Johdanto
Filosofinen tiedekunta (avautuu uuteen välilehteen) on yksi Itä-Suomen yliopiston neljästä tiedekunnasta. Se toimii Joensuun kampuksella ja muodostuu neljästä osastosta, jotka ovat
- humanistinen osasto,
- kasvatustieteiden ja psykologian osasto,
- soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto sekä
- teologian osasto (linkit avautuvat uuteen välilehteen).
Myös Joensuun harjoittelukoulut (avautuu uuteen välilehteen) kuuluvat filosofiseen tiedekuntaan.
Filosofinen tiedekunta kouluttaa asiantuntijoita ja harjoittaa tieteellistä tutkimusta
- kasvatustieteiden ja psykologian,
- kotitaloustieteen ja käsityötieteen,
- kieli- ja kulttuuritieteiden sekä
- teologian aloilla.
Opintoneuvonta ja opintojen ohjaus
Ohjaus- ja neuvontatyön tueksi joka tiedekunnalla tulee olla opintojen ohjauksen periaatteet ja tutkinto-ohjelmilla suunnitelma ohjauksen järjestämisestä. Tiedekunnat järjestävät opetuksen ja opintojen ohjauksen siten, että tutkinto on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen yliopistolaissa säädetyssä tavoiteajassa, tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja keskeytyksettä. Opiskelijan tulee saada ohjausta opintojen kaikissa vaiheissa. Toisaalta myös opiskelijalla on myös velvollisuuksia, ja hänen tulee opiskella opetussuunnitelman mukaisesti, noudattaa yliopiston antamia ohjeita ja valmistua tavoiteajassa.
Ks. Itä-Suomen yliopiston opintojohtosääntö
Ohjaus ja tiedonlähteet
Opintojen ohjaus kuuluu koko henkilökunnalle. Opintojen ohjauksen tavoitteena on
- sitouttaa opiskelija yliopistoyhteisöön ja opiskeluun
- auttaa opiskelijaa etenemään opinnoissaan tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja valmistumaan tavoiteajassa.
Opinnoista annetaan yleistä tietoa
- tiedekunnan opinto-oppaassa,
- uusien opiskelijoiden Smart Start -oppaassa,
- Kamussa Opiskelijan käsikirjassa ja
- opintoyhteisöissä.
Opiskeltavia aineita ja koulutuksia koskevat tiedot löytyvät WebOodin oppaista (avautuu uudelle välilehdelle).
Kieli- ja viestintäopintoja koskevia tietoja saa kielikeskuksen toimistosta ja opintoyhteisöstä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).
HOPS eli henkilökohtainen opintojen suunnittelu
Opiskelija on itse vastuussa opintojensa suunnittelusta ja opintojen etenemisestä. Akateeminen vapaus sisältää myös vastuun ottamisen opiskelusta.
Opintojen ohjattu suunnitteleminen on kaikille uusille opiskelijoille pakollista. Henkilökohtainen opintojen suunnittelu -opintojaksoon sisältyy kontaktiopetusta, henkilökohtaista ohjausta sekä itsenäistä työskentelyä. Tavoitteena on auttaa opiskelijaa suunnittelemaan ja aikatauluttamaan opintojaan, jotta opintoaika ja -tuki riittäisivät sekä kandidaatin että maisterin tutkinnon suorittamiseen.
Opiskeluun vaikuttavista asioista kuten opiskelijalle myönnetyistä erityisjärjestelyistä eli yksilöllisistä opintojärjestelyistä on hyvä tarvittaessa puhua HOPS-keskustelussa oppiainetuutorin / omaopettajan kanssa.
HOPSia on syytä päivittää aina, kun suunnitelmat tai opetussuunnitelma muuttuvat.
HOPS pitää sisällään suunnitelman koko tutkinnon suorittamisesta: suoritettavat opinnot ja opiskelijan itse suunnitteleman suorittamisaikataulun. Ensimmäisenä opiskeluvuotena opiskelija tekee opintosuunnitelman kandidaatin tutkinnosta oppiainetuutorin / omaopettajan / amanuenssin ohjauksessa. Kandidaatin tutkinnon loppuvaiheessa on hyvä tehdä uusi HOPS maisterin tutkintoa varten.
Tarkempia ohjeita opintosuunnitelman tekemiseen on koottu opintoyhteisöihin.
Kun HOPS on hyväksytty, opiskelija saa opintopisteet seuraavista opintojaksoista:
- 1131000 Orientaatio yliopisto-opiskeluun
- Henkilökohtainen opintojen suunnittelu
- Tarkemmat yhteystiedot löytyvät yliopiston puhelinluettelosta (avautuu uuteen välilehteen).
- Kamun opintoyhteisösivulle on koottu lista koko yliopiston opintoyhteisöistä. Seuraa vähintään oman tutkinto-ohjelmasi ja sivuaineidesi opintoyhteisöjä sekä Yammer-ryhmiä.
Opiskeluoikeudet ja opinto-oikeudet
Perustutkinnot: kandidaatin tutkinto, maisterin tutkinto
Opiskelija saa opiskelijavalinnassa opinto-oikeuden pääsääntöisesti sekä kandidaatin että maisterin tutkintoon siinä tutkinto-ohjelmassa, johon hänet on valittu. Varhaiskasvatuksen koulutuksen opiskelijat saavat kuitenkin opinto-oikeuden vain kandidaatin tutkintoon.
Filosofisessa tiedekunnassa kandidaatin tutkinto suositellaan suoritettavaksi minimilaajuudessaan. Kandidaatin tutkintoon liitettyjä opintoja ei voi käyttää maisterin tutkintoon. Pääaineen syventävien opintojen opintokokonaisuutta ei voi liittää kandidaatin tutkintoon.
Opiskelijan on pääsääntöisesti suoritettava ensin alempi korkeakoulututkinto ennen siirtymistään suorittamaan ylempää korkeakoulututkintoa. Pääsäännöstä voidaan luopua, jos se on opintojen sujuvan etenemisen kannalta perusteltua. Tällöinkin opiskelijalla on oltava suoritettuna alempi korkeakoulututkinto ennen ylempään korkeakoulututkintoon kuuluvan opinnäytetyön aloittamista.
- Humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto on nimeltään humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK, 180 op) ja ylempi korkeakoulututkinto filosofian maisterin tutkinto (FM, 120 op).
- Kasvatustieteellisen alan alempi korkeakoulututkinto on nimeltään kasvatustieteen kandidaatin tutkinto (KK, 180 op) ja ylempi korkeakoulututkinto kasvatustieteen maisterin tutkinto (KM, 120 op).
- Psykologian alan alempi korkeakoulututkinto on nimeltään psykologian kandidaatin tutkinto (PsK, 180 op) ja ylempi korkeakoulututkinto puolestaan psykologian maisterin tutkinto (PsM, 150 op).
- Teologian alan alempi korkeakoulututkinto on nimeltään teologian kandidaatin tutkinto (TK, 180 op) ja ylempi korkeakoulututkinto teologian maisterin tutkinto (TM, 120 op).
Jatkotutkinnot
Itä-Suomen yliopiston tohtorikoulu ja siihen kuuluvat tohtoriohjelmat järjestävät Itä-Suomen yliopiston tieteellisen jatkokoulutuksen. Kaikki tohtoriopiskelijat tekevät tutkintoaan tohtoriohjelmissa. Filosofinen tiedekunta toimii seuraavissa tohtoriohjelmissa (linkit avautuvat uudelle välilehdelle):
- Kasvatustieteiden tohtoriohjelma
- Sosiaalisten ja kulttuuristen kohtaamisten tohtoriohjelma (filosofinen tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta)
- Welfare, Health and Management -tohtoriohjelma (filosofinen tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta)
Suoritettavat jatkotutkinnot:
- Humanistisella alalla jatkotutkintoja ovat filosofian lisensiaatin (FL) ja filosofian tohtorin (FT) tutkinnot.
- Kasvatustieteellisen alan tieteellisiä jatkotutkintoja ovat kasvatustieteen lisensiaatin tutkinto (KL) ja kasvatustieteen tohtorin (KT) tai filosofian tohtorin (FT) tutkinto.
- Psykologian alan tieteellisiä jatkotutkintoja ovat psykologian lisensiaatin (PsL) tutkinto ja psykologian (PsT) tai filosofian tohtorin (FT) tutkinto.
- Teologian alan jatkotutkintoja ovat teologian lisensiaatin (TL) tutkinto ja teologian tohtorin (TT) tai filosofian tohtorin (FT) tutkinto.
Lisensiaatin tutkinto on vapaaehtoinen välitutkinto. Ensisijaisesti suoritetaan tohtorin tutkinto.
Suomenkieliset tutkinto-ohjelmat
Linkit avautuvat uudelle välilehdelle.
- englannin kieli, pääaineet: englannin kieli ja kulttuuri, englannin kieli ja kääntäminen
- erityisluokanopettajan ja erityisopettajan koulutus
- erityisopettajan koulutus; erityisopettajan koulutus, maisteriopinnot
- kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen asiantuntijakoulutus
- kirjallisuus
- kotitalousopettajakoulutus
- kulttuurintutkimus, erikoistumisalat: etnomusikologia, kulttuuriantropologia, mediakulttuuri ja viestintä, sukupuolentutkimus, taiteensosiologia
- käsityönopettajakoulutus; käsityömuotoilun maisteriohjelma
- luokanopettajakoulutus
- läntinen teologia, pääaineet: eksegetiikka, kirkkohistoria, systemaattinen teologia, käytännöllinen teologia, uskonnonpedagogiikka, uskontotiede
- opinto-ohjaajan koulutus; ohjausalan maisteriopinnot
- ortodoksinen teologia, pääaineet: eksegetiikka, kirkkohistoria, systemaattinen teologia ja patristiikka, käytännöllinen teologia, kirkkomusiikki, uskontotiede
- perinteentutkimus
- psykologia
- ruotsin kieli
- suomen kieli
- varhaiskasvatuksen opettajakoulutus; varhaiskasvatuksen erityisopettajan maisteriopinnot
- venäjän kieli, pääaineet: venäjän kieli ja kulttuuri, venäjän kieli ja kääntäminen
- yleinen kielitiede ja kieliteknologia
Kansainväliset maisteriohjelmat
Linkit avautuvat uudelle välilehdelle.
- Early Language Education for Intercultural Communication (curriculum 2020-21)
- Learning, Teaching and Counselling in Intercultural Context (curriculum 2020-21)
- MDP in English Language and Culture (curriculum 2020-21)
- MDP in Linguistic Data Sciences (curriculum 2020-21)
- Erasmus+ Mundus Joint Master Degree programme in Clinical Linguistics (EMCL+) (curriculum 2020-21)
Opinto-oikeuden muutokset
Opinto-oikeuden muutoksia ovat
- pääaineen/suuntautumisvaihtoehdon valinta tai vaihtaminen sekä
- kandidaatin ja maisterin tutkinnon opinto-oikeuksien muuttaminen pelkästään maisterin tutkinnon opinto-oikeudeksi.
Opintojen suorittaminen ja arviointi
Opintosuoritusten arviointi
Opintosuorituksen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa vahvistettuun opintojaksokuvaukseen. Opintosuoritukset tai sen osat on suoritettava ja palautettava asetetussa määräajassa. (Opintojohtosääntö 34 §)
Opintosuoritusten, myös alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen opinnäytteiden sekä sivuaineeseen laadittujen opinnäytteiden, arvioinnissa käytetään asteikkoa 0—5, jossa arvosanojen merkitys on seuraava: 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2= tyydyttävä, 1 = välttävä ja 0 = hylätty. Suoritukset voidaan arvioida asteikolla hyväksytty ‐ hylätty, kun numeerista asteikkoa ei ole tarkoituksenmukaista käyttää. Arvosana 1 vastaa arvosanaa hyväksytty. Hyväksytyn suorituksen vähimmäisvaatimukset määritellään opetussuunnitelmassa. (Opintojohtosääntö 33 §)
Toisen kotimaisen kielen taidon arviointiin käytetään asteikkoa tyydyttävä tai hyvä.
Opintosuorituksen rekisteröinti
Opintosuorituksen suoritusajankohdaksi merkitään tenttitilaisuuden päivämäärä tai kirjallisen työn tarkastukseen jättämispäivämäärä. Opinnäytteiden (pl. kandidaatin tutkielma) suorituspäivä on arvostelupäätöksen päivämäärä. Osasuorituksiin perustuvan kokonaisuuden suoritusajankohdaksi merkitään viimeisen osasuorituksen päivämäärä. (Opintojohtosääntö 47 §)
Opintosuorituksen julkistaminen
Opintosuorituksen tulos on julkistettava viimeistään kolmen (3) viikon kuluttua suorituksesta yliopiston sähköisessä opiskelija‐ ja opintosuoritusrekisterissä. Sähköisen tentin (esim. EXAM) osalta määräajasta annetaan tarkempia ohjeita sähköisen tentin menettelytapaohjeessa. (Opintojohtosääntö 35 §)
Sähköiseen opiskelija‐ ja opintosuoritusrekisteriin merkitään tieto sekä hyväksytyistä että hylätyistä suorituksista. Sähköiselle alustalle toimitetaan tieto arvosanajakaumasta ja hylättyjen lukumäärästä. Opiskelija saa ilmoituksen sähköiseen opiskelija‐ ja opintosuoritusrekisteriin tallennetusta opintosuorituksestaan yliopiston antamaan sähköpostiosoitteeseen. (Opintojohtosääntö 35 §)
Opintosuorituksen arviointiperusteet ovat julkisia. Opiskelijalla on oikeus saada tietoonsa arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan ottamalla yhteyttä opintojakson arvioinnin suorittaneeseen opettajaan. (Opintojohtosääntö 35 §)
Määräaikoihin ei lueta ajanjaksoja, jolloin opetusta ei rehtorin päätöksen mukaisesti anneta, eikä 15.6. - 15.8. välistä aikaa. (Opintojohtosääntö 35 §)
Opintosuorituksen arviointia koskeva oikaisumenettely
Yliopistolain 82 §:n 4 momentin mukaan muun opintosuorituksen kuin väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventäviin opintoihin kuuluvan opinnäytteen tai muun vastaavan opintosuorituksen arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta.
Oikaisupyyntö on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.
Mikäli arvioinnin suorittanut opettaja ei ole oikaisupyynnön ajankohtana tavattavissa, tulee oikaisupyyntö jättää kirjallisena yliopiston kirjaamoon. Oikaisupyyntöön tulee antaa päätös neljäntoista (14) päivän kuluessa sen jättämisestä.
Mikäli opiskelija ilmoittaa, ettei hän tyydy oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen, tulee arvioinnin suorittaneen opettajan tehdä asiassa kirjallinen päätös. Opiskelijalla on oikeus saada oikaisumenettelyn yhteydessä jäljennös suorituspapereistaan tai vastaavista maksutta.
Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta yliopiston muutoksenhakulautakunnalta neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhakulautakunnalle osoitettu oikaisupyyntö tulee toimittaa yliopiston kirjaamoon.
Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventävien opintojen opinnäytteen arviointiin tyytymätön opiskelija voi tehdä muutoksenhakulautakunnalle oikaisupyynnön neljäntoista (14) päivän kuluessa suorituksen arvioinnin tiedoksisaannista.
Muutoksenhakulautakunnan antamasta päätöksestä ei saa hakea muutosta valittamalla. (Opintojohtosääntö 50 §)
Kamussa on lisätietoa yliopiston sisäisestä muutoksenhausta.
Läsnäolovelvollisuus
Opetussuunnitelmassa ja -ohjelmassa on määritetty opintojaksojen suoritustavat ja arvosteluperusteet. Pääsääntöisesti opintojaksojen läsnäolovelvollisuus on 80 %, mutta opintojaksolle määritellyt tehtävät on suoritettava. Jos jollakin opintojaksolla on tästä poikkeava läsnäolovelvollisuus, se on kirjattu opetusohjelmaan, opetussuunnitelmaan tai harjoittelusuunnitelmaan.
Harjoituksissa harjoitellaan käytännössä luennoilla tai itseopiskeluna opittua asiaa. Harjoituksissa edellytetään säännöllistä läsnäoloa. Opinnot voivat sisältää runsaasti erilaisia harjoituskursseja, joiden suorittaminen vaatii läsnäoloa (usein vähintään 80 % kontaktiopetustunneista) sekä annettujen tehtävien hyväksyttyä suorittamista.
Seminaarissa osanottajat esittävät vuorollaan seminaarityönsä (esitelmä, tutkielma, referaatti tms.), osallistuvat töitä koskevaan keskusteluun ja toimivat opponentteina. Seminaareja järjestetään aine- ja syventävissä opinnoissa. Seminaareissa edellytetään säännöllistä läsnäoloa, usein vähintään 80 % kontaktiopetustunneista, eikä seminaareja voi useinkaan korvata muilla suoritustavoilla.
Edeltävät opinnot
Joillekin opintojaksoille osallistuminen edellyttää pakollisten aiempien opintojen suorittamista. Vaaditut aiemmat opinnot ilmoitetaan WebOodin oppaitten opintojaksokuvauksissa. Näistä tiedoista on syytä varmistua ennen kuulusteluun tai opetukseen ilmoittautumista.
Opintosuoritusten arvioinnissa käytetään asteikkoa 0–5, jossa arvosanojen merkitys on seuraava: 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2 = tyydyttävä, 1 = välttävä ja 0 = hylätty. Suoritukset voidaan myös arvioida asteikolla hyväksytty–hylätty. Arvosana 1 vastaa arvosanaa hyväksytty. (Opintojohtosääntö § 33)
Opintojakson arvosteluperusteet kerrotaan opintojaksokuvauksessa. Filosofisessa tiedekunnassa arvostelun lähtökohta on, että opintosuorituksen hyväksyminen edellyttää, että opiskelija saavuttaa noin puolet enimmäispistemäärästä tai erinomaiseen suoritukseen vaadittavasta osaamisesta. Jos jollakin opintojaksolla on poikkeava arvostelukäytäntö, se on kirjattu opintojaksokuvaukseen. Alin hyväksytty arvosana on 1 = välttävä.
Kontaktiopetusta sisältävän opintojakson sisältö, osaamistavoitteet, arvosteluperusteet ja läsnäolovaatimukset esitellään ensimmäisellä opintokerralla.
Arvosanaluonnehdinnat
1 välttävä - Opiskelija tunnistaa opintojaksolla käsitellyn asian pääpiirteet. Opiskelijan tiedoissa on sisällöllisiä puutteita.
2 tyydyttävä - Opiskelija osaa selittää opintojaksolla käsiteltyjä asioita. Opiskelijan tiedoissa saa olla vähäisiä tiedollisia puutteita.
3 hyvä - Opiskelija osaa opintojaksolla käsitellyn asian pääpiirteet hyvin.
4 kiitettävä - Opiskelija osaa analysoida opintojaksolla käsiteltyjä asioita. Opiskelijan oma ajattelu näkyy opintojakson suorituksessa.
5 erinomainen - Opiskelija osaa analysoida opintojaksolla käsitellyn asian monipuolisesti.
Opintokokonaisuuksien suoritukset arvostellaan opintojaksojen opintopistemäärillä painotettuna keskiarvona seuraavasti:
- Keskiarvo 1,00–1,49 = arvosana 1/5 (välttävä)
- Keskiarvo 1,50–2,49 = arvosana 2/5 (tyydyttävä)
- Keskiarvo 2,50–3,49 = arvosana 3/5 (hyvä)
- Keskiarvo 3,50–4,49 = arvosana 4/5 (kiitettävä)
- Keskiarvo 4,50–5,00 = arvosana 5/5 (erinomainen)
Painotetun keskiarvon laskeminen
- Numeerisesti arvostellun opintojakson arvosana kerrotaan opintopistemäärällä.
- Kerrotut arvosanat lasketaan yhteen ja summa jaetaan näiden opintojaksojen kokonaisopintopistemäärällä.
- Kandidaatin tutkielman tai aineopintojen tutkielman arvosana vaikuttaa aineopintokokonaisuuden arvosanaan.
- Pro gradu -tutkielman tai sivuainetutkielman arvosana ei vaikuta syventävien opintojen arvosanaan.
- Hyväksytty-arvosanalla arvosteltuja opintojaksoja ei oteta huomioon loppuarvosanaa laskettaessa.
- Jos opintokokonaisuuteen kuuluvien opintojen opintopistemäärästä vähintään 33 % on arvosteltu tai hyväksiluettu numeraalisesti, kokonaisuuden arvosana annetaan numeraalisena.
- Jos opintokokonaisuuteen kuuluvien opintojen opintopistemäärästä vähintään 68 % on arvosteltu tai hyväksiluettu arvosanalla hyväksytty, kokonaisuuden arvosanaksi tulee hyväksytty.
Luento- tai harjoituskurssin tenttiin tulee ilmoittautua WebOodissa, ellei toisin ilmoiteta. Yleiset tentit ovat erillisiä luento- tai harjoituskurssien tenteistä ja niihin tulee ilmoittautua WebOodissa.
Opiskelijan tulee itse perua tenttiin ilmoittautuminen WebOodissa tai sähköisessä tenttijärjestelmässä, jos hän ei pysty osallistumaan tenttiin. Ilmoittautumisajan päätyttyä perumisesta (esim. sairastuminen) on ilmoitettava suoraan tentaattorille ja yleisen tentin osalta myös yleisen tentin järjestäjälle (opintosihteeri Terhi Vepsä).
Filosofisen tiedekunnan yleiset tentit 2020–2021
Yleisiä tenttejä ei järjestetä lukuvuonna 2020-2021 yliopiston linjausten mukaisesti koronapandemiatilanteesta johtuen.
Yleisiä tenttiohjeita
- Istumapaikalle saa viedä vain tentissä tarvittavat välineet. Sallituista materiaaleista (kuten sanakirjat) tulee olla maininta tenttipapereissa.
- Kännykät ja muut älylaitteet tulee jättää laukkuihin tenttisalin seinustalle tai kokonaan salin ulkopuolelle virrat sammutettuna.
- Tenttiajan katsotaan alkavan aina tasatunnilta. Tenttijällä, joka saapuu enintään 30 minuuttia myöhässä, on oikeus osallistua tenttiin.
- Tenttitilaisuudesta saa poistua 30 minuuttia tenttiajan alkamisesta.
- Mikäli opiskelija tahtoo tenttiä useamman tentin yhdellä kertaa, ei opiskelijalla ole käytössään lisäaikaa.
- Tentistä myöhästyneelle ei myönnetä lisäaikaa tentin suorittamiseen, vaan tentti päättyy 4 tunnin kuluttua aloituksesta.
- Opiskelijan on todistettava henkilöllisyytensä opiskelijakortilla, passilla tai henkilökortilla.
- Opiskelijan tulee palauttaa kaikki tenttipaperit lähtiessään.
- Jos opiskelijalle on myönnetty yksilöllisiä opintojärjestelyjä ja hän haluaa niitä käyttää, tulee opiskelijan olla yhteydessä yleisen tentin järjestäjään (opintosihteeri Terhi Vepsä) vähintään 10 vuorokautta ennen tenttiä. Luento- ja harjoituskurssien tenteissä yksilöllisistä opintojärjestelyistä vastaa kurssin vastuuopettaja.
Teksti päivitetty 7.10.2020: poistettu kevätlukukauden yleisten tenttien ajankohdat.
- Filosofisen tiedekunnan opintojen tenttiminen yleisessä tentissä tapahtuu Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella.
- Filosofisessa tiedekunnassa mahdollisuus tenttiä Itä-Suomen yliopiston kampusten ulkopuolella rajoitetaan koulutuksiin, jotka on lähtökohtaisesti rakennettu siten, että osa opinnoista tapahtuu etäopintoina (erilliset erityisopettajan opinnot, erilliset varhaiskasvatuksen erityisopettajan opinnot ja erilliset opinto-ohjaajan opinnot). Tällöin tenttiminen on mahdollista kontaktiopetusjaksojen ulkopuolella paikoissa, joissa järjestetään tenttejä.
- Erilliset erityisopettajan opinnot ja erilliset varhaiskasvatuksen erityisopettajan opinnot: tarkemmat ohjeet tenttikäytännöistä ovat luettavissa opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).
- Erilliset opinto-ohjaajan opinnot: opiskelija sopii asiasta tentaattorin kanssa ja selvittää tentin valvojan.
Yksilöllisiin opintojärjestelyihin liittyvä neuvonta ja päätösten valmistelu filosofisessa tiedekunnassa:
amanuenssi Emma Hahl
emma.hahl@uef.fi, puh. 050 3748 499
Hakeminen ja ohjeet
Opintojen hyväksiluku (AHOT)
Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella (AHOT) tarkoitetaan menettelyjä, joilla opiskelijan aiempi osaaminen voidaan arvioida ja hyväksyä osana opintoja. Osaaminen voi olla syntynyt aiempien opintojen yhteydessä tai muissa yhteyksissä, esimerkiksi työssä tai harrastuksissa.
Kamussa on lisätietoa aiemmin hankitun osaamisen hyväksiluvusta.
Jos sama opintojakso kuuluu pakollisena useampaan opintokokonaisuuteen, opiskelija voi käyttää sen kaikkiin niihin filosofisen tiedekunnan opintokokonaisuuksiin, joiden opetussuunnitelmassa ei anneta ohjetta korvaavasta suorituksesta.
Osastot ja oppiaineet voivat rajata osan opinnoista hyväksilukemismenettelyn ulkopuolelle. Nämä rajoitukset mainitaan opetussuunnitelmissa.
Opintojen hyväksilukemista koskevat pysyväismääräykset on koottu tähän opinto-oppaaseen koulutusaloittain.
Humanistisen osaston tutkinto-ohjelmissa ei ole opintojen hyväksilukemista koskevia pysyväismääräyksiä.
Ennen AHOT-hakemuksen jättämistä on hyvä keskustella hakemuksesta etukäteen opintojakson vastuuopettajan kanssa. Vastuuopettajan nimi annetaan WebOodin kurssikuvauksen yhteydessä.
Myös vaihto-opiskelun aikana suoritettujen opintojen siirtäminen Itä-Suomen yliopiston opintorekisteriin tapahtuu AHOT-menettelyn kautta.
- Humanistisen osaston opintoja koskeviin AHOT-hakemuksiin liittyvä neuvonta: opintosihteeri Tuula Nissinen
Kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen asiantuntijakoulutus
Ammatillisissa opettajakorkeakouluissa suoritetuilla opettajan pedagogisilla opinnoilla (60 op/35 ov) voidaan myöntää korvaavuus kokonaisuudesta ”Kasvatustieteellisen alan perusopinnot, kasvatus- ja aikuiskasvatustiede (sivuaineopinnot) 25 op”. Opiskelija voi hakea myös kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen aineopintotasoisten opintojaksojen korvaamista, mikäli opinnot ovat osaamistavoitteiltaan vastaavia. Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa suoritetuilla opettajan pedagogisilla opinnoilla ei voi kokonaisuutena korvata tutkintoon kuuluvia aikuisopettajan tai aineenopettajan pedagogisia opintoja.
Yliopistossa suoritetut opettajan pedagogiset opinnot voi täydentää vastaamaan kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen perus- ja aineopintoja (60 op) suorittamalla seuraavat opintojaksot, yhteensä 15 op:
2320204a Kvantitatiivinen tutkimus 1, luennot 4 op
2320204b Kvantitatiivinen tutkimus 1, harjoitukset 1 op
2230202L Kvalitatiivinen tutkimus 1, luennot 3 op
2230202H Kvalitatiivinen tutkimus 1, harjoitukset 2 op
Syventyminen kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen osa-alueisiin 5 op. Valitaan yksi seuraavista (a on aikuiskasvatustieteen sisällöllä, b kasvatustieteen):
2230334a tai b Kasvatusfilosofia 5 op
2230336a tai b Pedagogiikka 5 op
2230337a tai b Kasvatussosiologia 5 op
2230338 a tai b Kasvatuksen historia 5 op
Kasvatustieteellisen alan perusopintojen ja kasvatustieteellisten sivuaineiden AHOT
1. Opintojen korvautuminen, mikäli opiskelija on valittu tutkinto-opiskelijaksi, mutta hän on jo aiemmin suorittanut jonkin kasvatustieteellisen perusopintokokonaisuuden.
Mikäli aiemmin suoritettu opintokokonaisuus on opiskelijan pääainetta (erityispedagogiikka, kasvatus- ja aikuiskasvatustiede, kasvatustiede), korvataan Kasvatustieteellisen alan perusopinnot kokonaisuudessaan pl. mahdolliset opettajan pedagogisten opinnot.
Mikäli aiemmin suoritettu opintokokonaisuus on muu kuin pääaine, saa opiskelija rekisteriin merkinnän suoritetusta sivuainekokonaisuudesta ja suorittaa pääaineeseensa vain osan (oman koulutuksensa eriytyvät osat ja pedagogisiin opintoihin kuuluvat opintojaksot) kasvatustieteellisen alan perusopintokokonaisuudesta.
2. Opintojen korvautuminen, mikäli opiskelija on suorittanut jo kasvatustieteellisen alan perusopinnot ja lisäksi opiskelee sivuaineeksi toisen kasvatustieteellisen aineen perusopinnot (erityispedagogiikka tai kasvatus- ja aikuiskasvatustiede)
Opiskelija suorittaa vain sivuainekokonaisuuden koulutuksittain eriytyvät osat sekä sivuainekokonaisuuteen kuuluvat oppiaineen omat opintojaksot.
3. Opintojen korvautuminen, mikäli toisen alan/tiedekunnan opiskelija haluaa suorittaa sivuaineeksi sekä kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen että erityispedagogiikan perusopintokokonaisuudet.
Opiskelija opiskelee toisen kokonaisuuden kokonaan ja toisen samoin kuin kohdassa 2 on määritelty.
Opinnot, jotka kuuluvat pakollisena sekä kasvatustieteellisen alan perus-opintoihin että kasvatustieteellisiin sivuaineisiin voidaan tarvittaessa kaksoiskiinnittää ja opintopisteet lasketaan opintopistekertymään kahteen kertaan.
Luokanopettajakoulutus
Aiemmin suoritetut kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen perusopinnot (25 op/15 ov) korvaavat kasvatustieteellisen alan perusopinnot 25 op, mutta opiskelijan tulee lisäksi suorittaa pedagogisen kelpoisuuden saavuttaakseen seuraavat opintojaksot:
P: 2310212 Orientoituminen kasvatus- ja koulutusalalle 2 op
P: 2310213 Orientoiva harjoittelu H1 3 op
Aiemmin suoritetut kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen aineopinnot (35 op/20 ov) korvaavat luokanopettajakoulutuksen kasvatustieteiden aineopinnoista seuraavat opintojaksot (yhteensä 19 op):
2330116 Soveltava pedagoginen kirjallisuus 5 op
2330114 Kvantitatiivinen tutkimus 1 5 op
2330115 Kvalitatiivinen tutkimus 1 5 op
8020110 Kasvatustieteiden tiedonhaku 1 op
2330112 Kandidaatin tutkielmaseminaari 3 op
Jos aiemmin suoritettuihin kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen aineopintoihin sisältyy kandidaatintutkielmaa vastaava aineopintojen tutkielma, tulee sen hyväksilukemista hakea erikseen (yhteensä 6 op). Loput kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen aineopinnoista jäljelle jäävät opinnot opiskelija voi sisällyttää tutkintonsa muihin opintoihin.
Opiskelijan tulee lisäksi suorittaa kasvatustieteen aineopintoihin pedagogisen kelpoisuuden saavuttaakseen seuraavat opintojaksot:
2310216 Erityispedagoginen näkökulma oppimisen tukemiseen 5 op
2310214 Opetus- ja oppimisprosessin suunnittelu, toteutus ja arviointi 3 op
2310215 Perusharjoittelu (H2) 7 op
Ammatillisissa opettajakorkeakouluissa suoritetut opettajan pedagogiset opinnot (60 op/35 ov) korvaavat kasvatustieteellisen alan perusopinnot (25 op), mutta opiskelijan tulee lisäksi suorittaa seuraavat opintojaksot:
P: 2310212 Orientoituminen kasvatus- ja koulutusalalle 2 op
P: 2310213 Orientoiva harjoittelu H1 3 op
Mikäli luokanopettajakoulutukseen hyväksytty opiskelija on suorittanut kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon varhaiskasvatuksen koulutuksessa (lastentarhanopettajakoulutuksessa), opiskelijan tulee hakea opinto-oikeuden muutosta vain maisterin tutkinnon suorittamiseen, ja opiskelija suorittaa maisterin tutkintoonsa pakollisena sivuaineena perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot 60 op.
Lisäksi opiskelijan tulee suorittaa pedagogisen kelpoisuuden saavuttaakseen seuraavat opintojaksot:
2310214 Opetus- ja oppimisprosessin suunnittelu, toteutus ja arviointi 3 op
2310215 Perusharjoittelu (H2) 7 op
Mikäli varhaiskasvatuksen koulutus (lastentarhanopettajakoulutus) on suoritettu muualla kuin Itä-Suomen yliopistossa, tulee opiskelijan suorittaa edellä mainittujen lisäksi opintojakso:
P: 2310216 Erityispedagoginen näkökulma oppimisen tukemiseen 5 op
Varhaiskasvatuksen opettajakoulutus
Aiemmin suoritetut kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen perusopinnot (25 op/15
ov) korvaavat kasvatustieteellisen alan perusopinnot 25 op, mutta opiskelijan tulee suorittaa lisäksi varhaiskasvatuksen asiantuntijuuteen liittyen seuraavat opinnot:
P: 2310212 Orientoituminen kasvatus- ja koulutusalalle 2 op
P: 2310217 Orientaatio varhaiskasvatukseen 3 op
Ammatillisissa opettajakorkeakouluissa suoritetut opettajan pedagogiset opinnot (60 op/35 ov) korvaavat kasvatustieteellisen alan perusopinnot (25 op), mutta opiskelijan tulee lisäksi suorittaa seuraavat opintojaksot:
P: 2310212 Orientoituminen kasvatus- ja koulutusalalle 2 op
P: 2310217 Orientaatio varhaiskasvatukseen 3 op
Kotitalous- ja käsityönopettajakoulutukset
Aiemmin suoritetut kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen perusopinnot (25 op/15 ov) korvaavat kotitalous- ja käsityönopettajakoulutusten opintoihin kuuluvista opintojaksoista seuraavat (yhteensä 15 op):
P: 2310211 Oppimisen ja kehityksen perusteet 5 op
P: 2310232 Kasvatus kestävään tulevaisuuteen 5 op
2310121 Johdatus kasvatustieteeseen 5 op
Aineenopettajan pedagogiset opinnot
(Ei koske kotitalous- ja käsityönopettajakoulutuksia)
Aiemmin suoritetut kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen perusopinnot (25 op/15 ov) korvaavat aineenopettajan pedagogisiin opintoihin kuuluvista opintojaksoista seuraavat (yhteensä 15 op):
P: 2310211 Oppimisen ja kehityksen perusteet 5 op
Ja kaksi seuraavista:
P: 2310232 Kasvatus kestävään tulevaisuuteen 5 op
P: 2310233 Kasvatus moninaisuuden kulttuureissa 5 op
P: 2310238 Kehittävä ja jaettu asiantuntijuus 5 op
P = opettajan pedagogisia opintoja
Opinto-ohjaajan koulutus
Aiemmin suoritetut kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen perusopinnot (25 op/15 ov) korvaavat kasvatustieteellisen alan perusopinnot 25 op, mutta opiskelijan tulee lisäksi suorittaa pedagogisen kelpoisuuden saavuttaakseen seuraavat opintojaksot:
P: 2310212 Orientoituminen kasvatus- ja koulutusalalle 2 op
P: 2310213 Orientoiva harjoittelu H1 3 op
Jos opiskelija on suorittanut psykologian aineopintokokonaisuuden sivuaineena, hän täydentää aineopintoja oheisilla opintojaksoilla:
Psykologi asiantuntijana I (3 op)
Psykologi asiantuntijana II (3 op)
Ammatillinen vuorovaikutus I (3 op)
Ammatillinen vuorovaikutus II (5 op)
Kliininen psykologia II (8 op)
Kandidaatin tutkielma psykologian historian alalta” (10 op)
Lisäksi opiskelija suorittaa aineopintoja niin, kandidaatin tutkinnon minimilaajuus täyttyy.
Hyväksiluettavien opintojen vanheneminen
Muussa korkeakoulussa suoritetut opintokokonaisuudet eivät vanhene (poisluettuna muussa yliopistossa suoritetut teologian opinnot), eli toisin sanoen hyväksilukemista on mahdollista hakea opintokokonaisuuden suoritusajankohdasta riippumatta. Yksittäisten hyväksiluettavien opintojaksojen tulee olla alle kymmenen vuotta aikaisemmin suoritettuja.
Yleisen teologian opinnot
Mikäli opiskelija on suorittanut yleisen teologian opintoja Joensuun/Itä-Suomen yliopiston vaatimusten mukaisesti, opinnot korvaavat vastaavat opinnot Itä-Suomen yliopistossa ilman erillistä hyväksilukemispäätöstä.
Joensuun/Itä-Suomen yliopiston vaatimusten mukaisesti suoritettu yleisen teologian erillinen perus- ja aineopintokokonaisuus (60 op/35 ov) korvaa läntisen teologian perusopinnot 60 op. Yleisen teologian perusopinnot (25 op/15 ov) korvaavat läntisen teologian perusopintoja 25 op. Erillistä hyväksilukemispäätöstä ei tarvita.
Mikäli opiskelija on suorittanut enintään kymmenen vuotta aikaisemmin yleisen teologian perusopinnot Helsingin yliopiston vaatimusten mukaisesti (25 op/15 ov, vähintään arvosanalla 3/5), opinnot korvaavat läntisen teologian perusopintoja 25 op. Kokonaisuusmerkintä merkitään rekisteriin Helsingin yliopiston hyväksymän opintopistemäärän ja annetun arvosanan mukaisesti. Läntisen teologian perusopintokokonaisuutta on tällöin täydennettävä vaadittaviin 60 opintopisteeseen suorittamalla seuraavat opintojaksot:
2411102N EKS perusopintoja: Vanhan testamentin tutkimus 4 op
2411103N EKS perusopintoja: Raamatuntuntemus 1 op
2411104 EKS perusopintoja: Raamatun tutkimuksen metodit ja tekstianalyysi 2 op
2421202 KH perusopintoja: Suomen kirkkohistoria 3 op
2421203 KH perusopintoja: Kristinuskon historia uudenajan alusta nykypäivään 4 op
2421303 ST perusopintoja: Johdatus reformaation ja modernin ajan teologiaan 3 op
2421304 ST perusopintoja: Teologinen etiikka 2 op
2421305 ST perusopintoja: Ekumeniikka 2 op
2421403 KT perusopintoja: Uskontokasvatuksen perusteet 3 op
2421404 KT perusopintoja: Diakonia ja jumalanpalveluselämä 4 op
2411603 UTI perusopintoja: Suomalainen uskonnon tutkimuksen kenttä 3 op
2411604 UTI perusopintoja: Maailmanuskonnot 4 op
Mikäli opiskelija on suorittanut enintään kymmenen vuotta aikaisemmin yleisen teologian perus- ja aineopinnot Helsingin yliopiston vaatimusten mukaisesti (60 op/35 ov, vähintään arvosanalla 3/5), opinnot korvaavat läntisen teologian perusopinnot 60 op. Kokonaisuusmerkintä merkitään rekisteriin Helsingin yliopiston hyväksymän opintopistemäärän ja annetun arvosanan mukaisesti. Muualla kuin Itä-Suomen yliopistossa suoritettuja teologian tai klassisten kielten opintoja voidaan hakemuksesta lukea hyväksi myös yksittäisinä opintosuorituksina.
Ammattikorkeakoulututkinnon hyväksilukeminen
Ammattikorkeakoulututkinnosta voidaan alasta riippumatta hyväksilukea TK-tutkintoon muita opintoja 20 op.
Kirkollisen alan ammattikorkeakoulututkinnolla (diakonin, diakonissan ja nuorisotyönohjaajan kelpoisuus) voidaan lisäksi korvata seuraavat opinnot:
2421401 KT perusopintoja: Johdatus käytännöllisen teologiaan 2 op
2421402 KT perusopintoja: Sielunhoito ja pastoraalipsykologia 3 op
2421403 KT perusopintoja: Uskontokasvatuksen perusteet 3 op
Latinan kielen opintojen hyväksilukeminen
Opiskelijalle, joka on suorittanut koululatinan, latinan kielen ylioppilaskokeen, pro exercitio -kokeen tai yliopistotasoisen latinan alkeiskurssin, voidaan hyväksilukea osasuoritus 2 op latinan peruskurssista (koko laajuus 5 op). Opiskelija suorittaa loput 3 op latinan peruskurssista latinan opettajan kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Lisäsuorituksen jälkeen opiskelija hallitsee latinankielistä teologista käsitteistöä ja ymmärtää latinankielistä kristillistä kirjallisuutta.
Varusmiespappi- ja diakonikurssien hyväksilukeminen
Suomen puolustusvoimien kirkollisen alan järjestämien varusmiespappi- ja -diakonikurssien sekä niihin kuuluvan harjoittelun perusteella voidaan hyväksilukea 3 op vapaasti valittaviin opintoihin. Kurssien tulee olla suoritettu alle kymmenen vuotta aikaisemmin.
KETKO-koulutuksen hyväksilukeminen
KETKO-koulutuksen eli Suomen Ekumeenisen Neuvoston nuorisojaoston järjestämän Kansainvälisen ja ekumeenisen toiminnan koulutusohjelman perusteella voidaan korvata 2 opintopisteen osasuoritus opintojaksosta 2422011 Aineopintoja: Kirkko ja ekumenia.
AHOT läntisen teologian soveltavissa opinnoissa
Teologian osastossa suoritettavissa opinnoissa AHOT-menettelyä sovelletaan eräissä kirkon virkaan vaadittavien ja moniammatillisten soveltavien opintojen oppimiskokonaisuuksissa. Soveltaminen on rajattu erikseen nimettyihin erilliskursseihin, joissa aikaisemmin hankittu osaaminen on mahdollista toimivalla tavalla arvioida ja osoittaa suhteessa opintojakson osaamistavoitteisiin.
AHOT-menettelyä sovelletaan seuraavissa opintojaksoissa:
Kirkon virkaan vaadittavissa soveltavissa opinnoissa
Kirkkolaulun kurssi (Virsilaulu 3 t, Kirkkolaulun teemaseminaari 6 t), joka on osa opintojaksoa Orientoivat opinnot Suomen ev.-lut. kirkon virkaan vaadittaviin soveltaviin opintoihin (2424201)
Rippikoulun suunnittelu ja toteutus (2424104), 2 op
Moniammatillisten soveltavien opintojen orientaatiojakso sisältää viisi kurssia, joissa aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista sovelletaan:
Teologin hallintomenettelytaidot (2424202), 2 op
Teologin viestintätaidot (2424203), 2 op
Teologi ammattitutkijana (2424204), 2 op
Teologi esimiehenä ja alaisena (2424205), 2 op
Teologi arvovaikuttajana (2424206), 2 op.
Läntisen teologian soveltavien opintojen hyväksiluvuista päättää ja ohjeistaa soveltavien opintojen vastuuopettaja yliopistonlehtori Suvi Saarelainen.
- Teologian osaston opintoja koskeviin AHOT-hakemuksiin liittyvä neuvonta: opintosihteeri Tuula Nissinen
Opinnäytteet: kandidaatintutkielma ja pro gradu -tutkielma
Alempaa korkeakoulututkintoa varten opiskelijan on laadittava pääaineensa aineopintoihin kuuluva kandidaatintutkielma. Kandidaatintutkielman kielestä määrätään opetussuunnitelmassa.
Ylempää korkeakoulututkintoa varten opiskelijan on suoritettava pääaineen syventäviin opintoihin kuuluva pro gradu -tutkielma. Pro gradu -tutkielman kielestä määrätään opetussuunnitelmassa. Oppiaineen mahdolliset tarkemmat ohjeet gradun tekemisestä on kuvattu opetussuunnitelmassa (esimerkiksi mahdollisuus tehdä artikkeligradu). Filosofisessa tiedekunnassa syventävien opintojen opinnäytettä ei hyväksytä kahden eri pääaineen tutkielmana (kaksoisgradu).
Ohjeet ja tutkielmien arviointiperusteet
Filosofisen tiedekunnan opinnäytteitä koskevat yleiset ohjeet ja tutkielmien arviointiperusteet kootaan Kamun sivulle Opinnäytteet.
Jokaisella tutkielmaa tekevällä opiskelijalla on vähintään yksi ohjaaja. Tutkielman sisältöä ja muotoa koskevaa neuvontaa sekä tutkielman kirjoittamisen tekniset ohjeet (fonttikoko, riviväli, marginaali) antaa tutkielman ohjaaja.
Harjoittelu
Opetusharjoittelut ovat olennainen osa opettajaksi opiskelevan opintoja.
Kamussa on yleistä tietoa opetusharjoittelusta ja SORA-lainsäädännöstä.
Opetusharjoitteluissa sovelletaan koulutuksessa saatuja teoreettisia tietoja ja taitoja käytännön tilanteissa. Koulutuksen aikana ohjattu opetusharjoittelu on yksi osa opettajaksi kehittymisen tukemista. Harjoittelut järjestetään koulutuksesta riippuen joko tiedekunnan yhteydessä toimivassa Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulussa, Joensuun kaupungin perusopetuksessa (kenttäkouluissa) tai opiskelijan itse etsimissä harjoittelupaikoissa perus- ja lukio-opetuksessa, erityisopetuksessa, toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa, aikuiskoulutuksessa tai muissa pedagogista asiantuntemusta kehittävissä työelämäympäristöissä.
Opinto-ohjaajan opintoihin kuuluu useita ohjaus- ja opetusharjoitteluja, jotka sijoittuvat eri opiskeluvuosille. Ohjatut harjoittelut ovat keskeisessä asemassa ohjauksen ammatillisten menetelmien harjoittelemisessa, ohjaajaksi kasvamisessa sekä pedagogisessa koulutuksessa. Harjoittelujen kautta opiskelija perehtyy valintansa mukaan eri oppilaitoksiin sekä muihin ohjauksen toimintaympäristöihin. Opiskelija etsii harjoittelupaikat itse ja suuntaa näin ammatillista kehittymistään.
Opetusharjoitteluun liittyvät ohjeet
Opettajankoulutuksiin sisältyy neljä ohjattua opetusharjoittelua. Orientoiva harjoittelu (H1), Perusharjoittelu (H2) ja Syventävä harjoittelu (H3) suoritetaan joko Tulliportin tai Rantakylän harjoittelukouluissa tai yliopiston määräämissä kenttäkouluissa Joensuussa tai sen lähialueella. Neljäs harjoittelu on Soveltava harjoittelu (H4), josta vastaavat opettajankoulutusta järjestävät osastot ja johon opiskelija valitsee itse harjoittelupaikan.
Opintoyhteisöjen linkit avautuvat uudelle välilehdelle (vaatii kirjautumisen).
- H1, H2 ja H3 -opetusharjoitteluun liittyvät ohjeet on koottu ohjatun harjoittelun opintoyhteisöön.
- Ohjeet Soveltavaan harjoitteluun (H4) ovat osastojen opintoyhteisöissä: Skopen opintoyhteisö, Kasvatustieteiden ja psykologian opintoyhteisö.
- Ohjeet varhaiskasvatuksen opettajakoulutukseen sisältyvistä harjoitteluista ovat Skopen opintoyhteisössä.
- Ohjeet ohjauksen koulutukseen sisältyvistä harjoitteluista ovat Kapsyn opintoyhteisössä.
- Katso myös: opiskeluun soveltumattomuuteen ratkaisuja (SORA), rikostaustaotteiden tarkastaminen ja huumausainetestaus opiskeluaikana
Yliopiston tuettu työharjoittelu jaetaan sekä kotimaan että ulkomaan harjoitteluun, joihin on molempiin omat ohjeensa. Kotimaan harjoittelutuki on tarkoitettu generalistiopiskelijoille eli opiskelijoille, joiden tutkinto ei suoraan anna pätevyyttä tiettyyn ammattiin. Ulkomaan harjoittelutukea voidaan myöntää myös opettajaksi opiskeleville. Lisätietoja harjoittelusta löytyy Kamusta.
Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen asiantuntijakoulutukseen sisältyy työharjoittelu (esim. nk. hallinnonharjoittelu) opiskelijan työelämäorientaation mukaisessa harjoittelupaikassa. Harjoittelussa perehdytään koulutusalan asiantuntijuutta edellyttäviin työtehtäviin käytännössä ja kehitetään ammatillista osaamista. Opiskelijat etsivät harjoittelupaikat itse.
Humanistisen osaston koulutuksissa maisterin tutkinnon muihin opintoihin voi sisältyä työharjoittelu (2110043 Asiantuntijuutta kehittävä työharjoittelu 10 op).
Psykologian koulutukseen kuuluvat seuraavat harjoittelut:
- orientoiva harjoittelu, 5 op, vapaavalintaisina aineopintoina kandidaatin tutkinnossa
- psykologiharjoittelu, 30 op, pakollisina syventävinä opintoina maisterin tutkinnossa.
Orientoivan harjoittelun tavoitteena on tutustuminen sosiaali- ja terveydenhuollon, työpsykologian ja muiden psykologian sovellusalojen ammatilliseen kenttään ja tuleviin yhteistyökumppaneihin. Tavoitteena on lisätä opiskelijan ammatillisia perusvalmiuksia ja -taitoja valmistaen opiskelijoita syventävien opintojen ammatilliseen opetukseen. Harjoittelu ei ole varsinaista psykologin työtä. Siihen voi kuulua toimipisteen normaaleihin työtehtäviin osallistumista ja niiden seuraamista, ja esim. avustavia tehtäviä, asiakkaiden haastatteluja, yksilö- tai ryhmäohjausta, neuvontatilanteita tai muita asiakastilanteita, niiltä osin kuin edeltävät opinnot antavat siihen valmiuksia. Orientoivan harjoittelun voi suorittaa myös tutkimuksellisin painotuksin oppiaineen tutkimusryhmissä. Tällöin harjoittelun tulee sisältää monipuolisesti tutustumista ja osallistumista tutkimuksen teon eri vaiheisiin.
Viiden kuukauden mittainen psykologiharjoittelu sijoittuu opintopolun loppuun. Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija asiakkaan kohtaamiseen, psykologisiin tutkimuksiin, lausunnon laadintaan, moniammatilliseen työskentelyyn sekä psykologityön eettisiin kysymyksiin. Harjoittelua ohjaa aina kokenut laillistettu psykologi.
Läntisen teologian maisteriopintoihin kuuluu osana soveltavia opintoja 12 opintopisteen laajuinen työharjoittelu. Lisätietoa Työharjoittelusta löydät kohdasta Teologian osaston soveltavat opinnot > Läntisen teologian soveltavat opinnot.
Ortodoksisen teologian työharjoittelumahdollisuuksista lisää kohdassa Teologian osaston soveltavat opinnot > Ortodoksisen teologian soveltavat opinnot.
Kieliharjoittelu
Teologian osaston soveltavat opinnot
Läntisen teologian soveltavien opintojen vastuuhenkilönä toimii yliopistonlehtori Suvi Saarelainen.
Teologin suuntautumisvaihtoehdon opiskelija suorittaa osana maisteriopintojaan vähintään yhden valitsemansa soveltavien opintojen kokonaisuuden. Vapaasti valittaviin opintoihinsa hän voi sen lisäksi liittää harkintansa mukaan muita soveltavia opintoja.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappis- ja lehtorinvirkoihin edellytetään vähintään 20 op:n laajuiset soveltavat opinnot. Ne toteutetaan yhteistyössä paikallisseurakuntien kanssa siten, että valtaosa opetuksesta tapahtuu työssäoppimisseurakunnissa yliopiston valitsemien ohjaavien pappien ja ryhmäohjausta antavien opettajien johdolla.
Kirkolliset soveltavat opinnot koostuvat kahdesta osiosta:
1. Orientaatiojakso (8 op): Jakson aikana opiskelija saa perusvalmiudet käytännön oppimisjakson toteuttamiseen paikallisseurakunnissa. Orientaatiojaksolla syyslukukaudella opiskelija suorittaa jumalanpalveluselämän, homiletiikan, kirkkolaulun, sielunhoidon ja uskontokasvatuksen kurssit sekä kirkollisten toimitusten ja työyhteisötaitojen seminaarit.
2. Työssäoppimisjakso seurakunnassa (12 op): Suoritetaan kokopäivätoimisena opiskeluna ja työskentelynä paikallisseurakunnissa noin 8 viikon ajan tammikuun alusta maaliskuun alkuun. Työssäoppimisjaksoon sisältyy säännöllinen osallistuminen sielunhoidon ryhmään, jumalanpalvelusseminaariin ja uskontokasvatusseminaariin. Lisäksi opiskelijan ammatillisen kasvun prosessia ja työelämäkokemuksia käsitellään erillisessä identiteettiryhmässä.
Työssäoppimisjaksoon liittyy myös evaluointi, joka toteutuu sekä jakson aikana että sen jälkeen päätösseminaarissa. Arvioinnissa tarkastellaan opiskelijan työssäoppimissuunnitelman ja muiden oppimisen tavoitteiden toteutumista, työssäoppimisen järjestelyjen ja yhteistyön sujuvuutta sekä soveltavien opintojen merkitystä ammatillisen kasvun osana. Evaluointi tapahtuu osittain laatimalla kirjallisia dokumentteja ja osittain osallistumalla teologian opiskelijoiden soveltuvuusarvioinnin yhteyteen liitettyyn seminaariin.
Edeltävinä opintoina vaaditaan teologian kandidaatin tutkinto tai siihen vaadittavat opinnot. Pelkkää teologian maisterin tutkintoa suorittavilta vaaditaan edeltävinä opintoina täydentävien opintojen (60 op) suorittaminen.
Soveltaviin opintoihin osallistuvan opiskelijan on oltava evankelis-luterilaisen kirkon jäsen. Haku soveltaviin opintoihin on edellisen lukuvuoden keväällä helmikuussa ja siitä ilmoitetaan erikseen teologian osaston opiskelijoiden tiedotuskanavien välityksellä. Vuotuinen enimmäismäärä on 40 opiskelijaa. Mikäli soveltaviin opintoihin on hakijoita enemmän kuin voidaan ottaa, etusijalla ovat ne, jotka ovat suorittaneet teologian maisterin tutkintoon kuuluvia opintoja eniten. Lopullisen vahvistuksen opiskelijan työssäoppimisjakson toteutumiselle tietyssä seurakunnassa antaa asianomaisen seurakunnan kirkkoherra, joka vastaa seurakunnassa annettavasta opetuksesta, julistuksesta ja sielunhoidosta.
Moniammatilliset soveltavat opinnot on teologin yleisiä työelämätaitoja ja yhteiskunnallisia uravaihtoehtoja esittelevä opintokokonaisuus (20 op). Teoreettisen opiskelun ja käytännön työssäoppimisen menetelmillä perehdytään työelämän generalistialojen edellyttämään asiantuntijuuteen, toimintaympäristöihin, ammattikuviin ja työkäytäntöihin. Moniammatilliset soveltavat opinnot toteutetaan yhteistyössä vuosittain vaihtuvien julkisen hallinnon, yrityselämän, kolmannen sektorin, erilaisten uskonnollisten yhteisöjen ja median toimijoiden kanssa. Työssäoppimisen ohjaus tapahtuu yliopiston valitseman ohjaajan johdolla työpaikalla. Opiskelijan on huomattava, että nämä opinnot eivät anna valmiutta evankelisluterilaisen kirkon virkaan.
Moniammatilliset soveltavat opinnot koostuvat kahdesta osasta:
1. Valmentava jakso (8 op) Teologina työelämässä: Jakso sisältää johdantokurssin (2 op) sekä kolme (3) vapaasti valittavaa kahden opintopisteen kurssia, joissa käsitellään yleisiä työelämän vaatimia kompetensseja viestinnän ja vuorovaikutuksen, esimies- ja alaistaitojen, hallinto-osaamisen, arvovaikuttamisen sekä tutkijanuran konteksteissa. Nämä kurssit opiskelija valitsee tarjolla olevista moniammatillisten soveltavien opintojen teoriakursseista. Kaikkia opetussuunnitelmaan hyväksyttyjä kursseja ei järjestetä vuosittain.
2. Työssäoppimisjakso (12 op) Teologin ammattikuvan rakentaminen on strukturoitu ja ohjattu työelämäoppiminen, joka sisältää 8 viikkoa päätoimista työskentelyä jossain yliopiston hyväksymässä työpaikassa. Työssäoppiminen päättyy evaluaatioon, joka sisältää työssäoppimisraportin laatimisen ja arviointikeskustelun opiskelijan, työssäoppimisjakson ohjaajan sekä oppimisjaksosta vastaavan opettajan kesken.
Edeltävinä opintoina vaaditaan teologian kandidaatin tutkinto tai siihen vaadittavat opinnot. Pelkkää teologian maisterin tutkintoa suorittavilta vaaditaan edeltävinä opintoina täydentävien opintojen (60 op) suorittaminen. Opiskelija voi halutessaan suorittaa erikseen valitsemiaan osia teoriajakson opinnoista.
Sielunhoidon soveltavat opinnot muodostavat 20 opintopisteen opintokokonaisuuden, jossa teoreettisen opiskelun ja käytännön työssäoppimisen menetelmillä perehdytään sielunhoidon erityisalojen toimintaympäristöihin, ammattikuviin ja työkäytäntöihin.
Sielunhoidon soveltavat koostuvat kahdesta osasta:
1. Osio A: Hoitotieteen, lääketieteen ja teologian näkökulmia ihmisen kokonaisvaltaiseen hoitamiseen (8 op). Teoriaopinnoista kolme järjestetään luentokursseina: 2424301N Ihmisen kokonaisvaltainen kohtaaminen hoidossa (2 op), 2424302 Hoitotieteellinen tieto potilaan kokonaisvaltaisessa hoidossa (2 op), 2424303 Johdatus psykoterapiaan ja psykiatriaan (2 op). Opintojakso 2424304N Sielunhoito osana ihmisen kokonaisvaltaista kohtaamista (2 op) suoritetaan kirjallisina tehtävinä. Opintojakson teoreettiset opinnot (osio A) ovat avoimia kaikille hoitotieteen, lääketieteen ja teologian opiskelijoille sekä kaikille muillekin niistä kiinnostuneille opiskelijoille.
2. Osio B: Sielunhoidon työssäoppimisjakso (12 op). Työssäoppimisjaksolle opiskelijat valitaan hakemuksen, soveltuvuusarvioinnin ja siihen liittyvien haastatteluiden perusteella. Haku työssäoppimisjaksolle tapahtuu vuosittain syyskuussa ja siitä tiedotetaan erikseen. Työssäoppimisjakso toteutetaan Siun Soten Joensuun keskussairaalan somaattisilla ja psykiatrisilla osastoilla sekä Joensuun kaupungin Siilaisen sairaalassa.
Ortodoksisen teologian soveltavien opintojen käytännön toteutuksesta vastaa ortodoksinen seminaari. Vastuuhenkilöinä toimivat käytännöllisen teologian professori ja ortodoksisen seminaarin opettaja. Soveltavat opinnot sisältyvät kaikissa ortodoksisen teologian suuntautumisvaihtoehdoissa opiskelevien tutkintoon.
Ortodoksisen teologian tutkintovaatimuksiin sisältyy kaikissa koulutusohjelmissa liturgiset harjoitukset, joissa opiskelija perehtyy ortodoksisen kirkon jumalanpalveluskirjallisuuteen ja kirkkovuoden jumalanpalveluksiin ortodoksisen seminaarin jumalanpalveluksissa. Lisäksi opiskelija perehtyy paastokausien, suuren viikon ja suurten juhlien jumalanpalveluksiin sekä kirkollisiin toimituksiin (kaste, avioliitto, hautajaiset).
Teologin suuntautumisvaihtoehdossa ja kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehdossa liturgisten harjoitusten laajuus on 8 op. Opetusalan suuntautumisvaihtoehdossa liturgisten harjoitusten laajuus on 3 op.
Liturgisten harjoitusten ohjauksesta ja opetuksesta vastaavat ortodoksisen seminaarin opettajat.
Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous edellyttää papin (ja diakonin) ja kanttorin toimen kelpoisuusedellytyksenä, että teologian maisterin tutkintoon sisältyvien soveltavien opintojen työharjoittelujakso on suoritettu kirkollisesti eli seurakuntaharjoitteluna.
Kirkolliset soveltavat harjoitukset suoritetaan kokopäivätoimisena opiskeluna ja työskentelynä ortodoksisessa seurakunnassa. Teologin suuntautumisvaihtoehdossa seurakuntaharjoittelun kesto on kahdeksan viikkoa (12 op) ja kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehdossa kolme viikkoa (4 op). Työssäoppimisjaksolla opiskelija perehtyy papin ja kanttorin työhön. Valtaosa opetuksesta tapahtuu työssäoppimisseurakunnassa pappien ja kanttorien johdolla. Työssäoppimisjakso tukee opiskelijan kirkollisen työn ammattietiikkaan, ammatti-identiteettiin ja ammattikuvaan liittyvää oppimisprosessia.
Kirkollisten soveltavien harjoitusten ohjauksesta vastaa ortodoksinen seminaari. Yliopiston taholta harjoitusten vastuuopettajana toimii käytännöllisen teologian professori.
Teologin suuntautumisvaihtoehdossa on mahdollista suorittaa kirkollisten soveltavien harjoitusten sijaan moniammatilliset soveltavat harjoitukset, jotka vahvistavat teologin yleisiä työelämätaitoja ja yhteiskunnallisia uravaihtoehtoja.
Moniammatilliset soveltavat harjoitukset suoritetaan kokopäivätoimisena opiskeluna ja työskentelynä perehtymällä johonkin teologisen erityisalan toimintaympäristöön, ammattikuvaan ja työkäytäntöihin. Tämä tapahtuu toimimalla työssäoppijana teologin tehtävässä ja toimintaympäristössä esimerkiksi julkisen hallinnon, yrityselämän, kolmannen sektorin, ortodoksisen kirkon keskushallinnon, erilaisten uskonnollisten yhteisöjen ja median alalla. Työharjoittelun kesto on kahdeksan viikkoa (12 op).
Opiskelijan on huomattava, että moniammatilliset soveltavat harjoitukset eivät tuota kelpoisuutta papin (ja diakonin) toimeen Suomen ortodoksisessa kirkossa.
Harjoitusten ohjauksesta vastaa ortodoksinen seminaari. Yliopiston taholta soveltavien opintojen vastuuopettajana toimii käytännöllisen teologian professori.
Opintoja koskevat määräykset
Itä-Suomen yliopistossa ei ole yhteisiä opintojen vanhenemista koskevia määräyksiä. Tiedekunnilla, laitoksilla/osastoilla ja oppiaineilla voi olla omia määräyksiään.
Filosofisen tiedekunnan koulutuksilla ei ole opintojen vanhenemista koskevia määräyksiä.
Mahdolliset hyväksiluettavia opintoja (AHOT) koskevat vanhenemismääräykset kerrotaan kunkin koulutusalan kohdalla tämän oppaan opintojen hyväksilukemista koskevassa osassa.
Tiedekunnat järjestävät opetuksen ja opintojen ohjauksen siten, että tutkinto on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen yliopistolaissa säädetyssä tavoiteajassa, tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja keskeytyksettä. Opetus järjestetään hyväksyttyjen opetussuunnitelmien mukaisesti. (Opintojohtosääntö 21 §)
Opiskelijalle on varattava opintosuorituksen suoritusmahdollisuuksia riittävästi huomioimalla tutkinnoille säädetyt tavoiteajat. Opetussuunnitelmissa voidaan rajoittaa opintosuorituksen suoritus- ja korotuskertoja. (Opintojohtosääntö 31 §)
Jos opintojaksolle opetussuunnitelmassa määrätty suoritusmahdollisuus peruuntuu ennakoimattomasti, tulee opiskelijalle taata mahdollisuus suorittaa kyseinen opintosuoritus tarkoituksenmukaisella ja yhdenvertaisuuden turvaavalla tavalla. (Opintojohtosääntö 31 §)
Mikäli opiskelija on uusinut opintosuorituksen ja saanut samasta opintosuorituksesta eri arvosanoja tai opintopistemääriä, hänen lopulliseksi opintosuorituksekseen tulee opintopistemäärältään laajin suoritus riippumatta arvosanasta. Mikäli opintopistemäärät ovat samoja, opintosuoritukseksi tulee arvosanaltaan korkein suoritus, ellei opiskelija muuta esitä. Laajuuden ja arvosanan ollessa samoja tulee lopulliseksi opintosuoritukseksi viimeisin suoritus. (Opintojohtosääntö 34 §)
Opintosuoritukseen saa osallistua vain yliopiston opiskelijarekisteriin läsnä olevaksi merkitty opiskelija, jolla on opintosuorituksen edellyttämä opiskelu- tai opinto-oikeus. (Opintojohtosääntö 12 §)
Jos opetusryhmään ei voida ottaa kaikkia siihen ilmoittautuneita opiskelijoita, otetaan opiskelijat ryhmään yhdenmukaisin perustein. Ryhmään ovat etusijalla opiskelijat, joille opintojakso on pakollinen opiskelu- tai opinto-oikeuden ja siihen liittyvän opetussuunnitelman mukaisesti. Mikäli kaikkia näitä opiskelijoita ei sittenkään voida ottaa opetusryhmään, otetaan opiskelijat ryhmään yhdenmukaisin perustein. Tiedekunnat ja opetusta antavat yksiköt voivat antaa tarkempia määräyksiä opetusryhmiin valitsemisen perusteista ja muista ilmoittautumiskäytännöistä. (Opintojohtosääntö 21 §)
Opetussuunnitelmamuutoksen siirtymämääräykset
Itä-Suomen yliopistossa opetussuunnitelmat päätetään yleensä kolmeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Kun opetussuunnitelma muuttuu, uuden ja vanhan opetussuunnitelman välille luodaan siirtymäsääntöjä, joiden on tarkoitus mahdollistaa opiskelijan opintojen sujuva eteneminen muutoksista huolimatta. Siirtymämenettelyjen puitteet on asetettu yliopiston opintojohtosäännössä ja akateemisen rehtorin ohjeessa.
Kamussa on lisätietoa siirtymäsäännöistä.
Tiedekunnissa voi olla yksityiskohtaisempia ohjeita, jotka koskevat laitosten, koulutusten ja oppiaineiden opintoja.
Filosofisen tiedekunnan opetussuunnitelmat on hyväksytty lukuvuosiksi 2018 - 2021. Siirtymäsäännöt ja vastaavuustaulukot uuden ja vanhan opetussuunnitelman välillä ovat kunkin osaston opintoyhteisössä (vaatii kirjautumisen UEF-tunnuksilla).
Linkit avautuvat uudelle välilehdelle.
Kieli- ja viestintäopinnot ja koulusivistyskieli
Suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksensä saaneen opiskelijan kieli- ja viestintäopinnot
Kieli- ja viestintäopintojen opintojaksot on kerrottu kunkin tutkinto-ohjelman oppaassa WebOodissa ja Kielikeskuksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).
Humanistisen osaston tutkinto-ohjelmat: 14 op
- Äidinkieli (puheviestintä ja kirjoitusviestintä) 5 op
- Toinen kotimainen kieli (suullinen ja kirjallinen taito) 4 op
- Vieras kieli 5 op
Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, kasvatustieteiden ja psykologian osasto: 13 op
- Äidinkieli (puheviestintä ja kirjoitusviestintä) 6 op
- Toinen kotimainen kieli (suullinen ja kirjallinen taito) 4 op
- Vieras kieli 3 op
Teologian osasto: 12 op
- Äidinkieli (puheviestintä ja kirjoitusviestintä) 4 op
- Toinen kotimainen kieli (suullinen ja kirjallinen taito) 4 op
- Vieras kieli 4 op
Kielikeskus järjestää vieraan kielen opetuksen ja siihen liittyvät AHOT-näyttökokeet vain englannin kielessä. Tutkinnon vieraana kielenä voi olla muukin kieli, josta opiskelija on suorittanut vähintään perusopinnot. Opiskelija voi hakea perusopinnoilla hyväksilukua vieraan kielen opintojaksoista. Itä-Suomen yliopiston oppiaineista hyväksiluvun saa englannin, ranskan, saksan ja venäjän perusopinnolla. Kielikeskus käsittelee AHOT-korvaavuushakemukset.
Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksensä saaneen opiskelijan kieli- ja viestintäopinnot
Opiskelijan, jonka koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi sekä opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on haettava osastonjohtajalta päätöstä siitä, mitä kieliopintoja häneltä vaaditaan. Hakemus on jätettävä heti opintojen alussa. Tarkemmat ohjeet löydät oppaasta kohdasta Kieli- ja viestintäopintoja koskevat päätökset filosofisessa tiedekunnassa.
Jos osastonjohtajan päätöksessä todetaan, että opiskelijan koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi tai koulusivistys on hankittu ulkomailla, opiskelijalta vaaditaan seuraavat kieli- ja viestintäopinnot:
Humanistisen osaston koulutusohjelmat, soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto sekä kasvatustieteiden ja psykologian osasto: 2–14 op
- Suomi 1-3-kielikeskuskurssien suorittamista hyväksytysti (12 op) sekä
- vähintään 2 op yhden vieraan kielen opintoja
Suomi 1-3-kielikeskuskursseja ei kuitenkaan vaadita opiskelijalta, jonka tutkintoon sisältyvät suomen kielen pää- tai sivuaineopinnot (suomen kieli, suomi toisena tai vieraana kielenä, suomen kieli ja kääntäminen, suomen kieli ja kulttuuri vieraskielisille) tai joka voi muulla tavoin todistaa hallitsevansa suomen kielen riittävän hyvin.
Teologian osasto: 8–16 op
- suomen kielen taidon mukaan joko 4 tai 12 opintopistettä suomen kielen opintoja;
-
- jos kielitaito on riittävä, opiskelija suorittaa hyväksyttävästi teologian alan tutkinto-opiskelijan Puheviestintää teologian opiskelijoille (2 op) ja Kirjoitusviestintää teologian opiskelijoille (2 op) -opintojaksot
- muussa tapauksessa opiskelija suorittaa hyväksytysti Itä-Suomen yliopiston kielikeskuksen Suomi 1-3 -opintojaksot (12 op)
- vähintään 4 op yhden vieraan kielen opintoja Itä-Suomen yliopiston kielikeskuksen opetustarjonnasta
Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksessa 986/1998 seuraavasti:
Rehtori
- Vaaditaan oppilaitoksen opetuskielessä erinomainen suullinen ja kirjallinen taito.
Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa, vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa ja taiteen perusopetuksesta annetussa laissa tarkoitettu rehtori
- Vaaditaan oppilaitoksen opetuskielen hallinta.
Perusopetusta tai esiopetusta antava opettaja
- Vaaditaan koulun opetuskielessä erinomainen suullinen ja kirjallinen taito.
- Jos opetuskieli on muu kuin koulun opetuskieli, opettajalta vaaditaan opetuksessa käytettävän kielen hallinta.
Kielitaitovaatimukset lukiokoulutuksessa
- Vaaditaan opetuksessa käytettävän kielen hallinta.
- Äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopetusta antavalla opettajalla tulee olla kyseisen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito.
Opetuskielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito on henkilöllä, jonka koulusivistyskieli on sama kuin opetuskieli, ja joka on kirjoittanut kypsyysnäytteen ko. kielellä.
Vapautus kieliopinnoista
Osastonjohtaja voi perustelluista syistä myöntää vapautuksen pakollisista kieliopinnoista osittain tai kokonaan opiskelijalle, jonka koulusivistyskieli on suomi tai ruotsi. Vapautusta on haettava heti opintojen alussa.
Ruotsin kielen tai vieraan kielen opinnoista vapauttamisen perusteena voi olla aiempien ko. kielen opintojen puuttuminen, vamma tai sairaus tai muu erityisen painava syy.
Äidinkielen puhe- ja kirjoitusviestinnän opinnoista vapauttamisen perusteena voi olla vamma tai sairaus tai muu erityisen painava syy.
Vapautusta koskevasta vapaamuotoisesta hakemuksesta on käytävä ilmi:
- mitä asia koskee,
- opiskelijan nimi ja opiskelijanumero
- opiskelijan yhteystiedot: sähköposti, puhelinnumero, postiosoite sekä
- seikat, joihin hän vetoaa vapautuksen saamiseksi.
Liitteeksi vaaditaan todistus aiemmista opinnoista.
Päätös opiskelijalta vaadittavista kieliopinnoista
Jos opiskelijan koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi tai hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, hänen on haettava heti opintojen alussa osastonjohtajalta päätöstä häneltä vaadittavista kieliopinnoista.
Vapaamuotoisesta hakemuksesta on käytävä ilmi:
- mitä asia koskee (esim. "Haen päätöstä minulta vaadittavista kieliopinnoista.")
- opiskelijan nimi ja opiskelijanumero
- opiskelijan yhteystiedot: sähköposti, puhelinnumero, postiosoite.
Liitteeksi vaaditaan kopio perusopetuksen ja yleissivistävän koulutuksen päättötodistuksesta (peruskoulu ja lukio tai vastaavat).
Hakemusten käsittely ja neuvonta
amanuenssi Riikka Myllys
Joensuun kampus, Agora-rakennus
riikka.myllys at uef.fi, puh. 050 442 3884
Tutkinnon hakeminen
Opiskelijan oikeudet ja vastuut
Opiskelua ja opetusta Itä-Suomen yliopistossa ohjaa opintojohtosääntö.
Itä-Suomen yliopiston opiskelijoilla on oikeus turvalliseen ja viihtyisään opiskeluympäristöön. Yliopisto ei hyväksy minkäänlaista epäasiallista kohtelua, kiusaamista tai häirintää. Yliopistossa on valmistunut ja otettu käyttöön ohjeistus ja toimintamalli opiskelijoita koskeviin häirintätilanteisiin.
Kamussa on lisätietoa epäasiallisesta kohtelusta ja häirinnästä.
Sivuainetarjonta
Itä-Suomen yliopistossa on laaja vapaa sivuaineiden opinto-oikeus. Lukuisat Itä-Suomen yliopiston oppiaineista ovat vapaasti valittavissa sivuaineiksi eli sivuaineopintojen aloittaminen ei edellytä sivuaineen opinto-oikeuden hakemista. Poikkeuksia vapaasta sivuaineoikeudesta ovat alat, joilla opiskelijavalinnassa käytetään soveltuvuuskoetta tai tasokoetta, tai joissa on muu perusteltu syy rajoittaa sivuaineopinto-oikeutta. Sivuaineiden opinto-oikeuden mahdolliset rajoitukset määritellään opetussuunnitelmassa. (Opintojohtosääntö 14 §.)
Toisaalta yliopistossa on myös tutkintoja, joiden rakenteeseen ei kuulu sivuaineita tai sivuaineet on opetussuunnitelmassa etukäteen määrätty.
Tietoa sivuaineopiskelusta on Kamussa. Mahdollisuuksia on runsaasti:
- tiedekuntien tarjoamat sivuaineet
- kansainvälistymisen opintokokonaisuus
- verkostoylipistot
- JOO-opinnot ja muu ristiinopiskelu
Filosofinen tiedekunta tarjoaa sekä kelpoisuuden tuottavia sivuaineita että muita sivuaineopintoja. Sivuaineiden lyhyet esittelyt ovat tässä oppaassa. Sivuaineopintojen rakenteen ja sisällön saat selville WebOodin opinto-oppaista:
valitse hakuehdoksi OPINTOTARJONTA > Oppaittain
etsi oikea tiedekunta
etsi oikea laitos/osasto
etsi sivuaineen opas, lue välilehti "Yleinen kuvaus" ja avaa välilehti "Erilliset opintokokonaisuudet", jotta saat näkyville sivuaineopintojen rakenteen ja pääset tutustumaan opintojaksokuvauksiin.
Sivuaineopas
Filosofisen tiedekunnan sivuaineopas julkaistaan vuosittain Kamussa. Huomaa, että sivuaineiden valintaperusteet hyväksytään kalenterivuodeksi (ei lukuvuodeksi). Sivuaineoppaasta näet
- onko sivuaineen opinto-oikeus vapaa vai onko sitä haettava
- miten, millä perusteella ja milloin voit hakea sivuaineoikeutta, jos sitä on haettava.
Sivuaineen opinto-oikeuden siirtäminen toisen tutkinnon opinto-oikeuteen
Opiskelijan sivuaineen opinto-oikeus on mahdollista siirtää toisen tutkinnon opinto-oikeuteen, jos opiskelija on uuden opinto-oikeuden voimassaollessa valintaperusteiden mukaisesti sivuaineeseen hakukelpoinen. Opinto-oikeuden siirtoa haetaan Kamusta saatavalla lomakkeella, johon vaaditaan sivuaineen opintoneuvonnasta vastaavan amanuenssin lausunto.
Kelpoisuuden tuottavat sivuaineet
Opettajan kelpoisuuteen perusopetuksessa edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa, opettajan pedagogisia opintoja (vähintään 60 op) sekä kussakin opetettavassa aineessa perus- ja aineopintoja (vähintään 60 op). Opettajan kelpoisuuteen lukio-opetuksessa edellytetään lisäksi syventävät opinnot yhdessä opetettavassa aineessa.
Sivuaineoppaiden linkit avautuvat uudelle välilehdelle.
Aikuisopettajan pedagogiset opinnot 60 op
Kasvatustieteiden ja psykologian osasto järjestää aikuisopettajan pedagogisia opintoja niille Itä-Suomen yliopiston opiskelijoille, joiden pääaine antaa mahdollisuuden opettaa ensisijaisesti muualla kuin perusopetuksessa eli pääaineen opinnot suuntautuvat lukion, ammatillisen koulutuksen (yleiset aineet) ja aikuiskoulutuksen tehtäviin (mm. kasvatus-, yhteiskunta- sekä kauppa- ja oikeustieteelliset aineet).
Aineenopettajan pedagogiset opinnot 60 op
Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (A 986/1998) mukaan osana opettajan kelpoisuusvaatimuksia on opettajan pedagogiset opinnot -opintokokonaisuus (60 op). Pedagogiset opinnot ovat yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen (A 794/2004) mukaisesti opettajankoulutuksen opintoja, joiden erityisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet itsenäiseen toimintaan opettajana, ohjaajana ja kasvattajana. Opintoihin voivat hakeutua Itä-Suomen yliopiston tutkinto-opiskelijat, joilla on oikeus suorittaa maisterin tutkinto pääaineenaan jokin seuraavista aineista: Suomen historia tai yleinen historia, suomen kieli tai kirjallisuus, englannin kieli ja kulttuuri, ruotsin kieli, saksan kieli, venäjän kieli, biologia, maantiede, läntinen teologia, ortodoksinen teologia, fysiikka, matematiikka, kemia tai tietojenkäsittelytiede.
Elämänkatsomustieto 61 op
Elämänkatsomustieto on perusasteella ja lukiossa opetettava katsomusaine. Oppiaineena se on tarkoitettu uskontokuntiin kuulumattomille oppilaille ja niille uskontokuntiin kuuluville oppilaille, joille ei ole järjestetty oman uskonnon opetusta. Elämänkatsomustiedon sivuaineessa on mahdollista suorittaa 26 opintopisteen laajuiset perusopinnot tai 61 opintopisteen laajuiset perus- ja aineopinnot. Sekä perusopinnot että aineopinnot tarjoavat opiskelijalle pedagogisia ja tiedollisia perusvalmiuksia toimia elämänkatsomustiedon opettajana eri kouluasteilla.
Englannin kieli ja kulttuuri 60 op
Englannin kielen perusopinnot 30 op ja englannin kielen ja kulttuurin aineopinnot 30 op antavat englannin kielen aineenopettajan kelpoisuuden yläkouluun ja toisena opetettavana aineena lukioon asti, muiden lain asettamien kelpoisuusvaatimusten täyttyessä. Englannin kielen ja kulttuurin syventävät opinnot 80 op yhdessä maisterin tutkinnon ja opettajan pedagogisten opintojen kanssa antavat englannin kielen aineenopettajan kelpoisuuden lukioon asti.
Erityisopettajan sivuaineopinnot 60 op
Erityisopettajan sivuaineopinnot (60 op) eli erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot. Opintojen tuottamaan kelpoisuuteen vaikuttavat opiskelijan muut opinnot (A opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta (105/2012) 8 §).
Kotitaloustiede 60 op
Kotitaloustieteen perusopinnot suoritettuaan opiskelija tuntee kotitaloustieteen tiedeluonteen. Kotitaloustieteen aineopinnot suoritettuaan opiskelijan asiantuntijuus on kasvanut kotitalouden toiminnan eri alueilla ja opiskelija osaa arvioida ja kehittää omaa osaamistaan. Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida opetusta kotitalouden moninaisissa oppimisympäristöissä.
Käsityötiede, monimateriaalinen käsityö 25 op/35 op
Käsityötieteen monimateriaalisuutta painottavat perusopinnot antavat valmiuksia perusopetuksen vuosiluokkien 1–6 käsityönopetukseen. Käsityötieteen monimateriaalisuutta painottavat aineopinnot antavat valmiuksia perusopetuksen vuosiluokkien 7–9 käsityönopetukseen. Käsityötieteen, monimateriaalisen käsityön perus- ja aineopinnot suorittanut opiskelija saa suoritettavana olevasta tutkinnosta riippuen opetettavan aineen tai aineenopettajakelpoisuuden käsityön (sisältäen sekä entisen tekstiili- että teknisen työn) opettamiseen peruskoulussa (A 986/1998).
Opetushallinto 25 op
Opintokokonaisuuden suorittaminen täyttää opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 2.4 § säädetyn vaatimuksen rehtorilta vaadittavista opinnoista. Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia koskevassa asetuksessa (2 §) todetaan, että: "rehtoriksi on kelpoinen henkilö, jolla on: 1) ylempi korkeakoulututkinto; 2) tässä asetuksessa säädetty asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus; 3) riittävä työkokemus opettajan tehtävissä; sekä 4) Opetushallituksen hyväksymien perusteiden mukainen opetushallinnon tutkinto, vähintään 25 opintopisteen tai vähintään 15 opintoviikon laajuiset yliopiston järjestämät opetushallinnon opinnot taikka muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus."
Opinto-ohjaajan sivuaineopinnot 60 op
Opinto-ohjaajan sivuaineopinnot ovat asetuksen 794/2004 mukaiset 60 opintopisteen laajuiset, oppilaanohjauksen ja opinto-ohjauksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot. Opinnot antavat osaltaan asetuksen 986/1998 mukaisen kelpoisuuden toimia oppilaan- ja opinto-ohjaajana. Lisäksi opinnot tarjoavat monipuoliset ammatilliset valmiudet työskennellä opinto- ja työuraohjauksen asiantuntijatehtävissä eri oppilaitoksissa ja muuntuvissa ohjauksen toimintaympäristöissä.
Ortodoksinen teologia 60 op
Ortodoksisen teologian perus- ja aineopinnot 60 op antavat ortodoksisen uskonnon aineenopettajan kelpoisuuden yläkouluun ja toisena opetettavana aineena lukioon asti muiden lain asettamien kelpoisuusvaatimusten täyttyessä. Ohjeet yleisen ja ortodoksisen teologian sivuaineopintokokonaisuuksien suorittamiseen yhdessä ovat filosofisen tiedekunnan opinto-oppaassa omana lukunaan.
Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot 60 op
Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (60 op) tuottavat luokanopettajan kelpoisuuden yhdessä maisterin tutkinnon ja opettajan pedagogisten opintojen (60 op) kanssa. Sivuaineena monialaisilla opinnoilla saa luokanopettajan kelpoisuuden silloin, kun opiskelijan tavoitetutkinto tuottaa perusopetuksen aineenopettajan kelpoisuuden. Monialaiset opinnot tuovat esiin eri oppiaineiden ja niiden taustalla olevien tieteen- ja taiteenalojen ominaisluonnetta. Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa mm. tarkastella monitieteisesti opettamista, oppimista ja kasvatusta, soveltaa eri alojen tutkimustietoa opetuksen kehittämisessä sekä suunnitella, toteuttaa ja arvioida perusopetuksen vuosiluokkien 1–6 opetusta.
Psykologia 60 op
Psykologian perusopinnot 25 op ja psykologian aineopinnot sivuaineopiskelijoille 35 op antavat aineenopettajan kelpoisuuden toisena opetettavana aineena lukiossa, muiden lain asettamien kelpoisuusvaatimuksien täyttyessä.
Ranskan kieli ja kulttuuri 60 op
Ranskan kielen ja kulttuurin perusopinnot 30 op ja aineopinnot 30 op antavat ranskan kielen aineenopettajan kelpoisuuden yläkouluun ja toisena opetettavana aineena lukioon asti, muiden lain asettamien kelpoisuusvaatimusten täyttyessä.
Ruotsin kieli 60 op
Ruotsin kielen perusopinnot 30 op ja aineopinnot 30 op antavat ruotsin kielen aineenopettajan kelpoisuuden yläkouluun ja toisena opetettavana aineena lukioon asti, muiden lain asettamien kelpoisuusvaatimusten täyttyessä. Ruotsin kielen syventävät opinnot 80 op yhdessä maisterin tutkinnon ja opettajan pedagogisten opintojen kanssa antavat ruotsin kielen aineenopettajan kelpoisuuden lukioon asti.
Saksan kieli ja kulttuuri 60 op
Saksan kielen ja kulttuurin perusopinnot 30 op ja aineopinnot 30 op antavat saksan kielen aineenopettajan kelpoisuuden yläkouluun ja toisena opetettavana aineena lukioon asti, muiden lain asettamien kelpoisuusvaatimusten täyttyessä.
Varhaiskasvatuksen erityisopettajan sivuaineopinnot 25 op/60 op
Erityispedagogiikan oppiaine toteuttaa varhaiskasvatuksen erityisopettajan sivuaineopinnot (25 op/60 op) tiedekunnan hyväksymän opetussuunnitelman mukaisesti. Opinnoista 25 opintopistettä suoritetaan sivuaineopintoina kasvatustieteen kandidaatin tutkintoon. Opiskelijan on mahdollista jatkaa opintoja (35 op) KK-tutkinnon suorittamisen jälkeen. 60 opintopisteen opintokokonaisuus on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksen (608/2005) 2 §:n mukainen erikoistumiskoulutus lastentarhanopettajille. Koulutus antaa ammatilliset valmiudet ja kelpoisuuden erityisopetuksen tehtäviin varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa.
Varhaiskasvatuksen sisältöalueet (varhaiskasvatuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot) 75 op
Varhaiskasvatuksen sisältöalueiden kokonaisuuden suoritettuaan opiskelija tuntee varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa mainittujen eri oppimisen alueisiin sisältyvien tietojen, taitojen ja varhaiskasvatuksen eri menetelmien teoreettisen perustan sekä varhaiserityiskasvatuksen lähtökohdat. Opiskelijalla on valmiudet suunnitella, toteuttaa, arvioida ja kehittää varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa ja toimintakulttuuria sekä omaa ammatillisuuttaan. Opiskelijalla on valmiudet huomioida lapsen laaja-alaisen osaamisen edistämisen sekä eri oppimisen alueiden eheyttämisen kokonaisvaltaiseksi pedagogiseksi prosessiksi monitoimijaisessa kasvatusyhteisössä. Varhaiskasvatuksen sisältöalueet 75 op -opintokokonaisuus tuottaa varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden yhdessä kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon kanssa. (Varhaiskasvatuslaki 540/2018).
Venäjän kieli 60 op
Venäjän kielen perusopinnot 30 op ja aineopinnot 30 op antavat venäjän kielen aineenopettajan kelpoisuuden yläkouluun ja toisena opetettavana aineena lukioon asti, muiden lain asettamien kelpoisuusvaatimusten täyttyessä. Venäjän kielen ja kulttuurin syventävät opinnot 80 op yhdessä maisterin tutkinnon ja opettajan pedagogisten opintojen kanssa antavat venäjän kielen aineenopettajan kelpoisuuden lukioon asti.
Yleinen teologia 60 op
Yleisen teologian perus- ja aineopinnot 60 op antavat evankelisluterilaisen uskonnon aineenopettajan kelpoisuuden yläkouluun ja toisena opetettavana aineena lukioon asti, muiden lain asettamien kelpoisuusvaatimusten täyttyessä. Ohjeet yleisen ja ortodoksisen teologian sivuaineopintokokonaisuuksien suorittamiseen yhdessä ovat filosofisen tiedekunnan opinto-oppaassa omana lukunaan.
Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan opinnot
Aineenopettaja: äidinkieli ja kirjallisuus (A 986/1998 5 §)
ylempi korkeakoulututkinto
perus- ja aineopinnot (60 op) suomen kielessä
perus- ja aineopinnot (60 op) kirjallisuudessa
lukion ja aikuislukion opettajalla lisäksi syventävät opinnot joko suomen kielessä tai kirjallisuudessa
opettajan pedagogiset opinnot (60 op)
S2 -opettajan kelpoisuuteen edellytetään tämän hetkisten säädösten mukaan äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan kelpoisuutta.
Muut kuin kelpoisuuden tuottavat sivuaineet
Sivuaineoppaiden linkit avautuvat uudelle välilehdelle.
Alkukasvatus
Alkukasvatuksen opinnot suoritettuaan opiskelija tietää esi- ja alkuopetusikäisen lapsen kehityksen keskeiset piirteet ja niihin vaikuttavat tekijät sekä saa hyvät valmiudet soveltaa hankittuja tietoja ja taitoja esiopetuksen sisältöalueiden ja perusopetuksen vuosiluokkien 1.-2. oppiaineiden näkökulmasta.
Englannin kieli ja kääntäminen
Englannin kielen ja kääntämisen opinnot tarjoavat erinomaiset kielten- ja kulttuurienvälisen viestinnän teoreettiset ja käytännölliset asiantuntijavalmiudet kieliparissa englanti-suomi. Opinnoissa perehdytään monipuolisesti monikieliseen ja kulttuurienväliseen viestintään sekä käännöstieteelliseen tutkimukseen. Englannin kielen ja englanninkielisten kulttuurien lisäksi koulutus kehittää suomen kielen asiantuntemusta sekä suullisen että kirjallisen kielitaidon osalta niin, että opiskelijat oppivat suhteuttamaan englannin ja suomen kielten ja kulttuurien välisiä ilmiöitä toisiinsa. Englannin kielen ja kääntämisen opintoihin on haku englannin kielen perusopinnot suorittaneille.
Etnomusikologia
Etnomusikologian opinnot perehdyttävät musiikkiin kulttuurina, kulttuurissa ja sosiaalisena toimintana. Erilaisten musiikkien, äänimaisemien ja muiden soivien ilmiöiden merkityksiä tulkitaan ja kuunnellaan osana laajempia konteksteja, ympäristöjä ja yhteisöjen elämää.
Erityispedagogiikka
Erityispedagogiikka on oppiaine, jonka keskiössä on tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja aikuisten kasvatuksen ja koulutuksen kansainvälinen korkeatasoinen tutkimus ja siihen pohjautuva opetus. Keskeisinä aihealueina ovat oppimisen vaikeudet ja niiden taustalla olevat tekijät sekä toiminta- ja oppimisympäristön merkitys yksilölliselle oppimiselle, kasvulle ja kehitykselle. Opinnoissa perehdytään kasvatuksen ja opetuksen erityispedagogiseen perustaan ja sen yhteiskunnalliseen tehtävään sekä erityispedagogiikan merkitykseen elämän eri vaiheissa. Erityispedagogiikan perus-, aine- ja syventäviin opintoihin on vapaa sivuaineopiskeluoikeus kaikilla Itä-Suomen yliopiston varsinaisilla opiskelijoilla. Erityispedagogiikan sivuaineopinnoista ei saa erityisopettajan kelpoisuutta.
Japanin kieli ja kulttuuri
Japanin kielen ja kulttuurin opinnot aloitetaan kielen perusteista. Opinnot koostuvat japanin kielitaito-opinnoista sekä Japanin kulttuurihistorian ja perinteisen kulttuurin eri osa-alueiden opinnoista.
Kansainvälisen kulttuuriosaamisen opintokokonaisuus
Kansainvälisen kulttuuriosaamisen opintokokonaisuus tarjoaa mahdollisuuden tutustua ja perehtyä tiettyjen kieli- ja kulttuurialueiden kulttuurisiin ilmiöihin ja kysymyksiin sekä erityisesti monikulttuurisuuteen kulttuurintutkimuksen näkökulmasta. Opintokokonaisuuden pakollisiin opintoihin kuuluu 10 op yleisiä kulttuurintutkimukseen, monikulttuurisuuteen ja etnisyyteen liittyviä sisältöjä. Kieli- ja kulttuurikohtaisten valinnaisten opintojen moduulista opiskelija voi valita 15 op opintojaksoja, joissa hän perehtyy yhden tai useamman kieli- ja kulttuurialueen kulttuurisiin ilmiöihin ja kysymyksiin. Opintokokonaisuus on avoin kaikille Itä-Suomen yliopiston opiskelijoille.
Karjalan kieli ja kulttuuri
Karjalan kielen ja kulttuurin opinnot perehdyttävät opiskelijan suomen kielen läheisimpään sukukieleen karjalaan sekä sen ja Karjalan alueen historiaan, karjalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Opinnot antavat mahdollisuuden toimia karjalan kielen ja karjalaisen kulttuurin asiantuntemusta vaativissa tehtävissä (opettajana, tutkijana, kulttuurialan ammattilaisena). Karjalan kieli ja kulttuuri on vapaa sivuainekokonaisuus. Se sopii sivuaineeksi paitsi muiden kieliaineiden (erityisesti suomen tai venäjän kielen) opiskelijoille myös esimerkiksi kulttuuriaineiden, historian tai teologian opiskelijoille. Opetuskielinä ovat suomi ja karjala.
Kasvatus- ja aikuiskasvatustiede
Opiskelija saa laaja-alaiset valmiudet koulutuksen, suunnittelun, hallinnon, henkilöstön kehittämisen, johtamisen, tutkimuksen ja arvioinnin asiantuntijatehtäviin tavoitteena elinikäisen oppimisen ja monipuolisen sivistyksen edistäminen. Opiskelija kykenee soveltamaan teoreettisia perusteita koulutus-, informaatio- ja kansalaisyhteiskunnan käytäntöjen kehittämiseen sekä keskustelemaan kriittisesti ja kehittämisorientoituneesti alansa sekä klassisista että nykyajalle ominaisista kysymyksistä. Kasvatus- ja aikuiskasvatustiede on vapaa sivuaine ja opinnot voi aloittaa ilmoittautumalla suoraan opintojaksoille.
Kirjallisuus
Kirjallisuuden opinnot antavat laajan tietämyksen kirjallisuudesta, kirjallisesta elämästä ja kirjallisuuden tutkimuksesta. Opintojen aikana perehdytään kirjallisuuden historiaan ja nykymuotoihin, kirjallisuudentutkimuksen suuntauksiin sekä keskeisiin käsitteisiin. Koulutus tarjoaa taidot tarkastella kirjallista kulttuuria sekä historiallisessa ja yhteiskunnallisessa kontekstissa että kertomusteoreettisin välinein. Koulutus rakentuu läheisessä yhteistyössä muiden humanististen alojen kanssa.
Kulttuuriantropologia
Kulttuuriantropologia on ihmisen kulttuurisidonnaisen käyttäytymisen, ajattelemisen ja kokemisen tutkimusta. Antropologit tutkivat tapoja, joilla ihmiset eri kulttuureissa hahmottavat maailmaa ja järjestävät yhteisöllistä elämäänsä. Kulttuuriantropologia jakautuu useisiin osa-alueisiin, kuten sosiaali-, talous-, kasvatus-, oikeus-, uskonto- ja ympäristöantropologiaan. Antropologit ovat kiinnostuneita myös terveyden, ruumiillisuuden, etnisyyden ja sukupuolen kulttuurisesta rakentumisesta. Antropologian opinnot antavat valmiuksia erilaisten kulttuuristen ajattelu- ja toimintatapojen ymmärtämiseen vertailevasta näkökulmasta.
Kulttuurintutkimuksen temaattiset opinnot
Jos kulttuurintutkimuksen temaattisia haluaa suorittaa opintokokonaisuuksina, tulee opinnot valita yhden teeman alta. Kokonaisuuden minimilaajuus on tällöin 25 op. Teema-alueita on viisi: kulttuuriset kohtaamiset; kulttuuriset esitykset ja tuotannot; kulttuuriset järjestykset ja valta; ruumiillisuus, teknologia ja ympäristö; kulttuurintutkimuksen sovelluksia.
Kuvataide
Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa arvostaa erilaisia kuvakulttuureja, ympäristön esteettisyyttä ja kuvataiteen merkitystä yhteiskunnassa. Opiskelija osaa jäsentää ja analysoida kuvataiteen opetussuunnitelmaa ja sen sisältöalueita sekä soveltaa sen aineistoa tavoitteelliseen, integroivaan ja pedagogiseen käyttöön perusopetuksessa. Opiskelija osaa käyttää oppiaineelle ominaisia opetuksellisia lähestymistapoja ja oppimateriaaleja sekä soveltaa teknologiaa kuvataiteen opetuksessa. Opiskelija ymmärtää visuaalisen kulttuurin ja taidekasvatuksen merkityksen osana elämän kokonaisuutta. Opiskelija osaa käyttää ennakkoluulottomasti erilaisia materiaaleja ja tekniikoita omassa kuvailmaisussaan.
Käännöstiede
Itä-Suomen yliopiston kääntäjien koulutuksen ydintä ovat vahvan kieli- ja kääntämisen taidon lisäksi käännösteknologisen toimintaympäristön hallinta ja kääntämisen evaluaatio, kyky arvioida monipuolisesti erilaisissa toimintaympäristöissä kääntämisen työelämän vaatimuksia ja käännösten laatua. Käännöstieteen opintojen ammatillisena tavoitteena on, että opiskelija saa ammattimaisen käännösviestinnän teoreettiset ja käytännölliset valmiudet. Tieteellisenä tavoitteena on, että opiskelija osaa ohjatusti tuottaa ja kriittisesti arvioida alansa (kielten, kääntämisen, tulkkauksen ja kulttuurienvälisen viestinnän) tutkimusta. Käännöstieteen perusmoduuli (15 op) on kääntämisen opiskelijoille pakollinen sivuaine ja muille vapaasti opiskeltava sivuaine. Käännöstieteen pakollisen moduulin suorittaneet opiskelijat voivat halutessaan jatkaa edelleen tulkkauksen erikoistumisopintoihin ja/tai käännöstieteen tutkimusalaopintoihin.
Liikunta
Opintokokonaisuuden jälkeen opiskelija osaa analysoida liikuntapedagogiikkaan liittyviä ilmiöitä perusopetuksen vuosiluokkien 1–6 liikunnan opetuksen näkökulmasta. Lisäksi opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida liikunnan opetusta ottaen huomioon opetussuunnitelmat, erilaiset oppijat, oppiaineen monimuotoisuuden, lapsilähtöisyyden ja elämyksellisyyden. Liikuntakasvatuksen sivuaineen opiskelu perustuu vuorovaikutteiseen opetukseen ja ryhmässä olevan osaamisen hyödyntämiseen. Koko lukuvuoden kestävien perusopintojen suorittaminen vaatii sekä läsnäoloa että sitoutumista ryhmään ja opiskelulle asetettuihin tavoitteisiin. Tilakysymyksistä johtuen opintoja on myös myöhään iltapäivällä ja alkuillasta.
Mediakasvatus
Monitieteisen opintokokonaisuuden tavoitteena on kouluttaa opetustyön ammattilaisista muutoksen asiantuntijoita, jotka ymmärtävät laajasti digitalisoituvan maailman ajankohtaisia ilmiöitä, uhkia ja mahdollisuuksia sekä pystyvät hyödyntämään tätä tietoutta mediataitojen opetuksessa erilaisissa opetuskonteksteissa. Opintojaksoilla perehdytään niin mediakasvatuksen keskeisimpiin käsitteisiin ja tavoitteisiin, kuin myös median merkityksiin ja rooleihin opetuksessa, oppimisessa, yhteiskunnassa sekä yksilöiden hyvinvoinnissa. Opinnoissa perehdytään teoriaa ja käytäntöä yhdistäen digitaaliteknologian sekä erilaisten mediasisältöjen ja -materiaalien vastuulliseen hyödyntämiseen mediakasvatuksessa.
Mediakulttuuri ja viestintä
Mediakulttuurin ja viestinnän erikoistumisalan opinnoissa tarkastellaan mediaa ja viestintää sekä maailmanlaajuisena ilmiönä että osana jokapäiväistä elämää. Keskeistä on kriittisen näkökulman kehittäminen viestinnän instituutioihin ja erilaisiin mediasisältöihin ja -palveluihin. Tarkastelun kohteita voivat olla esimerkiksi media globaalina liiketoimintana, yksittäiset mediaesitykset sekä mediateknologioiden merkitys arkielämässä. Opiskelijalla on mahdollisuus suunnata opintoja omien kiinnostuksen kohteidensa mukaisesti. Teoreettisen tiedon ja analyyttisten taitojen lisäksi opinnot tukevat viestintä- ja työelämätaitojen kehittämistä ja vahvistamista. Opintoja suositellaan nykykulttuurin ilmiöistä kiinnostuneille opiskelijoille.
Musiikkikasvatus
Musiikkikasvatuksen perusopintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa itsenäisesti suunnitella, toteuttaa, arvioida ja kehittää perusopetuksen luokkien 1–6 musiikkikasvatusta sekä yhteistoimintaprojekteja. Hän osaa integroida musiikkia muihin taide- ja taitoaineisiin sekä muihin oppiaineisiin. Opiskelija on laajentanut musiikillista osaamistaan ja syventänyt musiikillista ymmärrystään. Hän on kehittynyt kasvattajana ja muusikkona sekä osaa toimia musisoivan yhteisön jäsenenä. Opiskelija tiedostaa musiikin yksilöllisiä ja yhteisöllisiä merkityksiä sekä on kehittänyt oppimaan oppimisen taitojaan.
Oikeuspsykologia
Opintokokonaisuuden tavoitteena on perehdyttää opiskelijat oikeuspsykologian keskeisimpiin kysymyksiin ja menetelmiin sekä teoriaan että käytäntöön soveltamiseen. Jokaiseen opintojaksoon liittyy aiheen tarkastelu sekä oikeustieteen että psykologian viitekehyksestä. Tavoitteena on lisätä näiden kahden tieteenalan opiskelijoiden ymmärrystä toistensa näkökulmista ja helpottaa yhteistyötä.
Perinteentutkimus
Perinteentutkimuksen opinnoissa perehdytään suomalaiseen kansankulttuuriin ja sen tutkimukseen erityisesti suullisen perinteen ja aineettoman kulttuuriperinnön kannalta – aineellista kulttuuria kuitenkaan unohtamatta. Keskeisiin aihealueisiin kuuluvat mm. kansanusko ja mytologia, rituaaliperinne ja kalendaarinen tapakulttuuri, kertomusperinne ja kansanrunous, kansanomainen maailmankuva sekä kansanomainen lääkintä- ja terveystieto. Suullisen kulttuurin tuotteiden ja tallenteiden lisäksi perinteentutkimus hyödyntää mm. elämäkertakirjoituksia, temaattisesti jäsennettyjä muistitietoaineistoja sekä erilaisia digitaalisia aineistoja.
Professional Intercultural Competence - Theory and Practice (PICTP)
A successfull learner from this programme will be able to name and describe the components of professional competence required in multicultural work communities. She/he will be able to explain and revise the meaning of intercultural competence in her/his profession. She/he will be motivated to develop her/his own professional intercultural competence and she/he will be able to employ her/his knowledge of intercultural competence in order to advance her/his work community. PICTP is intended for all degree students of the University of Eastern Finland, KARELIA University of Applied Sciences and international exchange students. The working language is English.
Projektiosaamisen opintokokonaisuus
Projektiosaamisen opinnot suorittanut opiskelija on hankkinut talousosaamista esim. tutustumalla markkinointiin, budjetin laatimiseen tai kirjanpitoon, vahvistanut viestintä- ja sosiaalisia taitojaan esim. harjoittelemalla kokous- ja neuvottelutaitoja ja perehtymällä asiakirjojen laatimiseen sekä hankkinut projektityössä tarvittavia taitoja kuten oman työn organisointi- ja aikatauluttamiskykyä, itsensä johtamista ja suurten kokonaisuuksien hahmottamista. Kokonaisuus on vapaasti valittavissa, ts. sivuaineen opinto-oikeutta ei tarvitse hakea eikä osallistujien määrää ole rajattu.
Sukupuolentutkimus
Sukupuolentutkimuksen erikoistumisalan opinnoissa perehdytään siihen, millainen merkitys sukupuolella ja seksuaalisuudella on yhteiskunnassa, kulttuurissa, ihmisten välisissä suhteissa ja yksilöiden toiminnassa. Lisäksi tutkitaan, miten sukupuoli ja seksuaalisuus liittyvät muihin tärkeisiin ihmisten elämään vaikuttaviin eroihin kuten kulttuuriseen taustaan ja etnisyyteen, yhteiskunnalliseen asemaan, ikään ja terveyteen. Kysymykset tasa-arvosta, oikeudenmukaisuudesta ja vallasta nivovat eri aihepiireihin liittyvät kurssit yhteen. Sukupuolentutkimuksen opinnot antavat myös valmiuksia käytännön tasa-arvotyöhön ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
Suomen kieli ja kulttuuri vieraskielisille
Suomen kieli ja kulttuuri vieraskielisille on tarkoitettu opiskelijoille, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi. Opinnot edellyttävät suomen kielen perusteiden hyvää hallintaa ja kykyä seurata suomenkielistä opetusta vaivatta. Opintojen avulla taidot syvenevät niin, että opiskelija pystyy käyttämään suomea työelämässä. Opinnot auttavat kommunikoimaan luontevasti suomeksi tavallisissa arjen ja työelämän tilanteissa. Lisäksi tutustutaan monipuolisesti Suomen historiaan ja yhteiskuntaan sekä suomalaiseen kirjallisuuteen. Kursseilla kirjoitetaan erilaisia tekstejä ja korjataan tekstien kieliasua. Opiskelija oppii kuvaamaan ja analysoimaan suomen kielen rakenteita ja tunnistamaan tekstilajien peruspiirteet.
Suomen kieli ja kääntäminen
Suomen kielen ja kääntämisen opintojen on tarkoitus kehittää kääntäjän kielitajua, kielen sääntöjen hallintaa sekä tekstin tuottamis- ja muokkaamistaitoja. Pakolliset opinnot syventävät suomeksi kirjoittamisen taitoa ja oman kirjoitusprosessin tuntemusta, opettavat analysoimaan suomen kielen rakennetta sekä kehittävät kielen- ja tekstinhuollon osaamista. Valinnaisilla kursseilla analysoidaan erilaisia tekstilajeja ja tyylejä, perehdytään virkakieleen ja vapautetaan luovan kirjoittamisen kykyjä. Opinnot on tarkoitettu erityisesti englannin kielen ja kääntämisen opiskelijoille, venäjän kielen ja kääntämisen opiskelijoille sekä maisterin tutkinnossa kääntämiseen erikoistuville ruotsin kielen opiskelijoille, mutta opintokokonaisuus on avoin kaikille opiskelijoille.
Suomen opettaminen toisena tai vieraana kielenä
Opintokokonaisuus on tarkoitettu sivuaineeksi suomen kielen ja sen lähiaineiden opiskelijoille. Ensisijaisena kohderyhmänä ovat äidinkielen opettajaksi valmistuvat, mutta myös luokanopettajat, erityisopettajat ja maahanmuuttajien kouluttajat voivat hyötyä S2-opinnoista. Lähes jokainen nykyopettaja työskentelee monikulttuurisessa koulussa, joten hänellä on hyvä olla mahdollisimman paljon tietoa S2-opetuksen erityislaadusta.
Taiteensosiologia
Taiteensosiologia tutkii taiteen ilmiöitä sosiaalitieteiden käsitteiden avulla, mutta se käyttää hyväksi myös humanistisessa taiteentutkimuksessa kehiteltyjä käsitteitä ja menetelmiä. Sen mielenkiinto kohdistuu paitsi taideteoksiin myös kaikkeen siihen toimintaan, joka tekee taiteen mahdolliseksi yhteiskunnassa: taiteen tuotantoon, välitykseen, vastaanottoon ja kulutukseen sekä näitä alueita koskevaan yhteiskunnalliseen sääntelyyn. Taiteensosiologian opinnot antavat valmiuksia toimia erityisesti näihin osa-alueisiin kytkeytyvissä asiantuntijatehtävissä sekä muissa työtehtävissä, joissa tarvitaan laaja-alaista ymmärrystä taiteen merkityksistä osana yhteiskuntaa ja kulttuuria.
Teaching Foreign Languages to Young Learners
Teaching Foreign Languages to Young Learners- opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijat osaavat suunnitella, toteuttaa, arvioida ja kehittää vieraan kielen opetusta esi- ja alakouluikäisille. Opiskelijat osaavat soveltaa alan uusinta teoreettista tietämystä, kuten lapset äidinkielen ja vieraiden kielten oppijoina, monikielisyys ja monikulttuurisuus sekä elinikäinen kielten oppiminen. Opintokokonaisuus on suunnattu opettajaopiskelijoille. Sivuaineen opetus ja opiskelu toteutetaan englannin kielellä.
Terveyden monikulttuuriset ulottuvuudet
Terveyden monikulttuuriset ulottuvuudet tarjoaa tieteelliseen, ajankohtaiseen tietoon pohjautuvan tietämyksen terveyden, hyvinvoinnin ja monikulttuurisuuden toisiinsa risteävistä peruskysymyksistä nopeasti muuttuvassa, teknologisoituvassa yhteiskunnassa. Opintokokonaisuuden kiinnostuksen kohteita ovat terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät kulttuuriset kohtaamiset, maahanmuuttoon ja monipaikkaisuuteen kytkeytyvät arkiset terveyskäytännöt, hyvinvoinnin eriarvoistavat ja syrjäytymistä tuottavat rakenteet ja sosiaaliset järjestykset sekä näiden tiedolliset taustat ja tutkimukselliset lähestymistavat. Opinnoissa rakennetaan asiantuntijuutta, jota voi hyödyntää moninaisissa tehtävissä erityisesti terveydenhuoltosektorilla ja kulttuurialalla. Opintokokonaisuus tarjotaan monimuoto-opetuksena Moodle-alustalla. Suoritustapoja ovat verkko-opetus, esseiden ja oppimistehtävien laatiminen sekä kirjatentit.
Tieto- ja viestintäteknologian pedagogiikka
Opintokokonaisuudessa tavoitteena on opiskelijan opetukseen ja oppimiseen liittyvän ymmärryksen laajentaminen tieto- ja viestintäteknologian käytön näkökulmasta. Opiskelija tutustuu ja arvioi tieto- ja viestintäteknologian pedagogisia käyttömahdollisuuksia sekä erittelee niiden yhteiskunnallisia, yhteisöllisiä ja yksilöllisiä merkityksiä. Opiskelija tutustuu alan tutkimukseen ja harjaantuu taidoissaan analysoida ja soveltaa oma-aloitteisesti tieto- ja viestintäteknologiaa opetukseen ja oppimiseen. Kohderyhmänä ovat erityisesti luokanopettajien koulutuksen, erityiskasvatuksen koulutuksen ja aineenopettajien koulutuksen opiskelijat, mutta opintokokonaisuus on avoin kaikille opiskelijoille.
Työ- ja organisaatiopsykologia
Työ- ja organisaatiopsykologian perusopintokokonaisuudessa tutustutaan työssä tapahtuviin psykologisiin prosesseihin. Opinnot suoritettuaan opiskelijalla on yleiskuva työ- ja organisaatiopsykologian keskeisistä perusteorioista ja työhön liittyvistä sisältöalueista kuten johtaminen, työhyvinvointi sekä sosiaaliset verkostot. Lisäksi opinnot antavat mahdollisuuden perehtyä muun muassa digiajan työelämätaitoihin sekä ratkaisukeskeiseen toimintatapaan ja sen soveltamiseen vuorovaikutustilanteissa. Aineopinnot lisäävät työ- ja organisaatiopsykologian tieteenalan teoriatuntemusta ja perehdyttävät sen ajankohtaisiin tutkimuksiin. Opinnoissa syvennetään perusopinnoista tuttuja teemoja, kuten työhyvinvointi, digiajan työelämä ja viestintä. Lisäksi tutustutaan esim. valmentavaan johtajuuteen sekä ohjaukseen työtoimijuuden edistäjänä. Molempiin opintokokonaisuuksiin on erillinen ilmoittautumismenettely.
Yleinen kielitiede ja kieliteknologia
Yleisen kielitieteen ja kieliteknologian koulutuksen tehtävä on antaa valmiuksia ymmärtää kielellisen kommunikaation perusluonteen, kielen kehitystä ja kielen sosiaalisia, psykologisia ja formaalisia piirteitä sekä tutkia niiden ilmenemismuotoja nykyaikaisin tietotekniikan ja tilastollisin menetelmin.
Päivitetty 5.8.2020: lisätty kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen sivuaineoppaan linkki.
Päivitetty 18.8.2020: lisätty linkit työ- ja organisaatiopsykologian sivuainekokonaisuuksiin avoimessa yliopistossa.
Päivitetty 14.9.2020: vaihdettu linkki työ- ja organisaatiopsykologian sivuaineoppaaseen.
Päivitetty 31.12.2020: lisätty, että suomen kieli ja kääntäminen on kaikille avoin opintokokonaisuus.
Teologian sivuaineopiskelija voi halutessaan suorittaa sekä yleisen että ortodoksisen teologian sivuainekokonaisuudet yhdessä tai teologian pääaineopiskelija toisen koulutusohjelman tarjoaman sivuaineen seuraavasti.
Ensin suoritetaan yleisen teologian tai ortodoksisen teologian perus- ja aineopinnot 60 op (tai teologian pääaineopiskelijalla oman koulutusohjelman mukaiset teologiset perusopinnot 60 op).
Tämän perusteella korvautuvat seuraavat yhteiset opinnot:
2411103N EKS perusopintoja: Raamatuntuntemus 1 op
2411104 EKS perusopintoja: Raamatun tutkimuksen metodit ja tekstianalyysi 2 op
Näiden lisäksi tulee suorittaa toisessa koulutusohjelmassa lisää opintoja, jotta kokonaisuudet tulevat täyteen.
Ortodoksisen koulutusohjelman opiskelija suorittaa läntisessä teologiassa lisää:
2412010 Aineopintoja: Juuret Uudessa testamentissa 5 op
2412011 Aineopintoja: Juuret Vanhassa testamentissa 4 op
2421202 KH perusopintoja: Suomen kirkkohistoria 3 op
2421203 KH perusopintoja: Kristinuskon historia keskiajalta nykypäivään 4 op
2422005 Aineopintoja: Luterilaisuus Suomessa 5 op
2421301 ST perusopintoja: Johdatus systemaattiseen teologiaan 2 op
2421302 ST perusopintoja: Johdatus opin historiaan 3 op
2421303 ST perusopintoja: Johdatus reformaation ja modernin ajan teologiaan 3 op
2421304 ST perusopintoja: Teologinen etiikka 2 op
2421305 ST perusopintoja: Ekumeniikka 2 op
2421401 KT perusopintoja: Johdatus käytännöllisen teologiaan 2 op
2421402 KT perusopintoja: Sielunhoito ja pastoraalipsykologia 3 op
2421403 KT perusopintoja: Uskontokasvatuksen perusteet 3 op
2421404 KT perusopintoja: Diakonia ja jumalanpalveluselämä 4 op
2411603 UTI perusopintoja: Euroopan uskonnollinen kenttä 3 op
2411601 UTI perusopintoja Uskonto käsitteenä ja tutkimuskohteena 2 op
2412013 Aineopintoja: Perehtyminen yhteen maailmanuskontoon 4 op
2412014 Aineopintoja: Uskonto ja globalisaatio 3 op
Läntisen teologian koulutusohjelman opiskelija suorittaa ortodoksisessa teologiassa lisää:
2412010 Aineopintoja: Juuret Uudessa testamentissa 5 op
2412011 Aineopintoja: Juuret Vanhassa testamentissa 4 op
2431202 KH perusopintoja: Suomalainen ortodoksisuus 3 op
2431203 KH perusopintoja: Johdatus ortodoksisuuteen ja Venäjän kirkon historiaan 4 op
2432004 Aineopintoja: Karjala ja Suomi 5 op
2431301N ST perusopintoja: Dogmatiikka ja dogmihistoria 5 op
2431302N ST perusopintoja: Patristiikka 3 op
2431306 ST perusopintoja: Ikoniteologia 2 op
2431305 ST perusopintoja: Etiikka ja asketiikka 2 op
2431401N KT perusopintoja: Johdatus liturgiseen teologiaan 5 op
2431403N KT perusopintoja: Pastoraaliteologia 2 op
2431406 KT perusopintoja: Uskonnonpedagogiikka ja homiletiikka 5 op
2431701 KM perusopintoja: Varhaiskristillinen kausi ja Bysantti 3 op
2431702 KM perusopintoja: Slaavilainen perinne 2 op
2412013 Aineopintoja: Perehtyminen yhteen maailmanuskontoon 4 op
2412014 Aineopintoja: Uskonto ja globalisaatio 3 op
Jatkuva oppiminen
Itä-Suomen yliopisto tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, kuten avoimen yliopiston opinnot, avoimet MOOC-verkkokurssit (Massive Open Online Course), erikoistumiskoulutukset ja täydennyskoulutus. Tutkinnon suorittanut voi myös jatkuvan oppijan opinto-oikeudella maksutta täydentää opintojaan tutkinnon suorittamislukuvuoden ja tutkinnon suorittamista seuraavan kahden lukuvuoden ajan ilmoittautumalla opiskelijaksi (opintojohtosääntö 16§).
Lisätietoja jatkuvasta oppimisesta (avautuu uuteen välilehteen) on yliopiston verkkosivuilla.
Opetussuunnitelma
Opintojohtosäännön (2 §) mukaan tiedekunnan opetussuunnitelmalla tarkoitetaan tiedekunnan ja sen laitosten/osastojen opetustehtävän kuvausta, jossa määritellään muun muassa mitä tutkintoihin johtavia koulutuksia tiedekunnassa voidaan suorittaa ja millä kielillä tutkinnot suoritetaan. Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmalla tarkoitetaan kokonaisuutta, joka sisältää tutkintorakenteen, tutkintovaatimukset sekä tutkinnon ja sen osien osaamistavoitteet, sisällöt, arviointimenetelmät ja opetusmuodot.
Filosofisen tiedekunnan opetussuunnitelma käsittää tiedekunnan opinto-oppaan Kamussa, oppaat WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen) sekä tiedekunnan sivuaineoppaan Kamussa.
- Linkit tutkinto-ohjelmien oppaisiin ovat tämän opinto-oppaan luvussa Opiskeluoikeudet ja opinto-oikeudet.
- Linkit sivuaineiden oppaisiin ovat tämän opinto-oppaan luvussa Sivuainetarjonta.
Kunkin tutkinto-ohjelman opintojen toivottu tai vaadittu suorittamisjärjestys eli kulkukaavio on tutkinto-ohjelman opiskelijoille tarkoitetussa opintoyhteisössä.
Filosofisen tiedekunnan opinto-oppaan päivitys
Henni Nevalainen
opintokoordinaattori, opintopalvelut
henni.nevalainen@uef.fi