Terveystieteiden tiedekunta: Farmasian opinto-opas 2022-2023
Johdanto
Tämä opinto-opas on tarkoitettu farmaseutin ja proviisorin koulutusohjelmien opiskelijoille.
Ohjeita opiskelun tueksi löytyy myös KAMUsta, johon on koottuna kaikille Itä-Suomen yliopiston opiskelijoille yhteisiä tietoja opiskelusta yliopistossa. KAMUn työkaluista löydät kaikki opiskelun päivittäiset työkalut ja ajankohtaiset asiat. KAMUn tietopankista löydät kaikki yleiset opiskeluusi liittyvät ohjeet, mm. tietoa opiskeluoikeudesta, ilmoittautumisesta, kansainvälisestä opiskelusta ja esteettömyydestä.
KAMUsta Uuden opiskelijan verkkomateriaali 2022-2023 -kokonaisuuden alta löytyy mm. Digistartti ja muistilista uudelle opiskelijalle, joka sisältää tärkeää opintojen alkuvaiheeseen liittyvää tietoa.
Lisää farmasian omia ohjeita löytyy Farmasian opintoyhteisöstä (avautuu uuteen välilehteen, edellyttää kirjautumista).
Opintoneuvonta ja opintojen ohjaus
HOPS-ohjauksesta vastaavat ja yleistä opintoneuvontaa antavat koulutussuunnittelija Päivi Hartikainen sekä opettajatuutorit. Yksittäistä opintojaksoa koskeviin kysymyksiin vastaavat opintojaksojen vastuuopettajat.
Farmaseuttivaiheen opintojen tukena toimii Farmaseuttiopintojen suunnittelu ja portfolio (FASP) -opintojakso.
Proviisorivaiheen opintojen tukena toimii Proviisoriopintojen suunnittelu ja portfolio (PSP) -opintojakso.
Ohjaus- ja neuvontatyön tueksi joka tiedekunnalla tulee olla opintojen ohjauksen periaatteet ja tutkinto-ohjelmilla suunnitelma ohjauksen järjestämisestä. Tiedekunnat järjestävät opetuksen ja opintojen ohjauksen siten, että tutkinto on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen yliopistolaissa säädetyssä tavoiteajassa, tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja keskeytyksettä. Opiskelijan tulee saada ohjausta opintojen kaikissa vaiheissa. Toisaalta myös opiskelijalla on myös velvollisuuksia, ja hänen tulee opiskella opetussuunnitelman mukaisesti, noudattaa yliopiston antamia ohjeita ja valmistua tavoiteajassa.
Ks. Itä-Suomen yliopiston opintojohtosääntö
Farmaseutin ja proviisorin koulutusohjelmien opetussuunnitelmat
Farmaseutin tutkinnon opetussuunnitelma on astunut voimaan 1.8.2019 farmaseuttiopintonsa
aloittavista opiskelijoista alkaen. Farmaseutin tutkinnon opetussuunnitelma toimii myös
proviisorin tutkinnon opetussuunnitelmana kolmen ensimmäisen opiskeluvuoden ajan (1.-3. vsk), sillä
proviisoriksi opiskelevien tulee suorittaa farmaseuttitutkinto ennen siirtymistä proviisorivaiheeseen (4.-5.
vsk). Farmaseutin tutkinnon laajuus on 180 op. Proviisorivaiheen opinnot on kuvattu proviisorin tutkinnon opetussuunnitelmassa.
Proviisorin tutkinnon uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2022 proviisoriopintonsa aloittavista
opiskelijoista alkaen. Proviisorin tutkinnon opetussuunnitelma kattaa opintovuodet neljä ja viisi (ns. maisterivaihe). Proviisorivaiheen tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä. Proviisorin tutkintoon johtava koulutus järjestetään siten, että kokopäiväinen opiskelija voi suorittaa proviisorin tutkinnon farmaseutin tutkinnon pohjalta kahdessa vuodessa.
Lähtökohtana farmaseutin koulutuksessa on antaa opiskelijalle valmiudet toimia farmaseutin tehtävissä ja edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen sekä ammatilliseen jatkokoulutukseen.
Koulutuksen tieteelliset ja ammatilliset tavoitteet
Farmaseutti on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö sekä lääkkeiden ja lääkealan asiantuntija, joka osaa:
- Toimia farmaseuttisissa tehtävissä lääkehuollon ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon sektoreilla.
- Tehdä säädöksiin, tutkimustietoon, hoitosuosituksiin ja ammattietiikkaan perustuvia ratkaisuja.
- Edistää terveyttä ja lääkkeiden rationaalista käyttöä.
- Valmistaa laatuvaatimukset täyttäviä lääkevalmisteita.
- Varmistaa lääkitysturvallisuuden lääkkeitä toimitettaessa.
- Toimia ja viestiä asiakkaiden kanssa ja moniammatillisissa ympäristöissä.
- Ylläpitää osaamistaan sekä kehittää ja tuoda esille omaa asiantuntijuuttaan.
Farmaseutin tutkinnon suorittaneella on edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen.
Farmaseutin tutkinnon uusi opetussuunnitelma astui voimaan 1.8.2019 farmaseuttiopintonsa aloittavista opiskelijoista alkaen. Opetussuunnitelma on voimassa 3 lukuvuotta. Opetussuunnitelmaa tarkennetaan 2. ja 3. lukuvuoden osalta keväällä 2020. Keväällä 2021 siirrytään akateemisen rehtorin päätöksen (25.11.2016) mukaiseen kolmivuotissykliin. Farmaseutin tutkinnon opetussuunnitelma toimii myös proviisorin tutkinnon opetussuunnitelmana kolmen ensimmäisen opiskeluvuoden ajan (1.-3. vsk), sillä proviisoriksi opiskelevien tulee suorittaa farmaseuttitutkinto ennen siirtymistä proviisorivaiheeseen (4.-5. vsk).
Farmaseutin koulutusohjelma koostuu neljästä osaamiskokonaisuudesta, joita ovat farmaseutti terveydenhuollossa, molekyylistä lääkevalmisteeksi, lääkehoidot ja niiden arviointi sekä tieteellinen ajattelu ja viestintätaidot. Lisäksi opintoihin kuuluu vapaavalintaisia opintoja.
Osaamiskokonaisuuksien tavoitteet ovat seuraavat:
Farmaseutti terveydenhuollossa -osaamiskokonaisuuden suoritettuaan, opiskelija osaa:
- selittää eri toimijoiden ydintehtävät ja roolit lääkehuollossa
- noudattaa työskentelyssään säädöksiä, määräyksiä ja ohjeita sekä soveltaa ammattietiikkaa
- toimia farmaseuttisissa tehtävissä vastuullisesti ja oman ammattiroolinsa mukaisesti
- toimia sosiaali- ja terveydenhuollossa sektorinsa ja yksikkönsä asiantuntijana.
Molekyylistä lääkevalmisteeksi -osaamiskokonaisuuden suoritettuaan, opiskelija osaa:
- perustella kemiallisen rakenteen vaikutus lääkeaineen tehoon ja turvallisuuteen
- selittää lääkkeiden elinkaaren vaiheet ja niiden merkitys lääkevalmisteen tehon ja turvallisuuden kannalta
- käyttää lääkkeiden kehityksessä, valmistuksessa ja laadunvalvonnassa tarkoituksenmukaisia menetelmiä ja toimintatapoja
- määritellä lääkemuotojen erot, niiden soveltuvuus eri antoreiteille ja selittää niiden oikea käyttö ja säilytys.
Lääkehoidot ja niiden arviointi -osaamiskokonaisuuden suoritettuaan, opiskelija osaa:
- arvioida lääkehoidon tarvetta ja tarkoituksenmukaisuutta
- tunnistaa ja ratkaista lääkehoitoon liittyviä ongelmia
- tukea ja seurata lääkehoidon toteutumista
- antaa yksilöllistä terveys- ja lääkeneuvontaa
- tehdä lääkityksen tarkistuksen ja lääkehoidon arvioinnin
- toimia farmasian asiantuntijana moniammatillisessa hoitotiimissä.
Tieteellinen ajattelu ja viestintätaidot -osaamiskokonaisuuden suoritettuaan, opiskelija osaa:
- etsiä, arvioida ja soveltaa tietoa alan keskeisistä tietolähteistä
- valita ja käyttää farmaseuttisissa tehtävissä tarvittavia ohjelmistoja ja tietokantoja
- kirjoittaa tieteellistä asiatekstiä alan käytäntöjä noudattaen
- viestiä suullisesti, kirjallisesti ja verkossa kohderyhmä huomioiden
- käyttää suomen, ruotsin ja englannin kieltä työhön liittyvissä vuorovaikutustilanteissa
- arvioida ja kehittää omaa osaamistaan.
Yksittäisten opintojaksojen osaamistavoitteet on esitetty WebOodissa opintojaksokuvauksissa.
Lähtökohtana koulutuksessa on antaa opiskelijalle valmiudet toimia proviisorin tehtävissä sekä valmiudet tieteelliseen ja ammatilliseen jatkokoulutukseen.
Proviisorit toimivat lääkealan johto-, suunnittelu- ja asiantuntijatehtävissä. Suurin osa proviisoreista työskentelee avohuollon apteekeissa ja sairaala-apteekeissa, joissa tehtäviin kuuluu muun muassa liikkeen- ja työnjohtoa, koulutustehtäviä sekä asiakaspalvelua. Sairaala-apteekkarina toimiva proviisori vastaa sairaalan lääkehuollon järjestämisestä. Lääketeollisuudessa proviisorit toimivat yleensä tuotekehitys- ja johtotehtävissä. Proviisoreita työskentelee myös tutkimus-, koulutus- ja viranomaistehtävissä. Proviisori voi hakea apteekkilupaa ja sen saatuaan ryhtyä yksityisyrittäjäksi, apteekkariksi.
Koulutuksen tieteelliset ja ammatilliset tavoitteet
Proviisorin tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijan tulee saavuttaa valmiudet:
- tieteelliseen ja ammatilliseen jatkokoulutukseen
- lääkeaineiden ja lääkkeiden tutkimus- ja kehitystyöhön sekä lääkkeiden taloudellisuutta ja käyttöä koskevaan tutkimukseen
- toimintaan aktiivisesti terveydenhuollon farmaseuttisissa tehtävissä esimiehenä, asiantuntijana, kouluttajana ja kehittäjänä.
Proviisorin tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijan tulee lisäksi
- motivoitua ylläpitämään ja kehittämään ammatillista ja tieteellistä osaamistaan
- omaksua hyvä tutkimus- ja ammattietiikka
- olla kiinnostunut alan kansainvälisestä kehityksestä
- sitoutua toimimaan aktiivisesti yhteistyössä muun terveydenhuoltohenkilöstön ja viranomaisten kanssa
- oppia toimimaan siten, että alan arvostus ja luottamus yhteiskunnassa säilyy
- motivoitua toimimaan esimiehenä ja asiantuntijana
Opinnäytteet
Farmaseutin lopputyöhön liittyvää ohjeistusta löytyy Farmasian opintoyhteisöstä.
Pro gradu -tutkielmaan liittyvää ohjeistusta löytyy Farmasian opintoyhteisöstä.
Harjoittelu ja työelämäyhteistyö
Farmaseutin tutkintoon sisältyy 30 op:n laajuinen opetusapteekkiharjoittelu, josta ensimmäiset 3 kuukautta (osa 1) suoritetaan toisen opiskeluvuoden päätteeksi ja loput 3 kuukautta (osa 2) kolmannen opiskeluvuoden päätteeksi. Vähintään 3 kuukautta harjoittelusta on suoritettava Suomessa avohuollon apteekissa ja korkeintaan 3 kuukautta voi harjoitella sairaala-apteekissa. Opetusapteekkiharjoittelu, osa 2:n voi suorittaa myös ulkomailla avohuollon apteekissa tai sairaala-apteekissa.
Opiskelijoiden tulee hankkia harjoittelupaikka itse. Opetusapteekkiharjoittelun voi suorittaa opetusapteekeissa, joita ovat Itä-Suomen yliopiston apteekki, Yliopiston Apteekki sivuapteekkeineen sekä farmasian laitoksen opetusapteekiksi hyväksymät yksityiset apteekit ja sairaala-apteekit. Lista opetusapteekeista löytyy opetusapteekkiharjoittelun Moodle-oppimisympäristöstä. Farmasian laitos ohjaa ja valvoo opetusapteekkiharjoittelua.
Yliopisto ilmoittaa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviraan ne opiskelijat, jotka ovat hyväksytysti suorittaneet yliopiston määräämät, harjoittelemaan pääsemiseksi vaadittavat opintojaksot. Valvira merkitsee nämä opiskelijat terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin (Terhikki). Yli 10 vuotta sitten opintonsa aloittaneita ja ulkomaista tutkintoa täydentäviä opiskelijoita ei voi lisätä Terhikki-rekisteriin. Tilapäisesti laillistetun ammattihenkilön tehtävissä työskentely on mahdollista ainoastaan silloin kun henkilö on tutkinto-opiskelija oppilaitoksessa. Henkilö ei ole enää opiskelija, jos opinnot ovat jääneet kesken ja hän ei enää ole oppilaitoksessa kirjoilla tai jos henkilö on ilmoittautunut poissaolevaksi.
Koulutusyksiköt lähettävät apteekeille sijoituskirjeen noin kaksi viikkoa ennen harjoittelujakson alkamista. Opiskelijan tulee tätä ennen ilmoittaa harjoittelustaan yliopistolle (linkki löytyy opetusapteekkiharjoittelun Moodle-oppimisympäristöstä) ja harjoittelun edellytysten tulee täyttyä.
Opiskelija hakee varmennekorttia, kun yliopisto on lähettänyt 1. harjoitteluun vaadittavien opintojen suoritusilmoituksen Valviralle ja opiskelijan ammattioikeustiedot löytyvät Valviran JulkiTerhikistä (avautuu uuteen välilehteen).
Vastavalmistunut farmaseutti säilyttää opiskelijaoikeudet ja voi työskennellä ammattihenkilön tehtävissä 30 päivän ajan valmistumisen jälkeen siihen asti, että Valvira myöntää laillistuksen. Valvira kuitenkin suosittelee, että laillistusta haetaan välittömästi valmistumisen jälkeen.
Ohjatun harjoittelun suorittaminen toisessa EU/ETA-jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa
Opetusapteekkiharjoittelu, osa 2:n voi suorittaa myös ulkomailla avohuollon apteekissa tai sairaala-apteekissa.
Ohjattua harjoittelua voi suorittaa ulkomailla, kun opetusapteekkiharjoittelulle farmaseutin ja proviisorin opetussuunnitelmassa asetetut edellytykset täyttyvät. Harjoittelun voi suorittaa joko kansainvälisessä vaihdossa yhteistyökorkeakoulujen kautta tai itse hankitussa organisaatiossa.
Tällä hetkellä Farmasian laitoksella on voimassa olevat sopimukset opetusapteekkiharjoitteluvaihdosta Ghanaan (Kwame Nkrumah University of Science and Technology) ja Australiaan (Australian National University Pharmacy, Canberra).
Opiskelija voi hankkia harjoittelupaikan myös itse varmistuttuaan siitä, että ko. harjoittelupaikka on sellainen, jossa harjoittelulle asetetut tavoitteet on mahdollista saavuttaa ja että harjoittelun ohjaajilla on riittävä pätevyys. Opiskelijan tulee olla yhteydessä farmasian laitoksen harjoitteluvastuuhenkilöön, joka päättää harjoittelupaikan hyväksymisestä. Farmasian laitos tekee harjoittelusopimuksen suoraan harjoitteluorganisaation kanssa.
Harjoittelun valvojan tehtävät ulkomailla suoritettavan harjoittelun aikana
Ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) 44 artiklan b kohdan mukaisesti myös ulkomailla suoritetussa harjoittelussa harjoittelun ohjaajan tulee olla farmasian ammattipätevyyden saanut henkilö. Farmaseutin ja proviisorin tutkintoon sisältyvässä harjoittelussa harjoittelun valvojan tulee olla proviisorin tutkinnon suorittanut henkilö.
Ulkomailla toteutettavan opetusapteekkiharjoittelun valvojan vastuulla on:
- perehdyttää harjoitteluapteekin/sairaala-apteekin toimintaan ja farmaseuttisiin tehtäviin
- auttaa opiskelijaa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) laadinnassa
- tukea ja ohjata harjoitteluun kuuluvien tehtävien suorittamisessa
- arvioida ja antaa palautetta opiskelijan osaamisen kehittymisestä HOPS:n tavoitteiden mukaisesti
- antaa suullista ja/tai kirjallista palautetta opiskelijan osaamisesta harjoittelun päättyessä
- allekirjoittaa harjoittelutodistus harjoittelun päättyessä
- olla tarvittaessa yhteydessä farmasian laitoksen harjoitteluvastuuhenkilöön.
Ks. Työharjoittelu farmasian alalla -opintojakson opintojaksokuvaus Pepissä.
Opintojen suorittaminen ja arviointi
Opintosuoritusten arviointi
Opintosuorituksen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa vahvistettuun opintojaksokuvaukseen. Opintosuoritukset tai sen osat on suoritettava ja palautettava asetetussa määräajassa. (Opintojohtosääntö 34 §)
Opintosuoritusten, myös alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen opinnäytteiden sekä sivuaineeseen laadittujen opinnäytteiden, arvioinnissa käytetään asteikkoa 0—5, jossa arvosanojen merkitys on seuraava: 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2= tyydyttävä, 1 = välttävä ja 0 = hylätty. Suoritukset voidaan arvioida asteikolla hyväksytty ‐ hylätty, kun numeerista asteikkoa ei ole tarkoituksenmukaista käyttää. Arvosana 1 vastaa arvosanaa hyväksytty. Hyväksytyn suorituksen vähimmäisvaatimukset määritellään opetussuunnitelmassa. (Opintojohtosääntö 33 §)
Toisen kotimaisen kielen taidon arviointiin käytetään asteikkoa tyydyttävä tai hyvä.
Opintosuorituksen rekisteröinti
Opintosuorituksen suoritusajankohdaksi merkitään tenttitilaisuuden päivämäärä tai kirjallisen työn tarkastukseen jättämispäivämäärä. Opinnäytteiden (pl. kandidaatin tutkielma) suorituspäivä on arvostelupäätöksen päivämäärä. Osasuorituksiin perustuvan kokonaisuuden suoritusajankohdaksi merkitään viimeisen osasuorituksen päivämäärä. (Opintojohtosääntö 47 §)
Opintosuorituksen julkistaminen
Opintosuorituksen tulos on julkistettava viimeistään kolmen (3) viikon kuluttua suorituksesta yliopiston sähköisessä opiskelija‐ ja opintosuoritusrekisterissä. Sähköisen tentin (esim. EXAM) osalta määräajasta annetaan tarkempia ohjeita sähköisen tentin menettelytapaohjeessa. (Opintojohtosääntö 35 §)
Sähköiseen opiskelija‐ ja opintosuoritusrekisteriin merkitään tieto sekä hyväksytyistä että hylätyistä suorituksista. Sähköiselle alustalle toimitetaan tieto arvosanajakaumasta ja hylättyjen lukumäärästä. Opiskelija saa ilmoituksen sähköiseen opiskelija‐ ja opintosuoritusrekisteriin tallennetusta opintosuorituksestaan yliopiston antamaan sähköpostiosoitteeseen. (Opintojohtosääntö 35 §)
Opintosuorituksen arviointiperusteet ovat julkisia. Opiskelijalla on oikeus saada tietoonsa arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan ottamalla yhteyttä opintojakson arvioinnin suorittaneeseen opettajaan. (Opintojohtosääntö 35 §)
Määräaikoihin ei lueta ajanjaksoja, jolloin opetusta ei rehtorin päätöksen mukaisesti anneta, eikä 15.6. - 15.8. välistä aikaa. (Opintojohtosääntö 35 §)
Opintosuorituksen arviointia koskeva oikaisumenettely
Yliopistolain 82 §:n 4 momentin mukaan muun opintosuorituksen kuin väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventäviin opintoihin kuuluvan opinnäytteen tai muun vastaavan opintosuorituksen arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta.
Oikaisupyyntö on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.
Mikäli arvioinnin suorittanut opettaja ei ole oikaisupyynnön ajankohtana tavattavissa, tulee oikaisupyyntö jättää kirjallisena yliopiston kirjaamoon. Oikaisupyyntöön tulee antaa päätös neljäntoista (14) päivän kuluessa sen jättämisestä.
Mikäli opiskelija ilmoittaa, ettei hän tyydy oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen, tulee arvioinnin suorittaneen opettajan tehdä asiassa kirjallinen päätös. Opiskelijalla on oikeus saada oikaisumenettelyn yhteydessä jäljennös suorituspapereistaan tai vastaavista maksutta.
Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta yliopiston muutoksenhakulautakunnalta neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhakulautakunnalle osoitettu oikaisupyyntö tulee toimittaa yliopiston kirjaamoon.
Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventävien opintojen opinnäytteen arviointiin tyytymätön opiskelija voi tehdä muutoksenhakulautakunnalle oikaisupyynnön neljäntoista (14) päivän kuluessa suorituksen arvioinnin tiedoksisaannista.
Muutoksenhakulautakunnan antamasta päätöksestä ei saa hakea muutosta valittamalla. (Opintojohtosääntö 50 §)
Kamussa on lisätietoa yliopiston sisäisestä muutoksenhausta.
Opintoja koskevat määräykset
Itä-Suomen yliopistossa ei ole yhteisiä opintojen vanhenemista koskevia määräyksiä. Tiedekunnilla, laitoksilla/osastoilla ja oppiaineilla voi olla omia määräyksiään.
Tiedekunnat järjestävät opetuksen ja opintojen ohjauksen siten, että tutkinto on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen yliopistolaissa säädetyssä tavoiteajassa, tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja keskeytyksettä. Opetus järjestetään hyväksyttyjen opetussuunnitelmien mukaisesti. (Opintojohtosääntö 21 §)
Opiskelijalle on varattava opintosuorituksen suoritusmahdollisuuksia riittävästi huomioimalla tutkinnoille säädetyt tavoiteajat. Opetussuunnitelmissa voidaan rajoittaa opintosuorituksen suoritus- ja korotuskertoja. (Opintojohtosääntö 31 §)
Jos opintojaksolle opetussuunnitelmassa määrätty suoritusmahdollisuus peruuntuu ennakoimattomasti, tulee opiskelijalle taata mahdollisuus suorittaa kyseinen opintosuoritus tarkoituksenmukaisella ja yhdenvertaisuuden turvaavalla tavalla. (Opintojohtosääntö 31 §)
Mikäli opiskelija on uusinut opintosuorituksen ja saanut samasta opintosuorituksesta eri arvosanoja tai opintopistemääriä, hänen lopulliseksi opintosuorituksekseen tulee opintopistemäärältään laajin suoritus riippumatta arvosanasta. Mikäli opintopistemäärät ovat samoja, opintosuoritukseksi tulee arvosanaltaan korkein suoritus, ellei opiskelija muuta esitä. Laajuuden ja arvosanan ollessa samoja tulee lopulliseksi opintosuoritukseksi viimeisin suoritus. (Opintojohtosääntö 34 §)
Tiedekunnat antavat ohjeet etätenttien järjestämisestä opetussuunnitelmissaan. (Opintojohtosääntö 32 §)
Kamussa on lisätietoa tenttimisestä.
Opintosuoritukseen saa osallistua vain yliopiston opiskelijarekisteriin läsnä olevaksi merkitty opiskelija, jolla on opintosuorituksen edellyttämä opiskelu- tai opinto-oikeus. (Opintojohtosääntö 12 §)
Jos opetusryhmään ei voida ottaa kaikkia siihen ilmoittautuneita opiskelijoita, otetaan opiskelijat ryhmään yhdenmukaisin perustein. Ryhmään ovat etusijalla opiskelijat, joille opintojakso on pakollinen opiskelu- tai opinto-oikeuden ja siihen liittyvän opetussuunnitelman mukaisesti. Mikäli kaikkia näitä opiskelijoita ei sittenkään voida ottaa opetusryhmään, otetaan opiskelijat ryhmään yhdenmukaisin perustein. Tiedekunnat ja opetusta antavat yksiköt voivat antaa tarkempia määräyksiä opetusryhmiin valitsemisen perusteista ja muista ilmoittautumiskäytännöistä. (Opintojohtosääntö 21 §)
Itä-Suomen yliopistossa opetussuunnitelmat päätetään yleensä kolmeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Kun opetussuunnitelma muuttuu, uuden ja vanhan opetussuunnitelman välille luodaan siirtymäsääntöjä, joiden on tarkoitus mahdollistaa opiskelijan opintojen sujuva eteneminen muutoksista huolimatta. Siirtymämenettelyjen puitteet on asetettu yliopiston opintojohtosäännössä ja akateemisen rehtorin ohjeessa.
Kamussa on lisätietoa siirtymäsäännöistä.
Tiedekunnissa voi olla yksityiskohtaisempia ohjeita, jotka koskevat laitosten, koulutusten ja oppiaineiden opintoja.
Terveystieteiden tiedekunnan tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset on hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013.
Tämä sääntö sisältää tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin ja opintoihin liittyvät pysyväismääräykset. Tutkintojen sisällöistä määrätään tutkintovaatimuksissa.
Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet
Opiskelua ja opetusta Itä-Suomen yliopistossa ohjaa opintojohtosääntö.
Itä-Suomen yliopiston opiskelijoilla on oikeus turvalliseen ja viihtyisään opiskeluympäristöön. Yliopisto ei hyväksy minkäänlaista epäasiallista kohtelua, kiusaamista tai häirintää. Yliopistossa on valmistunut ja otettu käyttöön ohjeistus ja toimintamalli opiskelijoita koskeviin häirintätilanteisiin.
Kamussa on lisätietoa epäasiallisesta kohtelusta ja häirinnästä.
Opiskeluoikeudet ja opinto-oikeudet
Sivuaine- ja muu opintotarjonta
Farmaseutin ja proviisorin tutkintoon ei sisälly sivuaineita. Opiskelijat voivat poimia sivuainetarjonnasta yksittäisiä opintojaksoja valinnaisiin opintoihin.
Monet Itä-Suomen yliopiston oppiaineista ovat vapaasti valittavissa sivuaineiksi eli sivuaineopintojen aloittaminen ei edellytä sivuaineen opinto-oikeuden hakemista. Joihinkin oppiaineisiin otettavien sivuaineopiskelijoiden määrää kuitenkin rajoitetaan tai opinto-oikeutta on haettava sivuaineen valintakokeessa. Toisaalta yliopistossa on myös tutkintoja, joiden rakenteeseen ei kuulu sivuaineita tai sivuaineet on opetussuunnitelmassa etukäteen määrätty.
Tietoa sivuaineopiskelusta on Kamussa. Mahdollisuuksia on runsaasti:
- tiedekuntien tarjoamat sivuaineet
- kansainvälistymisen opintokokonaisuus
- verkostoylipistot
- avoimen yliopiston sivuaineopinnot tutkinto-opiskelijoille
- JOO-opinnot
Terveystieteiden tiedekunnassa on tarjolla seuraavat sivuaineopintokokonaisuudet:
- Ihmisen biologia 28 op (Biolääketieteen yksikkö)
- Terveyden Monikulttuuriset Ulottuvuudet (TeMoKuu) 25 op (Kansanterveystieteen yksikkö yhteistyössä Humanistisen osaston (suomen kieli ja kulttuuritieteet) kanssa)
- Toksikologia 25 op (Farmasian laitos)◦Sivuainekokonaisuutta otetaan suorittamaan ympäristöterveyteen ja –teknologiaan syventyviä opiskelijoita, max 10 opiskelijaa
(kts. tarkemmin Weboodista Sivuaineoppaista)
Seuraavia tiedekunnan opintokokonaisuuksia tarjotaan myös Avoimen yliopiston (Aducate) kautta:
- Ergonomian ja työhyvinvoinnin perus- ja aineopinnot (25 op + 35 op)
- Gerontologian perusopinnot (25 op)
- Hoitotieteen aineopinnot (33 op)
- Kansanterveystieteen perus- ja aineopinnot (25 op + 35 op)
- Lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin perusopinnot (25 op)
- Liikuntalääketieteen perus- ja aineopinnot (25 op + 36 op)
- Lääketieteen perusteita -perusopintokokonaisuus (25 op)
- Ravitsemustieteen perus- ja aineopinnot (25 op + 35 op)
- Terveyden edistäminen ja terveystieto perus- ja aineopinnot (25 op + 35 op)
Voit tutustua myös avoimen yliopiston opetustarjontaan (avautuu uuteen välilehteen).
Tutkinnon hakeminen
Valmistumiseen liittyvä ohjeistus löytyy Kamusta Valmistumiseen liittyvä yleinen ohjeistus -osiosta sekä Farmasian opintoyhteisöstä.