Filosofisen tiedekunnan opinto-opas 2024-2025

Filosofinen tiedekunta (avautuu uuteen välilehteen) on yksi Itä-Suomen yliopiston neljästä tiedekunnasta. Se toimii Joensuun kampuksella ja muodostuu neljästä osastosta, jotka ovat

• humanistinen osasto,
• kasvatustieteiden ja psykologian osasto,
• soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto sekä
• teologian osasto (linkit avautuvat uuteen välilehteen).

Myös Joensuun harjoittelukoulut (avautuu uuteen välilehteen) kuuluvat filosofiseen tiedekuntaan.

Filosofinen tiedekunta kouluttaa asiantuntijoita ja harjoittaa tieteellistä tutkimusta

• kasvatustieteiden ja psykologian,
• kotitaloustieteen ja käsityötieteen,
• kieli- ja kulttuuritieteiden sekä
• teologian aloilla.

Ohjaus- ja neuvontatyön tavoitteena on tukea opiskelukykyäsi opintopolun eri vaiheissa niin, että pääset opintojen alkuun, osaat suunnitella ja opiskella sujuvasti, valmistut tavoiteajassa ja työllistyt valmistumisen jälkeen. Opintojesi tueksi yliopisto tarjoaa ohjaus- ja neuvontapalveluita, jotka löydät Kamusta. Myös opiskeluhyvinvointityön tavoitteena on edistää opiskelukykyä, mutta myös edistää terveyttä, opiskeluyhteisöjen hyvinvointia, luoda terve ja turvallinen opiskeluympäristö sekä ehkäistä syrjäytymistä.

Yliopiston tarjoamat ohjaus-, neuvonta- ja tukipalvelut löydät kootusti Kamusta, jossa on myös opiskeluhyvinvointiin liittyvää tietoa.

Koulutuksen johtosäännössä (23 §) kerrotaan opintojen ohjauksen suunnitelmasta. Korkeakoulututkintoa suorittavan opiskelijan tulee saada ohjausta opintojen kaikissa vaiheissa. Tiedekuntaneuvosto päättää opintojen ohjauksen periaatteista, jotka sisältävät opiskelijan ja ohjaajan oikeudet ja velvollisuudet sekä ohjeet henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisesta, hyväksymisestä ja päivittämisestä. Ohjauksen periaatteet voivat olla osa opetussuunnitelmaa tai yliopistotasoista ohjauksen kokonaissuunnitelmaa, jonka koulutuksesta vastaava vararehtori hyväksyy.

Ohjaus ja tiedonlähteet

Opintojen ohjaus kuuluu koko henkilökunnalle. Opintojen ohjauksen tavoitteena on

• sitouttaa opiskelija yliopistoyhteisöön ja opiskeluun
• auttaa opiskelijaa etenemään opinnoissaan tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja valmistumaan tavoiteajassa.

Opinnoista annetaan yleistä tietoa

• tiedekunnan opinto-oppaassa,
• uusien opiskelijoiden Smart Start -oppaassa,
• Kamussa Opiskelijan tietopankissa ja
• opintoyhteisöissä.

Opiskeltavia aineita ja koulutuksia koskevat tiedot löytyvät Pepin oppaista (avautuu uuteen välilehteen).

Kieli- ja viestintäopintoja koskevia tietoja saa kielikeskuksen toimistosta ja opintoyhteisöstä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

HOPS eli henkilökohtainen opintojen suunnittelu

Opiskelija on itse vastuussa opintojensa suunnittelusta ja opintojen etenemisestä. Akateeminen vapaus sisältää myös vastuun ottamisen opiskelusta.

Opintojen ohjattu suunnitteleminen on kaikille uusille opiskelijoille pakollista. Henkilökohtainen opintojen suunnittelu -opintojaksoon sisältyy kontaktiopetusta, henkilökohtaista ohjausta sekä itsenäistä työskentelyä. Tavoitteena on auttaa opiskelijaa suunnittelemaan ja aikatauluttamaan opintojaan, jotta opintoaika ja -tuki riittäisivät sekä kandidaatin että maisterin tutkinnon suorittamiseen.

Opiskeluun vaikuttavista asioista kuten opiskelijalle myönnetyistä erityisjärjestelyistä eli yksilöllisistä opintojärjestelyistä on hyvä tarvittaessa puhua HOPS-keskustelussa oppiainetuutorin / omaopettajan / hops-ohjaajan kanssa.

HOPSia on syytä päivittää aina, kun suunnitelmat tai opetussuunnitelma muuttuvat.

HOPS pitää sisällään suunnitelman koko tutkinnon suorittamisesta: suoritettavat opinnot ja opiskelijan itse suunnitteleman suorittamisaikataulun. Ensimmäisenä opiskeluvuotena opiskelija tekee opintosuunnitelman kandidaatin tutkinnosta oppiainetuutorin / omaopettajan / hops-ohjaajan / amanuenssin ohjauksessa. Kandidaatin tutkinnon loppuvaiheessa tehdään uusi HOPS maisterin tutkintoa varten.

Tarkempia ohjeita opintosuunnitelman tekemiseen on koottu opintoyhteisöihin.

Kun HOPS on hyväksytty, opiskelija saa opintopisteet seuraavista opintojaksoista:

• 1131000 Orientaatio yliopisto-opiskeluun
• Henkilökohtainen opintojen suunnittelu.

Linkit avautuvat uudelle välilehdelle.

Koulutusasiantuntija: Riikka Myllys
Kansainvälisten asioiden asiantuntija:  Juuso Loikkanen
Jatkotutkinto-opiskelijat: koulutusasiantuntija Kaisu Kortelainen ja koulutusasiantuntija Salli Anttonen

Humanistinen osasto

• Englannin kieli ja kulttuuri: koulutusasiantuntija Anette Huovinen
• Englannin kieli ja kääntäminen: koulutusasiantuntija Anette Huovinen
• Kirjallisuus: koulutusasiantuntija Anna Arkko
• Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelma - kirjallisuus, kulttuurintutkimus, perinteentutkimus: koulutusasiantuntija Anna Arkko
• Logopedia: koulutusasiantuntija Erja Vottonen
• Ruotsin kieli: koulutusasiantuntija Erja Vottonen
• Suomen kieli: koulutusasiantuntija Anna Arkko
• Venäjän kieli ja kulttuuri: koulutusasiantuntija Erja Vottonen
• Venäjän kieli ja kääntäminen: koulutusasiantuntija Erja Vottonen
• Yleinen kielitiede ja kieliteknologia: koulutusasiantuntija Erja Vottonen

Sivuaineet:

• Japanin kieli ja kulttuuri: koulutusasiantuntija Anette Huovinen
• Kansainvälisen kulttuuriosaamisen opintokokonaisuus: koulutusasiantuntija Anette Huovinen
• Kansainvälistyvä kauppa: saksankielinen kulttuurialue: koulutusasiantuntija Anette Huovinen
• Karjalan kieli ja kulttuuri: koulutusasiantuntija Anna Arkko
• Käännöstiede: koulutusasiantuntija Erja Vottonen
• Mediakasvatus: koulutusasiantuntija Anna Arkko
• Mediapaja: koulutusasiantuntija Anna Arkko
• Projektiosaamisen opintokokonaisuus: koulutusasiantuntija Erja Vottonen
• Ranskan kieli ja kulttuuri: koulutusasiantuntija Anette Huovinen
• Saksan kieli ja kulttuuri: koulutusasiantuntija Anette Huovinen
• Suomen kieli ja kulttuuri vieraskielisille: koulutusasiantuntija Erja Vottonen
• Suomen kieli ja kääntäminen: koulutusasiantuntija Erja Vottonen
• Suomen opettaminen toisena tai vieraana kielenä: koulutusasiantuntija Anna Arkko
• Terveyden monikulttuuriset ulottuvuudet (Temokuu): koulutusasiantuntija Anna Arkko

Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto

• Luokanopettajakoulutus: amanuenssi Emma Hahl ja koulutusasiantuntija Anne Pitkänen
• Varhaiskasvatuksen opettajakoulutus: koulutusasiantuntija Susanna Holländer
• Varhaiskasvatuksen maisterikoulutus:  amanuenssi Emma Hahl
• Kotitalous- ja käsityönopettajakoulutukset: koulutusasiantuntija Anne Loikkanen

Sivuaineet:

koulutusasiantuntija Anne Loikkanen

• Aineenopettajan pedagogiset opinnot
• Alkukasvatus
• Elämänkatsomustieto
• Kasvatus- ja koulutusalan johtaminen
• Kotitaloustiede
• Kuvataidekasvatus
• Käsityö, monimateriaalinen käsityö
• Liikuntakasvatus
• Musiikkikasvatus
• Professional Intercultural Competence: Theory and Practice
• Teaching Foreign Languages to Young Learners
• Tieto- ja viestintäteknologian pedagogiikka
• Tieto-, taide- ja taitopedagogiikka varhaiskasvatuksessa

koulutusasiantuntija Anne Pitkänen

• Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot

Kasvatustieteiden ja psykologian osasto

• Erityispedagogiikka: amanuenssi Päivi Walling, koulutussuunnittelija Maija Mäki
• Kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede: koulutusasiantuntija Saara Hassinen
• Opinto-ohjaaja ja uraohjaaja: amanuenssi Salla Martinsén
• Psykologia: amanuenssi Salla Martinsén

Sivuaineet:

• Aikuisopettajan pedagogiset opinnot, 60 op: koulutusasiantuntija Saara Hassinen
• Erityisopettajan sivuaineopinnot (ERO-sivuaine), 60 op: koulutussuunnittelija Maija Mäki
• Erityispedagogiikka, perus-, aine- ja syventävät opinnot, 25/35/60 op: amanuenssi Päivi Walling
• Kasvatus- ja aikuiskasvatustiede, perus-, aine- ja syventävät opinnot, 25/35/75 op: koulutusasiantuntija Saara Hassinen
• Oikeuspsykologia, perus- ja aineopinnot, 30/30 op: amanuenssi Jenna Tuononen
• Opetushallinto, 25 op: koulutussuunnittelija Maija Mäki
• Opinto-ohjaajan ja uraohjaajan sivuaineopinnot, 60 op: amanuenssi Salla Martinsén
• Psykologia sivuaineena, perus- ja aineopinnot, 25/35 op: amanuenssi Jenna Tuononen
• Työ- ja organisaatiopsykologia, perus- ja aineopinnot, 25/35 op: amanuenssi Jenna Tuononen
• Varhaiskasvatuksen erityisopettajan sivuaineopinnot (VEO-sivuaine), 25/60 op: koulutussuunnittelija Maija Mäki

Teologian osasto

• Läntinen teologia: koulutussuunnittelija Susanna Haverinen
• Ortodoksinen teologia: koulutussuunnittelija Susanna Haverinen

Sivuaineet:

• Yleinen teologia: koulutussuunnittelija Susanna Haverinen
• Ortodoksinen teologia: koulutussuunnittelija Susanna Haverinen
• Uskontotiede: koulutussuunnittelija Susanna Haverinen

Humanistiset tieteet

Humanistisella osastolla on käytössä omaopettajamalli. Hops-ohjauksesta saat lisätietoja Humanistisen osaston opintoyhteisöstä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen). Koulutusasiantuntijat ja amanuenssi vastaavat yleisestä opintoneuvonnasta (yhteystiedot avautuvat uuteen välilehteen):

Suomen kieli ja kulttuuritieteet lukuun ottamatta logopediaa: koulutusasiantuntija Anna Arkko
Logopedia: koulutusasiantuntija Erja Vottonen
Vieraat kielet ja käännöstiede: koulutusasiantuntija Anette Huovinen,  koulutusasiantuntija Erja Vottonen

Kasvatustieteelliset alat

Erityisopettajien koulutus, varhaiskasvatuksen erityisopettajan maisteriopinnot: amanuenssi Päivi Walling
Erilliset erityisopettajan opinnot, erilliset varhaiskasvatuksen erityisopettajan opinnot: koulutussuunnittelija Maija Mäki
Kasvatustieteen ja aikuiskasvatus­tieteen asiantuntijakoulutus: koulutusasiantuntija Saara Hassinen
Kotitalousopettajakoulutus//käsityönopettajakoulutus: koulutusasiantuntija Anne Loikkanen
Luokanopettajakoulutus: amanuenssi Emma Hahl ja koulutusasiantuntija Anne Pitkänen
Varhaiskasvatuksen opettajakoulutus: koulutusasiantuntija Susanna Holländer
Opinto-ohjaajan ja uraohjaajan koulutus: amanuenssi Salla Martinsén

Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastossa sekä Kasvatustieteiden ja psykologian osastossa ohjausta antavat myös oppiainetuutorit ja hops-ohjaajat.

Psykologia

Yleinen opintoneuvonta: koulutussihteeri Tanja Härkönen ja amanuenssi Salla Martinsén
HOPS-ohjaus: yliopisto-opettaja Aleksis Aronen, yliopistonlehtori Petri Karkkola, yliopisto-opettaja Hanna Koivisto, yliopistonlehtori Matti Kuittinen, yliopisto-opettaja Hanna Lahtinen, vanhempi yliopistonlehtori Kati Kasanen, amanuenssi Salla Martinsén
Harjoittelusta vastaava opettaja antaa HOPS-ohjausta syventävien opintojen vaiheessa.

Teologia

Lukuvuonna 2024–2025 aloittaneet opiskelijat:
Läntinen teologia, teologin suuntautumisvaihtoehto: koulutussuunnittelija Susanna Haverinen ja yliopistonlehtori Joona Salminen
Ortodoksinen teologia, teologin suuntautumisvaihtoehto: yliopistonlehtori Teemu Toivonen
Läntinen ja ortodoksinen teologia, aineenopettajan suuntautumisvaihtoehto: yliopistonlehtori Lotta Valve
Kirkkomusiikki: apulaisprofessori Maria Takala-Roszczenko

Ennen lukuvuotta 2024–2025 aloittaneet opiskelijat:
Teologian osaston yleinen opintoneuvonta ja -ohjaus: koulutussuunnittelija Susanna Haverinen
Maisterin tutkinnon syventävien opintojen HOPS-ohjaus: pääaineen professori
Kirkkomusiikin opiskelijopiden HOPS-ohjaus: apulaisprofessori Maria Takala-Roszczenko

Kamussa on yleistä tietoa ja ohjeita opiskeluoikeuksiin liittyvissä asioissa, kuten

• ilmoittautumisesta yliopistoon,
• tutkintojen tavoitteellisista suoritusajoista,
• lisäajan hakemisesta ja
• opinto-oikeudesta tutkinnon suorittamisen jälkeen eli alumniopiskeluoikeudesta.

Opintohallinnon palveluiden yhteystiedot löytyvät yliopiston verkkosivuilta.

Filosofisessa tiedekunnassa järjestetään seuraavia erillisiä kelpoisuusopintoja: erilliset aineenopettajan pedagogiset opinnot, erilliset erityisopettajan opinnot, erilliset varhaiskasvatuksen erityisopettajan opinnot, erilliset opinto-ohjaajan ja uraohjaajan opinnot, erilliset käsityönopettajan opinnot, käsityönopettajan kelpoisuutta täydentävät opinnot, perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot sekä erilliset varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavia opinnot.

Erillisiin kelpoisuusopintoihin valitun opiskelijan tulee aloittaa opintonsa valintaa seuraavan lukukauden alussa. Opinnot katsotaan aloitetuiksi, mikäli opiskelija on ensimmäisen lukuvuoden aikana suorittanut vähintään 10 opintopisteen verran ko. opintojen opetussuunnitelman mukaisia opintoja. Hyväksiluettuja opintoja ei lasketa suoritetuiksi opinnoiksi.

Opiskeluoikeus on voimassa sen lukukauden loppuun, jonka aikana opinnot on opetussuunnitelman mukaan mahdollista suorittaa. Mikäli opinnot eivät valmistu opetussuunnitelman mukaisessa ajassa, täytyy opiskelijan hakea opiskeluoikeuden jatkamista eli lisäaikaa opintojen suorittamiseksi. Lisäajan myöntämisen edellytyksenä on, että opiskelija on suorittanut vähintään 10 opintopisteen verran ko. opintojen opetussuunnitelman mukaisia opintoja. Hitaampi eteneminen on mahdollista perustellusta syystä. Perusteltuja syitä ovat mm. äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa, vapaaehtoisen asepalveluksen tai maanpuolustusvelvollisuuden suorittaminen, opiskeluaikaan ajoittuva sairaus tai muu opiskelijasta riippumaton vaikea elämäntilanne. Työssäkäynti ei ole yksinomainen peruste opintojen hitaalle etenemiselle ja lisäajan myöntämiselle. Lisäaikaa voidaan myöntää sille ajalle kuin opintojen loppuunsaattaminen lisäaikahakemuksen liitteenä olevan henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan vie aikaa, kuitenkin enintään kahdeksi lukukaudeksi.

Mikäli opinnot tämänkin jälkeen jäävät kesken, opiskelijan täytyy hakea lisäaikaa uudestaan. Tällöin opintojen on oltava edennyt edelleen 10 opintopisteen verran lukuvuoden aikana. Lisäajan hakeminen uudelleen ei ole mahdollista erillisiin varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antaviin opintoihin, koska koulutus toteutetaan vain rajoitetun ajan.

Lisäajan myöntämisestä päättää tiedekunnan dekaani tai henkilö, jolle päätösvalta asiassa on delegoitu.

Mikäli opiskelija ei aloita vaadittuja opintoja valintaa seuraavan lukukauden alussa tai lisäaikaa opintojen suorittamiseen ei myönnetä, opiskelija menettää opinto-oikeuden opintoihin. Opiskelija voi saada uuden opinto-oikeuden opintoihin vain opiskelijavalinnan kautta.

Erillisten opintojen suoritusoikeus päättyy myös, kun opinnot, jonka suorittamiseksi oikeus on myönnetty, on suoritettu. Opiskelijalla on kuitenkin oikeus suorittaa vapaita (sivuaine)opintoja erillisten opintojen suorittamislukukauden loppuun saakka.

Filosofisen tiedekunnan järjestämien yliopistolain mukaisten erikoistumiskoulutusten opinto-oikeuksiin voi saada lisäaikaa. Mikäli vastaava koulutus on jatkumassa voi lisäaikaa saada, joko arvioiduksi opintojen suorittamisen ajaksi tai opiskelija voi suorittaa opintonsa loppuun seuraavan opiskelijaryhmän kanssa. Mikäli vastaavaa koulutusta ei enää järjestetä lisäaikaa voi saada enintään seuraavan lukukauden loppuun ja suoritettavien opintojen pitää olla sellaisia, että ne voidaan suorittaa loppuun ilman kontaktiopetusta.

Lisäaikaa haetaan sähköisellä lomakkeella UEF-asiointipalvelussa, jos UEF-käyttäjätunnukset ovat voimassa. Vaihtoehtoisesti lisäaikaa voidaan hakea paperilomakkeella. Hakemukseen liitetään yliopiston ohjeiden mukaiset liitteet. Lisätietoja on Kamussa: https://kamu.uef.fi/tietopankki/opiskeluoikeus-ja-ilmoittautuminen/lisaaika-tutkinnon-suorittamiseen/

Opiskelu lisäajalla erikoistumiskoulutuksessa ei aiheuta opiskelijalle lisäkustannuksia.

Tämä opinto-oppaseen sisältyvä päätös tulee voimaan 1.8.2023 ja se korvaa korvaa 27.3.2020 tehdyn dekaanin päätöksen 63/2020.

Perustutkinnot: kandidaatin tutkinto, maisterin tutkinto

Opiskelija saa opiskelijavalinnassa opiskeluoikeuden pääsääntöisesti sekä kandidaatin että maisterin tutkintoon siinä tutkinto-ohjelmassa, johon hänet on valittu. Varhaiskasvatuksen koulutuksen opiskelijat saavat opiskeluoikeuden hakukohteen mukaisesti joko vain kandidaatin tutkintoon tai sekä kandidaatin että maisterin tutkintoon.

Filosofisessa tiedekunnassa kandidaatin tutkinto suositellaan suoritettavaksi minimilaajuudessaan. Kandidaatin tutkintoon liitettyjä opintoja ei voi käyttää maisterin tutkintoon. Pääaineen syventävien opintojen opintokokonaisuutta ei voi liittää kandidaatin tutkintoon.

Opiskelijan on pääsääntöisesti suoritettava ensin alempi korkeakoulututkinto ennen siirtymistään suorittamaan ylempää korkeakoulututkintoa. Pääsäännöstä voidaan luopua, jos se on opintojen sujuvan etenemisen kannalta perusteltua. Tällöinkin opiskelijalla on oltava suoritettuna alempi korkeakoulututkinto ennen ylempään korkeakoulututkintoon kuuluvan opinnäytetyön aloittamista.

• Humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto on nimeltään humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK, 180 op) ja ylempi korkeakoulututkinto filosofian maisterin tutkinto (FM, 120 op).
• Kasvatustieteellisen alan alempi korkeakoulututkinto on nimeltään kasvatustieteen kandidaatin tutkinto (KK, 180 op) ja ylempi korkeakoulututkinto kasvatustieteen maisterin tutkinto (KM, 120 op).
• Psykologian alan alempi korkeakoulututkinto on nimeltään psykologian kandidaatin tutkinto (PsK, 180 op) ja ylempi korkeakoulututkinto puolestaan psykologian maisterin tutkinto (PsM, 150 op).
• Teologian alan alempi korkeakoulututkinto on nimeltään teologian kandidaatin tutkinto (TK, 180 op) ja ylempi korkeakoulututkinto teologian maisterin tutkinto (TM, 120 op).

Jatkotutkinnot

Itä-Suomen yliopiston tohtorikoulu ja siihen kuuluvat tohtoriohjelmat järjestävät Itä-Suomen yliopiston tieteellisen jatkokoulutuksen. Kaikki tohtoriopiskelijat tekevät tutkintoaan tohtoriohjelmissa. Filosofinen tiedekunta toimii seuraavissa tohtoriohjelmissa (linkit avautuvat uudelle välilehdelle):

• Kasvatustieteiden tohtoriohjelma
• Sosiaalisten ja kulttuuristen kohtaamisten tohtoriohjelma (filosofinen tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta)
• Welfare, Health and Management -tohtoriohjelma (filosofinen tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta)

Suoritettavat jatkotutkinnot:

• Humanistisella alalla jatkotutkintoja ovat filosofian lisensiaatin (FL) ja filosofian tohtorin (FT) tutkinnot.
• Kasvatustieteellisen alan tieteellisiä jatkotutkintoja ovat kasvatustieteen lisensiaatin tutkinto (KL) ja kasvatustieteen tohtorin (KT) tai filosofian tohtorin (FT) tutkinto.
• Psykologian alan tieteellisiä jatkotutkintoja ovat psykologian lisensiaatin (PsL) tutkinto ja psykologian (PsT) tai filosofian tohtorin (FT) tutkinto.
• Teologian alan jatkotutkintoja ovat teologian lisensiaatin (TL) tutkinto ja teologian tohtorin (TT) tai filosofian tohtorin (FT) tutkinto.

Lisensiaatin tutkinto on vapaaehtoinen välitutkinto. Ensisijaisesti suoritetaan tohtorin tutkinto.

Suomenkieliset tutkinto-ohjelmat

Linkit avautuvat uudelle välilehdelle.

Humanistinen osasto

• englannin kieli, pääaineet: englannin kieli ja kulttuuri, englannin kieli ja kääntäminen
• kirjallisuus
• kulttuurintutkimus, erikoistumisalat: etnomusikologia, kirjallisuus, kulttuuriantropologia, mediakulttuuri ja viestintä, sukupuolentutkimus, taiteensosiologia
• logopedia
• perinteentutkimus
• ruotsin kieli
• suomen kieli
• venäjän kieli, pääaineet maisteritutkinnossa: venäjän kieli ja kulttuuri, venäjän kieli ja kääntäminen
• yleinen kielitiede ja kieliteknologia

Kasvatustieteiden ja psykologian osasto

• erityisluokanopettajan ja erityisopettajan koulutus
• erityisopettajan koulutus; erityisopettajan koulutus, maisteriopinnot
• kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen asiantuntijakoulutus
• opinto-ohjaajan ja uraohjaajan koulutus; opinto-ohjaajan ja uraohjaajan maisterikoulutus
• psykologia

Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto

• kotitalousopettajakoulutus
• käsityönopettajakoulutus
• luokanopettajakoulutus
• varhaiskasvatuksen opettajakoulutus; varhaiskasvatuksen maisterikoulutus; varhaiskasvatuksen erityisopettajan maisteriopinnot

Teologian osasto

• läntinen teologia, pääaineet: eksegetiikka, kirkkohistoria, systemaattinen teologia, käytännöllinen teologia, uskonnonpedagogiikka, uskontotiede
• ortodoksinen teologia, pääaineet: eksegetiikka, kirkkohistoria, systemaattinen teologia ja patristiikka, käytännöllinen teologia, kirkkomusiikki, uskontotiede

Englanninkieliset tutkinto-ohjelmat

Linkit avautuvat uudelle välilehdelle.

• Lifelong Learning and Sustainable Development
• Early Language Education for Intercultural Communication
• MDP in English Language and Culture
• MDP in Linguistic Data Sciences
• Pedagogy and Teaching for Sustainability
• Erasmus++ Mundus Joint Master Degree programme in Clinical Linguistics (EMCL++)

Jos opiskelija hakee pääaineen vaihtoa niin, että tavoitetutkinto (tutkintonimike) vaihtuu, kyse on siirtohausta ja haku tapahtuu Opintopolku.fi -palvelussa. Tarkemmat ohjeet siirtohausta.

Kun opiskelija hakee pääaineen vaihtoa Itä-Suomen yliopiston sisällä niin, ettei tavoitetutkinto vaihdu, kyse ei ole siirtohausta vaan muusta opintoihin liittyvästä päätöksen teosta. Tiedekuntaneuvosto päättää osana valintaperusteita periaatteista, joiden perusteella opiskelija voi vaihtaa tutkinto-ohjelmaa tiedekunnassa sekä periaatteista, joiden perusteella toisen tiedekunnan opiskelija voi siirtyä suorittamaan tutkintoa tiedekuntaan.

1. Maisterivaiheen pääaineen vaihto
Maisterivaiheeseen valitut eivät voi pääsääntöisesti vaihtaa pääainetta. Tiedekunnan sisällä annetaan tarkemmat ohjeet ja valintaperusteet, mikäli pääaineen vaihto on mahdollista. Muussa tapauksessa pääaineen vaihtamista haluavat opiskelijat hakevat maisterihaussa suorittamallaan kandidaattitutkinnolla. Hakeminen tapahtuu sähköisesti osoitteessa Opintopolku.fi tai Studyinfo.fi. Tällöin hakeutuminen tapahtuu yhteishaun kautta. Englanninkielisten maisteriohjelmien osalta on huomioitava, että jos apurahan saanut opiskelija vaihtaa pääainetta toiseen englanninkieliseen maisteriohjelmaan (edellyttäen, että tavoitetutkinto ei vaihdu), hänelle ei myönnetä uutta apurahaa. Apuraha myönnetään opiskelijalle vain kerran.

2. Pääaineen tai koulutusohjelman vaihtaminen, kun tiedekunta vaihtuu
Kandidaattivaiheen opiskelija voi hakea pääaineen vaihtoa toiseen tiedekuntaan. Vaihtaminen voi tapahtua aikaisintaan ensimmäisen opiskelulukukauden jälkeen. Tiedekuntaneuvosto päättää osana valintaperusteita periaatteista, joiden perusteella toisen tiedekunnan opiskelija voi siirtyä suorittamaan tutkintoa tiedekuntaan. Edellytyksenä on, että tavoitetutkinto ei vaihdu. Lisätietoja tiedekunnasta/oppiaineesta, johon opiskelija haluaa vaihtaa pääaineensa. Mikäli pääaineen vaihto ei ole mahdollista, voi opiskelija hakea pääaineen vaihtoa toiseen tiedekuntaan yhteishaun kautta. Hakeminen tapahtuu sähköisesti osoitteessa Opintopolku.fi.

3. Pääaineen tai koulutusohjelman vaihtaminen, kun tiedekunta ei vaihdu
Vaihtaminen voi tapahtua aikaisintaan ensimmäisen opiskelulukukauden jälkeen samassa tiedekunnassa, samalla kampuksella ja siten ettei tavoitetutkinto vaihdu. Tiedekunta voi valintaperusteissaan edellyttää tietyn määrän opintosuorituksia suoritetuksi edellisessä opiskeluoikeudessa. Esim. aineesta, johon siirrytään, on oltava suoritettuna valintaperusteissa vaadittu määrä opintoja, esim. vähintään perusopinnot. Hakukohdekohtaisissa ohjeissa voi olla myös tarkempia vaatimuksia ja rajoituksia. Hakeminen tapahtuu tiedekunnan omalla hakulomakkeella. Lisätietoja oppiaineesta, johon opiskelija haluaa vaihtaa pääaineensa. Mikäli pääaineen vaihto ei ole mahdollista, voi opiskelija hakea pääaineen vaihtoa toiseen tiedekuntaan yhteishaun kautta. Hakeminen tapahtuu sähköisesti osoitteessa Opintopolku.fi.

Pääaineen tai suuntautumisvaihtoehdon valinta opintojen alussa

Pääaine tai valittu suuntautumisvaihtoehto tallennetaan opintorekisteriin.

Suomen kielen ja kirjallisuuden, kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman sekä englannin ja venäjän kielten opiskelijoiden tulee valita pääaineensa, jos se ei käy ilmi opintorekisterin tiedoista:

Suomen kielen ja kirjallisuuden opiskelijat valitsevat näistä jommankumman pääaineekseen ja ilmoittavat sen asiointipalvelussa Opiskelijapalvelut-osiossa olevalla lomakkeella "Pääaineen valitseminen" (vaatii kirjautumisen) koulutuspalveluihin.

Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelmassa opiskelevat valitsevat jonkin koulutusohjelman aineen kandidaatin tutkinnon pääaineekseen ja ilmoittavat sen asiointipalvelussa Opiskelijapalvelut-osiossa olevalla lomakkeella "Pääaineen valitseminen" (vaatii kirjautumisen) koulutuspalveluihin.

Venäjän kielen opiskelijat valitsevat maisteriopintojen pääaineeksi joko venäjän kielen ja kulttuurin tai venäjän kielen ja kääntämisen ja ilmoittavat sen asiointipalvelussa Opiskelijapalvelut-osiossa olevalla lomakkeella "Pääaineen valitseminen" (vaatii kirjautumisen) koulutuspalveluihin. Valinta on tehtävä kandidaattiseminaarin aikana.

Englannin kielen pääaineopiskelijat suorittavat yhteiset englannin kielen perusopinnot. Aineopinnoissa opiskelijat valitsevat joko englannin kielen ja kulttuurin tai englannin kielen ja kääntämisen opintopolun. Kandidaatintutkinnon pääaine määräytyy opintopolun mukaisesti: joko englannin kieli ja kulttuuri tai englannin kieli ja kääntäminen. Englannin aineenopettajaksi voi valmistua vain kielen ja kulttuurin opintopolulta.

Englannin kielen ja kääntämisen opintopolulle on erillinen haku. Englannin kielen pääaineopiskelija voi hakea englannin kielen ja kääntämisen opintopolulle ensimmäisen opintovuoden kevätlukukauden lopussa suoritettuaan perusopinnot. Mikäli opiskelija ei erikseen hae englannin kielen ja kääntämisen opintopolulle, hän siirtyy automaattisesti englannin kielen ja kulttuurin opintopolulle. Englannin kielen ja kääntämisen opintopolulle valitaan korkeintaan 25 pääaineopiskelijaa vuosittain. Valintaperusteet vahvistetaan syyskuun tiedekuntaneuvoston kokouksessa ja lisätään opinto-oppaaseen kokouksen jälkeen.

Pääaineen vaihtaminen

Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa humanististen tieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkintoja suorittavat opiskelijat voivat hakea pääaineen vaihtamista asiointipalvelussa Opiskelijapalvelut-osiossa olevalla lomakkeella "Pääaineen/suuntautumisvaihtoehdon/koulutusohjelman/kampuksen vaihtaminen (vaatii kirjautumisen). Pääaineen vaihtaminen ei ole mahdollista logopedian koulutusohjelmassa.

Mukaan on liitettävä todistuskopio tai suoritusrekisteriote.

Hakuaika on jatkuva. Edellytykset pääaineen vaihtamiselle vaihtelevat oppiaineen mukaan ja sen mukaan, missä opintojen vaiheessa pääainetta halutaan vaihtaa.

Englannin kieli ja kulttuuri, englannin kieli ja kääntäminen: Kandidaattivaiheen hakijan edellytetään suorittaneen lukuvuosien 2018–2021 tai 2021–2023 tutkintovaatimusten mukaiset englannin kielen perusopinnot tai aiempien tutkintovaatimusten mukaiset englannin kielen ja kulttuurin tai englannin kielen ja kääntämisen perusopinnot. Valinta edellyttää oppiaineen professorin puoltoa ja aktiivista opiskelua (opintojen vaiheesta riippuen opintosuorituksia tai opintojaksoille osallistumista). Mahdolliset täydentävät opinnot määritetään opetussuunnitelmassa. Maisterivaiheen hakijan tulee olla suorittanut haettavasta pääaineesta perus- ja aineopinnot. Englannin oppiaineen sisällä (englannin kieli ja kulttuuri, englannin kieli ja kääntäminen) pääainetta maisterivaiheessa vaihtava suorittaa syventävät opinnot uuden pääaineen opetussuunnitelman mukaisesti. Hakijalle voidaan määrätä täydentäviä opintoja (korkeintaan 60 opintopistettä). Täydentäviä opintoja määrätään suoritettavaksi niin, että opiskelijan voidaan katsoa saavuttavan riittävät valmiudet filosofian maisterin tutkintoon kuuluvien syventävien opintojen suorittamiseen. Pääaineen vaihto edellyttää oppiaineen professorin puoltoa ja aktiivista opiskelua.

Ruotsin kieli: Kandidaattivaiheen hakijan pitää olla suorittanut ruotsin kielen perusopinnot painotetulta keskiarvoltaan vähintään hyvin tiedoin (3/5). Maisterivaiheen hakijan tulee olla suorittanut ruotsin kielestä sekä perus- että aineopinnot. Aineopintojen kokonaisarvosanan on tällöin oltava painotetulta keskiarvoltaan vähintään hyvät tiedot (3/5).

Venäjän kieli: Kandidaattivaiheen hakijan pitää olla suorittanut venäjän kielen perusopinnot painotetulta keskiarvoltaan vähintään hyvin tiedoin (3/5). Maisterivaiheen hakijan tulee olla suorittanut venäjän kielestä sekä perus- että aineopinnot. Aineopintojen kokonaisarvosanan on tällöin oltava painotetulta keskiarvoltaan vähintään hyvät tiedot (3/5).

Suomen kieli ja kirjallisuus: Kandidaattivaiheen hakijan on pitänyt suorittaa haetusta pääaineesta perusopinnot vähintään hyvin tiedoin (3/5). Maisterivaiheen hakijan tulee olla suorittanut haetusta pääaineesta sekä perus- että aineopinnot. Aineopintojen kokonaisarvosanan on tällöin oltava vähintään hyvät tiedot (3/5).

Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelma: Kandidaattivaiheen hakijan tulee olla suorittanut haettavasta pääaineesta perusopinnot painotetulta keskiarvoltaan vähintään hyvin tiedoin (3/5). Koulutusohjelman tarjoamia pääaineita ovat kirjallisuus, perinteentutkimus tai kulttuurintutkimus (erikoistumisalat kulttuuriantropologia, mediakulttuuri ja viestintä, etnomusikologia, sukupuolentutkimus tai taiteensosiologia). Maisterivaiheen hakijan tulee olla suorittanut haettavasta pääaineesta sekä perus- että aineopinnot. Aineopintojen kokonaisarvosanan on tällöin oltava vähintään hyvät tiedot (3/5).

Siirtyminen suorittamaan pelkkää maisterin tutkintoa

Kandidaatin ja maisterin tutkintoja suorittamaan valittu opiskelija voi tietyin ehdoin hakea opiskeluoikeuden muuttamista pelkäksi maisterin tutkinnoksi. Opiskeluoikeuden muutosta tulee hakea asiointipalvelussa Opiskelijapalvelut-osiossa olevalla lomakkeella "Opiskeluoikeuden muutoshakemus" (vaatii kirjautumisen). Lisätietoa asiasta antavat koulutusasiantuntijat ja amanuenssi.

Pääaineen valinta kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen koulutuksessa

Pääaine valitaan ensimmäisen lukuvuoden keväällä ilmoittamalla siitä asiointipalvelussa Opiskelijapalvelut-osiossa olevalla lomakkeella ”Pääaineen valinta” (vaatii kirjautumisen).

Aiemmin suoritetuilla opinnoilla on vaikutusta pääaineeseen. Kasvatustieteen aineopinnot suorittaneen opiskelijan pääaine on kasvatustiede ja aikuiskasvatustieteen aineopinnot suorittaneen opiskelijan aikuiskasvatustiede. Tästä voi poiketa vain perustellusta syystä ja oppiaineen vastuuhenkilön luvalla. Mikäli opiskelija on suorittanut kasvatus- JA aikuiskasvatustieteen aineopinnot, hän voi opintojen alkuvaiheessa valita pääaineen. Mikäli opiskelijalla on suoritettuna jo aiempi kasvatustieteen maisterin tutkinto, uutta maisterin tutkintoa ei voi suorittaa samassa pääaineessa.

Pääaineen vaihtaminen

Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastossa ei ole mahdollista vaihtaa pääainetta.

Kasvatustieteiden ja psykologian osastossa ei ole mahdollista vaihtaa pääainetta, paitsi tietyin edellytyksin kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen asiantuntijakoulutuksessa sekä erityisopettajan koulutuksessa (ks. alla).

Haku hakukohteisiin tapahtuu yhteishaun kautta.

Yhteishaun hakukohteet, ohjeet, hakuajat ym. lisätietoa on saatavissa yliopiston opiskelijavalintasivustolta (linkki avautuu uudelle välilehdelle). Hakuneuvonnan yhteystiedot löydät kunkin hakukohteen tiedoista.

Opiskeluoikeuden muutos erityisluokanopettajan ja erityisopettajan koulutuksesta erityisopettajan koulutukseen

Opiskelija, jolla on opiskeluoikeus erityisluokanopettajan ja erityisopettajan koulutuksessa, voi hakea siirtoa erityisopettajan koulutukseen. Filosofisen tiedekunnan dekaani voi opiskelijan hakemuksesta hyväksyä opiskeluoikeuden muutoksen ilman valintamenettelyä vahvistetun aloituspaikkamäärän lisäksi. Siirron edellytyksenä on, että erityisluokanopettajan ja erityisopettajan koulutuksen opiskelija on suorittanut tutkintorakenteen mukaisen laajan sivuaineen, perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisia opintoja korkeintaan 18.5 opintopistettä (kulkukaavion mukaisesti ensimmäisen opintovuoden opinnot). Lisäksi opiskeluoikeuden muutosta harkitsevan opiskelijan on keskusteltava asiasta hops-ohjaajan tai amanuenssin kanssa.

Opiskeluoikeuden muutosta haetaan lomakkeella, johon on liitettävä opintorekisteriote, millä hakija osoittaa siirron edellytysten täyttymisen. Erityisopettajan koulutukseen siirrettyä opiskeluoikeutta ei voida palauttaa takaisin erityisluokanopettajan ja erityisopettajan koulutukseen ilman valintamenettelyä. Lisätietoja asiasta antaa amanuenssi Päivi Walling, paivi.walling@uef.fi, jolta myös saa hakulomakkeen.

Siirtyminen suorittamaan pelkkää maisterin tutkintoa

Kandidaatin ja maisterin tutkintoja suorittamaan valittu opiskelija voi tietyin ehdoin hakea opiskeluoikeuden muuttamista pelkäksi maisterin tutkinnoksi. Opiskeluoikeuden muutosta tulee hakea asiointipalvelussa Opiskelijapalvelut-osiossa olevalla lomakkeella "Opiskeluoikeuden muutoshakemus" (vaatii kirjautumisen). Lisätietoa asiasta antavat koulutusasiantuntijat ja amanuenssit.

Kasvatustieteiden ja psykologian osasto

Kasvatustieteen kandidaatin (ja optiona kasvatustieteen maisterin) opiskeluoikeuden omaava opiskelija voi anoa kasvatustieteiden ja psykologian osastossa oikeutta siirtyä suorittamaan suoraan maisterin tutkintoa seuraavin perustein:

• alempi tai ylempi yliopistotutkinto suoritettu sekä
• ns. täydentävinä opintoina suoritettu oman pääaineen perus- ja aineopinnot sekä mahdolliset muut koulutuksen määrittämät täydentävät opinnot.

Täydentävät opinnot eivät sisälly maisterin tutkintoon.

Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto

Kasvatustieteen kandidaatin (ja optiona kasvatustieteen maisterin) opiskeluoikeuden omaava opiskelija voi anoa soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastossa oikeutta siirtyä suorittamaan suoraan kasvatustieteen maisterin tutkintoa seuraavin perustein:

• alempi tai ylempi yliopistotutkinto suoritettu sekä
• ns. täydentävinä opintoina suoritettu
  • luokanopettajakoulutuksessa kasvatustieteen perus- ja aineopinnot 70 op
  • kotitalousopettajakoulutuksessa kotitaloustieteen perus- ja aineopinnot 80 op
  • käsityönopettajakoulutuksessa käsityötieteen, monimateriaalisen käsityön perus- ja aineopinnot 80 op
  • varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksessa kasvatustieteen perus- ja aineopinnot (erityisesti varhaiskasvatus) 65 op

Opiskelija suorittaa maisterin tutkintoon pakollisena sivuaineena

• luokanopettajakoulutuksessa perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot 60 op
• kotitalous- ja käsityönopettajakoulutuksissa opettajan pedagogiset opinnot 60 op
• varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksessa varhaiskasvatuksen sisältöalueet 75 op

Täydentävät opinnot eivät sisälly maisterin tutkintoon.

Pääaineen vaihtaminen

Kasvatustieteiden ja psykologian osastossa ei ole mahdollista vaihtaa pääainetta, paitsi tietyin edellytyksin Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen asiantuntijakoulutuksessa. Haku hakukohteisiin tapahtuu yhteishaun kautta.

Yhteishaun hakukohteet, ohjeet, hakuajat ym. lisätietoa on saatavissa yliopiston koulutusvalintasivustolta (linkki avautuu uudelle välilehdelle).

Siirtyminen suorittamaan pelkkää maisterin tutkintoa

Psykologian kandidaatin (ja optiona psykologian maisterin) opiskeluoikeuden omaava opiskelija voi anoa kasvatustieteiden ja psykologian osastossa oikeutta siirtyä suorittamaan suoraan maisterin tutkintoa seuraavin perustein:

• alempi tai ylempi yliopistotutkinto suoritettu
• ns. täydentävinä opintoina suoritettu oman pääaineen perus- ja aineopinnot sekä mahdolliset muut koulutuksen määrittämät täydentävät opinnot.

Täydentävät opinnot eivät sisälly maisterin tutkintoon. Opiskeluoikeuden muutosta tulee hakea asiointipalvelussa olevalla lomakkeella "Opiskeluoikeuden muutoshakemus" (vaatii kirjautumisen). Lomake on asiointipalvelussa Opiskelijapalvelut-osiossa. Lisätietoa asiasta antaa amanuenssi.

Koulutusohjelman vaihtaminen

Koulutusohjelman vaihtaminen tapahtuu siirtohaun kautta siihen kirjatuin ehdoin. Koulutusohjelman vaihtaminen siirtohaun kautta on mahdollista vain teologin suuntautumisvaihtoehdossa. Siirtohaku tapahtuu Opintopolussa, jossa valintaperusteet julkaistaan lokakuun lopussa. Opetusalan suuntautumisvaihtoehdon opiskelija voi hakea koulutusohjelman vaihtamista vain yhteishaun kautta.

Suuntautumisvaihtoehdon vaihtaminen

Opiskelija voi hakea suuntautumisvaihtoehdon muutosta oman koulutusohjelmansa sisällä.

Opetusalan suuntautumisvaihtoehto

Opetusalan suuntautumisvaihtoehtoon muutosta hakevien tulee hakea aineenopettajan pedagogisten opintojen sivuaineoikeutta. Hakuaika on maaliskuussa. Valittavien määrä on rajattu. Sivuaineoikeuden hakemisesta ja valintakriteereistä on lisätietoa Kamussa. Mikäli opiskelija saa sivuaineoikeuden, hän voi itse päättää, vaihtaako aineenopettajan suuntautumisvaihtoehtoon vai suorittaako aineenopettajan pedagogiset opinnot (60 op) teologin suuntautumisvaihtoehdon sivuaineena.

Jos opiskelija on suorittanut opettajan kelpoisuuden tuottavat pedagogiset opinnot (60 op), hän voi hakea maisterivaiheessa suuntautumisvaihtoehdon muutosta aiempien opintojen perusteella. Suuntautumisvaihtoehdon muuttaminen ei tässä tapauksessa oikeuta opettajan pedagogisten opintojen suorittamiseen. Muutosta haetaan Asiointipalvelusta Opiskelijapalvelut-osiosta löytyvällä lomakkeella ”Pääaineen/suuntautumisvaihtoehdon/koulutusohjelman/kampuksen vaihtaminen” (vaatii kirjautumisen). Lisätietoa asiasta antaa koulutussuunnittelija.

Teologin tai kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehto

Teologin tai kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehtoon siirtyminen tapahtuu ilman kiintiötä kerran vuodessa keväällä. Muutosta haetaan Asiointipalvelusta Opiskelijapalvelut-osiosta löytyvällä lomakkeella ”Pääaineen/suuntautumisvaihtoehdon/koulutusohjelman/kampuksen vaihtaminen” (vaatii kirjatumisen). Lisätietoa asiasta koulutussuunnittelija. Jos opiskelijalle myönnetään suuntautumisvaihtoehdon muutos, hän menettää entisen suuntautumisvaihtoehdon mukaisen opiskeluoikeutensa.

Suuntautumisvaihtoehdon muutos oman koulutusohjelman teologin suuntautumisvaihtoehtoon on mahdollista seuraavin ehdoin:

• opiskelija jättää hakemuksensa kevään 2. yhteishaun aikana
• opiskelija laatii ja hyväksyttää ennen hakemista uuden, teologin suuntautumisvaihtoehdon tutkintovaatimuksien mukaisen HOPSin.

Suuntautumisvaihtoehdon muutos ortodoksisen teologian kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehtoon on mahdollista seuraavin ehdoin:

• opiskelijalla on jo ortodoksisen teologian opinto-oikeus joko teologin tai opetusalan suuntautumisvaihtoehdossa
• opiskelija jättää hakemuksensa kevään 2. yhteishaun hakuaikana
• opiskelija laatii ja hyväksyttää ennen hakemista uuden, kirkkomusiikin tutkintovaatimuksien mukaisen HOPSin
• opiskelija osallistuu yhteishaun yhteydessä järjestettävään ortodoksisen kirkkomusiikin musiikkikokeeseen. Päivämäärä on kirjattu Opintopolkuun.
• Musiikkikoe koostuu teoriaosiosta ja musiikkiosiosta. Musiikkikokeessa hyväksytyksi tulemisen vähimmäispistemäärä on 20 pistettä: teoriaosiosta vähintään 10 pistettä ja musiikkiosion kustakin neljästä osasta vähintään 2,5 pistettä.

Musiikkikokeeseen ei tarvitse erikseen ilmoittautua, suuntautumisvaihtoehdon muutoshakemus toimii ilmoittautumisena.

Siirtyminen suorittamaan pelkkää maisterin tutkintoa

Teologian kandidaatin (ja optiona teologian maisterin) opinto-oikeuden omaava teologin tai opetusalan suuntautumisvaihtoehdon opiskelija voi anoa siirtoa suorittamaan suoraan teologian maisterin tutkintoa suorittamatta lainkaan teologian kandidaatin tutkintoa, mikäli opiskelija on suorittanut seuraavat opinnot:

• jokin alempi tai ylempi yliopistotutkinto
• oman koulutusohjelman (yleisen tai ortodoksisen teologian) perusopinnot (60 op/35 ov) vähintään hyvin tiedoin (3/5) enintään kymmenen vuotta aikaisemmin tai vastaavat opinnot.

Jos opiskelijalle myönnetään opiskeluoikeuden muutos, hänen tulee suorittaa teologian maisterin tutkintoon vähintään 10 opintopistettä klassisten kielten opintoja. Suoritetut teologian perusopinnot (60 op) ovat täydentäviä opintoja, eivätkä ne sisälly maisterin tutkintoon. Mikäli opiskelijan tavoitteena on suorittaa evankelis-luterilaisen kirkon pappisvirkaan vaadittava teologian maisterin tutkinto, tulee opiskelijan huolehtia, että hänen suorittamansa teologian opinnot ovat Piispainkokouksen päätöksen (4 §) mukaiset (linkki avautuu uudelle välilehdelle).

Opinto-oikeuden muutosta haetaan asiointipalvelusta Opiskelijapalvelut-osiosta löytyvällä lomakkeella "Opiskeluoikeuden muutoshakemus" (vaatii kirjautumisen). Lisätietoa asiasta antaa koulutussuunnittelija.

Opintosuoritusten arvioinnista, rekisteröinnistä ja julkistamisesta on päätetty Koulutuksen johtosäännössä.

Opintosuoritusten arviointiin, rekisteröintiin ja julkistamiseen liittyvät tiedot löytyvät Kamusta.
Opintokokonaisuuksien arviointiin ja lukitsemiseen liittyvää tietoa löytyy Kamusta.

Läsnäolovelvollisuus

Opetussuunnitelmassa ja -ohjelmassa on määritetty opintojaksojen suoritustavat ja arvosteluperusteet. Pääsääntöisesti opintojaksojen läsnäolovelvollisuus on 80 %, mutta opintojaksolle määritellyt tehtävät on suoritettava.  Jos jollakin opintojaksolla on tästä poikkeava läsnäolovelvollisuus, se on kirjattu opetusohjelmaan, opetussuunnitelmaan tai harjoittelusuunnitelmaan.

Jos opiskelijalle annetaan poissaolon vuoksi korvaavia tehtäviä, tehtävien tulee kohdistua niihin tietoihin ja taitoihin, joita poissaolon aikana opiskeltiin. Opettajalla on pedagoginen vastuu arvioida sitä, että opiskelija on saavuttanut opintojaksolle asetetut tavoitteet.

Harjoituksissa harjoitellaan käytännössä luennoilla tai itseopiskeluna opittua asiaa. Harjoituksissa edellytetään säännöllistä läsnäoloa. Opinnot voivat sisältää runsaasti erilaisia harjoituskursseja, joiden suorittaminen vaatii läsnäoloa (usein vähintään 80 % kontaktiopetustunneista) sekä annettujen tehtävien hyväksyttyä suorittamista.

Seminaarissa osanottajat esittävät vuorollaan seminaarityönsä (esitelmä, tutkielma, referaatti tms.), osallistuvat töitä koskevaan keskusteluun ja toimivat opponentteina. Seminaareja järjestetään aine- ja syventävissä opinnoissa. Seminaareissa edellytetään säännöllistä läsnäoloa, usein vähintään 80 % kontaktiopetustunneista, eikä seminaareja voi useinkaan korvata muilla suoritustavoilla.

Edeltävät opinnot

Joillekin opintojaksoille osallistuminen edellyttää pakollisten aiempien opintojen suorittamista. Vaaditut aiemmat opinnot ilmoitetaan Pepissä opinto-oppaitten opintojaksokuvauksissa. Näistä tiedoista on syytä varmistua ennen kuulusteluun tai opetukseen ilmoittautumista.

Opintojen suorittaminen

Opintojaksot suoritetaan opetusohjelmassa vahvistetun aikataulun mukaisesti tai vastuuopettajan antamien ohjeiden mukaisessa aikataulussa.

Opetukseen liittyvät kirjalliset tai muut arvioitavat oppimistehtävät on palautettava opintojakson päättyessä tai opettajan erikseen ilmoittamana ajankohtana. Oppimistehtäville on kuitenkin järjestettävä uusintasuoritusmahdollisuus niin, että opiskelijalle jää riittävä valmistautumisaika uusintasuoritukseen. Uusintamahdollisuusaika on yksi kuukausi arviointitiedon saamisesta.

Opintosuoritusten arvioinnissa käytetään asteikkoa 0–5, jossa arvosanojen merkitys on seuraava: 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2 = tyydyttävä, 1 = välttävä ja 0 = hylätty. Suoritukset voidaan myös arvioida asteikolla hyväksytty–hylätty.  Hyväksytyn suorituksen vähimmäisvaatimukset määrätään opetussuunnitelmassa. (Koulutuksen johtosääntö § 32)

Filosofisessa tiedekunnassa arvosana 1 vastaa arvosanaa hyväksytty lukuvuonna 2024–2025.

Opintojakson arvosteluperusteet kerrotaan opintojaksokuvauksessa. Filosofisessa tiedekunnassa arvostelun lähtökohta on, että opintosuorituksen hyväksyminen edellyttää, että opiskelija saavuttaa noin puolet enimmäispistemäärästä tai erinomaiseen suoritukseen vaadittavasta osaamisesta. Jos jollakin opintojaksolla on poikkeava arvostelukäytäntö, se on kirjattu opintojaksokuvaukseen. Alin hyväksytty arvosana on 1 = välttävä.

Kontaktiopetusta sisältävän opintojakson sisältö, osaamistavoitteet, arvosteluperusteet ja läsnäolovaatimukset esitellään ensimmäisellä opintokerralla.

Arvosanaluonnehdinnat

1 välttävä - Opiskelija tunnistaa opintojaksolla käsitellyn asian pääpiirteet. Opiskelijan tiedoissa on sisällöllisiä puutteita.

2 tyydyttävä - Opiskelija osaa selittää opintojaksolla käsiteltyjä asioita. Opiskelijan tiedoissa saa olla vähäisiä tiedollisia puutteita.

3 hyvä - Opiskelija osaa opintojaksolla käsitellyn asian pääpiirteet hyvin.

4 kiitettävä - Opiskelija osaa analysoida opintojaksolla käsiteltyjä asioita. Opiskelijan oma ajattelu näkyy opintojakson suorituksessa.

5 erinomainen - Opiskelija osaa analysoida opintojaksolla käsitellyn asian monipuolisesti.

Opintokokonaisuuksien suoritukset arvostellaan opintojaksojen opintopistemäärillä painotettuna keskiarvona seuraavasti:

• Keskiarvo 1,00–1,49 = arvosana 1/5 (välttävä)
• Keskiarvo 1,50–2,49 = arvosana 2/5 (tyydyttävä)
• Keskiarvo 2,50–3,49 = arvosana 3/5 (hyvä)
• Keskiarvo 3,50–4,49 = arvosana 4/5 (kiitettävä)
• Keskiarvo 4,50–5,00 = arvosana 5/5 (erinomainen)

Painotetun keskiarvon laskeminen

• Numeerisesti arvostellun opintojakson arvosana kerrotaan opintopistemäärällä.
• Kerrotut arvosanat lasketaan yhteen ja summa jaetaan näiden opintojaksojen kokonaisopintopistemäärällä.
• Kandidaatin tutkielman tai aineopintojen tutkielman arvosana vaikuttaa aineopintokokonaisuuden arvosanaan.
• Pro gradu -tutkielman tai sivuainetutkielman arvosana ei vaikuta syventävien opintojen arvosanaan.
• Hyväksytty-arvosanalla arvosteltuja opintojaksoja ei oteta huomioon loppuarvosanaa laskettaessa.
• Jos opintokokonaisuuteen kuuluvien opintojen opintopistemäärästä vähintään 33 % on arvosteltu tai hyväksiluettu numeerisesti, kokonaisuuden arvosana annetaan numeerisena. Muussa tapauksessa kokonaisuuden arvosanaksi tulee hyväksytty.

Tenttimiseen liittyviä linjauksia on yliopiston Koulutuksen johtosäännössä ja lisätietoja löytyy Kamusta.

Yleiset tentit ovat erillisiä luento- tai harjoituskurssien tenteistä ja niihin tulee ilmoittautua Pepissä.

Opiskelijan tulee itse perua tenttiin ilmoittautuminen Pepissä, jos hän ei pysty osallistumaan tenttiin. Ilmoittautumisajan päätyttyä perumisesta (esim. sairastuminen) on ilmoitettava suoraan tentaattorille ja yleisen tentin järjestäjälle (opintosihteeri Terhi Vepsä). Filosofisen tiedekunnan opintojen tenttiminen yleisessä tentissä tapahtuu Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella.

Filosofisessa tiedekunnassa järjestetään lukuvuonna 2024–2025 yhteensä viisi yleistä tenttiä.

Filosofisen tiedekunnan yleiset tentit 2024–2025

• pe 11.10.2024 kello 13–17 salissa AG100
• pe 29.11.2024 kello 13–17 salissa AG100
• pe 7.2.2025 kello 13–17 salissa AG100
• pe 21.3.2025 kello 13–17 salissa AG100
• pe 16.5.2025 kello 13–17 salissa AG100

Yleisiä tenttiohjeita

• Istumapaikalle saa viedä vain tentissä tarvittavat välineet (kirjoitusvälineet, juomapullo ja henkilöllisyystodistus/passi tai fyysinen opiskelijakortti). Sallituista materiaaleista (kuten sanakirjat) tulee olla maininta tenttipapereissa.
• Kännykät ja muut älylaitteet tulee jättää laukkuihin tenttisalin seinustalle tai kokonaan salin ulkopuolelle virrat sammutettuna.
• Tenttiajan katsotaan alkavan aina tasatunnilta. Tenttijällä, joka saapuu enintään 30 minuuttia myöhässä, on oikeus osallistua tenttiin.
• Tenttitilaisuudesta saa poistua 30 minuuttia tenttiajan alkamisesta.
• Mikäli opiskelija tahtoo tenttiä useamman tentin yhdellä kertaa, ei opiskelijalla ole käytössään lisäaikaa.
• Tentistä myöhästyneelle ei myönnetä lisäaikaa tentin suorittamiseen, vaan tentti päättyy 4 tunnin kuluttua aloituksesta.
• Opiskelijan on todistettava henkilöllisyytensä opiskelijakortilla, passilla tai henkilökortilla.
• Opiskelijan tulee palauttaa kaikki tenttipaperit lähtiessään.
• Jos opiskelijalle on myönnetty yksilöllisiä opintojärjestelyjä ja hän haluaa niitä käyttää, tulee opiskelijan olla yhteydessä yleisen tentin järjestäjään (koulutussihteeri Terhi Vepsä) vähintään 10 vuorokautta ennen tenttiä.

Itä-Suomen yliopiston tutkinto-opiskelijoilla on hyvät mahdollisuudet päästä vaihto-opiskelijaksi ja suorittaa opintoja ulkomaisissa yliopistoissa. Itä-Suomen yliopistolla on kahdenvälisiä yhteistyösopimuksia ulkomaisten yliopistojen kanssa eri puolilla maailmaa, ja yliopisto on mukana useissa erilaisissa kansainvälisissä vaihto-ohjelmissa ja verkostoissa.

Ulkomailla suoritetut opinnot hyväksiluetaan suoritettavaan tutkintoon kuuluviksi.

Kamussa on lisätietoa vaihto-opiskelusta, vaihto-opiskelijaksi hakemisesta ja muista vaihto-opiskeluun liittyvistä asioista.

Esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttamista siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Kamussa on lisätietoa esteettömästä opiskelusta.

Yksilöllisillä opintojärjestelyillä henkilö, jolla on vamma tai terveyshaitta, saatetaan yhdenvertaiseen asemaan suhteessa muihin opiskelijoihin. Järjestelyt kohdistuvat opintojakson suoritustapoihin, mutta ne eivät muuta opintojakson osaamistavoitteita.

Kamussa on lisätietoa yksilöllisistä opintojärjestelyistä ja niiden hakemisesta.

Opintojakson vastuuopettaja voi myöntää yksittäistapauksessa poikkeuksen opetussuunnitelman mukaisesta suoritustavasta erityisen painavasta syystä (Koulutuksen johtosääntö 19 §).

Osaamisen tunnustamisella tarkoitetaan menettelyjä, joilla opiskelijan osaaminen voidaan arvioida ja hyväksyä osana opintoja. Osaaminen voi olla syntynyt opintojen yhteydessä tai muissa yhteyksissä, esimerkiksi työssä tai harrastuksissa. Aikaisemmin oli käytössä termi ”aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen” sekä lyhenne AHOT.

Kamussa on lisätietoa osaamisen hyväksiluvusta.

Jos sama opintojakso kuuluu pakollisena useampaan opintokokonaisuuteen, opiskelija voi käyttää sen kaikkiin niihin filosofisen tiedekunnan opintokokonaisuuksiin, joiden opetussuunnitelmassa ei anneta ohjetta korvaavasta suorituksesta.

Perustutkintokoulutuksessa aiemmin tehdyllä opinnäytteellä voidaan hakea korvaavuutta, jos se on suoritettavaan koulutukseen soveltuva, täyttää korvattavalle tutkielmalle asetetut osaamistavoitteet sekä vastaa laajuudeltaan ja sisällöltään korvattavaa opinnäytettä. Tutkielma saa olla enintään viisi vuotta aiemmin hyväksytty. Opinnäytteen opintojaksokuvauksessa voi olla tarkempia ohjeita. Opintojaksokuvauksessa on mainittu, jos opinnäytetyötä ei voida korvata aiempien suoritusten perusteella.

Osastot ja oppiaineet voivat rajata osan opinnoista hyväksilukemismenettelyn ulkopuolelle. Nämä rajoitukset mainitaan opetussuunnitelmissa.

Opintojen hyväksilukemista koskevat pysyväismääräykset on koottu tähän opinto-oppaaseen koulutusaloittain.

Humanistisen osaston tutkinto-ohjelmissa ei ole opintojen hyväksilukemista koskevia pysyväismääräyksiä.

Ennen kuin opiskelija hakee osaamisen tunnustamista, hänen on hyvä keskustella hakemuksesta osaston koulutusasiantuntijoiden ja amanuenssin kanssa. Koulutusasiantuntijat ja amanuenssi ohjaavat ottamaan yhteyttä joko oppiaineen vastuuhenkilöön tai opintojakson vastuuhenkilöön.

Myös vaihto-opiskelun aikana suoritettujen opintojen siirtäminen Itä-Suomen yliopiston opintorekisteriin tapahtuu osaamisen tunnustamisen kautta.

• Osaamisen tunnustamista käsittelevien hakemusten neuvonta humanistisessa osastossa: koulutusasiantuntijat ja amanuenssi

Kasvatustieteellisen alan perusopintojen ja kasvatustieteellisten sivuaineiden osaamisen tunnustaminen

1. Opintojen korvautuminen, mikäli opiskelija on valittu tutkinto-opiskelijaksi, mutta hän on jo aiemmin suorittanut jonkin kasvatustieteellisen perusopintokokonaisuuden.

Mikäli aiemmin suoritettu opintokokonaisuus on opiskelijan pääainetta (erityispedagogiikka; aikuiskasvatustiede; kasvatustiede), korvataan kasvatustieteellisen alan perusopinnot kokonaisuudessaan pl. mahdolliset opettajan pedagogiset opinnot. Varhaiskasvatukseen suuntautuneiden kasvatustieteen opintojen korvaavuuskäytännöt on esitetty tekstissä alempana.

Mikäli aiemmin suoritettu opintokokonaisuus on muu kuin pääaine, saa opiskelija rekisteriin merkinnän suoritetusta sivuainekokonaisuudesta ja suorittaa pääaineeseensa vain osan (koulutuskohtaiset osat ja pedagogisiin opintoihin kuuluvat opintojaksot) kasvatustieteellisen alan perusopintokokonaisuudesta. Esimerkiksi jos aikuiskasvatustieteen tai varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen pääaineopiskelija on suorittanut aiemmin erityispedagogiikan perusopinnot, hän käyttää erityispedagogiikan opinnot sivuaineopinnoiksi ja saa hyväksiluettua pääaineeseensa perusopintojen yhteiset opintojaksot ja hän suorittaa ainoastaan koulutuskohtaiset osat ja mahdolliset opettajan pedagogisiin opintoihin kuuluvat opintojaksot. Opiskelijalla ei kuitenkaan voi olla sama tieteenala sekä pää- että sivuaineena, esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen pääaineopiskelija ei voi suorittaa kasvatustieteen perusopintoja sivuaineena.

2. Opintojen korvautuminen, mikäli opiskelija on suorittanut jo kasvatustieteellisen alan perusopinnot ja lisäksi opiskelee sivuaineeksi toisen kasvatustieteellisen aineen perusopinnot (erityispedagogiikka tai kasvatus- ja aikuiskasvatustiede)

Opiskelija suorittaa vain sivuainekokonaisuuden koulutuskohtaiset osat sekä sivuainekokonaisuuteen kuuluvat oppiaineen omat opintojaksot.

3. Opintojen korvautuminen, mikäli toisen alan/tiedekunnan opiskelija haluaa suorittaa sivuaineeksi sekä kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen että erityispedagogiikan perusopintokokonaisuudet.

Opiskelija opiskelee toisen kokonaisuuden kokonaan ja toisen samoin kuin kohdassa 2 on määritelty.

Jos opintojakso kuuluu pakollisena sekä kasvatustieteellisen alan perusopintoihin että kasvatustieteellisiin sivuaineisiin, opiskelija voi käyttää sen kaikkiin niihin opintokokonaisuuksiin, joiden opetussuunnitelmassa ei anneta ohjetta korvaavasta suorituksesta. Opintosuoritukset voidaan rekisteröidä ilman erillistä korvaavuushakemusta. Lisätietoa antavat koulutusasiantuntijat ja amanuenssit.

Erityisopettajien koulutus

Aiemmin suoritetut erityispedagogiikan perusopinnot (25 op/15 ov) korvaavat kasvatustieteellisen alan perusopinnot (erityisopettajien koulutus) 25 op.

Aiemmin suoritetut erityispedagogiikan aineopinnot (35 op/35 ov) korvaavat erityispedagogiikan aineopinnot 35 op, mutta FK00CD06 Erityispedagoginen näkökulma oppimisen tukemiseen -opintojakso on suoritettava. Lisäksi on erikseen haettava erityispedagogiikan aineopintoihin sisältyneen kandidaatintutkielmaa vastaavan aineopintojen tutkielman hyväksilukemista kandidaatin kypsyysnäytteenä.

Varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksessa (lastentarhanopettajakoulutuksessa) kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut opiskelija hakee opinto-oikeuden muutosta vain maisterin tutkinnon suorittamiseen suoritettuaan erityispedagogiikan perus- ja aineopinnot 60 op. Yhteisiin opettajan pedagogisiin opintoihin kuuluvia opintojaksoja FS00CE94 Orientoituminen kasvatus- ja koulutusalalle ja FS00CE95 Orientoiva harjoittelu ei hänen tarvitse suorittaa.

Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa suoritetuilla opettajan pedagogisilla opinnoilla (60 op/35 ov) voidaan myöntää korvaavuus Kasvatustieteellisen alan perusopinnot -sivuaineopinnoista 25 op.

Aiemmin opettajan pedagogiset opinnot (60 op) suorittanut opiskelija suorittaa tutkintoihinsa lisää muita opintoja tai sivuaineopintoja niin, että tutkintojen minimilaajuus (KK 180 op, KM 120 op) täyttyy. Aiemmin suoritetut opettajan pedagogiset opinnot eivät korvaa erityisopettajien koulutuksen syventävää ja soveltavaa harjoittelua.

Kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen asiantuntijakoulutus

Ammatillisissa opettajakorkeakouluissa suoritetuilla opettajan pedagogisilla opinnoilla (60 op/35 ov) voidaan myöntää korvaavuus kokonaisuudesta ”Kasvatustieteellisen alan perusopinnot, kasvatus- ja aikuiskasvatustiede (sivuaineopinnot) 25 op”. Opiskelija voi hakea myös kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen aineopintotasoisten opintojaksojen korvaamista, mikäli opinnot ovat osaamistavoitteiltaan vastaavia. Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa suoritetuilla opettajan pedagogisilla opinnoilla ei voi kokonaisuutena korvata tutkintoon kuuluvia aikuisopettajan tai aineenopettajan pedagogisia opintoja.

Yliopistossa suoritetut opettajan pedagogiset opinnot voi täydentää vastaamaan kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen sivuaineen perus- ja aineopintoja (yht. 60 op) suorittamalla seuraavat opintojaksot, yhteensä 15 op:
FS00CE53 Kvantitatiivinen tutkimus 1, monimuoto-opetus 3 op
FS00CE54 Kvantitatiivinen tutkimus 1, harjoitukset 2 op
FS00CE55 Kvalitatiivinen tutkimus 1, luennot 3 op
FS00CE56 Kvalitatiivinen tutkimus 1, harjoitukset 2 op

Syventyminen kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen osa-alueisiin 5 op. Valitaan yksi seuraavista:
FK00CR23 Kasvatusfilosofia, aikuiskasvatustiede 5 op
FK00CR24 Kasvatusfilosofia, kasvatustiede 5 op
FK00CR25 Pedagogiikka, aikuiskasvatustiede 5 op
FK00CR26 Pedagogiikka, kasvatustiede 5 op
FK00CR27 Kasvatussosiologia, aikuiskasvatustiede 5 op
FK00CR28 Kasvatussosiologia, kasvatustiede 5 op
FK00CR29 Kasvatuksen historia, aikuiskasvatustiede 5 op
FK00CR30 Kasvatuksen historia, kasvatustiede 5 op

Luokanopettajakoulutus

Aiemmin suoritetut kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen perusopinnot (25 op/15 ov) korvaavat kasvatustieteellisen alan perusopinnot 25 op, mutta opiskelijan tulee lisäksi suorittaa pedagogisen kelpoisuuden saavuttaakseen seuraavat opintojaksot:
FS00CE94 Orientoituminen kasvatus- ja koulutusalalle 2 op
FS00CE95 Orientoiva harjoittelu 3 op

Aiemmin suoritetut kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen aineopinnot (35 op/20 ov) korvaavat luokanopettajakoulutuksen kasvatustieteiden aineopinnoista seuraavat opintojaksot (yhteensä 9 op):

FS00CF30 Soveltava pedagoginen kirjallisuus 5 op
8020110 Kasvatustieteiden tiedonhaku 1 op
FS00CE60 Kandidaattiseminaari (luokanopettajakoulutus) 3 op

sekä aineopintojen sisällön mukaan arvioiden seuraavat tai osan seuraavista:

FS00CE53 Kvantitatiivinen tutkimus 1, monimuoto-opetus 3 op
FS00CE54 Kvantitatiivinen tutkimus 1, harjoitukset 2 op
FS00CE55 Kvalitatiivinen tutkimus 1, luennot 3 op
FS00CE56 Kvalitatiivinen tutkimus 1, harjoitukset 2 op

Jos aiemmin suoritettuihin kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen aineopintoihin sisältyy kandidaatintutkielmaa vastaava aineopintojen tutkielma, tulee sen hyväksilukemista hakea erikseen (yhteensä 6 op). Loput kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen aineopinnoista jäljelle jäävät opinnot opiskelija voi sisällyttää tutkintonsa muihin opintoihin. Opiskelijan tulee lisäksi suorittaa kasvatustieteen aineopintoihin pedagogisen kelpoisuuden saavuttaakseen seuraavat opintojaksot:

FK00CD06 P: Erityispedagoginen näkökulma oppimisentukemiseen 5 op
FS00CF19 P: Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi 3 op
FS00CF20 P: Perusharjoittelu 7 op

Ammatillisissa opettajakorkeakouluissa suoritetut opettajan pedagogiset opinnot (60 op/35 ov) korvaavat kasvatustieteellisen alan perusopinnot (25 op), mutta opiskelijan tulee lisäksi suorittaa seuraavat opintojaksot:
FS00CE94 P: Orientoituminen kasvatus- ja koulutusalalle 2 op
FS00CE95 P: Orientoiva harjoittelu 3 op

Mikäli luokanopettajakoulutukseen hyväksytty opiskelija on suorittanut kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksessa (lastentarhanopettajakoulutuksessa), opiskelijan tulee hakea opinto-oikeuden muutosta vain maisterin tutkinnon suorittamiseen, ja opiskelija suorittaa maisterin tutkintoonsa pakollisena sivuaineena perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot 60 op.

Lisäksi opiskelijan tulee suorittaa pedagogisen kelpoisuuden saavuttaakseen seuraavat opintojaksot:
FS00CF19 P: Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi 3 op
FS00CF20 P: Perusharjoittelu 7 op

Mikäli varhaiskasvatuksen koulutus (lastentarhanopettajakoulutus) on suoritettu muualla kuin Itä-Suomen yliopistossa, tulee opiskelijan suorittaa edellä mainittujen lisäksi opintojakso:
FK00CD06 P: Erityispedagoginen näkökulma oppimisen tukemiseen 5 op

Varhaiskasvatuksen opettajakoulutus

Aiemmin suoritetut kasvatustieteen, painotuksena varhaiskasvatus, ja/tai varhaiskasvatustieteen perusopinnot (25 op/15ov) korvaavat kasvatustieteellisen alan perusopinnot (varhaiskasvatus) kokonaisuudessaan.

Aiemmin suoritetut kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen perusopinnot (25 op/15 ov) korvaavat kasvatustieteellisen alan perusopinnot (varhaiskasvatus) muilta osin, mutta opiskelijan tulee lisäksi suorittaa seuraava opintojakso:
FS00CM81 P: Orientaatio varhaiskasvatukseen 5 op

Ammatillisissa opettajakorkeakouluissa suoritetut opettajan pedagogiset opinnot (60 op/35 ov) korvaavat kasvatustieteellisen alan perusopinnot (varhaiskasvatus) muilta osin, mutta opiskelijan tulee lisäksi suorittaa seuraava opintojakso:
FS00CM81 P: Orientaatio varhaiskasvatukseen 5 op

Aiemmin suoritetut erityispedagogiikan perusopinnot (25 op/15ov) korvaavat kasvatustieteellisen alan perusopinnot (varhaiskasvatus) seuraavien opintojaksojen osalta:
FK00CF36 Johdatus kasvatustieteisiin, yhteinen osa 2 op
FK00CF42 Kasvatuksen historiallis-filosofiset perusteet, yhteinen osa 2 op
FK00CF49 Kasvatuksen yhteiskunnalliset perusteet, yhteinen osa 2 op

Aiemmin suoritetut kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen aineopinnot (40 op) korvaavat kasvatustieteen aineopinnot (varhaiskasvatus) seuraavien opintojaksojen osalta:
FS00CE53 Kvantitatiivinen tutkimus 1, monimuoto-opetus 3 op
FS00CE54 Kvantitatiivinen tutkimus 1, harjoitukset 2 op
FS00CE55 Kvalitatiivinen tutkimus 1, luennot 3 op
FS00CE56 Kvalitatiivinen tutkimus 1, harjoitukset 2 op
8020110 Kasvatustieteiden tiedonhaku 1 op

Varhaiskasvatuksen maisterikoulutus, opettajan pedagogiset opinnot

Suomalaisessa yliopistossa suoritettuun lastentarhanopettajan/varhaiskasvatuksen opettajan kandidaatin tutkintoon katsotaan sisältyvän 25 op opettajan pedagogisia opintoja, ellei muuta pedagogisten opintojen määrästä osoiteta. Tällöin opiskelija suorittaa varhaiskasvatuksen maisterikoulutuksen maisterin tutkintoon 35 op pedagogisia opintoja. Kuitenkin jos kandidaatin tutkintoon sisältyy 35 op opettajan pedagogisia opintoja, tulee opiskelijan osoittaa se opintosuoritusotteella tai muualla luotettavalla selvityksellä. Tällöin opiskelija suorittaa maisterin tutkintoon 25 op pedagogisia opintoja.

Kotitalous- ja käsityönopettajakoulutukset

Aiemmin suoritetut kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen perusopinnot (25 op/15 ov) korvaavat kotitalous- ja käsityönopettajakoulutusten opintoihin kuuluvista opintojaksoista seuraavat (yhteensä 10 op):
FS00CE92 P: Oppiminen, kehitys ja hyvinvointi, yhteinen osa 3 op
FS00CE93 P: Oppiminen, kehitys ja hyvinvointi, koulutuskohtainen osa (opettajankoulutus, erityispedagogiikka, ohjaus) 2 op
F00OCF36 Johdatus kasvatustieteisiin, yhteinen osa 2 op
FS00CF40 Johdatus kasvatustieteisiin, koulutuskohtainen osa (opettajankoulutus) 3 op
P = opettajan pedagogisia opintoja

Aineenopettajan pedagogiset opinnot

(Ei koske kotitalous- ja käsityönopettajakoulutuksia)
Aiemmin suoritetut kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen perusopinnot (25 op/15 ov) korvaavat aineenopettajan pedagogisiin opintoihin kuuluvista opintojaksoista seuraavat (yhteensä 5 op):
FS00CE92 P: Oppiminen, kehitys ja hyvinvointi, yhteinen osa 3 op
FS00CE93 P: Oppiminen, kehitys ja hyvinvointi, koulutuskohtainen osa (opettajankoulutus, erityispedagogiikka, ohjaus) 2 op
P = opettajan pedagogisia opintoja

Opinto-ohjaajan ja uraohjaajan koulutus

Aiemmin suoritetut kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen perusopinnot (25 op/15 ov) korvaavat kasvatustieteellisen alan perusopinnot 25 op, mutta opiskelijan tulee lisäksi suorittaa seuraavat opintojaksot:
FK00CF60 Ohjauksen toimintaympäristöt 2 op
FK00CF59 Vuorovaikutus ja ohjaus 3 op

Opinto-ohjauksen ja uraohjauksen koulutusten harjoitteluihin liittyvistä osaamisen tunnustamisen linjauksista on lisätietoa opintoyhteisössä (vaatii kirjautumisen).

Sivu on muokattu 28.10.2024. Lisätty varhaiskasvatuksen maisterikoulutus, opettajan pedagogiset opinnot. Lisäys perustuu Filosofisen tiedekunnan dekaanin päätökseen nro 349/2024 (päätös tehty 14.10.2024).

Jos psykologian tutkinto-opiskelija on suorittanut psykologian aineopintokokonaisuuden sivuaineena, hän täydentää aineopintoja oheisilla opintojaksoilla:
Ammatillinen vuorovaikutus I: Vuorovaikutussuhteen rakentuminen (3 op)
Ammatillinen vuorovaikutus II: Elämäkerrallinen haastattelu (5 op)
Ammatillinen vuorovaikutus III: Ryhmäohjaus (5 op)
Narratiivinen psykologia (5 op)
Laadullisen tutkimuksen tutkimusstrategiat (5 op)
Kliinisen neuropsykologian perusteet (5 op)
Kliininen psykologia II (5 op)
Kandidaatin tutkielma psykologian historian alalta (10 op)
Kypsyysnäyte (PsK) (0 op)

Hyväksiluettavien opintojen vanheneminen

Muussa korkeakoulussa suoritettujen teologian opintojen (opintokokonaisuuksien ja yksittäisten opintojaksojen) tulee olla alle kymmenen vuotta aikaisemmin suoritettuja. Muussa korkeakoulussa suoritetut muiden oppiaineiden opintokokonaisuudet eivät vanhene eli hyväksilukemista on mahdollista hakea opintokokonaisuuden suoritusajankohdasta riippumatta. Yksittäisten hyväksiluettavien opintojaksojen tulee kuitenkin olla alle kymmenen vuotta aikaisemmin suoritettuja.

Yleisen teologian opinnot

Mikäli opiskelija on suorittanut yleisen teologian opintoja Joensuun/Itä-Suomen yliopiston vaatimusten mukaisesti, opinnot korvaavat vastaavat opinnot Itä-Suomen yliopistossa ilman erillistä hyväksilukemispäätöstä. Joensuun/Itä-Suomen yliopiston vaatimusten mukaisesti suoritettu yleisen teologian erillinen perus- ja aineopintokokonaisuus (60 op/35 ov) korvaa läntisen teologian perusopinnot 60 op. Yleisen teologian perusopinnot (25 op/15 ov) korvaavat läntisen teologian perusopintoja 25 op. Erillistä hyväksilukemispäätöstä ei tarvita.

Mikäli opiskelija on suorittanut enintään kymmenen vuotta aikaisemmin yleisen teologian perusopinnot Helsingin yliopiston vaatimusten mukaisesti (25 op/15 ov, vähintään arvosanalla 3/5), opinnot korvaavat läntisen teologian perusopintoja 25 op. Kokonaisuusmerkintä merkitään rekisteriin Helsingin yliopiston hyväksymän opintopistemäärän ja annetun arvosanan mukaisesti. Läntisen teologian perusopintokokonaisuutta on tällöin täydennettävä vaadittaviin 60 opintopisteeseen suorittamalla seuraavat opintojaksot:
EKS perusopintoja: Vanhan testamentin tutkimus 4 op
EKS perusopintoja: Raamatuntuntemus 1 op
EKS perusopintoja: Raamatun tutkimuksen metodit ja tekstianalyysi 2 op
KH perusopintoja: Suomen kirkkohistoria 3 op
KH perusopintoja: Kristinuskon historia myöhäiskeskiajalta nykypäivään 4 op
ST perusopintoja: Johdatus reformaation ja modernin ajan teologiaan 3 op
ST perusopintoja: Teologinen etiikka 2 op
ST perusopintoja: Ekumeniikka ja uskontodialogi 2 op
KT perusopintoja: Uskontokasvatuksen perusteet 3 op
KT perusopintoja: Diakonia ja jumalanpalveluselämä 4 op
UTI perusopintoja: Euroopan uskonnollinen kenttä 3 op
UTI perusopintoja: Maailmanuskonnot 4 op

Mikäli opiskelija on suorittanut enintään kymmenen vuotta aikaisemmin yleisen teologian perus- ja aineopinnot Helsingin yliopiston vaatimusten mukaisesti (60 op/35 ov, vähintään arvosanalla 3/5), opinnot korvaavat läntisen teologian perusopinnot 60 op. Kokonaisuusmerkintä merkitään rekisteriin Helsingin yliopiston hyväksymän opintopistemäärän ja annetun arvosanan mukaisesti. Muualla kuin Itä-Suomen yliopistossa suoritettuja teologian tai klassisten kielten opintoja voidaan hakemuksesta lukea hyväksi myös yksittäisinä opintosuorituksina.

Ammattikorkeakoulututkinnon hyväksilukeminen

Ammattikorkeakoulututkinnosta voidaan alasta riippumatta hyväksilukea TK-tutkintoon muita opintoja 20 op.

Kirkollisen alan ammattikorkeakoulututkinnolla (diakonin, diakonissan ja nuorisotyönohjaajan kelpoisuus) voidaan lisäksi korvata seuraavat opinnot:
KT perusopintoja: Johdatus käytännölliseen teologiaan 2 op
KT perusopintoja: Sielunhoito ja pastoraalipsykologia 3 op
KT perusopintoja: Uskontokasvatuksen perusteet 3 op

Latinan kielen opintojen hyväksilukeminen

Opiskelijalle, joka on suorittanut koululatinan, latinan kielen ylioppilaskokeen, pro exercitio -kokeen tai yliopistotasoisen latinan alkeiskurssin, voidaan hyväksilukea osasuoritus 2 op latinan peruskurssista (koko laajuus 5 op). Opiskelija suorittaa loput 3 op latinan peruskurssista latinan opettajan kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Lisäsuorituksen jälkeen opiskelija hallitsee latinankielistä teologista käsitteistöä ja ymmärtää latinankielistä kristillistä kirjallisuutta.

Varusmiespappi- ja diakonikurssien hyväksilukeminen

Suomen puolustusvoimien kirkollisen alan järjestämien varusmiespappi- ja -diakonikurssien sekä niihin kuuluvan harjoittelun perusteella voidaan hyväksilukea 3 op vapaasti valittaviin opintoihin. Kurssien tulee olla suoritettu alle kymmenen vuotta aikaisemmin.

KETKO-koulutuksen hyväksilukeminen

KETKO-koulutuksen eli Suomen Ekumeenisen Neuvoston nuorisojaoston järjestämän Kansainvälisen ja ekumeenisen toiminnan koulutusohjelman perusteella voidaan korvata 2 opintopisteen osasuoritus opintojaksosta Aineopintoja: Kirkko ja ekumenia.

Osaamisen tunnustaminen läntisen teologian soveltavissa opinnoissa

Teologian osastossa suoritettavissa opinnoissa osaamisen tunnustamisen menettelyä sovelletaan eräissä kirkon virkaan vaadittavien ja moniammatillisten soveltavien opintojen opintokokonaisuuksissa. Soveltaminen on rajattu erikseen nimettyihin opintojaksoihin, joissa aikaisemmin osaamisen tunnustaminen on mahdollista toimivalla tavalla arvioida ja osoittaa suhteessa opintojakson osaamistavoitteisiin.

Osaamisen tunnustamisen menettelyä sovelletaan seuraavissa opintojaksoissa:
Kirkkolaulun osio (Virsilaulu 3 t, Kirkkolaulun teemaseminaari 6 t), joka on osa opintojaksoa Orientoivat opinnot Suomen ev.-lut. kirkon virkaan vaadittaviin soveltaviin opintoihin (8 op)
Kasvatustyön suunnittelu ja toteutus seurakunnassa, 4 op
Teologin hallintomenettely- ja esimiestaidot, 4 op
Teologin viestintä- ja ilmaisutaidot, 4 op
Teologi tutkijana: tutkivan ja kehittävän työotteen omaksuminen, 4 op
Teologi arvovaikuttajana, 4 op.

Läntisen teologian soveltavien opintojen hyväksiluvuista päättää ja ohjeistaa soveltavien opintojen vastuuopettaja apulaisprofessori Suvi Saarelainen.

Osaamisen tunnustamista käsittelevien hakemusten neuvonta teologian osastossa: koulutussihteeri Tuula Nissinen

Varusmiespalveluksen aikana suoritettava johtamiskoulutus (AUK, RUK) voidaan hyväksilukea (sisällyttäminen) 5 op tutkintoon sisältyviin valinnaisiin opintoihin. Opiskelija hakee hyväksilukua omasta koulutusohjelmasta, olemassa olevien käytäntöjen mukaisesti. Hakemuksen liitteeksi riittää todistus suoritetuista johtamisopinnoista.

Lisäys tiedekunnan opetussuunnitelmiin tulee voimaan 1.8.2024 alkaen.

Kamussa on tietoa
• Opinnäytteistä (ml. opinnäytteen saavutettavuuteen liittyvät ohjeet) Opinnäytteet - UEF Kamu
• Kypsyysnäytteistä Kypsyysnäytteet - UEF Kamu
• Syventävien opintojen opinnäytetyön palauttamisesta, tarkastamisesta ja arvioinnista Syventävien opintojen opinnäytetyön palautus, tarkastaminen ja arviointi - UEF Kamu
• Opinnäytteen alkuperäisyyden tarkastamisesta Plagiaatintunnistusjärjestelmä - UEF Kamu

Alempaa korkeakoulututkintoa varten opiskelijan on laadittava pääaineensa aineopintoihin kuuluva kandidaatintutkielma. Kandidaatintutkielman kielestä määrätään opetussuunnitelmassa.

Ylempää korkeakoulututkintoa varten opiskelijan on suoritettava pääaineen syventäviin opintoihin kuuluva pro gradu -tutkielma. Pro gradu -tutkielman kielestä määrätään opetussuunnitelmassa. Oppiaineen mahdolliset tarkemmat ohjeet gradun tekemisestä on kuvattu opetussuunnitelmassa (esimerkiksi mahdollisuus tehdä artikkeligradu). Filosofisessa tiedekunnassa syventävien opintojen opinnäytettä ei hyväksytä kahden eri pääaineen tutkielmana (kaksoisgradu).

Opinnäytteen saavutettavuudesta saa lisätietoa tutkielmatyöskentelyn yhteydessä.

Jokaisella tutkielmaa tekevällä opiskelijalla on vähintään yksi ohjaaja. Tutkielman sisältöä ja muotoa koskevaa neuvontaa sekä tutkielman kirjoittamisen tekniset ohjeet (fonttikoko, riviväli, marginaali) antaa tutkielman ohjaaja.

Lue tarkemmin alla olevista ohjeista ja arviointikriteereistä.

Arvioinnin yleiset kriteerit

Filosofisen tiedekunnan yhteisten arviointiperiaatteiden tavoitteena on täsmentää, millaisiin seikkoihin arvioinnissa kiinnitetään huomiota ja miten ne kytkeytyvät tutkielmasta annettavaan arvosanaan. Opiskelijalle kriteerit osoittavat, millaisiin seikkoihin kirjoittamisessa on syytä kiinnittää huomiota. Tiedekunnan vahvistamat yhteiset kriteerit ovat pakostakin luonteeltaan yleisiä. Niitä voidaan täsmentää osastojen/oppiaineiden hyväksymillä yksityiskohtaisilla kriteereillä.

Tutkielmassa opiskelijan tulee osoittaa perehtyneisyytensä oman alansa tieteelliseen ajatteluun ja käytäntöihin. Tutkielman laatijan tulee kyetä kirjallisestä työskentelemään annetun tutkimusongelman parissa. Hänen tulee hallita tieteellisen tutkimuksen tekemisen perustiedot ja -taidot ja jokin tutkimusmenetelmä. Tutkielma on ensisijaisesti seminaarin yhteydessä tehtävä työ, jolloin opiskelija saa ohjausta kandidaatintutkielman ohjaajalta. Tutkielma voi olla myös kahden opiskelijan yhteinen työ sillä edellytyksellä, että pystytään osoittamaan kummankin opiskelijan työn osuus, niin että se on arvioitavissa. Filosofisessa tiedekunnassa opiskelijoiden yhteistyö voidaan osoittaa myös ohjausprosessin aikana (tiedekuntaneuvoston päätös 21.5.2014).

Tutkielma arvioidaan mainesanoilla välttävä (numeraalinen arvostelu 1), tyydyttävä (2), hyvä (3), kiitettävä (4) ja erinomainen (5). Arvioinnin yleisinä perusteina käytetään tutkimusalueeseen perehtymistä, kirjallisuuden valintaa ja sen soveltamista, tehtävä/kysymyksen asettelua ja rajausta, tutkielman aineistoa ja analyysimenetelmiä, tuloksia ja niiden tarkastelu, johtopäätöksiä ja pohdintaa, esitystapaa ja eettisiä periaatteita.

Tutkielman arvioitavat osa-alueet

1. Tutkimusalueeseen perehtyminen, kirjallisuuden valinta ja sen soveltaminen

Arvioinnin kohteena on oman alan käsitteistön hallinta ja soveltaminen: onko käsitteiden käyttö asiantuntevaa, sopivaa käsiteltävään aiheeseen ja asianmukaista. Pelkkä kirjallisuuden referointi ei riitä hyvään tai sitä korkeampaan arvosanaan. Kyky käydä dialogia lähteiden kanssa ja lähteiden välillä on ansioituneen tutkielman merkki. Lähteiden käyttötapa ja lähdekritiikki ovat myös arvioitavia osa-alueita.

2. Tehtävän/kysymyksen asettelu ja rajaus

Tässä arvioidaan tehtävänasettelun onnistuneisuutta ja selkeyttä. Tutkielman tarkoitus ja tavoitteet tulee määritellä ja aihe rajata. Tutkielman on perustuttava asianmukaiseen ja ajankohtaiseen tausta-aineistoon. Tutkimustehtävä määrittää, muodostuuko tutkielmasta jäsentynyt kokonaisuus.

3. Tutkielman aineisto ja analyysimenetelmä

Aineiston hankinta, riittävyys, analyysimenetelmät, niiden soveltuvuus ja käyttö ovat arvioitavia alueita. Empiirisissä tutkielmissa tämä on erityisen tärkeä arvioitava kokonaisuus. Tarkastellaan, onko menetelmän käyttö tarkoituksenmukaista, perusteltua ja asiantuntevaa.

4. Tulokset ja niiden tarkastelu

Tulosten raportoinnin määrä ja laatu ovat arvioitavina. Arvioidaan riittävyyttä, asianmukaisuutta, teknistä toteutusta, taustaan (teoriaan) ja tutkimustehtävään sopivuutta, tulkintojen luotettavuutta ja vakuuttavuutta sekä lopulta tulosten muodostamaa kokonaisuutta.

5. Johtopäätökset ja pohdinta

Tarkastaja kiinnittää huomiota tuloksista tehtyihin johtopäätöksiin ja pohdintoihin. Päätelmien johdonmukaisuus, yhteys teoreettiseen taustaan ja tuloksiin sekä argumentointi ovat arvioinnin ydintä. Myös tutkielman vahvuuksien ja heikkouksien arviointi sekä luotettavuuden tarkasteleminen kuuluvat arviointiin. Tutkimusprosessin kokonaisuuden kriittinen tarkastelu on hyvän tutkielman tunnusmerkki.

6. Esitystapa

Arvioitavat alueet ovat kieliasu, tieteellisyys, oman alan tieteellisten käytäntöjen noudattaminen, viimeistely, lähdeviittaukset ja kirjallisuusluettelo. Lisäksi tekstin sujuvuus ja tyylilliset seikat vaikuttavat lopputuloksen tasoon ja onnistuneisuuteen.

7. Eettiset periaatteet

Tutkimuksen tulee olla kaikin puolin eettisesti pitävä. Tutkimuksen suunnittelu, toteutus ja raportointi ovat tutkimuksen eettisten periaatteiden mukaisia.

Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto on 18.6.2019 päättänyt syventävien opintojen tutkielmien arviointikriteereistä. Dekaani on tiedekuntaneuvoston valtuuttamana hyväksynyt arviointikriteerit päätöksellään 27.6.2019. Tutkielman arviointikriteerit ovat seuraavat:

1) Tutkimusaihe ja tutkimuksen tarkoitus

• tutkielman aihe ja sen merkittävyys
• aiheen valinta ja rajaus
• tutkimustehtävän ja tutkimusongelman/-kysymyksen perustelu

2)      Teoreettinen perehtyneisyys ja tutkimuskirjallisuus

• perehtyneisyys aiheeseen liittyvään kotimaiseen ja kansainväliseen tutkimukseen ja kirjallisuuteen
• tutkimuskirjallisuuden kriittinen arviointi ja soveltaminen omaan tutkimustehtävään
• käsitteiden määrittely

3)      Tutkimusmenetelmä ja -aineisto

• metodologinen tarkoituksenmukaisuus
• aineiston hankinta, riittävyys ja sopivuus
• aineiston analyysimenetelmien hallinta ja tulkinnanperustelu

4)      Tutkimustulokset ja niiden esittäminen

• tutkimustehtävään ja tutkimuskysymyksiin/-ongelmiin vastaaminen
• tulosten esittämisen loogisuus ja selkeys
• tulosten havainnollistaminen
• tulosten luotettavuus

5)      Pohdinta ja johtopäätökset

• tutkielman keskeisten tulosten arviointi ja suhteuttaminen aiempaan tutkimukseen ja teoriaan
• argumentointi ja kriittinen reflektointi
• tulosten merkitys ja sovellettavuuden pohdinta
• tutkimuksen eettinen kestävyys ja tutkimuseettinen arviointi

6)      Rakenne ja esitystapa

• tieteelliset ja tieteenalakohtaiset viittauskäytännöt ja lähdeluettelo
• rakenteen jäsentyneisyys ja johdonmukaisuus
• tieteellinen esitystapa, kieliasu ja kielellinen sujuvuus
• ulkoasu.

Tutkielman ansioita ja heikkouksia tarkastellaan kokonaisuutena. Filosofisen tiedekunnan eri tieteenaloilla ja käytetystä tutkimustyypistä riippuen arviointikriteerien painotukset voivat vaihdella. Vahvuudet yhdessä arviointikriteerissä voivat korvata puutteita toisessa arviointikriteerissä. Kokonaisarvosana ei ole arvioinnin eri kriteerien keskiarvo. Kriteereitä käytetään sekä monografia- että artikkelimuotoisten syventävien opinnäytetöiden arvioinnissa.

Hylätty (0): Tutkielman arviointikriteerien vaatimukset eivät täyty hyväksyttävällä tavalla. Tullakseen hyväksytyksi tutkielman on saavutettava jokaisesta arviointikriteeristä vähintään välttävä (1) arvosana.

Välttävä (1): Tutkielma täyttää syventävien opintojen opinnäytetyölle asetetut vähimmäisvaatimukset.

Tyydyttävä (2): Tutkielma ylittää syventävien opintojen opinnäytetyölle asetetut vähimmäisvaatimukset, mutta tutkielman joillakin osa-alueilla on merkittäviä puutteita ja keskeneräisyyttä, eikä se muodosta riittävän loogista kokonaisuutta.

Hyvä (3): Tutkielma vastaa hyvin syventävien opintojen opinnäytetyölle asetettuja vaatimuksia useimmilla arvioitavilla osa-alueilla ja muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden.

Kiitettävä (4): Tutkielma vastaa kiitettävästi syventävien opintojen opinnäytetyölle asetettuja vaatimuksia useimmilla arvioitavilla osa-alueilla ja on perehtyneisyyttä, kriittisyyttä ja kypsyyttä osoittava yhtenäinen kokonaisuus.

Erinomainen (5): Tutkielma vastaa erinomaisesti syventävien opintojen opinnäytetyölle asetettuja vaatimuksia useimmilla arvioitavilla osa-alueilla. Kiitettävältä arvosanalta edellytettävien vaatimusten lisäksi tutkielma on innovatiivinen, ja sillä on tieteellistä painoarvoa.

Tutkimusaihe ja tutkimuksen tarkoitus

• Tutkimusaihe on vaativa ja tavoitteenasettelussa työlle haetaan selkeää uutuusarvoa.
• Tutkimus kohdistuu olennaiseen ja jossakin suhteessa uudella tavalla hahmotettuun tutkimusongelmaan.
• Tutkimusongelman muotoilu ja tutkimuksen rajaus osoittavat itsenäistä ja kriittistä tutkimusotetta.

Teoreettinen perehtyneisyys ja tutkimuskirjallisuus

• Teoreettinen lähestymistapa on ansiokas ja johdonmukainen. Käsitteet hallitaan moitteettomasti ja niitä käytetään luovasti ja analyyttisesti.
• Lähteitä on käytetty oivaltavasti ja tutkimusaiheen syvällistä tuntemusta osoittaen.

Tutkimusmenetelmä ja -aineisto

• Tutkimus on rakennettu metodologisesti ansiokkaasti.
• Aineiston hankinta on oivaltavaa ja aineisto sopii erinomaisesti tutkimuksen tarkoitukseen.
• Aineiston analyysimenetelmien hallinta ja tulkinnan perustelu on poikkeuksellisen taitavaa ja uusia näkökulmia avaavaa.

Tutkimustulokset ja niiden esittäminen

• Tutkimustehtävään ja tutkimuskysymyksiin/-ongelmiin on vastattu ansiokkaasti ja taitavasti.
• Tulokset esitetään erinomaisesti ja oivaltavasti suhteessa tutkimuskysymyksiin, aineistoon ja teoriaperustaan.
• Tuloksia on havainnollistettu oivaltavasti.
• Tutkimustulosten luotettavuuden arviointi on metodologisesti kattavaa ja ansiokasta.

Pohdinta ja johtopäätökset

• Tutkimustuloksia pohditaan erittäin asiantuntevasti ja oivaltavasti. Pohdinta liittyy loogisesti ja analyyttisesti aiempaan tutkimukseen ja teoriaperustaan.
• Argumentointi on systemaattista ja selkeää. Johtopäätökset perustellaan erinomaisesti.
• Tutkimusta reflektoidaan kriittisesti ja syvällisesti ja sen sovellettavuutta arvioidaan erittäin asiantuntevasti.
• Tutkimus on eettisesti kestävä ja tutkimuseettinen tarkastelu on perusteellista.

Rakenne ja esitystapa

• Viittauskäytännöt osoittavat tieteellistä täsmällisyyttä ja lähdeluettelo on moitteeton.
• Rakenne on looginen ja kekseliäs.
• Tutkielman esitystapa ja terminologia on varmaotteista ja johdonmukaista sekä tieteenalan käytänteiden mukaista.
• Tutkielma on kauttaaltaan alan raportointikäytänteiden mukainen, innovatiivisesti ja taitavasti havainnollistettu sekä huolellisesti viimeistelty.

Tutkimusaihe ja tutkimuksen tarkoitus

• Tutkimusaihe on merkittävä esimerkiksi yhteiskunnallisesti, tieteellisesti tai käytännön kannalta.
• Tavoitteenasettelu perustellaan huolellisesti ja monipuolisesti suhteessa tutkimusaiheeseen.
• Tutkimusongelmat kytketään taidokkaasti teoriaperustaan ja aiempaan tutkimukseen.

Teoreettinen perehtyneisyys ja tutkimuskirjallisuus

• Valitut käsitteet ja teoria tai viitekehys esitellään ja hyödynnetään taitavasti.
• Lähteiden käyttö on taitavaa ja osoittaa monipuolista perehtyneisyyttä tutkittavaan aiheeseen.

Tutkimusmenetelmä ja -aineisto

• Tutkimuksen metodologia on perusteltu asiantuntevasti.
• Aineisto on laadukas ja mahdollistaa syvällisen analyysin.
• Aineiston analyysi ja tulkinta on asiantuntevaa ja taitavaa.

Tutkimustulokset ja niiden esittäminen

• Tutkimustehtävään ja tutkimuskysymyksiin/-ongelmiin on vastattu täsmällisesti.
• Tulokset esitetään selkeästi ja systemaattisesti suhteessa tutkimuskysymyksiin, aineistoon ja teoriaperustaan.
• Tuloksia on havainnollistettu taidokkaasti.
• Tutkimustulosten luotettavuuden arvioinnissa osoitetaan metodologian hallintaa.

Pohdinta ja johtopäätökset

• Tutkimustuloksia pohditaan asiantuntevasti ja kytketään selkeästi aiempaan tutkimukseen ja teoriaperustaan.
• Argumentointi ja johtopäätösten perustelut ovat ansiokkaita.
• Tutkimusta reflektoidaan kriittisesti ja sen sovellettavuutta arvioidaan hyvin asiantuntevasti.
• Tutkimus on eettisesti kestävä ja tutkimuseettinen tarkastelu on monipuolista.

Rakenne ja esitystapa

• Viittauskäytännöt ja lähdeluettelo ovat johdonmukaiset ja moitteettomat.
• Rakenne on ehyt ja johdonmukainen.
• Tutkielman kieli ja termien käyttö ovat moitteettomia.
• Ulkoasu on alan raportointikäytänteiden mukainen ja viimeistelty. Havainnollistaminen on toimivaa ja luettavuutta parantavaa.

Tutkimusaihe ja tutkimuksen tarkoitus

• Tutkimusaihe voi olla tavanomainen, mutta se on relevantti. Aiheen valinta ja merkitys perustellaan selkeästi.
• Tutkimusaihe ja tavoitteet rajataan hyvin.
• Tutkimusongelmat perustellaan asianmukaisesti ja kytketään teoriaperustaan ja aiempaan tutkimukseen.

Teoreettinen perehtyneisyys ja tutkimuskirjallisuus

• Valitut käsitteet ja teoreettinen lähestymistapa kuvataan asiallisesti ilmentäen riittävää perehtyneisyyttä kirjallisuuteen.
• Lähteet soveltuvat hyvin valittuun aiheeseen, ja niiden määrä ja laatu on riittävä.

Tutkimusmenetelmä ja -aineisto

• Metodologia on tarkoituksenmukainen tutkimustehtävää ajatellen.
• Aineisto on riittävä ja sopii hyvin tutkimustehtävään vastaamiseen.
• Aineiston analyysimenetelmien hallinta ja tulkinnan perustelu ovat moitteettomia.

Tutkimustulokset ja niiden esittäminen

• Tulokset vastaavat asetettuihin tutkimuskysymyksiin/-ongelmiin.
• Tulokset esitetään loogisesti ja ne kytketään teoriaperustaan.
• Tuloksia on havainnollistettu tarkoituksenmukaisesti.
• Tutkimustulosten luotettavuuden arviointi on tarkoituksenmukaista.

Pohdinta ja johtopäätökset

• Tutkimustuloksia pohditaan ja suhteutetaan hyvin aiempaan tutkimukseen ja teoriaperustaan.
• Argumentointi on selkeää. Johtopäätökset nousevat tutkimustuloksista ja ne on perusteltu hyvin.
• Tutkimusta reflektoidaan kriittisesti ja sovellettavuutta pohditaan osuvasti.
• Tutkimus on eettisesti kestävä ja tutkimuseettinen tarkastelu on asianmukaista.

Rakenne ja esitystapa

• Viittauskäytännöt ja lähdeluettelo ovat johdonmukaiset ja lähes virheettömät.
• Rakenne on johdonmukainen ja muodostaa selkeän kokonaisuuden.
• Tutkielma on kielellisesti ja terminologisesti sujuva.
• Ulkoasu on alan raportointikäytänteiden mukainen ja viimeistelty.

Tutkimusaihe ja tutkimuksen tarkoitus

• Tutkimusaihe on tavanomainen ja sen valinta ja merkitys esitetään tyydyttävästi.
• Tutkielman tavoitteita ei ole perusteltu ja rajattu kunnolla.
• Tutkimustehtävän ja -ongelmien perusteluissa on epämääräisyyttä.

Teoreettinen perehtyneisyys ja tutkimuskirjallisuus

• Teoreettinen lähestymistapa ja käsitteet liittyvät väljästi tutkimustehtävään.
• Lähteiden määrä on kohtuullinen, mutta niiden käyttö on referoivaa.

Tutkimusmenetelmä ja -aineisto

• Metodologia on melko jäsentymätön tutkimustehtävää ajatellen.
• Aineiston hankinnassa, riittävyydessä tai sopivuudessa esiintyy puutteita.
• Aineiston analyysimenetelmien hallinta ja tulkinnan perustelu ovat pääosin johdonmukaisia.

Tutkimustulokset ja niiden esittäminen

• Tutkimustehtävään ja kysymyksiin on vastattu pinnallisesti.
• Tulokset esitetään pääosin loogisesti ja virheettömästi joskin liittyen löyhästi teoriaperustaan.
• Tuloksia on havainnollistettu kaavamaisesti.
• Tutkimustulosten luotettavuuden arviointi pinnallista.

Pohdinta ja johtopäätökset

• Tutkimustuloksia pohditaan ja kytketään hajanaisesti aiempaan tutkimukseen ja teoriaperustaan.
• Argumentointi on osittain loogista, mutta osa johtopäätöksistä perustellaan ohuesti.
• Tutkimusta reflektoidaan ja sen sovellettavuutta arvioidaan jossain määrin.
• Tutkimus on eettisesti kestävä, mutta tutkimuseettinen tarkastelu on pinnallista.

Rakenne ja esitystapa

• Viittauskäytännöissä ja lähdeluettelossa on lieviä puutteita ja epäjohdonmukaisuuksia.
• Rakenne on melko johdonmukainen.
• Tutkielmassa esiintyy kielellisiä ja terminologisia ongelmia, jotka heikentävät luettavuutta.
• Ulkoasu on pääsääntöisesti alan raportointikäytänteiden mukainen, mutta joiltain osin viimeistelemätön.

Tutkimusaihe ja tutkimuksen tarkoitus

• Tutkimusaiheen merkitys on vähäinen. Aiheen valinta ja merkitys on perusteltu puutteellisesti.
• Aiheen valintaa on perusteltu niukasti.
• Tutkielma on kysymyksenasettelultaan vaatimaton, ja sen rajaamisessa on merkittäviä puutteita.

Teoreettinen perehtyneisyys ja tutkimuskirjallisuus

• Valitut käsitteet ja teoreettinen lähestymistapa vastaavat heikosti tutkimustehtävää.
• Lähteiden käyttö on suppeaa ja kritiikitöntä sekä painottuu liikaa toisen käden lähteisiin.

Tutkimusmenetelmä ja -aineisto

• Tutkimuksen metodologian esittely on vaatimaton ja tutkimustehtävästä irrallinen.
• Aineiston hankinnassa, riittävyydessä tai sopivuudessa esiintyy vakavia puutteita.
• Aineiston analyysimenetelmien hallinta ja tulkinnan perustelu ovat epäjohdonmukaisia.

Tutkimustulokset ja niiden esittäminen

• Tutkimustehtävään ja kysymyksiin on vastattu pinnallisesti ja puutteellisesti.
• Tulosten esittämisessä on epäloogisuutta, epäselvyyksiä ja virheitä.
• Tuloksia on havainnollistettu osin puutteellisesti tai virheellisesti.
• Tutkimustulosten luotettavuuden arviointi on puutteellista.

Pohdinta ja johtopäätökset

• Tutkimustuloksia pohditaan ja liitetään aiempaan tutkimukseen ja teoriaperustaan niukasti ja epäselvästi.
• Argumentointi on hapuilevaa ja johtopäätökset ovat perustelemattomia.
• Tutkimuksen reflektointi ja sovellettavuuden pohdinta ovat pinnallisia.
• Tutkimus on eettisesti kestävä, mutta tutkimuseettinen tarkastelu on puutteellinen.

Rakenne ja esitystapa

• Viittauskäytännöissä ja lähdeluettelossa on selkeitä puutteita ja epäjohdonmukaisuuksia.
• Rakenne on jäsentymätön.
• Tutkielmassa esiintyy runsaasti kielellisiä ja terminologisia ongelmia, jotka vaikeuttavat ymmärtämistä.
• Ulkoasu on huolimaton ja siinä on tieteelliselle esitykselle epätyypillisiä ratkaisuja.

Opetusharjoittelut ovat olennainen osa opettajaksi opiskelevan opintoja.

Kamussa on yleistä tietoa opetusharjoittelusta ja SORA-lainsäädännöstä.

Opetusharjoitteluissa sovelletaan koulutuksessa saatuja teoreettisia tietoja ja taitoja käytännön tilanteissa. Koulutuksen aikana ohjattu opetusharjoittelu on yksi osa opettajaksi kehittymisen tukemista. Harjoittelut järjestetään koulutuksesta riippuen joko tiedekunnan yhteydessä toimivassa Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulussa, Joensuun kaupungin tai lähiympäristön kuntien perusopetuksessa (kenttäkouluissa), sopimuspäiväkodeissa tai opiskelijan itse etsimissä harjoittelupaikoissa perus- ja lukio-opetuksessa, erityisopetuksessa, toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa, aikuiskoulutuksessa tai muissa pedagogista asiantuntemusta kehittävissä työelämäympäristöissä.

Opinto-ohjaajan ja uraohjaajan opintoihin kuuluu useita ohjaus- ja opetusharjoitteluja, jotka sijoittuvat eri opiskeluvuosille. Ohjatut harjoittelut ovat keskeisessä asemassa ohjauksen ammatillisten menetelmien harjoittelemisessa, ohjaajaksi kasvamisessa sekä pedagogisessa koulutuksessa. Harjoittelujen kautta opiskelija perehtyy valintansa mukaan eri oppilaitoksiin sekä muihin ohjauksen toimintaympäristöihin. Opiskelija etsii harjoittelupaikat itse ja suuntaa näin ammatillista kehittymistään.

Opetusharjoitteluun liittyvät ohjeet

Varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksessa kandidaatin tutkintoon sisältyy kaksi harjoittelua, Varhaiskasvatuksen perusharjoittelu ja Varhaiskasvatuksen syventävä harjoittelu. Varhaiskasvatuksen maisterikoulutukseen sisältyy Soveltava harjoittelu ja Varhaiskasvatuksen johtamisen harjoittelu.

Ohjeet varhaiskasvatuksen opetusharjoittelua ohjaaville opettajille (linkki avautuu uudelle välilehdelle).

Ohjauksen koulutuksessa opinto-ohjaajan ja uraohjaajan opintoihin sisältyy neljä ohjattua ohjaus- ja opetusharjoittelua. Orientoiva harjoittelu, Perusharjoittelu, Syventävä harjoittelu ja Soveltava harjoittelu suoritetaan opiskelijan valitsemissa harjoittelupaikoissa joko oppilaitoksissa tai muissa ohjauksen toimintaympäristöissä.

Muihin opettajankoulutuksiin sisältyy neljä ohjattua opetusharjoittelua. Orientoiva harjoittelu, Perusharjoittelu ja Syventävä harjoittelu suoritetaan joko Tulliportin tai Rantakylän harjoittelukouluissa tai yliopiston määräämissä kenttäkouluissa Joensuussa tai sen lähialueella. Neljäs harjoittelu on Soveltava harjoittelu, josta vastaavat opettajankoulutusta järjestävät osastot ja johon opiskelija valitsee itse harjoittelupaikan.

Opintoyhteisöjen linkit avautuvat uudelle välilehdelle (vaatii kirjautumisen).

Harjoittelukouluissa suoritettaviin opetusharjoitteluihin liittyvät ohjeet on koottu ohjatun harjoittelun opintoyhteisöön ja Skopen opintoyhteisöön.
Ohjeet Soveltavaan harjoitteluun ovat osastojen opintoyhteisöissä: Skopen opintoyhteisö, Kasvatustieteiden ja psykologian opintoyhteisö.
Ohjeet varhaiskasvatuksen opettajakoulutukseen sisältyvistä harjoitteluista ovat Skopen opintoyhteisössä.
Ohjeet ohjauksen koulutukseen sisältyvistä harjoitteluista ovat Ohjauksen koulutuksen opintoyhteisössä.
Ohjeet aineenopettajien koulutukseen sisältyvistä harjoitteluista ovat Aineenopettajan pedagogisten opintojen opintoyhteisössä.
Katso myös: opiskeluun soveltumattomuuteen ratkaisuja (SORA), rikostaustaotteiden tarkastaminen ja huumausainetestaus opiskeluaikana

Tiedekuntien opetussuunnitelmat on laadittava siten, että perustutkinto-opintoihin kuuluu mahdollisuus kotimaassa tai ulkomailla suoritettavaan harjoitteluun joko pakollisena tai valinnaisena osana opintoja. (Koulutuksen johtosääntö 22 §)

Kamussa on lisätietoa työharjoittelusta ja kansainvälisen harjoittelun kriteereistä sekä SORA-lainsäädännöstä.

Filosofinen tiedekunta tukee sekä kotimaassa että ulkomailla suoritettavaa työharjoittelua. Yliopiston tukeman harjoittelun ohje on luettavissa Kamussa. Lisätietoa työharjoittelusta antavat tiedekunnan harjoitteluvastaavat.

Kotimaan harjoittelutuki on tarkoitettu pääsääntöisesti generalistiopiskelijoille eli opiskelijoille, joiden tutkinto ei suoraan anna pätevyyttä tiettyyn ammattiin. Filosofisessa tiedekunnassa myös psykologian ja logopedian pitkiin harjoitteluihin voi kuitenkin saada harjoittelutukea. Ulkomaan harjoittelutukea voidaan myöntää myös opettajaksi opiskeleville erityisissä tapauksissa.

Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen asiantuntijakoulutukseen sisältyy työharjoittelu opiskelijan työelämäorientaation mukaisessa harjoittelupaikassa. Harjoittelussa perehdytään koulutusalan asiantuntijuutta edellyttäviin työtehtäviin käytännössä ja kehitetään ammatillista osaamista. Opiskelijat etsivät harjoittelupaikat itse.

Humanistisen osaston koulutuksissa logopediaa lukuun ottamatta maisterin tutkinnon pääaineen syventäviin opintoihin tai tutkinnon muihin opintoihin voi sisältyä työharjoittelu (2110043 Asiantuntijuutta kehittävä työharjoittelu 10 op).

Logopedian koulutukseen kuuluvat seuraavat harjoittelut:

• Kliininen harjoittelu I (4 op), pakollinen harjoittelu kandidaatin tutkinnossa.
• Kliininen harjoittelu II (5 op), pakollinen harjoittelu kandidaatin tutkinnossa
• Kliininen harjoittelu III (5 op), pakollinen harjoittelu kandidaatin tutkinnossa
• Kliininen harjoittelu IV (7 op), pakollinen harjoittelu maisterin tutkinnossa.
• Kliininen päättöharjoittelu (25 op), pakollinen harjoittelu maisterin tutkinnossa.

Kandidaatin tutkintoon tulevat harjoittelut suoritetaan toisena ja kolmantena opintovuonna. Maisterin tutkintoon kuuluvat harjoittelut tehdään neljäntenä ja viidentenä opintovuonna.

Psykologian koulutukseen kuuluvat seuraavat harjoittelut:

• orientoiva harjoittelu, 5 op, vapaavalintaisina aineopintoina kandidaatin tutkinnossa
• psykologiharjoittelu, 30 op, pakollisina syventävinä opintoina maisterin tutkinnossa.

Orientoivan harjoittelun tavoitteena on tutustuminen sosiaali- ja terveydenhuollon, työpsykologian ja muiden psykologian sovellusalojen ammatilliseen kenttään ja tuleviin yhteistyökumppaneihin. Tavoitteena on lisätä opiskelijan ammatillisia perusvalmiuksia ja -taitoja valmistaen opiskelijoita syventävien opintojen ammatilliseen opetukseen. Harjoittelu ei ole varsinaista psykologin työtä. Siihen voi kuulua toimipisteen normaaleihin työtehtäviin osallistumista ja niiden seuraamista, ja esim. avustavia tehtäviä, asiakkaiden haastatteluja, yksilö- tai ryhmäohjausta, neuvontatilanteita tai muita asiakastilanteita, niiltä osin kuin edeltävät opinnot antavat siihen valmiuksia.  Orientoivan harjoittelun voi suorittaa myös tutkimuksellisin painotuksin oppiaineen tutkimusryhmissä. Tällöin harjoittelun tulee sisältää monipuolisesti tutustumista ja osallistumista tutkimuksen teon eri vaiheisiin.

Viiden kuukauden mittainen psykologiharjoittelu sijoittuu opintopolun loppuun. Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija asiakkaan kohtaamiseen, psykologisiin tutkimuksiin, lausunnon laadintaan, moniammatilliseen työskentelyyn sekä psykologityön eettisiin kysymyksiin. Harjoittelua ohjaa aina kokenut laillistettu psykologi.

Läntisen teologian teologin suuntautumisvaihtoehdon maisteriopintojen soveltaviin opintoihin sisältyy työssäoppimisjakso. Lisätietoa soveltavista opinnoista ja työssäoppimisesta on teologian opintoyhteisösssä (vaatii kirjautumisen).

Ortodoksisen teologian teologin suuntautumisvaihtoehdon maisteriopintojen soveltaviin opintoihin sisältyy työssäoppimisjakso. Liästietoa soveltavista opinnoista ja työssöoppimisesta on  teologian opintoyhteisössä (vaatii kirjautumisen).

Kieliharjoittelu kuuluu pakollisena

• ranskan kielen ja kulttuurin aineopintoihin,
• ruotsin kielen aineopintoihin sekä
• venäjän kielen aineopintoihin.

Kieliharjoittelu kuuluu valinnaisena

• englannin kielen ja kulttuurin aine- tai syventäviin opintoihin,
• englannin kielen ja kääntämisen aine- tai syventäviin opintoihin,
• saksan kielen ja kulttuurin aineopintoihin sekä
• japanin kielen ja kulttuurin aineopintoihin.

Vapautuksen hakeminen pakollisesta kieliharjoittelusta

Pakollisesta kieliharjoittelusta voidaan poikkeustapauksissa myöntää vapautus ns. opintososiaalisista syistä. Opintososiaalisista syistä vapauttaminen voi tapahtua

1. yksilöllisten järjestelyjen kautta, jos syy on lääketieteellinen. Lisätietoja yksilöllisten järjestelyjen hakemisesta on Kamussa.
2. muista erityisen painavista syistä, joita ovat esimerkiksi vaikea elämäntilanne tai oma tai lähiomaisen vakava sairaus. Hyväksyttävänä syynä ei voida pitää esimerkiksi normaalia perhe-elämää, lemmikkieläimen tai asunnon omistamista, työntekoa, harrastustoimintaa tai opiskelijajärjestössä toimimista.

Vapautusta haetaan vapaamuotoisella hakemuksella, joka palautetaan koulutusasiantuntija Erja Vottoselle. Päätöksen tekee dekaani.

Kieliharjoittelusta vapautettu suorittaa kieliharjoitteluopintojakson sijaan korvaavat tehtävät kieliharjoittelusta vastaavan opettajan ohjeiden mukaan.

Hakemukset

koulutusasiantuntija Erja Vottonen
erja.vottonen at uef.fi, puh. 050 442 3884

Itä-Suomen yliopistossa ei ole yhteisiä opintojen vanhenemista koskevia määräyksiä. Tiedekunnilla, laitoksilla/osastoilla ja oppiaineilla voi olla omia määräyksiään.

Filosofisen tiedekunnan koulutuksilla ei ole opintojen vanhenemista koskevia määräyksiä.

Mahdolliset hyväksiluettavia opintoja koskevat vanhenemismääräykset kerrotaan kunkin koulutusalan kohdalla tämän oppaan opintojen hyväksilukemista koskevassa osassa.

Koulutuksen johtosäännössä (18 §) todetaan, että tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmasta tulee käydä ilmi mm. opintosuoritusten suoritus- ja uusintakertojen määrä.

Opiskelijalle on varattava opintosuorituksen suoritusmahdollisuuksia riittävästi huomioimalla tutkinnoille säädetyt tavoiteajat. Opiskelijalla on oikeus korottaa hyväksytyn ja uusia hylätyn opintosuorituksen arvosanaa vähintään kerran. Opetussuunnitelmassa voidaan tämä huomioiden rajoittaa opintojaksosta saadun arvosanan korottamiskertojen sekä uusimiskertojen määrää. Opintojakson arvosanan korottaminen ja uusiminen tapahtuu uusimalla koko opintojakso tai opintojakson osasuoritus. Korottaminen ja uusiminen tapahtuu opetussuunnitelman tai opintojakson alkaessa opintojakson vastuuopettajan kirjallisesti määräämällä tavoin. Arvosteltua ja hyväksyttyä opinnäytettä ei voi uusia tai korottaa. (Koulutuksen johtosääntö 30 §)

Jos opintojaksolle opetussuunnitelmassa määrätty suoritusmahdollisuus peruuntuu ennakoimattomasti tai opintosuorituksen ajankohtaa joudutaan pakottavasta syystä muuttamaan tai peruuntumiseen vaikuttavat molemmat mainitut, tulee opiskelijalle taata mahdollisuus suorittaa kyseinen opintosuoritus tarkoituksenmukaisella ja yhdenvertaisuuden turvaavalla tavalla. (Koulutuksen johtosääntö 30 §)

Opiskelijalla tulee olla opintosuorituksen edellyttämä opiskelu-oikeus. Opintosuoritukseen saa osallistua vain yliopiston opiskelijarekisteriin läsnä olevaksi merkitty opiskelija, jolla on opintosuorituksen edellyttämä opiskeluoikeus. (Koulutuksen johtosääntö 10 §)

Suorittaakseen opintojaksoa opiskelijan tulee olla ilmoittautunut opintojaksolle. Jos opetusryhmään ei voida ottaa kaikkia siihen ilmoittautuneita opiskelijoita, otetaan opiskelijat ryhmään yhdenmukaisin perustein. Ryhmään ovat etusijalla opiskelijat, joille opintojakso on pakollinen tutkintoon johtavan opiskeluoikeuden ja siihen liittyvän opetussuunnitelman mukaisesti. Mikäli kaikkia näitä opiskelijoita ei sittenkään voida ottaa opetusryhmään, otetaan opiskelijat ryhmään yhdenmukaisin perustein. Opetussuunnitelmassa ja laitoksen tai osaston koulutuksesta vastaavan johtajan määräyksessä voidaan antaa tarkempia määräyksiä opetusryhmiin valitsemisen perusteista ja muista ilmoittautumiskäytännöistä. (Koulutuksen johtosääntö 30 §)

Filosofisen tiedekunnan koulutuksissa opetukseen ilmoittautumisen ajankohdat ja opetusryhmiin valinnan perusteet kerrotaan Pepissä kunkin opetustapahtuman eli toteutuksen kohdalla. Tarkista ilmoittautumisaika ja ryhmäkoon mahdolliset rajoitukset Pepistä.

Humanistisessa osastossa opintojaksojen minimiosallistujamäärä on pääsääntöisesti viisi.

Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastossa opintojaksojen minimiosallistujamäärä on pääsääntöisesti 12. Minimiosallistujamäärissä voi olla oppiainekohtaisia poikkeuksia.

Teologian osastossa opintojaksojen minimiosallistujamäärä on läntisen teologian koulutusohjelmassa pääsääntöisesti 6 ja ortodoksisen teologian koulutusohjelmassa pääsääntöisesti 4. Kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehdossa ei ole määritelty minimiosallistujamäärää.

Jos sivuaineen opetusryhmän aloittaminen edellyttää riittävää opiskelijamäärää, tämä kerrotaan kunkin sivuaineen valintaperusteissa Kamussa.

Luento- tai harjoituskurssin tenttiin tulee ilmoittautua Pepissä, ellei toisin ilmoiteta.

Itä-Suomen yliopistossa opetussuunnitelmat päätetään yleensä kolmeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Kun opetussuunnitelma muuttuu, uuden ja vanhan opetussuunnitelman välille luodaan siirtymäsääntöjä, joiden on tarkoitus mahdollistaa opiskelijan opintojen sujuva eteneminen muutoksista huolimatta.

Kamussa on lisätietoa siirtymäsäännöistä.

Tiedekunnissa voi olla yksityiskohtaisempia ohjeita, jotka koskevat laitosten, koulutusten ja oppiaineiden opintoja.

Filosofisen tiedekunnan opetussuunnitelmat on hyväksytty lukuvuosiksi 2021–2025 tai 2022–2025. Siirtymäsäännöt ja vastaavuustaulukot uuden ja vanhan opetussuunnitelman välillä ovat kunkin osaston opintoyhteisössä (vaatii kirjautumisen UEF-tunnuksilla).
Linkit avautuvat uudelle välilehdelle.

• Humanistisen osaston opintoyhteisö
• Kasvatustieteiden ja psykologian osaston opintoyhteisö
• Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osaston opintoyhteisö
• Teologian opintoyhteisö

Kieli- ja viestintäopinnot

Tutkinto-opintoihin sisältyy kieli- ja viestintäopintoja. Tutkintoasetuksen mukaan opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:

1. suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä
2. vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. (Valtioneuvoston asetus (19.8.2004/794, 6 §.)

Kielikeskuksen sivuilla ja Kamussa on lisätietoa kieli- ja viestintäopinnoista. 

Koulusivistyskieli

Koulusivistyskieli vaikuttaa opiskelijan tutkinnon kieliopintojen vaatimuksiin, alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kypsyysnäytteen kieleen sekä opettajan kelpoisuuteen. Koska koulusivistyskielellä on vaikutusta opiskelijan opintoihin, tulee asian olla tiedossa jo henkilökohtaista opintosuunnitelmaa tehtäessä.

Kamussa on lisätietoa koulusivistyskielestä ja pakollisista kieliopinnoista sekä niistä vapauttamisesta.

Suomenkieliset tutkintokoulutukset

Suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksensä saaneen opiskelijan kieli- ja viestintäopinnot

Kieli- ja viestintäopintojen opintojaksot on kerrottu kunkin tutkinto-ohjelman oppaassa Pepissä ja Kielikeskuksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

Humanistisen osaston tutkinto-ohjelmat: 14 op

• Äidinkieli (vuorovaikutusosaaminen ja kirjoitusviestintä) 5 op
• Toinen kotimainen kieli (suullinen ja kirjallinen taito) 4 op
• Vieras kieli 5 op.

Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, kasvatustieteiden ja psykologian osasto: 13 op

• Äidinkieli (vuorovaikutusosaaminen ja kirjoitusviestintä) 6 op
• Toinen kotimainen kieli (suullinen ja kirjallinen taito) 4 op
• Vieras kieli 3 op.

Teologian osasto: 12 op

• Äidinkieli (vuorovaikutusosaaminen ja kirjoitusviestintä) 4 op
• Toinen kotimainen kieli (suullinen ja kirjallinen taito) 4 op
• Vieras kieli 4 op.

Kielikeskus järjestää vieraan kielen opetuksen ja siihen liittyvät OT-näyttökokeet vain englannin kielessä. Tutkinnon vieraana kielenä voi olla muukin kieli, josta opiskelija on suorittanut vähintään perusopinnot. Opiskelija voi hakea perusopinnoilla hyväksilukua vieraan kielen opintojaksoista. Itä-Suomen yliopiston oppiaineista hyväksiluvun saa englannin, ranskan, saksan ja venäjän perusopinnolla. Kielikeskus käsittelee kieli- ja viestintäopintoihin liittyvät hyväksilukuhakemukset.

Akateemisen rehtorin päätöksessä Koulusivistyskielen määritteleminen ja alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kielitaitovaatimukset on määritelty perusteet, joilla osastonjohtaja voi myöntää opiskelijalle vapautuksen toisen kotimaisen kielen opinnoista. Opiskelijan tulee hakea vapautusta heti opintojen alussa. Jos osastonjohtaja myöntää opiskelijalle vapautuksen toisen kotimaisen kielen opinnoista, päätöksessä määrätään pakollisten kieliopintojen tilalle muita tutkinnon kannalta tarkoituksenmukaisia kieli- ja viestintäopintoja siten, että tutkinnon minimilaajuus täyttyy.

Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksensä saaneen opiskelijan kieli- ja viestintäopinnot

Opiskelijan, jonka koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi sekä opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on haettava osastonjohtajalta päätöstä siitä, mitä kieliopintoja häneltä vaaditaan. Hakemus on jätettävä heti opintojen alussa.

Jos osastonjohtajan päätöksessä todetaan, että opiskelijan koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi tai koulusivistys on hankittu ulkomailla, opiskelijalta vaaditaan seuraavat kieli- ja viestintäopinnot:

Humanistisen osaston koulutusohjelmat, soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto sekä kasvatustieteiden ja psykologian osasto: 2–14 op

• 12 op Itä-Suomen yliopiston kielikeskuksen tai Itä-Suomen yliopiston yhteistyöverkostojen ristiinopiskeluna tarjoamia suomen kielen opintoja sekä
• vähintään 2 op yhden vieraan kielen opintoja.

Yllä mainittua suomen kielen opintoja ei kuitenkaan vaadita opiskelijalta, jonka tutkintoon sisältyvät suomen kielen pää- tai sivuaineopinnot (suomen kieli, suomen opettaminen toisena ja vieraana kielenä, suomen kieli ja kääntäminen, suomen kieli ja kulttuuri vieraskielisille) tai joka voi muulla tavoin todistaa hallitsevansa suomen kielen riittävän hyvin.

Teologian osasto: 8–16 op

• suomen kielen taidon mukaan joko 4 tai 12 opintopistettä suomen kielen opintoja;
  • jos kielitaito on riittävä, opiskelija suorittaa hyväksyttävästi teologian alan tutkinto-opiskelijan Vuorovaikutusosaaminen teologian opiskelijoille (2 op) ja Kirjoitusviestintää teologian opiskelijoille (2 op) -opintojaksot
  • muussa tapauksessa opiskelija suorittaa 12 op Itä-Suomen yliopiston kielikeskuksen tai Itä-Suomen yliopiston yhteistyöverkostojen ristiinopiskeluna tarjoamia suomen kielen opintoja.
• vähintään 4 op yhden vieraan kielen opintoja Itä-Suomen yliopiston kielikeskuksen opetustarjonnasta.

Englanninkieliset tutkinto-ohjelmat

Englanninkielinen kandidaattiohjelma

Opiskelijan koulusivistyskieli vaikuttaa vaadittaviin kieli- ja viestintäopintoihin.

Jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä Suomessa suomen tai ruotsin kielellä, hän suorittaa seuraavat kieli- ja viestintäopinnot:

• Tieteellinen viestintä ja vuorovaikutus 3 op
• Toinen kotimainen kieli (suullinen ja kirjallinen taito) 3 op
• Englannin kielen opinnot 6 op

Jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, suomen kielen taito vaikuttaa vaadittaviin kieli- ja viestintäopintoihin:

• Suomen kielen taidon mukaan 6 op suomen kielen opintoja;
  • jos suomen kielen taito on hyvä, opiskelija suorittaa hyväksyttävästi kirjoitusviestinnän (3 op) ja vuorovaikutusosaamisen (3 op) opintojaksot.
  • muussa tapauksessa opiskelija suorittaa 6 op suomen kielen opintoja oman taitotasonsa mukaisesti:
    • Finnish 1A: Introduction to the Finnish language (2 op)
    • Suomi 1B (2 op)
    • Suomi 2A (2 op)
    • Suomi 2B (2 op)
    • Suomi 3 (4 op)
    • Suomi 4 (4 op)
• Englannin kielen opinnot 6 op

Kieli- ja viestintäopintojen opintojaksot on kuvattu tarkemmin tutkinto-ohjelman oppaassa Pepissä.

Englanninkieliset maisteriohjelmat

Clinical Linguistics (EMCL++) -maisteriohjelman tutkintorakenteeseen sisältyy kolmen opintopisteen suomen kielen opintojakso. Muissa filosofisen tiedekunnan englanninkielisissä maisteriohjelmissa opiskelijat suorittavat vähintään neljä opintopistettä suomen kielen tai kulttuurien kohtaamisen tai kansainvälisyyden opintoja.

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksessa 986/1998 seuraavasti:

Rehtori

• Vaaditaan oppilaitoksen opetuskielessä tai ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisessa järjestämisluvassa määrätyssä opetuskielessä erinomainen suullinen ja kirjallinen taito.

Vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa ja taiteen perusopetuksesta annetussa laissa tarkoitettu rehtori

• Vaaditaan oppilaitoksen opetuskielen hallinta.

Perusopetusta tai esiopetusta antava opettaja

• Vaaditaan koulun opetuskielessä erinomainen suullinen ja kirjallinen taito.
• Jos opetuskieli on muu kuin koulun opetuskieli, opettajalta vaaditaan opetuksessa käytettävän kielen hallinta.

Kielitaitovaatimukset lukiokoulutuksessa

• Vaaditaan opetuksessa käytettävän kielen hallinta.
• Äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopetusta antavalla opettajalla tulee olla kyseisen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito.

Opetuskielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito on henkilöllä, jonka koulusivistyskieli on sama kuin opetuskieli, ja joka on kirjoittanut kypsyysnäytteen ko. kielellä.

Tutkinnon hakemisen yleiset ohjeet

Lisätietoja tutkinnon hakemisesta on opintoyhteisössä (vaatii kirjautumisen).
Linkit avautuvat uudelle välilehdelle.

Humanistisen osaston opintoyhteisö
Kasvatustieteiden ja psykologian osaston opintoyhteisö
Skopen opintoyhteisö
Teologian opintoyhteisö.

Opiskelua ja opetusta Itä-Suomen yliopistossa ohjaa koulutuksen johtosääntö.

Opetuksen ja opiskelun eettiset ohjeet ovat luettavissa Kamussa.

Tiedekunnissa noudatetaan yliopiston ohjetta tekoälyn käyttämisestä opetuksessa ja tutkimuksessa.

Vilppiä on tahallinen, piittaamattomuudessa tai harhauttamistarkoituksessa tehty epärehellinen teko tai keino, jonka tarkoituksena on antaa väärä kuva omasta tai toisen henkilön osaamisesta. Opintosuoritus ja valintakoevastaus voidaan hylätä, mikäli opiskelija on sitä suorittaessaan syyllistynyt vilppiin tai rikkomukseen. (Koulutuksen johtosääntö 28 §)

Opettaja tai valvoja voi välittömästi määrätä opiskelijan poistumaan tilaisuudesta, jos opiskelijaan kohdistuu vahva epäilys vilpistä tai opiskelija häiritsee tilaisuutta, käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti tai vaarantaa toisen henkeä tai terveyttä. Tämä koskee myös valintakoetta. Opiskelijan oikeus osallistua opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen henkilön turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. (Koulutuksen johtosääntö 28 §)

Opiskelijaan voidaan häiriökäyttäytymis- ja opintovilppitilanteissa kohdentaa yliopistolain 45 §:n mukaisia kurinpitotoimia, joita ovat kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen. Opiskelijalle, jota epäillään vilpistä tai häiriökäyttäytymisestä, on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Vilppiä voidaan selvittää esimerkiksi plagiaatintunnistusjärjestelmällä ja videovalvonnalla. Dekaani päättää vilpistä seuraavista jatkotoimenpiteistä. Dekaani voi harkintansa mukaan ilmoittaa vilpistä rehtorille yliopistolain 45 §:n mukaista kurinpitomenettelyä varten. (Koulutuksen johtosääntö 28 §)

Koulutuksesta vastaava vararehtori antaa ohjeet ja määräykset vilpin ja häiriökäyttäytymisen käsittelemiseksi. (Koulutuksen johtosääntö 28 §)

Kamussa on lisätietoa opetuksen ja opiskelun eettisistä ohjeista sekä plagiaatintunnistusjärjestelmästä.

Palaute

Itä-Suomen yliopiston opiskelijalla on useita mahdollisuuksia palautteen antamiseen. Opiskelijalla on mahdollisuus vaikuttaa opetukseen, ohjaukseen, neuvontaan ja niiden kehittämiseen antamallaan palautteella. Palautteita käsitellään säännöllisesti, ja opiskelijapalautteella on vaikutusta yliopiston toiminnan kehittämiseen.

Kamussa on lisätietoa yliopiston opiskelijapalautekyselyistä.

Muutoksenhaku

Opiskelussa voi kuitenkin tulla eteen tilanteita, jolloin opiskelijalle tulee tunne, että hänen oikeusturvansa ei toteudu. Tämä voi koskea esimerkiksi opintosuoritusten arvostelua tai tenttitulosten julkistamista. Jos opiskelija on tyytymätön laitoksen/yksikön toimintaan (esim. opetukseen), opiskelijan tulee ottaa ensisijaisesti yhteyttä kyseessä olevaan opettajaan tai oppiaineeseen ja pyrkiä selvittämään asia. Useimmiten asia selviää parhaiten näin. Jos opiskelija kuitenkin kokee, ettei hän saa ääntään kuulluksi, tai hän ei tunne saavansa oikeutettua asian käsittelyä tai oikeudenmukaista kohtelua, hänen on mahdollista antaa asiakaspalautetta tai tehdä oikaisupyyntö.

Kamussa on lisätietoa asiakaspalautteen antamisesta ja yliopiston sisäisestä oikaisumenettelystä.

Itä-Suomen yliopiston opiskelijoilla on oikeus turvalliseen ja viihtyisään opiskeluympäristöön. Yliopisto ei hyväksy minkäänlaista epäasiallista kohtelua, kiusaamista tai häirintää. Yliopistossa on valmistunut ja otettu käyttöön ohjeistus ja toimintamalli opiskelijoita koskeviin häirintätilanteisiin.

Kamussa on lisätietoa epäasiallisesta kohtelusta ja häirinnästä.

Yliopistossa on vapaa sivuaineiden opiskeluoikeus lukuun ottamatta aloja, joiden opiskelijavalinnassa käytetään soveltuvuuskoetta tai tasokoetta, tai joissa on muu perusteltu syy rajoittaa sivuaineopiskeluoikeutta. Sivuaineiden opiskeluoikeuden mahdolliset rajoitukset määrätään opetussuunnitelmassa. (Koulutuksen johtosääntö 13 §)

Toisaalta yliopistossa on myös tutkintoja, joiden rakenteeseen ei kuulu sivuaineita tai sivuaineet on opetussuunnitelmassa etukäteen määrätty.

Tietoa sivuaineopiskelusta on Kamussa. Mahdollisuuksia on runsaasti:
• tiedekuntien tarjoamat sivuaineet
• kansainvälistymisen opintokokonaisuus
• verkostoylipistot
• JOO-opinnot ja muu ristiinopiskelu

Filosofinen tiedekunta tarjoaa sekä kelpoisuuden tuottavia sivuaineita että muita sivuaineopintoja. Sivuaineopintojen rakenteen ja sisällön saat selville Pepistä kohdasta
Sivuainetarjonta ja muut opintokokonaisuudet (avautuu uuteen välilehteen)
etsi oikea laitos/osasto
etsi oikea sivuaine, jotta saat näkyville sivuaineopintojen rakenteen ja pääset tutustumaan opintojaksokuvauksiin.

Sivuaineen opinto-oikeuden siirtäminen toisen tutkinnon opinto-oikeuteen

Opiskelijan sivuaineen opinto-oikeus on mahdollista siirtää toisen tutkinnon opinto-oikeuteen, jos opiskelija on uuden opinto-oikeuden voimassaollessa valintaperusteiden mukaisesti sivuaineeseen hakukelpoinen. Opinto-oikeuden siirtoa haetaan Kamusta saatavalla lomakkeella, johon vaaditaan sivuaineen opintoneuvonnasta vastaavan koulutusasiantuntijan/amanuenssin lausunto.

Kelpoisuuden tuottavat sivuaineet

Opettajan kelpoisuuteen perusopetuksessa edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa, opettajan pedagogisia opintoja (vähintään 60 op) sekä kussakin opetettavassa aineessa perus- ja aineopintoja (vähintään 60 op). Opettajan kelpoisuuteen lukio-opetuksessa edellytetään lisäksi syventävät opinnot yhdessä opetettavassa aineessa.

Opettajien kelpoisuusvaatimukset

Kelpoisuuden tuottaviin sivuaineisiin pääset tutustumaan Pepissä (linkki avautuu uudelle välilehdelle).

• Aikuisopettajan pedagogiset opinnot 60 op
• Aineenopettajan pedagogiset opinnot 60 op
• Elämänkatsomustieto 61 op
• Englannin kieli ja kulttuuri 60 op
• Erityisopettajan sivuaineopinnot 60 op
• Kasvatus- ja koulutusalan johtaminen 25 op
• Kotitaloustiede 60 op
• Käsityötiede, monimateriaalinen käsityö 25 op/35 op
• Opetushallinto 25 op
  • Opetushallinnon sivuainekokonaisuus on ollut tarjolla viimeisen kerran lukuvuonna 2021–2022. Opintokokonaisuuden ennen 31.7.2022 aloittaneet voivat suorittaa opintokokonaisuuden loppuun 31.7.2023 mennessä.
• Opinto-ohjaajan ja uraohjaajan sivuaineopinnot 60 op
• Ortodoksinen teologia 60 op
• Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot 60 op
• Psykologia 60 op
• Ranskan kieli ja kulttuuri 60 op
• Ruotsin kieli 60 op
• Saksan kieli ja kulttuuri 60 op
• Varhaiskasvatuksen erityisopettajan sivuaineopinnot 25 op/60 op
• Varhaiskasvatuksen sisältöalueet 75 op
• Venäjän kieli 60 op
• Yleinen teologia 60 op
• Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan opinnot
  • perus- ja aineopinnot (60 op) suomen kielessä
  • perus- ja aineopinnot (60 op) kirjallisuudessa
  • lukion ja aikuislukion opettajalla lisäksi syventävät opinnot joko suomen kielessä tai kirjallisuudessa
  • opettajan pedagogiset opinnot (60 op)
  • S2 -opettajan kelpoisuuteen edellytetään tämänhetkisten säädösten mukaan äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan kelpoisuutta.

Muut sivuaineet

Filosofisen tiedekunnan sivuaineisiin pääset tutustumaan Pepissä (avautuu uuteen välilehteen)

• Alkukasvatus
• Englannin kieli ja kääntäminen
• Etnomusikologia
• Erityispedagogiikka
• Japanin kieli ja kulttuuri
• Kansainvälisen kulttuuriosaamisen opintokokonaisuus
• Kansainvälistyvä kauppa: saksankielinen kulttuurialue
• Karjalan kieli ja kulttuuri
• Kasvatus- ja aikuiskasvatustiede
• Kirjallisuus
• Kulttuuriantropologia
• Kulttuurintutkimuksen temaattiset opinnot
• Kuvataidekasvatus
• Käännöstiede
• Liikuntakasvatus
• Mediakasvatus
• Mediakulttuuri ja viestintä
• Mediapaja
• Musiikkikasvatus
• Oikeuspsykologia
• Perinteentutkimus
• Professional Intercultural Competence - Theory and Practice (PICTP)
• Projektiosaamisen opintokokonaisuus
• Sukupuolentutkimus
• Suomen kieli ja kulttuuri vieraskielisille
• Suomen kieli ja kääntäminen
• Suomen opettaminen toisena ja vieraana kielenä
• Taiteensosiologia
• Teaching Foreign Languages to Young Learners
• Terveyden monikulttuuriset ulottuvuudet
• Tieto- ja viestintäteknologian pedagogiikka
• Tieto-, taide- ja taitopedagogiikka varhaiskasvatuksessa
• Työ- ja organisaatiopsykologia
• Uskontotiede
• Yleinen kielitiede ja kieliteknologia

Teologian sivuaineopiskelija voi halutessaan suorittaa sekä yleisen että ortodoksisen teologian perus- ja aineopintokokonaisuudet (25 /35 op). Teologian pääaineopiskelija voi halutessaan suorittaa toisen koulutusohjelman perus- ja aineopintokokonaisuudet (25/35 op). Tarkemmat tiedot opinnoista ovat Pepin opinto-oppaissa Yleinen teologia (sivuaine) ja Ortodoksinen teologia (sivuaine) (linkit avautuvat uudelle välilehdelle).

Luokanopettajakoulutuksen opiskelija voi valita OpeArt-painotuksen, jolloin hän suuntaa opintojaan taito- ja taideaineisiin eri vaiheissa opintojensa aikana. OpeArt-painotukseen sisältyy opintojakso Teatteri- ja draamakasvatus, opintojaksoja OpeArt-tarjottimelta, vähintään yksi taito- ja taideaineisiin kuuluva sivuaine sekä ainakin toinen opinnäytetyö taito-ja taideaineiden teemasta. Lisätietoja Skopen opintoyhteisöstä (vaatii kirjautumisen).

Itä-Suomen yliopisto tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, kuten avoimen yliopiston opinnot, avoimet MOOC-verkkokurssit (Massive Open Online Course), erikoistumiskoulutukset ja täydennyskoulutus.

Opiskelijalla, joka on suorittanut Itä-Suomen yliopistossa jatkotutkinnon, ylemmän korkeakoulututkinnon tai sellaisen alemman tutkinnon, jonka suorittaneella ei ole oikeutta suorittaa ylempää korkeakoulututkintoa, on oikeus maksutta täydentää opintojaan tutkinnon suorittamislukuvuoden ja tutkinnon suorittamista seuraavan kahden lukuvuoden ajan ilmoittautumalla opiskelijaksi (alumniopiskeluoikeus). Alumniopiskeluoikeudella voi opiskella maksuttomia Itä-Suomen yliopiston järjestämiä opintoja vapaan sivuaineoikeuden mukaisesti, tai suorittaa loppuun sivuaineopintoja, joihin on saanut sivuaineoikeuden tutkinnon suorittamisen aikana, tai suorittaa muita vapaasti tarjolla olevia opintoja. (Koulutuksen johtosääntö 15 §)

Lisätietoja jatkuvasta oppimisesta (avautuu uuteen välilehteen) on yliopiston verkkosivuilla.

Linkit avautuvat uudelle välilehdelle.

• Erilliset aineenopettajan pedagogiset opinnot 60 op
• Erilliset erityisopettajan opinnot (ERO) 60 op
• Erilliset opinto-ohjaajan ja uraohjaajan opinnot (EOPO) 60 op
• Erilliset varhaiskasvatuksen erityisopettajan opinnot (VEO) 60 op/ 85 op
• Erillisopinnot, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappisvirkaan vaadittavien opintojen täydennys 60 op
• Käsityötiede, monimateriaalinen käsityö, perus- ja aineopinnot 60 op
• Käsityötiede, monimateriaaliseen käsityöhön täydentävät perus- ja aineopinnot tutkinnon jälkeisinä opintoina 10 op/15 op
• Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot 60 op

Linkit avautuvat uudelle välilehdelle.

• Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (DigiErko) 60 op
• Terveyspsykologian erikoispsykologikoulutus 70 op
• Terveyspsykologian erikoistumisopinnot 30 op
• Uraohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op

Koulutuksen johtosäännön (2 §) mukaan tiedekunnan opetussuunnitelmalla tarkoitetaan tiedekunnan ja sen laitosten ja osastojen opetustehtävän kuvausta, jossa määrätään muun muassa, mitä tutkintoihin johtavia koulutuksia tiedekunnassa voidaan suorittaa ja millä kielillä tutkinnot suoritetaan. Tiedekunnan opetussuunnitelma sisältää tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmat ja kaikille tutkinto-ohjelmille yhteiset määräykset (18 §).

Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmalla tarkoitetaan kokonaisuutta, joka sisältää tutkintorakenteen sekä tutkinnon ja sen osien osaamistavoitteet, sisällöt, suoritustavat ja arviointimenetelmät (opetussuunnitelmaan sisältyy myös erikseen vahvistettava opetusohjelma) (2 §). Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelma on osaamisperustainen opetuksen, opintojen suunnittelun ja ohjauksen väline (18 §). Opiskelijan ja opettajan on noudatettava opetussuunnitelmaa (18 §).

Filosofisen tiedekunnan opetussuunnitelma käsittää tiedekunnan opinto-oppaan Kamussa sekä oppaat Pepissä.

• Linkit tutkinto-ohjelmien oppaisiin ovat tämän opinto-oppaan luvussa Opiskeluoikeudet ja opinto-oikeudet.
• Tämän opinto-oppaan luvussa Sivuainetarjonta on linkki Pepin sivuaineoppaisiin.

Kunkin tutkinto-ohjelman opintojen toivottu tai vaadittu suorittamisjärjestys eli kulkukaavio on tutkinto-ohjelman opiskelijoille tarkoitetussa opintoyhteisössä.