- Etusivu
- Tietopankki
- Opintojen aikana
- Tiedekuntien opinto-oppaat
- Filosofisen tiedekunnan opinto-opas 2025-2026
ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO
JOENSUU, KUOPIO
Filosofisen tiedekunnan opinto-opas 2025-2026
Viimeksi muokattu: 26.06.2025
TulostaJohdanto
Filosofinen tiedekunta (avautuu uuteen välilehteen) on yksi Itä-Suomen yliopiston neljästä tiedekunnasta. Se toimii Joensuun kampuksella ja muodostuu neljästä osastosta, jotka ovat
- humanistinen osasto,
- kasvatustieteiden ja psykologian osasto,
- soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto sekä
- teologian osasto (linkit avautuvat uuteen välilehteen).
Myös Joensuun harjoittelukoulut (avautuu uuteen välilehteen) kuuluvat filosofiseen tiedekuntaan.
Filosofinen tiedekunta kouluttaa asiantuntijoita ja harjoittaa tieteellistä tutkimusta
- kasvatustieteiden ja psykologian,
- kotitaloustieteen ja käsityötieteen,
- kieli- ja kulttuuritieteiden
- logopedian sekä
- teologian aloilla.
Huom! Tämän oppaan Peppi-linkit päivitetään 31.7. mennessä.
Opintoneuvonta ja opintojen ohjaus
Ohjaus- ja neuvontatyön tavoitteena on tukea opiskelukykyäsi opintopolun eri vaiheissa niin, että pääset opintojen alkuun, osaat suunnitella ja opiskella sujuvasti, valmistut tavoiteajassa ja työllistyt valmistumisen jälkeen. Opintojesi tueksi yliopisto tarjoaa ohjaus- ja neuvontapalveluita, jotka löydät Kamusta. Myös opiskeluhyvinvointityön tavoitteena on edistää opiskelukykyä, mutta myös edistää terveyttä, opiskeluyhteisöjen hyvinvointia, luoda terve ja turvallinen opiskeluympäristö sekä ehkäistä syrjäytymistä.
Yliopiston tarjoamat ohjaus-, neuvonta- ja tukipalvelut löydät kootusti Kamusta, jossa on myös opiskeluhyvinvointiin liittyvää tietoa.
Koulutuksen johtosäännössä (23 §) kerrotaan opintojen ohjauksen suunnitelmasta. Korkeakoulututkintoa suorittavan opiskelijan tulee saada ohjausta opintojen kaikissa vaiheissa. Tiedekuntaneuvosto päättää opintojen ohjauksen periaatteista, jotka sisältävät opiskelijan ja ohjaajan oikeudet ja velvollisuudet sekä ohjeet henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisesta, hyväksymisestä ja päivittämisestä. Ohjauksen periaatteet voivat olla osa opetussuunnitelmaa tai yliopistotasoista ohjauksen kokonaissuunnitelmaa, jonka koulutuksesta vastaava vararehtori hyväksyy.
Ohjaus ja tiedonlähteet
Opintojen ohjaus kuuluu koko henkilökunnalle. Opintojen ohjauksen tavoitteena on
- sitouttaa opiskelija yliopistoyhteisöön ja opiskeluun
- auttaa opiskelijaa etenemään opinnoissaan tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja valmistumaan tavoiteajassa.
Opinnoista annetaan yleistä tietoa
- tiedekunnan opinto-oppaassa,
- uusien opiskelijoiden Smart Start -oppaassa,
- Kamussa Opiskelijan tietopankissa ja
- opintoyhteisöissä.
Opiskeltavia aineita ja koulutuksia koskevat tiedot löytyvät Pepin oppaista (avautuu uuteen välilehteen).
Kieli- ja viestintäopintoja koskevia tietoja saa kielikeskuksen toimistosta ja opintoyhteisöstä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).
HOPS eli henkilökohtainen opintojen suunnittelu
Opiskelija on itse vastuussa opintojensa suunnittelusta ja opintojen etenemisestä. Akateeminen vapaus sisältää myös vastuun ottamisen opiskelusta.
Opintojen ohjattu suunnitteleminen on kaikille uusille opiskelijoille pakollista. Henkilökohtainen opintojen suunnittelu -opintojaksoon sisältyy kontaktiopetusta, henkilökohtaista ohjausta sekä itsenäistä työskentelyä. Tavoitteena on auttaa opiskelijaa suunnittelemaan ja aikatauluttamaan opintojaan, jotta opintoaika ja -tuki riittäisivät sekä kandidaatin että maisterin tutkinnon suorittamiseen.
Opiskeluun vaikuttavista asioista kuten opiskelijalle myönnetyistä erityisjärjestelyistä eli yksilöllisistä opintojärjestelyistä on hyvä tarvittaessa puhua HOPS-keskustelussa oppiainetuutorin / omaopettajan / hops-ohjaajan kanssa.
HOPSia on syytä päivittää aina, kun suunnitelmat tai opetussuunnitelma muuttuvat.
HOPS pitää sisällään suunnitelman koko tutkinnon suorittamisesta: suoritettavat opinnot ja opiskelijan itse suunnitteleman suorittamisaikataulun. Ensimmäisenä opiskeluvuotena opiskelija tekee opintosuunnitelman kandidaatin tutkinnosta oppiainetuutorin / omaopettajan / hops-ohjaajan / amanuenssin ohjauksessa. Kandidaatin tutkinnon loppuvaiheessa tehdään uusi HOPS maisterin tutkintoa varten.
Tarkempia ohjeita opintosuunnitelman tekemiseen on koottu opintoyhteisöihin.
Kun HOPS on hyväksytty, opiskelija saa opintopisteet seuraavista opintojaksoista:
- Orientaatio yliopisto-opiskeluun
- Henkilökohtainen opintojen suunnittelu.
Linkit avautuvat uudelle välilehdelle.
Koulutusasiantuntija: Riikka Myllys
Kansainvälisten asioiden koulutusasiantuntijat: Jenni Korhonen ja Juuso Loikkanen
Jatkotutkinto-opiskelijat: koulutusasiantuntija Maiju Parviainen, koulutusasiantuntija Kaisu Kortelainen ja koulutusasiantuntija Salli Anttonen
Humanistinen osasto
- Englannin kieli ja kulttuuri: koulutusasiantuntija Anette Huovinen
- Englannin kieli ja kääntäminen: koulutusasiantuntija Anette Huovinen
- Kirjallisuus: koulutusasiantuntija Anna Arkko
- Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelma - kirjallisuus, kulttuurintutkimus, perinteentutkimus: koulutusasiantuntija Anna Arkko
- Logopedia: koulutusasiantuntija Erja Vottonen, sijaisena 13.1.2025 alkaen koulutusasiantuntija Salla Haapavaara
- Ruotsin kieli: koulutusasiantuntija Erja Vottonen, sijaisena 13.1.2025 alkaen koulutusasiantuntija Salla Haapavaara
- Suomen kieli: koulutusasiantuntija Anna Arkko
- Venäjän kieli ja kulttuuri: koulutusasiantuntija Erja Vottonen, sijaisena 13.1.2025 alkaen koulutusasiantuntija Salla Haapavaara
- Venäjän kieli ja kääntäminen: koulutusasiantuntija Erja Vottonen, sijaisena 13.1.2025 alkaen koulutusasiantuntija Salla Haapavaara
- Yleinen kielitiede ja kieliteknologia: koulutusasiantuntija Erja Vottonen, sijaisena 13.1.2025 alkaen koulutusasiantuntija Salla Haapavaara
Sivuaineet:
- Japanin kieli ja kulttuuri: koulutusasiantuntija Anette Huovinen
- Kansainvälisen kulttuuriosaamisen opintokokonaisuus: koulutusasiantuntija Anette Huovinen
- Kansainvälistyvä kauppa: saksankielinen kulttuurialue: koulutusasiantuntija Anette Huovinen
- Karjalan kieli ja kulttuuri: koulutusasiantuntija Anna Arkko
- Käännöstiede: koulutusasiantuntija Erja Vottonen, sijaisena 13.1.2025 alkaen koulutusasiantuntija Salla Haapavaara
- Mediakasvatus: koulutusasiantuntija Anna Arkko
- Mediapaja: koulutusasiantuntija Anna Arkko
- Projektiosaamisen opintokokonaisuus: koulutusasiantuntija Erja Vottonen, sijaisena 13.1.2025 alkaen koulutusasiantuntija Salla Haapavaara
- Ranskan kieli ja kulttuuri: koulutusasiantuntija Anette Huovinen
- Saksan kieli ja kulttuuri: koulutusasiantuntija Anette Huovinen
- Suomen kieli ja kulttuuri vieraskielisille: koulutusasiantuntija Erja Vottonen, sijaisena 13.1.2025 alkaen koulutusasiantuntija Salla Haapavaara
- Suomen kieli ja kääntäminen: koulutusasiantuntija Erja Vottonen, sijaisena 13.1.2025 alkaen koulutusasiantuntija Salla Haapavaara
- Suomen opettaminen toisena tai vieraana kielenä: koulutusasiantuntija Anna Arkko
- Terveyden monikulttuuriset ulottuvuudet (Temokuu): koulutusasiantuntija Anna Arkko
- Ukrainan kieli ja kulttuuri: koulutusasiantuntija Erja Vottonen, sijaisena 13.1.2025 alkaen koulutusasiantuntija Salla Haapavaara
Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto
- Luokanopettajakoulutus: amanuenssi Emma Hahl ja koulutusasiantuntija Anne Pitkänen
- Varhaiskasvatuksen opettajakoulutus: koulutusasiantuntija Susanna Holländer
- Varhaiskasvatuksen maisterikoulutus: amanuenssi Emma Hahl
- Kotitalous- ja käsityönopettajakoulutukset: koulutusasiantuntija Anne Loikkanen
Sivuaineet:
koulutusasiantuntija Anne Loikkanen
- Aineenopettajan pedagogiset opinnot
- Alkukasvatus
- Elämänkatsomustieto
- Kasvatus- ja koulutusalan johtaminen
- Kotitaloustiede
- Kuvataidekasvatus
- Käsityö, monimateriaalinen käsityö
- Liikuntakasvatus
- Musiikkikasvatus
- Professional Intercultural Competence: Theory and Practice
- Teaching Foreign Languages to Young Learners
- Tieto- ja viestintäteknologian pedagogiikka
- Tieto-, taide- ja taitopedagogiikka varhaiskasvatuksessa
koulutusasiantuntija Anne Pitkänen
- Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot
Kasvatustieteiden ja psykologian osasto
- Erityispedagogiikka: amanuenssi Päivi Walling, koulutusasiantuntija Susanna Korhonen
- Kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede: koulutusasiantuntija Saara Hassinen
- Opinto-ohjaaja ja uraohjaaja: koulutusasiantuntija Salla Martinsén
- Psykologia: koulutusasiantuntija Salla Martinsén
Sivuaineet:
- Aikuisopettajan pedagogiset opinnot, 60 op: koulutusasiantuntija Saara Hassinen
- Erityisopettajan sivuaineopinnot (ERO-sivuaine), 60 op: koulutusasiantuntija Susanna Korhonen
- Erityispedagogiikka, perus-, aine- ja syventävät opinnot, 25/35/60 op: amanuenssi Päivi Walling
- Kasvatus- ja aikuiskasvatustiede, perus-, aine- ja syventävät opinnot, 25/35/75 op: koulutusasiantuntija Saara Hassinen
- Oikeuspsykologia, perus- ja aineopinnot, 30/30 op: koulutusasiantuntija Jenna Tuononen
- Opetushallinto, 25 op: koulutusasiantuntija Susanna Korhonen
- Opinto-ohjaajan ja uraohjaajan sivuaineopinnot, 60 op: koulutusasiantuntija Salla Martinsén
- Psykologia sivuaineena, perus- ja aineopinnot, 25/35 op: koulutusasiantuntija Jenna Tuononen
- Työ- ja organisaatiopsykologia, perus- ja aineopinnot, 25/35 op: koulutusasiantuntija Jenna Tuononen
- Varhaiskasvatuksen erityisopettajan sivuaineopinnot (VEO-sivuaine), 25/60 op: koulutusasiantuntija Susanna Korhonen
Teologian osasto
- Läntinen teologia: koulutusasiantuntija Maria Riipi
- Ortodoksinen teologia: koulutusasiantuntija Maria Riipi
Sivuaineet:
- Läntinen teologia: koulutusasiantuntija Maria Riipi
- Ortodoksinen teologia: koulutusasiantuntija Maria Riipi
- Uskontotiede: koulutusasiantuntija Maria Riipi
Humanistiset tieteet
Humanistisella osastolla on käytössä omaopettajamalli. Hops-ohjauksesta saat lisätietoja Humanistisen osaston opintoyhteisöstä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen). Koulutusasiantuntijat vastaavat yleisestä opintoneuvonnasta (yhteystiedot avautuvat uuteen välilehteen):
Suomen kieli ja kulttuuritieteet lukuun ottamatta logopediaa: koulutusasiantuntija Anna Arkko
Logopedia: koulutusasiantuntija Erja Vottonen, sijaisena koulutusasiantuntija Salla Haapavaara
Vieraat kielet ja käännöstiede: koulutusasiantuntija Anette Huovinen, koulutusasiantuntija Erja Vottonen, sijaisena koulutusasiantuntija Salla Haapavaara
Kasvatustieteelliset alat
Erityisopettajien koulutus, varhaiskasvatuksen erityisopettajan maisteriopinnot: amanuenssi Päivi Walling
Erilliset erityisopettajan opinnot, erilliset varhaiskasvatuksen erityisopettajan opinnot: koulutusasiantuntija Susanna Korhonen
Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen asiantuntijakoulutus: koulutusasiantuntija Saara Hassinen
Kotitalousopettajakoulutus//käsityönopettajakoulutus: koulutusasiantuntija Anne Loikkanen
Luokanopettajakoulutus: amanuenssi Emma Hahl ja koulutusasiantuntija Anne Pitkänen
Varhaiskasvatuksen opettajakoulutus: koulutusasiantuntija Susanna Holländer ja amanuenssi Emma Hahl (maisteriopiskelijat)
Opinto-ohjaajan ja uraohjaajan koulutus: koulutusasiantuntija Salla Martinsén
Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastossa sekä Kasvatustieteiden ja psykologian osastossa ohjausta antavat myös oppiainetuutorit ja hops-ohjaajat.
Psykologia
Yleinen opintoneuvonta: koulutussihteeri Tanja Härkönen ja koulutusasiantuntija Salla Martinsén
HOPS-ohjaus: yliopisto-opettaja Aleksis Aronen, yliopisto-opettaja Hanna Koivisto, yliopistonlehtori Matti Kuittinen, koulutusasiantuntija Salla Martinsén
Harjoittelusta vastaava opettaja antaa HOPS-ohjausta syventävien opintojen vaiheessa.
Teologia
Lukuvuonna 2025–2026 aloittaneet opiskelijat:
Läntinen teologia, teologin suuntautumisvaihtoehto: koulutusasiantuntija Maria Riipi
Ortodoksinen teologia, teologin suuntautumisvaihtoehto: yliopistonlehtori Teemu Toivonen
Läntinen ja ortodoksinen teologia, aineenopettajan suuntautumisvaihtoehto: yliopistonlehtori Kaisa Viinikka
Kirkkomusiikki: apulaisprofessori Maria Takala-Roszczenko
Ennen lukuvuotta 2025–2026 aloittaneet opiskelijat:
Teologian osaston yleinen opintoneuvonta ja -ohjaus: koulutusasiantuntija Maria Riipi
Maisterin tutkinnon syventävien opintojen HOPS-ohjaus: pääaineen professori
Kirkkomusiikin opiskelijopiden HOPS-ohjaus: apulaisprofessori Maria Takala-Roszczenko
- Kamun opintoyhteisösivulle on koottu lista koko yliopiston opintoyhteisöistä. Seuraa vähintään oman tutkinto-ohjelmasi ja sivuaineidesi opintoyhteisöjä sekä Viva Engage -ryhmiä.
Opiskeluoikeudet
Kamussa on yleistä tietoa ja ohjeita opiskeluoikeuksiin liittyvissä asioissa, kuten
- ilmoittautumisesta yliopistoon,
- tutkintojen tavoitteellisista suoritusajoista,
- lisäajan hakemisesta ja
- opinto-oikeudesta tutkinnon suorittamisen jälkeen eli alumniopiskeluoikeudesta.
Opintohallinnon palveluiden yhteystiedot löytyvät yliopiston verkkosivuilta.
Filosofisessa tiedekunnassa järjestetään seuraavia erillisiä kelpoisuusopintoja: erilliset aineenopettajan pedagogiset opinnot, erilliset erityisopettajan opinnot, erilliset varhaiskasvatuksen erityisopettajan opinnot, erilliset opinto-ohjaajan ja uraohjaajan opinnot, erilliset käsityönopettajan opinnot, käsityönopettajan kelpoisuutta täydentävät opinnot, perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot sekä erilliset varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavia opinnot.
Erillisiin kelpoisuusopintoihin valitun opiskelijan tulee aloittaa opintonsa valintaa seuraavan lukukauden alussa. Opinnot katsotaan aloitetuiksi, mikäli opiskelija on ensimmäisen lukuvuoden aikana suorittanut vähintään 10 opintopisteen verran ko. opintojen opetussuunnitelman mukaisia opintoja. Hyväksiluettuja opintoja ei lasketa suoritetuiksi opinnoiksi.
Opiskeluoikeus on voimassa sen lukukauden loppuun, jonka aikana opinnot on opetussuunnitelman mukaan mahdollista suorittaa. Mikäli opinnot eivät valmistu opetussuunnitelman mukaisessa ajassa, täytyy opiskelijan hakea opiskeluoikeuden jatkamista eli lisäaikaa opintojen suorittamiseksi. Lisäajan myöntämisen edellytyksenä on, että opiskelija on ensimmäisen lukuvuoden aikana suorittanut vähintään 10 opintopisteen verran ko. opintojen opetussuunnitelman mukaisia opintoja. Hitaampi eteneminen on mahdollista perustellusta syystä. Perusteltuja syitä ovat mm. äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa, vapaaehtoisen asepalveluksen tai maanpuolustusvelvollisuuden suorittaminen, opiskeluaikaan ajoittuva sairaus tai muu opiskelijasta riippumaton vaikea elämäntilanne. Työssäkäynti ei ole yksinomainen peruste opintojen hitaalle etenemiselle ja lisäajan myöntämiselle. Lisäaikaa voidaan myöntää sille ajalle kuin opintojen loppuunsaattaminen lisäaikahakemuksen liitteenä olevan henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan vie aikaa, kuitenkin enintään kahdeksi lukukaudeksi.
Mikäli opinnot tämänkin jälkeen jäävät kesken, opiskelijan täytyy hakea lisäaikaa uudestaan. Tällöin opintojen on oltava edennyt edelleen 10 opintopisteen verran lukuvuoden aikana. Lisäajan hakeminen uudelleen ei ole mahdollista erillisiin varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antaviin opintoihin, koska koulutus toteutetaan vain rajoitetun ajan.
Lisäajan myöntämisestä päättää tiedekunnan dekaani tai henkilö, jolle päätösvalta asiassa on delegoitu.
Mikäli opiskelija ei aloita vaadittuja opintoja valintaa seuraavan lukukauden alussa tai lisäaikaa opintojen suorittamiseen ei myönnetä, opiskelija menettää opiskeluoikeuden opintoihin. Opiskelija voi saada uuden opiskeluoikeuden opintoihin vain opiskelijavalinnan kautta.
Erillisten opintojen suoritusoikeus päättyy myös, kun opinnot, jonka suorittamiseksi oikeus on myönnetty, on suoritettu. Opiskelijalla on kuitenkin oikeus suorittaa vapaita (sivuaine)opintoja erillisten opintojen suorittamislukukauden loppuun saakka.
Filosofisen tiedekunnan järjestämien yliopistolain mukaisten erikoistumiskoulutusten opinto-oikeuksiin voi saada lisäaikaa. Mikäli vastaava koulutus on jatkumassa voi lisäaikaa saada, joko arvioiduksi opintojen suorittamisen ajaksi tai opiskelija voi suorittaa opintonsa loppuun seuraavan opiskelijaryhmän kanssa. Mikäli vastaavaa koulutusta ei enää järjestetä lisäaikaa voi saada enintään seuraavan lukukauden loppuun ja suoritettavien opintojen pitää olla sellaisia, että ne voidaan suorittaa loppuun ilman kontaktiopetusta.
Lisäaikaa haetaan sähköisellä lomakkeella UEF-asiointipalvelussa, jos UEF-käyttäjätunnukset ovat voimassa. Vaihtoehtoisesti lisäaikaa voidaan hakea paperilomakkeella. Hakemukseen liitetään yliopiston ohjeiden mukaiset liitteet. Lisätietoja on Kamussa: https://kamu.uef.fi/tietopankki/opiskeluoikeus-ja-ilmoittautuminen/lisaaika-tutkinnon-suorittamiseen/. Erillisissä kelpoisuusopinnoissa ja erikoistumiskoulutuksissa lisäajan hakeminen on maksutonta.
Opiskelu lisäajalla erikoistumiskoulutuksessa ei aiheuta opiskelijalle lisäkustannuksia.
Perustutkinnot: kandidaatin tutkinto, maisterin tutkinto
Opiskelija saa opiskelijavalinnassa opinto-oikeuden pääsääntöisesti sekä kandidaatin että maisterin tutkintoon siinä tutkinto-ohjelmassa, johon hänet on valittu. Varhaiskasvatuksen koulutuksen opiskelijat saavat kuitenkin opinto-oikeuden vain kandidaatin tutkintoon.
Filosofisessa tiedekunnassa kandidaatin tutkinto suositellaan suoritettavaksi minimilaajuudessaan. Kandidaatin tutkintoon liitettyjä opintoja ei voi käyttää maisterin tutkintoon. Pääaineen syventävien opintojen opintokokonaisuutta ei voi liittää kandidaatin tutkintoon.
Opiskelijan on pääsääntöisesti suoritettava ensin alempi korkeakoulututkinto ennen siirtymistään suorittamaan ylempää korkeakoulututkintoa. Pääsäännöstä voidaan luopua, jos se on opintojen sujuvan etenemisen kannalta perusteltua. Tällöinkin opiskelijalla on oltava suoritettuna alempi korkeakoulututkinto ennen ylempään korkeakoulututkintoon kuuluvan opinnäytetyön aloittamista.
- Humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto on nimeltään humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK, 180 op) ja ylempi korkeakoulututkinto filosofian maisterin tutkinto (FM, 120 op).
- Kasvatustieteellisen alan alempi korkeakoulututkinto on nimeltään kasvatustieteen kandidaatin tutkinto (KK, 180 op) ja ylempi korkeakoulututkinto kasvatustieteen maisterin tutkinto (KM, 120 op).
- Psykologian alan alempi korkeakoulututkinto on nimeltään psykologian kandidaatin tutkinto (PsK, 180 op) ja ylempi korkeakoulututkinto puolestaan psykologian maisterin tutkinto (PsM, 150 op).
- Teologian alan alempi korkeakoulututkinto on nimeltään teologian kandidaatin tutkinto (TK, 180 op) ja ylempi korkeakoulututkinto teologian maisterin tutkinto (TM, 120 op).
Jatkotutkinnot
Itä-Suomen yliopiston tohtorikoulu ja siihen kuuluvat tohtoriohjelmat järjestävät Itä-Suomen yliopiston tieteellisen jatkokoulutuksen. Kaikki väitöskirjatutkijat tekevät tutkintoaan tohtoriohjelmissa. Filosofisen tiedekunnan väitöskirjatutkijat tekevät tutkintonsa filosofisen tiedekunnan tohtoriohjelmassa (linkki aukeaa uudelle välilehdelle).
Suoritettavat jatkotutkinnot:
- Humanistisella alalla jatkotutkintoja ovat filosofian lisensiaatin (FL) ja filosofian tohtorin (FT) tutkinnot.
- Kasvatustieteellisen alan tieteellisiä jatkotutkintoja ovat kasvatustieteen lisensiaatin tutkinto (KL) ja kasvatustieteen tohtorin (KT) tai filosofian tohtorin (FT) tutkinto.
- Psykologian alan tieteellisiä jatkotutkintoja ovat psykologian lisensiaatin (PsL) tutkinto ja psykologian (PsT) tai filosofian tohtorin (FT) tutkinto.
- Teologian alan jatkotutkintoja ovat teologian lisensiaatin (TL) tutkinto ja teologian tohtorin (TT) tai filosofian tohtorin (FT) tutkinto.
Lisensiaatin tutkinto on vapaaehtoinen välitutkinto. Ensisijaisesti suoritetaan tohtorin tutkinto.
Suomenkieliset tutkinto-ohjelmat
Linkit avautuvat uudelle välilehdelle.
Humanistinen osasto
- englannin kieli, pääaineet: englannin kieli ja kulttuuri, englannin kieli ja kääntäminen
- kirjallisuus
- kulttuurintutkimus, erikoistumisalat: etnomusikologia, kirjallisuus, kulttuuriantropologia, mediakulttuuri ja viestintä, sukupuolentutkimus, taiteensosiologia
- logopedia
- perinteentutkimus
- ruotsin kieli
- suomen kieli
- venäjän kieli, pääaineet: venäjän kieli ja kulttuuri, venäjän kieli ja kääntäminen
- yleinen kielitiede ja kieliteknologia
Kasvatustieteiden ja psykologian osasto
- erityisluokanopettajan ja erityisopettajan koulutus
- erityisopettajan koulutus; erityisopettajan koulutus, maisteriopinnot
- kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen asiantuntijakoulutus
- opinto-ohjaajan ja uraohjaajan koulutus; opinto-ohjaajan ja uraohjaajan maisterikoulutus
- psykologia
Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto
- kotitalousopettajakoulutus
- käsityönopettajakoulutus
- luokanopettajakoulutus
- varhaiskasvatuksen opettajakoulutus; varhaiskasvatuksen maisterikoulutus; varhaiskasvatuksen erityisopettajan maisteriopinnot
Teologian osasto
- läntinen teologia, pääaineet: eksegetiikka, kirkkohistoria, systemaattinen teologia, käytännöllinen teologia, uskonnonpedagogiikka, uskontotiede
- ortodoksinen teologia, pääaineet: eksegetiikka, kirkkohistoria, systemaattinen teologia ja patristiikka, käytännöllinen teologia, kirkkomusiikki, uskontotiede
Englanninkieliset tutkinto-ohjelmat
Linkit avautuvat uudelle välilehdelle.
Opiskeluoikeuden muutokset
Opiskeluoikeuden muutoksia ovat
- pääaineen/suuntautumisvaihtoehdon valinta tai vaihtaminen sekä
- kandidaatin ja maisterin tutkinnon opiskeluoikeuksien muuttaminen pelkästään maisterin tutkinnon opiskeluoikeudeksi.
Jos opiskelija hakee pääaineen vaihtoa niin, että tavoitetutkinto (tutkintonimike) vaihtuu, kyse on siirtohausta ja haku tapahtuu Opintopolku.fi -palvelussa. Tarkemmat ohjeet siirtohausta.
Kun opiskelija hakee pääaineen vaihtoa Itä-Suomen yliopiston sisällä niin, ettei tavoitetutkinto vaihdu, kyse ei ole siirtohausta vaan muusta opintoihin liittyvästä päätöksen teosta. Tiedekuntaneuvosto päättää osana valintaperusteita periaatteista, joiden perusteella opiskelija voi vaihtaa tutkinto-ohjelmaa tiedekunnassa sekä periaatteista, joiden perusteella toisen tiedekunnan opiskelija voi siirtyä suorittamaan tutkintoa tiedekuntaan.
1. Maisterivaiheen pääaineen vaihto
Maisterivaiheeseen valitut eivät voi pääsääntöisesti vaihtaa pääainetta. Tiedekunnan sisällä annetaan tarkemmat ohjeet ja valintaperusteet, mikäli pääaineen vaihto on mahdollista. Muussa tapauksessa pääaineen vaihtamista haluavat opiskelijat hakevat maisterihaussa suorittamallaan kandidaattitutkinnolla. Hakeminen tapahtuu sähköisesti osoitteessa Opintopolku.fi tai Studyinfo.fi. Tällöin hakeutuminen tapahtuu yhteishaun kautta. Englanninkielisten maisteriohjelmien osalta on huomioitava, että jos apurahan saanut opiskelija vaihtaa pääainetta toiseen englanninkieliseen maisteriohjelmaan (edellyttäen, että tavoitetutkinto ei vaihdu), hänelle ei myönnetä uutta apurahaa. Apuraha myönnetään opiskelijalle vain kerran.
2. Pääaineen tai koulutusohjelman vaihtaminen, kun tiedekunta vaihtuu
Kandidaattivaiheen opiskelija voi hakea pääaineen vaihtoa toiseen tiedekuntaan. Vaihtaminen voi tapahtua aikaisintaan ensimmäisen opiskelulukukauden jälkeen. Tiedekuntaneuvosto päättää osana valintaperusteita periaatteista, joiden perusteella toisen tiedekunnan opiskelija voi siirtyä suorittamaan tutkintoa tiedekuntaan. Edellytyksenä on, että tavoitetutkinto ei vaihdu. Lisätietoja tiedekunnasta/oppiaineesta, johon opiskelija haluaa vaihtaa pääaineensa. Mikäli pääaineen vaihto ei ole mahdollista, voi opiskelija hakea pääaineen vaihtoa toiseen tiedekuntaan yhteishaun kautta. Hakeminen tapahtuu sähköisesti osoitteessa Opintopolku.fi.
3. Pääaineen tai koulutusohjelman vaihtaminen, kun tiedekunta ei vaihdu
Vaihtaminen voi tapahtua aikaisintaan ensimmäisen opiskelulukukauden jälkeen samassa tiedekunnassa, samalla kampuksella ja siten ettei tavoitetutkinto vaihdu. Tiedekunta voi valintaperusteissaan edellyttää tietyn määrän opintosuorituksia suoritetuksi edellisessä opiskeluoikeudessa. Esim. aineesta, johon siirrytään, on oltava suoritettuna valintaperusteissa vaadittu määrä opintoja, esim. vähintään perusopinnot. Hakukohdekohtaisissa ohjeissa voi olla myös tarkempia vaatimuksia ja rajoituksia. Hakeminen tapahtuu tiedekunnan omalla hakulomakkeella. Lisätietoja oppiaineesta, johon opiskelija haluaa vaihtaa pääaineensa. Mikäli pääaineen vaihto ei ole mahdollista, voi opiskelija hakea pääaineen vaihtoa toiseen tiedekuntaan yhteishaun kautta. Hakeminen tapahtuu sähköisesti osoitteessa Opintopolku.fi.
Pääaineen tai suuntautumisvaihtoehdon valinta opintojen alussa
Pääaine tai valittu suuntautumisvaihtoehto tallennetaan opintorekisteriin.
Suomen kielen ja kirjallisuuden, kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman sekä englannin ja venäjän kielten opiskelijoiden tulee valita pääaineensa, jos se ei käy ilmi opintorekisterin tiedoista:
Suomen kielen ja kirjallisuuden opiskelijat valitsevat näistä jommankumman pääaineekseen ja ilmoittavat sen asiointipalvelussa Opiskelijapalvelut-osiossa olevalla lomakkeella "Pääaineen valitseminen" (vaatii kirjautumisen) koulutuspalveluihin.
Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelmassa opiskelevat valitsevat jonkin koulutusohjelman aineen kandidaatin tutkinnon pääaineekseen ja ilmoittavat sen asiointipalvelussa Opiskelijapalvelut-osiossa olevalla lomakkeella "Pääaineen valitseminen" (vaatii kirjautumisen) koulutuspalveluihin.
Venäjän kielen opiskelijat valitsevat maisteriopintojen pääaineeksi joko venäjän kielen ja kulttuurin tai venäjän kielen ja kääntämisen ja ilmoittavat sen asiointipalvelussa Opiskelijapalvelut-osiossa olevalla lomakkeella "Pääaineen valitseminen" (vaatii kirjautumisen) koulutuspalveluihin. Valinta on tehtävä kandidaattiseminaarin aikana.
Englannin kielen pääaineopiskelijat suorittavat yhteiset englannin kielen perusopinnot. Aineopinnoissa opiskelijat valitsevat joko englannin kielen ja kulttuurin tai englannin kielen ja kääntämisen opintopolun. Kandidaatintutkinnon pääaine määräytyy opintopolun mukaisesti: joko englannin kieli ja kulttuuri tai englannin kieli ja kääntäminen. Englannin aineenopettajaksi voi valmistua vain kielen ja kulttuurin opintopolulta.
Englannin kielen ja kääntämisen opintopolulle on erillinen haku. Englannin kielen pääaineopiskelija voi hakea englannin kielen ja kääntämisen opintopolulle ensimmäisen opintovuoden kevätlukukauden lopussa suoritettuaan perusopinnot. Mikäli opiskelija ei erikseen hae englannin kielen ja kääntämisen opintopolulle, hän siirtyy automaattisesti englannin kielen ja kulttuurin opintopolulle. Englannin kielen ja kääntämisen opintopolulle valitaan korkeintaan 25 pääaineopiskelijaa vuosittain. Valintaperusteet vahvistetaan syyskuun tiedekuntaneuvoston kokouksessa ja lisätään opinto-oppaaseen kokouksen jälkeen.
Pääaineen vaihtaminen
Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa humanististen tieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkintoja suorittavat opiskelijat voivat hakea pääaineen vaihtamista asiointipalvelussa Opiskelijapalvelut-osiossa olevalla lomakkeella "Pääaineen/suuntautumisvaihtoehdon/koulutusohjelman/kampuksen vaihtaminen (vaatii kirjautumisen). Pääaineen vaihtaminen ei ole mahdollista logopedian koulutusohjelmassa.
Mukaan on liitettävä todistuskopio tai suoritusrekisteriote.
Hakuaika on jatkuva. Edellytykset pääaineen vaihtamiselle vaihtelevat oppiaineen mukaan ja sen mukaan, missä opintojen vaiheessa pääainetta halutaan vaihtaa.
Englannin kieli ja kulttuuri, englannin kieli ja kääntäminen: Kandidaattivaiheen hakijan edellytetään suorittaneen lukuvuosien 2018–2021 tai 2021–2023 tutkintovaatimusten mukaiset englannin kielen perusopinnot tai aiempien tutkintovaatimusten mukaiset englannin kielen ja kulttuurin tai englannin kielen ja kääntämisen perusopinnot. Valinta edellyttää oppiaineen professorin puoltoa ja aktiivista opiskelua (opintojen vaiheesta riippuen opintosuorituksia tai opintojaksoille osallistumista). Mahdolliset täydentävät opinnot määritetään opetussuunnitelmassa. Maisterivaiheen hakijan tulee olla suorittanut haettavasta pääaineesta perus- ja aineopinnot. Englannin oppiaineen sisällä (englannin kieli ja kulttuuri, englannin kieli ja kääntäminen) pääainetta maisterivaiheessa vaihtava suorittaa syventävät opinnot uuden pääaineen opetussuunnitelman mukaisesti. Hakijalle voidaan määrätä täydentäviä opintoja (korkeintaan 60 opintopistettä). Täydentäviä opintoja määrätään suoritettavaksi niin, että opiskelijan voidaan katsoa saavuttavan riittävät valmiudet filosofian maisterin tutkintoon kuuluvien syventävien opintojen suorittamiseen. Pääaineen vaihto edellyttää oppiaineen professorin puoltoa ja aktiivista opiskelua.
Ruotsin kieli: Kandidaattivaiheen hakijan pitää olla suorittanut ruotsin kielen perusopinnot painotetulta keskiarvoltaan vähintään hyvin tiedoin (3/5). Maisterivaiheen hakijan tulee olla suorittanut ruotsin kielestä sekä perus- että aineopinnot. Aineopintojen kokonaisarvosanan on tällöin oltava painotetulta keskiarvoltaan vähintään hyvät tiedot (3/5).
Venäjän kieli: Kandidaattivaiheen hakijan pitää olla suorittanut venäjän kielen perusopinnot painotetulta keskiarvoltaan vähintään hyvin tiedoin (3/5). Maisterivaiheen hakijan tulee olla suorittanut venäjän kielestä sekä perus- että aineopinnot. Aineopintojen kokonaisarvosanan on tällöin oltava painotetulta keskiarvoltaan vähintään hyvät tiedot (3/5).
Suomen kieli ja kirjallisuus: Kandidaattivaiheen hakijan on pitänyt suorittaa haetusta pääaineesta perusopinnot vähintään hyvin tiedoin (3/5). Maisterivaiheen hakijan tulee olla suorittanut haetusta pääaineesta sekä perus- että aineopinnot. Aineopintojen kokonaisarvosanan on tällöin oltava vähintään hyvät tiedot (3/5).
Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelma: Kandidaattivaiheen hakijan tulee olla suorittanut haettavasta pääaineesta perusopinnot painotetulta keskiarvoltaan vähintään hyvin tiedoin (3/5). Koulutusohjelman tarjoamia pääaineita ovat kirjallisuus, perinteentutkimus tai kulttuurintutkimus (erikoistumisalat kulttuuriantropologia, mediakulttuuri ja viestintä, etnomusikologia, sukupuolentutkimus tai taiteensosiologia). Maisterivaiheen hakijan tulee olla suorittanut haettavasta pääaineesta sekä perus- että aineopinnot. Aineopintojen kokonaisarvosanan on tällöin oltava vähintään hyvät tiedot (3/5).
Siirtyminen suorittamaan pelkkää maisterin tutkintoa
Kandidaatin ja maisterin tutkintoja suorittamaan valittu opiskelija voi tietyin ehdoin hakea opiskeluoikeuden muuttamista pelkäksi maisterin tutkinnoksi. Opiskeluoikeuden muutosta tulee hakea asiointipalvelussa Opiskelijapalvelut-osiossa olevalla lomakkeella "Opiskeluoikeuden muutoshakemus" (vaatii kirjautumisen). Lisätietoa asiasta antavat koulutusasiantuntijat.
Pääaineen valinta kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen koulutuksessa
Pääaine valitaan ensimmäisen lukuvuoden keväällä ilmoittamalla siitä asiointipalvelussa Opiskelijapalvelut-osiossa olevalla lomakkeella ”Pääaineen valinta” (vaatii kirjautumisen).
Aiemmin suoritetuilla opinnoilla on vaikutusta pääaineeseen. Kasvatustieteen aineopinnot suorittaneen opiskelijan pääaine on kasvatustiede ja aikuiskasvatustieteen aineopinnot suorittaneen opiskelijan aikuiskasvatustiede. Tästä voi poiketa vain perustellusta syystä ja oppiaineen vastuuhenkilön luvalla. Mikäli opiskelija on suorittanut kasvatus- JA aikuiskasvatustieteen aineopinnot, hän voi opintojen alkuvaiheessa valita pääaineen. Mikäli opiskelijalla on suoritettuna jo aiempi kasvatustieteen maisterin tutkinto, uutta maisterin tutkintoa ei voi suorittaa samassa pääaineessa.
Pääaineen vaihtaminen
Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastossa ei ole mahdollista vaihtaa pääainetta.
Kasvatustieteiden ja psykologian osastossa ei ole mahdollista vaihtaa pääainetta, paitsi tietyin edellytyksin kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen asiantuntijakoulutuksessa sekä erityisopettajan koulutuksessa (ks. alla).
Haku hakukohteisiin tapahtuu yhteishaun kautta.
Yhteishaun hakukohteet, ohjeet, hakuajat ym. lisätietoa on saatavissa yliopiston opiskelijavalintasivustolta (linkki avautuu uudelle välilehdelle). Hakuneuvonnan yhteystiedot löydät kunkin hakukohteen tiedoista.
Opiskeluoikeuden muutos erityisluokanopettajan ja erityisopettajan koulutuksesta erityisopettajan koulutukseen
Opiskelija, jolla on opiskeluoikeus erityisluokanopettajan ja erityisopettajan koulutuksessa, voi hakea siirtoa erityisopettajan koulutukseen. Filosofisen tiedekunnan dekaani voi opiskelijan hakemuksesta hyväksyä opiskeluoikeuden muutoksen ilman valintamenettelyä vahvistetun aloituspaikkamäärän lisäksi. Siirron edellytyksenä on, että erityisluokanopettajan ja erityisopettajan koulutuksen opiskelija on suorittanut tutkintorakenteen mukaisen laajan sivuaineen, perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisia opintoja korkeintaan 18.5 opintopistettä (kulkukaavion mukaisesti ensimmäisen opintovuoden opinnot). Lisäksi opiskeluoikeuden muutosta harkitsevan opiskelijan on keskusteltava asiasta hops-ohjaajan tai amanuenssin kanssa.
Opiskeluoikeuden muutosta haetaan lomakkeella, johon on liitettävä opintorekisteriote, millä hakija osoittaa siirron edellytysten täyttymisen. Erityisopettajan koulutukseen siirrettyä opiskeluoikeutta ei voida palauttaa takaisin erityisluokanopettajan ja erityisopettajan koulutukseen ilman valintamenettelyä. Lisätietoja asiasta antaa amanuenssi Päivi Walling, paivi.walling@uef.fi, jolta myös saa hakulomakkeen.
Varhaiskasvatuksen maisterikoulutuksen linjan valinta
Itä-Suomen yliopiston varhaiskasvatuksen maisterikoulutuksessa on 1.8.2025 lähtien kaksi eri linjaa eli maisterin tutkinnon painotusta:
- Johtamisen, kehittämisen ja tutkimuksen linja sekä
- Pedagogisen asiantuntijuuden linja.
Varhaiskasvatuksen opiskelijat, joilla on opiskeluoikeus maisterin tutkintoon ja joiden opiskeluoikeus alkaa 1.8.2025, ilmoittavat maisterin tutkinnon linjan valinnan sähköisellä lomakkeella. Ilmoitus pyydetään tekemään 29.8.2025 mennessä.
Varhaiskasvatuksen opiskelijat, joilla on opiskeluoikeus maisterin tutkintoon ja joiden opiskeluoikeus on alkanut ennen 1.8.2025, voivat sähköisellä lomakkeella ilmoittaa siirtyvänsä suorittamaan Johtamisen, kehittämisen ja tutkimuksen linjaa. Jos opiskelija siirtyy tälle linjalle, hän menettää oikeuden opiskella opettajan pedagogisia opintoja maisterin tutkintoon. Linjan vaihto Johtamisen, kehittämisen ja tutkimuksen linjalle ei ole enää mahdollinen, jos opiskelija on linjan vaihtoa hakiessaan suorittanut maisterin tutkintoon 25 op tai enemmän opettajan pedagogisia opintoja.
Lisätietoja antavat varhaiskasvatuksen koulutuksen amanuenssi ja koulutusasiantuntija.
Siirtyminen suorittamaan pelkkää maisterin tutkintoa
Kandidaatin ja maisterin tutkintoja suorittamaan valittu opiskelija voi tietyin ehdoin hakea opiskeluoikeuden muuttamista pelkäksi maisterin tutkinnoksi. Opiskeluoikeuden muutosta tulee hakea asiointipalvelussa Opiskelijapalvelut-osiossa olevalla lomakkeella "Opiskeluoikeuden muutoshakemus" (vaatii kirjautumisen). Lisätietoa asiasta antavat koulutusasiantuntijat ja amanuenssit.
Kasvatustieteiden ja psykologian osasto
Kasvatustieteen kandidaatin (ja optiona kasvatustieteen maisterin) opiskeluoikeuden omaava opiskelija voi anoa kasvatustieteiden ja psykologian osastossa oikeutta siirtyä suorittamaan suoraan maisterin tutkintoa seuraavin perustein:
- alempi tai ylempi yliopistotutkinto suoritettu sekä
- ns. täydentävinä opintoina suoritettu oman pääaineen perus- ja aineopinnot sekä mahdolliset muut koulutuksen määrittämät täydentävät opinnot.
Täydentävät opinnot eivät sisälly maisterin tutkintoon.
Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto
Kasvatustieteen kandidaatin (ja optiona kasvatustieteen maisterin) opiskeluoikeuden omaava opiskelija voi anoa soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastossa oikeutta siirtyä suorittamaan suoraan kasvatustieteen maisterin tutkintoa seuraavin perustein:
- alempi tai ylempi yliopistotutkinto suoritettu sekä
- ns. täydentävinä opintoina suoritettu
- luokanopettajakoulutuksessa kasvatustieteen perus- ja aineopinnot 70 op
- kotitalousopettajakoulutuksessa kotitaloustieteen perus- ja aineopinnot 80 op
- käsityönopettajakoulutuksessa käsityötieteen, monimateriaalisen käsityön perus- ja aineopinnot 80 op
- varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksessa kasvatustieteen perus- ja aineopinnot (erityisesti varhaiskasvatus) 65 op
Opiskelija suorittaa maisterin tutkintoon pakollisena sivuaineena
- luokanopettajakoulutuksessa perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot 60 op
- kotitalous- ja käsityönopettajakoulutuksissa opettajan pedagogiset opinnot 60 op
- varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksessa varhaiskasvatuksen sisältöalueet 75 op
Täydentävät opinnot eivät sisälly maisterin tutkintoon.
Pääaineen vaihtaminen
Kasvatustieteiden ja psykologian osastossa ei ole mahdollista vaihtaa pääainetta, paitsi tietyin edellytyksin Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen asiantuntijakoulutuksessa. Haku hakukohteisiin tapahtuu yhteishaun kautta.
Yhteishaun hakukohteet, ohjeet, hakuajat ym. lisätietoa on saatavissa yliopiston koulutusvalintasivustolta (linkki avautuu uudelle välilehdelle).
Siirtyminen suorittamaan pelkkää maisterin tutkintoa
Psykologian kandidaatin (ja optiona psykologian maisterin) opiskeluoikeuden omaava opiskelija voi anoa kasvatustieteiden ja psykologian osastossa oikeutta siirtyä suorittamaan suoraan maisterin tutkintoa seuraavin perustein:
- alempi tai ylempi yliopistotutkinto suoritettu
- ns. täydentävinä opintoina suoritettu oman pääaineen perus- ja aineopinnot sekä mahdolliset muut koulutuksen määrittämät täydentävät opinnot.
Täydentävät opinnot eivät sisälly maisterin tutkintoon. Opiskeluoikeuden muutosta tulee hakea asiointipalvelussa olevalla lomakkeella "Opiskeluoikeuden muutoshakemus" (vaatii kirjautumisen). Lomake on asiointipalvelussa Opiskelijapalvelut-osiossa. Lisätietoa asiasta antaa amanuenssi.
Koulutusohjelman vaihtaminen
Koulutusohjelman vaihtaminen läntisen teologian koulutusohjelmasta ortodoksisen teologian koulutusohjelmaan tai päinvastoin tapahtuu siirtohaun kautta siihen kirjatuin ehdoin. Koulutusohjelman vaihtaminen siirtohaun kautta on mahdollista vain teologin suuntautumisvaihtoehdossa. Siirtohaku tapahtuu Opintopolussa, jossa valintaperusteet julkaistaan lokakuun lopussa. Opetusalan suuntautumisvaihtoehdon opiskelija voi hakea koulutusohjelman vaihtamista vain yhteishaun kautta.
Suuntautumisvaihtoehdon vaihtaminen
Opiskelija voi hakea suuntautumisvaihtoehdon muutosta oman koulutusohjelmansa sisällä.
Opetusalan suuntautumisvaihtoehto
Opetusalan suuntautumisvaihtoehtoon siirtyminen tapahtuu hakemalla aineenopettajan pedagogisten opintojen sivuaineoikeutta. Hakuaika on maaliskuussa. Valittavien määrä on rajattu. Sivuaineoikeuden hakemisesta ja valintakriteereistä on lisätietoa Kamussa. Mikäli opiskelija saa sivuaineoikeuden, hän voi itse päättää, vaihtaako aineenopettajan suuntautumisvaihtoehtoon vai suorittaako aineenopettajan pedagogiset opinnot (60 op) teologin suuntautumisvaihtoehdon sivuaineena.
Jos teologin suuntautumisvaihtoehdossa oleva opiskelija on suorittanut opettajan kelpoisuuden tuottavat pedagogiset opinnot (60 op), hän voi hakea maisterivaiheessa suuntautumisvaihtoehdon muutosta aineenopettajan suuntautumisvaihtoehtoon suorittamiensa opettajan pedagogisten opintojen perusteella. Suuntautumisvaihtoehdon muuttaminen ei tässä tapauksessa oikeuta opettajan pedagogisten opintojen suorittamiseen. Muutosta haetaan Asiointipalvelusta Opiskelijapalvelut-osiosta löytyvällä lomakkeella ”Pääaineen/suuntautumisvaihtoehdon/koulutusohjelman/kampuksen vaihtaminen” (vaatii kirjautumisen). Lisätietoa asiasta antaa koulutusasiantuntija.
Teologin tai kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehto
Teologin tai kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehtoon siirtyminen tapahtuu ilman kiintiötä kerran vuodessa keväällä. Muutosta haetaan Asiointipalvelusta Opiskelijapalvelut-osiosta löytyvällä lomakkeella ”Pääaineen/suuntautumisvaihtoehdon/koulutusohjelman/kampuksen vaihtaminen” (vaatii kirjautumisen). Lisätietoa asiasta antaa koulutusasiantuntija. Jos opiskelijalle myönnetään suuntautumisvaihtoehdon muutos, hän menettää entisen suuntautumisvaihtoehdon mukaisen opiskeluoikeutensa.
Suuntautumisvaihtoehdon muutos oman koulutusohjelman teologin suuntautumisvaihtoehtoon on mahdollista seuraavin ehdoin:
- opiskelija jättää hakemuksensa kevään 2. yhteishaun aikana
- opiskelija laatii ja hyväksyttää ennen hakemista uuden, teologin suuntautumisvaihtoehdon tutkintovaatimuksien mukaisen HOPSin.
Suuntautumisvaihtoehdon muutos ortodoksisen teologian kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehtoon on mahdollista seuraavin ehdoin:
- opiskelijalla on jo ortodoksisen teologian opinto-oikeus joko teologin tai opetusalan suuntautumisvaihtoehdossa
- opiskelija jättää hakemuksensa kevään 2. yhteishaun hakuaikana
- opiskelija laatii ja hyväksyttää ennen hakemista uuden, kirkkomusiikin tutkintovaatimuksien mukaisen HOPSin
- opiskelija osallistuu yhteishaun yhteydessä järjestettävään ortodoksisen kirkkomusiikin musiikkikokeeseen. Päivämäärä on kirjattu Opintopolkuun.
- Musiikkikoe koostuu teoriaosiosta ja musiikkiosiosta. Musiikkikokeessa hyväksytyksi tulemisen vähimmäispistemäärä on 20 pistettä: teoriaosiosta vähintään 10 pistettä ja musiikkiosion kustakin neljästä osasta vähintään 2,5 pistettä.
Musiikkikokeeseen ei tarvitse erikseen ilmoittautua, suuntautumisvaihtoehdon muutoshakemus toimii ilmoittautumisena.
Siirtyminen suorittamaan pelkkää maisterin tutkintoa
Teologian kandidaatin (ja optiona teologian maisterin) opiskeluoikeuden omaava teologin tai opetusalan suuntautumisvaihtoehdon opiskelija voi anoa siirtoa suorittamaan suoraan teologian maisterin tutkintoa suorittamatta lainkaan teologian kandidaatin tutkintoa, mikäli opiskelija on suorittanut seuraavat opinnot:
- jokin alempi tai ylempi yliopistotutkinto
- oman koulutusohjelman (yleisen tai ortodoksisen teologian) perusopinnot (60 op/35 ov) vähintään hyvin tiedoin (3/5) enintään kymmenen vuotta aikaisemmin tai vastaavat opinnot.
Kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehdon opiskelija voi ainoa siirtoa suorittamaan suoraan teologian maisterin tutkintoa, mikäli hän on suorittanut seuraavat opinnot:
- jokin alempi tai ylempi yliopistotutkinto tai musiikin alan ammattikorkeakoulututkinto
- kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehdon mukaiset ortodoksisen teologian perusopinnot 35 op vähintään hyvin tiedoin (3/5) enintään kymmenen vuotta aikaisemmin
- täydentävät opinnot teologian maisterin tutkintoon (kirkkomusiikki) 60 op, poislukien ne opintojaksot, jotka ovat perusopintojen kanssa yhteisiä
Teologian perusopintoja (35/60 op) tai täydentäviä kirkkomusiikin opintoja ei sisällytetä maisterin tutkintoon. Teologin tai kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehdossa opiskelevan tulee opiskeluoikeuden muutoksen saatuaan suorittaa teologian maisterin tutkintoon vähintään 10 opintopistettä klassisten (tai liturgisten) kielten opintoja. Mikäli opiskelijan tavoitteena on suorittaa evankelis-luterilaisen kirkon pappisvirkaan vaadittava teologian maisterin tutkinto, tulee opiskelijan huolehtia, että hänen suorittamansa teologian opinnot ovat Piispainkokouksen päätöksen (4 §) mukaiset (linkki avautuu uudelle välilehdelle).
Opiskeluoikeuden muutosta haetaan asiointipalvelusta Opiskelijapalvelut-osiosta löytyvällä lomakkeella ”Opiskeluoikeuden muutoshakemus" (vaatii kirjautumisen). Lisätietoa asiasta antaa koulutusasiantuntija.
Opintojen suorittaminen ja arviointi
Opintosuoritusten arvioinnista, rekisteröinnistä ja julkistamisesta on päätetty Koulutuksen johtosäännössä.
Opintosuoritusten arviointiin, rekisteröintiin ja julkistamiseen liittyvät tiedot löytyvät Kamusta.
Opintokokonaisuuksien arviointiin ja lukitsemiseen liittyvää tietoa löytyy Kamusta.
Läsnäolovelvollisuus
Opetussuunnitelmassa ja -ohjelmassa on määritetty opintojaksojen suoritustavat ja arvoperusteet. Pääsääntöisesti opintojaksojen läsnäolovelvollisuus on 80 %, mutta opintojaksolle määritellyt tehtävät on suoritettava. Jos jollakin opintojaksolla on tästä poikkeava läsnäolovelvollisuus, se on kirjattu opetusohjelmaan, opetussuunnitelmaan tai harjoittelusuunnitelmaan.
Opettajalla on pedagoginen vastuu arvioida sitä, että opiskelija on saavuttanut opintojaksolle asetetut tavoitteet. Jos opiskelijalle annetaan poissaolon vuoksi korvaavia tehtäviä, tehtävien tulee kohdistua niihin tietoihin ja taitoihin, joita poissaolon aikana opiskeltiin. Korvaavan suorituksen järjestäminen ei aina ole mahdollista.
Luennoilla ei yleensä ole läsnäolovelvollisuutta, mutta tästä voi olla poikkeuksia.
Harjoituksissa harjoitellaan käytännössä luennoilla tai itseopiskeluna opittua asiaa. Harjoituksissa edellytetään säännöllistä läsnäoloa. Opinnot voivat sisältää runsaasti erilaisia harjoituskursseja, joiden suorittaminen vaatii läsnäoloa (usein vähintään 80 % kontaktiopetustunneista) sekä annettujen tehtävien hyväksyttyä suorittamista.
Seminaarissa osanottajat esittävät vuorollaan seminaarityönsä (esitelmä, tutkielma, referaatti tms.), osallistuvat töitä koskevaan keskusteluun ja toimivat opponentteina. Seminaareja järjestetään aine- ja syventävissä opinnoissa. Seminaareissa edellytetään säännöllistä läsnäoloa, usein vähintään 80 % kontaktiopetustunneista, eikä seminaareja voi useinkaan korvata muilla suoritustavoilla.
Perusteltuja poissaolon syitä ovat force majeure -esteet (esim. kertausharjoitukset, läheisen hautajaiset), oma tai lapsen sairastuminen, lääkärissä tai hammaslääkärissä käynti silloin, kun ajan tarve on kiireellinen tai tärkeän vastaanottoajan saaminen muuhun aikaan on kohtuuttoman vaikeaa, raskauteen tai synnytykseen liittyvä pakottava syy. Muita mahdollisia, mutta etukäteen vastuuopettajan kanssa sovittavia syitä voivat olla esim. yliopiston, ylioppilaskunnan tai opiskelijajärjestön vastuutehtävään liittyvä pakottava syy, tieteellisessä kongressissa oman työn esittäminen tai oma esiintyminen merkittävässä kulttuuri- tai huippu-urheilutapahtumassa. Hyväksyttäviä poissaolon syitä eivät ole esim. lomamatka, työssäkäynti tai toisen oppiaineen opetukseen tai kuulusteluun osallistuminen.
Opiskelijan pitää selvittää mahdollinen tuleva poissaolo pakollisesta opetuksesta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa opintojakson vastuuopettajan kanssa tai sairauspoissaolon sattuessa ilmoittaa siitä mahdollisimman pian.
Edeltävät opinnot
Joillekin opintojaksoille osallistuminen edellyttää pakollisten aiempien opintojen suorittamista. Vaaditut aiemmat opinnot ilmoitetaan Pepissä opinto-oppaitten opintojaksokuvauksissa. Näistä tiedoista on syytä varmistua ennen kuulusteluun tai opetukseen ilmoittautumista.
Opintojen suorittaminen
Opintojaksot suoritetaan opetusohjelmassa vahvistetun aikataulun mukaisesti tai vastuuopettajan antamien ohjeiden mukaisessa aikataulussa.
Opetukseen liittyvät kirjalliset tai muut arvioitavat oppimistehtävät on palautettava opintojakson päättyessä tai opettajan erikseen ilmoittamana ajankohtana. Oppimistehtäville on kuitenkin järjestettävä uusintasuoritusmahdollisuus niin, että opiskelijalle jää riittävä valmistautumisaika uusintasuoritukseen. Uusintamahdollisuusaika on yksi kuukausi arviointitiedon saamisesta.
Opintosuoritusten arvioinnissa käytetään asteikkoa 0–5, jossa arvosanojen merkitys on seuraava: 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2 = tyydyttävä, 1 = välttävä ja 0 = hylätty. Suoritukset voidaan myös arvioida asteikolla hyväksytty–hylätty. Hyväksytyn suorituksen vähimmäisvaatimukset määrätään opetussuunnitelmassa. (Koulutuksen johtosääntö § 32.)
Opintosuorituksen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa vahvistettuun opintojaksokuvaukseen. Jokaiselle opintojaksolle tulee olla asetettu osaamistavoitteet. Osaamisen arviointi kohdistuu opetussuunnitelmassa määritettyihin osaamistavoitteisiin, ja arviointi annetaan opetussuunnitelmassa opintojaksolle annetulla arviointiasteikolla. (KJS 33 §.)
Opintojakson arviointiperusteet kerrotaan opintojaksokuvauksessa. Jos jollakin opintojaksolla arviointi poikkeaa alla olevista luonnehdinnoista, arviointikäytäntö on kirjattu opintojaksokuvaukseen. Kontaktiopetusta sisältävän opintojakson sisältö, osaamistavoitteet, arviointiperusteet ja läsnäolovaatimukset esitellään ensimmäisellä opintokerralla.
Numeerinen asteikko
1 välttävä - Opiskelija on saavuttanut opintojaksolle asetetut tiedolliset ja taidolliset osaamistavoitteet välttävästi.
2 tyydyttävä - Opiskelija on saavuttanut tiedolliset ja taidolliset osaamistavoitteet tyydyttävästi.
3 hyvä - Opiskelija on saavuttanut tiedolliset ja taidolliset osaamistavoitteet hyvin.
4 kiitettävä - Opiskelija on saavuttanut tiedolliset ja taidolliset osaamistavoitteet kiitettävästi.
5 erinomainen - Opiskelija on saavuttanut tiedolliset ja taidolliset osaamistavoitteet erinomaisesti.
Hyväksytty–hylätty-asteikko
Filosofisessa tiedekunnassa opintosuorituksen hyväksyminen hyväksytty–hylätty-asteikolla edellyttää, että opiskelija on saavuttanut tiedolliset ja taidolliset osaamistavoitteet hyvin.
Jos opintokokonaisuus on arvioitu arvosanalla hyväksytty, opiskelijavalintaperusteissa voidaan määritellä tarkemmin arviointiasteikkojen 0–5 ja hyväksytty–hylätty vastaavuus.
Opintokokonaisuuksien suoritukset arvostellaan opintojaksojen opintopistemäärillä painotettuna keskiarvona seuraavasti:
- Keskiarvo 1,00–1,49 = arvosana 1/5 (välttävä)
- Keskiarvo 1,50–2,49 = arvosana 2/5 (tyydyttävä)
- Keskiarvo 2,50–3,49 = arvosana 3/5 (hyvä)
- Keskiarvo 3,50–4,49 = arvosana 4/5 (kiitettävä)
- Keskiarvo 4,50–5,00 = arvosana 5/5 (erinomainen)
Painotetun keskiarvon laskeminen
- Numeerisesti arvostellun opintojakson arvosana kerrotaan opintopistemäärällä.
- Kerrotut arvosanat lasketaan yhteen ja summa jaetaan näiden opintojaksojen kokonaisopintopistemäärällä.
- Kandidaatin tutkielman tai aineopintojen tutkielman arvosana vaikuttaa aineopintokokonaisuuden arvosanaan.
- Pro gradu -tutkielman tai sivuainetutkielman arvosana ei vaikuta syventävien opintojen arvosanaan.
- Hyväksytty-arvosanalla arvosteltuja opintojaksoja ei oteta huomioon loppuarvosanaa laskettaessa.
- Jos opintokokonaisuuteen kuuluvien opintojen opintopistemäärästä vähintään 33 % on arvosteltu tai hyväksiluettu numeerisesti, kokonaisuuden arvosana annetaan numeerisena. Muussa tapauksessa kokonaisuuden arvosanaksi tulee hyväksytty.
Opetussuunnitelmassa voidaan perustelluista syistä määrätä toisin.
Tenttimiseen liittyviä linjauksia on yliopiston Koulutuksen johtosäännössä ja lisätietoja löytyy Kamusta.
Filosofisen tiedekunnan yleisiä tenttejä ei enää järjestetä lukuvuodesta 2025-2026 alkaen.
Yleisiä tenttiohjeita
Luento- tai muuhun opetukseen liittyvään salitenttiin ilmoittaudutaan opetusohjelmassa kuvatulla tavalla tai opettajan opintojakson aikana antamien ohjeiden mukaan. EXAM-tentistä on omat määräyksensä.
- Istumapaikalle saa viedä vain tentissä tarvittavat välineet (kirjoitusvälineet, juomapullo ja henkilöllisyystodistus/passi tai fyysinen opiskelijakortti).
- Kännykät ja muut älylaitteet tulee jättää laukkuihin tenttisalin seinustalle tai kokonaan salin ulkopuolelle virrat sammutettuna. Omakonetentissa tarvitaan tietokone.
- Tenttijällä, joka saapuu enintään 30 minuuttia myöhässä, on oikeus osallistua tenttiin.
- Tenttitilaisuudesta saa poistua 30 minuuttia tenttiajan alkamisesta.
- Tentistä myöhästyneelle ei myönnetä lisäaikaa tentin suorittamiseen.
- Opiskelijan on todistettava henkilöllisyytensä opiskelijakortilla, passilla tai henkilökortilla.
- Opiskelijan tulee palauttaa kaikki tenttipaperit lähtiessään.
- Jos opiskelijalle on myönnetty yksilöllisiä opintojärjestelyjä ja hän haluaa niitä käyttää, tulee opiskelijan olla yhteydessä opintojakson vastuuopettajaan vähintään 10 vuorokautta ennen tenttiä.
Itä-Suomen yliopiston tutkinto-opiskelijoilla on hyvät mahdollisuudet päästä vaihto-opiskelijaksi ja suorittaa opintoja ulkomaisissa yliopistoissa. Itä-Suomen yliopistolla on kahdenvälisiä yhteistyösopimuksia ulkomaisten yliopistojen kanssa eri puolilla maailmaa, ja yliopisto on mukana useissa erilaisissa kansainvälisissä vaihto-ohjelmissa ja verkostoissa.
Ulkomailla suoritetut opinnot hyväksiluetaan suoritettavaan tutkintoon kuuluviksi.
Kamussa on lisätietoa vaihto-opiskelusta, vaihto-opiskelijaksi hakemisesta ja muista vaihto-opiskeluun liittyvistä asioista.
Esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttamista siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa.
Kamussa on lisätietoa esteettömästä opiskelusta.
Yksilöllisillä opintojärjestelyillä henkilö, jolla on vamma tai terveyshaitta, saatetaan yhdenvertaiseen asemaan suhteessa muihin opiskelijoihin. Järjestelyt kohdistuvat opintojakson suoritustapoihin, mutta ne eivät muuta opintojakson osaamistavoitteita.
Kamussa on lisätietoa yksilöllisistä opintojärjestelyistä ja niiden hakemisesta.
Opintojakson vastuuopettaja voi myöntää yksittäistapauksessa poikkeuksen opetussuunnitelman mukaisesta suoritustavasta erityisen painavasta syystä (Koulutuksen johtosääntö 19 §).
Yksilöllisiin opintojärjestelyihin liittyvä neuvonta ja päätösten valmistelu filosofisessa tiedekunnassa:
Koulutuspalvelupäällikkö Satu Kouki
satu.kouki@uef.fi, puh. 050 323 0870
Hakeminen ja ohjeet
Opintojen hyväksiluku
Osaamisen tunnustamisella tarkoitetaan menettelyjä, joilla opiskelijan osaaminen voidaan arvioida ja hyväksyä osana opintoja. Osaaminen voi olla syntynyt opintojen yhteydessä tai muissa yhteyksissä, esimerkiksi työssä tai harrastuksissa. Aikaisemmin oli käytössä termi ”aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen” sekä lyhenne AHOT.
Kamussa on lisätietoa osaamisen tunnustamisesta.
Jos sama opintojakso kuuluu pakollisena useampaan opintokokonaisuuteen, opiskelija voi käyttää sen kaikkiin niihin filosofisen tiedekunnan opintokokonaisuuksiin, joiden opetussuunnitelmassa ei anneta ohjetta korvaavasta suorituksesta.
Perustutkintokoulutuksessa aiemmin tehdyllä opinnäytteellä voidaan hakea korvaavuutta, jos se on suoritettavaan koulutukseen soveltuva, täyttää korvattavalle tutkielmalle asetetut osaamistavoitteet sekä vastaa laajuudeltaan ja sisällöltään korvattavaa opinnäytettä. Tutkielma saa olla enintään viisi vuotta aiemmin hyväksytty. Opinnäytteen opintojaksokuvauksessa voi olla tarkempia ohjeita. Opintojaksokuvauksessa on mainittu, jos opinnäytetyötä ei voida korvata aiempien suoritusten perusteella.
Osastot ja oppiaineet voivat rajata osan opinnoista hyväksilukemismenettelyn ulkopuolelle. Nämä rajoitukset mainitaan opetussuunnitelmissa.
Opintojen hyväksilukemista koskevat pysyväismääräykset on koottu tähän opinto-oppaaseen koulutusaloittain.
Humanistisen osaston tutkinto-ohjelmissa ei ole opintojen hyväksilukemista koskevia pysyväismääräyksiä.
Ennen kuin opiskelija hakee osaamisen tunnustamista, hänen on hyvä keskustella hakemuksesta osaston koulutusasiantuntijoiden kanssa. Koulutusasiantuntijat ohjaavat ottamaan yhteyttä joko oppiaineen vastuuhenkilöön tai opintojakson vastuuhenkilöön.
Myös vaihto-opiskelun aikana suoritettujen opintojen siirtäminen Itä-Suomen yliopiston opintorekisteriin tapahtuu osaamisen tunnustamisen kautta.
- Osaamisen tunnustamista käsittelevien hakemusten neuvonta humanistisessa osastossa: koulutusasiantuntijat.
Kasvatustieteellisen alan perusopintojen ja kasvatustieteellisten sivuaineiden osaamisen tunnustaminen
1. Opintojen korvautuminen, mikäli opiskelija on valittu tutkinto-opiskelijaksi, mutta hän on jo aiemmin suorittanut jonkin kasvatustieteellisen perusopintokokonaisuuden.
Mikäli aiemmin suoritettu opintokokonaisuus on opiskelijan pääainetta (erityispedagogiikka; aikuiskasvatustiede; kasvatustiede), korvataan kasvatustieteellisen alan perusopinnot kokonaisuudessaan pl. mahdolliset opettajan pedagogiset opinnot. Varhaiskasvatukseen suuntautuneiden kasvatustieteen opintojen korvaavuuskäytännöt on esitetty tekstissä alempana.
Mikäli aiemmin suoritettu opintokokonaisuus on muu kuin pääaine, saa opiskelija rekisteriin merkinnän suoritetusta sivuainekokonaisuudesta ja suorittaa pääaineeseensa vain osan (koulutuskohtaiset osat ja pedagogisiin opintoihin kuuluvat opintojaksot) kasvatustieteellisen alan perusopintokokonaisuudesta. Esimerkiksi jos aikuiskasvatustieteen tai varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen pääaineopiskelija on suorittanut aiemmin erityispedagogiikan perusopinnot, hän käyttää erityispedagogiikan opinnot sivuaineopinnoiksi ja saa hyväksiluettua pääaineeseensa perusopintojen yhteiset opintojaksot ja hän suorittaa ainoastaan koulutuskohtaiset osat ja mahdolliset opettajan pedagogisiin opintoihin kuuluvat opintojaksot. Opiskelijalla ei kuitenkaan voi olla sama tieteenala sekä pää- että sivuaineena, esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen pääaineopiskelija ei voi suorittaa kasvatustieteen perusopintoja sivuaineena.
2. Opintojen korvautuminen, mikäli opiskelija on suorittanut jo kasvatustieteellisen alan perusopinnot ja lisäksi opiskelee sivuaineeksi toisen kasvatustieteellisen aineen perusopinnot (erityispedagogiikka tai kasvatus- ja aikuiskasvatustiede)
Opiskelija suorittaa vain sivuainekokonaisuuden koulutuskohtaiset osat sekä sivuainekokonaisuuteen kuuluvat oppiaineen omat opintojaksot.
3. Opintojen korvautuminen, mikäli toisen alan/tiedekunnan opiskelija haluaa suorittaa sivuaineeksi sekä kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen että erityispedagogiikan perusopintokokonaisuudet.
Opiskelija opiskelee toisen kokonaisuuden kokonaan ja toisen samoin kuin kohdassa 2 on määritelty.
Jos opintojakso kuuluu pakollisena sekä kasvatustieteellisen alan perusopintoihin että kasvatustieteellisiin sivuaineisiin, opiskelija voi käyttää sen kaikkiin niihin opintokokonaisuuksiin, joiden opetussuunnitelmassa ei anneta ohjetta korvaavasta suorituksesta. Opintosuoritukset voidaan rekisteröidä ilman erillistä korvaavuushakemusta. Lisätietoa antavat koulutusasiantuntijat ja amanuenssit.
Erityisopettajien koulutus
Aiemmin suoritetut erityispedagogiikan perusopinnot (25 op/15 ov) korvaavat kasvatustieteellisen alan perusopinnot (erityisopettajien koulutus) 25 op, mutta lisäksi opiskelijan on suoritettava pedagogisen kelpoisuuden saavuttaakseen FS00EG10 Orientoituminen kasvatus- ja koulutusalalle 2 op -opintojakso.
Aiemmin suoritetut erityispedagogiikan aineopinnot (35 op/35 ov) korvaavat erityispedagogiikan aineopinnot 35 op, mutta FK00EG12 P: Oppijalähtöinen näkökulma pedagogiseen tukeen -opintojakso (5 op) on suoritettava. Lisäksi on erikseen haettava erityispedagogiikan aineopintoihin sisältyneen kandidaatintutkielmaa vastaavan aineopintojen tutkielman hyväksilukemista kandidaatin kypsyysnäytteenä.
Varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksessa (lastentarhanopettajakoulutuksessa) kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut opiskelija hakee opinto-oikeuden muutosta vain maisterin tutkinnon suorittamiseen suoritettuaan erityispedagogiikan perus- ja aineopinnot 60 op. Opettajan pedagogisiin opintoihin kuuluvia opintojaksoja FS00EG10 Orientoituminen kasvatus- ja koulutusalalle ja FS00EG11 Orientoiva harjoittelu ei hänen tarvitse suorittaa.
Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa suoritetuilla opettajan pedagogisilla opinnoilla (60 op/35 ov) voidaan myöntää korvaavuus Kasvatustieteellisen alan perusopinnot -sivuaineopinnoista 25 op.
Aiemmin opettajan pedagogiset opinnot (60 op) suorittanut opiskelija voi suorittaa tutkintoihinsa lisää muita opintoja tai sivuaineopintoja niin, että tutkintojen minimilaajuus (KK 180 op, KM 120 op) täyttyy. Aiemmin suoritetut opettajan pedagogiset opinnot eivät korvaa erityisopettajien koulutuksen syventävää ja soveltavaa harjoittelua.
Kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen asiantuntijakoulutus
Ammatillisissa opettajakorkeakouluissa suoritetuilla opettajan pedagogisilla opinnoilla (60 op/35 ov) voidaan myöntää korvaavuus kokonaisuudesta ”Kasvatustieteellisen alan perusopinnot, kasvatus- ja aikuiskasvatustiede (sivuaineopinnot) 25 op”. Opiskelija voi hakea myös kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen aineopintotasoisten opintojaksojen korvaamista, mikäli opinnot ovat osaamistavoitteiltaan vastaavia. Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa suoritetuilla opettajan pedagogisilla opinnoilla ei voi kokonaisuutena korvata tutkintoon kuuluvia aikuisopettajan tai aineenopettajan pedagogisia opintoja.
Yliopistossa suoritetut opettajan pedagogiset opinnot voi täydentää vastaamaan kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen sivuaineen perus- ja aineopintoja (yht. 65 op) suorittamalla seuraavat opintojaksot, yhteensä 15 op:
FS00EG55 Kvantitatiivinen tutkimus 1, monimuoto-opetus 3 op
FS00EG54 Kvantitatiivinen tutkimus 1, harjoitukset 2 op
FK00EG50 Kvalitatiivinen tutkimus 1, luennot 3 op
FK00EG49 Kvalitatiivinen tutkimus 1, harjoitukset 2 op
Syventyminen kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen osa- alueisiin 5 op. Valitaan yksi seuraavista:
FK00ET68 Kasvatusfilosofia, aikuiskasvatustiede 5 op
FK00ET77 Kasvatusfilosofia, kasvatustiede 5 op
FK00ET69 Pedagogiikka, aikuiskasvatustiede 5 op
FK00ET78 Pedagogiikka, kasvatustiede 5 op
FK00EO76 Sociology of Education, education 5 op
FK00EO77 Sociology of Education, adult education
FK00ET70 Kasvatuksen historia, aikuiskasvatustiede 5 op
FK00ET79 Kasvatuksen historia, kasvatustiede 5 op
Luokanopettajakoulutus
Aiemmin suoritetut kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen perusopinnot (25 op/15 ov) korvaavat kasvatustieteellisen alan perusopinnot 25 op, mutta opiskelijan tulee lisäksi suorittaa pedagogisen kelpoisuuden saavuttaakseen seuraavat opintojaksot:
FS00EG10 Orientoituminen kasvatus- ja koulutusalalle 2 op
FS00EG11 Orientoiva harjoittelu 3 op
Aiemmin suoritetut kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen aineopinnot (35 op/20 ov) korvaavat luokanopettajakoulutuksen kasvatustieteiden aineopinnoista seuraavat opintojaksot (yhteensä 9 op):
FS00EH90 Soveltava pedagoginen kirjallisuus 5 op
8020110 Kasvatustieteiden tiedonhaku 1 op
FS00EG71 Kandidaattiseminaari (luokanopettajakoulutus) 3 op
sekä aineopintojen sisällön mukaan arvioiden seuraavat tai osan seuraavista:
FK00EG50 Kvalitatiivinen tutkimus 1, luennot 3 op
FK00EG49 Kvalitatiivinen tutkimus 1, harjoitukset 2 op
FS00EG55 Kvantitatiivinen tutkimus 1, monimuoto-opetus 3 op
FS00EG54 Kvantitatiivinen tutkimus 1, harjoitukset 2 op
Jos aiemmin suoritettuihin kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen aineopintoihin sisältyy kandidaatintutkielmaa vastaava aineopintojen tutkielma, tulee sen hyväksilukemista hakea erikseen (yhteensä 6 op). Loput kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen aineopinnoista jäljelle jäävät opinnot opiskelija voi sisällyttää tutkintonsa muihin opintoihin. Opiskelijan tulee lisäksi suorittaa kasvatustieteen aineopintoihin pedagogisen kelpoisuuden saavuttaakseen seuraavat opintojaksot:
FK00EG12 P: Oppijalähtöinen näkökulma pedagogiseen tukeen 5 op
FK00EG13 P: Pedagogiikka oppimista tukevassa inklusiivisessa toimintaympäristössä 5 op
FS00EG14 P: Perusharjoittelu 7 op
Ammatillisissa opettajakorkeakouluissa suoritetut opettajan pedagogiset opinnot (60 op/35 ov) korvaavat kasvatustieteellisen alan perusopinnot (25 op), mutta opiskelijan tulee lisäksi suorittaa seuraavat opintojaksot:
FS00EG10 Orientoituminen kasvatus- ja koulutusalalle 2 op
FS00EG11 Orientoiva harjoittelu 3 op
Mikäli luokanopettajakoulutukseen hyväksytty opiskelija on suorittanut kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksessa (lastentarhanopettajakoulutuksessa), opiskelijan tulee hakea opinto-oikeuden muutosta pelkän maisterin tutkinnon suorittamiseen, ja opiskelija suorittaa maisterin tutkintoonsa pakollisena sivuaineena perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot 60 op.
Lisäksi opiskelijan tulee suorittaa pedagogisen kelpoisuuden saavuttaakseen seuraavat opintojaksot:
FK00EG13 P: Pedagogiikka oppimista tukevassa inklusiivisessa toimintaympäristössä 5 op
FS00EG14 P: Perusharjoittelu 7 op
Mikäli varhaiskasvatuksen koulutus (lastentarhanopettajakoulutus) on suoritettu muualla kuin Itä-Suomen yliopistossa, tulee opiskelijan suorittaa edellä mainittujen lisäksi opintojakso:
FK00EG12 P: Oppijalähtöinen näkökulma pedagogiseen tukeen 5 op
Varhaiskasvatuksen opettajakoulutus
Aiemmin suoritetut kasvatustieteen, painotuksena varhaiskasvatus, ja/tai varhaiskasvatustieteen perusopinnot (25 op/15ov) korvaavat kasvatustieteellisen alan perusopinnot (varhaiskasvatus) kokonaisuudessaan.
Aiemmin suoritetut kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen perusopinnot (25 op/15 ov) korvaavat kasvatustieteellisen alan perusopinnot (varhaiskasvatus) muilta osin, mutta opiskelijan tulee lisäksi suorittaa seuraava opintojakso:
FS00EG90 P: Orientaatio varhaiskasvatukseen 5 op
Ammatillisissa opettajakorkeakouluissa suoritetut opettajan pedagogiset opinnot (60 op/35 ov) korvaavat kasvatustieteellisen alan perusopinnot (varhaiskasvatus) muilta osin, mutta opiskelijan tulee lisäksi suorittaa seuraava opintojakso:
FS00EG90 P: Orientaatio varhaiskasvatukseen 5 op
Aiemmin suoritetut erityispedagogiikan perusopinnot (25 op/15ov) korvaavat kasvatustieteellisen alan perusopinnot (varhaiskasvatus) seuraavien opintojaksojen osalta:
FK00EH32 Johdatus kasvatustieteisiin, yhteinen osa 2 op
FK00EH52 Kasvatuksen historialliset ja filosofiset lähtökohdat, yhteinen osa 2 op
FK00EH62 Kasvatuksen yhteiskunnalliset perusteet, yhteinen osa 2 op
Aiemmin suoritetut kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen aineopinnot (40 op) korvaavat kasvatustieteen aineopinnoista (varhaiskasvatus) sisällön mukaan arvioiden seuraavat tai osan seuraavista opintojaksoista:
FK00EG50 Kvalitatiivinen tutkimus 1, luennot 3 op
FK00EG49 Kvalitatiivinen tutkimus 1, harjoitukset 2 op
FS00EG55 Kvantitatiivinen tutkimus 1, monimuoto-opetus 3 op
FS00EG54 Kvantitatiivinen tutkimus 1, harjoitukset 2 op
Varhaiskasvatuksen maisterikoulutus, opettajan pedagogiset opinnot
Suomalaisessa yliopistossa suoritettuun lastentarhanopettajan/varhaiskasvatuksen opettajan kandidaatin tutkintoon katsotaan sisältyvän 25 op opettajan pedagogisia opintoja, ellei muuta pedagogisten opintojen määrästä osoiteta. Tällöin opiskelija suorittaa varhaiskasvatuksen maisterikoulutuksen maisterin tutkintoon 35 op pedagogisia opintoja. Kuitenkin jos kandidaatin tutkintoon sisältyy 35 op opettajan pedagogisia opintoja, tulee opiskelijan osoittaa se opintosuoritusotteella tai muualla luotettavalla selvityksellä. Tällöin opiskelija suorittaa maisterin tutkintoon 25 op pedagogisia opintoja.
Kotitalous- ja käsityönopettajakoulutukset
Aiemmin suoritetut kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen perusopinnot (25 op/15 ov) korvaavat kotitalous- ja käsityönopettajakoulutusten opintoihin kuuluvista opintojaksoista seuraavat (yhteensä 10 op):
FS00EG08 P: Oppiminen, kehitys ja hyvinvointi, yhteinen osa 3 op
FS00EG09 P: Oppiminen, kehitys ja hyvinvointi, koulutuskohtainen osa (aineenopettaja, luokanopettaja, ohjauksen koulutus) 2 op
FK00EH32 Johdatus kasvatustieteisiin, yhteinen osa 2 op FS00CF40 Johdatus kasvatustieteisiin, koulutuskohtainen osa (opettajankoulutus) 3 op
P = opettajan pedagogisia opintoja
Aineenopettajan pedagogiset opinnot
(Ei koske kotitalous- ja käsityönopettajakoulutuksia)
Aiemmin suoritetut kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen perusopinnot (25 op/15 ov) korvaavat aineenopettajan pedagogisiin opintoihin kuuluvista opintojaksoista seuraavat (yhteensä 5 op):
FS00EG08 P: Oppiminen, kehitys ja hyvinvointi, yhteinen osa 3 op
FS00EG09 P: Oppiminen, kehitys ja hyvinvointi, koulutuskohtainen osa (aineenopettaja, luokanopettaja, ohjauksen koulutus) 2 op
P = opettajan pedagogisia opintoja
Opinto-ohjaajan ja uraohjaajan koulutus
Aiemmin suoritetut kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen perusopinnot (25 op/15 ov) korvaavat kasvatustieteellisen alan perusopinnot 25 op, mutta opiskelijan tulee lisäksi suorittaa seuraavat opintojaksot:
FK00EH70 Ohjauksen toimintaympäristöt 2 op
FK00EH71 Vuorovaikutus ja ohjaus 3 op
Opinto-ohjauksen ja uraohjauksen koulutusten harjoitteluihin liittyvistä osaamisen tunnustamisen linjauksista on lisätietoa opintoyhteisössä (vaatii kirjautumisen).
Muokattu 3.7.2025 Erityisopettajien koulutukset -otsikon alla oleva teksti.
Jos psykologian tutkinto-opiskelija on suorittanut psykologian aineopintokokonaisuuden sivuaineena, hän täydentää aineopintoja oheisilla opintojaksoilla:
Ammatillinen vuorovaikutus I (A): Vuorovaikutussuhteen rakentuminen (2 op)
Ammatillinen vuorovaikutus II: Elämäkerrallinen haastattelu (5 op)
Ammatillinen vuorovaikutus III: Ryhmäohjaus (5 op)
Narratiivinen psykologia (5 op)
Laadullisen tutkimuksen tutkimusstrategiat (5 op)
Kliinisen neuropsykologian perusteet (5 op)
Kliininen psykologia II (5 op)
Kandidaatin tutkielma psykologian historian alalta (10 op)
Kypsyysnäyte (PsK) (0 op)
Yksi seuraavista opintojaksoista: Ammatillinen vuorovaikutus I (B): Terveyspsykologia (2 op) tai Ammatillinen vuorovaikutus I (C): Perheen kanssa työskentely (2 op) tai Ammatillinen vuorovaikutus I (D): Kliininen psykologia (2 op)
Hyväksiluettavien opintojen vanheneminen
Muussa korkeakoulussa suoritettujen teologian opintojen (opintokokonaisuuksien ja yksittäisten opintojaksojen) tulee olla alle kymmenen vuotta aikaisemmin suoritettuja. Muussa korkeakoulussa suoritetut muiden oppiaineiden opintokokonaisuudet eivät vanhene eli hyväksilukemista on mahdollista hakea opintokokonaisuuden suoritusajankohdasta riippumatta. Yksittäisten hyväksiluettavien opintojaksojen tulee kuitenkin olla alle kymmenen vuotta aikaisemmin suoritettuja.
Läntisen ja ortodoksisen teologian opinnot
Mikäli opiskelija on suorittanut yksittäisiä läntisen tai ortodoksisen teologian opintoja Joensuun/Itä-Suomen yliopiston vaatimusten mukaisesti, korvataan vastaavat opintojaksot Itä-Suomen yliopistossa ilman erillistä hyväksilukemispäätöstä.
Joensuun/Itä-Suomen yliopiston vaatimusten mukaisesti suoritettu läntisen tai ortodoksisen teologian perus- ja aineopintokokonaisuus (sivuaine) (60 op/35 ov) korvaa läntisen/ortodoksisen teologian tutkinto-opiskelijan perusopinnot 60 op. Läntisen/ortodoksisen teologian perusopinnot (sivuaine) (25 op/15 ov) korvaavat läntisen/ortodoksisen teologian tutkinto-opiskelijan perusopintoja 25 op. Erillistä hyväksilukemispäätöstä ei tarvita.
Muussa korkeakoulussa suoritettujen teologian opintojen (opintokokonaisuuksien ja yksittäisten opintojaksojen) tulee olla alle kymmenen vuotta aikaisemmin suoritettuja. Muussa korkeakoulussa suoritetut muiden oppiaineiden opintokokonaisuudet eivät vanhene eli hyväksilukemista on mahdollista hakea opintokokonaisuuden suoritusajankohdasta riippumatta. Yksittäisten hyväksiluettavien opintojaksojen tulee kuitenkin olla alle kymmenen vuotta aikaisemmin suoritettuja.
Mikäli opiskelija on suorittanut enintään kymmenen vuotta aikaisemmin yleisen teologian perusopinnot Helsingin yliopiston vaatimusten mukaisesti (25 op/15 ov, vähintään arvosanalla 3/5), opinnot korvaavat läntisen teologian perusopintoja 25 op. Kokonaisuusmerkintä merkitään rekisteriin Helsingin yliopiston hyväksymän opintopistemäärän ja annetun arvosanan mukaisesti. Läntisen teologian perusopintokokonaisuutta on tällöin täydennettävä vaadittaviin 60 opintopisteeseen suorittamalla seuraavat opintojaksot:
Historiallinen teologia 5 op
Kristillinen elämä ja jumalanpalvelus 5 op
Uskontojen monimuotoisuus 5 op
Uskonto ja kasvatus 5 op
Uskonto käsitteenä ja tutkimuskohteena 5 op
Uusi testamentti 5 op tai Vanha testamentti 5 op
Kristinuskon historia varhaiskirkosta keskiajalle 5 op tai Läntinen kirkkohistoria uuden ajan alusta nykypäivään 5 op
Mikäli opiskelija on suorittanut enintään kymmenen vuotta aikaisemmin yleisen teologian perus- ja aineopinnot Helsingin yliopiston vaatimusten mukaisesti (60 op/35 ov, vähintään arvosanalla 3/5), opinnot korvaavat läntisen teologian perusopinnot 60 op. Kokonaisuusmerkintä merkitään rekisteriin Helsingin yliopiston hyväksymän opintopistemäärän ja annetun arvosanan mukaisesti. Muualla kuin Itä-Suomen yliopistossa suoritettuja teologian tai klassisten kielten opintoja voidaan hakemuksesta lukea hyväksi myös yksittäisinä opintosuorituksina.
Osaamisen tunnustamista käsittelevien hakemusten neuvonta teologian osastossa: koulutussihteeri Tuula Nissinen
Varusmiespalveluksen aikana suoritettava johtamiskoulutus (AUK, RUK) voidaan hyväksilukea (sisällyttäminen) 5 op tutkintoon sisältyviin valinnaisiin opintoihin. Opiskelija hakee hyväksilukua omasta koulutusohjelmasta, olemassa olevien käytäntöjen mukaisesti. Hakemuksen liitteeksi riittää todistus suoritetuista johtamisopinnoista.
Opinnäytteet: kandidaatintutkielma ja pro gradu -tutkielma
Kamussa on tietoa
• Opinnäytteistä (ml. opinnäytteen saavutettavuuteen liittyvät ohjeet) Opinnäytteet - UEF Kamu
• Kypsyysnäytteistä Kypsyysnäytteet - UEF Kamu
• Syventävien opintojen opinnäytetyön palauttamisesta, tarkastamisesta ja arvioinnista Syventävien opintojen opinnäytetyön palautus, tarkastaminen ja arviointi - UEF Kamu
• Opinnäytteen alkuperäisyyden tarkastamisesta Plagiaatintunnistusjärjestelmä - UEF Kamu
Alempaa korkeakoulututkintoa varten opiskelijan on laadittava pääaineensa aineopintoihin kuuluva kandidaatin tutkielma ja ylempää tutkintoa varten pääaineen syventäviin opintoihin kuuluva pro gradu -tutkielma.
Oppiaineen mahdolliset tarkemmat ohjeet tutkielmien tekemisestä on kuvattu opetussuunnitelmassa (esimerkiksi mahdollisuus tehdä artikkelimuotoinen pro gradu -tutkielma).
Opinnäyte laaditaan saavutettavalle pohjalle. Opinnäytteen saavutettavuudesta saa lisätietoa tutkielmatyöskentelyn yhteydessä, ja saavutettavuuteen liittyviä ohjeita on myös Kamussa: https://kamu.uef.fi/tietopankki/valmistuvalle-opiskelijalle/opinnaytteet/ Tutkielman sisältöä ja muotoa koskevaa neuvontaa sekä tutkielman kirjoittamisen tekniset ohjeet (fonttikoko, riviväli, marginaali) antaa tutkielman ohjaaja tai ne annetaan tutkielmaseminaarissa.
Tekoälyn käytöstä on määrätty UEFin tekoälyohjeistuksessa (https://kamu.uef.fi/tietopankki/opiskelijan-oikeudet-ja-velvollisuudet/tekoalyn-kayttaminen-opetuksessa-ja-tutkimuksessa/ 3.1.2025): Jos tekoälysovellusta käytetään opinnäytteen tuottamisen apuna, tulee ilmoittaa kirjallisesti, mitä sovellusta (esim. ChatGPT) on käyttänyt ja millä tavalla. Opinnäytetyön tekemiseen sovelletaan tutkimukseen liittyvää tekoälyn käyttöä koskevaa ohjetta. Koko opinnäytetyötä ei saa tehdä tekoälysovelluksella. Opinnäytetyön tulee sisältää riittävästi itsenäisen työn osuutta, jotta opinnäytetyölle asetetut osaamistavoitteet saavutetaan.
Tätä ohjetta noudatetaan soveltuvin osin myös muiden tutkielmien ohjauksessa, jättämisessä, säilyttämisessä ja tarkastamisessa.
Ohje jatkuu seuraavissa opinnäytteiden ohjausta, kandidaatintutkielmia, pro gradu -tutkielmia ja kypsyysnäytteitä kuvaavissa haitareissa.
Ohjausprosessi
Yleistä
Ohjausprosessissa sekä ohjaajalla että ohjattavalla on velvollisuuksia ja oikeuksia, joista sovitaan prosessin alkuvaiheessa. Varsinkin pro gradu -tutkielmatyöskentelystä suositellaan tekemään ohjaussuunnitelma. Tiedekunnassa on yhteinen suunnitelmapohja, joka osastoissa voidaan muokata omaan käyttöön.
Tiedekunnassa on yhteiset osaamistavoitteet ja arviointikriteerit. Nämä ohjaavat työskentelyä ja auttavat suuntaamaan työtä oikeaan suuntaan. Yhteinen ymmärrys arviointiperusteista ennaltaehkäisee mahdollisia epäselvyyksiä tai erimielisyyksiä arviointivaiheessa.
Jokaisella tutkielmaa tekevällä opiskelijalla on vähintään yksi ohjaaja.
Ohjausprosessin kulku
Vastuullinen ohjaaja hyväksyy ohjattavan aiheen tutkielmaan sopivaksi. Tutkielman ohjausprosessin alkamisessa on oppiaineittaisia eroja, ja opiskelijan tulee perehtyä oman oppiaineensa käytäntöihin. Työskentelyn käynnistyessä tulee varmistaa, että opiskelija on tietoinen osaamistavoitteista ja arviointikriteereistä. Ohjattava ja ohjaaja laativat yhdessä tutkielmalle aikataulun, jossa ohjattava pyrkii pysymään. Ohjaajan velvollisuutena on taata aikataulua tukeva riittävä palautteenanto ja muu ohjaus, josta yhteistyössä sovitaan esim. ohjaussuunnitelmassa.
Opiskelija on velvollinen työskentelemään tutkielmansa suhteen itsenäisesti, aktiivisesti ja pitkäjänteisesti ohjausta tarkoituksenmukaisesti hyödyntäen.
Mikäli tutkielman aihe tai sisältö osoittautuu sellaiseksi, että se ylittää nykyisen ohjaajan asiantuntemuksen rajat, tulee asiasta keskustella yhdessä ohjaajan, opiskelijan ja oppiaineen vastuuhenkilön tai osaston pedagogisen johtajan kanssa. Tällöin voidaan tarvittaessa sopia toisen ohjaajan nimeämisestä. Myös opiskelija voi pyytää ohjaajan vaihtamista perustellusta syystä. Tällöin asiasta neuvotellaan yhdessä ohjaajan ja oppiaineen vastuuhenkilön tai osaston pedagogisen johtajan kanssa.
Ennen kuin opiskelija jättää työn tarkastettavaksi:
- Työn ohjaaja antaa tutkielman viimeisestä versiosta palautteen, joka perustuu arviointikriteereihin. Ohjaaja vastaa siitä, että arviointiperusteet käydään läpi opiskelijan kanssa sekä työprosessin alussa että ennen työn jättämistä tarkastukseen.
- Työn lopullinen versio tarkastetaan plagiaatintunnistusjärjestelmässä. Opiskelija jättää työnsä plagiaatintunnistusjärjestelmään, ja ohjaaja päättää raportin perusteella, ovatko lähdeviittaukset ja lainaukset hyvän tieteellisen tavan mukaisia. (Plagiaatintunnistuksesta on erillinen ohje: https://kamu.uef.fi/tyokalut/plagiaatintunnistusjarjestelma/ )
Ohjauksen sisältö
Vaikka eri oppiaineiden ohjauskäytännöissä on aina vaihtelua, opinnäytteen ohjauksen työskentelyn ydinasiat ovat samankaltaisia:
- Tavoitteellisuus: Ohjausprosessin alussa orientoidutaan yhteiseen työskentelyyn käsittelemällä opinnäytteen osaamistavoitteita ja arviointikriteereitä. On tärkeää, että opiskelija tarkastelee myös omia henkilökohtaisia tavoitteitaan. Tavoitteen ja tavoitekeskustelun avulla suuntaudutaan työskentelyyn ja sitoudutaan yhteistyöhön sekä ohjaussuhteessa että vertaisryhmässä (esimerkiksi seminaarissa). Opiskelijan tavoite voi prosessin kuluessa muuttua tai tarkentua. Tavoitteellisuuteen kuuluu myös se, että palaute työskentelystä puolin ja toisin on jatkuvaa.
- Ohjauksen luonne sekä vastuiden ja velvollisuuksien selventäminen: Ohjauksen ideana on, että opiskelija työskentelee itsenäisesti, aloitteellisesti ja aktiivisesti. Ohjaaja puolestaan tukee ja suuntaa ohjauksella tätä työskentelyä ja tarjoaa apua tilanteissa, joissa opiskelija sitä tarvitsee. Jos opiskelijat työskentelevät parina, parityöskentelyn työtapoja ja vastuut tulee yhdessä käydä läpi.
- Ohjaajalla on sekä prosessia tukeva että arvioiva/valvova rooli. Arvioiva ja valvova rooli tulee mukaan ohjaukseen palautteen ja opinnäytteen arvioinnin kautta sekä tilanteissa, joissa ohjaaja antaa luvan edetä esimerkiksi aineiston keruuseen tutkimussuunnitelman pohjalta.
- Ohjaajan ja ohjattavan välisen yhteistyön tulee perustua luottamukseen: ohjattavan tulee olla mahdollista luottaa ohjaajan asiantuntemukseen ja häneltä saamiensa neuvojen paikkansapitävyyteen. Ohjaajan tulee puolestaan voida luottaa ohjattavan vilpittömyyteen tutkimuksen teossa, tiedonhankinnassa, tietojen esittämisessä ja ylipäätään tieteellisen tutkimuksen eettisten periaatteiden noudattamisessa.
- Työskentelytavat. Ohjausprosessin käynnistyessä selvennetään ja sovitaan yksilö- ja ryhmäohjauksen työtavat ja rytmi, etä- ja lähitapaamiset, mahdollisuus hakeutua ohjaukseen, milloin/kuinka monta kertaa ohjaaja antaa palautetta tekstistä ja miten menetellään viivästyneiden töiden yhteydessä. Ohjaukseen käytettyä aikaa säätelee opetussuunnitelma sekä opettajan työsuunnitelmassa määritelty ohjaukselle varattu aika.
- Ryhmän työskentelyyn vaikuttaminen: Ohjaaja ohjaa ryhmää sen eri vaiheissa ja tukee sen työskentelyä niin, että opiskelijat voivat edistää toistensa prosesseja vertaispalautteen ja yhteisen ideoinnin avulla. Ohjaaja opastaa hyviin keskustelukäytänteisiin ja vastuunottoon jokaisen omasta osuudesta ryhmän työskentelyssä.
- Resurssit: Tukea opinnäytetyöskentelyyn on tarjolla: tiedonhaun kurssit, kieli- ja viestintäopinnot, opintopsykologien palvelut, gradutalli.
Yleistä
Alempaa korkeakoulututkintoa varten opiskelijan on laadittava pääaineensa aineopintoihin kuuluva kandidaatintutkielma. Se on pienimuotoinen tieteellinen opinnäytetyö, joka laaditaan kunkin tieteenalan tieteellisiä periaatteita noudattaen ja voidaan tehdä oppiaineessa sovittujen linjausten mukaan joko yksilö- tai parityönä. Kahden opiskelijan yhteisessä työssä on pystyttävä osoittamaan kunkin opiskelijan työn osuus, niin että se on arvioitavissa. Filosofisessa tiedekunnassa opiskelijoiden yhteistyö voidaan osoittaa myös ohjausprosessin aikana.
Kandidaatintutkielma kirjoitetaan lähtökohtaisesti tutkinto-ohjelman tutkintokielellä tai opetussuunnitelmassa määrätyllä kielellä. Oikeudesta käyttää muuta kieltä opinnäytetyössä päättää laitoksen tai osaston koulutuksesta vastaava johtaja. (Koulutuksen johtosääntö 26 §.)
Tutkielman etulehdelle on merkittävä kirjoittajan nimi, työn nimi sekä työn julkaisupaikka ja -aika sekä tutkielman laji. Tiivistelmät liitetään tutkielmaan etulehden jälkeen. Tarkemmin tutkielman, tiivistelmän ja kypsyysnäytteen kieltä on kuvattu tämän oppaan haitarissa Kypsyysnäytteen kieli filosofisessa tiedekunnassa. Tiivistelmän laajuudeksi suositellaan 300 sanaa.
Opintosuorituksen tiedot tallennetaan opiskelijarekisteriin, myös tutkielman nimi.
Kandidaatintutkielman jättäminen arvioitavaksi
Opiskelijalla on mahdollisuus korjata tutkielmaansa saamansa palautteen ja korjausehdotusten perusteella. Kun kandidaatintutkielma on valmis, opiskelija palauttaa sen plagiaatintunnistustarkastukseen ja sitten saman version tutkielmasta ohjaajalle arvioitavaksi. Arvioitavaksi jätettyä tutkielmaa ei saa enää muuttaa.
Tutkielmaa säilytetään kaksi vuotta paperisena tai sähköisesti osaston määrittelemällä tavalla.
Opinnäytteiden tarkastamista ja arviointia käsitellään koulutuksen johtosäännössä, erityisesti pykälissä 35 ja 37 sekä muutoksenhakua pykälässä 44.
Kandidaatintutkielmien osaamistavoitteet ja arviointi
Kandidaatin tutkielman osaamistavoitteet
Kandidaatintutkielman tehtyään opiskelija:
- Osoittaa perehtyneisyytensä tutkimusaihetta koskevaan keskeiseen kirjallisuuteen ja aiempaan tutkimukseen
- Opiskelija hallitsee tieteellisen ajattelun ja tutkimusprosessin perusteet oman tieteenalansa käytäntöjen mukaisesti
- Osaa raportoida tutkimusprosessinsa ja -tuloksensa kirjallisesti tieteenalansa käytäntöjen mukaisesti
- Pystyy arvioimaan oman tutkimuksensa luotettavuutta ja rajoituksia sekä tuntee tieteellisen tutkimuksen eettiset periaatteet
Arviointi on kuvattu taulukkona tämän oppaan haitarissa Kandidaatintutkielmien arviointimatriisi filosofisessa tiedekunnassa.
Kandidaatintutkielman arviointiasteikko on: 0=hylätty, 1=välttävä, 2=tyydyttävä, 3=hyvä, 4=kiitettävä, 5=erinomainen. Taulukossa on 7 näkökohtaa, jotka otetaan huomioon arvosanaa määriteltäessä. Lopullinen arvosana ei välttämättä ole osien keskiarvo kokonaisluvuksi pyöritettynä. Arvioinnissa otetaan huomioon muun muassa aiheen vaikeusaste tai jokin muu laskettua korkeampaa tai matalampaa arvosanaa painokkaasti vaikuttava seikka. Jos jokin osista arvioidaan arvosanalla 0, tutkielmaa ei voida hyväksyä.
Arvioinnin osa-alue | Välttävä (1) | Tyydyttävä (2) | Hyvä (3) | Kiitettävä (4) | Erinomainen (5) |
---|---|---|---|---|---|
1. Tutkimusalueeseen perehtyminen, kirjallisuuden valinta ja sen soveltaminen Arvioidaan oman alan hallintaa ja soveltamista: onko teoreettinen lähestymistapa ja käsitteiden käyttö asiantuntevaa sekä aiheen näkökulmasta sopivaa ja tarkoituksenmukaista. Lisäksi arvioidaan lähteiden määrää ja relevanssia, lähdekritiikkiä sekä kykyä käydä dialogia lähteiden kanssa ja lähteiden välillä. | Tutkielman teoreettinen lähestymistapa ja keskeiset käsitteet vastaavat heikosti tutkimustehtävää. Kirjallisuus on esitelty heikosti. Kirjallisuuden käyttö on suppeaa tai painottuu liikaa toisen käden lähteisiin. | Tutkielman teoreettinen lähestymistapa ja keskeiset käsitteet liittyvät löyhästi tutkittavaan aiheeseen. Kirjallisuutta on pääsääntöisesti referoitu. Lähteiden määrä on kohtuullinen. | Tutkielman teoreettinen lähestymistapa ja keskeiset käsitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja ne on kuvattu asiallisesti. Lähteiden käyttö osoittaa riittävää perehtyneisyyttä kirjallisuuteen. | Tutkielman teoreettinen lähestymistapa ja keskeiset käsitteet muodostavat toimivan kokonaisuuden ja ne esitellään osaavasti. Lähteitä arvioidaan ja suhteutetaan toisiinsa onnistuneesti. Lähteiden käyttö osoittaa monipuolista perehtyneisyyttä aihepiirin kirjallisuuteen. | Tutkielman teoreettinen lähestymistapa on ansiokas ja johdonmukainen. Käsitteiden hallinta on erinomaista ja analyyttista. Kyky käydä dialogia lähteiden kanssa ja lähteiden välillä on ansioitunutta. Lähteitä on käytetty osoittaen syvällistä ymmärrystä tutkimusaiheesta. |
2. Tehtävän/kysymyksenasettelu ja rajaus Arvioidaan tehtävänasettelun onnistuneisuutta sekä tutkielman tarkoituksen ja tavoitteen määrittelyä ja rajausta. Tutkielman on kytkeydyttävä aikaisempaan tutkimukseen. | Tutkimustehtävän asettelu on puutteellinen tai jäsentymätön. Tutkimustehtävän esittely ja valintojen perustelut jäävät heikoiksi. | Tutkimustehtävän asettelu on asianmukainen mutta kytkentää aikaisempaan tutkimukseen on niukasti. Työn tavoitteet jäävät osin yleiselle tasolle. | Tutkimustehtävä on perusteltu ja rajattu asianmukaisesti. Tutkimustehtävä on kytketty aikaisempaan tutkimukseen johdonmukaisesti. | Tutkimustehtävä on perusteltu onnistuneesti ja rajattu selkeästi. Tutkimustehtävä osoittaa hyvää tutkimusalueen hallintaa. | Tutkimustehtävä on perusteltu ja rajattu oivaltavasti. Tutkimustehtävä osoittaa erinomaista tutkimusalueen hallintaa. |
3. Tutkielman aineisto ja analyysimenetelmä Arvioidaan menetelmällisiä ratkaisuja. Arvioidaan aineiston hankintaa, riittävyyttä ja soveltuvuutta. Lisäksi arvioidaan, onko analyysimenetelmän käyttö tarkoituksenmukaista, perusteltua ja asiantuntevaa. Empiirisissä tutkielmissa tämä on erityisen tärkeä arvioitava kokonaisuus. | Tutkielman menetelmälliset valinnat ovat vaatimattomia ja irrallisia tutkimustehtävää ajatellen. Analyysimenetelmän käyttö on epäjohdonmukaista. Opiskelijan keräämän aineiston hankinnassa, riittävyydessä tai sopivuudessa esiintyy vakavia puutteita. | Tutkielman menetelmälliset valinnat ovat melko jäsentymättömiä tutkimustehtävää ajatellen. Analyysimenetelmän käyttö on pääosin johdonmukaista. Opiskelijan keräämän aineiston hankinnassa, riittävyydessä tai sopivuudessa esiintyy puutteita. | Tutkielman menetelmälliset valinnat ovat tarkoituksenmukaisia tutkimustehtävää ajatellen. Valintoja on perusteltu. Analyysimenetelmän käyttö on tarkoituksenmukaista. Opiskelijan keräämä aineisto on riittävä ja sopii hyvin tutkimustehtävään vastaamiseen. | Tutkielman menetelmälliset valinnat on perusteltu loogisesti tutkimustehtävää ajatellen. Analyysimenetelmän käyttö on tarkoituksenmukaista ja onnistuneesti perusteltua Opiskelijan keräämä aineisto on laadukas ja mahdollistaa syvällisen analyysin. | Tutkielman menetelmälliset valinnat on perusteltu loogisesti ja ansiokkaasti tutkimustehtävää ajatellen. Analyysimenetelmän käyttö on tarkoituksenmukaista, erinomaisesti perusteltua ja asiantuntevaa. Opiskelijan aineisto on kerätty oivaltavasti, ja aineisto sopii erinomaisesti tutkimuksen tarkoitukseen. |
4. Tulokset ja niiden tarkastelu Arvioidaan tulosten raportoinnin riittävyyttä, asianmukaisuutta, teknistä toteutusta sekä niiden sopivuutta tutkielman teoriataustaan ja tutkimustehtävään. | Tutkimustulosten esittämisessä on epäselvyyttä ja epäloogisuutta. Tulosten yhteys teoriataustaan ja vastaaminen tutkimustehtävään tutkimuskysymyksineen tai ongelmineen jää puutteelliseksi. | Tutkimustulokset esitetään asianmukaisesti. Tulosten yhteys teoriataustaan ja vastaaminen tutkimustehtävään tutkimuskysymyksineen tai -ongelmineen jää pinnalliseksi | Tutkimustulokset esitetään loogisesti ja niitä havainnollistetaan asianmukaisesti. Tulokset ovat yhteydessä teoriataustaan ja ne vastaavat tutkimustehtävään tutkimuskysymyksineen tai -ongelmineen. | Tutkimustulokset esitetään täsmällisesti ja niitä havainnollistetaan onnistuneesti. Tulokset esitetään loogisessa suhteessa teoriataustaan ja tuloksissa vastataan täsmällisesti tutkimustehtävään sekä tutkimuskysymyksiin tai – ongelmiin. | Tutkimustulosten esittäminen on täsmällistä, monipuolista ja taidokkaasti aineistoa havainnollistavaa. Tulokset esitetään taitavasti teoriataustaan kiinnittyen ja tuloksissa vastataan täsmällisesti ja vakuuttavasti tutkimustehtävään sekä tutkimuskysymyksiin tai – ongelmiin. |
5. Johtopäätökset ja pohdinta Arvioidaan tuloksista tehtyjen johtopäätösten ja pohdintojen argumentointia, johdonmukaisuutta sekä yhteyttä teoriataustaan ja tuloksiin. Lisäksi arvioidaan tutkielman vahvuuksien ja heikkouksien sekä luotettavuuden reflektointia. | Johtopäätökset esitetään hajanaisesti ja puutteellisesti. Argumentointi on heikkoa. Tutkimustulosten peilaaminen teoriataustaan ja aiempaan tutkimukseen jää niukaksi. Tutkimusprosessin ja tutkielman luotettavuuden reflektointi on heikkoa tai olematonta. | Johtopäätöksen esitetään jokseenkin johdonmukaisesti, mutta argumentointi on puutteellista. Tutkimustuloksia peilataan hajanaisesti teoriataustaan ja aiempaan tutkimukseen. Tutkimusprosessia ja tutkielman luotettavuutta reflektoidaan pinnallisesti. | Johtopäätökset esitetään johdonmukaisesti argumentoiden. Tutkimustuloksia peilataan asianmukaisesti teoriataustaan ja aiempaan tutkimukseen. Tutkimusprosessia ja tutkielman luotettavuutta reflektoidaan asianmukaisesti. | Johtopäätökset esitetään johdonmukaisesti ja hyvin argumentoiden. Tutkimustuloksia peilataan onnistuneesti teoriataustaan ja aiempaan tutkimukseen. Tutkimusprosessia ja tutkielman luotettavuutta reflektoidaan monipuolisesti ja kriittisesti. | Johtopäätökset esitetään oivaltavasti ja taitavasti argumentoiden. Tutkimustuloksia peilataan ansiokkaasti teoriataustaan ja aiempaan tutkimukseen. Tutkimusprosessia ja tutkielman luotettavuutta ja sovellettavuutta reflektoidaan monipuolisesti, asiantuntevasti ja kriittisesti. |
6. Esitystapa Arvioidaan kieliasua tekstin sujuvuutta sekä oman alan tieteellisten käytäntöjen noudattamista. | Tutkielman kieliasussa on runsaasti virheitä. Lähdeviittauksissa ja lähdeluettelossa on selkeitä puutteita ja epäjohdonmukaisuuksia. Tekstin huolimaton jäsentely vaikeuttaa ymmärtämistä. Teksti on muotoiltu vastoin tieteellistä esitystapaa. Tutkielman rakenne ei täysin vastaa tieteellisiä käytäntöjä. | Tutkielman kieliasussa on virheitä. Lähdeviittauksissa ja lähdeluettelossa on lieviä puutteita ja epäjohdonmukaisuuksia. Teksti on paikoin huolimattomasti jäsenneltyä ja muotoiltu osin vastoin tieteellistä esitystapaa. Tutkielma on rakenteeltaan pääsääntöisesti tieteellisten käytäntöjen mukainen. | Tutkielman kieliasu on pääosin hyvä. Lähdeviittaukset ja lähdeluettelo ovat tieteellisten käytäntöjen mukaiset ja lähes virheettömät. Teksti on jäsenneltyä ja tieteellisen esitystavan mukaista. Tutkielma on rakenteeltaan tieteellisten käytäntöjen mukainen. | Tutkielman kieliasu on hyvä. Lähdeviittaukset ja lähdeluettelo ovat tieteellisten käytäntöjen mukaiset ja virheettömät. Teksti on jäsennelty hyvin, ja se on täsmällistä sekä tieteellisen esitystavan mukaista. Tutkielma on rakenteeltaan tieteellisten käytäntöjen mukainen. | Tutkielman kieliasu on erinomainen. Lähdeviittaukset ja lähdeluettelo ovat virheettömät ja tehty täsmällisesti tieteellisten käytäntöjen mukaisesti. Teksti on jäsennelty erinomaisesti, ja se on täsmällistä ja vakuuttavaa sekä tieteellisen esitystavan mukaista. Tutkielma vastaa rakenteeltaan erinomaisesti tieteellisiä käytäntöjä. |
7. Eettiset periaatteet
Tutkimuksen tulee olla kaikin puolin eettisesti pitävä. Tutkimuksen suunnittelun, toteutuksen ja raportoinnin tulee noudattaa tutkimuksen eettisiä periaatteita.
Yleistä
Ylempää korkeakoulututkintoa varten opiskelijan on suoritettava pääaineen syventäviin opintoihin kuuluva pro gradu -tutkielma.
Pro gradu -tutkielma kirjoitetaan lähtökohtaisesti tutkinto-ohjelman tutkintokielellä tai opetussuunnitelmassa määrätyllä kielellä. Oikeudesta käyttää muuta kieltä opinnäytetyössä päättää laitoksen tai osaston koulutuksesta vastaava johtaja. (Koulutuksen johtosääntö 26 §.)
Tutkielman etulehdelle on merkittävä kirjoittajan nimi, työn nimi sekä työn julkaisupaikka ja -aika sekä tutkielmalaji. Tiivistelmät liitetään tutkielmaan etulehden jälkeen. Suomenkielisen tutkielman tiivistelmä kirjoitetaan suomeksi ja englanniksi. Tarkemmin tutkielman, tiivistelmän ja kypsyysnäytteen kieltä on kuvattu tämän oppaan haitarissa Kypsyynäytteen kieli filosofisessa tiedekunnassa. Suomenkielisen tiivistelmän laajuudeksi suositellaan 300 sanaa.
Pääsääntöisesti sivuaineen tutkielmaa koskevat samat ohjeet kuin pro gradu -tutkielmaa.
Pro gradu -tutkielman tarkastaminen ja arviointi
Opinnäytteiden tarkastamista ja arviointia käsitellään koulutuksen johtosäännössä, erityisesti pykälissä 35 ja 37 ja muutoksenhakua pykälässä 44 sekä rehtorin päätöksissä Pro gradu -tutkielman/syventävien opintojen opinnäytetyön digitaalisen tarkastusprosessin käyttöönottaminen Itä-Suomen yliopistossa (26.6.2018, pdf) ja Pro gradu -tutkielma/syventävien opintojen opinnäytetyöprosessi (1.8.2017, pdf)
Koulutuksen johtosäännön 35 §:n mukaan syventävien opintojen opinnäytetyön muodosta päättää opinnäytteen pääohjaaja opetussuunnitelman määrittämissä rajoissa. Syventävien opintojen opinnäytetyö suoritetaan itsenäisesti. Opinnäytetyö voidaan suorittaa parityönä tai osallistumalla laajempaan tutkimusprojektiin, jos opetussuunnitelma mahdollistaa tämän. Kahden tai useamman opiskelijan yhteisessä työssä tai tutkimusprojektissa on pystyttävä osoittamaan kunkin opiskelijan työn osuus siten, että se on arvioitavissa. Filosofisessa tiedekunnassa opiskelijoiden yhteistyö voidaan osoittaa myös ohjausprosessin aikana. Filosofisessa tiedekunnassa opiskelijan syventävien opintojen opinnäytettä ei voida hyväksyä kahden eri pääaineen tutkielmana (ns. kaksoisgradu).
Pro gradu -tutkielman osaamistavoitteet
Pro gradu -tutkielman tehtyään opiskelija:
- Tuntee tutkimusaihetta koskevan tieteellisen keskustelun ja kirjallisuuden
- Osoittaa kykyä itsenäiseen, kriittiseen ja luovaan tieteelliseen ajatteluun
- Hallitsee tieteellisen tutkimusmenetelmän/-menetelmät ja osaa soveltaa niitä perustellusti omassa tutkimuksessaan
- Osaa esittää tutkimustuloksensa jäsentyneesti sekä perustella tekemänsä tutkimukselliset ratkaisut ja sitä kautta kykenee osallistumaan oman alansa tieteelliseen keskusteluun
- Osaa arvioida kriittisesti tutkimustuloksiaan ja suhteuttaa ne aiempaan tutkimukseen
- Hallitsee hyvän tieteellisen käytännön ja tutkimuseettiset periaatteet
- Omaksuu valmiuksia tieteelliseen jatkokoulutukseen
Arviointi on kuvattu taulukkona tämän oppaan haitarissa Pro gradu -tutkielmien arviointimatriisi filosofisessa tiedekunnassa.
Tutkimusaihe ja tutkimuksen tarkoitus
Arvioinnin osa-alue | Arvosana 1 | Arvosana 2 | Arvosana 3 | Arvosana 4 | Arvosana 5 |
---|---|---|---|---|---|
Aiheen valinnan ja merkityksen perustelu | Aiheen valinta ja merkitys perustellaan puutteellisesti. | Aiheen valinta ja merkitys perustellaan tyydyttävästi. | Aiheen valinta ja merkitys perustellaan selkeästi. | Aiheen valinta ja merkitys perustellaan onnistuneesti. | Aiheen valinta ja merkitys perustellaan monipuolisesti yhteiskunnallisesti, tieteellisesti ja/tai käytännön kannalta. |
Aiheen rajaus; tavoitteiden asettaminen | Tutkimusaiheen rajauksessa ja tavoitteiden asettamisessa on merkittäviä puutteita. | Tutkimusaiheen rajaus on epäselvä ja tavoitteet jäävät yleisluontoisiksi. | Tutkimusaiheen rajaus on tarkoituksenmukainen ja tavoitteet ovat selkeät. | Tutkimusaiheen rajaus on onnistunut. Tavoitteenasettelu on tehty huolellisesti ja monipuolisesti suhteessa tutkimusaiheeseen. | Tutkimusaiheen rajaus ja tavoitteiden asettaminen osoittavat kriittistä tutkimusotetta. Tavoitteenasettelussa työlle haetaan selkeää uutuusarvoa. |
Tutkimustehtävän ja tutkimusongelman/-kysymyksen perustelu | Tutkimustehtävän perustelu on heikkoa. | Tutkimustehtävän perusteluissa on epämääräisyyttä. | Tutkimustehtävä perustellaan asianmukaisesti ja kytketään teoriaperustaan ja aiempaan tutkimukseen. | Tutkimustehtävä perustellaan onnistuneesti ja kytketään pätevästi teoriaperustaan ja aiempaan tutkimukseen. | Tutkimustehtävän perustelu osoittaa teoriaperustan ja aiemman tutkimuksen syvällistä hallintaa. |
Teoreettinen perehtyneisyys ja tutkimuskirjallisuus
Arvioinnin osa-alue | Arvosana 1 | Arvosana 2 | Arvosana 3 | Arvosana 4 | Arvosana 5 |
---|---|---|---|---|---|
Perehtyneisyys aiheeseen liittyvään tutkimukseen ja kirjallisuuteen; käsitteiden määrittely | Valitut käsitteet ja teoreettinen lähestymistapa vastaavat heikosti tutkimustehtävää. Käsitteiden kuvaus on puutteellista. | Valitut käsitteet ja teoreettinen lähestymistapa liittyvät väljästi tutkimustehtävään. Käsitteiden kuvaus on osin pinnallista. | Valitut käsitteet ja teoreettinen lähestymistapa ovat asianmukaisia suhteessa tutkimustehtävään. Käsitteitä kuvataan asiallisesti ilmentäen riittävää perehtyneisyyttä kirjallisuuteen. | Valitut käsitteet ja teoreettinen lähestymistapa ovat onnistuneita. Käsitteitä kuvataan kattavasti ja niitä käytetään pätevästi. | Valitut käsitteet ja teoreettinen lähestymistapa muodostavat ansiokkaan ja johdonmukaisen kokonaisuuden. Käsitteet hallitaan moitteettomasti ja niitä luovasti ja analyyttisesti. |
Tutkimuskirjallisuuden kriittinen arviointi ja soveltaminen omaan tutkimustehtävään | Lähteiden määrä on vähäinen ja käyttö kritiikitöntä. Toisen käden lähteet painottuvat liikaa. | Lähteiden määrä on kohtuullinen, mutta niiden käyttö on referoivaa. | Lähteiden määrä on riittävä ja ne soveltuvat hyvin valittuun aiheeseen. Lähteiden käyttö on asiallista. | Lähteiden valinta osoittaa monipuolista perehtyneisyyttä tutkittavaan aiheeseen. Lähteitä on käytetty taitavasti ja arvioitu kriittisesti. | Lähteiden valinta osoittaa tutkimusaiheen syvällistä tuntemusta. Lähteiden käyttö on oivaltavaa ja kriittinen arviointi perehtynyttä. |
Tutkimusmenetelmä ja - aineisto
Arvioinnin osa-alue | Arvosana 1 | Arvosana 2 | Arvosana 3 | Arvosana 4 | Arvosana 5 |
---|---|---|---|---|---|
Metodologinen tarkoituksenmukaisuus | Metodologia jää irralleen tutkimustehtävästä. Metodologian esittely on vaatimatonta. | Metodologia on melko jäsentymätön tutkimustehtävää ajatellen. Sitä on perusteltu ohuesti. | Metodologia on tarkoituksenmukainen tutkimustehtävää ajatellen. Sitä on perusteltu asianmukaisesti. | Metodologiset ratkaisut ovat kauttaaltaan päteviä. Metodologiaa on perusteltu asiantuntevasti. | Tutkimus on rakennettu metodologisesti erityisen ansiokkaasti. Metodologiaa on perusteltu syvällisesti. |
Aineiston hankinta, riittävyys ja sopivuus | Opiskelijan keräämän aineiston riittävyydessä tai sopivuudessa esiintyy vakavia puutteita. | Opiskelijan keräämän aineiston, riittävyydessä tai sopivuudessa esiintyy puutteita. | Opiskelijan keräämä aineisto on riittävä ja sopii hyvin tutkimustehtävään vastaamiseen. | Opiskelijan keräämä aineisto on laadukas ja mahdollistaa syvällisen analyysin. | Opiskelijan keräämän aineisto on erittäin laadukas ja sopii erinomaisesti tutkimuksen tarkoitukseen. |
Aineiston analyysimenetelmien hallinta ja tulkinnan perustelu | Aineiston analyysi on välttävää ja tulkinnan perustelu epäjohdonmukaista. | Aineiston analyysi on tyydyttävää ja tulkinnan perustelu pääosin johdonmukaista. | Aineiston analyysi on hyvää ja tulkinnan perustelu johdonmukaista. | Aineiston analyysi ja tulkinnan perustelu on taitavaa ja asiantuntevaa. | Aineiston analyysi ja tulkinnan perustelu on poikkeuksellisen taitavaa ja uusia näkökulmia avaavaa. |
Tutkimustulokset ja niiden esittäminen
Arvioinnin osa-alue | Arvosana 1 | Arvosana 2 | Arvosana 3 | Arvosana 4 | Arvosana 5 |
---|---|---|---|---|---|
Tutkimustehtävään ja tutkimuskysymyksiin/-ongelmiin vastaaminen | Tutkimustehtävään ja kysymyksiin on vastattu puutteellisesti. | Tutkimustehtävään ja kysymyksiin on vastattu pinnallisesti. | Tutkimustehtävään ja kysymyksiin on vastattu asianmukaisesti. | Tutkimustehtävään ja kysymyksiin on vastattu täsmällisesti | Tutkimustehtävään ja kysymyksiin on vastattu ansiokkaasti ja taitavasti. |
Tulosten esittämisen loogisuus ja selkeys | Tulosten esittämisessä on epäloogisuutta, epäselvyyksiä ja virheitä. | Tulokset esitetään pääosin loogisesti ja virheettömästi joskin liittyen löyhästi teoriaperustaan. | Tulokset esitetään loogisesti ja ne kytketään teoriaperustaan. | Tulokset esitetään selkeästi ja systemaattisesti suhteessa tutkimuskysymyksiin, aineistoon ja teoriaperustaan. | Tulokset esitetään erinomaisesti ja oivaltavasti suhteessa tutkimuskysymyksiin, aineistoon ja teoriaperustaan. |
Tulosten havainnollistaminen | Tuloksia on havainnollistettu osin puutteellisesti tai virheellisesti. | Tuloksia on havainnollistettu kaavamaisesti. | Tuloksia on havainnollistettu tarkoituksenmukaisesti. | Tuloksia on havainnollistettu taidokkaasti. | Tuloksia on havainnollistettu oivaltavasti. |
Tulosten luotettavuus | Tutkimustulosten luotettavuuden arviointi on puutteellista. | Tutkimustulosten luotettavuuden arviointi on pinnallista. | Tutkimustulosten luotettavuuden arviointi on tarkoituksenmukaista. | Tutkimustulosten luotettavuuden arvioinnissa osoitetaan metodologian hallintaa. | Tutkimustulosten luotettavuuden arviointi on metodologisesti kattavaa ja ansiokasta. |
Pohdinta ja päätökset
Arvioinnin osa-alue | Arvosana 1 | Arvosana 2 | Arvosana 3 | Arvosana 4 | Arvosana 5 |
---|---|---|---|---|---|
Tutkielman keskeisten tulosten arviointi ja suhteuttaminen aiempaan tutkimukseen ja teoriaan | Tutkimustuloksia pohditaan ja suhteutetaan aiempaan tutkimukseen ja teoriaperustaan niukasti ja epäselvästi. | Tutkimustuloksia pohditaan ja suhteutetaan aiempaan tutkimukseen ja teoriaperustaan hajanaisesti. | Tutkimustuloksia pohditaan ja suhteutetaan aiempaan tutkimukseen ja teoriaperustaan hyvin. | Tutkimustuloksia pohditaan asiantuntevasti ja kytketään selkeästi aiempaan tutkimukseen ja teoriaperustaan. | Tutkimustuloksia pohditaan erittäin asiantuntevasti ja oivaltavasti. Pohdinta liittyy loogisesti ja analyyttisesti aiempaan tutkimukseen ja teoriaperustaan. |
Argumentointi | Argumentointi on hapuilevaa ja johtopäätökset ovat perustelemattomia. | Argumentointi on paikoin asianmukaista, mutta osa johtopäätöksistä perustellaan ohuesti. | Argumentointi on selkeää. Johtopäätökset nousevat tutkimustuloksista ja ne on perusteltu hyvin. | Argumentointi ja johtopäätösten perustelut ovat ansiokkaita. | Argumentointi on systemaattista ja vakuuttavaa. Johtopäätökset perustellaan erinomaisesti. |
Kriittinen reflektointi; tulosten merkitys ja sovellettavuuden pohdinta | Tutkimuksen reflektointi ja sovellettavuuden arviointi on vähäistä. | Tutkimusta reflektoidaan ja sen sovellettavuutta arvioidaan jossain määrin. | Tutkimusta reflektoidaan kriittisesti ja sen sovellettavuutta arvioidaan tarkoituksenmukaisesti. | Tutkimusta reflektoidaan kriittisesti ja onnistuneesti ja sen sovellettavuutta arvioidaan asiantuntevasti. | Tutkimusta reflektoidaan kriittisesti ja syvällisesti ja sen sovellettavuutta arvioidaan erittäin asiantuntevasti. |
Rakenne ja esitystapa
Arvioinnin osa-alue | Arvosana 1 | Arvosana 2 | Arvosana 3 | Arvosana 4 | Arvosana 5 |
---|---|---|---|---|---|
Tieteelliset ja tieteenalakohtaiset viittauskäytännöt ja lähdeluettelo | Viittauskäytännöissä ja lähdeluettelossa on selkeitä puutteita ja epäjohdonmukaisuuksia. | Viittauskäytännöissä ja lähdeluettelossa on lieviä puutteita ja epäjohdonmukaisuuksia. | Viittauskäytännöt ja lähdeluettelo ovat johdonmukaiset ja lähes virheettömät. | Viittauskäytännöt ja lähdeluettelo ovat johdonmukaiset ja moitteettomat. | Viittauskäytännöt ja lähdeluettelo ovat johdonmukaiset ja moitteettomat. Ne toteuttavat tieteenalakohtaisia periaatteita erinomaisesti. |
Rakenteen jäsentyneisyys ja johdonmukaisuus | Rakenne on jäsentymätön. | Rakenne on melko johdonmukainen. | Rakenne on johdonmukainen ja muodostaa kokonaisuuden. | Rakenne on johdonmukainen ja ehyt. | Rakenne on looginen ja oivaltava. |
Tieteellinen esitystapa, kieliasu ja kielellinen sujuvuus | Tutkielmassa esiintyy runsaasti kielellisiä ja terminologisia ongelmia, jotka vaikeuttavat ymmärtämistä. | Tutkielmassa esiintyy kielellisiä ja terminologisia ongelmia, jotka heikentävät luettavuutta. | Tutkielma on kielellisesti ja terminologisesti sujuva. | Tutkielman kieli ja termien käyttö ovat moitteettomia. | Tutkielman esitystapa ja terminologia on varmaotteista ja johdonmukaista sekä tieteenalan käytänteiden mukaista. |
Ulkoasu | Ulkoasu on huolimaton ja siinä on alan raportointikäytänteille epätyypillisiä ratkaisuja. | Ulkoasu on pääsääntöisesti alan raportointikäytänteiden mukainen, mutta joiltain osin viimeistelemätön. | Ulkoasu on alan raportointikäytänteiden mukainen ja viimeistelty. | Ulkoasu on alan raportointikäytänteiden mukainen ja viimeistelty. Havainnollistaminen on toimivaa ja luettavuutta parantavaa. | Tutkielma on kauttaaltaan alan raportointikäytänteiden mukainen, innovatiivisesti ja taitavasti havainnollistettu sekä huolellisesti viimeistelty. |
Eettiset periaatteet
Arvioinnin osa-alue | Arvosana 1 | Arvosana 2 | Arvosana 3 | Arvosana 4 | Arvosana 5 |
---|---|---|---|---|---|
Tutkimuksen eettinen kestävyys ja tutkimuseettinen arviointi | Tutkimus on eettisesti kestävä, mutta tutkimuseettinen tarkastelu on puutteellista. | Tutkimus on eettisesti kestävä, mutta tutkimuseettinen tarkastelu on pinnallista. | Tutkimus on eettisesti kestävä ja tutkimuseettinen tarkastelu on asianmukaista. | Tutkimus on eettisesti kestävä ja tutkimuseettinen tarkastelu on monipuolista. | Tutkimus on eettisesti kestävä ja tutkimuseettinen tarkastelu on perusteellista. |
Kielitaidon osoittaminen kypsyysnäytteessä
Alemmassa ja ylemmässä korkeakoulututkinnossa opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Opiskelija, jolla on kaksi koulusivistyskieltä (suomi ja ruotsi) kirjoittaa kypsyysnäytteen sekä suomeksi että ruotsiksi. Opiskelijan, jolla on ruotsinkielinen koulusivistys, on haettava Kielikeskukselta korvaavuutta tutkintoon kuuluvista ruotsin kielen opinnoista saatuaan merkinnän ruotsinkielisestä kypsyysnäytteestä.
Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää korkeakoulututkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä, kun hän on osoittanut kielitaitonsa alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä.
Englanninkielisissä tutkinto-ohjelmissa kypsyysnäyte kirjoitetaan englanniksi. Poikkeuksena ovat opiskelijat, joilla on suomen- tai ruotsinkielinen koulusivistys ja jotka opiskelevat englanninkielisessä kandidaattiohjelmassa tai jotka opiskelevat englanninkielisessä maisteriohjelmassa ja jotka eivät ole suorittaneet kypsyysnäytettä alemmassa korkeakoulututkinnossaan (korkeakoulututkinto suoritettu ulkomailla). Nämä opiskelijat kirjoittavat kypsyysnäytteensä tämän ohjeen mukaisesti.
Jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai ulkomailla, kypsyysnäytteen kielestä määrätään erikseen. Filosofisen tiedekunnan osastojen johtajat voivat tutkintoasetuksen mahdollistamissa puitteissa myöntää oikeuden kirjoittaa kypsyysnäyte muullakin kuin suomen tai ruotsin kielellä. Opiskelija hakee opintojensa alussa päätöstä häneltä vaadittavista kieliopinnoista, jos hänen koulusivistyskielensä on muu kuin suomi tai ruotsi, jos hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla tai jos hänen koulusivistyskielestään ei ole varmuutta. Hakemus jätetään koulutuspalveluihin koulutusasiantuntija Riikka Myllykselle, riikka.myllys@uef.fi. Lisätietoja koulusivistyskielestä on akateemisen rehtorin päätöksessä 24/2021, https://kamu.uef.fi/tietopankki/opiskelijan-oikeudet-ja-velvollisuudet/koulusivistyskielipaatos/
Kypsyysnäytteen suorittaminen
Filosofisen tiedekunnan opiskelija voi suorittaa kypsyysnäytteen kolmella eri tavalla tilanteen mukaan: 1. Tutkielma hyväksytään kypsyysnäytteenä tai 2. Tutkielman tiivistelmä hyväksytään kypsyysnäytteenä tai 3. Perustellusta syystä osaston opetussuunnitelmassa voidaan määrätä, että oppiaineessa/koulutuksessa opiskelijat kirjoittavat kypsyysnäytteen esim. valvotuissa olosuhteissa.
Kun opiskelija kirjoittaa tutkielman suomeksi tai ruotsiksi, opinnäytetyön ohjaaja hyväksyy tutkielman tai sen tiivistelmän suomen- tai ruotsinkielisenä kypsyysnäytteenä. Tutkielman ohjaaja tarkastaa tutkielman tai tiivistelmän kypsyysnäytteenä sekä kieliasun että asiasisällön osalta. Jos opiskelija on suorittanut samalla kielellä kypsyysnäytteen jo osana alempaa korkeakoulututkintoa, tarkastetaan ylemmän korkeakoulututkinnon kypsyysnäytteestä vain asiasisältö.
Kun opiskelija kirjoittaa tutkielman vieraalla kielellä, opinnäytetyön ohjaaja hyväksyy suomen- tai ruotsinkielisen tiivistelmän suomen- tai ruotsinkielisenä kypsyysnäytteenä. Tutkielman ohjaaja tarkastaa tiivistelmän kypsyysnäytteenä sekä kieliasun että asiasisällön osalta. Jos opiskelija on suorittanut samalla kielellä kypsyysnäytteen jo osana alempaa korkeakoulututkintoa, tarkastetaan ylemmän korkeakoulututkinnon kypsyysnäytteestä vain asiasisältö.
Sitä millä kielellä kypsyysnäyte ja tutkielman tiivistelmä on kirjoitettava, kuvataan tämän oppaan haitarissa Kypsyysnäytteen kieli filosofisessa tiedekunnassa.
UEFin tekoälyohjeen mukaan kypsyysnäyte tulee suorittaa siten, että generatiivinen tekoäly ei pysty laatimaan opiskelijan kypsyysnäytettä (https://kamu.uef.fi/tietopankki/opiskelijan-oikeudet-ja-velvollisuudet/tekoalyn-kayttaminen-opetuksessa-ja-tutkimuksessa/ 3.1.2025). Tiivistelmän tulee sisältää riittävästi itsenäisen työn osuutta, jotta kypsyysnäytteelle asetetut osaamistavoitteet saavutetaan.
Valtioneuvoston asetus (794/2004)
Alempi korkeakoulututkinto: Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa.
Ylempi korkeakoulututkinto: Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa.
Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää korkeakoulututkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä, kun hän on osoittanut kielitaitonsa
alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä.
Ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällöin yliopisto määrää kypsyysnäytteen
kielestä erikseen.
Koulutuksen johtosääntö, 26 § Tutkinto- ja opetuskieli
Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvä opinnäytetyö kirjoitetaan lähtökohtaisesti tutkinto-ohjelman tutkintokielellä tai opetussuunnitelmassa määrätyllä kielellä. Oikeudesta käyttää muuta kieltä opinnäytetyössä päättää laitoksen tai osaston koulutuksesta vastaava johtaja.
Filo//opetussuunnitelmissa on määrätty suoritustapa
Kypsyysnäytteeksi hyväksytään 1. tutkielma, 2. siitä tehty tiivistelmä tai 3. osaston opetussuunnitelmassa määrätysti, että oppiaineessa/koulutuksessa opiskelijat kirjoittavat kypsyysnäytteen esim. valvotuissa olosuhteissa.
UEF// suorituksen tallentaminen
Suomen kielellä koulusivistyksen saaneen suomenkielinen kypsyysnäyte tallennetaan automaattisesti kandidaatin tutkielman/pro gradu -tutkielman tai tiivistelmän perusteella. Jos koulusivistyskieli
on muu kuin suomi, niin kandidaatin tutkielman/pro gradu -tutkielman tarkastaja ilmoittaa hyväksytyn kypsyysnäytteen ja sen kielen suorituksen kirjaajalle,
Koulusivistyskieli suomi | Koulusivistyskieli suomi | Koulusivistyskieli suomi | |
---|---|---|---|
Tutkielman kieli | suomi | ruotsi | vieras kieli |
Kypsyysnäytteen kieli | suomi | suomi | suomi |
Kypsyysnäytemerkinnän peruste | tutkielma | tiivistelmä | tiivistelmä |
Koulusivistyskieli ruotsi | Koulusivistyskieli ruotsi | Koulusivistyskieli ruotsi | |
---|---|---|---|
Tutkielman kieli | suomi | ruotsi | vieras kieli |
Kypsyysnäytteen kieli | ruotsi | ruotsi | ruotsi |
Kypsyysnäytemerkinnän peruste | tiivistelmä* | tutkielma | tiivistelmä* |
Koulusivistyskieli suomi ja ruotsi | Koulusivistyskieli suomi ja ruotsi | Koulusivistyskieli suomi ja ruotsi | |
---|---|---|---|
Tutkielman kieli | suomi | ruotsi | vieras kieli |
Kypsyysnäytteen kieli | suomi ja ruotsi | suomi ja ruotsi | suomi ja ruotsi |
Kypsyysnäytemerkinnän peruste | tutkielma ja tiivistelmä | tutkielma ja tiivistelmä | tiivistelmä (3 tiivistelmää)* |
Koulusivistyskieli muu kuin suomi tai ruotsi |
---|
Osaston johtajan päätös (englanninkielisissä ohjelmissa ei tehdä osastonjohtajan päätöstä;kieliopinnoista on määrätty opetussuunnitelmassa) |
*Jos tutkielma on kirjoitettu suomeksi, tiivistelmä kirjoitetaan suomeksi ja englanniksi. Mikäli tutkielma on kirjoitettu muulla kuin suomen kielellä, tiivistelmä kirjoitetaan suomeksi ja tutkielman kielellä. Jos opiskelijan koulusivistyskieli on ruotsi, tiivistelmä kirjoitetaan aina myös ruotsiksi.
Harjoittelu
Opetusharjoittelut ovat olennainen osa opettajaksi opiskelevan opintoja.
Kamussa on yleistä tietoa opetusharjoittelusta ja SORA-lainsäädännöstä.
Opetusharjoitteluissa sovelletaan koulutuksessa saatuja teoreettisia tietoja ja taitoja käytännön tilanteissa. Koulutuksen aikana ohjattu opetusharjoittelu on yksi osa opettajaksi kehittymisen tukemista. Harjoittelut järjestetään koulutuksesta riippuen joko tiedekunnan yhteydessä toimivassa Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulussa, Joensuun kaupungin tai lähiympäristön kuntien perusopetuksessa (kenttäkouluissa), sopimuspäiväkodeissa tai opiskelijan itse etsimissä harjoittelupaikoissa perus- ja lukio-opetuksessa, erityisopetuksessa, toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa, aikuiskoulutuksessa tai muissa pedagogista asiantuntemusta kehittävissä työelämäympäristöissä.
Opinto-ohjaajan ja uraohjaajan opintoihin kuuluu useita ohjaus- ja opetusharjoitteluja, jotka sijoittuvat eri opiskeluvuosille. Ohjatut harjoittelut ovat keskeisessä asemassa ohjauksen ammatillisten menetelmien harjoittelemisessa, ohjaajaksi kasvamisessa sekä pedagogisessa koulutuksessa. Harjoittelujen kautta opiskelija perehtyy valintansa mukaan eri oppilaitoksiin sekä muihin ohjauksen toimintaympäristöihin. Opiskelija etsii harjoittelupaikat itse ja suuntaa näin ammatillista kehittymistään.
Opetusharjoitteluun liittyvät ohjeet
Varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksessa kandidaatin tutkintoon sisältyy kaksi harjoittelua, Varhaiskasvatuksen perusharjoittelu ja Varhaiskasvatuksen syventävä harjoittelu.
Varhaiskasvatuksen maisterikoulutuksen Johtamisen, kehittämisen ja tutkimuksen linjalle sisältyvät Hallinnon, kehittämisen tai tutkimuksen harjoittelu sekä Varhaiskasvatuksen johtamisen harjoittelu. Varhaiskasvatuksen maisterikoulutuksen Pedagogisen asiantuntijuuden linjalle sisältyvät Varhaiskasvatuksen aikuisopetuksen harjoittelu sekä Varhaiskasvatuksen johtamisen harjoittelu.
Ohjeet varhaiskasvatuksen opetusharjoittelua ohjaaville opettajille (linkki avautuu uudelle välilehdelle).
Ohjauksen koulutuksessa opinto-ohjaajan ja uraohjaajan opintoihin sisältyy neljä ohjattua ohjaus- ja opetusharjoittelua. Orientoiva harjoittelu, Perusharjoittelu, Syventävä harjoittelu ja Soveltava harjoittelu suoritetaan opiskelijan valitsemissa harjoittelupaikoissa joko oppilaitoksissa tai muissa ohjauksen toimintaympäristöissä.
Muihin opettajankoulutuksiin sisältyy neljä ohjattua opetusharjoittelua. Orientoiva harjoittelu, Perusharjoittelu ja Syventävä harjoittelu suoritetaan joko Tulliportin tai Rantakylän harjoittelukouluissa tai yliopiston määräämissä kenttäkouluissa Joensuussa tai sen lähialueella. Neljäs harjoittelu on Soveltava harjoittelu, josta vastaavat opettajankoulutusta järjestävät osastot ja johon opiskelija valitsee itse harjoittelupaikan.
Opintoyhteisöjen linkit avautuvat uudelle välilehdelle (vaatii kirjautumisen).
Harjoittelukouluissa suoritettaviin opetusharjoitteluihin liittyvät ohjeet on koottu ohjatun harjoittelun opintoyhteisöön ja Skopen opintoyhteisöön.
Ohjeet Soveltavaan harjoitteluun ovat osastojen opintoyhteisöissä: Skopen opintoyhteisö, Kasvatustieteiden ja psykologian opintoyhteisö.
Ohjeet varhaiskasvatuksen opettajakoulutukseen sisältyvistä harjoitteluista ovat Skopen opintoyhteisössä.
Ohjeet ohjauksen koulutukseen sisältyvistä harjoitteluista ovat Ohjauksen koulutuksen opintoyhteisössä.
Ohjeet aineenopettajien koulutukseen sisältyvistä harjoitteluista ovat Aineenopettajan pedagogisten opintojen opintoyhteisössä.
Katso myös: opiskeluun soveltumattomuuteen ratkaisuja (SORA), rikostaustaotteiden tarkastaminen ja huumausainetestaus opiskeluaikana
Tiedekuntien opetussuunnitelmat on laadittava siten, että perustutkinto-opintoihin kuuluu mahdollisuus kotimaassa tai ulkomailla suoritettavaan harjoitteluun joko pakollisena tai valinnaisena osana opintoja. (Koulutuksen johtosääntö 22 §)
Kamussa on lisätietoa työharjoittelusta ja kansainvälisen harjoittelun kriteereistä sekä SORA-lainsäädännöstä.
Filosofinen tiedekunta tukee sekä kotimaassa että ulkomailla suoritettavaa työharjoittelua. Yliopiston tukeman harjoittelun ohje on luettavissa Kamussa. Lisätietoa työharjoittelusta antavat tiedekunnan harjoitteluvastaavat.
Kotimaan harjoittelutuki on tarkoitettu pääsääntöisesti generalistiopiskelijoille eli opiskelijoille, joiden tutkinto ei suoraan anna pätevyyttä tiettyyn ammattiin. Filosofisessa tiedekunnassa myös psykologian ja logopedian pitkiin harjoitteluihin voi kuitenkin saada harjoittelutukea. Ulkomaan harjoittelutukea voidaan myöntää myös opettajaksi opiskeleville erityisissä tapauksissa.
Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen asiantuntijakoulutukseen sisältyy työharjoittelu opiskelijan työelämäorientaation mukaisessa harjoittelupaikassa. Harjoittelussa perehdytään koulutusalan asiantuntijuutta edellyttäviin työtehtäviin käytännössä ja kehitetään ammatillista osaamista. Opiskelijat etsivät harjoittelupaikat itse.
Humanistisen osaston koulutuksissa logopediaa lukuun ottamatta maisterin tutkinnon pääaineen syventäviin opintoihin tai tutkinnon muihin opintoihin voi sisältyä työharjoittelu (Asiantuntijuutta kehittävä työharjoittelu 10 op).
Logopedian koulutukseen kuuluvat seuraavat harjoittelut:
- Kliininen harjoittelu I (4 op), pakollinen harjoittelu kandidaatin tutkinnossa.
- Kliininen harjoittelu II (5 op), pakollinen harjoittelu kandidaatin tutkinnossa
- Kliininen harjoittelu III (5 op), pakollinen harjoittelu kandidaatin tutkinnossa
- Kliininen harjoittelu IV (7 op), pakollinen harjoittelu maisterin tutkinnossa.
- Kliininen päättöharjoittelu (25 op), pakollinen harjoittelu maisterin tutkinnossa.
Kandidaatin tutkintoon tulevat harjoittelut suoritetaan toisena ja kolmantena opintovuonna. Maisterin tutkintoon kuuluvat harjoittelut tehdään neljäntenä ja viidentenä opintovuonna.
Psykologian koulutukseen kuuluvat seuraavat harjoittelut:
- orientoiva harjoittelu, 5 op, vapaavalintaisina aineopintoina kandidaatin tutkinnossa
- harjoittelu ja ohjausryhmätyöskentely, 30 op, pakollisina syventävinä opintoina maisterin tutkinnossa.
Orientoivan harjoittelun tavoitteena on tutustuminen sosiaali- ja terveydenhuollon, työpsykologian ja muiden psykologian sovellusalojen ammatilliseen kenttään ja tuleviin yhteistyökumppaneihin. Tavoitteena on lisätä opiskelijan ammatillisia perusvalmiuksia ja -taitoja valmistaen opiskelijoita syventävien opintojen ammatilliseen opetukseen. Harjoittelu ei ole varsinaista psykologin työtä. Siihen voi kuulua toimipisteen normaaleihin työtehtäviin osallistumista ja niiden seuraamista, ja esim. avustavia tehtäviä, asiakkaiden haastatteluja, yksilö- tai ryhmäohjausta, neuvontatilanteita tai muita asiakastilanteita, niiltä osin kuin edeltävät opinnot antavat siihen valmiuksia. Orientoivan harjoittelun voi suorittaa myös tutkimuksellisin painotuksin oppiaineen tutkimusryhmissä. Tällöin harjoittelun tulee sisältää monipuolisesti tutustumista ja osallistumista tutkimuksen teon eri vaiheisiin.
Viiden kuukauden mittainen psykologiharjoittelu sijoittuu opintopolun loppuun. Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija asiakkaan kohtaamiseen, psykologisiin tutkimuksiin, lausunnon laadintaan, moniammatilliseen työskentelyyn sekä psykologityön eettisiin kysymyksiin. Harjoittelua ohjaa aina kokenut laillistettu psykologi.
Läntisen teologian teologin suuntautumisvaihtoehdon maisteriopintojen soveltaviin opintoihin sisältyy työssäoppimisjakso. Lisätietoa soveltavista opinnoista ja työssäoppimisesta on teologian opintoyhteisösssä (vaatii kirjautumisen).
Ortodoksisen teologian teologin suuntautumisvaihtoehdon maisteriopintojen soveltaviin opintoihin sisältyy työssäoppimisjakso. Liästietoa soveltavista opinnoista ja työssöoppimisesta on teologian opintoyhteisössä (vaatii kirjautumisen).
Kieliharjoittelu
Kieliharjoittelu kuuluu pakollisena
- ranskan kielen ja kulttuurin aineopintoihin,
- ruotsin kielen aineopintoihin sekä
- venäjän kielen aineopintoihin.
Kieliharjoittelu kuuluu valinnaisena
- englannin kielen ja kulttuurin aine- tai syventäviin opintoihin,
- englannin kielen ja kääntämisen aine- tai syventäviin opintoihin,
- saksan kielen ja kulttuurin aineopintoihin sekä
- japanin kielen ja kulttuurin aineopintoihin.
Vapautuksen hakeminen pakollisesta kieliharjoittelusta
Pakollisesta kieliharjoittelusta voidaan poikkeustapauksissa myöntää vapautus ns. opintososiaalisista syistä. Opintososiaalisista syistä vapauttaminen voi tapahtua
- yksilöllisten järjestelyjen kautta, jos syy on lääketieteellinen. Lisätietoja yksilöllisten järjestelyjen hakemisesta on Kamussa.
- muista erityisen painavista syistä, joita ovat esimerkiksi vaikea elämäntilanne tai oma tai lähiomaisen vakava sairaus. Hyväksyttävänä syynä ei voida pitää esimerkiksi normaalia perhe-elämää, lemmikkieläimen tai asunnon omistamista, työntekoa, harrastustoimintaa tai opiskelijajärjestössä toimimista.
Vapautusta haetaan vapaamuotoisella hakemuksella, joka palautetaan koulutusasiantuntija Riikka Myllykselle. Päätöksen tekee dekaani.
Kieliharjoittelusta vapautettu suorittaa kieliharjoitteluopintojakson sijaan korvaavat tehtävät kieliharjoittelusta vastaavan opettajan ohjeiden mukaan.
Hakemukset
koulutusasiantuntija Riikka Myllys
riikka.myllys at uef.fi, puh. 050 371 4330
Tietoja on päivitetty 3.2.2025
Opintoja koskevat määräykset
Itä-Suomen yliopistossa ei ole yhteisiä opintojen vanhenemista koskevia määräyksiä. Opetussuunnitelmissa voidaan antaa tarkempia määräyksiä.
Filosofisen tiedekunnan koulutuksilla ei ole opintojen vanhenemista koskevia määräyksiä.
Mahdolliset hyväksiluettavia opintoja koskevat vanhenemismääräykset kerrotaan kunkin koulutusalan kohdalla tämän oppaan opintojen hyväksilukemista koskevassa osassa.
Koulutuksen johtosäännössä (18 §) todetaan, että tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmasta tulee käydä ilmi mm. opintosuoritusten suoritus- ja uusintakertojen määrä.
Opiskelijalle on varattava opintosuorituksen suoritusmahdollisuuksia riittävästi huomioimalla tutkinnoille säädetyt tavoiteajat. Opiskelijalla on oikeus korottaa hyväksytyn ja uusia hylätyn opintosuorituksen arvosanaa vähintään kerran. Opetussuunnitelmassa voidaan tämä huomioiden rajoittaa opintojaksosta saadun arvosanan korottamiskertojen sekä uusimiskertojen määrää. Opintojakson arvosanan korottaminen ja uusiminen tapahtuu uusimalla koko opintojakso tai opintojakson osasuoritus. Korottaminen ja uusiminen tapahtuu opetussuunnitelman tai opintojakson alkaessa opintojakson vastuuopettajan kirjallisesti määräämällä tavoin. Arvosteltua ja hyväksyttyä opinnäytettä ei voi uusia tai korottaa. (Koulutuksen johtosääntö 30 §)
Jos opintojaksolle opetussuunnitelmassa määrätty suoritusmahdollisuus peruuntuu ennakoimattomasti tai opintosuorituksen ajankohtaa joudutaan pakottavasta syystä muuttamaan tai peruuntumiseen vaikuttavat molemmat mainitut, tulee opiskelijalle taata mahdollisuus suorittaa kyseinen opintosuoritus tarkoituksenmukaisella ja yhdenvertaisuuden turvaavalla tavalla. (Koulutuksen johtosääntö 30 §)
Opetussuunnitelmissa voidaan antaa tarkempia määräyksiä.
Opiskelijalla tulee olla opintosuorituksen edellyttämä opiskeluoikeus. Opintosuoritukseen saa osallistua vain yliopiston opiskelijarekisteriin läsnä olevaksi merkitty opiskelija, jolla on opintosuorituksen edellyttämä opiskeluoikeus. (Koulutuksen johtosääntö 10 §)
Suorittaakseen opintojaksoa opiskelijan tulee olla ilmoittautunut opintojaksolle. Jos opetusryhmään ei voida ottaa kaikkia siihen ilmoittautuneita opiskelijoita, otetaan opiskelijat ryhmään yhdenmukaisin perustein. Ryhmään ovat etusijalla opiskelijat, joille opintojakso on pakollinen tutkintoon johtavan opiskeluoikeuden ja siihen liittyvän opetussuunnitelman mukaisesti. Mikäli kaikkia näitä opiskelijoita ei sittenkään voida ottaa opetusryhmään, otetaan opiskelijat ryhmään yhdenmukaisin perustein. Opetussuunnitelmassa ja laitoksen tai osaston koulutuksesta vastaavan johtajan määräyksessä voidaan antaa tarkempia määräyksiä opetusryhmiin valitsemisen perusteista ja muista ilmoittautumiskäytännöistä. (Koulutuksen johtosääntö 30 §)
Filosofisen tiedekunnan koulutuksissa opetukseen ilmoittautumisen ajankohdat ja opetusryhmiin valinnan perusteet kerrotaan Pepissä kunkin toteutuksen kohdalla. Tarkista ilmoittautumisaika ja ryhmäkoon mahdolliset rajoitukset Pepistä.
Humanistisessa osastossa opintojaksojen minimiosallistujamäärä on pääsääntöisesti viisi.
Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastossa opintojaksojen minimiosallistujamäärä on pääsääntöisesti 12. Minimiosallistujamäärissä voi olla oppiainekohtaisia poikkeuksia.
Teologian osastossa opintojaksojen minimiosallistujamäärä on läntisen teologian koulutusohjelmassa pääsääntöisesti 6 ja ortodoksisen teologian koulutusohjelmassa pääsääntöisesti 4. Kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehdossa ei ole määritelty minimiosallistujamäärää.
Jos sivuaineen opetusryhmän aloittaminen edellyttää riittävää opiskelijamäärää, tämä kerrotaan kunkin sivuaineen valintaperusteissa Kamussa.
Luento- tai harjoituskurssin tenttiin tulee ilmoittautua Pepissä, ellei toisin ilmoiteta.
Itä-Suomen yliopiston opetus- ja tutkintokieli on suomi. Tiedekuntaneuvosto voi päättää lisäksi muun kielen käyttämisestä tutkintokielenä opetussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä huomioon ottaen suomenkielisen koulutusvastuun toteutumisen. Tutkinto-ohjelman pakollisen osuuden opetuksesta pääosa tulee järjestää tutkintokielellä. Suomenkielisessä ohjelmassa opiskelijalla on oikeus käyttää sekä kirjallisissa että suullisissa suorituksissa suomen kieltä tai opetussuunnitelman mukaista muuta kieltä. (Koulutuksen johtosääntö 26§)
Opintojakson opetuskieli on se kieli, jolla enin osa opetuksesta järjestetään.
Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvä opinnäytetyö kirjoitetaan lähtökohtaisesti tutkinto-ohjelman tutkintokielellä tai opetussuunnitelmassa määrätyllä kielellä. Oikeudesta käyttää muuta kieltä opinnäytetyössä päättää laitoksen tai osaston koulutuksesta vastaava johtaja. Lisensiaatintutkielman ja väitöskirjan kieli on suomi, englanti tai muu jatkotutkintokoulutuksesta vastaavan dekaanin hyväksymä kieli. (Koulutuksen johtosääntö 26§)
Opetussuunnitelmamuutoksen siirtymämääräykset
Itä-Suomen yliopistossa opetussuunnitelmat päätetään yleensä kolmeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Kun opetussuunnitelma muuttuu, uuden ja vanhan opetussuunnitelman välille luodaan siirtymäsääntöjä, joiden on tarkoitus mahdollistaa opiskelijan opintojen sujuva eteneminen muutoksista huolimatta.
Kamussa on lisätietoa siirtymäsäännöistä.
Siirtymäsäännöt on kuvattu opetussuunnitelmassa.
Filosofisen tiedekunnan opetussuunnitelmat on hyväksytty lukuvuosiksi 2025 - 2028. Siirtymäsäännöt ja vastaavuustaulukot uuden ja vanhan opetussuunnitelman välillä ovat kunkin osaston opintoyhteisössä (vaatii kirjautumisen UEF-tunnuksilla).
Linkit avautuvat uudelle välilehdelle.
Kieli- ja viestintäopinnot ja koulusivistyskieli
Kieli- ja viestintäopinnot
Tutkinto-opintoihin sisältyy kieli- ja viestintäopintoja. Tutkintoasetuksen mukaan opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:
- suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä
- vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. (Valtioneuvoston asetus (19.8.2004/794, 6 §.)
Kielikeskuksen sivuilla ja Kamussa on lisätietoa kieli- ja viestintäopinnoista.
Koulusivistyskieli
Koulusivistyskieli vaikuttaa opiskelijan tutkinnon kieliopintojen vaatimuksiin, alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kypsyysnäytteen kieleen sekä opettajan kelpoisuuteen. Koska koulusivistyskielellä on vaikutusta opiskelijan opintoihin, tulee asian olla tiedossa jo henkilökohtaista opintosuunnitelmaa tehtäessä.
Kamussa on lisätietoa koulusivistyskielestä ja pakollisista kieliopinnoista sekä niistä vapauttamisesta.
Suomenkieliset tutkintokoulutukset
Suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksensä saaneen opiskelijan kieli- ja viestintäopinnot
Kieli- ja viestintäopintojen opintojaksot on kerrottu kunkin tutkinto-ohjelman oppaassa Pepissä ja Kielikeskuksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).
Humanistisen osaston tutkinto-ohjelmat: 14 op
- Äidinkieli (vuorovaikutusosaaminen ja kirjoitusviestintä) 5 op
- Toinen kotimainen kieli (suullinen ja kirjallinen taito) 4 op
- Vieras kieli 5 op.
Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, kasvatustieteiden ja psykologian osasto pl. psykologia: 13 op
- Äidinkieli (vuorovaikutusosaaminen ja kirjoitusviestintä) 6 op
- Toinen kotimainen kieli (suullinen ja kirjallinen taito) 4 op
- Vieras kieli 3 op.
Psykologian koulutus:
- Äidinkieli (vuorovaikutusosaaminen ja kirjoitusviestintä) 3 op
- Toinen kotimainen kieli (suullinen ja kirjallinen taito) 4 op
- Vieras kieli 6 op.
Teologian osasto: 12 op
- Äidinkieli (vuorovaikutusosaaminen ja kirjoitusviestintä) 4 op
- Toinen kotimainen kieli (suullinen ja kirjallinen taito) 4 op
- Vieras kieli 4 op.
Kielikeskus järjestää vieraan kielen opetuksen ja siihen liittyvät OT-näyttökokeet vain englannin kielessä. Tutkinnon vieraana kielenä voi olla muukin kieli, josta opiskelija on suorittanut vähintään perusopinnot. Opiskelija voi hakea perusopinnoilla hyväksilukua vieraan kielen opintojaksoista. Itä-Suomen yliopiston oppiaineista hyväksiluvun saa englannin, ranskan, saksan ja venäjän perusopinnolla. Kielikeskus käsittelee kieli- ja viestintäopintoihin liittyvät hyväksilukuhakemukset.
Akateemisen rehtorin päätöksessä Koulusivistyskielen määritteleminen ja alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kielitaitovaatimukset on määritelty perusteet, joilla osastonjohtaja voi myöntää opiskelijalle vapautuksen toisen kotimaisen kielen opinnoista. Opiskelijan tulee hakea vapautusta heti opintojen alussa. Jos osastonjohtaja myöntää opiskelijalle vapautuksen toisen kotimaisen kielen opinnoista, päätöksessä määrätään pakollisten kieliopintojen tilalle muita tutkinnon kannalta tarkoituksenmukaisia kieli- ja viestintäopintoja siten, että tutkinnon minimilaajuus täyttyy.
Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksensä saaneen opiskelijan kieli- ja viestintäopinnot
Opiskelijan, jonka koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi sekä opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on haettava osastonjohtajalta päätöstä siitä, mitä kieliopintoja häneltä vaaditaan. Hakemus on jätettävä heti opintojen alussa.
Jos osastonjohtajan päätöksessä todetaan, että opiskelijan koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi tai koulusivistys on hankittu ulkomailla, opiskelijalta vaaditaan seuraavat kieli- ja viestintäopinnot:
Humanistisen osaston koulutusohjelmat, soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto sekä kasvatustieteiden ja psykologian osasto: 2–14 op
- 12 op Itä-Suomen yliopiston kielikeskuksen tai Itä-Suomen yliopiston yhteistyöverkostojen ristiinopiskeluna tarjoamia suomen kielen opintoja sekä
- vähintään 2 op yhden vieraan kielen opintoja.
Yllä mainittua suomen kielen opintoja ei kuitenkaan vaadita opiskelijalta, jonka tutkintoon sisältyvät suomen kielen pää- tai sivuaineopinnot (suomen kieli, suomen opettaminen toisena ja vieraana kielenä, suomen kieli ja kääntäminen, suomen kieli ja kulttuuri vieraskielisille) tai joka voi muulla tavoin todistaa hallitsevansa suomen kielen riittävän hyvin.
Teologian osasto: 8–16 op
- suomen kielen taidon mukaan joko 4 tai 12 opintopistettä suomen kielen opintoja;
- jos kielitaito on riittävä, opiskelija suorittaa hyväksyttävästi teologian alan tutkinto-opiskelijan Vuorovaikutusosaaminen teologian opiskelijoille (2 op) ja Kirjoitusviestintää teologian opiskelijoille (2 op) -opintojaksot
- muussa tapauksessa opiskelija suorittaa 12 op Itä-Suomen yliopiston kielikeskuksen tai Itä-Suomen yliopiston yhteistyöverkostojen ristiinopiskeluna tarjoamia suomen kielen opintoja.
- vähintään 4 op yhden vieraan kielen opintoja Itä-Suomen yliopiston kielikeskuksen opetustarjonnasta.
Englanninkieliset tutkinto-ohjelmat
Englanninkielinen kandidaattiohjelma
Opiskelijan koulusivistyskieli vaikuttaa vaadittaviin kieli- ja viestintäopintoihin.
Jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä Suomessa suomen tai ruotsin kielellä, hän suorittaa seuraavat kieli- ja viestintäopinnot:
- Tieteellinen viestintä ja vuorovaikutus 3 op
- Toinen kotimainen kieli (suullinen ja kirjallinen taito) 3 op
- Englannin kielen opinnot 6 op
Jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, suomen kielen taito vaikuttaa vaadittaviin kieli- ja viestintäopintoihin:
- Suomen kielen taidon mukaan 6 op suomen kielen opintoja;
- jos suomen kielen taito on hyvä, opiskelija suorittaa hyväksyttävästi kirjoitusviestinnän (3 op) ja vuorovaikutusosaamisen (3 op) opintojaksot.
- muussa tapauksessa opiskelija suorittaa 6 op suomen kielen opintoja oman taitotasonsa mukaisesti:
- Finnish 1A: Introduction to the Finnish language (2 op)
- Suomi 1B (2 op)
- Suomi 2A (2 op)
- Suomi 2B (2 op)
- Suomi 3 (4 op)
- Suomi 4 (4 op)
- Englannin kielen opinnot 6 op
Kieli- ja viestintäopintojen opintojaksot on kuvattu tarkemmin tutkinto-ohjelman oppaassa Pepissä.
Englanninkieliset maisteriohjelmat
Clinical Linguistics -maisteriohjelman tutkintorakenteeseen sisältyy kolmen opintopisteen suomen kielen opintojakso. Muissa filosofisen tiedekunnan englanninkielisissä maisteriohjelmissa opiskelijat suorittavat vähintään neljä opintopistettä suomen kielen tai kulttuurien kohtaamisen tai kansainvälisyyden opintoja, soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastossa 1.8.2025 tai myöhemmin opiskeluoikeuden saaneet opiskelijat vähintään kuusi opintopistettä.
Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksessa 986/1998 seuraavasti:
Rehtori
- Vaaditaan oppilaitoksen opetuskielessä tai ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisessa järjestämisluvassa määrätyssä opetuskielessä erinomainen suullinen ja kirjallinen taito.
Vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa ja taiteen perusopetuksesta annetussa laissa tarkoitettu rehtori
- Vaaditaan oppilaitoksen opetuskielen hallinta.
Perusopetusta tai esiopetusta antava opettaja
- Vaaditaan koulun opetuskielessä erinomainen suullinen ja kirjallinen taito.
- Jos opetuskieli on muu kuin koulun opetuskieli, opettajalta vaaditaan opetuksessa käytettävän kielen hallinta.
Kielitaitovaatimukset lukiokoulutuksessa
- Vaaditaan opetuksessa käytettävän kielen hallinta.
- Äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopetusta antavalla opettajalla tulee olla kyseisen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito.
Opetuskielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito on henkilöllä, jonka koulusivistyskieli on sama kuin opetuskieli, ja joka on kirjoittanut kypsyysnäytteen ko. kielellä.
Tutkinnon hakeminen
Tutkinnon hakemisen yleiset ohjeet
Lisätietoja tutkinnon hakemisesta on opintoyhteisössä (vaatii kirjautumisen).
Linkit avautuvat uudelle välilehdelle.
Humanistisen osaston opintoyhteisö
Kasvatustieteiden ja psykologian osaston opintoyhteisö
Skopen opintoyhteisö
Teologian opintoyhteisö.
Opiskelijan oikeudet ja vastuut
Opiskelua ja opetusta Itä-Suomen yliopistossa ohjaa koulutuksen johtosääntö.
Opetuksen ja opiskelun eettiset ohjeet ovat luettavissa Kamussa.
Tiedekunnissa noudatetaan yliopiston ohjetta tekoälyn käyttämisestä opetuksessa ja tutkimuksessa.
Vilppiä on tahallinen, piittaamattomuudessa tai harhauttamistarkoituksessa tehty epärehellinen teko tai keino, jonka tarkoituksena on antaa väärä kuva omasta tai toisen henkilön osaamisesta. Opintosuoritus ja valintakoevastaus voidaan hylätä, mikäli opiskelija on sitä suorittaessaan syyllistynyt vilppiin tai rikkomukseen. (Koulutuksen johtosääntö 28 §)
Opettaja tai valvoja voi välittömästi määrätä opiskelijan poistumaan tilaisuudesta, jos opiskelijaan kohdistuu vahva epäilys vilpistä tai opiskelija häiritsee tilaisuutta, käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti tai vaarantaa toisen henkeä tai terveyttä. Tämä koskee myös valintakoetta. Opiskelijan oikeus osallistua opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen henkilön turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. (Koulutuksen johtosääntö 28 §)
Opiskelijaan voidaan häiriökäyttäytymis- ja opintovilppitilanteissa kohdentaa yliopistolain 45 §:n mukaisia kurinpitotoimia, joita ovat kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen. Opiskelijalle, jota epäillään vilpistä tai häiriökäyttäytymisestä, on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Vilppiä voidaan selvittää esimerkiksi plagiaatintunnistusjärjestelmällä ja videovalvonnalla. Dekaani päättää vilpistä seuraavista jatkotoimenpiteistä. Dekaani voi harkintansa mukaan ilmoittaa vilpistä rehtorille yliopistolain 45 §:n mukaista kurinpitomenettelyä varten. (Koulutuksen johtosääntö 28 §)
Koulutuksesta vastaava vararehtori antaa ohjeet ja määräykset vilpin ja häiriökäyttäytymisen käsittelemiseksi. (Koulutuksen johtosääntö 28 §)
Kamussa on lisätietoa opetuksen ja opiskelun eettisistä ohjeista sekä plagiaatintunnistusjärjestelmästä.
Palaute
Itä-Suomen yliopiston opiskelijalla on useita mahdollisuuksia palautteen antamiseen. Opiskelijalla on mahdollisuus vaikuttaa opetukseen, ohjaukseen, neuvontaan ja niiden kehittämiseen antamallaan palautteella. Palautteita käsitellään säännöllisesti, ja opiskelijapalautteella on vaikutusta yliopiston toiminnan kehittämiseen.
Kamussa on lisätietoa yliopiston opiskelijapalautekyselyistä.
Muutoksenhaku
Opiskelussa voi kuitenkin tulla eteen tilanteita, jolloin opiskelijalle tulee tunne, että hänen oikeusturvansa ei toteudu. Tämä voi koskea esimerkiksi opintosuoritusten arvostelua tai tenttitulosten julkistamista. Jos opiskelija on tyytymätön laitoksen/yksikön toimintaan (esim. opetukseen), opiskelijan tulee ottaa ensisijaisesti yhteyttä kyseessä olevaan opettajaan tai oppiaineeseen ja pyrkiä selvittämään asia. Useimmiten asia selviää parhaiten näin. Jos opiskelija kuitenkin kokee, ettei hän saa ääntään kuulluksi, tai hän ei tunne saavansa oikeutettua asian käsittelyä tai oikeudenmukaista kohtelua, hänen on mahdollista antaa asiakaspalautetta tai tehdä oikaisupyyntö.
Kamussa on lisätietoa asiakaspalautteen antamisesta ja yliopiston sisäisestä oikaisumenettelystä.
Itä-Suomen yliopiston opiskelijoilla on oikeus turvalliseen ja viihtyisään opiskeluympäristöön. Yliopisto ei hyväksy minkäänlaista epäasiallista kohtelua, kiusaamista tai häirintää. Yliopistossa on valmistunut ja otettu käyttöön ohjeistus ja toimintamalli opiskelijoita koskeviin häirintätilanteisiin.
Kamussa on lisätietoa epäasiallisesta kohtelusta ja häirinnästä.
Sivuainetarjonta
Yliopistossa on vapaa sivuaineiden opiskeluoikeus lukuun ottamatta aloja, joiden opiskelijavalinnassa käytetään soveltuvuuskoetta tai tasokoetta, tai joissa on muu perusteltu syy rajoittaa sivuaineopiskeluoikeutta. Sivuaineiden opiskeluoikeuden mahdolliset rajoitukset määrätään opetussuunnitelmassa. (Koulutuksen johtosääntö 13 §)
Toisaalta yliopistossa on myös tutkintoja, joiden rakenteeseen ei kuulu sivuaineita tai sivuaineet on opetussuunnitelmassa etukäteen määrätty.
Tietoa sivuaineopiskelusta on Kamussa. Mahdollisuuksia on runsaasti:
- tiedekuntien tarjoamat sivuaineet
- kansainvälistymisen opintokokonaisuus
- opetusyhteistyön kautta tarjolla olevat opinnot
Filosofinen tiedekunta tarjoaa sekä kelpoisuuden tuottavia sivuaineita että muita sivuaineopintoja. Sivuaineopintojen rakenteen ja sisällön saat selville Pepistä kohdasta
Sivuainetarjonta ja muut opintokokonaisuudet (avautuu uuteen välilehteen)
etsi oikea laitos/osasto
etsi oikea sivuaine, jotta saat näkyville sivuaineopintojen rakenteen ja pääset tutustumaan opintojaksokuvauksiin.
Sivuaineen opinto-oikeuden siirtäminen toisen tutkinnon opinto-oikeuteen
Opiskelijan sivuaineen opinto-oikeus on mahdollista siirtää toisen tutkinnon opinto-oikeuteen, jos opiskelija on uuden opinto-oikeuden voimassaollessa valintaperusteiden mukaisesti sivuaineeseen hakukelpoinen. Opinto-oikeuden siirtoa haetaan Kamusta saatavalla lomakkeella, johon vaaditaan sivuaineen opintoneuvonnasta vastaavan koulutusasiantuntijan/amanuenssin lausunto.
Kelpoisuuden tuottavat sivuaineet
Opettajan kelpoisuuteen perusopetuksessa edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa, opettajan pedagogisia opintoja (vähintään 60 op) sekä kussakin opetettavassa aineessa perus- ja aineopintoja (vähintään 60 op). Opettajan kelpoisuuteen lukio-opetuksessa edellytetään lisäksi syventävät opinnot yhdessä opetettavassa aineessa.
Opettajien kelpoisuusvaatimukset
Kelpoisuuden tuottaviin sivuaineisiin pääset tutustumaan Pepissä (linkki avautuu uudelle välilehdelle).
- Aikuisopettajan pedagogiset opinnot 60 op
- Aineenopettajan pedagogiset opinnot 60 op
- Elämänkatsomustieto 61 op
- Englannin kieli ja kulttuuri 60 op
- Erityisopettajan sivuaineopinnot 60 op
- Kasvatus- ja koulutusalan johtaminen 25 op
- Kotitaloustiede 60 op
- Käsityötiede, monimateriaalinen käsityö 25 op/35 op
- Opinto-ohjaajan ja uraohjaajan sivuaineopinnot 60 op
- Ortodoksinen teologia 60 op
- Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot 60 op
- Psykologia 60 op
- Ranskan kieli ja kulttuuri 60 op
- Ruotsin kieli 60 op
- Saksan kieli ja kulttuuri 60 op
- Varhaiskasvatuksen erityisopettajan sivuaineopinnot 25 op/60 op
- Varhaiskasvatuksen sisältöalueet 75 op
- Venäjän kieli 60 op
- Läntinen teologia 60 op
- Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan opinnot
- perus- ja aineopinnot (60 op) suomen kielessä
- perus- ja aineopinnot (60 op) kirjallisuudessa
- lukion ja aikuislukion opettajalla lisäksi syventävät opinnot joko suomen kielessä tai kirjallisuudessa
- opettajan pedagogiset opinnot (60 op)
- S2 -opettajan kelpoisuuteen edellytetään tämänhetkisten säädösten mukaan äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan kelpoisuutta.
Muut sivuaineet
Filosofisen tiedekunnan sivuaineisiin pääset tutustumaan Pepissä (avautuu uuteen välilehteen)
- Alkukasvatus
- Englannin kieli ja kääntäminen
- Etnomusikologia
- Erityispedagogiikka
- Japanin kieli ja kulttuuri
- Kansainvälisen kulttuuriosaamisen opintokokonaisuus
- Kansainvälistyvä kauppa: saksankielinen kulttuurialue
- Karjalan kieli ja kulttuuri
- Kasvatus- ja aikuiskasvatustiede
- Kirjallisuus
- Kulttuuriantropologia
- Kulttuurintutkimuksen temaattiset opinnot
- Kuvataidekasvatus
- Käännöstiede
- Liikuntakasvatus
- Mediakasvatus
- Mediakulttuuri ja viestintä
- Mediapaja
- Musiikkikasvatus
- Oikeuspsykologia
- Perinteentutkimus
- Professional Intercultural Competence - Theory and Practice (PICTP)
- Projektiosaamisen opintokokonaisuus
- Sukupuolentutkimus
- Suomen kielen erikoistumisopinnot kääntäjille
- Suomen opettaminen toisena ja vieraana kielenä
- Taiteensosiologia
- Teaching Foreign Languages
- Terveyden monikulttuuriset ulottuvuudet
- Digipedagogiikka
- Työ- ja organisaatiopsykologia
- Uskontotiede
- Ukrainan kieli ja kulttuuri
- Varhaiskasvatuksen opettajan osaamista täydentävä sivuaine
- Yleinen kielitiede ja kieliteknologia
Teologian sivuaineopiskelija voi halutessaan suorittaa sekä läntisen että ortodoksisen teologian perus- ja aineopintokokonaisuudet (25 /35 op). Teologian pääaineopiskelija voi halutessaan suorittaa toisen koulutusohjelman perus- ja aineopintokokonaisuudet (25/35 op). Tarkemmat tiedot opinnoista ovat Pepin opinto-oppaissa Läntinen teologia (sivuaine) ja Ortodoksinen teologia (sivuaine) (linkit avautuvat uudelle välilehdelle).
Luokanopettajakoulutuksen opiskelija voi valita OpeArt- painotuksen, jolloin hän suuntaa opintojaan taito- ja taideaineisiin eri vaiheissa opintojensa aikana. OpeArt-painotukseen sisältyvät opintojaksot Teatteri- ja draamakasvatus ja Luova projekti, opintojaksoja OpeArt-tarjottimelta, vähintään yksi taito- ja taideaineisiin kuuluva sivuaine sekä ainakin toinen opinnäytetyö taito-ja taideaineiden teemasta. Lisätietoja Skopen opintoyhteisöstä (vaatii kirjautumisen).
Opetusyhteistyö ja ristiinopiskelu
Filosofisen tiedekunnan opetusyhteistyösopimukset
Filosofisella tiedekunnalla on opetusyhteistyösopimuksia usean korkeakoulun kanssa, ja tiedekunta kuuluu moniin kansallisiin verkostoihin. Suurin osa sopimuksista koskee vain rajattuja opiskelijaryhmiä (esimerkiksi tietyn koulutuksen tutkinto-opiskelijoita) ja tiettyjä opintoja.
Tiedekunnan opetusyhteistyösopimukset:
- Venäjän kielen kansallinen yhteistyöverkosto
- Ranskan kielen kansallinen yhteistyöverkosto
- Saksan kielen kansallinen yhteistyöverkosto
- Kääntämisen ja tulkkauksen opetuksen kansallinen yhteistyöverkosto
- Logopedian opetusyhteistyöverkosto Logonet
- Kestävyysopintojen verkosto / Sustainability studies network - KESTO
- Sivuaineopintojen tarjoaminen Oulun ja Itä-Suomen yliopistojen psykologian pääaineopiskelijoille
- Professional Intercultural Competence – Theory and Practice -opintokokonaisuus yhteistyössä Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa
- Diakin ja UEFin ristiinopiskeluyhteistyö (teologia)
- Logopedian tutkinto-opiskelijoille: Kliininen neuropsykologia-Kuulovikaisten lasten ja aikuisten kuntoutus - KLNPsKVLaA, Oulun yliopiston kanssa
- Teologian opintojen tarjoaminen Lapin yliopiston opettajaopiskelijoille
- Vaativa tuki -opintojakson ristiinopiskelu Itä-Suomen yliopiston ja Lapin yliopiston yhteistyönä
- UEF käsityön aineopinnot – JYU luokanopettajakoulutuksen monialaiset opinnot
Tiedekunta on mukana myös Psykonet-verkostossa.
Lisätietoja opetusyhteistyöstä antaa koulutuspalvelupäällikkö Satu Kouki, satu.kouki@uef.fi.
Opetusyhteistyöverkoston kautta Oulun ja Itä-Suomen yliopistojen psykologian pääaineopiskelijat voivat opiskella toisen yliopiston tarjoamia sivuaineopintoja.
Itä-Suomen yliopiston tarjoamat opinnot
Oulun yliopiston psykologian pääaineopiskelijoiden on mahdollista hakea ristiinopiskeltavaksi sivuaineeksi Oikeuspsykologian perusopinnot (30 op) tai Työ- ja organisaatiopsykologian perusopinnot (25 op).
Tutustu opintoihin Pepin opinto-oppaasta: Sivuainetarjonta ja muut opintokokonaisuudet > Kasvatustieteiden ja psykologian osaston sivuainetarjonta.
Lisätietoja hakemisesta saa Oulun yliopiston psykologian tutkinto-ohjelmien koulutussuunnittelijalta. Myönnetty opiskeluoikeus on voimassa neljä lukukautta.
Oulun yliopiston tarjoamat opinnot
Itä-Suomen yliopiston psykologian pääaineopiskelijoiden on mahdollista hakea ristiinopiskeltavaksi sivuaineeksi Digitaalisten ihmistieteiden perusopinnot 25 op.
Opinnoissa on viiden (5) opiskelijan opintokokonaisuuskohtainen kiintiö seuraavasti: vuosittain opintoihin otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä 5 opiskelijaa, joille myönnetään opiskeluoikeus koko 25 op peruskokonaisuuteen. Opinnot on suoritettava kahden (2) lukuvuoden kuluessa.
Lukuvuoden 25-26 ilmoittautuminen alkaa 1.8.2025. Ilmoittautuminen sähköpostitse koulutusasiantuntija Jenna Tuonoselle, jenna.tuononen@uef.fi.
Lisätietoja Digitaalisten ihmistieteiden perusopinnoista Oulun yliopiston opinto-oppaasta > Ristiinopiskelu. Opinnot on mahdollista suorittaa kokonaan etänä.
Diak-UEF-opetusyhteistyöverkosto
Opetusyhteistyöverkoston kautta Itä-Suomen yliopiston ja Diakonia -ammattikorkeakoulun opiskelijat voivat opiskella toisen korkeakoulun tarjoamia opintoja. Opetusyhteistyöverkoston opinnoille voivat ilmoittautua seuraavien koulutusajojen / koulutusohjelmien opiskelijat:
Kirkon ala (Diak)
Sosiaaliala (Diak)
Terveysala (Diak)
Teologia, läntinen ja ortodoksinen teologia (UEF)
- pääaineopiskelijat
- vaihto-opiskelijat
Itä-Suomen yliopiston teologian osaston tarjoamat opinnot Diakin opiskelijoille:
Diakonia-ammattikorkeakoulun edellä mainittujen koulutusalojen alempien ja ylempien koulutusohjelmien opiskelijat voivat suorittaa seuraavia teologian osaston tarjoamia opintoja, esimerkiksi läntisen ja ortodoksisen teologian perusopintoja, soveltavia opintoja ja kansainvälisille opiskelijoille suunnattuja teologian opintoja.
Lisäksi Diakonia-ammattikorkeakoulun edellä mainittujen koulutusalojen ylempien koulutusohjelmien opiskelijat voivat suorittaa läntisen teologian syventävien opintojen opintojaksoja.
Ilmoittautuminen ja opintojen suorittaminen
Opetukseen ilmoittautuminen tapahtuu Diakin opintotietojärjestelmässä.
Diakonia ammattikorkeakoulun tarjoamat opinnot UEFin opiskelijoille
Itä-Suomen yliopiston teologian osaston opiskelijat voivat suorittaa seuraavia Diakonia -ammattikorkeakoulun tarjoamia YAMK-opintoja.
Diakissa suoritetut opinnot voi sisällyttää 1) teologian kandidaatin tutkinnossa temaattisiin aineopintoihin tai valinnaisiin, muihin opintoihin ja 2) teologian maisterin tutkinnossa valinnaisiin, muihin opintoihin tai pääaineen syventäviin opintoihin professorin kanssa sovitulla tavalla.
Ilmoittautuminen ja opintojen suorittaminen
Opintoihin ilmoittautuminen tapahtuu Itä-Suomen yliopiston Pepissä.
UEF-Lapin yliopisto ristiinopiskelu
Ristiinopiskelusopimuksen perusteella UEFin teologian pääaineopiskelijat sekä Lapin yliopiston luokanopettaja- ja erityisopettajakoulutuksen opiskelijat voivat opiskella toisen yliopiston opintojaksoja.
Itä-Suomen yliopiston teologian osaston tarjoamat opinnot
Edellä mainittujen Lapin yliopiston koulutusalojen opiskelijat voivat suorittaa seuraavia UEFin teologian osaston opintoja:
Läntinen teologia (sivuaine)
Ortodoksinen teologia (sivuaine)
Ilmoittautuminen opintojaksoille:
Opetukseen ilmoittautuminen tapahtuu Lapin yliopiston opintotietojärjestelmässä.
Lapin yliopiston tarjoamat opinnot
Lapin yliopisto tarjoaa UEFin teologian osaston opiskelijoille seuraavan oppaan opinnot, pois lukien koulutusjohtaminen ja opetushallinto sekä sosiaalityö: Oulun yliopiston opiskelijoille tarjottavat ristiinopiskeluopinnot 2024-2025 | Opinto-opas (csc.fi)
Ilmoittautuminen Lapin yliopiston opintojaksoille
Opintoihin ilmoittautuminen tapahtuu Itä-Suomen yliopiston Pepissä.
Jatkuva oppiminen
Itä-Suomen yliopisto tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, kuten avoimen yliopiston opinnot, avoimet MOOC-verkkokurssit (Massive Open Online Course), erikoistumiskoulutukset ja täydennyskoulutus.
Opiskelijalla, joka on suorittanut Itä-Suomen yliopistossa jatkotutkinnon, ylemmän korkeakoulututkinnon tai sellaisen alemman tutkinnon, jonka suorittaneella ei ole oikeutta suorittaa ylempää korkeakoulututkintoa, on oikeus maksutta täydentää opintojaan tutkinnon suorittamislukuvuoden ja tutkinnon suorittamista seuraavan kahden lukuvuoden ajan ilmoittautumalla opiskelijaksi (alumniopiskeluoikeus). Alumniopiskeluoikeudella voi opiskella maksuttomia Itä-Suomen yliopiston järjestämiä opintoja vapaan sivuaineoikeuden mukaisesti, tai suorittaa loppuun sivuaineopintoja, joihin on saanut sivuaineoikeuden tutkinnon suorittamisen aikana, tai suorittaa muita vapaasti tarjolla olevia opintoja. (Koulutuksen johtosääntö 15 §)
Lisätietoja jatkuvasta oppimisesta (avautuu uuteen välilehteen) on yliopiston verkkosivuilla.
Linkit avautuvat uudelle välilehdelle.
- Erilliset aineenopettajan pedagogiset opinnot 60 op
- Erilliset erityisopettajan opinnot (ERO) 60 op
- Erilliset opinto-ohjaajan ja uraohjaajan opinnot (EOPO) 60 op
- Erilliset varhaiskasvatuksen erityisopettajan opinnot (VEO) 60 op/ 85 op
- Erillisopinnot, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappisvirkaan vaadittavien opintojen täydennys 60 op
- Erillisopinnot, Suomen ortodoksisen kirkon papin kelpoisuuteen vaadittavien opintojen täydennys 60 op
- Käsityötiede, käsityö, perus- ja aineopinnot 60 op
- Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot 60 op
Opetussuunnitelma
Koulutuksen johtosäännön (2 §) mukaan tiedekunnan opetussuunnitelmalla tarkoitetaan tiedekunnan ja sen laitosten ja osastojen opetustehtävän kuvausta, jossa määrätään muun muassa, mitä tutkintoihin johtavia koulutuksia tiedekunnassa voidaan suorittaa ja millä kielillä tutkinnot suoritetaan. Tiedekunnan opetussuunnitelma sisältää tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmat ja kaikille tutkinto-ohjelmille yhteiset määräykset (18 §).
Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmalla tarkoitetaan kokonaisuutta, joka sisältää tutkintorakenteen sekä tutkinnon ja sen osien osaamistavoitteet, sisällöt, suoritustavat ja arviointimenetelmät (opetussuunnitelmaan sisältyy myös erikseen vahvistettava opetusohjelma) (2 §). Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelma on osaamisperustainen opetuksen, opintojen suunnittelun ja ohjauksen väline (18 §). Opiskelijan ja opettajan on noudatettava opetussuunnitelmaa (18 §).
Filosofisen tiedekunnan opetussuunnitelma käsittää tiedekunnan opinto-oppaan Kamussa sekä oppaat Pepissä.
- Linkit tutkinto-ohjelmien oppaisiin ovat tämän opinto-oppaan luvussa Opiskeluoikeudet ja opinto-oikeudet.
- Tämän opinto-oppaan luvussa Sivuainetarjonta on linkki Pepin sivuaineoppaisiin.
Kunkin tutkinto-ohjelman opintojen toivottu tai vaadittu suorittamisjärjestys eli kulkukaavio on tutkinto-ohjelman opiskelijoille tarkoitetussa opintoyhteisössä.
Filosofisen tiedekunnan opinto-oppaan päivitys
Satu Kouki
Koulutuspalvelupäällikkö
satu.kouki@uef.fi