- Etusivu
- Tietopankki
- Tiedekuntien opinto-oppaat
- Opintojen aikana
- Opinto-oppaat 2021-22
- Filosofisen tiedekunnan opinto-opas 2021-2022
ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO
JOENSUU, KUOPIO
Filosofisen tiedekunnan opinto-opas 2021-2022
Johdanto
Filosofinen tiedekunta (avautuu uuteen välilehteen) on yksi Itä-Suomen yliopiston neljästä tiedekunnasta. Se toimii Joensuun kampuksella ja muodostuu neljästä osastosta, jotka ovat
- humanistinen osasto,
- kasvatustieteiden ja psykologian osasto,
- soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto sekä
- teologian osasto (linkit avautuvat uuteen välilehteen).
Myös Joensuun harjoittelukoulut (avautuu uuteen välilehteen) kuuluvat filosofiseen tiedekuntaan.
Filosofinen tiedekunta kouluttaa asiantuntijoita ja harjoittaa tieteellistä tutkimusta
- kasvatustieteiden ja psykologian,
- kotitaloustieteen ja käsityötieteen,
- kieli- ja kulttuuritieteiden sekä
- teologian aloilla.
Opintoneuvonta ja opintojen ohjaus
Ohjaus- ja neuvontatyön tavoitteena on tukea opiskelukykyäsi opintopolun eri vaiheissa niin, että pääset opintojen alkuun, osaat suunnitella ja opiskella sujuvasti, valmistut tavoiteajassa ja työllistyt valmistumisen jälkeen. Opintojesi tueksi yliopisto tarjoaa ohjaus- ja neuvontapalveluita, jotka löydät Kamusta. Myös opiskeluhyvinvointityön tavoitteena on edistää opiskelukykyä, mutta myös edistää terveyttä, opiskeluyhteisöjen hyvinvointia, luoda terve ja turvallinen opiskeluympäristö sekä ehkäistä syrjäytymistä.
Yliopiston tarjoamat ohjaus-, neuvonta- ja tukipalvelut löydät kootusti Kamusta, jossa on myös opiskeluhyvinvointiin liittyvää tietoa.
Ohjaus- ja neuvontatyön tueksi joka tiedekunnalla tulee olla opintojen ohjauksen periaatteet ja tutkinto-ohjelmilla suunnitelma ohjauksen järjestämisestä. Tiedekunnat järjestävät opetuksen ja opintojen ohjauksen siten, että tutkinto on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen yliopistolaissa säädetyssä tavoiteajassa, tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja keskeytyksettä. Opiskelijan tulee saada ohjausta opintojen kaikissa vaiheissa. Toisaalta myös opiskelijalla on myös velvollisuuksia, ja hänen tulee opiskella opetussuunnitelman mukaisesti, noudattaa yliopiston antamia ohjeita ja valmistua tavoiteajassa.
Ks. Itä-Suomen yliopiston opintojohtosääntö
Ohjaus ja tiedonlähteet
Opintojen ohjaus kuuluu koko henkilökunnalle. Opintojen ohjauksen tavoitteena on
- sitouttaa opiskelija yliopistoyhteisöön ja opiskeluun
- auttaa opiskelijaa etenemään opinnoissaan tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja valmistumaan tavoiteajassa.
Opinnoista annetaan yleistä tietoa
- tiedekunnan opinto-oppaassa,
- uusien opiskelijoiden Smart Start -oppaassa,
- Kamussa Opiskelijan käsikirjassa ja
- opintoyhteisöissä.
Opiskeltavia aineita ja koulutuksia koskevat tiedot löytyvät WebOodin oppaista (avautuu uudelle välilehdelle).
Kieli- ja viestintäopintoja koskevia tietoja saa kielikeskuksen toimistosta ja opintoyhteisöstä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).
HOPS eli henkilökohtainen opintojen suunnittelu
Opiskelija on itse vastuussa opintojensa suunnittelusta ja opintojen etenemisestä. Akateeminen vapaus sisältää myös vastuun ottamisen opiskelusta.
Opintojen ohjattu suunnitteleminen on kaikille uusille opiskelijoille pakollista. Henkilökohtainen opintojen suunnittelu -opintojaksoon sisältyy kontaktiopetusta, henkilökohtaista ohjausta sekä itsenäistä työskentelyä. Tavoitteena on auttaa opiskelijaa suunnittelemaan ja aikatauluttamaan opintojaan, jotta opintoaika ja -tuki riittäisivät sekä kandidaatin että maisterin tutkinnon suorittamiseen.
Opiskeluun vaikuttavista asioista kuten opiskelijalle myönnetyistä erityisjärjestelyistä eli yksilöllisistä opintojärjestelyistä on hyvä tarvittaessa puhua HOPS-keskustelussa oppiainetuutorin / omaopettajan kanssa.
HOPSia on syytä päivittää aina, kun suunnitelmat tai opetussuunnitelma muuttuvat.
HOPS pitää sisällään suunnitelman koko tutkinnon suorittamisesta: suoritettavat opinnot ja opiskelijan itse suunnitteleman suorittamisaikataulun. Ensimmäisenä opiskeluvuotena opiskelija tekee opintosuunnitelman kandidaatin tutkinnosta oppiainetuutorin / omaopettajan / amanuenssin ohjauksessa. Kandidaatin tutkinnon loppuvaiheessa on hyvä tehdä uusi HOPS maisterin tutkintoa varten.
Tarkempia ohjeita opintosuunnitelman tekemiseen on koottu opintoyhteisöihin.
Kun HOPS on hyväksytty, opiskelija saa opintopisteet seuraavista opintojaksoista:
- 1131000 Orientaatio yliopisto-opiskeluun
- Henkilökohtainen opintojen suunnittelu
Linkit avautuvat uudelle välilehdelle.
Opintokoordinaattori: Riikka Myllys
Kansainvälisten asioiden suunnittelija: Eerika Latvanen
Jatkotutkinto-opiskelijat: Kaisu Kortelainen
Humanistinen osasto
- Englannin kieli ja kulttuuri: amanuenssi Risto Helén
- Englannin kieli ja kääntäminen: amanuenssi Risto Helén
- Kirjallisuus: amanuenssi Anette Huovinen
- Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelma - kirjallisuus, kulttuurintutkimus, perinteentutkimus: amanuenssi Anette Huovinen
- Logopedia: amanuenssi Erja Vottonen
- Ruotsin kieli: amanuenssi Erja Vottonen
- Suomen kieli: amanuenssi Anette Huovinen
- Venäjän kieli ja kulttuuri: amanuenssi Erja Vottonen
- Venäjän kieli ja kääntäminen: amanuenssi Erja Vottonen
- Yleinen kielitiede ja kieliteknologia: amanuenssi Erja Vottonen
Sivuaineet:
- Japanin kieli ja kulttuuri: amanuenssi Risto Helén
- Kansainvälisen kulttuuriosaamisen opintokokonaisuus: amanuenssi Risto Helén
- Karjalan kieli ja kulttuuri: amanuenssi Anette Huovinen
- Käännöstiede: amanuenssi Erja Vottonen
- Mediakasvatus: amanuenssi Anette Huovinen
- Mediapaja: amanuenssi Anette Huovinen
- Projektiosaamisen opintokokonaisuus: amanuenssi Risto Helén
- Ranskan kieli ja kulttuuri: amanuenssi Risto Helén
- Saksan kieli ja kulttuuri: amanuenssi Risto Helén
- Suomen kieli ja kulttuuri vieraskielisille: amanuenssi Erja Vottonen
- Suomen kieli ja kääntäminen: amanuenssi Erja Vottonen
- Suomen opettaminen toisena tai vieraana kielenä: amanuenssi Anette Huovinen
- Terveyden monikulttuuriset ulottuvuudet (Temokuu): amanuenssi Anette Huovinen
Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto
- Luokanopettajakoulutus: amanuenssi Emma Hahl ja amanuenssi Anne Pitkänen
- Varhaiskasvatuksen opettajakoulutus: amanuenssi Hannele Elonvuo
- Kotitalous- ja käsityönopettajakoulutukset: amanuenssi Anne Loikkanen
Sivuaineet: amanuenssi Anne Loikkanen
- Aineenopettajan pedagogiset opinnot
- Alkukasvatus
- Elämänkatsomustieto
- Liikunta
- Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot
- Professional Intercultural Competence: Theory and Practice
- Teaching Foreign Languages to Young Learners
- Tieto- ja viestintäteknologian pedagogiikka
- Kuvataide
- Kotitaloustiede
- Käsityötiede, monimateriaalinen käsityö
- Musiikkikasvatus
Kasvatustieteiden ja psykologian osasto
- Erityispedagogiikka: amanuenssi Päivi Walling, amanuenssi Elina Nykänen
- Kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede: amanuenssi Saara Hassinen
- Opinto-ohjaaja ja uraohjaaja: amanuenssi Salla Martinsén
- Psykologia: amanuenssi Salla Martinsén
Sivuaineet:
- Aikuisopettajan pedagogiset opinnot, 60 op: amanuenssi Saara Hassinen
- Erityisopettajan sivuaineopinnot (ERO-sivuaine), 60 op: amanuenssi Elina Nykänen
- Erityispedagogiikka, perus-, aine- ja syventävät opinnot, 25/35/60 op: amanuenssi Päivi Walling
- Kasvatus- ja aikuiskasvatustiede, perus-, aine- ja syventävät opinnot, 25/35/75 op: amanuenssi Saara Hassinen
- Oikeuspsykologia, perus- ja aineopinnot, 30/30 op: amanuenssi Jenna Tuononen
- Opetushallinto, 25 op: amanuenssi Elina Nykänen
- Opinto-ohjaajan ja uraohjaajan sivuaineopinnot, 60 op: amanuenssi Salla Martinsén
- Psykologia sivuaineena, perus- ja aineopinnot, 25/35 op: amanuenssi Jenna Tuononen
- Työ- ja organisaatiopsykologia, perus- ja aineopinnot, 25/35 op: amanuenssi Jenna Tuononen
- Varhaiskasvatuksen erityisopettajan sivuaineopinnot (VEO-sivuaine), 25/60 op: amanuenssi Elina Nykänen
Teologian osasto
- Läntinen teologia: amanuenssi Maiju Parviainen
- Ortodoksinen teologia: amanuenssi Maiju Parviainen
Sivuaineet:
- Yleinen teologia: amanuenssi Maiju Parviainen
- Ortodoksinen teologia: amanuenssi Maiju Parviainen
Humanistiset tieteet
Humanistisella osastolla on otettu käyttöön omaopettajamalli. Hops-ohjauksesta saat lisätietoja Humanistisen osaston opintoyhteisöstä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen). Amanuenssit vastaavat yleisestä opintoneuvonnasta:
Suomen kieli ja kulttuuritieteet lukuun ottamatta logopediaa: amanuenssi Anette Huovinen
Logopedia: amanuenssi Erja Vottonen
Vieraat kielet ja käännöstiede: amanuenssi Risto Helén, amanuenssi Erja Vottonen
Kasvatustieteelliset alat
Erityisopettajien koulutus: amanuenssi Päivi Walling
Erilliset erityisopettajan opinnot, erilliset varhaiskasvatuksen erityisopettajan opinnot, varhaiskasvatuksen erityisopettajan maisteriopinnot: amanuenssi Elina Nykänen
Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen asiantuntijakoulutus: amanuenssi Saara Hassinen (10.1.2022 alkaen)
Kotitalousopettajakoulutus//käsityönopettajakoulutus: amanuenssi Anne Loikkanen
Luokanopettajakoulutus: amanuenssi Emma Hahl ja amanuenssi Anne Pitkänen
Varhaiskasvatuksen opettajakoulutus: amanuenssi Hannele Elonvuo
Opinto-ohjaajan ja uraohjaajan koulutus: amanuenssi Salla Martinsén
Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastossa sekä Kasvatustieteiden ja psykologian osastossa ohjausta antavat myös oppiainetuutorit.
Psykologia
Yleinen opintoneuvonta: opintosihteeri Tanja Härkönen
HOPS-ohjaus: yliopisto-opettaja Petri Karkkola, yliopisto-opettaja Hanna Koivisto, lehtori Matti Kuittinen, yliopisto-opettaja Hanna Lahtinen, amanuenssi Salla Martinsén
Harjoittelusta vastaava opettaja antaa HOPS-ohjausta syventävien opintojen vaiheessa.
Teologia
Lukuvuonna 2021–2022 aloittaneet opiskelijat:
Läntinen teologia: yliopistonlehtori Teuvo Laitila, tutkijatohtori Laura Kallatsa, amanuenssi Maiju Parviainen
Ortodoksinen teologia: yliopistonlehtori Teuvo Laitila
Aineenopettajaopiskelijat: yliopistonlehtori Vesa Hirvonen
Ennen lukuvuotta 2021–2022 aloittaneet opiskelijat:
Läntinen teologia: amanuenssi Maiju Parviainen
Ortodoksinen teologia: amanuenssi Maiju Parviainen
Teologian osaston yleinen opinto-ohjaus: amanuenssi Maiju Parviainen
Tietoja on päivitetty 1.3.2022.
- Tarkemmat yhteystiedot löytyvät yliopiston puhelinluettelosta (avautuu uuteen välilehteen).
- Kamun opintoyhteisösivulle on koottu lista koko yliopiston opintoyhteisöistä. Seuraa vähintään oman tutkinto-ohjelmasi ja sivuaineidesi opintoyhteisöjä sekä Yammer-ryhmiä.
Opiskeluoikeudet ja opinto-oikeudet
Kamussa on yleistä tietoa ja ohjeita opiskeluoikeuksiin liittyvissä asioissa, kuten
- ilmoittautumisesta yliopistoon,
- tutkintojen tavoitteellisista suoritusajoista,
- lisäajan hakemisesta ja
- opinto-oikeudesta tutkinnon suorittamisen jälkeen eli jatkuvan oppijan opinto-oikeudesta.
Opintohallinnon palveluiden yhteystiedot löytyvät yliopiston verkkosivuilta (avautuu uuteen välilehteen).
Perustutkinnot: kandidaatin tutkinto, maisterin tutkinto
Opiskelija saa opiskelijavalinnassa opinto-oikeuden pääsääntöisesti sekä kandidaatin että maisterin tutkintoon siinä tutkinto-ohjelmassa, johon hänet on valittu. Varhaiskasvatuksen koulutuksen opiskelijat saavat kuitenkin opinto-oikeuden vain kandidaatin tutkintoon.
Filosofisessa tiedekunnassa kandidaatin tutkinto suositellaan suoritettavaksi minimilaajuudessaan. Kandidaatin tutkintoon liitettyjä opintoja ei voi käyttää maisterin tutkintoon. Pääaineen syventävien opintojen opintokokonaisuutta ei voi liittää kandidaatin tutkintoon.
Opiskelijan on pääsääntöisesti suoritettava ensin alempi korkeakoulututkinto ennen siirtymistään suorittamaan ylempää korkeakoulututkintoa. Pääsäännöstä voidaan luopua, jos se on opintojen sujuvan etenemisen kannalta perusteltua. Tällöinkin opiskelijalla on oltava suoritettuna alempi korkeakoulututkinto ennen ylempään korkeakoulututkintoon kuuluvan opinnäytetyön aloittamista.
- Humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto on nimeltään humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK, 180 op) ja ylempi korkeakoulututkinto filosofian maisterin tutkinto (FM, 120 op).
- Kasvatustieteellisen alan alempi korkeakoulututkinto on nimeltään kasvatustieteen kandidaatin tutkinto (KK, 180 op) ja ylempi korkeakoulututkinto kasvatustieteen maisterin tutkinto (KM, 120 op).
- Psykologian alan alempi korkeakoulututkinto on nimeltään psykologian kandidaatin tutkinto (PsK, 180 op) ja ylempi korkeakoulututkinto puolestaan psykologian maisterin tutkinto (PsM, 150 op).
- Teologian alan alempi korkeakoulututkinto on nimeltään teologian kandidaatin tutkinto (TK, 180 op) ja ylempi korkeakoulututkinto teologian maisterin tutkinto (TM, 120 op).
Jatkotutkinnot
Itä-Suomen yliopiston tohtorikoulu ja siihen kuuluvat tohtoriohjelmat järjestävät Itä-Suomen yliopiston tieteellisen jatkokoulutuksen. Kaikki tohtoriopiskelijat tekevät tutkintoaan tohtoriohjelmissa. Filosofinen tiedekunta toimii seuraavissa tohtoriohjelmissa (linkit avautuvat uudelle välilehdelle):
- Kasvatustieteiden tohtoriohjelma
- Sosiaalisten ja kulttuuristen kohtaamisten tohtoriohjelma (filosofinen tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta)
- Welfare, Health and Management -tohtoriohjelma (filosofinen tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta)
Suoritettavat jatkotutkinnot:
- Humanistisella alalla jatkotutkintoja ovat filosofian lisensiaatin (FL) ja filosofian tohtorin (FT) tutkinnot.
- Kasvatustieteellisen alan tieteellisiä jatkotutkintoja ovat kasvatustieteen lisensiaatin tutkinto (KL) ja kasvatustieteen tohtorin (KT) tai filosofian tohtorin (FT) tutkinto.
- Psykologian alan tieteellisiä jatkotutkintoja ovat psykologian lisensiaatin (PsL) tutkinto ja psykologian (PsT) tai filosofian tohtorin (FT) tutkinto.
- Teologian alan jatkotutkintoja ovat teologian lisensiaatin (TL) tutkinto ja teologian tohtorin (TT) tai filosofian tohtorin (FT) tutkinto.
Lisensiaatin tutkinto on vapaaehtoinen välitutkinto. Ensisijaisesti suoritetaan tohtorin tutkinto.
Suomenkieliset tutkinto-ohjelmat
Linkit avautuvat uudelle välilehdelle.
- englannin kieli, pääaineet: englannin kieli ja kulttuuri, englannin kieli ja kääntäminen
- erityisluokanopettajan ja erityisopettajan koulutus
- erityisopettajan koulutus; erityisopettajan koulutus, maisteriopinnot
- kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen asiantuntijakoulutus
- kirjallisuus
- kotitalousopettajakoulutus
- kulttuurintutkimus, erikoistumisalat: etnomusikologia, kulttuuriantropologia, mediakulttuuri ja viestintä, sukupuolentutkimus, taiteensosiologia
- käsityönopettajakoulutus; käsityömuotoilun maisteriohjelma
- logopedia
- luokanopettajakoulutus
- läntinen teologia, pääaineet: eksegetiikka, kirkkohistoria, systemaattinen teologia, käytännöllinen teologia, uskonnonpedagogiikka, uskontotiede
- opinto-ohjaajan ja uraohjaajan koulutus; opinto-ohjaajan ja uraohjaajan maisteriopinnot
- ortodoksinen teologia, pääaineet: eksegetiikka, kirkkohistoria, systemaattinen teologia ja patristiikka, käytännöllinen teologia, kirkkomusiikki, uskontotiede
- perinteentutkimus
- psykologia
- ruotsin kieli
- suomen kieli
- varhaiskasvatuksen opettajakoulutus; varhaiskasvatuksen maisterikoulutus; varhaiskasvatuksen erityisopettajan maisteriopinnot
- venäjän kieli, pääaineet: venäjän kieli ja kulttuuri, venäjän kieli ja kääntäminen
- yleinen kielitiede ja kieliteknologia
Kansainväliset maisteriohjelmat
Linkit avautuvat uudelle välilehdelle.
Early Language Education for Intercultural Communication (curriculum 2021-22)
Learning, Teaching and Counselling in Intercultural Context (curriculum 2021-22)
MDP in English Language and Culture (curriculum 2021-22)
MDP in Linguistic Data Sciences (curriculum 2021-22)
Pedagogy and Teaching for Sustainability (curriculum 2021-22)
Erasmus++ Mundus Joint Master Degree programme in Clinical Linguistics (EMCL++) (ei opiskelijoita Itä-Suomen yliopistossa lukuvuonna 2021–2022)
Opinto-oikeuden muutokset
Opinto-oikeuden muutoksia ovat
- pääaineen/suuntautumisvaihtoehdon valinta tai vaihtaminen sekä
- kandidaatin ja maisterin tutkinnon opinto-oikeuksien muuttaminen pelkästään maisterin tutkinnon opinto-oikeudeksi.
Jos opiskelija hakee pääaineen vaihtoa niin, että tavoitetutkinto (tutkintonimike) vaihtuu, kyse on siirtohausta ja haku tapahtuu Opintopolku.fi -palvelussa. Tarkemmat ohjeet siirtohausta.
Kun opiskelija hakee pääaineen vaihtoa Itä-Suomen yliopiston sisällä niin, ettei tavoitetutkinto vaihdu, kyse ei ole siirtohausta vaan muusta opintoihin liittyvästä päätöksen teosta. Tiedekuntaneuvosto päättää osana valintaperusteita periaatteista, joiden perusteella opiskelija voi vaihtaa tutkinto-ohjelmaa tiedekunnassa sekä periaatteista, joiden perusteella toisen tiedekunnan opiskelija voi siirtyä suorittamaan tutkintoa tiedekuntaan.
- Maisterivaiheen pääaineen vaihto
Maisterivaiheeseen valitut eivät voi pääsääntöisesti vaihtaa pääainetta. Tiedekunnan sisällä annetaan tarkemmat ohjeet ja valintaperusteet, mikäli pääaineen vaihto on mahdollista. Muussa tapauksessa pääaineen vaihtamista haluavat opiskelijat hakevat maisterihaussa suorittamallaan kandidaattitutkinnolla. Hakeminen tapahtuu sähköisesti osoitteessa Opintopolku.fi tai Studyinfo.fi. Tällöin hakeutuminen tapahtuu yhteishaun kautta. Englanninkielisten maisteriohjelmien välillä ei voi vaihtaa pääainetta, mutta ohjelman sisällä voi vaihtaa pääainetta. - Pääaineen tai koulutusohjelman vaihtaminen, kun tiedekunta vaihtuu
Kandidaattivaiheen opiskelija voi hakea pääaineen vaihtoa toiseen tiedekuntaan. Vaihtaminen voi tapahtua aikaisintaan ensimmäisen opiskelulukukauden jälkeen. Tiedekuntaneuvosto päättää osana opiskelijavalinnan perusteita periaatteista, joiden perusteella toisen tiedekunnan opiskelija voi siirtyä suorittamaan tutkintoa tiedekuntaan. Edellytyksenä on, että tavoitetutkinto (tutkintonimike) ei vaihdu. Lisätietoja tiedekunnasta/oppiaineesta, johon opiskelija haluaa vaihtaa pääaineensa. Mikäli pääaineen vaihto ei ole mahdollista, voi opiskelija hakea pääaineen vaihtoa toiseen tiedekuntaan yhteishaun kautta. Hakeminen tapahtuu sähköisesti Opintopolku.fi-verkkosivuilla (avautuu uuteen välilehteen). - Pääaineen tai koulutusohjelman vaihtaminen, kun tiedekunta ei vaihdu
Vaihtaminen voi tapahtua aikaisintaan ensimmäisen opiskelulukukauden jälkeen samassa tiedekunnassa, samalla kampuksella ja siten ettei tavoitetutkinto vaihdu. Tiedekunta voi valintaperusteissaan edellyttää tietyn määrän opintosuorituksia suoritetuksi edellisessä opinto-oikeudessa. Esim. aineesta, johon siirrytään, on oltava suoritettuna valintaperusteissa vaadittu määrä opintoja, esim. vähintään perusopinnot. Hakukohdekohtaisissa ohjeissa voi olla myös tarkempia vaatimuksia ja rajoituksia. Hakeminen tapahtuu tiedekunnan omalla hakulomakkeella. Lisätietoja oppiaineesta, johon opiskelija haluaa vaihtaa pääaineensa. Mikäli pääaineen vaihto ei ole mahdollista, voi opiskelija hakea pääaineen vaihtoa toiseen tiedekuntaan yhteishaun kautta. Hakeminen tapahtuu sähköisesti osoitteessa Opintopolku.fi. - Kampusta Itä-Suomen yliopiston sisällä vaihtavat
Vaihto voi tapahtua aikaisintaan ensimmäisen lukukauden jälkeen kandidaattivaiheessa. Kampusta voi vaihtaa vain kerran. Lisätietoja tiedekunnasta/oppiaineesta, johon opiskelija haluaa vaihtaa pääaineensa. Mikäli pääaineen vaihto ei ole mahdollista, voi opiskelija hakea pääaineen vaihtoa toiseen tiedekuntaan yhteishaun kautta. Hakeminen tapahtuu sähköisesti osoitteessa Opintopolku.fi.
Pääaineen tai suuntautumisvaihtoehdon valinta opintojen alussa
Pääaine tai valittu suuntautumisvaihtoehto tallennetaan opintorekisteriin.
Suomen kielen ja kirjallisuuden, kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman sekä englannin ja venäjän kielten opiskelijoiden tulee valita pääaineensa, jos se ei käy ilmi opintorekisterin tiedoista:
Suomen kielen ja kirjallisuuden opiskelijat valitsevat näistä jommankumman pääaineekseen ja ilmoittavat sen opintopalveluihin.
Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelmassa opiskelevat valitsevat jonkin koulutusohjelman aineen kandidaatin tutkinnon pääaineekseen ja ilmoittavat sen opintopalveluihin.
Venäjän kielen opiskelijat valitsevat maisteriopintojen pääaineeksi joko venäjän kielen ja kulttuurin tai venäjän kielen ja kääntämisen ja ilmoittavat sen opintopalveluihin. Valinta on tehtävä kandidaattiseminaarin aikana.
Englannin kielen pääaineopiskelijat suorittavat yhteiset englannin kielen perusopinnot. Aineopinnoissa opiskelijat valitsevat joko englannin kielen ja kulttuurin tai englannin kielen ja kääntämisen opintopolun. Kandidaatintutkinnon pääaine määräytyy opintopolun mukaisesti: joko englannin kieli ja kulttuuri tai englannin kieli ja kääntäminen. Englannin aineenopettajaksi voi valmistua vain kielen ja kulttuurin opintopolulta.
Englannin kielen ja kääntämisen opintopolulle on erillinen haku. Englannin kielen pääaineopiskelija voi hakea englannin kielen ja kääntämisen opintopolulle ensimmäisen opintovuoden kevätlukukauden lopussa suoritettuaan perusopinnot. Mikäli opiskelija ei erikseen hae englannin kielen ja kääntämisen opintopolulle, hän siirtyy automaattisesti englannin kielen ja kulttuurin opintopolulle. Englannin kielen ja kääntämisen opintopolulle valitaan korkeintaan 25 pääaineopiskelijaa vuosittain. Valintaperusteet vahvistetaan tiedekunnassa syyslukukaudella ja lisätään opinto-oppaaseen.
Tiedekuntaneuvostossa 29.9.2021 vahvistetut kevään 2022 valintakriteerit:
Jos hakijoita on enemmän kuin 25, opiskelijat asetetaan järjestykseen seuraavien kriteerien perusteella:
1. englannin kielen perusopintokokonaisuuden arvosana
2. englannin kielen perusopintokokonaisuuden painotettu keskiarvo
Jos perusopinnot suorittaineita hakijoita on alle 25, valinnassa huomioidaan myös ne opiskelijat, joiden perusopintokokonaisuus on kesken. Näiden hakijoiden osalta valintakriteereinä ovat
a) pääaineen opintopistekertymä ja b) suoritettujen opintojaksojen arvosanojen keskiarvo.
Kääntämisen opinnot edellyttävät erinomaista suomen kielen taitoa. Muulla kuin suomen kielellä koulusivistyksensä saaneen hakijan on osoitettava suomen kielen kielitaitonsa todistuksella (vähintään yleisen kielitutkinnon taitotaso 5 tai eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso C1).
Pääaineen vaihtaminen
Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa humanististen tieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkintoja suorittavat opiskelijat voivat hakea pääaineen vaihtamista vapaamuotoisella, tiedekunnalle osoitetulla hakemuksella. Hakemus toimitetaan sähköpostitse osoitteeseen hum.haku@uef.fi tai vaihtoehtoisesti osastosihteeri Tuula Nissiselle, huone Agora 138. Hakemuksessa on mainittava seuraavat asiat:
- päiväys
- hakijan nimi, opiskelijanumero ja yhteystiedot (ml. sähköpostiosoite)
- mitä sivuaineoikeutta haetaan
- millä perusteella
- selvitys aiemmista opinnoista
- antaako hakija luvan sähköiseen asiointiin.
Mukaan on liitettävä todistuskopio tai suoritusrekisteriote.
Hakuaika on jatkuva. Edellytykset pääaineen vaihtamiselle vaihtelevat oppiaineen mukaan ja sen mukaan, missä opintojen vaiheessa pääainetta halutaan vaihtaa.
Englannin kieli ja kulttuuri, englannin kieli ja kääntäminen: Kandidaattivaiheen hakijan edellytetään suorittaneen lukuvuosien 2018-2021 tai 2021-2022 tutkintovaatimusten mukaiset englannin kielen perusopinnot tai aiempien tutkintovaatimusten mukaiset englannin kielen ja kulttuurin tai englannin kielen ja kääntämisen perusopinnot. Valinta edellyttää oppiaineen professorin puoltoa ja aktiivista opiskelua (opintojen vaiheesta riippuen opintosuorituksia tai opintojaksoille osallistumista). Mahdolliset täydentävät opinnot määritetään opetussuunnitelmassa. Maisterivaiheen hakijan tulee olla suorittanut haettavasta pääaineesta perus- ja aineopinnot. Englannin oppiaineen sisällä (englannin kieli ja kulttuuri, englannin kieli ja kääntäminen) pääainetta maisterivaiheessa vaihtava suorittaa syventävät opinnot uuden pääaineen opetussuunnitelman mukaisesti. Hakijalle voidaan määrätä täydentäviä opintoja (korkeintaan 60 opintopistettä). Täydentäviä opintoja määrätään suoritettavaksi niin, että opiskelijan voidaan katsoa saavuttavan riittävät valmiudet filosofian maisterin tutkintoon kuuluvien syventävien opintojen suorittamiseen. Pääaineen vaihto edellyttää oppiaineen professorin puoltoa ja aktiivista opiskelua.
Ruotsin kieli: Kandidaattivaiheen hakijan pitää olla suorittanut ruotsin kielen perusopinnot painotetulta keskiarvoltaan vähintään hyvin tiedoin (3/5). Maisterivaiheen hakijan tulee olla suorittanut ruotsin kielestä sekä perus- että aineopinnot. Aineopintojen kokonaisarvosanan on tällöin oltava painotetulta keskiarvoltaan vähintään hyvät tiedot (3/5).
Venäjän kieli: Kandidaattivaiheen hakijan pitää olla suorittanut venäjän kielen perusopinnot painotetulta keskiarvoltaan vähintään hyvin tiedoin (3/5). Maisterivaiheen hakijan tulee olla suorittanut venäjän kielestä sekä perus- että aineopinnot. Aineopintojen kokonaisarvosanan on tällöin oltava painotetulta keskiarvoltaan vähintään hyvät tiedot (3/5).
Suomen kieli ja kirjallisuus: Kandidaattivaiheen hakijan on pitänyt suorittaa haetusta pääaineesta perusopinnot vähintään hyvin tiedoin (3/5). Maisterivaiheen hakijan tulee olla suorittanut haetusta pääaineesta sekä perus- että aineopinnot. Aineopintojen kokonaisarvosanan on tällöin oltava vähintään hyvät tiedot (3/5).
Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelma: Kandidaattivaiheen hakijan tulee olla suorittanut haettavasta pääaineesta perusopinnot painotetulta keskiarvoltaan vähintään hyvin tiedoin (3/5). Koulutusohjelman tarjoamia pääaineita ovat kirjallisuus, perinteentutkimus tai kulttuurintutkimus (erikoistumisalat kulttuuriantropologia, mediakulttuuri ja viestintä, etnomusikologia, sukupuolentutkimus tai taiteensosiologia). Maisterivaiheen hakijan tulee olla suorittanut haettavasta pääaineesta sekä perus- että aineopinnot. Aineopintojen kokonaisarvosanan on tällöin oltava vähintään hyvät tiedot (3/5).
Siirtyminen suorittamaan pelkkää maisterin tutkintoa
Kandidaatin ja maisterin tutkintoja suorittamaan valittu opiskelija voi tietyin ehdoin hakea opinto-oikeuden muuttamista pelkäksi maisterin tutkinnoksi. Opinto-oikeuden muutosta tulee hakea yliopiston opinto-oikeuden muutoshakemuksella. Lomake löytyy Kamusta. Lisätietoa asiasta antavat amanuenssit.
Teksti on päivitetty 6.4.2022: päivitetty kevään 2022 valintakriteerit englannin kielen ja kääntämisen pääaineen hakumenettelystä.
Pääaineen vaihtaminen
Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastossa ei ole mahdollista vaihtaa pääainetta.
Kasvatustieteiden ja psykologian osastossa ei ole mahdollista vaihtaa pääainetta, paitsi tietyin edellytyksin Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen asiantuntijakoulutuksessa.
Haku hakukohteisiin tapahtuu yhteishaun kautta.
Yhteishaun hakukohteet, ohjeet, hakuajat ym. lisätietoa on saatavissa yliopiston opiskelijavalintasivustolta (linkki avautuu uudelle välilehdelle). Hakuneuvonnan yhteystiedot löydät kunkin hakukohteen tiedoista.
Siirtyminen suorittamaan pelkkää maisterin tutkintoa
Kandidaatin ja maisterin tutkintoja suorittamaan valittu opiskelija voi tietyin ehdoin hakea opinto-oikeuden muuttamista pelkäksi maisterin tutkinnoksi. Opinto-oikeuden muutosta tulee hakea yliopiston opinto-oikeuden muutoshakemuksella. Lomake löytyy Kamusta. Lisätietoa asiasta antavat amanuenssit.
Kasvatustieteiden ja psykologian osasto
Kasvatustieteen kandidaatin (ja optiona kasvatustieteen maisterin) opinto-oikeuden omaava opiskelija voi anoa kasvatustieteiden ja psykologian osastossa oikeutta siirtyä suorittamaan suoraan maisterin tutkintoa seuraavin perustein:
- alempi tai ylempi yliopistotutkinto suoritettu sekä
- ns. täydentävinä opintoina suoritettu oman pääaineen perus- ja aineopinnot sekä mahdolliset muut koulutuksen määrittämät täydentävät opinnot.
Täydentävät opinnot eivät sisälly maisterin tutkintoon.
Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto
Kasvatustieteen kandidaatin (ja optiona kasvatustieteen maisterin) opinto-oikeuden omaava opiskelija voi anoa soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastossa oikeutta siirtyä suorittamaan suoraan kasvatustieteen maisterin tutkintoa seuraavin perustein:
- alempi tai ylempi yliopistotutkinto suoritettu sekä
- ns. täydentävinä opintoina suoritettu
luokanopettajakoulutuksessa kasvatustieteen perus-ja aineopinnot 70 op
kotitalousopettajakoulutuksessa kotitaloustieteen perus-ja aineopinnot 80 op
käsityönopettajakoulutuksessa käsityötieteen, monimateriaalisen käsityön perus-ja aineopinnot 80 op
varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksessa kasvatustieteen perus- ja aineopinnot (erityisesti varhaiskasvatus) 65 op
Opiskelija suorittaa maisterin tutkintoon pakollisena sivuaineena
- luokanopettajakoulutuksessa perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot 60 op
- kotitalous- ja käsityönopettajakoulutuksissa opettajan pedagogiset opinnot 60 op
- varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksessa varhaiskasvatuksen sisältöalueet 75 op
Täydentävät opinnot eivät sisälly maisterin tutkintoon.
Pääaineen vaihtaminen
Kasvatustieteiden ja psykologian osastossa ei ole mahdollista vaihtaa pääainetta, paitsi tietyin edellytyksin Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen asiantuntijakoulutuksessa. Haku hakukohteisiin tapahtuu yhteishaun kautta.
Yhteishaun hakukohteet, ohjeet, hakuajat ym. lisätietoa on saatavissa yliopiston koulutusvalintasivustolta (linkki avautuu uudelle välilehdelle).
Siirtyminen suorittamaan pelkkää maisterin tutkintoa
Psykologian kandidaatin (ja optiona psykologian maisterin) opinto-oikeuden omaava opiskelija voi anoa kasvatustieteiden ja psykologian osastossa oikeutta siirtyä suorittamaan suoraan maisterin tutkintoa seuraavin perustein:
- alempi tai ylempi yliopistotutkinto suoritettu
- ns. täydentävinä opintoina suoritettu oman pääaineen perus- ja aineopinnot sekä mahdolliset muut koulutuksen määrittämät täydentävät opinnot.
Täydentävät opinnot eivät sisälly maisterin tutkintoon. Opinto-oikeuden muutosta tulee hakea yliopiston opinto-oikeuden muutoshakemuksella. Lomake on Kamussa. Lisätietoa asiasta antaa amanuenssi.
Suuntautumisvaihtoehdon muutos
Opiskelija voi hakea suuntautumisvaihtoehdon muutosta oman koulutusohjelmansa sisällä. Koulutusohjelman muutokset ovat mahdollisia yleisen siirtohaun kautta siihen kirjatuin ehdoin. Siirtohaku tapahtuu Opintopolussa, jossa valintaperusteet julkaistaan lokakuun lopussa. Jos opiskelijalle myönnetään suuntautumisvaihtoehdon muutos, hän menettää entisen suuntautumisvaihtoehdon mukaisen opinto-oikeutensa.
Ennen suuntautumisvaihtoehdon muutoksen hakemista opiskelijan tulee laatia ja hyväksyttää uuden suuntautumisvaihtoehdon tutkintovaatimusten mukainen HOPS.
Opetusalan suuntautumisvaihtoehto
Opetusalan suuntautumisvaihtoehtoon muutosta hakevien tulee hakea aineenopettajan pedagogisten opintojen suoritusoikeutta. Hakuaika on maaliskuussa. Valittavien määrä on rajattu.
Teologin tai kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehto
Teologin tai kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehtoon siirtyminen tapahtuu ilman kiintiötä kerran vuodessa kevään siirtohaun hakuaikana. Muutosta haetaan hakulomakkeella, joka löytyy Teologian opintoyhteisöstä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).
Suuntautumisvaihtoehdon muutos oman koulutusohjelman teologin suuntautumisvaihtoehtoon on mahdollista seuraavin ehdoin:
- opiskelija jättää hakemuksensa kevään siirtohaun hakuaikana sähköpostilla osoitteeseen teol.haku@uef.fi tai teologian osaston kansliaan osastosihteeri Tuula Nissiselle
- opiskelija laatii ja hyväksyttää ennen hakemista uuden, teologin suuntautumisvaihtoehdon tutkintovaatimuksien mukaisen HOPSin
Suuntautumisvaihtoehdon muutos ortodoksisen teologian kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehtoon on mahdollista seuraavin ehdoin:
- opiskelijalla on jo ortodoksisen teologian opinto-oikeus joko teologin tai opetusalan suuntautumisvaihtoehdossa
- opiskelija jättää hakemuksensa kevään siirtohaun hakuaikana sähköpostilla osoitteeseen teol.haku@uef.fi tai teologian osaston kansliaan osastosihteeri Tuula Nissiselle
- opiskelija laatii ja hyväksyttää ennen hakemista uuden, kirkkomusiikin tutkintovaatimuksien mukaisen HOPSin
- opiskelija osallistuu yhteishaun yhteydessä järjestettävään ortodoksisen kirkkomusiikin musiikkikokeeseen ja saa siitä minimirajan ylittävät pisteet. Musiikkikokeeseen ei tarvitse erikseen ilmoittautua, suuntautumisvaihtoehdon muutoshakemus toimii ilmoittautumisena.
Musiikkikoe koostuu musikaalisuustestistä ja kolmiosaisesta laulukokeesta. Musikaalisuustesti sisältää musiikin teorian ja säveltapailun osiot (melodia- ja rytmidiktaatti, intervalli-, asteikko-, sointuanalyysitehtäviä). Laulukokeeseen kuuluu
- vigilian alkupsalmi (Ps. 104),
- yksi pakollinen yksinlaulu,
- yksi vapaavalintainen säestyksellinen yksinlaulu,
- laulutehtävä: sointujen ja intervallien laulaminen.
Jokaisesta musiikkikokeen neljästä osioista tulee saavuttaa vähintään viisi (5) pistettä 10 pisteestä.
Siirtyminen suorittamaan pelkkää maisterin tutkintoa
Teologian kandidaatin (ja optiona teologian maisterin) opinto-oikeuden omaava teologin tai opetusalan suuntautumisvaihtoehdon opiskelija voi anoa siirtoa suorittamaan suoraan teologian maisterin tutkintoa suorittamatta lainkaan teologian kandidaatin tutkintoa, mikäli opiskelija on suorittanut seuraavat opinnot:
- jokin alempi tai ylempi yliopistotutkinto
- oman koulutusohjelman (yleisen tai ortodoksisen teologian) perusopinnot (60 op/35 ov) vähintään hyvin tiedoin (3/5) enintään kymmenen vuotta aikaisemmin tai vastaavat opinnot.
Jos opiskelijalle myönnetään opinto-oikeuden muutos, hänen tulee suorittaa teologian maisterin tutkintoon vähintään 10 opintopistettä klassisten kielten opintoja. Suoritetut teologian perusopinnot (60 op) ovat täydentäviä opintoja, eivätkä ne sisälly maisterin tutkintoon. Mikäli opiskelijan tavoitteena on suorittaa evankelis-luterilaisen kirkon pappisvirkaan vaadittava teologian maisterin tutkinto, tulee opiskelijan huolehtia, että hänen suorittamansa teologian opinnot ovat Piispainkokouksen päätöksen (4 §) mukaiset (linkki avautuu uudelle välilehdelle).
Täydentävät opinnot eivät sisälly maisterin tutkintoon. Opinto-oikeuden muutosta haetaan yliopiston opinto-oikeuden muutoshakemuksella. Lomake on Kamussa. Lisätietoa asiasta antavat amanuenssit.
Opintojen suorittaminen ja arviointi
Opintosuoritusten arviointi
Opintosuorituksen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa vahvistettuun opintojaksokuvaukseen. Opintosuoritukset tai sen osat on suoritettava ja palautettava asetetussa määräajassa. (Opintojohtosääntö 34 §)
Opintosuoritusten, myös alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen opinnäytteiden sekä sivuaineeseen laadittujen opinnäytteiden, arvioinnissa käytetään asteikkoa 0—5, jossa arvosanojen merkitys on seuraava: 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2= tyydyttävä, 1 = välttävä ja 0 = hylätty. Suoritukset voidaan arvioida asteikolla hyväksytty ‐ hylätty, kun numeerista asteikkoa ei ole tarkoituksenmukaista käyttää. Arvosana 1 vastaa arvosanaa hyväksytty. Hyväksytyn suorituksen vähimmäisvaatimukset määritellään opetussuunnitelmassa. (Opintojohtosääntö 33 §)
Toisen kotimaisen kielen taidon arviointiin käytetään asteikkoa tyydyttävä tai hyvä.
Opintosuorituksen rekisteröinti
Opintosuorituksen suoritusajankohdaksi merkitään tenttitilaisuuden päivämäärä tai kirjallisen työn tarkastukseen jättämispäivämäärä. Opinnäytteiden (pl. kandidaatin tutkielma) suorituspäivä on arvostelupäätöksen päivämäärä. Osasuorituksiin perustuvan kokonaisuuden suoritusajankohdaksi merkitään viimeisen osasuorituksen päivämäärä. (Opintojohtosääntö 47 §)
Opintosuorituksen julkistaminen
Opintosuorituksen tulos on julkistettava viimeistään kolmen (3) viikon kuluttua suorituksesta yliopiston sähköisessä opiskelija- ja opintosuoritusrekisterissä. Opetussuunnitelmassa opintojaksolle määritelty vastuuopettaja voi erityisestä syystä pidentää tulosten julkistamisaikaa yhdellä (1) viikolla. Määräajan pidentämisestä ja pidentämisen perusteista tulee tiedottaa opetukseen ilmoittautuneita opiskelijoita välittömästi.
Dekaani tai opetuksesta vastaavan yksikön johtajan johtaja voi pidentää tulosten julkistamiseen liittyvää määräaikaa edelleen erityisen painaviin syihin perustuen. Määräajan pidentämisestä ja pidentämisen perusteista tulee tiedottaa opetukseen ilmoittautuneita opiskelijoita välittömästi.
Sähköisen tentin (esim. EXAM) osalta määräajasta annetaan tarkempia ohjeita sähköisen tentin menettelytapaohjeessa.
Sähköiseen opiskelija- ja opintosuoritusrekisteriin merkitään tieto sekä hyväksytyistä että hylätyistä suorituksista. Sähköiselle alustalle toimitetaan tieto arvosanajakaumasta ja hylättyjen lukumäärästä. Opiskelija saa ilmoituksen sähköiseen opiskelija- ja opintosuoritusrekisteriin tallennetusta opintosuorituksestaan yliopiston antamaan sähköpostiosoitteeseen.
Opintosuorituksen arviointiperusteet ovat julkisia. Opiskelijalla on oikeus saada tietoonsa arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan ottamalla yhteyttä opintojakson arvioinnin suorittaneeseen opettajaan. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen ja muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Opiskelijalla on oikeus saada jäljennös vastauksistaan tai vastaavista suoritteistaan maksutta.
Määräaikoihin ei lueta ajanjaksoja, jolloin opetusta ei rehtorin päätöksen mukaisesti anneta, eikä 15.6. – 15.8. välistä aikaa.
Mikäli opintosuorituksen arvioinnissa on ollut useita opettajia ja arviointi on tapahtunut yhteistyönä, on arvosteluun osallistuneiden opettajien nimet ilmoitettava. (Opintojohtosääntö 35 §)
Opintosuorituksen arviointia koskeva oikaisumenettely
Yliopistolain 82 §:n 4 momentin mukaan muun opintosuorituksen kuin väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventäviin opintoihin kuuluvan opinnäytteen tai muun vastaavan opintosuorituksen arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta.
Oikaisupyyntö on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.
Mikäli arvioinnin suorittanut opettaja ei ole oikaisupyynnön ajankohtana tavattavissa, tulee oikaisupyyntö jättää kirjallisena yliopiston kirjaamoon. Oikaisupyyntöön tulee antaa päätös neljäntoista (14) päivän kuluessa sen jättämisestä.
Mikäli opiskelija ilmoittaa, ettei hän tyydy oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen, tulee arvioinnin suorittaneen opettajan tehdä asiassa kirjallinen päätös. Opiskelijalla on oikeus saada oikaisumenettelyn yhteydessä jäljennös suorituspapereistaan tai vastaavista maksutta.
Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta yliopiston muutoksenhakulautakunnalta neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhakulautakunnalle osoitettu oikaisupyyntö tulee toimittaa yliopiston kirjaamoon.
Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventävien opintojen opinnäytteen arviointiin tyytymätön opiskelija voi tehdä muutoksenhakulautakunnalle oikaisupyynnön neljäntoista (14) päivän kuluessa suorituksen arvioinnin tiedoksisaannista.
Muutoksenhakulautakunnan antamasta päätöksestä ei saa hakea muutosta valittamalla. (Opintojohtosääntö 50 §)
Kamussa on lisätietoa yliopiston sisäisestä muutoksenhausta.
Läsnäolovelvollisuus
Opetussuunnitelmassa ja -ohjelmassa on määritetty opintojaksojen suoritustavat ja arvosteluperusteet. Pääsääntöisesti opintojaksojen läsnäolovelvollisuus on 80 %, mutta opintojaksolle määritellyt tehtävät on suoritettava. Jos jollakin opintojaksolla on tästä poikkeava läsnäolovelvollisuus, se on kirjattu opetusohjelmaan, opetussuunnitelmaan tai harjoittelusuunnitelmaan.
Harjoituksissa harjoitellaan käytännössä luennoilla tai itseopiskeluna opittua asiaa. Harjoituksissa edellytetään säännöllistä läsnäoloa. Opinnot voivat sisältää runsaasti erilaisia harjoituskursseja, joiden suorittaminen vaatii läsnäoloa (usein vähintään 80 % kontaktiopetustunneista) sekä annettujen tehtävien hyväksyttyä suorittamista.
Seminaarissa osanottajat esittävät vuorollaan seminaarityönsä (esitelmä, tutkielma, referaatti tms.), osallistuvat töitä koskevaan keskusteluun ja toimivat opponentteina. Seminaareja järjestetään aine- ja syventävissä opinnoissa. Seminaareissa edellytetään säännöllistä läsnäoloa, usein vähintään 80 % kontaktiopetustunneista, eikä seminaareja voi useinkaan korvata muilla suoritustavoilla.
Edeltävät opinnot
Joillekin opintojaksoille osallistuminen edellyttää pakollisten aiempien opintojen suorittamista. Vaaditut aiemmat opinnot ilmoitetaan WebOodin oppaitten opintojaksokuvauksissa. Näistä tiedoista on syytä varmistua ennen kuulusteluun tai opetukseen ilmoittautumista.
Opintosuoritusten arvioinnissa käytetään asteikkoa 0–5, jossa arvosanojen merkitys on seuraava: 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2 = tyydyttävä, 1 = välttävä ja 0 = hylätty. Suoritukset voidaan myös arvioida asteikolla hyväksytty–hylätty. Arvosana 1 vastaa arvosanaa hyväksytty. (Opintojohtosääntö § 33)
Opintojakson arvosteluperusteet kerrotaan opintojaksokuvauksessa. Filosofisessa tiedekunnassa arvostelun lähtökohta on, että opintosuorituksen hyväksyminen edellyttää, että opiskelija saavuttaa noin puolet enimmäispistemäärästä tai erinomaiseen suoritukseen vaadittavasta osaamisesta. Jos jollakin opintojaksolla on poikkeava arvostelukäytäntö, se on kirjattu opintojaksokuvaukseen. Alin hyväksytty arvosana on 1 = välttävä.
Kontaktiopetusta sisältävän opintojakson sisältö, osaamistavoitteet, arvosteluperusteet ja läsnäolovaatimukset esitellään ensimmäisellä opintokerralla.
Arvosanaluonnehdinnat
1 välttävä - Opiskelija tunnistaa opintojaksolla käsitellyn asian pääpiirteet. Opiskelijan tiedoissa on sisällöllisiä puutteita.
2 tyydyttävä - Opiskelija osaa selittää opintojaksolla käsiteltyjä asioita. Opiskelijan tiedoissa saa olla vähäisiä tiedollisia puutteita.
3 hyvä - Opiskelija osaa opintojaksolla käsitellyn asian pääpiirteet hyvin.
4 kiitettävä - Opiskelija osaa analysoida opintojaksolla käsiteltyjä asioita. Opiskelijan oma ajattelu näkyy opintojakson suorituksessa.
5 erinomainen - Opiskelija osaa analysoida opintojaksolla käsitellyn asian monipuolisesti.
Opintokokonaisuuksien suoritukset arvostellaan opintojaksojen opintopistemäärillä painotettuna keskiarvona seuraavasti:
- Keskiarvo 1,00–1,49 = arvosana 1/5 (välttävä)
- Keskiarvo 1,50–2,49 = arvosana 2/5 (tyydyttävä)
- Keskiarvo 2,50–3,49 = arvosana 3/5 (hyvä)
- Keskiarvo 3,50–4,49 = arvosana 4/5 (kiitettävä)
- Keskiarvo 4,50–5,00 = arvosana 5/5 (erinomainen)
Painotetun keskiarvon laskeminen
- Numeerisesti arvostellun opintojakson arvosana kerrotaan opintopistemäärällä.
- Kerrotut arvosanat lasketaan yhteen ja summa jaetaan näiden opintojaksojen kokonaisopintopistemäärällä.
- Kandidaatin tutkielman tai aineopintojen tutkielman arvosana vaikuttaa aineopintokokonaisuuden arvosanaan.
- Pro gradu -tutkielman tai sivuainetutkielman arvosana ei vaikuta syventävien opintojen arvosanaan.
- Hyväksytty-arvosanalla arvosteltuja opintojaksoja ei oteta huomioon loppuarvosanaa laskettaessa.
- Jos opintokokonaisuuteen kuuluvien opintojen opintopistemäärästä vähintään 33 % on arvosteltu tai hyväksiluettu numeraalisesti, kokonaisuuden arvosana annetaan numeraalisena.
- Jos opintokokonaisuuteen kuuluvien opintojen opintopistemäärästä vähintään 68 % on arvosteltu tai hyväksiluettu arvosanalla hyväksytty, kokonaisuuden arvosanaksi tulee hyväksytty.
Tenttien ajankohdat ja kesto
Tenttien ajankohdista ja kestosta päätetään opetussuunnitelmissa. Tiedot löytyvät Pepistä.
Tenttiin ilmoittautuminen
Opetussuunnitelman mukaiseen tenttiin tulee ilmoittautua kymmenen (10) päivää ennen tenttipäivää. Opetussuunnitelmassa voidaan antaa poikkeavia ja tarkentavia määräyksiä. (Opintojohtosääntö 32 §)
Sähköiseen tenttiin ilmoittaudutaan sähköisen tentin järjestelmässä ja sen mahdollistamissa aikarajoissa. (Opintojohtosääntö 32 §)
Erityisjärjestelyjä tarvitsevan opiskelijan on pyydettävä erityisjärjestelyjä tenttiin ilmoittautuessaan. (Opintojohtosääntö 32 §)
Tenttitilaisuus
Opetukseen liittyvä kirjallinen tai muu vastaava tenttitilaisuus on järjestettävä vähintään kaksi kertaa vuoden kuluessa opetuksen päättymisestä. Kirjallinen tai muu vastaava tenttitilaisuus järjestetään niin, että opiskelijalle jää riittävä valmistautumisaika uusintasuoritukseen. (Opintojohtosääntö 32 §)
Tenttitilaisuudesta saa poistua aikaisintaan kolmekymmentä (30) minuuttia tentin alkamisesta, minkä jälkeen tenttiin ei oteta myöhästyneitä. Tenttitilaisuuteen saa tuoda vain tentin suorittamiseksi tarvittavat välineet ja tarvikkeet. Sähköisestä tentistä opiskelija saa poistua tentin suoritettuaan. (Opintojohtosääntö 32 §)
Tenttiin osallistuvan on tarvittaessa todistettava henkilöllisyytensä. Tentissä pidetään luetteloa tenttiin osallistuneista. (Opintojohtosääntö 32 §)
Sähköisessä tentissä on reaaliaikainen ja tallentava kameravalvonta. Sähköisen tentin suorittavalla opiskelijalla on velvollisuus tulla kutsusta todistamaan henkilöllisyytensä hänelle ilmoitetulla tavalla. (Opintojohtosääntö 32 §)
Kamussa on lisätietoa tenttimisestä.
Kamussa on lisätietoa sähköisestä tenttimisestä.
Luento- tai harjoituskurssin tenttiin tulee ilmoittautua Pepissä, ellei toisin ilmoiteta. Yleiset tentit ovat erillisiä luento- tai harjoituskurssien tenteistä ja niihin tulee ilmoittautua Pepissä.
Opiskelijan tulee itse perua tenttiin ilmoittautuminen Pepissä tai sähköisessä tenttijärjestelmässä, jos hän ei pysty osallistumaan tenttiin. Ilmoittautumisajan päätyttyä perumisesta (esim. sairastuminen) on ilmoitettava suoraan tentaattorille ja yleisen tentin osalta myös yleisen tentin järjestäjälle (opintosihteeri Terhi Vepsä).
Filosofisen tiedekunnan yleiset tentit 2021–2022
perjantai 27.8.2021 klo 13–17 AU100
perjantai 17.9.2021 klo 13–17 C1
perjantai 8.10.2021 klo 13–17 AU100
perjantai 5.11.2021 klo 13–17 AU100
perjantai 3.12.2021 klo 13–17 AU100
perjantai 21.1.2022 klo 13–17 AU100 peruttu
perjantai 18.2.2022 klo 13–17 AU100
perjantai 18.3.2022 klo 13–17 AT100
perjantai 8.4.2022 klo 13–17 AT100
perjantai 13.5.2022 klo 13–17 AU100
perjantai 3.6.2022 klo 13–17 AU100
Yleisiä tenttiohjeita
- Istumapaikalle saa viedä vain tentissä tarvittavat välineet. Sallituista materiaaleista (kuten sanakirjat) tulee olla maininta tenttipapereissa.
- Kännykät ja muut älylaitteet tulee jättää laukkuihin tenttisalin seinustalle tai kokonaan salin ulkopuolelle virrat sammutettuna.
- Tenttiajan katsotaan alkavan aina tasatunnilta. Tenttijällä, joka saapuu enintään 30 minuuttia myöhässä, on oikeus osallistua tenttiin.
- Tenttitilaisuudesta saa poistua 30 minuuttia tenttiajan alkamisesta.
- Mikäli opiskelija tahtoo tenttiä useamman tentin yhdellä kertaa, ei opiskelijalla ole käytössään lisäaikaa.
- Tentistä myöhästyneelle ei myönnetä lisäaikaa tentin suorittamiseen, vaan tentti päättyy 4 tunnin kuluttua aloituksesta.
- Opiskelijan on todistettava henkilöllisyytensä opiskelijakortilla, passilla tai henkilökortilla.
- Opiskelijan tulee palauttaa kaikki tenttipaperit lähtiessään.
- Jos opiskelijalle on myönnetty yksilöllisiä opintojärjestelyjä ja hän haluaa niitä käyttää, tulee opiskelijan olla yhteydessä yleisen tentin järjestäjään (opintosihteeri Terhi Vepsä) vähintään 10 vuorokautta ennen tenttiä. Luento- ja harjoituskurssien tenteissä yksilöllisistä opintojärjestelyistä vastaa kurssin vastuuopettaja.
Tietoja päivitetty 12.1.2022 (maaliskuun yleisen tentin tenttitila).
Tietoja päivitetty 31.1.2022 (huhtikuun yleisen tentin tenttitila)
Tietoja päivittty 28.2.2022 (ilmoittautumiskäytännöt muutettu WebOodista Peppiin)
- Filosofisen tiedekunnan opintojen tenttiminen yleisessä tentissä tapahtuu Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella.
- Filosofisessa tiedekunnassa mahdollisuus tenttiä Itä-Suomen yliopiston kampusten ulkopuolella rajoitetaan koulutuksiin, jotka on lähtökohtaisesti rakennettu siten, että osa opinnoista tapahtuu etäopintoina (erilliset erityisopettajan opinnot, erilliset varhaiskasvatuksen erityisopettajan opinnot ja erilliset opinto-ohjaajan ja uraohjaajan opinnot). Tällöin tenttiminen on mahdollista kontaktiopetusjaksojen ulkopuolella paikoissa, joissa järjestetään tenttejä.
- Erilliset erityisopettajan opinnot ja erilliset varhaiskasvatuksen erityisopettajan opinnot: tarkemmat ohjeet tenttikäytännöistä ovat luettavissa opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).
- Erilliset opinto-ohjaajan ja uraohjaajan opinnot: opiskelija sopii asiasta tentaattorin kanssa ja selvittää tentin valvojan.
Itä-Suomen yliopiston tutkinto-opiskelijoilla on hyvät mahdollisuudet päästä vaihto-opiskelijaksi ja suorittaa opintoja ulkomaisissa yliopistoissa. Itä-Suomen yliopistolla on kahdenvälisiä yhteistyösopimuksia ulkomaisten yliopistojen kanssa eri puolilla maailmaa, ja yliopisto on mukana useissa erilaisissa kansainvälisissä vaihto-ohjelmissa ja verkostoissa.
Ulkomailla suoritetut opinnot hyväksiluetaan suoritettavaan tutkintoon kuuluviksi.
Kamussa on lisätietoa vaihto-opiskelusta, vaihto-opiskelijaksi hakemisesta ja muista vaihto-opiskeluun liittyvistä asioista.
Esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttamista siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa.
Kamussa on lisätietoa esteettömästä opiskelusta.
Yksilöllisillä opintojärjestelyillä henkilö, jolla vamma tai terveyshaitta, saatetaan yhdenvertaiseen asemaan suhteessa muihin opiskelijoihin. Järjestelyt kohdistuvat opintojakson suoritustapoihin, mutta ne eivät muuta opintojakson osaamistavoitteita.
Kamussa on lisätietoa yksilöllisistä opintojärjestelyistä ja niiden hakemisesta.
Varsinaisten yksilöllisten järjestelyiden lisäksi opintojakson vastuuopettaja voi myöntää yksittäistapauksessa poikkeuksen opetussuunnitelman mukaisesta suoritustavasta erityisen painavasta syystä. Myös poikkeavilla suoritustavoilla täytyy saavuttaa opintojaksolle asetetut osaamistavoitteet. (Opintojohtosääntö 21 §.)
Yksilöllisiin opintojärjestelyihin liittyvä neuvonta ja päätösten valmistelu filosofisessa tiedekunnassa:
amanuenssi Emma Hahl
emma.hahl@uef.fi, puh. 050 3748 499
Hakeminen ja ohjeet
Opintojen hyväksiluku
Osaamisen tunnustamisella tarkoitetaan menettelyjä, joilla opiskelijan osaaminen voidaan arvioida ja hyväksyä osana opintoja. Osaaminen voi olla syntynyt opintojen yhteydessä tai muissa yhteyksissä, esimerkiksi työssä tai harrastuksissa. Aikaisemmin oli käytössä termi ”aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen” sekä lyhenne AHOT.
Kamussa on lisätietoa osaamisen hyväksiluvusta.
Jos sama opintojakso kuuluu pakollisena useampaan opintokokonaisuuteen, opiskelija voi käyttää sen kaikkiin niihin filosofisen tiedekunnan opintokokonaisuuksiin, joiden opetussuunnitelmassa ei anneta ohjetta korvaavasta suorituksesta.
Osastot ja oppiaineet voivat rajata osan opinnoista hyväksilukemismenettelyn ulkopuolelle. Nämä rajoitukset mainitaan opetussuunnitelmissa.
Opintojen hyväksilukemista koskevat pysyväismääräykset on koottu tähän opinto-oppaaseen koulutusaloittain.
Humanistisen osaston tutkinto-ohjelmissa ei ole opintojen hyväksilukemista koskevia pysyväismääräyksiä.
Ennen kuin opiskelija hakee osaamisen tunnustamista, hänen on hyvä keskustella hakemuksesta amanuenssin kanssa. Amanuenssi ohjaa ottamaan yhteyttä joko oppiaineen vastuuhenkilöön tai opintojakson vastuuhenkilöön.
Myös vaihto-opiskelun aikana suoritettujen opintojen siirtäminen Itä-Suomen yliopiston opintorekisteriin tapahtuu osaamisen tunnustamisen kautta.
- Osaamisen tunnustamista käsittelevien hakemusten neuvonta humanistisessa osastossa: osastosihteeri Tuula Nissinen
Kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen asiantuntijakoulutus
Ammatillisissa opettajakorkeakouluissa suoritetuilla opettajan pedagogisilla opinnoilla (60 op/35 ov) voidaan myöntää korvaavuus kokonaisuudesta ”Kasvatustieteellisen alan perusopinnot, kasvatus- ja aikuiskasvatustiede (sivuaineopinnot) 25 op”. Opiskelija voi hakea myös kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen aineopintotasoisten opintojaksojen korvaamista, mikäli opinnot ovat osaamistavoitteiltaan vastaavia. Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa suoritetuilla opettajan pedagogisilla opinnoilla ei voi kokonaisuutena korvata tutkintoon kuuluvia aikuisopettajan tai aineenopettajan pedagogisia opintoja.
Yliopistossa suoritetut opettajan pedagogiset opinnot voi täydentää vastaamaan kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen perus- ja aineopintoja (60 op) suorittamalla seuraavat opintojaksot, yhteensä 15 op:
2320204a Kvantitatiivinen tutkimus 1, luennot 4 op
2320204b Kvantitatiivinen tutkimus 1, harjoitukset 1 op
2230202L Kvalitatiivinen tutkimus 1, luennot 3 op
2230202H Kvalitatiivinen tutkimus 1, harjoitukset 2 op
Syventyminen kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen osa-alueisiin 5 op. Valitaan yksi seuraavista (a on aikuiskasvatustieteen sisällöllä, b kasvatustieteen):
2230334a tai b Kasvatusfilosofia 5 op
2230336a tai b Pedagogiikka 5 op
2230337a tai b Kasvatussosiologia 5 op
2230338 a tai b Kasvatuksen historia 5 op
Kasvatustieteellisen alan perusopintojen ja kasvatustieteellisten sivuaineiden osaamisen tunnustaminen
1. Opintojen korvautuminen, mikäli opiskelija on valittu tutkinto-opiskelijaksi, mutta hän on jo aiemmin suorittanut jonkin kasvatustieteellisen perusopintokokonaisuuden.
Mikäli aiemmin suoritettu opintokokonaisuus on opiskelijan pääainetta (erityispedagogiikka, kasvatus- ja aikuiskasvatustiede, kasvatustiede), korvataan Kasvatustieteellisen alan perusopinnot kokonaisuudessaan pl. mahdolliset opettajan pedagogisten opinnot.
Mikäli aiemmin suoritettu opintokokonaisuus on muu kuin pääaine, saa opiskelija rekisteriin merkinnän suoritetusta sivuainekokonaisuudesta ja suorittaa pääaineeseensa vain osan (oman koulutuksensa eriytyvät osat ja pedagogisiin opintoihin kuuluvat opintojaksot) kasvatustieteellisen alan perusopintokokonaisuudesta.
2. Opintojen korvautuminen, mikäli opiskelija on suorittanut jo kasvatustieteellisen alan perusopinnot ja lisäksi opiskelee sivuaineeksi toisen kasvatustieteellisen aineen perusopinnot (erityispedagogiikka tai kasvatus- ja aikuiskasvatustiede)
Opiskelija suorittaa vain sivuainekokonaisuuden koulutuksittain eriytyvät osat sekä sivuainekokonaisuuteen kuuluvat oppiaineen omat opintojaksot.
3. Opintojen korvautuminen, mikäli toisen alan/tiedekunnan opiskelija haluaa suorittaa sivuaineeksi sekä kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen että erityispedagogiikan perusopintokokonaisuudet.
Opiskelija opiskelee toisen kokonaisuuden kokonaan ja toisen samoin kuin kohdassa 2 on määritelty.
Opinnot, jotka kuuluvat pakollisena sekä kasvatustieteellisen alan perus-opintoihin että kasvatustieteellisiin sivuaineisiin voidaan tarvittaessa kaksoiskiinnittää ja opintopisteet lasketaan opintopistekertymään kahteen kertaan.
Luokanopettajakoulutus
Aiemmin suoritetut kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen perusopinnot (25 op/15 ov) korvaavat kasvatustieteellisen alan perusopinnot 25 op, mutta opiskelijan tulee lisäksi suorittaa pedagogisen kelpoisuuden saavuttaakseen seuraavat opintojaksot:
P: 2310212 Orientoituminen kasvatus- ja koulutusalalle 2 op
P: 2310213 Orientoiva harjoittelu H1 3 op
Aiemmin suoritetut kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen aineopinnot (35 op/20 ov) korvaavat luokanopettajakoulutuksen kasvatustieteiden aineopinnoista seuraavat opintojaksot (yhteensä 19 op):
2330116 Soveltava pedagoginen kirjallisuus 5 op
2330114 Kvantitatiivinen tutkimus 1 5 op
2330115 Kvalitatiivinen tutkimus 1 5 op
8020110 Kasvatustieteiden tiedonhaku 1 op
2330112 Kandidaatin tutkielmaseminaari 3 op
Jos aiemmin suoritettuihin kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen aineopintoihin sisältyy kandidaatintutkielmaa vastaava aineopintojen tutkielma, tulee sen hyväksilukemista hakea erikseen (yhteensä 6 op). Loput kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen aineopinnoista jäljelle jäävät opinnot opiskelija voi sisällyttää tutkintonsa muihin opintoihin.
Opiskelijan tulee lisäksi suorittaa kasvatustieteen aineopintoihin pedagogisen kelpoisuuden saavuttaakseen seuraavat opintojaksot:
2310216 Erityispedagoginen näkökulma oppimisen tukemiseen 5 op
2310214 Opetus- ja oppimisprosessin suunnittelu, toteutus ja arviointi 3 op
2310215 Perusharjoittelu (H2) 7 op
Ammatillisissa opettajakorkeakouluissa suoritetut opettajan pedagogiset opinnot (60 op/35 ov) korvaavat kasvatustieteellisen alan perusopinnot (25 op), mutta opiskelijan tulee lisäksi suorittaa seuraavat opintojaksot:
P: 2310212 Orientoituminen kasvatus- ja koulutusalalle 2 op
P: 2310213 Orientoiva harjoittelu H1 3 op
Mikäli luokanopettajakoulutukseen hyväksytty opiskelija on suorittanut kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon varhaiskasvatuksen koulutuksessa (lastentarhanopettajakoulutuksessa), opiskelijan tulee hakea opinto-oikeuden muutosta vain maisterin tutkinnon suorittamiseen, ja opiskelija suorittaa maisterin tutkintoonsa pakollisena sivuaineena perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot 60 op.
Lisäksi opiskelijan tulee suorittaa pedagogisen kelpoisuuden saavuttaakseen seuraavat opintojaksot:
2310214 Opetus- ja oppimisprosessin suunnittelu, toteutus ja arviointi 3 op
2310215 Perusharjoittelu (H2) 7 op
Mikäli varhaiskasvatuksen koulutus (lastentarhanopettajakoulutus) on suoritettu muualla kuin Itä-Suomen yliopistossa, tulee opiskelijan suorittaa edellä mainittujen lisäksi opintojakso:
P: 2310216 Erityispedagoginen näkökulma oppimisen tukemiseen 5 op
Varhaiskasvatuksen opettajakoulutus
Aiemmin suoritetut kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen perusopinnot (25 op/15
ov) korvaavat kasvatustieteellisen alan perusopinnot 25 op, mutta opiskelijan tulee suorittaa lisäksi varhaiskasvatuksen asiantuntijuuteen liittyen seuraavat opinnot:
P: 2310212 Orientoituminen kasvatus- ja koulutusalalle 2 op
P: 2310217 Orientaatio varhaiskasvatukseen 3 op
Ammatillisissa opettajakorkeakouluissa suoritetut opettajan pedagogiset opinnot (60 op/35 ov) korvaavat kasvatustieteellisen alan perusopinnot (25 op), mutta opiskelijan tulee lisäksi suorittaa seuraavat opintojaksot:
P: 2310212 Orientoituminen kasvatus- ja koulutusalalle 2 op
P: 2310217 Orientaatio varhaiskasvatukseen 3 op
Kotitalous- ja käsityönopettajakoulutukset
Aiemmin suoritetut kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen perusopinnot (25 op/15 ov) korvaavat kotitalous- ja käsityönopettajakoulutusten opintoihin kuuluvista opintojaksoista seuraavat (yhteensä 15 op):
P: 2310211 Oppimisen ja kehityksen perusteet 5 op
P: 2310232 Kasvatus kestävään tulevaisuuteen 5 op
2310121 Johdatus kasvatustieteeseen 5 op
Aineenopettajan pedagogiset opinnot
(Ei koske kotitalous- ja käsityönopettajakoulutuksia)
Aiemmin suoritetut kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen perusopinnot (25 op/15 ov) korvaavat aineenopettajan pedagogisiin opintoihin kuuluvista opintojaksoista seuraavat (yhteensä 15 op):
P: 2310211 Oppimisen ja kehityksen perusteet 5 op
Ja kaksi seuraavista:
P: 2310232 Kasvatus kestävään tulevaisuuteen 5 op
P: 2310233 Kasvatus moninaisuuden kulttuureissa 5 op
P: 2310238 Kehittävä ja jaettu asiantuntijuus 5 op
P = opettajan pedagogisia opintoja
Opinto-ohjaajan ja uraohjaajan koulutus
Aiemmin suoritetut kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen perusopinnot (25 op/15 ov) korvaavat kasvatustieteellisen alan perusopinnot 25 op, mutta opiskelijan tulee lisäksi suorittaa pedagogisen kelpoisuuden saavuttaakseen seuraavat opintojaksot:
P: 2310212 Orientoituminen kasvatus- ja koulutusalalle 2 op
P: 2310213 Orientoiva harjoittelu H1 3 op
Opinto-ohjauksen ja uraohjauksen koulutusten harjoitteluihin liittyvistä osaamisen tunnustamisen linjauksista on lisätietoa opintoyhteisössä (vaatii kirjautumisen).
Jos opiskelija on suorittanut psykologian aineopintokokonaisuuden sivuaineena, hän täydentää aineopintoja oheisilla opintojaksoilla:
Psykologi asiantuntijana I (3 op)
Psykologi asiantuntijana II (3 op)
Ammatillinen vuorovaikutus I (3 op)
Ammatillinen vuorovaikutus II (5 op)
Kliininen psykologia II (8 op)
Kandidaatin tutkielma psykologian historian alalta” (10 op)
Lisäksi opiskelija suorittaa aineopintoja niin, kandidaatin tutkinnon minimilaajuus täyttyy.
Hyväksiluettavien opintojen vanheneminen
Muussa korkeakoulussa suoritettujen teologian opintojen (opintokokonaisuuksien ja yksittäisten opintojaksojen) tulee olla alle kymmenen vuotta aikaisemmin suoritettuja. Muussa korkeakoulussa suoritetut muiden oppiaineiden opintokokonaisuudet eivät vanhene eli hyväksilukemista on mahdollista hakea opintokokonaisuuden suoritusajankohdasta riippumatta. Yksittäisten hyväksiluettavien opintojaksojen tulee kuitenkin olla alle kymmenen vuotta aikaisemmin suoritettuja.
Yleisen teologian opinnot
Mikäli opiskelija on suorittanut yleisen teologian opintoja Joensuun/Itä-Suomen yliopiston vaatimusten mukaisesti, opinnot korvaavat vastaavat opinnot Itä-Suomen yliopistossa ilman erillistä hyväksilukemispäätöstä. Joensuun/Itä-Suomen yliopiston vaatimusten mukaisesti suoritettu yleisen teologian erillinen perus- ja aineopintokokonaisuus (60 op/35 ov) korvaa läntisen teologian perusopinnot 60 op. Yleisen teologian perusopinnot (25 op/15 ov) korvaavat läntisen teologian perusopintoja 25 op. Erillistä hyväksilukemispäätöstä ei tarvita.
Mikäli opiskelija on suorittanut enintään kymmenen vuotta aikaisemmin yleisen teologian perusopinnot Helsingin yliopiston vaatimusten mukaisesti (25 op/15 ov, vähintään arvosanalla 3/5), opinnot korvaavat läntisen teologian perusopintoja 25 op. Kokonaisuusmerkintä merkitään rekisteriin Helsingin yliopiston hyväksymän opintopistemäärän ja annetun arvosanan mukaisesti. Läntisen teologian perusopintokokonaisuutta on tällöin täydennettävä vaadittaviin 60 opintopisteeseen suorittamalla seuraavat opintojaksot:
2411102N EKS perusopintoja: Vanhan testamentin tutkimus 4 op
2411103N EKS perusopintoja: Raamatuntuntemus 1 op
2411104 EKS perusopintoja: Raamatun tutkimuksen metodit ja tekstianalyysi 2 op
2421202 KH perusopintoja: Suomen kirkkohistoria 3 op
2421203 KH perusopintoja: Kristinuskon historia myöhäiskeskiajalta nykypäivään 4 op
2421303 ST perusopintoja: Johdatus reformaation ja modernin ajan teologiaan 3 op
2421304 ST perusopintoja: Teologinen etiikka 2 op
2421305 ST perusopintoja: Ekumeniikka 2 op
2421403 KT perusopintoja: Uskontokasvatuksen perusteet 3 op
2421404 KT perusopintoja: Diakonia ja jumalanpalveluselämä 4 op
2411603 UTI perusopintoja: Euroopan uskonnollinen kenttä 3 op
2411604 UTI perusopintoja: Maailmanuskonnot 4 op
Mikäli opiskelija on suorittanut enintään kymmenen vuotta aikaisemmin yleisen teologian perus- ja aineopinnot Helsingin yliopiston vaatimusten mukaisesti (60 op/35 ov, vähintään arvosanalla 3/5), opinnot korvaavat läntisen teologian perusopinnot 60 op. Kokonaisuusmerkintä merkitään rekisteriin Helsingin yliopiston hyväksymän opintopistemäärän ja annetun arvosanan mukaisesti. Muualla kuin Itä-Suomen yliopistossa suoritettuja teologian tai klassisten kielten opintoja voidaan hakemuksesta lukea hyväksi myös yksittäisinä opintosuorituksina.
Ammattikorkeakoulututkinnon hyväksilukeminen
Ammattikorkeakoulututkinnosta voidaan alasta riippumatta hyväksilukea TK-tutkintoon muita opintoja 20 op.
Kirkollisen alan ammattikorkeakoulututkinnolla (diakonin, diakonissan ja nuorisotyönohjaajan kelpoisuus) voidaan lisäksi korvata seuraavat opinnot:
2421401 KT perusopintoja: Johdatus käytännölliseen teologiaan 2 op
2421402 KT perusopintoja: Sielunhoito ja pastoraalipsykologia 3 op
2421403 KT perusopintoja: Uskontokasvatuksen perusteet 3 op
Latinan kielen opintojen hyväksilukeminen
Opiskelijalle, joka on suorittanut koululatinan, latinan kielen ylioppilaskokeen, pro exercitio -kokeen tai yliopistotasoisen latinan alkeiskurssin, voidaan hyväksilukea osasuoritus 2 op latinan peruskurssista (koko laajuus 5 op). Opiskelija suorittaa loput 3 op latinan peruskurssista latinan opettajan kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Lisäsuorituksen jälkeen opiskelija hallitsee latinankielistä teologista käsitteistöä ja ymmärtää latinankielistä kristillistä kirjallisuutta.
Varusmiespappi- ja diakonikurssien hyväksilukeminen
Suomen puolustusvoimien kirkollisen alan järjestämien varusmiespappi- ja -diakonikurssien sekä niihin kuuluvan harjoittelun perusteella voidaan hyväksilukea 3 op vapaasti valittaviin opintoihin. Kurssien tulee olla suoritettu alle kymmenen vuotta aikaisemmin.
KETKO-koulutuksen hyväksilukeminen
KETKO-koulutuksen eli Suomen Ekumeenisen Neuvoston nuorisojaoston järjestämän Kansainvälisen ja ekumeenisen toiminnan koulutusohjelman perusteella voidaan korvata 2 opintopisteen osasuoritus opintojaksosta 2422011 Aineopintoja: Kirkko ja ekumenia.
Osaamisen tunnustaminen läntisen teologian soveltavissa opinnoissa
Teologian osastossa suoritettavissa opinnoissa osaamisen tunnustamisen menettelyä sovelletaan eräissä kirkon virkaan vaadittavien ja moniammatillisten soveltavien opintojen opintokokonaisuuksissa. Soveltaminen on rajattu erikseen nimettyihin opintojaksoihin, joissa aikaisemmin osaamisen tunnustaminen on mahdollista toimivalla tavalla arvioida ja osoittaa suhteessa opintojakson osaamistavoitteisiin.
Osaamisen tunnustamisen menettelyä sovelletaan seuraavissa opintojaksoissa:
Kirkkolaulun osio (Virsilaulu 3 t, Kirkkolaulun teemaseminaari 6 t), joka on osa opintojaksoa Orientoivat opinnot Suomen ev.-lut. kirkon virkaan vaadittaviin soveltaviin opintoihin (2424101, 8 op)
Lapsityön ja rippikoulun suunnittelu ja toteutus seurakunnassa (2424214), 4 op
Teologin hallintomenettely- ja esimiestaidot (2424213), 4 op
Teologin viestintä- ja ilmaisutaidot (2424217), 4 op
Teologi tutkijana: tutkivan ja kehittävän työotteen omaksuminen (2424218), 4 op
Teologi arvovaikuttajana (2424214), 4 op.
Läntisen teologian soveltavien opintojen hyväksiluvuista päättää ja ohjeistaa soveltavien opintojen vastuuopettaja yliopistonlehtori Suvi Saarelainen.
Osaamisen tunnustamista käsittelevien hakemusten neuvonta teologian osastossa: osastosihteeri Tuula Nissinen
Opinnäytteet: kandidaatintutkielma ja pro gradu -tutkielma
Saavutettavan opinnäytetyön ohje
Opinnäytetöiden saavutettavuudesta on laadittu ohje (Word-mallitiedostona ja pdf-tiedostona), jota sovelletaan yliopistossa tehtävissä opinnäytteissä. Opiskelija vastaa opinnäytetyönsä saavutettavuudesta. Saavutettavan opinnäytetyöohjeen lisäksi opiskelijan tulee noudattaa kunkin koulutuksen antamia opinnäytetyön ohjeita.
Alemman korkeakoulututkinnon opinnäyte
Tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman aineopintoihin sisältyy vähintään 6 ja enintään 10 opintopisteen laajuinen opinnäyte. (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004)
Alemman korkeakoulututkinnon opinnäytteestä päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa.
Kamussa on lisätietoa opinnäytteistä.
Alemman korkeakoulututkinnon kypsyysnäyte
Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004)
Kamussa on lisätietoa kypsyysnäytteistä ja akateemisen rehtorin kielitaitopäätös.
Ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäyte
Tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman syventäviin opintoihin sisältyy vähintään 20 ja enintään 40 opintopisteen laajuinen opinnäyte.(Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004)
Ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytteestä päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa.
Syventävien opintojen opinnäytteen voi suorittaa itsenäisesti, parityönä tai osallistumalla laajempaan tutkimusprojektiin. Työn muodosta päättää opinnäytteen pääohjaaja opetussuunnitelman määrittämissä rajoissa. Kahden tai useamman opiskelijan yhteisessä työssä tai tutkimusprojektissa on pystyttävä osoittamaan kunkin opiskelijan työn osuus, niin että se on arvioitavissa. (Opintojohtosääntö 36 §)
Syventävien opintojen opinnäyte voidaan hyväksyä kahden eri pääaineen tutkielmana (ns. kaksoisgradu). Edellytyksistä päättää tiedekuntaneuvosto osana opetussuunnitelmaa.(Opintojohtosääntö 36 §)
Kamussa on lisätietoa opinnäytteistä.
Tarkastukseen jättäminen
Opiskelija jättää opinnäytteen tarkastukseen UEF//ASIOINTIPALVELUN kautta.
Kamussa on ohjeet digitaalisesta tarkastusprosessista.
Tarkastaminen ja arviointi
Syventävien opintojen opinnäytteelle määrätään kaksi tarkastajaa, joista toisen tulee pääsääntöisesti olla ohjaaja. (Opintojohtosääntö 36 §)
Syventävien opintojen opinnäytteen tarkastajien on annettava kirjallinen lausuntonsa opinnäytteestä ja pro gradu -tutkielman osalta myös ehdotus sen arvosanaksi kuukauden kuluessa siitä, kun tarkastaja on määrätty. (Opintojohtosääntö 36 §)
Opiskelijalle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen ennen päätöstä opinnäytetyön arvioinnista. Arvosanaehdotuksen ja vastineen antamisen välille on opiskelijalle varattava riittävästi aikaa tutustua arvostelun perusteisiin. Päätös annetaan opiskelijalle tiedoksi sähköisesti. (Opintojohtosääntö 36 §)
Arviointiprosessin keskeyttäminen
Kun opiskelija saa ilmoituksen tarkastajien lausunnosta ja arvosanaehdotuksesta, hänen on mahdollista keskeyttää opinnäytteen arvosteluprosessi. Keskeyttäminen tehdään kirjallisesti. Tällöin prosessi raukeaa. (Opintojohtosääntö 38 §)
Opiskelija voi keskeyttää opinnäytteen arvioinnin kerran.(Opintojohtosääntö 38 §)
Opiskelija voi jättää opinnäytteensä uudelleen arvioitavaksi edellyttäen, että se on kirjoitettu ainakin osin uudelleen. Arvioinnin uudelleen kirjoitetun osuuden laajuudesta antaa opinnäytteen vastuullinen ohjaaja. (Opintojohtosääntö 38 §)
Mikäli opinnäytettä ei oteta arvioitavaksi, siitä annetaan muutoksenhakukelpoinen päätös. (Opintojohtosääntö 38 §)
Ylemmän korkeakoulututkinnon kypsyysnäyte
Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää korkeakoulututkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä, kun hän on osoittanut kielitaitonsa alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä. (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004)
Kamussa on lisätietoa kypsyysnäytteistä ja akateemisen rehtorin kielitaitopäätös.
Arvioinnissa käytettävät asteikot ja arvosanat
Opintosuoritusten, myös alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen opinnäytteiden sekä sivuaineeseen laadittujen opinnäytteiden, arvioinnissa käytetään asteikkoa 0-5, jossa arvosanojen merkitys on seuraava: 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2= tyydyttävä, 1 = välttävä ja 0 = hylätty. Suoritukset voidaan arvioida asteikolla hyväksytty – hylätty, kun numeerista asteikkoa ei ole tarkoituksenmukaista käyttää. Arvosana 1 vastaa arvosanaa hyväksytty. Hyväksytyn suorituksen vähimmäisvaatimukset määritellään opetussuunnitelmassa. (Opintojohtosääntö 33 §)
Plagiaatintunnistus
Alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytteille tehdään alkuperäisyyden tarkastus käyttäen yliopiston valitsemaa sähköistä plagiaatintunnistusjärjestelmää.
Opiskelija vastaa opinnäytteensä alkuperäisyydestä. (Opintojohtosääntö 36 §)
Kamussa on ohjeet sähköisen plagiaatintunnistusjärjestelmä Turnitinin käytöstä.
Alempaa korkeakoulututkintoa varten opiskelijan on laadittava pääaineensa aineopintoihin kuuluva kandidaatintutkielma. Kandidaatintutkielman kielestä määrätään opetussuunnitelmassa.
Ylempää korkeakoulututkintoa varten opiskelijan on suoritettava pääaineen syventäviin opintoihin kuuluva pro gradu -tutkielma. Pro gradu -tutkielman kielestä määrätään opetussuunnitelmassa. Oppiaineen mahdolliset tarkemmat ohjeet gradun tekemisestä on kuvattu opetussuunnitelmassa (esimerkiksi mahdollisuus tehdä artikkeligradu). Filosofisessa tiedekunnassa syventävien opintojen opinnäytettä ei hyväksytä kahden eri pääaineen tutkielmana (kaksoisgradu).
Ohjeet ja tutkielmien arviointiperusteet
Filosofisen tiedekunnan opinnäytteitä koskevat yleiset ohjeet ja tutkielmien arviointiperusteet kootaan Kamun sivulle Opinnäytteet.
Opinnäytteen saavutettavuudesta saa lisätietoa tutkielmatyöskentelyn yhteydessä.
Jokaisella tutkielmaa tekevällä opiskelijalla on vähintään yksi ohjaaja. Tutkielman sisältöä ja muotoa koskevaa neuvontaa sekä tutkielman kirjoittamisen tekniset ohjeet (fonttikoko, riviväli, marginaali) antaa tutkielman ohjaaja.
Harjoittelu
Opetusharjoittelut ovat olennainen osa opettajaksi opiskelevan opintoja.
Kamussa on yleistä tietoa opetusharjoittelusta ja SORA-lainsäädännöstä.
Opetusharjoitteluissa sovelletaan koulutuksessa saatuja teoreettisia tietoja ja taitoja käytännön tilanteissa. Koulutuksen aikana ohjattu opetusharjoittelu on yksi osa opettajaksi kehittymisen tukemista. Harjoittelut järjestetään koulutuksesta riippuen joko tiedekunnan yhteydessä toimivassa Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulussa, Joensuun kaupungin tai lähiympäristön kuntien perusopetuksessa (kenttäkouluissa), sopimuspäiväkodeissa tai opiskelijan itse etsimissä harjoittelupaikoissa perus- ja lukio-opetuksessa, erityisopetuksessa, toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa, aikuiskoulutuksessa tai muissa pedagogista asiantuntemusta kehittävissä työelämäympäristöissä.
Opinto-ohjaajan ja uraohjaajan opintoihin kuuluu useita ohjaus- ja opetusharjoitteluja, jotka sijoittuvat eri opiskeluvuosille. Ohjatut harjoittelut ovat keskeisessä asemassa ohjauksen ammatillisten menetelmien harjoittelemisessa, ohjaajaksi kasvamisessa sekä pedagogisessa koulutuksessa. Harjoittelujen kautta opiskelija perehtyy valintansa mukaan eri oppilaitoksiin sekä muihin ohjauksen toimintaympäristöihin. Opiskelija etsii harjoittelupaikat itse ja suuntaa näin ammatillista kehittymistään.
Opetusharjoitteluun liittyvät ohjeet
Varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksessa kandidaatin tutkintoon sisältyy kaksi harjoittelua, Perustava harjoittelu ja Valmistava harjoittelu. Varhaiskasvatuksen maisterikoulutukseen sisältyy Syventävä harjoittelu (H3) ja Soveltava harjoittelu (H4).
Ohjeet varhaiskasvatuksen opetusharjoittelua ohjaaville opettajille (linkki avautuu uudelle välilehdelle).
Ohjauksen koulutuksessa opinto-ohjaajan ja uraohjaajan opintoihin sisältyy neljä ohjattua ohjaus- ja opetusharjoittelua. Orientoiva harjoittelu (H1), Perusharjoittelu (H2), Syventävä harjoittelu (H3) ja Soveltava harjoittelu (H4) suoritetaan opiskelijan valitsemissa harjoittelupaikoissa joko oppilaitoksissa tai muissa ohjauksen toimintaympäristöissä.
Muihin opettajankoulutuksiin sisältyy neljä ohjattua opetusharjoittelua. Orientoiva harjoittelu (H1), Perusharjoittelu (H2) ja Syventävä harjoittelu (H3) suoritetaan joko Tulliportin tai Rantakylän harjoittelukouluissa tai yliopiston määräämissä kenttäkouluissa Joensuussa tai sen lähialueella. Neljäs harjoittelu on Soveltava harjoittelu (H4), josta vastaavat opettajankoulutusta järjestävät osastot ja johon opiskelija valitsee itse harjoittelupaikan.
Opintoyhteisöjen linkit avautuvat uudelle välilehdelle (vaatii kirjautumisen).
- H1, H2 ja H3 -opetusharjoitteluun liittyvät ohjeet on koottu ohjatun harjoittelun opintoyhteisöön ja Skopen opintoyhteisöön.
- Ohjeet Soveltavaan harjoitteluun (H4) ovat osastojen opintoyhteisöissä: Skopen opintoyhteisö, Kasvatustieteiden ja psykologian opintoyhteisö.
- Ohjeet varhaiskasvatuksen opettajakoulutukseen sisältyvistä harjoitteluista ovat Skopen opintoyhteisössä.
- Ohjeet ohjauksen koulutukseen sisältyvistä harjoitteluista ovat Ohjauksen koulutuksen opintoyhteisössä.
- Katso myös: opiskeluun soveltumattomuuteen ratkaisuja (SORA), rikostaustaotteiden tarkastaminen ja huumausainetestaus opiskeluaikana
Opintoihin voi opiskeltavasta alasta riippuen sisältyä monenlaista harjoittelua. Opintojohtosäännön mukaan tiedekuntien opetussuunnitelmat on laadittava siten, että perustutkinto-opintoihin kuuluu mahdollisuus harjoitteluun joko pakollisena tai valinnaisena osana opintoja. Opintoihin sisältyvän harjoittelun voi tehdä opetussuunnitelman mukaisesti kotimaassa tai ulkomailla. (Opintojohtosääntö 23 §).
Kamussa on lisätietoa työharjoittelusta ja kansainvälisen harjoittelun kriteereistä sekä SORA-lainsäädännöstä.
Yliopiston tuettu työharjoittelu jaetaan sekä kotimaan että ulkomaan harjoitteluun, joihin on molempiin omat ohjeensa. Kotimaan harjoittelutuki on tarkoitettu generalistiopiskelijoille eli opiskelijoille, joiden tutkinto ei suoraan anna pätevyyttä tiettyyn ammattiin. Ulkomaan harjoittelutukea voidaan myöntää myös opettajaksi opiskeleville. Lisätietoja harjoittelusta löytyy Kamusta.
Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen asiantuntijakoulutukseen sisältyy työharjoittelu opiskelijan työelämäorientaation mukaisessa harjoittelupaikassa. Harjoittelussa perehdytään koulutusalan asiantuntijuutta edellyttäviin työtehtäviin käytännössä ja kehitetään ammatillista osaamista. Opiskelijat etsivät harjoittelupaikat itse.
Humanistisen osaston koulutuksissa logopediaa lukuun ottamatta maisterin tutkinnon pääaineen syventäviin opintoihin tai tutkinnon muihin opintoihin voi sisältyä työharjoittelu (2110043 Asiantuntijuutta kehittävä työharjoittelu 10 op).
Logopedian koulutukseen kuuluvat seuraavat harjoittelut:
- Harjoittelu I (4 op), pakollinen harjoittelu kandidaatin tutkinnossa.
- Harjoittelu II (5 op), pakollinen harjoittelu kandidaatin tutkinnossa
- Harjoittelu III (5 op), pakollinen harjoittelu kandidaatin tutkinnossa
- Harjoittelu IV (7 op), pakollinen harjoittelu maisterin tutkinnossa.
- Pitkä harjoittelu (25 op), pakollinen harjoittelu maisterin tutkinnossa.
Kandidaatin tutkintoon tulevat harjoittelut suoritetaan toisena ja kolmantena opintovuonna. Maisterin tutkintoon kuuluvat harjoittelut tehdään neljäntenä ja viidentenä opintovuonna.
Psykologian koulutukseen kuuluvat seuraavat harjoittelut:
- orientoiva harjoittelu, 5 op, vapaavalintaisina aineopintoina kandidaatin tutkinnossa
- psykologiharjoittelu, 30 op, pakollisina syventävinä opintoina maisterin tutkinnossa.
Orientoivan harjoittelun tavoitteena on tutustuminen sosiaali- ja terveydenhuollon, työpsykologian ja muiden psykologian sovellusalojen ammatilliseen kenttään ja tuleviin yhteistyökumppaneihin. Tavoitteena on lisätä opiskelijan ammatillisia perusvalmiuksia ja -taitoja valmistaen opiskelijoita syventävien opintojen ammatilliseen opetukseen. Harjoittelu ei ole varsinaista psykologin työtä. Siihen voi kuulua toimipisteen normaaleihin työtehtäviin osallistumista ja niiden seuraamista, ja esim. avustavia tehtäviä, asiakkaiden haastatteluja, yksilö- tai ryhmäohjausta, neuvontatilanteita tai muita asiakastilanteita, niiltä osin kuin edeltävät opinnot antavat siihen valmiuksia. Orientoivan harjoittelun voi suorittaa myös tutkimuksellisin painotuksin oppiaineen tutkimusryhmissä. Tällöin harjoittelun tulee sisältää monipuolisesti tutustumista ja osallistumista tutkimuksen teon eri vaiheisiin.
Viiden kuukauden mittainen psykologiharjoittelu sijoittuu opintopolun loppuun. Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija asiakkaan kohtaamiseen, psykologisiin tutkimuksiin, lausunnon laadintaan, moniammatilliseen työskentelyyn sekä psykologityön eettisiin kysymyksiin. Harjoittelua ohjaa aina kokenut laillistettu psykologi.
Läntisen teologian teologin suuntautumisvaihtoehdon maisteriopintojen soveltaviin opintoihin sisältyy työssäoppimisjakso. Lisätietoa soveltavista opinnoista ja työssäoppimisesta on teologian opintoyhteisösssä (vaatii kirjautumisen).
Ortodoksisen teologian työharjoittelumahdollisuuksista on lisätietoa ortodoksisen teologian soveltavien opintojen yhteydessä teologian opintoyhteisössä (vaatii kirjautumisen).
Kieliharjoittelu
Kieliharjoittelu kuuluu pakollisena
- ranskan kielen ja kulttuurin aineopintoihin,
- ruotsin kielen aineopintoihin sekä
- venäjän kielen aineopintoihin.
Kieliharjoittelu kuuluu valinnaisena
- englannin kielen ja kulttuurin aine- tai syventäviin opintoihin,
- englannin kielen ja kääntämisen aine- tai syventäviin opintoihin,
- saksan kielen ja kulttuurin aineopintoihin sekä
- japanin kielen ja kulttuurin aineopintoihin.
Vapautuksen hakeminen pakollisesta kieliharjoittelusta
Pakollisesta kieliharjoittelusta voidaan poikkeustapauksissa myöntää vapautus ns. opintososiaalisista syistä. Opintososiaalisista syistä vapauttaminen voi tapahtua
- yksilöllisten järjestelyjen kautta, jos syy on lääketieteellinen. Lisätietoja yksilöllisten järjestelyjen hakemisesta on Kamussa.
- muista erityisen painavista syistä, joita ovat esimerkiksi vaikea elämäntilanne tai oma tai lähiomaisen vakava sairaus. Hyväksyttävänä syynä ei voida pitää esimerkiksi normaalia perhe-elämää, lemmikkieläimen tai asunnon omistamista, työntekoa, harrastustoimintaa tai opiskelijajärjestössä toimimista.
Vapautusta haetaan vapaamuotoisella hakemuksella, joka palautetaan opintokoordinaattori Riikka Myllykselle. Päätöksen tekee dekaani.
Kieliharjoittelusta vapautettu suorittaa kieliharjoitteluopintojakson tilalle vastaavan määrän muita ko. oppiaineen aine- tai syventäviä opintoja kieliharjoittelusta vastaavan opettajan ohjeiden mukaan.
Hakemukset
opintokoordinaattori Riikka Myllys
riikka.myllys at uef.fi, puh. 050 371 4330
Opintoja koskevat määräykset
Itä-Suomen yliopistossa ei ole yhteisiä opintojen vanhenemista koskevia määräyksiä. Opetussuunnitelmissa voidaan antaa tarkempia määräyksiä.
Filosofisen tiedekunnan koulutuksilla ei ole opintojen vanhenemista koskevia määräyksiä.
Mahdolliset hyväksiluettavia opintoja koskevat vanhenemismääräykset kerrotaan kunkin koulutusalan kohdalla tämän oppaan opintojen hyväksilukemista koskevassa osassa.
Tiedekunnat järjestävät opetuksen ja opintojen ohjauksen siten, että tutkinto on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen yliopistolaissa säädetyssä tavoiteajassa, tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja keskeytyksettä. Opetus järjestetään hyväksyttyjen opetussuunnitelmien mukaisesti. (Opintojohtosääntö 21 §)
Opiskelijalle on varattava opintosuorituksen suoritusmahdollisuuksia riittävästi huomioimalla tutkinnoille säädetyt tavoiteajat. Opetussuunnitelmissa voidaan rajoittaa opintosuorituksen suoritus- ja korotuskertoja. (Opintojohtosääntö 31 §)
Jos opintojaksolle opetussuunnitelmassa määrätty suoritusmahdollisuus peruuntuu ennakoimattomasti, tulee opiskelijalle taata mahdollisuus suorittaa kyseinen opintosuoritus tarkoituksenmukaisella ja yhdenvertaisuuden turvaavalla tavalla. (Opintojohtosääntö 31 §)
Mikäli opiskelija on uusinut opintosuorituksen ja saanut samasta opintosuorituksesta eri arvosanoja tai opintopistemääriä, hänen lopulliseksi opintosuorituksekseen tulee opintopistemäärältään laajin suoritus riippumatta arvosanasta. Mikäli opintopistemäärät ovat samoja, opintosuoritukseksi tulee arvosanaltaan korkein suoritus, ellei opiskelija muuta esitä. Laajuuden ja arvosanan ollessa samoja tulee lopulliseksi opintosuoritukseksi viimeisin suoritus. (Opintojohtosääntö 34 §)
Opintosuoritukseen saa osallistua vain yliopiston opiskelijarekisteriin läsnä olevaksi merkitty opiskelija, jolla on opintosuorituksen edellyttämä opiskelu- tai opinto-oikeus. (Opintojohtosääntö 12 §)
Jos opetusryhmään ei voida ottaa kaikkia siihen ilmoittautuneita opiskelijoita, otetaan opiskelijat ryhmään yhdenmukaisin perustein. Ryhmään ovat etusijalla opiskelijat, joille opintojakso on pakollinen opiskelu- tai opinto-oikeuden ja siihen liittyvän opetussuunnitelman mukaisesti. Mikäli kaikkia näitä opiskelijoita ei sittenkään voida ottaa opetusryhmään, otetaan opiskelijat ryhmään yhdenmukaisin perustein. Tiedekunnat ja opetusta antavat yksiköt voivat antaa tarkempia määräyksiä opetusryhmiin valitsemisen perusteista ja muista ilmoittautumiskäytännöistä. (Opintojohtosääntö 21 §)
Filosofisen tiedekunnan koulutuksissa opetukseen ilmoittautumisen ajankohdat ja opetusryhmiin valinnan perusteet kerrotaan Pepissä kunkin opetustapahtuman eli toteutuksen kohdalla. Tarkista ilmoittautumisaika ja ryhmäkoon mahdolliset rajoitukset Pepistä.
Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastossa opintojaksojen minimiosallistujamäärä on pääsääntöisesti 12. Minimiosallistujamäärissä voi olla oppiainekohtaisia poikkeuksia.
Jos sivuaineen opetusryhmän aloittaminen edellyttää riittävää opiskelijamäärää, tämä kerrotaan kunkin sivuaineen valintaperusteissa Kamussa.
Tekstiä päivitetty 28.2.2022: muutettu ilmoittautuminen WebOodista Peppiin. Muokattu tekstiä sivuaineen opetusryhmän aloittamisen osalta.
Opetussuunnitelmamuutoksen siirtymämääräykset
Itä-Suomen yliopistossa opetussuunnitelmat päätetään yleensä kolmeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Kun opetussuunnitelma muuttuu, uuden ja vanhan opetussuunnitelman välille luodaan siirtymäsääntöjä, joiden on tarkoitus mahdollistaa opiskelijan opintojen sujuva eteneminen muutoksista huolimatta. Siirtymämenettelyjen puitteet on asetettu yliopiston opintojohtosäännössä ja akateemisen rehtorin ohjeessa.
Kamussa on lisätietoa siirtymäsäännöistä.
Tiedekunnissa voi olla yksityiskohtaisempia ohjeita, jotka koskevat laitosten, koulutusten ja oppiaineiden opintoja.
Filosofisen tiedekunnan opetussuunnitelmat on hyväksytty lukuvuosiksi 2021–2022 tai 2021–2025. Siirtymäsäännöt ja vastaavuustaulukot uuden ja vanhan opetussuunnitelman välillä ovat kunkin osaston opintoyhteisössä (vaatii kirjautumisen UEF-tunnuksilla).
Linkit avautuvat uudelle välilehdelle.
Kieli- ja viestintäopinnot ja koulusivistyskieli
Kieli- ja viestintäopinnot
Tutkinto-opintoihin sisältyy kieli- ja viestintäopintoja. Tutkintoasetuksen mukaan opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:
- suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä
- vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. (Valtioneuvoston asetus (19.8.2004/794, 6 §.)
Kielikeskuksen sivuilla ja Kamussa on lisätietoa kieli- ja viestintäopinnoista.
Koulusivistyskieli
Koulusivistyskieli vaikuttaa opiskelijan tutkinnon kieliopintojen vaatimuksiin, alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kypsyysnäytteen kieleen sekä opettajan kelpoisuuteen. Koska koulusivistyskielellä on vaikutusta opiskelijan opintoihin, tulee asian olla tiedossa jo henkilökohtaista opintosuunnitelmaa tehtäessä.
Kamussa on lisätietoa koulusivistyskielestä ja pakollisista kieliopinnoista sekä niistä vapauttamisesta.
Suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksensä saaneen opiskelijan kieli- ja viestintäopinnot
Kieli- ja viestintäopintojen opintojaksot on kerrottu kunkin tutkinto-ohjelman oppaassa WebOodissa ja Kielikeskuksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).
Humanistisen osaston tutkinto-ohjelmat: 14 op
- Äidinkieli (puheviestintä ja kirjoitusviestintä) 5 op
- Toinen kotimainen kieli (suullinen ja kirjallinen taito) 4 op
- Vieras kieli 5 op.
Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, kasvatustieteiden ja psykologian osasto: 13 op
- Äidinkieli (puheviestintä ja kirjoitusviestintä) 6 op
- Toinen kotimainen kieli (suullinen ja kirjallinen taito) 4 op
- Vieras kieli 3 op.
Teologian osasto: 12 op
- Äidinkieli (puheviestintä ja kirjoitusviestintä) 4 op
- Toinen kotimainen kieli (suullinen ja kirjallinen taito) 4 op
- Vieras kieli 4 op.
Kielikeskus järjestää vieraan kielen opetuksen ja siihen liittyvät OT-näyttökokeet vain englannin kielessä. Tutkinnon vieraana kielenä voi olla muukin kieli, josta opiskelija on suorittanut vähintään perusopinnot. Opiskelija voi hakea perusopinnoilla hyväksilukua vieraan kielen opintojaksoista. Itä-Suomen yliopiston oppiaineista hyväksiluvun saa englannin, ranskan, saksan ja venäjän perusopinnolla. Kielikeskus käsittelee kieli- ja viestintäopintoihin liittyvät hyväksilukuhakemukset.
Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksensä saaneen opiskelijan kieli- ja viestintäopinnot
Opiskelijan, jonka koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi sekä opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on haettava osastonjohtajalta päätöstä siitä, mitä kieliopintoja häneltä vaaditaan. Hakemus on jätettävä heti opintojen alussa. Tarkemmat ohjeet löydät oppaasta kohdasta Kieli- ja viestintäopintoja koskevat päätökset filosofisessa tiedekunnassa.
Jos osastonjohtajan päätöksessä todetaan, että opiskelijan koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi tai koulusivistys on hankittu ulkomailla, opiskelijalta vaaditaan seuraavat kieli- ja viestintäopinnot:
Humanistisen osaston koulutusohjelmat, soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto sekä kasvatustieteiden ja psykologian osasto: 2–14 op
- 12 op Itä-Suomen yliopiston kielikeskuksen tai Itä-Suomen yliopiston yhteistyöverkostojen ristiinopiskeluna tarjoamia suomen kielen opintoja sekä
- vähintään 2 op yhden vieraan kielen opintoja.
Yllä mainittua suomen kielen opintoja ei kuitenkaan vaadita opiskelijalta, jonka tutkintoon sisältyvät suomen kielen pää- tai sivuaineopinnot (suomen kieli, suomen opettaminen toisena ja vieraana kielenä, suomen kieli ja kääntäminen, suomen kieli ja kulttuuri vieraskielisille) tai joka voi muulla tavoin todistaa hallitsevansa suomen kielen riittävän hyvin.
Teologian osasto: 8–16 op
- suomen kielen taidon mukaan joko 4 tai 12 opintopistettä suomen kielen opintoja;
- jos kielitaito on riittävä, opiskelija suorittaa hyväksyttävästi teologian alan tutkinto-opiskelijan Puheviestintää teologian opiskelijoille (2 op) ja Kirjoitusviestintää teologian opiskelijoille (2 op) -opintojaksot
- muussa tapauksessa opiskelija suorittaa 12 op Itä-Suomen yliopiston kielikeskuksen tai Itä-Suomen yliopiston yhteistyöverkostojen ristiinopiskeluna tarjoamia suomen kielen opintoja.
- vähintään 4 op yhden vieraan kielen opintoja Itä-Suomen yliopiston kielikeskuksen opetustarjonnasta.
Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksessa 986/1998 seuraavasti:
Rehtori
- Vaaditaan oppilaitoksen opetuskielessä erinomainen suullinen ja kirjallinen taito.
Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa, vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa ja taiteen perusopetuksesta annetussa laissa tarkoitettu rehtori
- Vaaditaan oppilaitoksen opetuskielen hallinta.
Perusopetusta tai esiopetusta antava opettaja
- Vaaditaan koulun opetuskielessä erinomainen suullinen ja kirjallinen taito.
- Jos opetuskieli on muu kuin koulun opetuskieli, opettajalta vaaditaan opetuksessa käytettävän kielen hallinta.
Kielitaitovaatimukset lukiokoulutuksessa
- Vaaditaan opetuksessa käytettävän kielen hallinta.
- Äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopetusta antavalla opettajalla tulee olla kyseisen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito.
- Opetuskielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito on henkilöllä, jonka koulusivistyskieli on sama kuin opetuskieli, ja joka on kirjoittanut kypsyysnäytteen ko. kielellä.
Vapautus kieliopinnoista
Osastonjohtaja voi perustelluista syistä myöntää vapautuksen pakollisista kieliopinnoista osittain tai kokonaan opiskelijalle, jonka koulusivistyskieli on suomi tai ruotsi. Vapautusta on haettava heti opintojen alussa.
Ruotsin kielen tai vieraan kielen opinnoista vapauttamisen perusteena voi olla aiempien ko. kielen opintojen puuttuminen, vamma tai sairaus tai muu erityisen painava syy.
Äidinkielen puhe- ja kirjoitusviestinnän opinnoista vapauttamisen perusteena voi olla vamma tai sairaus tai muu erityisen painava syy.
Vapautusta koskevasta vapaamuotoisesta hakemuksesta on käytävä ilmi:
- mitä asia koskee,
- opiskelijan nimi ja opiskelijanumero
- opiskelijan yhteystiedot: sähköposti, puhelinnumero, postiosoite sekä
- seikat, joihin hän vetoaa vapautuksen saamiseksi.
Liitteeksi vaaditaan todistus aiemmista opinnoista.
Päätös opiskelijalta vaadittavista kieliopinnoista
Jos opiskelijan koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi tai hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, hänen on haettava heti opintojen alussa osastonjohtajalta päätöstä häneltä vaadittavista kieliopinnoista.
Vapaamuotoisesta hakemuksesta on käytävä ilmi:
- mitä asia koskee (esim. "Haen päätöstä minulta vaadittavista kieliopinnoista.")
- opiskelijan nimi ja opiskelijanumero
- opiskelijan yhteystiedot: sähköposti, puhelinnumero, postiosoite.
Liitteeksi vaaditaan kopio perusopetuksen ja yleissivistävän koulutuksen päättötodistuksesta (peruskoulu ja lukio tai vastaavat).
Hakemusten käsittely ja neuvonta
opintokoordinaattori Riikka Myllys
Joensuun kampus, Futura-rakennus
riikka.myllys at uef.fi, puh. 050 371 4330
Tutkinnon hakeminen
Tutkinnon hakemisen yleiset ohjeet
Lisätietoja tutkinnon hakemisesta on opintoyhteisössä (vaatii kirjautumisen).
Linkit avautuvat uudelle välilehdelle.
- Humanistisen osaston opintoyhteisö
- Kasvatustieteiden ja psykologian osaston opintoyhteisö
- Skopen opintoyhteisö
- Teologian opintoyhteisö.
Tutkintotodistukset:
- opiskelija noutaa todistuksen opintosihteeri Päivi Multaselta (Joensuun kampus, Futura-rakennus, huone 318) tai
- todistus luovutetaan filosofisen tiedekunnan publiikissa tai
- todistus lähetetään kirjepostina kotiosoitteeseen.
Publiikki on juhlava tutkintotodistusten luovutustilaisuus. Publiikin ohjelmaan kuuluvat dekaanin puhe, yhden publikoitavan puhe, mahdollinen pieni musiikkiesitys, todistusten luovutus, publikoitavien onnittelu ja lopuksi kakkukahvit. Kukin publikoitava voi kutsua tilaisuuteen muutaman lähiomaisen ja ystävän.
Filosofisen tiedekunnan publiikit pidetään lukuvuonna 2021–2022
- syyslukukauden publiikki: ti 14.12.2021 klo 15 alkaen salissa AT100
- kevätlukukauden publiikki: ti 24.5.2022 klo 15 alkaen salissa AT100
Jos publiikkiin ilmoittautuu alle viisi valmistuvaa opiskelijaa, publiikki perutaan.
Päivitetty 22.9.2021: lisätty publiikkien ajankohdat.
Opiskelijan oikeudet ja vastuut
Opiskelua ja opetusta Itä-Suomen yliopistossa ohjaa opintojohtosääntö.
Opetuksen ja opiskelun eettiset ohjeet ovat luettavissa Kamussa.
Sähköisen plagiaatintunnistusjärjestelmän käyttö
Opintojohtosäännön mukaan opiskelija vastaa opinnäytteensä alkuperäisyydestä. Plagiaatintunnistusjärjestelmän käyttö on ensisijaisesti ohjauksellista.
Kamussa on lisätietoa plagiaatintunnistusjärjestelmästä.
Menettely vilppi- ja häirintätapauksissa
Opintosuoritus voidaan hylätä, mikäli opiskelija on sitä suorittaessaan syyllistynyt opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen. Valvoja voi välittömästi poistaa tenttitilaisuudesta opiskelijan, johon kohdistuu vahva epäilys vilpistä tai joka häiritsee tilaisuutta. Opintosuoritus hylätään myös kun vilppi havaitaan vasta kuulustelutilaisuuden jälkeen. (Opintojohtosääntö 45 §.)
Kamussa on lisätietoa opetuksen ja opiskelun eettisistä ohjeista.
Palaute
Itä-Suomen yliopiston opiskelijalla on useita mahdollisuuksia palautteen antamiseen. Opiskelijalla on mahdollisuus vaikuttaa opetukseen, ohjaukseen, neuvontaan ja niiden kehittämiseen antamallaan palautteella. Palautteita käsitellään säännöllisesti, ja opiskelijapalautteella on vaikutusta yliopiston toiminnan kehittämiseen.
Kamussa on lisätietoa yliopiston opiskelijapalautekyselyistä.
Muutoksenhaku
Opiskelussa voi kuitenkin tulla eteen tilanteita, jolloin opiskelijalle tulee tunne, että hänen oikeusturvansa ei toteudu. Tämä voi koskea esimerkiksi opintosuoritusten arvostelua tai tenttitulosten julkistamista. Jos opiskelija on tyytymätön laitoksen/yksikön toimintaan (esim. opetukseen), opiskelijan tulee ottaa ensisijaisesti yhteyttä kyseessä olevaan opettajaan tai oppiaineeseen ja pyrkiä selvittämään asia. Useimmiten asia selviää parhaiten näin. Jos opiskelija kuitenkin kokee, ettei hän saa ääntään kuulluksi, tai hän ei tunne saavansa oikeutettua asian käsittelyä tai oikeudenmukaista kohtelua, hänen on mahdollista antaa asiakaspalautetta tai tehdä oikaisupyyntö.
Kamussa on lisätietoa asiakaspalautteen antamisesta ja yliopiston sisäisestä oikaisumenettelystä.
Itä-Suomen yliopiston opiskelijoilla on oikeus turvalliseen ja viihtyisään opiskeluympäristöön. Yliopisto ei hyväksy minkäänlaista epäasiallista kohtelua, kiusaamista tai häirintää. Yliopistossa on valmistunut ja otettu käyttöön ohjeistus ja toimintamalli opiskelijoita koskeviin häirintätilanteisiin.
Kamussa on lisätietoa epäasiallisesta kohtelusta ja häirinnästä.
Sivuainetarjonta
Itä-Suomen yliopistossa on laaja vapaa sivuaineiden opinto-oikeus. Lukuisat Itä-Suomen yliopiston oppiaineista ovat vapaasti valittavissa sivuaineiksi eli sivuaineopintojen aloittaminen ei edellytä sivuaineen opinto-oikeuden hakemista. Poikkeuksia vapaasta sivuaineoikeudesta ovat alat, joilla opiskelijavalinnassa käytetään soveltuvuuskoetta tai tasokoetta, tai joissa on muu perusteltu syy rajoittaa sivuaineopinto-oikeutta. Sivuaineiden opinto-oikeuden mahdolliset rajoitukset määritellään opetussuunnitelmassa. (Opintojohtosääntö 14 §.)
Toisaalta yliopistossa on myös tutkintoja, joiden rakenteeseen ei kuulu sivuaineita tai sivuaineet on opetussuunnitelmassa etukäteen määrätty.
Tietoa sivuaineopiskelusta on Kamussa. Mahdollisuuksia on runsaasti:
- tiedekuntien tarjoamat sivuaineet
- kansainvälistymisen opintokokonaisuus
- verkostoylipistot
- JOO-opinnot ja muu ristiinopiskelu
Filosofinen tiedekunta tarjoaa sekä kelpoisuuden tuottavia sivuaineita että muita sivuaineopintoja. Sivuaineopintojen rakenteen ja sisällön saat selville WebOodin opinto-oppaista:
valitse hakuehdoksi OPINTOTARJONTA > Oppaittain
etsi oikea tiedekunta
etsi oikea laitos/osasto
etsi sivuaineen opas, lue välilehti "Yleinen kuvaus" ja avaa välilehti "Erilliset opintokokonaisuudet", jotta saat näkyville sivuaineopintojen rakenteen ja pääset tutustumaan opintojaksokuvauksiin.
Sivuaineen opinto-oikeuden siirtäminen toisen tutkinnon opinto-oikeuteen
Opiskelijan sivuaineen opinto-oikeus on mahdollista siirtää toisen tutkinnon opinto-oikeuteen, jos opiskelija on uuden opinto-oikeuden voimassaollessa valintaperusteiden mukaisesti sivuaineeseen hakukelpoinen. Opinto-oikeuden siirtoa haetaan Kamusta saatavalla lomakkeella, johon vaaditaan sivuaineen opintoneuvonnasta vastaavan amanuenssin lausunto.
Kelpoisuuden tuottavat sivuaineet
Opettajan kelpoisuuteen perusopetuksessa edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa, opettajan pedagogisia opintoja (vähintään 60 op) sekä kussakin opetettavassa aineessa perus- ja aineopintoja (vähintään 60 op). Opettajan kelpoisuuteen lukio-opetuksessa edellytetään lisäksi syventävät opinnot yhdessä opetettavassa aineessa.
Opettajien kelpoisuusvaatimukset
Kelpoisuuden tuottaviin sivuaineisiin pääset tutustumaan sivuaineiden opinto-oppaissa WebOodissa (linkki avautuu uudelle välilehdelle) sekä Kamussa olevalla Sivuaineopiskelu UEFissa -sivulla.
- Aikuisopettajan pedagogiset opinnot 60 op
- Aineenopettajan pedagogiset opinnot 60 op
- Elämänkatsomustieto 61 op
- Englannin kieli ja kulttuuri 60 op
- Erityisopettajan sivuaineopinnot 60 op
- Kotitaloustiede 60 op
- Käsityötiede, monimateriaalinen käsityö 25 op/35 op
- Opetushallinto 25 op
- Opinto-ohjaajan ja uraohjaajan sivuaineopinnot 60 op
- Ortodoksinen teologia 60 op
- Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot 60 op
- Psykologia 60 op
- Ranskan kieli ja kulttuuri 60 op
- Ruotsin kieli 60 op
- Saksan kieli ja kulttuuri 60 op
- Varhaiskasvatuksen erityisopettajan sivuaineopinnot 25 op/60 op
- Varhaiskasvatuksen sisältöalueet (varhaiskasvatuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot) 75 op
- Venäjän kieli 60 op
- Yleinen teologia 60 op
- Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan opinnot
- perus- ja aineopinnot (60 op) suomen kielessä
- perus- ja aineopinnot (60 op) kirjallisuudessa
- lukion ja aikuislukion opettajalla lisäksi syventävät opinnot joko suomen kielessä tai kirjallisuudessa
opettajan pedagogiset opinnot (60 op) - S2 -opettajan kelpoisuuteen edellytetään tämänhetkisten säädösten mukaan äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan kelpoisuutta.
Muut kuin kelpoisuuden tuottavat sivuaineet
Filosofisen tiedekunnan sivuaineisiin pääset tutustumaan sivuaineiden opinto-oppaissa WebOodissa (linkki avautuu uudelle välilehdelle) sekä Kamussa olevalla Sivuaineopiskelu UEFissa -sivulla.
- Alkukasvatus
- Englannin kieli ja kääntäminen
- Etnomusikologia
- Erityispedagogiikka
- Japanin kieli ja kulttuuri
- Kansainvälisen kulttuuriosaamisen opintokokonaisuus
- Karjalan kieli ja kulttuuri
- Kasvatus- ja aikuiskasvatustiede
- Kirjallisuus
- Kulttuuriantropologia
- Kulttuurintutkimuksen temaattiset opinnot
- Kuvataide
- Käännöstiede
- Liikunta
- Mediakasvatus
- Mediakulttuuri ja viestintä
- Mediapaja
- Musiikkikasvatus
- Oikeuspsykologia
- Perinteentutkimus
- Professional Intercultural Competence - Theory and Practice (PICTP)
- Projektiosaamisen opintokokonaisuus
- Sukupuolentutkimus
- Suomen kieli ja kulttuuri vieraskielisille
- Suomen kieli ja kääntäminen
- Suomen opettaminen toisena ja vieraana kielenä
- Taiteensosiologia
- Teaching Foreign Languages to Young Learners
- Terveyden monikulttuuriset ulottuvuudet
- Tieto- ja viestintäteknologian pedagogiikka
- Työ- ja organisaatiopsykologia
- Yleinen kielitiede ja kieliteknologia
Teologian sivuaineopiskelija voi halutessaan suorittaa sekä yleisen että ortodoksisen teologian perus- ja aineopintokokonaisuudet (25 /35 op). Teologian pääaineopiskelija voi halutessaan suorittaa toisen koulutusohjelman perus- ja aineopintokokonaisuudet (25/35 op). Tarkemmat tiedot opinnoista ovat WebOodin opinto-oppaissa Yleinen teologia sivuaineena ja Ortodoksinen teologia sivuaineena (linkit avautuvat uudelle välilehdelle).
Luokanopettajakoulutuksen opiskelija voi valita OpeArt-painotuksen, jolloin hän suuntaa opintojaan taito-ja taideaineisiin eri vaiheissa opintojensa aikana. OpeArt-painotukseen sisältyvät opintojaksot Luova projekti ja Teatteri- ja draamakasvatus, opintojaksoja OpeArt-tarjottimelta, vähintään yksi taito-ja taideaineisiin kuuluva sivuaine sekä opinnäytetyöt taito-ja taidenaineiden teemasta. Lisätietoja Skopen opintoyhteisöstä (vaatii kirjautumisen).
Jatkuva oppiminen
Itä-Suomen yliopisto tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, kuten avoimen yliopiston opinnot, avoimet MOOC-verkkokurssit (Massive Open Online Course), erikoistumiskoulutukset ja täydennyskoulutus. Tutkinnon suorittanut voi myös jatkuvan oppijan opinto-oikeudella maksutta täydentää opintojaan tutkinnon suorittamislukuvuoden ja tutkinnon suorittamista seuraavan kahden lukuvuoden ajan ilmoittautumalla opiskelijaksi (opintojohtosääntö 16§).
Lisätietoja jatkuvasta oppimisesta (avautuu uuteen välilehteen) on yliopiston verkkosivuilla.
Linkit avautuvat uudelle välilehdelle.
- Erilliset aineenopettajan pedagogiset opinnot 60 op
- Erilliset erityisopettajan opinnot (ERO) 60 op
- Erilliset opinto-ohjaajan ja uraohjaajan opinnot (EOPO) 60 op
- Erilliset varhaiskasvatuksen erityisopettajan opinnot (VEO) 60 op/ 85 op
- Erillisopinnot, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappisvirkaan vaadittavien opintojen täydennys 60 op
- Käsityötiede, monimateriaalinen käsityö, perus- ja aineopinnot 60 op
- Käsityötiede, monimateriaaliseen käsityöhön täydentävät perus- ja aineopinnot tutkinnon jälkeisinä opintoina 10 op/15 op
- Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot 60 op
Opetussuunnitelma
Opintojohtosäännön (2 §) mukaan tiedekunnan opetussuunnitelmalla tarkoitetaan tiedekunnan ja sen laitosten/osastojen opetustehtävän kuvausta, jossa määritellään muun muassa mitä tutkintoihin johtavia koulutuksia tiedekunnassa voidaan suorittaa ja millä kielillä tutkinnot suoritetaan. Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmalla tarkoitetaan kokonaisuutta, joka sisältää tutkintorakenteen, tutkintovaatimukset sekä tutkinnon ja sen osien osaamistavoitteet, sisällöt, arviointimenetelmät ja opetusmuodot.
Filosofisen tiedekunnan opetussuunnitelma käsittää tiedekunnan opinto-oppaan Kamussa sekä oppaat WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen).
- Linkit tutkinto-ohjelmien oppaisiin ovat tämän opinto-oppaan luvussa Opiskeluoikeudet ja opinto-oikeudet.
- Tämän opinto-oppaan luvussa Sivuainetarjonta on linkki Kamussa olevalle Sivuaineopiskelu UEFissa -sivulle. Kunkin sivuaineen esittelyteksti sisältää linkin Weboodin sivuaineoppaaseen.
Kunkin tutkinto-ohjelman opintojen toivottu tai vaadittu suorittamisjärjestys eli kulkukaavio on tutkinto-ohjelman opiskelijoille tarkoitetussa opintoyhteisössä.
Filosofisen tiedekunnan opinto-oppaan päivitys
Satu Kouki
opintopalveluiden päällikkö, opintopalvelut
satu.kouki@uef.fi