Terveystieteiden tiedekunta: Terveyden edistämisen opinto-opas 2020-2021
Viimeksi muokattu: 10.08.2021
TulostaJohdanto
Tämä opinto-opas on tarkoitettu terveyden edistämisen opiskelijoille.
Ohjeita opiskelun tueksi löytyy myös Kamusta, Opiskelijan käsikirjasta, johon on koottuna yleistä tietoa opiskelusta yliopistossa. Nämä ohjeet on tarkoitettu kaikille Itä-Suomen yliopiston opiskelijoille. Uudelle opiskelijalle -kokonaisuuden alta löytyy mm. uuden opiskelijan muistilista, joka sisältää monenlaista tärkeää opintojen alkuvaiheeseen liittyvää tietoa. Opiskelijan käsikirjasta puolestaan löytyy tietoa mm. opiskeluoikeudesta, ilmoittautumisesta, kansainvälisestä opiskelusta ja esteettömyydestä.
Lisää terveyden edistämisen omia ohjeita löytyy Terveyden edistämisen opintoyhteisöstä (edellyttää kirjautumista).
YHTEYSTIETOJA
Ergonomian ja työhyvinvoinnin suuntautumisvaihtoehto:
Työterveyden professori Tuula Oksanen (oppiaineen vastuuhenkilö)
Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Lääketieteen laitos, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö
PL 1627, 70211 KUOPIO
sähköposti: tuula.oksanen(at)uef.fi
Yliopistonlehtori Pirjo Hakkarainen
Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Lääketieteen laitos, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, ergonomia
PL 1627, 70211 KUOPIO
sähköposti: pirjoirene.hakkarainen(at)uef.fi
Yliopistonlehtori Marja Randelin
Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Lääketieteen laitos, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, ergonomia
PL 1627, 70211 KUOPIO
sähköposti: marja.randelin(at)uef.fi
Terveysliikunnan edistämisen suuntautumisvaihtoehto:
Liikuntalääketieteen professori Heikki Tikkanen (oppiaineen vastuuhenkilö)
Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Lääketieteen laitos, Biolääketieteen yksikkö, liikuntalääketiede
PL 1627, 70211 Kuopio
sähköposti: heikki.tikkanen(at)uef.fi
Yliopistonlehtori Mika Venojärvi
Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Lääketieteen laitos, Biolääketieteen yksikkö, liikuntalääketiede
PL 162770211 Kuopio
sähköposti: mika.venojarvi(at)uef.fi
Yliopisto-opettaja Niina Lintu
Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Lääketieteen laitos, Biolääketieteen yksikkö, liikuntalääketiede
PL 162770211 Kuopio
sähköposti: niina.lintu(at)uef.fi
Väestön terveyden edistämisen suuntautumisvaihtoehto:
Kansanterveystieteen professori Jussi Kauhanen (oppiaineen vastuuhenkilö)
Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Lääketieteen laitos, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Kansanterveystiede
PL 1627, 70211 KUOPIO
sähköposti: jussi.kauhanen(at)uef.fi
Yliopistonlehtori Tiina Rissanen
Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Lääketieteen laitos, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Kansanterveystiede
PL 1627, 70211 KUOPIO
sähköposti: tiina.rissanen(at)uef.fi
Yliopistonlehtori Marjorita Sormunen
Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Lääketieteen laitos, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Kansanterveystiede
PL 1627, 70211 KUOPIO
sähköposti: marjorita.sormunen(at)uef.fi
Opintoneuvonta ja opintojen ohjaus
Ohjaus- ja neuvontatyön tueksi joka tiedekunnalla tulee olla opintojen ohjauksen periaatteet ja tutkinto-ohjelmilla suunnitelma ohjauksen järjestämisestä. Tiedekunnat järjestävät opetuksen ja opintojen ohjauksen siten, että tutkinto on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen yliopistolaissa säädetyssä tavoiteajassa, tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja keskeytyksettä. Opiskelijan tulee saada ohjausta opintojen kaikissa vaiheissa. Toisaalta myös opiskelijalla on myös velvollisuuksia, ja hänen tulee opiskella opetussuunnitelman mukaisesti, noudattaa yliopiston antamia ohjeita ja valmistua tavoiteajassa.
Ks. Itä-Suomen yliopiston opintojohtosääntö
Opetussuunnitelma
Terveyden edistäminen
Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelma muodostuu terveyden edistämisen kandidaattiohjelmasta ja suuntautumisvaihtoehdon mukaisista maisteriopinnoista. Opinnot toteutetaan monipuolisilla opetus- ja oppimismenetelmillä lähi- ja etäoppimisympäristöjä käyttäen, mikä mahdollistaa opiskelun myös osittain työn ohella tai muualta päin Suomea. Terveystieteiden kandidaatin ja maisterin opinnot järjestetään yhteistyössä ergonomian, kansanterveystieteen ja liikuntalääketieteen oppiaineiden kesken.
Terveystieteiden kandidaatin ja terveystieteiden maisterin tutkinnot
Alempi korkeakoulututkinto eli terveystieteiden kandidaatin tutkinto on laajuudeltaan 180 opintopistettä. Opintojen suunnittelussa on huomioitava kandidaatin tutkintoa varten yliopistolaissa annettu tavoiteaika eli kolme vuotta. Kandidaatin tutkinnon jälkeen opiskelijat suorittavat terveystieteiden maisterin tutkinnon (120 opintopistettä), jossa opiskeluaika on noin kaksi vuotta.
Kandidaatin tutkinto sisältää laaja-alaisten terveyden edistämisen opintojen lisäksi suuntautumisvaihtoehdon mukaiset perus- ja aineopinnot sekä suuntautumisvaihtoehtoa tukevat opinnot, sivuaineopinnot mukaan lukien. Tutkintoon kuuluu myös akateemisten taitojen opintoja eli kieli- ja viestintä- sekä tutkimus- ja menetelmäopintoja.
Ensimmäisen vuoden opinnot painottuvat terveyden edistämisen opintoihin. Toisen ja kolmannen vuoden aikana opinnot muodostuvat suuntautumisvaihtoehdon mukaisista opinnoista sekä tutkimus- ja menetelmäopinnoista.
Kandidaatin tutkinnossa suuntautumisvaihtoehdot ovat:
- Ergonomian ja työhyvinvoinnin edistäminen
- Terveysliikunnan edistäminen
- Väestön terveyden edistäminen
Maisterivaiheessa opiskelija jatkaa opintojaan jossakin seuraavista vaihtoehdoista:
- Englanninkielinen Master of Science in Public Health (MPH) –maisteriohjelma
- Terveysliikunnan maisteriohjelma liikunta- ja urheilulääketieteen oppiaineessa
- Väestön terveyden ja työhyvinvoinnin edistämisen maisteriohjelma
Terveystieteiden maisterin tutkinto sisältää suuntautumisvaihtoehdon mukaiset syventävät opinnot, tutkimus- ja menetelmäopinnot sekä täydentävät opinnot.
Koulutuksen tieteelliset ja ammatilliset tavoitteet
Koulutuksen perustehtävänä on tuottaa terveystieteiden asiantuntijoita tutkimus- ja opetustehtäviin.
Koulutuksen tavoitteena on, että terveyden edistämisen opiskelija oppii:
- tuntemaan terveyden edistämisen perusteet ja toimintamallit
- tuntemaan elimistön rakenteen ja toiminnan
- tuntemaan elintapojen ja ympäristön vaikutukset elimistön toimintaan
- tunnistamaan väestön terveyteen vaikuttavia tärkeimpiä tekijöitä
- tuntemaan keskeiset väestön terveysongelmat kansallisesti ja kansainvälisesti
- yhdistämään monitieteistä tutkimustietoa ja raportoimaan siitä
- TE:tuntemaan alan tärkeimpiä tutkimusmenetelmiä
Opintojen aikana opiskelija voi hankkia terveystiedon aineenhallinnan pätevyyden (120 op).
Itä-Suomen yliopiston opiskelijoilla on hyvät mahdollisuudet päästä ulkomaille vaihtoon. Ulkomailla opiskelu tarjoaa paitsi mielenkiintoisia kursseja myös uusia kokemuksia, ystäviä, kielitaitoa sekä itsevarmuutta. Tarkoituksena on, että suoritetut opinnot luetaan hyväksi tutkintoon, joten opiskeluaika ei yleensä juuri pitene vaihdon takia. Ulkomailla tapahtuneiden opintojen sijoittamisesta omiin opintoihin on kuitenkin neuvoteltava etukäteen oppiaineen HOPS-ohjaajan kanssa.
Yliopistolla on vaihtosopimuksia Eurooppaan, Venäjälle, Aasiaan, Afrikkaan, Pohjois-ja Etelä-Amerikkaan sekä Australiaan. Voit myös lähteä intensiivikursseille tai itsenäisesti ulkomaille. Lisätietoa Kansainvälisestä harjoittelusta ja vaihdosta Kamussa.
Opiskeluoikeudet ja opinto-oikeudet
Sivuainetarjonta ja jatkuva oppiminen
Itä-Suomen yliopistossa on laaja vapaa sivuaineiden opinto-oikeus. Lukuisat Itä-Suomen yliopiston oppiaineista ovat vapaasti valittavissa sivuaineiksi eli sivuaineopintojen aloittaminen ei edellytä sivuaineen opinto-oikeuden hakemista. Poikkeuksia vapaasta sivuaineoikeudesta ovat alat, joilla opiskelijavalinnassa käytetään soveltuvuuskoetta tai tasokoetta, tai joissa on muu perusteltu syy rajoittaa sivuaineopinto-oikeutta. Sivuaineiden opinto-oikeuden mahdolliset rajoitukset määritellään opetussuunnitelmassa. (Opintojohtosääntö 14 §.)
Toisaalta yliopistossa on myös tutkintoja, joiden rakenteeseen ei kuulu sivuaineita tai sivuaineet on opetussuunnitelmassa etukäteen määrätty.
Tietoa sivuaineopiskelusta on Kamussa. Mahdollisuuksia on runsaasti:
- tiedekuntien tarjoamat sivuaineet
- kansainvälistymisen opintokokonaisuus
- verkostoylipistot
- JOO-opinnot ja muu ristiinopiskelu
Itä-Suomen yliopisto tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, kuten avoimen yliopiston opinnot, avoimet MOOC-verkkokurssit (Massive Open Online Course), erikoistumiskoulutukset ja täydennyskoulutus. Tutkinnon suorittanut voi myös jatkuvan oppijan opinto-oikeudella maksutta täydentää opintojaan tutkinnon suorittamislukuvuoden ja tutkinnon suorittamista seuraavan kahden lukuvuoden ajan ilmoittautumalla opiskelijaksi (opintojohtosääntö 16§).
Lisätietoja jatkuvasta oppimisesta (avautuu uuteen välilehteen) on yliopiston verkkosivuilla.
Työelämäyhteistyö
Harjoittelun laajuudesta ja harjoittelupaikasta sovitaan etukäteen HOPS-ohjaajan kanssa. Harjoittelun hyväksytty suorittaminen edellyttää harjoittelun tekemistä harjoittelusuunnitelman ja -sopimuksen mukaisesti sekä harjoittelukertomuksen hyväksymistä. Harjoittelusopimus ja ohjeet harjoittelupäiväkirjan sekä harjoittelukertomuksen laatimisesta löytyvät Terveyden edistämisen opintoyhteisöstä.
Yleensä harjoittelu on palkatonta. Tässä tapauksessa opiskelija kuuluu yliopiston vakuutusturvan piiriin. Mikäli harjoittelupaikkaa maksaa palkkaa, on työnantajanhuolehdittava myös vakuutusturvasta.
Ulkomailla suoritettavan harjoittelun päämääränä on tukea opintoja sekä kehittää edelleen opiskelijan ammatillisia valmiuksia kansainvälisiä työtehtäviä varten. Kansainvälisessä harjoittelussa opiskelija voi kartuttaa työkokemusta, kohdemaan tapa-ja yrityskulttuurin tuntemusta, hankkia hyödyllisiä kontakteja ja kohentaa kielitaitoa. Yleensä harjoittelun on kestettävä vähintään kolme kuukautta ja sen on liityttävä opiskelijan pää-tai sivuaineen opintoihin. Kansainväliseen harjoitteluun voi hakeutua harjoittelijavaihto-ohjelmissa.
Opinnäytteet
Kandidaatintutkielma
Kandidaatintutkintoon kuuluu kandidaatintutkielma, joka voi olla tutkimussuunnitelma tai kirjallisuuskatsaus maisteriopintojen aikana tehtävää pro gradu-tutkielmaa varten. Kandidaatintutkielman laajuus on 10 opintopistettä, joka vastaa 270 tunnin työtä eli noin seitsemän viikon täyspäiväistä työpanosta.
Opiskelijalla on oikeus saada ohjausta kandidaatintutkielman työstämiseen sen kaikissa vaiheissa. Opiskelijalla on myös velvollisuus ottaa vastaan ohjausta. Kandidaatintutkielmaa ohjaa vähintään yksi ohjaaja ja siinä tapauksessa hän on yliopiston edustaja. Tutkielmassa voi olla myös muita ohjaajia, yliopiston edustajia tai ulkopuolisia henkilöitä. Tutkielman aloittamisen yhteydessä tehdään ilmoitus kandidaatintutkielman tekemisestä. Ilmoituslomake löytyy tiedekunnan lomakkeista (Perustutkintokoulutukseen liittyvät ohjeet ja lomakkeet/ Terveyden edistämisen opintoyhteisö). Ilmoitus tehdään yhdessä oppiaineen edustajan kanssa, sillä siihen tarvitaan opiskelijan sekä ohjaajan allekirjoitukset.
Kandidaatintutkielmassa noudatetaan pääaineen kirjoitus-ja lähdeviittausohjeita (ks. ohje Terveyden edistämisen opintoyhteisössä). Lähdeviittaukset tehdään näiden ohjeiden mukaisesti.
Kandidaatintutkielman tarkastajana toimii tutkielman yliopisto-ohjaaja. Kandidaatintutkielma arvioidaan asteikolla hylätty-hyväksytty-kiittäen hyväksytty. Tieto kandidaatintutkielman hyväksymisestä ja arvosanasta toimitetaan opiskelijalle sähköpostilla.
Kandidaatintutkinnon kypsyysnäyte
Kandidaatin tutkielmaan sisältyy kypsyysnäyte, jossa opiskelija osoittaa, miten syvällisesti hän on oppinut tutkimansa asian eli miten hyvin aihe on ”kypsynyt” hänen mielessään. Kypsyysnäytteessä tehtävänä on kirjoittaa pohdiskeleva, noin neljän sivun pituinen essee, jonka otsikkovaihtoehdot ohjaaja antaa opiskelijan tutkielman aihepiiristä. Essee voi olla yhdestä perustellusta tai monesta eri näkökulmasta aihetta tarkasteleva, pohdiskeleva kirjoitelma, joka on tiedoiltaan tarkka, kriittinen ja jäsentynyt kokonaisuus.
Kirjoitustilanteessa valitaan yksi annetuista aiheista tai otsikoista. Kirjoittaessa voi kuvitella lukijoiksi oman alan yleisen ajattelutavan tuntevat henkilöt, jotka eivät ole lukeneet tutkielmaa. Kypsyysnäyte on itsenäinen, eheä teksti, joten väliotsikoita, kuvia, kuvioita jne. ei käytetä.
Kypsyysnäyte tehdään sähköisenä tenttinä. Kypsyysnäyte kirjoitetaan, kun opinnäyte on valmis tarkastukseen. Ajankohta on sovittava yhdessä opinnäytteen ohjaajan kanssa. Kypsyysnäytteen asiasisällön ja kieliasun tarkastaa ohjaaja. Tarvittaessa kypsyysnäytteen kieliasun arviointia pyydetään äidinkielen opettajalta. Näin voidaan toimia mikäli opiskelija pyytää äidinkielen opettajan arviointia tai ohjaaja on havainnut ongelmia suomen kielen kirjoittamisessa ja näkee tarvetta tarkemmalle palautteelle suomen kielen osalta. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty-hylätty.
Pro gradu -tutkielma
Pro gradu -tutkielma on opiskelijan toteuttama itsenäinen opinnäytetyö, jonka hän tekee nimettyjen ohjaajiensa ohjauksessa. Tutkielman laajuus on 30 opintopistettä, mikä tarkoittaa 810 tuntia opiskelijan tekemää työtä (20 viikkoa eli noin 5 kuukauden täyspäiväinen työpanos).
Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää opiskelijan valmiuksia mm. itsenäiseen tiedonhankintaan, tiedon analysointiin ja kriittiseen arviointiin, tutkimustyön suunnitteluun ja toteuttamiseen, tieteellisten menetelmien käyttöön sekä tiedon tuottamiseen ja soveltamiseen. Tavoitteena on, että opiskelija kykenee laatimaan tieteelliset kriteerit täyttävän opinnäytetyön.
Tutkielman aloittamisen yhteydessä tehdään ilmoitus terveystieteiden tiedekuntaan. Ilmoituslomake löytyy tiedekunnan lomakkeista (Perustutkintokoulutukseen liittyvät ohjeet ja lomakkeet/ Terveyden edistämisen opintoyhteisö). Ilmoitus tehdään yhdessä oppiaineen edustajan kanssa, sillä siihen tarvitaan opiskelijan ja molempien ohjaajien allekirjoitukset. Ilmoituslomakkeen liitteeksi tarvitaan tutkimussuunnitelma.
Pro gradu -tutkielmassa noudatetaan pääaineen kirjoitus-ja lähdeviittausohjeita (ks. ohje Terveyden edistämisen opintoyhteisössä). Lähdeviittaukset tehdään näiden ohjeiden mukaisesti.
Pro gradu -tutkielman muodot
Pro gradun voi oppiaineiden ohjeiden mukaisesti:
1) Kokeellinen, kliininen tai muu empiirinen tutkimustyö ja raportin kirjoittaminen tutkimustyöstä. Tutkimusraportti noudattaa tieteellisen kirjoittamisen periaatteita.
2) Referee-käytännön mukaisessa tieteellisessä julkaisusarjassa julkaistu tai tieteelliseen julkaisusarjaan julkaistavaksi lähetetty alkuperäisartikkeli sekä opiskelijan itsenäisesti laatima katsaus (raportti). Artikkelin tulee sisältää tutkimuksen keskeisimmät asiat (mm. tausta, tavoitteet, tutkimusmenetelmät, kohdejoukko, tulokset sekä luettelo artikkelissa käytetyistä lähteistä). Opiskelija laatii artikkelin lisäksi erillisen katsauksen, joka sisältää kirjallisuuskatsauksen ja jossa hän kuvaa tutkimuksen lähtökohdat ja toteutuksen. Opinnäytteen tekijän tulee pääsääntöisesti olla artikkelin 1. kirjoittaja.
Jos artikkeli on yhteisjulkaisu, opinnäytetyöhön tulee liittää kaikkien yhteisjulkaisujen kirjoittajien allekirjoittama selvitys siitä, mikä opinnäytetyön tekijän osuus yhteisartikkelissa on ollut. Artikkelimuotoisen opinnäytteen kirjoittajan tulee osoittaa, että hän hallitsee tutkimusprosessin. Jos tutkimuksesta on myöhemmin suunnitteilla artikkeli tai artikkelia ei jostain syystä vielä haluta lähettää lehteen, opinnäytetyö tulee kirjoittaa ensimmäisen vaihtoehdon mukaiseen raporttimuotoon.
3) Laaja, systemaattinen, review-tyyppinen kirjallisuuskatsaus.
Pro gradu -tutkielman ohjaus ja vastuut
Opiskelija sopii ohjaajiensa kanssa gradutyön ohjausprosessista. Opiskelija ja ohjaajat täyttävät yhdessä ohjaussopimuslomakkeen.
Opinnäytetyön ohjaajia voidaan vaihtaa laitoksenjohtajan päätöksellä, esim.:
- kun ohjaaja ei ole enää käytettävissä (siirtynyt muihin tehtäviin tai eläkkeelle)
- opinnäytetyö ei etene
- ristiriitatilanteissa
Opinnäytetyön tehtävänä on osoittaa opiskelijan kypsyyttä itsenäiseen tutkimustyöskentelyyn sekä osaamiseen. Vastuu opinnäytetyön tekemisestä ja tuloksista on opiskelijalla. Ohjaajat tukevat opiskelijaa opinnäytetyön tavoitteiden saavuttamisessa. Opiskelija saa ohjausta opinnäytetyöhön liittyvissä erityiskysymyksissä ohjaajan kanssa sovituissa ta-paamisissa. Tyypillisesti pro gradussa on vähintään kaksi ohjaajaa, joista toinen on yliopiston edustaja. Ohjaajana toimii yleensä sama henkilö kuin kandidaatintutkielmassa. Lisäksi pro gradussa voi olla toinen, yliopiston ulkopuolinen, ns. substanssiohjaaja.
Pro gradu -tutkielman tarkastaminen
Tietoa tutkielman tarkastamisesta.
Pro gradu -tutkielman julkaiseminen
Opinnäytetyö julkaistaan sähköisesti ja on luettavissa kirjaston e-julkaisut -sivulla, mikäli opiskelija antaa siihen luvan kirjallisesti (erillinen lomake). Mikäli opinnäytteellä ei ole e-julkaisulupaa, se on luettavissa kampuskirjastoissa sähköisessä muodossa (ei lainattavissa) (Akateemisen rehtorin päätös UEF dnro 1671/12.02.01.02/2011).
Maisterin tutkinnon kypsyysnäyte
Myös pro gradu-tutkielmaan liittyy kypsyysnäyte, joka suoritetaan, kun opinnäyte on valmis tarkastettavaksi. Opiskelija sopii tästä ohjaajiensa kanssa. Maisterin tutkinnossa kypsyysnäyte toteutetaan ”miniväitöksenä”. Kypsyysnäytteen suorittaminen on mahdollista kandidaattiseminaareissa tai graduseminaareissa (yhteensä 8-9 kertaa lukuvuoden aikana). Yhdessä seminaarissa maksimissaan kahden kypsyysnäytteen suorittaminen on mahdollista. Opiskelijan on huomioitava omassa työskentelyssään seminaarien ajankohdat. Kypsyysnäytteestä tarkistetaan asiasisältö, suomen kielen tarkistusta ei tässä vaiheessa enää tehdä. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty-hylätty.
Opintoja koskevat määräykset
Hyväksilukemisella tarkoitetaan aikaisemmin tai muualla suoritetun opintojakson tai opintokokonaisuuden sisällyttämistä tai korvaamista pääaineen tutkintorakenteessa. Sisällyttämistä on esimerkiksi muualla suoritettujen sivuainekokonaisuuksien hyväksilukeminen. Sisällyttämishakemukset käsitellään oppiaineessa. Korvaavuus tarkoittaa jonkin opintojakson korvaamista vastaavalla suorituksella. Korvaavuushakemukset osoitetaan suoraan kunkin opintojakson vastuuopettajalle.
Pääsääntöisesti vain yliopistotasoisia opintoja voidaan hyväksilukea ja esimerkiksi ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutuksia tai muuta ammatillista kouluttautumista hyväksytään harvoin. Näistä voi kuitenkin keskustella HOPS-ohjauksen yhteydessä.
Mikäli opiskelija haluaa suorittaa jonkin tutkintoon kuuluvan opintojakson muualla kuin Itä-Suomen yliopistossa on otettava aina yhteyttä etukäteen opintojakson vastuuopettajaan muualla suoritettavan opintojakson sopivuuden arvioimiseksi. HOPS toimii tässä hyvänä apuna; sen avulla voi näyttää mihin kohtaan tutkintoa suoritus sijoittuu. Lisäksi on toimitettava suunnitellusta korvaavasta tai sisällytettävästä opintojaksosta opintojaksokuvaus, jossa näkyy sen sisältö ja laajuus opintopisteinä.
Hyväksilukujen hakemisessa on huomioitava opintojen vanheneminen. Yli 10 vuotta vanhoja yliopisto-opintoja ei voida hyväksyä täysimääräisinä tai ei lainkaan opintoihin, vaan niistä on neuvoteltava HOPS-ohjaajan kanssa tapauskohtaisesti. Niissä tapauksissa, joissa opinnoista on kulunut yli 10 vuotta, opiskelija voi joutua päivittämään tietojaan. Mahdolliset epäselvät tai ristiriitaiset tilanteet vanhenevien opintojen osalta käsitellään terveystieteiden koulutussuunnittelutoimikunnassa. Oppiaineen edustaja vie asian tarvittaessa kokouksen käsittelyyn.
Hyväksilukemista koskevan hakemuksen voit jättää sähköisesti yliopiston asiointipalvelussa. Jätä hakemus sähköisessä asiointipalvelussa ja täytä pyydetyt kentät huolellisesti. Liitä mukaan tarvittavat liitteet. Liitteiden tulee olla hyvälaatuisia. Kun hakemuksen käsittelijä on tehnyt päätöksen, saat sen sähköpostiisi.Hyväksilukemisesta kirjataan suoristusmerkintä opintotietojärjestelmään.
Tutkintoihin kuuluvien kieli-ja viestintäopintojen hyväksilukuasiat käsittelee aina kielikeskus. Muussa suomalaisessa yliopistossa, avoimessa yliopistossa ja kesäyliopistossa suoritetut yliopistojen tutkintovaatimusten mukaiset kieliopinnot vastaavat yleensä Itä-Suomen yliopiston kieliopintoja, mutta korvaavuus kannattaa varmistaa kielikeskuksesta kunkin opintojakson vastuuopettajalta jo ennen kurssin alkua. Ulkomailla suoritettavat kurssit on hyväksytettävä ennen vaihtoon lähtöä. Myös ammattikorkeakoulussa suoritetuista kieliopinnoista kannattaa selvittää niiden mahdollinen korvaavuus. Jos AMK-suoritus on omalta tai soveltuvalta alalta, korvaavuus on pääsääntöisesti mahdollinen. Tietoa kielikeskuksen käytännöistä (avautuu uuteen välilehteen).
Kielikeskus vastaa kieli-ja viestintäopinnoista. Pakolliset kieli-ja viestintäopinnot kuuluvat alempaan eli kandidaatintutkintoon. Maisterin tutkintoa suorittavalta tai maisteriohjelmassa opiskelevalta ei vaadita pakollisia kieliopintoja, elleivät ne kuulu maisteriohjelman opetussuunnitelmaan.
Kieliopinnot on mahdollista suorittaa kielikeskuksen järjestämillä opintojaksoilla tai AHOT-näyttökokeilla, mikäli opiskelijalla on jo entuudestaan tutkintovaatimusten edellyttämä kieli-ja viestintäosaaminen. Kielikeskus vastaa kieli-ja viestintäopintojen hyväksilukemisesta. Ohjeet ja lomake..
Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet
Opiskelu yliopistossa on hyvin vapaata, mikä tuo mukanaan opiskelijalle vastuun omista opinnoista. Lue opiskelijan velvollisuuksista Kamusta.
Tututstu huolella opetuksen ja opiskelun eettisiin ohjeisiin. Huomaathan, että ohjeiden loppupuolella on myös menettelyohjeet, jotka koskevat vilppiä opinnoissa.
Itä-Suomen yliopistossa on käytössä sähköinen plagiaatintunnistusjärjestelmä Turnitin.
Tutkinnon hakeminen
Valmistumiseen liittyvä yleinen ohjeistus löytyy Kamusta. Ohjeistuksen lopussa ovat myös Terveystieteiden tiedekunnan tutkinnonhakuohjeet ja -lomakkeet.