Terveystieteiden tiedekunta: Terveyden edistämisen opinto-opas 2019-2020

Yhteystietoja

Ergonomian ja työhyvinvoinnin suuntautumisvaihtoehto:

Työterveydenprofessori Kimmo Räsänen (oppiaineen vastuuhenkilö)
Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Lääketieteen laitos, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö
PL 1627, 70211 KUOPIO
sähköposti: kimmo.rasanen@uef.fi

Ergonomian yliopistonlehtori Pirjo Hakkarainen
Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Lääketieteen laitos, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, ergonomia
PL 1627, 70211 KUOPIO
puh. 050 3164104
sähköposti: pirjoirene.hakkarainen@uef.fi

Terveysliikunnan edistämisen suuntautumisvaihtoehto:

Professori Heikki Tikkanen (oppiaineen vastuuhenkilö)
Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Lääketieteen laitos, Biolääketieteen yksikkö, liikuntalääketiede
PL 1627, 70211 Kuopio
sähköposti: heikki.tikkanen@uef.fi

Yliopistonlehtori Mika Venojärvi
Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Lääketieteen laitos, Biolääketieteen yksikkö, liikuntalääketiede
PL 162770211 Kuopio
puh. 040 355 2248
sähköposti: mika.venojarvi@uef.fi

Väestön terveyden edistämisen suuntautumisvaihtoehto:

Kansanterveystieteen professori Jussi Kauhanen (oppiaineen vastuuhenkilö)
Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Lääketieteen laitos, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Kansanterveystiede
PL 1627, 70211 KUOPIO
sähköposti: jussi.kauhanen@uef.fi

Terveyden edistämisen yliopistonlehtori Tiina Rissanen
Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Lääketieteen laitos, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Kansanterveystiede
PL 1627, 70211 KUOPIO
sähköposti: tiina.rissanen@uef.fi

Lääketieteen laitos on terveystieteiden tiedekunnan suurin laitos. Laitos jakautuu biolääketieteen, hammaslääketieteen, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen sekä kliinisen lääketieteen yksikköön. Laitos vastaa lääketieteen ja hammaslääketieteen lisensiaattien sekä terveystieteiden (ravitsemustiede sekä terveyden edistäminen - suuntautumisvaihtoehdot: ergonomian ja työhyvinvoinnin edistäminen, terveysliikunnan edistäminen, väestön terveyden edistäminen) ja biolääketieteen alan kandidaattien ja maistereitten koulutuksista.

Laitoksen johtajana toimii professori Veli-Matti Kosma ja varajohtajana yliopistonlehtori Anitta Mahonen.

Hammaslääketieteen yksikön johtajana toimii professori Liisa Suominen ja varajohtajana professori Päivi Mäntylä. Biolääketieteen yksikön johtajana toimii yliopistonlehtori Anitta Mahonen ja varajohtajina professori Merja Heinäniemi ja yliopistotutkija Leena Latonen. Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikön johtajana toimii professori Pekka Mäntyselkä ja varajohtajana professori Ursula Schwab sekä kliinisen lääketieteen yksikön johtajana professori Jarmo Jääskeläinen ja varajohtajana professori Ville Leinonen.

Tervetuloa opiskelemaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekuntaan!

Terveystieteiden tiedekunta toimii Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella. Terveysalan tutkimus ja koulutus ovat Itä-Suomen yliopiston vahvaa ja perinteistä osaamisaluetta. Terveystieteiden tiedekunta on kansainvälisesti ainutlaatuinen, koska se yhdistää saman katon alle lääketieteen, hammaslääketieteen, biolääketieteen, terveystieteiden, hoitotieteen, ravitsemustieteen ja farmasian koulutuksen ja tutkimuksen.

Terveystieteiden tiedekunta kouluttaa asiantuntijoita ja ammattilaisia useille keskeisille terveydenhuollon ja hyvinvoinnin aloille. Olemme Suomen suurin lääkärikouluttaja, ainoa laillistettujen ravitsemusterapeuttien kouluttaja ja koulutamme noin puolet maamme farmaseuteista ja proviisoreista. Lääkäreille, hammaslääkäreille, farmaseuteille, proviisoreille ja muille terveyssektorin asiantuntijoille on yhteiskunnassa jatkuva kysyntää. Opiskelijamme saavat uusimpaan tietoon perustuvaa opetusta ja erinomaiset valmiudet työelämään.

Tiedekunnassa on noin 2500 perustutkinto-opiskelijaa viidessä koulutusohjelmassa ja viidessä pääaineessa. Koulutusta annetaan lääketieteen, hammaslääketieteen, farmaseutin, proviisorin ja biolääketieteen koulutusohjelmissa sekä hoitotieteen, ravitsemustieteen ja terveyden edistämisen (ergonomia, kansanterveystiede ja liikuntalääketiede) pääaineissa. Vetovoimaista koulutustarjontaa täydentää kolme kansainvälistä maisteriohjelmaa.

Tiedekunnan koulutusohjelmat ja pääaineet (linkit avautuvat uuteen välilehteen):

• Biolääketieteen koulutusohjelma
• Farmaseutin ja proviisorin koulutusohjelmat
• Hammaslääketieteen koulutusohjelma
• Lääketieteen koulutusohjelma
• Hoitotieteen pääaine (suuntautumisvaihtoehdot: hoitotyön johtaminen, preventiivinen hoitotiede, terveystieteiden opettajankoulutus)
• Ravitsemustieteen pääaine
• Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelma (suuntautumisvaihtoehdot: ergonomian ja työhyvinvoinnin edistäminen, terveysliikunnan edistäminen, väestön terveyden edistäminen)

Kansainväliset maisteriohjelmat (linkit avautuvat uuteen välilehteen):

• Master's Degree Programme in Biomedicine
• Master's Degree Programme in General Toxicology
• Master's Degree Program in Public Health

Dekaani, professori Jussi Pihlajamäki
Puh.+358 50 344 0187, s-posti: etunimi.sukunimi@uef.fi

Varadekaani, professori Anna-Liisa Levonen
Puh. +358 40 358 9907, s-posti: etunimi.sukunimi@uef.fi

Varadekaani, professori Markus Forsberg
Puh. +358 40 355 3780, s-posti: etunimi.sukunimi@uef.fi

Johtava hallintopäällikkö Hanna Ollikainen-Richards
Puh. +358 40 355 2163, s-posti: etunimi.sukunimi@uef.fi

Opintopalveluiden päällikkö Susanna Järvelin-Pasanen
Puh. +358 40 355 3111, s-posti: susanna.jarvelin@uef.fi

Opintojen suunnittelussa keskeisin työkalu on henkilökohtainen opintosuunnitelma eli HOPS, sillä opiskelija etenee opinnoissaan HOPSin mukaisesti. Lukujärjestyksen mukaista opetusta ei oppiaineissa ole ja siksi henkilökohtaisella opintojen suunnit-telulla on tärkeä merkitys opintojen esteettömälle etenemiselle. Opintojen suunnittelussa on erityisesti huomioitava alempaa korkeakoulututkintoa eli kandidaatintutkintoa varten yliopistolaissa annettu tavoiteaika kolme vuotta. Ylemmän korkeakoulututkinnon eli maisterin tutkinnon suorittamisen tavoiteaika on kaksi vuotta. HOPS laaditaan ensimmäisenä lukukautena ja sen perustana on opintojen aloitusvuoden tutkintorakenne. Opiskelija päivittää suunnitelmansa vähintään lukuvuosittain ja lähettää sen hyväksyttäväksi oppiaineen HOPS-ohjaajalle

HOPS-työskentely alkaa opintojen alussa toteuttavalla Johdanto terveystieteiden akateemiseen opiskeluun ja portfoliotyöskentelyyn (JOPO) -opintojaksolla. Lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus saada henkilökohtaista ohjausta koko opiskelun ajan HOPS-ohjaajalta.

Ensimmäisen lukuvuoden ajan HOPS-ohjaajana toimii yliopistonlehtori Pirjo Hakkarainen. Tuon jälkeen opintojen ohjauksesta vastaa suuntautumisvaihto-ehdon nimeämä HOPS-ohjaaja:
• Ergonomian ja työhyvinvoinnin suuntautumisvaihtoehdossa yliopistonlehtori Pirjo Hakkarainen (pirjoirene.hakkarainen@uef.fi)
• Väestön terveyden edistämisen suuntautumisvaihtoehdossa yliopistonlehtori Tiina Rissanen (tiina.rissanen@uef.fi)
• Terveysliikunnan edistämisen suuntautumisvaihtoehdossa yliopistonlehtori Mika Venojärvi (mika.venojarvi@uef.fi)

Lisätietoa HOPSista löydät Kamusta

Opiskelijan tulee saada ohjausta opintojen kaikissa vaiheissa (Opintojohtosääntö 24 §). Yliopiston tarjoamat ohjauspalvelut löytyvät kootusti Kamusta.

Opiskeluhyvinvointityön tavoitteena on edistää opiskelijan terveyttä ja opiskelukykyä sekä opiskeluyhteisöjen hyvinvointia ja ehkäistä syrjäytymistä. Toisaalta tavoitteena on sekä yhteisöllisen että yksilöllisen tuen avulla luoda terve ja turvallinen oppimis- ja opiskeluympäristö sekä suojata opiskelijan mielenterveyttä. Aiheeseen liittyvää tietoa löytyy Kamusta.

Opinto-ohjauksen yhteyshenkilöt terveystieteiden tiedekunnassa

Tiedekunnan opintohallinnon ohjaus- ja neuvontapalvelujen yhteyshenkilöt:

Opintopalveluiden päällikkö Susanna Järvelin-Pasanen
Puh. 040 355 3111, s-posti susanna.jarvelin@uef.fi

• Yleinen opintoneuvonta

Amanuenssi Ella Koistinen
Puh. 050 452 6395, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi

• Tieteellinen jatkokoulutus ja siihen liittyvä neuvonta

Opintosihteeri Jonna Loikkanen

Puh. 050 463 5786, sposti etunimi.sukunimi@uef.fi

• Pro gradu –tutkielmiin (farmasia, hoitotiede ja MPH) liittyvät opintohallinnon tehtävät

Opinto-ohjauksen yhteyshenkilöt koulutusohjelmissa

Koulutusohjelmien/pääaineiden yhteyshenkilöiltä saa tietoa muun muassa HOPS-työskentelystä, oppiaineen opetusohjelmasta, tutkintovaatimuksista sekä muista kyseisen laitoksen/yksikön toimintaan ja opetukseen liittyvistä asioista.

BIOLÄÄKETIEDE: Opintosihteeri Henna Jääskeläinen
Puh. 029 445 8014, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi

• Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta

Koulutussuunnittelija Marjut Nenonen
Puh. 029 445 3165, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi

• Opiskelijavalinta

FARMASIA: Koulutussuunnittelija Päivi Hartikainen
Puh. 029 45 4296, s-posti paivianneli.hartikainen@uef.fi

• Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
• Opiskelijavalinta

HAMMASLÄÄKETIEDE: Koulutussuunnittelija Leena Lampinen
Puh. 0294 45 4922, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi

• Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
• Opiskelijavalinta

HOITOTIEDE: Yliopistonlehtori Ari Haaranen
Puh. 0294 45 4438, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi

• Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
• Opiskelijavalinta

LÄÄKETIEDE: Opintoasiainpäällikkö Timo Kemppainen
Puh. 050 431 7430, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi

• Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
• Opiskelijavalinta

RAVITSEMUSTIEDE: Opetuskoordinaattori Päivi Heikura
Puh. 0294 45 4300, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi

• Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
• Opiskelijavalinta

TERVEYDEN EDISTÄMINEN: Yliopistonlehtori Pirjo Hakkarainen
Puh. 050 316 4104, s-posti pirjoirene.hakkarainen@uef.fi

• Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
• Opiskelijavalinta

Opintopalvelut

Opintopalvelujen (OPI:n) henkilökunta toimii tiedekunnan henkilöstön rinnalla opiskelijoiden ohjauksessa ja neuvonnassa. Opintopalveluiden tehtävänä on vastata yliopiston opintohallinnon palveluista ja tuesta, tuottaa opiskelijoille ja henkilökunnalle tieto- ja viestintätekniikan sekä yliopistopedagogiikan ja opiskelutaitojen koulutusta, koordinoida kansainvälistä liikkuvuutta, sekä ura- ja ohjauspalveluita.  Yksikkö tarjoaa opiskelijoiden ohjauksen ja neuvonnan lisäksi opetuksen ja tutkimuksen tukipalveluja sekä tietoteknisiä tukipalveluja yhteistyössä tietotekniikkapalvelujen kanssa.

Opintopalveluiden asiakaspalvelutiskiltä, ”Opparista” saat opiskeluun liittyvää yleisneuvontaa (mm. yliopistoon ilmoittautuminen, opinto-oikeudet, opiskelijatodistukset, opintosuoritusotteet, opiskelijarekisteriasiat). Opintopalveluiden yhteystiedot ja aukioloajat (avautuu uuteen välilehteen) löytyvät yliopiston verkkosivuilta.

Opintopalvelujen kampustoimipisteiden osoitteet:

Opintopalvelut, Joensuun kampus
Käyntiosoite: Yliopistokatu 2, Aurora-rakennus
Postiosoite: PL 111, 80101 Joensuu

Opintopalvelut, Kuopion kampus
Käyntiosoite: Yliopistonranta 1 C, Canthia -rakennus, 2. krs (Oppari)
Postiosoite: PL 1627, 70211 Kuopio

Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelma muodostuu terveyden edistämisen kandidaattiohjelmasta ja suuntautumisvaihtoehdon mukaisista maisteriopinnoista. Kandidaattivaiheen opinnot toteutetaan monipuolisilla opetus- ja oppimismenetelmillä, mm. verkko-opintoina, mikä mahdollistaa opiskelun myös työn ohella tai etänä. Terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot järjestetään yhteistyössä ergonomian, kansanterveystieteen ja liikuntalääketieteen oppiaineiden kesken.

Terveystieteiden kandidaatin ja terveystieteiden maisterin tutkinnot

Alempi korkeakoulututkinto eli terveystieteiden kandidaatin tutkinto on laajuudeltaan 180 opintopistettä. Opintojen suunnittelussa on huomioitava kandidaatin tutkintoa varten yliopistolaissa annettu tavoiteaika kolme vuotta. Kandidaatin tutkinnon jälkeen opiskelijat suorittavat terveystieteiden maisterin tutkinnon (120 opintopistettä), jonka opiskeluaika on noin kaksi vuotta.

Kandidaatin tutkinto sisältää laaja-alaisten terveyden edistämisen opintojen lisäksi suuntautumisvaihtoehdon mukaiset perus- ja aineopinnot sekä niitä tukevia sivuaineopintoja. Tutkintoon kuuluu myös akateemisten taitojen opintoja eli kieli- ja viestintä- sekä tutkimus- ja menetelmäopintoja.

Ensimmäisen vuoden opinnot painottuvat terveyden edistämisen opintoihin. Toisen ja kolmannen vuoden aikana opinnot muodostuvat suuntautumisvaihtoehdon mukaisista perus- ja aineopinnoista ja niitä tukevista opinnoista sekä tutkimus- ja menetelmäopinnoista.

Kandidaatin tutkinnossa suuntautumisvaihtoehdot ovat:

1. Ergonomian ja työhyvinvoinnin edistäminen
2. Terveysliikunnan edistäminen
3. Väestön terveyden edistäminen

Maisterivaiheessa opiskelija jatkaa opintojaan jossakin seuraavista vaihtoehdoista:

1. Englanninkielinen Master of Science in Public Health (MPH) -maisteriohjelma
2. Terveysliikunnan maisteriohjelma liikunta- ja urheilulääketieteen oppiaineessa
3. Väestön terveyden ja työhyvinvoinnin edistämisen maisteriohjelma

Terveystieteiden maisterin tutkinto sisältää mm. suuntautumisvaihtoehdon mukaiset syventävät opinnot sekä niitä tukevia opintoja.

Koulutuksen tieteelliset ja ammatilliset tavoitteet

Koulutuksen perustehtävänä on tuottaa terveystieteiden asiantuntijoita tutkimus- ja opetustehtäviin.

Koulutuksen tavoitteena on, että terveyden edistämisen kandidaattiopinnoissa opiskelija oppii:

• tuntemaan terveyden edistämisen perusteet ja toimintamallit
• tuntemaan elimistön rakenteen ja toiminnan
• tuntemaan elintapojen ja ympäristön vaikutukset elimistön toimintaan
• tunnistamaan väestön terveyteen vaikuttavia tärkeimpiä tekijöitä
• tuntemaan keskeiset väestön terveysongelmat kansallisesti ja kansainvälisesti
• yhdistämään monitieteistä tutkimustietoa ja raportoimaan siitä
• tuntemaan alan tärkeimpiä tutkimusmenetelmiä

Opintojen aikana opiskelija voi hankkia terveystiedon aineenhallinnan pätevyyden (120 op).

Tutkintorakenne_2019-2020

Itä-Suomen yliopiston opiskelijoilla on hyvät mahdollisuudet päästä ulkomaille vaihtoon. Ulkomailla opiskelu tarjoaa paitsi mielenkiintoisia kursseja myös uusia kokemuksia, ystäviä, kielitaitoa sekä itsevarmuutta. Tarkoituksena on, että suoritetut opinnot luetaan hyväksi tutkintoon, joten opiskeluaika ei yleensä juuri pitene vaihdon takia. Ulkomailla tapahtuneiden opintojen sijoittamisesta omiin opintoihin on kuitenkin neuvoteltava etukäteen oppiaineen HOPS-ohjaajan kanssa.

Yliopistolla on vaihtosopimuksia Eurooppaan, Venäjälle, Aasiaan, Afrikkaan, Pohjois-ja Etelä-Amerikkaan sekä Australiaan. Voit myös lähteä intensiivikursseille tai itsenäisesti ulkomaille. Lisätietoa Kansainvälisestä harjoittelusta ja vaihdosta Kamussa.

Tutkintojen tavoitteelliset suoritusajat (Kamussa).

Jos tutkinnon suoritusaika on päättymässä, voit hakea lisäaikaa. Katso ohjeet Kamusta.

Kun tutkintosi on valmis ja se on merkitty opiskelijarekisteriin, opinto-oikeutesi päättyy. Voit kuitenkin täydentää opintojasi valmistumisen jälkeen jatkuvan oppijan opinto-oikeudella.

Sivuaineet ja muut opinnot (Kamussa).

Monet Itä-Suomen yliopiston oppiaineista ovat vapaasti valittavissa sivuaineiksi eli sivuaineopintojen aloittaminen ei edellytä sivuaineen opinto-oikeuden hakemista. Joihinkin oppiaineisiin otettavien sivuaineopiskelijoiden määrää kuitenkin rajoitetaan tai opinto-oikeutta on haettava sivuaineen valintakokeessa. Toisaalta yliopistossa on myös tutkintoja, joiden rakenteeseen ei kuulu sivuaineita tai sivuaineet on opetussuunnitelmassa etukäteen määrätty.

Tietoa sivuaineopiskelusta on Kamussa. Mahdollisuuksia on runsaasti:

• tiedekuntien tarjoamat sivuaineet
• kansainvälistymisen opintokokonaisuus
• verkostoylipistot
• avoimen yliopiston sivuaineopinnot tutkinto-opiskelijoille
• JOO-opinnot

Terveystieteiden tiedekunnassa on tarjolla seuraavat sivuaineopintokokonaisuudet:

• Ihmisen biologia 28 op (Biolääketieteen yksikkö)
• Terveyden Monikulttuuriset Ulottuvuudet (TeMoKuu) 25 op (Kansanterveystieteen yksikkö yhteistyössä Humanistisen osaston (suomen kieli ja kulttuuritieteet) kanssa)
• Toksikologia 25 op (Farmasian laitos)◦Sivuainekokonaisuutta otetaan suorittamaan ympäristöterveyteen ja –teknologiaan syventyviä opiskelijoita, max 10 opiskelijaa

(kts. tarkemmin Weboodista Sivuaineoppaista)

Seuraavia tiedekunnan opintokokonaisuuksia tarjotaan myös Avoimen yliopiston (Aducate) kautta:

• Ergonomian ja työhyvinvoinnin perus- ja aineopinnot (25 op + 35 op)
• Gerontologian perusopinnot (25 op)
• Hoitotieteen aineopinnot (33 op)
• Kansanterveystieteen perus- ja aineopinnot (25 op + 35 op)
• Lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin perusopinnot (25 op)
• Liikuntalääketieteen perus- ja aineopinnot (25 op + 36 op)
• Lääketieteen perusteita -perusopintokokonaisuus (25 op)
• Ravitsemustieteen perus- ja aineopinnot (25 op + 35 op)
• Terveyden edistäminen ja terveystieto perus- ja aineopinnot (25 op + 35 op)

Voit tutustua myös avoimen yliopiston opetustarjontaan (avautuu uuteen välilehteen).

JOO on valtakunnallinen joustavan opinto-oikeuden sopimus. Tietoa JOO-opinnoista Kamussa.

UEF on mukana monissa verkostoyliopistoissa.

Harjoittelun laajuudesta ja harjoittelupaikasta sovitaan etukäteen HOPS-ohjaajan kanssa. Harjoittelun hyväksytty suorittaminen edellyttää harjoittelun tekemistä harjoittelusuunnitelman ja -sopimuksen mukaisesti sekä harjoittelukertomuksen hyväksymistä. Harjoittelusopimus ja ohjeet harjoittelupäiväkirjan sekä harjoittelukertomuksen laatimisesta löytyvät Terveyden edistämisen opintoyhteisöstä.

Yleensä harjoittelu on palkatonta. Tässä tapauksessa opiskelija kuuluu yliopiston vakuutusturvan piiriin. Mikäli harjoittelupaikkaa maksaa palkkaa, on työnantajanhuolehdittava myös vakuutusturvasta.

Ulkomailla suoritettavan harjoittelun päämääränä on tukea opintoja sekä kehittää edelleen opiskelijan ammatillisia valmiuksia kansainvälisiä työtehtäviä varten. Kansainvälisessä harjoittelussa opiskelija voi kartuttaa työkokemusta, kohdemaan tapa-ja yrityskulttuurin tuntemusta, hankkia hyödyllisiä kontakteja ja kohentaa kielitaitoa. Yleensä harjoittelun on kestettävä vähintään kolme kuukautta ja sen on liityttävä opiskelijan pää-tai sivuaineen opintoihin. Kansainväliseen harjoitteluun voi hakeutua harjoittelijavaihto-ohjelmissa.

Tietoa tuetusta harjoittelusta kotimaassa tai ulkomailla (Kamussa).

Kandidaatintutkielma

Kandidaatintutkintoon kuuluu kandidaatintutkielma, joka voi olla tutkimussuunnitelma tai kirjallisuuskatsaus maisteriopintojen aikana tehtävää pro gradu-tutkielmaa varten. Kandidaatintutkielman laajuus on 10 opintopistettä, joka vastaa 270 tunnin työtä eli noin seitsemän viikon täyspäiväistä työpanosta.

Opiskelijalla on oikeus saada ohjausta kandidaatintutkielman työstämiseen sen kaikissa vaiheissa. Opiskelijalla on myös velvollisuus ottaa vastaan ohjausta. Kandidaatintutkielmaa ohjaa vähintään yksi ohjaaja ja siinä tapauksessa hän on yliopiston edustaja. Tutkielmassa voi olla myös muita ohjaajia, yliopiston edustajia tai ulkopuolisia henkilöitä. Tutkielman aloittamisen yhteydessä tehdään ilmoitus kandidaatintutkielman tekemisestä. Ilmoituslomake löytyy tiedekunnan lomakkeista (Perustutkintokoulutukseen liittyvät ohjeet ja lomakkeet/ Terveyden edistämisen opintoyhteisö). Ilmoitus tehdään yhdessä oppiaineen edustajan kanssa, sillä siihen tarvitaan opiskelijan sekä ohjaajan allekirjoitukset.

Kandidaatintutkielmassa noudatetaan pääaineen kirjoitus-ja lähdeviittausohjeita (ks. ohje Terveyden edistämisen opintoyhteisössä). Lähdeviittaukset tehdään näiden ohjeiden mukaisesti.

Kandidaatintutkielman tarkastajana toimii tutkielman yliopisto-ohjaaja. Kandidaatintutkielma arvioidaan asteikolla hylätty-hyväksytty-kiittäen hyväksytty. Tieto kandidaatintutkielman hyväksymisestä ja arvosanasta toimitetaan opiskelijalle sähköpostilla.

Kandidaatintutkinnon kypsyysnäyte

Kandidaatin tutkielmaan sisältyy kypsyysnäyte, jossa opiskelija osoittaa, miten syvällisesti hän on oppinut tutkimansa asian eli miten hyvin aihe on ”kypsynyt” hänen mielessään. Kypsyysnäytteessä tehtävänä on kirjoittaa pohdiskeleva, noin neljän sivun pituinen essee, jonka otsikkovaihtoehdot ohjaaja antaa opiskelijan tutkielman aihepiiristä. Essee voi olla yhdestä perustellusta tai monesta eri näkökulmasta aihetta tarkasteleva, pohdiskeleva kirjoitelma, joka on tiedoiltaan tarkka, kriittinen ja jäsentynyt kokonaisuus.

Kirjoitustilanteessa valitaan yksi annetuista aiheista tai otsikoista. Kirjoittaessa voi kuvitella lukijoiksi oman alan yleisen ajattelutavan tuntevat henkilöt, jotka eivät ole lukeneet tutkielmaa. Kypsyysnäyte on itsenäinen, eheä teksti, joten väliotsikoita, kuvia, kuvioita jne. ei käytetä.

Kypsyysnäyte tehdään sähköisenä tenttinä. Kypsyysnäyte kirjoitetaan, kun opinnäyte on valmis tarkastukseen. Ajankohta on sovittava yhdessä opinnäytteen ohjaajan kanssa. Kypsyysnäytteen asiasisällön ja kieliasun tarkastaa ohjaaja. Tarvittaessa kypsyysnäytteen kieliasun arviointia pyydetään äidinkielen opettajalta. Näin voidaan toimia mikäli opiskelija pyytää äidinkielen opettajan arviointia tai ohjaaja on havainnut ongelmia suomen kielen kirjoittamisessa ja näkee tarvetta tarkemmalle palautteelle suomen kielen osalta. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty-hylätty.

Pro gradu -tutkielma

Pro gradu -tutkielma on opiskelijan toteuttama itsenäinen opinnäytetyö, jonka hän tekee nimettyjen ohjaajiensa ohjauksessa. Tutkielman laajuus on 30 opintopistettä, mikä tarkoittaa 810 tuntia opiskelijan tekemää työtä (20 viikkoa eli noin 5 kuukauden täyspäiväinen työpanos).

Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää opiskelijan valmiuksia mm. itsenäiseen tiedonhankintaan, tiedon analysointiin ja kriittiseen arviointiin, tutkimustyön suunnitteluun ja toteuttamiseen, tieteellisten menetelmien käyttöön sekä tiedon tuottamiseen ja soveltamiseen. Tavoitteena on, että opiskelija kykenee laatimaan tieteelliset kriteerit täyttävän opinnäytetyön.

Tutkielman aloittamisen yhteydessä tehdään ilmoitus terveystieteiden tiedekuntaan. Ilmoituslomake löytyy tiedekunnan lomakkeista (Perustutkintokoulutukseen liittyvät ohjeet ja lomakkeet/ Terveyden edistämisen opintoyhteisö). Ilmoitus tehdään yhdessä oppiaineen edustajan kanssa, sillä siihen tarvitaan opiskelijan ja molempien ohjaajien allekirjoitukset. Ilmoituslomakkeen liitteeksi tarvitaan tutkimussuunnitelma.

Pro gradu -tutkielmassa noudatetaan pääaineen kirjoitus-ja lähdeviittausohjeita (ks. ohje Terveyden edistämisen opintoyhteisössä). Lähdeviittaukset tehdään näiden ohjeiden mukaisesti.

Pro gradu -tutkielman muodot

Pro gradun voi oppiaineiden ohjeiden mukaisesti:

1) Kokeellinen, kliininen tai muu empiirinen tutkimustyö ja raportin kirjoittaminen tutkimustyöstä. Tutkimusraportti noudattaa tieteellisen kirjoittamisen periaatteita.

2) Referee-käytännön mukaisessa tieteellisessä julkaisusarjassa julkaistu tai tieteelliseen julkaisusarjaan julkaistavaksi lähetetty alkuperäisartikkeli sekä opiskelijan itsenäisesti laatima katsaus (raportti). Artikkelin tulee sisältää tutkimuksen keskeisimmät asiat (mm. tausta, tavoitteet, tutkimusmenetelmät, kohdejoukko, tulokset sekä luettelo artikkelissa käytetyistä lähteistä). Opiskelija laatii artikkelin lisäksi erillisen katsauksen, joka sisältää kirjallisuuskatsauksen ja jossa hän kuvaa tutkimuksen lähtökohdat ja toteutuksen. Opinnäytteen tekijän tulee pääsääntöisesti olla artikkelin 1. kirjoittaja.

Jos artikkeli on yhteisjulkaisu, opinnäytetyöhön tulee liittää kaikkien yhteisjulkaisujen kirjoittajien allekirjoittama selvitys siitä, mikä opinnäytetyön tekijän osuus yhteisartikkelissa on ollut. Artikkelimuotoisen opinnäytteen kirjoittajan tulee osoittaa, että hän hallitsee tutkimusprosessin. Jos tutkimuksesta on myöhemmin suunnitteilla artikkeli tai artikkelia ei jostain syystä vielä haluta lähettää lehteen, opinnäytetyö tulee kirjoittaa ensimmäisen vaihtoehdon mukaiseen raporttimuotoon.

3) Laaja, systemaattinen, review-tyyppinen kirjallisuuskatsaus.

Pro gradu -tutkielman ohjaus ja vastuut

Opiskelija sopii ohjaajiensa kanssa gradutyön ohjausprosessista. Opiskelija ja ohjaajat täyttävät yhdessä ohjaussopimuslomakkeen.

Opinnäytetyön ohjaajia voidaan vaihtaa laitoksenjohtajan päätöksellä, esim.:

• kun ohjaaja ei ole enää käytettävissä (siirtynyt muihin tehtäviin tai eläkkeelle)
• opinnäytetyö ei etene
• ristiriitatilanteissa

Opinnäytetyön tehtävänä on osoittaa opiskelijan kypsyyttä itsenäiseen tutkimustyöskentelyyn sekä osaamiseen. Vastuu opinnäytetyön tekemisestä ja tuloksista on opiskelijalla. Ohjaajat tukevat opiskelijaa opinnäytetyön tavoitteiden saavuttamisessa. Opiskelija saa ohjausta opinnäytetyöhön liittyvissä erityiskysymyksissä ohjaajan kanssa sovituissa ta-paamisissa. Tyypillisesti pro gradussa on vähintään kaksi ohjaajaa, joista toinen on yliopiston edustaja. Ohjaajana toimii yleensä sama henkilö kuin kandidaatintutkielmassa. Lisäksi pro gradussa voi olla toinen, yliopiston ulkopuolinen, ns. substanssiohjaaja.

Pro gradu -tutkielman tarkastaminen

Tietoa tutkielman tarkastamisesta.

Pro gradu -tutkielman julkaiseminen

Opinnäytetyö julkaistaan sähköisesti ja on luettavissa kirjaston e-julkaisut -sivulla, mikäli opiskelija antaa siihen luvan kirjallisesti (erillinen lomake). Mikäli opinnäytteellä ei ole e-julkaisulupaa, se on luettavissa kampuskirjastoissa sähköisessä muodossa (ei lainattavissa) (Akateemisen rehtorin päätös UEF dnro 1671/12.02.01.02/2011).

Maisterin tutkinnon kypsyysnäyte

Myös pro gradu-tutkielmaan liittyy kypsyysnäyte, joka suoritetaan, kun opinnäyte on valmis tarkastettavaksi. Opiskelija sopii tästä ohjaajiensa kanssa. Maisterin tutkinnossa kypsyysnäyte toteutetaan ”miniväitöksenä”. Kypsyysnäytteen suorittaminen on mahdollista kandidaattiseminaareissa tai graduseminaareissa (yhteensä 8-9 kertaa lukuvuoden aikana). Yhdessä seminaarissa maksimissaan kahden kypsyysnäytteen suorittaminen on mahdollista. Opiskelijan on huomioitava omassa työskentelyssään seminaarien ajankohdat. Kypsyysnäytteestä tarkistetaan asiasisältö, suomen kielen tarkistusta ei tässä vaiheessa enää tehdä. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty-hylätty.

Hyväksilukemisella tarkoitetaan aikaisemmin tai muualla suoritetun opintojakson tai opintokokonaisuuden sisällyttämistä tai korvaamista pääaineen tutkintorakenteessa. Sisällyttämistä on esimerkiksi muualla suoritettujen sivuainekokonaisuuksien hyväksilukeminen. Sisällyttämishakemukset käsitellään oppiaineessa. Korvaavuus tarkoittaa jonkin opintojakson korvaamista vastaavalla suorituksella. Korvaavuushakemukset osoitetaan suoraan kunkin opintojakson vastuuopettajalle.

Pääsääntöisesti vain yliopistotasoisia opintoja voidaan hyväksilukea ja esimerkiksi ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutuksia tai muuta ammatillista kouluttautumista hyväksytään harvoin. Näistä voi kuitenkin keskustella HOPS-ohjauksen yhteydessä.

Mikäli opiskelija haluaa suorittaa jonkin tutkintoon kuuluvan opintojakson muualla kuin Itä-Suomen yliopistossa on otettava aina yhteyttä etukäteen opintojakson vastuuopettajaan muualla suoritettavan opintojakson sopivuuden arvioimiseksi. HOPS toimii tässä hyvänä apuna; sen avulla voi näyttää mihin kohtaan tutkintoa suoritus sijoittuu. Lisäksi on toimitettava suunnitellusta korvaavasta tai sisällytettävästä opintojaksosta opintojaksokuvaus, jossa näkyy sen sisältö ja laajuus opintopisteinä.

Hyväksilukujen hakemisessa on huomioitava opintojen vanheneminen. Yli 10 vuotta vanhoja yliopisto-opintoja ei voida hyväksyä täysimääräisinä tai ei lainkaan opintoihin, vaan niistä on neuvoteltava HOPS-ohjaajan kanssa tapauskohtaisesti. Niissä tapauksissa, joissa opinnoista on kulunut yli 10 vuotta, opiskelija voi joutua päivittämään tietojaan. Mahdolliset epäselvät tai ristiriitaiset tilanteet vanhenevien opintojen osalta käsitellään terveystieteiden koulutussuunnittelutoimikunnassa. Oppiaineen edustaja vie asian tarvittaessa kokouksen käsittelyyn.

Hyväksilukemista koskevan hakemuksen voit jättää sähköisesti yliopiston asiointipalvelussa. Jätä hakemus sähköisessä asiointipalvelussa ja täytä pyydetyt kentät huolellisesti. Liitä mukaan tarvittavat liitteet. Liitteiden tulee olla hyvälaatuisia. Kun hakemuksen käsittelijä on tehnyt päätöksen, saat sen sähköpostiisi.Hyväksilukemisesta kirjataan suoristusmerkintä opintotietojärjestelmään.

Tutkintoihin kuuluvien kieli-ja viestintäopintojen hyväksilukuasiat käsittelee aina kielikeskus. Muussa suomalaisessa yliopistossa, avoimessa yliopistossa ja kesäyliopistossa suoritetut yliopistojen tutkintovaatimusten mukaiset kieliopinnot vastaavat yleensä Itä-Suomen yliopiston kieliopintoja, mutta korvaavuus kannattaa varmistaa kielikeskuksesta kunkin opintojakson vastuuopettajalta jo ennen kurssin alkua. Ulkomailla suoritettavat kurssit on hyväksytettävä ennen vaihtoon lähtöä. Myös ammattikorkeakoulussa suoritetuista kieliopinnoista kannattaa selvittää niiden mahdollinen korvaavuus. Jos AMK-suoritus on omalta tai soveltuvalta alalta, korvaavuus on pääsääntöisesti mahdollinen. Tietoa kielikeskuksen käytännöistä (avautuu uuteen välilehteen).

Tietoa sähköisestä tentistä (Kamussa).

Kielikeskus vastaa kieli-ja viestintäopinnoista. Pakolliset kieli-ja viestintäopinnot kuuluvat alempaan eli kandidaatintutkintoon. Maisterin tutkintoa suorittavalta tai maisteriohjelmassa opiskelevalta ei vaadita pakollisia kieliopintoja, elleivät ne kuulu maisteriohjelman opetussuunnitelmaan.

Kieliopinnot on mahdollista suorittaa kielikeskuksen järjestämillä opintojaksoilla tai AHOT-näyttökokeilla, mikäli opiskelijalla on jo entuudestaan tutkintovaatimusten edellyttämä kieli-ja viestintäosaaminen. Kielikeskus vastaa kieli-ja viestintäopintojen hyväksilukemisesta. Ohjeet ja lomake..

Esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttamista siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Kamussa on lisätietoa esteettömästä opiskelusta.

Yksilöllisillä opintojärjestelyillä henkilö, jolla vamma tai terveyshaitta, saatetaan yhdenvertaiseen asemaan suhteessa muihin opiskelijoihin. Järjestelyt kohdistuvat opintojakson suoritustapoihin, mutta ne eivät muuta opintojakson osaamistavoitteita.

Kamussa on lisätietoa yksilöllisistä opintojärjestelyistä ja niiden hakemisesta.

Varsinaisten yksilöllisten järjestelyiden lisäksi opintojakson vastuuopettaja voi myöntää yksittäistapauksessa poikkeuksen opetussuunnitelman mukaisesta suoritustavasta erityisen painavasta syystä. Myös poikkeavilla suoritustavoilla täytyy saavuttaa opintojaksolle asetetut osaamistavoitteet. (Opintojohtosääntö 21 §.)

Itä-Suomen yliopiston opiskelijoilla on oikeus turvalliseen ja viihtyisään opiskeluympäristöön. Yliopisto ei hyväksy minkäänlaista epäasiallista kohtelua, kiusaamista tai häirintää. Yliopistossa on valmistunut ja otettu käyttöön ohjeistus ja toimintamalli opiskelijoita koskeviin häirintätilanteisiin.

Kamussa on lisätietoa epäasiallisesta kohtelusta ja häirinnästä.

Opintojohtosääntö (Kamussa).

Opiskelu yliopistossa on hyvin vapaata, mikä tuo mukanaan opiskelijalle vastuun omista opinnoista. Lue opiskelijan velvollisuuksista Kamusta.

Tututstu huolella opetuksen ja opiskelun eettisiin ohjeisiin. Huomaathan, että ohjeiden loppupuolella on myös menettelyohjeet, jotka koskevat vilppiä opinnoissa.

Itä-Suomen yliopistossa on käytössä sähköinen plagiaatintunnistusjärjestelmä Turnitin.

Itä-Suomen yliopiston opiskelijoilla on monia mahdollisuuksia vaikuttaa opetukseen, ohjaukseen ja neuvontaan antamalla palautetta. Lue Kamusta, kuinka voit vaikuttaa ja antaa palautetta.

Valmistumiseen liittyvä yleinen ohjeistus löytyy Kamusta. Ohjeistuksen lopussa ovat myös Terveystieteiden tiedekunnan tutkinnonhakuohjeet ja -lomakkeet.