissa yliopistoissa tai ulkomailla: yhteys lääketieteen koulutusohjelman opintoasiainpäällikköön (Susanna Järvelin-Pasanen), joka ohjaa eteenpäin.
Opiskelijan velvollisuus on itse seurata opintojen etenemistä WebOodin avulla ja ottaa yhteyttä opettajatuutoreihin ja/tai HOPS-koordinaattoreihin / opetuskoordinaattoriin tai opintoasiainpäällikköön, heti jos huomaa, että opinnot eivät etene toivotulla tavalla. Kirjallisen HOPSn (rajattu HOPS) avulla voi paremmin suunnitella opintojen saattamista ajan tasalle. Opiskelija ottaa yhteyttä siihen HOPS-ohjaajaan, jota opintojen vaihe lähinnä koskee.
Prekliinisen vaiheen (LT1 ja LT2) opettajatuutorit:
Yliopistonlehtori Virpi Tiitu (p. 050 387 0905) ja yliopistonlehtori Jyrki Ågren (p. 040 355 3091)
Kliinisen vaiheen (LT3–LT6) HOPS-ohjaajat:
LT 3 Tiina Tirkkonen (p. 02 944 54706) ja Hannele Virnes (p. 044 711 3939)
LT 4 Anita Koponen (p. 040 865 8194) ja Anna-Leena Laitinen (p. 0400 911 718)
LT 5 Leija Koponen (p. 040 779 1699) ja Anna-Leena Laitinen (p. 0400 911 718)
LT 6 Raija Lehto (p.040 843 0161)
Lääketieteen yleistä HOPS-neuvontaa antaa opintoasiainpäällikkö Susanna Järvelin-Pasanen (Medistudia, 4. krs, p. 040 355 3111, susanna.jarvelin@uef.fi).
Opiskelijan toimintaohje pähkinänkuoressa mikäli opinnot keskeytyvät syystä tai toisesta:
Ennen poissaoloa (jos poissaolo etukäteen tiedossa):
- Ilmoita HOPS-ohjaajalle poissaolostasi sähköpostilla (yhteystiedot yllä)
- Tee alustava suunnitelma (HOPS):
- Sovi tapaamisaika HOPS -ohjaajan kanssa ja käy henkilökohtaisesti hänen luonaan (Onko suunnitelmasi mahdollinen toteuttaa?)
- Käy tarvittaessa henkilökohtaisesti ko. oppiaineiden opetushoitajien luona (monissa aineissa rajatut ryhmäkoot)
- Varmista kynnysten täyttyminen etukäteen
- Toimita HOPS sähköpostilla HOPS -ohjaajalle
Poissaolosi aikana:
- Tiedota paluustasi hyvissä ajoin HOPS -ohjaajalle (esim. s-postilla myös ulkomailta)
Palattuasi:
- Ota yhteys HOPS -ohjaajaan
- Tehdään HOPS tai alustavan HOPSn tarkistus
- Lopulliset ryhmäsijoitukset sovitaan vielä henkilökohtaisesti ko. oppiaineiden opetushoitajien kanssa.
Vuosikurssikoordinaattorit vastaavat vuosikurssin HOPS-ohjauksesta ja neuvonnasta. He vastaavat myös vuosikurssinsa lukujärjestyksen suunnittelusta ja ryhmäjaosta. Heidän puoleen voi kääntyä opintoja koskevissa käytännön kysymyksissä.
LT 1 ja LT 2 / yliopistonlehtori Virpi Tiitu, puh.050 3870905 (HOPS ohjaus), yliopistonlehtori Jyrki Ågren, puh. 040 355 3091 (HOPS ohjaus) ja koulutussuunnittelija Arja Winberg, puh. 040 355 3002 (lukujärjestykset ja ryhmäjako)
LT 3 / opetuskoordinaattori Raija Lehto, puh. 040 843 0161
LT 4 / opetuskoordinaattorit Anita Koponen, puh. 040 865 8194 ja Anna-Leena Laitinen, puh. 0400 911 718
LT 5 / opetuskoordinaattorit Leija Koponen, puh. 040 779 1699 ja Anna-Leena Laitinen, puh. 0400 911 718
LT 6 / opetuskoordinaattori Raija Lehto, puh. 040 843 0161
Oppiainekohtaiset opetuskoordinaattorit antavat oman oppiaineeseensa liittyvää opintoneuvontaa:
Anestesiologia ja tehohoito, Iho- ja sukupuolitaudit
Hannele Virnes, puh. 044 711 3939
Geriatria, Kansanterveystiede, Työlääketiede ja Ympäristöterveydenhuolto
Birgit Lylander-Sonninen, puh. 040 355 2926
Hammaslääketiede
Elisa Miettinen, puh. 050 570 0049
Kirurgia, fysiatria
Anita Koponen, puh. 040 865 8194
Keijo Suhonen, puh. 040 756 9480
s-posti: kirophoit@uef.fi
Kliininen patologia, Oikeuslääketiede
Tiina Tirkkonen, puh. 050 432 0219
Kliininen radiologia, Kliininen kemia
Taina Airola, puh.044 711 3316
Kliininen ravitsemustiede
Päivi Heikura, puh. 040 355 2928
Korva-, nenä- ja kurkkutaudit
Kirsi Huotari, puh. 044 716 2502
Lastentaudit, Infektiosairaudet
Eeva Heikkilä, puh. 040 355 2212
Naistentaudit ja synnytysoppi, Syöpätaudit, saapuvat vaihto-opiskelijat
Tarja Koponen, puh. 040 355 3606
Neurologia, Neurokirurgia, Kl. neurofysiologia
Sirpa Leinonen, puh. 040 828 4750
Psykiatria, Potilas-lääkärisuhde -kurssi, Lastenpsykiatria, Oikeuspsykiatria
Marja Leena Karhunen, puh. 050 590 5040
Silmätaudit, Kl. fysiologia ja isotooppilääketiede
Leija Koponen, puh. 040 779 1699
Sisätaudit, Keuhkosairaudet
Raija Lehto, puh. 040 843 0161
Kirsti Savolainen, puh. 040 843 0810
s-posti: sisophoit@uku.fi
Taitostudia, saapuvat vaihto-opiskelijat
Timo Pirskanen, puh. 050 592 0148
Yleislääketiede, Terveyskeskusopetus, Sotilaslääketiede
Anna-Leena Laitinen, puh. 0400 911 718
Opetus- ja hallintosihteerit/oppiainekohtainen neuvonta:
Anatomia, fysiologia, kehitysbiologia
Arja Winberg, puh. 040 355 3002.
Biokemia, molekyylibiologia, solubiologia
Marjut Nenonen, puh. 040 355 3122.
Kliininen mikrobiologia
Pirkko-Liisa Kankkunen, puh. 040 774 2318
Valinnaisten linjojen koordinaattorit (linjaopinnot ennen vuotta 2014 aloittaneille):
Kliininen linja ja Kliinis-teoreettinen linja
Lääketieteen laitos
Opintoasiainpäällikkö Susanna Järvelin-Pasanen
puh. 040 355 3111
Public Health Program in Medicine -linja
Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö / kansanterveystiede
Koordinaattori Annika Männikkö, professori Jussi Kauhanen
puh. 040 355 2919
Tutkijalinja
Biolääketieteen yksikkö/anatomia
Akatemiatutkija Kirsi Rilla
puh. 040 355 3218
Yhteystiedot: Lääketieteen laitos, Medistudia 4. kerros,
s-posti: etunimi.sukunimi@uef.fi
Opintoasiainpäällikkö Timo Kemppainen
puh. 050 431 7430
- Peruskoulutukseen liittyvä yleinen HOPS- / opintoneuvonta ja opintohallinto
- Lääketieteen yleinen opintoneuvonta, opiskelijoiden viransijauuskelpoisuus ja siihen liittyvät tehtävät, kynnykset
- Opiskelijavalinta
Koulutussuunnittelija Emma Mertakorpi
puh. 050 301 8157
- Perustutkintokoulutuksen harjoittelu (amanuenssuurit)
- Erikoistumiskoulutuksen opiskelijavalinta
- Erikoistumiskoulutuksen valtakunnallinen yhteistyö
Opintopalveluiden päällikkö Susanna Järvelin-Pasanen
puh. 040 355 3111
- Tiedekunnan opintohallinto
- Tieteellinen jatkokoulutus ja siihen liittyvä opintoneuvonta
- Erikoislääkärikoulutusta koskevat asiat ja opintoneuvonta
Amanuenssi Ella Koistinen
puh. 050 452 6395
- Tieteellinen jatkokoulutus ja siihen liittyvä opintoneuvonta
Opintoamanuenssi Elli Cederberg
puh. 040 355 2197
- Erikoislääkärikoulutusasiat (neuvonta, tutkintotodistukset, välipäätökset, erikoislääkärikuulustelu), lääketieteen ja hammaslääketieteen lisensiaattien valatilaisuuden järjestäminen
Opintosihteeri Hanna Tenhunen
puh. 050 409 2884
- Yleislääketieteen erityiskoulutus
- Yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoistumisalojen opintoasiat (hakemukset erikoistumiskoulutukseen, välipäätökset ja tutkintotodistuslaskelmat)
Opinto-ohjauksen yhteyshenkilöt terveystieteiden tiedekunnassa
Tiedekunnan opintohallinnon ohjaus- ja neuvontapalvelujen yhteyshenkilöt:
Opintopalveluiden päällikkö Susanna Järvelin-Pasanen
Puh. 040 355 3111, s-posti susanna.jarvelin@uef.fi
- Yleinen opintoneuvonta
Amanuenssi Ella Koistinen
Puh. 050 452 6395, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi
- Tieteellinen jatkokoulutus ja siihen liittyvä neuvonta
Opintosihteeri Jonna Loikkanen
Puh. 050 463 5786, sposti etunimi.sukunimi@uef.fi
- Pro gradu –tutkielmiin (farmasia, hoitotiede ja MPH) liittyvät opintohallinnon tehtävät
Opinto-ohjauksen yhteyshenkilöt koulutusohjelmissa
Koulutusohjelmien/pääaineiden yhteyshenkilöiltä saa tietoa muun muassa HOPS-työskentelystä, oppiaineen opetusohjelmasta, tutkintovaatimuksista sekä muista kyseisen laitoksen/yksikön toimintaan ja opetukseen liittyvistä asioista.
BIOLÄÄKETIEDE: Opintosihteeri Henna Jääskeläinen
Puh. 029 445 8014, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi
- Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
Koulutussuunnittelija Marjut Nenonen
Puh. 029 445 3165, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi
- Opiskelijavalinta
FARMASIA: Koulutussuunnittelija Päivi Hartikainen
Puh. 029 45 4296, s-posti paivianneli.hartikainen@uef.fi
- Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
- Opiskelijavalinta
HAMMASLÄÄKETIEDE: Koulutussuunnittelija Leena Lampinen
Puh. 0294 45 4922, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi
- Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
- Opiskelijavalinta
HOITOTIEDE: Yliopistonlehtori Ari Haaranen
Puh. 0294 45 4438, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi
- Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
- Opiskelijavalinta
LÄÄKETIEDE: Opintoasiainpäällikkö Timo Kemppainen
Puh. 050 431 7430, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi
- Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
- Opiskelijavalinta
RAVITSEMUSTIEDE: Opetuskoordinaattori Päivi Heikura
Puh. 0294 45 4300, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi
- Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
- Opiskelijavalinta
TERVEYDEN EDISTÄMINEN: Yliopistonlehtori Pirjo Hakkarainen
Puh. 050 316 4104, s-posti pirjoirene.hakkarainen@uef.fi
- Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
- Opiskelijavalinta
Opintopalvelut
Opintopalvelujen (OPI:n) henkilökunta toimii tiedekunnan henkilöstön rinnalla opiskelijoiden ohjauksessa ja neuvonnassa. Opintopalveluiden tehtävänä on vastata yliopiston opintohallinnon palveluista ja tuesta, tuottaa opiskelijoille ja henkilökunnalle tieto- ja viestintätekniikan sekä yliopistopedagogiikan ja opiskelutaitojen koulutusta, koordinoida kansainvälistä liikkuvuutta, sekä ura- ja ohjauspalveluita. Yksikkö tarjoaa opiskelijoiden ohjauksen ja neuvonnan lisäksi opetuksen ja tutkimuksen tukipalveluja sekä tietoteknisiä tukipalveluja yhteistyössä tietotekniikkapalvelujen kanssa.
Opintopalveluiden asiakaspalvelutiskiltä, ”Opparista” saat opiskeluun liittyvää yleisneuvontaa (mm. yliopistoon ilmoittautuminen, opinto-oikeudet, opiskelijatodistukset, opintosuoritusotteet, opiskelijarekisteriasiat). Opintopalveluiden yhteystiedot ja aukioloajat (avautuu uuteen välilehteen) löytyvät yliopiston verkkosivuilta.
Opintopalvelujen kampustoimipisteiden osoitteet:
Opintopalvelut, Joensuun kampus
Käyntiosoite: Yliopistokatu 2, Aurora-rakennus
Postiosoite: PL 111, 80101 Joensuu
Opintopalvelut, Kuopion kampus
Käyntiosoite: Yliopistonranta 1 C, Canthia -rakennus, 2. krs (Oppari)
Postiosoite: PL 1627, 70211 Kuopio
OPetussuunnitelma
Lähtökohtana koulutuksessa on antaa opiskelijalle valmius lääkärin tehtäviin ja itsenäiseen lääkärintoimen harjoittamiseen sekä valmius jatkokoulutukseen. Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneet voivat lääkärin tehtävien lisäksi toimia opetus- ja tutkimustehtävissä sekä erilaisissa lääketieteellistä asiantuntemusta vaativissa hallinnollisissa tehtävissä.
Koulutuksen tieteelliset ja ammatilliset tavoitteet
Lääkärikoulutuksen tavoitteena on, että opiskelijalla valmistuttuaan on tiedolliset, taidolliset ja psykososiaaliset valmiudet työskennellä menestyksellisesti niin sairaalassa kuin perusterveydenhuollon tehtävissä lääkärinä, asiantuntijana, kehittäjänä ja työryhmänsä johtajana. Lisäksi koulutuksen tavoitteena on, että opiskelijalla valmistuttuaan on riittävät valmiudet tutkimustyön tekemiseen ja jatkokoulutukseen sekä kyky ja motivaatio elinikäiseen oppimiseen. Opetus ja oppiminen perustuvat uudistuvaan tietoon ja sillä on vahva yhteys tieteelliseen tutkimukseen. Koulutuksen sisällöt on johdettu tavoitteista ja niitä evaluoidaan ja kehitetään jatkuvasti.
Tavoitteet on lisäksi määritelty opintojaksoittain ydinainesanalyyseissä. Oppimistavoitteet ilmaisevat ne tiedot ja taidot, jotka opiskelijan on hallittava kunkin opintojakson päätyttyä. Osaamistavoitteet on kirjattu opintojaksokuvauksiin.
Lääketieteen opetussuunnitelma on uudistettu vuonna 2014 kokonaisuudessaan. Uusi tutkintorakenne astui voimaan 1.8.2014 ja sen myötä valmistauduttiin lääketieteen sisäänoton kasvuun 132 opiskelijasta 164 opiskelijaan. Tämän jälkeen prekliininen vaihde eli kahden ensimmäisen vuosikurssin opinnot on vielä rakennettu uudelleen. Opintouudistus on otettu 1.8.2018 käyttöön ensimmäisestä vuosikurssista alkaen.
Tutkintorakenteen lähtökohtana on Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004) (avautuu uuteen välilehteen) sekä aiemmin lääketieteellisistä tutkinnoista annettu asetus (762/1975).
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto (360 op):
I Pakolliset opintojaksot (299 op)
- Prekliininen vaihe; 110 op
- Kliininen vaihe; 189 op
II Amanuenssuurit (4 x 6 op = 24 op)
III Syventävien opinnäyte (20-25 op + 2 op)
- Syventävien opintojen opinnäyte 20 op (tai 25 op), sisältää tutkimussuunnitelman 5 op
- Kypsyysnäyte
- Opinnäytetyöseminaari, LL ja HLL (osat 1 ja 2) 2 op (4411064)
IV Valinnaiset opinnot (10-15 op)
Prekliinisen vaiheen (kahden ensimmäisen vuoden) opintojaksot (opintoja yhteensä 110 op)
LT1: pakolliset opintojaksot (syksyllä 2019 opintonsa aloittaville), opintoja yhteensä 55 op
[(Opintojakson koodi) Opintojakson nimi (lyhenne), laajuus opintopisteinä
- (1131000) Orientaatio yliopisto-opiskeluun (ORI), 1 op
- (4421608) Solun ja kudoksen rakenne ja toiminta 1 (SORATO1), 6 op
- (4421609) Solun ja kudoksen rakenne ja toiminta 2 (SORATO2), 6 op
- (4421603) Johdanto ihmisen biologiaan (JIBI), 1,5 op
- (4421604) Kehitysbiologia ja lisääntyminen (KEHLI), 5 op
- (4421605) Tuki- ja liikuntaelimistö (TULE), 6 op
- (4421606) Verenkierto, hengitys ja nestetasapaino (VERHE), 9 op
- (4421607) Ruoansulatus ja metabolia (RUMBA), 8 op
- (4421401) Johdatus lääketieteeseen (JOL), 2 op
- (4427107) Lääketieteellinen tieto ja viestintä (LTV), 3 op
- (4421502) Fysiikkaa lääketiedettä opiskeleville (FYL), 2,5 op
- (8013701) English Academic Reading Skills for Medicine (EARS/LT), 2 op
- (8012701) Ruotsia lääketieteen opiskelijoille, kirjallinen ja suullinen taito (RUO/LT), 3 op
(Huom. Lääketieteen tiedonhaku (8026500) sisällä Lääketieteellinen tieto ja viestintä jaksossa.)
LT2: pakolliset opintojaksot (opinnot lukuvuonna 2020 – 2021), opintoja yhteensä 55 op
- (4421608) Hermosto (HERMO), 8 op
- (4421609) Elimistön puolutus- ja säätelyjärjestelmät (REPULSE), 4 op
- (4421610) Lääketieteen dissektiot (LADIS), 6 op
- (4422404) Vuorovaikutus potilas–lääkärisuhteessa (VPL), 2 op
- (4422406) Epidemiologia ja biostatistiikka (EBIS), 4 op
- (4422405) Kansanterveystiede (KTT), 3 op
- (4422503) Kliininen mikrobiologia (KM), 6 op
- (4422504) Tautiopin perusteet (TAOP), 6 op
- (4422407) Ympäristöterveydenhuollon perusteet (YTH), 1,5 op
- (4218801) Perusfarmakologia (PEFA), 3 op
- (4218802) Systemaattinen farmakologia1 (SYFA1), 4 op
- (4218804) Systemaattinen farmakologia 2 lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoille (SYLFA2), 4,5 op
- (5426101) Johdatus sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään (JOSPA ), 3 op
Kliinisen vaiheen (LT3-LT6) opintojaksot (opintoja yhteensä 189 op)
LT3 Kaikille yhteinen opetus (opinnot lukuvuonna 2021 – 2022), opintoja yhteensä 55 op
- (4423602) Potilas-lääkärisuhde (PLS), 2 op
- (4423001) Potilaan tutkiminen (POTT), 6 op
- (4424000) Anestesiologia ja tehohoito (ANE), 4 op
- (4423501) Tautioppi (TAO), 7 op
- (4423101) Sisätautioppi; kardiologia (KAR), 5 op
- (4423201) Sisätautioppi; gastroenterologia, nefrologia ja reumatologia (GNR), 5 op
- (4423301) Sisätautioppi; endokrinologia ja hematologia (EnHe), 5 op
- (4423451) Sisätautioppi; ryhmäopetukset, seminaarit, potilaiden tutkiminen ja päivystys (S), 5,5 op
- (4426451) Sisätautioppi; loppukuulustelu (SIS LK), 0 op
- (4424150) Keuhkosairaudet (KS), 4 op
- (4424200) Kliininen kemia (KK), 3 op
- (4423550) Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede (KFI), 3 op
- (4424301) Kliininen radiologia (RAD), 4 op
- (4424302) Säteily ja sen turvallinen käyttö lääketieteessä (SÄT), 1,5 op
LT4 Kaikille yhteinen opetus (opinnot lukuvuonna 2022 – 2023), opintoja yhteensä 55 op
- (4425050) Fysiatria (FYS), 3,5 op
- (4424101) Geriatria (Ger), 2,5 op
- (4424400) Infektiosairaudet (INFEK), 5 op
- (4424050) Johdatus yleislääketieteeseen I (YLE I), 3 op
- (4426201) Kirurgia; seminaarit (KIR SEM), 3,5 op
- (4426203) Kirurgia; tasokuulustelu, ryhmäopetukset, potilaiden tutkiminen, päivystys ja omatoiminen opiskelu, ortopedian ja traumatologian kuulustelu ja kirurgian loppukuulustelu (KIR), 15 op
- (4424650) Neurokirurgia (NKI), 2 op
- (4424700) Neurologia 1 (NEU), 6,5 op (Neurologian kurssiin sisältyy myös kliininen neurofysiologia)
- (4424252) Psykiatria ja nuorisopsykiatria2 (PSYK), 10,5 op
- (4214999) Reseptioppi (RES), 1 op
- (4424350) Terveyskeskusopetus I (TKOP I), 3 op
- (4425200) Oikeuslääketiede (OLT), (2,0 op) (pakolliset luennot ja ryhmäopetus, opetus jatkuu LT6-vuosikurssilla)
LT5 Kaikille yhteinen opetus (opinnot lukuvuonna 2023 – 2024), opintoja yhteensä 58,5 op
- (4425001) Johdatus yleislääketieteeseen II (YLE II), 3 op
- (4460801) Kliininen ravitsemustiede, 2,5 op
- (4424550) Korva-, nenä- ja kurkkutaudit, 8 op
- (4424600) Lastenpsykiatria, 3 op
- (4424450) Lastentaudit ja lastenneurologia, 14 op
- (4424500) Naistentaudit ja synnytysoppi, 13 op
- (4424750) Silmätaudit, 6 op
- (4425300) Terveyskeskusopetus II, 1,5 op
- (4425350) Terveyskeskusopetus III, 1,5 op
- (4425400) Työlääketiede ja työterveyshuolto, 3 op
- (8013702) Advanced English Academic and Professional communication for Medicine (AEAPC/LT), 1 op
- (5426104) Moniammatillinen SOTE-johtaminen (MOJO), 2 op
LT6 Kaikille yhteinen opetus (opinnot lukuvuonna 2024 – 2025), opintoja yhteensä 20 op
- (4426601) Seminaarit, 0 op
- (4426000) Akuuttilääketiede, 2 op
- (4426100) Iho- ja sukupuolitaudit, 5 op
- (4218215) Kliininen farmakologia, 1 op
- (4425200) Oikeuslääketiede, 2 op
- (4425250) Oikeuspsykiatria, 1,5 op
- (4423401) Sisätautiopin täydentävä opetus, 4 op
- (4426500) Syöpätaudit, 3 op
- (4425150) Toimintakyvyn arviointi ja kuntoutuminen, 1,5 op
Oheisista liitteistä näet lukuvuoden opetuksen ajankohdat. Muistathan ilmoittautua opintojaksoille 1.8.2019 alkaen!
Mahdollisista muutoksista informoidaan vuosikurssin Yammer-ryhmien kautta; seuraa siis aktiivisesti vuosikurssisi tiedotusta! Tilamuutokset näkyvät Weboodissa.
Tutkintoon sisältyy 15 op valinnaisia opintoja, jotka opiskelija voi kiinnostuksensa mukaan valita vapaasti yliopiston opintojaksotarjonnasta. Rajoituksena on ainoastaan, että valinnaiset opinnot on suoritettu sen jälkeen, kun opiskelija on saanut opinto-oikeuden lääketieteeseen ja, että suoritettavat opintojaksot ovat yliopistotasoisia. Toiseen tutkintoon kiinnitettyjä opintoja ei voi hyväksilukea valinnaisiin opintoihin.
Poikkeustapauksessa, erikseen neuvoteltujen sopimusten puitteissa, opiskelijalle voidaan hyväksilukea ennen lääketieteen opinto-oikeutta suoritettuja opintoja. Tällainen on Puolustusvoimien kanssa sovittu 5 op:n hyväksiluku varusmiespalvelun aikana suoritetusta johtamiskoulutuksesta. Hyväksilukua (sisällyttäminen) haetaan Asiointipalvelun kautta sähköisesti.
Kansainvälistymisen opintokokonaisuus (1131020), yhteensä 25–35 op, on kaikille opiskelijoille vapaasti valittavissa. Myös lääketieteen tutkinnon valinnaisiin opintoihin voi sisällyttää kyseiseen kokonaisuuteen kuuluvia opintoja. Opinnot liittyvät neljään moduuliin: kotikansainvälistyminen, kansainvälinen harjoittelu, opinnot ulkomailla sekä kulttuurien moninaisuus ja kieliopinnot.
Valinnaisia opintoja voivat olla esim. seuraavat (suluissa mainittu suositeltu suoritus ajankohta):
- (8014251) Latinan peruskurssi (2 op) (1. vsk)
- (4455907) Foundations of Public Health (5 op)
- (4427108) Tutkimus tutuksi (1 op) (1. tai 2. vsk)
- (4427501) Hätäensiapu (1 op) (1. vsk)
- (1131010) Vertaistuutorikoulutus (2 op) (1.-2. vsk)
- (1131023) Toimiminen vertaistuutorina (2 op) (2. vsk) (HUOM! Aiemmin koodilla 1131011 / 1 op)
- (4427102) Lääketiede ennen ja nyt (1-2 op) (järjestetään joka toinen vuosi, seuraavan kerran keväällä 2020)
- (4416902) Johdatus kliiniseen tutkimukseen (1 op) (2. vsk / 4. vsk)
- (4218510) Farmakologiset tutkimusmenetelmät (lääketieteen opiskelijoille) (1,5 op) (2. vsk)
- (5426101) Johdatus sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään (3 op) (2.vsk alkaen HUOM! Osa tutkintorakennetta syksyllä 2018 tai sen jälkeen aloittaneilla)
- (4427105) Vaihtoehtolääkintä ja uskomushoidot (1,5 op) (3.-5. vsk, järjestetään joka toinen vuosi, seuraavan kerran keväällä 2020)
- (4427519) Irti tupakasta moniammatillisesti (2 op) (4. vsk)
- (4311020) Potilasturvallisuus (4 op)
- (4427526) Anestesiologian ja tehohoidon lisäkurssi (2 op) (4. vsk)
- (4427502) Akuutti neurologia (1,5 op) (4. vsk)
- (4427512) Sotilaslääketieteen perusteet (1 op) (5. vsk)
- (4427529) Terveyskeskusopetus IV (3,5 op) (6. vsk)
- (5425032) Monialaiseen kirjaamiseen liittyvä lainsäädäntö (1 op) (MOOC-opintojakso; pilotoidaan jo syksyllä 2019)
- (4427530) Lääketieteen opiskelijoiden mentorointi (2 op) (tarjolla syksystä 2019 alkaen 3. ja 4. vuosikurssin opiskelijoille; mentorointi kestää opintojen loppuun saakka)
Katso opintojaksojen tarkemmat kuvaukset ja ajankohdat Weboodista: ilmoittautuminen valinnaisille kursseille WebOodissa.
(Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa 28.2.2018. Voimaan 1.8.2018 alkaen.)
Yleismääräykset
Prekliinisessä vaiheessa noudatetaan opetussuunnitelman mukaista opintojen järjestystä. Poikkeavat tilanteet kirjataan tarvittaessa henkilökohtaiseen opinto-suunnitelmaan (HOPS).
Kliinisen vaiheen opintojen yleismääräyksenä on, että kaikki kliinisen vaiheen päättyvien opintojaksojen pakolliset ryhmä- ja seminaariopetukset tulee olla suoritettuna ennen seuraavan lukukauden alkua.
Useimmat opintojaksot edellyttävät tiettyjen aiempien opintojen suorittamista. Tarkemmat ohjeet opintojaksoille vaadittavista edeltävistä opinnoista löytyvät opintojaksokuvauksista.
Yksityiskohtaisemmat määräykset
1) Kolmannen vuoden kynnys eli "Klinikkakynnys"
Kolmannelle vuosikurssille siirtyessään tulee opiskelijalla olla suoritettuna:
• Kaikki ensimmäisenä (I) ja toisena (II) lukuvuotena päättyvät pakolliset opintojaksot / kokonaisuudet loppukuulusteluineen lukuun ottamatta kieliopintoja, joiden suorittamisella ei ole aikarajoja. Tuon lisäksi lukuvuoden 2019-2020 alusta alkaen Systemaattinen farmakologia 2 lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoille - opintojaksosta (4218804) oltava tehtynä vähintään pakolliset harjoitukset (Dekaaninpäätös 09/2019) (tieto päivitetty 4.11.2019)
Jos opiskelijalla on perustellusta syystä tarvetta poiketa edellä mainitusta klinikkakynnyksestä, hänen tulee tehdä kyseistä ajankohtaa edeltävänä keväänä (15.6. mennessä) asiasta anomus lääketieteen laitoksen johtajalle. Anomus on vapaamuotoinen, se osoitetaan laitoksen johtajalle, mutta toimitetaan opintoasiainpäällikölle. Anomuksesta tulee käydä ilmi opiskelijan yhteystietojen lisäksi puuttuva opintosuoritus, puutoksen syy sekä aikataulutettu suunnitelma opintojen täydentämiseen.
Klinikkakynnyksestä poikkeamiseen voi anoa laitoksen johtajan lupaa vain, jos opiskelijalla on yksi puutos ja riittävän vankat perustelut puutokselle. Riittäviin perusteisiin kuuluvat mm. yleisesti hyväksytyt syyt kuten äitiys-/vanhempainvapaa, sairaus, varusmiespalvelu tai vaihto-opiskelu. Lisäksi ensimmäisen lukuvuoden kaikki pakolliset opinnot on oltava suoritettuna. Mikäli opiskelija on suorittanut prekliinistä vaihetta useamman kuin lukujärjestyksen mukaiset kaksi vuotta, niin yhtään puutosta ei sallita.
2) Kuudennen vuoden kynnys
Siirryttäessä suorittamaan kuudenteen lukuvuoteen sisältyviä opintojaksoja, tulee opiskelijalla olla suoritettuna:
• 4. lukuvuoden jälkeinen työkynnys
• lisäksi 5. vuoden pakollinen opetus tulee olla suoritettuna kliinisen vaiheen opintojen yleismääräyksen mukaan (ks. edellä)
Mikäli opiskelijalla on ns. perustellusta syystä puutoksia kuudennen vuoden kynnykseen vaadittavissa opinnoissa, tulee hänen edellisenä keväänä tehdä rajattu HOPS ja ottaa yhteyttä 5. ja/tai 6. vuoden HOPS-ohjaajaan. Perusteltuna syynä voivat olla esim. äitiys-/vanhempainvapaa, sairaus, vaihto-opiskelu, varus-miespalvelu tai joku muu vastaava syy. Perustellusta syystä, ja hyväksytyn HOPSn mukaisesti, opiskelija voidaan ohjata suorittamaan kuudennen vuoden opintoja puutosten suorituksen rinnalla. Muuta erillistä hakemusta ei tarvita.
Lista klinikkavaatimuksiin opintojen aloitusvuoden mukaisesti päivitetään jatkossa opintoyhteisöön (pdf-tiedostoja):
HUOM! Velvollisuutesi on varmistaa lukuvuoden aikana, että suorittamasi opinnot kirjautuvat Peppiin.
Opintoja koskevat määräykset
Opiskelua ja opetusta Itä-Suomen yliopistossa ohjaa opintojohtosääntö.
Terveystieteiden tiedekunnan tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset on hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013.
Tämä sääntö sisältää tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin ja opintoihin liittyvät pysyväismääräykset. Tutkintojen sisällöistä määrätään tutkintovaatimuksissa.
Kieli- ja viestintäopinnot
Tutkinto-opintoihin sisältyy kieli- ja viestintäopintoja. Tutkintoasetuksen mukaan opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:
- suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä
- vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. (Valtioneuvoston asetus (19.8.2004/794, 6 §.)
Kielikeskuksen sivuilla on lisätietoa kieli- ja viestintäopinnoista (avautuu uuteen välilehteen).
Koulusivistyskieli
Koulusivistyskieli vaikuttaa opiskelijan tutkinnon kieliopintojen vaatimuksiin, alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kypsyysnäytteen kieleen sekä opettajan kelpoisuuteen. Koska koulusivistyskielellä on vaikutusta opiskelijan opintoihin, tulee asia olla tiedossa jo henkilökohtaista opintosuunnitelmaa tehtäessä. Koulusivistyskielen määrittely kokonaisuudessaan löytyy akateemisen rehtorin päätöksestä Koulusivistyskielen määritteleminen ja alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kielitaitovaatimukset.
Opiskelija on saanut koulusivistyksensä Suomessa suomen tai ruotsin kielellä
Itä-Suomen yliopiston johtosäännön (12 §) mukaan osaston/laitoksen johtajan yhtenä tehtävänä on päättää opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta. Osaston/laitoksen johtaja voi perustellusta syystä vapauttaa opiskelijan, jonka koulusivistyskieli on suomi tai ruotsi, pakollisista kieliopinnoista kokonaan tai osittain. Vapautusta koskeva hakemus jätetään opintopalveluihin. Vapautusta on haettava heti opintojen alussa.
Opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai on saanut koulusivistyksensä ulkomailla
Itä-Suomen yliopiston johtosäännön (12 §) mukaan osaston/laitoksen johtajan yhtenä tehtävänä on päättää opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta. Jos opiskelijalla on koulusivistyskielenä jokin muu kuin suomi tai ruotsi, hänen tulee hakea päätöstä osaston/laitoksen johtajalta tutkintoon vaadittavista kieliopinnoista ja kypsyysnäytteen kielestä. Päätöstä tutkintoon vaadittavista opinnoista ja kypsyysnäytteen kielestä tulee hakea opintojen alussa. Hakemus jätetään opintopalveluihin.
Lisätietoja akateemisen rehtorin päätöksestä Koulusivistyskielen määritteleminen ja alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kielitaitovaatimukset.
Lääketieteen lisensiaatin tutkintoa ja opintoja koskevat määräykset
Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittamiseen liittyy useita asioita ja kokonaisuuksia, joita on säädelty erilaisin suosituksin, ohjein ja määräyksin. Tähän opinto-oppaan lukuun on koottu kaikki lääketieteen koulutusohjelman omat opintoja ohjaavat ja säätelevät tekstit. Aiempi lääketieteen koulutussuunnittelutoimikunta sekä nykyinen lääketieteen koulutuksen kehittämis- ja arviointitoimikunta ovat valmistelleet ohjeet mm. opetukseen osallistumisesta, henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisesta, opintojen porrastusjärjestelmästä, syventävien opintojen opinnäytteen prosessista sekä amanuenssuurien suorittamisesta (harjoitteluohje-sääntö). Lisäksi terveystieteiden tiedekunnassa on tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset (laitoksen verkkosivut/Lääketieteen Opintoyhteisö, linkit avautuvat uuteen välilehteen).
Tähän lukuun on koottu myös muita lääketieteen koulutusta sivuavia ohjeistuksia ja säädöksiä, kuten ohjeita kliiniseen opetukseen liittyvästä tietoturvasta, opinnäytetutkimusten suorittamisesta Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) tai lääke-tieteen opiskelijoiden viransijaisuuskelpoisuudesta.
Lisäksi alussa luetelluista laki ja asetusteksteistä sekä Itä-Suomen yliopiston opetusta koskevista ohjeista löytyy tärkeää tietoa yliopiston käytänteistä. Yliopiston ohjeistuksia luettaessa on kuitenkin syytä huomioida se, että joistakin asioista on annettu tiedekunnan ja laitoksen omia tarkennettuja ohjeita. Esimerkiksi lääketieteen opiskelijoiden opintojen vanhenemisesta on säädetty tarkemmin tiedekunnan pysyväismääräyksissä.
Näistä ohjeista, tutkintorakenteen kuvauksen lisäksi, löytyy se opintohallinnollinen perusta, jolle tutkinnon suorittaminen, opintojen eteneminen ja opintojen ohjaus pohjautuu. Tutustumalla huolella tähän materiaaliin selviät huomattavasti helpommin opintojen aikana eteen nousevista ongelmatilanteista.
Yleisohjeet opetukseen osallistumisesta
Lääketieteen koulutusohjelmalla opetus annetaan pääsääntöisesti yksityiskohtaisen lukujärjestyksen mukaisesti. Luennoille osallistuminen ei ole pakollista joskin suotavaa. Luennoilla käsiteltävät asiat kuuluvat tutkintovaatimuksiin. Lukuvuoden ja opintojaksojen alussa järjestetään informaatiotilaisuuksia, joissa opiskelijan tulee olla läsnä. Ryhmäopetuksiin osallistuminen on pakollista. Opintojakso katsotaan loppuun suoritetuksi vasta kun kaikki pakollinen opetus sekä kuulustelut ovat suoritetut.
Yksityiskohtaisemmat ohjeet
Prekliinisillä opintojaksoilla harjoitustyöt ovat pakollisia. Mikäli korvaavia vaihtoehtoja ei opetussuunnitelmassa ole tai jos jokin harjoitustyö jää tekemättä sairauden tai muun perustellun syyn vuoksi, korvaavuudesta tulee neuvotella opintojakson johtajan kanssa. Mikäli opiskelija ei muuten osallistu oman vuosikurssinsa lukujärjestyksen mukaiseen opetukseen, hän voi suorittaa ryhmätyöt, kun opinto-jakso järjestetään seuraavan kerran. Perusteltu syy on mm. sairaus, äitiys-/vanhempainvapaa, kv-vaihto, tehtävät yliopiston ja opiskelijajärjestöjen virallisissa toimielimissä, ei esim. lomamatka.
Kliinisillä opintojaksoilla pienryhmäopetuksiin osallistuminen on pakollista. Tarkempi informaatio poissaolokäytännöistä ja poissaolojen korvaamisesta on ilmoitettava opiskelijoille etukäteen mm. opintojaksokuvauksissa ja mahdollisissa opintojaksokohtaisissa infotilaisuuksissa.
Kliinisessä vaiheessa pakollisista opetuksista poissaolojen korvaamisessa noudatetaan seuraavia sovittuja ohjeita:
- jos opiskelija perustellusta* syystä joutuu olemaan poissa pakollisesta ryhmäopetuksesta, on hän velvollinen ilmoittamaan poissaolostaan sekä sopimaan niiden korvaamisesta ao. opintojakson/oppiaineen vastaavan opettajan/erikseen sovitun yhteyshenkilön kanssa
- poissaolot, jotka koko lukuvuoden aikana ylittävät 10 % ainekohtaisesta ryhmäopetuksesta tai kliinisestä palvelusta, on korvattava
- vain alle 25 % poissaolot opintojakson oppiainekohtaisesta opetuksesta voidaan korvata
- mikäli poissaoloja on enemmän kuin 25 % jonkin opintojakson oppiainekohtaisesta opetuksesta, on ko. opintojakso suoritettava kokonaisuudessaan uudelleen
- korvattaessa poissaoloja yksi poissaolo pakollisesta opetuksesta vastaa yhden päivän palvelua ao. osastolla tai poliklinikalla. Poissaolot on korvattava välittömästi, kuitenkin ennen seuraavan lukuvuoden tai opintojaksokokonaisuuden alkua opintojen porrastusjärjestelmän yhteydessä mainittujen aikarajojen mukaisesti.
- poissaolokorvaus on hyväksytty, kun sen suorittamisesta on toimitettu kirjallinen, allekirjoitettu todistus vastuuopettajalle tai em. yhteyshenkilölle
- pienryhmän vaihtaminen ilman pätevää syytä ei ole sallittua, jokaisesta vaihdosta on sovittava ao. opettajan tai opetushoitajan kanssa
*) perusteltu syy on mm. sairaus, äitiys-/vanhempainvapaa, kv-vaihto, tehtävät yliopiston ja opiskelijajärjestöjen virallisissa toimielimissä, ei esim. lomamatka
Tutkimustyö ja poissaolot
Mikäli opiskelija tekee tohtorintutkintoa / tutkimustyötä samanaikaisesti perus-opintojen aikana, on hänellä mahdollisuus olla poissa opetuksesta enimmillään viikko lukuvuotta kohden tieteellisten kongressimatkojen vuoksi, joissa hänellä on oma esitys (vähintään ns. posteri). Oppiaine voi kuitenkin velvoittaa opiskelijaa korvaamaan matkan ajalle sattuneen pakollisen opetuksen. Korvaus on järjestettävä pikimmiten poissaolon jälkeen, kuitenkin viimeistään saman lukukauden aikana.
Opetuspotilaiden tutkiminen
Useimpiin kliinisiin opintojaksoihin sisältyy opetuspotilaiden tutkiminen osana pakollista opetusta. Tutkittavien potilaiden lukumäärä ja potilaiden tutkimiseen liittyvät ohjeet annetaan kunkin opintojakson alussa. Sisätautipotilaat on tutkittava kolmannen opintovuoden syys- ja kevätlukukauden kuluessa. Kirurgian, korva-, nenä- ja kurkkutautien, lastentautien, lastenpsykiatrian, silmätautien sekä synnytys- ja naistentautien opintojaksoihin kuuluvat potilaat on tutkittava pakollisen ryhmäopetuksen aikana.
Potilasopetustilanteissa huomioitavaa
Kaikissa opetustilanteissa, joissa ollaan tekemisissä potilaiden kanssa, tulee erityisesti noudattaa hienotunteisuutta ja hyviä tapoja. Tällaiseen opetukseen ei saa mennä päihteiden vaikutuksen alaisena. Myös pukeutumiseen ja yleiseen siisteyteen tulee kiinnittää huomiota. Opettajilla ja opetusta avustavilla henkilöillä on ongelmatapauksissa velvollisuus poistaa opiskelija opetustilanteesta.
(Nämä ohjeet on hyväksytty lääketieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa 30.5.2005, päivitys TTtdk:n tiedekuntaneuvostossa 24.4.2013 ja 27.4.2016)
(Ohje: Tietosuojavastaava Auli Mikkonen, tietohallintopäällikkö Kirsi-Marja Remes, KYS 2019)
Lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoita koskevat samat tietoturvan ja tietosuojan ohjeet sekä lainsäädäntö kuin KYSin työntekijöitä. KYS on uudistanut toimintamalleja EU:n yleiseen tietosuoja-asetukseen liittyen ja monet tietoturvaa ja tietosuojaa koskevat menettelytavat ovat tarkentuneet vuoden 2019 aikana. Tietoturvallisuutta koskevat ohjeet ovat KYSin Syke-intranetissä hakusanalla ”tietoturva” tai linkkinä opiskelijoiden omalta sivuilta. Myös lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijat suorittavat pakollisen tietoturvaa ja tietosuojaa suojaa koskevan verkkokoulutuksen Oppiportissa (nimellä Tietoturva sosiaali- ja terveydenhuollossa).
Opiskelijat saavat käyttäjätunnukset KYSin tietojärjestelmiin ja ottaessaan nämä käyttöön ensimmäistä kertaa hän hyväksyy sairaanhoitopiirin käyttösäännöt eli sähköisen käyttäjäsitoumuksen. Tunnukset ovat henkilökohtaiset.
Kielikeskus vastaa kieli- ja viestintäopinnoista. Pakolliset kieli- ja viestintäopinnot kuuluvat alempaan eli kandidaatin tutkintoon. Pelkkää maisterin tutkintoa suorittavalta tai maisteriohjelmassa opiskelevalta ei vaadita pakollisia kieliopintoja, elleivät ne kuulu maisteriohjelman opetussuunnitelmaan. Lääketieteen lisensiaatin tutkinnossa kieli- ja viestintäopinnot on suunniteltu tehtäväksi kahden ensimmäisen opiskeluvuoden aikana.
Kieliopinnot on mahdollista suorittaa kielikeskuksen järjestämillä opintojaksoilla tai AHOT-näyttökokeilla, mikäli opiskelijalla jo entuudestaan on tutkintovaatimusten edellyttämä kieli- ja viestintäosaaminen. Kielikeskus vastaa kieli- ja viestintäopintojen hyväksilukemisesta.
Koulusivistyskielen määritteleminen
Opiskelijan koulusivistyskieli vaikuttaa terveystieteiden tiedekunnassa suoritettavan tutkinnon kieliopintojen vaatimuksiin, alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kypsyysnäytteen kieleen.
Kts. tutkinnon kielitaitopäätös (2019)
Uusi tartuntatautilaki (1221/2016) (avautuu uuteen välilehteen) on tullut osittain voimaan keväällä 2017 ja sen opiskelijoita koskeva pykälä 48§ on astunut voimaan 1.3.2018. Laki koskee tältä osin opiskelijan rokotussuojaa potilaiden suojaamiseksi.
Säännös kieltää työnantajaa käyttämästä työntekijöitä/harjoittelijoita, joilla ei ole rokotussuojausta, sellaisissa asiakas- ja potilastiloissa, joissa olevat asiakkaat tai potilaat ovat lääketieteellisin perustein arvioituna alttiita mahdollisten tartuntojen seuraamuksille. Sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevän tai työharjoittelussa olevan on oltava monin eri keinoin valmis suojelemaan hoitamiensa henkilöiden terveyttä.
Tartuntatautilain pykälän 48 mukaan opiskelijalla tulee olla:
- rokotuksen tai sairastetun taudin tuottama suoja tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan
- rokotus influenssaa vastaan
- rokotus hinkuyskää vastaan, jos hän hoitaa alle 12 kuukauden ikäisiä
Opiskelijoille on YTHS:n verkkosivuille (avautuu uuteen välilehteen) koottu ohjeistus rokotustarpeen arviointia sekä mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten. Käy tutustumassa sivulta löytyvään materiaaliin, erityisesti rokotussuojan itsearvointilomakkeeseen. Täytä lomake, ja mikäli huomaat rokotussuojassasi puutoksia, ota yhteyttä YTHS:ään. Allekirjoita itsearvointilomake vasta kun suoja on kunnossa ja säilytä lomake itselläsi. Voit esim. valokuvata dokumentin kännykälläsi, jolloin se on paremmin saatavilla, kun joku suojaasi tiedustelee.
YTHS hoitaa asiaan liittyviä käytännön järjestelyjä yhdessä vuosikurssien isäntien ja emäntien kanssa. Tarvittavista rokoteohjelmista ja -aikatauluista annetaan erillisiä vuosikurssikohtaisia ohjeita.
Yhteistyökumppanimme - yliopistosairaala, muut keskussairaalat, terveyskeskukset ja terveydenhuollon alan yksiköt - varmistavat omien käytäntöjensä mukaisella tavalla, että opetus ja harjoittelu sujuu lain vaatimusten mukaisesti. Kts. ohjeet alapuolella:
- KYS (pdf)
- Siun Sote (Joensuu, Pohjois-Karjala) (pdf)
- Keski-Suomen sairaanhoitopiiri (pdf)
- Kainuun sote (pdf)
Soveltumattomuus opiskeluun - SORA-lainsäädäntö
Opiskelijaksi ottamisen rajoitukset
Rajoitukset koskevat seuraavia aloja: lääketiede, hammaslääketiede, logopedia, psykologia, farmasia sekä sosiaalityö ja opettajankoulutus. Näillä aloilla edellytetään, että opiskelijaksi otettava on terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun. Terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä rajoitus ei ole este opiskelijaksi ottamiselle, jos sen vaikutukset voidaan kohtuullisin toimin, esimerkiksi erityisjärjestelyin, poistaa. Tarkoituksena ei ole muutenkaan asettaa tarpeettomia esteitä vammaisten tai muista fyysisistä tai psyykkisistä rajoitteista kärsivien henkilöiden koulutukseen pääsylle. Opiskelijaksi ottamisen rajoituksia sovelletaankin vain silloin, kun hakijalla on sellainen vakava sairaus tai toimintakyvyn häiriö, että on ilmeistä, ettei hän voi osallistua koulutukseen.
Rikosrekisteriotteen esittämisvelvollisuus ja huumausainetestaus opiskeluaikana
Opiskelija voidaan tietyissä hyvin rajoitetuissa tapauksissa myös velvoittaa esittämään todistus huumausainetestistä. Tämä tulee lähinnä kyseeseen tilanteissa, joissa testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja tiettyjen laissa yksityiskohtaisesti määriteltyjen lisäehtojen täyttyessä.
Opiskelijoiden rikostaustaotteiden tarkistaminen hammaslääketieteen ja lääketieteen koulutusohjelmissa:
Rikostaustaotteiden käsittely on delegoitu vain dekaanin määräämille henkilöille.
Valtakunnallisen lääketieteellisten alojen linjauksen mukaisesti rikostaustaotteiden tarkistukset toteutetaan Lääketieteen laitoksella seuraavasti:
- Hammaslääketieteessä rikostaustaotteet pyydetään kaikilta opiskelijoilta kolmannen lukuvuoden kevätlukukaudella klinikkatyöskentelyn alkaessa.
- Lääketieteessä rikostaustaotteet pyydetään puolestaan neljännen lukuvuoden kevätlukukaudella huhti- toukokuun vaihteessa ennen seuraavan lukuvuoden alkua (sis. mm. lastentaudit ja lastenpsykiatrian), huomioiden myös neljännen vuoden jälkeen käynnistyvät amanuenssiharjoittelut ja työkelpoisuus (= tilapäinen toiminta terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä).
- Opiskelijoille tiedotetaan asiasta erikseen. Tarkastusprosessiin liittyvät käytännön toimenpiteet käydään läpi infossa ja tiedotetaan Yammerissa/ Moodlessa.
Rikostaustaotteen tilaaminen Oikeusrekisterikeskuksen sivuilta (avautuu uuteen välilehteen).
Laki yliopistolain muuttamisesta 954/2011:
- 43 a § 2 mom.: "Kun opinnot tai opintoihin kuuluva harjoittelu edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä, yliopisto voi peruuttaa opiskeluoikeuden, jos se on tarpeen alaikäisten suojelemiseksi ja jos opiskelija on tuomittu rangaistukseen rikoslain 17 luvun 18, 18 a tai 19 §:ssä, 20 luvussa, 21 luvun 1-3 tai 6 §:ssä, 31 luvun 2 §:ssä tai 50 luvun 1, 2, 3, 4 tai 4a §:ssä tarkoitetusta rikoksesta."
- 43 b § 4 mom.: "Opiskelijan tulee yliopiston pyynnöstä antaa 43 a §:n 2 momentissa tarkoitettua opiskeluoikeuden arviointia varten nähtäväksi rikosrekisterilain (770/1993) 6 §:n 3 momentissa tarkoitettu ote rikosrekisteristä, jos opiskelijalle annetaan opinnoissa tai opintoihin kuuluvassa harjoittelussa tehtäviä, jotka edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä."
- 37 a § 3 mom.: "Yliopiston tulee antaa opiskelijaksi pyrkiville tieto siitä, minkälaista terveydentilaa koskevia vaatimuksia ja muita edellytyksiä opintoihin liittyy."
Lisäksi rehtorin antama ohje (UEF 1514/12.01.03.01/2013) Itä-Suomen yliopiston ohje opiskelijoiden rikostaustaotteista (14.11.2013, pdf) käsittelee SORA-lainsäädäntöön liittyvää opiskelijoiden rikostaustaotteiden käsittelyä.
Valvira hyödyntää opiskelijoiden rekisteröinnissä korkeakoulujen valtakunnallisesta VIRTA-opintotietopalvelusta saatavia suoritusmerkintöjä, jotka yliopisto on ilmoittanut Virta-palveluun. Yliopiston ilmoittamat tiedot siirtyvät teknisesti Valviraan. Valvira lähettää rekisteriin merkitylle opiskelijalle rekisteröintitodistuksen. Ajantasaiset ammattioikeustiedot ovat nähtävissä rekisterin julkisessa tietopalvelussa ..."
10 vuotta opintojen aloittamisesta
Jos opintojen aloittamisesta on kulunut 10 vuotta, ei opiskelija enää voi toimia tilapäisesti laillistetun ammattihenkilön tehtävissä. Opintojen tässä vaiheessa opiskelijaa ei merkitä Terhikki-rekisteriin opiskelijana. Mikäli oikeus toimia opiskelijana ammattihenkilön tehtävissä on myönnetty aiemmin, rekisteriin merkitty oikeus lakkaa automaattisesti (teknisesti), kun ammattioikeuteen merkityn opintosuorituksen aloituspäivämäärästä on kulunut 10 vuotta.
Opintojen aloituspäivämääräksi katsotaan sen lukukauden aloittamispäivämäärä, jolloin on aloitettu kyseiseen ammattiin johtavat opinnot. Jos siis tutkintoon on hyväksi luettu toiseen ammattiin kuuluvia opintoja, ei näitä opintoja huomioida arvioitaessa sitä, koska opinnot on aloitettu. Jos sen sijaan henkilö on opiskellut samaa ammattia kahdessa eri yliopistossa, katsotaan opinnot aloitetuksi silloin, kun opinnot on aloitettu ensimmäisessä yliopistossa. ... "
Opiskelijoiden ilmoittamisesta Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin (Terhikki)
Ohjeet opiskelijalle:
Tämä asetus on tullut voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2008. Asiaa valvovana viranomaisena toimii Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira). Valvira ylläpitää myös terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriä (Terhikki-rekisteri) valvontatehtävien hoitamiseksi. Rekisterinpidosta on säädetty terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa, joka astui voimaan 1.3.2009.
- Tarkista, että kaikki tarvittavat opinnot on suoritettu ja, että ne näkyvät opintorekisterissä.
- Vertaa WebOodista saatavaa opintosuoritusotetta ja opintojesi aloitusvuoden tutkintorakennetta. Varmista, että kaikki opinnot on tehty ja, että niistä löytyy merkintä myös opintorekisteristä.
- Tarkistamisen jälkeen, ilmoittaudu 4v työkynnys / 5v työkynnys opintokohteeseen WebOodissa (opintokohteen tiedot ilmoitetaan vuosittain Yammein kautta)
- Suoritus kirjataan opintorekisteriin (merkintä "Neljän ensimmäisen opintovuoden opinnot suoritettu" / "Viiden ensimmäisen opintovuoden opinnot suoritettu"); Tieto siirtyy Virta-tietojärjestelmään, josta rekisteriä ylläpitävä viranomainen sen poimii. Tiedot siirtyvät automaattisesti Terhikkiin.
Kun saat opintorekisteriisi suoritusmerkinnän, niin voit tilata virallisen sähköisesti varmennetun opintosuoritusotteen, jolla voit osoittaa työnantajalle kelpoisuutesi. Ohjeet sähköisesti varmennetun opintosuoritusotteen tilaamiseen löytyvät Kamusta.
Valvira lähettää teille rekisteröintitodistuksen. Kun tietosi ovat jatkossa Terhikki-rekisterissä niin työnantajasi voi tarkistaa kelpoisuutesi virallisesti sitä kautta.
Katso: Opiskelijoiden tilapäinen toiminta laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä.
Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet
Esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttamista siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa.
Kamussa on lisätietoa esteettömästä opiskelusta.
Yksilöllisillä opintojärjestelyillä henkilö, jolla vamma tai terveyshaitta, saatetaan yhdenvertaiseen asemaan suhteessa muihin opiskelijoihin. Järjestelyt kohdistuvat opintojakson suoritustapoihin, mutta ne eivät muuta opintojakson osaamistavoitteita.
Kamussa on lisätietoa yksilöllisistä opintojärjestelyistä ja niiden hakemisesta.
Varsinaisten yksilöllisten järjestelyiden lisäksi opintojakson vastuuopettaja voi myöntää yksittäistapauksessa poikkeuksen opetussuunnitelman mukaisesta suoritustavasta erityisen painavasta syystä. Myös poikkeavilla suoritustavoilla täytyy saavuttaa opintojaksolle asetetut osaamistavoitteet. (Opintojohtosääntö 21 §.)
Itä-Suomen yliopiston opiskelijoilla on oikeus turvalliseen ja viihtyisään opiskeluympäristöön. Yliopisto ei hyväksy minkäänlaista epäasiallista kohtelua, kiusaamista tai häirintää. Yliopistossa on valmistunut ja otettu käyttöön ohjeistus ja toimintamalli opiskelijoita koskeviin häirintätilanteisiin.
Kamussa on lisätietoa epäasiallisesta kohtelusta ja häirinnästä.
Opetuksen ja opiskelun eettiset ohjeet ovat luettavissa Kamussa.
Sähköisen plagiaatintunnistusjärjestelmän käyttö
Opintojohtosäännön mukaan opiskelija vastaa opinnäytteensä alkuperäisyydestä. Plagiaatintunnistusjärjestelmän käyttö on ensisijaisesti ohjauksellista.
Kamussa on lisätietoa plagiaatintunnistusjärjestelmästä.
Menettely vilppi- ja häirintätapauksissa
Opintosuoritus voidaan hylätä, mikäli opiskelija on sitä suorittaessaan syyllistynyt opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen. Valvoja voi välittömästi poistaa tenttitilaisuudesta opiskelijan, johon kohdistuu vahva epäilys vilpistä tai joka häiritsee tilaisuutta. Opintosuoritus hylätään myös kun vilppi havaitaan vasta kuulustelutilaisuuden jälkeen. (Opintojohtosääntö 45 §.)
Kamussa on lisätietoa opetuksen ja opiskelun eettisistä ohjeista.
Palaute
Itä-Suomen yliopiston opiskelijalla on useita mahdollisuuksia palautteen antamiseen. Opiskelijalla on mahdollisuus vaikuttaa opetukseen, ohjaukseen, neuvontaan ja niiden kehittämiseen antamallaan palautteella. Palautteita käsitellään säännöllisesti osana opetussuunnitelmatyötä ja opetuksen laatujärjestelmää. Lue lisää Kamusta palautesivulta.
Reklamaatio ja muutoksenhaku
Opiskelussa voi kuitenkin tulla eteen tilanteita, jolloin opiskelijalle tulee tunne, että hänen oikeusturvansa ei toteudu. Tämä voi koskea esimerkiksi opintosuoritusten arvostelua tai tenttitulosten julkistamista. Jos opiskelija on tyytymätön laitoksen/yksikön toimintaan (esim. opetukseen), opiskelijan tulee ottaa ensisijaisesti yhteyttä kyseessä olevaan opettajaan tai oppiaineeseen ja pyrkiä selvittämään asia. Useimmiten asia selviää parhaiten näin. Jos opiskelija kuitenkin kokee, ettei hän saa ääntään kuulluksi, tai hän ei tunne saavansa oikeutettua asian käsittelyä tai oikeudenmukaista kohtelua, hänen on mahdollista tehdä reklamaatio tai oikaisupyyntö.
Opinnäytteet
Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004) mukaan ”Tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman syventäviin opintoihin sisältyy vähintään 20 ja enintään 40 opintopisteen laajuinen opinnäyte”.
Lääketieteen koulutusohjelmassa opinnäytetyön tavoitteena on, että opiskelija perehtyy tieteelliseen kirjallisuuteen, oppii arvioi-maan kriittisesti muita tutkimusraportteja ja soveltamaan julkaisuissa esitettyjä tietoja. Opiskelijan on kyettävä esittämään kyseiseen projektiin liittyvät tutkimukselliset asiat selkeästi, havainnollisesti ja loogisesti. Opiskelijan osuus tutkimusprojektin suorittamisessa ja kirjallisen työn tekemisessä tulee olla selkeästi määriteltävissä.
Opinnäytetyö on joko tutkimusraportti, johon kirjallisuuskatsauksen lisäksi sisältyy tutkimus- tai muun materiaalin tuottamista ja analysointia tai laaja, perusteellinen kirjallisuuskatsaus tai -selvitys. Opinnäytetyön prosessia jäsentää tutkimussuunnitelma, jonka opiskelija laatii ohjaajan avustuksella. Opinnäytetyöhön voi sisältyä myös teoreettisia ja tutkimusmenetelmiä koskevia opintojaksoja tutkimusprojektin aihepiiristä tai osallistumisia tiedekunnan toteuttamaan tieteelliseen jatkokoulutukseen ja/tai seminaareihin.
Lääketieteessä opinnäytetyö on laajuudeltaan 20 tai 25 opintopistettä. Siihen sisältyy opinnäytetyö sekä kypsyysnäyte. Opiskelijoilta vaaditaan myös syventävien opintojen opinnäytetyöseminaari (osat 1 ja 2). Laajempaan eli 25 opintopisteen suoritukseen sisältyy opiskelijan laatima tieteellinen artikkeli. Artikkeli tulee suunnata koti- tai ulkomaiseen referee-käytännön mukaiseen lehteen. Opinnäytetyötä tai kypsyysnäytettä ei voi korvata aiemmilla opinnoilla.
Yleisiä ohjeita
- Syventävien opintojen opinnäytetyön yleinen ohje (pdf)
- Huom! Ennen vuotta 2014 opinto-oikeuden saaneilla opiskelijoilla opinnäytetyön laajuus on 20 op tai 30 op
- Opinnäytetyöprosessin ohjeet (pdf)
- Syventävien opintojen opinnäytetyön pikaohje (pdf)
- Ohjeita opinnäytetutkimuksen suorittamiseen KYS:ssä (pdf)
- KYS / Tietoturvatesti (Tietoa LT1-LT2 opiskelijalle, joka tekee syventäviä opintoja KYS:ssä) (pdf)
- Opinnäytetyön arviointikriteerit (pdf)
- Ohjaussuunnitelma (pdf)
- Tiedonhaku ja tiedonhaun opetus (avautuu uuteen välilehteen)
Kirjoittamisen ohjeita
- Tutkimussuunitelman ohje (pdf)
- Kielikeskuksen laatima kirjoitusohje lääketieteen alan opiskelijoille (pdf)
- Raportin kirjoitusohje (pdf)
- Kielikeskuksen ohjeet kypsyysnäytteen kirjoittamisesta (avautuu uuteen välilehteen)
- Kielikeskuksen ohjeet harjoitusaineesta (avautuu uuteen välilehteen) (HUOM! Koskee vain ennen vuotta 2012 opintonsa aloittaneita)
Terveystieteiden tiedekunnan opinnäytetyöohjeet
Opiskelija sopii ohjaajiensa kanssa työn ohjausprosessista. Opiskelija ja ohjaajat täyttävät yhdessä ohjaussopimuksen (pdf).
Opinnäytetyön ohjaajia voidaan vaihtaa oppiaineen kanssa neuvotellen, esim.
- kun ohjaaja ei ole enää käytettävissä (siirtynyt muihin tehtäviin, eläkkeelle ym.)
- opinnäytetyö ei etene
- ristiriitatilanteissa
Opinnäyteseminaarit toimivat opinnäytteen työstämisen tukena.
Opinnäyteseminaarit muodostuvat kahdesta osasta (Osa 1 ja Osa 2). Osaa 1 suositellaan suoritettavaksi, kun aloitat opinnäytteen tekemistä ja osaa 2, kun ryhdyt kirjoittamaan opinnäytettä.
Seminaarin tarkemmat tiedot (opintojaksokuvaus sekä aikataulut) löytyvät WebOodista; haku opintokohteen koodilla 441 1064.
Rehtori on 18.12.2014 allekirjoittanut päätöksen sähköisen plagiaatintunnistusjärjestelmän (Turnitin) systemaattisesta käytöstä. Päätöksen mukaan Itä-Suomen yliopistossa valmistuville alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytetöille sekä lisensiaatintutkimuksille ja väitöskirjoille tulee tehdä alkuperäisyyden tarkastus käyttäen sähköistä plagiaatintunnistusjärjestelmää 1.1.2016 alkaen.
Itä-Suomen yliopistossa plagiaatintunnistusjärjestelmä halutaan nähdä ennen kaikkea opetuksen ja ohjauksen työvälineenä, jolla voidaan tukea hyvän tieteellisen käytännön toteuttamista kirjoitusprosessissa. Opettajat voivat lisäksi käyttää sähköistä plagiaatintunnistusjärjestelmää valitsemillaan opintojaksoilla. Opiskelija voi käyttää sähköistä plagiaatintunnistusjärjestelmää itsenäisesti omien kirjallisten töidensä alkuperäisyyden tarkastamiseen.
Järjestelmän pääkäyttäjänä on opinto- ja opetuspalvelut (OPI), joka vastaa myös järjestelmän käyttöönottokoulutuksesta sekä tukipalvelusta.
Tukipalvelupyynnöt: oppitupa@uef.fi
Opiskelijan ohjeet plagiaatintunnistusjärjestelmä Turnitinin käyttöön löytyvät Kamusta.
Itä-Suomen yliopistossa on otettu käyttöön syventävien opintojen opinnäytetyön digitaalinen tarkastusprosessi 1.9.2018 alkaen.
Opinnäytteen tarkastusprosessin eteneminen:
- Opinnäytteen alkuperäisyyden tarkastaminen Moodlessa Turnitin ohjelmalla
- Palauta opinnäytetyösi plagiaatintunnistukseen Moodlessa työsi ohjaajalle.
- Ohjaaja tarkastaa plagiaatintunnistusraporttisi ja antaa sähköpostiviestissä luvan työn jättämisestä virallisesti tarkastettavaksi Asiointipalvelun kautta.
- Tee plagiaatintarkastuksen läpikäyneestä opinnäytetyöstäsi PDF/A-tiedosto; kirjaston verkkosivuilla on ohjeet tätä varten (avautuu uuteen välilehteen). Nimeä työsi SukunimiEtunimi20XX.
- Jätä opinnäytetyösi tarkastukseen sähköisen asiointipalvelun kautta
- Jätä opinnäytetyösi vain yhden kerran. Järjestelmästä tulee ilmoitus opiskelijan sähköpostiin opinnäytetyön onnistuneesta jättämisestä, mutta siinä saattaa olla viivettä. Jos et saa ilmoitusta, ota yhteyttä oman yksikkösi opinnäytetöitä käsittelevään virkailijaan.
- Merkitse lomakkeelle plagiaatintunnistuksen tehnyt ohjaaja (tarkista ohjaajan sähköpostiosoite, jotta opinnäytetyö menee oikealle henkilölle) ja lisää muut ohjaajat. Toimi plagiaatintunnistusraportin suhteen laitoksesi (tai ohjaajasi) antamien ohjeiden mukaisesti.
- Täytä kaikki lomakkeessa kysytyt kentät. On erittäin tärkeää, että kaikki tiedot ovat oikein kirjoitettu, koska ne siirtyvät virallisiin dokumentteihin.
- Valitse työn julkisuusaste kirjastossa (yliopisto suosittaa Open Access julkaisemista) kts. tarkemmin yliopiston julkaisustrategiasta (avautuu uuteen välilehteen).
- Jos hyväksyt, että päätös annetaan tiedoksi sähköisesti, saat UEF//ASIOINTIPALVELUSTA sähköpostiviestejä (No-reply@uef.fi) prosessin etenemisestä
- Tarkastajat arvioivat työn ja antavat siitä lausuntonsa
- Kun tarkastajien lausunnot ovat tulleet, saat järjestelmästä pyynnön antaa vastaus tarkastajien lausuntoon ja arvosanaesitykseen. Huom! tarkastusprosessi ei etene, jos et vastaa!
- Antamasi ilmoituksen jälkeen yksikön johtaja tekee arvostelupäätöksen ja opintosuoritus tallennetaan Oodiin
Arvioinnissa tarvittavat ohjeet ja lomakkeet:
-
-
- Ohjeet sähköisestä tarkastusprosessista henkilökunnalle Heimossa (avautuu uuteen välilehteen)
- Ohjeet sähköisestä tarkastusprosessista opiskelijalle Kamussa
- Arviointikriteerit (pdf)
- LL syventävät arviointilomake (pdf)
- Huom. lomake saattaa aueta oletusselaimessa, suosittelemme kuitenkin täyttämään sen Adobe Readerissa - kts. Ohje pdf-lomakkeen avaamiseen Adobe Readerissa (pdf)
-
Lääketieteen syventävin opintojen opinnäytteen arviointilomakkeet toimitetaan osoitteeseen: LLopinnayte@uef.fi
(virkailijat: Päivi Heikura, Birgit Lylander-Sonninen ja Elli Cederberg)
Akateemisen rehtorin päätöksellä opinnäytetyöt julkaistaan 1.1.2012 alkaen aina sähköisesti ja ne ovat luettavissa kirjaston e-julkaisut –sivulla, mikäli opiskelija antaa siihen luvan kirjallisesti (Huom! lupa annetaan opinnäytteen sähköisen tarkastusprosessin yhteydessä). Mikäli opinnäytteellä ei ole e-julkaisulupaa, se on luettavissa kampuskirjastoissa sähköisessä muodossa (ei lainattavissa) (Akateemisen rehtorin päätös UEF dnro 1671/12.02.01.02/2011).
Huom! Tieteelliset muilla foorumeilla julkaistavat artikkelit toimitetaan aina pelkästään kampuskirjastojen sisäiseen järjestelmään, ei julkiselle puolelle.
Opiskelija toimittaa julkaisuluvan sekä opinnäytteen sähköisen tarkastusprosessin yhteydessä.
Lisää opinnäytteiden julkaisemisesta Kamussa.
Harjoittelu ja viransijaisuuskelpoisuus
Amanuenssi on lääketieteen lisensiaatin tutkintoon kuuluvaa pakollista harjoittelua suorittava ja/tai kliinisten kurssien aikana sairaalassa harjoittelijana toimiva opiskelija. Hän on samanaikaisesti harjoittelija, sairaalan työntekijä sekä opiskelija, joka on saamassa käytännön opetusta ja harjoitusta kurssiaikana opitun teoriatiedon soveltamisessa. Tavoitteena on, että amanuenssiaikana opitaan lisää lääkärin ammattiin kuuluvia käytännön taitoja ja valmiuksia. Opiskelijana amanuenssi ei kuitenkaan voi ottaa täysin itsenäisesti vastuuta potilaista, vaan oppiaineet ohjeistavat (sairaalassa) kukin oman alansa amanuenssiopetuksen ja nimeävät vastuuhenkilöt. Sairaalan palkallisena työntekijänä amanuenssin suoritettavaksi kuuluu myös niitä rutiiniluonteisia tehtäviä, jotka opiskelija jo hallitsee. Päivystyskäytäntö ja työaika-järjestelyt vaihtelevat klinikan luonteen ja järjestelyjen mukaan.
Harjoittelun tarkoituksena on antaa lääketieteen opiskelijalle mahdollisuus hankkia valmiuksia sekä perehdyttää opiskelija
• sairaaloiden ja terveyskeskusten lääkärin käytännön toimintaan
• terveydenhuollon eri ammattiryhmien väliseen työnjakoon
• opinnoissa saatujen valmiuksien soveltamiseen käytännössä sekä yleislääkäritasoisten toimenpiteiden suorittamiseen.
Amanuenssiharjoittelun laajuus
Kaikilla syksyllä 2014 ja sen jälkeen voimaan tulleen tutkintorakenteen mukaisesti opiskelevilla pakollisen amanuenssiharjoittelun laajuus on 4 kk (24 op).
Tutkintoon pakollisena kuuluva harjoittelu (amanuensuurit) yht. 24 op (4 kk):
- Pakolliset kirurgian ja/tai sisätautien vanhemmat amanuenssuurit 2 kk = 12 op
(aikaisintaan LT4-vuosikurssin jälkeen) - Pakolliset valinnaisen alan amanuenssuurit 2 kk = 12 op
(aikaisintaan LT3-vuosikurssin jälkeen)
Lisäksi
- Valinnaisiin opintoihin voidaan hyväksyä yksi amanuenssuuri 1 kk = 6 op. (Mahdollista aikaisintaan LT3 vuosikurssin jälkeen)
Lisää tietoa amanuenssi-infossa LT3:lle syksyisin;
- Maanantaina 30.8.2021, kello 8.15-9.45 (Info)
- Perjantaina 3.9.2021, kello 9.15-10.00 (Kyselytunti amanuensuureista)
Amanuenssuurit hallinnoidaan Moodlen kautta; kurssin nimi "Amanuenssiharjoittelu"; avain "harjoittelulää". Moodlesta löydät mm.:
- Amanuenssuureihin liittyvät ohjeet
- Harjoitteluohjesääntö
- Amanuenssiharjoitteluun liittyvät yhteystiedot Itä-Suomen yliopistossa ja sairaaloissa
- Säännöt/ohjeet amanuenssuurien hyväksilukemisesta ja korvauskäytänteistä
- Amanuenssihakuihin liittyvät lomakkeet
- Hakukuulutukset
Amanuenssiasioista vastaa koulutussuunnittelija Emma Mertakorpi. Amanuenssiasioiden palvelusähköpostiosoite on ama@uef.fi.
Lääketieteen opiskelijoiden viransijaisuuskelpoisuus on määritelty valtioneuvoston asetuksissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta (377/2011 ja 104/2008). Asiaa valvovana viranomaisena toimii Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira.
3 § Lääketieteen opiskelijan toimiminen laillistetun lääkärin tehtävässä
Lääketieteen opiskelija, joka on suorittanut hyväksytysti yliopistojen tutkinnoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (794/2004) tarkoitetut, vähintään viiteen ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot ja jolla on suoritettujen opintojen perusteella riittävät edellytykset kyseisen tehtävän hoitamiseen, voi tilapäisesti toimia lääkärin tehtävässä, mukaan lukien päivystys, laillistetun lääkärin johdon ja valvonnan alaisena potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 2 §:n 4 kohdassa tarkoitetussa terveyden-huollon toimintayksikössä tai sosiaalihuoltolain (710/1982) 24 §:ssä tarkoitettua laitoshuoltoa antavassa sosiaalihuollon toimintayksikössä.
Lääketieteen opiskelija, joka on suorittanut hyväksytysti 1 momentissa mainitussa asetuksessa tarkoitetut, vähintään neljään ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot ja ne lääkärin peruskoulutukseen kuuluvat sen erikoisalan opintojaksot, johon kuuluvissa tehtävissä hän aikoo toimia, ja jolla on suoritettujen opintojen perusteella riittävät edellytykset kyseisen tehtävän hoitamiseen, voi toimia lääkärin tehtävässä laillistetun lääkärin johdon ja valvonnan alaisena erikoissairaanhoidon toimintayksikössä tai terveyskeskuksen vuode-osastolla. Päivystävän lääkärin tehtävässä toimimisen edellytyksenä on lisäksi, että hänellä on laillistetun lääkärin välitön johto ja valvonta.
Tämä tarkoittaa kaikkien viiden / neljän opintovuoden opintojaksojen suorittamista tentteineen sekä ao. erikoisalaan kuuluvien opintojen suorittamista. On myös huomioitava, että kyse on tilapäisestä työskentelystä.
Lisäksi asetus säätelee viransijaisuuskelpoisuutta seuraavasti:
3 e § Laillistetun ammattihenkilön tehtävässä toimimisen rajoitus
Edellä 3 ja 3 a–3 d §:ssä tarkoitetuilla opiskelijoilla ei ole oikeutta toimia tilapäisesti laillistetun ammattihenkilön tehtävässä enää sen jälkeen, kun opintojen aloittamisesta on kulunut yli kymmenen vuotta.
Tämä rajaa sijaisuuksia niin, että yli kymmenen vuotta lääketiedettä opiskelleet eivät enää voi toimia lääkärin tehtävissä ennen kuin ovat suorittaneet LL-tutkinnon.
Lisäksi Valvira huomauttaa seuraavaa:
”Henkilö ei ole enää opiskelija, jos opinnot ovat jääneet kesken ja hän ei enää ole oppilaitoksessa kirjoilla.”
”Henkilön tulee olla aktiivinen opiskelija voidakseen toimia tilapäisesti laillistetun ammattihenkilön tehtävissä. Ollakseen aktiivinen opiskelija, henkilön tulee olla ilmoittautuneena läsnä olevaksi yliopistoon.”
”Opintonsa keskeyttäneiksi opiskelijoiksi katsotaan kaikki yliopistoon poissaolevaksi ilmoittautuneet opiskelijat.”
KYS:n virkojen hoitamisesta lukukausien aikana on KYS:n sairaalahallitus päättänyt mm. seuraavaa:
• määräyksiä apulaislääkärien toimien hoitamiseen voidaan opiskelijoille antaa vain poikkeustapauksissa
• määräykset ovat puolipäivätoimisia, enintään kuukaudeksi eikä sama opiskelija voi saada määräystä kuin kerran saman lukuvuoden aikana.
Lisäksi on vakiintunut käytäntö, että em. toimien hoitamiseen pitää opiskelijan aina saada myös lukuvuoden koordinaattorin hyväksyminen.
Opintojen suorittaminen ja arviointi
(Hyväksytty TTtdk:n tiedekuntaneuvoston kokouksessa 20.4.2011, täydennykset 29.4.2014 ja 22.3.2017)
Opintosuoritusten arviointia ja tenttikäytänteitä säädellään yliopistolaissa (YL; Yliopistolaki, 558/2009) sekä Itä-Suomen yliopiston 1.1.2017 voimaan astuneessa Tutkintosäännössä (TS §§ 27-34, 45, 47-48, 50 ja 54). Tämän lisäksi lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmien ohjeet perustuvat Terveystieteiden tiedekunnan 30.1.2013 hyväksymiin tutkintoja ja opintoja koskeviin pysyväismääräyksiin (PM 14§ ja 16 - 17 §), jotka säätelevät mm. opintojaksojen arvostelua, opintosuoritusten julkisuutta sekä vanhenemista. Tenttikäytänteitä säätelee lisäksi Akateemisen rehtorin päätös etätenteistä ja kampusten välisten tenttien suorittamisesta:
Opintosuorituksen arviointi voi perustua loppuarviointiin, mutta myös oppimis-prosessin jatkuvaan arviointiin. Kirjallisten kuulustelujen sijasta voidaan käyttää vaihtoehtoisia arviointimenetelmiä esim. dialogitenttiä, esseetä, kotitenttiä, portfoliota, projektityötä, oppimispäiväkirjaa, verkkotenttiä, tai muita oppimisen arviointimenetelmiä. Opintojakson arvioinnin tulee olla linjassa opintojakson tavoitteiden ja sisällön kanssa sekä tukea hyvän tieteellisen ajattelutavan ja tieteen toiminta-muotojen oppimista.
Lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmia koskevat tarkennukset:
Tähän koottu ohjeistus on osa opetussuunnitelmaa, jonka yhteydessä koulutusohjelman tulee määritellä tiettyjä omia tarkentavia ohjeitaan.
Yliopiston perus- ja jatkotutkintoihin sekä erillisiin opintokokonaisuuksiin ja erillis-arvosanoihin sisältyvien opintosuoritusten ajankohdista ja suoritustavoista päätetään opetussuunnitelmien vahvistamisen yhteydessä. Opetussuunnitelmaa tarkentavia ohjeita suoritustavasta ja arvioinnista voidaan antaa myös opintojakson alkaessa. Koulutusohjelmien/pääaineiden tulee määritellä opetusohjelmassaan opinto-suoritusten suorituskertojen määrä, opintosuoritusten (ml. tenttisuoritusten) vanheneminen, tarkemmat ohjeet kuulusteluun ilmoittautumisesta, etätenttimahdollisuuksista sekä sähköisistä tenteistä. Alla on kuvattu lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmien yhteiset tarkennetut tenttiohjeet asiaan kuuluvien ylempien ohjeiden yhteydessä.
Suorituskertojen määrä
Opintojaksojen, joiden suoritukseen kuuluu loppukuulustelu, tulee järjestää varsi-naisen lopputentin lisäksi vähintään kaksi uusintakuulustelumahdollisuutta. Poikkeuksen muodostaa ’Potilaan tutkiminen’ -opintojakso, jossa käytännön syistä uusintoja voidaan järjestää vain yksi vuodessa. Suoritusmahdollisuudet on järjestettävä niin, että opiskelijalle jää riittävä valmistautumisaika uusintasuoritukseen.
TS 28§ Suoritusmahdollisuudet
Opetukseen liittyvä kirjallinen tai muu vastaava kuulustelu on järjestettävä vähintään kaksi kertaa vuoden kuluessa opetuksen päättymisestä. Kirjallinen tai muu vastaava kuulustelu on järjestettävä niin, että opiskelijalle jää riittävä valmistautumisaika uusintasuoritukseen.
Tiedekunnat, erillis- ja palvelulaitokset sekä opinto- ja opetuspalvelut antavat tarkemmat määräykset opintosuoritusten suorituskertojen määrästä.
Yleiset kuulustelut
Lääketieteen laitos ei järjestä yleisiä kuulusteluja.
TS 29§ Yleiset kuulustelut
Opetusta antava yksikkö voi järjestää yleisiä kuulusteluja. Yleisten kuulustelujen ajankohdista ja kestosta sekä siitä, mitä opintojaksoja kussakin yleisessä kuulustelussa voi suorit-taa, päätetään opetussuunnitelmissa. Mikäli kuulustelun ajankohtaa joudutaan pakottavista syistä siirtämään myöhempään ajankohtaan, siitä on tiedotettava kaikille kuuluste-luun ilmoittautuneille, mikäli mahdollista kaksi viikkoa ennen kuulustelua. Yleisen kuulustelun kesto on vähintään neljä ja enintään kuusi tuntia.
Kuulusteluihin ilmoittaudutaan pääsääntöisesti Pepin kautta. Ilmoittautuminen tapahtuu siten, että lukuvuoden alkaessa opiskelijalla tulee olla mahdollisuus ilmoittautua kaikille lukuvuoden aikana järjestettäville opintojaksoille sekä niiden lopputentteihin, ellei erityisestä syytä muunlaiseen käytäntöön ole tarvetta. Uusintakuulusteluihin ilmoittautuminen avataan aina heti edellisen kuulustelun jälkeen. Opiskelijan on ilmoittauduttava kuulusteluihin viimeistään 7 vrk ennen kuulustelua (vrt. TS 31§). Myöhästyneitä ilmoittautumisia ei huomioida.
TS 31§ Kuulusteluihin ilmoittautuminen
Kirjalliseen kuulusteluun tulee ilmoittautua kymmenen (10) päivää ennen kuulustelupäivää. Muihin kuulusteluihin tulee ilmoittautua opetussuunnitelmassa mainitulla tavalla. Mainitut ilmoittautumistavat ja – ajat eivät koske sähköistä tenttijärjestelmää, ellei opetussuunnitelmassa ole muuta määrätty.
Yleisiä ohjeita kuulustelujen järjestämisestä:
- Kännykät ja muut älylaitteet tulee ehdottomasti jättää laukkuihin tenttisalin seinustalle virrat sammutettuna tai äänettömäksi säädettynä tai kokonaan salin ulkopuolelle. Mikäli tenttijällä havaitaan älylaite tenttitilanteessa, voidaan hänet poistaa tentistä ja suoritus mitätöidään.
- Kuulustelutilaisuuksissa on oltava riittävä määrä valvojia, jotta kuulustelun aloitus, valvonta ja päättyminen sujuvat viivytyksittä. Yli kahden tunnin kuulustelusta voi poistua WC:n valvotusti. WC-käynti lasketaan tenttitilanteeksi.
- Tentissä käytetään pääsääntöisesti sekä opiskelijan nimeä että numeroa opiskelijoiden tarkan ja vaivattoman tunnistamisen vuoksi.
- Mikäli opiskelija tahtoo tenttiä useamman tentin yhdellä kertaa, ei opiskelijalla ole käytössään lisäaikaa vaan ainoastaan kyseiseen kuulustelukertaan varattu aika.
- Erityisjärjestelynä (vrt. lukihäiriö) voidaan myöntää enimmillään 30 min lisäaikaa resurssien sallimissa rajoissa.
- Opiskelijoiden tunnistaminen tentissä tapahtuu nimen, numeron sekä opiskelijakortin tai muun henkilöllisyystodistuksen avulla.
- Mikäli opiskelija ei saa ottaa kysymyspaperia lähtiessään mukaansa, on siitä ilmoitettava erikseen.
- Uusintakuulustelujen tulee olla vaikeusasteeltaan varsinaista kuulustelua vastaavia.
TS 30§ Kuulustelujen järjestäminen
Kuulustelutilaisuudesta saa poistua aikaisintaan kolmekymmentä (30) minuuttia kuulustelun alkamisesta, minkä jälkeen kuulusteluun ei oteta myöhästyneitä. Kuulustelutilaisuuteen saa tuoda vain kuulustelussa tarvittavat välineet.
Erityisjärjestelyjä tarvitsevan opiskelijan on pyydettävä erityisjärjestelyjä kuulusteluun ilmoittauduttaessa.
Kuulusteluun osallistuvan on tarvittaessa todistettava henkilöllisyytensä. Kuulustelussa pidetään luetteloa kuulusteluun osallistuneista.
Tiedekunnat sekä erillis- ja palvelulaitokset antavat tarkempia määräyksiä etätenttien järjestämisestä.
Lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmien tenttitulokset julkistetaan pääsääntöisesti Moodlessa käyttäen opiskelijan numerokoodia ja ohjeiden mukaisesti ilmoitustauluilla.
TS 34§ Kuulustelun tulosten julkistaminen
Kuulustelun tulos on julkistettava viimeistään kolmen (3) viikon kuluttua suorituksesta yliopiston sähköisessä opiskelija- ja opintosuoritusrekisterissä. Dekaani, opetusta antavan erillis- ja palvelulaitoksen johtaja tai opinto- ja opetuspalveluiden johtaja voi erityisestä syystä pidentää aikaa. Kuulustelun tulos on kuitenkin ilmoitettava viimeistään kuukauden kuluttua suorituspäivästä. Määräajasta poikkeamisesta on ilmoitettava kolmen (3) viikon kuluessa suorituspäivästä.
Sähköiseen opintosuoritusrekisteriin merkitään tieto sekä hyväksytyistä että hylätyistä suorituksista. Ilmoitustaululle toimitetaan tieto arvosanajakaumasta, hylättyjen lukumäärästä sekä siitä, milloin ja missä opiskelijalla on tilaisuus tutustua opintosuoritustensa arviointiin.
Essee, luentopäiväkirja tai muu vastaava suoritus tulee jättää tarkastajalle asetettuna määräaikana. Opintosuorituksen tulos on julkistettava kolmen (3) viikon kuluttua määrä-päivästä.
Määräaikoihin ei lueta jaksoja, jolloin opetusta ei rehtorin päätöksen mukaisesti anneta, eikä 15.6. - 15.8. välistä aikaa.
Mikäli kuulustelun arvioinnissa on ollut useita opettajia eikä arviointi ole tapahtunut yh-teistyönä, kunkin tehtävän arvostelleen opettajan nimi on ilmoitettava.
TTtdk PM 16 § Opintosuoritusten julkisuus
Opinnäytteitä lukuun ottamatta opintosuorituksia ei saa luovuttaa tai näyttää laitoksen henkilökuntaan kuulumattomille eikä muutoinkaan julkaista ilman opiskelijan lupaa.
Tiedekunnassa tehtävät syventävät työt, lopputyöt, kandidaatin tutkielmat, pro gradu –tutkielmat, lisensiaatintutkimukset ja väitöskirjat ovat julkisuuslain mukaisia julkisia asiakirjoja.
Lääketieteen laitos ei järjestä eikä velvoita oppiaineitaan järjestämään etätenttejä (ts. tentti muun tahon kuin Itä-Suomen yliopiston valvonnassa). Oppiaineille jätetään kuitenkin mahdollisuus tapauskohtaisesti harkiten ja tarpeen mukaan itse organisoida etätenttejä.
UEF/Etätenttiminen (Akateemisen rehtorin päätös)
Kahden kampuksen laitokset järjestävät tenttejä molemmilla paikkakunnilla. Yhden kampuksen laitoksilla ei ole velvollisuutta järjestää tenttejä toisella kampuksella.
Itä-Suomen yliopiston sisäiset etätentit (eli tentti suoritetaan jollain Itä-Suomen yliopiston kampuksella) ovat mahdollisia joidenkin laitosten kuulusteluissa siten, että opiskelija selvittää jollain kampuksella (Joensuu, Kuopio) mahdollisesti kuulustelunsa kanssa saman-aikaisesti pidettävät kuulustelut ja pyytää saada suorittaa oman kuulustelunsa toisen kampuksen tentin järjestäjän valvomana. Opiskelijan velvollisuutena on valvonnan järjestämisen lisäksi ilmoittaa tenttipaikasta ja valvojasta (yhteyshenkilöstä) kuulusteluun ilmoittautuessaan Pepissä tai laitoksen muuten määräämällä tavalla. Sisäiset etätentit ovat maksuttomia.
Itä-Suomen yliopiston ulkoiset etätentit (eli tentti suoritetaan muun tahon kuin Itä-Suomen yliopiston valvonnassa) ovat mahdollisia joidenkin laitosten kuulusteluissa. Laitokset antavat tarkempia ohjeita etätenttien mahdollisuudesta, etätenttiin ilmoittautumisesta ja tenttipaikoista. Opiskelija vastaa mahdollisista kustannuksista.
Lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmissa on mahdollista järjestää tenttejä myös sähköisesti (esim. Exam, Moodlen tenttityökalu tai vastaavat järjestelmät). Sähköinen, yliopiston tenttitilassa, omalla ajalla ja määrätyissä aikarajoissa suoritettava tentti soveltuu mm. alkukuulustelujen, loppukuulustelujen sekä uusintakuulustelujen järjestämiseen. Hammaslääketieteen koulutusohjelmassa kypsyysnäyte kirjoitetaan sähköisesti EXAM:ssa. Sähköisissä tenteissä noudatetaan yliopiston ohjeistusta, kts. ohjeet Kamussa.
Tiedekuntaneuvoston päätöksen mukaisesti lääketieteen ja hammaslääketieteen syventävien opintojen opinnäytetyön arviointi yhtenäistettiin tiedekunnan yleisten tarkennettujen opinnäytetyöohjeiden mukaiseksi. Täten 1.8.2014 lähtien hyväksytyt opinnäytetyöt arvostellaan asteikolla 1-5 (1, välttävä; 2, tyydyttävä; 3, hyvä; 4, kiitettävä; 5, erinomainen) alla olevasta TTtdk:n pysyväismääräyksistä poiketen.
Hyväksytyn tenttisuorituksen kaikille yhteinen läpäisyraja on 50 %. Tästä rajasta voi poiketa vain erityisestä ja perustellusta syystä. Arviointiperusteet ja rajat on ilmoitettava opiskelijoille opintojaksokuvauksissa tai viimeistään opintojakson alkaessa. Tenttituloksia ilmoitettaessa tentissä saavutettuja pisteitä ei pyöristetä minkään arvosanan kohdalla, ei myöskään läpäisyrajan kohdalla.
Lisäksi, jos opiskelija reputtaa kolmessa perättäisessä saman opintojakson tentissä on hän velvoitettu keskustelemaan tilanteesta opintojakson tai oppiaineen vastuuhenkilön kanssa. Vasta kun neuvottelu on pidetty voi opiskelija ilmoittautua seuraavaan tentin uusintaan.
Opintosuoritusten arvioinnista on säädetty Itä-Suomen yliopiston Tutkintosäännön 32 § ja 33 §:ssä ja Terveystieteiden tiedekunnan tutkintoja ja opintoja koskevissa pysyväismääräyksissä 14 §. Yliopistolain 44 §:n 1 momentin mukaan opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen.
YL 44 § Opintosuoritusten arviointi ja opintojen hyväksilukeminen
Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Kirjalliset ja muulla tavoin tallennetut opintosuoritukset on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta.
TS 32§ Opintosuoritusten arvioinnissa käytettävät asteikot ja arvosanat
Opintosuoritusten arvioinnista käytetään asteikkoa 0-5, jossa arvosanojen merkitys on seuraava: 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2= tyydyttävä, 1 = välttävä ja 0 = hylätty. Suoritukset voidaan arvioida myös asteikolla hyväksytty - hylätty. Hyväksytyn suorituksen vähimmäisvaatimukset määritellään opintojaksokuvauksessa.
Syventävien opintojen hyväksytyt tutkielmat, lisensiaatintutkimukset ja väitöskirjat voidaan myös arvioida seitsenportaisella asteikolla: approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum lau-de approbatur ja laudatur taikka asteikolla tyydyttävä, hyvä ja erinomainen tai asteikolla hyväksytty ja kiittäen hyväksytty.
Toisen kotimaisen kielen taidon arvioida käytetään asteikkoa tyydyttävä tai hyvä; sen mukaan, mitä laissa julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (424/2003) sekä valtioneuvoston asetuksessa suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa (481/2003) määrätään.
Opintosuorituksen arvosanan korotus
Opiskelijalle on varattava mahdollisuus korottaa hyväksytyn opintosuorituksen arvosanaa. Saman opintosuorituksen useista suorituksista on voimassa korkein arvosana.
TS 33§ Opintosuoritusten arviointi
Mikäli opiskelija on uusinut opintosuorituksen ja saanut samasta opintosuorituksesta eri arvosanoja tai opintopistemääriä, hänen lopulliseksi opintosuorituksekseen tulee opintopistemäärältään laajin suoritus riippumatta arvosanasta. Mikäli opintopistemäärät ovat samoja, opintosuoritukseksi tulee arvosanaltaan korkein suoritus, ellei opiskelija muuta ha-lua. Laajuuden ja arvosanan ollessa samoja tulee lopulliseksi opintosuoritukseksi viimeisin suoritus.
TTtdk PM 14 § Opintosuoritusten arvostelu
Opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen kuulustelut järjestetään tiedekunnan antamien tarkempien määräysten mukaan ottaen huomioon mitä asiasta on määrätty tutkintosäännössä.
Hyväksytyt opintojaksot arvostellaan asteikolla 1-5 (1, välttävä; 2, tyydyttävä; 3, hyvä; 4, kiitettävä; 5, erinomainen) tai asteikolla hyväksytty/ hylätty. Opintokokonaisuudet (perusopinnot, aineopinnot, perus- ja aineopinnot, syventävät opinnot) arvostellaan asteikolla 1-5 (1, välttävä; 2, tyydyttävä; 3, hyvä; 4, kiitettävä; 5, erinomainen) tai hyväksytty/ hylätty. Arvostelusta määrätään tarkemmin opetussuunnitelmassa.
(Lääketieteen ja hammaslääketieteen syventävien opintojen tutkielma arvostellaan arvosteluasteikolla hyväksytty/hylätty. Vrt. TTtdk:n päätös 29.4.2014 viisiportaisesta arvioinnista.) Hyväksytty pro gradu –tutkielma arvostellaan asteikolla 1-5 (1, välttävä; 2, tyydyttävä; 3, hyvä; 4, kiitettävä; 5, erinomainen). Tutkielman mainesanaa ei oteta huomioon pääaineen opintoja arvosteltaessa.
Lisensiaattitutkielmat arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty ja väitöskirjat asteikolla hylätty- hyväksytty - kiittäen hyväksytty.
Opintosuoritusten arviointi
Opintosuorituksen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa vahvistettuun opintojaksokuvaukseen. Opintosuoritukset tai sen osat on suoritettava ja palautettava asetetussa määräajassa. (Opintojohtosääntö 34 §)
Opintosuoritusten, myös alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen opinnäytteiden sekä sivuaineeseen laadittujen opinnäytteiden, arvioinnissa käytetään asteikkoa 0—5, jossa arvosanojen merkitys on seuraava: 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2= tyydyttävä, 1 = välttävä ja 0 = hylätty. Suoritukset voidaan arvioida asteikolla hyväksytty ‐ hylätty, kun numeerista asteikkoa ei ole tarkoituksenmukaista käyttää. Arvosana 1 vastaa arvosanaa hyväksytty. Hyväksytyn suorituksen vähimmäisvaatimukset määritellään opetussuunnitelmassa. (Opintojohtosääntö 33 §)
Toisen kotimaisen kielen taidon arviointiin käytetään asteikkoa tyydyttävä tai hyvä.
Opintosuorituksen rekisteröinti
Opintosuorituksen suoritusajankohdaksi merkitään tenttitilaisuuden päivämäärä tai kirjallisen työn tarkastukseen jättämispäivämäärä. Opinnäytteiden (pl. kandidaatin tutkielma) suorituspäivä on arvostelupäätöksen päivämäärä. Osasuorituksiin perustuvan kokonaisuuden suoritusajankohdaksi merkitään viimeisen osasuorituksen päivämäärä. (Opintojohtosääntö 47 §)
Opintosuorituksen julkistaminen
Opintosuorituksen tulos on julkistettava viimeistään kolmen (3) viikon kuluttua suorituksesta yliopiston sähköisessä opiskelija‐ ja opintosuoritusrekisterissä. Sähköisen tentin (esim. EXAM) osalta määräajasta annetaan tarkempia ohjeita sähköisen tentin menettelytapaohjeessa. (Opintojohtosääntö 35 §)
Sähköiseen opiskelija‐ ja opintosuoritusrekisteriin merkitään tieto sekä hyväksytyistä että hylätyistä suorituksista. Sähköiselle alustalle toimitetaan tieto arvosanajakaumasta ja hylättyjen lukumäärästä. Opiskelija saa ilmoituksen sähköiseen opiskelija‐ ja opintosuoritusrekisteriin tallennetusta opintosuorituksestaan yliopiston antamaan sähköpostiosoitteeseen. (Opintojohtosääntö 35 §)
Opintosuorituksen arviointiperusteet ovat julkisia. Opiskelijalla on oikeus saada tietoonsa arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan ottamalla yhteyttä opintojakson arvioinnin suorittaneeseen opettajaan. (Opintojohtosääntö 35 §)
Määräaikoihin ei lueta ajanjaksoja, jolloin opetusta ei rehtorin päätöksen mukaisesti anneta, eikä 15.6. - 15.8. välistä aikaa. (Opintojohtosääntö 35 §)
Opintosuorituksen arviointia koskeva oikaisumenettely
Yliopistolain 82 §:n 4 momentin mukaan muun opintosuorituksen kuin väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventäviin opintoihin kuuluvan opinnäytteen tai muun vastaavan opintosuorituksen arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta.
Oikaisupyyntö on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.
Mikäli arvioinnin suorittanut opettaja ei ole oikaisupyynnön ajankohtana tavattavissa, tulee oikaisupyyntö jättää kirjallisena yliopiston kirjaamoon. Oikaisupyyntöön tulee antaa päätös neljäntoista (14) päivän kuluessa sen jättämisestä.
Mikäli opiskelija ilmoittaa, ettei hän tyydy oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen, tulee arvioinnin suorittaneen opettajan tehdä asiassa kirjallinen päätös. Opiskelijalla on oikeus saada oikaisumenettelyn yhteydessä jäljennös suorituspapereistaan tai vastaavista maksutta.
Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta yliopiston muutoksenhakulautakunnalta neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhakulautakunnalle osoitettu oikaisupyyntö tulee toimittaa yliopiston kirjaamoon.
Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventävien opintojen opinnäytteen arviointiin tyytymätön opiskelija voi tehdä muutoksenhakulautakunnalle oikaisupyynnön neljäntoista (14) päivän kuluessa suorituksen arvioinnin tiedoksisaannista.
Muutoksenhakulautakunnan antamasta päätöksestä ei saa hakea muutosta valittamalla. (Opintojohtosääntö 50 §)
Kamussa on lisätietoa yliopiston sisäisestä muutoksenhausta.
Itä-Suomen yliopistolla on kahdenvälisiä yhteistyösopimuksia kymmenien ulkomaisten yliopistojen kanssa eri puolilla maailmaa. Lisäksi yliopisto on mukana useissa vaihto-ohjelmissa, joihin osallistuu lukuisia ulkomaisia yliopistoja. Lääketieteen opiskelijoille on tarjolla kymmeniä eri vaihtokohteita. Jokainen opiskelijavaihdosta kiinnostunut löytää siis varmasti itselleen sopivan vaihtoehdon.
Ulkomailla opiskelu tarjoaa paitsi mielenkiintoisia kursseja ja harjoittelumahdollisuuksia myös uusia kokemuksia, ystäviä, kielitaitoa sekä itsevarmuutta. Tarkoituksena on, että suoritetut opinnot luetaan hyväksi tutkintoon, joten opiskeluaika ei yleensä juurikaan pitene vaihdon takia. Lääketieteen opiskelijoille sopivin ajankohta vaihtoon lähtemiseen on kliinisessä vaiheessa, 4. vuosikurssista alkaen.
Jos vaihtoon lähteminen kiinnostaa sinua, tutustu vaihto-opiskeluun ja kainsainvälistymiseen Kamussa sekä keskustele opintojesi suunnittelusta vuosikurssikoordinaattorisi kanssa. Vaihtoasioissa voi olla yhteydessä myös lääketieteen laitoksen opintoasiainpäällikköön sekä kansainvälisten liikkuvuuspalvelujen henkilökuntaan
Tässä ohjeet pähkinänkuoressa (pdf)
Osaamisen tunnustaminen ja opintojen hyväksilukeminen. Aikaisemmin tästä oli käytössä lyhenne "AHOT"
Kamussa on lisätietoa osaamisen tunnustamisesta.
AHOT eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen tarkoitta aiemmin suoritettujen opintojen hyväksilukua (korvaaminen ja sisällyttäminen).
Itä-Suomen yliopiston opiskelijaksi hyväksytty opiskelija voi hakea kirjallisesti osaamisensa tunnistamista ja tunnustamista, mikäli osaaminen vastaa opetussuunnitelmassa esitettyjä tavoitteita sisällöltään ja tasoltaan. Hyväksilukua haetaan kyseisen oppiaineen/opintojakson vastuuhenkilöltä.
Aiempien opintojen hyväksiluvusta tutkintorakenteeseen tulee ensin keskustella HOPS-ohjaajan kanssa. Aiempien opintojen korvaavuudessa / sisällyttämisessä lääketieteen lisensiaatin tutkintoon on rajoitteita. Lähtökohta on se, että vain pakollisia opintojaksoja voi korvata aiemmilla opinnoilla.
Tässä yhteydessä on myös huomioitava, että mikäli opiskelijalla on aiempia lääketieteen alan opintoja toisessa yliopistossa, hyväksiluettavat opinnot vaikuttavat laskettaessa opiskeluaikaisen viransijaisuuskelpoisuuden kymmenen vuoden määräaikaa.
Pakollisten opintojaksojen korvaavuudet aiempien ja/tai muualla suoritettujen opintojen perusteella haetaan sähköisellä hakulomakkeella, joka löytyy asiointipalvelusta (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen). Hyväksilukemista koskevan hakemuksen voi jättää sähköisesti yliopiston asiointipalvelussa. Sähköinen asiointi on mahdollista sekä korvaavuushakemusten että sisällyttämishakemuksen jättämiseen.
Hakemuksessa pyydetyt kentät on täytettävä huolellisesti ja tarvittavat liitteet on liitettävä hakemuksen mukaan: Todistukset aiemmasta/aiemmista suorituksista - opintorekisteriotteet, opintojaksokuvaukset ym. vastaavat. Liitteiden on oltava hyvälaatuisia ja luettavissa olevia. Lomakkeen lähettämisen jälkeen opiskelija saa tiedon hakemuksen onnistuneesta jättämisestä palveluun.
Kun asian hyväksyjä on käsitellyt asian, tulee päätös sähköpostiin. Halutessaan opiskelija voi saada lisäksi paperisen päätöksen. Hyväksilukemisesta kirjataan suoristusmerkintä opintotietojärjestelmään. Suoritusmerkintä kirjataan rekisteriin tutkintorakenteen mukaisella koodilla ja nimellä. Lisätietoihin merkitään lisäksi se, millä opinnoilla korvaavuus on myönnetty (mitä, missä ja milloin).
Keskeiset AHOT-käsitteet:
Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) tarkoittaa eri menettelyjä, joilla opiskelijan osaaminen voidaan arvioida ja hyväksyä osana hänen opintojaan.
Osaamisen tunnistamisella tarkoitetaan osaamisen arviointia eri muodoissaan.
Osaamisen tunnustamisella tarkoitetaan menettelyjä, jolla aiemmin hankitun osaamisen perusteella opiskelijalle kirjataan opintosuoritus, hyväksiluku tai niiden osa.
Hyväksilukemisella tarkoitetaan opiskelijan aiemmin suoritettujen opintojen, harjoittelun, työkokemuksen tai muun osaamisen hyväksymistä osaksi suoritettavaa tutkintoa, opintokokonaisuutta tai opintojaksoa. Hyväksilukemisen muotoja ovat sisällyttäminen ja korvaaminen. Hyväksilukeminen perustuu opetussuunnitelman osaamistavoitteisiin.
Sisällyttämisellä tarkoitetaan muualla suoritetun opintojakson tai opintokokonaisuuden hyväksymistä tutkintoon sellaisenaan
Opintojen korvaamisessa opiskelijan suoritusrekisteriin kirjataan korvattava opintojakso, -kokonaisuus tai sen osa. Korvaaminen tapahtuu korvattavaa opintojaksoa tai – kokonaisuutta sisällöltään ja tasoltaan vastaavan opintosuorituksen tai muun osaamisen perusteella.
Opiskeluoikeudet ja opinto-oikeudet
Lisäajan hakemisesta tutkinnon suorittamiseen löydät lisätietoa Kamusta. Sieltä löydät myös lisätietoa
Opintojen suoritusajan määräytymiseen.
Sivuainetarjonta
Lääketieteen lisensiaatin tutkintoon ei sisälly sivuaineita. Lääketieteen opiskelijat voivat poimia yliopiston sivuainetarjonnasta yksittäisiä opintojaksoja valinnaisiin opintoihin.
Monet Itä-Suomen yliopiston oppiaineista ovat vapaasti valittavissa sivuaineiksi eli sivuaineopintojen aloittaminen ei edellytä sivuaineen opinto-oikeuden hakemista. Joihinkin oppiaineisiin otettavien sivuaineopiskelijoiden määrää kuitenkin rajoitetaan tai opinto-oikeutta on haettava sivuaineen valintakokeessa. Toisaalta yliopistossa on myös tutkintoja, joiden rakenteeseen ei kuulu sivuaineita tai sivuaineet on opetussuunnitelmassa etukäteen määrätty.
Tietoa sivuaineopiskelusta on Kamussa. Mahdollisuuksia on runsaasti:
- tiedekuntien tarjoamat sivuaineet
- kansainvälistymisen opintokokonaisuus
- verkostoylipistot
- avoimen yliopiston sivuaineopinnot tutkinto-opiskelijoille
- JOO-opinnot
Terveystieteiden tiedekunnassa on tarjolla seuraavat sivuaineopintokokonaisuudet:
- Ihmisen biologia 28 op (Biolääketieteen yksikkö)
- Terveyden Monikulttuuriset Ulottuvuudet (TeMoKuu) 25 op (Kansanterveystieteen yksikkö yhteistyössä Humanistisen osaston (suomen kieli ja kulttuuritieteet) kanssa)
- Toksikologia 25 op (Farmasian laitos)◦Sivuainekokonaisuutta otetaan suorittamaan ympäristöterveyteen ja –teknologiaan syventyviä opiskelijoita, max 10 opiskelijaa
(kts. tarkemmin Weboodista Sivuaineoppaista)
Seuraavia tiedekunnan opintokokonaisuuksia tarjotaan myös Avoimen yliopiston (Aducate) kautta:
- Ergonomian ja työhyvinvoinnin perus- ja aineopinnot (25 op + 35 op)
- Gerontologian perusopinnot (25 op)
- Hoitotieteen aineopinnot (33 op)
- Kansanterveystieteen perus- ja aineopinnot (25 op + 35 op)
- Lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin perusopinnot (25 op)
- Liikuntalääketieteen perus- ja aineopinnot (25 op + 36 op)
- Lääketieteen perusteita -perusopintokokonaisuus (25 op)
- Ravitsemustieteen perus- ja aineopinnot (25 op + 35 op)
- Terveyden edistäminen ja terveystieto perus- ja aineopinnot (25 op + 35 op)
Voit tutustua myös avoimen yliopiston opetustarjontaan (avautuu uuteen välilehteen).
Tutkinnon hakeminen
Dekaani myöntää tutkintotodistuksen tiedekunnan opiskelijalle, joka on suorittanut kaikki tutkintoa varten vaadittavat opinnot ja saanut niistä merkinnät opintosuoritusrekisteriinsä. Tutkintoa hakevien opiskelijoiden on oltava yliopistossa kirjoilla läsnä olevana opiskelijana tutkintoa hakiessaan.
Opiskelijana olet velvollinen tarkistamaan, että sinulla on suoritettuna kaikki ao. tutkintoon tarvittavat opinnot tutkintotodistusta hakiessasi. Tiedekunnan/laitoksen opintoneuvonnasta vastaavat henkilöt auttavat kuitenkin tarvittaessa tarkistamaan suoritetut/puuttuvat opintosuoritukset. Todistuksen haussa toimi seuraavasti:
- Kun olet suorittanut kaikki tutkintoon vaadittavat opinnot, tarkista että ne on kirjattu opintosuoritusrekisteriin. Käytä apuna omaa tutkintorakennettasi, joka määräytyy sen mukaan milloin olet saanut opinto-oikeuden lääketieteen opintoihin. Tutkintorakenteet löytyvät esimerkiksi lääketieteen opintoyhteisöstä (avautuu uuteen välilehteen).
- Päivitä tarpeen mukaan HOPSisi. Lääketieteessä tämä tarkoittaa valinnaisten opintojen hopseja sekä linjaopintoja (ennen 2014 aloittaneita). Mikäli suinkin mahdollista, tee tämä jo hyvissä ajoin ennen kuin viimeinen tutkintoosi kuuluva suoritus on valmiina. Hyvä ajankohta on kuudennen lukuvuoden syyslukukausi. Näin vältät turhaa viivytystä todistuksen saannissa.
- Linjakoordinaattori hyväksyy opiskelijan HOPSin ja toimittaa sen osastosihteeri Kati Nykäselle. Valinnaisten opintojen suunnitelman hyväksyy opintoasiainpäällikkö (s-posti: timo.kemppainen@uef.fi).
- Kun olet jättänyt HOPSin hyväksyttäväksi niin koordinaattori on sinuun yhteydessä vain mikäli suunnitelma vaatii edelleen muokkausta. Pääsääntöisesti HOPSit kulkevat siis todistusten laatijalle heti niiden hyväksymisen jälkeen suoraan koordinaattorilta.
- Täytä tutkintotodistushakemuslomake ja lähetä se opintosihteeri Kati Nykäselle, joka kirjoittaa tutkintotodistuksen. Katin puhelinnumero on 040 355 2303 ja huone 4228/2/Medistudia (s-posti: kati.nykanen@uef.fi). Todistushakemukset toimitetaan osoitteella: Kati Nykänen, Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, hallintopalvelukeskus, PL 1627, 70211 Kuopio.
Todistuksen toimitusaika on kolme viikkoa siitä päivästä, kun todistushakemus on saapunut todistuksen kirjoittajalle ja kaikki tutkintoon sisältyvät opinnot on kirjattu rekisteriin.
Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon tutkintotodistusta haetaan seuraavalla lomakkeella:
- LL todistushakemus (pdf)
Lääkärin ammattiin johtaman peruskoulutuksen jälkeen Valvira myöntää hakemuksesta oikeuden harjoittaa lääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä.
Hakemus tehdään joko sähköisesti tai kirjallisesti. Kirjallinen hakemus tehdään käyttäen hakemuslomaketta, ja se osoitetaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Hakemus lähetetään osoitteella: Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, PL 210, 00281 Helsinki.
Kirjallisen hakemuksen liitteet:
- Jäljennös oppilaitoksen antamasta tutkintotodistuksesta (asianomaisen oppilaitoksen antama jäljennös tai julkisen notaarin oikeaksi todistama jäljennös).
- Virkatodistus tai jäljennös passista tai henkilökortista virallisesti oikeaksi todistettuna
Sähköisen asioinnin hakemusohjeet:
Voit hakea ammattioikeutta sähköisen asioinnin kautta, kun olet suorittanut tutkinnon ja saanut tutkintotodistuksen. Huomaathan, että ammattioikeushakemusta ei voi jättää etukäteen ennen kuin olet valmistunut.
Lisäksi tarvitset:
- Suomalaisen henkilötunnuksen
- Verkkopankkitunnukset
- Sähköpostiosoitteen
- Puhelinnumeron
Kun haet sähköisen asioinnin kautta, sinun ei tarvitse toimittaa tutkintotodistusliitettä, sillä palvelu hakee tutkintotietosi Virta-järjestelmästä. Sinun ei myöskään tarvitse toimittaa virkatodistusta eikä jäljennöstä passista tai henkilökortista.
Valviran päätös on maksullinen. Voimassa olevat maksut löytyvät Valviran sivulta (avautuu uuteen välilehteen). Kun olet hakenut sähköisesti, päätös lähetetään sähköisesti asiointitilillesi, jos olet antanut suostumuksesi sähköiseen tiedoksiantoon. Jos et ole antanut suostumustasi, päätös lähetetään postitse väestötietojärjestelmän mukaiseen osoitteeseesi. Lasku lähetetään erillisenä postilähetyksenä. Päätös annetaan joko suomen- tai ruotsinkielisenä.
Katso myös (linkit avautuvat uuteen välilehteen):