Terveystieteiden tiedekunta: Terveyden edistämisen opinto-opas 2020-2021

YHTEYSTIETOJA

Ergonomian ja työhyvinvoinnin suuntautumisvaihtoehto:
Työterveyden professori Tuula Oksanen (oppiaineen vastuuhenkilö)
Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Lääketieteen laitos, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö
PL 1627, 70211 KUOPIO
sähköposti: tuula.oksanen(at)uef.fi

Yliopistonlehtori Pirjo Hakkarainen
Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Lääketieteen laitos, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, ergonomia
PL 1627, 70211 KUOPIO
sähköposti: pirjoirene.hakkarainen(at)uef.fi

Yliopistonlehtori Marja Randelin
Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Lääketieteen laitos, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, ergonomia
PL 1627, 70211 KUOPIO
sähköposti: marja.randelin(at)uef.fi

Terveysliikunnan edistämisen suuntautumisvaihtoehto:
Liikuntalääketieteen professori Heikki Tikkanen (oppiaineen vastuuhenkilö)
Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Lääketieteen laitos, Biolääketieteen yksikkö, liikuntalääketiede
PL 1627, 70211 Kuopio
sähköposti: heikki.tikkanen(at)uef.fi

Yliopistonlehtori Mika Venojärvi
Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Lääketieteen laitos, Biolääketieteen yksikkö, liikuntalääketiede
PL 162770211 Kuopio
sähköposti: mika.venojarvi(at)uef.fi

Yliopisto-opettaja Niina Lintu
Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Lääketieteen laitos, Biolääketieteen yksikkö, liikuntalääketiede
PL 162770211 Kuopio
sähköposti: niina.lintu(at)uef.fi

Väestön terveyden edistämisen suuntautumisvaihtoehto:
Kansanterveystieteen professori Jussi Kauhanen (oppiaineen vastuuhenkilö)
Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Lääketieteen laitos, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Kansanterveystiede
PL 1627, 70211 KUOPIO
sähköposti: jussi.kauhanen(at)uef.fi

Yliopistonlehtori Tiina Rissanen
Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Lääketieteen laitos, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Kansanterveystiede
PL 1627, 70211 KUOPIO
sähköposti: tiina.rissanen(at)uef.fi

Yliopistonlehtori Marjorita Sormunen
Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Lääketieteen laitos, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Kansanterveystiede
PL 1627, 70211 KUOPIO
sähköposti: marjorita.sormunen(at)uef.fi

Lääketieteen laitos on terveystieteiden tiedekunnan suurin laitos. Laitos jakautuu biolääketieteen, hammaslääketieteen, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen sekä kliinisen lääketieteen yksikköön. Laitos vastaa lääketieteen ja hammaslääketieteen lisensiaattien sekä terveystieteiden (ravitsemustiede sekä terveyden edistäminen - suuntautumisvaihtoehdot: ergonomian ja työhyvinvoinnin edistäminen, terveysliikunnan edistäminen, väestön terveyden edistäminen) ja biolääketieteen alan kandidaattien ja maistereitten koulutuksista.

Laitoksen johtajana toimii professori Veli-Matti Kosma ja varajohtajana yliopistonlehtori Anitta Mahonen.

Hammaslääketieteen yksikön johtajana toimii professori Liisa Suominen ja varajohtajana professori Päivi Mäntylä. Biolääketieteen yksikön johtajana toimii yliopistonlehtori Anitta Mahonen ja varajohtajina professori Merja Heinäniemi ja yliopistotutkija Leena Latonen. Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikön johtajana toimii professori Pekka Mäntyselkä ja varajohtajana professori Ursula Schwab sekä kliinisen lääketieteen yksikön johtajana professori Jarmo Jääskeläinen ja varajohtajana professori Ville Leinonen.

Tervetuloa opiskelemaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekuntaan!

Terveystieteiden tiedekunta toimii Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella. Terveysalan tutkimus ja koulutus ovat Itä-Suomen yliopiston vahvaa ja perinteistä osaamisaluetta. Terveystieteiden tiedekunta on kansainvälisesti ainutlaatuinen, koska se yhdistää saman katon alle lääketieteen, hammaslääketieteen, biolääketieteen, terveystieteiden, hoitotieteen, ravitsemustieteen ja farmasian koulutuksen ja tutkimuksen.

Terveystieteiden tiedekunta kouluttaa asiantuntijoita ja ammattilaisia useille keskeisille terveydenhuollon ja hyvinvoinnin aloille. Olemme Suomen suurin lääkärikouluttaja, ainoa laillistettujen ravitsemusterapeuttien kouluttaja ja koulutamme noin puolet maamme farmaseuteista ja proviisoreista. Lääkäreille, hammaslääkäreille, farmaseuteille, proviisoreille ja muille terveyssektorin asiantuntijoille on yhteiskunnassa jatkuva kysyntää. Opiskelijamme saavat uusimpaan tietoon perustuvaa opetusta ja erinomaiset valmiudet työelämään.

Tiedekunnassa on noin 2500 perustutkinto-opiskelijaa viidessä koulutusohjelmassa ja viidessä pääaineessa. Koulutusta annetaan lääketieteen, hammaslääketieteen, farmaseutin, proviisorin ja biolääketieteen koulutusohjelmissa sekä hoitotieteen, ravitsemustieteen ja terveyden edistämisen (ergonomia, kansanterveystiede ja liikuntalääketiede) pääaineissa. Vetovoimaista koulutustarjontaa täydentää kolme kansainvälistä maisteriohjelmaa.

Tiedekunnan koulutusohjelmat ja pääaineet (linkit avautuvat uuteen välilehteen):

• Biolääketieteen koulutusohjelma
• Farmaseutin ja proviisorin koulutusohjelmat
• Hammaslääketieteen koulutusohjelma
• Lääketieteen koulutusohjelma
• Hoitotieteen pääaine (suuntautumisvaihtoehdot: hoitotyön johtaminen, preventiivinen hoitotiede, terveystieteiden opettajankoulutus)
• Ravitsemustieteen pääaine
• Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelma (suuntautumisvaihtoehdot: ergonomian ja työhyvinvoinnin edistäminen, terveysliikunnan edistäminen, väestön terveyden edistäminen)

Kansainväliset maisteriohjelmat (linkit avautuvat uuteen välilehteen):

• Master's Degree Programme in Biomedicine
• Master's Degree Programme in General Toxicology
• Master's Degree Program in Public Health

Tiedekunnan hallinto

Dekaani, professori Jussi Pihlajamäki
Puh.+358 50 344 0187, s-posti: etunimi.sukunimi@uef.fi

Varadekaani, professori Anna-Liisa Levonen
Puh. +358 40 358 9907, s-posti: etunimi.sukunimi@uef.fi

Varadekaani, professori Markus Forsberg
Puh. +358 40 355 3780, s-posti: etunimi.sukunimi@uef.fi

Johtava hallintopäällikkö Hanna Ollikainen-Richards
Puh. +358 40 355 2163, s-posti: etunimi.sukunimi@uef.fi

Opintopalveluiden päällikkö Susanna Järvelin-Pasanen
Puh. +358 40 355 3111, s-posti: susanna.jarvelin@uef.fi

Ohjaus- ja neuvontatyön tavoitteena on tukea opiskelukykyäsi opintopolun eri vaiheissa niin, että pääset opintojen alkuun, osaat suunnitella ja opiskella sujuvasti, valmistut tavoiteajassa ja työllistyt valmistumisen jälkeen. Opintojesi tueksi yliopisto tarjoaa ohjaus- ja neuvontapalveluita, jotka löydät Kamusta. Myös opiskeluhyvinvointityön tavoitteena on edistää opiskelukykyä, mutta myös edistää terveyttä, opiskeluyhteisöjen hyvinvointia, luoda terve ja turvallinen opiskeluympäristö sekä ehkäistä syrjäytymistä.

Yliopiston tarjoamat ohjaus-, neuvonta- ja tukipalvelut löydät kootusti Kamusta, jossa on myös opiskeluhyvinvointiin liittyvää tietoa.

Ohjaus- ja neuvontatyön tueksi joka tiedekunnalla tulee olla opintojen ohjauksen periaatteet ja tutkinto-ohjelmilla suunnitelma ohjauksen järjestämisestä. Tiedekunnat järjestävät opetuksen ja opintojen ohjauksen siten, että tutkinto on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen yliopistolaissa säädetyssä tavoiteajassa, tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja keskeytyksettä. Opiskelijan tulee saada ohjausta opintojen kaikissa vaiheissa. Toisaalta myös opiskelijalla on myös velvollisuuksia, ja hänen tulee opiskella opetussuunnitelman mukaisesti, noudattaa yliopiston antamia ohjeita ja valmistua tavoiteajassa.

Ks. Itä-Suomen yliopiston opintojohtosääntö

Opintojen suunnittelussa keskeisin työkalu on henkilökohtainen opintosuunnitelma eli HOPS, sillä opiskelija etenee opinnoissaan HOPSin mukaisesti. Lukujärjestyksen mukaista opetusta ei oppiaineissa ole ja siksi henkilökohtaisella opintojen suunnittelulla on tärkeä merkitys opintojen esteettömälle etenemiselle. Opintojen suunnittelussa on erityisesti huomioitava alempaa korkeakoulututkintoa eli kandidaatintutkintoa varten yliopistolaissa annettu tavoiteaika kolme vuotta. Ylemmän korkeakoulututkinnon eli maisterin tutkinnon suorittamisen tavoiteaika on kaksi vuotta. HOPS laaditaan ensimmäisenä lukukautena ja sen perustana on opintojen aloitusvuoden tutkintorakenne. Opiskelija päivittää suunnitelmansa vähintään lukuvuosittain ja lähettää sen hyväksyttäväksi oppiaineen HOPS-ohjaajalle.

HOPS-työskentely alkaa opintojen alussa toteuttavalla Johdanto terveystieteiden akateemiseen opiskeluun ja portfoliotyöskentelyyn (JOPO) -opintojaksolla. Lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus saada henkilökohtaista ohjausta koko opiskelun ajan HOPS-ohjaajalta.

Suuntautumisvaihtoehdon valinnan jälkeen opintojen ohjauksesta vastaa suuntautumisvaihtoehdon nimeämä HOPS-ohjaaja:

• Ergonomian ja työhyvinvoinnin suuntautumisvaihtoehdossa: yliopistonlehtori Pirjo Hakkarainen (virkavapaalla, sijaisena Merja Perkiö-Mäkelä)
• Väestön terveyden edistämisen suuntautumisvaihtoehdossa: yliopistonlehtori Tiina Rissanen
• Terveysliikunnan edistämisen suuntautumisvaihtoehdossa: yliopistonlehtori Mika Venojärvi

Opinto-ohjauksen yhteyshenkilöt terveystieteiden tiedekunnassa

Tiedekunnan opintohallinnon ohjaus- ja neuvontapalvelujen yhteyshenkilöt:

Opintopalveluiden päällikkö Susanna Järvelin-Pasanen
Puh. 040 355 3111, s-posti susanna.jarvelin@uef.fi

• Yleinen opintoneuvonta

Amanuenssi Ella Koistinen
Puh. 050 452 6395, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi

• Tieteellinen jatkokoulutus ja siihen liittyvä neuvonta

Opintosihteeri Jonna Loikkanen

Puh. 050 463 5786, sposti etunimi.sukunimi@uef.fi

• Pro gradu –tutkielmiin (farmasia, hoitotiede ja MPH) liittyvät opintohallinnon tehtävät

Opinto-ohjauksen yhteyshenkilöt koulutusohjelmissa

Koulutusohjelmien/pääaineiden yhteyshenkilöiltä saa tietoa muun muassa HOPS-työskentelystä, oppiaineen opetusohjelmasta, tutkintovaatimuksista sekä muista kyseisen laitoksen/yksikön toimintaan ja opetukseen liittyvistä asioista.

BIOLÄÄKETIEDE: Opintosihteeri Henna Jääskeläinen
Puh. 029 445 8014, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi

• Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta

Koulutussuunnittelija Marjut Nenonen
Puh. 029 445 3165, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi

• Opiskelijavalinta

FARMASIA: Koulutussuunnittelija Päivi Hartikainen
Puh. 029 45 4296, s-posti paivianneli.hartikainen@uef.fi

• Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
• Opiskelijavalinta

HAMMASLÄÄKETIEDE: Koulutussuunnittelija Leena Lampinen
Puh. 0294 45 4922, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi

• Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
• Opiskelijavalinta

HOITOTIEDE: Yliopistonlehtori Ari Haaranen
Puh. 0294 45 4438, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi

• Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
• Opiskelijavalinta

LÄÄKETIEDE: Opintoasiainpäällikkö Timo Kemppainen
Puh. 050 431 7430, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi

• Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
• Opiskelijavalinta

RAVITSEMUSTIEDE: Opetuskoordinaattori Päivi Heikura
Puh. 0294 45 4300, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi

• Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
• Opiskelijavalinta

TERVEYDEN EDISTÄMINEN: Yliopistonlehtori Pirjo Hakkarainen
Puh. 050 316 4104, s-posti pirjoirene.hakkarainen@uef.fi

• Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
• Opiskelijavalinta

Opintopalvelut

Opintopalvelujen (OPI:n) henkilökunta toimii tiedekunnan henkilöstön rinnalla opiskelijoiden ohjauksessa ja neuvonnassa. Opintopalveluiden tehtävänä on vastata yliopiston opintohallinnon palveluista ja tuesta, tuottaa opiskelijoille ja henkilökunnalle tieto- ja viestintätekniikan sekä yliopistopedagogiikan ja opiskelutaitojen koulutusta, koordinoida kansainvälistä liikkuvuutta, sekä ura- ja ohjauspalveluita.  Yksikkö tarjoaa opiskelijoiden ohjauksen ja neuvonnan lisäksi opetuksen ja tutkimuksen tukipalveluja sekä tietoteknisiä tukipalveluja yhteistyössä tietotekniikkapalvelujen kanssa.

Opintopalveluiden asiakaspalvelutiskiltä, ”Opparista” saat opiskeluun liittyvää yleisneuvontaa (mm. yliopistoon ilmoittautuminen, opinto-oikeudet, opiskelijatodistukset, opintosuoritusotteet, opiskelijarekisteriasiat). Opintopalveluiden yhteystiedot ja aukioloajat (avautuu uuteen välilehteen) löytyvät yliopiston verkkosivuilta.

Opintopalvelujen kampustoimipisteiden osoitteet:

Opintopalvelut, Joensuun kampus
Käyntiosoite: Yliopistokatu 2, Aurora-rakennus
Postiosoite: PL 111, 80101 Joensuu

Opintopalvelut, Kuopion kampus
Käyntiosoite: Yliopistonranta 1 C, Canthia -rakennus, 2. krs (Oppari)
Postiosoite: PL 1627, 70211 Kuopio

Terveyden edistäminen

Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelma muodostuu terveyden edistämisen kandidaattiohjelmasta ja suuntautumisvaihtoehdon mukaisista maisteriopinnoista. Opinnot toteutetaan monipuolisilla opetus- ja oppimismenetelmillä lähi- ja etäoppimisympäristöjä käyttäen, mikä mahdollistaa opiskelun myös osittain työn ohella tai muualta päin Suomea. Terveystieteiden kandidaatin ja maisterin opinnot järjestetään yhteistyössä ergonomian, kansanterveystieteen ja liikuntalääketieteen oppiaineiden kesken.

Terveystieteiden kandidaatin ja terveystieteiden maisterin tutkinnot

Alempi korkeakoulututkinto eli terveystieteiden kandidaatin tutkinto on laajuudeltaan 180 opintopistettä. Opintojen suunnittelussa on huomioitava kandidaatin tutkintoa varten yliopistolaissa annettu tavoiteaika eli kolme vuotta. Kandidaatin tutkinnon jälkeen opiskelijat suorittavat terveystieteiden maisterin tutkinnon (120 opintopistettä), jossa opiskeluaika on noin kaksi vuotta.

Kandidaatin tutkinto sisältää laaja-alaisten terveyden edistämisen opintojen lisäksi suuntautumisvaihtoehdon mukaiset perus- ja aineopinnot sekä suuntautumisvaihtoehtoa tukevat opinnot, sivuaineopinnot mukaan lukien. Tutkintoon kuuluu myös akateemisten taitojen opintoja eli kieli- ja viestintä- sekä tutkimus- ja menetelmäopintoja.

Ensimmäisen vuoden opinnot painottuvat terveyden edistämisen opintoihin. Toisen ja kolmannen vuoden aikana opinnot muodostuvat suuntautumisvaihtoehdon mukaisista opinnoista sekä tutkimus- ja menetelmäopinnoista.

Kandidaatin tutkinnossa suuntautumisvaihtoehdot ovat:

1. Ergonomian ja työhyvinvoinnin edistäminen
2. Terveysliikunnan edistäminen
3. Väestön terveyden edistäminen

Maisterivaiheessa opiskelija jatkaa opintojaan jossakin seuraavista vaihtoehdoista:

1. Englanninkielinen Master of Science in Public Health (MPH) –maisteriohjelma
2. Terveysliikunnan maisteriohjelma liikunta- ja urheilulääketieteen oppiaineessa
3. Väestön terveyden ja työhyvinvoinnin edistämisen maisteriohjelma

Terveystieteiden maisterin tutkinto sisältää suuntautumisvaihtoehdon mukaiset syventävät opinnot, tutkimus- ja menetelmäopinnot sekä täydentävät opinnot.

Koulutuksen tieteelliset ja ammatilliset tavoitteet

Koulutuksen perustehtävänä on tuottaa terveystieteiden asiantuntijoita tutkimus- ja opetustehtäviin.

Koulutuksen tavoitteena on, että terveyden edistämisen opiskelija oppii:

• tuntemaan terveyden edistämisen perusteet ja toimintamallit
• tuntemaan elimistön rakenteen ja toiminnan
• tuntemaan elintapojen ja ympäristön vaikutukset elimistön toimintaan
• tunnistamaan väestön terveyteen vaikuttavia tärkeimpiä tekijöitä
• tuntemaan keskeiset väestön terveysongelmat kansallisesti ja kansainvälisesti
• yhdistämään monitieteistä tutkimustietoa ja raportoimaan siitä
• TE:tuntemaan alan tärkeimpiä tutkimusmenetelmiä

Opintojen aikana opiskelija voi hankkia terveystiedon aineenhallinnan pätevyyden (120 op).

Tutkintorakenne 2020-2021

Itä-Suomen yliopiston opiskelijoilla on hyvät mahdollisuudet päästä ulkomaille vaihtoon. Ulkomailla opiskelu tarjoaa paitsi mielenkiintoisia kursseja myös uusia kokemuksia, ystäviä, kielitaitoa sekä itsevarmuutta. Tarkoituksena on, että suoritetut opinnot luetaan hyväksi tutkintoon, joten opiskeluaika ei yleensä juuri pitene vaihdon takia. Ulkomailla tapahtuneiden opintojen sijoittamisesta omiin opintoihin on kuitenkin neuvoteltava etukäteen oppiaineen HOPS-ohjaajan kanssa.

Yliopistolla on vaihtosopimuksia Eurooppaan, Venäjälle, Aasiaan, Afrikkaan, Pohjois-ja Etelä-Amerikkaan sekä Australiaan. Voit myös lähteä intensiivikursseille tai itsenäisesti ulkomaille. Lisätietoa Kansainvälisestä harjoittelusta ja vaihdosta Kamussa.

Kamussa on yleistä tietoa ja ohjeita opiskeluoikeuksiin liittyvissä asioissa, kuten

• ilmoittautumisesta yliopistoon,
• tutkintojen tavoitteellisista suoritusajoista,
• lisäajan hakemisesta ja
• opinto-oikeudesta tutkinnon suorittamisen jälkeen eli jatkuvan oppijan opinto-oikeudesta.

Opintohallinnon palveluiden yhteystiedot löytyvät yliopiston verkkosivuilta (avautuu uuteen välilehteen).

Sivuaineet ja muut opinnot (Kamussa).

Itä-Suomen yliopistossa on laaja vapaa sivuaineiden opinto-oikeus. Lukuisat Itä-Suomen yliopiston oppiaineista ovat vapaasti valittavissa sivuaineiksi eli sivuaineopintojen aloittaminen ei edellytä sivuaineen opinto-oikeuden hakemista. Poikkeuksia vapaasta sivuaineoikeudesta ovat alat, joilla opiskelijavalinnassa käytetään soveltuvuuskoetta tai tasokoetta, tai joissa on muu perusteltu syy rajoittaa sivuaineopinto-oikeutta. Sivuaineiden opinto-oikeuden mahdolliset rajoitukset määritellään opetussuunnitelmassa. (Opintojohtosääntö 14 §.)

Toisaalta yliopistossa on myös tutkintoja, joiden rakenteeseen ei kuulu sivuaineita tai sivuaineet on opetussuunnitelmassa etukäteen määrätty.

Tietoa sivuaineopiskelusta on Kamussa. Mahdollisuuksia on runsaasti:

• tiedekuntien tarjoamat sivuaineet
• kansainvälistymisen opintokokonaisuus
• verkostoylipistot
• JOO-opinnot ja muu ristiinopiskelu

Itä-Suomen yliopisto tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, kuten avoimen yliopiston opinnot, avoimet MOOC-verkkokurssit (Massive Open Online Course), erikoistumiskoulutukset ja täydennyskoulutus. Tutkinnon suorittanut voi myös jatkuvan oppijan opinto-oikeudella maksutta täydentää opintojaan tutkinnon suorittamislukuvuoden ja tutkinnon suorittamista seuraavan kahden lukuvuoden ajan ilmoittautumalla opiskelijaksi (opintojohtosääntö 16§).

Lisätietoja jatkuvasta oppimisesta (avautuu uuteen välilehteen) on yliopiston verkkosivuilla.

Harjoittelun laajuudesta ja harjoittelupaikasta sovitaan etukäteen HOPS-ohjaajan kanssa. Harjoittelun hyväksytty suorittaminen edellyttää harjoittelun tekemistä harjoittelusuunnitelman ja -sopimuksen mukaisesti sekä harjoittelukertomuksen hyväksymistä. Harjoittelusopimus ja ohjeet harjoittelupäiväkirjan sekä harjoittelukertomuksen laatimisesta löytyvät Terveyden edistämisen opintoyhteisöstä.

Yleensä harjoittelu on palkatonta. Tässä tapauksessa opiskelija kuuluu yliopiston vakuutusturvan piiriin. Mikäli harjoittelupaikkaa maksaa palkkaa, on työnantajanhuolehdittava myös vakuutusturvasta.

Ulkomailla suoritettavan harjoittelun päämääränä on tukea opintoja sekä kehittää edelleen opiskelijan ammatillisia valmiuksia kansainvälisiä työtehtäviä varten. Kansainvälisessä harjoittelussa opiskelija voi kartuttaa työkokemusta, kohdemaan tapa-ja yrityskulttuurin tuntemusta, hankkia hyödyllisiä kontakteja ja kohentaa kielitaitoa. Yleensä harjoittelun on kestettävä vähintään kolme kuukautta ja sen on liityttävä opiskelijan pää-tai sivuaineen opintoihin. Kansainväliseen harjoitteluun voi hakeutua harjoittelijavaihto-ohjelmissa.

Tietoa tuetusta harjoittelusta kotimaassa tai ulkomailla (Kamussa).

Alemman korkeakoulututkinnon opinnäyte

Tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman aineopintoihin sisältyy vähintään 6 ja enintään 10 opintopisteen laajuinen opinnäyte. (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004)

Alemman korkeakoulututkinnon opinnäytteestä päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa.

Kamussa on lisätietoa opinnäytteistä.

Alemman korkeakoulututkinnon kypsyysnäyte

Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004)

Kamussa on lisätietoa kypsyysnäytteistä ja akateemisen rehtorin kielitaitopäätös.

Ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäyte

Tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman syventäviin opintoihin sisältyy vähintään 20 ja enintään 40 opintopisteen laajuinen opinnäyte.(Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004)

Ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytteestä päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa.

Syventävien opintojen opinnäytteen voi suorittaa itsenäisesti, parityönä tai osallistumalla laajempaan tutkimusprojektiin. Työn muodosta päättää opinnäytteen pääohjaaja opetussuunnitelman määrittämissä rajoissa. Kahden tai useamman opiskelijan yhteisessä työssä tai tutkimusprojektissa on pystyttävä osoittamaan kunkin opiskelijan työn osuus, niin että se on arvioitavissa. (Opintojohtosääntö 36 §)

Syventävien opintojen opinnäyte voidaan hyväksyä kahden eri pääaineen tutkielmana (ns. kaksoisgradu). Edellytyksistä päättää tiedekuntaneuvosto osana opetussuunnitelmaa.(Opintojohtosääntö 36 §)

Kamussa on lisätietoa opinnäytteistä.

Tarkastukseen jättäminen

Opiskelija jättää opinnäytteen tarkastukseen UEF//ASIOINTIPALVELUN kautta.

Kamussa on ohjeet digitaalisesta tarkastusprosessista.

Tarkastaminen ja arviointi

Syventävien opintojen opinnäytteelle määrätään kaksi tarkastajaa, joista toisen tulee pääsääntöisesti olla ohjaaja. (Opintojohtosääntö 36 §)

Syventävien opintojen opinnäytteen tarkastajien on annettava kirjallinen lausuntonsa opinnäytteestä ja pro gradu -tutkielman osalta myös ehdotus sen arvosanaksi kuukauden kuluessa siitä, kun tarkastaja on määrätty. (Opintojohtosääntö 36 §)

Opiskelijalle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen ennen päätöstä opinnäytetyön arvioinnista. Arvosanaehdotuksen ja vastineen antamisen välille on opiskelijalle varattava riittävästi aikaa tutustua arvostelun perusteisiin. Päätös annetaan opiskelijalle tiedoksi sähköisesti. (Opintojohtosääntö 36 §)

Arviointiprosessin keskeyttäminen

Kun opiskelija saa ilmoituksen tarkastajien lausunnosta ja arvosanaehdotuksesta, hänen on mahdollista keskeyttää opinnäytteen arvosteluprosessi. Keskeyttäminen tehdään kirjallisesti. Tällöin prosessi raukeaa. (Opintojohtosääntö 38 §)

Opiskelija voi keskeyttää opinnäytteen arvioinnin kerran.(Opintojohtosääntö 38 §)

Opiskelija voi jättää opinnäytteensä uudelleen arvioitavaksi edellyttäen, että se on kirjoitettu ainakin osin uudelleen. Arvioinnin uudelleen kirjoitetun osuuden laajuudesta antaa opinnäytteen vastuullinen ohjaaja. (Opintojohtosääntö 38 §)

Mikäli opinnäytettä ei oteta arvioitavaksi, siitä annetaan muutoksenhakukelpoinen päätös. (Opintojohtosääntö 38 §)

Ylemmän korkeakoulututkinnon kypsyysnäyte

Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää korkeakoulututkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä, kun hän on osoittanut kielitaitonsa alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä. (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004)

Kamussa on lisätietoa kypsyysnäytteistä ja akateemisen rehtorin kielitaitopäätös.

Arvioinnissa käytettävät asteikot ja arvosanat

Opintosuoritusten, myös alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen opinnäytteiden sekä sivuaineeseen laadittujen opinnäytteiden, arvioinnissa käytetään asteikkoa 0-5, jossa arvosanojen merkitys on seuraava: 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2= tyydyttävä, 1 = välttävä ja 0 = hylätty. Suoritukset voidaan arvioida asteikolla hyväksytty – hylätty, kun numeerista asteikkoa ei ole tarkoituksenmukaista käyttää. Arvosana 1 vastaa arvosanaa hyväksytty. Hyväksytyn suorituksen vähimmäisvaatimukset määritellään opetussuunnitelmassa. (Opintojohtosääntö 33 §)

Plagiaatintunnistus

Alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytteille tehdään alkuperäisyyden tarkastus käyttäen yliopiston valitsemaa sähköistä plagiaatintunnistusjärjestelmää.
Opiskelija vastaa opinnäytteensä alkuperäisyydestä. (Opintojohtosääntö 36 §)

Kamussa on ohjeet sähköisen plagiaatintunnistusjärjestelmä Turnitinin käytöstä.

Kandidaatintutkielma

Kandidaatintutkintoon kuuluu kandidaatintutkielma, joka voi olla tutkimussuunnitelma tai kirjallisuuskatsaus maisteriopintojen aikana tehtävää pro gradu-tutkielmaa varten. Kandidaatintutkielman laajuus on 10 opintopistettä, joka vastaa 270 tunnin työtä eli noin seitsemän viikon täyspäiväistä työpanosta.

Opiskelijalla on oikeus saada ohjausta kandidaatintutkielman työstämiseen sen kaikissa vaiheissa. Opiskelijalla on myös velvollisuus ottaa vastaan ohjausta. Kandidaatintutkielmaa ohjaa vähintään yksi ohjaaja ja siinä tapauksessa hän on yliopiston edustaja. Tutkielmassa voi olla myös muita ohjaajia, yliopiston edustajia tai ulkopuolisia henkilöitä. Tutkielman aloittamisen yhteydessä tehdään ilmoitus kandidaatintutkielman tekemisestä. Ilmoituslomake löytyy tiedekunnan lomakkeista (Perustutkintokoulutukseen liittyvät ohjeet ja lomakkeet/ Terveyden edistämisen opintoyhteisö). Ilmoitus tehdään yhdessä oppiaineen edustajan kanssa, sillä siihen tarvitaan opiskelijan sekä ohjaajan allekirjoitukset.

Kandidaatintutkielmassa noudatetaan pääaineen kirjoitus-ja lähdeviittausohjeita (ks. ohje Terveyden edistämisen opintoyhteisössä). Lähdeviittaukset tehdään näiden ohjeiden mukaisesti.

Kandidaatintutkielman tarkastajana toimii tutkielman yliopisto-ohjaaja. Kandidaatintutkielma arvioidaan asteikolla hylätty-hyväksytty-kiittäen hyväksytty. Tieto kandidaatintutkielman hyväksymisestä ja arvosanasta toimitetaan opiskelijalle sähköpostilla.

Kandidaatintutkinnon kypsyysnäyte

Kandidaatin tutkielmaan sisältyy kypsyysnäyte, jossa opiskelija osoittaa, miten syvällisesti hän on oppinut tutkimansa asian eli miten hyvin aihe on ”kypsynyt” hänen mielessään. Kypsyysnäytteessä tehtävänä on kirjoittaa pohdiskeleva, noin neljän sivun pituinen essee, jonka otsikkovaihtoehdot ohjaaja antaa opiskelijan tutkielman aihepiiristä. Essee voi olla yhdestä perustellusta tai monesta eri näkökulmasta aihetta tarkasteleva, pohdiskeleva kirjoitelma, joka on tiedoiltaan tarkka, kriittinen ja jäsentynyt kokonaisuus.

Kirjoitustilanteessa valitaan yksi annetuista aiheista tai otsikoista. Kirjoittaessa voi kuvitella lukijoiksi oman alan yleisen ajattelutavan tuntevat henkilöt, jotka eivät ole lukeneet tutkielmaa. Kypsyysnäyte on itsenäinen, eheä teksti, joten väliotsikoita, kuvia, kuvioita jne. ei käytetä.

Kypsyysnäyte tehdään sähköisenä tenttinä. Kypsyysnäyte kirjoitetaan, kun opinnäyte on valmis tarkastukseen. Ajankohta on sovittava yhdessä opinnäytteen ohjaajan kanssa. Kypsyysnäytteen asiasisällön ja kieliasun tarkastaa ohjaaja. Tarvittaessa kypsyysnäytteen kieliasun arviointia pyydetään äidinkielen opettajalta. Näin voidaan toimia mikäli opiskelija pyytää äidinkielen opettajan arviointia tai ohjaaja on havainnut ongelmia suomen kielen kirjoittamisessa ja näkee tarvetta tarkemmalle palautteelle suomen kielen osalta. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty-hylätty.

Pro gradu -tutkielma

Pro gradu -tutkielma on opiskelijan toteuttama itsenäinen opinnäytetyö, jonka hän tekee nimettyjen ohjaajiensa ohjauksessa. Tutkielman laajuus on 30 opintopistettä, mikä tarkoittaa 810 tuntia opiskelijan tekemää työtä (20 viikkoa eli noin 5 kuukauden täyspäiväinen työpanos).

Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää opiskelijan valmiuksia mm. itsenäiseen tiedonhankintaan, tiedon analysointiin ja kriittiseen arviointiin, tutkimustyön suunnitteluun ja toteuttamiseen, tieteellisten menetelmien käyttöön sekä tiedon tuottamiseen ja soveltamiseen. Tavoitteena on, että opiskelija kykenee laatimaan tieteelliset kriteerit täyttävän opinnäytetyön.

Tutkielman aloittamisen yhteydessä tehdään ilmoitus terveystieteiden tiedekuntaan. Ilmoituslomake löytyy tiedekunnan lomakkeista (Perustutkintokoulutukseen liittyvät ohjeet ja lomakkeet/ Terveyden edistämisen opintoyhteisö). Ilmoitus tehdään yhdessä oppiaineen edustajan kanssa, sillä siihen tarvitaan opiskelijan ja molempien ohjaajien allekirjoitukset. Ilmoituslomakkeen liitteeksi tarvitaan tutkimussuunnitelma.

Pro gradu -tutkielmassa noudatetaan pääaineen kirjoitus-ja lähdeviittausohjeita (ks. ohje Terveyden edistämisen opintoyhteisössä). Lähdeviittaukset tehdään näiden ohjeiden mukaisesti.

Pro gradu -tutkielman muodot

Pro gradun voi oppiaineiden ohjeiden mukaisesti:

1) Kokeellinen, kliininen tai muu empiirinen tutkimustyö ja raportin kirjoittaminen tutkimustyöstä. Tutkimusraportti noudattaa tieteellisen kirjoittamisen periaatteita.

2) Referee-käytännön mukaisessa tieteellisessä julkaisusarjassa julkaistu tai tieteelliseen julkaisusarjaan julkaistavaksi lähetetty alkuperäisartikkeli sekä opiskelijan itsenäisesti laatima katsaus (raportti). Artikkelin tulee sisältää tutkimuksen keskeisimmät asiat (mm. tausta, tavoitteet, tutkimusmenetelmät, kohdejoukko, tulokset sekä luettelo artikkelissa käytetyistä lähteistä). Opiskelija laatii artikkelin lisäksi erillisen katsauksen, joka sisältää kirjallisuuskatsauksen ja jossa hän kuvaa tutkimuksen lähtökohdat ja toteutuksen. Opinnäytteen tekijän tulee pääsääntöisesti olla artikkelin 1. kirjoittaja.

Jos artikkeli on yhteisjulkaisu, opinnäytetyöhön tulee liittää kaikkien yhteisjulkaisujen kirjoittajien allekirjoittama selvitys siitä, mikä opinnäytetyön tekijän osuus yhteisartikkelissa on ollut. Artikkelimuotoisen opinnäytteen kirjoittajan tulee osoittaa, että hän hallitsee tutkimusprosessin. Jos tutkimuksesta on myöhemmin suunnitteilla artikkeli tai artikkelia ei jostain syystä vielä haluta lähettää lehteen, opinnäytetyö tulee kirjoittaa ensimmäisen vaihtoehdon mukaiseen raporttimuotoon.

3) Laaja, systemaattinen, review-tyyppinen kirjallisuuskatsaus.

Pro gradu -tutkielman ohjaus ja vastuut

Opiskelija sopii ohjaajiensa kanssa gradutyön ohjausprosessista. Opiskelija ja ohjaajat täyttävät yhdessä ohjaussopimuslomakkeen.

Opinnäytetyön ohjaajia voidaan vaihtaa laitoksenjohtajan päätöksellä, esim.:

• kun ohjaaja ei ole enää käytettävissä (siirtynyt muihin tehtäviin tai eläkkeelle)
• opinnäytetyö ei etene
• ristiriitatilanteissa

Opinnäytetyön tehtävänä on osoittaa opiskelijan kypsyyttä itsenäiseen tutkimustyöskentelyyn sekä osaamiseen. Vastuu opinnäytetyön tekemisestä ja tuloksista on opiskelijalla. Ohjaajat tukevat opiskelijaa opinnäytetyön tavoitteiden saavuttamisessa. Opiskelija saa ohjausta opinnäytetyöhön liittyvissä erityiskysymyksissä ohjaajan kanssa sovituissa ta-paamisissa. Tyypillisesti pro gradussa on vähintään kaksi ohjaajaa, joista toinen on yliopiston edustaja. Ohjaajana toimii yleensä sama henkilö kuin kandidaatintutkielmassa. Lisäksi pro gradussa voi olla toinen, yliopiston ulkopuolinen, ns. substanssiohjaaja.

Pro gradu -tutkielman tarkastaminen

Tietoa tutkielman tarkastamisesta.

Pro gradu -tutkielman julkaiseminen

Opinnäytetyö julkaistaan sähköisesti ja on luettavissa kirjaston e-julkaisut -sivulla, mikäli opiskelija antaa siihen luvan kirjallisesti (erillinen lomake). Mikäli opinnäytteellä ei ole e-julkaisulupaa, se on luettavissa kampuskirjastoissa sähköisessä muodossa (ei lainattavissa) (Akateemisen rehtorin päätös UEF dnro 1671/12.02.01.02/2011).

Maisterin tutkinnon kypsyysnäyte

Myös pro gradu-tutkielmaan liittyy kypsyysnäyte, joka suoritetaan, kun opinnäyte on valmis tarkastettavaksi. Opiskelija sopii tästä ohjaajiensa kanssa. Maisterin tutkinnossa kypsyysnäyte toteutetaan ”miniväitöksenä”. Kypsyysnäytteen suorittaminen on mahdollista kandidaattiseminaareissa tai graduseminaareissa (yhteensä 8-9 kertaa lukuvuoden aikana). Yhdessä seminaarissa maksimissaan kahden kypsyysnäytteen suorittaminen on mahdollista. Opiskelijan on huomioitava omassa työskentelyssään seminaarien ajankohdat. Kypsyysnäytteestä tarkistetaan asiasisältö, suomen kielen tarkistusta ei tässä vaiheessa enää tehdä. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty-hylätty.

Hyväksilukemisella tarkoitetaan aikaisemmin tai muualla suoritetun opintojakson tai opintokokonaisuuden sisällyttämistä tai korvaamista pääaineen tutkintorakenteessa. Sisällyttämistä on esimerkiksi muualla suoritettujen sivuainekokonaisuuksien hyväksilukeminen. Sisällyttämishakemukset käsitellään oppiaineessa. Korvaavuus tarkoittaa jonkin opintojakson korvaamista vastaavalla suorituksella. Korvaavuushakemukset osoitetaan suoraan kunkin opintojakson vastuuopettajalle.

Pääsääntöisesti vain yliopistotasoisia opintoja voidaan hyväksilukea ja esimerkiksi ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutuksia tai muuta ammatillista kouluttautumista hyväksytään harvoin. Näistä voi kuitenkin keskustella HOPS-ohjauksen yhteydessä.

Mikäli opiskelija haluaa suorittaa jonkin tutkintoon kuuluvan opintojakson muualla kuin Itä-Suomen yliopistossa on otettava aina yhteyttä etukäteen opintojakson vastuuopettajaan muualla suoritettavan opintojakson sopivuuden arvioimiseksi. HOPS toimii tässä hyvänä apuna; sen avulla voi näyttää mihin kohtaan tutkintoa suoritus sijoittuu. Lisäksi on toimitettava suunnitellusta korvaavasta tai sisällytettävästä opintojaksosta opintojaksokuvaus, jossa näkyy sen sisältö ja laajuus opintopisteinä.

Hyväksilukujen hakemisessa on huomioitava opintojen vanheneminen. Yli 10 vuotta vanhoja yliopisto-opintoja ei voida hyväksyä täysimääräisinä tai ei lainkaan opintoihin, vaan niistä on neuvoteltava HOPS-ohjaajan kanssa tapauskohtaisesti. Niissä tapauksissa, joissa opinnoista on kulunut yli 10 vuotta, opiskelija voi joutua päivittämään tietojaan. Mahdolliset epäselvät tai ristiriitaiset tilanteet vanhenevien opintojen osalta käsitellään terveystieteiden koulutussuunnittelutoimikunnassa. Oppiaineen edustaja vie asian tarvittaessa kokouksen käsittelyyn.

Hyväksilukemista koskevan hakemuksen voit jättää sähköisesti yliopiston asiointipalvelussa. Jätä hakemus sähköisessä asiointipalvelussa ja täytä pyydetyt kentät huolellisesti. Liitä mukaan tarvittavat liitteet. Liitteiden tulee olla hyvälaatuisia. Kun hakemuksen käsittelijä on tehnyt päätöksen, saat sen sähköpostiisi.Hyväksilukemisesta kirjataan suoristusmerkintä opintotietojärjestelmään.

Tutkintoihin kuuluvien kieli-ja viestintäopintojen hyväksilukuasiat käsittelee aina kielikeskus. Muussa suomalaisessa yliopistossa, avoimessa yliopistossa ja kesäyliopistossa suoritetut yliopistojen tutkintovaatimusten mukaiset kieliopinnot vastaavat yleensä Itä-Suomen yliopiston kieliopintoja, mutta korvaavuus kannattaa varmistaa kielikeskuksesta kunkin opintojakson vastuuopettajalta jo ennen kurssin alkua. Ulkomailla suoritettavat kurssit on hyväksytettävä ennen vaihtoon lähtöä. Myös ammattikorkeakoulussa suoritetuista kieliopinnoista kannattaa selvittää niiden mahdollinen korvaavuus. Jos AMK-suoritus on omalta tai soveltuvalta alalta, korvaavuus on pääsääntöisesti mahdollinen. Tietoa kielikeskuksen käytännöistä (avautuu uuteen välilehteen).

Tietoa sähköisestä tentistä (Kamussa).

Kielikeskus vastaa kieli-ja viestintäopinnoista. Pakolliset kieli-ja viestintäopinnot kuuluvat alempaan eli kandidaatintutkintoon. Maisterin tutkintoa suorittavalta tai maisteriohjelmassa opiskelevalta ei vaadita pakollisia kieliopintoja, elleivät ne kuulu maisteriohjelman opetussuunnitelmaan.

Kieliopinnot on mahdollista suorittaa kielikeskuksen järjestämillä opintojaksoilla tai AHOT-näyttökokeilla, mikäli opiskelijalla on jo entuudestaan tutkintovaatimusten edellyttämä kieli-ja viestintäosaaminen. Kielikeskus vastaa kieli-ja viestintäopintojen hyväksilukemisesta. Ohjeet ja lomake..

Esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttamista siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Kamussa on lisätietoa esteettömästä opiskelusta.

Opiskelija, jolla on jokin este tai vamma, voi hakea oikeutta yksilöllisiin opintojärjestelyihin.

Yksilölliset opintojärjestelyt ovat esteettömyyden olennainen osa-alue yliopisto-opinnoissa. Opintojohtosäännön 21 §:ssa säädetään opetuksen järjestämisestä: Opetus järjestetään hyväksyttyjen opetussuunnitelmien mukaisesti. Opintojakson vastuuopettaja voi myöntää poikkeuksen opetussuunnitelman mukaisesta suoritustavasta erityisen painavasta syystä. Myös poikkeavilla suoritustavoilla täytyy saavuttaa opintojaksolle asetetut osaamistavoitteet. Opetussuunnitelmissa voidaan antaa tarkempia määräyksiä opintojen erityisjärjestelyistä.

Kamussa on lisätietoa yksilöllisistä opintojärjestelyistä.

Itä-Suomen yliopiston opiskelijoilla on oikeus turvalliseen ja viihtyisään opiskeluympäristöön. Yliopisto ei hyväksy minkäänlaista epäasiallista kohtelua, kiusaamista tai häirintää. Yliopistossa on valmistunut ja otettu käyttöön ohjeistus ja toimintamalli opiskelijoita koskeviin häirintätilanteisiin.

Kamussa on lisätietoa epäasiallisesta kohtelusta ja häirinnästä.

Opintojohtosääntö (Kamussa).

Opiskelu yliopistossa on hyvin vapaata, mikä tuo mukanaan opiskelijalle vastuun omista opinnoista. Lue opiskelijan velvollisuuksista Kamusta.

Tututstu huolella opetuksen ja opiskelun eettisiin ohjeisiin. Huomaathan, että ohjeiden loppupuolella on myös menettelyohjeet, jotka koskevat vilppiä opinnoissa.

Itä-Suomen yliopistossa on käytössä sähköinen plagiaatintunnistusjärjestelmä Turnitin.

Palaute

Itä-Suomen yliopiston opiskelijalla on useita mahdollisuuksia palautteen antamiseen. Opiskelijalla on mahdollisuus vaikuttaa opetukseen, ohjaukseen, neuvontaan ja niiden kehittämiseen antamallaan palautteella. Palautteita käsitellään säännöllisesti, ja opiskelijapalautteella on vaikutusta yliopiston toiminnan kehittämiseen.

Kamussa on lisätietoa yliopiston opiskelijapalautekyselyistä.

Muutoksenhaku

Opiskelussa voi kuitenkin tulla eteen tilanteita, jolloin opiskelijalle tulee tunne, että hänen oikeusturvansa ei toteudu. Tämä voi koskea esimerkiksi opintosuoritusten arvostelua tai tenttitulosten julkistamista. Jos opiskelija on tyytymätön laitoksen/yksikön toimintaan (esim. opetukseen), opiskelijan tulee ottaa ensisijaisesti yhteyttä kyseessä olevaan opettajaan tai oppiaineeseen ja pyrkiä selvittämään asia. Useimmiten asia selviää parhaiten näin. Jos opiskelija kuitenkin kokee, ettei hän saa ääntään kuulluksi, tai hän ei tunne saavansa oikeutettua asian käsittelyä tai oikeudenmukaista kohtelua, hänen on mahdollista antaa asiakaspalautetta tai tehdä oikaisupyyntö.

Kamussa on lisätietoa asiakaspalautteen antamisesta ja oikaisupyynnön tekemisestä.

Valmistumiseen liittyvä yleinen ohjeistus löytyy Kamusta. Ohjeistuksen lopussa ovat myös Terveystieteiden tiedekunnan tutkinnonhakuohjeet ja -lomakkeet.