Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan opinto-opas 2022-2023

Fysiikan ja matematiikan laitoksella (avautuu uuteen välilehteen) Joensuun kampuksella on vahva tutkimus- ja koulutusperinne edustamillaan tieteenaloilla. Laitoksen toiminta koostuu kolmesta pääalasta, jotka ovat matematiikka, fotoniikka, ja fysiikan ja matematiikan aineenopettajien koulutus. Kaikilla näillä aloilla tarjotaan koulutusta, joka pohjautuu korkeatasoiseen tieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen korkea kansainvälinen taso on todettu myös kansainvälisissä arvioinneissa ja tavoitteena on nostaa se entistäkin korkeammalle tasolle.

Kemian laitoksen (avautuu uuteen välilehteen) tehtävänä on kouluttaa kemian alan erityisosaajia opetus-, asiantuntija- ja johtotehtäviin. Kansainvälisen tason tutkimuksessa laitos on profiloitunut ratkomaan maailmanlaajuisia yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti merkittäviä kysymyksiä. Koulutus ja tutkimus ovat kytketty tiiviisti kansalliseen ja kansainväliseen yliopistojen ja teollisuuden muodostamaan tutkimusverkostoon.

Kemian laitoksella annettavan koulutuksen lähtökohtana on korkeatasoinen kemian alan koulutus kandidaatti-, maisteri- ja tohtoritasolla. Tarjolla ovat kemistin, kemistitutkijan, kemian aineenopettajan ja kemian aineenopettajan ja luokanopettajan koulutusohjelmat. Maisterivaiheen opinnot ovat integroitu yhteen laitoksen kansainvälisen maisteriohjelman kanssa. Tämä yhteinen kotimainen ja kansainvälinen opetus antaa hyvät valmiudet toimia alan kansainvälisessä toimintaympäristössä. Kemian osaaminen avaa useita ovia työuralla teollisuudessa, yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa sekä julkisella sektorilla. Kurssitarjonta ja hiottu tutkimuspainotteinen koulutuskonsepti mahdollistavat opintojen tehokkaan etenemisen. Maisteritutkielma ja jatko-opinnot ovat kytketty tutkimusryhmien projekteihin, mikä tarjoaa tiiviin linkin elinkeino- ja työelämäyhteyksiin.

Metsätieteiden osasto (avautuu uuteen välilehteen) Joensuun kampuksella on tieteenalallaan kansainvälisesti arvostettu tutkimus- ja koulutusyksikkö, jossa koulutetaan ammatillisesti osaavia ja yhteistyökykyisiä asiantuntijoita metsä- ja ympäristöalan kotimaisiin ja kansainvälisiin tehtäviin. Osaston tutkimusaloja ovat mm. metsäekologia, metsänhoito, metsäsuunnittelu, kaukokartoitus ja laserkeilaus sekä puunkorjuun logistiikka. Tieteellinen julkaisutoiminta on vilkasta, ja osastolla julkaistaan vuosittain 70 - 100 tutkimusartikkelia kansainvälisissä sarjoissa.

Lähes kaikki metsätieteistä opiskelupaikan ottaneet perustutkinto-opiskelijat suorittavat maisterintutkinnon. Suomenkielisen maisterintutkinnon lisäksi maisterintutkinnon voi suorittaa myös englanninkielisissä maisteriohjelmissa. Tieteellisenä jatkotutkintona metsätieteiden osastolla voi suorittaa maatalous- ja metsätieteiden tohtorin tai filosofian tohtorin tutkinnon metsätieteissä. Osaston koordinoima metsätieteiden tutkijakoulutusohjelma tarjoaa hyvät puitteet jatkokoulutukselle.

Sovelletun fysiikan laitoksella (avautuu uuteen välilehteen) rakennat ensimmäisten opintovuosiesi aikana itsellesi vankan ja kansainvälisesti kilpailukykyisen osaamispohjan yliopistomatematiikassa ja -fysiikassa. Tätä osaamista täydennät LuK -tutkintoosi mm. kieli- ja viestintäopinnoilla ja sen lisäksi oman valintasi mukaan esim. ohjelmoinnilla, kemialla tai vaikka kauppatieteellä.

Maisteriopinnoissa rakennat omaa osaamistasi vankan fysiikan ja matematiikan osaamisen pohjalle ja syvennyt jollekin kolmesta fysiikan sovellusalueestamme lääketieteellisessä, laskennallisessa tai ympäristöfysiikassa. Kaikilla kolmella alueella opintosi pohjautuvat kansainvälisesti korkeatasoiseen ja arvostettuun tieteelliseen tutkimukseemme. Voit kasvattaa itsestäsi asiantuntijan ratkaisemaan suuria ja haasteellisia globaaleja ongelmia ilmastonmuutokseen, terveyteen tai moderniin teollisuuteen liittyen. Omaa osaamistasi täydennät valitsemillasi opinnoilla, joko muilta fysiikan sovellusalueistamme tai sivuaineista, riippuen omista urasuunnitelmistasi. Halutessasi saat erinomaiset eväät kehittyä edelleen aina tohtorintutkintoon saakka.

Asiantuntijaksi kasvuasi tukee laitoksen oppijakeskeinen ja positiivinen ilmapiiri, sopivan kokoinen opiskelijayhteisö sekä henkilökohtainen tuki meritoituneelta opetus- ja tutkimushenkilökunnalta.

Tietojenkäsittelytieteen laitos (avautuu uuteen välilehteen) toimii kahdella kampuksella, Joensuussa Tiedepuistossa ja Kuopiossa Technopoliksessa. Kummallakin kampuksella voi opiskella tietojenkäsittelytiedettä pää- ja sivuaineena sekä tilastotiedettä sivuaineena. Lisäksi Joensuun kampuksella voi opiskella tietotekniikan aineenopettajaksi.

Kuopion kampuksella opetuksen painopisteinä ovat tietojenkäsittelytieteen kandidaattikoulutus ja suomenkielinen maisterikoulutus, jossa voi suuntautua tekoälyyn ja data-analytiikkaan. Joensuun kampuksella opetuksen painopisteenä on kandidaattikoulutuksen lisäksi englanninkielinen maisterikoulutus, jossa voi suuntautua tekoälyyn sekä opetus- ja kehitysteknologioihin.

Tietojenkäsittelytieteessä on kolme päätutkimussuuntaa: tekoäly, opetus- ja kehitysteknologiat ja datatiede. Näistä ensimmäisellä on tutkimusryhmiä molemmilla kampuksilla ja toisella Joensuun kampuksella. Datatieteen tutkimus on keskittynyt Kuopion kampukselle.  Laitoksen toinen oppiaine on tilastotiede, jossa tutkimus on keskittynyt erityisesti tilastotieteen sovellutuksiin metsätieteissä. Tietojenkäsittelytieteen tutkijakoulutus tapahtuu yliopiston tohtoriohjelmassa Doctoral Programme in Science, Technology and Computing (SCITECO, avautuu uuteen välilehteen).

Ympäristö- ja biotieteiden laitos (avautuu uuteen välilehteen) on valtakunnallisesti suurin ympäristöalan tutkimus- ja koulutusyksikkö. Sen kahdesta oppiaineesta ympäristötiede sijaitsee Kuopion ja biologia Joensuun kampuksella. Laitos on monitieteinen ja opetus nojaa vahvasti kansainvälisesti korkeatasoiseen tutkimukseen, jossa hyödynnetään eri tieteenaloja yhdistävää tarkastelutapaa. Opetuksessa ja tutkimuksessa perehdytään monipuolisesti eliökuntaan geenitasolta ekosysteemitasolle, fysikaalisiin ja kemiallisiin ympäristöterveysriskeihin, sekä ympäristöteknologioihin ja niiden kautta paikallisiin sekä globaaleihin ympäristöhaasteisiin. Keskiössä ovat ihmisen ja ympäristön vuorovaikutusten ymmärtäminen, ihmisen toiminnan ympäristövaikutukset, ympäristönmuutoksen vaikutukset eliöihin sekä ihmisten terveyteen. Tämä monipuolinen ihmisen, eliöiden ja ympäristön vuorovaikutuksen tarkastelu on kansainvälisesti ainutlaatuista.

Laitokselta valmistuvilla maistereilla ja tohtoreilla on hyvin monipuoliset mahdollisuudet sijoittua laajaan kirjoon kotimaisia ja kansainvälisiä asiantuntijan tehtäviä, joiden hoitaminen edellyttää kestävän kehityksen periaatteiden ja ympäristöongelmien ymmärtämistä ja ratkaisukykyä. Lisäksi ympäristö- ja biotieteiden laitos on valtakunnallisesti merkittävä biologian aineenopettajien kouluttaja.

Opiskelijan tulee saada ohjausta opintojen kaikissa vaiheissa (Opintojohtosääntö 24 §). Yliopiston tarjoamat ohjauspalvelut löytyvät kootusti Kamusta.

Opiskeluhyvinvointityön tavoitteena on edistää opiskelijan terveyttä ja opiskelukykyä sekä opiskeluyhteisöjen hyvinvointia ja ehkäistä syrjäytymistä. Toisaalta tavoitteena on sekä yhteisöllisen että yksilöllisen tuen avulla luoda terve ja turvallinen oppimis- ja opiskeluympäristö sekä suojata opiskelijan mielenterveyttä. Aiheeseen liittyvää tietoa löytyy Kamusta.

Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmasta tulee käydä ilmi suunnitelma pää- ja sivuaineopiskelijoiden ohjauksesta ja ohjauksen järjestämisestä. (Opintojohtosääntö 20 §)

Tiedekunnat järjestävät opetuksen ja opintojen ohjauksen siten, että tutkinto on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen yliopistolaissa säädetyssä tavoiteajassa, tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja keskeytyksettä. (Opintojohtosääntö 21 §)

Opiskelijan tulee saada ohjausta opintojen kaikissa vaiheissa.  Tiedekuntaneuvosto päättää opintojen ohjauksen periaatteista, jotka sisältävät opiskelijan ja ohjaajan oikeudet ja velvollisuudet sekä ohjeet henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisesta, hyväksymisestä ja päivittämisestä. Ohjauksen periaatteet voivat olla osa opetussuunnitelmaa tai yliopistotasoista ohjauksen kokonaissuunnitelmaa, jonka hyväksyy rehtori. (Opintojohtosääntö 24 §)

Henkilökohtainen opintosuunnitelma laaditaan opetussuunnitelman mukaisesti siten, että se vastaa tutkinnon laajuutta. (Opintojohtosääntä 24 §)

Kamusta löytyy tietoa opintojen ohjauksesta.

Yleinen opintoneuvonta tiedekunnassa

Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa opintoneuvontaa annetaan kahdella tasolla. Tiedekunnan opintohallinnossa annetaan neuvontaa liittyen opiskelijavalintaan, opinto-oikeuksiin, tutkinnon rakenteeseen, tutkinnon suorittamiseen ja valmistumiseen. Laitoksilla annetaan pääainekohtaista neuvontaa pää- ja sivuaineopiskelijoille erityisesti opintojen toteuttamiseen ja järjestämiseen liittyen.

Löydät oman laitoksesi opintoyhteisösi opintoyhteisöt-linkistä. Seuraa vähintään oman pääaineesi ja sivuaineidesi yhteisöjä.

Tarkemmat henkilöstön yhteystiedot löytyvät yliopiston puhelinluettelosta (avautuu uuteen välilehteen ja voit hakea henkilön nimellä yhteystiedot).

Fysiikka ja matematiikka: Koulutussihteeri Hanna Laukkanen

Kemia: Koulutusasiantuntija Mari Heiskanen

Metsätiede: Koulutusasiantuntija Noora Ala-aho ja koulutussihteeri Anne Tikkanen

Fotoniikka: Koulutussihteeri Hanna Laukkanen

Kestävät teknologiat: Koulutusasiantuntija Pauliina Karvinen

Teknillinen fysiikka: Koulutussihteeri Sanna Jylhä

Tietojenkäsittelytiede: Koulutusasiantuntija Oili Kohonen (Joensuu), koulutussihteeri Veera Kukkola (Joensuu), opintosihteeri Merja Leppänen (Kuopio) ja amanuenssi Paavo Pakoma (Kuopio)

Ympäristötiede ja biologia: Koulutussihteeri Susanna Kajo (ympäristötiede, Kuopio) ja koulutusasiantuntija Seija Hämäläinen (biologia, Joensuu)

Perustutkinto-opiskelijan yleinen opintoneuvonta: Koulutuspalvelupäällikkö Maarit Merimaa-Piirainen

Perustutkinto-opiskelijan tutkintotodistukset: Koulutussihteeri Anita Oinasmaa

Jatko-opiskelijan tutkintotodistukset: Koulutussihteeri Anita Oinasmaa

Jatko-opiskelijan yleinen opintoneuvonta: Koulutusasiantuntija Riikka Levänen ja koulutusasiantuntija Niina Laatikainen (lumetdissertations(at)uef.fi)

Jokainen opiskelija laatii opintojen alussa opinnoistaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS). Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) kuuluu tutkintovaatimuksiin ja on opiskelijan oma työkalu, joka auttaa häntä hahmottamaan tutkinnon rakenteen, miettimään omia opiskelutaitojaan, päämääriään ja tavoitteitaan sekä jäntevöittämään opintojensa aikataulutusta. HOPSiin opiskelija valitsee tutkintoonsa kuuluvia opintoja omien tavoitteidensa mukaan tiedekunnan tutkintovaatimusten määrittelemissä rajoissa. Jokaiselle opiskelijalle on nimetty HOPS-ohjaaja, joka auttaa opiskelijaa opintojen suunnittelussa ja toimii tukihenkilönä opintoihin liittyvissä asioissa.

Opintojen suunnittelu alkaa jo silloin, kun opiskelija saa tiedon opiskelupaikasta ja hyväksymiskirjeen mukana perustietoja yliopiston, tiedekunnan ja opetusyksikön toiminnasta. Konkreettisemmin opinnot ja opiskelua koskevat suunnitelmat hahmottuvat ensimmäisen lukukauden aikana, ja tarkentuvat läpi koko opiskeluajan. Opiskelusuunnitelman päämäärä on tutkinnon suorittaminen tavoiteajassa ja sijoittuminen työelämään.

Uudet opiskelijat saavat opintojensa alussa vertaistuutorin, joka on saman aineen vanhempi opiskelija. Tämän johdolla tutustutaan pienessä ryhmässä yliopistoon, opiskeluympäristöön ja opiskelijayhteisöön sekä oman alan opintoihin. Yksiköissä toimii myös opettajia oppiainetuutoreina, jotka auttavat opintojen sisällöllisissä kysymyksissä. Opintojen alkuun kuuluu myös yliopisto-opintoihin johdattava opintojakso, jolla opiskelija tutustuu yliopistoon, sen palveluihin ja opintojen aloittamiseen liittyviin kysymyksiin.

Ohjaajan ja opiskelijan tehtävät

HOPS-ohjaaja mm.

• auttaa hahmottamaan ja jäsentämään tutkinnon kokonaisuuden siten, että HOPS täyttää opetussuunnitelman vaatimukset.
• auttaa opiskelijaa tunnistamaan oman osaamisensa ja selkiyttämään omat tavoitteensa.
• tukee valintojen tekemisessä ja ongelmatilanteissa.
• antaa oikea-aikaista ohjausta opintojen eri vaiheissa ja kannustaa opinnoissa eteenpäin
•  selvittää opiskelijalle opiskeluun liittyvät eettiset kysymykset ja esteettömän opiskelun periaatteet
• hyväksyy opiskelijan HOPSin.

Opiskelijan tehtävänä on mm.

• laatia HOPS ja päivittää sitä tarvittaessa opintojen aikana.
• hyödyntää ohjausta ja hakea sitä tarvittaessa HOPS-ohjaajalta tai muilta ohjaustahoilta.
• perehtyä opiskelua koskeviin ohjeisiin sekä eettisiin ohjeisiin ja noudattaa niitä
• ilmoittautua opintojaksoille ja tarvittaessa erikseen tentteihin.
• perua ilmoittautumisesi ajoissa kursseille tai tenttiin, joille ei voikaan osallistua.
• palauttaa opintosuorituksesi ajoissa.
• suorittaa opinnot ja tutkinto tavoiteajassa.
• päättää opintojaan koskevista valinnoista muistaen, että henkilökohtaiset tavoitteet voi saavuttaa monella eri tavalla.

HOPS-ohjauksessa opiskelija saa neuvontaa ainakin seuraavissa asioissa:

• tutkinnon tavoitteet, rakenne ja suoritusaika.
• aineyhdistelmät (sivuainevaihtoehdot, vapaasti valittavat ja valinnaiset kurssit)
• opiskelukäytännöt, opiskelun etiikka, esteetön opiskelu ja muu opiskelijan hyvinvoinnin tukeminen yliopistossa.
• OT eli osaamisen tunnustaminen (opintojen korvaavuudet, sisällyttämiset).
• opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet ja opiskelun aikataulu.
• kansainvälistymismahdollisuudet opintojen aikana.
• ura- ja työllistymissuunnitelmat.
• yleistä tietoa ohjaus- ja neuvontapalveluista yliopistossa.

HOPS- ja muiden ohjauskeskustelujen (esim. tutkielman ohjausta koskevien keskustelujen) lisäksi opiskelijoille annetaan ohjausta opiskelijainfoissa ja -tapaamisissa, seminaareissa ja päättökeskusteluissa. Tarvittaessa suunnittelu- ja keskusteluapua voi pyytää myös muilta opintoasioiden parissa työskenteleviltä henkilöiltä.

Opiskelijat laativat ja päivittävät HOPS:n tutkintorakenteessa määritellyllä tavalla. HOPSiin kirjataan vain opintojen suorittamista koskevat asiat, mm. hyväksiluetut opintosuoritukset, suoritettavat opintojaksot, sivuainevalinnat ja opiskeluaikataulu. HOPS on suunnitelma tutkinnon muodostumisesta ja sen tulee noudattaa tutkintorakennetta, joka on vahvistettu tiedekunnan opetussuunnitelmaksi.

Opintojen suunnitteluun liittyy myös muita kuin opiskelua koskevia asioita, esim. asuminen ja terveydenhoito. Tämän vuoksi kannattaa tutustua yliopiston yhteisiin opiskelun tukipalveluihin, jotka on esitelty Kamussa.

Lumetin HOPS-ohjaajat löydät kunkin oppiaineen opintoyhteisöstä, joihin linkit seuraavassa (linkit avautuvat uuteen välilehteen, vaativat kirjautumisen):

Biologia
Fysiikka
Kemia
Matematiikka
Metsätiede
Sovellettu fysiikka
Tietojenkäsittelytiede, Joensuu ja Kuopio
Ympäristötiede

Kamussa on yleistä tietoa ja ohjeita opiskeluoikeuksiin liittyvissä asioissa, kuten

• ilmoittautumisesta yliopistoon,
• tutkintojen tavoitteellisista suoritusajoista,
• lisäajan hakemisesta ja
• opinto-oikeudesta tutkinnon suorittamisen jälkeen eli jatkuvan oppijan opinto-oikeudesta.

Opintohallinnon palveluiden yhteystiedot löytyvät yliopiston verkkosivuilta (avautuu uuteen välilehteen).

Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa on seuraavat luonnontieteiden kandidaatin (LuK) tutkintoon johtavat pääaineet: biologia, fysiikka, kemia, matematiikka, tietojenkäsittelytiede, sovellettu fysiikka, ympäristötiede ja maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin (MMK) tutkintoon johtava pääaine metsätiede. Kandidaatin tutkinnon laajuus on molemmilla koulutusaloilla 180 opintopistettä (op). Laajojen kandidaattiohjelmien, biologia-ympäristötiede ja matematiikka-fysiikka-kemia, opetussuunnitelma sisältää kaikille yhteisiä opintoja, jolloin oma suuntautuminen eriytyy kampuksittain (biologia-ympäristötiede) tai valitaan myöhemmin opintojen aikana (matematiikka-fysiikka-kemia).

Tiedekunnassa on seuraavat filosofian maisterin (FM) tutkintoon johtavat pääaineet ja erikoistumislinjat biologia; fysiikka; kemia, jossa erikoistumislinjat kemisti ja kemistitutkija; matematiikka; sovellettu fysiikka; tietojenkäsittelytiede; sekä ympäristötiede, jossa erikoistumislinjat ympäristöterveys ja –teknologia sekä ympäristönmuutoksen biologia. Lisäksi filosofian maisterin tutkinto voidaan suorittaa aineenopettajan koulutuksessa biologian, fysiikan, kemian, matematiikan ja tietojenkäsittelytieteen pääaineissa. Maatalous- ja metsätieteiden maisterin (MMM) tutkintoon johtava pääaine on metsätiede. Tiedekunnassa on useita filosofian maisterin tutkintoon tai maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkintoon johtavia kansainvälisiä maisteriohjelmia, joita esitellään pääaineiden kuvauksen yhteydessä. Maisterin tutkinnon laajuus on 120 op.

Tutkintojen ja opintojen tavoitteet ja sisällöt on määritelty opetussuunnitelmissa. Maisterin opinnoilla saavutetaan jatkokoulutusvalmius kyseisessä pääaineessa.

Tutkintojen suorittamisaikaa on rajattu lainsäädännöllä. Opintoaikojen rajaaminen koskee niitä alempaan (kandidaatti) ja ylempään (maisteri) korkeakoulututkintoon johtavia opiskeluoikeuksia, jotka on myönnetty alkamaan 1.8.2005 tai sen jälkeen. Tutkintojen yhteenlaskettu tavoiteaika on viisi lukuvuotta siten, että kandidaatin tutkinnon tavoiteaika on kolme ja maisterin tutkinnon kaksi lukuvuotta. Sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkintonsa kahta lukuvuotta niiden yhteenlaskettua tavoiteaikaa pidemmässä ajassa. Pelkästään alempaan korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa oikeus suorittaa tutkinto on yksi vuosi tavoiteaikaa pidempi. Pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa oikeus suorittaa tutkinto on kaksi vuotta tavoiteaikaa pidempi. Opintoaikojen rajauksesta ja lisäajan hakemisesta on kerrottu tarkemmin mm. Itä-Suomen yliopiston verkosta löytyvästä Kamu-käsikirjassa.

Tiedekunnassa otetaan jatko-opiskelijoita suorittamaan filosofian lisensiaatin, filosofian tohtorin, maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatin ja maatalous- ja metsätieteiden tohtorin tutkintoja. Jatko-opiskelijat otetaan seuraaviin tohtoriohjelmiin (linkit avautuvat uuteen välilehteen):

• Luonnontieteen, teknologian ja laskennan tohtoriohjelma
• Ympäristöfysiikan, -terveyden ja biologian tohtoriohjelma
• Metsät ja metsien bioresurssit -tohtoriohjelma
• Kasvatustieteiden tohtoriohjelma (koordinaatio filosofisessa tiedekunnassa)

Jos opiskelija hakee pääaineen vaihtoa niin, että tavoitetutkinto (tutkintonimike) vaihtuu, kyse on siirtohausta ja haku tapahtuu Opintopolku.fi -palvelussa. Tarkemmat ohjeet siirtohausta.

Kun opiskelija hakee pääaineen vaihtoa Itä-Suomen yliopiston sisällä niin, ettei tavoitetutkinto vaihdu, kyse ei ole siirtohausta vaan muusta opintoihin liittyvästä päätöksen teosta. Tiedekuntaneuvosto päättää osana valintaperusteita periaatteista, joiden perusteella opiskelija voi vaihtaa tutkinto-ohjelmaa tiedekunnassa sekä periaatteista, joiden perusteella toisen tiedekunnan opiskelija voi siirtyä suorittamaan tutkintoa tiedekuntaan.

1. Maisterivaiheen pääaineen vaihto
   Maisterivaiheeseen valitut eivät voi pääsääntöisesti vaihtaa pääainetta. Tiedekunnan sisällä annetaan tarkemmat ohjeet ja valintaperusteet, mikäli pääaineen vaihto on mahdollista. Muussa tapauksessa pääaineen vaihtamista haluavat opiskelijat hakevat maisterihaussa suorittamallaan kandidaattitutkinnolla. Hakeminen tapahtuu sähköisesti osoitteessa Opintopolku.fi tai Studyinfo.fi. Tällöin hakeutuminen tapahtuu yhteishaun kautta. Englanninkielisten maisteriohjelmien välillä ei voi vaihtaa pääainetta, mutta ohjelman sisällä voi vaihtaa pääainetta.
2. Pääaineen tai koulutusohjelman vaihtaminen, kun tiedekunta vaihtuu
   Kandidaattivaiheen opiskelija voi hakea pääaineen vaihtoa toiseen tiedekuntaan. Vaihtaminen voi tapahtua aikaisintaan ensimmäisen opiskelulukukauden jälkeen. Tiedekuntaneuvosto päättää osana opiskelijavalinnan perusteita periaatteista, joiden perusteella toisen tiedekunnan opiskelija voi siirtyä suorittamaan tutkintoa tiedekuntaan. Edellytyksenä on, että tavoitetutkinto (tutkintonimike) ei vaihdu. Lisätietoja tiedekunnasta/oppiaineesta, johon opiskelija haluaa vaihtaa pääaineensa. Mikäli pääaineen vaihto ei ole mahdollista, voi opiskelija hakea pääaineen vaihtoa toiseen tiedekuntaan yhteishaun kautta. Hakeminen tapahtuu sähköisesti Opintopolku.fi-verkkosivuilla (avautuu uuteen välilehteen).
3. Pääaineen tai koulutusohjelman vaihtaminen, kun tiedekunta ei vaihdu
   Vaihtaminen voi tapahtua aikaisintaan ensimmäisen opiskelulukukauden jälkeen samassa tiedekunnassa, samalla kampuksella ja siten ettei tavoitetutkinto vaihdu. Tiedekunta voi valintaperusteissaan edellyttää tietyn määrän opintosuorituksia suoritetuksi edellisessä opinto-oikeudessa. Esim. aineesta, johon siirrytään, on oltava suoritettuna valintaperusteissa vaadittu määrä opintoja, esim. vähintään perusopinnot. Hakukohdekohtaisissa ohjeissa voi olla myös tarkempia vaatimuksia ja rajoituksia. Hakeminen tapahtuu tiedekunnan omalla hakulomakkeella. Lisätietoja oppiaineesta, johon opiskelija haluaa vaihtaa pääaineensa. Mikäli pääaineen vaihto ei ole mahdollista, voi opiskelija hakea pääaineen vaihtoa toiseen tiedekuntaan yhteishaun kautta. Hakeminen tapahtuu sähköisesti osoitteessa Opintopolku.fi.
4. Kampusta Itä-Suomen yliopiston sisällä vaihtavat
   Vaihto voi tapahtua aikaisintaan ensimmäisen lukukauden jälkeen kandidaattivaiheessa. Kampusta voi vaihtaa vain kerran. Lisätietoja tiedekunnasta/oppiaineesta, johon opiskelija haluaa vaihtaa pääaineensa. Mikäli pääaineen vaihto ei ole mahdollista, voi opiskelija hakea pääaineen vaihtoa toiseen tiedekuntaan yhteishaun kautta. Hakeminen tapahtuu sähköisesti osoitteessa Opintopolku.fi.

Opiskelua ja opetusta Itä-Suomen yliopistossa ohjaa opintojohtosääntö.

Opetuksen ja opiskelun eettiset ohjeet ovat luettavissa Kamussa.

Sähköisen plagiaatintunnistusjärjestelmän käyttö

Opintojohtosäännön mukaan opiskelija vastaa opinnäytteensä alkuperäisyydestä. Plagiaatintunnistusjärjestelmän käyttö on ensisijaisesti ohjauksellista.

Kamussa on lisätietoa plagiaatintunnistusjärjestelmästä.

Menettely vilppi- ja häirintätapauksissa

Opintosuoritus voidaan hylätä, mikäli opiskelija on sitä suorittaessaan syyllistynyt opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen. Valvoja voi välittömästi poistaa tenttitilaisuudesta opiskelijan, johon kohdistuu vahva epäilys vilpistä tai joka häiritsee tilaisuutta. Opintosuoritus hylätään myös kun vilppi havaitaan vasta kuulustelutilaisuuden jälkeen. (Opintojohtosääntö 45 §.)

Kamussa on lisätietoa opetuksen ja opiskelun eettisistä ohjeista.

Palaute

Itä-Suomen yliopiston opiskelijalla on useita mahdollisuuksia palautteen antamiseen. Opiskelijalla on mahdollisuus vaikuttaa opetukseen, ohjaukseen, neuvontaan ja niiden kehittämiseen antamallaan palautteella. Palautteita käsitellään säännöllisesti osana opetussuunnitelmatyötä ja opetuksen laatujärjestelmää. Lue lisää Kamusta palautesivulta.

Reklamaatio ja muutoksenhaku

Opiskelussa voi kuitenkin tulla eteen tilanteita, jolloin opiskelijalle tulee tunne, että hänen oikeusturvansa ei toteudu. Tämä voi koskea esimerkiksi opintosuoritusten arvostelua tai tenttitulosten julkistamista. Jos opiskelija on tyytymätön laitoksen/yksikön toimintaan (esim. opetukseen), opiskelijan tulee ottaa ensisijaisesti yhteyttä kyseessä olevaan opettajaan tai oppiaineeseen ja pyrkiä selvittämään asia. Useimmiten asia selviää parhaiten näin. Jos opiskelija kuitenkin kokee, ettei hän saa ääntään kuulluksi, tai hän ei tunne saavansa oikeutettua asian käsittelyä tai oikeudenmukaista kohtelua, hänen on mahdollista tehdä reklamaatio tai oikaisupyyntö.

Itä-Suomen yliopiston opiskelijoilla on oikeus turvalliseen ja viihtyisään opiskeluympäristöön. Yliopisto ei hyväksy minkäänlaista epäasiallista kohtelua, kiusaamista tai häirintää. Yliopistossa on valmistunut ja otettu käyttöön ohjeistus ja toimintamalli opiskelijoita koskeviin häirintätilanteisiin.

Kamussa on lisätietoa epäasiallisesta kohtelusta ja häirinnästä.

Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan laitokset tarjoavat tutkintoon johtavaa koulutusta Joensuun kampuksella biologian, fysiikan, kemian, matematiikan, metsätieteen ja tietojenkäsittelytieteen pääaineissa ja Kuopion kampuksella sovelletun fysiikan, tietojenkäsittelytieteen ja ympäristötieteen pääaineissa.

Tiedekunnan perustutkintojen tutkintorakenteet on määritelty erikseen luonnontieteelliselle koulutusalalle ja maatalous-metsätieteelliselle koulutusalalle. Kandidaatin ja maisterin tutkintojen tutkintorakenteet ja tutkintovaatimukset esitellään tässä oppaassa kunkin oppiaineen opetussuunnitelman esittelyn kohdalla.

Perustutkintoon eli kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin voi kuulua pää- ja sivuaineiden opintoja sekä ns. muita opintoja, joihin kuuluvat kieli- ja viestintäopinnot ja vapaasti valittavat opinnot. Opinnot koostuvat opintojaksoista, jotka voivat olla pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia. Opintojaksoista muodostuu erilaajuisia opintokokonaisuuksia, jotka voivat olla myös monitieteisiä. Opintokokonaisuudet ovat perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot.

Luonnontieteellisen koulutusalan luonnontieteiden kandidaatin tutkinnossa pääaineen perusopinnot ovat vähintään 25 opintopistettä. Pääaineen aineopinnot ovat 55 - 70 op sisältäen kandidaatin tutkielman 6-10 op. Aineenopettajilla pääaineen aineopinnot ovat 40-46 op. Filosofian maisterin tutkinnossa pääaineen syventävät opinnot ovat vähintään 60 op, joihin sisältyy laajuudeltaan 20 op (aineenopettaja), 30 op tai 40 op pro gradu -tutkielma. Maisterin tutkinnossa sivuaineiden opintoja suositellaan täydennettäväksi niin, että kandidaatin ja maisterin tutkinnot sisältävät yhteensä vähintään kaksi perusopintojen (2*25 op) laajuista sivuainetta.  Kieli- ja viestintäopinnot ovat laajuudeltaan vähintään 9 op. Sivuaineeseen pitää suorittaa vähintään yhdessä sivuaineessa perusopinnot.

Maatalous-metsätieteellisen koulutusalan maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinnossa pääaineen perusopinnot ovat 41 op ja aineopinnot ovat 55 - 65 op sisältäen kandidaatin tutkielman 8 op. Sivuaineeksi suoritetaan vähintään yhdessä sivuaineessa perusopinnot. Maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinnossa syventävät opinnot ovat vähintään 70 op, joihin sisältyy laajuudeltaan 30 op (maisteriohjelmat) tai 40 op pro gradu -tutkielma. Sivuaineiden opintojen osalta minimivaatimus on, jos perusopintojen 25 op laajuista sivuainetta ei ole suoritettu alemmassa korkeakoulututkinnossa, se on suoritettava maisterin tutkintoon. Tutkintojen kieli- ja viestintäopinnot ovat laajuudeltaan 11 op.

Opintokokonaisuuksien sisältö ja laajuus määrätään opetussuunnitelmassa. Koulutukseen voidaan sisällyttää sivuaineiden valintaa koskevia määräyksiä ja suosituksia, mikä ilmaistaan opetussuunnitelmassa.

Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää opintokokonaisuuksiin tutkintovaatimuksissa ilmoitetun minimilaajuuden ylittäviä opintoja. Monitieteisiin opintokokonaisuuksiin sisältyvien opintojaksojen laajuudet ja sisällöt määrittelee opetusta antava laitos. Monitieteisten opintokokonaisuuksien asemasta tutkinnossa määrätään opiskelijan pääaineen laitoksen tutkintovaatimuksissa.

Opiskelijoiden, jotka on valittu suorittamaan alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa, tulee suorittaa kandidaatin tutkinto ennen maisterin tutkinnon suorittamista.

Aineenopettajakoulutus voidaan tiedekunnassa suorittaa biologia, fysiikka, kemia, matematiikka tai tietojenkäsittelytiede pääaineena. Sivuaineet suositellaan valittavaksi pääosin koululaitoksessa vallitsevan virkarakenteen mukaisesti. Filosofisessa tiedekunnassa on tarjolla koulutusta perusopetuksessa opettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisiin opintoihin (60 op). Näiden opintojen suorittaminen osana aineenopettajan maisterin tutkintoa tuottaa kelpoisuuden myös luokanopettajaksi. Filosofinen tiedekunta tiedottaa hausta em. opintoihin vuosittain.

Aineenopettajan kelpoisuusvaatimuksista on säädetty asetuksella (986/1998, muutos 865/2005) seuraavasti:

Perusopetustasolla aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut:

• ylemmän korkeakoulututkinnon;
• kussakin opetettavassa aineessa vähintään 60 opintopisteen laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopinnot ja aineopinnot sekä;
• vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

Sen estämättä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, kelpoisuuden tuottavat osaltaan kussakin opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka sisältävät yliopistossa suoritetut perus- ja aineopinnot, laajuudeltaan yhteensä vähintään 35 opintoviikkoa.

Lukiossa aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut:

• ylemmän korkeakoulututkinnon;
• yhdessä opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perus- ja aineopinnot sekä syventävät opinnot tutkinnon pääaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa, laajuudeltaan vähintään 120 opintopistettä, ja kussakin muussa opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perus- ja aineopinnot yliopiston oppiaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa, laajuudeltaan vähintään 60 opintopistettä;
• vähintään 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

Sen estämättä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, aineenopettajan kelpoisuuden tuottavat yhdessä opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka sisältävät yliopistossa suoritetut perus- ja aineopinnot sekä syventävät opinnot, laajuudeltaan yhteensä vähintään 55 opintoviikkoa, ja kussakin muussa opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka sisältävät yliopistossa suoritetut perus- ja aineopinnot, laajuudeltaan yhteensä vähintään 35 opintoviikkoa.

Fysiikassa, kemiassa, matematiikassa ja tietojenkäsittelytieteessä aineenopettajavaihtoehtoon voi hakeutua heti opintojen alussa. Kaikissa pääaineissa, joissa on aineenopettajavaihtoehto, voi siihen hakea myös myöhemmin opintojen aikana. Haku on kerran vuodessa. Filosofisen tiedekunnan soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto järjestää hakijoille soveltuvuuskokeen, joka koostuu haastattelusta ja ryhmätilanteesta. Valinnan opettajan vaihtoehtoon tekee soveltavan kasvatustieteen asettama valintalautakunta. Mikäli opiskelija tultuaan valituksi opettajavaihtoehtoon, haluaa myöhemmin siirtyä tutkijan vaihtoehtoon, siirtymistä haetaan tiedekunnalle osoitetulla vapaamuotoisella hakemuksella.

Opetussuunnitelma 2022-25, Biologia (LuK ja FM)

Koulutuksen tehtävä

Biologian pääaineen perustutkinnot ovat luonnontieteiden kandidaatin (LuK) ja filosofian maisterin (FM) tutkinnot. Biologian pääaineen tutkinnon voi suorittaa joko biologin tai biologian aineenopettajan vaihtoehdossa. Pääaineessa on tarjolla myös kansainvälinen maisteriohjelma Biology of Environmental Change (BEC).

Biologin koulutus antaa opiskelijalle valmiudet toimia alan asiantuntijan tehtävissä. Koulutuksesta valmistuu asiantuntijoita julkiselle sektorille ympäristöhallintoon, tutkimuslaitoksiin, ministeriöihin, oppilaitoksiin sekä yksityiselle sektorille teollisuuteen tai konsultti- ja palveluyrityksiin ja järjestöihin. Biologian aineenopettajan koulutus antaa kelpoisuuden opettaa biologiaa ja toista opetettavaa ainetta sekä perusopetuksessa että lukiossa.

Ympäristö- ja biotieteiden laitoksen tutkimuksen vahvuusalat ovat ilmastonmuutos, ympäristönmuutoksen biologia maa- ja vesiekosysteemeissä, ilman ja veden laatu sekä ympäristöterveys. Biologian oppiaineessa tutkitaan erityisesti ihmistoiminnan ja ympäristön muuttumisen vaikutuksia kasveihin ja eläimiin sekä eliöiden sopeutumismekanismeja ympäristöön.

Perustutkintojen osaamistavoitteet

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (LuK, 180 op)

Tutkinnon tavoitteena on antaa opiskelijalle pää- ja sivuaineiden perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen, valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin, edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen, edellytykset hankkimansa tiedon soveltamiseen työelämässä sekä riittävä viestintä- ja kielitaito.

Opinnot on mahdollista suunnata biologin tai biologian aineenopettajan vaihtoehtoihin. Biologin vaihtoehdossa opinnot voidaan suunnata jo aineopintojen vaiheesta alkaen tukemaan valittua biologian erikoistumisalaa joko ekologian tai solu- ja molekyylibiologian alalle. Sivuaineeksi voidaan valita mikä tahansa erikoistumisalaa tukeva oppiaine, esimerkiksi ympäristötiede (Kuopion kampuksella), biokemia, hydrobiologia, kemia tai jokin muu luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan oppiaine. Myös muiden tiedekuntien oppiaineet ovat pääsääntöisesti vapaasti valittavissa. Suosittuja sivuaineita ovat esimerkiksi maantiede ja ympäristöpolitiikka, oikeustieteelliset sivuaineet, kuten ympäristöoikeus, sekä Kestävän tulevaisuuden opinnot.

Biologian aineenopettajan vaihtoehtoon on erillinen haku ensimmäisen opiskeluvuoden aikana.opiskelijan on pää- ja sivuaineen opintojen lisäksi suoritettava aineenopettajan pedagogiset opinnot (60 op). On suositeltavaa, että pedagogisten opintojen perusopinnot (25 op) sisällytetään luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon, mutta ne voidaan myös suorittaa kokonaisuudessaan vasta filosofian maisterin tutkinnon osana. Koulujen perusopetuksessa ja lukiossa opetettavien aineiden yhdistelmänä on yleensä biologia - maantieto. Perusopetuksessa aineenopettajan vaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, opetussuunnitelman mukaisesti suoritetut perus- ja aineopinnot opetettavissa aineissa sekä opettajan pedagogiset perus- ja aineopinnot.

Filosofian maisterin tutkinto (FM, 120 op)

Tutkinnon tavoitteena on antaa opiskelijalle pääaineen hyvä tuntemus, valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen, valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä, valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen sekä hyvä viestintä- ja kielitaito.

Maisterin tutkinto sisältää biologian syventäviä opintoja, joihin sisältyy pro gradu -tutkielma (40 op, aineenopettajalinjalla joko 20 op tai 40 op), kieli- ja HOPS-opintoja sekä sivuaineen opintoja (aineenopettajan koulutuksessa usein opettajan pedagogiset opinnot 35 op) ja muita opintoja. Biologian syventävät opinnot (aineenopettaja vähintään 60 op, biologi vähintään 80 op) suoritetaan ympäristönmuutoksen biologian maisteriohjelman mukaisesti (Biology of Environmental Change programme). Biologian ja ympäristötieteen yhteinen maisteriohjelma antaa mahdollisuuden valita opintoja kummankin pääaineen syventävistä kursseista, jotka ovat tarjolla molemmilla kampuksilla. Opiskelija erikoistuu kiinnostuksensa mukaisesti valitsemalleen biologian alueelle. Syventäviin opintoihin voidaan valita vapaasti biologian eri osa-alueiden opintojaksoja. Perusopetuksessa aineenopettajan vaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, opetussuunnitelman mukaisesti suoritetut perus- ja aineopinnot opetettavissa aineissa sekä opettajan pedagogiset perus- ja aineopinnot. Lukion aineenopettajalta vaaditaan lisäksi aineenopettajakoulutuksen mukaiset syventävät opinnot yhdessä opetettavassa aineessa.

Ympäristönmuutoksen biologian opinnot tarjoavat opiskelijalle syventävät tiedot ympäristömuutoksen vaikutuksista ekosysteemeihin ja niiden bioprosesseihin, erityisesti ilmakehän ja ekosysteemien välisiin vuorovaikutuksiin. Opetus se antaa hyvät valmiudet biologisten vaikutusten tutkimustehtäviin yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa sekä toimimiseen ympäristövalvonnan johtavissa asiantuntijatehtävissä.

Syventävissä opinnoissa suurin osa opetuksesta tapahtuu englannin kielellä. Ellei opintojakson kuvauksessa muuta ole suorituskielestä määritelty, opiskelija voi suorittaa opintojakson tentin suomeksi, vaikka luennot ja muu opetusmateriaali ovat englanniksi. Englanninkielisissä maisteriohjelmissa opiskelevat suorittavat tenttinsä ja muut kurssiin kuuluvat opintosuoritukset aina englanniksi. Opinnäytetöiden kieli on määritelty mm. tiedekunnan pysyväismääräyksissä (11 §), mistä voi perustellusta syystä poiketa oppiaineen vastuuhenkilön kirjallisella luvalla.

Tutkintorakenteet

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto, pääaine biologia, (180 op)

LuK-tutkinnon saavuttamiseksi opiskelijan on suoritettava opetussuunnitelman mukaisesti 180 opintopisteen laajuiset opinnot, joihin sisältyy:

1. Ympäristötieteen ja biologian perusopinnot (30 op) sekä biologian aineopinnot (50 op, paitsi aineenopettajakoulutuksessa 40 op), sekä erikoistavat aineopinnot (20 op, paitsi aineenopettajakoulutuksessa) yhteensä 90 op (aineenopettajakoulutuksessa 70 op). Kandidaatintutkielma ja kirjallinen kypsyysnäyte sisältyvät pääaineen aineopintoihin.
2. Kahdessa sivuaineessa perusopinnot (2 x 25 op) tai ympäristötieteiden aineopinnot ja yhdessä sivuaineessa perusopinnot (30 + 25 op tai yhdessä sivuaineessa perus- ja aineopinnot (60 op).
3. Kieli- ja viestintäopinnot, yhteensä 10 op (toinen kotimainen kieli 3 op, vieras kieli 2 op ja viestintä 4 op, Biologian tiedonhaku 1 op).
4. Menetelmäopinnot ja opintojen ohjaus, yhteensä vähintään 14 op; Menetelmäopinnot (Kemian perusteet A ja B, 6 op, Tilastotieteen johdantokurssi 3 op ja Taulukkolaskennan perusteet ympäristö- ja biotieteilijöille 1 op, Laboratorio- ja kemikaaliturvallisuus 1 op) sekä HOPS-opinnot 3-5 op (Orientaatio yliopisto-opintoihin 1 op, HOPS-työskentely kandidaatin tutkinnossa 1 op, Biologin urakurssi 1-3 op)

Filosofian maisterin tutkinto, pääaine biologia (120 op)

FM-tutkinnon saavuttamiseksi opiskelijan on suoritettava opetussuunnitelman mukaisesti 120 opintopisteen laajuiset opinnot, joihin sisältyy:

1. Biologian syventävät opinnot (vähintään 80 op, paitsi aineenopettajakoulutuksessa vähintään 60 op)
   • pro gradu -tutkielma (40 op, paitsi aineenopettajilla joko 20 tai 40 op) ja kypsyysnäyte sisältyvät pääaineen syventäviin opintoihin.
2. Sivuaineiden täydentäminen
   • Kandidaatin ja maisterin tutkinnoissa tulee suorittaa yhteensä kahdet perusopinnot (2 x 25 op) tai yhdet perus- ja aineopinnot (60 op) sivuaineessa.
   • Aineenopettajiksi valmistuvien on täydennettävä sivuaineopintoja niin, että kandidaatin ja maisterin tutkinnot yhteensä sisältävät toisen opetettavan aineen opinnot ja opettajan pedagogiset opinnot (perus- ja aineopinnot 60 op). Opiskelija voi erityisestä syystä korvata toisen opetettavan aineen opinnot jonkin muun oppiaineen perus- ja aineopinnoilla (60 op). Perusopetuksen ja lukion opetusvirkojen kelpoisuusvaatimuksista on säädetty asetuksella (A865/2005, 1.12.2005).
3. Kieli- ja viestintäopinnot, vähintään 2 op (vieras kieli)
4. HOPS-opinnot 1 op
5. Muut opinnot siten, että 120 op täyttyy

Bilogian perustutkintojen sisällöt on esitetty Ympäristö-ja biotieteiden laitoksen Peppi-oppaassa.

Opintojen ohjaus ja henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)

Yliopisto-opiskelu on itsenäistä. Opiskelija päättää, mitä tavoittelee opinnoistaan, mitä aikoo opiskella ja missä aikataulussa. LuK-tutkinto on suunniteltu suoritettavaksi kolmen vuoden aikana, jota varten opiskelija laatii omia tavoitteitaan tukevan henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa (HOPS) ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. HOPS lähetetään kommentoitavaksi ja hyväksyttäväksi oman vuosikurssin HOPS-ohjaajalle, joka hyväksyy suunnitelman osana HOPS-opintojaksoa, jonka jälkeen sitä päivitetään opintojen edetessä. Opintojen alussa opiskelija osallistuu yliopiston yhteiseen orientaatiokoulutukseen sekä pääaineen omaan HOPS-koulutukseen ja uraopintoihin, joissa perehdytään mm. yleisesti yliopisto-opiskeluun, biologian opetussuunnitelmaan, opintojen suunnitteluun ja biologian tutkimukseen, ammatteihin ja työelämään. Vertaistuutorit auttavat uusia opiskelijoita orientoitumaan opintoihin. Viimeistään neljännen lukuvuoden alussa opiskelija tekee maisteritutkinnon kattavan HOPSin. Oppiainetuutorit antavat tarvittaessa neuvoja. Ennen tutkintojen hakemista päivitetyt ja haettavien tutkintojen mukaiset HOPSit tulee hyväksyttää oppiaineen vastuuhenkilöllä.

Osaamisen tunnustamisella (OT) tarkoitetaan menettelyjä, joilla opiskelijan osaaminen voidaan arvioida ja hyväksyä osana opintoja. Yliopistossa suoritettavaan tutkintoon voidaan hyväksi lukea sekä aiemmin suoritettuja opintoja että muulla tavoin hankittua osaamista. Hyväksi lukeminen edellyttää, että hyväksi luettavat opinnot tai muuten hankittu osaaminen vastaavat tutkinnolle ja sen osille asetettuja osaamistavoitteita (opintojohtosääntö, 39 §). Opintojaksojen mahdolliset korvaavuudet tulee hyväksyttää ennen niiden kirjaamista oppiaineen OT-vastaavalla. Osaamisen tunnustamisessa noudatetaan 1.8.2022 alkaen akateemisen rehtorin päätöstä Osaamisen tunnustamisen yleiset periaatteet (9.5.2021) ja Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan pysyväismääräyksiä (17 §).

Sivuaineopiskelijan ohjauksesta löytyy lisätietoja Biologian opintoyhteisöstä.

Jatkuvan oppijan opinto-oikeudella opiskelevalle on vapaasti valittavissa ympäristötieteen ja biologian perusopintojen kokonaisuus sivuaineopiskelijalle (30 op) ja biologian aineopinnot sivuaineopiskelijalle (30 op), sekä hydrobiologian (25 op) että biokemian (27 op) perusopinnot. Pääaineesta valmistunut opiskelija voi suorittaa myös erikoistaviin aineopintoihin ja syventäviin opintoihin kuuluvia opintojaksoja. Ympäristötieteen ja biologian erikoistaville ja syventäville opintojaksoille osallistuttaessa odotetaan edeltäviä kandidaattiopintoja vastaavaa tieto- ja taitotasoa.

Opintoja ja tutkintoja koskevia määräyksiä

Opintojaksoille ilmoittautuminen, niiden toteutus ja kuulustelut

Biologian pääaineessa luennot ja harjoitukset pidetään tiiviinä kokonaisuuksina. Opintojaksot toteutetaan lähi-, etä- tai hybridiopetuksena. Ne sisältävät luentoja, laskuharjoituksia, seminaareja, harjoitustöitä laboratoriossa, maastossa tai työpaikoilla. Opetuksen tarkemmat toteutustavat ja opetuksen ajankohdat löytyvät Peppi-järjestelmästä.

Opiskelijan on ilmoittauduttava opintojaksolle vähintään 2 viikkoa ennen sen alkua PeppiHOPSin kautta. Opintojaksojen päätteeksi järjestetään kolme kuulustelutilaisuutta, joista viimeinen on useimmiten laitoksen yleisenä tenttipäivänä. Tentteihin on ilmoittauduttava 10 päivää ennen tenttiä. Tenttipäivät ilmoitetaan Peppi-järjestelmässä.

Valinnaiset opintojaksot järjestetään vain, jos niille osallistuu vähintään 10 opiskelijaa. Jos ilmoittautuneita on vähemmän, voidaan opintojakso perustelluista syistä toteuttaa eri opetustekniikoilla (esim. kirjatentit, esseet, itseopiskelumateriaalit tai muut itsenäiset tehtävät). Opintokokonaisuuksien pakolliset opintojaksot järjestetään, vaikka ilmoittautuneita olisi vähemmän kuin edellä on määritelty. Kaikkia opintojaksoja ei tarjota joka lukuvuosi. Opiskelija voi ilmoittautua syventävien opintojen kursseille vasta, kun kandidaatintutkielma on jätetty arvosteltavaksi.

Opintojen arvostelu

Perus- ja aineopintojen sekä erikoistavien aineopintojen opintokokonaisuuksien arvostelussa otetaan huomioon kaikki numeerisesti arvostellut opintojaksot ja arvosanat määräytyvät opintopisteillä painotetun keskiarvon mukaisesti. Kandidaatin tutkielman arvosanaa ei oteta mukaan aineopintojen arvosanan laskentaan.

Syventävien opintojen kokonaisuuden arvosana on syventävien opintojaksojen numeerisesti arvosteltujen opintojen arvosanojen opintopisteillä painotettu keskiarvo. Pro gradu -tutkielman arvosanaa ei oteta mukaan pääaineen syventävien opintojen arvosanan laskentaan. Mikäli opintokokonaisuuden opintopistelaajuudesta yli puolet on arvosteltu hyväksytty/hylätty -asteikolla, myös kokonaisuus arvostellaan hyväksytty/hylätty.

Harjoittelu ja opiskelijavaihto

Tutkintoihin voidaan sisällyttää harkinnan mukaisesti työharjoittelua kotimaassa tai ulkomailla. Harjoittelun voi sisällyttää joko muihin opintoihin tai biologian syventäviin opintoihin. Syventävien opintojen harjoittelun tulee kestää vähintään kaksi kuukautta ja liittyä biologian alaan. Harjoittelusta antaa tarkempia tietoja laitoksen harjoitteluvastaava. Kansainväliseen harjoitteluun voi hakeutua useissa eri harjoittelu- ja vaihto-ohjelmissa. Tarkempia tietoja opiskelijavaihto-ohjelmista ja kansainvälisestä harjoittelusta antavat opinto- ja opetuspalveluiden kansainvälisten asiain koordinaattori ja pääaineen kv-yhteyshenkilö. Asiasta järjestetään myös useita tiedotustilaisuuksia vuosittain. Lisätietoja harjoittelusta löytyy Biologian opintoyhteisöstä ja opintojaksokuvauksista.

Siirtymämääräykset

Ennen 1.8.2022 opintonsa aloittaneet opiskelijat suorittavat opintonsa aloitusvuotensa tai lukuvuoden 2022–23 opetussuunnitelman mukaisesti. Perustutkinto-opintojen opintojaksoissa tapahtuneet muutokset siirtymäsääntöineen on kuvattu alla olevassa taulukossa. Ennen 1.8.2022 aloittaneet opiskelijat suorittavat opintonsa siirtymämääräykset huomioiden. Ne muuttuneet opintojaksot, jotka opiskelijalla on suorittamatta, on lisättävä Peppi-järjestelmässä HOPSiin ja niitä vastaavat vanhat opintojaksot on poistettava HOPSista. HOPS-ohjaajilta saa lisätietoa HOPSin järjestämisestä.

Biokemian perusopintojen kokonaisuus on muuttunut lukuvuodelle 2022-23. Ennen 1.8.2022 Biokemian perusopintojen sivuaineen opinnot aloittaneet opiskelijat suorittavat opintonsa aloitusvuotensa tai lukuvuoden 2022–23 opetussuunnitelman mukaisesti. Jos opiskelija on suorittanut Biokemian kokonaisuuden edellisen (2021-22) tutkintorakenteen mukaisen kurssin 3124106 Bioinformatiikka (3 op), hänelle kirjataan Biokemian perusopintojen kokonaisuus 25 op laajuisena lv. 2021-22 OPSin mukaisesti. Aiemmista opintokokonaisuuden muutoksista määrätään v. 2021-22 OPSissa.

Koonti opetussuunnitelmaan sisältyvistä Biologian ja Ympäristötieteen oppiaineiden järjestämien opintojaksojen muutoksista ja Biokemian perusopintojen sivuaineen (27 op) opintojaksojen muutoksista on esitetty erillisinä taulukkoina.

Englanninkielinen maisteriohjelma

Biologiassa voi opiskella myös kansainvälisessä maisteriohjelmassa, MDP in Biology of Environmental Change (BEC, avautuu uuteen välilehteen), Joensuu. Englanninkielisten maisteriohjelmien sisällöt on kuvattu yksityiskohtaisesti Peppi-oppaassa kohdassa Maisteriohjelmat.

Opetussuunnitelma 2022-23, Fysiikka (LuK ja FM)

Fysiikan opintojen erikoistumisalat Joensuussa ovat fotoniikka ja fysiikan alan opettajankoulutus. Perus- ja aineopinnoissa annetaan kuitenkin aina erikoistumisalasta riippumatta laaja yleiskuva fysikaalisesta maailmankaikkeudesta ja sitä kuvaavista lainalaisuuksista. Syventävissä opinnoissa opiskelija voi erikoistua joko vahvaan tutkimukseen perustuvaan fotoniikkaan tai painottaa opintonsa aineenopettajan ammattiin johtaviin opintoihin.

Fysiikka on luonnon ja luonnonlakien tutkimista ja ymmärtämistä, perustiede, johon nykyihmisen maailmankuva perustuu. Fysiikan perusteiden opiskelu antaa jo vastauksen mm. seuraaviin arkipäiväisiin kysymyksiin: miten pilvet syntyvät ja miksi ne ovat valkoisia mutta taivas on sininen, onko mahdollista suorittaa veretön leikkaus koskettamatta ihoa tai kuinka auringon säteilystä voidaan tuottaa suoraan sähköä. Kokeellisena ja tarkkana tieteenä fysiikka on monen nykyaikaisen kokeellisen, teoreettisen ja laskennallisen menetelmän perusta eri tekniikan aloilla.

Laitoksen tutkimukselle onkin ominaista eri menetelmien asiantuntijoiden tiivis yhteistyö, jonka tuloksena on syntynyt ja syntyy edelleen uusia menetelmäsovelluksia etenkin ihmisen, luonnon ja niiden vuorovaikutuksen ymmärtämiseksi. Lisäksi fysiikan kuvaaminen matematiikan kielellä (eksaktille tieteelle ainoa mahdollinen esitystapa) antaa edelleen lähes rajattomat mahdollisuudet laajentaa fysiikan sovellusaluetta lähes kaikille ihmisen elämää helpottaville teknisille innovaatioille.

Fyysikon koulutuksessa opitaan korkeatasoisen kansainvälisen tutkimuksen tuella tietoja ja taitoja, joille on kysyntää useilla eri aloilla sekä tutkimuslaitoksissa että yritysmaailmassa ympäri maailman. Fyysikot toimivat tyypillisesti erilaisissa suunnittelu-, konsultti- ja tuotekehitystehtävissä, sekä tutkimusinsinööreinä, kouluttajina, tutkijoina ja yleisesti esimiestehtävissä. Yleisesti ottaen fyysikoiden työllisyysnäkymät ovat erinomaiset.

Myös fysiikanopettajien työllisyysnäkymät ovat erittäin hyvät, sillä selvitysten mukaan suuri osa nyt työssä olevista opettajista jää eläkkeelle lähivuosina, eikä uusia valmistu riittävästi. Laitoksemme laaja-alainen didaktisen fysiikan tutkimukseen perustuva opettajankoulutus takaa valmistuville opettajille erinomaiset mahdollisuudet työllistyä erilaisten koulujen ja oppilaitosten opettajien tehtäviin.

Kaikkia Fysiikan ja matematiikan laitoksen kursseja koskien lähiopetus voidaan tarvittaessa muuttaa luennoitsijan päätöksellä hybridi- tai etäopetukseksi. Tällöin voidaan myös käyttää yliopiston eettisen ohjeen (https://kamu.uef.fi/student-book/opetuksen-ja-opiskelun-eettiset- ohjeet/, kohta 2) mukaisia etätenttijärjestelyjä.

Tutkintojen osaamistavoitteet

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (180 op)

Fysiikan aineenopettaja / Fysiikan aineenopettaja ja luokanopettaja / Fyysikko

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija hallitsee kattavasti fysiikan eri osa-alueiden tietoa ja kokeellisen työskentelyn taitoja. Opiskelijalla on valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja hänellä on riittävät kieli- ja viestintätaidot sekä hyvät edellytykset ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen. Koulutus perustuu tutkimukseen ja koulutusalojen ammatillisiin käytänteisiin.

Fysiikan aineenopettajankoulutusohjelman opiskelijat suorittavat pääaineen ja toisen opetettavan aineen lisäksi aineenopettajan pedagogisten opintojen perusopinnot. Aineenopettajaopiskelijalla on pedagogisten tietojen ja taitojen perustuntemus, ja hän osaa keskustella opettajan työhön liittyvistä yleisluontoisista kysymyksistä.

Fysiikan aineenopettajan ja luokanopettajan koulutusohjelmassa olevat opiskelijat voivat valita sivuaineeksi perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien opinnot. Ylemmän tutkinnon suoritettuaan tämä kokonaisuus yhdessä aineenopettajan pedagogisten opintojen kanssa antaa opiskelijalle luokanopettajan kelpoisuuden.

Filosofian maisterin tutkinto (120 op)

Fysiikan aineenopettaja / fysiikan aineenopettaja ja luokanopettaja

Filosofian maisterin tutkinto antaa fysiikan aineenopettajaksi opiskelevalle hyvät tiedot ja taidot fysiikassa ja hyvät viestintä- ja kielitaidot. Aineenopettajan pedagogiset opinnot yhdessä muiden tutkintoon kuuluvien opintojen kanssa antavat kelpoisuuden opettaa peruskoulussa ja lukiossa. Koulutus perustuu korkeatasoiseen didaktisen fysiikan tutkimukseen. Filosofian maisterin tutkinto antaa valmiudet opettajan tieteelliseen jatkokoulutukseen.

Filosofian maisterin tutkinnon suoritettuaan opiskelija osaa toimia fysiikanopettajana eri kouluasteilla. Hän on fysiikan ja opetuksen asiantuntija ja pystyy työskentelemään erilaisissa fysiikan opetuksen alan tehtävissä yhteiskunnassa. Opiskelija osaa soveltaa, analysoida, arvioida ja luoda fysiikan ja sen oppimisen tietoa työssään. Opiskelija osaa hyödyntää fysiikan opetukseen ja oppimiseen liittyvää tutkimusta ja toimia erilaisissa oppimisympäristöissä vuorovaikutteisesti.

Fysiikan aineenopettajan ja luokanopettajan koulutusohjelman suorittaneet opiskelijat ovat sisällyttäneet opintoihinsa perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien opinnot. Ylemmän tutkinnon suoritettuaan kyseinen kokonaisuus yhdessä aineenopettajan pedagogisten opintojen kanssa antaa opiskelijalle luokanopettajan kelpoisuuden.

Filosofian maisterin tutkinto (120 op)

Fyysikko

Filosofian maisterin tutkinnon (pääaine fysiikka) tavoitteena on antaa opiskelijalle hyvä tietämys modernista optiikasta ja fotoniikasta sekä teoreettisella että kokeellisella tasolla. Tämä tarkoittaa kykyä ymmärtää optisia ilmiöitä, optisten systeemien suunnittelu- ja analysointimenetelmiä, sekä valonkulkua ohjaavien rakenteiden valmistusmenetelmiä ja kykyä osallistua oman alansa tieteelliseen viestintään. Nämä taidot yhdessä antavat valmiudet työskennellä fotoniikan alan yrityksissä asiantuntija- ja suunnittelutehtävissä ja ne antavat myös valmiudet fotoniikan alan jatko-opintoihin. Opetus perustuu laitoksella toteutettavaan korkeatasoiseen fotoniikan tutkimukseen.

Tutkintorakenteet

Fysiikan koulutusten tutkintorakenteet (LuK ja FM) on kuvattu yksityiskohtaisesti Fysiikan ja matematiikan laitoksen Peppi-oppaassa.

Opintolinjan vaihto

Mikäli opiskelija haluaa vaihtaa luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon jälkeen opintolinjaansa fyysikkolinjalta opettajalinjalle, edellytetään häneltä täydentävinä opintoina kurssien ’Laboratoriotyöskentelyn perusteet opettajille’, ’Kokeellinen koulufysiikka’ ja ’Tutkimusperustaisen fysiikan opetuksen perusteet’ suorittamista. Opettajalinjalta fyysikkolinjalle siirtyviltä ei edellytetä täydentäviä opintoja.

Mikäli opiskelija vaihtaa pääaineensa fysiikkaan tai tulee uutena opiskelijana Itä-Suomen yliopistoon tavoitteenaan suorittaa filosofian maisterin tutkinto fysiikasta, häneltä edellytetään aiemmin suoritetut fysiikan perus- ja aineopinnot tai näitä vastaava opintokokonaisuus; muussa tapauksessa häneltä voidaan edellyttää täydentäviä opintoja. Täydentävistä opinnoista päätetään henkilökohtaista opintosuunnitelmaa laadittaessa.

Englanninkieliset maisteriohjelmat

Fotoniikassa on neljä  kansainvälistä maisteriohjelmaa (120 op):

• Master’s Degree Programme in Photonics (avautuu uuteen välilehteen)
• Erasmus Mundus Joint Master's Degree in Photonics for Security Reliability and Safety (PSRS, avautuu uuteen välilehteen)
• Erasmus Mundus Joint Master's Degree in Computational Colour and Spectral Imaging (COSI, avautuu uuteen välilehteen)
• Erasmus Mundus Joint Master's Degree in Imaging and Light in Extended Reality (IMLEX, avautuu uuteen välilehteen)

Maisteriohjelmista tarkempaa tietoa löydät fysiikan ja matematiikan laitoksen verkkosivuilta (avautuu uuteen välilehteen) ja Pepistä. Englanninkielisten maisteriohjelmien sisällöt on kuvattu yksityiskohtaisesti Peppi-oppaassa kohdassa Maisteriohjelmat.

Opetussuunnitelma 2022-23, Kemia (LuK ja FM)

Kemiassa voidaan suorittaa luonnontieteiden kandidaatin (LuK), filosofian maisterin (FM), filosofian lisensiaatin (FL) sekä filosofian tohtorin (FT) tutkintoja. Laitoksella toimii kansainvälinen maisteriohjelma, ”Master’s Degree Programme for Research Chemists”.

Kemian laitos on vahvasti suuntautunut tutkijakoulutukseen ja tutkimukseen. Laitoksella tehtävällä tutkimuksella ratkotaan maailmanlaajuisia ympäristöterveyteen, hyvinvointiin, turvalliseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon sekä kestävää kehitystä edistäviin materiaaleihin liittyviä kysymyksiä hakemalla uusia kemiaan perustuvia ratkaisuja ja parantamalla tuotteiden jalostusastetta. Laitoksen tutkimusprofiilin ytimessä ovat biotalouden ja biolääketieteen sovellukset, toiminnalliset materiaalit fotoniikassa, valontuotossa sekä energiasovelluksissa sekä polymerointi- ja ympäristökatalyyttien kehitys. Tutkimuksen ja uusien avausten lähtökohtana on vahva ja laadukas perustutkimus. Perustutkimuksessa tuotettua osaamista sovelletaan ja siirretään elinkeinoelämän käyttöön kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa.

Kemian alalla voi suorittaa kemistin, kemian aineenopettajan tai kemian aineenopettajan ja luokanopettajan tutkinnot. Jokaisessa koulutusohjelmassa suoritetaan aluksi luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (LuK, 180 op) ja sen jälkeen filosofian maisterin tutkinto (FM, 120 op). Tutkintojen pääaineena on kemia. Filosofian maisterin tutkinto antaa kelpoisuuden hakea filosofian tohtorin tutkintoon johtavaan koulutukseen. Filosofian tohtorilta vaadittavat opinnot on kuvattu Luonnontieteen, teknologian ja laskennan tohtoriohjelman (SCITECO) opetussuunnitelmassa.

Perustutkinnot

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (180 op)

Kemian tutkimukseen sekä kemian alan ammatillisiin käytäntöihin perustuvan kandidaattitutkinnon suoritettuaan opiskelija

• tuntee kemian ja tutkintoon kuuluvien sivuaineiden tai niihin rinnastettavien kokonaisuuksien perusteet
• omaa valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin
• omaa riittävän kieli-, viestintä- ja raportointitaidon
• omaa edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon (FM) johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen
• saa hakukelpoisuuden ylempään korkeakoulututkintoon (FM) johtavaan koulutukseen

Kemian kandidaattiopintoihin sisältyy mm. luentoja, laskuharjoituksia ja laboratoriotöitä. Kandidaattitutkintoa tukevat sivuaineet voi valita vapaasti Itä-Suomen yliopiston laajasta opetustarjonnasta. Suosittuja sivuaineita ovat olleet fysiikka, matematiikka, biologia, tietojenkäsittelytiede, biokemia, kauppatiede, oikeustiede ja ympäristötieteet.

Filosofian maisterin tutkinto (120 op)

Kemian tutkimukseen sekä kemian alan ammatillisiin käytäntöihin perustuvan ja kandidaattikoulutusta syventävän maisteritutkinnon suoritettuaan opiskelija

• tuntee syvällisesti valitsemiensa kemian moduulien osaamistavoitteet, mutta myös muita kemian osa-alueita, mikä mahdollistaa kokonaisvaltaisen alan kehityksen seuraamisen
• omaa valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen
• omaa hyvän kieli-, viestintä- ja raportointitaidon
• omaa edellytykset tieteelliseen jatkokoulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen
• osaa toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä

Kemian opettaja

Kemian aineenopettajan koulutusohjelmaan hakeudutaan suoravalinnan kautta tai opintojen alkuvaiheessa Filosofisen tiedekunnan järjestämän erillisen hakumenettelyn kautta. Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (14.12.1998/986) määrittelee, että peruskoulun aineenopettajan on suoritettava maisterin tutkinto, kussakin opetettavassa aineessa vähintään 60 opintopisteen laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen perus- ja aineopinnot sekä vähintään 60 opintopisteen laajuiset opettajan pedagogiset opinnot. Lukion aineenopettajan kelpoisuuden saadakseen on suoritettava maisterin tutkinnossa kemian syventävät opinnot 60 op.

Luonnontieteen kandidaatin tutkinto kemiassa (180 op)

Kemian tutkimukseen sekä kemian alan ammatillisiin käytäntöihin perustuvan kandidaattitutkinnon
suoritettuaan opiskelija

• tuntee kemian ja tutkintoon kuuluvien sivuaineiden tai niihin rinnastettavien kokonaisuuksien perusteet
• omaa valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin
• hallitsee perustiedot kemian opetusmenetelmistä ja kemian opettamisesta
• omaa riittävän kieli-, viestintä- ja raportointitaidon
• omaa edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon (FM) johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan
  oppimiseen
• saa hakukelpoisuuden ylempään korkeakoulututkintoon (FM) johtavaan koulutukseen

Kemian opettajan kandidaattiopintojen pääaineen opintoihin sisältyy luentoja, laskuharjoituksia ja laboratoriotöitä.

Kandidaattitutkintoa tukevat sivuaineet voi valita Itä-Suomen yliopiston laajasta opetustarjonnasta. Pakollisista aineenopettajan pedagogisista opinnoista kandidaattitutkintoon sisällytetään vähintään 25 op. Muiksi sivuaineopinnoiksi suositellaan fysiikan tai matematiikan aineenopettajan kelpoisuuden antavia opintoja. Myös muut Itä-Suomen yliopistossa tarjolla olevat opetettavat aineet ovat mahdollisia ja niistä kannattaa keskustella henkilökohtaista opintosuunnitelmaa tehtäessä.

Kemian aineenopettajan ja luokanopettajan koulutusohjelmassa suorittamalla sivuaineena Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (60 op) saa kelpoisuuden opettaa perusopetuksen alemmilla luokilla (1-6).

Filosofian maisterin tutkinto kemiassa (120 op)

Kemian maisterin tutkinto suoritetaan kandidaatin tutkinnon jälkeen. Tutkintoon saa opinto-oikeuden joko yhteishaun kandidaatti + maisterihaussa tai yhteishaun maisterihaussa, jolloin opiskelijalla on jokin muualla suoritettu vähintään alempi korkeakoulututkinto taustalla. Suoraan maisteritutkintoon valitun opiskelijan täydentävät opinnot suunnitellaan heti kemian opintojen alkaessa.

Kemian tutkimukseen sekä kemian alan ammatillisiin käytäntöihin perustuvan ja kandidaattikoulutusta syventävän maisteritutkinnon suoritettuaan opiskelija

• tuntee syvällisesti erityisesti valitsemansa kemian erikoistumisalueen, mutta myös muut kemian osa-alueet, mikä mahdollistaa kokonaisvaltaisen alan kehityksen seuraamisen
• omaa valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen
• omaa hyvän kieli-, viestintä- ja raportointitaidon
• omaa edellytykset tieteelliseen jatkokoulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen
• osaa toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä hallitsee kemian opetusmenetelmät
• saa kelpoisuuden toimia opettajana pääaineessa ja valitsemissaan sivuaineissa

Perustutkintojen sisällöt on esitetty Kemian laitoksen Peppi-oppaassa.

Siirtymäsäännöt

Siirtymäsäännöt on luotu takaamaan, että opintonsa jo aloittaneet opiskelijat voivat viedä opintonsa loppuun oman opintosuunnitelmansa mukaisesti. Siirtymäsäännöt ovat voimassa perusopinnoissa yhden lukuvuoden, aineopinnoissa kaksi lukuvuotta, ja syventävissä opinnoissa kolme lukuvuotta. Kemian kandidaatin ja maisterin opintoihin liittyviin siirtymäsääntöihin voit tutustua tästä.

Suunnitelma pääaineen opiskelijoiden ohjauksesta ja ohjauksen järjestämisestä

Kemian pääaineen opiskelijoiden opintojen ohjaus kandidaattiopintojen aikana alkaa tuutoroinnissa, jossa alustavasti suunnitellaan ensimmäisten viikkojen ohjelma, valitaan sopivat opintojaksot ja ilmoittaudutaan opetukseen Pepissä. Ensimmäisen vuoden aikana luodaan ja hyväksytään opiskelijoiden henkilökohtaiset opintosuunnitelmat (HOPS) Pepissä. Suunnitelmia päivitetään tarvittaessa kandidaattiopintojen aikana. Ennen valmistumista Pepissä luotu HOPS tarkistetaan ja suoritetut opintokokonaisuudet lukitaan. Maisteriopintojen aikaisesta opiskelijoiden ohjauksesta huolehtii oman alan professori, jonka ohjauksessa luodaan Pepissä henkilökohtainen opintosuunnitelma. Suunnitelmaa päivitetään aina tarvittaessa. Ennen valmistumista Pepissä luotu HOPS tarkistetaan ja suoritetut opintokokonaisuudet lukitaan. Kaikissa opintojen vaiheissa ohjauksen teknisenä tukena on kemian suunnittelija.

Tenttikäytännöt ja tentteihin ilmoittautuminen

Kandidaattiopintoihin kuuluvien kemian opintojen opetus- ja tenttikieli on suomi. Osa syventävien opintojen opintojaksoista luennoidaan englannin kielellä. Opiskelija voi suorittaa kemian laitoksen järjestämän opintojakson tentin joko suomeksi tai englanniksi. Muiden yksiköiden järjestämien opintojaksojen tenttimismahdollisuuksista päättää kyseinen yksikkö tai opintojakson vastuuopettaja.

Opintojakson yhteydessä ilmoitettu oppimateriaali kattaa aiheen siten, että koko opintojakso tai pakollisia harjoituksia sisältävän opintojakson luento-osuus voidaan tarvittaessa suorittaa kirjatentillä. Oppimateriaalin lainaus on keskitetty pääkirjastoon. Muusta opintojaksoa tukevasta kirjallisuudesta saa tietoja ko. opintojakson alussa.

Kemian perus- ja aineopintojen opintojaksot on mahdollista suorittaa välikokeilla opintojakson toteutuksen yhteydessä tai lopputentillä muuna ilmoitettuna tenttipäivänä. Opintojaksosta riippuen välikokeita on yksi tai useampi, ja niihin voivat osallistua ilman erillistä tenttiin ilmoittautumista vain ko. toteutukseen ilmoittautuneet. Ilmoittautuminen opintojaksojen toteutuksiin ja tentteihin tapahtuu Pepissä. Jokaiselle perus- ja aineopintojen opintojaksolle on lisäksi varattu kaksi muuta tenttipäivää vuodessa.

Syventävien opintojen opintojaksojen jälkeen järjestetään kaksi (2) tenttiä seuraavan puolen vuoden aikana. Uusintaan on aina pakollinen ilmoittautuminen.

Tenttipäivät, ajat ja salit ilmoitetaan Pepissä. Muihin tentteihin ja syventävien opintojen uusintoihin ilmoittaudutaan viimeistään 7 päivää aikaisemmin Pepissä. Tentit alkavat tasatunnein, ellei muuta ole ilmoitettu. Tenttiaikatauluun liittyvissä erityisissä kysymyksissä voi ottaa yhteyttä tentaattoriin.

Osaamisen tunnustaminen

Osaamisen tunnustamisella tarkoitetaan yleisemmin aikaisemmin suoritettujen opintojen hyväksilukemista suoritettavaan tutkintoon aikaisemmin suoritetuista korkeakouluopinnoista tai korkeakoulututkinnoista.
Kemian laitoksella hyväksiluvuissa noudatetaan yliopiston johdon ja tiedekunnan antamia päätöksiä ja ohjeistuksia asiasta. Toisen asteen tutkinnoista hyväksiluvuissa huomioidaan aikaisemmin suoritettu soveltuva Laboratorioalan tutkinto. Hyväksilukuja haetaan sähköisesti Kamun oheistuksen mukaisesti ja hyväksiluvut kirjataan Peppiin tehdyn päätöksen perusteella.

Kemian harjoittelu

Kemian harjoittelu on vapaavalintainen opintojakso kemistin opinnoissa. Harjoittelussa työskennellään käytännön töissä kemian alan yrityksessä tai muussa yhteistyötahossa. Harjoittelulla pyritään lähentämään koulutusta ja työelämää sekä edistämään valmistumisen jälkeistä työllistymistä. Harjoittelun yhtenä
tarkoituksena on ohjata opiskelijaa suuntaamaan opintojaan uransa kannalta mielekkäällä tavalla. Ohjatun vähintään yhden (1) kuukauden työjakson jälkeen opiskelija laatii harjoittelukertomuksen. Vastuuopettaja hyväksyy harjoittelupaikan ennen harjoittelun aloittamista. Kemian harjoittelu voidaan suorittaa joko kandidaatti- tai maisteritutkintoon.

Kemian opettajaopiskelijat suorittavat opetusharjoittelut pakollisena osana Aineenopettajan pedagogisia opintoja.

Kansainvälinen vaihto

Kemian opiskelijoilla on mahdollisuus lähteä kansainväliseen vaihtoon useissa erilaisissa vaihto-ohjelmissa (mm. Erasmus+, Nordplus, kahdenväliset sopimukset). Vaihdon suunnittelu kannattaa aloittaa noin vuotta ennen aiottua lähtöä, ja jo alkuvaiheessa on hyvä ottaa yhteyttä laitoksen kv-koordinaattoriin. Suunnitteluvaiheessa on tärkeää pohtia kohdemaan ja -yliopiston lisäksi muun muassa vaihdon ajoitusta ja kestoa, rahoitusta ja opiskelukieltä, ja perehtyä KAMU:n vaihto-opiskelua ja kansainvälistymistä käsittelevään osioon. Vaihtoon hakemiseen ja sähköisiin hakujärjestelmiin liittyvissä kysymyksissä auttaa myös kansainväliset liikkuvuuspalvelut (international@uef.fi).

Jatkuva oppiminen

Maisterin tutkinnon suorittamisen jälkeen opiskelijalla on Jatkuvan oppijan opinto-oikeudella mahdollisuus suorittaa yliopiston opintoja vapaan sivuaineoikeuden mukaisesti tai suorittaa loppuun sivuaineopintoja, joihin on saanut sivuaineoikeuden tutkinnon suorittamisen aikana. Jatkuvan oppijan opinto-oikeuden voi aktivoida ilmoittautumalla opintopalveluiden asiakastiskillä opiskelijaksi. Lisätietoja ja tarkempaa ohjeistusta asiasta löytyy Kamusta.

Kemian opintojen ja opintokokonaisuuksien arviointi

Kemian opintojaksojen arviointiperusteet ja opintojaksoilla käytettävät arvosana-asteikot on kuvattu Pepin opintojaksojen kuvauksissa. Opintokokonaisuus tai syventävien opintojen moduuli arvostellaan siihen kuuluvien numeerisesti arvosteltujen opintojaksojen arvosanojen opintopistemäärillä painotettuna keskiarvona. Kemistin syventävien opintojen kokonaisuudessa suoritettujen moduulien arvosanat painottuvat kokonaisuusarvosanan laskemisessa. Hyväksytty -arvosanalla arvosteltuja opintojaksoja sekä tutkielmia ei oteta huomioon loppuarvosanaa laskettaessa. Jos johonkin opintokokonaisuuteen/moduuliin kuuluvista opinnoista yli puolet opintopistemäärästä on arvosteltu tai hyväksiluettu arvosanalla hyväksytty, kokonaisuuden arvosanaksi tulee hyväksytty. Mikäli opiskelija ei suorita moduuleja syventävien opintojen kokonaisuuteen, kokonaisuuden arvosana lasketaan numeerisesti arvosteltujen opintojaksojen arvosanojen opintopistemäärillä painotettuna keskiarvona. Kemian opettajan syventävien opintojen kokonaisuuden arvosanassa painottuu opettajilta vaadittavan pakollisen moduulin arvosana. Kemian opintokokonaisuuksiin vaadittavien opintojen ollessa suoritettu tai viimeistään ennen valmistumista, opiskelijan tulee ottaa yhteyttä kemian laitoksen suunnittelijaan opintokokonaisuusmerkinnän saamiseksi.

Kemian sivuaineopinnot

Kemian sivuaineopintojen ajoitussuunnitelman löydät Peppi-oppaasta. Ajoitussuunnitelma on suunniteltu tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevalle sivuaineopiskelijalle, joka suorittaa kemiassa perus- ja aineopintojen sivuainekokonaisuuden. Suositeltu suoritusaika viittaa aikaan, jolloin kemia sivuaineena aloitetaan. Mikäli opiskelija suorittaa kokonaisuutta/kokonaisuuksia jatkuvan oppijan opinto-oikeudella tai Avoimen yliopiston kautta, voi suositeltu suoritusaikataulu poiketa alla olevasta. Opintojakson kuvauksessa on erikseen ilmoitettu, mikäli opintojaksolle osallistumisen edellytyksenä on pohjatietoja antavan opintojakson suorittaminen. Poikkeustapauksissa voi olla yhteyksissä opintojakson opettajaan.

Englanninkielinen maisteriohjelma

Kemiassa opintotarjotaan kuuluu kansainvälinen maisteriohjelma Master's Degree Programme for Research Chemists (avautuu uuteen välilehteen). Englanninkielisten maisteriohjelmien sisällöt on kuvattu yksityiskohtaisesti Peppi-oppaassa kohdassa Maisteriohjelmat.

Opetussuunnitelma 2022-23, Matematiikka (LuK ja FM)

Itä-Suomen yliopistossa matematiikan tutkintoon johtavaa koulutusta annetaan Joensuun kampuksella. Koulutuksen painopistealoja ovat perustutkintojen osalta opettajankoulutus sekä jatkotutkintojen osalta kompleksianalyysi ja osittaisdifferentiaaliyhtälöt. Peruskoulutuksessa suuntaudutaan matematiikan opettajaksi suorittamalla luonnontieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinnot joko matematiikan aineenopettajan tai matematiikan aineenopettajan ja luokanopettajan koulutusohjelman mukaisesti tai matemaatikoksi suorittamalla nämä tutkinnot matemaatikon koulutusohjelman mukaisesti.

Matematiikan aineenopettajan ja matematiikan aineenopettajan ja luokanopettajan koulutusohjelmissa tutkintoihin sisältyy pedagogisten opintojen kokonaisuus (60 op), jonka suorittaminen edellyttää valintaa soveltuvuuskokeessa. Tämä järjestetään vuosittain niille, joita ei ole hyväksytty opettajalinjan suoravalinnassa. Aineenopettajan koulutusohjelmat antavat kelpoisuuden mm. peruskoulun ja lukion opettajan virkoihin. Matematiikan aineenopettajan ja luokanopettajan koulutusohjelmassa pakollisena sivuaineena on opettajan pedagogisten opintojen (60 op) lisäksi perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (60 op). Tämän koulutusohjelman opiskelija saa laaja-alaisen kelpoisuuden opettaa perusopetuksen vuosiluokilla (1-6), aineenopettajana vuosiluokilla (7-9) sekä aineenopettajana lukiossa. Opettajankoulutuksen koulutusohjelmat antavat myös kelpoisuuden toiseen opetettavaan aineeseen (esimerkiksi fysiikka tai kemia). Tätä varten on suoritettava 60 op:n opintokokonaisuus kyseisessä aineessa.

Matemaatikon koulutusohjelmassa pääaineen kurssivalinnat voivat painottua joko teoreettiseen tai soveltavaan suuntaan riippuen siitä, millaisiin työtehtäviin opiskelija tähtää. Kurssivalinnat suunnitellaan maisterin tutkinnon opintosuunnitelman (HOPS) laatimisen yhteydessä.

Suositeltavimmat valinnaiset sivuaineet opettajankoulutuksen koulutusohjelmissa ovat fysiikka, kemia ja tietojenkäsittelytiede. Matemaatikon koulutusohjelmassa luontevimmat sivuaineet ovat fysiikka, kemia, tietojenkäsittelytiede, tilastotiede ja taloustieteet.

Lähiopetus voidaan kaikilla kursseilla tarvittaessa muuttaa hybridi- tai etäopetukseksi. Tällöin voidaan myös käyttää yliopiston eettisen ohjeen (https://kamu.uef.fi/student-book/opetuksen-ja-opiskelun-eettiset-ohjeet/, kohta 2) mukaisia etätenttijärjestelyjä.

Perustutkintojen osaamistavoitteet

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (180 op)

Matematiikan aineenopettaja

Koulutusohjelman tavoitteena on perehdyttää opiskelija matemaattisen ajattelun yleisiin perusteisiin ja opettajan työn kannalta keskeisiin matematiikan osa-alueisiin sekä luoda pohja matematiikan syventäville opinnoille. Tutkinnon suoritettuaan opiskelija hallitsee matematiikan keskeisten osa-alueiden perusasiat ja tuntee matemaattisen ajattelun yleiset perusteet. Hänellä on pedagogisten tietojen ja taitojen sekä toisen opetettavan aineen perustuntemus, ja hän osaa keskustella opettajantyöhön liittyvistä yleisluonteisista kysymyksistä.

Matematiikan aineenopettajan koulutusohjelman sivuaineopintoihin tulee liittää vähintään yksi yhdistelmä seuraavista:

• Opettajan pedagogisia opintoja 25 op ja perusopinnot 25 op yhdestä koulussa opetettavasta aineesta
• Perusopinnot 25 op ja aineopinnot 35 op yhdestä koulussa opetettavasta aineesta
• Perusopinnot 25 op kahdesta koulussa opetettavasta aineesta

Opettajan pedagogisia opintoja suositellaan joka tapauksessa aloitettaviksi kandidaattivaiheessa. Suositeltavia koulussa opetettavia aineita sivuaineiksi ovat fysiikka, kemia ja tietojenkäsittelytiede. Myös muut koulussa opetettavat aineet ovat sallittuja sivuaineita.

Matematiikan aineenopettajan koulutusohjelman ajoitussuositus ja tutkintorakenteet (LuK ja FM) on kuvattu yksityiskohtaisesti Fysiikan ja matematiikan laitoksen Peppi-oppaassa.

Matematiikan aineenopettaja ja luokanopettaja

Koulutusohjelman tavoitteena on perehdyttää opiskelija matemaattisen ajattelun yleisiin perusteisiin ja opettajan työn kannalta keskeisiin matematiikan osa-alueisiin sekä luoda pohja matematiikan syventäville opinnoille. Tutkinnon suoritettuaan opiskelija hallitsee matematiikan keskeisten osa-alueiden perusasiat ja tuntee matemaattisen ajattelun yleiset perusteet. Hänellä on hyvät pedagogiset tiedot ja taidot sekä peruskoulussa opetettavien eri aineiden perustuntemus, ja hän osaa keskustella opettajantyöhön liittyvistä yleisluonteisista kysymyksistä.

Matematiikan aineenopettajan ja luokanopettajan koulutusohjelman sivuaineopintoihin tulee liittää vähintään kaksi kokonaisuutta seuraavista:

• Opettajan pedagogisia opintoja 25 op
• Luokanopettajan monialaisia opintoja 25 op
• Perusopinnot 25 op toisesta koulussa opetettavasta aineesta tai muusta tutkinnon kokonaisuuden kannalta mielekkäästä aineesta.
• Aineopinnot 35 op toisesta koulussa opetettavasta aineesta tai muusta tutkinnon kokonaisuuden kannalta mielekkäästä aineesta (edellyttää perusopintoja kyseisestä aineesta).

Opettajan pedagogisia opintoja suositellaan joka tapauksessa aloitettaviksi kandidaattivaiheessa. Suositeltavia koulussa opetettavia aineita sivuaineiksi ovat fysiikka, kemia ja tietojenkäsittelytiede. Myös esimerkiksi erityispedagogiikan opinnot tai rehtorin pätevyyden antavat opetushallinnon perusopinnot voivat olla sopivia vaihtoehtoja sivuaineopinnoiksi.

Matematiikan aineenopettajan ja luokanopettajan koulutusohjelman ajoitussuositus ja tutkintorakenteet (LuK ja FM) on kuvattu yksityiskohtaisesti Fysiikan ja matematiikan laitoksen Peppi-oppaassa.

Matemaatikko

Koulutusohjelman tavoitteena on perehdyttää opiskelija matemaattisen ajattelun yleisiin perusteisiin ja matematiikan osa-alueisiin sekä luoda pohja matematiikan syventäville opinnoille. Tutkinnon suoritettuaan opiskelija hallitsee laajasti matematiikan keskeisten osa-alueiden perusasioita ja matemaattisen ajattelun yleisiä perusteita.

Matemaatikon koulutusohjelmaan vaaditaan ainakin yhden sivuaineen perus- ja aineopinnot (60 op) tai kahden sivuaineen perusopinnot (2×25 op). Suositeltavia sivuaineita ovat fysiikka, kemia, tietojenkäsittelytiede, tilastotiede ja taloustieteet.

Matemaatikon koulutusohjelman ajoitussuositus ja tutkintorakenteet (LuK ja FM) on kuvattu yksityiskohtaisesti Fysiikan ja matematiikan laitoksen Peppi-oppaassa.

Filosofian maisterin tutkinto (120 op)

Matematiikan aineenopettaja

Koulutusohjelman tavoitteena on antaa matematiikan aineenopettajaksi opiskelevalle hyvät tiedot ja taidot matematiikassa. Tutkinnon suoritettuaan opiskelija osaa toimia matematiikan opettajana eri kouluasteilla. Hän on matematiikan ja opetuksen asiantuntija ja pystyy työskentelemään erilaisissa opetuksen ja matematiikan alan tehtävissä yhteiskunnassa. Opiskelija osaa soveltaa, analysoida, arvioida ja luoda matematiikan ja sen oppimisen tietoa työssään. Filosofian maisterin tutkinto antaa valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen.

Luonnontieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkintojen tulee yhdessä sisältää opettajan pedagogiset opinnot 60 op ja toisen koulussa opetettavan aineen perus- ja aineopinnot 25+35 op. Sivuaineopintoihin voivat kuulua myös kolmannen opetettavan aineen perus- ja aineopinnot tai rehtorin pätevyyden antavat opetushallinnon perusopinnot.

Matematiikan aineenopettajan koulutusohjelman ajoitussuositus ja tutkintorakenteet (LuK ja FM) on kuvattu yksityiskohtaisesti Fysiikan ja matematiikan laitoksen Peppi-oppaassa.

Matematiikan aineenopettaja ja luokanopettaja

Koulutusohjelman tavoitteena on antaa matematiikan aineenopettajaksi ja luokanopettajaksi opiskelevalle hyvät tiedot ja taidot matematiikassa. Tutkinnon suoritettuaan opiskelija osaa toimia matematiikan opettajana eri kouluasteilla. Hän on matematiikan ja opetuksen asiantuntija ja pystyy työskentelemään erilaisissa opetuksen ja matematiikan alan tehtävissä yhteiskunnassa. Opiskelija osaa soveltaa, analysoida, arvioida ja luoda matematiikan ja sen oppimisen tietoa työssään. Filosofian maisterin tutkinto antaa valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen.

Luonnontieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkintojen tulee yhdessä sisältää opettajan pedagogiset opinnot 60 op ja luokanopettajan monialaiset opinnot 60 op. Sivuaineopintoihin suositellaan sisällytettävän myös toisen koulussa opetettavan aineen (esimerkiksi fysiikan, kemian tai tietojenkäsittelytieteen), muun tutkinnon kannalta mielekkään sivuaineen (esimerkiksi erityispedagogiikan) perus- ja aineopinnot tai rehtorin pätevyyden antavat opetushallinnon perusopinnot.

Matematiikan aineenopettajan ja luokanopettajan koulutusohjelman ajoitussuositus ja tutkintorakenteet (LuK ja FM) on kuvattu yksityiskohtaisesti Fysiikan ja matematiikan laitoksen Peppi-oppaassa.

Matemaatikko

Koulutusohjelman tavoitteena on antaa hyvät ja laaja-alaiset tiedot ja taidot matematiikassa. Tutkinnon suoritettuaan opiskelija osaa toimia matematiikan asiantuntijana erilaisissa matematiikan soveltamiseen ja tutkimiseen liittyvissä tehtävissä yhteiskunnassa. Opiskelija osaa soveltaa, analysoida, arvioida ja luoda matemaattista tietoa työssään. Filosofian maisterin tutkinto antaa valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen.

Matemaatikon FM-tutkinnossa sivuaineiden opintoja täydennetään niin, että kandidaatin ja maisterin tutkinnot yhdessä sisältävät vähintään perus- ja aineopinnot (60 op) yhdessä sivuaineessa tai perusopinnot (25 op) kolmessa sivuaineessa.

Matemaatikon koulutusohjelman ajoitussuositus ja tutkintorakenteet (LuK ja FM) on kuvattu yksityiskohtaisesti Fysiikan ja matematiikan laitoksen Peppi-oppaassa.

Tutkintojen rakenne

Koulutusten tutkintorakenteet (LuK ja FM) on kuvattu yksityiskohtaisesti Fysiikan ja matematiikan laitoksen Peppi-oppaassa.

Opetussuunnitelma 2022-25, Metsätiede (MMK ja MMM)

Perustutkinnot

Maatalous-metsätieteellisen koulutusalan perustutkintoja ovat maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti ja maatalous- ja metsätieteiden maisteri.

Maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä (op). Maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinnon perusrakenne ja osaamistavoitteet on kuvattu erillisellä liitteellä. Tutkinnon rakenne opintojaksoittain on kuvattu tässä dokumentissa myöhemmin.

Maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinnon laajuus on 120 op. Maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinnon perusrakenne ja osaamistavoitteet on kuvattu erillisellä liitteellä. Tutkinnon rakenne yleisellä tasolla on kuvattu tässä dokumentissa myöhemmin. Syventävien opintojen moduulien osaamistavoitteet ja rakenteet opintojaksoittain on kuvattu erillisellä liitteellä.

Metsänhoitajan arvonimi myönnetään maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinnon metsätieteissä suorittaneelle henkilölle, jolla on 1) aikaisempi suomalainen maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinto metsätieteissä tai 2) aikaisempi suomalainen ammattikorkeakoulututkinto metsäalalta sekä maisteriopintoihin edellytetyt metsätieteiden siltaopinnot (täydentävät opinnot) suoritettuna (dekaanin päätös 108/03.00.01/2020).

Molemmissa tutkinnoissa sivuaineeksi valitaan oppiaine metsätieteiden ulkopuolelta. Sivuaine on opiskelijan omassa harkinnassa. Tavoitteena on kuitenkin se, että opinnoista muodostuu järkevä kokonaisuus, ja että sivuaine tukee pääaineen opintoja. Sivuainetta opiskellaan samaan aikaan kuin pääainetta, ja sivuaineopinnot ajoittuvat opintojen alkuvaiheisiin. Sivuaineet muodostavat tutkintotodistukseen merkittäviä opintokokonaisuuksia, jos opintojen laajuus on vähintään 20 op (ks. tiedekunnan pysyväismääräykset 19 §). Kieli- ja viestintäopinnot sijoittuvat luontevimmin opintojen alkuun. Ensimmäiseen lukuvuoteen on hyvä sisällyttää myös ne opintojaksot, joiden edustamia oppialoja syvennetään opintojensa myöhemmissä vaiheissa.

Perustutkintojen osaamistavoitteet

Maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinnon suorittanut opiskelija tuntee kestävän metsätalouden keskeiset biologiset, tekniset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset lähtökohdat ja periaatteet, ja osaa niitä soveltaen suunnitella ja yhteensovittaa aineellisten ja aineettomien hyötyjen tuottamista metsätaloudessa. Hän osaa soveltaa metsätieteellisen tutkimuksen keskeisiä menetelmiä, joita käytetään alan erilaisissa kehittämistehtävissä. Hän myös omaa riittävät viestintävalmiudet suomeksi ja tärkeimmillä vierailla kielillä, hyvät viestintävalmiudet ovat välttämättömiä metsätieteiden opinnoissa ja työelämän tehtävissä. Opiskelija myös tunnistaa metsäalan tärkeimmät organisaatiot ja työtehtävät ja omaksuu niissä tarvittavat työelämävalmiudet.

Maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinnon suorittanut opiskelija hallitsee kestävän metsätalouden keskeiset biologiset, tekniset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset lähtökohdat ja periaatteet, ja osaa niitä kriittisesti soveltaen suunnitella ja yhteensovittaa aineellisten ja aineettomien hyötyjen tuottamista metsätaloudessa. Hän osaa soveltaa metsätieteellisen tutkimuksen perusmenetelmiä itsenäisesti sekä tutkielmassaan että työelämän kehittämistehtävissä. Hän omaksuu alan työtehtävissä tarvittavat johtamis- ja vuorovaikutustaidot.

Metsätieteiden opiskelu

Opinnot koostuvat luento-opetuksesta, harjoituksista ja demonstraatioista, kenttäopetuksesta ja retkeilyistä, seminaareista, kirjatenteistä, työharjoitteluista sekä itsenäisestä opiskelusta. Myös muut suoritustavat (kuten oppimispäiväkirja) voivat olla joillakin kursseilla käytössä. Metsätieteen opintoja ei ole suunniteltu kokonaan etäopintoina suoritettaviksi.

Osa etenkin maisterivaiheen opintojaksoista luennoidaan englanninkielellä. Ellei opintojakson kuvauksessa muuta ole suorituskielestämääritelty, opiskelija voi suorittaa opintojakson suomeksi, vaikka luennot ja muu opetusmateriaali ovat englanniksi. Englanninkielisissä maisteriohjelmissa opiskelevat suorittavat tenttinsä ja muut kurssiin kuuluvat opintosuoritukset aina englanniksi. Opinnäytetöiden kieli on määritelty mm. tiedekunnan pysyväismääräyksissä (11 §), mistä voi perustellusta syystä poiketa metsätieteiden osaston johtajan päätöksellä.

Metsätieteen tutkintoihin kuuluu myös muiden yksiköiden vastuulla olevaa opetusta. Tällöin noudatetaan ko. yksiköiden toimintatapoja, ja kyseisiin opintojaksoihin liittyvissä kysymyksissä ollaan ensisijaisesti yhteydessä opintojaksosta vastuussa olevaan yksikköön. Opintojaksojen vastuuorganisaatiot, kuvaukset suoritustapoineen ja opetusajankohdat löytyvät Pepistä.

Metsätieteiden opintoyhteisöstä löytyvät ohjeet henkilökohtaisen opintosuunnitelman (Hops) laatimiseen sekä Hops-ohjaajat. Opintoyhteisöstä löytyvät myös siirtymäsäännöt mahdollisista lukuvuosittaisista opetussuunnitelman (tutkintorakenteet, kurssitarjonta) muutoksista. Siirtymäsäännöt kertovat kuinka opiskelija toimii ja suunnittelee opintonsa loppuun opetussuunnitelman muutostilanteissa.

Jatkuvan oppijan opinto-oikeudella opiskelevalle on vapaasti valittavissa metsätieteen perus- ja aineopintojen kokonaisuudet sivuaineopiskelijalle (25 op + 35 op). Metsätieteen syventäville moduulien opintojaksoille osallistuttaessa odotetaan opiskelijalta edeltäviä kandidaattiopintoja vastaavaa tieto- ja taitotasoa.

Ilmoittautuminen opintojaksoille ja kuulusteluihin

Opetusohjelmassa mainittua opintojaksoa ei opeteta ko. lukuvuonna, jos kurssille ei ole ilmoittautunut Pepissä ilmoittautumisajan päättymiseen mennessä vähintään 5 opiskelijaa. Ilmoittautumisaika pääosalle syventävistä ja vapaavalinnaisista joka toinen vuosi opetettavista opintojaksoista (kursseista) päättyy Pepissä kuukautta ennen kurssin alkamista.

Metsätieteiden osaston rästitentteihin ilmoittaudutaan Pepissä 10 päivää ennen tenttipäivää. Myöhässä tulleita ilmoittautumisia ei huomioida. Rästitenttien ajankohdat ja tentittävät opintojaksot löytyvät Pepistä. Opetussuunnitelman liitteenä metsätieteiden osaston tenttiohjeistus.

Kuluvan lukuvuoden aikana opetettavien opintojaksojen jälkeen pidettäville kurssitenteille ilmoittautuminen Pepissä ei ole pakollista, mutta on suositeltavaa. Ilmoittautuminen kurssitentille päättyy yleensä kaksi päivää ennen tenttiä.

Opintojen arvostelu

Metsätieteen perusopintojen opintokokonaisuus arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Metsätieteen aineopintojen opintokokonaisuus arvostellaan asteikolla 0-5. Arvosana lasketaan opintojakson opintopisteillä painotettuna keskiarvona kokonaisuuteen pakollisena kuuluvista numeerisesti arvostelluista opintojaksoista. Valinnaiset aineopinnot huomioidaan arvosanan laskennassa ainoastaan, jos niillä on arvosanaan korottava vaikutus. Tutkielma arvostellaan erikseen, eikä sitä huomioida kokonaisuuden arvosanassa.

Syventävien opintojen opintokokonaisuus arvostellaan arvosteluasteikolla 0–5. Syventävien opintojen arvosana lasketaan kahden pakollisen tutkintoon kuuluvan moduulin opintojaksoista opintojaksojen opintopisteillä painotettuna keskiarvona numeerisista arvosanoista. Jos pakollisten moduuleiden opintojaksoista ei tule täyteen vaadittu 28 op, arvosanaan lasketaan muiden moduuleiden opintojaksoja niin, että vaadittu opintopistemäärä täyttyy. Muut vaatimusten yli menevät syventävät opinnot huomioidaan arvosanan laskennassa ainoastaan, jos niillä on arvosanaan korottava vaikutus. Tutkielma arvostellaan erikseen, eikä sitä huomioida kokonaisuuden arvosa-
nassa.

Tutkintorakenteet

Maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinto (180 op)

Maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkintoon opiskelija suorittaa seuraavat opinnot:

• Metsätieteen perusopinnot 41 op
• Metsätieteen aineopinnot väh. 58 op sisältäen kandidaatintutkielman (8 op) ja kypsyysnäytteen
• Sivuaine (perusopinnot) väh. 25 op
• Kieli- ja viestintäopinnot 9 op
• Metsätieteitä tukevat menetelmäopinnot 35–39 op sekä yleisopinnot 3 op
• Vapaasti valittavat opinnot 5–9 op

Kandidaatin tutkinto on yleis-, perus- ja aineopintojen osalta yhtenäinen kaikilla opiskelijoilla. Kandidaatin tutkinnon ensimmäinen opiskeluvuosi koostuu pääosin metsätieteiden perusopinnoista sekä metsätieteitä tukevista menetelmäopinnoista. Metsätieteiden aineopinnot sijoittuvat toiseen ja kolmanteen opiskeluvuoteen sivuaineopintojen kanssa. Kandidaatin tutkielman laatiminen ja siihen liittyvä proseminaari sijoittuvat kolmanteen opiskeluvuoteen. Kandidaatin tutkintoon kuuluvat kieli- ja viestintäopinnot suoritetaan toisena tai kolmantena opiskeluvuotena. Muut kieliopinnot kannattaa aloittaa opintojen alkuvaiheessa.

Vapaavalinnaisiin metsätieteen aineopintoihin voi suorittaa Helsingin yliopiston ja Karelia-ammattikorkeakoulun tarjonnasta opetusyhteistyösopimuksissa (ristiinopiskelu) lukuvuosittain määriteltyjä opintojaksoja. Opintojaksoille on rajoitettu osanotto. Lisätietoja Karelia-ammattikorkeakoulun tarjonnasta ja opintoihin hakeutumisesta opetusyhteistyön verkkosivuilta https://www.uef.fi/fi/jatkuva-oppiminen/ita-suomen-metsatalouden-opetusyhteistyo.

Sivuaine (perusopinnot, 25 op) ja vapaavalinnaiset muut opinnot ovat opiskelijan valittavissa oman kiinnostuksensa mukaan. Sivuaineena on opiskeltava muuta kuin metsätiedettä kuitenkin siten, että sivuaine tukee metsätieteiden pääaineopintoja. Sivuainekokonaisuuksista löytyy suosituksia metsätieteiden osaston opintoyhteisöstä.

Yliopisto-opinnoissa opiskelijalla on mahdollisuus suunnitella opintojen eteneminen henkilökohtaisesti, mutta suorittaakseen MMK-tutkinnon kolmeen vuoteen, yhdessä lukuvuodessa on suoritettava keskimäärin 60 opintopistettä opintoja. Alla on suosituksia joidenkin MMK-tutkinnon kurssien suoritusajankohdiksi. Vuosittainen 60 op ei täyty alla esitetyillä opintojaksoilla, vaan opiskelijan on (hops-ohjaajansa avustuksella) mietittävä kuinka täydentää opintojaan kunakin opiskeluvuonnaan. Opintoja täydennetään henkilökohtaisen opintosuunnitelman (Hops) mukaisesti (muut pääaineen opinnot, sivuaineopinnot, valinnaiset opinnot, muut opinnot).

Metsätieteiden koulutusohjelman ajoitussuositus ja tutkintorakenteet (MMK ja MMM) on kuvattu yksityiskohtaisesti Metsätieteiden osaston Peppi-oppaassa.

Maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinto (120 op)

Maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinto (ylempi korkeakoulututkinto, 120 op) jakautuu yleisopintoihin, kaikille pakollisiin syventäviin opintoihin, erikoistaviin syventäviin opintoihin (moduuleihin) ja muihin opintoihin.

Maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkintoon opiskelija suorittaa seuraavat opinnot:

• Metsätieteen syventävät opinnot väh. 76 op sisältäen pro gradu -tutkielman (40 op) ja kypsyysnäytteen
• Sivuaine (perusopinnot) väh. 25 op, jollei sitä ole suoritettu alempaan korkeakoulututkintoon
• Kieli- ja viestintäopinnot 2 op
• Yleis- ja menetelmäopinnot väh. 15 op
• Vapaasti valittavat opinnot 0 - 27 op

Metsätieteen syventäviä opintoja voi suorittaa neljällä erikoistumisalalla. Syventävistä opinnoista koostetaan opiskelijoille opintorekisteriin pääaineen kokonaisuudet erikoistumisalan mukaan seuraavasti:

• Metsätieteen syventävät opinnot (erikoistumisala metsien hoito ja metsäekosysteemit
• Metsätieteen syventävät opinnot (erikoistumisala metsänarviointi ja metsäsuunnittelu)
• Metsätieteen syventävät opinnot (erikoistumisala metsäekonomia ja -politiikka)
• Metsätieteen syventävät opinnot (erikoistumisala metsä-, energia- ja puuteknologia)

Kukin erikoistumisala jakautuu moduuleihin, joista kunkin moduulin laajuus on vähintään 10 op. Erikoistavia syventäviä opintoja on suoritettava tutkintoon vähintään 28 opintopistettä. Lisäksi syventävien opintojen moduuleista opiskelijan on sisällytettävä tutkintoonsa vähintään kaksi moduulia kokonaisuudessaan. Nämä moduulit voivat olla eri erikoistumisaloilta. Pro gradun tulee teemaltaan liittyä kiinteästi toisen tutkintoon sisältyvän moduulin aihealueeseen. Maisterin tutkinnon erikoistumisala määräytyy pro gradun aihealueen mukaan (ns. gradumoduulin mukaan), ja se sovitaan pro gradun aloitusilmoituksen yhteydessä. Opiskelija voi liittää vaaditun kahden kokonaisen moduulin lisäksi tutkintoonsa myös yksittäisiä opintojaksoja muista moduuleista niin, että 28 op vaatimus täyttyy.

Syventävien opintojen erikoistumisalat ja moduulit ovat:

1) Metsien hoito ja metsäekosysteemit

• Metsäekologia ja metsien monimuotoisuus
• Metsämaan ekologia ja hoito
• Metsänhoito ja ekosysteemipalvelut
• Metsien terveys

2) Metsänarviointi ja metsäsuunnittelu

• Forest mensuration
• Metsäsuunnittelu
• Forest information technology

3) Metsäekonomia ja -politiikka

• Metsäbiotalouden liiketoiminta ja ennakointi
• Forest policy

4) Metsä-, energia ja puuteknologia

• Fibrous products and instrumentation
• Forest bioenergy
• Materials science
• Puun hankinta
• Wood materials science and biorefining

Muut maisterin tutkintoon kuuluvat opinnot voi opiskelija valita vapaasti joko oman tai muiden tiedekuntien tarjonnasta esimerkiksi täydentämällä kandidaatin tutkinnon sivuaineen perusopinnot aineopintotasoisiksi (35 op). Ellei sivuaineen perusopintoja (25 op) sisälly jo kandidaatin tutkintoon, on ne tehtävä maisterin tutkinnossa. Sivuaineen on oltava muuta kuin metsätiedettä.

Hops MMM laaditaan kandivaiheen lopussa. Hops-ohjaajat löytyvät metsätieteiden opintoyhteisöstä https://studentuef.sharepoint.com/sites/metsanopintoyhteiso/SitePages/Opintojenohjaus.aspx.

Metsätieteiden koulutusohjelman ajoitussuositus ja tutkintorakenteet (MMK ja MMM) sisältöineen on kuvattu yksityiskohtaisesti Metsätieteiden osaston Peppi-oppaassa.

Englanninkieliset maisteriohjelmat

Linkit avautuvat uuteen välilehteen.

• Master’s Degree Programme in European Forestry (MSc EF)
• Master’s Degree Programme in Forestry (CBU FOR) ja Master's Degree Programme in Forestry (Transatlantic Forestry Master programme), (TransFor-M),
• Master’s Degree Programme in Wood Materials Science (WMS)

Englanninkielisten maisteriohjelmien sisällöt on kuvattu yksityiskohtaisesti Peppi-oppaassa kohdassa Maisteriohjelmat.

Opetussuunnitelma 2022-23, Sovellettu fysiikka (LuK ja FM)

Sovelletun fysiikan opinnoissa saat aluksi vahvan fysiikan ja matematiikan pohjan, jonka jälkeen voit syventyä maisteriopinnossa laskennalliseen fysiikkaan, lääketieteelliseen fysiikkaan tai ympäristöfysiikkaan sekä näiden erilaisiin sovelluksiin. Lisäksi laitoksella on kansainvälinen lääketieteellisen fysiikan maisteriohjelma Master's Degree Program in Medical Physics (MedPhys, avautuu uuteen välilehteen). Sovelletun fysiikan laitoksella pääset opiskelemaan monimuotoisissa ja moderneissa oppimisympäristöissä. Laitoksen opetushenkilökunta on aktiivisesti ottanut käyttöön opiskelijakeskeisiä opetustapoja ja myös fyysistä oppimisympäristöä on modernisoitu vahvasti. Etenkin perusopintojen jälkeen pääset opiskelemaan asioita, jotka nousevat suoraan laitoksella tehtävästä kansainvälisesti korkeatasoisesta tieteellisestä tutkimuksesta.

Fysiikka on luonnon ja luonnonlakien tutkimista ja ymmärtämistä. Meillä voit oppia tietämään mm. miten pilvet syntyvät ja vaikuttavat ilmastonmuutokseen, miten on mahdollista suorittaa veretön leikkaus rikkomatta ihoa tai kuinka auringon säteilystä voidaan tuottaa suoraan sähköä. Laitoksen tutkimukselle on ominaista kokeellisten, teoreettisten ja laskennallisten menetelmien asiantuntijoiden tiivis yhteistyö, jonka tuloksena syntyy uusia menetelmäsovelluksia etenkin ihmisen, luonnon ja niiden vuorovaikutusten ymmärtämiseksi. Lisäksi fysiikan kuvaaminen matematiikan kielellä antaa edelleen lähes rajattomat mahdollisuudet laajentaa fysiikan sovellusaluetta niin lääketieteellisissä menetelmissä, tietoteknisissä ja teollisissa sovelluksissa kuin ilmastotutkimuksessakin – myös sinulle.

Fyysikon koulutuksessa opit korkeatasoisen tutkimuksen tuella tietoja ja taitoja, joille on kysyntää useilla eri aloilla sekä tutkimuslaitoksissa että yritysmaailmassa ympäri maailman. Valmistuttuasi voit toimia erilaisissa suunnittelu-, tuotekehitys- ja esimiestehtävissä tai vaikka kouluttajana ja tutkijana. Mikäli suuntaat lääketieteellisen fysiikan opintoihin, saat erinomaiset valmiudet sairaalafyysikon erikoistumiskoulutukseen. Valmistuttuasi meiltä työllisyysnäkymäsi ovat erinomaiset.

Opintojen ohjaus ja henkilökohtainen opintosuunnitelma

Ohjausta omiin opintoihisi saat sovelletun fysiikan laitoksen yliopistolehtoreilta ja muilta opettajiltasi. Heti opintojen alussa osallistut Orientaatio yliopisto-opiskeluun  -kurssille, jossa perehdyt yleisesti yliopisto-opiskeluun ja tutustut laitoksen henkilökuntaan ja meillä tehtävään tutkimukseen. Opintojen alussa teistä muodostetaan pienempiä tuutor-ryhmiä, joita opastavat vertaistuutorit eli ylempien vuosikurssien opiskelijat. Lisäksi kullakin vuosikurssilla on oma oppiainetuutori, joka on yksi laitoksen yliopistolehtoreista. Ensimmäisen lukuvuoden aikana laadit henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), jota päivität tarvittaessa opintojen kuluessa. Laitoksen HOPS-ohjaajat neuvovat HOPS:n laadinnassa. Jokaisen opetusperiodin jälleen laitoksen HOPS-ohjaajat pitävät kullekin vuosikurssille ohjaustilaisuuden, jossa voit antaa palautetta laitoksen opetuksesta ja keskustella opintojen etenemisestä.

Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen (AHOT)

Mikäli olet aiemmin hankkinut osaamista, joka vastaa jotain osaamista, jota sovelletun fysiikan opinnoissa rakennetaan (esim. suorittanut opintoja muissa yliopistoissa tai avoimessa yliopistossa), niin tätä osaamistasi voidaan sisällyttää opintoihisi. Laitoksella toimii AHOT -vastaavana yliopistonlehtori Päivi Ronkanen, johon kannattaa ottaa yhteyttä heti opintojen alkuvaiheessa.

Opintojaksojen järjestäminen

Opintojakson järjestäminen opetussuunnitelman mukaisesti edellyttää, että sille osallistuu vähintään 5 opiskelijaa. Jos opintojaksolle ilmoittautuneita opiskelijoita on vähemmän, voidaan opintojakso perua kokonaan tai järjestää muulla tavoin (esim. monimuoto-opetuksena tai kirjatenttinä).

Opetussuunnitelman uudistus lukuvuodesta 2018-2019

Sovelletun fysiikan opetussuunnitelmat muuttuivat syksystä 2018 lähtien. Tällöin siirryttiin kaikille opiskelijoille yhtenäisiin kandidaattiopintoihin ja vasta maisteriopinnoissa erikoistutaan laskennalliseen fysiikkaan, lääketieteelliseen fysiikkaan tai ympäristöfysiikkaan. Kandidaattiopintoihin tuli mm. lisää matematiikan opintoja sekä fysiikan peruskurssit uudistuivat. Maisteriopintoihin on tehty suositeltavia kokonaisuuksia (moduuleita), joissa on tietyn alueen opinnot ryhmitelty yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi.  Muutokset kannattaa ottaa huomioon omaa HOPS:a suunnitellessa, joten keskustele HOPS ohjaajasi kanssa, kuinka muutokset vaikuttavat sinun opintoihisi.

Laskuharjoitukset

Yksi keskeisimpiä fysiikan ja matematiikan oppimistapoja on laskuharjoitusten tekeminen. Monella laitoksen järjestämällä opintojaksolla (mm. fysiikan peruskurssit) suoritusvaatimuksissa onkin aktiivinen osallistuminen laskuharjoituksiin (tyypillisesti 40 % harjoituksista pitää olla tehtynä). Aktiivinen osallistuminen oikeuttaa osallistumaan välikokeisiin ja loppukuulusteluun. Opintojakson aikana tehdyt (laskuharjoitus-)suoritteet ovat pääsääntöisesti voimassa vain kyseisen opintojakson ajan eli uusintakuulusteluun saakka. Opintojakson voit aina kuitenkin suorittaa myös yleisessä kuulustelussa, jolloin laskuharjoitusvaatimusta ei ole (HUOM! Harjoitustyöt, demonstraatiot tms. saattavat silti kuulua vaatimuksiin). Yleisen kuulustelun tehtävissä on usein kuitenkin vaativampia tehtäviä, joilla laskurutiinisi ja soveltamisen taitosi testataan.

Kuulustelujen järjestäminen

Yliopiston tutkintosäännössä on yleisiä ohjeita kuulustelujen järjestämisestä. Lisäksi laitoksella on täydentäviä ohjeita. Erityisesti laitoksen kuulusteluissa on huomioitava:

• Sinun tulee ilmoittautua loppu- ja uusintakuulusteluihin seitsemän (7) ja yleiseen kuulusteluun kymmenen (10) päivää ennen kuulustelun ajankohtaa.
• Kysymys- ja vastauspapereita on varattu vain kuulusteluun ilmoittautuneille.
• Laitoksen kuulusteluissa voit yhden kuulustelukerran aikana suorittaa enintään kaksi kuulustelua. Suosittelemme kuitenkin vain yhden kurssin suorittamista kerralla.
• Kaikki paperit on palautettava (kysymyspaperit, leimatut konseptit, suttupaperit ja myös ei arvosteltavaksi jätetyt paperit). Kuulustelun valvoja merkitsee ylös, kuinka monta paperia (konseptit, tms.) palautit.

Opinnäytteiden alkuperäisyyden tarkistaminen

Laitokselle tehtävien opinnäytteiden alkuperäisyys tarkistetaan sähköisellä Turnitin plagiaatintunnistusjärjestelmällä. Ennen opinnäytteen arviointia palautat tutkielmasi Moodleen, jossa tarkastus suoritetaan ja saat siitä raportin. Käyt raportin läpi pääohjaajasi kanssa keskustellen. Opinnäytteesi tai muun kirjallisen työsi alkuperäisyyden voit tarkistaa itsenäisesti milloin vain Moodlessa (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

Englanninkielisten kurssien opiskelu suomeksi

Laitoksella on seuraava yleinen linjaus englannin kielellä opetettujen kurssien suorittamisesta suomeksi:
a) Tehtäviin ja tentteihin voi halutessaan vastata myös suomeksi, jos opettajan äidinkieli on suomi.
b) Ryhmätyöskentelyssä yms. (sisältää myös mahdolliset raportit jne.), jossa on sekä suomenkielisiä että ei-suomenkielisiä opiskelijoita, työkieli on englanti.

Opiskelijoita kannustetaan englannin käyttämiseen, sillä se tulee olemaan useimmilla työkielenä tulevaisuudessa.

Englanniksi järjestäviä kursseja ovat pääsääntöisesti kaikki FM-vaiheen opinnot + seuraavat LuK-vaiheen kurssit:

• Fysiikan aineopinnoista seuraavat: 3351511 Fysiikan data-analyys,i 5 op (II periodi) ja 3351555 Siirtoilmiö,t 5 op (III periodi).
• Seuraavien FM-vaiheen kurssien luennoitsijoiden äidinkieli ei ole suomi: 3352709 Atmospheric Chemistry, 5 op (IV-V periodit) ja 3352710 Atmospheric Physics and Meteorology, 5 op (IV-V periodit).

Perustutkinnot

Sovelletun fysiikan perustutkinnot ovat luonnontieteiden kandidaatin (180 opintopistettä) ja filosofian maisterin tutkinto (120 opintopistettä). Tutkintoihin kuuluvia opintokokonaisuuksia ovat yleisopinnot, kieli- ja viestintäopinnot, fysiikan opinnot, matematiikan opinnot ja valinnaiset opinnot (sivuaine).

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (180 op), sovellettu fysiikka

Sovelletun fysiikan koulutusohjelmassa luonnontieteiden kandidaatin (LuK) tutkintorakenne sisältää

• yleisopinnot
• kieli- ja viestintäopinnot
• fysiikan perus- ja aineopinnot
• matematiikan perus- ja aineopinnot (pakollinen sivuaine) ja
• valinnaiset opinnot (sivuaine).

Valinnaiset opinnot

Valinnaisilla opinnoilla täydennät luonnontieteiden kandidaatin tutkintoa niin, että 180 op täyttyy. Valinnaiset opinnot suosittelemme suoritettavaksi vasta 1. opintovuoden jälkeen. Suositeltavia valinnaisia opintoja ovat fysiikan, ympäristötieteen, matematiikan, tietojenkäsittelytieteen, kemian, tilastotieteen, ihmisen biologia ja kauppatieteiden (esim. yrittäjyysopinnot) opintokokonaisuudet sekä harjoittelu. Valinnaisiin opintoihin ei voi kuitenkaan sisällyttää fysiikan ja matematiikan propedeuttisia, Fysiikkaa ympäristötieteilijöille tai vastaavan tasoisia kursseja.

Sovelletun fysiikan koulutusohjelman ajoitussuositus ja tutkintorakenteet (LuK ja FM) sisältöineen on kuvattu yksityiskohtaisesti Sovelletun fysiikan Peppi-oppaassa.

Filosofian maisterin tutkinto (120 op), sovellettu fysiikka

Sovelletun fysiikan koulutusohjelmassa filosofian maisterin (FM) tutkintorakenne sisältää:

• Kaikille yhteiset pakolliset yleisopinnot ja kieliopinnot, yhteensä 3 op
• Linjakohtaiset syventävät opinnot (vähintään 60 op) yhdessä seuraavista kokonaisuuksista:

1. 1. lääketieteellinen fysiikka
   2. laskennallinen fysiikka tai
   3. ympäristöfysiikka

• Syventäviin opintoihin suositeltavat kokonaisuudet on kuvattu moduuleina (moduulit I-XI), joihin kuuluvista opintojaksoista osa järjestetään joka toinen vuosi. Kullekin syventävien opintojen linjalle on omat moduulikokonaisuutensa (lääketieteellinen fysiikka, laskennallinen fysiikka ja ympäristöfysiikka), josta valittava vähintään 15 op tai 20 op valitusta linjasta riippuen.

Valinnaisilla opinnoilla täydennetään filosofian maisterin tutkintoa niin, että 120 op täyttyvät. Suositeltavia valinnaisia opintoja ovat fysiikan, ympäristötieteen, matematiikan, tietojenkäsittelytieteen, kemian, biokemian, tilastotieteen, ja ihmisen fysiologian ja anatomian opintokokonaisuudet sekä harjoittelu. Valinnaisiin opintoihin ei voi kuitenkaan sisällyttää fysiikan ja matematiikan propedeuttisia, 'Fysiikkaa ympäristötieteilijöille' tai vastaavan tasoisia kursseja.

Sovelletun fysiikan koulutusohjelman ajoitussuositus ja tutkintorakenteet (LuK ja FM) sisältöineen on kuvattu yksityiskohtaisesti Sovelletun fysiikan Peppi-oppaassa.

Englanninkielinen maisteriohjelma

Sovelletussa fysiikassa opintotarjotaan kuuluu kansainvälinen maisteriohjelma Master's Degree Program in Medical Physics (MedPhys), 120 op. Englanninkielisten maisteriohjelmien sisällöt on kuvattu yksityiskohtaisesti Peppi-oppaassa kohdassa Maisteriohjelmat.

Opetussuunnitelma 2022-23, Tietojenkäsittelytiede (LuK ja FM)

Tietojenkäsittelytieteen laitos toimii kahdella kampuksella, Joensuussa Tiedepuistossa ja Kuopiossa KPY Novapoliksessa. Kummallakin kampuksella voi opiskella tietojenkäsittelytiedettä pää- ja sivuaineena sekä tilastotiedettä sivuaineena. Lisäksi Joensuun kampuksella voi opiskella tietotekniikan aineenopettajaksi.

Kuopion kampuksella opetuksen painopisteinä ovat tietojenkäsittelytieteen kandidaattikoulutus ja suomenkielinen maisterikoulutus, jossa voi suuntautua tekoälyyn ja data-analytiikkaan. Joensuun kampuksella opetuksen painopisteenä on kandidaattikoulutuksen lisäksi englanninkielinen maisterikoulutus, jossa voi suuntautua tekoälyyn sekä opetus- ja kehitysteknologioihin.

Tietojenkäsittelytieteessä on kolme päätutkimussuuntaa: tekoäly, opetus- ja kehitysteknologiat ja datatiede. Tekoälyyn keskittyviä tutkimusryhmiä on molemmilla kampuksilla. Opetus- ja kehitysteknologian tutkimusta tehdään Joensuun kampuksella. Datatieteen tutkimus on keskittynyt Kuopion kampukselle. Laitoksen toinen oppiaine on tilastotiede, jossa tutkimus on keskittynyt erityisesti tilastotieteen sovelluksiin metsätieteissä. Tietojenkäsittelytieteen tutkijakoulutus tapahtuu yliopiston tohtoriohjelmassa Doctoral Programme in Science, Technology and Computing (SCITECO).

Tietojenkäsittelytieteen FM-tutkinnon syventävät opinnot jakautuvat vastaavasti erikoistumisaloihin.

Automaattisen tietojenkäsittelyn tultua erottamattomaksi osaksi nykyaikaista yhteiskuntaamme on samalla alan ammattilaisten tarve voimakkaasti lisääntynyt. Tietojenkäsittelijät työskentelevät esimerkiksi ohjelmisto- ja elektroniikkateollisuudessa, kaupassa ja muissa yrityksissä, julkishallinnossa, opetuksessa ja tutkimuksessa. Ammattinimikkeenään heillä voi olla esimerkiksi ohjelmistosuunnittelija, systeemisuunnittelija, järjestelmäasiantuntija, projektipäällikkö tai johtotehtävissä tietohallintopäällikkö. Tietotekniikan opettajan koulutus taas antaa pätevyyden toimia perusopetuksen, lukion tai keskiasteen opettajana sekä antaa valmiudet toimia työelämän koulutustehtävissä.

Koska tietojenkäsittelyn sovellusalueet ovat niin monipuoliset, myös sen tutkimus ja siinä käytetyt menetelmät ovat moninaisia, vaihdellen esimerkiksi kehitys- ja opetusteknologian hyödyntämistä ihmistieteistä aina älykkään medialaskennan ja datatieteen algoritmitutkimuksessa hyödynnettäviin formaaleihin matemaattisiin menetelmiin saakka. Vastaavasti tietojenkäsittelytieteen FM-tutkinnosta voi rakentaa omaa suuntautumistaan tukevan pääaineen syventävien ja sivuaineopintojen kokonaisuuden varsin vapaasti. Siitä huolimatta tietojenkäsittelytieteen ydinaines on keskeisiltä osiltaan sovellusriippumatonta ja varsin abstraktia: se tutkii tiedon esittämistä, näitä esitystapoja käyttäviä tiedonkäsittelymenetelmiä, tällaisiin menetelmiin perustuvia tietojärjestelmiä sekä tietokoneita ja niiden hyväksikäyttöä osana tällaisia tietojärjestelmiä. Tähän ydinainekseen pohjaava yliopistokoulutus antaa vahvan perustan ammattitaidolle, joka säilyy vaikka laitteistot, ohjelmistot ja alan työmenetelmät jatkuvasti kehittyvätkin.

Perustutkinnot

Tietojenkäsittelytieteessä perustutkinnot ovat luonnontieteen kandidaatin (LuK) ja filosofian maisterin (FM) tutkinnot. LuK-tutkinto on alempi korkeakoulututkinto, jonka laajuus on 180 opintopistettä (op), ja jonka voi suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa vuodessa. Sen opinnot koostuvat pääaineen perus- ja aineopinnoista sisältäen kandidaatintutkielman, kieli- ja viestintäopinnot, yleisopinnot, sivuaineopinnot sekä vapaasti valittavat opinnot. Opiskelijat kuuluvat Itä-Suomen ICT-koulutuspolun piiriin, jossa pääaineen LuK-tutkintokoulutus toteutetaan yhteistyössä Karelia (Joensuu) ja Savonia (Kuopio) ammattikorkeakoulujen kanssa. FM-tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto, jonka laajuus on 120 op, ja jonka voi suorittaa päätoimisesti opiskellen LuK-tutkinnon pohjalta kahdessa vuodessa. Sen opinnot puolestaan koostuvat pääaineen syventävistä opinnoista sisältäen pro gradu -tutkielman, kieliopinnot sekä sivuaineen tai vapaasti valittavat opinnot.

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon rakenne (180 op)

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija tuntee tietojenkäsittelytieteen perusteet erilaisten tietoa käsittelevien tietojärjestelmien toiminnasta, suunnittelusta ja toteuttamisesta, ja hänellä on edellytykset alan kehityksen seuraamiseen. Hänellä on myös osaamistaan laajentamaan valitsemansa sivuaineen tai sivuaineiden perusteiden tuntemus. Hänellä on valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin sekä edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen. Hänellä on edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä sekä riittävä viestintä- ja kielitaito.

Tietojenkäsittelytieteen LuK -tutkinto koostuu seuraavista opinnoista:

• Yleisopinnot 5 op
• Kieli- ja viestintäopinnot 10 op
• Tietojenkäsittelytieteen perusopinnot 25 op
• Tietojenkäsittelytieteen aineopinnot 70 op
• Sivuaineopinnot 60 op tai 2 x 25 op
• Vapaasti valittavat opinnot siten, että tutkinnon minimilaajuus täyttyy 0-20 op

Kandidaattiopintoihin on sisällytettävä yhden sivuaineen perus- ja aineopinnot (60 op) tai kahden sivuaineen perusopinnot (2 x 25 op) Suositeltavia sivuaineita ovat esimerkiksi Datatiede, Tilastotiede, Matematiikka, Fysiikka, Geoinformatiikka, Kauppatiede, Taloustiede, Kestävä liiketoiminta, Johtaminen, Markkinointi ja Informaatio- ja tietoteknologiaoikeus. Uusina tietojenkäsittelytieteen laitoksen järjestäminä sivuaineina opiskelijat voivat myös suorittaa Kestävän kehityksen perusopinnot ja Datatieteen perusopinnot.

Kandidaatin tutkinnon ajoitussuositus ja tutkintorakenteet (LuK ja FM) sisältöineen on kuvattu yksityiskohtaisesti Tietojenkäsittelytieteen laitoksen Peppi-oppaassa.

Filosofian maisterin tutkinnon rakenne (120 op)

Filosofian maisterin tutkinnon tavoitteena on antaa opiskelijalle hyvä tuntemus valitsemaltaan tietojenkäsittelytieteen erikoistumissuunnalta. Hänellä on valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen sekä valmiudet toimia työelämässä tietojenkäsittelytieteen asiantuntijana ja kehittäjänä. Hänellä on valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen sekä hyvä viestintä- ja kielitaito.

Osa maisterivaiheen opintojaksoista luennoidaan englanninkielellä. Ellei opintojakson kuvauksessa muuta ole suorituskielestä määritelty, opiskelija voi suorittaa opintojakson suomeksi, vaikka luennot ja muu opetusmateriaali ovat englanniksi. Englanninkielisissä maisteriohjelmissa opiskelevat suorittavat tenttinsä ja muut kurssiin kuuluvat opintosuoritukset aina englanniksi. Opinnäytetöiden kieli on määritelty mm. tiedekunnan pysyväismääräyksissä (11 §), mistä voi perustellusta syystä poiketa yksikön johtajan päätöksellä.

Tietojenkäsittelytieteen FM-tutkinto koostuu seuraavista opinnoista:

• 3621112 Hops-tietojenkäsittelytiede (FM) 1 op (opintovuodet I-II)
• 8013300 Advanced English Academic and Professional Communication for Applied Physics, Computer Science and Environmental Science (Kuopio) 2 op/ 8013328 Advanced English Academic and Professional Communication for Chemistry, Computer Science, Mathematics and Physics (Joensuu) 2 op (I opintovuosi)
• Tietojenkäsittelytieteen syventävät opinnot 94 op
• Vapaasti valittavat tai sivuaineopinnot siten, että tutkinnon minimilaajuus täyttyy 0-23 op

Filosofian maisterin tutkinnon ajoitussuositus ja tutkintorakenteet (LuK ja FM) sisältöineen on kuvattu yksityiskohtaisesti Tietojenkäsittelytieteen laitoksen Peppi-oppaassa.

Tietojenkäsittelytieteen harjoittelut

Luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon voi sisältyä vapaaehtoista työharjoittelua. Aineopintojen harjoittelu on tarkoitus suorittaa kesällä kolmannen lukuvuoden päätteeksi. Se on pituudeltaan 2-3 kk ja laajuudeltaan 5-8 op. Maisteriopintoihin kuuluu vaihtoehtoisesti pakollinen Maisteriopintojen harjoittelu (10-20 op), joka on suunniteltu suoritettavaksi ensimmäisen maisterilukuvuoden päätteeksi kesällä, jatkuen seuraavan lukuvuoden syyslukukauden. Se on kestoltaan 3-6 kk. Harjoittelu voidaan suorittaa myös esim. kahdessa eri harjoittelupaikassa (esim. 3 kk ja 3 kk).

Aineopintojen harjoittelun sisällölle ei aseteta erityisiä vaatimuksia, vaan työ voi olla miltei mitä tahansa tietojärjestelmiin liittyvää kuten määrittelyä, suunnittelua, ohjelmointia, testausta, ylläpitotehtäviä tai dokumentointia. Tärkeintä on muodostaa käsitys tietojärjestelmien merkityksestä yrityksen tai muun yhteisön toiminnalle, sekä yrityksen tai muun yhteisön liiketoimintaan ja toimintatapoihin tutustuminen. Maisteriopintojen harjoittelun alkaessa opiskelijalla tulee olla suoritettuna kandidaatin tutkinto.

Työtehtävien tulee olla maisteriopintojen harjoittelussa vaativuudeltaan sellaisia, joita opiskelija valmistuttuaan tulee tekemään, kuten ohjelmointi- tai suunnittelutehtäviä.

Tietojenkäsittelytieteen laitos myöntää vuosittain rajallisen määrän tukea harjoitteluun. Harjoittelutukea voidaan myöntää opiskelijan palkkaamalle yritykselle 600 € (v. 2019).

Opiskelija etsii itse harjoittelupaikan. Jos harjoitteluun on myönnetty yliopiston tukea, täyttää opiskelija ennen harjoittelun aloittamista harjoittelusopimuksen yliopiston ja harjoittelupaikan kesken. Muutoin lähetetään harjoitteluyhdyshenkilölle vapaamuotoinen ilmoitus harjoittelun aloittamisesta. Opiskelija ja harjoittelupaikan tarjoaja solmivat lisäksi työsopimuksen. Harjoittelun jälkeen opiskelija kirjoittaa harjoittelukertomuksen, josta selviää mm. mistä harjoittelusta on kysymys, missä harjoittelupaikassa opiskelija on työskennellyt, mitä töitä opiskelija on tehnyt ja kuinka hyvin hän on niistä selviytynyt. Harjoittelun jälkeen opiskelija näyttää työtodistuksen harjoitteluyhdyshenkilölle.

Tarkemmat ohjeet harjoittelusta ja harjoittelutuesta ovat laitoksen harjoittelua käsittelevillä www–sivuilla.

Tietojenkäsittelytieteen aineenopettajakoulutus (LuK ja FM), Joensuun kampus

Aineenopettajan pätevyyteen vaaditaan sellainen FM-tutkinto, jonka sivuaineina ovat aineenopettajan pedagogiset opinnot (60 op) sekä toisen opetettavan aineen perus- ja aineopinnot (60 op). (Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 14.12.1998/986.) Toiseksi opetettavaksi aineeksi sopivat perusopetuksen, lukion tai muun koulutuksen opetukseen kuuluvat aineet. Jotta näin laajat sivuaineopinnot olisivat mahdolliset, niin pääaineessa suoritetaan muita erikoistumisaloja suppeammat aineopinnot (45 op) ja syventävät opinnot (60 op). Näiden kahden sivuaineen lisäksi FM-tutkintoon kuuluu vapaasti valittavia opintoja (23 op). Näiksi opinnoiksi suositellaan jonkin kolmannen sivuaineen perusopintoja (25 op), koska niitä voi myöhemmin täydentää aineopinnoilla (35 op) ja saada näin kolmannen opetettavan aineen kelpoisuuden.

Aineenopettajakoulutuksen ajoitussuositus ja tutkintorakenteet (LuK ja FM) sisältöineen on kuvattu yksityiskohtaisesti Tietojenkäsittelytieteen laitoksen Peppi-oppaassa.

Kansainväliset maisteriohjelmat

Laitos osallistuu kolmeen kansainväliseen tietojenkäsittelytieteen maisteriohjelmaan:

• Tietojenkäsittelytieteen kansainvälinen maisteriohjelma International Master's Degree Programme in Information Technology (IMPIT)
• Kaksoismaisteritutkinto-ohjelma yhdessä japanilaisen Toyohashin yliopiston kanssa (TUT-UEF)
• Tietojenkäsittelytieteen kansainvälinen Erasmus Mundus -maisteriohjelma Master of Science in Imaging and Light in Extented Reality (IMLEX)

Englanninkielisten maisteriohjelmien sisällöt on kuvattu yksityiskohtaisesti Peppi-oppaassa kohdassa Maisteriohjelmat.

Kansainväliset maisteriohjelmat toimivat pääosin Joensuun kampuksella. TUT-UEF -yhteistyö toimii molemmilla kampuksilla. Suuri osa tietojenkäsittelytieteen syventävistä opinnoista annetaan englanniksi.

Opetussuunnitelma 2022-25, Ympäristötiede (LuK ja FM)

Koulutuksen tehtävä

Ympäristötieteen pääaineen perustutkinnot ovat luonnontieteiden kandidaatin (LuK) ja filosofian maisterin (FM) tutkinnot, ja jatkotutkinnot ovat filosofian lisensiaatin (FL) sekä filosofian tohtorin (FT) tutkinnot. Pääaineessa on tarjolla myös kaksi kansainvälistä maisteriohjelmaa: Environmental Health and Technology (ENHET) ja Biology of Environmental Change (BEC). Ympäristötiede on monitieteinen koulutusala, joka antaa opiskelijalle valmiudet toimia ympäristötieteen asiantuntijan tehtävissä. Koulutuksesta valmistuu asiantuntijoita julkiselle sektorille ympäristöhallintoon, tutkimuslaitoksiin, ministeriöihin, yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin sekä yksityiselle sektorille teollisuuteen tai konsultti- ja palveluyrityksiin ja järjestöihin.

Koulutuksen tieteelliset ja ammatilliset tavoitteet

Koulutuksesta valmistuneella on valmiudet:

• toimia ympäristöviranomaisena ja -asiantuntijana ympäristöterveyteen tai ympäristönmuutoksen biologiaan liittyvissä kotimaisissa ja kansainvälisissä tehtävissä
• suunnitella ja toteuttaa vaativia ympäristömittauksia, arvioida ja käsitellä tutkimuksen tuloksia ja tehdä niistä kriittisiä johtopäätöksiä
•  kehittää viimeisimpään tutkimustietoon perustuvia uusia ratkaisuja sekä toiminnallaan ja ohjauksellaan vähentää ympäristö- ja terveyshaittoja
• työskennellä moniammatillisessa työryhmässä ja viestiä erilaisille kohderyhmille
• omakohtaiseen erikoistumisalan tiedon hankintaan ja hän hallitsee tieteellisen kirjoittamisen
•  ylläpitää osaamistaan sekä kehittää ja tuoda esille omaa asiantuntijuuttaan.

Tutkinnon uusi opetussuunnitelma on voimassa kolme vuotta, 1.8.2022 aloittavista opiskelijoista alkaen.

Tutkintorakenteet

Ympäristötieteen pääaineen LuK-tutkinnon (180 op) saavuttamiseksi opiskelijan on suoritettava opetussuunnitelman mukaiset opintokokonaisuudet (Taulukko 1). Erikoistavissa aineopinnoissa opiskelija voi suunnata osaamistaan Ympäristöterveyden ja -teknologian tai Ympäristönmuutoksen biologian erikoistumisalalle. LuK-tutkinto antaa valmiudet filosofian maisterin tutkintoon johtavaan koulutukseen.

Perustutkintojen sisällöt on esitetty Ympäristö-ja biotieteiden laitoksen Peppi-oppaassa.

Koulutusohjelman opintojaksoissa on tehty muutoksia. Muuttuneet opintojaksot on kuvattu taulukkomuodossa.

Opintojen ohjaus ja henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)

Opiskelijan ohjauksesta vastaavat ympäristötieteen pääaineen opettajat. Opiskelijalle nimetään opintojen alussa oma HOPS-ohjaaja, joka neuvoo opintojen suunnittelussa ja muissa opintoihin liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi opiskelijat jaetaan tuutoriryhmiin, joissa vertaistuutorit (toisen vuoden opiskelijat) kertovat yliopiston ja oppiaineen käytänteistä.

Opintojen alussa järjestetään Orientaatio yliopisto-opiskeluun ja HOPS- ja URA-opintoja, joissa perehdytään mm. yleisesti yliopisto-opiskeluun, ympäristötieteen opetussuunnitelmaan, opintojen suunnitteluun ja ympäristötieteen tutkimukseen, ammatteihin ja työelämään.

Osaamisen tunnustamisella (OT) tarkoitetaan menettelyjä, joilla opiskelijan osaaminen voidaan arvioida ja hyväksyä osana opintoja. Yliopistossa suoritettavaan tutkintoon voidaan hyväksi lukea sekä aiemmin suoritettuja opintoja että muulla tavoin hankittua osaamista. Hyväksi lukeminen edellyttää, että hyväksi luettavat opinnot tai muuten hankittu osaaminen vastaavat tutkinnolle ja sen osille asetettuja osaamistavoitteita (opintojohtosääntö, 39 §). Opintojaksojen mahdolliset korvaavuudet tulee hyväksyttää ennen niiden kirjaamista oppiaineen OT-vastaavalla. Osaamisen tunnustamisessa noudatetaan 1.8.2022 alkaen akateemisen rehtorin päätöstä Osaamisen tunnustamisen yleiset periaatteet (9.5.2021) ja Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan pysyväismääräyksiä (17 §).

LuK-tutkinto on suunniteltu suoritettavaksi kolmen vuoden aikana, jota varten opiskelija laatii omia tavoitteitaan tukevan henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. HOPS ohjaaja hyväksyy sen osana HOPS-opintojaksoa, jonka jälkeen suunnitelmaa päivitetään opintojen edetessä. LuK-opintojen aikana opiskelija laatii myös FM-tutkintoon tähtäävän henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa. Ennen tutkinnon hakemista päivitetty ja opetussuunnitelman mukainen HOPS tulee hyväksyttää HOPS- ohjaajalla ja oppiaineen vastuuhenkilöllä.

Sivuaineopiskelijan ohjauksesta löytyy lisätietoja Ympäristötieteen opintoyhteisöstä.

Jatkuvan oppijan opinto-oikeudella opiskelevalle on vapaasti valittavissa ympäristötieteen ja biologianperusopintokokonaisuus sivuaineopiskelijalle (30 op) ja ympäristötieteen aineopintokokonaisuus sivuaineopiskelijalle (30 op). Pääaineesta valmistunut opiskelija voi suorittaa myös erikoistaviin aineopintoihin ja syventäviin opintoihin kuuluvia opintojaksoja. Ympäristötieteen ja Biologian erikoistaville ja syventäville opintojaksoille osallistuttaessa odotetaan edeltäviä kandidaattiopintoja vastaavaa tieto- ja taitotasoa.

Opintoja ja tutkintoja koskevia ohjeita ja määräyksiä

Opintojaksoille ilmoittautuminen, niiden toteutus ja kuulustelut

Opiskelijan on ilmoittauduttava opintojaksolle vähintään 2 viikkoa ennen sen alkua PeppiHOPSin kautta. Valinnaiset opintojaksot järjestetään vain, jos niille osallistuu vähintään kymmenen opiskelijaa. Jos ilmoittautuneita on vähemmän, voidaan opintojakso perustelluista syistä toteuttaa eri opetustekniikoilla (esim. kirjatentit, esseet, itseopiskelumateriaalit tai muut itsenäiset tehtävät). Opintokokonaisuuksien pakolliset opintojaksot järjestetään, vaikka ilmoittautuneita olisi vähemmän kuin edellä on määritelty. Kaikkia opintojaksoja ei tarjota joka lukuvuosi. Opiskelija voi ilmoittautua syventävien opintojen kursseille vasta, kun kandidaatintutkielma on jätetty arvosteltavaksi.

Opintojaksot toteutetaan lähi-, etä- tai hybridiopetuksena. Ne sisältävät esim. lähi- tai etäluentoja, laskuharjoituksia, seminaareja, harjoitustöitä laboratoriossa, maastossa tai työpaikoilla. Opetuksen tarkemmat toteutustavat ja ajankohdat löytyvät Peppi-järjestelmästä.

Ympäristötieteen pääaineessa opintojaksojen päätteeksi järjestetään kolme tenttitilaisuutta, joista viimeinen on useimmiten laitoksen yleisenä tenttipäivänä. Pääaineen opintojaksoja voi tenttiä lisäksi kesällä järjestettävässä kesätentissä. Osaamisen arviointi voi perustua myös jatkuvaan arviointiin, oppimispäiväkirjaan tai muuhun kirjalliseen raportointiin. Tentteihin on ilmoittauduttava 10 päivää ennen tenttiä. Tenttipäivät ilmoitetaan Peppi-järjestelmässä.

Opintojen arvostelu

Perus-, aine- ja erikoistavien opintokokonaisuuksien arvostelussa otetaan huomioon kaikki numeerisesti arvostellut opintojaksot ja arvosanat määräytyvät opintopisteillä painotetun keskiarvon mukaisesti. Kandidaatin tutkielman arvosanaa ei oteta mukaan aineopintojen arvosanan laskentaan.

Syventävien opintojen kokonaisuuden arvosana on syventävien opintojaksojen numeerisesti arvosteltujen opintojen arvosanojen opintopisteillä painotettu keskiarvo. Pro gradu -tutkielman arvosanaa ei oteta mukaan pääaineen syventävien opintojen arvosanan laskentaan. Mikäli opintokokonaisuuden opintopistelaajuudesta yli puolet on arvosteltu hyväksytty/hylätty asteikolla, myös kokonaisuus arvostellaan hyväksytty/hylätty.

Harjoittelu ja opiskelijavaihto

Opiskelija voi sisällyttää kotimaassa tai ulkomailla suoritettua työharjoittelua LuK-tutkinnon erikoistaviin aineopintoihin ja FM-tutkinnon syventäviin opintoihin. Harjoittelun tulee tarjota opiskelijalle motivoivia ympäristöalaan liittyviä työtehtäviä, joissa hän voi soveltaa saamaansa koulutusta. Opiskelijalla on oltava vähintään 60 op ennen harjoittelua. Samaa työskentelyä ei voida kirjata opinnäytetyönä ja harjoitteluna.

Harjoittelusta antaa tarkempia tietoja pääaineen harjoitteluvastaava, ja opiskelijavaihto-ohjelmista ja kansainvälisestä harjoittelusta antavat opinto- ja opetuspalveluiden kansainvälisten asiain koordinaattori ja pääaineen kv-yhteyshenkilö. Lisätietoja harjoitteluista voit lukea Ympäristötieteen opintoyhteisöstä ja opintojaksokuvauksista:

• Ympäristötieteen harjoittelu LuK-tutkintoon, 3710703, 3–10 op
• Practical Training, Advanced Studies, 3710713, 3–10 op
• Project Work in a Research Group, 3710712, 3-10 op

Siirtymämääräykset

Ennen 1.8.2022 opintonsa aloittaneet opiskelijat suorittavat opintonsa aloitusvuotensa tai lukuvuoden 2022–23 opetussuunnitelman mukaisesti. Perustutkinto-opintojen opintojaksoissa tapahtuneet muutokset siirtymäsääntöineen on kuvattu koontitaulukossa. Ennen 1.8.2022 aloittaneet opiskelijat suorittavat opintonsa siirtymäsäännöt huomioiden. Ne muuttuneet opintojaksot, jotka opiskelijalla on suorittamatta, on lisättävä Peppi-järjestelmässä HOPSiin ja niitä vastaavat vanhat opintojaksot on poistettava HOPSista. Lisätietoja HOPS-ohjaajilta.

Englanninkieliset maisteriohjelmat

Ympäristötieteitä voi opiskella Kuopion kampuksella myös kahdessa kansainvälisessä maisteriohjelmassa (120 op) Environmental Health and Technology (ENHET) and Biology of Environmental Change (BEC). Englanninkielisten maisteriohjelmien sisällöt on kuvattu yksityiskohtaisesti Peppi-oppaassa kohdassa Maisteriohjelmat.

Opintosuoritusten arviointi

Opintosuorituksen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa vahvistettuun opintojaksokuvaukseen. Opintosuoritukset tai sen osat on suoritettava ja palautettava asetetussa määräajassa. (Opintojohtosääntö 34 §)

Opintosuoritusten, myös alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen opinnäytteiden sekä sivuaineeseen laadittujen opinnäytteiden, arvioinnissa käytetään asteikkoa 0—5, jossa arvosanojen merkitys on seuraava: 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2= tyydyttävä, 1 = välttävä ja 0 = hylätty. Suoritukset voidaan arvioida asteikolla hyväksytty ‐ hylätty, kun numeerista asteikkoa ei ole tarkoituksenmukaista käyttää. Arvosana 1 vastaa arvosanaa hyväksytty. Hyväksytyn suorituksen vähimmäisvaatimukset määritellään opetussuunnitelmassa. (Opintojohtosääntö 33 §)

Toisen kotimaisen kielen taidon arviointiin käytetään asteikkoa tyydyttävä tai hyvä.

Opintosuorituksen rekisteröinti

Opintosuorituksen suoritusajankohdaksi merkitään tenttitilaisuuden päivämäärä tai kirjallisen työn tarkastukseen jättämispäivämäärä. Opinnäytteiden (pl. kandidaatin tutkielma) suorituspäivä on arvostelupäätöksen päivämäärä. Osasuorituksiin perustuvan kokonaisuuden suoritusajankohdaksi merkitään viimeisen osasuorituksen päivämäärä. (Opintojohtosääntö 47 §)

Opintosuorituksen julkistaminen

Opintosuorituksen tulos on julkistettava viimeistään kolmen (3) viikon kuluttua suorituksesta yliopiston sähköisessä opiskelija‐ ja opintosuoritusrekisterissä. Sähköisen tentin (esim. EXAM) osalta määräajasta annetaan tarkempia ohjeita sähköisen tentin menettelytapaohjeessa. (Opintojohtosääntö 35 §)

Sähköiseen opiskelija‐ ja opintosuoritusrekisteriin merkitään tieto sekä hyväksytyistä että hylätyistä suorituksista. Sähköiselle alustalle toimitetaan tieto arvosanajakaumasta ja hylättyjen lukumäärästä. Opiskelija saa ilmoituksen sähköiseen opiskelija‐ ja opintosuoritusrekisteriin tallennetusta opintosuorituksestaan yliopiston antamaan sähköpostiosoitteeseen. (Opintojohtosääntö 35 §)

Opintosuorituksen arviointiperusteet ovat julkisia. Opiskelijalla on oikeus saada tietoonsa arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan ottamalla yhteyttä opintojakson arvioinnin suorittaneeseen opettajaan. (Opintojohtosääntö 35 §)

Määräaikoihin ei lueta ajanjaksoja, jolloin opetusta ei rehtorin päätöksen mukaisesti anneta, eikä 15.6. - 15.8. välistä aikaa. (Opintojohtosääntö 35 §)

Opintosuorituksen arviointia koskeva oikaisumenettely

Yliopistolain 82 §:n 4 momentin mukaan muun opintosuorituksen kuin väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventäviin opintoihin kuuluvan opinnäytteen tai muun vastaavan opintosuorituksen arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta.

Oikaisupyyntö on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.

Mikäli arvioinnin suorittanut opettaja ei ole oikaisupyynnön ajankohtana tavattavissa, tulee oikaisupyyntö jättää kirjallisena yliopiston kirjaamoon. Oikaisupyyntöön tulee antaa päätös neljäntoista (14) päivän kuluessa sen jättämisestä.

Mikäli opiskelija ilmoittaa, ettei hän tyydy oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen, tulee arvioinnin suorittaneen opettajan tehdä asiassa kirjallinen päätös. Opiskelijalla on oikeus saada oikaisumenettelyn yhteydessä jäljennös suorituspapereistaan tai vastaavista maksutta.

Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta yliopiston muutoksenhakulautakunnalta neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhakulautakunnalle osoitettu oikaisupyyntö tulee toimittaa yliopiston kirjaamoon.

Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventävien opintojen opinnäytteen arviointiin tyytymätön opiskelija voi tehdä muutoksenhakulautakunnalle oikaisupyynnön neljäntoista (14) päivän kuluessa suorituksen arvioinnin tiedoksisaannista.

Muutoksenhakulautakunnan antamasta päätöksestä ei saa hakea muutosta valittamalla. (Opintojohtosääntö 50 §)

Kamussa on lisätietoa yliopiston sisäisestä muutoksenhausta.

Tenttien ajankohdat ja kesto

Tenttien ajankohdista ja kestosta päätetään opetussuunnitelmissa. Tiedot löytyvät Pepistä.

Tenttiin ilmoittautuminen

Opetussuunnitelman mukaiseen tenttiin tulee ilmoittautua kymmenen (10) päivää ennen tenttipäivää. Opetussuunnitelmassa voidaan antaa poikkeavia ja tarkentavia määräyksiä. (Opintojohtosääntö 32 §)

Sähköiseen tenttiin ilmoittaudutaan sähköisen tentin järjestelmässä ja sen mahdollistamissa aikarajoissa. (Opintojohtosääntö 32 §)

Erityisjärjestelyjä tarvitsevan opiskelijan on pyydettävä erityisjärjestelyjä tenttiin ilmoittautuessaan. (Opintojohtosääntö 32 §)

Tenttitilaisuus

Opetukseen liittyvä kirjallinen tai muu vastaava tenttitilaisuus on järjestettävä vähintään kaksi kertaa vuoden kuluessa opetuksen päättymisestä. Kirjallinen tai muu vastaava tenttitilaisuus järjestetään niin, että opiskelijalle jää riittävä valmistautumisaika uusintasuoritukseen. (Opintojohtosääntö 32 §)

Tenttitilaisuudesta saa poistua aikaisintaan kolmekymmentä (30) minuuttia tentin alkamisesta, minkä jälkeen tenttiin ei oteta myöhästyneitä. Tenttitilaisuuteen saa tuoda vain tentin suorittamiseksi tarvittavat välineet ja tarvikkeet. Sähköisestä tentistä opiskelija saa poistua tentin suoritettuaan. (Opintojohtosääntö 32 §)

Tenttiin osallistuvan on tarvittaessa todistettava henkilöllisyytensä. Tentissä pidetään luetteloa tenttiin osallistuneista. (Opintojohtosääntö 32 §)

Sähköisessä tentissä on reaaliaikainen ja tallentava kameravalvonta. Sähköisen tentin suorittavalla opiskelijalla on velvollisuus tulla kutsusta todistamaan henkilöllisyytensä hänelle ilmoitetulla tavalla. (Opintojohtosääntö 32 §)

Kamussa on lisätietoa tenttimisestä.
Kamussa on lisätietoa sähköisestä tenttimisestä.

Itä-Suomen yliopiston tutkinto-opiskelijoilla on hyvät mahdollisuudet päästä vaihto-opiskelijaksi ja suorittaa opintoja ulkomaisissa yliopistoissa. Itä-Suomen yliopistolla on kahdenvälisiä yhteistyösopimuksia ulkomaisten yliopistojen kanssa eri puolilla maailmaa, ja yliopisto on mukana useissa erilaisissa kansainvälisissä vaihto-ohjelmissa ja verkostoissa.

Ulkomailla suoritetut opinnot hyväksiluetaan suoritettavaan tutkintoon kuuluviksi.

Kamussa on lisätietoa vaihto-opiskelusta, vaihto-opiskelijaksi hakemisesta ja muista vaihto-opiskeluun liittyvistä asioista.

Esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttamista siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Kamussa on lisätietoa esteettömästä opiskelusta.

Yksilöllisillä opintojärjestelyillä henkilö, jolla vamma tai terveyshaitta, saatetaan yhdenvertaiseen asemaan suhteessa muihin opiskelijoihin. Järjestelyt kohdistuvat opintojakson suoritustapoihin, mutta ne eivät muuta opintojakson osaamistavoitteita.

Kamussa on lisätietoa yksilöllisistä opintojärjestelyistä ja niiden hakemisesta.

Varsinaisten yksilöllisten järjestelyiden lisäksi opintojakson vastuuopettaja voi myöntää yksittäistapauksessa poikkeuksen opetussuunnitelman mukaisesta suoritustavasta erityisen painavasta syystä. Myös poikkeavilla suoritustavoilla täytyy saavuttaa opintojaksolle asetetut osaamistavoitteet. (Opintojohtosääntö 21 §.)

Osaamisen tunnustaminen ja opintojen hyväksilukeminen. Aikaisemmin tästä oli käytössä lyhenne "AHOT"

Kamussa on lisätietoa osaamisen tunnustamisesta.

Alemman korkeakoulututkinnon opinnäyte

Tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman aineopintoihin sisältyy vähintään 6 ja enintään 10 opintopisteen laajuinen opinnäyte. (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004)

Alemman korkeakoulututkinnon opinnäytteestä päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa.

Kamussa on lisätietoa opinnäytteistä.

Alemman korkeakoulututkinnon kypsyysnäyte

Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004)

Kamussa on lisätietoa kypsyysnäytteistä ja akateemisen rehtorin kielitaitopäätös.

Ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäyte

Tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman syventäviin opintoihin sisältyy vähintään 20 ja enintään 40 opintopisteen laajuinen opinnäyte.(Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004)

Ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytteestä päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa.

Syventävien opintojen opinnäytteen voi suorittaa itsenäisesti, parityönä tai osallistumalla laajempaan tutkimusprojektiin. Työn muodosta päättää opinnäytteen pääohjaaja opetussuunnitelman määrittämissä rajoissa. Kahden tai useamman opiskelijan yhteisessä työssä tai tutkimusprojektissa on pystyttävä osoittamaan kunkin opiskelijan työn osuus, niin että se on arvioitavissa. (Opintojohtosääntö 36 §)

Syventävien opintojen opinnäyte voidaan hyväksyä kahden eri pääaineen tutkielmana (ns. kaksoisgradu). Edellytyksistä päättää tiedekuntaneuvosto osana opetussuunnitelmaa.(Opintojohtosääntö 36 §)

Kamussa on lisätietoa opinnäytteistä.

Tarkastukseen jättäminen

Opiskelija jättää opinnäytteen tarkastukseen UEF//ASIOINTIPALVELUN kautta.

Kamussa on ohjeet digitaalisesta tarkastusprosessista.

Tarkastaminen ja arviointi

Syventävien opintojen opinnäytteelle määrätään kaksi tarkastajaa, joista toisen tulee pääsääntöisesti olla ohjaaja. (Opintojohtosääntö 36 §)

Syventävien opintojen opinnäytteen tarkastajien on annettava kirjallinen lausuntonsa opinnäytteestä ja pro gradu -tutkielman osalta myös ehdotus sen arvosanaksi kuukauden kuluessa siitä, kun tarkastaja on määrätty. (Opintojohtosääntö 36 §)

Opiskelijalle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen ennen päätöstä opinnäytetyön arvioinnista. Arvosanaehdotuksen ja vastineen antamisen välille on opiskelijalle varattava riittävästi aikaa tutustua arvostelun perusteisiin. Päätös annetaan opiskelijalle tiedoksi sähköisesti. (Opintojohtosääntö 36 §)

Arviointiprosessin keskeyttäminen

Kun opiskelija saa ilmoituksen tarkastajien lausunnosta ja arvosanaehdotuksesta, hänen on mahdollista keskeyttää opinnäytteen arvosteluprosessi. Keskeyttäminen tehdään kirjallisesti. Tällöin prosessi raukeaa. (Opintojohtosääntö 38 §)

Opiskelija voi keskeyttää opinnäytteen arvioinnin kerran.(Opintojohtosääntö 38 §)

Opiskelija voi jättää opinnäytteensä uudelleen arvioitavaksi edellyttäen, että se on kirjoitettu ainakin osin uudelleen. Arvioinnin uudelleen kirjoitetun osuuden laajuudesta antaa opinnäytteen vastuullinen ohjaaja. (Opintojohtosääntö 38 §)

Mikäli opinnäytettä ei oteta arvioitavaksi, siitä annetaan muutoksenhakukelpoinen päätös. (Opintojohtosääntö 38 §)

Ylemmän korkeakoulututkinnon kypsyysnäyte

Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää korkeakoulututkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä, kun hän on osoittanut kielitaitonsa alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä. (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004)

Kamussa on lisätietoa kypsyysnäytteistä ja akateemisen rehtorin kielitaitopäätös.

Arvioinnissa käytettävät asteikot ja arvosanat

Opintosuoritusten, myös alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen opinnäytteiden sekä sivuaineeseen laadittujen opinnäytteiden, arvioinnissa käytetään asteikkoa 0-5, jossa arvosanojen merkitys on seuraava: 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2= tyydyttävä, 1 = välttävä ja 0 = hylätty. Suoritukset voidaan arvioida asteikolla hyväksytty – hylätty, kun numeerista asteikkoa ei ole tarkoituksenmukaista käyttää. Arvosana 1 vastaa arvosanaa hyväksytty. Hyväksytyn suorituksen vähimmäisvaatimukset määritellään opetussuunnitelmassa. (Opintojohtosääntö 33 §)

Plagiaatintunnistus

Alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytteille tehdään alkuperäisyyden tarkastus käyttäen yliopiston valitsemaa sähköistä plagiaatintunnistusjärjestelmää.
Opiskelija vastaa opinnäytteensä alkuperäisyydestä. (Opintojohtosääntö 36 §)

Kamussa on ohjeet sähköisen plagiaatintunnistusjärjestelmä Turnitinin käytöstä.

Opetusharjoittelut ovat olennainen osa opettajaksi opiskelevan opintoja.

Kamussa on yleistä tietoa opetusharjoittelusta ja SORA-lainsäädännöstä.

Opintoihin voi opiskeltavasta alasta riippuen sisältyä monenlaista harjoittelua. Opintojohtosäännön mukaan tiedekuntien opetussuunnitelmat on laadittava siten, että perustutkinto-opintoihin kuuluu mahdollisuus harjoitteluun joko pakollisena tai valinnaisena osana opintoja. Opintoihin sisältyvän harjoittelun voi tehdä opetussuunnitelman mukaisesti kotimaassa tai ulkomailla. (Opintojohtosääntö 23 §).

Kamussa on lisätietoa työharjoittelusta ja kansainvälisen harjoittelun kriteereistä sekä SORA-lainsäädännöstä.

Monet Itä-Suomen yliopiston oppiaineista ovat vapaasti valittavissa sivuaineiksi eli sivuaineopintojen aloittaminen ei edellytä sivuaineen opinto-oikeuden hakemista. Joihinkin oppiaineisiin otettavien sivuaineopiskelijoiden määrää kuitenkin rajoitetaan tai opinto-oikeutta on haettava sivuaineen valintakokeessa. Toisaalta yliopistossa on myös tutkintoja, joiden rakenteeseen ei kuulu sivuaineita tai sivuaineet on opetussuunnitelmassa etukäteen määrätty.

Tietoa sivuaineopiskelusta on Kamussa. Mahdollisuuksia on runsaasti:

• tiedekuntien tarjoamat sivuaineet
• kansainvälistymisen opintokokonaisuus
• verkostoylipistot
• avoimen yliopiston sivuaineopinnot tutkinto-opiskelijoille
• JOO-opinnot

Itä-Suomen yliopiston opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua lähes kaikkeen luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa tarjottavaan opetukseen. Sivuaineopintoihin on vapaa pääsy. Tämä kuitenkin sillä varauksella, että opintojaksoille, joilla on rajoitettu koko, otetaan ensisijaisesti niitä opiskelijoita, joiden tutkinnossa opintojakso on pakollinen.

Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta tarjoaa sivuaineopintoja biologiassa (myös opintokokonaisuudet Biokemia ja Hydrobiologia), fysiikassa (Joensuun kampuksella ja  Kuopion kampuksella), matematiikassa (Joensuun kampuksella ja Kuopion kampuksella), kemiassa, metsätieteissä, tietojenkäsittelytieteessä (myös opintokokonaisuudet Kestävä kehitys ja Datatiede), tilastotieteessä ja ympäristötieteessä.

Kokonaisuuksien sisällöt on kuvattu yksityiskohtaisesti Peppi-oppaassa kohdassa Sivuainetarjonta ja muut opintokokonaisuudet.

Yliopiston sivuainetarjontaan voi tutustua laajemmin Kamun opiskelijan käsikirjan sivuainesivustolla.

Sääntö sisältää tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin ja opintoihin liittyvät pysyväismääräykset. Tutkintojen sisällöistä määrätään tutkintovaatimuksissa.

Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella (AHOT) tarkoitetaan menettelyjä, joilla opiskelijan aiempi osaaminen voidaan arvioida ja hyväksyä osana opintoja. Osaaminen voi olla syntynyt aiempien opintojen yhteydessä tai muissa yhteyksissä, esimerkiksi työssä tai harrastuksissa.

Kamussa on lisätietoa aiemmin hankitun osaamisen hyväksiluvusta.

Itä-Suomen yliopistossa ei ole yhteisiä opintojen vanhenemista koskevia määräyksiä. Tiedekunnilla, laitoksilla/osastoilla ja oppiaineilla voi olla omia määräyksiään.

Tiedekunnat järjestävät opetuksen ja opintojen ohjauksen siten, että tutkinto on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen yliopistolaissa säädetyssä tavoiteajassa, tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja keskeytyksettä. Opetus järjestetään hyväksyttyjen opetussuunnitelmien mukaisesti. (Opintojohtosääntö 21 §)

Opiskelijalle on varattava opintosuorituksen suoritusmahdollisuuksia riittävästi huomioimalla tutkinnoille säädetyt tavoiteajat. Opetussuunnitelmissa voidaan rajoittaa opintosuorituksen suoritus- ja korotuskertoja. (Opintojohtosääntö 31 §)

Jos opintojaksolle opetussuunnitelmassa määrätty suoritusmahdollisuus peruuntuu ennakoimattomasti, tulee opiskelijalle taata mahdollisuus suorittaa kyseinen opintosuoritus tarkoituksenmukaisella ja yhdenvertaisuuden turvaavalla tavalla. (Opintojohtosääntö 31 §)

Mikäli opiskelija on uusinut opintosuorituksen ja saanut samasta opintosuorituksesta eri arvosanoja tai opintopistemääriä, hänen lopulliseksi opintosuorituksekseen tulee opintopistemäärältään laajin suoritus riippumatta arvosanasta. Mikäli opintopistemäärät ovat samoja, opintosuoritukseksi tulee arvosanaltaan korkein suoritus, ellei opiskelija muuta esitä. Laajuuden ja arvosanan ollessa samoja tulee lopulliseksi opintosuoritukseksi viimeisin suoritus. (Opintojohtosääntö 34 §)

Tiedekunnat antavat ohjeet etätenttien järjestämisestä opetussuunnitelmissaan. (Opintojohtosääntö 32 §)

Kamussa on lisätietoa tenttimisestä.

Opintosuoritukseen saa osallistua vain yliopiston opiskelijarekisteriin läsnä olevaksi merkitty opiskelija, jolla on opintosuorituksen edellyttämä opiskelu- tai opinto-oikeus. (Opintojohtosääntö 12 §)

Jos opetusryhmään ei voida ottaa kaikkia siihen ilmoittautuneita opiskelijoita, otetaan opiskelijat ryhmään yhdenmukaisin perustein. Ryhmään ovat etusijalla opiskelijat, joille opintojakso on pakollinen opiskelu- tai opinto-oikeuden ja siihen liittyvän opetussuunnitelman mukaisesti. Mikäli kaikkia näitä opiskelijoita ei sittenkään voida ottaa opetusryhmään, otetaan opiskelijat ryhmään yhdenmukaisin perustein. Tiedekunnat ja opetusta antavat yksiköt voivat antaa tarkempia määräyksiä opetusryhmiin valitsemisen perusteista ja muista ilmoittautumiskäytännöistä. (Opintojohtosääntö 21 §)

Itä-Suomen yliopistossa opetussuunnitelmat päätetään yleensä kolmeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Kun opetussuunnitelma muuttuu, uuden ja vanhan opetussuunnitelman välille luodaan siirtymäsääntöjä, joiden on tarkoitus mahdollistaa opiskelijan opintojen sujuva eteneminen muutoksista huolimatta. Siirtymämenettelyjen puitteet on asetettu yliopiston opintojohtosäännössä ja akateemisen rehtorin ohjeessa.

Kamussa on lisätietoa siirtymäsäännöistä.

Tiedekunnissa voi olla yksityiskohtaisempia ohjeita, jotka koskevat laitosten, koulutusten ja oppiaineiden opintoja.

Kieli- ja viestintäopinnot

Tutkinto-opintoihin sisältyy kieli- ja viestintäopintoja. Tutkintoasetuksen mukaan opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:

1. suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä
2. vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. (Valtioneuvoston asetus (19.8.2004/794, 6 §.)

Kielikeskuksen sivuilla on lisätietoa kieli- ja viestintäopinnoista (avautuu uuteen välilehteen).

Koulusivistyskieli

Koulusivistyskieli vaikuttaa opiskelijan tutkinnon kieliopintojen vaatimuksiin, alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kypsyysnäytteen kieleen sekä opettajan kelpoisuuteen. Koska koulusivistyskielellä on vaikutusta opiskelijan opintoihin, tulee asia olla tiedossa jo henkilökohtaista opintosuunnitelmaa tehtäessä. Koulusivistyskielen määrittely kokonaisuudessaan löytyy akateemisen rehtorin päätöksestä Koulusivistyskielen määritteleminen ja alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kielitaitovaatimukset.

Opiskelija on saanut koulusivistyksensä Suomessa suomen tai ruotsin kielellä

Itä-Suomen yliopiston johtosäännön (12 §) mukaan osaston/laitoksen johtajan yhtenä tehtävänä on päättää opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta. Osaston/laitoksen johtaja voi perustellusta syystä vapauttaa opiskelijan, jonka koulusivistyskieli on suomi tai ruotsi, pakollisista kieliopinnoista kokonaan tai osittain. Vapautusta koskeva hakemus jätetään opintopalveluihin. Vapautusta on haettava heti opintojen alussa.

Opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai on saanut koulusivistyksensä ulkomailla

Itä-Suomen yliopiston johtosäännön (12 §) mukaan osaston/laitoksen johtajan yhtenä tehtävänä on päättää opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta. Jos opiskelijalla on koulusivistyskielenä jokin muu kuin suomi tai ruotsi, hänen tulee hakea päätöstä osaston/laitoksen johtajalta tutkintoon vaadittavista kieliopinnoista ja kypsyysnäytteen kielestä. Päätöstä tutkintoon vaadittavista opinnoista ja kypsyysnäytteen kielestä tulee hakea opintojen alussa. Hakemus jätetään opintopalveluihin.

Lisätietoja akateemisen rehtorin päätöksestä Koulusivistyskielen määritteleminen ja alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kielitaitovaatimukset.