Target Groups: Perustutkinto-opiskelija
Avoimen yliopiston opintojen maksuttomuus tutkinto-opiskelijoille
Itä-Suomen yliopiston tutkinto-opiskelijoiden ja avoimen yliopiston opiskelijoiden opetussuunnitelma on yleensä sama. Opintojen suoritustavat saattavat kuitenkin erota eri opiskelijaryhmillä: esimerkiksi jokin suoritustapa saattaa olla rajattu vain tutkinto-opiskelijoille tai jokin suoritustapa voi olla suunniteltu nimenomaan avoimen yliopiston opiskelijoille. Lue tarkkaan opintojaksojen ja opetuksen toteutusten tiedot Pepistä, jotta osaat ilmoittautua opetukseen oikein! Jos suoritustapaa ei ole rajattu tai kiintiöity, tutkinto-opiskelija voi valita, mihin opetuksen toteutukseen hän ilmoittautuu. Tällöin ns. avoimen yliopiston toteutukseen osallistuminen on läsnä olevalle tutkinto-opiskelijalle maksutonta.
Jos opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi tutkinto-opinnoissaan, mutta hän opiskelee tuona aikana avoimessa yliopistossa, opiskelija maksaa avoimen yliopiston maksut.
Jos perustutkinto-opiskelijoilla on sivuaineeseen opiskelijavalinta ja osallistuminen on rajoitettu, perustutkinto-opiskelijat eivät voi ilmoittautua avoimen yliopiston opetukseen suorittamaan opintojaksoja, mikäli heillä ei ole sivuainevalinnan kautta saatua opinto-oikeutta.
MOOC ja täydennyskoulutus
MOOC-kurssit
MOOC-kurssit (Massive Open Online Course) ovat kaikille avoimia verkkokursseja.
MOOC-kurssien opiskelu tapahtuu DigiCampuksen Moodle-pohjaisessa verkko-oppimisympäristössä.
MOOC-kurssit pohjautuvat Itä-Suomen yliopiston opetusohjelmiin, joten ne hyväksytään osaksi tutkintoon johtavaa opiskelua ja avoimen yliopiston opintoja. Verkkokurssien materiaalit ja mahdolliset avoimet tehtävät ovat tarjolla kaikille maksutta, mutta jos opiskelija haluaa MOOC-kurssista suoritusmerkinnän opintorekisteriin ja opintopisteet, hänen tulee kirjautua Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston opiskelijaksi ja maksaa kyseisen opintojakson avoimen yliopiston opintomaksu.
Itä-Suomen yliopiston tutkintoa suorittavat opiskelijat sekä alumniopiskeluoikeudella opiskelevat saavat kurssien suoritusmerkinnän ja opintopisteet maksutta.
Tutustu tarjolla oleviin MOOC-kursseihin UEF.fi-sivustolla.
Täydennyskoulutus
Käytännönläheiset, joustavat ja tutkittuun tietoon perustuvat täydennyskoulutukset suunnitellaan yhteistyössä asiakkaiden kanssa kunkin toimialan vaatimusten mukaan. Voit osallistua yksittäisille täydennyskoulutuskursseille tai suorittaa opintokokonaisuuksia.
Tutustu täydennyskoulutuksiin.
Filosofisen tiedekunnan opinto-opas 2021-2022
Johdanto
Filosofinen tiedekunta (avautuu uuteen välilehteen) on yksi Itä-Suomen yliopiston neljästä tiedekunnasta. Se toimii Joensuun kampuksella ja muodostuu neljästä osastosta, jotka ovat
- humanistinen osasto,
- kasvatustieteiden ja psykologian osasto,
- soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto sekä
- teologian osasto (linkit avautuvat uuteen välilehteen).
Myös Joensuun harjoittelukoulut (avautuu uuteen välilehteen) kuuluvat filosofiseen tiedekuntaan.
Filosofinen tiedekunta kouluttaa asiantuntijoita ja harjoittaa tieteellistä tutkimusta
- kasvatustieteiden ja psykologian,
- kotitaloustieteen ja käsityötieteen,
- kieli- ja kulttuuritieteiden sekä
- teologian aloilla.
Opintoneuvonta ja opintojen ohjaus
Ohjaus- ja neuvontatyön tavoitteena on tukea opiskelukykyäsi opintopolun eri vaiheissa niin, että pääset opintojen alkuun, osaat suunnitella ja opiskella sujuvasti, valmistut tavoiteajassa ja työllistyt valmistumisen jälkeen. Opintojesi tueksi yliopisto tarjoaa ohjaus- ja neuvontapalveluita, jotka löydät Kamusta. Myös opiskeluhyvinvointityön tavoitteena on edistää opiskelukykyä, mutta myös edistää terveyttä, opiskeluyhteisöjen hyvinvointia, luoda terve ja turvallinen opiskeluympäristö sekä ehkäistä syrjäytymistä.
Yliopiston tarjoamat ohjaus-, neuvonta- ja tukipalvelut löydät kootusti Kamusta, jossa on myös opiskeluhyvinvointiin liittyvää tietoa.
Ohjaus- ja neuvontatyön tueksi joka tiedekunnalla tulee olla opintojen ohjauksen periaatteet ja tutkinto-ohjelmilla suunnitelma ohjauksen järjestämisestä. Tiedekunnat järjestävät opetuksen ja opintojen ohjauksen siten, että tutkinto on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen yliopistolaissa säädetyssä tavoiteajassa, tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja keskeytyksettä. Opiskelijan tulee saada ohjausta opintojen kaikissa vaiheissa. Toisaalta myös opiskelijalla on myös velvollisuuksia, ja hänen tulee opiskella opetussuunnitelman mukaisesti, noudattaa yliopiston antamia ohjeita ja valmistua tavoiteajassa.
Ks. Itä-Suomen yliopiston opintojohtosääntö
Ohjaus ja tiedonlähteet
Opintojen ohjaus kuuluu koko henkilökunnalle. Opintojen ohjauksen tavoitteena on
- sitouttaa opiskelija yliopistoyhteisöön ja opiskeluun
- auttaa opiskelijaa etenemään opinnoissaan tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja valmistumaan tavoiteajassa.
Opinnoista annetaan yleistä tietoa
- tiedekunnan opinto-oppaassa,
- uusien opiskelijoiden Smart Start -oppaassa,
- Kamussa Opiskelijan käsikirjassa ja
- opintoyhteisöissä.
Opiskeltavia aineita ja koulutuksia koskevat tiedot löytyvät WebOodin oppaista (avautuu uudelle välilehdelle).
Kieli- ja viestintäopintoja koskevia tietoja saa kielikeskuksen toimistosta ja opintoyhteisöstä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).
HOPS eli henkilökohtainen opintojen suunnittelu
Opiskelija on itse vastuussa opintojensa suunnittelusta ja opintojen etenemisestä. Akateeminen vapaus sisältää myös vastuun ottamisen opiskelusta.
Opintojen ohjattu suunnitteleminen on kaikille uusille opiskelijoille pakollista. Henkilökohtainen opintojen suunnittelu -opintojaksoon sisältyy kontaktiopetusta, henkilökohtaista ohjausta sekä itsenäistä työskentelyä. Tavoitteena on auttaa opiskelijaa suunnittelemaan ja aikatauluttamaan opintojaan, jotta opintoaika ja -tuki riittäisivät sekä kandidaatin että maisterin tutkinnon suorittamiseen.
Opiskeluun vaikuttavista asioista kuten opiskelijalle myönnetyistä erityisjärjestelyistä eli yksilöllisistä opintojärjestelyistä on hyvä tarvittaessa puhua HOPS-keskustelussa oppiainetuutorin / omaopettajan kanssa.
HOPSia on syytä päivittää aina, kun suunnitelmat tai opetussuunnitelma muuttuvat.
HOPS pitää sisällään suunnitelman koko tutkinnon suorittamisesta: suoritettavat opinnot ja opiskelijan itse suunnitteleman suorittamisaikataulun. Ensimmäisenä opiskeluvuotena opiskelija tekee opintosuunnitelman kandidaatin tutkinnosta oppiainetuutorin / omaopettajan / amanuenssin ohjauksessa. Kandidaatin tutkinnon loppuvaiheessa on hyvä tehdä uusi HOPS maisterin tutkintoa varten.
Tarkempia ohjeita opintosuunnitelman tekemiseen on koottu opintoyhteisöihin.
Kun HOPS on hyväksytty, opiskelija saa opintopisteet seuraavista opintojaksoista:
- 1131000 Orientaatio yliopisto-opiskeluun
- Henkilökohtainen opintojen suunnittelu
Linkit avautuvat uudelle välilehdelle.
Opintokoordinaattori: Riikka Myllys
Kansainvälisten asioiden suunnittelija: Eerika Latvanen
Jatkotutkinto-opiskelijat: Kaisu Kortelainen
Humanistinen osasto
- Englannin kieli ja kulttuuri: amanuenssi Risto Helén
- Englannin kieli ja kääntäminen: amanuenssi Risto Helén
- Kirjallisuus: amanuenssi Anette Huovinen
- Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelma - kirjallisuus, kulttuurintutkimus, perinteentutkimus: amanuenssi Anette Huovinen
- Logopedia: amanuenssi Erja Vottonen
- Ruotsin kieli: amanuenssi Erja Vottonen
- Suomen kieli: amanuenssi Anette Huovinen
- Venäjän kieli ja kulttuuri: amanuenssi Erja Vottonen
- Venäjän kieli ja kääntäminen: amanuenssi Erja Vottonen
- Yleinen kielitiede ja kieliteknologia: amanuenssi Erja Vottonen
Sivuaineet:
- Japanin kieli ja kulttuuri: amanuenssi Risto Helén
- Kansainvälisen kulttuuriosaamisen opintokokonaisuus: amanuenssi Risto Helén
- Karjalan kieli ja kulttuuri: amanuenssi Anette Huovinen
- Käännöstiede: amanuenssi Erja Vottonen
- Mediakasvatus: amanuenssi Anette Huovinen
- Mediapaja: amanuenssi Anette Huovinen
- Projektiosaamisen opintokokonaisuus: amanuenssi Risto Helén
- Ranskan kieli ja kulttuuri: amanuenssi Risto Helén
- Saksan kieli ja kulttuuri: amanuenssi Risto Helén
- Suomen kieli ja kulttuuri vieraskielisille: amanuenssi Erja Vottonen
- Suomen kieli ja kääntäminen: amanuenssi Erja Vottonen
- Suomen opettaminen toisena tai vieraana kielenä: amanuenssi Anette Huovinen
- Terveyden monikulttuuriset ulottuvuudet (Temokuu): amanuenssi Anette Huovinen
Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto
- Luokanopettajakoulutus: amanuenssi Emma Hahl ja amanuenssi Anne Pitkänen
- Varhaiskasvatuksen opettajakoulutus: amanuenssi Hannele Elonvuo
- Kotitalous- ja käsityönopettajakoulutukset: amanuenssi Anne Loikkanen
Sivuaineet: amanuenssi Anne Loikkanen
- Aineenopettajan pedagogiset opinnot
- Alkukasvatus
- Elämänkatsomustieto
- Liikunta
- Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot
- Professional Intercultural Competence: Theory and Practice
- Teaching Foreign Languages to Young Learners
- Tieto- ja viestintäteknologian pedagogiikka
- Kuvataide
- Kotitaloustiede
- Käsityötiede, monimateriaalinen käsityö
- Musiikkikasvatus
Kasvatustieteiden ja psykologian osasto
- Erityispedagogiikka: amanuenssi Päivi Walling, amanuenssi Elina Nykänen
- Kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede: amanuenssi Saara Hassinen
- Opinto-ohjaaja ja uraohjaaja: amanuenssi Salla Martinsén
- Psykologia: amanuenssi Salla Martinsén
Sivuaineet:
- Aikuisopettajan pedagogiset opinnot, 60 op: amanuenssi Saara Hassinen
- Erityisopettajan sivuaineopinnot (ERO-sivuaine), 60 op: amanuenssi Elina Nykänen
- Erityispedagogiikka, perus-, aine- ja syventävät opinnot, 25/35/60 op: amanuenssi Päivi Walling
- Kasvatus- ja aikuiskasvatustiede, perus-, aine- ja syventävät opinnot, 25/35/75 op: amanuenssi Saara Hassinen
- Oikeuspsykologia, perus- ja aineopinnot, 30/30 op: amanuenssi Jenna Tuononen
- Opetushallinto, 25 op: amanuenssi Elina Nykänen
- Opinto-ohjaajan ja uraohjaajan sivuaineopinnot, 60 op: amanuenssi Salla Martinsén
- Psykologia sivuaineena, perus- ja aineopinnot, 25/35 op: amanuenssi Jenna Tuononen
- Työ- ja organisaatiopsykologia, perus- ja aineopinnot, 25/35 op: amanuenssi Jenna Tuononen
- Varhaiskasvatuksen erityisopettajan sivuaineopinnot (VEO-sivuaine), 25/60 op: amanuenssi Elina Nykänen
Teologian osasto
- Läntinen teologia: amanuenssi Maiju Parviainen
- Ortodoksinen teologia: amanuenssi Maiju Parviainen
Sivuaineet:
- Yleinen teologia: amanuenssi Maiju Parviainen
- Ortodoksinen teologia: amanuenssi Maiju Parviainen
Humanistiset tieteet
Humanistisella osastolla on otettu käyttöön omaopettajamalli. Hops-ohjauksesta saat lisätietoja Humanistisen osaston opintoyhteisöstä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen). Amanuenssit vastaavat yleisestä opintoneuvonnasta:
Suomen kieli ja kulttuuritieteet lukuun ottamatta logopediaa: amanuenssi Anette Huovinen
Logopedia: amanuenssi Erja Vottonen
Vieraat kielet ja käännöstiede: amanuenssi Risto Helén, amanuenssi Erja Vottonen
Kasvatustieteelliset alat
Erityisopettajien koulutus: amanuenssi Päivi Walling
Erilliset erityisopettajan opinnot, erilliset varhaiskasvatuksen erityisopettajan opinnot, varhaiskasvatuksen erityisopettajan maisteriopinnot: amanuenssi Elina Nykänen
Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen asiantuntijakoulutus: amanuenssi Saara Hassinen (10.1.2022 alkaen)
Kotitalousopettajakoulutus//käsityönopettajakoulutus: amanuenssi Anne Loikkanen
Luokanopettajakoulutus: amanuenssi Emma Hahl ja amanuenssi Anne Pitkänen
Varhaiskasvatuksen opettajakoulutus: amanuenssi Hannele Elonvuo
Opinto-ohjaajan ja uraohjaajan koulutus: amanuenssi Salla Martinsén
Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastossa sekä Kasvatustieteiden ja psykologian osastossa ohjausta antavat myös oppiainetuutorit.
Psykologia
Yleinen opintoneuvonta: opintosihteeri Tanja Härkönen
HOPS-ohjaus: yliopisto-opettaja Petri Karkkola, yliopisto-opettaja Hanna Koivisto, lehtori Matti Kuittinen, yliopisto-opettaja Hanna Lahtinen, amanuenssi Salla Martinsén
Harjoittelusta vastaava opettaja antaa HOPS-ohjausta syventävien opintojen vaiheessa.
Teologia
Lukuvuonna 2021–2022 aloittaneet opiskelijat:
Läntinen teologia: yliopistonlehtori Teuvo Laitila, tutkijatohtori Laura Kallatsa, amanuenssi Maiju Parviainen
Ortodoksinen teologia: yliopistonlehtori Teuvo Laitila
Aineenopettajaopiskelijat: yliopistonlehtori Vesa Hirvonen
Ennen lukuvuotta 2021–2022 aloittaneet opiskelijat:
Läntinen teologia: amanuenssi Maiju Parviainen
Ortodoksinen teologia: amanuenssi Maiju Parviainen
Teologian osaston yleinen opinto-ohjaus: amanuenssi Maiju Parviainen
Tietoja on päivitetty 1.3.2022.
- Tarkemmat yhteystiedot löytyvät yliopiston puhelinluettelosta (avautuu uuteen välilehteen).
- Kamun opintoyhteisösivulle on koottu lista koko yliopiston opintoyhteisöistä. Seuraa vähintään oman tutkinto-ohjelmasi ja sivuaineidesi opintoyhteisöjä sekä Yammer-ryhmiä.
Opiskeluoikeudet ja opinto-oikeudet
Kamussa on yleistä tietoa ja ohjeita opiskeluoikeuksiin liittyvissä asioissa, kuten
- ilmoittautumisesta yliopistoon,
- tutkintojen tavoitteellisista suoritusajoista,
- lisäajan hakemisesta ja
- opinto-oikeudesta tutkinnon suorittamisen jälkeen eli jatkuvan oppijan opinto-oikeudesta.
Opintohallinnon palveluiden yhteystiedot löytyvät yliopiston verkkosivuilta (avautuu uuteen välilehteen).
Perustutkinnot: kandidaatin tutkinto, maisterin tutkinto
Opiskelija saa opiskelijavalinnassa opinto-oikeuden pääsääntöisesti sekä kandidaatin että maisterin tutkintoon siinä tutkinto-ohjelmassa, johon hänet on valittu. Varhaiskasvatuksen koulutuksen opiskelijat saavat kuitenkin opinto-oikeuden vain kandidaatin tutkintoon.
Filosofisessa tiedekunnassa kandidaatin tutkinto suositellaan suoritettavaksi minimilaajuudessaan. Kandidaatin tutkintoon liitettyjä opintoja ei voi käyttää maisterin tutkintoon. Pääaineen syventävien opintojen opintokokonaisuutta ei voi liittää kandidaatin tutkintoon.
Opiskelijan on pääsääntöisesti suoritettava ensin alempi korkeakoulututkinto ennen siirtymistään suorittamaan ylempää korkeakoulututkintoa. Pääsäännöstä voidaan luopua, jos se on opintojen sujuvan etenemisen kannalta perusteltua. Tällöinkin opiskelijalla on oltava suoritettuna alempi korkeakoulututkinto ennen ylempään korkeakoulututkintoon kuuluvan opinnäytetyön aloittamista.
- Humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto on nimeltään humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK, 180 op) ja ylempi korkeakoulututkinto filosofian maisterin tutkinto (FM, 120 op).
- Kasvatustieteellisen alan alempi korkeakoulututkinto on nimeltään kasvatustieteen kandidaatin tutkinto (KK, 180 op) ja ylempi korkeakoulututkinto kasvatustieteen maisterin tutkinto (KM, 120 op).
- Psykologian alan alempi korkeakoulututkinto on nimeltään psykologian kandidaatin tutkinto (PsK, 180 op) ja ylempi korkeakoulututkinto puolestaan psykologian maisterin tutkinto (PsM, 150 op).
- Teologian alan alempi korkeakoulututkinto on nimeltään teologian kandidaatin tutkinto (TK, 180 op) ja ylempi korkeakoulututkinto teologian maisterin tutkinto (TM, 120 op).
Jatkotutkinnot
Itä-Suomen yliopiston tohtorikoulu ja siihen kuuluvat tohtoriohjelmat järjestävät Itä-Suomen yliopiston tieteellisen jatkokoulutuksen. Kaikki tohtoriopiskelijat tekevät tutkintoaan tohtoriohjelmissa. Filosofinen tiedekunta toimii seuraavissa tohtoriohjelmissa (linkit avautuvat uudelle välilehdelle):
- Kasvatustieteiden tohtoriohjelma
- Sosiaalisten ja kulttuuristen kohtaamisten tohtoriohjelma (filosofinen tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta)
- Welfare, Health and Management -tohtoriohjelma (filosofinen tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta)
Suoritettavat jatkotutkinnot:
- Humanistisella alalla jatkotutkintoja ovat filosofian lisensiaatin (FL) ja filosofian tohtorin (FT) tutkinnot.
- Kasvatustieteellisen alan tieteellisiä jatkotutkintoja ovat kasvatustieteen lisensiaatin tutkinto (KL) ja kasvatustieteen tohtorin (KT) tai filosofian tohtorin (FT) tutkinto.
- Psykologian alan tieteellisiä jatkotutkintoja ovat psykologian lisensiaatin (PsL) tutkinto ja psykologian (PsT) tai filosofian tohtorin (FT) tutkinto.
- Teologian alan jatkotutkintoja ovat teologian lisensiaatin (TL) tutkinto ja teologian tohtorin (TT) tai filosofian tohtorin (FT) tutkinto.
Lisensiaatin tutkinto on vapaaehtoinen välitutkinto. Ensisijaisesti suoritetaan tohtorin tutkinto.
Suomenkieliset tutkinto-ohjelmat
Linkit avautuvat uudelle välilehdelle.
- englannin kieli, pääaineet: englannin kieli ja kulttuuri, englannin kieli ja kääntäminen
- erityisluokanopettajan ja erityisopettajan koulutus
- erityisopettajan koulutus; erityisopettajan koulutus, maisteriopinnot
- kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen asiantuntijakoulutus
- kirjallisuus
- kotitalousopettajakoulutus
- kulttuurintutkimus, erikoistumisalat: etnomusikologia, kulttuuriantropologia, mediakulttuuri ja viestintä, sukupuolentutkimus, taiteensosiologia
- käsityönopettajakoulutus; käsityömuotoilun maisteriohjelma
- logopedia
- luokanopettajakoulutus
- läntinen teologia, pääaineet: eksegetiikka, kirkkohistoria, systemaattinen teologia, käytännöllinen teologia, uskonnonpedagogiikka, uskontotiede
- opinto-ohjaajan ja uraohjaajan koulutus; opinto-ohjaajan ja uraohjaajan maisteriopinnot
- ortodoksinen teologia, pääaineet: eksegetiikka, kirkkohistoria, systemaattinen teologia ja patristiikka, käytännöllinen teologia, kirkkomusiikki, uskontotiede
- perinteentutkimus
- psykologia
- ruotsin kieli
- suomen kieli
- varhaiskasvatuksen opettajakoulutus; varhaiskasvatuksen maisterikoulutus; varhaiskasvatuksen erityisopettajan maisteriopinnot
- venäjän kieli, pääaineet: venäjän kieli ja kulttuuri, venäjän kieli ja kääntäminen
- yleinen kielitiede ja kieliteknologia
Kansainväliset maisteriohjelmat
Linkit avautuvat uudelle välilehdelle.
Early Language Education for Intercultural Communication (curriculum 2021-22)
Learning, Teaching and Counselling in Intercultural Context (curriculum 2021-22)
MDP in English Language and Culture (curriculum 2021-22)
MDP in Linguistic Data Sciences (curriculum 2021-22)
Pedagogy and Teaching for Sustainability (curriculum 2021-22)
Erasmus++ Mundus Joint Master Degree programme in Clinical Linguistics (EMCL++) (ei opiskelijoita Itä-Suomen yliopistossa lukuvuonna 2021–2022)
Opinto-oikeuden muutokset
Opinto-oikeuden muutoksia ovat
- pääaineen/suuntautumisvaihtoehdon valinta tai vaihtaminen sekä
- kandidaatin ja maisterin tutkinnon opinto-oikeuksien muuttaminen pelkästään maisterin tutkinnon opinto-oikeudeksi.
Jos opiskelija hakee pääaineen vaihtoa niin, että tavoitetutkinto (tutkintonimike) vaihtuu, kyse on siirtohausta ja haku tapahtuu Opintopolku.fi -palvelussa. Tarkemmat ohjeet siirtohausta.
Kun opiskelija hakee pääaineen vaihtoa Itä-Suomen yliopiston sisällä niin, ettei tavoitetutkinto vaihdu, kyse ei ole siirtohausta vaan muusta opintoihin liittyvästä päätöksen teosta. Tiedekuntaneuvosto päättää osana valintaperusteita periaatteista, joiden perusteella opiskelija voi vaihtaa tutkinto-ohjelmaa tiedekunnassa sekä periaatteista, joiden perusteella toisen tiedekunnan opiskelija voi siirtyä suorittamaan tutkintoa tiedekuntaan.
- Maisterivaiheen pääaineen vaihto
Maisterivaiheeseen valitut eivät voi pääsääntöisesti vaihtaa pääainetta. Tiedekunnan sisällä annetaan tarkemmat ohjeet ja valintaperusteet, mikäli pääaineen vaihto on mahdollista. Muussa tapauksessa pääaineen vaihtamista haluavat opiskelijat hakevat maisterihaussa suorittamallaan kandidaattitutkinnolla. Hakeminen tapahtuu sähköisesti osoitteessa Opintopolku.fi tai Studyinfo.fi. Tällöin hakeutuminen tapahtuu yhteishaun kautta. Englanninkielisten maisteriohjelmien välillä ei voi vaihtaa pääainetta, mutta ohjelman sisällä voi vaihtaa pääainetta. - Pääaineen tai koulutusohjelman vaihtaminen, kun tiedekunta vaihtuu
Kandidaattivaiheen opiskelija voi hakea pääaineen vaihtoa toiseen tiedekuntaan. Vaihtaminen voi tapahtua aikaisintaan ensimmäisen opiskelulukukauden jälkeen. Tiedekuntaneuvosto päättää osana opiskelijavalinnan perusteita periaatteista, joiden perusteella toisen tiedekunnan opiskelija voi siirtyä suorittamaan tutkintoa tiedekuntaan. Edellytyksenä on, että tavoitetutkinto (tutkintonimike) ei vaihdu. Lisätietoja tiedekunnasta/oppiaineesta, johon opiskelija haluaa vaihtaa pääaineensa. Mikäli pääaineen vaihto ei ole mahdollista, voi opiskelija hakea pääaineen vaihtoa toiseen tiedekuntaan yhteishaun kautta. Hakeminen tapahtuu sähköisesti Opintopolku.fi-verkkosivuilla (avautuu uuteen välilehteen). - Pääaineen tai koulutusohjelman vaihtaminen, kun tiedekunta ei vaihdu
Vaihtaminen voi tapahtua aikaisintaan ensimmäisen opiskelulukukauden jälkeen samassa tiedekunnassa, samalla kampuksella ja siten ettei tavoitetutkinto vaihdu. Tiedekunta voi valintaperusteissaan edellyttää tietyn määrän opintosuorituksia suoritetuksi edellisessä opinto-oikeudessa. Esim. aineesta, johon siirrytään, on oltava suoritettuna valintaperusteissa vaadittu määrä opintoja, esim. vähintään perusopinnot. Hakukohdekohtaisissa ohjeissa voi olla myös tarkempia vaatimuksia ja rajoituksia. Hakeminen tapahtuu tiedekunnan omalla hakulomakkeella. Lisätietoja oppiaineesta, johon opiskelija haluaa vaihtaa pääaineensa. Mikäli pääaineen vaihto ei ole mahdollista, voi opiskelija hakea pääaineen vaihtoa toiseen tiedekuntaan yhteishaun kautta. Hakeminen tapahtuu sähköisesti osoitteessa Opintopolku.fi. - Kampusta Itä-Suomen yliopiston sisällä vaihtavat
Vaihto voi tapahtua aikaisintaan ensimmäisen lukukauden jälkeen kandidaattivaiheessa. Kampusta voi vaihtaa vain kerran. Lisätietoja tiedekunnasta/oppiaineesta, johon opiskelija haluaa vaihtaa pääaineensa. Mikäli pääaineen vaihto ei ole mahdollista, voi opiskelija hakea pääaineen vaihtoa toiseen tiedekuntaan yhteishaun kautta. Hakeminen tapahtuu sähköisesti osoitteessa Opintopolku.fi.
Pääaineen tai suuntautumisvaihtoehdon valinta opintojen alussa
Pääaine tai valittu suuntautumisvaihtoehto tallennetaan opintorekisteriin.
Suomen kielen ja kirjallisuuden, kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman sekä englannin ja venäjän kielten opiskelijoiden tulee valita pääaineensa, jos se ei käy ilmi opintorekisterin tiedoista:
Suomen kielen ja kirjallisuuden opiskelijat valitsevat näistä jommankumman pääaineekseen ja ilmoittavat sen opintopalveluihin.
Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelmassa opiskelevat valitsevat jonkin koulutusohjelman aineen kandidaatin tutkinnon pääaineekseen ja ilmoittavat sen opintopalveluihin.
Venäjän kielen opiskelijat valitsevat maisteriopintojen pääaineeksi joko venäjän kielen ja kulttuurin tai venäjän kielen ja kääntämisen ja ilmoittavat sen opintopalveluihin. Valinta on tehtävä kandidaattiseminaarin aikana.
Englannin kielen pääaineopiskelijat suorittavat yhteiset englannin kielen perusopinnot. Aineopinnoissa opiskelijat valitsevat joko englannin kielen ja kulttuurin tai englannin kielen ja kääntämisen opintopolun. Kandidaatintutkinnon pääaine määräytyy opintopolun mukaisesti: joko englannin kieli ja kulttuuri tai englannin kieli ja kääntäminen. Englannin aineenopettajaksi voi valmistua vain kielen ja kulttuurin opintopolulta.
Englannin kielen ja kääntämisen opintopolulle on erillinen haku. Englannin kielen pääaineopiskelija voi hakea englannin kielen ja kääntämisen opintopolulle ensimmäisen opintovuoden kevätlukukauden lopussa suoritettuaan perusopinnot. Mikäli opiskelija ei erikseen hae englannin kielen ja kääntämisen opintopolulle, hän siirtyy automaattisesti englannin kielen ja kulttuurin opintopolulle. Englannin kielen ja kääntämisen opintopolulle valitaan korkeintaan 25 pääaineopiskelijaa vuosittain. Valintaperusteet vahvistetaan tiedekunnassa syyslukukaudella ja lisätään opinto-oppaaseen.
Tiedekuntaneuvostossa 29.9.2021 vahvistetut kevään 2022 valintakriteerit:
Jos hakijoita on enemmän kuin 25, opiskelijat asetetaan järjestykseen seuraavien kriteerien perusteella:
1. englannin kielen perusopintokokonaisuuden arvosana
2. englannin kielen perusopintokokonaisuuden painotettu keskiarvo
Jos perusopinnot suorittaineita hakijoita on alle 25, valinnassa huomioidaan myös ne opiskelijat, joiden perusopintokokonaisuus on kesken. Näiden hakijoiden osalta valintakriteereinä ovat
a) pääaineen opintopistekertymä ja b) suoritettujen opintojaksojen arvosanojen keskiarvo.
Kääntämisen opinnot edellyttävät erinomaista suomen kielen taitoa. Muulla kuin suomen kielellä koulusivistyksensä saaneen hakijan on osoitettava suomen kielen kielitaitonsa todistuksella (vähintään yleisen kielitutkinnon taitotaso 5 tai eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso C1).
Pääaineen vaihtaminen
Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa humanististen tieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkintoja suorittavat opiskelijat voivat hakea pääaineen vaihtamista vapaamuotoisella, tiedekunnalle osoitetulla hakemuksella. Hakemus toimitetaan sähköpostitse osoitteeseen hum.haku@uef.fi tai vaihtoehtoisesti osastosihteeri Tuula Nissiselle, huone Agora 138. Hakemuksessa on mainittava seuraavat asiat:
- päiväys
- hakijan nimi, opiskelijanumero ja yhteystiedot (ml. sähköpostiosoite)
- mitä sivuaineoikeutta haetaan
- millä perusteella
- selvitys aiemmista opinnoista
- antaako hakija luvan sähköiseen asiointiin.
Mukaan on liitettävä todistuskopio tai suoritusrekisteriote.
Hakuaika on jatkuva. Edellytykset pääaineen vaihtamiselle vaihtelevat oppiaineen mukaan ja sen mukaan, missä opintojen vaiheessa pääainetta halutaan vaihtaa.
Englannin kieli ja kulttuuri, englannin kieli ja kääntäminen: Kandidaattivaiheen hakijan edellytetään suorittaneen lukuvuosien 2018-2021 tai 2021-2022 tutkintovaatimusten mukaiset englannin kielen perusopinnot tai aiempien tutkintovaatimusten mukaiset englannin kielen ja kulttuurin tai englannin kielen ja kääntämisen perusopinnot. Valinta edellyttää oppiaineen professorin puoltoa ja aktiivista opiskelua (opintojen vaiheesta riippuen opintosuorituksia tai opintojaksoille osallistumista). Mahdolliset täydentävät opinnot määritetään opetussuunnitelmassa. Maisterivaiheen hakijan tulee olla suorittanut haettavasta pääaineesta perus- ja aineopinnot. Englannin oppiaineen sisällä (englannin kieli ja kulttuuri, englannin kieli ja kääntäminen) pääainetta maisterivaiheessa vaihtava suorittaa syventävät opinnot uuden pääaineen opetussuunnitelman mukaisesti. Hakijalle voidaan määrätä täydentäviä opintoja (korkeintaan 60 opintopistettä). Täydentäviä opintoja määrätään suoritettavaksi niin, että opiskelijan voidaan katsoa saavuttavan riittävät valmiudet filosofian maisterin tutkintoon kuuluvien syventävien opintojen suorittamiseen. Pääaineen vaihto edellyttää oppiaineen professorin puoltoa ja aktiivista opiskelua.
Ruotsin kieli: Kandidaattivaiheen hakijan pitää olla suorittanut ruotsin kielen perusopinnot painotetulta keskiarvoltaan vähintään hyvin tiedoin (3/5). Maisterivaiheen hakijan tulee olla suorittanut ruotsin kielestä sekä perus- että aineopinnot. Aineopintojen kokonaisarvosanan on tällöin oltava painotetulta keskiarvoltaan vähintään hyvät tiedot (3/5).
Venäjän kieli: Kandidaattivaiheen hakijan pitää olla suorittanut venäjän kielen perusopinnot painotetulta keskiarvoltaan vähintään hyvin tiedoin (3/5). Maisterivaiheen hakijan tulee olla suorittanut venäjän kielestä sekä perus- että aineopinnot. Aineopintojen kokonaisarvosanan on tällöin oltava painotetulta keskiarvoltaan vähintään hyvät tiedot (3/5).
Suomen kieli ja kirjallisuus: Kandidaattivaiheen hakijan on pitänyt suorittaa haetusta pääaineesta perusopinnot vähintään hyvin tiedoin (3/5). Maisterivaiheen hakijan tulee olla suorittanut haetusta pääaineesta sekä perus- että aineopinnot. Aineopintojen kokonaisarvosanan on tällöin oltava vähintään hyvät tiedot (3/5).
Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelma: Kandidaattivaiheen hakijan tulee olla suorittanut haettavasta pääaineesta perusopinnot painotetulta keskiarvoltaan vähintään hyvin tiedoin (3/5). Koulutusohjelman tarjoamia pääaineita ovat kirjallisuus, perinteentutkimus tai kulttuurintutkimus (erikoistumisalat kulttuuriantropologia, mediakulttuuri ja viestintä, etnomusikologia, sukupuolentutkimus tai taiteensosiologia). Maisterivaiheen hakijan tulee olla suorittanut haettavasta pääaineesta sekä perus- että aineopinnot. Aineopintojen kokonaisarvosanan on tällöin oltava vähintään hyvät tiedot (3/5).
Siirtyminen suorittamaan pelkkää maisterin tutkintoa
Kandidaatin ja maisterin tutkintoja suorittamaan valittu opiskelija voi tietyin ehdoin hakea opinto-oikeuden muuttamista pelkäksi maisterin tutkinnoksi. Opinto-oikeuden muutosta tulee hakea yliopiston opinto-oikeuden muutoshakemuksella. Lomake löytyy Kamusta. Lisätietoa asiasta antavat amanuenssit.
Teksti on päivitetty 6.4.2022: päivitetty kevään 2022 valintakriteerit englannin kielen ja kääntämisen pääaineen hakumenettelystä.
Pääaineen vaihtaminen
Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastossa ei ole mahdollista vaihtaa pääainetta.
Kasvatustieteiden ja psykologian osastossa ei ole mahdollista vaihtaa pääainetta, paitsi tietyin edellytyksin Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen asiantuntijakoulutuksessa.
Haku hakukohteisiin tapahtuu yhteishaun kautta.
Yhteishaun hakukohteet, ohjeet, hakuajat ym. lisätietoa on saatavissa yliopiston opiskelijavalintasivustolta (linkki avautuu uudelle välilehdelle). Hakuneuvonnan yhteystiedot löydät kunkin hakukohteen tiedoista.
Siirtyminen suorittamaan pelkkää maisterin tutkintoa
Kandidaatin ja maisterin tutkintoja suorittamaan valittu opiskelija voi tietyin ehdoin hakea opinto-oikeuden muuttamista pelkäksi maisterin tutkinnoksi. Opinto-oikeuden muutosta tulee hakea yliopiston opinto-oikeuden muutoshakemuksella. Lomake löytyy Kamusta. Lisätietoa asiasta antavat amanuenssit.
Kasvatustieteiden ja psykologian osasto
Kasvatustieteen kandidaatin (ja optiona kasvatustieteen maisterin) opinto-oikeuden omaava opiskelija voi anoa kasvatustieteiden ja psykologian osastossa oikeutta siirtyä suorittamaan suoraan maisterin tutkintoa seuraavin perustein:
- alempi tai ylempi yliopistotutkinto suoritettu sekä
- ns. täydentävinä opintoina suoritettu oman pääaineen perus- ja aineopinnot sekä mahdolliset muut koulutuksen määrittämät täydentävät opinnot.
Täydentävät opinnot eivät sisälly maisterin tutkintoon.
Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto
Kasvatustieteen kandidaatin (ja optiona kasvatustieteen maisterin) opinto-oikeuden omaava opiskelija voi anoa soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastossa oikeutta siirtyä suorittamaan suoraan kasvatustieteen maisterin tutkintoa seuraavin perustein:
- alempi tai ylempi yliopistotutkinto suoritettu sekä
- ns. täydentävinä opintoina suoritettu
luokanopettajakoulutuksessa kasvatustieteen perus-ja aineopinnot 70 op
kotitalousopettajakoulutuksessa kotitaloustieteen perus-ja aineopinnot 80 op
käsityönopettajakoulutuksessa käsityötieteen, monimateriaalisen käsityön perus-ja aineopinnot 80 op
varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksessa kasvatustieteen perus- ja aineopinnot (erityisesti varhaiskasvatus) 65 op
Opiskelija suorittaa maisterin tutkintoon pakollisena sivuaineena
- luokanopettajakoulutuksessa perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot 60 op
- kotitalous- ja käsityönopettajakoulutuksissa opettajan pedagogiset opinnot 60 op
- varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksessa varhaiskasvatuksen sisältöalueet 75 op
Täydentävät opinnot eivät sisälly maisterin tutkintoon.
Pääaineen vaihtaminen
Kasvatustieteiden ja psykologian osastossa ei ole mahdollista vaihtaa pääainetta, paitsi tietyin edellytyksin Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen asiantuntijakoulutuksessa. Haku hakukohteisiin tapahtuu yhteishaun kautta.
Yhteishaun hakukohteet, ohjeet, hakuajat ym. lisätietoa on saatavissa yliopiston koulutusvalintasivustolta (linkki avautuu uudelle välilehdelle).
Siirtyminen suorittamaan pelkkää maisterin tutkintoa
Psykologian kandidaatin (ja optiona psykologian maisterin) opinto-oikeuden omaava opiskelija voi anoa kasvatustieteiden ja psykologian osastossa oikeutta siirtyä suorittamaan suoraan maisterin tutkintoa seuraavin perustein:
- alempi tai ylempi yliopistotutkinto suoritettu
- ns. täydentävinä opintoina suoritettu oman pääaineen perus- ja aineopinnot sekä mahdolliset muut koulutuksen määrittämät täydentävät opinnot.
Täydentävät opinnot eivät sisälly maisterin tutkintoon. Opinto-oikeuden muutosta tulee hakea yliopiston opinto-oikeuden muutoshakemuksella. Lomake on Kamussa. Lisätietoa asiasta antaa amanuenssi.
Suuntautumisvaihtoehdon muutos
Opiskelija voi hakea suuntautumisvaihtoehdon muutosta oman koulutusohjelmansa sisällä. Koulutusohjelman muutokset ovat mahdollisia yleisen siirtohaun kautta siihen kirjatuin ehdoin. Siirtohaku tapahtuu Opintopolussa, jossa valintaperusteet julkaistaan lokakuun lopussa. Jos opiskelijalle myönnetään suuntautumisvaihtoehdon muutos, hän menettää entisen suuntautumisvaihtoehdon mukaisen opinto-oikeutensa.
Ennen suuntautumisvaihtoehdon muutoksen hakemista opiskelijan tulee laatia ja hyväksyttää uuden suuntautumisvaihtoehdon tutkintovaatimusten mukainen HOPS.
Opetusalan suuntautumisvaihtoehto
Opetusalan suuntautumisvaihtoehtoon muutosta hakevien tulee hakea aineenopettajan pedagogisten opintojen suoritusoikeutta. Hakuaika on maaliskuussa. Valittavien määrä on rajattu.
Teologin tai kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehto
Teologin tai kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehtoon siirtyminen tapahtuu ilman kiintiötä kerran vuodessa kevään siirtohaun hakuaikana. Muutosta haetaan hakulomakkeella, joka löytyy Teologian opintoyhteisöstä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).
Suuntautumisvaihtoehdon muutos oman koulutusohjelman teologin suuntautumisvaihtoehtoon on mahdollista seuraavin ehdoin:
- opiskelija jättää hakemuksensa kevään siirtohaun hakuaikana sähköpostilla osoitteeseen teol.haku@uef.fi tai teologian osaston kansliaan osastosihteeri Tuula Nissiselle
- opiskelija laatii ja hyväksyttää ennen hakemista uuden, teologin suuntautumisvaihtoehdon tutkintovaatimuksien mukaisen HOPSin
Suuntautumisvaihtoehdon muutos ortodoksisen teologian kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehtoon on mahdollista seuraavin ehdoin:
- opiskelijalla on jo ortodoksisen teologian opinto-oikeus joko teologin tai opetusalan suuntautumisvaihtoehdossa
- opiskelija jättää hakemuksensa kevään siirtohaun hakuaikana sähköpostilla osoitteeseen teol.haku@uef.fi tai teologian osaston kansliaan osastosihteeri Tuula Nissiselle
- opiskelija laatii ja hyväksyttää ennen hakemista uuden, kirkkomusiikin tutkintovaatimuksien mukaisen HOPSin
- opiskelija osallistuu yhteishaun yhteydessä järjestettävään ortodoksisen kirkkomusiikin musiikkikokeeseen ja saa siitä minimirajan ylittävät pisteet. Musiikkikokeeseen ei tarvitse erikseen ilmoittautua, suuntautumisvaihtoehdon muutoshakemus toimii ilmoittautumisena.
Musiikkikoe koostuu musikaalisuustestistä ja kolmiosaisesta laulukokeesta. Musikaalisuustesti sisältää musiikin teorian ja säveltapailun osiot (melodia- ja rytmidiktaatti, intervalli-, asteikko-, sointuanalyysitehtäviä). Laulukokeeseen kuuluu
- vigilian alkupsalmi (Ps. 104),
- yksi pakollinen yksinlaulu,
- yksi vapaavalintainen säestyksellinen yksinlaulu,
- laulutehtävä: sointujen ja intervallien laulaminen.
Jokaisesta musiikkikokeen neljästä osioista tulee saavuttaa vähintään viisi (5) pistettä 10 pisteestä.
Siirtyminen suorittamaan pelkkää maisterin tutkintoa
Teologian kandidaatin (ja optiona teologian maisterin) opinto-oikeuden omaava teologin tai opetusalan suuntautumisvaihtoehdon opiskelija voi anoa siirtoa suorittamaan suoraan teologian maisterin tutkintoa suorittamatta lainkaan teologian kandidaatin tutkintoa, mikäli opiskelija on suorittanut seuraavat opinnot:
- jokin alempi tai ylempi yliopistotutkinto
- oman koulutusohjelman (yleisen tai ortodoksisen teologian) perusopinnot (60 op/35 ov) vähintään hyvin tiedoin (3/5) enintään kymmenen vuotta aikaisemmin tai vastaavat opinnot.
Jos opiskelijalle myönnetään opinto-oikeuden muutos, hänen tulee suorittaa teologian maisterin tutkintoon vähintään 10 opintopistettä klassisten kielten opintoja. Suoritetut teologian perusopinnot (60 op) ovat täydentäviä opintoja, eivätkä ne sisälly maisterin tutkintoon. Mikäli opiskelijan tavoitteena on suorittaa evankelis-luterilaisen kirkon pappisvirkaan vaadittava teologian maisterin tutkinto, tulee opiskelijan huolehtia, että hänen suorittamansa teologian opinnot ovat Piispainkokouksen päätöksen (4 §) mukaiset (linkki avautuu uudelle välilehdelle).
Täydentävät opinnot eivät sisälly maisterin tutkintoon. Opinto-oikeuden muutosta haetaan yliopiston opinto-oikeuden muutoshakemuksella. Lomake on Kamussa. Lisätietoa asiasta antavat amanuenssit.
Opintojen suorittaminen ja arviointi
Opintosuoritusten arviointi
Opintosuorituksen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa vahvistettuun opintojaksokuvaukseen. Opintosuoritukset tai sen osat on suoritettava ja palautettava asetetussa määräajassa. (Opintojohtosääntö 34 §)
Opintosuoritusten, myös alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen opinnäytteiden sekä sivuaineeseen laadittujen opinnäytteiden, arvioinnissa käytetään asteikkoa 0—5, jossa arvosanojen merkitys on seuraava: 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2= tyydyttävä, 1 = välttävä ja 0 = hylätty. Suoritukset voidaan arvioida asteikolla hyväksytty ‐ hylätty, kun numeerista asteikkoa ei ole tarkoituksenmukaista käyttää. Arvosana 1 vastaa arvosanaa hyväksytty. Hyväksytyn suorituksen vähimmäisvaatimukset määritellään opetussuunnitelmassa. (Opintojohtosääntö 33 §)
Toisen kotimaisen kielen taidon arviointiin käytetään asteikkoa tyydyttävä tai hyvä.
Opintosuorituksen rekisteröinti
Opintosuorituksen suoritusajankohdaksi merkitään tenttitilaisuuden päivämäärä tai kirjallisen työn tarkastukseen jättämispäivämäärä. Opinnäytteiden (pl. kandidaatin tutkielma) suorituspäivä on arvostelupäätöksen päivämäärä. Osasuorituksiin perustuvan kokonaisuuden suoritusajankohdaksi merkitään viimeisen osasuorituksen päivämäärä. (Opintojohtosääntö 47 §)
Opintosuorituksen julkistaminen
Opintosuorituksen tulos on julkistettava viimeistään kolmen (3) viikon kuluttua suorituksesta yliopiston sähköisessä opiskelija- ja opintosuoritusrekisterissä. Opetussuunnitelmassa opintojaksolle määritelty vastuuopettaja voi erityisestä syystä pidentää tulosten julkistamisaikaa yhdellä (1) viikolla. Määräajan pidentämisestä ja pidentämisen perusteista tulee tiedottaa opetukseen ilmoittautuneita opiskelijoita välittömästi.
Dekaani tai opetuksesta vastaavan yksikön johtajan johtaja voi pidentää tulosten julkistamiseen liittyvää määräaikaa edelleen erityisen painaviin syihin perustuen. Määräajan pidentämisestä ja pidentämisen perusteista tulee tiedottaa opetukseen ilmoittautuneita opiskelijoita välittömästi.
Sähköisen tentin (esim. EXAM) osalta määräajasta annetaan tarkempia ohjeita sähköisen tentin menettelytapaohjeessa.
Sähköiseen opiskelija- ja opintosuoritusrekisteriin merkitään tieto sekä hyväksytyistä että hylätyistä suorituksista. Sähköiselle alustalle toimitetaan tieto arvosanajakaumasta ja hylättyjen lukumäärästä. Opiskelija saa ilmoituksen sähköiseen opiskelija- ja opintosuoritusrekisteriin tallennetusta opintosuorituksestaan yliopiston antamaan sähköpostiosoitteeseen.
Opintosuorituksen arviointiperusteet ovat julkisia. Opiskelijalla on oikeus saada tietoonsa arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan ottamalla yhteyttä opintojakson arvioinnin suorittaneeseen opettajaan. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen ja muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Opiskelijalla on oikeus saada jäljennös vastauksistaan tai vastaavista suoritteistaan maksutta.
Määräaikoihin ei lueta ajanjaksoja, jolloin opetusta ei rehtorin päätöksen mukaisesti anneta, eikä 15.6. – 15.8. välistä aikaa.
Mikäli opintosuorituksen arvioinnissa on ollut useita opettajia ja arviointi on tapahtunut yhteistyönä, on arvosteluun osallistuneiden opettajien nimet ilmoitettava. (Opintojohtosääntö 35 §)
Opintosuorituksen arviointia koskeva oikaisumenettely
Yliopistolain 82 §:n 4 momentin mukaan muun opintosuorituksen kuin väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventäviin opintoihin kuuluvan opinnäytteen tai muun vastaavan opintosuorituksen arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta.
Oikaisupyyntö on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.
Mikäli arvioinnin suorittanut opettaja ei ole oikaisupyynnön ajankohtana tavattavissa, tulee oikaisupyyntö jättää kirjallisena yliopiston kirjaamoon. Oikaisupyyntöön tulee antaa päätös neljäntoista (14) päivän kuluessa sen jättämisestä.
Mikäli opiskelija ilmoittaa, ettei hän tyydy oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen, tulee arvioinnin suorittaneen opettajan tehdä asiassa kirjallinen päätös. Opiskelijalla on oikeus saada oikaisumenettelyn yhteydessä jäljennös suorituspapereistaan tai vastaavista maksutta.
Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta yliopiston muutoksenhakulautakunnalta neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhakulautakunnalle osoitettu oikaisupyyntö tulee toimittaa yliopiston kirjaamoon.
Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventävien opintojen opinnäytteen arviointiin tyytymätön opiskelija voi tehdä muutoksenhakulautakunnalle oikaisupyynnön neljäntoista (14) päivän kuluessa suorituksen arvioinnin tiedoksisaannista.
Muutoksenhakulautakunnan antamasta päätöksestä ei saa hakea muutosta valittamalla. (Opintojohtosääntö 50 §)
Kamussa on lisätietoa yliopiston sisäisestä muutoksenhausta.
Läsnäolovelvollisuus
Opetussuunnitelmassa ja -ohjelmassa on määritetty opintojaksojen suoritustavat ja arvosteluperusteet. Pääsääntöisesti opintojaksojen läsnäolovelvollisuus on 80 %, mutta opintojaksolle määritellyt tehtävät on suoritettava. Jos jollakin opintojaksolla on tästä poikkeava läsnäolovelvollisuus, se on kirjattu opetusohjelmaan, opetussuunnitelmaan tai harjoittelusuunnitelmaan.
Harjoituksissa harjoitellaan käytännössä luennoilla tai itseopiskeluna opittua asiaa. Harjoituksissa edellytetään säännöllistä läsnäoloa. Opinnot voivat sisältää runsaasti erilaisia harjoituskursseja, joiden suorittaminen vaatii läsnäoloa (usein vähintään 80 % kontaktiopetustunneista) sekä annettujen tehtävien hyväksyttyä suorittamista.
Seminaarissa osanottajat esittävät vuorollaan seminaarityönsä (esitelmä, tutkielma, referaatti tms.), osallistuvat töitä koskevaan keskusteluun ja toimivat opponentteina. Seminaareja järjestetään aine- ja syventävissä opinnoissa. Seminaareissa edellytetään säännöllistä läsnäoloa, usein vähintään 80 % kontaktiopetustunneista, eikä seminaareja voi useinkaan korvata muilla suoritustavoilla.
Edeltävät opinnot
Joillekin opintojaksoille osallistuminen edellyttää pakollisten aiempien opintojen suorittamista. Vaaditut aiemmat opinnot ilmoitetaan WebOodin oppaitten opintojaksokuvauksissa. Näistä tiedoista on syytä varmistua ennen kuulusteluun tai opetukseen ilmoittautumista.
Opintosuoritusten arvioinnissa käytetään asteikkoa 0–5, jossa arvosanojen merkitys on seuraava: 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2 = tyydyttävä, 1 = välttävä ja 0 = hylätty. Suoritukset voidaan myös arvioida asteikolla hyväksytty–hylätty. Arvosana 1 vastaa arvosanaa hyväksytty. (Opintojohtosääntö § 33)
Opintojakson arvosteluperusteet kerrotaan opintojaksokuvauksessa. Filosofisessa tiedekunnassa arvostelun lähtökohta on, että opintosuorituksen hyväksyminen edellyttää, että opiskelija saavuttaa noin puolet enimmäispistemäärästä tai erinomaiseen suoritukseen vaadittavasta osaamisesta. Jos jollakin opintojaksolla on poikkeava arvostelukäytäntö, se on kirjattu opintojaksokuvaukseen. Alin hyväksytty arvosana on 1 = välttävä.
Kontaktiopetusta sisältävän opintojakson sisältö, osaamistavoitteet, arvosteluperusteet ja läsnäolovaatimukset esitellään ensimmäisellä opintokerralla.
Arvosanaluonnehdinnat
1 välttävä - Opiskelija tunnistaa opintojaksolla käsitellyn asian pääpiirteet. Opiskelijan tiedoissa on sisällöllisiä puutteita.
2 tyydyttävä - Opiskelija osaa selittää opintojaksolla käsiteltyjä asioita. Opiskelijan tiedoissa saa olla vähäisiä tiedollisia puutteita.
3 hyvä - Opiskelija osaa opintojaksolla käsitellyn asian pääpiirteet hyvin.
4 kiitettävä - Opiskelija osaa analysoida opintojaksolla käsiteltyjä asioita. Opiskelijan oma ajattelu näkyy opintojakson suorituksessa.
5 erinomainen - Opiskelija osaa analysoida opintojaksolla käsitellyn asian monipuolisesti.
Opintokokonaisuuksien suoritukset arvostellaan opintojaksojen opintopistemäärillä painotettuna keskiarvona seuraavasti:
- Keskiarvo 1,00–1,49 = arvosana 1/5 (välttävä)
- Keskiarvo 1,50–2,49 = arvosana 2/5 (tyydyttävä)
- Keskiarvo 2,50–3,49 = arvosana 3/5 (hyvä)
- Keskiarvo 3,50–4,49 = arvosana 4/5 (kiitettävä)
- Keskiarvo 4,50–5,00 = arvosana 5/5 (erinomainen)
Painotetun keskiarvon laskeminen
- Numeerisesti arvostellun opintojakson arvosana kerrotaan opintopistemäärällä.
- Kerrotut arvosanat lasketaan yhteen ja summa jaetaan näiden opintojaksojen kokonaisopintopistemäärällä.
- Kandidaatin tutkielman tai aineopintojen tutkielman arvosana vaikuttaa aineopintokokonaisuuden arvosanaan.
- Pro gradu -tutkielman tai sivuainetutkielman arvosana ei vaikuta syventävien opintojen arvosanaan.
- Hyväksytty-arvosanalla arvosteltuja opintojaksoja ei oteta huomioon loppuarvosanaa laskettaessa.
- Jos opintokokonaisuuteen kuuluvien opintojen opintopistemäärästä vähintään 33 % on arvosteltu tai hyväksiluettu numeraalisesti, kokonaisuuden arvosana annetaan numeraalisena.
- Jos opintokokonaisuuteen kuuluvien opintojen opintopistemäärästä vähintään 68 % on arvosteltu tai hyväksiluettu arvosanalla hyväksytty, kokonaisuuden arvosanaksi tulee hyväksytty.
Tenttien ajankohdat ja kesto
Tenttien ajankohdista ja kestosta päätetään opetussuunnitelmissa. Tiedot löytyvät Pepistä.
Tenttiin ilmoittautuminen
Opetussuunnitelman mukaiseen tenttiin tulee ilmoittautua kymmenen (10) päivää ennen tenttipäivää. Opetussuunnitelmassa voidaan antaa poikkeavia ja tarkentavia määräyksiä. (Opintojohtosääntö 32 §)
Sähköiseen tenttiin ilmoittaudutaan sähköisen tentin järjestelmässä ja sen mahdollistamissa aikarajoissa. (Opintojohtosääntö 32 §)
Erityisjärjestelyjä tarvitsevan opiskelijan on pyydettävä erityisjärjestelyjä tenttiin ilmoittautuessaan. (Opintojohtosääntö 32 §)
Tenttitilaisuus
Opetukseen liittyvä kirjallinen tai muu vastaava tenttitilaisuus on järjestettävä vähintään kaksi kertaa vuoden kuluessa opetuksen päättymisestä. Kirjallinen tai muu vastaava tenttitilaisuus järjestetään niin, että opiskelijalle jää riittävä valmistautumisaika uusintasuoritukseen. (Opintojohtosääntö 32 §)
Tenttitilaisuudesta saa poistua aikaisintaan kolmekymmentä (30) minuuttia tentin alkamisesta, minkä jälkeen tenttiin ei oteta myöhästyneitä. Tenttitilaisuuteen saa tuoda vain tentin suorittamiseksi tarvittavat välineet ja tarvikkeet. Sähköisestä tentistä opiskelija saa poistua tentin suoritettuaan. (Opintojohtosääntö 32 §)
Tenttiin osallistuvan on tarvittaessa todistettava henkilöllisyytensä. Tentissä pidetään luetteloa tenttiin osallistuneista. (Opintojohtosääntö 32 §)
Sähköisessä tentissä on reaaliaikainen ja tallentava kameravalvonta. Sähköisen tentin suorittavalla opiskelijalla on velvollisuus tulla kutsusta todistamaan henkilöllisyytensä hänelle ilmoitetulla tavalla. (Opintojohtosääntö 32 §)
Kamussa on lisätietoa tenttimisestä.
Kamussa on lisätietoa sähköisestä tenttimisestä.
Luento- tai harjoituskurssin tenttiin tulee ilmoittautua Pepissä, ellei toisin ilmoiteta. Yleiset tentit ovat erillisiä luento- tai harjoituskurssien tenteistä ja niihin tulee ilmoittautua Pepissä.
Opiskelijan tulee itse perua tenttiin ilmoittautuminen Pepissä tai sähköisessä tenttijärjestelmässä, jos hän ei pysty osallistumaan tenttiin. Ilmoittautumisajan päätyttyä perumisesta (esim. sairastuminen) on ilmoitettava suoraan tentaattorille ja yleisen tentin osalta myös yleisen tentin järjestäjälle (opintosihteeri Terhi Vepsä).
Filosofisen tiedekunnan yleiset tentit 2021–2022
perjantai 27.8.2021 klo 13–17 AU100
perjantai 17.9.2021 klo 13–17 C1
perjantai 8.10.2021 klo 13–17 AU100
perjantai 5.11.2021 klo 13–17 AU100
perjantai 3.12.2021 klo 13–17 AU100
perjantai 21.1.2022 klo 13–17 AU100 peruttu
perjantai 18.2.2022 klo 13–17 AU100
perjantai 18.3.2022 klo 13–17 AT100
perjantai 8.4.2022 klo 13–17 AT100
perjantai 13.5.2022 klo 13–17 AU100
perjantai 3.6.2022 klo 13–17 AU100
Yleisiä tenttiohjeita
- Istumapaikalle saa viedä vain tentissä tarvittavat välineet. Sallituista materiaaleista (kuten sanakirjat) tulee olla maininta tenttipapereissa.
- Kännykät ja muut älylaitteet tulee jättää laukkuihin tenttisalin seinustalle tai kokonaan salin ulkopuolelle virrat sammutettuna.
- Tenttiajan katsotaan alkavan aina tasatunnilta. Tenttijällä, joka saapuu enintään 30 minuuttia myöhässä, on oikeus osallistua tenttiin.
- Tenttitilaisuudesta saa poistua 30 minuuttia tenttiajan alkamisesta.
- Mikäli opiskelija tahtoo tenttiä useamman tentin yhdellä kertaa, ei opiskelijalla ole käytössään lisäaikaa.
- Tentistä myöhästyneelle ei myönnetä lisäaikaa tentin suorittamiseen, vaan tentti päättyy 4 tunnin kuluttua aloituksesta.
- Opiskelijan on todistettava henkilöllisyytensä opiskelijakortilla, passilla tai henkilökortilla.
- Opiskelijan tulee palauttaa kaikki tenttipaperit lähtiessään.
- Jos opiskelijalle on myönnetty yksilöllisiä opintojärjestelyjä ja hän haluaa niitä käyttää, tulee opiskelijan olla yhteydessä yleisen tentin järjestäjään (opintosihteeri Terhi Vepsä) vähintään 10 vuorokautta ennen tenttiä. Luento- ja harjoituskurssien tenteissä yksilöllisistä opintojärjestelyistä vastaa kurssin vastuuopettaja.
Tietoja päivitetty 12.1.2022 (maaliskuun yleisen tentin tenttitila).
Tietoja päivitetty 31.1.2022 (huhtikuun yleisen tentin tenttitila)
Tietoja päivittty 28.2.2022 (ilmoittautumiskäytännöt muutettu WebOodista Peppiin)
- Filosofisen tiedekunnan opintojen tenttiminen yleisessä tentissä tapahtuu Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella.
- Filosofisessa tiedekunnassa mahdollisuus tenttiä Itä-Suomen yliopiston kampusten ulkopuolella rajoitetaan koulutuksiin, jotka on lähtökohtaisesti rakennettu siten, että osa opinnoista tapahtuu etäopintoina (erilliset erityisopettajan opinnot, erilliset varhaiskasvatuksen erityisopettajan opinnot ja erilliset opinto-ohjaajan ja uraohjaajan opinnot). Tällöin tenttiminen on mahdollista kontaktiopetusjaksojen ulkopuolella paikoissa, joissa järjestetään tenttejä.
- Erilliset erityisopettajan opinnot ja erilliset varhaiskasvatuksen erityisopettajan opinnot: tarkemmat ohjeet tenttikäytännöistä ovat luettavissa opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).
- Erilliset opinto-ohjaajan ja uraohjaajan opinnot: opiskelija sopii asiasta tentaattorin kanssa ja selvittää tentin valvojan.
Itä-Suomen yliopiston tutkinto-opiskelijoilla on hyvät mahdollisuudet päästä vaihto-opiskelijaksi ja suorittaa opintoja ulkomaisissa yliopistoissa. Itä-Suomen yliopistolla on kahdenvälisiä yhteistyösopimuksia ulkomaisten yliopistojen kanssa eri puolilla maailmaa, ja yliopisto on mukana useissa erilaisissa kansainvälisissä vaihto-ohjelmissa ja verkostoissa.
Ulkomailla suoritetut opinnot hyväksiluetaan suoritettavaan tutkintoon kuuluviksi.
Kamussa on lisätietoa vaihto-opiskelusta, vaihto-opiskelijaksi hakemisesta ja muista vaihto-opiskeluun liittyvistä asioista.
Esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttamista siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa.
Kamussa on lisätietoa esteettömästä opiskelusta.
Yksilöllisillä opintojärjestelyillä henkilö, jolla vamma tai terveyshaitta, saatetaan yhdenvertaiseen asemaan suhteessa muihin opiskelijoihin. Järjestelyt kohdistuvat opintojakson suoritustapoihin, mutta ne eivät muuta opintojakson osaamistavoitteita.
Kamussa on lisätietoa yksilöllisistä opintojärjestelyistä ja niiden hakemisesta.
Varsinaisten yksilöllisten järjestelyiden lisäksi opintojakson vastuuopettaja voi myöntää yksittäistapauksessa poikkeuksen opetussuunnitelman mukaisesta suoritustavasta erityisen painavasta syystä. Myös poikkeavilla suoritustavoilla täytyy saavuttaa opintojaksolle asetetut osaamistavoitteet. (Opintojohtosääntö 21 §.)
Yksilöllisiin opintojärjestelyihin liittyvä neuvonta ja päätösten valmistelu filosofisessa tiedekunnassa:
amanuenssi Emma Hahl
emma.hahl@uef.fi, puh. 050 3748 499
Hakeminen ja ohjeet
Opintojen hyväksiluku
Osaamisen tunnustamisella tarkoitetaan menettelyjä, joilla opiskelijan osaaminen voidaan arvioida ja hyväksyä osana opintoja. Osaaminen voi olla syntynyt opintojen yhteydessä tai muissa yhteyksissä, esimerkiksi työssä tai harrastuksissa. Aikaisemmin oli käytössä termi ”aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen” sekä lyhenne AHOT.
Kamussa on lisätietoa osaamisen hyväksiluvusta.
Jos sama opintojakso kuuluu pakollisena useampaan opintokokonaisuuteen, opiskelija voi käyttää sen kaikkiin niihin filosofisen tiedekunnan opintokokonaisuuksiin, joiden opetussuunnitelmassa ei anneta ohjetta korvaavasta suorituksesta.
Osastot ja oppiaineet voivat rajata osan opinnoista hyväksilukemismenettelyn ulkopuolelle. Nämä rajoitukset mainitaan opetussuunnitelmissa.
Opintojen hyväksilukemista koskevat pysyväismääräykset on koottu tähän opinto-oppaaseen koulutusaloittain.
Humanistisen osaston tutkinto-ohjelmissa ei ole opintojen hyväksilukemista koskevia pysyväismääräyksiä.
Ennen kuin opiskelija hakee osaamisen tunnustamista, hänen on hyvä keskustella hakemuksesta amanuenssin kanssa. Amanuenssi ohjaa ottamaan yhteyttä joko oppiaineen vastuuhenkilöön tai opintojakson vastuuhenkilöön.
Myös vaihto-opiskelun aikana suoritettujen opintojen siirtäminen Itä-Suomen yliopiston opintorekisteriin tapahtuu osaamisen tunnustamisen kautta.
- Osaamisen tunnustamista käsittelevien hakemusten neuvonta humanistisessa osastossa: osastosihteeri Tuula Nissinen
Kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen asiantuntijakoulutus
Ammatillisissa opettajakorkeakouluissa suoritetuilla opettajan pedagogisilla opinnoilla (60 op/35 ov) voidaan myöntää korvaavuus kokonaisuudesta ”Kasvatustieteellisen alan perusopinnot, kasvatus- ja aikuiskasvatustiede (sivuaineopinnot) 25 op”. Opiskelija voi hakea myös kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen aineopintotasoisten opintojaksojen korvaamista, mikäli opinnot ovat osaamistavoitteiltaan vastaavia. Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa suoritetuilla opettajan pedagogisilla opinnoilla ei voi kokonaisuutena korvata tutkintoon kuuluvia aikuisopettajan tai aineenopettajan pedagogisia opintoja.
Yliopistossa suoritetut opettajan pedagogiset opinnot voi täydentää vastaamaan kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen perus- ja aineopintoja (60 op) suorittamalla seuraavat opintojaksot, yhteensä 15 op:
2320204a Kvantitatiivinen tutkimus 1, luennot 4 op
2320204b Kvantitatiivinen tutkimus 1, harjoitukset 1 op
2230202L Kvalitatiivinen tutkimus 1, luennot 3 op
2230202H Kvalitatiivinen tutkimus 1, harjoitukset 2 op
Syventyminen kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen osa-alueisiin 5 op. Valitaan yksi seuraavista (a on aikuiskasvatustieteen sisällöllä, b kasvatustieteen):
2230334a tai b Kasvatusfilosofia 5 op
2230336a tai b Pedagogiikka 5 op
2230337a tai b Kasvatussosiologia 5 op
2230338 a tai b Kasvatuksen historia 5 op
Kasvatustieteellisen alan perusopintojen ja kasvatustieteellisten sivuaineiden osaamisen tunnustaminen
1. Opintojen korvautuminen, mikäli opiskelija on valittu tutkinto-opiskelijaksi, mutta hän on jo aiemmin suorittanut jonkin kasvatustieteellisen perusopintokokonaisuuden.
Mikäli aiemmin suoritettu opintokokonaisuus on opiskelijan pääainetta (erityispedagogiikka, kasvatus- ja aikuiskasvatustiede, kasvatustiede), korvataan Kasvatustieteellisen alan perusopinnot kokonaisuudessaan pl. mahdolliset opettajan pedagogisten opinnot.
Mikäli aiemmin suoritettu opintokokonaisuus on muu kuin pääaine, saa opiskelija rekisteriin merkinnän suoritetusta sivuainekokonaisuudesta ja suorittaa pääaineeseensa vain osan (oman koulutuksensa eriytyvät osat ja pedagogisiin opintoihin kuuluvat opintojaksot) kasvatustieteellisen alan perusopintokokonaisuudesta.
2. Opintojen korvautuminen, mikäli opiskelija on suorittanut jo kasvatustieteellisen alan perusopinnot ja lisäksi opiskelee sivuaineeksi toisen kasvatustieteellisen aineen perusopinnot (erityispedagogiikka tai kasvatus- ja aikuiskasvatustiede)
Opiskelija suorittaa vain sivuainekokonaisuuden koulutuksittain eriytyvät osat sekä sivuainekokonaisuuteen kuuluvat oppiaineen omat opintojaksot.
3. Opintojen korvautuminen, mikäli toisen alan/tiedekunnan opiskelija haluaa suorittaa sivuaineeksi sekä kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen että erityispedagogiikan perusopintokokonaisuudet.
Opiskelija opiskelee toisen kokonaisuuden kokonaan ja toisen samoin kuin kohdassa 2 on määritelty.
Opinnot, jotka kuuluvat pakollisena sekä kasvatustieteellisen alan perus-opintoihin että kasvatustieteellisiin sivuaineisiin voidaan tarvittaessa kaksoiskiinnittää ja opintopisteet lasketaan opintopistekertymään kahteen kertaan.
Luokanopettajakoulutus
Aiemmin suoritetut kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen perusopinnot (25 op/15 ov) korvaavat kasvatustieteellisen alan perusopinnot 25 op, mutta opiskelijan tulee lisäksi suorittaa pedagogisen kelpoisuuden saavuttaakseen seuraavat opintojaksot:
P: 2310212 Orientoituminen kasvatus- ja koulutusalalle 2 op
P: 2310213 Orientoiva harjoittelu H1 3 op
Aiemmin suoritetut kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen aineopinnot (35 op/20 ov) korvaavat luokanopettajakoulutuksen kasvatustieteiden aineopinnoista seuraavat opintojaksot (yhteensä 19 op):
2330116 Soveltava pedagoginen kirjallisuus 5 op
2330114 Kvantitatiivinen tutkimus 1 5 op
2330115 Kvalitatiivinen tutkimus 1 5 op
8020110 Kasvatustieteiden tiedonhaku 1 op
2330112 Kandidaatin tutkielmaseminaari 3 op
Jos aiemmin suoritettuihin kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen aineopintoihin sisältyy kandidaatintutkielmaa vastaava aineopintojen tutkielma, tulee sen hyväksilukemista hakea erikseen (yhteensä 6 op). Loput kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen aineopinnoista jäljelle jäävät opinnot opiskelija voi sisällyttää tutkintonsa muihin opintoihin.
Opiskelijan tulee lisäksi suorittaa kasvatustieteen aineopintoihin pedagogisen kelpoisuuden saavuttaakseen seuraavat opintojaksot:
2310216 Erityispedagoginen näkökulma oppimisen tukemiseen 5 op
2310214 Opetus- ja oppimisprosessin suunnittelu, toteutus ja arviointi 3 op
2310215 Perusharjoittelu (H2) 7 op
Ammatillisissa opettajakorkeakouluissa suoritetut opettajan pedagogiset opinnot (60 op/35 ov) korvaavat kasvatustieteellisen alan perusopinnot (25 op), mutta opiskelijan tulee lisäksi suorittaa seuraavat opintojaksot:
P: 2310212 Orientoituminen kasvatus- ja koulutusalalle 2 op
P: 2310213 Orientoiva harjoittelu H1 3 op
Mikäli luokanopettajakoulutukseen hyväksytty opiskelija on suorittanut kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon varhaiskasvatuksen koulutuksessa (lastentarhanopettajakoulutuksessa), opiskelijan tulee hakea opinto-oikeuden muutosta vain maisterin tutkinnon suorittamiseen, ja opiskelija suorittaa maisterin tutkintoonsa pakollisena sivuaineena perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot 60 op.
Lisäksi opiskelijan tulee suorittaa pedagogisen kelpoisuuden saavuttaakseen seuraavat opintojaksot:
2310214 Opetus- ja oppimisprosessin suunnittelu, toteutus ja arviointi 3 op
2310215 Perusharjoittelu (H2) 7 op
Mikäli varhaiskasvatuksen koulutus (lastentarhanopettajakoulutus) on suoritettu muualla kuin Itä-Suomen yliopistossa, tulee opiskelijan suorittaa edellä mainittujen lisäksi opintojakso:
P: 2310216 Erityispedagoginen näkökulma oppimisen tukemiseen 5 op
Varhaiskasvatuksen opettajakoulutus
Aiemmin suoritetut kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen perusopinnot (25 op/15
ov) korvaavat kasvatustieteellisen alan perusopinnot 25 op, mutta opiskelijan tulee suorittaa lisäksi varhaiskasvatuksen asiantuntijuuteen liittyen seuraavat opinnot:
P: 2310212 Orientoituminen kasvatus- ja koulutusalalle 2 op
P: 2310217 Orientaatio varhaiskasvatukseen 3 op
Ammatillisissa opettajakorkeakouluissa suoritetut opettajan pedagogiset opinnot (60 op/35 ov) korvaavat kasvatustieteellisen alan perusopinnot (25 op), mutta opiskelijan tulee lisäksi suorittaa seuraavat opintojaksot:
P: 2310212 Orientoituminen kasvatus- ja koulutusalalle 2 op
P: 2310217 Orientaatio varhaiskasvatukseen 3 op
Kotitalous- ja käsityönopettajakoulutukset
Aiemmin suoritetut kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen perusopinnot (25 op/15 ov) korvaavat kotitalous- ja käsityönopettajakoulutusten opintoihin kuuluvista opintojaksoista seuraavat (yhteensä 15 op):
P: 2310211 Oppimisen ja kehityksen perusteet 5 op
P: 2310232 Kasvatus kestävään tulevaisuuteen 5 op
2310121 Johdatus kasvatustieteeseen 5 op
Aineenopettajan pedagogiset opinnot
(Ei koske kotitalous- ja käsityönopettajakoulutuksia)
Aiemmin suoritetut kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen perusopinnot (25 op/15 ov) korvaavat aineenopettajan pedagogisiin opintoihin kuuluvista opintojaksoista seuraavat (yhteensä 15 op):
P: 2310211 Oppimisen ja kehityksen perusteet 5 op
Ja kaksi seuraavista:
P: 2310232 Kasvatus kestävään tulevaisuuteen 5 op
P: 2310233 Kasvatus moninaisuuden kulttuureissa 5 op
P: 2310238 Kehittävä ja jaettu asiantuntijuus 5 op
P = opettajan pedagogisia opintoja
Opinto-ohjaajan ja uraohjaajan koulutus
Aiemmin suoritetut kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen perusopinnot (25 op/15 ov) korvaavat kasvatustieteellisen alan perusopinnot 25 op, mutta opiskelijan tulee lisäksi suorittaa pedagogisen kelpoisuuden saavuttaakseen seuraavat opintojaksot:
P: 2310212 Orientoituminen kasvatus- ja koulutusalalle 2 op
P: 2310213 Orientoiva harjoittelu H1 3 op
Opinto-ohjauksen ja uraohjauksen koulutusten harjoitteluihin liittyvistä osaamisen tunnustamisen linjauksista on lisätietoa opintoyhteisössä (vaatii kirjautumisen).
Jos opiskelija on suorittanut psykologian aineopintokokonaisuuden sivuaineena, hän täydentää aineopintoja oheisilla opintojaksoilla:
Psykologi asiantuntijana I (3 op)
Psykologi asiantuntijana II (3 op)
Ammatillinen vuorovaikutus I (3 op)
Ammatillinen vuorovaikutus II (5 op)
Kliininen psykologia II (8 op)
Kandidaatin tutkielma psykologian historian alalta” (10 op)
Lisäksi opiskelija suorittaa aineopintoja niin, kandidaatin tutkinnon minimilaajuus täyttyy.
Hyväksiluettavien opintojen vanheneminen
Muussa korkeakoulussa suoritettujen teologian opintojen (opintokokonaisuuksien ja yksittäisten opintojaksojen) tulee olla alle kymmenen vuotta aikaisemmin suoritettuja. Muussa korkeakoulussa suoritetut muiden oppiaineiden opintokokonaisuudet eivät vanhene eli hyväksilukemista on mahdollista hakea opintokokonaisuuden suoritusajankohdasta riippumatta. Yksittäisten hyväksiluettavien opintojaksojen tulee kuitenkin olla alle kymmenen vuotta aikaisemmin suoritettuja.
Yleisen teologian opinnot
Mikäli opiskelija on suorittanut yleisen teologian opintoja Joensuun/Itä-Suomen yliopiston vaatimusten mukaisesti, opinnot korvaavat vastaavat opinnot Itä-Suomen yliopistossa ilman erillistä hyväksilukemispäätöstä. Joensuun/Itä-Suomen yliopiston vaatimusten mukaisesti suoritettu yleisen teologian erillinen perus- ja aineopintokokonaisuus (60 op/35 ov) korvaa läntisen teologian perusopinnot 60 op. Yleisen teologian perusopinnot (25 op/15 ov) korvaavat läntisen teologian perusopintoja 25 op. Erillistä hyväksilukemispäätöstä ei tarvita.
Mikäli opiskelija on suorittanut enintään kymmenen vuotta aikaisemmin yleisen teologian perusopinnot Helsingin yliopiston vaatimusten mukaisesti (25 op/15 ov, vähintään arvosanalla 3/5), opinnot korvaavat läntisen teologian perusopintoja 25 op. Kokonaisuusmerkintä merkitään rekisteriin Helsingin yliopiston hyväksymän opintopistemäärän ja annetun arvosanan mukaisesti. Läntisen teologian perusopintokokonaisuutta on tällöin täydennettävä vaadittaviin 60 opintopisteeseen suorittamalla seuraavat opintojaksot:
2411102N EKS perusopintoja: Vanhan testamentin tutkimus 4 op
2411103N EKS perusopintoja: Raamatuntuntemus 1 op
2411104 EKS perusopintoja: Raamatun tutkimuksen metodit ja tekstianalyysi 2 op
2421202 KH perusopintoja: Suomen kirkkohistoria 3 op
2421203 KH perusopintoja: Kristinuskon historia myöhäiskeskiajalta nykypäivään 4 op
2421303 ST perusopintoja: Johdatus reformaation ja modernin ajan teologiaan 3 op
2421304 ST perusopintoja: Teologinen etiikka 2 op
2421305 ST perusopintoja: Ekumeniikka 2 op
2421403 KT perusopintoja: Uskontokasvatuksen perusteet 3 op
2421404 KT perusopintoja: Diakonia ja jumalanpalveluselämä 4 op
2411603 UTI perusopintoja: Euroopan uskonnollinen kenttä 3 op
2411604 UTI perusopintoja: Maailmanuskonnot 4 op
Mikäli opiskelija on suorittanut enintään kymmenen vuotta aikaisemmin yleisen teologian perus- ja aineopinnot Helsingin yliopiston vaatimusten mukaisesti (60 op/35 ov, vähintään arvosanalla 3/5), opinnot korvaavat läntisen teologian perusopinnot 60 op. Kokonaisuusmerkintä merkitään rekisteriin Helsingin yliopiston hyväksymän opintopistemäärän ja annetun arvosanan mukaisesti. Muualla kuin Itä-Suomen yliopistossa suoritettuja teologian tai klassisten kielten opintoja voidaan hakemuksesta lukea hyväksi myös yksittäisinä opintosuorituksina.
Ammattikorkeakoulututkinnon hyväksilukeminen
Ammattikorkeakoulututkinnosta voidaan alasta riippumatta hyväksilukea TK-tutkintoon muita opintoja 20 op.
Kirkollisen alan ammattikorkeakoulututkinnolla (diakonin, diakonissan ja nuorisotyönohjaajan kelpoisuus) voidaan lisäksi korvata seuraavat opinnot:
2421401 KT perusopintoja: Johdatus käytännölliseen teologiaan 2 op
2421402 KT perusopintoja: Sielunhoito ja pastoraalipsykologia 3 op
2421403 KT perusopintoja: Uskontokasvatuksen perusteet 3 op
Latinan kielen opintojen hyväksilukeminen
Opiskelijalle, joka on suorittanut koululatinan, latinan kielen ylioppilaskokeen, pro exercitio -kokeen tai yliopistotasoisen latinan alkeiskurssin, voidaan hyväksilukea osasuoritus 2 op latinan peruskurssista (koko laajuus 5 op). Opiskelija suorittaa loput 3 op latinan peruskurssista latinan opettajan kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Lisäsuorituksen jälkeen opiskelija hallitsee latinankielistä teologista käsitteistöä ja ymmärtää latinankielistä kristillistä kirjallisuutta.
Varusmiespappi- ja diakonikurssien hyväksilukeminen
Suomen puolustusvoimien kirkollisen alan järjestämien varusmiespappi- ja -diakonikurssien sekä niihin kuuluvan harjoittelun perusteella voidaan hyväksilukea 3 op vapaasti valittaviin opintoihin. Kurssien tulee olla suoritettu alle kymmenen vuotta aikaisemmin.
KETKO-koulutuksen hyväksilukeminen
KETKO-koulutuksen eli Suomen Ekumeenisen Neuvoston nuorisojaoston järjestämän Kansainvälisen ja ekumeenisen toiminnan koulutusohjelman perusteella voidaan korvata 2 opintopisteen osasuoritus opintojaksosta 2422011 Aineopintoja: Kirkko ja ekumenia.
Osaamisen tunnustaminen läntisen teologian soveltavissa opinnoissa
Teologian osastossa suoritettavissa opinnoissa osaamisen tunnustamisen menettelyä sovelletaan eräissä kirkon virkaan vaadittavien ja moniammatillisten soveltavien opintojen opintokokonaisuuksissa. Soveltaminen on rajattu erikseen nimettyihin opintojaksoihin, joissa aikaisemmin osaamisen tunnustaminen on mahdollista toimivalla tavalla arvioida ja osoittaa suhteessa opintojakson osaamistavoitteisiin.
Osaamisen tunnustamisen menettelyä sovelletaan seuraavissa opintojaksoissa:
Kirkkolaulun osio (Virsilaulu 3 t, Kirkkolaulun teemaseminaari 6 t), joka on osa opintojaksoa Orientoivat opinnot Suomen ev.-lut. kirkon virkaan vaadittaviin soveltaviin opintoihin (2424101, 8 op)
Lapsityön ja rippikoulun suunnittelu ja toteutus seurakunnassa (2424214), 4 op
Teologin hallintomenettely- ja esimiestaidot (2424213), 4 op
Teologin viestintä- ja ilmaisutaidot (2424217), 4 op
Teologi tutkijana: tutkivan ja kehittävän työotteen omaksuminen (2424218), 4 op
Teologi arvovaikuttajana (2424214), 4 op.
Läntisen teologian soveltavien opintojen hyväksiluvuista päättää ja ohjeistaa soveltavien opintojen vastuuopettaja yliopistonlehtori Suvi Saarelainen.
Osaamisen tunnustamista käsittelevien hakemusten neuvonta teologian osastossa: osastosihteeri Tuula Nissinen
Opinnäytteet: kandidaatintutkielma ja pro gradu -tutkielma
Saavutettavan opinnäytetyön ohje
Opinnäytetöiden saavutettavuudesta on laadittu ohje (Word-mallitiedostona ja pdf-tiedostona), jota sovelletaan yliopistossa tehtävissä opinnäytteissä. Opiskelija vastaa opinnäytetyönsä saavutettavuudesta. Saavutettavan opinnäytetyöohjeen lisäksi opiskelijan tulee noudattaa kunkin koulutuksen antamia opinnäytetyön ohjeita.
Alemman korkeakoulututkinnon opinnäyte
Tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman aineopintoihin sisältyy vähintään 6 ja enintään 10 opintopisteen laajuinen opinnäyte. (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004)
Alemman korkeakoulututkinnon opinnäytteestä päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa.
Kamussa on lisätietoa opinnäytteistä.
Alemman korkeakoulututkinnon kypsyysnäyte
Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004)
Kamussa on lisätietoa kypsyysnäytteistä ja akateemisen rehtorin kielitaitopäätös.
Ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäyte
Tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman syventäviin opintoihin sisältyy vähintään 20 ja enintään 40 opintopisteen laajuinen opinnäyte.(Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004)
Ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytteestä päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa.
Syventävien opintojen opinnäytteen voi suorittaa itsenäisesti, parityönä tai osallistumalla laajempaan tutkimusprojektiin. Työn muodosta päättää opinnäytteen pääohjaaja opetussuunnitelman määrittämissä rajoissa. Kahden tai useamman opiskelijan yhteisessä työssä tai tutkimusprojektissa on pystyttävä osoittamaan kunkin opiskelijan työn osuus, niin että se on arvioitavissa. (Opintojohtosääntö 36 §)
Syventävien opintojen opinnäyte voidaan hyväksyä kahden eri pääaineen tutkielmana (ns. kaksoisgradu). Edellytyksistä päättää tiedekuntaneuvosto osana opetussuunnitelmaa.(Opintojohtosääntö 36 §)
Kamussa on lisätietoa opinnäytteistä.
Tarkastukseen jättäminen
Opiskelija jättää opinnäytteen tarkastukseen UEF//ASIOINTIPALVELUN kautta.
Kamussa on ohjeet digitaalisesta tarkastusprosessista.
Tarkastaminen ja arviointi
Syventävien opintojen opinnäytteelle määrätään kaksi tarkastajaa, joista toisen tulee pääsääntöisesti olla ohjaaja. (Opintojohtosääntö 36 §)
Syventävien opintojen opinnäytteen tarkastajien on annettava kirjallinen lausuntonsa opinnäytteestä ja pro gradu -tutkielman osalta myös ehdotus sen arvosanaksi kuukauden kuluessa siitä, kun tarkastaja on määrätty. (Opintojohtosääntö 36 §)
Opiskelijalle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen ennen päätöstä opinnäytetyön arvioinnista. Arvosanaehdotuksen ja vastineen antamisen välille on opiskelijalle varattava riittävästi aikaa tutustua arvostelun perusteisiin. Päätös annetaan opiskelijalle tiedoksi sähköisesti. (Opintojohtosääntö 36 §)
Arviointiprosessin keskeyttäminen
Kun opiskelija saa ilmoituksen tarkastajien lausunnosta ja arvosanaehdotuksesta, hänen on mahdollista keskeyttää opinnäytteen arvosteluprosessi. Keskeyttäminen tehdään kirjallisesti. Tällöin prosessi raukeaa. (Opintojohtosääntö 38 §)
Opiskelija voi keskeyttää opinnäytteen arvioinnin kerran.(Opintojohtosääntö 38 §)
Opiskelija voi jättää opinnäytteensä uudelleen arvioitavaksi edellyttäen, että se on kirjoitettu ainakin osin uudelleen. Arvioinnin uudelleen kirjoitetun osuuden laajuudesta antaa opinnäytteen vastuullinen ohjaaja. (Opintojohtosääntö 38 §)
Mikäli opinnäytettä ei oteta arvioitavaksi, siitä annetaan muutoksenhakukelpoinen päätös. (Opintojohtosääntö 38 §)
Ylemmän korkeakoulututkinnon kypsyysnäyte
Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää korkeakoulututkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä, kun hän on osoittanut kielitaitonsa alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä. (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004)
Kamussa on lisätietoa kypsyysnäytteistä ja akateemisen rehtorin kielitaitopäätös.
Arvioinnissa käytettävät asteikot ja arvosanat
Opintosuoritusten, myös alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen opinnäytteiden sekä sivuaineeseen laadittujen opinnäytteiden, arvioinnissa käytetään asteikkoa 0-5, jossa arvosanojen merkitys on seuraava: 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2= tyydyttävä, 1 = välttävä ja 0 = hylätty. Suoritukset voidaan arvioida asteikolla hyväksytty – hylätty, kun numeerista asteikkoa ei ole tarkoituksenmukaista käyttää. Arvosana 1 vastaa arvosanaa hyväksytty. Hyväksytyn suorituksen vähimmäisvaatimukset määritellään opetussuunnitelmassa. (Opintojohtosääntö 33 §)
Plagiaatintunnistus
Alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytteille tehdään alkuperäisyyden tarkastus käyttäen yliopiston valitsemaa sähköistä plagiaatintunnistusjärjestelmää.
Opiskelija vastaa opinnäytteensä alkuperäisyydestä. (Opintojohtosääntö 36 §)
Kamussa on ohjeet sähköisen plagiaatintunnistusjärjestelmä Turnitinin käytöstä.
Alempaa korkeakoulututkintoa varten opiskelijan on laadittava pääaineensa aineopintoihin kuuluva kandidaatintutkielma. Kandidaatintutkielman kielestä määrätään opetussuunnitelmassa.
Ylempää korkeakoulututkintoa varten opiskelijan on suoritettava pääaineen syventäviin opintoihin kuuluva pro gradu -tutkielma. Pro gradu -tutkielman kielestä määrätään opetussuunnitelmassa. Oppiaineen mahdolliset tarkemmat ohjeet gradun tekemisestä on kuvattu opetussuunnitelmassa (esimerkiksi mahdollisuus tehdä artikkeligradu). Filosofisessa tiedekunnassa syventävien opintojen opinnäytettä ei hyväksytä kahden eri pääaineen tutkielmana (kaksoisgradu).
Ohjeet ja tutkielmien arviointiperusteet
Filosofisen tiedekunnan opinnäytteitä koskevat yleiset ohjeet ja tutkielmien arviointiperusteet kootaan Kamun sivulle Opinnäytteet.
Opinnäytteen saavutettavuudesta saa lisätietoa tutkielmatyöskentelyn yhteydessä.
Jokaisella tutkielmaa tekevällä opiskelijalla on vähintään yksi ohjaaja. Tutkielman sisältöä ja muotoa koskevaa neuvontaa sekä tutkielman kirjoittamisen tekniset ohjeet (fonttikoko, riviväli, marginaali) antaa tutkielman ohjaaja.
Harjoittelu
Opetusharjoittelut ovat olennainen osa opettajaksi opiskelevan opintoja.
Kamussa on yleistä tietoa opetusharjoittelusta ja SORA-lainsäädännöstä.
Opetusharjoitteluissa sovelletaan koulutuksessa saatuja teoreettisia tietoja ja taitoja käytännön tilanteissa. Koulutuksen aikana ohjattu opetusharjoittelu on yksi osa opettajaksi kehittymisen tukemista. Harjoittelut järjestetään koulutuksesta riippuen joko tiedekunnan yhteydessä toimivassa Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulussa, Joensuun kaupungin tai lähiympäristön kuntien perusopetuksessa (kenttäkouluissa), sopimuspäiväkodeissa tai opiskelijan itse etsimissä harjoittelupaikoissa perus- ja lukio-opetuksessa, erityisopetuksessa, toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa, aikuiskoulutuksessa tai muissa pedagogista asiantuntemusta kehittävissä työelämäympäristöissä.
Opinto-ohjaajan ja uraohjaajan opintoihin kuuluu useita ohjaus- ja opetusharjoitteluja, jotka sijoittuvat eri opiskeluvuosille. Ohjatut harjoittelut ovat keskeisessä asemassa ohjauksen ammatillisten menetelmien harjoittelemisessa, ohjaajaksi kasvamisessa sekä pedagogisessa koulutuksessa. Harjoittelujen kautta opiskelija perehtyy valintansa mukaan eri oppilaitoksiin sekä muihin ohjauksen toimintaympäristöihin. Opiskelija etsii harjoittelupaikat itse ja suuntaa näin ammatillista kehittymistään.
Opetusharjoitteluun liittyvät ohjeet
Varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksessa kandidaatin tutkintoon sisältyy kaksi harjoittelua, Perustava harjoittelu ja Valmistava harjoittelu. Varhaiskasvatuksen maisterikoulutukseen sisältyy Syventävä harjoittelu (H3) ja Soveltava harjoittelu (H4).
Ohjeet varhaiskasvatuksen opetusharjoittelua ohjaaville opettajille (linkki avautuu uudelle välilehdelle).
Ohjauksen koulutuksessa opinto-ohjaajan ja uraohjaajan opintoihin sisältyy neljä ohjattua ohjaus- ja opetusharjoittelua. Orientoiva harjoittelu (H1), Perusharjoittelu (H2), Syventävä harjoittelu (H3) ja Soveltava harjoittelu (H4) suoritetaan opiskelijan valitsemissa harjoittelupaikoissa joko oppilaitoksissa tai muissa ohjauksen toimintaympäristöissä.
Muihin opettajankoulutuksiin sisältyy neljä ohjattua opetusharjoittelua. Orientoiva harjoittelu (H1), Perusharjoittelu (H2) ja Syventävä harjoittelu (H3) suoritetaan joko Tulliportin tai Rantakylän harjoittelukouluissa tai yliopiston määräämissä kenttäkouluissa Joensuussa tai sen lähialueella. Neljäs harjoittelu on Soveltava harjoittelu (H4), josta vastaavat opettajankoulutusta järjestävät osastot ja johon opiskelija valitsee itse harjoittelupaikan.
Opintoyhteisöjen linkit avautuvat uudelle välilehdelle (vaatii kirjautumisen).
- H1, H2 ja H3 -opetusharjoitteluun liittyvät ohjeet on koottu ohjatun harjoittelun opintoyhteisöön ja Skopen opintoyhteisöön.
- Ohjeet Soveltavaan harjoitteluun (H4) ovat osastojen opintoyhteisöissä: Skopen opintoyhteisö, Kasvatustieteiden ja psykologian opintoyhteisö.
- Ohjeet varhaiskasvatuksen opettajakoulutukseen sisältyvistä harjoitteluista ovat Skopen opintoyhteisössä.
- Ohjeet ohjauksen koulutukseen sisältyvistä harjoitteluista ovat Ohjauksen koulutuksen opintoyhteisössä.
- Katso myös: opiskeluun soveltumattomuuteen ratkaisuja (SORA), rikostaustaotteiden tarkastaminen ja huumausainetestaus opiskeluaikana
Opintoihin voi opiskeltavasta alasta riippuen sisältyä monenlaista harjoittelua. Opintojohtosäännön mukaan tiedekuntien opetussuunnitelmat on laadittava siten, että perustutkinto-opintoihin kuuluu mahdollisuus harjoitteluun joko pakollisena tai valinnaisena osana opintoja. Opintoihin sisältyvän harjoittelun voi tehdä opetussuunnitelman mukaisesti kotimaassa tai ulkomailla. (Opintojohtosääntö 23 §).
Kamussa on lisätietoa työharjoittelusta ja kansainvälisen harjoittelun kriteereistä sekä SORA-lainsäädännöstä.
Yliopiston tuettu työharjoittelu jaetaan sekä kotimaan että ulkomaan harjoitteluun, joihin on molempiin omat ohjeensa. Kotimaan harjoittelutuki on tarkoitettu generalistiopiskelijoille eli opiskelijoille, joiden tutkinto ei suoraan anna pätevyyttä tiettyyn ammattiin. Ulkomaan harjoittelutukea voidaan myöntää myös opettajaksi opiskeleville. Lisätietoja harjoittelusta löytyy Kamusta.
Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen asiantuntijakoulutukseen sisältyy työharjoittelu opiskelijan työelämäorientaation mukaisessa harjoittelupaikassa. Harjoittelussa perehdytään koulutusalan asiantuntijuutta edellyttäviin työtehtäviin käytännössä ja kehitetään ammatillista osaamista. Opiskelijat etsivät harjoittelupaikat itse.
Humanistisen osaston koulutuksissa logopediaa lukuun ottamatta maisterin tutkinnon pääaineen syventäviin opintoihin tai tutkinnon muihin opintoihin voi sisältyä työharjoittelu (2110043 Asiantuntijuutta kehittävä työharjoittelu 10 op).
Logopedian koulutukseen kuuluvat seuraavat harjoittelut:
- Harjoittelu I (4 op), pakollinen harjoittelu kandidaatin tutkinnossa.
- Harjoittelu II (5 op), pakollinen harjoittelu kandidaatin tutkinnossa
- Harjoittelu III (5 op), pakollinen harjoittelu kandidaatin tutkinnossa
- Harjoittelu IV (7 op), pakollinen harjoittelu maisterin tutkinnossa.
- Pitkä harjoittelu (25 op), pakollinen harjoittelu maisterin tutkinnossa.
Kandidaatin tutkintoon tulevat harjoittelut suoritetaan toisena ja kolmantena opintovuonna. Maisterin tutkintoon kuuluvat harjoittelut tehdään neljäntenä ja viidentenä opintovuonna.
Psykologian koulutukseen kuuluvat seuraavat harjoittelut:
- orientoiva harjoittelu, 5 op, vapaavalintaisina aineopintoina kandidaatin tutkinnossa
- psykologiharjoittelu, 30 op, pakollisina syventävinä opintoina maisterin tutkinnossa.
Orientoivan harjoittelun tavoitteena on tutustuminen sosiaali- ja terveydenhuollon, työpsykologian ja muiden psykologian sovellusalojen ammatilliseen kenttään ja tuleviin yhteistyökumppaneihin. Tavoitteena on lisätä opiskelijan ammatillisia perusvalmiuksia ja -taitoja valmistaen opiskelijoita syventävien opintojen ammatilliseen opetukseen. Harjoittelu ei ole varsinaista psykologin työtä. Siihen voi kuulua toimipisteen normaaleihin työtehtäviin osallistumista ja niiden seuraamista, ja esim. avustavia tehtäviä, asiakkaiden haastatteluja, yksilö- tai ryhmäohjausta, neuvontatilanteita tai muita asiakastilanteita, niiltä osin kuin edeltävät opinnot antavat siihen valmiuksia. Orientoivan harjoittelun voi suorittaa myös tutkimuksellisin painotuksin oppiaineen tutkimusryhmissä. Tällöin harjoittelun tulee sisältää monipuolisesti tutustumista ja osallistumista tutkimuksen teon eri vaiheisiin.
Viiden kuukauden mittainen psykologiharjoittelu sijoittuu opintopolun loppuun. Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija asiakkaan kohtaamiseen, psykologisiin tutkimuksiin, lausunnon laadintaan, moniammatilliseen työskentelyyn sekä psykologityön eettisiin kysymyksiin. Harjoittelua ohjaa aina kokenut laillistettu psykologi.
Läntisen teologian teologin suuntautumisvaihtoehdon maisteriopintojen soveltaviin opintoihin sisältyy työssäoppimisjakso. Lisätietoa soveltavista opinnoista ja työssäoppimisesta on teologian opintoyhteisösssä (vaatii kirjautumisen).
Ortodoksisen teologian työharjoittelumahdollisuuksista on lisätietoa ortodoksisen teologian soveltavien opintojen yhteydessä teologian opintoyhteisössä (vaatii kirjautumisen).
Kieliharjoittelu
Kieliharjoittelu kuuluu pakollisena
- ranskan kielen ja kulttuurin aineopintoihin,
- ruotsin kielen aineopintoihin sekä
- venäjän kielen aineopintoihin.
Kieliharjoittelu kuuluu valinnaisena
- englannin kielen ja kulttuurin aine- tai syventäviin opintoihin,
- englannin kielen ja kääntämisen aine- tai syventäviin opintoihin,
- saksan kielen ja kulttuurin aineopintoihin sekä
- japanin kielen ja kulttuurin aineopintoihin.
Vapautuksen hakeminen pakollisesta kieliharjoittelusta
Pakollisesta kieliharjoittelusta voidaan poikkeustapauksissa myöntää vapautus ns. opintososiaalisista syistä. Opintososiaalisista syistä vapauttaminen voi tapahtua
- yksilöllisten järjestelyjen kautta, jos syy on lääketieteellinen. Lisätietoja yksilöllisten järjestelyjen hakemisesta on Kamussa.
- muista erityisen painavista syistä, joita ovat esimerkiksi vaikea elämäntilanne tai oma tai lähiomaisen vakava sairaus. Hyväksyttävänä syynä ei voida pitää esimerkiksi normaalia perhe-elämää, lemmikkieläimen tai asunnon omistamista, työntekoa, harrastustoimintaa tai opiskelijajärjestössä toimimista.
Vapautusta haetaan vapaamuotoisella hakemuksella, joka palautetaan opintokoordinaattori Riikka Myllykselle. Päätöksen tekee dekaani.
Kieliharjoittelusta vapautettu suorittaa kieliharjoitteluopintojakson tilalle vastaavan määrän muita ko. oppiaineen aine- tai syventäviä opintoja kieliharjoittelusta vastaavan opettajan ohjeiden mukaan.
Hakemukset
opintokoordinaattori Riikka Myllys
riikka.myllys at uef.fi, puh. 050 371 4330
Opintoja koskevat määräykset
Itä-Suomen yliopistossa ei ole yhteisiä opintojen vanhenemista koskevia määräyksiä. Opetussuunnitelmissa voidaan antaa tarkempia määräyksiä.
Filosofisen tiedekunnan koulutuksilla ei ole opintojen vanhenemista koskevia määräyksiä.
Mahdolliset hyväksiluettavia opintoja koskevat vanhenemismääräykset kerrotaan kunkin koulutusalan kohdalla tämän oppaan opintojen hyväksilukemista koskevassa osassa.
Tiedekunnat järjestävät opetuksen ja opintojen ohjauksen siten, että tutkinto on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen yliopistolaissa säädetyssä tavoiteajassa, tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja keskeytyksettä. Opetus järjestetään hyväksyttyjen opetussuunnitelmien mukaisesti. (Opintojohtosääntö 21 §)
Opiskelijalle on varattava opintosuorituksen suoritusmahdollisuuksia riittävästi huomioimalla tutkinnoille säädetyt tavoiteajat. Opetussuunnitelmissa voidaan rajoittaa opintosuorituksen suoritus- ja korotuskertoja. (Opintojohtosääntö 31 §)
Jos opintojaksolle opetussuunnitelmassa määrätty suoritusmahdollisuus peruuntuu ennakoimattomasti, tulee opiskelijalle taata mahdollisuus suorittaa kyseinen opintosuoritus tarkoituksenmukaisella ja yhdenvertaisuuden turvaavalla tavalla. (Opintojohtosääntö 31 §)
Mikäli opiskelija on uusinut opintosuorituksen ja saanut samasta opintosuorituksesta eri arvosanoja tai opintopistemääriä, hänen lopulliseksi opintosuorituksekseen tulee opintopistemäärältään laajin suoritus riippumatta arvosanasta. Mikäli opintopistemäärät ovat samoja, opintosuoritukseksi tulee arvosanaltaan korkein suoritus, ellei opiskelija muuta esitä. Laajuuden ja arvosanan ollessa samoja tulee lopulliseksi opintosuoritukseksi viimeisin suoritus. (Opintojohtosääntö 34 §)
Opintosuoritukseen saa osallistua vain yliopiston opiskelijarekisteriin läsnä olevaksi merkitty opiskelija, jolla on opintosuorituksen edellyttämä opiskelu- tai opinto-oikeus. (Opintojohtosääntö 12 §)
Jos opetusryhmään ei voida ottaa kaikkia siihen ilmoittautuneita opiskelijoita, otetaan opiskelijat ryhmään yhdenmukaisin perustein. Ryhmään ovat etusijalla opiskelijat, joille opintojakso on pakollinen opiskelu- tai opinto-oikeuden ja siihen liittyvän opetussuunnitelman mukaisesti. Mikäli kaikkia näitä opiskelijoita ei sittenkään voida ottaa opetusryhmään, otetaan opiskelijat ryhmään yhdenmukaisin perustein. Tiedekunnat ja opetusta antavat yksiköt voivat antaa tarkempia määräyksiä opetusryhmiin valitsemisen perusteista ja muista ilmoittautumiskäytännöistä. (Opintojohtosääntö 21 §)
Filosofisen tiedekunnan koulutuksissa opetukseen ilmoittautumisen ajankohdat ja opetusryhmiin valinnan perusteet kerrotaan Pepissä kunkin opetustapahtuman eli toteutuksen kohdalla. Tarkista ilmoittautumisaika ja ryhmäkoon mahdolliset rajoitukset Pepistä.
Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastossa opintojaksojen minimiosallistujamäärä on pääsääntöisesti 12. Minimiosallistujamäärissä voi olla oppiainekohtaisia poikkeuksia.
Jos sivuaineen opetusryhmän aloittaminen edellyttää riittävää opiskelijamäärää, tämä kerrotaan kunkin sivuaineen valintaperusteissa Kamussa.
Tekstiä päivitetty 28.2.2022: muutettu ilmoittautuminen WebOodista Peppiin. Muokattu tekstiä sivuaineen opetusryhmän aloittamisen osalta.
Opetussuunnitelmamuutoksen siirtymämääräykset
Itä-Suomen yliopistossa opetussuunnitelmat päätetään yleensä kolmeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Kun opetussuunnitelma muuttuu, uuden ja vanhan opetussuunnitelman välille luodaan siirtymäsääntöjä, joiden on tarkoitus mahdollistaa opiskelijan opintojen sujuva eteneminen muutoksista huolimatta. Siirtymämenettelyjen puitteet on asetettu yliopiston opintojohtosäännössä ja akateemisen rehtorin ohjeessa.
Kamussa on lisätietoa siirtymäsäännöistä.
Tiedekunnissa voi olla yksityiskohtaisempia ohjeita, jotka koskevat laitosten, koulutusten ja oppiaineiden opintoja.
Filosofisen tiedekunnan opetussuunnitelmat on hyväksytty lukuvuosiksi 2021–2022 tai 2021–2025. Siirtymäsäännöt ja vastaavuustaulukot uuden ja vanhan opetussuunnitelman välillä ovat kunkin osaston opintoyhteisössä (vaatii kirjautumisen UEF-tunnuksilla).
Linkit avautuvat uudelle välilehdelle.
Kieli- ja viestintäopinnot ja koulusivistyskieli
Kieli- ja viestintäopinnot
Tutkinto-opintoihin sisältyy kieli- ja viestintäopintoja. Tutkintoasetuksen mukaan opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:
- suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä
- vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. (Valtioneuvoston asetus (19.8.2004/794, 6 §.)
Kielikeskuksen sivuilla ja Kamussa on lisätietoa kieli- ja viestintäopinnoista.
Koulusivistyskieli
Koulusivistyskieli vaikuttaa opiskelijan tutkinnon kieliopintojen vaatimuksiin, alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kypsyysnäytteen kieleen sekä opettajan kelpoisuuteen. Koska koulusivistyskielellä on vaikutusta opiskelijan opintoihin, tulee asian olla tiedossa jo henkilökohtaista opintosuunnitelmaa tehtäessä.
Kamussa on lisätietoa koulusivistyskielestä ja pakollisista kieliopinnoista sekä niistä vapauttamisesta.
Suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksensä saaneen opiskelijan kieli- ja viestintäopinnot
Kieli- ja viestintäopintojen opintojaksot on kerrottu kunkin tutkinto-ohjelman oppaassa WebOodissa ja Kielikeskuksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).
Humanistisen osaston tutkinto-ohjelmat: 14 op
- Äidinkieli (puheviestintä ja kirjoitusviestintä) 5 op
- Toinen kotimainen kieli (suullinen ja kirjallinen taito) 4 op
- Vieras kieli 5 op.
Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, kasvatustieteiden ja psykologian osasto: 13 op
- Äidinkieli (puheviestintä ja kirjoitusviestintä) 6 op
- Toinen kotimainen kieli (suullinen ja kirjallinen taito) 4 op
- Vieras kieli 3 op.
Teologian osasto: 12 op
- Äidinkieli (puheviestintä ja kirjoitusviestintä) 4 op
- Toinen kotimainen kieli (suullinen ja kirjallinen taito) 4 op
- Vieras kieli 4 op.
Kielikeskus järjestää vieraan kielen opetuksen ja siihen liittyvät OT-näyttökokeet vain englannin kielessä. Tutkinnon vieraana kielenä voi olla muukin kieli, josta opiskelija on suorittanut vähintään perusopinnot. Opiskelija voi hakea perusopinnoilla hyväksilukua vieraan kielen opintojaksoista. Itä-Suomen yliopiston oppiaineista hyväksiluvun saa englannin, ranskan, saksan ja venäjän perusopinnolla. Kielikeskus käsittelee kieli- ja viestintäopintoihin liittyvät hyväksilukuhakemukset.
Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksensä saaneen opiskelijan kieli- ja viestintäopinnot
Opiskelijan, jonka koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi sekä opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on haettava osastonjohtajalta päätöstä siitä, mitä kieliopintoja häneltä vaaditaan. Hakemus on jätettävä heti opintojen alussa. Tarkemmat ohjeet löydät oppaasta kohdasta Kieli- ja viestintäopintoja koskevat päätökset filosofisessa tiedekunnassa.
Jos osastonjohtajan päätöksessä todetaan, että opiskelijan koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi tai koulusivistys on hankittu ulkomailla, opiskelijalta vaaditaan seuraavat kieli- ja viestintäopinnot:
Humanistisen osaston koulutusohjelmat, soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto sekä kasvatustieteiden ja psykologian osasto: 2–14 op
- 12 op Itä-Suomen yliopiston kielikeskuksen tai Itä-Suomen yliopiston yhteistyöverkostojen ristiinopiskeluna tarjoamia suomen kielen opintoja sekä
- vähintään 2 op yhden vieraan kielen opintoja.
Yllä mainittua suomen kielen opintoja ei kuitenkaan vaadita opiskelijalta, jonka tutkintoon sisältyvät suomen kielen pää- tai sivuaineopinnot (suomen kieli, suomen opettaminen toisena ja vieraana kielenä, suomen kieli ja kääntäminen, suomen kieli ja kulttuuri vieraskielisille) tai joka voi muulla tavoin todistaa hallitsevansa suomen kielen riittävän hyvin.
Teologian osasto: 8–16 op
- suomen kielen taidon mukaan joko 4 tai 12 opintopistettä suomen kielen opintoja;
- jos kielitaito on riittävä, opiskelija suorittaa hyväksyttävästi teologian alan tutkinto-opiskelijan Puheviestintää teologian opiskelijoille (2 op) ja Kirjoitusviestintää teologian opiskelijoille (2 op) -opintojaksot
- muussa tapauksessa opiskelija suorittaa 12 op Itä-Suomen yliopiston kielikeskuksen tai Itä-Suomen yliopiston yhteistyöverkostojen ristiinopiskeluna tarjoamia suomen kielen opintoja.
- vähintään 4 op yhden vieraan kielen opintoja Itä-Suomen yliopiston kielikeskuksen opetustarjonnasta.
Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksessa 986/1998 seuraavasti:
Rehtori
- Vaaditaan oppilaitoksen opetuskielessä erinomainen suullinen ja kirjallinen taito.
Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa, vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa ja taiteen perusopetuksesta annetussa laissa tarkoitettu rehtori
- Vaaditaan oppilaitoksen opetuskielen hallinta.
Perusopetusta tai esiopetusta antava opettaja
- Vaaditaan koulun opetuskielessä erinomainen suullinen ja kirjallinen taito.
- Jos opetuskieli on muu kuin koulun opetuskieli, opettajalta vaaditaan opetuksessa käytettävän kielen hallinta.
Kielitaitovaatimukset lukiokoulutuksessa
- Vaaditaan opetuksessa käytettävän kielen hallinta.
- Äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopetusta antavalla opettajalla tulee olla kyseisen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito.
- Opetuskielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito on henkilöllä, jonka koulusivistyskieli on sama kuin opetuskieli, ja joka on kirjoittanut kypsyysnäytteen ko. kielellä.
Vapautus kieliopinnoista
Osastonjohtaja voi perustelluista syistä myöntää vapautuksen pakollisista kieliopinnoista osittain tai kokonaan opiskelijalle, jonka koulusivistyskieli on suomi tai ruotsi. Vapautusta on haettava heti opintojen alussa.
Ruotsin kielen tai vieraan kielen opinnoista vapauttamisen perusteena voi olla aiempien ko. kielen opintojen puuttuminen, vamma tai sairaus tai muu erityisen painava syy.
Äidinkielen puhe- ja kirjoitusviestinnän opinnoista vapauttamisen perusteena voi olla vamma tai sairaus tai muu erityisen painava syy.
Vapautusta koskevasta vapaamuotoisesta hakemuksesta on käytävä ilmi:
- mitä asia koskee,
- opiskelijan nimi ja opiskelijanumero
- opiskelijan yhteystiedot: sähköposti, puhelinnumero, postiosoite sekä
- seikat, joihin hän vetoaa vapautuksen saamiseksi.
Liitteeksi vaaditaan todistus aiemmista opinnoista.
Päätös opiskelijalta vaadittavista kieliopinnoista
Jos opiskelijan koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi tai hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, hänen on haettava heti opintojen alussa osastonjohtajalta päätöstä häneltä vaadittavista kieliopinnoista.
Vapaamuotoisesta hakemuksesta on käytävä ilmi:
- mitä asia koskee (esim. "Haen päätöstä minulta vaadittavista kieliopinnoista.")
- opiskelijan nimi ja opiskelijanumero
- opiskelijan yhteystiedot: sähköposti, puhelinnumero, postiosoite.
Liitteeksi vaaditaan kopio perusopetuksen ja yleissivistävän koulutuksen päättötodistuksesta (peruskoulu ja lukio tai vastaavat).
Hakemusten käsittely ja neuvonta
opintokoordinaattori Riikka Myllys
Joensuun kampus, Futura-rakennus
riikka.myllys at uef.fi, puh. 050 371 4330
Tutkinnon hakeminen
Tutkinnon hakemisen yleiset ohjeet
Lisätietoja tutkinnon hakemisesta on opintoyhteisössä (vaatii kirjautumisen).
Linkit avautuvat uudelle välilehdelle.
- Humanistisen osaston opintoyhteisö
- Kasvatustieteiden ja psykologian osaston opintoyhteisö
- Skopen opintoyhteisö
- Teologian opintoyhteisö.
Tutkintotodistukset:
- opiskelija noutaa todistuksen opintosihteeri Päivi Multaselta (Joensuun kampus, Futura-rakennus, huone 318) tai
- todistus luovutetaan filosofisen tiedekunnan publiikissa tai
- todistus lähetetään kirjepostina kotiosoitteeseen.
Publiikki on juhlava tutkintotodistusten luovutustilaisuus. Publiikin ohjelmaan kuuluvat dekaanin puhe, yhden publikoitavan puhe, mahdollinen pieni musiikkiesitys, todistusten luovutus, publikoitavien onnittelu ja lopuksi kakkukahvit. Kukin publikoitava voi kutsua tilaisuuteen muutaman lähiomaisen ja ystävän.
Filosofisen tiedekunnan publiikit pidetään lukuvuonna 2021–2022
- syyslukukauden publiikki: ti 14.12.2021 klo 15 alkaen salissa AT100
- kevätlukukauden publiikki: ti 24.5.2022 klo 15 alkaen salissa AT100
Jos publiikkiin ilmoittautuu alle viisi valmistuvaa opiskelijaa, publiikki perutaan.
Päivitetty 22.9.2021: lisätty publiikkien ajankohdat.
Opiskelijan oikeudet ja vastuut
Opiskelua ja opetusta Itä-Suomen yliopistossa ohjaa opintojohtosääntö.
Opetuksen ja opiskelun eettiset ohjeet ovat luettavissa Kamussa.
Sähköisen plagiaatintunnistusjärjestelmän käyttö
Opintojohtosäännön mukaan opiskelija vastaa opinnäytteensä alkuperäisyydestä. Plagiaatintunnistusjärjestelmän käyttö on ensisijaisesti ohjauksellista.
Kamussa on lisätietoa plagiaatintunnistusjärjestelmästä.
Menettely vilppi- ja häirintätapauksissa
Opintosuoritus voidaan hylätä, mikäli opiskelija on sitä suorittaessaan syyllistynyt opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen. Valvoja voi välittömästi poistaa tenttitilaisuudesta opiskelijan, johon kohdistuu vahva epäilys vilpistä tai joka häiritsee tilaisuutta. Opintosuoritus hylätään myös kun vilppi havaitaan vasta kuulustelutilaisuuden jälkeen. (Opintojohtosääntö 45 §.)
Kamussa on lisätietoa opetuksen ja opiskelun eettisistä ohjeista.
Palaute
Itä-Suomen yliopiston opiskelijalla on useita mahdollisuuksia palautteen antamiseen. Opiskelijalla on mahdollisuus vaikuttaa opetukseen, ohjaukseen, neuvontaan ja niiden kehittämiseen antamallaan palautteella. Palautteita käsitellään säännöllisesti, ja opiskelijapalautteella on vaikutusta yliopiston toiminnan kehittämiseen.
Kamussa on lisätietoa yliopiston opiskelijapalautekyselyistä.
Muutoksenhaku
Opiskelussa voi kuitenkin tulla eteen tilanteita, jolloin opiskelijalle tulee tunne, että hänen oikeusturvansa ei toteudu. Tämä voi koskea esimerkiksi opintosuoritusten arvostelua tai tenttitulosten julkistamista. Jos opiskelija on tyytymätön laitoksen/yksikön toimintaan (esim. opetukseen), opiskelijan tulee ottaa ensisijaisesti yhteyttä kyseessä olevaan opettajaan tai oppiaineeseen ja pyrkiä selvittämään asia. Useimmiten asia selviää parhaiten näin. Jos opiskelija kuitenkin kokee, ettei hän saa ääntään kuulluksi, tai hän ei tunne saavansa oikeutettua asian käsittelyä tai oikeudenmukaista kohtelua, hänen on mahdollista antaa asiakaspalautetta tai tehdä oikaisupyyntö.
Kamussa on lisätietoa asiakaspalautteen antamisesta ja yliopiston sisäisestä oikaisumenettelystä.
Itä-Suomen yliopiston opiskelijoilla on oikeus turvalliseen ja viihtyisään opiskeluympäristöön. Yliopisto ei hyväksy minkäänlaista epäasiallista kohtelua, kiusaamista tai häirintää. Yliopistossa on valmistunut ja otettu käyttöön ohjeistus ja toimintamalli opiskelijoita koskeviin häirintätilanteisiin.
Kamussa on lisätietoa epäasiallisesta kohtelusta ja häirinnästä.
Sivuainetarjonta
Itä-Suomen yliopistossa on laaja vapaa sivuaineiden opinto-oikeus. Lukuisat Itä-Suomen yliopiston oppiaineista ovat vapaasti valittavissa sivuaineiksi eli sivuaineopintojen aloittaminen ei edellytä sivuaineen opinto-oikeuden hakemista. Poikkeuksia vapaasta sivuaineoikeudesta ovat alat, joilla opiskelijavalinnassa käytetään soveltuvuuskoetta tai tasokoetta, tai joissa on muu perusteltu syy rajoittaa sivuaineopinto-oikeutta. Sivuaineiden opinto-oikeuden mahdolliset rajoitukset määritellään opetussuunnitelmassa. (Opintojohtosääntö 14 §.)
Toisaalta yliopistossa on myös tutkintoja, joiden rakenteeseen ei kuulu sivuaineita tai sivuaineet on opetussuunnitelmassa etukäteen määrätty.
Tietoa sivuaineopiskelusta on Kamussa. Mahdollisuuksia on runsaasti:
- tiedekuntien tarjoamat sivuaineet
- kansainvälistymisen opintokokonaisuus
- verkostoylipistot
- JOO-opinnot ja muu ristiinopiskelu
Filosofinen tiedekunta tarjoaa sekä kelpoisuuden tuottavia sivuaineita että muita sivuaineopintoja. Sivuaineopintojen rakenteen ja sisällön saat selville WebOodin opinto-oppaista:
valitse hakuehdoksi OPINTOTARJONTA > Oppaittain
etsi oikea tiedekunta
etsi oikea laitos/osasto
etsi sivuaineen opas, lue välilehti "Yleinen kuvaus" ja avaa välilehti "Erilliset opintokokonaisuudet", jotta saat näkyville sivuaineopintojen rakenteen ja pääset tutustumaan opintojaksokuvauksiin.
Sivuaineen opinto-oikeuden siirtäminen toisen tutkinnon opinto-oikeuteen
Opiskelijan sivuaineen opinto-oikeus on mahdollista siirtää toisen tutkinnon opinto-oikeuteen, jos opiskelija on uuden opinto-oikeuden voimassaollessa valintaperusteiden mukaisesti sivuaineeseen hakukelpoinen. Opinto-oikeuden siirtoa haetaan Kamusta saatavalla lomakkeella, johon vaaditaan sivuaineen opintoneuvonnasta vastaavan amanuenssin lausunto.
Kelpoisuuden tuottavat sivuaineet
Opettajan kelpoisuuteen perusopetuksessa edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa, opettajan pedagogisia opintoja (vähintään 60 op) sekä kussakin opetettavassa aineessa perus- ja aineopintoja (vähintään 60 op). Opettajan kelpoisuuteen lukio-opetuksessa edellytetään lisäksi syventävät opinnot yhdessä opetettavassa aineessa.
Opettajien kelpoisuusvaatimukset
Kelpoisuuden tuottaviin sivuaineisiin pääset tutustumaan sivuaineiden opinto-oppaissa WebOodissa (linkki avautuu uudelle välilehdelle) sekä Kamussa olevalla Sivuaineopiskelu UEFissa -sivulla.
- Aikuisopettajan pedagogiset opinnot 60 op
- Aineenopettajan pedagogiset opinnot 60 op
- Elämänkatsomustieto 61 op
- Englannin kieli ja kulttuuri 60 op
- Erityisopettajan sivuaineopinnot 60 op
- Kotitaloustiede 60 op
- Käsityötiede, monimateriaalinen käsityö 25 op/35 op
- Opetushallinto 25 op
- Opinto-ohjaajan ja uraohjaajan sivuaineopinnot 60 op
- Ortodoksinen teologia 60 op
- Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot 60 op
- Psykologia 60 op
- Ranskan kieli ja kulttuuri 60 op
- Ruotsin kieli 60 op
- Saksan kieli ja kulttuuri 60 op
- Varhaiskasvatuksen erityisopettajan sivuaineopinnot 25 op/60 op
- Varhaiskasvatuksen sisältöalueet (varhaiskasvatuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot) 75 op
- Venäjän kieli 60 op
- Yleinen teologia 60 op
- Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan opinnot
- perus- ja aineopinnot (60 op) suomen kielessä
- perus- ja aineopinnot (60 op) kirjallisuudessa
- lukion ja aikuislukion opettajalla lisäksi syventävät opinnot joko suomen kielessä tai kirjallisuudessa
opettajan pedagogiset opinnot (60 op) - S2 -opettajan kelpoisuuteen edellytetään tämänhetkisten säädösten mukaan äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan kelpoisuutta.
Muut kuin kelpoisuuden tuottavat sivuaineet
Filosofisen tiedekunnan sivuaineisiin pääset tutustumaan sivuaineiden opinto-oppaissa WebOodissa (linkki avautuu uudelle välilehdelle) sekä Kamussa olevalla Sivuaineopiskelu UEFissa -sivulla.
- Alkukasvatus
- Englannin kieli ja kääntäminen
- Etnomusikologia
- Erityispedagogiikka
- Japanin kieli ja kulttuuri
- Kansainvälisen kulttuuriosaamisen opintokokonaisuus
- Karjalan kieli ja kulttuuri
- Kasvatus- ja aikuiskasvatustiede
- Kirjallisuus
- Kulttuuriantropologia
- Kulttuurintutkimuksen temaattiset opinnot
- Kuvataide
- Käännöstiede
- Liikunta
- Mediakasvatus
- Mediakulttuuri ja viestintä
- Mediapaja
- Musiikkikasvatus
- Oikeuspsykologia
- Perinteentutkimus
- Professional Intercultural Competence - Theory and Practice (PICTP)
- Projektiosaamisen opintokokonaisuus
- Sukupuolentutkimus
- Suomen kieli ja kulttuuri vieraskielisille
- Suomen kieli ja kääntäminen
- Suomen opettaminen toisena ja vieraana kielenä
- Taiteensosiologia
- Teaching Foreign Languages to Young Learners
- Terveyden monikulttuuriset ulottuvuudet
- Tieto- ja viestintäteknologian pedagogiikka
- Työ- ja organisaatiopsykologia
- Yleinen kielitiede ja kieliteknologia
Teologian sivuaineopiskelija voi halutessaan suorittaa sekä yleisen että ortodoksisen teologian perus- ja aineopintokokonaisuudet (25 /35 op). Teologian pääaineopiskelija voi halutessaan suorittaa toisen koulutusohjelman perus- ja aineopintokokonaisuudet (25/35 op). Tarkemmat tiedot opinnoista ovat WebOodin opinto-oppaissa Yleinen teologia sivuaineena ja Ortodoksinen teologia sivuaineena (linkit avautuvat uudelle välilehdelle).
Luokanopettajakoulutuksen opiskelija voi valita OpeArt-painotuksen, jolloin hän suuntaa opintojaan taito-ja taideaineisiin eri vaiheissa opintojensa aikana. OpeArt-painotukseen sisältyvät opintojaksot Luova projekti ja Teatteri- ja draamakasvatus, opintojaksoja OpeArt-tarjottimelta, vähintään yksi taito-ja taideaineisiin kuuluva sivuaine sekä opinnäytetyöt taito-ja taidenaineiden teemasta. Lisätietoja Skopen opintoyhteisöstä (vaatii kirjautumisen).
Jatkuva oppiminen
Itä-Suomen yliopisto tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, kuten avoimen yliopiston opinnot, avoimet MOOC-verkkokurssit (Massive Open Online Course), erikoistumiskoulutukset ja täydennyskoulutus. Tutkinnon suorittanut voi myös jatkuvan oppijan opinto-oikeudella maksutta täydentää opintojaan tutkinnon suorittamislukuvuoden ja tutkinnon suorittamista seuraavan kahden lukuvuoden ajan ilmoittautumalla opiskelijaksi (opintojohtosääntö 16§).
Lisätietoja jatkuvasta oppimisesta (avautuu uuteen välilehteen) on yliopiston verkkosivuilla.
Linkit avautuvat uudelle välilehdelle.
- Erilliset aineenopettajan pedagogiset opinnot 60 op
- Erilliset erityisopettajan opinnot (ERO) 60 op
- Erilliset opinto-ohjaajan ja uraohjaajan opinnot (EOPO) 60 op
- Erilliset varhaiskasvatuksen erityisopettajan opinnot (VEO) 60 op/ 85 op
- Erillisopinnot, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappisvirkaan vaadittavien opintojen täydennys 60 op
- Käsityötiede, monimateriaalinen käsityö, perus- ja aineopinnot 60 op
- Käsityötiede, monimateriaaliseen käsityöhön täydentävät perus- ja aineopinnot tutkinnon jälkeisinä opintoina 10 op/15 op
- Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot 60 op
Opetussuunnitelma
Opintojohtosäännön (2 §) mukaan tiedekunnan opetussuunnitelmalla tarkoitetaan tiedekunnan ja sen laitosten/osastojen opetustehtävän kuvausta, jossa määritellään muun muassa mitä tutkintoihin johtavia koulutuksia tiedekunnassa voidaan suorittaa ja millä kielillä tutkinnot suoritetaan. Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmalla tarkoitetaan kokonaisuutta, joka sisältää tutkintorakenteen, tutkintovaatimukset sekä tutkinnon ja sen osien osaamistavoitteet, sisällöt, arviointimenetelmät ja opetusmuodot.
Filosofisen tiedekunnan opetussuunnitelma käsittää tiedekunnan opinto-oppaan Kamussa sekä oppaat WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen).
- Linkit tutkinto-ohjelmien oppaisiin ovat tämän opinto-oppaan luvussa Opiskeluoikeudet ja opinto-oikeudet.
- Tämän opinto-oppaan luvussa Sivuainetarjonta on linkki Kamussa olevalle Sivuaineopiskelu UEFissa -sivulle. Kunkin sivuaineen esittelyteksti sisältää linkin Weboodin sivuaineoppaaseen.
Kunkin tutkinto-ohjelman opintojen toivottu tai vaadittu suorittamisjärjestys eli kulkukaavio on tutkinto-ohjelman opiskelijoille tarkoitetussa opintoyhteisössä.
Filosofisen tiedekunnan opinto-oppaan päivitys
Satu Kouki
opintopalveluiden päällikkö, opintopalvelut
satu.kouki@uef.fi
Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan opinto-opas 2021-2022
Johdanto
Tervetuloa opiskelijaksi Itä-Suomen yliopiston luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekuntaan!
’Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa.’ Yliopistolaki 558/ 2009.
Opiskelua luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa säätelevät mm. asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004) ja yliopistolaki (558/2009) sekä Itä-Suomen yliopiston sisäiset säännöt ja määräykset. Tämä opas on pyritty laatimaan siten, ettei opiskelijan ole yleensä tarpeen tutustua näihin säädöksiin. Tarvittaessa voi tutustua säädöksiin UEF Kamu käsikirjasta.
Laitokset
Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa on kuusi opetusta antavaa yksikköä, jotka toimivat Joensuun ja Kuopion kampuksilla. Opetusta antavien yksiköiden päätehtävä on tieteellinen tutkimus ja siihen perustuva perus- ja jatkotutkintokoulutus omassa oppiaineessaan. Näitä yliopiston ydintehtäviä toteuttava henkilöstö koostuu professoreista, yliopistotutkijoista, yliopistonlehtoreista, dosenteista, tutkijoista sekä tutkimusta ja koulutusta avustavasta henkilökunnasta. Lisäksi tiedekuntaan kuuluu erillisenä tutkimuspalveluiden yksikkönä SIB-Labs.
Opetusta antaviin yksiköihin voit tutustua lyhyesti seuraavassa.
Fysiikan ja matematiikan laitoksella (avautuu uuteen välilehteen) Joensuun kampuksella on vahva tutkimus- ja koulutusperinne edustamillaan tieteenaloilla. Laitoksen toiminta koostuu kolmesta pääalasta, jotka ovat matematiikka, fotoniikka, ja fysiikan ja matematiikan aineenopettajien koulutus. Kaikilla näillä aloilla tarjotaan koulutusta, joka pohjautuu korkeatasoiseen tieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen korkea kansainvälinen taso on todettu myös kansainvälisissä arvioinneissa ja tavoitteena on nostaa se entistäkin korkeammalle tasolle.
Kemian laitoksen (avautuu uuteen välilehteen) tehtävänä on kouluttaa kemian alan erityisosaajia opetus-, asiantuntija- ja johtotehtäviin. Kansainvälisen tason tutkimuksessa laitos on profiloitunut ratkomaan maailmanlaajuisia yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti merkittäviä kysymyksiä. Koulutus ja tutkimus ovat kytketty tiiviisti kansalliseen ja kansainväliseen yliopistojen ja teollisuuden muodostamaan tutkimusverkostoon.
Kemian laitoksella annettavan koulutuksen lähtökohtana on korkeatasoinen kemian alan koulutus kandidaatti-, maisteri- ja tohtoritasolla. Tarjolla ovat kemistin, kemistitutkijan, kemian aineenopettajan ja kemian aineenopettajan ja luokanopettajan koulutusohjelmat. Maisterivaiheen opinnot ovat integroitu yhteen laitoksen kansainvälisen maisteriohjelman kanssa. Tämä yhteinen kotimainen ja kansainvälinen opetus antaa hyvät valmiudet toimia alan kansainvälisessä toimintaympäristössä. Kemian osaaminen avaa useita ovia työuralla teollisuudessa, yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa sekä julkisella sektorilla. Kurssitarjonta ja hiottu tutkimuspainotteinen koulutuskonsepti mahdollistavat opintojen tehokkaan etenemisen. Maisteritutkielma ja jatko-opinnot ovat kytketty tutkimusryhmien projekteihin, mikä tarjoaa tiiviin linkin elinkeino- ja työelämäyhteyksiin.
Metsätieteiden osasto (avautuu uuteen välilehteen) Joensuun kampuksella on tieteenalallaan kansainvälisesti arvostettu tutkimus- ja koulutusyksikkö, jossa koulutetaan ammatillisesti osaavia ja yhteistyökykyisiä asiantuntijoita metsä- ja ympäristöalan kotimaisiin ja kansainvälisiin tehtäviin. Osaston tutkimusaloja ovat mm. metsäekologia, metsänhoito, metsäsuunnittelu, kaukokartoitus ja laserkeilaus sekä puunkorjuun logistiikka. Tieteellinen julkaisutoiminta on vilkasta, ja osastolla julkaistaan vuosittain 70 - 100 tutkimusartikkelia kansainvälisissä sarjoissa.
Lähes kaikki metsätieteistä opiskelupaikan ottaneet perustutkinto-opiskelijat suorittavat maisterintutkinnon. Suomenkielisen maisterintutkinnon lisäksi maisterintutkinnon voi suorittaa myös englanninkielisissä maisteriohjelmissa. Tieteellisenä jatkotutkintona metsätieteiden osastolla voi suorittaa maatalous- ja metsätieteiden tohtorin tai filosofian tohtorin tutkinnon metsätieteissä. Osaston koordinoima metsätieteiden tutkijakoulutusohjelma tarjoaa hyvät puitteet jatkokoulutukselle.
Sovelletun fysiikan laitoksella (avautuu uuteen välilehteen) rakennat ensimmäisten opintovuosiesi aikana itsellesi vankan ja kansainvälisesti kilpailukykyisen osaamispohjan yliopistomatematiikassa ja -fysiikassa. Tätä osaamista täydennät LuK -tutkintoosi mm. kieli- ja viestintäopinnoilla ja sen lisäksi oman valintasi mukaan esim. ohjelmoinnilla, kemialla tai vaikka kauppatieteellä.
Maisteriopinnoissa rakennat omaa osaamistasi vankan fysiikan ja matematiikan osaamisen pohjalle ja syvennyt jollekin kolmesta fysiikan sovellusalueestamme lääketieteellisessä, laskennallisessa tai ympäristöfysiikassa. Kaikilla kolmella alueella opintosi pohjautuvat kansainvälisesti korkeatasoiseen ja arvostettuun tieteelliseen tutkimukseemme. Voit kasvattaa itsestäsi asiantuntijan ratkaisemaan suuria ja haasteellisia globaaleja ongelmia ilmastonmuutokseen, terveyteen tai moderniin teollisuuteen liittyen. Omaa osaamistasi täydennät valitsemillasi opinnoilla, joko muilta fysiikan sovellusalueistamme tai sivuaineista, riippuen omista urasuunnitelmistasi. Halutessasi saat erinomaiset eväät kehittyä edelleen aina tohtorintutkintoon saakka.
Asiantuntijaksi kasvuasi tukee laitoksen oppijakeskeinen ja positiivinen ilmapiiri, sopivan kokoinen opiskelijayhteisö sekä henkilökohtainen tuki meritoituneelta opetus- ja tutkimushenkilökunnalta.
Tietojenkäsittelytieteen laitos (avautuu uuteen välilehteen) toimii kahdella kampuksella, Joensuussa Tiedepuistossa ja Kuopiossa Technopoliksessa. Kummallakin kampuksella voi opiskella tietojenkäsittelytiedettä pää- ja sivuaineena sekä tilastotiedettä sivuaineena. Lisäksi Joensuun kampuksella voi opiskella tietotekniikan aineenopettajaksi.
Kuopion kampuksella opetuksen painopisteinä ovat tietojenkäsittelytieteen kandidaattikoulutus ja suomenkielinen maisterikoulutus, jossa voi suuntautua tekoälyyn ja data-analytiikkaan. Joensuun kampuksella opetuksen painopisteenä on kandidaattikoulutuksen lisäksi englanninkielinen maisterikoulutus, jossa voi suuntautua tekoälyyn sekä opetus- ja kehitysteknologioihin.
Tietojenkäsittelytieteessä on kolme päätutkimussuuntaa: tekoäly, opetus- ja kehitysteknologiat ja datatiede. Näistä ensimmäisellä on tutkimusryhmiä molemmilla kampuksilla ja toisella Joensuun kampuksella. Datatieteen tutkimus on keskittynyt Kuopion kampukselle. Laitoksen toinen oppiaine on tilastotiede, jossa tutkimus on keskittynyt erityisesti tilastotieteen sovellutuksiin metsätieteissä. Tietojenkäsittelytieteen tutkijakoulutus tapahtuu yliopiston tohtoriohjelmassa Doctoral Programme in Science, Technology and Computing (SCITECO, avautuu uuteen välilehteen).
Ympäristö- ja biotieteiden laitos (avautuu uuteen välilehteen) on valtakunnallisesti suurin ympäristöalan tutkimus- ja koulutusyksikkö. Sen kahdesta oppiaineesta ympäristötiede sijaitsee Kuopion ja biologia Joensuun kampuksella. Laitos on monitieteinen ja opetus nojaa vahvasti kansainvälisesti korkeatasoiseen tutkimukseen, jossa hyödynnetään eri tieteenaloja yhdistävää tarkastelutapaa. Opetuksessa ja tutkimuksessa perehdytään monipuolisesti eliökuntaan geenitasolta ekosysteemitasolle, fysikaalisiin ja kemiallisiin ympäristöterveysriskeihin, sekä ympäristöteknologioihin ja niiden kautta paikallisiin sekä globaaleihin ympäristöhaasteisiin. Keskiössä ovat ihmisen ja ympäristön vuorovaikutusten ymmärtäminen, ihmisen toiminnan ympäristövaikutukset, ympäristönmuutoksen vaikutukset eliöihin sekä ihmisten terveyteen. Tämä monipuolinen ihmisen, eliöiden ja ympäristön vuorovaikutuksen tarkastelu on kansainvälisesti ainutlaatuista.
Laitokselta valmistuvilla maistereilla ja tohtoreilla on hyvin monipuoliset mahdollisuudet sijoittua laajaan kirjoon kotimaisia ja kansainvälisiä asiantuntijan tehtäviä, joiden hoitaminen edellyttää kestävän kehityksen periaatteiden ja ympäristöongelmien ymmärtämistä ja ratkaisukykyä. Lisäksi ympäristö- ja biotieteiden laitos on valtakunnallisesti merkittävä biologian aineenopettajien kouluttaja.
Opintoneuvonta ja opintojen ohjaus
Opiskelijan tulee saada ohjausta opintojen kaikissa vaiheissa (Opintojohtosääntö 24 §). Yliopiston tarjoamat ohjauspalvelut löytyvät kootusti Kamusta.
Opiskeluhyvinvointityön tavoitteena on edistää opiskelijan terveyttä ja opiskelukykyä sekä opiskeluyhteisöjen hyvinvointia ja ehkäistä syrjäytymistä. Toisaalta tavoitteena on sekä yhteisöllisen että yksilöllisen tuen avulla luoda terve ja turvallinen oppimis- ja opiskeluympäristö sekä suojata opiskelijan mielenterveyttä. Aiheeseen liittyvää tietoa löytyy Kamusta.
Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmasta tulee käydä ilmi suunnitelma pää- ja sivuaineopiskelijoiden ohjauksesta ja ohjauksen järjestämisestä. (Opintojohtosääntö 20 §)
Tiedekunnat järjestävät opetuksen ja opintojen ohjauksen siten, että tutkinto on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen yliopistolaissa säädetyssä tavoiteajassa, tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja keskeytyksettä. (Opintojohtosääntö 21 §)
Opiskelijan tulee saada ohjausta opintojen kaikissa vaiheissa. Tiedekuntaneuvosto päättää opintojen ohjauksen periaatteista, jotka sisältävät opiskelijan ja ohjaajan oikeudet ja velvollisuudet sekä ohjeet henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisesta, hyväksymisestä ja päivittämisestä. Ohjauksen periaatteet voivat olla osa opetussuunnitelmaa tai yliopistotasoista ohjauksen kokonaissuunnitelmaa, jonka hyväksyy rehtori. (Opintojohtosääntö 24 §)
Henkilökohtainen opintosuunnitelma laaditaan opetussuunnitelman mukaisesti siten, että se vastaa tutkinnon laajuutta. (Opintojohtosääntä 24 §)
Kamusta löytyy tietoa opintojen ohjauksesta.
Löydät oman yhteisösi opintoyhteisöt-linkistä. Seuraa vähintään oman pääaineesi ja sivuaineidesi yhteisöjä.
Yleinen opintoneuvonta tiedekunnassa
Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa opintoneuvontaa annetaan kahdella tasolla. Tiedekunnan opintohallinnossa annetaan neuvontaa liittyen opiskelijavalintaan, opinto-oikeuksiin, tutkinnon rakenteeseen, tutkinnon suorittamiseen ja valmistumiseen. Laitoksilla annetaan pääainekohtaista neuvontaa pää- ja sivuaineopiskelijoille erityisesti opintojen toteuttamiseen ja järjestämiseen liittyen.
Tarkemmat yhteystiedot löytyvät yliopiston puhelinluettelosta (avautuu uuteen välilehteen).
Yleinen opintoneuvonta tiedekunnassa
Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa opintoneuvontaa annetaan kahdella tasolla. Tiedekunnan opintohallinnossa annetaan neuvontaa liittyen opiskelijavalintaan, opinto-oikeuksiin, tutkinnon rakenteeseen, tutkinnon suorittamiseen ja valmistumiseen. Laitoksilla annetaan pääainekohtaista neuvontaa pää- ja sivuaineopiskelijoille erityisesti opintojen toteuttamiseen ja järjestämiseen liittyen.
Löydät oman laitoksesi opintoyhteisösi opintoyhteisöt-linkistä. Seuraa vähintään oman pääaineesi ja sivuaineidesi yhteisöjä.
Tarkemmat henkilöstön yhteystiedot löytyvät yliopiston puhelinluettelosta (avautuu uuteen välilehteen ja voit hakea henkilön nimellä yhteystiedot).
Fysiikka ja matematiikka: Koulutusasiantuntija Hanna Laukkanen ja koulutussihteeri Hanna Pirinen
Kemia: Koulutusasiantuntija Mari Heiskanen ja Kestävät teknologiat: Koulutusasiantuntija Pauliina Karvinen
Metsätiede: Koulutusasiantuntija Noora Ala-aho ja koulutussihteeri Anne Tikkanen
Fotoniikka: Koulutusasiantuntija Hanna Laukkanen
Teknillinen fysiikka: Koulutusasiantuntija Helka Äyräväinen ja koulutussihteeri Sanna Jylhä
Tietojenkäsittelytiede: Koulutusasiantuntija Oili Kohonen (Joensuu), koulutussihteeri Hanna Pirinen (Joensuu), opintosihteeri Merja Leppänen (Kuopio) ja amanuenssi Paavo Pakoma (Kuopio)
Ympäristötiede ja biologia: Koulutussihteeri Henna Jääskeläinen (ympäristötiede, Kuopio) ja koulutusasiantuntija Seija Hämäläinen (biologia, Joensuu)
Perustutkinto-opiskelijan yleinen opintoneuvonta: Koulutuspalvelupäällikkö Maarit Merimaa-Piirainen
Perustutkinto-opiskelijan tutkintotodistukset: Koulutussihteeri Anita Oinasmaa
Jatko-opiskelijan tutkintotodistukset: Koulutussihteeri Anita Oinasmaa
Jatko-opiskelijan yleinen opintoneuvonta: Koulutusasiantuntija Riikka Levänen ja koulutusasiantuntija Niina Laatikainen (lumetdissertations(at)uef.fi)
Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)
Jokainen opiskelija laatii opintojen alussa opinnoistaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS). Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) kuuluu tutkintovaatimuksiin ja on opiskelijan oma työkalu, joka auttaa häntä hahmottamaan tutkinnon rakenteen, miettimään omia opiskelutaitojaan, päämääriään ja tavoitteitaan sekä jäntevöittämään opintojensa aikataulutusta. HOPSiin opiskelija valitsee tutkintoonsa kuuluvia opintoja omien tavoitteidensa mukaan tiedekunnan tutkintovaatimusten määrittelemissä rajoissa. Jokaiselle opiskelijalle on nimetty HOPS-ohjaaja, joka auttaa opiskelijaa opintojen suunnittelussa ja toimii tukihenkilönä opintoihin liittyvissä asioissa.
Opintojen suunnittelu alkaa jo silloin, kun opiskelija saa tiedon opiskelupaikasta ja hyväksymiskirjeen mukana perustietoja yliopiston, tiedekunnan ja opetusyksikön toiminnasta. Konkreettisemmin opinnot ja opiskelua koskevat suunnitelmat hahmottuvat ensimmäisen lukukauden aikana, ja tarkentuvat läpi koko opiskeluajan. Opiskelusuunnitelman päämäärä on tutkinnon suorittaminen tavoiteajassa ja sijoittuminen työelämään.
Uudet opiskelijat saavat opintojensa alussa vertaistuutorin, joka on saman aineen vanhempi opiskelija. Tämän johdolla tutustutaan pienessä ryhmässä yliopistoon, opiskeluympäristöön ja opiskelijayhteisöön sekä oman alan opintoihin. Yksiköissä toimii myös opettajia oppiainetuutoreina, jotka auttavat opintojen sisällöllisissä kysymyksissä. Opintojen alkuun kuuluu myös yliopisto-opintoihin johdattava opintojakso, jolla opiskelija tutustuu yliopistoon, sen palveluihin ja opintojen aloittamiseen liittyviin kysymyksiin.
Ohjaajan ja opiskelijan tehtävät
HOPS-ohjaaja mm.
- auttaa hahmottamaan ja jäsentämään tutkinnon kokonaisuuden siten, että HOPS täyttää opetussuunnitelman vaatimukset.
- auttaa opiskelijaa tunnistamaan oman osaamisensa ja selkiyttämään omat tavoitteensa.
- tukee valintojen tekemisessä ja ongelmatilanteissa.
- antaa oikea-aikaista ohjausta opintojen eri vaiheissa ja kannustaa opinnoissa eteenpäin
- selvittää opiskelijalle opiskeluun liittyvät eettiset kysymykset ja esteettömän opiskelun periaatteet
- hyväksyy opiskelijan HOPSin.
Opiskelijan tehtävänä on mm.
- laatia HOPS ja päivittää sitä tarvittaessa opintojen aikana.
- hyödyntää ohjausta ja hakea sitä tarvittaessa HOPS-ohjaajalta tai muilta ohjaustahoilta.
- perehtyä opiskelua koskeviin ohjeisiin sekä eettisiin ohjeisiin ja noudattaa niitä
- ilmoittautua opintojaksoille ja tarvittaessa erikseen tentteihin.
- perua ilmoittautumisesi ajoissa kursseille tai tenttiin, joille ei voikaan osallistua.
- palauttaa opintosuorituksesi ajoissa.
- suorittaa opinnot ja tutkinto tavoiteajassa.
- päättää opintojaan koskevista valinnoista muistaen, että henkilökohtaiset tavoitteet voi saavuttaa monella eri tavalla.
HOPS-ohjauksessa opiskelija saa neuvontaa ainakin seuraavissa asioissa:
- tutkinnon tavoitteet, rakenne ja suoritusaika.
- aineyhdistelmät (sivuainevaihtoehdot, vapaasti valittavat ja valinnaiset kurssit)
- opiskelukäytännöt, opiskelun etiikka, esteetön opiskelu ja muu opiskelijan hyvinvoinnin tukeminen yliopistossa.
- OT eli osaamisen tunnustaminen (opintojen korvaavuudet, sisällyttämiset).
- opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet ja opiskelun aikataulu.
- kansainvälistymismahdollisuudet opintojen aikana.
- ura- ja työllistymissuunnitelmat.
- yleistä tietoa ohjaus- ja neuvontapalveluista yliopistossa.
HOPS- ja muiden ohjauskeskustelujen (esim. tutkielman ohjausta koskevien keskustelujen) lisäksi opiskelijoille annetaan ohjausta opiskelijainfoissa ja -tapaamisissa, seminaareissa ja päättökeskusteluissa. Tarvittaessa suunnittelu- ja keskusteluapua voi pyytää myös muilta opintoasioiden parissa työskenteleviltä henkilöiltä.
Opiskelijat laativat ja päivittävät HOPS:n tutkintorakenteessa määritellyllä tavalla. HOPSiin kirjataan vain opintojen suorittamista koskevat asiat, mm. hyväksiluetut opintosuoritukset, suoritettavat opintojaksot, sivuainevalinnat ja opiskeluaikataulu. HOPS on suunnitelma tutkinnon muodostumisesta ja sen tulee noudattaa tutkintorakennetta, joka on vahvistettu tiedekunnan opetussuunnitelmaksi.
Opintojen suunnitteluun liittyy myös muita kuin opiskelua koskevia asioita, esim. asuminen ja terveydenhoito. Tämän vuoksi kannattaa tutustua yliopiston yhteisiin opiskelun tukipalveluihin, jotka on esitelty Kamussa.
HOPS-ohjaajat
Lumetin HOPS-ohjaajat löydät kunkin oppiaineen opintoyhteisöstä, joihin linkit seuraavassa (linkit avautuvat uuteen välilehteen, vaativat kirjautumisen):
Biologia
Fysiikka
Kemia
Matematiikka
Metsätiede
Sovellettu fysiikka
Tietojenkäsittelytiede, Joensuu ja Kuopio
Ympäristötiede
Opiskeluoikeudet ja opinto-oikeudet
Kamussa on yleistä tietoa ja ohjeita opiskeluoikeuksiin liittyvissä asioissa, kuten
- ilmoittautumisesta yliopistoon,
- tutkintojen tavoitteellisista suoritusajoista,
- lisäajan hakemisesta ja
- opinto-oikeudesta tutkinnon suorittamisen jälkeen eli jatkuvan oppijan opinto-oikeudesta.
Opintohallinnon palveluiden yhteystiedot löytyvät yliopiston verkkosivuilta (avautuu uuteen välilehteen).
Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa on seuraavat luonnontieteiden kandidaatin (LuK) tutkintoon johtavat pääaineet: biologia, fysiikka, kemia, matematiikka, tietojenkäsittelytiede, sovellettu fysiikka, ympäristötiede ja maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin (MMK) tutkintoon johtava pääaine metsätiede. Kandidaatin tutkinnon laajuus on molemmilla koulutusaloilla 180 opintopistettä (op). Laajojen kandidaattiohjelmien, biologia-ympäristötiede ja matematiikka-fysiikka-kemia, opetussuunnitelma sisältää kaikille yhteisiä opintoja, jolloin oma suuntautuminen eriytyy kampuksittain (biologia-ympäristötiede) tai valitaan myöhemmin opintojen aikana (matematiikka-fysiikka-kemia).
Tiedekunnassa on seuraavat filosofian maisterin (FM) tutkintoon johtavat pääaineet ja erikoistumislinjat biologia; fysiikka; kemia, jossa erikoistumislinjat kemisti ja kemistitutkija; matematiikka; sovellettu fysiikka; tietojenkäsittelytiede; sekä ympäristötiede, jossa erikoistumislinjat ympäristöterveys ja –teknologia sekä ympäristönmuutoksen biologia. Lisäksi filosofian maisterin tutkinto voidaan suorittaa aineenopettajan koulutuksessa biologian, fysiikan, kemian, matematiikan ja tietojenkäsittelytieteen pääaineissa. Maatalous- ja metsätieteiden maisterin (MMM) tutkintoon johtava pääaine on metsätiede. Tiedekunnassa on useita filosofian maisterin tutkintoon tai maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkintoon johtavia kansainvälisiä maisteriohjelmia, joita esitellään pääaineiden kuvauksen yhteydessä. Maisterin tutkinnon laajuus on 120 op.
Tutkintojen ja opintojen tavoitteet ja sisällöt on määritelty opetussuunnitelmissa. Maisterin opinnoilla saavutetaan jatkokoulutusvalmius kyseisessä pääaineessa.
Tutkintojen suorittamisaikaa on rajattu lainsäädännöllä. Opintoaikojen rajaaminen koskee niitä alempaan (kandidaatti) ja ylempään (maisteri) korkeakoulututkintoon johtavia opiskeluoikeuksia, jotka on myönnetty alkamaan 1.8.2005 tai sen jälkeen. Tutkintojen yhteenlaskettu tavoiteaika on viisi lukuvuotta siten, että kandidaatin tutkinnon tavoiteaika on kolme ja maisterin tutkinnon kaksi lukuvuotta. Sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkintonsa kahta lukuvuotta niiden yhteenlaskettua tavoiteaikaa pidemmässä ajassa. Pelkästään alempaan korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa oikeus suorittaa tutkinto on yksi vuosi tavoiteaikaa pidempi. Pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa oikeus suorittaa tutkinto on kaksi vuotta tavoiteaikaa pidempi. Opintoaikojen rajauksesta ja lisäajan hakemisesta on kerrottu tarkemmin mm. Itä-Suomen yliopiston verkosta löytyvästä Kamu-käsikirjassa.
Tiedekunnassa otetaan jatko-opiskelijoita suorittamaan filosofian lisensiaatin, filosofian tohtorin, maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatin ja maatalous- ja metsätieteiden tohtorin tutkintoja. Jatko-opiskelijat otetaan seuraaviin tohtoriohjelmiin (linkit avautuvat uuteen välilehteen):
Jos opiskelija hakee pääaineen vaihtoa niin, että tavoitetutkinto (tutkintonimike) vaihtuu, kyse on siirtohausta ja haku tapahtuu Opintopolku.fi -palvelussa. Tarkemmat ohjeet siirtohausta.
Kun opiskelija hakee pääaineen vaihtoa Itä-Suomen yliopiston sisällä niin, ettei tavoitetutkinto vaihdu, kyse ei ole siirtohausta vaan muusta opintoihin liittyvästä päätöksen teosta. Tiedekuntaneuvosto päättää osana valintaperusteita periaatteista, joiden perusteella opiskelija voi vaihtaa tutkinto-ohjelmaa tiedekunnassa sekä periaatteista, joiden perusteella toisen tiedekunnan opiskelija voi siirtyä suorittamaan tutkintoa tiedekuntaan.
- Maisterivaiheen pääaineen vaihto
Maisterivaiheeseen valitut eivät voi pääsääntöisesti vaihtaa pääainetta. Tiedekunnan sisällä annetaan tarkemmat ohjeet ja valintaperusteet, mikäli pääaineen vaihto on mahdollista. Muussa tapauksessa pääaineen vaihtamista haluavat opiskelijat hakevat maisterihaussa suorittamallaan kandidaattitutkinnolla. Hakeminen tapahtuu sähköisesti osoitteessa Opintopolku.fi tai Studyinfo.fi. Tällöin hakeutuminen tapahtuu yhteishaun kautta. Englanninkielisten maisteriohjelmien välillä ei voi vaihtaa pääainetta, mutta ohjelman sisällä voi vaihtaa pääainetta. - Pääaineen tai koulutusohjelman vaihtaminen, kun tiedekunta vaihtuu
Kandidaattivaiheen opiskelija voi hakea pääaineen vaihtoa toiseen tiedekuntaan. Vaihtaminen voi tapahtua aikaisintaan ensimmäisen opiskelulukukauden jälkeen. Tiedekuntaneuvosto päättää osana opiskelijavalinnan perusteita periaatteista, joiden perusteella toisen tiedekunnan opiskelija voi siirtyä suorittamaan tutkintoa tiedekuntaan. Edellytyksenä on, että tavoitetutkinto (tutkintonimike) ei vaihdu. Lisätietoja tiedekunnasta/oppiaineesta, johon opiskelija haluaa vaihtaa pääaineensa. Mikäli pääaineen vaihto ei ole mahdollista, voi opiskelija hakea pääaineen vaihtoa toiseen tiedekuntaan yhteishaun kautta. Hakeminen tapahtuu sähköisesti Opintopolku.fi-verkkosivuilla (avautuu uuteen välilehteen). - Pääaineen tai koulutusohjelman vaihtaminen, kun tiedekunta ei vaihdu
Vaihtaminen voi tapahtua aikaisintaan ensimmäisen opiskelulukukauden jälkeen samassa tiedekunnassa, samalla kampuksella ja siten ettei tavoitetutkinto vaihdu. Tiedekunta voi valintaperusteissaan edellyttää tietyn määrän opintosuorituksia suoritetuksi edellisessä opinto-oikeudessa. Esim. aineesta, johon siirrytään, on oltava suoritettuna valintaperusteissa vaadittu määrä opintoja, esim. vähintään perusopinnot. Hakukohdekohtaisissa ohjeissa voi olla myös tarkempia vaatimuksia ja rajoituksia. Hakeminen tapahtuu tiedekunnan omalla hakulomakkeella. Lisätietoja oppiaineesta, johon opiskelija haluaa vaihtaa pääaineensa. Mikäli pääaineen vaihto ei ole mahdollista, voi opiskelija hakea pääaineen vaihtoa toiseen tiedekuntaan yhteishaun kautta. Hakeminen tapahtuu sähköisesti osoitteessa Opintopolku.fi. - Kampusta Itä-Suomen yliopiston sisällä vaihtavat
Vaihto voi tapahtua aikaisintaan ensimmäisen lukukauden jälkeen kandidaattivaiheessa. Kampusta voi vaihtaa vain kerran. Lisätietoja tiedekunnasta/oppiaineesta, johon opiskelija haluaa vaihtaa pääaineensa. Mikäli pääaineen vaihto ei ole mahdollista, voi opiskelija hakea pääaineen vaihtoa toiseen tiedekuntaan yhteishaun kautta. Hakeminen tapahtuu sähköisesti osoitteessa Opintopolku.fi.
Erilliset opinnot
SmartICT (avautuu uuteen välilehteen) – älykkään automaation ohjelmointiosaaja (30 – 60 op)
Experts in Medical Computing (EMC) (avautuu uuteen välilehteen) – täydennyskoulutus (60 op)
Erikoistumiskoulutukset
Erikoistumiskoulutukset on tarkoitettu jo työelämässä toimiville, korkeakoulututkinnon jo suorittaneille tai muuten vastaavan osaamisen hankkineille.
Tiedekunta tarjoaa biotalouden erikoistumiskoulutuksen (avautuu uuteen välilehteen) kokonaisuuden (30 op), joka toteutetaan yhdessä Itä-Suomen yliopiston, Karelia-ammattikorkeakoulun ja Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa.
Opiskelijan oikeudet ja vastuut
Opiskelua ja opetusta Itä-Suomen yliopistossa ohjaa opintojohtosääntö.
Opetuksen ja opiskelun eettiset ohjeet ovat luettavissa Kamussa.
Sähköisen plagiaatintunnistusjärjestelmän käyttö
Opintojohtosäännön mukaan opiskelija vastaa opinnäytteensä alkuperäisyydestä. Plagiaatintunnistusjärjestelmän käyttö on ensisijaisesti ohjauksellista.
Kamussa on lisätietoa plagiaatintunnistusjärjestelmästä.
Menettely vilppi- ja häirintätapauksissa
Opintosuoritus voidaan hylätä, mikäli opiskelija on sitä suorittaessaan syyllistynyt opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen. Valvoja voi välittömästi poistaa tenttitilaisuudesta opiskelijan, johon kohdistuu vahva epäilys vilpistä tai joka häiritsee tilaisuutta. Opintosuoritus hylätään myös kun vilppi havaitaan vasta kuulustelutilaisuuden jälkeen. (Opintojohtosääntö 45 §.)
Kamussa on lisätietoa opetuksen ja opiskelun eettisistä ohjeista.
Palaute
Itä-Suomen yliopiston opiskelijalla on useita mahdollisuuksia palautteen antamiseen. Opiskelijalla on mahdollisuus vaikuttaa opetukseen, ohjaukseen, neuvontaan ja niiden kehittämiseen antamallaan palautteella. Palautteita käsitellään säännöllisesti osana opetussuunnitelmatyötä ja opetuksen laatujärjestelmää. Lue lisää Kamusta palautesivulta.
Reklamaatio ja muutoksenhaku
Opiskelussa voi kuitenkin tulla eteen tilanteita, jolloin opiskelijalle tulee tunne, että hänen oikeusturvansa ei toteudu. Tämä voi koskea esimerkiksi opintosuoritusten arvostelua tai tenttitulosten julkistamista. Jos opiskelija on tyytymätön laitoksen/yksikön toimintaan (esim. opetukseen), opiskelijan tulee ottaa ensisijaisesti yhteyttä kyseessä olevaan opettajaan tai oppiaineeseen ja pyrkiä selvittämään asia. Useimmiten asia selviää parhaiten näin. Jos opiskelija kuitenkin kokee, ettei hän saa ääntään kuulluksi, tai hän ei tunne saavansa oikeutettua asian käsittelyä tai oikeudenmukaista kohtelua, hänen on mahdollista tehdä reklamaatio tai oikaisupyyntö.
Itä-Suomen yliopiston opiskelijoilla on oikeus turvalliseen ja viihtyisään opiskeluympäristöön. Yliopisto ei hyväksy minkäänlaista epäasiallista kohtelua, kiusaamista tai häirintää. Yliopistossa on valmistunut ja otettu käyttöön ohjeistus ja toimintamalli opiskelijoita koskeviin häirintätilanteisiin.
Kamussa on lisätietoa epäasiallisesta kohtelusta ja häirinnästä.
Opetussuunnitelma
Seuraavassa esitellään tiedekunnan oppiaineiden opetussuunnitelmat tutkintorakenteineen. Yksityiskohtaiset tiedot opintojaksoista ja opetuksen toteuttamisesta lukuvuodella 2021-2022 löydät WebOodista (avautuu uuteen välilehteen).
Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan laitokset tarjoavat tutkintoon johtavaa koulutusta Joensuun kampuksella biologian, fysiikan, kemian, matematiikan, metsätieteen ja tietojenkäsittelytieteen pääaineissa ja Kuopion kampuksella sovelletun fysiikan, tietojenkäsittelytieteen ja ympäristötieteen pääaineissa.
Tiedekunnan perustutkintojen tutkintorakenteet on määritelty erikseen luonnontieteelliselle koulutusalalle ja maatalous-metsätieteelliselle koulutusalalle. Kandidaatin ja maisterin tutkintojen tutkintorakenteet ja tutkintovaatimukset esitellään tässä oppaassa kunkin oppiaineen opetussuunnitelman esittelyn kohdalla.
Perustutkintoon eli kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin voi kuulua pää- ja sivuaineiden opintoja sekä ns. muita opintoja, joihin kuuluvat kieli- ja viestintäopinnot ja vapaasti valittavat opinnot. Opinnot koostuvat opintojaksoista, jotka voivat olla pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia. Opintojaksoista muodostuu erilaajuisia opintokokonaisuuksia, jotka voivat olla myös monitieteisiä. Opintokokonaisuudet ovat perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot.
Luonnontieteellisen koulutusalan luonnontieteiden kandidaatin tutkinnossa pääaineen perusopinnot ovat vähintään 25 opintopistettä. Pääaineen aineopinnot ovat 55 - 70 op sisältäen kandidaatin tutkielman 6-10 op. Aineenopettajilla pääaineen aineopinnot ovat 40-46 op. Filosofian maisterin tutkinnossa pääaineen syventävät opinnot ovat vähintään 60 op, joihin sisältyy laajuudeltaan 20 op (aineenopettaja), 30 op tai 40 op pro gradu -tutkielma. Maisterin tutkinnossa sivuaineiden opintoja suositellaan täydennettäväksi niin, että kandidaatin ja maisterin tutkinnot sisältävät yhteensä vähintään kaksi perusopintojen (2*25 op) laajuista sivuainetta. Kieli- ja viestintäopinnot ovat laajuudeltaan vähintään 9 op. Sivuaineeseen pitää suorittaa vähintään yhdessä sivuaineessa perusopinnot.
Maatalous-metsätieteellisen koulutusalan maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinnossa pääaineen perusopinnot ovat 41 op ja aineopinnot ovat 55 - 65 op sisältäen kandidaatin tutkielman 8 op. Sivuaineeksi suoritetaan vähintään yhdessä sivuaineessa perusopinnot. Maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinnossa syventävät opinnot ovat vähintään 70 op, joihin sisältyy laajuudeltaan 30 op (maisteriohjelmat) tai 40 op pro gradu -tutkielma. Sivuaineiden opintojen osalta minimivaatimus on, jos perusopintojen 25 op laajuista sivuainetta ei ole suoritettu alemmassa korkeakoulututkinnossa, se on suoritettava maisterin tutkintoon. Tutkintojen kieli- ja viestintäopinnot ovat laajuudeltaan 11 op.
Opintokokonaisuuksien sisältö ja laajuus määrätään opetussuunnitelmassa. Koulutukseen voidaan sisällyttää sivuaineiden valintaa koskevia määräyksiä ja suosituksia, mikä ilmaistaan opetussuunnitelmassa.
Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää opintokokonaisuuksiin tutkintovaatimuksissa ilmoitetun minimilaajuuden ylittäviä opintoja. Monitieteisiin opintokokonaisuuksiin sisältyvien opintojaksojen laajuudet ja sisällöt määrittelee opetusta antava laitos. Monitieteisten opintokokonaisuuksien asemasta tutkinnossa määrätään opiskelijan pääaineen laitoksen tutkintovaatimuksissa.
Opiskelijoiden, jotka on valittu suorittamaan alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa, tulee suorittaa kandidaatin tutkinto ennen maisterin tutkinnon suorittamista.
Aineenopettajakoulutus voidaan tiedekunnassa suorittaa biologia, fysiikka, kemia, matematiikka tai tietojenkäsittelytiede pääaineena. Sivuaineet suositellaan valittavaksi pääosin koululaitoksessa vallitsevan virkarakenteen mukaisesti. Filosofisessa tiedekunnassa on tarjolla koulutusta perusopetuksessa opettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisiin opintoihin (60 op). Näiden opintojen suorittaminen osana aineenopettajan maisterin tutkintoa tuottaa kelpoisuuden myös luokanopettajaksi. Filosofinen tiedekunta tiedottaa hausta em. opintoihin vuosittain.
Aineenopettajan kelpoisuusvaatimuksista on säädetty asetuksella (986/1998, muutos 865/2005) seuraavasti:
Perusopetustasolla aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut:
- ylemmän korkeakoulututkinnon;
- kussakin opetettavassa aineessa vähintään 60 opintopisteen laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopinnot ja aineopinnot sekä;
- vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.
Sen estämättä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, kelpoisuuden tuottavat osaltaan kussakin opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka sisältävät yliopistossa suoritetut perus- ja aineopinnot, laajuudeltaan yhteensä vähintään 35 opintoviikkoa.
Lukiossa aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut:
- ylemmän korkeakoulututkinnon;
- yhdessä opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perus- ja aineopinnot sekä syventävät opinnot tutkinnon pääaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa, laajuudeltaan vähintään 120 opintopistettä, ja kussakin muussa opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perus- ja aineopinnot yliopiston oppiaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa, laajuudeltaan vähintään 60 opintopistettä;
- vähintään 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.
Sen estämättä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, aineenopettajan kelpoisuuden tuottavat yhdessä opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka sisältävät yliopistossa suoritetut perus- ja aineopinnot sekä syventävät opinnot, laajuudeltaan yhteensä vähintään 55 opintoviikkoa, ja kussakin muussa opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka sisältävät yliopistossa suoritetut perus- ja aineopinnot, laajuudeltaan yhteensä vähintään 35 opintoviikkoa.
Fysiikassa, kemiassa, matematiikassa ja tietojenkäsittelytieteessä aineenopettajavaihtoehtoon voi hakeutua heti opintojen alussa. Kaikissa pääaineissa, joissa on aineenopettajavaihtoehto, voi siihen hakea myös myöhemmin opintojen aikana. Haku on kerran vuodessa. Filosofisen tiedekunnan soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto järjestää hakijoille soveltuvuuskokeen, joka koostuu haastattelusta ja ryhmätilanteesta. Valinnan opettajan vaihtoehtoon tekee soveltavan kasvatustieteen asettama valintalautakunta. Mikäli opiskelija tultuaan valituksi opettajavaihtoehtoon, haluaa myöhemmin siirtyä tutkijan vaihtoehtoon, siirtymistä haetaan tiedekunnalle osoitetulla vapaamuotoisella hakemuksella.
Biologian alan perustutkinto koostuu luonnontieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkintoon johtavista opinnoista. Biologian pääaineen tutkinnon voi suorittaa joko biologin tai biologian aineenopettajan vaihtoehdossa.
Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon (LuK, 180 op) tavoitteena on antaa opiskelijalle tutkinnon pää- ja sivuaineiden perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen, valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin, edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen, edellytykset hankkimansa tiedon soveltamiseen työelämässä ja riittävä viestintä ja kielitaito.
Ympäristö- ja biotieteiden laajassa kandidaattiohjelmassa voi suorittaa luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon biologian (Joensuun kampus) tai ympäristötieteen (Kuopion kampus) pääaineessa. Kandidaatin tutkinto (180 op) sisältää kaikille yhteiset ympäristötieteen ja biologian perusopinnot (30 op), kieli- ja viestintäopintoja (10 op), HOPS-opintoja (5 op), metodiopintoja (10 op), pääaineen aineopinnot (50 op, aineenopettajalinjalla 40 op), erikoistavia aineopintoja (biologilinjalla vähintään 20 op), sivuaineopintoja sekä vapaasti valittavia opintoja. Yhteiset perusopinnot suoritettuaan opiskelija voi suunnata opintonsa biologian aineenopettajan linjalle tai biologin linjalle. Biologian aineenopettajan vaihtoehtoon on erillinen haku ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Laajassa kandidaattiohjelmassa pääaineen vaihtaminen Kuopiossa opiskeltavaan ympäristötieteeseen on mahdollista ensimmäisen lukuvuoden jälkeen.
Biologin vaihtoehdossa opinnot voidaan suunnata jo aineopintovaiheesta alkaen tukemaan valittua biologian erikoistumisalaa erikoistavien aineopintojen avulla joko ekologian alalle tai molekyylibiologian ja biokemian alalle. Sivuaineeksi voidaan valita mikä tahansa erikoistumisalaa tukeva oppiaine, esimerkiksi ympäristötiede (Kuopion kampuksella), biokemia, hydrobiologia, kemia tai jokin muu luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan oppiaine tai maantiede, yhteiskuntamaantiede, yhteiskuntapolitiikka, oikeustieteelliset sivuaineet, esim. ympäristöoikeus, tai liiketaloustieteelliset sivuaineet.
Biologian aineenopettajan vaihtoehdossa opiskelijan on pää- ja sivuaineen opintojen lisäksi suoritettava aineenopettajan pedagogiset opinnot (60 op). On suositeltavaa, että pedagogisten opintojen perusopinnot (25 op) sisällytetään luonnontieteiden kandidaatin (LuK) tutkintoon, mutta ne voidaan myös suorittaa kokonaisuudessaan vasta filosofian maisterin (FM) tutkinnon osana. Opintoja koordinoi soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto filosofisessa tiedekunnassa. Kuvaus opintojaksoista löytyy verkkosivuilta (avautuu uuteen välilehteen). Opettajavaihtoehtoon haetaan kerran vuodessa, ja siihen voidaan valita 15 biologian pääaineopiskelijaa.
Koulujen perusopetuksessa ja lukiossa opetettavien aineiden yhdistelmänä on yleensä biologia-maantieto, joissakin kouluissa myös biologia-kemia. Perusopetuksessa aineenopettajan vaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, opetussuunnitelman mukaisesti suoritetut perus- ja aineopinnot opetettavissa aineissa sekä opettajan pedagogiset perus- ja aineopinnot. Lukion aineenopettajalta vaaditaan lisäksi aineenopettajakoulutuksen mukaiset syventävät opinnot yhdessä opetettavassa aineessa.
Filosofian maisterin tutkinnon (FM, 120 op) tavoitteena on antaa opiskelijalle pääaineen hyvä tuntemus, valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen, valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä, valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen ja hyvä viestintä- ja kielitaito.
Maisterin tutkinto sisältää biologian syventäviä opintoja, joihin sisältyy pro gradu -tutkielma, kieli- ja HOPS-opintoja sekä sivuaineen opintoja (aineenopettajan koulutuksessa usein opettajan pedagogiset opinnot 35 op) ja muita opintoja. Biologian syventävät opinnot (aineenopettaja vähintään 60 op, biologi vähintään 80 op) suoritetaan ympäristönmuutoksen biologian maisteriohjelman mukaisesti (Biology of Environmental Change programme, avautuu uuteen välilehteen). Biologian ja ympäristötieteen yhteinen maisteriohjelma antaa mahdollisuuden valita opintoja kummankin pääaineen syventävistä kursseista, jotka ovat tarjolla molemmilla kampuksilla. Opiskelija erikoistuu kiinnostuksensa mukaisesti valitsemalleen biologian alueelle. Syventäviin opintoihin voidaan valita vapaasti biologian eri osa-alueiden opintojaksoja. Syventävät opinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee biologian erityiskysymykset ja -taidot.
Ympäristönmuutoksen biologian opinnot tarjoavat opiskelijalle syventävät tiedot ympäristömuutoksen vaikutuksista ekosysteemeihin ja niiden bioprosesseihin, erityisesti ilmakehän ja ekosysteemien välisiin vuorovaikutuksiin. Opetus toteutetaan englanninkielisenä, ja se antaa hyvät valmiudet biologisten vaikutusten tutkimustehtäviin yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa ja toimimiseen ympäristövalvonnan johtavissa asiantuntijatehtävissä.
Syventävissä opinnoissa suurin osa opetuksesta tapahtuu englannin kielellä. Ellei opintojakson kuvauksessa muuta ole suorituskielestä määritelty, opiskelija voi suorittaa opintojakson tentin suomeksi, vaikka luennot ja muu opetusmateriaali ovat englanniksi. Englanninkielisissä maisteriohjelmissa opiskelevat suorittavat tenttinsä ja muut kurssiin kuuluvat opintosuoritukset aina englanniksi. Opinnäytetöiden kieli on määritelty mm. tiedekunnan pysyväismääräyksissä (11 §), mistä voi perustellusta syystä poiketa laitoksen johtajan päätöksellä.
Ennen 1.8.2016 aloittaneet opiskelijat suorittavat opintonsa aloitusvuotensa tai lukuvuoden 2015-2016 OPSin mukaisesti. He voivat myös siirtyä opiskelemaan Ympäristö- ja biotieteiden laajassa kandidaattiohjelmassa. Vanhan tutkintorakenteen mukaisesti aloittaneet opiskelijat voivat täydentää opintonsa uuden perus- ja aineopintokokonaisuuksien kursseista. Vanhojen OPSien mukaan opiskeleville on tarkemmat ohjeet lukuvuoden 2016-2017 opinto-oppaassa.
Opintojaksoille ilmoittautuminen ja kuulustelut
Biologian pääaineessa luennot ja harjoitukset pidetään tiiviinä kokonaisuuksina, joiden päätteeksi järjestetään kolme kuulustelutilaisuutta, joista viimeinen on useimmiten laitoksen yleisenä tenttipäivänä. Tentteihin on ilmoittauduttava WebOodissa 10 päivää ennen tenttiä. Tenttipäivät ilmoitetaan WebOodissa. Valinnaiset opintojaksot järjestetään vain, jos niille osallistuu vähintään viisi biologian ja/tai ympäristötieteen pääaineopiskelijaa. Opintokokonaisuuksien pakolliset opintojaksot järjestetään, vaikka ilmoittautuneita olisi vähemmän kuin edellä on määritelty. Kaikkia opintojaksoja ei tarjota joka lukuvuosi. Opiskelija voi ilmoittautua syventävien opintojen kursseille vasta, kun kandidaatintutkielma on jätetty arvosteltavaksi. Opintojaksot sisältävät esim. lähi- tai etäluentoja, laskuharjoituksia, seminaareja, harjoitustöitä laboratoriossa, maastossa tai työpaikoilla. Tarvittaessa lähiopetus voidaan muuttaa etä- tai hybridiopetukseksi. Opetuksen tarkemmat toteutustavat ja opetuksen ajankohdat löytyvät WebOodista ja Lukarista.
Opintojen arvostelu
Perus- ja aineopintokokonaisuuksien arvostelussa otetaan huomioon kaikki numeerisesti arvostellut opintojaksot ja arvosana määräytyy opintopisteillä painotetun keskiarvon mukaisesti. Ympäristötieteen ja biologian yhteisistä perusopinnoista, biologian aineopinnoista ja erikoistavista aineopinnoista lasketaan yksi arvosana, joka näkyy tutkintotodistuksessa ”Biologian perus- ja aineopinnot” (3122200 Biologian perus- ja aineopinnot, aineenopettaja 60 op sekä 3122300 Biologian perus- ja aineopinnot, biologi 90 op). Tämä arvosana lasketaan perus- (30 op) ja aineopintojen (40 tai 50 op) sekä erikoistavien aineopintojen (vähintään 20 op, vain biologi-linjalla) opintopisteillä painotetuista keskiarvoista. Kandidaatin tutkielman arvosanaa ei oteta mukaan aineopintojen arvosanan laskentaan. Syventävien opintojen kokonaisuuden arvosana on syventävien opintojaksojen numeerisesti arvosteltujen opintojen arvosanojen opintopisteillä painotettu keskiarvo. Pro gradu -tutkielman arvosanaa ei oteta mukaan pääaineen syventävien opintojen arvosanan laskentaan. Mikäli opintokokonaisuuden opintopistelaajuudesta yli puolet on arvosteltu asteikolla hyväksytty/ hylätty, myös kokonaisuus arvostellaan hyväksytty/ hylätty.
Harjoittelu ja opiskelijavaihto
Tutkintoihin voidaan sisällyttää harkinnan mukaisesti työharjoittelua kotimaassa tai ulkomailla. Harjoittelun voi sisällyttää joko muihin opintoihin tai biologian syventäviin opintoihin. Syventävien opintojen harjoittelun tulee kestää vähintään kaksi kuukautta ja liittyä biologian alaan. Harjoittelusta antaa tarkempia tietoja laitoksen harjoitteluvastaava. Kansainväliseen harjoitteluun voi hakeutua useissa eri harjoittelu- ja vaihto-ohjelmissa. Tarkempia tietoja opiskelijavaihto-ohjelmista ja kansainvälisestä harjoittelusta antavat opinto- ja opetuspalveluiden kansainvälisten asiain koordinaattori ja laitoksen kv-koordinaattorit. Asiasta järjestetään myös useita tiedotustilaisuuksia vuosittain. Lisätietoja harjoittelusta löytyy Biologian opintoyhteisöstä ja opintojaksokuvauksista.
Opintoneuvonta ja henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)
Yliopisto-opiskelu on itsenäistä. Opiskelija päättää, mitä tavoittelee opinnoistaan, mitä aikoo opiskella ja missä aikataulussa. Tavoitteet kirjataan henkilökohtaiseksi opintosuunnitelmaksi eli HOPSiksi WebOodissa, jonka kautta HOPS lähetetään kommentoitavaksi ja hyväksyttäväksi oman vuosikurssin HOPS-ohjaajalle. HOPS-ohjaaja hyväksyy sen osana HOPS-opintojaksoa, jonka jälkeen suunnitelmaa päivitetään opintojen edetessä. Opintojaksojen mahdolliset korvaavuudet tulee ennen niiden kirjaamista hyväksyttää laitoksen AHOT-vastaavalla. Ennen tutkintojen hakemista päivitetyt ja haettavien tutkintojen mukaiset HOPSit tulee hyväksyttää oppiainevastaavalla.
Ensimmäisen lukuvuoden aikana opiskelija osallistuu yliopiston yhteiseen orientaatiokoulutukseen sekä pääaineen omaan HOPS-koulutukseen ja tekee kandidaatin tutkinnon kattavan HOPSin. Vertaistuutorit auttavat uusia opiskelijoita orientoitumaan opintoihin. Opetusohjelman mukaisesti ensimmäisenä lukuvuonna opiskelija suorittaa ympäristötieteen ja biologian perusopinnot sekä pääosan aineopinnoista, toisena lukuvuonna kieli-, metodi- ja sivuaineopintoja sekä täydentää biologian aineopintoja ja kolmantena lukuvuonna viestintäopintoja, sivuaineopintoja, viimeisiä biologian valinnaisia aineopintoja ja muita valinnaisia opintoja sekä tekee kandidaatintutkielman. Viimeistään neljännen lukuvuoden alussa opiskelija tekee maisteritutkinnon kattavan HOPSin. Oppiainetuutorit antavat tarvittaessa neuvoja.
Jatkuvan oppijan opinto-oikeudella opiskelevalle on vapaasti valittavissa ympäristötieteen ja biologian perusopintojen kokonaisuus sivuaineopiskelijalle (30 op) ja biologian aineopintojen kokonaisuus (35 op), sekä hydrobiologian (25 op) että biokemian (25 op) perusopinnot. Biologian ja ympäristötieteen syventäville opintojaksoille osallistuttaessa odotetaan edeltäviä kandidaattiopintoja vastaavaa tieto- ja taitotasoa.
Perustutkinnot
Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (pääaine biologia), Ympäristö- ja biotieteiden laaja kandidaattiohjelma (180 op)
LuK-tutkinnon saavuttamiseksi opiskelijan on suoritettava opetussuunnitelman mukaisesti 180 opintopisteen laajuiset opinnot, joihin sisältyy:
- Ympäristötieteen ja biologian perusopinnot (30 op) sekä biologian aineopinnot (50 op, paitsi aineenopettajakoulutuksessa 40 op), sekä erikoistavat aineopinnot (20 op, paitsi aineenopettajakoulutuksessa) yhteensä 90 op (aineenopettajakoulutuksessa 70 op). Kandidaatintutkielma ja kirjallinen kypsyysnäyte sisältyvät pääaineen aineopintoihin.
- Kahdessa sivuaineessa perusopinnot (2 x 25 op) tai ympäristötieteiden aineopinnot ja yhdessä sivuaineessa perusopinnot (30 + 25 op) tai yhdessä sivuaineessa perus- ja aineopinnot (60 op).
- Kieli- ja viestintäopinnot, yhteensä 10 op (toinen kotimainen kieli 3 op, vieras kieli 2 op ja viestintä 4 op, Biologian tiedonhaku 1 op).
- Metodiopinnot, yhteensä vähintään 10 op (Kemian perusteet a ja b, 6 op, sekä Tilastotiedettä ja taulukkolaskentaa 4 op: 3622230 Tilastotieteen johdantokurssi 3 op ja Taulukkolaskennan perusteet ympäristö- ja biotieteilijöille 1 op)
- HOPS opinnot 5 op (Yliopisto-opinnot käyntiin 1 op, HOPS-työskentely kandidaatin tutkinnossa 1 op, Biologin urakurssi 3 op)
LuK-tutkinnon rakenne (pdf). Opintojaksojen kuvaukset ja tarjontatiedot aikatauluineen löydät WebOodista (avautuu uuteen välilehteen) opintojakson nimellä tai koodilla.
Filosofian maisterin tutkinto, pääaine biologia (120 op)
FM-tutkinnon saavuttamiseksi opiskelijan on suoritettava opetussuunnitelman mukaisesti 120 opintopisteen laajuiset opinnot, joihin sisältyy:
- Biologian syventävät opinnot (vähintään 80 op, paitsi aineenopettajakoulutuksessa vähintään 60 op)
- pro gradu -tutkielma (40 op, paitsi aineenopettajilla joko 20 tai 40 op) ja kypsyysnäyte sisältyvät pääaineen syventäviin opintoihin. - Sivuaineiden täydentäminen
- Kandidaatin ja maisterintutkinnoissa tulee suorittaa yhteensä kahdet perusopinnot (2 x 25 op) tai yhdet perus- ja aineopinnot (60 op) sivuaineessa.
- Aineenopettajiksi valmistuvien on täydennettävä sivuaineopintoja niin, että kandidaatin ja maisterin tutkinnot yhteensä sisältävät toisen opetettavan aineen opinnot ja opettajan pedagogiset opinnot (perus- ja aineopinnot 60 op). Opiskelija voi erityisestä syystä korvata toisen opetettavan aineen opinnot jonkin muun oppiaineen perus- ja aineopinnoilla (60 op). Perusopetuksen ja lukion opetusvirkojen kelpoisuusvaatimuksista on säädetty asetuksella (A865/2005, 1.12.2005). - Kieli- ja viestintäopinnot, vähintään 2 op (vieras kieli).
- HOPS-opinnot 1 op.
- Muut opinnot siten, että 120 op täyttyy.
FM -tutkinnon rakenne biologian opettajan vaihtoehdossa:
HOPS-työskentely maisterin tutkinnossa, 1 op
Kieli- ja viestintäopinnot, 2 op
Biologian syventävät opinnot (sis. pro gradu ja kypsyysnäyte), 60 op
Opettajan pedagogiset opinnot, 35 op
Muut opinnot, 20 op
FM -tutkinnon rakenne biologin vaihtoehdossa:
HOPS-työskentely maisterin tutkinnossa, 1 op
Kieli- ja viestintäopinnot, 2 op
Biologian syventävät opinnot (sis. pro gradu ja kypsyysnäyte), 80 op
Sivuaine, 25-33 op
Muut opinnot, 0-33 op
Opintojaksojen kuvaukset ja tarjontatiedot aikatauluineen löydät WebOodista (avautuu uuteen välilehteen) opintojakson nimellä tai koodilla.
Pääaineen (biologia) opintokokonaisuudet
Ympäristötieteen ja biologian yhteisissä perusopinnoissa (30 op) annetaan yleiskuva eliöiden luokittelusta, rakenteesta, toiminnasta, perinnöllisyydestä, biokemiasta ja ekologiasta sekä ympäristöriskeistä ja -terveydestä. Opinnoissa tarkastellaan solu- ja molekyylibiologian perusteita, eliökuntaa, ekologian peruskäsitteitä, ekosysteemien rakennetta ja toimintaa, ympäristön tilan arviointia ja ympäristö- ja terveysriskejä ja niihin liittyviä käsitteitä. Opinnot ajoittuvat ensimmäisen lukuvuoden ajalle ja ne toteutetaan videoyhteydellä tai käänteisen opetuksen menetelmällä (flipped classroom) Joensuun ja Kuopion kampuksilla yhtä aikaa.
Biologian aineopinnot (50 op, aineenopettaja 40 op, sivuaineopiskelija 30 op) sisältävät luentoja, laboratoriotyöskentelyä, kenttäkursseja sekä eliöiden lajintuntemusta. Biologian aineopinnot koostuvat evoluutio-, eläin- ja kasvibiologian opinnoista sekä kandidaatintutkielmasta (ei sivuaineopiskelijat). Opinnot ovat pääosin saatavilla ainoastaan Joensuun kampuksella. Aineopinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee biologian alan käsitteet ja lainalaisuudet eri organisaatiotasoilla solusisäisistä tapahtumista biosfäärin toimintaan. Opiskelija ymmärtää elämän ilmiöiden laajoja kokonaisuuksia, tuntee biologian sovellusalueita ja osaa soveltaa hankkimaansa tietoa käytäntöön.
Biologian erikoistavat aineopinnot (20 op) syventävät pääaineopiskelijan biologista osaamista joko ekologian tai molekyylibiologian ja biokemian alalla.
Biologian syventäviin opintoihin (vähintään 80 op, aineenopettaja vähintään 60 op) voidaan valita vapaasti biologian eri osa-alueiden opintojaksoja. Pääaineopiskelija voi erikoistua kiinnostuksensa mukaisesti valitsemalleen biologian alueelle. Syventävät opinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee biologian erityiskysymykset ja -taidot.
Biologian perus- ja aineopintojen sekä syventävien opintojen sisällöt on esitetty pdf-muodossa.
Sivuaineiden opintokokonaisuudet
Opiskelija voi Joensuun kampuksella valita sivuaineekseen mm. biokemian, fysiikan, geoinformatiikan, hydrobiologian, kemian, markkinoinnin, matematiikan, terveystieteen, tietojenkäsittelytieteen, tilastotieteen, maantieteen, metsätieteet, ympäristöoikeuden, ympäristöpolitiikan, yrittäjyysopinnot tai jonkin muun omaa asiantuntijuutta tukevan sivuaineen. Sivuainekokonaisuudet voi suorittaa niin Itä-Suomen yliopiston kuin muiden kotimaisten tai ulkomaisten yliopistojen opinnoista.
Ympäristö- ja biotieteiden laitos tarjoaa seuraavat sivuaineet:
Biokemian perusopinnot suoritettuaan opiskelija tuntee biomolekyylien rakenteet ja ominaisuudet ja hallitsee keskeisimmät metabolia-, signalointi- ja synteesireitit. Hän ymmärtää biomolekyylien rakenteen ja funktion yhteydet solujen toimintaan, myös eliötasolla. Opiskelija hallitsee keskeisemmät biokemian tutkimusmenetelmät ja osaa soveltaa niitä biologian ilmiöiden tutkimiseen.
Hydrobiologian perusopinnot suoritettuaan opiskelija tuntee monipuolisesti vesiekosysteemien rakenteen ja toiminnan sekä ymmärtää ihmistoimintojen vaikutuksia ympäristössä. Hän hallitsee keskeisimmät tutkimusmenetelmät ja riskinarvioinnin perusperiaatteet sekä osaa soveltaa niitä työelämässä.
Ympäristötieteissä voi laajassa kandidaattiohjelmassa suorittaa ympäristötieteen ja biologian yhteisten perusopintojen jälkeen ympäristötieteen aineopinnot (30 op, joista osa on tarjolla vain Kuopion kampuksella, kts. Ympäristötieteen pääaine). kokonaisuuden.
Tarjottavien sivuaineiden sisällöt on esitetty pdf-muodossa.
Kansainvälinen maisteriohjelma
Biologiassa voi opiskella myös kansainvälisessä maisteriohjelmassa, MDP in Biology of Environmental Change (BEC, avautuu uuteen välilehteen), Joensuu (tutkintorakenne ja sisältö, pdf).
Fysiikan opintojen erikoistumisalat Joensuussa ovat fotoniikka ja fysiikan alan opettajankoulutus. Perus- ja aineopinnoissa annetaan kuitenkin aina erikoistumisalasta riippumatta laaja yleiskuva fysikaalisesta maailmankaikkeudesta ja sitä kuvaavista lainalaisuuksista. Syventävissä opinnoissa opiskelija voi erikoistua joko vahvaan tutkimukseen perustuvaan fotoniikkaan tai painottaa opintonsa aineen opettajan ammattiin johtaviin opintoihin.
Fysiikka on luonnon ja luonnonlakien tutkimista ja ymmärtämistä, perustiede, johon nykyihmisen maailmankuva perustuu. Fysiikan perusteiden opiskelu antaa jo vastauksen mm. seuraaviin arkipäiväisiin kysymyksiin: miten pilvet syntyvät ja miksi ne ovat valkoisia mutta taivas on sininen, onko mahdollista suorittaa veretön leikkaus koskettamatta ihoa tai kuinka auringon säteilystä voidaan tuottaa suoraan sähköä. Peruskursseilla opitaan mitä ovat mustat aukot, pimeä aine ja energia ja kuinka maailmankaikkeudelle, puhumattakaan näkemästämme "maailman osasta", lopulta ehkä voi käydä. Kokeellisena ja tarkkana tieteenä fysiikka on monen nykyaikaisen kokeellisen, teoreettisen ja laskennallisen menetelmän perusta eri tekniikan aloilla.
Laitoksen tutkimukselle onkin ominaista eri menetelmien asiantuntijoiden tiivis yhteistyö, jonka tuloksena on syntynyt ja syntyy edelleen uusia menetelmäsovelluksia etenkin ihmisen, luonnon ja niiden vuorovaikutuksen ymmärtämiseksi. Lisäksi fysiikan kuvaaminen matematiikan kielellä (eksaktille tieteelle ainoa mahdollinen esitystapa) antaa edelleen lähes rajattomat mahdollisuudet laajentaa fysiikan sovellusaluetta lähes kaikille ihmisen elämää helpottaville teknisille innovaatioille.
Fyysikon koulutuksessa opitaan korkeatasoisen kansainvälisen tutkimuksen tuella tietoja ja taitoja, joille on kysyntää useilla eri aloilla sekä tutkimuslaitoksissa että yritysmaailmassa ympäri maailman. Fyysikot toimivat tyypillisesti erilaisissa suunnittelu-, konsultti- ja tuotekehitystehtävissä, sekä tutkimusinsinööreinä, kouluttajina, tutkijoina ja yleisesti esimiestehtävissä. Yleisesti ottaen fyysikoiden työllisyysnäkymät ovat erinomaiset.
Myös fysiikanopettajien työllisyysnäkymät ovat erittäin hyvät, sillä selvitysten mukaan suuri osa nyt työssä olevista opettajista jää eläkkeelle lähivuosina, eikä uusia valmistu riittävästi. Laitoksemme laaja-alainen didaktisen fysiikan tutkimukseen perustuva opettajankoulutus takaa valmistuville opettajille erinomaiset mahdollisuudet työllistyä erilaisten koulujen ja oppilaitosten opettajien tehtäviin.
Kaikkia Fysiikan ja matematiikan laitoksen kursseja koskien lähiopetus voidaan tarvittaessa muuttaa luennoitsijan päätöksellä hybridi- tai etäopetukseksi. Tällöin voidaan myös käyttää yliopiston eettisen ohjeen (https://kamu.uef.fi/student-book/opetuksen-ja-opiskelun-eettiset-ohjeet/, kohta 2) mukaisia etätenttijärjestelyjä.
Tutkintojen osaamistavoitteet
Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (180 op)
Fysiikan aineenopettaja / Fysiikan aineenopettaja ja luokanopettaja / Fyysikko
Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija hallitsee kattavasti fysiikan eri osa-alueiden tietoa ja kokeellisen työskentelyn taitoja. Opiskelijalla on valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja hänellä on riittävät kieli- ja viestintätaidot sekä hyvät edellytykset ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen. Koulutus perustuu tutkimukseen ja koulutusalojen ammatillisiin käytänteisiin.
Fysiikan aineenopettajankoulutusohjelman opiskelijat suorittavat pääaineen ja toisen opetettavan aineen lisäksi aineenopettajan pedagogisten opintojen perusopinnot. Aineenopettajaopiskelijalla on pedagogisten tietojen ja taitojen perustuntemus, ja hän osaa keskustella opettajan työhön liittyvistä yleisluontoisista kysymyksistä.
Fysiikan aineenopettajan ja luokanopettajan koulutusohjelmassa olevat opiskelijat voivat valita sivuaineeksi perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien opinnot. Ylemmän tutkinnon suoritettuaan tämä kokonaisuus yhdessä aineenopettajan pedagogisten opintojen kanssa antaa opiskelijalle luokanopettajan kelpoisuuden.
Filosofian maisterin tutkinto (120 op)
Fysiikan aineenopettaja / fysiikan aineenopettaja ja luokanopettaja
Filosofian maisterin tutkinto antaa fysiikan aineenopettajaksi opiskelevalle hyvät tiedot ja taidot fysiikassa ja hyvän viestintä- ja kielitaidon. Aineenopettajan pedagogiset opinnot yhdessä muiden tutkintoon kuuluvien opintojen kanssa antavat kelpoisuuden opettaa peruskoulussa ja lukiossa. Koulutus perustuu korkeatasoiseen didaktisen fysiikan tutkimukseen. Filosofian maisterin tutkinto antaa valmiudet opettajan tieteelliseen jatkokoulutukseen.
Filosofian maisterin tutkinnon suoritettuaan opiskelija osaa toimia fysiikanopettajana eri kouluasteilla. Hän on fysiikan ja opetuksen asiantuntija ja pystyy työskentelemään erilaisissa fysiikan opetuksen alan tehtävissä yhteiskunnassa. Opiskelija osaa soveltaa, analysoida, arvioida ja luoda fysiikan ja sen oppimisen tietoa työssään. Opiskelija osaa hyödyntää fysiikan opetukseen ja oppimiseen liittyvää tutkimusta ja toimia erilaisissa oppimisympäristöissä vuorovaikutteisesti.
Fysiikan aineenopettajan ja luokanopettajan koulutusohjelman suorittaneet opiskelijat ovat sisällyttäneet opintoihinsa perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien opinnot. Ylemmän tutkinnon suoritettuaan kyseinen kokonaisuus yhdessä aineenopettajan pedagogisten opintojen kanssa antaa opiskelijalle luokanopettajan kelpoisuuden.
Filosofian maisterin tutkinto (120 op)
Fyysikko
Filosofian maisterin tutkinnon (pääaine fysiikka) tavoitteena on antaa opiskelijalle hyvä tietämys modernista optiikasta ja fotoniikasta sekä teoreettisella että kokeellisella tasolla. Tämä tarkoittaa kykyä ymmärtää optisia ilmiöitä, optisten systeemien suunnittelu- ja analysointimenetelmiä, sekä valonkulkua ohjaavien rakenteiden valmistusmenetelmiä ja kykyä osallistua oman alansa tieteelliseen viestintään. Nämä taidot yhdessä antavat valmiudet työskennellä fotoniikan alan yrityksissä asiantuntija- ja suunnittelutehtävissä ja ne antavat myös valmiudet fotoniikan alan jatko-opintoihin. Opetus perustuu laitoksella toteutettavaan korkeatasoiseen fotoniikan tutkimukseen.
Tutkintorakenteet
Koulutusten tutkintorakenteet on kuvattu pdf-taulukoissa. Taulukoissa ensisijaisesti suositeltavat suoritusajat on merkitty rastilla (x) ja vaihtoehtoiset suoritusajat ympyrällä (o). Opintojaksojen kuvaukset ja tarjontatiedot aikatauluineen löydät WebOodista (avautuu uuteen välilehteen) opintojakson nimellä tai koodilla.
Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (180 op), fysiikan aineenopettajan koulutus (pdf)
Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (180 op), fysiikan aineenopettajan ja luokanopettajan koulutus (pdf)
Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (180 op), fyysikko (pdf)
Filosofian maisterin tutkinto (120 op), fysiikan aineenopettajan koulutus (pdf)
Filosofian maisterin tutkinto (120 op), fysiikan aineenopettajan ja luokanopettajan koulutus (pdf)
Filosofian maisterin tutkinto (120 op), fyysikko (pdf)
Opintolinjan vaihto
Mikäli opiskelija haluaa vaihtaa luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon jälkeen opintolinjaansa fyysikkolinjalta opettajalinjalle, edellytetään häneltä täydentävinä opintoina kurssien ’Laboratoriotyöskentelyn perusteet opettajille’, ’Kokeellinen koulufysiikka’ ja ’Tutkimusperustaisen fysiikan opetuksen perusteet’ suorittamista. Opettajalinjalta fyysikkolinjalle siirtyviltä ei edellytetä täydentäviä opintoja.
Mikäli opiskelija vaihtaa pääaineensa fysiikkaan tai tulee uutena opiskelijana Itä-Suomen yliopistoon tavoitteenaan suorittaa filosofian maisterin tutkinto fysiikasta, häneltä edellytetään aiemmin suoritetut fysiikan perus- ja aineopinnot tai näitä vastaava opintokokonaisuus; muussa tapauksessa häneltä voidaan edellyttää täydentäviä opintoja. Täydentävistä opinnoista päätetään henkilökohtaista opintosuunnitelmaa laadittaessa.
Kansainväliset maisteriohjelmat
Fotoniikassa on neljä kansainvälistä maisteriohjelmaa (120 op):
- Master’s Degree Programme in Photonics (avautuu uuteen välilehteen), curriculum (pdf)
- Erasmus Mundus Joint Master's Degree in Photonics for Security Reliability and Safety (PSRS, avautuu uuteen välilehteen), curriculum (pdf)
- Erasmus Mundus Joint Master's Degree in Computational Colour and Spectral Imaging (COSI, avautuu uuteen välilehteen), curriculum (pdf)
- Erasmus Mundus Joint Master's Degree in Imaging and Light in Extended Reality (IMLEX, avautuu uuteen välilehteen), curriculum (pdf)
Maisteriohjelmista tarkempaa tietoa löydät fysiikan ja matematiikan laitoksen verkkosivuilta (avautuu uuteen välilehteen) ja WebOodista.
Kemiassa voidaan suorittaa luonnontieteiden kandidaatin (LuK), filosofian maisterin (FM), filosofian lisensiaatin (FL) sekä filosofian tohtorin (FT) tutkintoja. Laitoksella toimii kansainvälinen maisteriohjelma, ”Master’s Degree Programme for Research Chemists”, jonka opetussuunnitelma on erillisenä osiona oppaassa.
Kemian laitos on vahvasti suuntautunut tutkijakoulutukseen ja tutkimukseen. Laitoksella tehtävällä tutkimuksella ratkotaan maailmanlaajuisia ympäristöterveyteen, hyvinvointiin, turvalliseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon sekä kestävää kehitystä edistäviin materiaaleihin liittyviä kysymyksiä hakemalla uusia kemiaan perustuvia ratkaisuja ja parantamalla tuotteiden jalostusastetta. Laitoksen tutkimusprofiilin ytimessä ovat biotalouden ja biolääketieteen sovellukset, toiminnalliset materiaalit fotoniikassa, valontuotossa sekä energiasovelluksissa sekä polymerointi- ja ympäristökatalyyttien kehitys. Tutkimuksen ja uusien avausten lähtökohtana on vahva ja laadukas perustutkimus. Perustutkimuksessa tuotettua osaamista sovelletaan ja siirretään elinkeinoelämän käyttöön kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa.
Kemian alalla voi suorittaa kemistin, kemistitutkijan, kemian aineenopettajan tai kemian aineenopettajan ja luokanopettajan tutkinnot. Jokaisessa koulutusohjelmassa suoritetaan aluksi luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (LuK, 180 op) ja sen jälkeen filosofian maisterin tutkinto (FM, 120 op).
Kemistin ja kemistitutkijan koulutusohjelmassa opiskelija valitsee opintojen syventävässä vaiheessa epäorgaanisen kemian, fysikaalisen kemian, materiaalikemian tai orgaanisen kemian linjan. Koulutusohjelmasta riippuen sivuaineet voivat olla fysiikka, matematiikka, biologia, tietojenkäsittelytiede, biokemia, kauppatiede, oikeustiede tai ympäristötieteet. Opintoihin sisältyy luentokurssien ja laboratoriotöiden lisäksi osallistumista tutkimustyöhön laitoksen tutkimusryhmissä.
Kemian aineenopettajan koulutusohjelmaan hakeudutaan suoravalinnan kautta tai opintojen alkuvaiheessa Soveltavan kasvatustieteen ja opettajan koulutuksen osaston järjestämän erillisen hakumenettelyn kautta. Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (14.12.1998/986) määrittelee, että peruskoulun aineenopettajan on suoritettava maisterin tutkinto, kussakin opetettavassa aineessa vähintään 60 opintopisteen laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen perus- ja aineopinnot sekä vähintään 60 opintopisteen laajuiset opettajan pedagogiset opinnot. Lukion aineenopettajan kelpoisuuden saadakseen on suoritettava lisäksi yhdessä opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat vähintään 120 opintopisteen laajuiset opetettavan aineen syventävät opinnot tutkinnon pääaineessa.
Kemian aineenopettajan ja luokanopettajan koulutusohjelmassa suorittamalla sivuaineena Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osaston järjestämät Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (60 op) saadaan kelpoisuus opettaa perusopetuksen alemmilla luokilla (1-6). Lisäksi koulutusohjelmassa suoritetaan sivuaineopintoina opettajan pedagogiset opinnot (60 op) (ks. kelpoisuus yllä).
Siirtyminen kemistitutkijan koulutusohjelmaan
Kemistin koulutusohjelman opiskelija voi hakea opintojen ensimmäisinä vuosina kemistitutkijan koulutusohjelmaan. Hakemus arvioidaan kemian opiskelumenestyksen ja haastattelun perusteella. Hakeminen tapahtuu kevään aikana. Lisätietoja saa suunnittelijalta.
Kemian opintojen arvostelu
Kemian luentokurssit, lopputentti ja tutkielmat arvostellaan asteikolla 0-5. Perus- ja aineopintojen sekä syventävien opintojen kokonaisuudet määräytyvät opintopisteillä painotetuista keskiarvoista. Opintokokonaisuuksiin vaadittavien opintojen ollessa suoritettu opiskelijan tulee ottaa yhteyttä kemian laitoksen suunnittelijaan opintokokonaisuusmerkinnän saamiseksi.
Opetus koronan aikana
Kemian opetus pyritään järjestämään lukuvuonna 2021-22 opintojaksojen kuvauksissa ilmoitetuilla tavoilla. Mikäli kuitenkin koronatilanne ratkaisevasti huononee, siirretään lähiopetuksena järjestettäväksi ilmoitettua opetusta etäopetukseen, laboratorio-opetuksessa huomioidaan turvavälit ja ryhmäkokoja pienennetään. Riskiryhmiin kuuluvia kehotetaan ottamaan yhteyttä opintojakson vastuuopettajaan vaihtoehtoisen suoritustavan löytämiseksi.
Perustutkinnot
Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (180 op)
Osaamistavoitteet
Kemian tutkimukseen sekä kemian alan ammatillisiin käytäntöihin perustuvan kandidaattikoulutuksen perusteella opiskelija (1) tuntee kemian ja tutkintoon kuuluvien sivuaineiden tai niihin rinnastettavien kokonaisuuksien perusteet, omaa (2) valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin, (3) riittävän kieli-, viestintä- ja raportointitaidon, sekä (4) edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon (FM) johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen.
Kemistin, kemistitutkijan ja kemian aineenopettajan koulutusohjelmien LuK-tutkintorakenteiden kuvaukset avautuvat seuraavista linkeistä pdf-muodossa. Opintojaksojen kuvaukset ja tarjontatiedot aikatauluineen löydät WebOodista opintojakson nimellä tai koodilla.
Luonnontieteiden kandidaatti, kemisti
Luonnontieteiden kandidaatti, kemistitutkija
Luonnontieteiden kandidaatti, kemian aineenopettaja
Kemistitutkijoiden laboratorioprojekti
Kemistitutkijaopiskelijat suorittavat Laboratorioprojektin (3410209, 7 op) neljä viikkoa kestävänä tutkimustyönä ensimmäisen opiskeluvuoden keväällä ja kesällä pääsääntöisesti kemian laitoksen omissa tutkimusryhmissä. Tutkimustyön lisäksi suoritukseen kuuluu kirjallinen tutkimusraportti. Ennen projektin aloittamista suositellaan myös seminaareihin osallistumista.
Laboratorioprojekti voidaan poikkeustapauksessa suorittaa myös laitoksen ulkopuolisessa tutkimuslaitoksessa tai tutkimusryhmässä. Työn aiheen ja toteutuksen tulee olla laadultaan ja tutkimussisällöltään kemian laitoksessa tehtävää laboratorioprojektia vastaava. Opiskelija hankkii itse paikan ja hyväksyttää projektin aiheen kemian laitoksella viimeistään kuukautta ennen projektin alkua. Työkohteessa on oltava työlle nimetyt ohjaajat, projektissa esiteltävät tulokset on oltava julkisia ja sen kesto on vähintään kaksi kuukautta. Muut suoritusvaatimukset ovat samat kuin kemian laitoksen tutkimusryhmissä projektityötään tekevillä opiskelijoilla.
Sivuaineopinnot
Tiedekunnan ohjeistuksen mukaisesti sivuaineopintoihin tulee sisältyä Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnossa vähintään yksi perusopintojen 25 op kokonaisuus. Maisterin tutkinnossa sivuaineiden opintoja suositellaan täydennettäväksi niin, että kandidaatin ja maisterin tutkinnot sisältävät yhteensä vähintään kaksi perusopintojen (2*25 op) laajuista sivuainetta. Kemian sivuaineopintoihin suositellaan fysiikan, matematiikan, biologian, biokemian, kauppatieteen, oikeustieteen, tietojenkäsittelytieteen tai ympäristötieteiden sivuaineopinnot tai HOPS-keskustelussa sovittu muu oppiaine tai opintokokonaisuusyhdistelmä.
Opettajan koulutusohjelmissa olevien tulee suorittaa tiedekunnan tutkintoja ja opintoja koskevien pysyväismääräysten mukaisesti opettajan pedagogisista opinnoista 25 op kokonaisuus LuK -tutkintoon. Loput 35 op opettajan pedagogisista opinnoista sisällytetään FM -tutkintoon. Muina sivuaineena koulutusohjelmissa voivat olla fysiikka, matematiikka tai tietojenkäsittelytiede. Kemian aineenopettajan ja luokanopettajan koulutusohjelmassa opiskelevilla on lisäksi mahdollisuus suorittaa Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osaston järjestämät Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (60 op).
Muut opinnot
Muut opinnot suunnitellaan tukemaan kemian pääaineopintoja. Kemistin ja kemistitutkijan koulutusohjelmien sivuaineopintoihin ja/tai muihin opintoihin suositellaan matematiikan ja/tai fysiikan opintoja. Kemian oppiaineen tarjoamia muita opintoja ovat alla luetellut, joista Kemian harjoittelun ja Toimiminen kemian oppiaineen aputuutorina voi sisällyttää vaihtoehtoisesti myös FM-tutkintoon.
3410221 Kandidaatintutkinnon tutkimusprojekti (6 op)
3410219 Kemian harjoittelu (3 op)
3410004 Toimiminen kemian oppiaineen aputuutorina (1 op)
Lisäksi erityisesti kemistin ja kemistitutkijan tutkintoihin suositellaan suoritettavaksi Oikeustieteiden laitoksen järjestämä kurssi 5311716 Kemikaalilainsäädäntö ja -hallinto, 3 op. Kurssi järjestetään joka toinen vuosi.
Kemian harjoittelu
Kemian harjoittelu on vapaavalintainen opintojakso. Harjoittelussa työskennellään käytännön töissä kemian alan yrityksessä tai muussa yhteistyötahossa. Harjoittelulla pyritään lähentämään koulutusta ja työelämää sekä edistämään valmistumisen jälkeistä työllistymistä. Harjoittelun yhtenä tarkoituksena on ohjata opiskelijaa suuntaamaan opintojaan uransa kannalta mielekkäällä tavalla. Ohjatun 1 – 1,5 kk:n työjakson jälkeen opiskelija laatii harjoittelukertomuksen. Laitoksen johtaja hyväksyy harjoittelupaikan ennen harjoittelun aloittamista.
Filosofian maisterin tutkinto (120 op)
Osaamistavoitteet
Kemian tutkimukseen sekä kemian alan ammatillisiin käytäntöihin perustuvan ja kandidaattikoulutusta syventävän maisterikoulutuksen perusteella opiskelija (1) tuntee syvällisesti erityisesti valitsemansa kemian erikoistumisalueen, mutta myös muut kemian osa-alueet, mikä mahdollistaa kokonaisvaltaisen alan kehityksen seuraamisen, omaa (2) valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen, (3) hyvän kieli-, viestintä- ja raportointitaidon, (4) edellytykset tieteelliseen jatkokoulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen sekä (5) toimimiseen työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä.
Kemistin, kemistitutkijan ja kemian aineenopettajan koulutusohjelmien FM-tutkintorakenteiden kuvaukset avautuvat seuraavista linkeistä pdf-muodossa. Opintojaksojen kuvaukset ja tarjontatiedot aikatauluineen löydät WebOodista opintojakson nimellä tai koodilla.
Filosofian maisteri, kemisti
Filosofian maisteri, kemistitutkija
Filosofian maisteri, kemian aineenopettaja
Kemian tutkimukseen sekä kemian alan ammatillisiin käytäntöihin perustuvan ja kandidaattikoulutusta syventävän maisterikoulutuksen perusteella opiskelija (1) tuntee syvällisesti erityisesti valitsemansa kemian erikoistumisalueen, mutta myös muut kemian osa-alueet, mikä mahdollistaa kokonaisvaltaisen alan kehityksen seuraamisen, omaa (2) valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen, (3) hyvän kieli-, viestintä- ja raportointitaidon, (4) edellytykset tieteelliseen jatkokoulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen sekä (5) toimimiseen työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä.
Kemistin ja kemistitutkijan maisteriopintojen ja tutkielman suoritusjärjestys:
- Opiskelijan opintosuunnitelman (HOPS) tekeminen laitoksen professorin kanssa
- Syventävien opintojen työt 32 op kemisti/26 op kemistitutkija. Kemistitutkijat suorittavat oman päälinjan (epäorgaaninen/fysikaalinen/orgaaninen) mukaiset syventävien opintojen A-työt tai materiaalikemian päälinjalla syventävien opintojen työt. Muiden linjojen töistä voi valita. Osastot voi suorittaa haluamassaan järjestyksessä.
- Laaja tutkimusprojekti 6 op (kemistitutkija).
- Tutkielma 40 op. Tutkielman voi aloittaa, kun syventävien opintojen työt ja laaja tutkimusprojekti on tehty. Suositellaan seminaareihin osallistumista. Tutkielma aloitetaan aiheen yleisellä kirjallisuuskatsauksella (1 kk). Tutkielman kokeellinen osa sisältää vähintään 4 kk täyspäiväistä työskentelyä. Kirjallisuusosan täydennys, tutkielman viimeistely 1 kk.
- Lopputentti 4- 8 op.
- Seminaari 2 op (suositeellaan seminaariin osallistumista ja lisäksi pidetään oma seminaari).
Kemian aineenopettajan ja kemian aineenopettajan ja luokanopettajan maisteriopintojen ja tutkielman suoritusjärjestys:
- Opiskelijan opintosuunnitelman (HOPS) tekeminen laitoksen professorin kanssa.
- Syventävien opintojen työt 15 op. Osiot voi suorittaa haluamassaan järjestyksessä.
- Tutkielma 20 op. Tutkielman voi aloittaa, kun syventävien opintojen työt on tehty kokonaan. Tutkielman ajoitus on syytä suunnitella siten, että opetusharjoittelu ei katkaise tutkielman tekemistä.
- Lopputentti 3-4 op. Lopputentin laajuus määräytyy pakollisen opettajakoulutuksen erikoisopintojakson laajuuden perusteella.
- Seminaari 2 op. Suositellaan seminaareihin osallistumista ja lisäksi pidetään oma seminaari.
Erikoistapauksissa opintoihin liittyviin aikataulukysymyksiin voi pyytää poikkeusta laitosjohtajalta.
Kemian laboratoriotöiden sekä työmenetelmäkurssien laboratorioharjoitusten tekeminen raskauden aikana on kielletty.
Erikoisopintojaksot
Opiskelijan tulee koota erikoisopintojaksoista tarvittavat suoritukset FM -tutkintoonsa.
Kemistin ja kemistitutkijan koulutusohjelmissa opiskelevat opiskelijat suorittavat valitsemaltaan erikoistumislinjalta yhden pakollisen erikoisopintojakson (P). Kemian aineenopettajaksi ja kemian aineen- ja luokanopettajaksi opiskelevat suorittavat yhden pakollisen opettajakoulutuksen erikoisopintojakson. Muut erikoistumisopintojaksot voi valita kiinnostuksen mukaan.
Syventävien opintojen erikoisopinto- ja työmenetelmäjaksot järjestetään ohjeellisen ajoituksen mukaisesti pääsääntöisesti joko parillisena tai parittomana vuonna, mikäli kuhunkin opintojaksoon on riittävästi ennakkoilmoittautuneita (omat kurssit ≥ 8, ulkopuoliset luennoitsijat ≥ 12). Pakollinen ilmoittautuminen WebOodissa/ Pepissä.
Osa kursseista luennoidaan englannin kielellä. Opiskelija voi suorittaa tentin joko suomeksi tai englanniksi.
(P) on valitun linjan pakollinen erikoisopintojakso. Erikoisopintojaksoja pyritään järjestämään kullakin linjalla vähintään yksi lukuvuodessa.
Erikoisopintojaksojen ajoitus (pdf)
Tutkimusprojekti
3410328 Epäorgaanisen kemian tutkimusprojekti 6 op
3410329 Fysikaalisen kemian tutkimusprojekti 6 op
3410330 Orgaanisen kemian tutkimusprojekti 6 op
3410331 Materiaalikemian tutkimusprojekti 6 op
Työmenetelmäjaksot
Opiskelijan tulee koota jaksoista tarvittavat suoritukset. Harjoitukset ja kursseille ennakolta ilmoittautuminen WebOodissa/ Pepissä on pakollista.
Työmenetelmäjaksojen ajoitus (pdf)
Loppukuulustelu
3410370 Kemian loppukuulustelu 4-8 op
3410347 Loppukuulustelu (kemian opettaja) 3-4 op
Tutkielma
3410380 Kemian pro gradu -tutkielma 40 op
3410352 Kemian pro gradu -tutkielma (opettaja) 20 op
3410354 Kypsyysnäyte FM 0 op
3410353 Kemian maisteriseminaari 2 op
Tenttikäytännöt ja tentteihin ilmoittautuminen
Kurssien yhteydessä ilmoitettu kurssikirja kattaa aiheen siten, että koko kurssi tai pakollisia harjoituksia sisältävän kurssin luento-osuus voidaan tarvittaessa suorittaa kirjatentillä. Kurssikirjojen lainaus on keskitetty pääkirjastoon. Muusta kursseja tukevasta kirjallisuudesta saa tietoja ko. kurssin alussa.
Kemian perus- ja aineopintojen kurssit on mahdollista suorittaa välikokeilla kurssin yhteydessä tai lopputentillä muuna ilmoitettuna tenttipäivänä. Kurssista riippuen välikokeita on yksi tai useampi ja niihin voivat osallistua ilman erillistä tenttiin ilmoittautumista vain ko. kurssille ilmoittautuneet. Ilmoittautuminen kursseille tapahtuu WebOodissa/ Pepissä. Jokaiselle perus- ja aineopintojen kurssille on lisäksi varattu kaksi muuta tenttipäivää vuodessa.
Syventävien opintojen kurssien jälkeen järjestetään kaksi (2) tenttiä seuraavan puolen vuoden aikana. Uusintaan on aina pakollinen ilmoittautuminen.
Tenttipäivät, ajat ja salit ilmoitetaan WebOodissa/ Pepissä. Muihin tentteihin ja syventävien opintojen uusintoihin ilmoittaudutaan viimeistään 7 päivää aikaisemmin WebOodissa/ Pepissä. Tentit alkavat tasatunnein, ellei muuta ole ilmoitettu. Tenttiaikatauluun liittyvissä erityisissä kysymyksissä voi ottaa yhteyttä tentaattoriin.
Kansainvälinen maisteriohjelma
Master's Degree Programme for Research Chemists (avautuu uuteen välilehteen), tutkintorakenne (pdf)
Itä-Suomen yliopistossa matematiikan tutkintoon johtavaa koulutusta annetaan Joensuun kampuksella. Koulutuksen painopistealoja ovat perustutkintojen osalta opettajankoulutus sekä jatkotutkintojen osalta kompleksianalyysi ja osittaisdifferentiaaliyhtälöt. Peruskoulutuksessa suuntaudutaan matematiikan opettajaksi suorittamalla luonnontieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinnot joko matematiikan aineenopettajan tai matematiikan aineenopettajan ja luokanopettajan koulutusohjelman mukaisesti tai matemaatikoksi suorittamalla nämä tutkinnot matemaatikon koulutusohjelman mukaisesti.
Matematiikan aineenopettajan ja matematiikan aineenopettajan ja luokanopettajan koulutusohjelmissa tutkintoihin sisältyy pedagogisten opintojen kokonaisuus (60 op), jonka suorittaminen edellyttää valintaa soveltuvuuskokeessa. Tämä järjestetään vuosittain niille, joita ei ole hyväksytty opettajalinjan suoravalinnassa. Aineenopettajan koulutusohjelmat antavat kelpoisuuden mm. peruskoulun ja lukion opettajan virkoihin. Matematiikan aineenopettajan ja luokanopettajan koulutusohjelmassa pakollisena sivuaineena on opettajan pedagogisten opintojen (60 op) lisäksi perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (60 op). Tämän koulutusohjelman opiskelija saa laaja-alaisen kelpoisuuden opettaa perusopetuksen vuosiluokilla (1-6), aineenopettajana vuosiluokilla (7-9) sekä aineenopettajana lukiossa. Opettajankoulutuksen koulutusohjelmat antavat myös kelpoisuuden toiseen opetettavaan aineeseen (esimerkiksi fysiikka tai kemia). Tätä varten on suoritettava 60 op:n opintokokonaisuus kyseisessä aineessa.
Matemaatikon koulutusohjelmassa pääaineen kurssivalinnat voivat painottua joko teoreettiseen tai soveltavaan suuntaan riippuen siitä, millaisiin työtehtäviin opiskelija tähtää. Kurssivalinnat suunnitellaan maisterin tutkinnon opintosuunnitelman (HOPS) laatimisen yhteydessä.
Suositeltavimmat valinnaiset sivuaineet opettajankoulutuksen koulutusohjelmissa ovat fysiikka, kemia ja tietojenkäsittelytiede. Matemaatikon koulutusohjelmassa luontevimmat sivuaineet ovat fysiikka, kemia, tietojenkäsittelytiede, tilastotiede ja taloustieteet.
Kaikkia Fysiikan ja matematiikan laitoksen kursseja koskien lähiopetus voidaan tarvittaessa muuttaa luennoitsijan päätöksellä hybridi- tai etäopetukseksi. Tällöin voidaan myös käyttää yliopiston eettisen ohjeen (https://kamu.uef.fi/student-book/opetuksen-ja-opiskelun-eettiset-ohjeet/, kohta 2) mukaisia etätenttijärjestelyjä.
Perustutkintojen osaamistavoitteet
Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (180 op)
Matematiikan aineenopettaja
Koulutusohjelman tavoitteena Luk-tutkinnossa on perehdyttää opiskelija matemaattisen ajattelun yleisiin perusteisiin ja opettajan työn kannalta keskeisiin matematiikan osa-alueisiin sekä luoda pohja matematiikan syventäville opinnoille. Tutkinnon suoritettuaan opiskelija hallitsee matematiikan keskeisten osa-alueiden perusasiat ja tuntee matemaattisen ajattelun yleiset perusteet. Hänellä on pedagogisten tietojen ja taitojen sekä toisen opetettavan aineen perustuntemus, ja hän osaa keskustella opettajantyöhön liittyvistä yleisluonteisista kysymyksistä.
Matematiikan aineenopettaja ja luokanopettaja
Koulutusohjelman tavoitteena Luk-tutkinnossa on perehdyttää opiskelija matemaattisen ajattelun yleisiin perusteisiin ja opettajan työn kannalta keskeisiin matematiikan osa-alueisiin sekä luoda pohja matematiikan syventäville opinnoille. Tutkinnon suoritettuaan opiskelija hallitsee matematiikan keskeisten osa-alueiden perusasiat ja tuntee matemaattisen ajattelun yleiset perusteet. Hänellä on hyvät pedagogiset tiedot ja taidot sekä peruskoulussa opetettavien eri aineiden aineiden perustuntemus, ja hän osaa keskustella opettajantyöhön liittyvistä yleisluonteisista kysymyksistä.
Matemaatikko
Koulutusohjelman tavoitteena Luk-tutkinnossa on perehdyttää opiskelija matemaattisen ajattelun yleisiin perusteisiin ja matematiikan osa-alueisiin sekä luoda pohja matematiikan syventäville opinnoille. Tutkinnon suoritettuaan opiskelija hallitsee laajasti matematiikan keskeisten osa-alueiden perusasioita ja matemaattisen ajattelun yleisiä perusteita.
Filosofian maisterin tutkinto (120 op)
Matematiikan aineenopettaja
Koulutusohjelman tavoitteena FM-tutkinnossa on antaa matematiikan aineenopettajaksi opiskelevalle hyvät tiedot ja taidot matematiikassa. Tutkinnon suoritettuaan opiskelija osaa toimia matematiikan opettajana eri kouluasteilla. Hän on matematiikan ja opetuksen asiantuntija ja pystyy työskentelemään erilaisissa opetuksen ja matematiikan alan tehtävissä yhteiskunnassa. Opiskelija osaa soveltaa, analysoida, arvioida ja luoda matematiikan ja sen oppimisen tietoa työssään. Filosofian maisterin tutkinto antaa valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen.
Matematiikan aineenopettaja ja luokanopettaja
Koulutusohjelman tavoitteena FM-tutkinnossa on antaa matematiikan aineenopettajaksi ja luokanopettajaksi opiskelevalle hyvät tiedot ja taidot matematiikassa. Tutkinnon suoritettuaan opiskelija osaa toimia matematiikan opettajana eri kouluasteilla. Hän on matematiikan ja opetuksen asiantuntija ja pystyy työskentelemään erilaisissa opetuksen ja matematiikan alan tehtävissä yhteiskunnassa. Opiskelija osaa soveltaa, analysoida, arvioida ja luoda matematiikan ja sen oppimisen tietoa työssään. Filosofian maisterin tutkinto antaa valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen.
Matemaatikko
Koulutusohjelman tavoitteena FM-tutkinnossa on antaa hyvät ja laaja-alaiset tiedot ja taidot matematiikassa. Tutkinnon suoritettuaan opiskelija osaa toimia matematiikan asiantuntijana erilaisissa matematiikan soveltamiseen ja tutkimiseen liittyvissä tehtävissä yhteiskunnassa. Opiskelija osaa soveltaa, analysoida, arvioida ja luoda matemaattista tietoa työssään. Filosofian maisterin tutkinto antaa valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen.
Tutkintojen rakenne
Koulutusten tutkintorakenteet on kuvattu pdf-taulukoissa. Taulukoissa ensisijaisesti suositeltavat suoritusajat on merkitty rastilla (x) ja vaihtoehtoiset suoritusajat ympyrällä (o). Opintojaksojen kuvaukset ja tarjontatiedot aikatauluineen löydät WebOodista opintojakson nimellä tai koodilla.
Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (180 op), matematiikan aineenopettaja (pdf)
Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (180 op), matematiikan aineenopettaja ja luokanopettaja (pdf)
Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (180 op), matemaatikko (pdf)
Filosofian maisterin tutkinto (120 op), matematiikan aineenopettaja (pdf)
Filosofian maisterin tutkinto (120 op), matematiikan aineenopettaja ja luokanopettaja (pdf)
Filosofian maisterin tutkinto (120 op), matematiikko (pdf)
Metsätieteiden osaston tehtävänä on tutkia tieteellisin menetelmin metsien hoitoa, käyttöä ja suojelua sekä kouluttaa asiantuntijoita metsä- ja ympäristöalan tehtäviin kotimaassa ja ulkomailla.
Metsätieteet ovat soveltavia tieteitä, joiden tutkimuskohteena ovat metsät sekä niiden kestävä ja monipuolinen käyttö. Metsätieteitä yhdistää yhteinen tutkimuskohde, mutta metsätieteiden eri osa-alueilla on erilainen tiedetausta ja tutkimusongelmat. Metsätieteellinen tutkimus ja koulutus ovat monitieteisiä.
Perustutkinnot
Maatalous-metsätieteellisen koulutusalan perustutkintoja ovat maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin sekä maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinnot, joista edellinen edustaa alempaa ja jälkimmäinen ylempää korkeakoulututkintoa.
Alempi korkeakoulututkinto perehdyttää opiskelijan pääaineen ja sivuaineiden perusteisiin, luo perusvalmiudet tieteelliseen ajatteluun ja alan asiantuntijatehtäviin. Samalla alempi korkeakoulututkinto luo valmiudet suorittaa ylempi korkeakoulututkinto, joka syventää tieteellisiä valmiuksia, ammatillista osaamista ja viestintä- ja kielitaitoa sekä luo valmiudet elinikäiseen oppimiseen.
Maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä (op) ja tutkinnon yleiskuvaus on tässä (pdf).
Ylempi korkeakoulututkinto syventää pääaineen sekä sivuaineen (tai vastaavien opintojen) tuntemusta sekä luo valmiudet tieteellisten menetelmien soveltamiseen ja tieteelliseen jatkokoulutukseen. Ylempi korkeakoulututkinto luo myös valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä sekä vahvistaa viestintä- ja kielitaitoja. Koulutus perustuu tutkimukseen sekä alan ammatillisiin käytäntöihin.
Metsänhoitajan arvonimi myönnetään maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinnon metsätieteissä suorittaneelle henkilölle, jolla on 1) aikaisempi suomalainen maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinto metsätieteissä tai 2) aikaisempi suomalainen ammattikorkeakoulututkinto metsäalalta sekä maisteriopintoihin edellytetyt metsätieteiden siltaopinnot (täydentävät opinnot) suoritettuna (dekaanin päätös 108/03.00.01/2020).
Maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinnon laajuus on 120 op ja tutkinnon yleiskuvaus on tässä (pdf).
Molemmissa tutkinnoissa sivuaineeksi valitaan oppiaine metsätieteiden ulkopuolelta. Sivuaine on opiskelijan omassa harkinnassa. Tavoitteena on kuitenkin se, että opinnoista muodostuu järkevä kokonaisuus, ja että sivuaine tukee pääaineen opintoja. Sivuainetta opiskellaan samaan aikaan kuin pääainetta, ja sivuaineopinnot ajoittuvat opintojen alkuvaiheisiin. Sivuaineet muodostavat tutkintotodistukseen merkittäviä opintokokonaisuuksia, jos opintojen laajuus on vähintään 20 op (ks. tiedekunnan pysyväismääräykset 19 §). Kieli- ja viestintäopinnot sijoittuvat luontevimmin opintojen alkuun. Ensimmäiseen lukuvuoteen on hyvä sisällyttää myös ne opintojaksot, joiden edustamia oppialoja syvennetään opintojensa myöhemmissä vaiheissa.
Metsätieteiden opiskelu
Opinnot koostuvat luento-opetuksesta, harjoituksista ja demonstraatioista, kenttäopetuksesta ja retkeilyistä, seminaareista, kirjatenteistä, työharjoitteluista sekä itsenäisestä opiskelusta. Myös muut suoritustavat (kuten oppimispäiväkirja) voivat olla joillakin kursseilla käytössä. Metsätieteen opintoja ei ole pääsääntöisesti suunniteltu etäopintoina suoritettaviksi.
Osa etenkin maisterivaiheen opintojaksoista luennoidaan englannin kielellä. Ellei opintojakson kuvauksessa muuta ole suorituskielestä määritelty, opiskelija voi suorittaa opintojakson suomeksi, vaikka luennot ja muu opetusmateriaali ovat englanniksi. Englanninkielisissä maisteriohjelmissa opiskelevat suorittavat tenttinsä ja muut kurssiin kuuluvat opintosuoritukset aina englanniksi. Opinnäytetöiden kieli on määritelty mm. tiedekunnan pysyväismääräyksissä (11 §), mistä voi perustellusta syystä poiketa metsätieteiden osaston johtajan päätöksellä.
Metsätieteen tutkintoihin kuuluu myös muiden yksiköiden vastuulla olevaa opetusta (mm. kielikeskus, tietojenkäsittelytieteen laitos, kauppatieteiden laitos ja opintopalvelut). Tällöin noudatetaan ko. yksiköiden toimintatapoja, ja kyseisiin opintojaksoihin liittyvissä kysymyksissä ollaan ensisijaisesti yhteydessä opintojaksosta vastuussa olevaan yksikköön. Opintojaksojen vastuuorganisaatiot, kuvaukset suoritustapoineen ja opetusajankohdat löytyvät WebOodista.
Metsätieteiden opintoyhteisöstä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen) löytyvät ohjeet henkilökohtaisen opintosuunnitelman (Hops) laatimiseen sekä Hops-ohjaajat. Opintoyhteisöstä löytyvät myös siirtymäsäännöt mahdollisista lukuvuosittaisista opetussuunnitelman (tutkintorakenteet, kurssitarjonta) muutoksista. Siirtymäsäännöt kertovat kuinka opiskelija toimii ja suunnittelee opintonsa loppuun opetussuunnitelman muutostilanteissa.
Jatkuvan oppijan opinto-oikeudella opiskelevalle on vapaasti valittavissa metsätieteen perus- ja aineopintojen kokonaisuudet sivuaineopiskelijalle (26 op + 35 op). Metsätieteen syventäville moduulien opintojaksoille osallistuttaessa odotetaan opiskelijalta edeltäviä kandidaattiopintoja vastaavaa tieto- ja taitotasoa.
Ilmoittautuminen opintojaksoille ja kuulusteluihin
Opetusohjelmassa mainittua opintojaksoa ei opeteta ko. lukuvuonna, jos kurssille ei ole ilmoittautunut WebOodissa ilmoittautumisajan päättymiseen mennessä vähintään 5 opiskelijaa. Ilmoittautumisaika pääosalle syventävistä ja vapaavalinnaisista joka toinen vuosi opetettavista opintojaksoista (kursseista) päättyy WebOodissa kuukautta ennen kurssin alkamista.
Metsätieteiden osaston yleisiin tentteihin ilmoittaudutaan WebOodissa 10 päivää ennen tenttipäivää. Myöhässä tulleita ilmoittautumisia ei huomioida. Yleisten tenttien ajankohdat ja tentittävät opintojaksot löytyvät WebOodista.
Kuluvan lukuvuoden aikana opetettavien opintojaksojen jälkeen pidettäville kurssitenteille ilmoittautuminen WebOodissa ei ole pakollista. Ilmoittautuminen kurssitentille päättyy kaksi päivää ennen tenttiä.
Opintojen arvostelu
Metsätieteen perusopintojen opintokokonaisuus (3511000) arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Metsätieteen aineopintojen opintokokonaisuus (3512300) arvostellaan asteikolla 0-5. Arvosana lasketaan opintojakson opintopisteillä painotettuna keskiarvona kokonaisuuteen pakollisena kuuluvista numeerisesti arvostelluista opintojaksoista. Valinnaiset aineopinnot huomioidaan arvosanan laskennassa ainoastaan, jos niillä on arvosanaan korottava vaikutus. Tutkielma arvostellaan erikseen, eikä sitä huomioida kokonaisuuden arvosanassa. Metsätieteen perus- ja aineopinnot suorittaneelle annetaan opintorekisteriin kokonaisuusmerkintä Metsätieteen perus- ja aineopinnot (3512200), arvosanana aineopintojen arvosana.
Syventävien opintojen opintokokonaisuus arvostellaan arvosteluasteikolla 0–5. Syventävien opintojen arvosana lasketaan kahden pakollisen tutkintoon kuuluvan moduulin opintojaksoista sekä loppukuulustelusta opintojaksojen opintopisteillä painotettuna keskiarvona numeerisista arvosanoista. Jos pakollisten moduuleiden opintojaksoista ei tule täyteen vaadittu 28 op, arvosanaan lasketaan muiden moduuleiden opintojaksoja niin, että vaadittu opintopistemäärä täyttyy. Muut vaatimusten yli menevät syventävät opinnot huomioidaan arvosanan laskennassa ainoastaan, jos niillä on arvosanaan korottava vaikutus. Tutkielma arvostellaan erikseen, eikä sitä huomioida kokonaisuuden arvosanassa.
Tutkintorakenteet
Maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinto (180 op)
Maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinto (pdf) sisältää yleisopintoja, kieli- ja viestintäopintoja, menetelmäopintoja, metsätieteen perus- ja aineopinnot, sivuaineopinnot sekä muita opintoja. Opintojaksojen kuvaukset ja tarjontatiedot aikatauluineen löydät WebOodista (avautuu uuteen välilehteen) opintojakson nimellä tai koodilla.
Kandidaatin tutkinto on yleis-, perus- ja aineopintojen osalta yhtenäinen kaikille opiskelijoille. Metsätieteen perusopinnot suoritettuaan opiskelija tuntee kestävän metsätalouden keskeiset biologiset, tekniset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset lähtökohdat sekä osaa soveltaa niitä erilaisten aineellisten ja aineettomien hyötyjen tuottamiseksi metsätaloudessa. Metsätieteen aineopinnot suoritettuaan opiskelija tuntee metsätieteellisen tutkimuksen keskeiset periaatteet sekä hallitsee kestävän metsätalouden keskeiset periaatteet ja sovellutukset erilaisten aineellisten ja aineettomien hyötyjen tuottamiseksi.
Kandidaatin tutkinnon ensimmäinen opiskeluvuosi koostuu pääosin metsätieteiden perusopinnoista sekä metsätieteitä tukevista menetelmäopinnoista. Metsätieteiden aineopinnot sijoittuvat toiseen ja kolmanteen opiskeluvuoteen sivuaineopintojen kanssa. Kandidaatin tutkielman laatiminen ja siihen liittyvä proseminaari sijoittuvat kolmanteen opiskeluvuoteen. Kandidaatin tutkintoon kuuluvat kieli- ja viestintäopinnot suoritetaan toisena tai kolmantena opiskeluvuotena. Muut kieliopinnot kannattaa aloittaa opintojen alkuvaiheessa.
Vapaavalinnaisiin metsätieteen aineopintoihin voi suorittaa Karelia-ammattikorkeakoulun tarjonnasta Itä-Suomen yliopiston ja Karelia-ammattikorkeakoulun Itä-Suomen metsätalouden opetusyhteistyön toteutussopimuksessa lukuvuosittain määriteltyjä opintojaksoja. Opintojaksoille on rajoitettu osanotto. Lisätietoja tarjonnasta ja opintoihin hakeutumisesta opetusyhteistyön verkkosivuilla (avautuu uuteen välilehteen).
Sivuaine (perusopinnot, 25 op) ja vapaavalinnaiset muut opinnot (8 op) ovat opiskelijan valittavissa oman kiinnostuksensa mukaan. Sivuaineena on opiskeltava muuta kuin metsätiedettä kuitenkin siten, että sivuaine tukee metsätieteiden pääaineopintoja. Sivuainekokonaisuuksista löytyy suosituksia metsätieteiden osaston opintoyhteisöstä.
Ohjeellinen opintojen ajoittaminen MMK-tutkinnossa
Yliopisto-opinnoissa opiskelijalla on mahdollisuus suunnitella opintojen eteneminen henkilökohtaisesti, mutta suorittaakseen MMK-tutkinnon kolmeen vuoteen, yhdessä lukuvuodessa on suoritettava keskimäärin 60 opintopistettä opintoja. Alla on suosituksia joidenkin MMK-tutkinnon kurssien suoritusajankohdiksi. Vuosittainen 60 op ei täyty esitetyillä opintojaksoilla ensimmäistä opintovuotta lukuun ottamatta. Opintoja täydennetään henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) mukaisesti muilla opinnoilla (mm. muut pääaineen opinnot, sivuaineopinnot). Opintojen ohjeellinen ajoittuminen on kuvattu taulukossa (pdf).
Maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinto (120 op)
Maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinto (pdf) jakautuu yleisopintoihin, kaikille pakollisiin syventäviin opintoihin, erikoistaviin syventäviin opintoihin ja muihin opintoihin. Opintojaksojen kuvaukset ja tarjontatiedot aikatauluineen löydät WebOodista (avautuu uuteen välilehteen) opintojakson nimellä tai koodilla.
Maisterin tutkinto sisältää kaikille opiskelijoille pakollisia yleisopintoja ja syventäviä opintoja sekä syventävien opintojen moduuleita, joita on mahdollista suorittaa neljältä erikoistumisalalta. Syventävistä opinnoista koostetaan opiskelijoille opintorekisteriin pääaineen kokonaisuudet erikoistumisalan mukaan seuraavasti:
3513800 Metsätieteen syventävät opinnot (erikoistumisala metsien hoito ja metsäekosysteemit), pdf
3513300 Metsätieteen syventävät opinnot (erikoistumisala metsänarviointi ja metsäsuunnittelu), pdf
3513400 Metsätieteen syventävät opinnot (erikoistumisala metsäekonomia ja -politiikka), pdf
3513500 Metsätieteen syventävät opinnot (erikoistumisala metsä-, energia- ja puuteknologia), pdf
Kukin erikoistumisala jakautuu moduuleihin, joista kunkin laajuus on vähintään 10 op. Erikoistavia syventäviä opintoja on suoritettava vähintään 28 opintopistettä. Syventävien opintojen moduuleista opiskelijan on sisällytettävä tutkintoonsa vähintään kaksi moduulia kokonaisuudessaan. HOPS MMM laaditaan joustavasti kandidaattivaiheen lopussa tai maisterivaiheen opintojen alkaessa. Hops-ohjaajat löytyvät metsätieteiden opintoyhteisöstä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).
Pro gradu tehdään siten, että se teemaltaan liittyy kiinteästi toiseen tutkintoon sisältyvän moduulin aihealueeseen. Maisterin tutkinnon erikoistumisala määräytyy pro gradun aihealueen mukaan, ja se sovitaan pro gradun aloitusilmoituksen yhteydessä. Opiskelija voi liittää vaaditun kahden kokonaisen moduulin lisäksi tutkintoonsa myös yksittäisiä opintojaksoja muista moduuleista niin, että 28 op vaatimus täyttyy. Moduulien sisällöistä voi kysellä tarkempia tietoja moduulien vastuuhenkilöiltä.
Muut maisterin tutkintoon kuuluvat opinnot voi opiskelija valita vapaasti joko oman tai muiden tiedekuntien tarjonnasta esimerkiksi täydentämällä kandidaatin tutkinnon sivuaineen perusopinnot aineopintotasoisiksi (35 op). Ellei sivuaineen perusopintoja (25 op) sisälly jo kandidaatin tutkintoon, on ne tehtävä maisterin tutkinnossa. Sivuaineen on oltava muuta kuin metsätiedettä.
Kansainväliset maisteriohjelmat
Linkit avautuvat uuteen välilehteen.
- Master’s Degree Programme in European Forestry (MSc EF), curriculum (pdf)
- Master’s Degree Programme in Forestry (CBU FOR) ja Master's Degree Programme in Forestry (Transatlantic Forestry Master programme), (TransFor-M), curriculum (pdf)
- Master’s Degree Programme in Wood Materials Science (WMS), curriculum (pdf)
Sovelletun fysiikan opinnoissa saat aluksi vahvan fysiikan ja matematiikan pohjan, jonka jälkeen voit syventyä maisteriopinnossa laskennalliseen fysiikkaan, lääketieteelliseen fysiikkaan tai ympäristöfysiikkaan sekä näiden erilaisiin sovelluksiin. Lisäksi laitoksella on kansainvälinen lääketieteellisen fysiikan maisteriohjelma Master's Degree Program in Medical Physics (MedPhys, avautuu uuteen välilehteen). Sovelletun fysiikan laitoksella pääset opiskelemaan monimuotoisissa ja moderneissa oppimisympäristöissä. Laitoksen opetushenkilökunta on aktiivisesti ottanut käyttöön opiskelijakeskeisiä opetustapoja ja myös fyysistä oppimisympäristöä on modernisoitu vahvasti. Etenkin perusopintojen jälkeen pääset opiskelemaan asioita, jotka nousevat suoraan laitoksella tehtävästä kansainvälisesti korkeatasoisesta tieteellisestä tutkimuksesta.
Fysiikka on luonnon ja luonnonlakien tutkimista ja ymmärtämistä. Meillä voit oppia tietämään mm. miten pilvet syntyvät ja vaikuttavat ilmastonmuutokseen, miten on mahdollista suorittaa veretön leikkaus rikkomatta ihoa tai kuinka auringon säteilystä voidaan tuottaa suoraan sähköä. Laitoksen tutkimukselle on ominaista kokeellisten, teoreettisten ja laskennallisten menetelmien asiantuntijoiden tiivis yhteistyö, jonka tuloksena syntyy uusia menetelmäsovelluksia etenkin ihmisen, luonnon ja niiden vuorovaikutusten ymmärtämiseksi. Lisäksi fysiikan kuvaaminen matematiikan kielellä antaa edelleen lähes rajattomat mahdollisuudet laajentaa fysiikan sovellusaluetta niin lääketieteellisissä menetelmissä, tietoteknisissä ja teollisissa sovelluksissa kuin ilmastotutkimuksessakin – myös sinulle.
Fyysikon koulutuksessa opit korkeatasoisen tutkimuksen tuella tietoja ja taitoja, joille on kysyntää useilla eri aloilla sekä tutkimuslaitoksissa että yritysmaailmassa ympäri maailman. Valmistuttuasi voit toimia erilaisissa suunnittelu-, tuotekehitys- ja esimiestehtävissä tai vaikka kouluttajana ja tutkijana. Mikäli suuntaat lääketieteellisen fysiikan opintoihin, saat erinomaiset valmiudet sairaalafyysikon erikoistumiskoulutukseen. Valmistuttuasi meiltä työllisyysnäkymäsi ovat erinomaiset.
Opintojen ohjaus ja henkilökohtainen opintosuunnitelma
Ohjausta omiin opintoihisi saat sovelletun fysiikan laitoksen yliopistolehtoreilta ja muilta opettajiltasi. Heti opintojen alussa osallistut Orientaatio yliopisto-opiskeluun ja Johdatus yliopistofysiikkaan -kursseille, joissa perehdyt yleisesti yliopisto-opiskeluun ja perusteellisemmin itse fysiikan opiskeluun ja tutustut laitoksen henkilökuntaan ja meillä tehtävään tutkimukseen. Opintojen alussa teistä muodostetaan pienempiä tuutor-ryhmiä, joita opastavat vertaistuutorit eli ylempien vuosikurssien opiskelijat. Lisäksi kullakin vuosikurssilla on oma oppiainetuutori, joka on yksi laitoksen yliopistolehtoreista. Ensimmäisen lukuvuoden aikana laadit henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), jota päivität tarvittaessa opintojen kuluessa. Laitoksen HOPS-ohjaajat neuvovat HOPS:n laadinnassa. Jokaisen opetusperiodin jälleen laitoksen HOPS-ohjaajat pitävät kullekin vuosikurssille ohjaustilaisuuden, jossa voit antaa palautetta laitoksen opetuksesta ja keskustella opintojen etenemisestä.
Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen (AHOT)
Mikäli olet aiemmin hankkinut osaamista, joka vastaa jotain osaamista, jota sovelletun fysiikan opinnoissa rakennetaan (esim. suorittanut opintoja muissa yliopistoissa tai avoimessa yliopistossa), niin tätä osaamistasi voidaan sisällyttää opintoihisi. Laitoksella toimii AHOT -vastaavana yliopistonlehtori Päivi Ronkanen, johon kannattaa ottaa yhteyttä heti opintojen alkuvaiheessa.
Opintojaksojen järjestäminen
Opintojakson järjestäminen opetussuunnitelman mukaisesti edellyttää, että sille osallistuu vähintään 5 opiskelijaa. Jos opintojaksolle ilmoittautuneita opiskelijoita on vähemmän, voidaan opintojakso perua kokonaan tai järjestää muulla tavoin (esim. monimuoto-opetuksena tai kirjatenttinä).
Opetussuunnitelman uudistus lukuvuodesta 2018-2019
Sovelletun fysiikan opetussuunnitelmat muuttuivat syksystä 2018 lähtien. Tällöin siirryttiin kaikille opiskelijoille yhtenäisiin kandidaattiopintoihin ja vasta maisteriopinnoissa erikoistutaan laskennalliseen fysiikkaan, lääketieteelliseen fysiikkaan tai ympäristöfysiikkaan. Kandidaattiopintoihin tuli mm. lisää matematiikan opintoja sekä fysiikan peruskurssit uudistuivat. Maisteriopintoihin on tehty suositeltavia kokonaisuuksia (moduuleita), joissa on tietyn alueen opinnot ryhmitelty yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi. Muutokset kannattaa ottaa huomioon omaa HOPS:a suunnitellessa, joten keskustele HOPS ohjaajasi kanssa, kuinka muutokset vaikuttavat sinun opintoihisi.
Laskuharjoitukset
Yksi keskeisimpiä fysiikan ja matematiikan oppimistapoja on laskuharjoitusten tekeminen. Monella laitoksen järjestämällä opintojaksolla (mm. fysiikan peruskurssit) suoritusvaatimuksissa onkin aktiivinen osallistuminen laskuharjoituksiin (tyypillisesti 40 % harjoituksista pitää olla tehtynä). Aktiivinen osallistuminen oikeuttaa osallistumaan välikokeisiin ja loppukuulusteluun. Opintojakson aikana tehdyt (laskuharjoitus-)suoritteet ovat pääsääntöisesti voimassa vain kyseisen opintojakson ajan eli uusintakuulusteluun saakka. Opintojakson voit aina kuitenkin suorittaa myös yleisessä kuulustelussa, jolloin laskuharjoitusvaatimusta ei ole (HUOM! Harjoitustyöt, demonstraatiot tms. saattavat silti kuulua vaatimuksiin). Yleisen kuulustelun tehtävissä on usein kuitenkin vaativampia tehtäviä, joilla laskurutiinisi ja soveltamisen taitosi testataan.
Kuulustelujen järjestäminen
Yliopiston tutkintosäännössä on yleisiä ohjeita kuulustelujen järjestämisestä. Lisäksi laitoksella on täydentäviä ohjeita. Erityisesti laitoksen kuulusteluissa on huomioitava:
- Sinun tulee ilmoittautua loppu- ja uusintakuulusteluihin seitsemän (7) ja yleiseen kuulusteluun kymmenen (10) päivää ennen kuulustelun ajankohtaa.
- Kysymys- ja vastauspapereita on varattu vain kuulusteluun ilmoittautuneille.
- Laitoksen kuulusteluissa voit yhden kuulustelukerran aikana suorittaa enintään kaksi kuulustelua. Suosittelemme kuitenkin vain yhden kurssin suorittamista kerralla.
- Kaikki paperit on palautettava (kysymyspaperit, leimatut konseptit, suttupaperit ja myös ei arvosteltavaksi jätetyt paperit). Kuulustelun valvoja merkitsee ylös, kuinka monta paperia (konseptit, tms.) palautit.
Opinnäytteiden alkuperäisyyden tarkistaminen
Laitokselle tehtävien opinnäytteiden alkuperäisyys tarkistetaan sähköisellä Turnitin plagiaatintunnistusjärjestelmällä. Ennen opinnäytteen arviointia palautat tutkielmasi Moodleen, jossa tarkastus suoritetaan ja saat siitä raportin. Käyt raportin läpi pääohjaajasi kanssa keskustellen. Opinnäytteesi tai muun kirjallisen työsi alkuperäisyyden voit tarkistaa itsenäisesti milloin vain Moodlessa (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).
Englanninkielisten kurssien opiskelu suomeksi
Laitoksella on seuraava yleinen linjaus englannin kielellä opetettujen kurssien suorittamisesta suomeksi:
a) Tehtäviin ja tentteihin voi halutessaan vastata myös suomeksi, jos opettajan äidinkieli on suomi.
b) Ryhmätyöskentelyssä yms. (sisältää myös mahdolliset raportit jne.), jossa on sekä suomenkielisiä että ei-suomenkielisiä opiskelijoita, työkieli on englanti.
Opiskelijoita kannustetaan englannin käyttämiseen, sillä se tulee olemaan useimmilla työkielenä tulevaisuudessa.
Englanniksi järjestäviä kursseja ovat pääsääntöisesti kaikki FM-vaiheen opinnot + seuraavat LuK-vaiheen kurssit:
- Fysiikan aineopinnoista seuraavat: 3351511 Fysiikan data-analyys,i 5 op (II periodi) ja 3351555 Siirtoilmiö,t 5 op (III periodi).
- Seuraavien FM-vaiheen kurssien luennoitsijoiden äidinkieli ei ole suomi: 3352709 Atmospheric Chemistry, 5 op (IV-V periodit) ja 3352710 Atmospheric Physics and Meteorology, 5 op (IV-V periodit).
Perustutkinnot
Sovelletun fysiikan perustutkinnot ovat luonnontieteiden kandidaatin (180 opintopistettä) ja filosofian maisterin tutkinto (120 opintopistettä). Tutkintoihin kuuluvia opintokokonaisuuksia ovat yleisopinnot, kieli- ja viestintäopinnot, fysiikan opinnot, matematiikan opinnot ja valinnaiset opinnot (sivuaine). Koko lukuvuoden ajantasainen opintotarjonta löytyy WebOodista (avautuu uuteen välilehteen).
Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (180 op), sovellettu fysiikka
Sovelletun fysiikan koulutusohjelmassa luonnontieteiden kandidaatin (LuK) tutkintorakenne sisältää
- yleisopinnot
- kieli- ja viestintäopinnot
- fysiikan perus- ja aineopinnot
- matematiikan perus- ja aineopinnot (pakollinen sivuaine) ja
- valinnaiset opinnot (sivuaine).
Tutkintorakennetaulukossa (pdf) on myös kuvattu suositus suoritusten ajoittamiseen.
Valinnaiset opinnot
Valinnaisilla opinnoilla täydennät luonnontieteiden kandidaatin tutkintoa niin, että 180 op täyttyy. Valinnaiset opinnot suosittelemme suoritettavaksi vasta 1. opintovuoden jälkeen. Suositeltavia valinnaisia opintoja ovat fysiikan, ympäristötieteen, matematiikan, tietojenkäsittelytieteen, kemian, tilastotieteen, ihmisen biologia ja kauppatieteiden (esim. yrittäjyysopinnot) opintokokonaisuudet sekä harjoittelu. Valinnaisiin opintoihin ei voi kuitenkaan sisällyttää fysiikan ja matematiikan propedeuttisia, Fysiikkaa ympäristötieteilijöille tai vastaavan tasoisia kursseja.
Filosofian maisterin tutkinto (120 op), sovellettu fysiikka
Sovelletun fysiikan koulutusohjelmassa filosofian maisterin (FM) tutkintorakenne (pdf) sisältää:
- Kaikille yhteiset pakolliset yleisopinnot ja kieliopinnot, yhteensä 3 op
- Linjakohtaiset syventävät opinnot (vähintään 60 op) yhdessä seuraavista kokonaisuuksista:
- lääketieteellinen fysiikka
- laskennallinen fysiikka tai
- ympäristöfysiikka
- Syventäviin opintoihin suositeltavat kokonaisuudet on kuvattu moduuleina (moduulit I-XI, pdf), joihin kuuluvista opintojaksoista osa järjestetään joka toinen vuosi. Kullekin syventävien opintojen linjalle on omat moduulikokonaisuutensa (lääketieteellinen fysiikka, laskennallinen fysiikka ja ympäristöfysiikka, pdf), josta valittava vähintään 15 op tai 20 op valitusta linjasta riippuen.
Valinnaisilla opinnoilla täydennetään filosofian maisterin tutkintoa niin, että 120 op täyttyvät. Suositeltavia valinnaisia opintoja ovat fysiikan, ympäristötieteen, matematiikan, tietojenkäsittelytieteen, kemian, biokemian, tilastotieteen, ja ihmisen fysiologian ja anatomian opintokokonaisuudet sekä harjoittelu. Valinnaisiin opintoihin ei voi kuitenkaan sisällyttää fysiikan ja matematiikan propedeuttisia, Fysiikkaa ympäristötieteilijöille tai vastaavan tasoisia kursseja.
Kansainvälinen maisteriohjelma
Sovelletussa fysiikassa opintotarjotaan kuuluu kansainvälinen maisteriohjelma Master's Degree Program in Medical Physics (MedPhys), 120 op. Koulutusohjelman tutkintorakenteen (pdf) opintosisällöt on tarkemmin kuvattu WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen).
Tietojenkäsittelytieteen laitos toimii kahdella kampuksella, Joensuussa Tiedepuistossa ja Kuopiossa KPY Novapoliksessa. Kummallakin kampuksella voi opiskella tietojenkäsittelytiedettä pää- ja sivuaineena sekä tilastotiedettä sivuaineena. Lisäksi Joensuun kampuksella voi opiskella tietotekniikan aineenopettajaksi.
Kuopion kampuksella opetuksen painopisteinä ovat tietojenkäsittelytieteen kandidaattikoulutus ja suomenkielinen maisterikoulutus, jossa voi suuntautua tekoälyyn ja data-analytiikkaan. Joensuun kampuksella opetuksen painopisteenä on kandidaattikoulutuksen lisäksi englanninkielinen maisterikoulutus, jossa voi suuntautua tekoälyyn sekä opetus- ja kehitysteknologioihin.
Tietojenkäsittelytieteessä on kolme päätutkimussuuntaa: tekoäly, opetus- ja kehitysteknologiat ja datatiede. Tekoälyyn keskittyviä tutkimusryhmiä on molemmilla kampuksilla. Opetus- ja kehitysteknologian tutkimusta tehdään Joensuun kampuksella. Datatieteen tutkimus on keskittynyt Kuopion kampukselle. Laitoksen toinen oppiaine on tilastotiede, jossa tutkimus on keskittynyt erityisesti tilastotieteen sovelluksiin metsätieteissä. Tietojenkäsittelytieteen tutkijakoulutus tapahtuu yliopiston tohtoriohjelmassa Doctoral Programme in Science, Technology and Computing (SCITECO).
Tietojenkäsittelytieteen FM-tutkinnon syventävät opinnot jakautuvat vastaavasti erikoistumisaloihin.
Automaattisen tietojenkäsittelyn tultua erottamattomaksi osaksi nykyaikaista yhteiskuntaamme on samalla alan ammattilaisten tarve voimakkaasti lisääntynyt. Tietojenkäsittelijät työskentelevät esimerkiksi ohjelmisto- ja elektroniikkateollisuudessa, kaupassa ja muissa yrityksissä, julkishallinnossa, opetuksessa ja tutkimuksessa. Ammattinimikkeenään heillä voi olla esimerkiksi ohjelmistosuunnittelija, systeemisuunnittelija, järjestelmäasiantuntija, projektipäällikkö tai johtotehtävissä tietohallintopäällikkö. Tietotekniikan opettajan koulutus taas antaa pätevyyden toimia perusopetuksen, lukion tai keskiasteen opettajana sekä antaa valmiudet toimia työelämän koulutustehtävissä.
Koska tietojenkäsittelyn sovellusalueet ovat niin monipuoliset, myös sen tutkimus ja siinä käytetyt menetelmät ovat moninaisia, vaihdellen esimerkiksi kehitys- ja opetusteknologian hyödyntämistä ihmistieteistä aina älykkään medialaskennan ja datatieteen algoritmitutkimuksessa hyödynnettäviin formaaleihin matemaattisiin menetelmiin saakka. Vastaavasti tietojenkäsittelytieteen FM-tutkinnosta voi rakentaa omaa suuntautumistaan tukevan pääaineen syventävien ja sivuaineopintojen kokonaisuuden varsin vapaasti. Siitä huolimatta tietojenkäsittelytieteen ydinaines on keskeisiltä osiltaan sovellusriippumatonta ja varsin abstraktia: se tutkii tiedon esittämistä, näitä esitystapoja käyttäviä tiedonkäsittelymenetelmiä, tällaisiin menetelmiin perustuvia tietojärjestelmiä sekä tietokoneita ja niiden hyväksikäyttöä osana tällaisia tietojärjestelmiä. Tähän ydinainekseen pohjaava yliopistokoulutus antaa vahvan perustan ammattitaidolle, joka säilyy vaikka laitteistot, ohjelmistot ja alan työmenetelmät jatkuvasti kehittyvätkin.
Perustutkinnot
Tietojenkäsittelytieteessä perustutkinnot ovat luonnontieteen kandidaatin (LuK) ja filosofian maisterin (FM) tutkinnot. LuK-tutkinto on alempi korkeakoulututkinto, jonka laajuus on 180 opintopistettä (op), ja jonka voi suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa vuodessa. Sen opinnot koostuvat pääaineen perus- ja aineopinnoista sisältäen kandidaatintutkielman, kieli- ja viestintäopinnot, yleisopinnot, sivuaineopinnot sekä vapaasti valittavat opinnot. Opiskelijat kuuluvat Itä-Suomen ICT-koulutuspolun piiriin, jossa pääaineen LuK-tutkintokoulutus toteutetaan yhteistyössä Karelia (Joensuu) ja Savonia (Kuopio) ammattikorkeakoulujen kanssa. FM-tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto, jonka laajuus on 120 op, ja jonka voi suorittaa päätoimisesti opiskellen LuK-tutkinnon pohjalta kahdessa vuodessa. Sen opinnot puolestaan koostuvat pääaineen syventävistä opinnoista sisältäen pro gradu -tutkielman, kieliopinnot sekä sivuaineen tai vapaasti valittavat opinnot.
Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon rakenne (180 op)
Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija tuntee tietojenkäsittelytieteen perusteet erilaisten tietoa käsittelevien tietojärjestelmien toiminnasta, suunnittelusta ja toteuttamisesta, ja hänellä on edellytykset alan kehityksen seuraamiseen. Hänellä on myös osaamistaan laajentamaan valitsemansa sivuaineen tai sivuaineiden perusteiden tuntemus. Hänellä on valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin sekä edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen. Hänellä on edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä sekä riittävä viestintä- ja kielitaito.
Tietojenkäsittelytieteen LuK -tutkinto koostuu seuraavista opinnoista:
- Yleisopinnot 5 op
- Kieli- ja viestintäopinnot 10 op
- Tietojenkäsittelytieteen perusopinnot 25 op
- Tietojenkäsittelytieteen aineopinnot 70 op
- Sivuaineopinnot 60 op tai 2 x 25 op
- Vapaasti valittavat opinnot siten, että tutkinnon minimilaajuus täyttyy 0-20 op
Kandidaatin tutkinnon tutkintorakenteeseen kuuluvat opinnot on lueteltu erillisessä taulukossa (pdf). Opintojaksojen kuvaukset ja tarjontatiedot aikatauluineen löydät WebOodista (avautuu uuteen välilehteen) opintojakson nimellä tai koodilla.
Filosofian maisterin tutkinnon rakenne (120 op)
Filosofian maisterin tutkinnon tavoitteena on antaa opiskelijalle hyvä tuntemus valitsemaltaan tietojenkäsittelytieteen erikoistumissuunnalta. Hänellä on valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen sekä valmiudet toimia työelämässä tietojenkäsittelytieteen asiantuntijana ja kehittäjänä. Hänellä on valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen sekä hyvä viestintä- ja kielitaito.
Osa maisterivaiheen opintojaksoista luennoidaan englanninkielellä. Ellei opintojakson kuvauksessa muuta ole suorituskielestä määritelty, opiskelija voi suorittaa opintojakson suomeksi, vaikka luennot ja muu opetusmateriaali ovat englanniksi. Englanninkielisissä maisteriohjelmissa opiskelevat suorittavat tenttinsä ja muut kurssiin kuuluvat opintosuoritukset aina englanniksi. Opinnäytetöiden kieli on määritelty mm. tiedekunnan pysyväismääräyksissä (11 §), mistä voi perustellusta syystä poiketa yksikön johtajan päätöksellä.
Tietojenkäsittelytieteen FM-tutkinto koostuu seuraavista opinnoista:
- 3621112 Hops-tietojenkäsittelytiede (FM) 1 op (opintovuodet I-II)
- 8013300 Advanced English Academic and Professional Communication for Applied Physics, Computer Science and Environmental Science (Kuopio) 2 op/ 8013328 Advanced English Academic and Professional Communication for Chemistry, Computer Science, Mathematics and Physics (Joensuu) 2 op (I opintovuosi)
- Tietojenkäsittelytieteen syventävät opinnot (pdf) 94 op
- Vapaasti valittavat tai sivuaineopinnot siten, että tutkinnon minimilaajuus täyttyy 0-23 op
Tietojenkäsittelytieteen harjoittelut
Luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon voi sisältyä vapaaehtoista työharjoittelua. Aineopintojen harjoittelu on tarkoitus suorittaa kesällä kolmannen lukuvuoden päätteeksi. Se on pituudeltaan 2-3 kk ja laajuudeltaan 5-8 op. Maisteriopintoihin kuuluu vaihtoehtoisesti pakollinen Maisteriopintojen harjoittelu (10-20 op), joka on suunniteltu suoritettavaksi ensimmäisen maisterilukuvuoden päätteeksi kesällä, jatkuen seuraavan lukuvuoden syyslukukauden. Se on kestoltaan 3-6 kk. Harjoittelu voidaan suorittaa myös esim. kahdessa eri harjoittelupaikassa (esim. 3 kk ja 3 kk).
Aineopintojen harjoittelun sisällölle ei aseteta erityisiä vaatimuksia, vaan työ voi olla miltei mitä tahansa tietojärjestelmiin liittyvää kuten määrittelyä, suunnittelua, ohjelmointia, testausta, ylläpitotehtäviä tai dokumentointia. Tärkeintä on muodostaa käsitys tietojärjestelmien merkityksestä yrityksen tai muun yhteisön toiminnalle, sekä yrityksen tai muun yhteisön liiketoimintaan ja toimintatapoihin tutustuminen. Maisteriopintojen harjoittelun alkaessa opiskelijalla tulee olla suoritettuna kandidaatin tutkinto.
Työtehtävien tulee olla maisteriopintojen harjoittelussa vaativuudeltaan sellaisia, joita opiskelija valmistuttuaan tulee tekemään, kuten ohjelmointi- tai suunnittelutehtäviä.
Tietojenkäsittelytieteen laitos myöntää vuosittain rajallisen määrän tukea harjoitteluun. Harjoittelutukea voidaan myöntää opiskelijan palkkaamalle yritykselle 600 € (v. 2019).
Opiskelija etsii itse harjoittelupaikan. Jos harjoitteluun on myönnetty yliopiston tukea, täyttää opiskelija ennen harjoittelun aloittamista harjoittelusopimuksen yliopiston ja harjoittelupaikan kesken. Muutoin lähetetään harjoitteluyhdyshenkilölle vapaamuotoinen ilmoitus harjoittelun aloittamisesta. Opiskelija ja harjoittelupaikan tarjoaja solmivat lisäksi työsopimuksen. Harjoittelun jälkeen opiskelija kirjoittaa harjoittelukertomuksen, josta selviää mm. mistä harjoittelusta on kysymys, missä harjoittelupaikassa opiskelija on työskennellyt, mitä töitä opiskelija on tehnyt ja kuinka hyvin hän on niistä selviytynyt. Harjoittelun jälkeen opiskelija näyttää työtodistuksen harjoitteluyhdyshenkilölle.
Tarkemmat ohjeet harjoittelusta ja harjoittelutuesta ovat laitoksen harjoittelua käsittelevillä www–sivuilla.
Tietojenkäsittelytieteen aineenopettajakoulutus, Joensuun kampus
Aineenopettajan pätevyyteen vaaditaan sellainen FM-tutkinto, jonka sivuaineina ovat aineenopettajan pedagogiset opinnot (60 op) sekä toisen opetettavan aineen perus- ja aineopinnot (60 op). (Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 14.12.1998/986.) Toiseksi opetettavaksi aineeksi sopivat perusopetuksen, lukion tai muun koulutuksen opetukseen kuuluvat aineet. Jotta näin laajat sivuaineopinnot olisivat mahdolliset, niin pääaineessa suoritetaan muita erikoistumisaloja suppeammat aineopinnot (45 op) ja syventävät opinnot (60 op). Näiden kahden sivuaineen lisäksi FM-tutkintoon kuuluu vapaasti valittavia opintoja (22 op). Näiksi opinnoiksi suositellaan jonkin kolmannen sivuaineen perusopintoja (25 op), koska niitä voi myöhemmin täydentää aineopinnoilla (35 op) ja saada näin kolmannen opetettavan aineen kelpoisuuden.
Aineenopettajan tutkintovaatimukset tietojenkäsittelytieteessä (LuK ja FM) on esitetty pdf-muodossa.
Kansainväliset maisteriohjelmat
Laitos osallistuu kolmeen kansainväliseen tietojenkäsittelytieteen maisteriohjelmaan:
- Tietojenkäsittelytieteen kansainvälinen maisteriohjelma International Master's Degree Programme in Information Technology (IMPIT, pdf)
- Kaksoismaisteritutkinto-ohjelma yhdessä japanilaisen Toyohashin yliopiston kanssa (TUT-UEF, pdf)
- Tietojenkäsittelytieteen kansainvälinen Erasmus Mundus -maisteriohjelma Master of Science in Imaging and Light in Extented Reality (IMLEX, pdf)
Kansainväliset maisteriohjelmat toimivat pääosin Joensuun kampuksella. TUT-UEF -yhteistyö toimii molemmilla kampuksilla. Suuri osa tietojenkäsittelytieteen syventävistä opinnoista annetaan englanniksi.
Ympäristötieteen alan perustutkinto koostuu luonnontieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinnon opinnoista. Ympäristötiede on monitieteinen koulutusala, josta valmistuu asiantuntijoita julkiselle sektorille ympäristöhallintoon, tutkimuslaitoksiin, ministeriöihin, yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin sekä yksityiselle sektorille teollisuuteen tai konsultti- ja palveluyrityksiin.
Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon (LuK, 180 op) tavoitteena on perehdyttää opiskelija ympäristön tilaan, ympäristöongelmien syihin ja seurauksiin, ihmisen ja ympäristön väliseen vuorovaikutukseen ja siihen liittyviin ympäristö- ja terveysriskeihin. Lisäksi koulutus antaa valmiudet seurata ympäristöalan kehitystä, tieteellistä kirjallisuutta ja hallinnollisia säädöksiä sekä jatkaa ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen.
Ympäristö- ja biotieteiden laajassa kandidaattiohjelmassa voi suorittaa luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon ympäristötieteen (Kuopion kampus) tai biologian (Joensuun kampus) pääaineessa, jossa voi myös opiskella biologian aineenopettajaksi. Kandidaatin tutkinto (180 op) sisältää kaikille yhteiset ympäristötieteen ja biologian perusopinnot (30 op), kieli- ja viestintäopintoja (10 op), HOPS-opintoja (5 op), metodiopintoja (10 op), pääaineen aineopinnot (50 op, aineenopettajalinjalla 40 op), erikoistavia aineopintoja (väh. 20 op), sivuaineopintoja sekä vapaasti valittavia opintoja. Yhteiset perusopinnot suoritettuaan opiskelija voi suunnata opintonsa kolmen vaihtoehtoisen opintopolun mukaan: ympäristöterveyden- ja teknologian linja Kuopion kampuksella, ympäristömuutoksen biologian linja molemmilla kampuksilla ja biologian aineenopettajan linja Joensuun kampuksella. Perusopinnot, kieli- ja viestintäopinnot, metodiopinnot ja HOPS-opinnot voi suorittaa molemmilla kampuksilla. Pääaineen vaihto Joensuussa opiskeltavaan biologiaan on mahdollista ensimmäisen lukuvuoden jälkeen.
Filosofian maisterin tutkinnon (FM, 120 op) tavoitteena on kehittää opiskelijan tieteellistä ajattelua, tieteellisten menetelmien soveltamista ja kieli- ja viestintätaitoja, sekä syventää tietoja ja taitoja valitulla ympäristötieteen erikoistumisalalla. Maisteriopinnoissa opiskelija vaikuttaa omilla valinnoillaan henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa suuntaukseen ja painotuksiin. Ylempi korkeakoulututkinto luo valmiudet toimia oman erikoisalan tutkijana, johtavana asiantuntijana tai viranomaisena sekä kansallisissa että kansainvälisissä tehtävissä. FM-opinnot antavat hyvän pohjan tieteellisiin jatko-opintoihin.
Maisteriopinnoissa pääaine määräytyy kampuskohtaisesti. Kuopion kampuksella pääaine on ympäristötiede. Pääaineen syventävät opinnot suoritetaan Ympäristö- ja biotieteiden laitoksen tutkimuksen vahvuusaloihin (Aerosolitutkimus, Ympäristömuutoksen biologia, Akvaattinen tutkimus sekä Säteily- ja kemikaalitutkimus) keskittyvien englanninkielisten maisteriohjelmien mukaisesti: Environmental Health and Technology programme tai Biology of Environmental Change programme (linkit avautuvat uuteen välilehteen). Maisterintutkinto (120 op) sisältää syventäviä opintoja (väh. 80 op), sivuaine tai muita opintoja (väh. 25 op), kieli- ja viestintäopintoja (väh. 2 op), metodiopintoja (väh. 8 op).
Ympäristötieteen syventävät opinnot (väh. 80 op)
Ympäristöterveyden ja -teknologian opinnot tarjoavat opiskelijalle syventävät tiedot elin- ja työympäristön kemiallisista, fysikaalisista ja biologisista altisteista, kuten ilman ja veden epäpuhtauksista, säteilystä ja ympäristökemikaaleista, ja niihin liittyvästä riskinarvioinnista. Opinnoissa käsitellään laajasti altisteiden lähteitä, päästöjä, kulkeutumista ja esiintymistä ympäristössä, ihmisen altistumisen arviointia mittaamalla ja mallintamalla, ympäristötekijöiden haitallisia terveysvaikutuksia sekä altistumisen ja terveyshaittojen vähentämiskeinoja. Opiskelijalla on mahdollisuus erityisesti syventyä esim. ilmansuojeluun, veden laatuun, sisä- ja työympäristökysymyksiin tai säteilysuojeluun. Ympäristöinformatiikan opinnoilla voi hankkia valmiuksia ympäristötutkimukselle tyypillisten suurten tietoaineistojen analysointiin. Ympäristöterveyden ja -teknologian syventävät opinnot antavat erinomaiset valmiudet aihepiiriin liittyviin tutkimustehtäviin yliopistoissa tai tutkimuslaitoksissa, ympäristöterveysvalvonnan ja työhygienian tehtäviin eri hallinnon tasoilla ja yrityksissä sekä monenlaisiin kotimaisiin ja kansainvälisiin asiantuntijatehtäviin.
Ympäristönmuutoksen biologian opinnot tarjoavat opiskelijalle syventävät tiedot ympäristönmuutoksen vaikutuksista ekosysteemeihin ja niiden bioprosesseihin, erityisesti ilmakehän ja ekosysteemien välisiin vuorovaikutuksiin. Kuopion kampuksella opinnot jakautuvat opintokokonaisuuksiksi, joista ympäristöekologian opintokokonaisuus keskittyy ekosysteemeissä esiintyvien vuorovaikutusten ymmärtämiseen ja ympäristömuutosten merkitykseen ekosysteemien vuorovaikutustilanteissa. Biogeokemian opintokokonaisuudessa perehdytään ilmastomuutoksen taustalla oleviin prosesseihin ja ihmisen aiheuttamiin muutoksiin ekosysteemeissä. Syventävät opinnot antavat hyvät valmiudet ympäristönmuutoksen biologisten vaikutusten tutkimustehtäviin yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa ja toimimiseen ympäristövalvonnan johtavissa asiantuntijatehtävissä.
Syventävissä opinnoissa suurin osa opetuksesta tapahtuu englannin kielellä. Ellei opintojakson kuvauksessa muuta ole suorituskielestä määritelty, opiskelija voi suorittaa opintojakson tentin suomeksi, vaikka luennot ja muu opetusmateriaali ovat englanniksi. Englanninkielisissä maisteriohjelmissa opiskelevat suorittavat tenttinsä ja muut kurssiin kuuluvat opintosuoritukset aina englanniksi. Opinnäytetöiden kieli on määritelty mm. tiedekunnan pysyväismääräyksissä (11 §), mistä voi perustellusta syystä poiketa laitoksen johtajan päätöksellä.
Ennen 1.8.2016 aloittaneet opiskelijat suorittavat opintonsa aloitusvuotensa tai lukuvuoden 2015-2016 OPSin mukaisesti. He voivat myös siirtyä opiskelemaan Ympäristö- ja biotieteiden laajassa kandidaattiohjelmassa. Vanhan tutkintorakenteen mukaisesti aloittaneet opiskelijat voivat täydentää opintonsa uuden ohjelman perus- ja aineopintokokonaisuuksien kursseista. Lisätietoja saa tarvittaessa omalta HOPS-ohjaajalta.
Opintojaksoille ilmoittautuminen, niiden toteutus ja kuulustelut
Opiskelijan on ilmoittauduttava opintojaksolle vähintään 2 viikkoa ennen sen alkua WebOodia käyttäen. Valinnaiset opintojaksot järjestetään vain, jos niille osallistuu vähintään viisi biologian ja/tai ympäristötieteen pääaineopiskelijaa. Opintokokonaisuuksien pakolliset opintojaksot järjestetään, vaikka ilmoittautuneita olisi vähemmän kuin edellä on määritelty. Kaikkia opintojaksoja ei tarjota joka lukuvuosi. Opiskelija voi ilmoittautua syventävien opintojen kursseille vasta, kun kandidaatintutkielma on jätetty arvosteltavaksi. Opintojaksot sisältävät esim. lähi- tai etäluentoja, laskuharjoituksia, seminaareja, harjoitustöitä laboratoriossa, maastossa tai työpaikoilla. Tarvittaessa lähiopetus voidaan muuttaa etä- tai hybridiopetukseksi. Opetuksen tarkemmat toteutustavat ja ajankohdat löytyvät WebOodista.
Ympäristötieteen pääaineessa opintojaksojen päätteeksi järjestetään kolme tenttitilaisuutta, joista viimeinen on useimmiten laitoksen yleisenä tenttipäivänä. Osaamisen arviointi voi perustua myös jatkuvaan arviointiin, oppimispäiväkirjaan tai muuhun kirjalliseen raportointiin. Tentteihin on ilmoittauduttava WebOodissa 10 päivää ennen tenttiä. Tenttipäivät ilmoitetaan WebOodissa.
Opintojen arvostelu
Perus- ja aineopintokokonaisuuksien arvostelussa otetaan huomioon kaikki numeerisesti arvostellut opintojaksot ja arvosana määräytyy opintopisteillä painotetun keskiarvon mukaisesti. Ympäristötieteen ja biologian yhteisistä perusopinnoista, biologian aineopinnoista ja erikoistavista aineopinnoista lasketaan yksi arvosana, joka näkyy tutkintotodistuksessa ”Ympäristötieteen perus- ja aineopinnot 3710980, väh. 100 op”. Tämä arvosana lasketaan perus- (30 op) ja aineopintojen (50 op) sekä erikoistavien aineopintojen (vähintään 20 op) opintopisteillä painotetuista keskiarvoista. Kandidaatin tutkielman arvosanaa ei oteta mukaan aineopintojen arvosanan laskentaan. Syventävien opintojen kokonaisuuden arvosana on syventävien opintojaksojen numeerisesti arvosteltujen opintojen arvosanojen opintopisteillä painotettu keskiarvo. Pro gradu -tutkielman arvosanaa ei oteta mukaan pääaineen syventävien opintojen arvosanan laskentaan. Mikäli opintokokonaisuuden opintopistelaajuudesta yli puolet on arvosteltu hyväksytty/hylätty asteikolla, myös kokonaisuus arvostellaan hyväksytty/hylätty.
Harjoittelu ja opiskelijavaihto
Opiskelija voi sisällyttää kotimaassa tai ulkomailla suoritettua työharjoittelua LuK-tutkinnon erikoistaviin aineopintoihin ja FM-tutkinnon syventäviin opintoihin. Harjoittelun tulee tarjota opiskelijalle motivoivia ympäristöalaan liittyviä työtehtäviä, joissa hän voi soveltaa saamaansa koulutusta. Opiskelijalla on oltava vähintään 60 op ennen harjoittelua. Samaa työskentelyä ei voida kirjata opinnäytetyönä ja harjoitteluna. Harjoittelusta antaa tarkempia tietoja pääaineen harjoitteluvastaava, ja opiskelijavaihto-ohjelmista ja kansainvälisestä harjoittelusta antavat opinto- ja opetuspalveluiden kansainvälisten asiain koordinaattori ja pääaineen kv-koordinaattori. Lisätietoja harjoitteluista voit lukea Ympäristötieteen opintoyhteisöstä, laitoksen internetsivuilta ja opintojaksokuvauksista:
- Ympäristötieteen harjoittelu LuK-tutkintoon, 3710703, 3-10 op
- Practical Training, Advanced Studies, 3710713, 3-10 op
- Project Work in a Research Group, 3710712, 3-10 op
Opintojen ohjaus ja henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)
Opiskelijan ohjauksesta vastaavat ympäristötieteen pääaineen opettajat. Opiskelijalle nimetään myös oma HOPS-ohjaaja, joka neuvoo opintojen suunnittelussa ja muissa opintoihin liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi opiskelijat jaetaan opintojen alussa tuutori-ryhmiin, joissa vertaistuutorit (toisen vuosikurssin opiskelijat) kertovat yliopiston ja oppiaineen käytänteistä. Opintojen alussa järjestetään Orientaatio yliopisto-opiskeluun ja HOPS-opintoja, joissa perehdytään mm. yleisesti yliopisto-opiskeluun, ympäristötieteen tutkintorakenteeseen, opintojen suunnitteluun ja ympäristötieteen tutkimukseen, ammatteihin ja työelämään.
LuK-tutkinto on suunniteltu suoritettavaksi kolmen vuoden aikana, jota varten opiskelija laatii omia tavoitteitaan tukevan henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. HOPS-ohjaaja hyväksyy sen osana HOPS-opintojaksoa, jonka jälkeen suunnitelmaa päivitetään opintojen edetessä. LuK-opintojen aikana opiskelija laatii myös FM-tutkintoon tähtäävän henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa. Ennen tutkinnon hakemista päivitetty ja haettavan tutkinnon mukainen HOPS tulee hyväksyttää HOPS-ohjaajalla ja oppiaineen vastuuhenkilöllä.
Jatkuvan oppijan opinto-oikeudella opiskelevalle on vapaasti valittavissa ympäristötieteen ja biologian perusopintojen kokonaisuus sivuaineopiskelijalle (30 op) ja ympäristötieteen aineopintojen kokonaisuus (30 op). Ympäristötieteen syventäville opintojaksoille osallistuttaessa odotetaan edeltäviä kandidaattiopintoja vastaavaa tieto- ja taitotasoa.
Perustutkinnot
Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (pääaine ympäristötiede), ympäristö- ja biotieteiden laaja kandidaattiohjelma (180 op) koostuu yleis- ja kieliopinnoista, ympäristötieteen perus- ja aineopinnoista, erikoistavista aineopinnoista sekä sivuaineopinnoista. LuK tutkinnon yleisrakenne on esitetty pdf- taulukossa.
Filosofian maisterin tutkinto (120 op), ympäristötiede, koostuu kieliopinnoista, metodiopinnoista, ympäristötieteen syventävistä opinnoista ja sivuaineesta. FM-tutkinnon yleisrakenne on esitetty taulukossa (pdf).
Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (180 op), ympäristötiede
LuK-tutkinnon opintokokonaisuudet
Kandidaatin tutkinnon rakenne ja opintojaksot esitetään pdf-taulukossa. Opintojaksojen kuvaukset ja tarjontatiedot aikatauluineen löydät WebOodista opintojakson nimellä tai koodilla.
Ympäristötieteen ja biologian yhteisissä perusopinnoissa (30 op) annetaan yleiskuva eliöiden luokittelusta, rakenteesta, toiminnasta, perinnöllisyydestä, biokemiasta ja ekologiasta sekä ympäristöriskeistä ja -terveydestä. Opinnoissa tarkastellaan solu- ja molekyylibiologian perusteita, eliökuntaa, ekologian peruskäsitteitä, ekosysteemien rakennetta ja toimintaa, ympäristön tilan arviointia ja ympäristö- ja terveysriskejä ja niihin liittyviä käsitteitä. Opinnot ajoittuvat ensimmäisellä lukuvuoden ajalle ja ne toteutetaan videoyhteydellä tai käänteisen opetuksen menetelmällä (flipped classroom) Kuopion ja Joensuun kampuksella yhtä aikaa.
Ympäristötieteen aineopinnoissa (50 op) ja erikoistavissa aineopinnoissa (väh. 20 op) perehdytään tarkemmin ympäristötieteen osa-alueisiin, ihmisen ja ympäristön vuorovaikutukseen ja ympäristössä tapahtuviin prosesseihin. Aineopinnoissa teoreettiset ja käytännönläheiset opinnot nivoutuvat tiiviisti yhteen. Teoreettisten opintojen kautta opiskelija hahmottaa ympäristötieteen kokonaisuuden ja käytännönläheiset opinnot tarjoavat opiskelijalle konkreettiset valmiudet laboratoriotyöskentelyyn ja ympäristöanalytiikkaan. Opinnot koostuvat luennoista, laboratoriotöistä, laskuharjoituksista, työpaikka- ja kenttämittauksista. Keskeisiä aiheita ovat elinympäristön biologiset, fysikaaliset ja kemialliset tekijät (mm. sisä- ja ulkoilman ja veden epäpuhtaudet, mikrobit, säteily ja melu), ympäristönmuutos, maa- ja vesiekosysteemit ja niihin kohdistuvat riskitekijät, ympäristö- ja terveysriskien arviointi: altistuminen, mittaukset, vaikutusten arviointi ja torjunta sekä talous- ja jäteveden ominaisuudet, haittatekijät ja käsittely.
Luonnontieteiden perusteet (27 op) -sivuaineella luodaan vahva pohja perusluonnontieteissä, mikä on edellytys ympäristötieteen opinnoille ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Sivuaineeseen kuuluu kemian, fysiikan, matematiikan ja tilastotieteen opintojaksoja, jotka ajoittuvat ensimmäiselle, toiselle ja kolmannelle lukuvuodelle.
Valinnainen sivuaine (25 tai 30 op): Opiskelija valitsee sivuaineen oman kiinnostuksensa mukaan seuraavista: kemia, ihmisen biologia, biokemia, fysiikka, matematiikka, tietojenkäsittelytiede, tai tilastotiede tai muu ympäristötieteen asiantuntijuutta tukeva perusopintojen laajuinen kokonaisuus. Sivuaineeksi voi valita myös biologian aineopinnot (30 op, joista osa on tarjolla vain Joensuun kampuksella kts. Biologian pääaine). Sivuaineen tavoitteena on syventää luonnontieteen osaamista alalla, joka tukee opiskelijan uratavoitteita. Sivuaineen valintaan ja sisältöihin perehdytään tarkemmin HOPS-ohjauksessa.
Filosofian maisterin tutkinto (120 op), ympäristötiede
Maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä. Tutkinnon rakenne ja opintojaksot esitetään pdf-taulukossa. Opintojaksojen kuvaukset ja tarjontatiedot aikatauluineen löydät WebOodista opintojakson nimellä tai koodilla.
FM-tutkinto edellyttää 120 opintopisteen opintoja, jotka koostuvat syventävistä pääaineen opinnoista, pro gradu – tutkielmasta, FM-seminaarista, kieli- ja viestintäopinnoista sekä sivuaine- tai muista opinnoista. Syventävistä opinnoista opiskelija valitsee joko ympäristöterveyden ja -teknologian tai ympäristömuutoksen biologian, johon suuntaudutaan jo LuK-tutkinnon erikoistavissa aineopinnoissa. Syventäviä tai muita vapaasti valittavia opintoja suoritetaan siten, että tutkinnon kokonaislaajuudeksi tulee vähintään 120 op. Ympäristötieteen FM-tutkinnon pakolliset ja vapaavalintaiset syventävät opintojaksot, jotka järjestetään lukuvuosina 2021–2023 on lueteltu englanninkielisten ohjelmien kuvausten jälkeen.
Maisterivaiheessa sivuaineopintoja suositellaan täydennettäväksi niin, että kandidaatin ja maisterin tutkinnot sisältävät yhteensä kaksi perusopintojen (2*25 op) laajuista sivuainetta tai yhden aineopintojen (25+35 op) laajuisen sivuaineen. Sivuaineen voi valita niin Itä-Suomen yliopiston tai Avoimen yliopiston kuin muiden kotimaisten tai ulkomaisten yliopistojen opinnoista. Muut opinnot -kokonaisuuteen voi sisällyttää mm. ympäristötieteen aineopintoja.
Kansainväliset maisteriohjelmat
Ympäristötieteitä voi opiskella Kuopion kampuksella myös kahdessa kansainvälisessä maisteriohjelmassa (120 op) Environmental Health and Technology (ENHET) and Biology of Environmental Change (BEC), joiden sisältöihin ja tutkintorakenteisiin voi tutustua linkistä.
Opintojen suorittaminen ja arviointi
Opintosuoritusten arviointi
Opintosuorituksen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa vahvistettuun opintojaksokuvaukseen. Opintosuoritukset tai sen osat on suoritettava ja palautettava asetetussa määräajassa. (Opintojohtosääntö 34 §)
Opintosuoritusten, myös alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen opinnäytteiden sekä sivuaineeseen laadittujen opinnäytteiden, arvioinnissa käytetään asteikkoa 0—5, jossa arvosanojen merkitys on seuraava: 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2= tyydyttävä, 1 = välttävä ja 0 = hylätty. Suoritukset voidaan arvioida asteikolla hyväksytty ‐ hylätty, kun numeerista asteikkoa ei ole tarkoituksenmukaista käyttää. Arvosana 1 vastaa arvosanaa hyväksytty. Hyväksytyn suorituksen vähimmäisvaatimukset määritellään opetussuunnitelmassa. (Opintojohtosääntö 33 §)
Toisen kotimaisen kielen taidon arviointiin käytetään asteikkoa tyydyttävä tai hyvä.
Opintosuorituksen rekisteröinti
Opintosuorituksen suoritusajankohdaksi merkitään tenttitilaisuuden päivämäärä tai kirjallisen työn tarkastukseen jättämispäivämäärä. Opinnäytteiden (pl. kandidaatin tutkielma) suorituspäivä on arvostelupäätöksen päivämäärä. Osasuorituksiin perustuvan kokonaisuuden suoritusajankohdaksi merkitään viimeisen osasuorituksen päivämäärä. (Opintojohtosääntö 47 §)
Opintosuorituksen julkistaminen
Opintosuorituksen tulos on julkistettava viimeistään kolmen (3) viikon kuluttua suorituksesta yliopiston sähköisessä opiskelija‐ ja opintosuoritusrekisterissä. Sähköisen tentin (esim. EXAM) osalta määräajasta annetaan tarkempia ohjeita sähköisen tentin menettelytapaohjeessa. (Opintojohtosääntö 35 §)
Sähköiseen opiskelija‐ ja opintosuoritusrekisteriin merkitään tieto sekä hyväksytyistä että hylätyistä suorituksista. Sähköiselle alustalle toimitetaan tieto arvosanajakaumasta ja hylättyjen lukumäärästä. Opiskelija saa ilmoituksen sähköiseen opiskelija‐ ja opintosuoritusrekisteriin tallennetusta opintosuorituksestaan yliopiston antamaan sähköpostiosoitteeseen. (Opintojohtosääntö 35 §)
Opintosuorituksen arviointiperusteet ovat julkisia. Opiskelijalla on oikeus saada tietoonsa arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan ottamalla yhteyttä opintojakson arvioinnin suorittaneeseen opettajaan. (Opintojohtosääntö 35 §)
Määräaikoihin ei lueta ajanjaksoja, jolloin opetusta ei rehtorin päätöksen mukaisesti anneta, eikä 15.6. - 15.8. välistä aikaa. (Opintojohtosääntö 35 §)
Opintosuorituksen arviointia koskeva oikaisumenettely
Yliopistolain 82 §:n 4 momentin mukaan muun opintosuorituksen kuin väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventäviin opintoihin kuuluvan opinnäytteen tai muun vastaavan opintosuorituksen arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta.
Oikaisupyyntö on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.
Mikäli arvioinnin suorittanut opettaja ei ole oikaisupyynnön ajankohtana tavattavissa, tulee oikaisupyyntö jättää kirjallisena yliopiston kirjaamoon. Oikaisupyyntöön tulee antaa päätös neljäntoista (14) päivän kuluessa sen jättämisestä.
Mikäli opiskelija ilmoittaa, ettei hän tyydy oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen, tulee arvioinnin suorittaneen opettajan tehdä asiassa kirjallinen päätös. Opiskelijalla on oikeus saada oikaisumenettelyn yhteydessä jäljennös suorituspapereistaan tai vastaavista maksutta.
Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta yliopiston muutoksenhakulautakunnalta neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhakulautakunnalle osoitettu oikaisupyyntö tulee toimittaa yliopiston kirjaamoon.
Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventävien opintojen opinnäytteen arviointiin tyytymätön opiskelija voi tehdä muutoksenhakulautakunnalle oikaisupyynnön neljäntoista (14) päivän kuluessa suorituksen arvioinnin tiedoksisaannista.
Muutoksenhakulautakunnan antamasta päätöksestä ei saa hakea muutosta valittamalla. (Opintojohtosääntö 50 §)
Kamussa on lisätietoa yliopiston sisäisestä muutoksenhausta.
Tenttien ajankohdat ja kesto
Tenttien ajankohdista ja kestosta päätetään opetussuunnitelmissa. Tiedot löytyvät Pepistä.
Tenttiin ilmoittautuminen
Opetussuunnitelman mukaiseen tenttiin tulee ilmoittautua kymmenen (10) päivää ennen tenttipäivää. Opetussuunnitelmassa voidaan antaa poikkeavia ja tarkentavia määräyksiä. (Opintojohtosääntö 32 §)
Sähköiseen tenttiin ilmoittaudutaan sähköisen tentin järjestelmässä ja sen mahdollistamissa aikarajoissa. (Opintojohtosääntö 32 §)
Erityisjärjestelyjä tarvitsevan opiskelijan on pyydettävä erityisjärjestelyjä tenttiin ilmoittautuessaan. (Opintojohtosääntö 32 §)
Tenttitilaisuus
Opetukseen liittyvä kirjallinen tai muu vastaava tenttitilaisuus on järjestettävä vähintään kaksi kertaa vuoden kuluessa opetuksen päättymisestä. Kirjallinen tai muu vastaava tenttitilaisuus järjestetään niin, että opiskelijalle jää riittävä valmistautumisaika uusintasuoritukseen. (Opintojohtosääntö 32 §)
Tenttitilaisuudesta saa poistua aikaisintaan kolmekymmentä (30) minuuttia tentin alkamisesta, minkä jälkeen tenttiin ei oteta myöhästyneitä. Tenttitilaisuuteen saa tuoda vain tentin suorittamiseksi tarvittavat välineet ja tarvikkeet. Sähköisestä tentistä opiskelija saa poistua tentin suoritettuaan. (Opintojohtosääntö 32 §)
Tenttiin osallistuvan on tarvittaessa todistettava henkilöllisyytensä. Tentissä pidetään luetteloa tenttiin osallistuneista. (Opintojohtosääntö 32 §)
Sähköisessä tentissä on reaaliaikainen ja tallentava kameravalvonta. Sähköisen tentin suorittavalla opiskelijalla on velvollisuus tulla kutsusta todistamaan henkilöllisyytensä hänelle ilmoitetulla tavalla. (Opintojohtosääntö 32 §)
Kamussa on lisätietoa tenttimisestä.
Kamussa on lisätietoa sähköisestä tenttimisestä.
Itä-Suomen yliopiston tutkinto-opiskelijoilla on hyvät mahdollisuudet päästä vaihto-opiskelijaksi ja suorittaa opintoja ulkomaisissa yliopistoissa. Itä-Suomen yliopistolla on kahdenvälisiä yhteistyösopimuksia ulkomaisten yliopistojen kanssa eri puolilla maailmaa, ja yliopisto on mukana useissa erilaisissa kansainvälisissä vaihto-ohjelmissa ja verkostoissa.
Ulkomailla suoritetut opinnot hyväksiluetaan suoritettavaan tutkintoon kuuluviksi.
Kamussa on lisätietoa vaihto-opiskelusta, vaihto-opiskelijaksi hakemisesta ja muista vaihto-opiskeluun liittyvistä asioista.
Esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttamista siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa.
Kamussa on lisätietoa esteettömästä opiskelusta.
Yksilöllisillä opintojärjestelyillä henkilö, jolla vamma tai terveyshaitta, saatetaan yhdenvertaiseen asemaan suhteessa muihin opiskelijoihin. Järjestelyt kohdistuvat opintojakson suoritustapoihin, mutta ne eivät muuta opintojakson osaamistavoitteita.
Kamussa on lisätietoa yksilöllisistä opintojärjestelyistä ja niiden hakemisesta.
Varsinaisten yksilöllisten järjestelyiden lisäksi opintojakson vastuuopettaja voi myöntää yksittäistapauksessa poikkeuksen opetussuunnitelman mukaisesta suoritustavasta erityisen painavasta syystä. Myös poikkeavilla suoritustavoilla täytyy saavuttaa opintojaksolle asetetut osaamistavoitteet. (Opintojohtosääntö 21 §.)
Osaamisen tunnustaminen ja opintojen hyväksilukeminen. Aikaisemmin tästä oli käytössä lyhenne "AHOT"
Kamussa on lisätietoa osaamisen tunnustamisesta.
Opinnäytteet
Alemman korkeakoulututkinnon opinnäyte
Tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman aineopintoihin sisältyy vähintään 6 ja enintään 10 opintopisteen laajuinen opinnäyte. (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004)
Alemman korkeakoulututkinnon opinnäytteestä päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa.
Kamussa on lisätietoa opinnäytteistä.
Alemman korkeakoulututkinnon kypsyysnäyte
Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004)
Kamussa on lisätietoa kypsyysnäytteistä ja akateemisen rehtorin kielitaitopäätös.
Ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäyte
Tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman syventäviin opintoihin sisältyy vähintään 20 ja enintään 40 opintopisteen laajuinen opinnäyte.(Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004)
Ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytteestä päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa.
Syventävien opintojen opinnäytteen voi suorittaa itsenäisesti, parityönä tai osallistumalla laajempaan tutkimusprojektiin. Työn muodosta päättää opinnäytteen pääohjaaja opetussuunnitelman määrittämissä rajoissa. Kahden tai useamman opiskelijan yhteisessä työssä tai tutkimusprojektissa on pystyttävä osoittamaan kunkin opiskelijan työn osuus, niin että se on arvioitavissa. (Opintojohtosääntö 36 §)
Syventävien opintojen opinnäyte voidaan hyväksyä kahden eri pääaineen tutkielmana (ns. kaksoisgradu). Edellytyksistä päättää tiedekuntaneuvosto osana opetussuunnitelmaa.(Opintojohtosääntö 36 §)
Kamussa on lisätietoa opinnäytteistä.
Tarkastukseen jättäminen
Opiskelija jättää opinnäytteen tarkastukseen UEF//ASIOINTIPALVELUN kautta.
Kamussa on ohjeet digitaalisesta tarkastusprosessista.
Tarkastaminen ja arviointi
Syventävien opintojen opinnäytteelle määrätään kaksi tarkastajaa, joista toisen tulee pääsääntöisesti olla ohjaaja. (Opintojohtosääntö 36 §)
Syventävien opintojen opinnäytteen tarkastajien on annettava kirjallinen lausuntonsa opinnäytteestä ja pro gradu -tutkielman osalta myös ehdotus sen arvosanaksi kuukauden kuluessa siitä, kun tarkastaja on määrätty. (Opintojohtosääntö 36 §)
Opiskelijalle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen ennen päätöstä opinnäytetyön arvioinnista. Arvosanaehdotuksen ja vastineen antamisen välille on opiskelijalle varattava riittävästi aikaa tutustua arvostelun perusteisiin. Päätös annetaan opiskelijalle tiedoksi sähköisesti. (Opintojohtosääntö 36 §)
Arviointiprosessin keskeyttäminen
Kun opiskelija saa ilmoituksen tarkastajien lausunnosta ja arvosanaehdotuksesta, hänen on mahdollista keskeyttää opinnäytteen arvosteluprosessi. Keskeyttäminen tehdään kirjallisesti. Tällöin prosessi raukeaa. (Opintojohtosääntö 38 §)
Opiskelija voi keskeyttää opinnäytteen arvioinnin kerran.(Opintojohtosääntö 38 §)
Opiskelija voi jättää opinnäytteensä uudelleen arvioitavaksi edellyttäen, että se on kirjoitettu ainakin osin uudelleen. Arvioinnin uudelleen kirjoitetun osuuden laajuudesta antaa opinnäytteen vastuullinen ohjaaja. (Opintojohtosääntö 38 §)
Mikäli opinnäytettä ei oteta arvioitavaksi, siitä annetaan muutoksenhakukelpoinen päätös. (Opintojohtosääntö 38 §)
Ylemmän korkeakoulututkinnon kypsyysnäyte
Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää korkeakoulututkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä, kun hän on osoittanut kielitaitonsa alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä. (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004)
Kamussa on lisätietoa kypsyysnäytteistä ja akateemisen rehtorin kielitaitopäätös.
Arvioinnissa käytettävät asteikot ja arvosanat
Opintosuoritusten, myös alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen opinnäytteiden sekä sivuaineeseen laadittujen opinnäytteiden, arvioinnissa käytetään asteikkoa 0-5, jossa arvosanojen merkitys on seuraava: 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2= tyydyttävä, 1 = välttävä ja 0 = hylätty. Suoritukset voidaan arvioida asteikolla hyväksytty – hylätty, kun numeerista asteikkoa ei ole tarkoituksenmukaista käyttää. Arvosana 1 vastaa arvosanaa hyväksytty. Hyväksytyn suorituksen vähimmäisvaatimukset määritellään opetussuunnitelmassa. (Opintojohtosääntö 33 §)
Plagiaatintunnistus
Alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytteille tehdään alkuperäisyyden tarkastus käyttäen yliopiston valitsemaa sähköistä plagiaatintunnistusjärjestelmää.
Opiskelija vastaa opinnäytteensä alkuperäisyydestä. (Opintojohtosääntö 36 §)
Kamussa on ohjeet sähköisen plagiaatintunnistusjärjestelmä Turnitinin käytöstä.
Harjoittelu
Opetusharjoittelut ovat olennainen osa opettajaksi opiskelevan opintoja.
Kamussa on yleistä tietoa opetusharjoittelusta ja SORA-lainsäädännöstä.
Opintoihin voi opiskeltavasta alasta riippuen sisältyä monenlaista harjoittelua. Opintojohtosäännön mukaan tiedekuntien opetussuunnitelmat on laadittava siten, että perustutkinto-opintoihin kuuluu mahdollisuus harjoitteluun joko pakollisena tai valinnaisena osana opintoja. Opintoihin sisältyvän harjoittelun voi tehdä opetussuunnitelman mukaisesti kotimaassa tai ulkomailla. (Opintojohtosääntö 23 §).
Kamussa on lisätietoa työharjoittelusta ja kansainvälisen harjoittelun kriteereistä sekä SORA-lainsäädännöstä.
Omalta pääainelaitokseltasi voi opiskelija tiedustella mahdollisuutta tuettuun harjoitteluun kotimaassa tai ulkomailla
Tutkinnon hakeminen
Sivuainetarjonta
Monet Itä-Suomen yliopiston oppiaineista ovat vapaasti valittavissa sivuaineiksi eli sivuaineopintojen aloittaminen ei edellytä sivuaineen opinto-oikeuden hakemista. Joihinkin oppiaineisiin otettavien sivuaineopiskelijoiden määrää kuitenkin rajoitetaan tai opinto-oikeutta on haettava sivuaineen valintakokeessa. Toisaalta yliopistossa on myös tutkintoja, joiden rakenteeseen ei kuulu sivuaineita tai sivuaineet on opetussuunnitelmassa etukäteen määrätty.
Tietoa sivuaineopiskelusta on Kamussa. Mahdollisuuksia on runsaasti:
- tiedekuntien tarjoamat sivuaineet
- kansainvälistymisen opintokokonaisuus
- verkostoylipistot
- avoimen yliopiston sivuaineopinnot tutkinto-opiskelijoille
- JOO-opinnot
Itä-Suomen yliopiston opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua lähes kaikkeen luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa tarjottavaan opetukseen. Seuraavassa lisää kuvausta tarjottavista sivuainemahdollisuuksista.
Itä-Suomen yliopiston opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua lähes kaikkeen luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa tarjottavaan opetukseen. Sivuaineopintoihin on vapaa pääsy. Tämä kuitenkin sillä varauksella, että opintojaksoille, joilla on rajoitettu koko, otetaan ensisijaisesti niitä opiskelijoita, joiden tutkinnossa opintojakso on pakollinen.
Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta tarjoaa sivuaineopintoja biologiassa (pdf, myös biokemia ja hydrobiologia), fysiikassa (pdf, Joensuun kampuksella ja pdf, Kuopion kampuksella), matematiikassa (pdf, Joensuun kampuksella ja pdf, Kuopion kampuksella), kemiassa (pdf), metsätieteissä (pdf), tietojenkäsittelytieteessä (pdf), tilastotieteessä (pdf) ja ympäristötieteessä (pdf).
Opintojaksojen kuvaukset ja tarjontatiedot aikatauluineen löydät WebOodista opintojakson nimellä tai koodilla.
Yliopiston sivuainetarjontaan voi tutustua laajemmin Kamun opiskelijan käsikirjan sivuainesivustolla.
Jatkuva oppiminen
Perus- tai jatkotutkinnosta valmistunut voi täydentää opintojaan vielä valmistumisen jälkeen jatkuvan oppijan opinto-oikeudella. Jatkuvan oppijan opinto-oikeudella voi opiskella yliopiston opintoja vapaan sivuaineoikeuden mukaisesti tai suorittaa loppuun sivuaineopintoja, joihin on saanut sivuaineoikeuden tutkinnon suorittamisen aikana. Opetukseen osallistumisen mahdollisista rajoituksesta määrätään opetussuunnitelmissa. Jatkuvan oppijan opinnoista ja opinto-oikeuden aktivoimisesta lisää Kamussa.
Opintoja koskevat määräykset
Sääntö sisältää tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin ja opintoihin liittyvät pysyväismääräykset (pdf). Tutkintojen sisällöistä määrätään tutkintovaatimuksissa.
Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella (AHOT) tarkoitetaan menettelyjä, joilla opiskelijan aiempi osaaminen voidaan arvioida ja hyväksyä osana opintoja. Osaaminen voi olla syntynyt aiempien opintojen yhteydessä tai muissa yhteyksissä, esimerkiksi työssä tai harrastuksissa.
Kamussa on lisätietoa aiemmin hankitun osaamisen hyväksiluvusta.
Itä-Suomen yliopistossa ei ole yhteisiä opintojen vanhenemista koskevia määräyksiä. Opetussuunnitelmissa voidaan antaa tarkempia määräyksiä.
Tiedekunnat järjestävät opetuksen ja opintojen ohjauksen siten, että tutkinto on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen yliopistolaissa säädetyssä tavoiteajassa, tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja keskeytyksettä. Opetus järjestetään hyväksyttyjen opetussuunnitelmien mukaisesti. (Opintojohtosääntö 21 §)
Opiskelijalle on varattava opintosuorituksen suoritusmahdollisuuksia riittävästi huomioimalla tutkinnoille säädetyt tavoiteajat. Opetussuunnitelmissa voidaan rajoittaa opintosuorituksen suoritus- ja korotuskertoja. (Opintojohtosääntö 31 §)
Jos opintojaksolle opetussuunnitelmassa määrätty suoritusmahdollisuus peruuntuu ennakoimattomasti, tulee opiskelijalle taata mahdollisuus suorittaa kyseinen opintosuoritus tarkoituksenmukaisella ja yhdenvertaisuuden turvaavalla tavalla. (Opintojohtosääntö 31 §)
Mikäli opiskelija on uusinut opintosuorituksen ja saanut samasta opintosuorituksesta eri arvosanoja tai opintopistemääriä, hänen lopulliseksi opintosuorituksekseen tulee opintopistemäärältään laajin suoritus riippumatta arvosanasta. Mikäli opintopistemäärät ovat samoja, opintosuoritukseksi tulee arvosanaltaan korkein suoritus, ellei opiskelija muuta esitä. Laajuuden ja arvosanan ollessa samoja tulee lopulliseksi opintosuoritukseksi viimeisin suoritus. (Opintojohtosääntö 34 §)
Tiedekunnat antavat ohjeet etätenttien järjestämisestä opetussuunnitelmissaan. (Opintojohtosääntö 32 §)
Kamussa on lisätietoa tenttimisestä.
Opintosuoritukseen saa osallistua vain yliopiston opiskelijarekisteriin läsnä olevaksi merkitty opiskelija, jolla on opintosuorituksen edellyttämä opiskelu- tai opinto-oikeus. (Opintojohtosääntö 12 §)
Jos opetusryhmään ei voida ottaa kaikkia siihen ilmoittautuneita opiskelijoita, otetaan opiskelijat ryhmään yhdenmukaisin perustein. Ryhmään ovat etusijalla opiskelijat, joille opintojakso on pakollinen opiskelu- tai opinto-oikeuden ja siihen liittyvän opetussuunnitelman mukaisesti. Mikäli kaikkia näitä opiskelijoita ei sittenkään voida ottaa opetusryhmään, otetaan opiskelijat ryhmään yhdenmukaisin perustein. Tiedekunnat ja opetusta antavat yksiköt voivat antaa tarkempia määräyksiä opetusryhmiin valitsemisen perusteista ja muista ilmoittautumiskäytännöistä. (Opintojohtosääntö 21 §)
Itä-Suomen yliopistossa opetussuunnitelmat päätetään yleensä kolmeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Kun opetussuunnitelma muuttuu, uuden ja vanhan opetussuunnitelman välille luodaan siirtymäsääntöjä, joiden on tarkoitus mahdollistaa opiskelijan opintojen sujuva eteneminen muutoksista huolimatta. Siirtymämenettelyjen puitteet on asetettu yliopiston opintojohtosäännössä ja akateemisen rehtorin ohjeessa.
Kamussa on lisätietoa siirtymäsäännöistä.
Tiedekunnissa voi olla yksityiskohtaisempia ohjeita, jotka koskevat laitosten, koulutusten ja oppiaineiden opintoja.
Kieli- ja viestintäopinnot
Tutkinto-opintoihin sisältyy kieli- ja viestintäopintoja. Tutkintoasetuksen mukaan opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:
- suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä
- vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. (Valtioneuvoston asetus (19.8.2004/794, 6 §.)
Kielikeskuksen sivuilla on lisätietoa kieli- ja viestintäopinnoista (avautuu uuteen välilehteen).
Koulusivistyskieli
Koulusivistyskieli vaikuttaa opiskelijan tutkinnon kieliopintojen vaatimuksiin, alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kypsyysnäytteen kieleen sekä opettajan kelpoisuuteen. Koska koulusivistyskielellä on vaikutusta opiskelijan opintoihin, tulee asia olla tiedossa jo henkilökohtaista opintosuunnitelmaa tehtäessä. Koulusivistyskielen määrittely kokonaisuudessaan löytyy akateemisen rehtorin päätöksestä Koulusivistyskielen määritteleminen ja alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kielitaitovaatimukset.
Opiskelija on saanut koulusivistyksensä Suomessa suomen tai ruotsin kielellä
Itä-Suomen yliopiston johtosäännön (12 §) mukaan osaston/laitoksen johtajan yhtenä tehtävänä on päättää opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta. Osaston/laitoksen johtaja voi perustellusta syystä vapauttaa opiskelijan, jonka koulusivistyskieli on suomi tai ruotsi, pakollisista kieliopinnoista kokonaan tai osittain. Vapautusta koskeva hakemus jätetään opintopalveluihin. Vapautusta on haettava heti opintojen alussa.
Opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai on saanut koulusivistyksensä ulkomailla
Itä-Suomen yliopiston johtosäännön (12 §) mukaan osaston/laitoksen johtajan yhtenä tehtävänä on päättää opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta. Jos opiskelijalla on koulusivistyskielenä jokin muu kuin suomi tai ruotsi, hänen tulee hakea päätöstä osaston/laitoksen johtajalta tutkintoon vaadittavista kieliopinnoista ja kypsyysnäytteen kielestä. Päätöstä tutkintoon vaadittavista opinnoista ja kypsyysnäytteen kielestä tulee hakea opintojen alussa. Hakemus jätetään opintopalveluihin.
Lisätietoja akateemisen rehtorin päätöksestä Koulusivistyskielen määritteleminen ja alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kielitaitovaatimukset.
Terveystieteiden tiedekunta: Biolääketieteen opinto-opas 2021-2022
Johdanto
Tämä opinto-opas on tarkoitettu biolääketieteen koulutusohjelman opiskelijoille.
Ohjeita opiskelun tueksi löytyy myös Kamusta Opiskelijan käsikirjasta, johon on koottu kaikille Itä-Suomen yliopiston opiskelijoille yhteisiä tietoja opiskelusta yliopistossa. Uudelle opiskelijalle -kokonaisuuden alta taas löytyy mm. uuden opiskelijan muistilista, joka sisältää monenlaista tärkeää opintojen alkuvaiheeseen liittyvää tietoa.
Tervetuloa opiskelemaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekuntaan!
Terveystieteiden tiedekunta toimii Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella. Terveysalan tutkimus ja koulutus ovat Itä-Suomen yliopiston vahvaa ja perinteistä osaamisaluetta. Terveystieteiden tiedekunta on kansainvälisesti ainutlaatuinen, koska se yhdistää saman katon alle lääketieteen, hammaslääketieteen, biolääketieteen, terveystieteiden, hoitotieteen, ravitsemustieteen ja farmasian koulutuksen ja tutkimuksen.
Terveystieteiden tiedekunta kouluttaa asiantuntijoita ja ammattilaisia useille keskeisille terveydenhuollon ja hyvinvoinnin aloille. Olemme Suomen suurin lääkärikouluttaja, ainoa laillistettujen ravitsemusterapeuttien kouluttaja ja koulutamme noin puolet maamme farmaseuteista ja proviisoreista. Lääkäreille, hammaslääkäreille, farmaseuteille, proviisoreille ja muille terveyssektorin asiantuntijoille on yhteiskunnassa jatkuva kysyntää. Opiskelijamme saavat uusimpaan tietoon perustuvaa opetusta ja erinomaiset valmiudet työelämään.
Tiedekunnassa on noin 2500 perustutkinto-opiskelijaa viidessä koulutusohjelmassa ja viidessä pääaineessa. Koulutusta annetaan lääketieteen, hammaslääketieteen, farmaseutin, proviisorin ja biolääketieteen koulutusohjelmissa sekä hoitotieteen, ravitsemustieteen ja terveyden edistämisen (ergonomia, kansanterveystiede ja liikuntalääketiede) pääaineissa. Vetovoimaista koulutustarjontaa täydentää kolme kansainvälistä maisteriohjelmaa.
Tiedekunnan koulutusohjelmat ja pääaineet (linkit avautuvat uuteen välilehteen):
- Biolääketieteen koulutusohjelma
- Farmaseutin ja proviisorin koulutusohjelmat
- Hammaslääketieteen koulutusohjelma
- Lääketieteen koulutusohjelma
- Hoitotieteen pääaine (suuntautumisvaihtoehdot: hoitotyön johtaminen, preventiivinen hoitotiede, terveystieteiden opettajankoulutus)
- Ravitsemustieteen pääaine
- Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelma (suuntautumisvaihtoehdot: ergonomian ja työhyvinvoinnin edistäminen, terveysliikunnan edistäminen, väestön terveyden edistäminen)
Kansainväliset maisteriohjelmat (linkit avautuvat uuteen välilehteen):
Dekaani, professori Jussi Pihlajamäki
Puh.+358 50 344 0187, s-posti: etunimi.sukunimi@uef.fi
Varadekaani, professori Anna-Liisa Levonen
Puh. +358 40 358 9907, s-posti: etunimi.sukunimi@uef.fi
Varadekaani, professori Markus Forsberg
Puh. +358 40 355 3780, s-posti: etunimi.sukunimi@uef.fi
Johtava hallintopäällikkö Hanna Ollikainen-Richards
Puh. +358 40 355 2163, s-posti: etunimi.sukunimi@uef.fi
Opintopalveluiden päällikkö Susanna Järvelin-Pasanen
Puh. +358 40 355 3111, s-posti: susanna.jarvelin@uef.fi
Lääketieteen laitos on terveystieteiden tiedekunnan suurin laitos. Laitos jakautuu biolääketieteen, hammaslääketieteen, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen sekä kliinisen lääketieteen yksikköön. Laitos vastaa lääketieteen ja hammaslääketieteen lisensiaattien sekä terveystieteiden (ravitsemustiede sekä terveyden edistäminen - suuntautumisvaihtoehdot: ergonomian ja työhyvinvoinnin edistäminen, terveysliikunnan edistäminen, väestön terveyden edistäminen) ja biolääketieteen alan kandidaattien ja maistereitten koulutuksista.
Laitoksen johtajana toimii professori Veli-Matti Kosma ja varajohtajana yliopistonlehtori Anitta Mahonen.
Hammaslääketieteen yksikön johtajana toimii professori Liisa Suominen ja varajohtajana professori Päivi Mäntylä. Biolääketieteen yksikön johtajana toimii yliopistonlehtori Anitta Mahonen ja varajohtajina professori Merja Heinäniemi ja yliopistotutkija Leena Latonen. Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikön johtajana toimii professori Pekka Mäntyselkä ja varajohtajana professori Ursula Schwab sekä kliinisen lääketieteen yksikön johtajana professori Jarmo Jääskeläinen ja varajohtajana professori Ville Leinonen.
Opintoneuvonta ja opintojen ohjaus
Opintojen ohjauksen runkona toimii vuosittain hyväksytyt opetussuunnitelmat ja vuosikurssikohtaiset lukujärjestykset. Tämän lisäksi opintojen ohjauksessa on mukana HOPS-ohjaajat, jotka ovat biolääketieteen yksikön opettajakuntaa. Kahden ensimmäisen vuoden opinnot rakentuvat pääosin pakollisista opintojaksoista, mutta seuraavien vuosien opintojen mahdollisen järjestyksen muuttumisen ja/tai vapaavalintaisten opintojen myötä oman henkilökohtaisen opintosuunnitelman eli HOPSin tekemisen merkitys korostuu. Opintoja suunnitellaan HOPS-opintojaksoilla, joilla erilaisten oppimistehtävien työstäminen ja yksilö- ja ryhmäohjaus tukevat HOPSin laadintaa. Lisäksi tutkimus- ja yritysvierailujen sekä -esittelyjen avulla pyritään konkretisoimaan erilaisten työtehtävien edellyttämiä valmiuksia.
Biolääketieteen opiskelijoiden HOPS-ohjaajina toimivat:
1. ja 2. vsk:n opiskelijoille yliopistonlehtori Sanna Ryhänen, sanna.ryhanen@uef.fi, puh. 040 355 3054
3. vsk:n opiskelijoille yliopistonlehtori Teemu Natunen, teemu.natunen@uef.fi, puh. 050 3871272
4. ja 5. vsk:n opiskelijoille yliopisto-opettaja Tiina Kuningas, tiina.kuningas@uef.fi, puh. 050 3871284
Opinto-ohjauksen yhteyshenkilöt terveystieteiden tiedekunnassa
Tiedekunnan opintohallinnon ohjaus- ja neuvontapalvelujen yhteyshenkilöt:
Opintopalveluiden päällikkö Susanna Järvelin-Pasanen
Puh. 040 355 3111, s-posti susanna.jarvelin@uef.fi
- Yleinen opintoneuvonta
Amanuenssi Ella Koistinen
Puh. 050 452 6395, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi
- Tieteellinen jatkokoulutus ja siihen liittyvä neuvonta
Opintosihteeri Jonna Loikkanen
Puh. 050 463 5786, sposti etunimi.sukunimi@uef.fi
- Pro gradu –tutkielmiin (farmasia, hoitotiede ja MPH) liittyvät opintohallinnon tehtävät
Opinto-ohjauksen yhteyshenkilöt koulutusohjelmissa
Koulutusohjelmien/pääaineiden yhteyshenkilöiltä saa tietoa muun muassa HOPS-työskentelystä, oppiaineen opetusohjelmasta, tutkintovaatimuksista sekä muista kyseisen laitoksen/yksikön toimintaan ja opetukseen liittyvistä asioista.
BIOLÄÄKETIEDE: Opintosihteeri Henna Jääskeläinen
Puh. 029 445 8014, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi
- Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
Koulutussuunnittelija Marjut Nenonen
Puh. 029 445 3165, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi
- Opiskelijavalinta
FARMASIA: Koulutussuunnittelija Päivi Hartikainen
Puh. 029 45 4296, s-posti paivianneli.hartikainen@uef.fi
- Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
- Opiskelijavalinta
HAMMASLÄÄKETIEDE: Koulutussuunnittelija Leena Lampinen
Puh. 0294 45 4922, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi
- Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
- Opiskelijavalinta
HOITOTIEDE: Yliopistonlehtori Ari Haaranen
Puh. 0294 45 4438, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi
- Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
- Opiskelijavalinta
LÄÄKETIEDE: Opintoasiainpäällikkö Timo Kemppainen
Puh. 050 431 7430, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi
- Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
- Opiskelijavalinta
RAVITSEMUSTIEDE: Opetuskoordinaattori Päivi Heikura
Puh. 0294 45 4300, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi
- Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
- Opiskelijavalinta
TERVEYDEN EDISTÄMINEN: Yliopistonlehtori Pirjo Hakkarainen
Puh. 050 316 4104, s-posti pirjoirene.hakkarainen@uef.fi
- Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
- Opiskelijavalinta
Opintopalvelut
Opintopalvelujen (OPI:n) henkilökunta toimii tiedekunnan henkilöstön rinnalla opiskelijoiden ohjauksessa ja neuvonnassa. Opintopalveluiden tehtävänä on vastata yliopiston opintohallinnon palveluista ja tuesta, tuottaa opiskelijoille ja henkilökunnalle tieto- ja viestintätekniikan sekä yliopistopedagogiikan ja opiskelutaitojen koulutusta, koordinoida kansainvälistä liikkuvuutta, sekä ura- ja ohjauspalveluita. Yksikkö tarjoaa opiskelijoiden ohjauksen ja neuvonnan lisäksi opetuksen ja tutkimuksen tukipalveluja sekä tietoteknisiä tukipalveluja yhteistyössä tietotekniikkapalvelujen kanssa.
Opintopalveluiden asiakaspalvelutiskiltä, ”Opparista” saat opiskeluun liittyvää yleisneuvontaa (mm. yliopistoon ilmoittautuminen, opinto-oikeudet, opiskelijatodistukset, opintosuoritusotteet, opiskelijarekisteriasiat). Opintopalveluiden yhteystiedot ja aukioloajat (avautuu uuteen välilehteen) löytyvät yliopiston verkkosivuilta.
Opintopalvelujen kampustoimipisteiden osoitteet:
Opintopalvelut, Joensuun kampus
Käyntiosoite: Yliopistokatu 2, Aurora-rakennus
Postiosoite: PL 111, 80101 Joensuu
Opintopalvelut, Kuopion kampus
Käyntiosoite: Yliopistonranta 1 C, Canthia -rakennus, 2. krs (Oppari)
Postiosoite: PL 1627, 70211 Kuopio
Content missing
Opetussuunnitelma
Biolääketieteen koulutusohjelmassa yhdistyvät ainutlaatuisesti luonnontieteellinen ja lääketieteellinen opetus. Opinnoissa perehdytään molekyylitieteisiin ja ihmisen biologiaan, joilla luodaan hyvä pohja ihmisen terveyden molekulaarisen taustan ymmärtämiselle. Opinnoissa on myös huomioitu työelämässä kasvava tarve osata analysoida laajoja mittausaineistoja bioinformatiikan työkaluja käyttäen. Opiskelu on aktivoivaa, opiskelijakeskeistä ja sisältää runsaasti laboratoriotyöskentelyä. Opintoja on myös mahdollista painottaa jo kandidaattivaiheessa datatieteen opinnoilla.
Kandidaattiopinnot antavat erinomaiset edellytykset englanninkielisille maisterivaiheen opinnoille. Maisterivaiheen molekyylilääketieteen opinnoissa syvennytään sairauksien syntyyn, diagnostiikkaan sekä hoitomuotoihin molekyyli- ja solutasolla. Laskennallisessa painotuksessa opinnot antavat tiedot ja taidot erilaisten molekyyli- ja biolääketieteen mittausaineistojen analysointiin datatieteen ja systeemibiologian menetelmiä käyttäen.
Luonnontieteiden kandidaatin opinnoissa on pääaineena biolääketiede ja suuntautumisvaihtoehtoina biolääketiede ja laskennallinen biolääketiede. Maisterivaiheen pääaine on molekyylilääketiede (Molecular medicine), jossa suuntautumisvaihtoehtoina molekyylilääketiede (Molecular medicine) ja laskennallinen biolääketiede (Computational biomedicine).
Pääaineet ja tutkinnot
Luonnontieteiden kandidaatti (LuK)
Biolääketieteen koulutusohjelmassa toteutuu monitieteellinen lähestymistapa, luonnontieteellinen ja lääketieteellinen opetus. Ihmisen terveyteen ja sairauksiin sekä lääkeaineiden vaikutuksiin liittyvät näkökulmat ovat keskeisiä opetuksessa. Opinnoissa perehdytään ihmisen elinjärjestelmien toimintaan aina solu- ja molekyylitason mekanismeihin asti, myös biolääketieteellisten mittaustulosten analysoinnin ja tulkinnan näkökulmasta.
Opiskelu on käytännönläheistä. Monimuotoiset opetusmenetelmät sisältävät laboratoriotyöskentelyä ja laboratoriossa tuotettujen tulosten tulkitsemiseen ja visualisointiin tarvittavien data-analyysitaitojen omaksumista. Laboratoriotöissä tutustutaan opittavaan aiheeseen muun muassa käyttämällä ihmisen tautimalleja ja niiden tutkimusmenetelmiä. Tulosten analysoinnissa hyödynnetään myös erilaisia tilasto- ja datatieteen menetelmiä.
Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 op (alempi korkeakoulututkinto) ja sen suorittaminen kestää kolme vuotta.
Filosofian maisteri (FM)
Maisterivaiheen molekyylilääketieteen englanninkielisissä opinnoissa syvennytään sairauksien syntyyn ja diagnostiikkaan molekyyli- ja solutasolla, tai laskennallisten, datatieteen ja systeemibiologian menetelmien soveltamiseen biolääketieteellisiin mittausaineistoihin. Maisteriopinnot tuovat riittävät teoreettiset ja menetelmälliset valmiudet toimia biolääketieteen tutkimuksen, arvioinnin ja hallinnon kansallisissa tai kansainvälisissä asiantuntijatehtävissä. Opinnoissa saadaan myös valmiudet työelämän edellyttämään jatkuvaan uuden tiedon omaksumiseen ja hyödyntämiseen. Maisteriopintojen tärkeä tavoite on myös luoda valmiudet jatko-opintoihin. Filosofian maisterin tutkinnon laajuus on 120 op (ylempi korkeakoulututkinto) ja suoritukseen kuluva aika kaksi lukuvuotta.
LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATTI 180 OP
Suuntautumisvaihtoehdot
- Biolääketiede
- Laskennallinen biolääketiede
TYÖELÄMÄVALMIUDET (30 op)
Kaikille yhteiset pakolliset opinnot
4484012 Bioinnovation (BINNO) 5 op
4482001 Biolääketieteen HOPS-opintojakso 1 (HOPS) 2 op
4482003 Biolääketieteen HOPS-opintojakso 2 (HOPS2) 1 op
4482004 Biolääketieteen HOPS-opintojakso 3 (HOPS3) 2 op
8020360 Biolääketieteen tiedonhaku (TH BIOLAA) 1 op
8013251 English Academic Reading Skills for Biomedicine (EARS) 2 op
5426101A Johdatus sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään (JOSPA) 3 op
8011252 Kirjoitusviestintää biolääketieteen opiskelijoille (KIVI) 2 op
5426104 Moniammatillinen SOTE johtaminen (MOJO) 2 op
1131000 Orientaatio yliopisto-opiskeluun (ORI) 1 op
8011276 Puheviestintää biolääketieteen opiskelijoille (PUVI) 2 op
8012251 Ruotsia biolääketieteen opiskelijoille, kirjallinen ja suullinen taito (RUO/BIOLT) 3 op
4486502 Terveys ja bioetiikka (TERBI) 2 op
8034004 Tieto- ja viestintätekniikka opiskelun tukena (TVT) 2 op
LUONNONTIETEET (25,5 tai 17,5 op)
Kaikille yhteiset pakolliset opinnot (17,5 op)
4217239 Farmasian yleinen ja epäorgaaninen kemia (FAKE) 4 op
4217240 Farmasian yleinen ja epäorgaaninen kemia, harjoitustyöt (FAKEHA) 1 op
4482002 Fysiikkaa biolääketiedettä opiskeleville (FBO) 2.5 op
4217241 Lääkeaineiden orgaaninen kemia (LÄKE) 4 op
4217242 Lääkeaineiden orgaaninen kemia, harjoitustyöt (LÄKEHA) 1 op
3355781 Matematiikan propedeuttinen kurssi (MPR) 5 op
Lisäksi pakolliset opinnot biolääketieteen suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoille
4217211 Orgaaninen kemia (ORK) 4 op
4217236 Lääkeaineanalytiikka (LAA) 4 op
IHMISEN BIOLOGIA (42,5 tai 38 op)
Kaikille yhteiset pakolliset opinnot (38 op)
4429404 Elimistön säätelyjärjestelmät (ELISA) 6 op
4421613 Genomin toiminta (GETO) 6 op
4429401 Johdanto ihmisen biologiaan ja tuki- ja liikuntaelimistö (JIBTU) 2 op
4429405 Kehitysbiologia (KEBI) 3 op
4460808 Mikrobiologian perusteet (MIPE) 4 op
4218801 Perusfarmakologia (PEFA) 3 op
4429403 Ruuansulatus ja aineenvaihdunta (RASVA) 4 op
4421612 Solun ja kudoksen rakenne ja toiminta (SORATO) 6 op
4429402 Sydämen, keuhkojen ja munuaisten toiminta (SYKE) 4 op
Lisäksi pakolliset opinnot biolääketieteen suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoille
4429504 Kliininen mikrobiologia (BioMed, luennot) (KM) 4,5 op
DATATIEDE (10 tai 32 op)
Kaikille pakolliset yhteiset opinnot (10 op)
3622230 Tilastotieteen johdantokurssi (TJK) 5 op
3622231 Tilastotieteen peruskurssi (TPK) 5 op
Lisäksi pakolliset opinnot laskennallisen biolääketieteen suuntautumisvaihdon opiskelijoille (22 op)
3622352 Data-analyysin todennäköisyyspäättely 1 (DTN1) 5 op
3622353 Data-analyysin todennäköisyyspäättely 2 (DTN2) 5 op
3621420 Datasta näkemyksiä (DNK) 4 op
3621256 Johdatus Python ohjelmointiin (POH) 5 op
3621434 Lyhyt johdatus algoritmiseen data-analyysiin (LJAD) 3 op
BIOLÄÄKETIETEELLINEN TUTKIMUS (51-56 tai 45-49 op)
Kaikille pakolliset yhteiset opinnot (39-43 op)
4484101 Biolääketieteellinen tutkimus 1 (Solu- ja kudoskuvantaminen) (SOKU) 5 op
4484102 Biolääketieteellinen tutkimus 2 (Biokemiallinen analytiikka) (BIOANA) 5 op
4484103 Biolääketieteellinen tutkimus 3 (Rekombinantti -DNA) (REDNA) 5 op
4484104 Biolääketieteellinen tutkimus 4 (Bioinformatiikka) (BIOINFO) 5 op
4484106 Biolääketieteellinen tutkimus 6 (Geeniekspressio) (GENEX) 5 op
4484107 Biolääketieteellinen tutkimus 7 (Biomarkkerit ja diagnostiikka) (BIDI) 3 op
4484110 Johdatus laskennalliseen biolääketieteeseen (CBM1) 2 op
4484901 Kypsyysnäyte (LuK) 0 oP
4484900 LuK-opinnäytetyö 6 tai 10 op
4484018 Solun viestintäjärjestelmät (SOLVI) 3 op
Lisäksi pakolliset opinnot
Biolääketieteen suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoille (12-13 op)
4484105 Biolääketieteellinen tutkimus 5 (Soluviljely) (SOLUVI) 5 op
4484108 Biolääketieteellinen tutkimus 8 (Rekombinanttiproteiinit) (RECPRO) 5 op
4510031 Eläinten käyttäminen tutkimuksessa: kurssi toimenpiteiden suorittajille (KTS) 2 op *
Laskennallisen biolääketieteen suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoille (6 op)
4484111 Laskennallinen biolääketiede (CBM2) 3 op
4484112 Johdatus biologisten systeemien matemaattiseen mallinnukseen (MMBS1) 3 op
*) Opiskelijalla mahdollisuus suorittaa eläinlajikohtaiset harjoitustyöt, jolloin kurssin laajuus 2,5 tai 3 op.
VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT (Suunnitellaan HOPS-työskentelyn yhteydessä)
Suositeltavia opintoja:
Biolääketieteen suuntautumisvaihtoehto (16-21 op)
4485901 Biolääketieteen harjoittelu 1-10 op
3621256 Johdatus Python ohjelmointiin (POH) 5 op
4484111 Laskennallinen biolääketiede (CBM2) 3 op
4484203 Johdatus biologisten systeemien matemaattiseen mallinnukseen (MMBS1) 3 op
Laskennallisen biolääketieteen suuntautumisvaihtoehto (13,5-17,5 op)
4484105 Biolääketieteellinen tutkimus 5 (Soluviljely) (SOLUVI) 5 op
4484108 Biolääketieteellinen tutkimus 8 (Rekombinanttiproteiinit) (RECPRO) 5 op
4485901 Biolääketieteen harjoittelu 1-10 op
4510031 Eläinten käyttäminen tutkimuksessa: kurssi toimenpiteiden suorittajille (KTS) 2 op
4429504 Kliininen mikrobiologia (BioMed, luennot) (KM) 4,5 op
4217236 Lääkeaineanalytiikka (LAA) 4 op
4217211 Orgaaninen kemia (ORK) 4 op
MASTER OF SCIENCE, Molecular medicine 120 op
Advanced studies of Molecular medicine, obligatory (95 ECTS)
4488002 Cancer biology (CABI) 4 ECTS
4486117 Deep sequencing data analysis 5 ECTS
4487109 Functional genetics in brain diseases (FGBD) 6 ECTS
4486116 Genomics in diagnostics and personalized medicine 4 ECTS
4486108 Genome-wide gene expression project (GEP) 6 ECTS
4486201 Histopathology (HIPA) 4 ECTS
4486118 Integrative data analysis project 2 ECTS
4486204 Live cell imaging (LIVE) 4 ECTS
4486903 M.Sc. research project 20 ECTS
4486904 M.Sc. thesis 20 ECTS
4486902 Maturation exam (M.Sc.) 0 ECTS
4486101 Molecular medicine & genetics (MMG) 6 ECTS
4488003 Nutrigenomics (NUGE) 6 ECTS
4486507 Planning of M.Sc. research project (PLANTHE) 3 ECTS
4217565 Protein structure (PROS) 5 ECTS
Academic communication, obligatory (7 ECTS)
8013253 Advanced English Academic and Professional Communication for Biomedicine (AEAPC/BIOLT) 2 ECTS
4482005 Personal study plan in biomedicine 4 (HOPS4) 0,5 ECTS
4482006 Personal study plan in biomedicine 5 (HOPS5) 0,5 ECTS
4486506 Scientific communication (SCICOM) 2 ECTS
4486501 Seminars on Molecular Medicine (SMHS) 2 ECTS
Advanced studies of Molecular medicine, optional (18 ECTS)
In optional advanced studies the student has a possibility to deepen his/her knowledge in either Molecular medicine or Computational biomedicine. Also suitable international studies or other advanced studies can be accepted upon request.
MASTER OF SCIENCE, Computational biomedicine 120 op
Advanced studies of Computational biomedicine, obligatory (92 ECTS)
3622347 Bayesian inference 1 5 ECTS
4488002 Cancer biology (CABI) 4 ECTS
4486117 Deep sequencing data analysis 5 ECTS
4487109 Functional genetics in brain diseases (FGBD) 6 ECTS
4486116 Genomics in diagnostics and personalized medicine 4 ECTS
4486108 Genome-wide gene expression project (GEP) 6 ECTS
4486118 Integrative data-analysis project 2 ECTS
4486101 Molecular medicine & genetics (MMG) 6 ECTS
4486801 Machine learning basics and applications in biomedical data analysis (MOA1) 2 ECTS
4486803 Machine learning applications in multiomics (MOA2) 2 ECTS
4486902 Maturation exam (M.Sc.) 0 ECTS
4486905 M.Sc. research project in computational biomedicine 20 ECTS
4486906 M.Sc. thesis in computational biomedicine 20 ECTS
4486507 Planning of M.Sc. research project (PLANTHE) 3 ECTS
4217565 Protein structure (PROS) 5 ECTS
4486806 Quantitative bio-imaging (QBI) 2 ECTS
Academic communication, obligatory (7 ECTS)
8013253 Advanced English Academic and Professional Communication for Biomedicine (AEAPC/BIOLT) 2 ECTS
4482005 Personal study plan in biomedicine 4 (HOPS4) 0,5 ECTS
4482006 Personal study plan in biomedicine 5 (HOPS5) 0,5 ECTS
4486506 Scientific communication (SCICOM) 2 ECTS
4486501 Seminars on Molecular Medicine (SMHS) 2 ECTS or
4486508 Quantitative biology journal club 2 ECTS
Advanced studies of Computational biomedicine, optional (21 ECTS)
In optional advanced studies the student has a possibility to deepen his/her knowledge in either Molecular medicine or Computational biomedicine. Also suitable international studies or other advanced studies can be accepted upon request.
Itä-Suomen yliopistossa on ns. vapaa sivuaineoikeus. Tämä tarkoittaa, että opiskelija voi opiskella yliopistossa tarjolla olevia oppiaineita lähes rajoituksetta. Kuitenkin joissain oppiaineissa (esim. englannin kieli, psykologia, sosiaalityö, hoitotiede, lääketiede) sivuaineopiskelijoiden määrää on rajoitettu. Suoritettavan tutkinnon rakenne määrittelee pitkälti sivuaineen valintaa ja laajuutta. Oleellista on, että tutkinnosta muodostuu mielekäs ja mielenkiintoinen kokonaisuus, joka tukee työelämään sijoittumista. Kattava kuvaus tarjolla olevista opinnoista ja opintokokonaisuuksista löytyy Kamusta kohdasta sivuaineopiskelu UEFissa.
Biolääketieteen koulutusohjelman vapaasti valittaviin opintoihin voi sisältyä pääaineen, sivuaineiden tai muiden aineiden opintojaksoja. Vapaasti valittavia opintoja suositellaan suoritettavaksi pääsääntöisesti kolmantena opintovuotena. Biolääketieteen opintoihin sopivia vapaavalintaisia opintoja voivat olla esimerkiksi datatieteen, kauppatieteen, liikuntalääketieteen tai kielten opinnot. Lisätietoa asiasta saat koulutusohjelman HOPS-ohjaajilta.
Opintojen etenemisjärjestys
BioMed1 (yhteensä 62 op)
4482001 Biolääketieteen HOPS-opintojakso 1 (HOPS) 2 op
4484101 Biolääketieteellinen tutkimus 1 (Solu- ja kudoskuvantaminen) (SOKU) 5 op
4429404 Elimistön säätelyjärjestelmät (ELISA) 6 op
8013251 English Academic Reading skills for Biomedicine (EARS) 2 op
4217239 Farmasian yleinen ja epäorgaaninen kemia (FAKE) 4 op
4217240 Farmasian yleinen ja epäorgaaninen kemia, harjoitustyöt (FAKEHA) 1 op
4421613 Genomin toiminta (GETO) 6 op
4429401 Johdanto ihmisen biologiaan ja tuki- ja liikuntaelimistö (JIBTU) 2 op
4484110 Johdatus laskennalliseen biolääketieteeseen 2 op
4429405 Kehitysbiologia (KEBI) 3 op
4217241 Lääkeaineiden orgaaninen kemia (LÄKE) 4 op
4217242 Lääkeaineiden orgaaninen kemia, harjoitustyöt (LÄKEHA) 1 op
3355781 Matematiikan propedeuttinen kurssi, (alkukuulustelu) (MPR) 5 op*
4460808 Mikrobiologian perusteet (MIPE) 4 op
1131000 Orientaatio yliopisto-opiskeluun (ORI) 1 op
4429403 Ruuansulatus ja aineenvaihdunta (RASVA) 4 op
4421612 Solun ja kudoksen rakenne ja toiminta (SORATO) 6 op
4484018 Solun viestintäjärjestelmät (SOLVI) 3 op
4429402 Sydämen, keuhkojen ja munuaisten toiminta (SYKE) 4 op
8034004 Tieto- ja viestintätekniikka opiskelun tukena (TVT) 2 op
*3355781 Matematiikan propedeuttisen kurssin (5 op) voi suorittaa osana 1. vsk:n opintoja alkukuulustelulla tai osallistumalla opetukseen 2. vsk:n syksyllä.
BioMed2 (yhteensä 58 op)
4482003 Biolääketieteen HOPS-opintojakso 2 (HOPS2) 1 op
4484102 Biolääketieteellinen tutkimus 2 (Biokemiallinen analytiikka) (BIOANA) 5 op
4484103 Biolääketieteellinen tutkimus 3 (Rekombinantti –DNA) (REDNA) 5 op
4484104 Biolääketieteellinen tutkimus 4 (Bioinformatiikka) (BIOINFO)5 op
8020360 Biolääketieteen tiedonhaku (TH BIOLAA) 1 op
4482002 Fysiikkaa biolääketiedettä opiskeleville (FBO) 2.5 op
5426101A Johdatus sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään (JOSPA) 3 op
4429504 Kliininen mikrobiologia (BioMed, luennot) (KM) 4.5 op
4217236 Lääkeaineanalytiikka (LAA) 4 op
3355781 Matematiikan propedeuttinen kurssi (MPR) 5 op
5426104 Moniammatillinen SOTE -johtaminen (MOJO) 2 op
4217211 Orgaaninen kemia (ORK) 4 op
4218801 Perusfarmakologia (PEFA) 3 op
8012251 Ruotsia biolääketieteen opiskelijoille, kirjallinen ja suullinen taito (RUO/BIOLT) 3 op
3622230 Tilastotieteen johdantokurssi (TJK) 5 op
3622231 Tilastotieteen peruskurssi (TPK) 5 op
BioMed3 (yhteensä 39-43 op)
4482004 Biolääketieteen HOPS-opintojakso 3 (HOPS3) 2 op
4484012 Bioinnovation (BINNO) 5 op
4484105 Biolääketieteellinen tutkimus 5 (Soluviljely) (SOLUVI) 5 op
4484106 Biolääketieteellinen tutkimus 6 (Geeniekspressio) (GENEX) 5 op
4484107 Biolääketieteellinen tutkimus 7 (Biomarkkerit ja diagnostiikka) (BIDI) 3 op
4484108 Biolääketieteellinen tutkimus 8 (Rekombinanttiproteiinit) (RECPRO) 5 op
4510031 Eläinten käyttäminen tutkimuksessa: kurssi toimenpiteiden suorittajille (KTS) 2 op
8011252 Kirjoitusviestintää biolääketieteen opiskelijoille (KIVI) 2 op
4484900 LuK-opinnäytetyö 6 tai 10 op
8011276 Puheviestintää biolääketieteen opiskelijoille (PUVI) 2 op
4486502 Terveys ja bioetiikka (TERBI) 2 op
BioMed4 (yhteensä 53,5 op)
8013253 Advanced English Academic and Professional Communication for Biomedicine (AEAPC/BIOLT) 2 op
4488002 Cancer biology (CABI) 4 op
4486117 Deep sequencing data analysis (SEQDA) 5 op
4486108 Genome-wide gene expression project (GEP) 6 op
4486116 Genomics in diagnostics and personalized medicine 4 op
4486201 Histopathology (HIPA) 4 op
4486118 Integrative data analysis project 2 op
4486204 Live cell imaging (LIVE) 4 op
4486101 Molecular medicine & genetics (MMG) 6 op
4488003 Nutrigenomics (NUGE) 6 op
4482005 Personal study plan in biomedicine 4 (HOPS4) 0,5 op
4486507 Planning of M.Sc. thesis project (PLANTHE) 3 op
4217565 Protein structure (PROS) 5 op
4486501 Seminars on Molecular Medicine (SMM)2 op
BioMed5 (yhteensä 48,5 op)
4487109 Functional genetics in brain diseases (FGBD) 6 op
4486903 M.Sc. research project 20 op
4486904 M.Sc. thesis 20 op
4486902 Maturation exam (M.Sc.) 0 op
4482006 Personal study plan in biomedicine 5 (HOPS5) 0,5 op
4486506 Scientific communication (SCICOM) 2 op
BioMed1 (yhteensä 62 op)
4482001 Biolääketieteen HOPS-opintojakso 1 (HOPS) 2 op
4484101 Biolääketieteellinen tutkimus 1 (Solu- ja kudoskuvantaminen) (SOKU) 5 op
4429404 Elimistön säätelyjärjestelmät (ELISA) 6 op
8013251 English Academic Reading skills for Biomedicine (EARS) 2 op
4217239 Farmasian yleinen ja epäorgaaninen kemia (FAKE) 4 op
4217240 Farmasian yleinen ja epäorgaaninen kemia, harjoitustyöt (FAKEHA) 1 op
4421613 Genomin toiminta (GETO) 6 op
4429401 Johdanto ihmisen biologiaan ja tuki- ja liikuntaelimistö (JIBTU) 2 op
4484110 Johdatus laskennalliseen biolääketieteeseen (CBM1) 2 op
4429405 Kehitysbiologia (KEBI) 3 op
4217241 Lääkeaineiden orgaaninen kemia (LÄKE) 4 op
4217242 Lääkeaineiden orgaaninen kemia, harjoitustyöt (LÄKEHA) 1 op
3355781 Matematiikan propedeuttinen kurssi, (alkukuulustelu) (MPR) 5 op*
4460808 Mikrobiologian perusteet (MIPE) 4 op
1131000 Orientaatio yliopisto-opiskeluun (ORI) 1 op
4429403 Ruuansulatus ja aineenvaihdunta (RASVA) 4 op
4421612 Solun ja kudoksen rakenne ja toiminta (SORATO) 6 op
4484018 Solun viestintäjärjestelmät (SOLVI) 3 op
4429402 Sydämen, keuhkojen ja munuaisten toiminta (SYKE) 4 op
8034004 Tieto- ja viestintätekniikka opiskelun tukena (TVT) 2 op
*3355781 Matematiikan propedeuttisen kurssin (5 op) voi suorittaa osana 1. vsk:n opintoja alkukuulustelulla tai osallistumalla opetukseen 2. vsk:n syksyllä.
BioMed2 (yhteensä 59,5 op)
4482003 Biolääketieteen HOPS-opintojakso 2 (HOPS2) 1 op
4484102 Biolääketieteellinen tutkimus 2 (Biokemiallinen analytiikka) (BIOANA) 5 op
4484103 Biolääketieteellinen tutkimus 3 (Rekombinantti –DNA) (REDNA) 5 op
4484104 Biolääketieteellinen tutkimus 4 (Bioinformatiikka) (BIOINFO)5 op
8020360 Biolääketieteen tiedonhaku (TH BIOLAA) 1 op
4482002 Fysiikkaa biolääketiedettä opiskeleville (FBO) 2,5 op
3621256 Johdatus Python ohjelmointiin (POH) 5 op
5426101A Johdatus sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään (JOSPA) 3 op
4484111 Laskennallinen biolääketiede (CBM2) 3 op
3621434 Lyhyt johdatus algoritmiseen data-analyysiin (LJAD) 3 op
4484112 Johdatus biologisten systeemien matemaattiseen mallinnukseen (MMBS1) 3 op
3355781 Matematiikan propedeuttinen kurssi (MPR) 5 op
5426104 Moniammatillinen SOTE -johtaminen (MOJO) 2 op
4218801 Perusfarmakologia (PEFA) 3 op
8012251 Ruotsia biolääketieteen opiskelijoille, kirjallinen ja suullinen taito (RUO/BIOLT) 3 op
3622230 Tilastotieteen johdantokurssi (TJK) 5 op
3622231 Tilastotieteen peruskurssi (TPK) 5 op
BioMed3 (yhteensä 41-45 op)
4482004 Biolääketieteen HOPS-opintojakso 3 (HOPS3) 2 op
4484012 Bioinnovation (BINNO) 5 op
4484106 Biolääketieteellinen tutkimus 6 (Geeniekspressio) (GENEX) 5 op
4484107 Biolääketieteellinen tutkimus 7 (Biomarkkerit ja diagnostiikka) (BIDI) 3 op
3622352 Data-analyysin todennäköisyyspäättely 1 (DTN1) 5 op
3622353 Data-analyysin todennäköisyyspäättely 2 (DTN2) 5 op
3621420 Datasta näkemyksiä (DNK) 4 op
8011252 Kirjoitusviestintää biolääketieteen opiskelijoille (KIVI) 2 op
4484900 LuK-opinnäytetyö 6 tai 10 op
8011276 Puheviestintää biolääketieteen opiskelijoille (PUVI) 2 op
4486502 Terveys ja bioetiikka (TERBI) 2 op
BioMed4 (yhteensä 50,5 op)
8013253 Advanced English Academic and Professional Communication for Biomedicine (AEAPC/BIOLT) 2 op
4486805 Bayesian inference 1 5 op
4488002 Cancer biology (CABI) 4 op
4486117 Deep sequencing data analysis (SEQDA) 5 op
4486108 Genome-wide gene expression project (GEP) 6 op
4486116 Genomics in diagnostics and personalized medicine 4 op
4486118 Integrative data analysis project 2 op
4486801 Machine learning basics and applications in biomedical data analysis (MOA1) 2 ECTS
4486803 Machine learning applications in multiomics (MOA2) 2 ECTS
4486101 Molecular medicine & genetics (MMG) 6 op
4482005 Personal study plan in biomedicine 4 (HOPS4) 0,5 op
4486507 Planning of M.Sc. thesis project (PLANTHE) 3 op
4217565 Protein structure (PROS) 5 op
4486501 Seminars on Molecular Medicine (SMM) 2 op tai
4486508 Quantitative biology journal club 2 op
4486806 Quantitative bio-imaging 2 op
BioMed5 (yhteensä 48,5 op)
4487109 Functional genetics in brain diseases (FGBD) 6 op
4486905 M.Sc. research project in computational biomedicine 20 op
4486906 M.Sc. thesis in computational biomedicine 20 op
4486902 Maturation exam (M.Sc.) 0 op
4482006 Personal study plan in biomedicine 5 (HOPS5) 0,5 op
4486506 Scientific communication (SCICOM) 2 op
Opintojen suorittaminen ja arviointi
Biolääketieteen yksikön järjestämille opintojaksoille ja niihin liittyviin tentteihin ilmoittaudutaan Pepissä. Syyslukukauden opintojaksoille ilmoittaudutaan vuosittain 01.08. - 30.09. ja kevätlukukauden opintojaksoille 01.11. - 31.1. Opintojaksoille tulee kuitenkin ilmoittautua viimeistään 2 viikkoa ennen opintojakson alkua.
Huomioithan, että eri laitoksilla ja yksiköillä voi olla erilaisia käytäntöjä opintojaksoille ilmoittaumisaikojen suhteen. Kunkin opintojakson ilmoittautumisaika on nähtävillä opintojakson tiedoissa opintotietojärjestelmässä.
Tentit
Biolääketieteen opintojaksoja voi tenttiä opintojakson yhdessä lopputentissä sekä kahdessa uusintatentissä. Tentteihin tulee ilmoittautua vähintään 10 vuorokautta ennen tenttitilaisuutta. Mikäli opiskelija ei jostain syystä pääse osallistumaan tenttiin, johon hän on ilmoittautunut, tulee ilmoittautuminen perua hyvissä ajoin. Jos perumista ei pääse enää Pepissä itse tekemään, perumisesta voi ilmoittaa yksikön opetuskansliaan sähköpostitse, puhelimitse tai asioimalla paikan päällä.
Opintokokonaisuudet kootaan ja merkitään opintorekisteriin HOPS:n mukaisesti tutkintotodistuksen kirjoittamisen yhteydessä. Opintojaksojen arvostelukäytännöt on esitetty opintojaksokuvauksissa.
Tenttitulokset ilmoitetaan viimeistään kolme viikkoa tentin suorittamisesta. Opiskelija voi käydä katsomassa omia tenttipapereitaan Biolääketieteen yksikön opetuskansliassa, jossa niitä säilytetään puoli vuotta tenttipäivästä eteenpäin.
Opintosuoritusten arviointi
Opintosuorituksen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa vahvistettuun opintojaksokuvaukseen. Opintosuoritukset tai sen osat on suoritettava ja palautettava asetetussa määräajassa. (Opintojohtosääntö 34 §)
Opintosuoritusten, myös alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen opinnäytteiden sekä sivuaineeseen laadittujen opinnäytteiden, arvioinnissa käytetään asteikkoa 0—5, jossa arvosanojen merkitys on seuraava: 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2= tyydyttävä, 1 = välttävä ja 0 = hylätty. Suoritukset voidaan arvioida asteikolla hyväksytty ‐ hylätty, kun numeerista asteikkoa ei ole tarkoituksenmukaista käyttää. Arvosana 1 vastaa arvosanaa hyväksytty. Hyväksytyn suorituksen vähimmäisvaatimukset määritellään opetussuunnitelmassa. (Opintojohtosääntö 33 §)
Toisen kotimaisen kielen taidon arviointiin käytetään asteikkoa tyydyttävä tai hyvä.
Opintosuorituksen rekisteröinti
Opintosuorituksen suoritusajankohdaksi merkitään tenttitilaisuuden päivämäärä tai kirjallisen työn tarkastukseen jättämispäivämäärä. Opinnäytteiden (pl. kandidaatin tutkielma) suorituspäivä on arvostelupäätöksen päivämäärä. Osasuorituksiin perustuvan kokonaisuuden suoritusajankohdaksi merkitään viimeisen osasuorituksen päivämäärä. (Opintojohtosääntö 47 §)
Opintosuorituksen julkistaminen
Opintosuorituksen tulos on julkistettava viimeistään kolmen (3) viikon kuluttua suorituksesta yliopiston sähköisessä opiskelija- ja opintosuoritusrekisterissä. Opetussuunnitelmassa opintojaksolle määritelty vastuuopettaja voi erityisestä syystä pidentää tulosten julkistamisaikaa yhdellä (1) viikolla. Määräajan pidentämisestä ja pidentämisen perusteista tulee tiedottaa opetukseen ilmoittautuneita opiskelijoita välittömästi.
Dekaani tai opetuksesta vastaavan yksikön johtajan johtaja voi pidentää tulosten julkistamiseen liittyvää määräaikaa edelleen erityisen painaviin syihin perustuen. Määräajan pidentämisestä ja pidentämisen perusteista tulee tiedottaa opetukseen ilmoittautuneita opiskelijoita välittömästi.
Sähköisen tentin (esim. EXAM) osalta määräajasta annetaan tarkempia ohjeita sähköisen tentin menettelytapaohjeessa.
Sähköiseen opiskelija- ja opintosuoritusrekisteriin merkitään tieto sekä hyväksytyistä että hylätyistä suorituksista. Sähköiselle alustalle toimitetaan tieto arvosanajakaumasta ja hylättyjen lukumäärästä. Opiskelija saa ilmoituksen sähköiseen opiskelija- ja opintosuoritusrekisteriin tallennetusta opintosuorituksestaan yliopiston antamaan sähköpostiosoitteeseen.
Opintosuorituksen arviointiperusteet ovat julkisia. Opiskelijalla on oikeus saada tietoonsa arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan ottamalla yhteyttä opintojakson arvioinnin suorittaneeseen opettajaan. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen ja muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Opiskelijalla on oikeus saada jäljennös vastauksistaan tai vastaavista suoritteistaan maksutta.
Määräaikoihin ei lueta ajanjaksoja, jolloin opetusta ei rehtorin päätöksen mukaisesti anneta, eikä 15.6. – 15.8. välistä aikaa.
Mikäli opintosuorituksen arvioinnissa on ollut useita opettajia ja arviointi on tapahtunut yhteistyönä, on arvosteluun osallistuneiden opettajien nimet ilmoitettava. (Opintojohtosääntö 35 §)
Opintosuorituksen arviointia koskeva oikaisumenettely
Yliopistolain 82 §:n 4 momentin mukaan muun opintosuorituksen kuin väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventäviin opintoihin kuuluvan opinnäytteen tai muun vastaavan opintosuorituksen arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta.
Oikaisupyyntö on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.
Mikäli arvioinnin suorittanut opettaja ei ole oikaisupyynnön ajankohtana tavattavissa, tulee oikaisupyyntö jättää kirjallisena yliopiston kirjaamoon. Oikaisupyyntöön tulee antaa päätös neljäntoista (14) päivän kuluessa sen jättämisestä.
Mikäli opiskelija ilmoittaa, ettei hän tyydy oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen, tulee arvioinnin suorittaneen opettajan tehdä asiassa kirjallinen päätös. Opiskelijalla on oikeus saada oikaisumenettelyn yhteydessä jäljennös suorituspapereistaan tai vastaavista maksutta.
Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta yliopiston muutoksenhakulautakunnalta neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhakulautakunnalle osoitettu oikaisupyyntö tulee toimittaa yliopiston kirjaamoon.
Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventävien opintojen opinnäytteen arviointiin tyytymätön opiskelija voi tehdä muutoksenhakulautakunnalle oikaisupyynnön neljäntoista (14) päivän kuluessa suorituksen arvioinnin tiedoksisaannista.
Muutoksenhakulautakunnan antamasta päätöksestä ei saa hakea muutosta valittamalla. (Opintojohtosääntö 50 §)
Kamussa on lisätietoa yliopiston sisäisestä muutoksenhausta.
Opintojen hyväksilukemisella tarkoitetaan opintojen, harjoittelun ja/tai työkokemuksen hyväksymistä osaksi suoritettavaa tutkintoa tai opintojaksoa, pakollisiin tai valinnaisiin opintoihin. Hyväksilukemisessa on kyse opintojen sisällyttämisestä tai korvaamisesta.
Sisällyttämisellä tarkoitetaan toisessa oppilaitoksessa suoritettujen opintojen liittämistä sellaisenaan osaksi suoritettavaa tutkintoa sivuainekokonaisuuksina, valinnaisina opintoina tai vapaasti valittavina opintoina. Korvaamisella tarkoitetaan sitä, että opetussuunnitelmiin kuuluvia pakollisia opintoja korvataan muilla, sisällöltään vastaavilla, saman alan opinnoilla. Kieliopintojen korvaavuus pakollisten kielten (ruotsi ja ensimmäinen vieras kieli, yleensä englanti) osalta hoidetaan aina kielikeskuksen kautta korvaavuusmenettelyä käyttäen. Muuten muualla suoritetut opinnot pääsääntöisesti sisällytetään opiskelijan tutkintorakenteeseen alkuperäisillä suoritusnimikkeillä ja laajuuksilla.
Ammattikorkeakouluopintojen opintopistevastaavuuksien osalta voidaan käyttää harkintaa ja niistä voidaan koota laajempia kokonaisuuksia. Esimerkiksi biolääketieteen opiskelijalle, jolla on AMK-tasoinen bioanalyytikon tutkinto (210 op), voidaan hyväksilukea opintoja seuraavasti: Luonnontieteiden opinnot ja vapaasti valittavat opinnot kokonaan sekä soveltuvin osin Biolääketieteellinen tutkimus-, Ihmisen biologia-, Datatieteen ja Työelämävalmiudet- opintokokonaisuuksista opintoja niin, että kaikista edellä mainituista kertyy AHOT- käytäntöjen mukaisesti maksimissaan noin 90 op.
Muissa Suomen yliopistoissa suoritettuja opintoja opiskelija voi sisällyttää ilman tutkintorakenteen muutosta vapaasti valittaviin sivuaineopintoihinsa sekä vapaasti valittaviin opintoihin. Mikäli opiskelija haluaa sisällyttää muualla suorittamiaan opintoja pakollisiin pääaineopintoihin tai muihin pakollisiin opintoihin, tulee hänen keskustella asiasta ensin HOPS -ohjaajansa kanssa, jonka jälkeen tehdään suunnitelma opintojen sisällyttämisestä tutkintorakenteeseen. Suunnitelman tarkastaa ja hyväksyy koulutusohjelman johtaja.
Koulutusohjelman pääaineen LuK- ja FM-vaiheen opintoihin voidaan molempiin sisällyttää vapaavalintaisina opintoina harjoittelua enintään 10 op:n verran. Harjoittelupaikan hankkimisesta huolehtii opiskelija itse. Opintojakson vastuuhenkilö hyväksyy harjoittelusuunnitelman ja -paikan ennen harjoittelun aloittamista.
Opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa osa opinnoistaan ulkomaisissa yliopistoissa. Itä-Suomen yliopisto on mukana useissa vaihto-ohjelmissa, joihin osallistuu satoja ulkomaisia yliopistoja. Lisäksi biolääketieteen koulutusohjelmalla on lukuisia kahdenvälisiä yhteistyösopimuksia ulkomaisten yliopistojen kanssa eri puolilla maailmaa. Ulkomailla opiskelua suositellaan suoritettavaksi pääsääntöisesti toisen opintovuoden jälkeen, ja tarkoituksena on, että suoritetut opinnot luetaan hyväksi tutkintoon, jotta opiskeluaika ei pitene vaihdon takia. Lisätietoja asiasta saa biolääketieteen kv-yhdyshenkilöltä ja kv-opiskelijapalvelujen henkilökunnalta.
Ohjeita tenttiin osallisuvalle opiskelijalle
- Tentit alkavat pääsääntöisesti tasatunnein.
- Tenttiin osallistujia otetaan vastaan puolen tunnin ajan kuulustelun alkamisen jälkeen.
- Tentistä saa poistua aikaisintaan puolen tunnin kuluttua sen aloittamisesta.
- Tenttisali täytetään edestäpäin ja rivien keskiosasta.
- Istumapaikalle saa viedä kyniä, kumin ja etikettömän juomapullon sekä opiskelijakortin tai muun virallisen henkilöllisyystodistuksen. Penaalia, laukkua sekä puhelinta, kelloa tai muuta älylaitetta ei saa viedä istumapaikalle. Puhelin tulee sulkea tentin ajaksi. HUOM! Ei laskimia, sanakirjoja ym., ellei niistä ole erikseen mainintaa tentin osallistujalistalla.
- HUOM! Älylaitteen käyttö tenttitilanteessa johtaa automaattisesti tentin hylkäämiseen.
- Tentistä saa poistua WC:hen valvojan kanssa. Mikäli tentissä on vain yksi valvoja, WC-käynnit hoidetaan valvojien vuoron vaihtuessa ja tästä ilmoitetaan opiskelijoille tentin alussa. WC:ssä käynyt opiskelija kuittaa käynnin jälkeen nimensä salin etuosassa olevaan listaan.
- Opiskelijan palauttaessa vastauspapereitaan tarkastetaan opiskelijan henkilöllisyys. Sähköistä opiskelijakorttia ei hyväksytä tunnistautumiseen tentissä, koska puhelimen käyttö tentissä on kielletty. Opiskelija vahvistaa tenttiin osallistumisensa allekirjoituksellaan nimilistaan.
- Jos opiskelija ei halua vastaustaan arvosteltavaksi, hän laittaa tästä merkinnän tenttipapereiden palautuksen yhteydessä (ei arvosteltavaksi).
- Kaikki tenttipaperit on palautettava valvojalle (myös tyhjät paperit ja suttupaperit).
Opintoja koskevat määräykset
Opiskelua ja opetusta Itä-Suomen yliopistossa ohjaa opintojohtosääntö.
Kieli- ja viestintäopinnot
Tutkinto-opintoihin sisältyy kieli- ja viestintäopintoja. Tutkintoasetuksen mukaan opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:
- suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä
- vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. (Valtioneuvoston asetus (19.8.2004/794, 6 §.)
Kielikeskuksen sivuilla ja Kamussa on lisätietoa kieli- ja viestintäopinnoista.
Koulusivistyskieli
Koulusivistyskieli vaikuttaa opiskelijan tutkinnon kieliopintojen vaatimuksiin, alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kypsyysnäytteen kieleen sekä opettajan kelpoisuuteen. Koska koulusivistyskielellä on vaikutusta opiskelijan opintoihin, tulee asian olla tiedossa jo henkilökohtaista opintosuunnitelmaa tehtäessä.
Kamussa on lisätietoa koulusivistyskielestä ja pakollisista kieliopinnoista sekä niistä vapauttamisesta.
Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet
Esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttamista siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa.
Kamussa on lisätietoa esteettömästä opiskelusta.
Yksilöllisillä opintojärjestelyillä henkilö, jolla vamma tai terveyshaitta, saatetaan yhdenvertaiseen asemaan suhteessa muihin opiskelijoihin. Järjestelyt kohdistuvat opintojakson suoritustapoihin, mutta ne eivät muuta opintojakson osaamistavoitteita.
Kamussa on lisätietoa yksilöllisistä opintojärjestelyistä ja niiden hakemisesta.
Varsinaisten yksilöllisten järjestelyiden lisäksi opintojakson vastuuopettaja voi myöntää yksittäistapauksessa poikkeuksen opetussuunnitelman mukaisesta suoritustavasta erityisen painavasta syystä. Myös poikkeavilla suoritustavoilla täytyy saavuttaa opintojaksolle asetetut osaamistavoitteet. (Opintojohtosääntö 21 §.)
Itä-Suomen yliopiston opiskelijoilla on oikeus turvalliseen ja viihtyisään opiskeluympäristöön. Yliopisto ei hyväksy minkäänlaista epäasiallista kohtelua, kiusaamista tai häirintää. Yliopistossa on valmistunut ja otettu käyttöön ohjeistus ja toimintamalli opiskelijoita koskeviin häirintätilanteisiin.
Kamussa on lisätietoa epäasiallisesta kohtelusta ja häirinnästä.
Opetuksen ja opiskelun eettiset ohjeet ovat luettavissa Kamussa.
Sähköisen plagiaatintunnistusjärjestelmän käyttö
Opintojohtosäännön mukaan opiskelija vastaa opinnäytteensä alkuperäisyydestä. Plagiaatintunnistusjärjestelmän käyttö on ensisijaisesti ohjauksellista.
Kamussa on lisätietoa plagiaatintunnistusjärjestelmästä.
Menettely vilppi- ja häirintätapauksissa
Opintosuoritus voidaan hylätä, mikäli opiskelija on sitä suorittaessaan syyllistynyt opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen. Valvoja voi välittömästi poistaa tenttitilaisuudesta opiskelijan, johon kohdistuu vahva epäilys vilpistä tai joka häiritsee tilaisuutta. Opintosuoritus hylätään myös kun vilppi havaitaan vasta kuulustelutilaisuuden jälkeen. (Opintojohtosääntö 45 §.)
Kamussa on lisätietoa opetuksen ja opiskelun eettisistä ohjeista.
Palaute
Itä-Suomen yliopiston opiskelijalla on useita mahdollisuuksia palautteen antamiseen. Opiskelijalla on mahdollisuus vaikuttaa opetukseen, ohjaukseen, neuvontaan ja niiden kehittämiseen antamallaan palautteella. Palautteita käsitellään säännöllisesti, ja opiskelijapalautteella on vaikutusta yliopiston toiminnan kehittämiseen.
Kamussa on lisätietoa yliopiston opiskelijapalautekyselyistä.
Muutoksenhaku
Opiskelussa voi kuitenkin tulla eteen tilanteita, jolloin opiskelijalle tulee tunne, että hänen oikeusturvansa ei toteudu. Tämä voi koskea esimerkiksi opintosuoritusten arvostelua tai tenttitulosten julkistamista. Jos opiskelija on tyytymätön laitoksen/yksikön toimintaan (esim. opetukseen), opiskelijan tulee ottaa ensisijaisesti yhteyttä kyseessä olevaan opettajaan tai oppiaineeseen ja pyrkiä selvittämään asia. Useimmiten asia selviää parhaiten näin. Jos opiskelija kuitenkin kokee, ettei hän saa ääntään kuulluksi, tai hän ei tunne saavansa oikeutettua asian käsittelyä tai oikeudenmukaista kohtelua, hänen on mahdollista antaa asiakaspalautetta tai tehdä oikaisupyyntö.
Kamussa on lisätietoa asiakaspalautteen antamisesta ja yliopiston sisäisestä oikaisumenettelystä.
Opinnäytteet
Valmistuminen ja tutkinnon hakeminen
Valmistumiseen liittyvä ohjeistus löytyy Kamusta Valmistuvalle opiskelijalle -osiosta.
Terveystieteiden tiedekunta: Farmasian opinto-opas 2021-2022
Johdanto
Tämä opinto-opas on tarkoitettu farmaseutin ja proviisorin koulutusohjelmien opiskelijoille.
Ohjeita opiskelun tueksi löytyy myös Kamusta, Opiskelijan käsikirjasta, johon on koottuna kaikille Itä-Suomen yliopiston opiskelijoille yhteisiä tietoja opiskelusta yliopistossa. Uuden opiskelijan verkkomateriaali 2021 -kokonaisuuden alta löytyy mm. uuden opiskelijan muistilista, joka sisältää monenlaista tärkeää opintojen alkuvaiheeseen liittyvää tietoa. Opiskelijan käsikirjasta puolestaan löytyy tietoa mm. opiskeluoikeudesta, ilmoittautumisesta, kansainvälisestä opiskelusta ja esteettömyydestä.
Lisää farmasian omia ohjeita löytyy Farmasian opintoyhteisöstä (avautuu uuteen välilehteen, edellyttää kirjautumista).
Tervetuloa opiskelemaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekuntaan!
Terveystieteiden tiedekunta toimii Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella. Terveysalan tutkimus ja koulutus ovat Itä-Suomen yliopiston vahvaa ja perinteistä osaamisaluetta. Terveystieteiden tiedekunta on kansainvälisesti ainutlaatuinen, koska se yhdistää saman katon alle lääketieteen, hammaslääketieteen, biolääketieteen, terveystieteiden, hoitotieteen, ravitsemustieteen ja farmasian koulutuksen ja tutkimuksen.
Terveystieteiden tiedekunta kouluttaa asiantuntijoita ja ammattilaisia useille keskeisille terveydenhuollon ja hyvinvoinnin aloille. Olemme Suomen suurin lääkärikouluttaja, ainoa laillistettujen ravitsemusterapeuttien kouluttaja ja koulutamme noin puolet maamme farmaseuteista ja proviisoreista. Lääkäreille, hammaslääkäreille, farmaseuteille, proviisoreille ja muille terveyssektorin asiantuntijoille on yhteiskunnassa jatkuva kysyntää. Opiskelijamme saavat uusimpaan tietoon perustuvaa opetusta ja erinomaiset valmiudet työelämään.
Tiedekunnassa on noin 2500 perustutkinto-opiskelijaa viidessä koulutusohjelmassa ja viidessä pääaineessa. Koulutusta annetaan lääketieteen, hammaslääketieteen, farmaseutin, proviisorin ja biolääketieteen koulutusohjelmissa sekä hoitotieteen, ravitsemustieteen ja terveyden edistämisen (ergonomia, kansanterveystiede ja liikuntalääketiede) pääaineissa. Vetovoimaista koulutustarjontaa täydentää kolme kansainvälistä maisteriohjelmaa.
Tiedekunnan koulutusohjelmat ja pääaineet (linkit avautuvat uuteen välilehteen):
- Biolääketieteen koulutusohjelma
- Farmaseutin ja proviisorin koulutusohjelmat
- Hammaslääketieteen koulutusohjelma
- Lääketieteen koulutusohjelma
- Hoitotieteen pääaine (suuntautumisvaihtoehdot: hoitotyön johtaminen, preventiivinen hoitotiede, terveystieteiden opettajankoulutus)
- Ravitsemustieteen pääaine
- Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelma (suuntautumisvaihtoehdot: ergonomian ja työhyvinvoinnin edistäminen, terveysliikunnan edistäminen, väestön terveyden edistäminen)
Kansainväliset maisteriohjelmat (linkit avautuvat uuteen välilehteen):
Dekaani, professori Jussi Pihlajamäki
Puh.+358 50 344 0187, s-posti: etunimi.sukunimi@uef.fi
Varadekaani, professori Anna-Liisa Levonen
Puh. +358 40 358 9907, s-posti: etunimi.sukunimi@uef.fi
Varadekaani, professori Markus Forsberg
Puh. +358 40 355 3780, s-posti: etunimi.sukunimi@uef.fi
Johtava hallintopäällikkö Hanna Ollikainen-Richards
Puh. +358 40 355 2163, s-posti: etunimi.sukunimi@uef.fi
Opintopalveluiden päällikkö Susanna Järvelin-Pasanen
Puh. +358 40 355 3111, s-posti: susanna.jarvelin@uef.fi
Farmasian laitoksen koulutustehtävä jakaantuu peruskoulutukseen, jatkokoulutukseen sekä täydennyskoulutukseen. Laitos kouluttaa lääkealan ammattilaisia ja toimijoita lääkkeen elinkaaren kaikkiin vaiheisiin ja lääkehuollon erilaisiin tehtäviin. Laitos järjestää farmaseutti- ja proviisorikoulutuksen lisäksi apteekki- ja sairaalafarmasian erikoistumiskoulutusta farmaseuteille ja proviisoreille. Farmasian koulutusten lisäksi kansainvälinen toksikologian maisteriohjelma on farmasian laitoksen järjestämä.
Farmasian laitoksen peruskoulutukseen hyväksytyt opiskelijat ovat oikeutettuja suorittamaan joko farmaseutin tutkinnon tai sekä farmaseutin että proviisorin tutkinnon. Valtaosa opiskelijoista otetaan suorittamaan pelkästään alempaa korkeakoulututkintoa eli farmaseutin tutkintoa ja ainoastaan osa opiskelijoista valitaan suorittamaan ylempää korkeakoulututkintoa eli proviisorin tutkintoa. Proviisoriksi opiskelevien tulee ensin suorittaa farmaseutin tutkinto.
Farmasian laitoksen toiminnasta vastaa laitoksen johtaja, professori Jarkko Ketolainen. Jatkokoulutukseen liittyvistä asioista vastaa laitoksen varajohtaja, professori Jarkko Rautio. Farmasian opetuksen kehittämisestä vastaa opetuksen kehittämisestä vastaava yliopistonlehtori Krista Laine. Opetukseen liittyvistä hallinnollisista asioista vastaa koulutussuunnittelija Päivi Anneli Hartikainen.
Farmasian laitos toimii Kuopion kampuksella.
Postitusosoite:
Itä-Suomen yliopisto
Farmasian laitos
PL 1627, 70211 Kuopio
Käyntiosoite: Yliopistonranta 1 C, 70210 Kuopio
Internet: www.uef.fi/farmasia, s-posti: etunimi.sukunimi@uef.fi
Content missing
Opintoneuvonta ja opintojen ohjaus
HOPS-ohjauksesta vastaavat ja yleistä opintoneuvontaa antavat koulutussuunnittelija Päivi Hartikainen sekä opettajatuutorit. Yksittäistä opintojaksoa koskeviin kysymyksiin vastaavat opintojaksojen vastuuopettajat.
Farmaseuttivaiheen opintojen tukena toimii Farmaseuttiopintojen suunnittelu ja portfolio (FASP) -opintojakso.
Proviisorivaiheen opintojen tukena toimii Proviisoriopintojen suunnittelu ja portfolio (PSP) -opintojakso.
Opetuksen järjestämisestä farmasian laitoksella lukuvuoden 2021-22 aikana
UEF:ssa opetuksessa valmistaudutaan syyslukukauteen 2021 ilman fyysiseen läsnäoloon, tiloihin tai osallistujamääriin liittyviä rajoitteita, ks. Kamu https://kamu.uef.fi/student-book/koronavirus/. Viranomaismääräysten muuttuessa tehdään tarvittaessa muutoksia myös opetukseen.
Opettajat tiedottavat omalta osaltaan opintojaksoja koskevista muutoksista. Yliopistotasoisista opetukseen liittyvistä muutoksista tiedotetaan mm. Kamussa ja Yammerissa.
Lukujärjestykset ja opintojen aloitusajankohta
Lukujärjestykset julkaistaan Lukari-ohjelmassa viimeistään heinä-elokuun vaihteessa.
Lukuvuoden 2021-2022 opintojaksokuvaukset julkaistaan weboodissa viimeistään lukuvuoden vaihteessa. Opintojaksojen aikatauluja pystyy jo osin näkemään ja ainakin ensimmäisille syksyn opintojaksoille on jo mahdollista ilmoittautua.
Ensimmäisen vuosikurssin farmaseuttiopinnot alkavat ke 1.9. Farmasian Smart Start 2021-2022 -oppaan alussa olevan aikataulun mukaisesti.
FA2/PR2 -vuosikurssi: Opinnot alkavat ma 2.8. Lääkemuodot ja niiden valmistaminen (LMV) -opintojaksolla. Opintojaksosta laitetaan tietoa WebOodin välityksellä opintojaksolle ilmoittautuneille, hyvissä ajoin ilmoittautuminen on tärkeää!
Ensimmäisten viikkojen lukarit on jaettu Farmasian laitoksen perusopiskelijat -Yammer-ryhmässä.
FA3/PR3 -vuosikurssi: Opinnot alkavat ma 16.8. pakollisella Eläinlääkintä (ELL) -opintojaksolla.
Ensimmäisten viikkojen lukarit on jaettu Farmasian laitoksen perusopiskelijat -Yammer-ryhmässä.
Proviisori 4. vuosikurssin opinnot alkavat ti 17.8. klo 9-16 Proviisoriopintojen suunnittelu ja portfolio (PSP) -opintojaksolla sekä oppiaine-esittelyillä.
PR4-lukarin alkuviikot tiedoksi proviisorivaiheen opinnot aloittaville: viikko 33, viikko 34, viikko 35
HOPS farmaseuttiopinnoissa
Vuosikurssikohtaiset lukujärjestykset toimivat farmaseuttiopintojen runkona. Opiskelijat laativat henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) valinnaisten opintojen osalta ja mikäli tutkinto suoritetaan lukujärjestyksestä poikkeavassa aikataulussa. HOPS laaditaan Pepissä ensimmäisen syyslukukauden loppuun mennessä ja sitä voi päivittää koko opintojen ajan. HOPS pohjautuu siihen tutkintorakenteeseen, joka on vahvistettu opiskelijan aloittaessa opintonsa. Farmaseuttivaiheen HOPSit laaditaan Farmaseuttiopintojen suunnittelu ja portfolio -opintojakson yhteydessä.
HOPS-ohjauksesta vastaavat ja yleistä opintoneuvontaa antavat koulutussuunnittelija Päivi Hartikainen sekä opettajatuutorit.
Yksittäistä opintojaksoa koskeviin kysymyksiin vastaavat opintojaksojen vastuuopettajat.
HOPS proviisoriopinnoissa
Opiskelijan tulee tehdä neljännen lukuvuoden marraskuun loppuun mennessä henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Pepissä. HOPSin tulee olla kokonaisuus, jossa on huomioitu valmiudet pro gradu -tutkielman tekemiseen. Valinnaiset opinnot tarjoavat mahdollisuuden oman osaamisen suuntaamiseen. HOPSin hyväksyy opintosuuntavastaava tai opintosuunnassa nimetty HOPS-ohjaaja.
Jokaisella oppiaineella on nimetty opintosuuntatuutorit, joiden puoleen voi kääntyä opintoihin ja HOPSiin liittyvissä asioissa. Myös opintosuuntavastaavat neuvovat opintojen valintoihin liittyvissä asioissa.
Yksittäistä opintojaksoa koskeviin kysymyksiin vastaavat opintojaksojen vastuuopettajat.
Farmaseuttivaiheessa jokaiselle opiskelijalle nimetään heti opintojen alussa oma opettajatuutori.
Farmaseuttivaiheen opettajatuutorit
Susanna Forsberg
Reeta Heikkilä
Pekka Jarho
Niina Karttunen
Krista Laine
Anne Lecklin
Riikka Metsämuuronen
Marika Ruponen
Heidi Sahlman
Katja Savolainen
Piia Siitonen
Tarja Toropainen
Jaana Veki
Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@uef.fi
Proviisorivaiheessa jokaisella oppiaineella on nimetty oppiainetuutori.
Proviisorivaiheen oppiainetuutorit
Veli-Pekka Ranta, biofarmasia
Seppo Auriola, farmaseuttinen kemia
Ossi Korhonen, farmasian teknologia
Anne Lecklin, farmakologia
Marjo Huovinen, lääkeainetoksikologia
Emma Aarnio, lääketaloustiede
Miia Tiihonen, kliininen farmasia
Johanna Timonen, sosiaalifarmasia
Sähköpostit ovat muotoa: etunimi.sukunimi@uef.fi
Edellä mainittujen lisäksi opintoneuvontaa antavat ja HOPS-ohjaajana toimivat oppiaineiden vastuuhenkilöt sekä koulutussuunnittelija Päivi Anneli Hartikainen, puh. 0294 45 4296. Huomioi sähköpostiosoite: paivianneli.hartikainen@uef.fi
Farmasian opetuksen toteutus ja vastuu jakautuvat laitoksella seitsemälle opintosuunnalle, jotka ovat biofarmasia, farmakologia, farmaseuttinen kemia, farmasian teknologia, sosiaalifarmasia, toksikologia ja kliininen farmasia. Proviisorivaiheessa (opintojen 4.-5. vuosi) opiskelija valitsee yhden seitsemästä farmaseuttisesta opintosuunnasta, johon hän syventyy ja tekee pro gradu -tutkielman.
Biofarmasia
vastuuhenkilö professori Paavo Honkakoski, puh. 0294 45 4302
opintosihteeri Marja Lappalainen, huone 3137/2, Canthia 3. kerros,
puh. 0294 45 4340
Farmakologia
vastuuhenkilö yliopistonlehtori Markus Storvik
opintosihteerit Marja Lappalainen, huone 3137/2, Canthia 3. kerros,
puh. 0294 45 4340 ja Maiju Laitinen, huone 3018/1, Canthia 3. kerros, puh. 0294 45 4433
Farmaseuttinen kemia
vastuuhenkilö professori Seppo Auriola, puh. 040 355 2469
opintosihteeri Hilkka Wessman, huone 3152, Canthia 3. kerros,
puh. 0294 45 4406
Farmasian teknologia
vastuuhenkilö yliopistotutkija Riikka Laitinen puh. 029 4454028
opintosihteeri Marja Lappalainen, huone 3137/2, Canthia 3. kerros,
puh. 0294 45 4340
Sosiaalifarmasia
vastuuhenkilö yliopistonlehtori Kati Sepponen, puh. 0294 45 4389
opintosihteerit Maiju Laitinen, huone 3018/1, Canthia 3. kerros, puh. 0294 45 4433, Hilkka Wessman, huone 3152, Canthia 3. kerros, puh. 0294 45 4406 ja Marja Lappalainen, huone 3137/2, Canthia 3. kerros,
puh. 0294 45 4340
Toksikologia
vastuuhenkilö apulaisprofessori Jaana Rysä, puh. 0294 45 5503
opintosihteeri Maiju Laitinen (1.8.2022 alkaen), huone 1016, Canthia 1. kerros,
Kliininen farmasia
vastuuhenkilö yliopistotutkija Miia Tiihonen, puh. 040 355 3125
opintosihteeri Hilkka Wessman, huone 3152, Canthia 3. kerros,
puh. 0294 45 4406
Opinto-ohjauksen yhteyshenkilöt terveystieteiden tiedekunnassa
Tiedekunnan opintohallinnon ohjaus- ja neuvontapalvelujen yhteyshenkilöt:
Opintopalveluiden päällikkö Susanna Järvelin-Pasanen
Puh. 040 355 3111, s-posti susanna.jarvelin@uef.fi
- Yleinen opintoneuvonta
Amanuenssi Ella Koistinen
Puh. 050 452 6395, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi
- Tieteellinen jatkokoulutus ja siihen liittyvä neuvonta
Opintosihteeri Jonna Loikkanen
Puh. 050 463 5786, sposti etunimi.sukunimi@uef.fi
- Pro gradu –tutkielmiin (farmasia, hoitotiede ja MPH) liittyvät opintohallinnon tehtävät
Opinto-ohjauksen yhteyshenkilöt koulutusohjelmissa
Koulutusohjelmien/pääaineiden yhteyshenkilöiltä saa tietoa muun muassa HOPS-työskentelystä, oppiaineen opetusohjelmasta, tutkintovaatimuksista sekä muista kyseisen laitoksen/yksikön toimintaan ja opetukseen liittyvistä asioista.
BIOLÄÄKETIEDE: Opintosihteeri Henna Jääskeläinen
Puh. 029 445 8014, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi
- Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
Koulutussuunnittelija Marjut Nenonen
Puh. 029 445 3165, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi
- Opiskelijavalinta
FARMASIA: Koulutussuunnittelija Päivi Hartikainen
Puh. 029 45 4296, s-posti paivianneli.hartikainen@uef.fi
- Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
- Opiskelijavalinta
HAMMASLÄÄKETIEDE: Koulutussuunnittelija Leena Lampinen
Puh. 0294 45 4922, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi
- Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
- Opiskelijavalinta
HOITOTIEDE: Yliopistonlehtori Ari Haaranen
Puh. 0294 45 4438, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi
- Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
- Opiskelijavalinta
LÄÄKETIEDE: Opintoasiainpäällikkö Timo Kemppainen
Puh. 050 431 7430, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi
- Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
- Opiskelijavalinta
RAVITSEMUSTIEDE: Opetuskoordinaattori Päivi Heikura
Puh. 0294 45 4300, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi
- Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
- Opiskelijavalinta
TERVEYDEN EDISTÄMINEN: Yliopistonlehtori Pirjo Hakkarainen
Puh. 050 316 4104, s-posti pirjoirene.hakkarainen@uef.fi
- Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
- Opiskelijavalinta
Opintopalvelut
Opintopalvelujen (OPI:n) henkilökunta toimii tiedekunnan henkilöstön rinnalla opiskelijoiden ohjauksessa ja neuvonnassa. Opintopalveluiden tehtävänä on vastata yliopiston opintohallinnon palveluista ja tuesta, tuottaa opiskelijoille ja henkilökunnalle tieto- ja viestintätekniikan sekä yliopistopedagogiikan ja opiskelutaitojen koulutusta, koordinoida kansainvälistä liikkuvuutta, sekä ura- ja ohjauspalveluita. Yksikkö tarjoaa opiskelijoiden ohjauksen ja neuvonnan lisäksi opetuksen ja tutkimuksen tukipalveluja sekä tietoteknisiä tukipalveluja yhteistyössä tietotekniikkapalvelujen kanssa.
Opintopalveluiden asiakaspalvelutiskiltä, ”Opparista” saat opiskeluun liittyvää yleisneuvontaa (mm. yliopistoon ilmoittautuminen, opinto-oikeudet, opiskelijatodistukset, opintosuoritusotteet, opiskelijarekisteriasiat). Opintopalveluiden yhteystiedot ja aukioloajat (avautuu uuteen välilehteen) löytyvät yliopiston verkkosivuilta.
Opintopalvelujen kampustoimipisteiden osoitteet:
Opintopalvelut, Joensuun kampus
Käyntiosoite: Yliopistokatu 2, Aurora-rakennus
Postiosoite: PL 111, 80101 Joensuu
Opintopalvelut, Kuopion kampus
Käyntiosoite: Yliopistonranta 1 C, Canthia -rakennus, 2. krs (Oppari)
Postiosoite: PL 1627, 70211 Kuopio
Ohjaus- ja neuvontatyön tavoitteena on tukea opiskelukykyäsi opintopolun eri vaiheissa niin, että pääset opintojen alkuun, osaat suunnitella ja opiskella sujuvasti, valmistut tavoiteajassa ja työllistyt valmistumisen jälkeen. Opintojesi tueksi yliopisto tarjoaa ohjaus- ja neuvontapalveluita, jotka löydät Kamusta. Myös opiskeluhyvinvointityön tavoitteena on edistää opiskelukykyä, mutta myös edistää terveyttä, opiskeluyhteisöjen hyvinvointia, luoda terve ja turvallinen opiskeluympäristö sekä ehkäistä syrjäytymistä.
Yliopiston tarjoamat ohjaus-, neuvonta- ja tukipalvelut löydät kootusti Kamusta, jossa on myös opiskeluhyvinvointiin liittyvää tietoa.
Ohjaus- ja neuvontatyön tueksi joka tiedekunnalla tulee olla opintojen ohjauksen periaatteet ja tutkinto-ohjelmilla suunnitelma ohjauksen järjestämisestä. Tiedekunnat järjestävät opetuksen ja opintojen ohjauksen siten, että tutkinto on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen yliopistolaissa säädetyssä tavoiteajassa, tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja keskeytyksettä. Opiskelijan tulee saada ohjausta opintojen kaikissa vaiheissa. Toisaalta myös opiskelijalla on myös velvollisuuksia, ja hänen tulee opiskella opetussuunnitelman mukaisesti, noudattaa yliopiston antamia ohjeita ja valmistua tavoiteajassa.
Ks. Itä-Suomen yliopiston opintojohtosääntö
Opetussuunnitelma
Lähtökohtana farmaseutin koulutuksessa on antaa opiskelijalle valmiudet toimia farmaseutin tehtävissä ja edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen sekä ammatilliseen jatkokoulutukseen.
Koulutuksen tieteelliset ja ammatilliset tavoitteet
Farmaseutti on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö sekä lääkkeiden ja lääkealan asiantuntija, joka osaa:
- Toimia farmaseuttisissa tehtävissä lääkehuollon ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon sektoreilla.
- Tehdä säädöksiin, tutkimustietoon, hoitosuosituksiin ja ammattietiikkaan perustuvia ratkaisuja.
- Edistää terveyttä ja lääkkeiden rationaalista käyttöä.
- Valmistaa laatuvaatimukset täyttäviä lääkevalmisteita.
- Varmistaa lääkitysturvallisuuden lääkkeitä toimitettaessa.
- Toimia ja viestiä asiakkaiden kanssa ja moniammatillisissa ympäristöissä.
- Ylläpitää osaamistaan sekä kehittää ja tuoda esille omaa asiantuntijuuttaan.
Farmaseutin tutkinnon suorittaneella on edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen.
Farmaseutin tutkinnon uusi opetussuunnitelma astui voimaan 1.8.2019 farmaseuttiopintonsa aloittavista opiskelijoista alkaen. Opetussuunnitelma on voimassa 3 lukuvuotta. Opetussuunnitelmaa tarkennetaan 2. ja 3. lukuvuoden osalta keväällä 2020. Keväällä 2021 siirrytään akateemisen rehtorin päätöksen (25.11.2016) mukaiseen kolmivuotissykliin. Farmaseutin tutkinnon opetussuunnitelma toimii myös proviisorin tutkinnon opetussuunnitelmana kolmen ensimmäisen opiskeluvuoden ajan (1.-3. vsk), sillä proviisoriksi opiskelevien tulee suorittaa farmaseuttitutkinto ennen siirtymistä proviisorivaiheeseen (4.-5. vsk).
Farmaseutin koulutusohjelma koostuu neljästä osaamiskokonaisuudesta, joita ovat farmaseutti terveydenhuollossa, molekyylistä lääkevalmisteeksi, lääkehoidot ja niiden arviointi sekä tieteellinen ajattelu ja viestintätaidot. Lisäksi opintoihin kuuluu vapaavalintaisia opintoja.
Osaamiskokonaisuuksien tavoitteet ovat seuraavat:
Farmaseutti terveydenhuollossa -osaamiskokonaisuuden suoritettuaan, opiskelija osaa:
- selittää eri toimijoiden ydintehtävät ja roolit lääkehuollossa
- noudattaa työskentelyssään säädöksiä, määräyksiä ja ohjeita sekä soveltaa ammattietiikkaa
- toimia farmaseuttisissa tehtävissä vastuullisesti ja oman ammattiroolinsa mukaisesti
- toimia sosiaali- ja terveydenhuollossa sektorinsa ja yksikkönsä asiantuntijana.
Molekyylistä lääkevalmisteeksi -osaamiskokonaisuuden suoritettuaan, opiskelija osaa:
- perustella kemiallisen rakenteen vaikutus lääkeaineen tehoon ja turvallisuuteen
- selittää lääkkeiden elinkaaren vaiheet ja niiden merkitys lääkevalmisteen tehon ja turvallisuuden kannalta
- käyttää lääkkeiden kehityksessä, valmistuksessa ja laadunvalvonnassa tarkoituksenmukaisia menetelmiä ja toimintatapoja
- määritellä lääkemuotojen erot, niiden soveltuvuus eri antoreiteille ja selittää niiden oikea käyttö ja säilytys.
Lääkehoidot ja niiden arviointi -osaamiskokonaisuuden suoritettuaan, opiskelija osaa:
- arvioida lääkehoidon tarvetta ja tarkoituksenmukaisuutta
- tunnistaa ja ratkaista lääkehoitoon liittyviä ongelmia
- tukea ja seurata lääkehoidon toteutumista
- antaa yksilöllistä terveys- ja lääkeneuvontaa
- tehdä lääkityksen tarkistuksen ja lääkehoidon arvioinnin
- toimia farmasian asiantuntijana moniammatillisessa hoitotiimissä.
Tieteellinen ajattelu ja viestintätaidot -osaamiskokonaisuuden suoritettuaan, opiskelija osaa:
- etsiä, arvioida ja soveltaa tietoa alan keskeisistä tietolähteistä
- valita ja käyttää farmaseuttisissa tehtävissä tarvittavia ohjelmistoja ja tietokantoja
- kirjoittaa tieteellistä asiatekstiä alan käytäntöjä noudattaen
- viestiä suullisesti, kirjallisesti ja verkossa kohderyhmä huomioiden
- käyttää suomen, ruotsin ja englannin kieltä työhön liittyvissä vuorovaikutustilanteissa
- arvioida ja kehittää omaa osaamistaan.
Yksittäisten opintojaksojen osaamistavoitteet on esitetty WebOodissa opintojaksokuvauksissa.
Tieteellinen ajattelu ja viestintätaidot, 15 op
Orientaatio yliopisto-opintoihin, 1 op
English Academic Reading Skills for Pharmacy, 2 op
Ruotsia farmasian opiskelijoille, 3 op
English Academic and Professional Communication for Pharmacy, 1 op
Farmaseutin tutkielma ja seminaari, 8 op
Farmaseutti terveydenhuollossa, 49 op
Farmaseuttiopintojen suunnittelu ja portfolio, 2 op
Lääkkeet terveydenhuollossa, 5 op
Ensiapu, 1 op
Johdatus sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään, 3 op
Apteekkifarmasian perusteet, 5 op
Sairaalafarmasian perusteet, 3 op
Opetusapteekkiharjoittelu, osa 1, 15 op
Opetusapteekkiharjoittelu, osa 2, 15 op
Molekyylistä lääkevalmisteeksi, 41 op
Farmasian yleinen ja epäorgaaninen kemia, 4 op
Farmasian yleinen ja epäorgaaninen kemia, harjoitustyöt 1 op
Lääkeaineiden orgaaninen kemia, 4 op
Lääkeaineiden orgaaninen kemia, harjoitustyöt 1 op
Mikrobiologian perusteet, 4 op
Fysikaalinen farmasia, 2 op
Lääkemuodot ja niiden valmistaminen, 7 op
Lääkkeiden antoreitit ja farmakokinetiikka, 6 op
Lääkeaineanalytiikka, 4 op
Teollisuusfarmasian perusteet, 3 op
Lääkkeiden hyvät tuotanto- ja jakelutavat, 2 op
Biologiset lääkevalmisteet, 3 op
Lääkehoidot ja niiden arviointi, 60 op
Solubiologia farmasian opiskelijoille, 3 op
Johdanto ihmisen biologiaan tuki ja liikuntaelimistö, 2 op
Sydämen, keuhkojen ja munuaisten toiminta, 4 op
Ruoansulatus ja aineenvaihdunta, 4 op
Elimistön säätelyjärjestelmät, 6 op
Perusfarmakologia, 3 op
Systemaattinen farmakologia 1, 4 op
Systemaattinen farmakologia 2 farmasian opiskelijoille, 5 op
Lääkityksen tarkistus ja lääketietokannat, 2 op
Lääkehoito ja neuvonta 1, 5 op
Lääkehoito ja neuvonta 2, 4 op
Itsehoito ja neuvonta, 4 op
Ravitsemus ja terveys farmasian opiskelijoille, 4 op
Eläinlääkintä, 3 op
Lääkehoidon arviointi 1, 2 op
Johdatus lääke-epidemiologiaan, 3 op
Lääkehoidon arviointi 2, 2 op
Valinnaiset opinnot, 15 op
Yhteensä 180 op
Ensimmäinen opintovuosi (FA1, 61 op)
- Orientaatio yliopisto-opintoihin (1 op)
- Farmaseuttiopintojen suunnittelu ja portfolio (2 op, jatkuu koko opintojen ajan)
- Lääkkeet terveydenhuollossa (5 op)
- Farmasian yleinen ja epäorgaaninen kemia (4 op)
- Farmasian yleinen ja epäorgaaninen kemia, harjoitustyöt (1 op)
- Johdanto ihmisen biologiaan ja tuki ja liikuntaelimistö (2 op)
- Lääkeaineiden orgaaninen kemia (4 op)
- Lääkeaineiden orgaaninen kemia, harjoitustyöt (1 op)
- Sydämen, keuhkojen ja munuaisten toiminta (4 op)
- Solubiologia farmasian opiskelijoille (3 op)
- Ensiapu (1 op)
- Fysikaalinen farmasia (2 op)
- English Academic Reading Skills for Pharmacy (2 op)
- Johdatus sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään (3 op)
- Ruoansulatus ja aineenvaihdunta (4 op)
- Elimistön säätelyjärjestelmät (6 op)
- Perusfarmakologia (3 op)
- Mikrobiologian perusteet (4 op)
- Systemaattinen farmakologia 1 (4 op)
- Systemaattinen farmakologia 2 farmasian opiskelijoille (5 op)
Toinen opintovuosi (FA2, 60 op)
- Lääkityksen tarkistus ja lääketietokannat (2 op)
- Lääkemuodot ja niiden valmistaminen (7 op)
- Lääkkeiden antoreitit ja farmakokinetiikka (6 op)
- Ruotsia farmasian opiskelijoille (3 op)
- Lääkehoito ja neuvonta 1 (5 op)
- Apteekkifarmasian perusteet (5 op)
- Lääkehoito ja neuvonta 2 (4 op)
- Itsehoito ja neuvonta (4 op)
- English Academic and Professional Communication for Pharmacy (1 op)
- Lääkeaineanalytiikka (4 op)
- Ravitsemus ja terveys farmasian opiskelijoille (4 op)
- Opetusapteekkiharjoittelu, osa 1 (15 op)
Kolmas opintovuosi (FA3, 44 op)
- Eläinlääkintä (3 op)
- Lääkehoidon arviointi 1 (2 op)
- Teollisuusfarmasian perusteet (3 op)
- Lääkkeiden hyvät tuotanto- ja jakelutavat (2 op)
- Johdatus lääke-epidemiologiaan (3 op)
- Biologiset lääkevalmisteet (3 op)
- Sairaalafarmasian perusteet (3 op)
- Lääkehoidon arviointi 2, (2 op)
- Farmaseutin tutkielma ja seminaari (8 op) (aloitus jo FA2)
- Opetusapteekkiharjoittelu, osa 2 (15 op)
Yhteensä 165 op
Farmaseutin tutkinnon valinnaisia opintoja (yhteensä 13 op tai 15 op aloitusvuodesta riippuen) (päivitetty 10.10.2022)
Ks. lisätietoja Pepistä kunkin opintojakson opintojaksokuvauksesta.
Jos (valinnaisen) opintojakson koodi on muuttunut oman HOPSisi koodista, hae opintojakso uudella koodilla HOPSiisi, jotta pääset ilmoittautumaan opintojaksolle. Ks. Peppi-käsikirjan ohjevideo Opintojen lisääminen HOPSiin ja HOPSin järjestely.
FA1/PR1 SYKSY
- Akateemisen opiskelun taidot 2 op (ilmoittautuminen Pepissä 21.9.–9.10.22)
- Laatuajattelun perusteet 1 op (ilmoittautuminen Pepissä 1.8.–30.11.22)
- Latinan peruskurssi 2 op Uusi koodi Pepissä KK00CU11-3001
- Ruotsin kielen kertauskurssi 3 op Uusi koodi Pepissä KK00CT68
- Ruotsin kielen kertauskurssi (DigiCampus), 3 op Uusi koodi Pepissä KK00CT69
- Tieto- ja viestintätekniikka opiskelun tukena 2 op (Itseopiskelumateriaalit ovat opintojakson verkkoympäristössä)
FA1/PR1 KEVÄT
- Laatuajattelun perusteet 1 op
- Ruotsin kielen kertauskurssi 3 op Uusi koodi Pepissä KK00CT68
- Ruotsin kielen kertauskurssi (DigiCampus), 3 op Uusi koodi Pepissä KK00CT69
- Tieto- ja viestintätekniikka opiskelun tukena 2 op
- Vaihtoehtolääkintä ja uskomushoidot 1,5 op (joka toinen vuosi, seuraavan kerran keväällä 2024)
- Vaihto-opiskelijoiden vertaistuutorikoulutus 1 op
- Vertaistuutorikoulutus 2 op
FA2/PR2 SYKSY
- Kasvirohdokset ja ravintolisät 3 op
- Laatuajattelun perusteet 1 op
- Toimiminen kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden vertaistuutorina 2 op
- Toimiminen vertaistuutorina 2 op
FA2/PR2 KEVÄT
- Entsymologian perusteet farmasiaan 3 op
- Laatuajattelun perusteet 1 op
- Vaihtoehtolääkintä ja uskomushoidot 1,5 op (joka toinen vuosi, seuraavan kerran keväällä 2024)
FA3/PR3 SYKSY
- Farmaseutin projektityö 1–2 op (liittyy Farmaseutin tutkielma ja seminaari -opintojaksoon (8 op)
- Farmaseuttisen tuotekehityksen harjoitukset 3 op Uusi koodi TF00CO88
- Irti tupakasta moniammatillisesti - farmasia 2 op
- Johdatus lääketaloustieteeseen 2 op
- Kongressien ja seminaarien hyödyntäminen ammattitaidon kehittämisestä 1–2 op
- Lääkepolitiikka 2 op
- Moniammatillista yhteistoimintaa sosiaali- ja terveysalalla simulaatio-oppimisen keinoin 2 op
- Orgaaninen kemia 4/6 op
- Pharmacology of Drugs of Abuse (HUFA) 2 op
- Soluviljelyn perusteet farmasiassa 2/3 op
- Toimiminen seniorituutorina 1/2 op
FA3/PR3 KEVÄT
- Lääkkeiden myyntiluvat 3 op
- Sairaaloiden lääkevalmistus 2/4 op
Lisäksi (ks. opintojaksokuvaukset)
- Farmasian kirjallisuus 1–5 op (ohjeet eLearn Moodlessa, Pepissä ilmoittautuminen ainoastaan Exam-tentteihin)
- Matematiikka farmasiassa, osa 1: Differentiaali- ja integraalilaskenta kineettisissä tutkimuksissa 2 op
- Matematiikka farmasiassa, osa 2: Lineaarinen ja epälineaarinen regressio 2 op
- Työharjoittelu farmasian alalla 1–10 op
Esimerkkejä muiden laitosten järjestämistä valinnaisiin opintoihin sopivista opintojaksoista (lisätietoja ja järjestämisajankohta Pepissä):
- Laskentatoimen perusteet 6 op
- Markkinoinnin perusteet 6 op
- Moniammatillinen SOTE-johtaminen 2 op
- Näkökulmia hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen 2 op
- Osallistuminen ainejärjestö- ja kerhotyöskentelyyn 1–5 op
- Osallistuminen hallinto- ja työryhmätyöskentelyyn 1–10 op
- Ravitsemus ja liikunta (4 op) -> Jatkossa Ravitsemus ja elintavat (5 op) TL00CC82
- Ravitsemus- ja terveystietoa sosiaalisesta mediasta (3 op) -> Jatkossa Ravitsemus- ja terveysinformaatio sosiaalisessa mediassa (5 op) TL00CC80
- Työnhakuvalmennus 3 op
- Urasuunnittelu ja portfolio 3 op
- Urasuunnitteluryhmä 1 op
- Varmuutta vuorovaikutukseen 3 op
- Yhteiskunnallinen vaikuttaminen 1–5 op
Esimerkkejä UEF MOOC-kursseista https://www.uef.fi/fi/mooc-kurssit
- Englannin kielen kertauskurssi (Digicampus)
- Johdatus sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintaan 1 op
- Monialainen kirjaaminen ja lainsäädäntö 1 op
Lähtökohtana koulutuksessa on antaa opiskelijalle valmiudet toimia proviisorin tehtävissä sekä valmiudet tieteelliseen ja ammatilliseen jatkokoulutukseen.
Proviisorit toimivat lääkealan johto-, suunnittelu- ja asiantuntijatehtävissä. Suurin osa proviisoreista työskentelee avohuollon apteekeissa ja sairaala-apteekeissa, joissa tehtäviin kuuluu muun muassa liikkeen- ja työnjohtoa, koulutustehtäviä sekä asiakaspalvelua. Sairaala-apteekkarina toimiva proviisori vastaa sairaalan lääkehuollon järjestämisestä. Lääketeollisuudessa proviisorit toimivat yleensä tuotekehitys- ja johtotehtävissä. Proviisoreita työskentelee myös tutkimus-, koulutus- ja viranomaistehtävissä. Proviisori voi hakea apteekkilupaa ja sen saatuaan ryhtyä yksityisyrittäjäksi, apteekkariksi.
Koulutuksen tieteelliset ja ammatilliset tavoitteet
Proviisorin tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijan tulee saavuttaa valmiudet:
- tieteelliseen ja ammatilliseen jatkokoulutukseen
- lääkeaineiden ja lääkkeiden tutkimus- ja kehitystyöhön sekä lääkkeiden taloudellisuutta ja käyttöä koskevaan tutkimukseen
- toimintaan aktiivisesti terveydenhuollon farmaseuttisissa tehtävissä esimiehenä, asiantuntijana, kouluttajana ja kehittäjänä.
Proviisorin tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijan tulee lisäksi
- motivoitua ylläpitämään ja kehittämään ammatillista ja tieteellistä osaamistaan
- omaksua hyvä tutkimus- ja ammattietiikka
- olla kiinnostunut alan kansainvälisestä kehityksestä
- sitoutua toimimaan aktiivisesti yhteistyössä muun terveydenhuoltohenkilöstön ja viranomaisten kanssa
- oppia toimimaan siten, että alan arvostus ja luottamus yhteiskunnassa säilyy
- motivoitua toimimaan esimiehenä ja asiantuntijana
Opintoja varten opiskelija valitsee pääaineen. Laitosjohtaja tekee päätöksen pääainevalinnoista. Kussakin oppiaineessa on pakolliset aine- ja syventävät opinnot, jotka kaikkien pääaineen opiskelijoiden on suoritettava (ks. proviisorin tutkintorakenne). Lisäksi opintoja voi valita laajasti sekä omasta oppiaineesta että laitoksen muiden oppiaineiden ja muiden laitosten opintotarjonnasta.
Farmasian teknologian opinnot suoritettuaan opiskelija osaa
- soveltaa fysikaalisen farmasian periaatteita farmaseuttiseen tuotekehitykseen ja lääkkeiden valmistukseen
- lääkemuodon valinnan päätösprosessin ja on perehtynyt formulaatiokehitystä tukeviin järjestelmiin
- farmaseuttisessa tuotekehityksessä, lääkkeiden valmistuksessa ja laadunvalvonnassa yleisemmin käytettävien tutkimusmenetelmien kehittämisen sekä itsenäisen käytön
- soveltaa käytäntöön farmaseuttisessa tuotekehityksessä, lääkkeiden valmistuksessa ja laadunvalvonnassa käytettäviä laatujärjestelmiä sekä arvioida niitä
Biofarmasian opinnot suoritettuaan opiskelija osaa
- määritellä lääketutkimuksen ja tuotekehityksen biofarmaseuttiset ja farmakokineettiset periaatteet
- kuvata keskeiset sairauksia, perinnöllisiä tekijöitä ja erityisryhmiä koskevat farmakokineettiset vaikutukset
- soveltaa edellä mainittuja periaatteita käytännössä ja tulkita saatuja tutkimustuloksia
Farmaseuttisen kemian opinnot suoritettuaan opiskelija osaa
- lääkeainesuunnittelun ja synteettisen lääkeainekemian peruskäsitteet ja menetelmät
- keskeiset lääke- ja apuaineiden kehittämisessä ja tutkimuksessa käytettävät fysikaaliskemialliset menetelmät
- keskeiset lääke- ja apuaineiden analytiikassa käytettävät menetelmät sekä hallitsee niiden itsenäisen käytön
- arvioida lääkkeiden farmaseuttiskemiallista laatua, sekä itsenäisesti laatia ja käyttää lääkekehityksessä tarvittavia laatu- ja dokumentaatiojärjestelmiä
Farmakologian opinnot suoritettuaan opiskelija osaa
- sairauksien hoidossa käytettävät keskeiset lääkeaineet sekä niiden vaikutukset ja vaiheet elimistössä sekä soveltaa näitä tietoja potilaan lääkehoitoon
- kuvata modernin lääkekehityksen perusperiaatteet
- toimia farmakologian ammattilaisena lääkehuollon eri sektoreilla
- soveltaa farmakologisessa tieteellisessä tutkimuksessa käytettäviä keskeisempiä menetelmiä
- hakea kattavasti farmakologista tietoa, arvioida sen luotettavuutta ja soveltaa sitä käytännössä
Lääkeainetoksikologian opinnot suoritettuaan opiskelija osaa:
- eri toksisuuden muodot ja niihin vaikuttavat tekijät
- yleisimpien myrkytyksiä aiheuttavien lääkeaineiden ja muiden kemikaalien vaikutukset ja hoidon pääperiaatteet
- lääkeaineiden ja muiden kemikaalien toksisuuden testaukseen käytettävät menetelmät ja tuntee niiden rajoitteet
- toksikologisen vaaran ja riskinarvioinnin periaatteet
- hakea kattavasti toksikologista tietoa, arvioida sen luotettavuutta ja soveltaa sitä käytännössä
Sosiaalifarmasian opinnot suoritettuaan opiskelija osaa
- kuvata sosiaalifarmasian tieteenalana sekä sosiaalifarmasiassa käytettävät tutkimusmenetelmät
- soveltaa keskeisimpiä tutkimusmenetelmiä tieteelliseen tutkimukseen
- kuvata terveyspolitiikan ja erityisesti lääkepolitiikan päätöksentekojärjestelmät ja toimia järjestelmässä farmasian asiantuntijana
- kuvata ja arvioida lääkkeiden käyttöön, lääkehoidon taloudellisuuteen, turvallisuuteen ja tehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä
Opinnot koostuvat pakollisista kieli- ja viestintäopinnoista, pakollisista perus- ja aineopinnoista, pakollisista syventävistä opinnoista sekä pakollisista ja valinnaisista pääaineen mukaisista aine- ja syventävistä opinnoista.
Pakolliset kieli- ja viestintäopinnot 4 op
- 8013626 Scientific Writing and Presentations for Pharmacy (SWP/PR) 2 op
- 8011625 Tieteellinen kirjoittaminen proviisoriopiskelijoille (TIKI/PR) 2 op
Pakolliset perus- ja aineopinnot 7 op
- 4214505 Proviisoriopintojen suunnittelu ja portfolio 2 op
- 3622230 Tilastotieteen johdantokurssi (TJK) 5 op
Pakolliset syventävät opinnot 40 op
- 4213050 Pro gradu -tutkielma 38 op
- 4213056 Proviisorien graduseminaari 2 op
- 4213061 Kypsyysnäyte, ylempi korkeakoulututkinto 0 op
Yhteensä 51 op
Pakolliset ja valinnaiset aine- ja syventävät opinnot 69 op
Yksi seuraavista oppiaineista (farmaseuttinen kemia, farmasian teknologia, biofarmasia, farmakologia, lääkeainetoksikologia tai sosiaalifarmasia) valitaan ns. pääaineeksi, josta on suoritettava ennalta mainitut pakolliset opintojaksot ja ilmoitettu määrä valinnaisia opintojaksoja. Valinnaisten opintojen listat ovat ohjeellisia. Muiden kuin listalla mainittujen valinnaisten opintojaksojen suorittamisesta sovitaan oppiaineen vastuuhenkilön kanssa henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) teon yhteydessä.
Farmaseuttinen kemia
Pakolliset aineopinnot 8,5 op/10,5 op
- 4217213 Analyyttinen kemia 2 (ANA2) 4,5 op
- 4217211 Orgaaninen kemia (ORK) 4 op/6 op
Valinnaiset aineopinnot enintään 38,5 op/40,5 op
Valinnaiset syventävät opinnot vähintään 20 op
Farmasian teknologia
Pakolliset aineopinnot 4,5 op
- 4217213 Analyyttinen kemia 2 (ANA2) 4,5 op
Pakolliset syventävät opinnot 29 op/31 op
- 4215501 Biofarmasian ja tuotekehityksen jatkokurssi (BTJK) 9 op/11 op
- 4216520 Fysikaalisen farmasian jatkokurssi, osa 1 (FFJK1) 2 op
- 4216521 Fysikaalisen farmasian jatkokurssi, osa 2 (FFJK2) 4 op
- 4216505 Fysikaalisen farmasian jatkokurssin harjoitustyöt (FFJK HA) 4 op
- 4216608 Teollinen lääkkeenvalmistus (TELÄV) 10 op
Valinnaiset aine- ja/tai syventävät opinnot 33,5 op/35,5 op
Biofarmasia
Pakolliset aineopinnot 4,5 op
- 4217213 Analyyttinen kemia 2 (ANA2) 4,5 op
Pakolliset syventävät opinnot 21 op/23 op
- 4215501 Biofarmasian ja tuotekehityksen jatkokurssi (BTJK) 9 op/11 op
- 4216521 Fysikaalisen farmasian jatkokurssi, osa 2 (FFJK2) 4 op
- 4215505 Drug Metabolism and Pharmacokinetics (DMPK) 4 op
- 4215508 Clinical Pharmacokinetics (CLPK) 2 op
- 4215509 Pharmacokinetic and Pharmacodynamic Data Analysis (PKPD) 2 op
Valinnaiset aine- ja/tai syventävät opinnot 41,5 op/43,5 op
Farmakologia
Pakolliset aineopinnot 14,5 op
- 4218501 Critical Journal Club (CJC) 1,5 op
- 4218513 Introduction to Pharmacology and Toxicology Laboratory (IPTL) 4 op
- 4218526 Farmakologian perusmenetelmät (FAPE) 4 op
- 4218508 tai 4218509 Farmakologian teemapäivät I (FATE1) tai II (FATE2) 5 op
Pakolliset syventävät opinnot 14 op
- 4215505 Drug Metabolism and Pharmacokinetics (DMPK) 4 op
- 4215508 Clinical Pharmacokinetics (CLPK) 2 op
- 4218519 Neuropharmacology and neural drug targets (NEUTAR) 5 op
- 4215510 Pharmacogenomics (FGEN) 3 op
Valinnaiset aineopinnot enintään 34,5 op
Valinnaiset syventävät opinnot vähintään 6 op
Lääkeainetoksikologia
Pakolliset aineopinnot 12 op
- 4219501 Clinical Toxicology and Drug Safety (CLTOX) 5 op
- 4218513 Introduction to Pharmacology and Toxicology Laboratory (IPTL) 4 op
- 4219512 Toxicological and Environmental Risk Assessment and Risk Communication (TOXENRI) 3 op
Pakolliset syventävät opinnot 14 op
- 4219204 Genetic and Reproductive Toxicology (GRTOX) 5 op
- 4215505 Drug Metabolism and Pharmacokinetics (DMPK) 4 op
- 4219222 Toxicity Testing (TOTE) 5 op
Valinnaiset aineopinnot enintään 37 op
Valinnaiset syventävät opinnot vähintään 6 op
Sosiaalifarmasia
Pakolliset aineopinnot 7 op
- 4214206 Johdatus lääketaloustieteeseen (JLT) 2 op
- 4214517 Johdatus lääke-epidemiologiaan 3 op
- 4214214 Lääkepolitiikka (LÄPO) 2 op
Pakolliset syventävät opinnot 20,5 op–24 op
- 4214516 Lääke-epidemiologia (LEP) 4 op
- 4214504 Projektityö (PRT) 4,5–8 op
- 4214513 Sosiaalifarmasia (SOFA) 4 op
- 4214509 Sosiaalifarmasian tutkimussuunnitelmaseminaari (STS) 3 op
- 4214508 Yhteiskuntatieteen tutkimusmenetelmät farmasiassa (YTF) 5 op
Valinnaiset aine- ja/tai syventävät opinnot 38 op–41,5 op
Tarjolla olevia valinnaisia aineopintoja:
- 4219103 Academic study skills in toxicology (ASST) 5 op
- 4217213 Analyyttinen kemia 2 (ANA2) 4,5 op
- 4214203 Apteekkiliikkeen johtaminen (ALJ) 4,5 op
- 4510031 Eläinten käyttö tutkimuksessa: kurssi toimenpiteiden suorittajille (KTS) 2 op
- 4510032 Eläinten käyttö tutkimuksessa: kurssi tutkimushankkeita suunnitteleville (THS) 3 op
- 4218503 Entsymologian perusteet farmasiaan (EPF) 3 op
- 4218526 Farmakologian perusmenetelmät (FAPE) 4 op
- 5210201K Henkilöstövoimavarojen johtaminen 6 op
- 4214213 Irti tupakasta moniammatillisesti – farmasia 2 op
- 4214517 Johdatus lääke-epidemiologiaan 3 op
- 4214206 Johdatus lääketaloustieteeseen (JLT) 2 op
- 5426101 Johdatus sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään 3 op
- 5210104K Johtamisen perusteet
- 4213079 Kongressien ja seminaarien hyödyntäminen ammattitaidon kehittämisessä 1–3 op
- 4217228 Laatu laboratorio- ja apteekkityössä (LLAT) 3 op
- 5210102 Laskentatoimen perusteet 6 op
- 4214214 Lääkepolitiikka (LÄPO) 2 op
- 4217229 Lääkkeiden myyntiluvat 3 op
- 4216519 Farmaseuttisen tuotekehityksen harjoitustyöt 3 op
- 5210105 Markkinoinnin perusteet 6 op
- 4215203 Matematiikka farmasiassa, osa 1: Differentiaali- ja integraalilaskenta kineettisissä tutkimuksissa (MAF1) 2 op
- 4215204 Matematiikka farmasiassa, Osa 2: Lineaarinen ja epälineaarinen regressio (MAF2) 2 op
- 5426104 Moniammatillinen SOTE-johtaminen (MOJO) 2 op
- 5426102 Moniammatillista yhteistoimintaa sosiaali- ja terveysalalla simulaatio-oppimisen keinoin 2 op
- 4441212 Näyttöön perustuva terveydenhuolto 2 op
- 4217211 Orgaaninen kemia (ORK) 4 op/6 op
- 4219209 Organ Toxicology and Toxicopathology (ORTOXPAT) 10 op
- 1131018 Osallistuminen ainejärjestö- ja kerhotyöskentelyyn 1–5 op
- 1131016 Osallistuminen hallinto- ja työryhmätyöskentelyyn 1–10 op
- 4311006 Patient Safety 4 op
- 5210103K Rahoituksen perusteet 6 op
- 4214209 Sairaalafarmasian perusteet (SAF) 3 op
- 4216214 Sairaaloiden lääkevalmistus (SLV) 2 op/4 op
- 4311008 Social marketing in health promotion (SOMA) 2 op
- 4215205 Soluviljelyn perusteet farmasiassa (SVPF) 2 op/3 op
- 5425020A Sosiaali- ja terveysjohtamisen perusteet (SHTH PER) 5 op
- 5311318 Terveydenhuolto-oikeus 5 op
- 5420002 Terveystaloustieteen perusteet (TTPER) 6 op
- 3622231 Tilastotieteen peruskurssi (TPK) 4 op
- 4217570 Työharjoittelu farmasian alalla 1–10 op
- 4213086 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen 1–5 op
- Erikseen sovittava(t) opintojakso(t)
Tarjolla olevia valinnaisia syventäviä opintoja:
- 4219522 Advanced Literature in Toxicolgy (ALTOX) 2–6 op
- 4215501 Biofarmasian ja tuotekehityksen jatkokurssi (BTJK) 9 op/11 op
- 4215503 Biofarmasian syventävä kirjallisuus 2–8 op
- 4215508 Clinical Pharmacokinetics (CLPK) 2 op
- 4219501 Clinical Toxicology and Drug Safety (CLTOX) 5 op
- 4217567 Drug Design (DD) 5 op
- 4215505 Drug Metabolism and Pharmacokinetics (DMPK) 4 op
- 4217568 Drug-Receptor Interactions (DRI) 5 op
- 4218506 Farmakologian menetelmien jatkokurssi (FAMEJ) 3 op
- 4218507 Farmakologian syventävä kirjallisuus (FSK) 2–6 op
- 4217553 Farmaseuttisen kemian syventävä kirjallisuus (FKSK) 3–9 op
- 4216502 Farmasian teknologian syventävä kirjallisuus 3–6 op
- 4216520 Fysikaalisen farmasian jatkokurssi, osa 1(FFJK1) 2 op
- 4216521 Fysikaalisen farmasian jatkokurssi, osa 2 (FFJK2) 4 op
- 4216505 Fysikaalisen farmasian jatkokurssin harjoitustyöt (FFJK HA) 4 op
- 4219204 Genetic and Reproductive Toxicology (GRTOX) 5 op
- 4214514 Iäkkäiden lääkehoito ja kohtaaminen (ILI) 3 op
- 4218523 Kliinisen farmasian jatkokurssi (KLIFJ) 3 op
- 4214511 Kliinisen farmasian lukupiiri (KFLP) 1–8 op
- 4214502 Lääketaloustiede (LTT) 4 op
- 4217548 Lääkkeiden säilyvyys (LÄSÄ) 3,5 op
- 4216507 Lääkkeiden tuotekehityksen johdanto (LTJ) 3 op
- 4217566 Molecular and Protein Modeling (PROMM) 5 op
- 4218519 Neuropharmacology and Neural Drug Targets (NEUTAR) 5 op
- 4217563 NMR- ja massaspektroskopia bioanalyytikassa (NMRMS) 6 op
- 4450328 Näyttöön perustuva terveydenhuolto 2, 3 op tai 4455059 Evidence based health care 2, 3 op
- 4217564 Orgaaninen kemia 2 (ORK2) 6 op (joka 2. vuosi)
- 4217556 Orgaaninen synteesi -laboratoriotyöt (OSY-L) 5 op
- 4215510 Pharmacogenomics (FGEN) 3 op
- 4215509 Pharmacokinetic and Pharmacodynamic Data Analysis (PKPD) 2 op
- 4214504 Projektityö (PRT) 4,5–8 op
- 4217565 Protein structure (PROS) 5 op
- 4217214 Radiofarmasia ja -kemia (RAF) 3 op
- 4214507 Sosiaalifarmasian syventävä kirjallisuus (SFSK) 1–8 op
- 4216608 Teollinen lääkkeenvalmistus (TELÄV) 5 op
- 4219216 Toxicology of Compounds (TOXCOM) 5 op
- 4217552 Validointi lääkeaineanalytiikassa (VLA) 3,5 op
- 4214508 Yhteiskuntatieteen tutkimusmenetelmät farmasiassa (YTF) 5 op
- Erikseen sovittava(t) opintojakso(t)
Itä-Suomen yliopiston ja Helsingin yliopiston proviisorin koulutusohjelmien kesken on sovittu opetusyhteistyöverkostosta eli ns. ristiinopiskelusopimuksesta. Sen tavoitteena on antaa kummankin yliopiston opiskelijoille mahdollisuus osallistua tiettyihin toisen yliopiston opetussuunnitelmaan sisältyviin opintojaksoihin, jotka täydentävät oman yliopiston tarjontaa. Yhteistyöhön tarjottaviin opintojaksoihin on koottu proviisorin syventävän tasoisia opintojaksoja.
Opinto-oikeutta sopimuksen mukaisille opintojaksoille voi hakea jatkuvasti. Opinto-oikeutta on haettava 2 kuukautta ennen kunkin opintojakson alkamista. Kohdekorkeakoulun opintojakson vastuuopettajalla on oikeus rajoittaa opintojaksolle osallistuvien opiskelijoiden maksimimäärää, asettaa kurssin esitietovaatimukset ja päättää olla hyväksymättä opiskelijaa opintojaksolle, mikäli opiskelija ei täytä esitietovaatimuksia tai mikäli opintojakson maksimiosanottajamäärä on tullut täyteen. Järjestävän osapuolen opiskelijalla on oikeus tulla valituksi opintojaksolle ennen toisen sopimusosapuolen opiskelijaa.
Toisen yliopiston tarjoamat opinnot tulee suunnitella sisällytettäväksi omaan tutkintoon osana proviisorin HOPS-työskentelyä ennen opinto-oikeuden hakemista.
Itä-Suomen yliopiston proviisorivaiheen opiskelijat voivat hakea opinto-oikeutta Helsingin yliopiston ristiinopiskelun kursseille. Hakuohje sekä opintojaksotarjonta
Helsingin yliopiston proviisorivaiheen opiskelijat voivat hakea opinto-oikeutta Itä-Suomen yliopiston ristiinopiskelun opintojaksoille tällä lomakkeella.
Opintojaksokuvauksiin voit tutustua hakemalla kurssin tiedot Peppi-opintotietojärjestelmästä.
BIOFARMASIA
4215510 Pharmacogenomics (FGEN 3 op)
4215503 Biofarmasian syventävä kirjallisuus (BSYK 2-8 op)
- Ristiinopiskelijoille syventämään FGEN- opintojaksojen antia esim. 5 op saakka tai itsenäisenä opintojaksona
FARMASEUTTINEN KEMIA
4217567 Drug Design (DD 5 op)
4217568 Drug Receptor Interactions (DRI 5 op)
4217566 Molecular and Protein modeling (PROMM 5 op)
SOSIAALIFARMASIA
4214206 Johdatus lääketaloustieteeseen (JLT 2 op)
- Osallistujamäärä (HY) rajataan 10 opiskelijaan ilmoittautumisjärjestyksessä
4214502 Lääketaloustiede (LTT 4 op)
- Opintojaksolle mukaan tulevilta opiskelijoilta vaaditaan aikaisemmin suoritettu Johdatus lääketaloustieteeseen -opintojakso (UEF)
- Osallistujamäärä (HY) rajataan 10 opiskelijaan ilmoittautumisjärjestyksessä
TOKSIKOLOGIA
4219222 Toxicity testing (TOTE 5 op)
FARMAKOLOGIA
4218526 Farmakologian perusmenetelmät (4 op)
- Osallistujamäärä (HY) rajataan enintään 20 opiskelijaan ilmoittautumisjärjestyksessä, UEF-opiskelijat etusijalla
4218508 Farmakologian teemapäivät I (5 op)
- Osallistujamäärä (HY) rajataan 10 opiskelijaan ilmoittautumisjärjestyksessä
4218509 Farmakologian teemapäivät II, 5 op
- Osallistujamäärä (HY) rajataan 10 opiskelijaan ilmoittautumisjärjestyksessä
Lisätietoja tarvittaessa: opintojaksojen vastuuopettajat (ks. Peppi opintojaksokuvaus) ja koulutussuunnittelija Päivi Hartikainen (paivianneli.hartikainen@uef.fi)
Opinnäytteet
Saavutettavan opinnäytetyön ohje
Opinnäytetöiden saavutettavuudesta on laadittu ohje (Word-mallitiedostona ja pdf-tiedostona), jota sovelletaan yliopistossa tehtävissä opinnäytteissä. Opiskelija vastaa opinnäytetyönsä saavutettavuudesta. Saavutettavan opinnäytetyöohjeen lisäksi opiskelijan tulee noudattaa kunkin koulutuksen antamia opinnäytetyön ohjeita.
Alemman korkeakoulututkinnon opinnäyte
Tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman aineopintoihin sisältyy vähintään 6 ja enintään 10 opintopisteen laajuinen opinnäyte. (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004)
Alemman korkeakoulututkinnon opinnäytteestä päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa.
Kamussa on lisätietoa opinnäytteistä.
Alemman korkeakoulututkinnon kypsyysnäyte
Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004)
Kamussa on lisätietoa kypsyysnäytteistä ja akateemisen rehtorin kielitaitopäätös.
Ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäyte
Tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman syventäviin opintoihin sisältyy vähintään 20 ja enintään 40 opintopisteen laajuinen opinnäyte.(Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004)
Ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytteestä päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa.
Syventävien opintojen opinnäytteen voi suorittaa itsenäisesti, parityönä tai osallistumalla laajempaan tutkimusprojektiin. Työn muodosta päättää opinnäytteen pääohjaaja opetussuunnitelman määrittämissä rajoissa. Kahden tai useamman opiskelijan yhteisessä työssä tai tutkimusprojektissa on pystyttävä osoittamaan kunkin opiskelijan työn osuus, niin että se on arvioitavissa. (Opintojohtosääntö 36 §)
Syventävien opintojen opinnäyte voidaan hyväksyä kahden eri pääaineen tutkielmana (ns. kaksoisgradu). Edellytyksistä päättää tiedekuntaneuvosto osana opetussuunnitelmaa.(Opintojohtosääntö 36 §)
Kamussa on lisätietoa opinnäytteistä.
Tarkastukseen jättäminen
Opiskelija jättää opinnäytteen tarkastukseen UEF//ASIOINTIPALVELUN kautta.
Kamussa on ohjeet digitaalisesta tarkastusprosessista.
Tarkastaminen ja arviointi
Syventävien opintojen opinnäytteelle määrätään kaksi tarkastajaa, joista toisen tulee pääsääntöisesti olla ohjaaja. (Opintojohtosääntö 36 §)
Syventävien opintojen opinnäytteen tarkastajien on annettava kirjallinen lausuntonsa opinnäytteestä ja pro gradu -tutkielman osalta myös ehdotus sen arvosanaksi kuukauden kuluessa siitä, kun tarkastaja on määrätty. (Opintojohtosääntö 36 §)
Opiskelijalle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen ennen päätöstä opinnäytetyön arvioinnista. Arvosanaehdotuksen ja vastineen antamisen välille on opiskelijalle varattava riittävästi aikaa tutustua arvostelun perusteisiin. Päätös annetaan opiskelijalle tiedoksi sähköisesti. (Opintojohtosääntö 36 §)
Arviointiprosessin keskeyttäminen
Kun opiskelija saa ilmoituksen tarkastajien lausunnosta ja arvosanaehdotuksesta, hänen on mahdollista keskeyttää opinnäytteen arvosteluprosessi. Keskeyttäminen tehdään kirjallisesti. Tällöin prosessi raukeaa. (Opintojohtosääntö 38 §)
Opiskelija voi keskeyttää opinnäytteen arvioinnin kerran.(Opintojohtosääntö 38 §)
Opiskelija voi jättää opinnäytteensä uudelleen arvioitavaksi edellyttäen, että se on kirjoitettu ainakin osin uudelleen. Arvioinnin uudelleen kirjoitetun osuuden laajuudesta antaa opinnäytteen vastuullinen ohjaaja. (Opintojohtosääntö 38 §)
Mikäli opinnäytettä ei oteta arvioitavaksi, siitä annetaan muutoksenhakukelpoinen päätös. (Opintojohtosääntö 38 §)
Ylemmän korkeakoulututkinnon kypsyysnäyte
Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää korkeakoulututkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä, kun hän on osoittanut kielitaitonsa alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä. (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004)
Kamussa on lisätietoa kypsyysnäytteistä ja akateemisen rehtorin kielitaitopäätös.
Arvioinnissa käytettävät asteikot ja arvosanat
Opintosuoritusten, myös alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen opinnäytteiden sekä sivuaineeseen laadittujen opinnäytteiden, arvioinnissa käytetään asteikkoa 0-5, jossa arvosanojen merkitys on seuraava: 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2= tyydyttävä, 1 = välttävä ja 0 = hylätty. Suoritukset voidaan arvioida asteikolla hyväksytty – hylätty, kun numeerista asteikkoa ei ole tarkoituksenmukaista käyttää. Arvosana 1 vastaa arvosanaa hyväksytty. Hyväksytyn suorituksen vähimmäisvaatimukset määritellään opetussuunnitelmassa. (Opintojohtosääntö 33 §)
Plagiaatintunnistus
Alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytteille tehdään alkuperäisyyden tarkastus käyttäen yliopiston valitsemaa sähköistä plagiaatintunnistusjärjestelmää.
Opiskelija vastaa opinnäytteensä alkuperäisyydestä. (Opintojohtosääntö 36 §)
Kamussa on ohjeet sähköisen plagiaatintunnistusjärjestelmä Turnitinin käytöstä.
Farmaseutin lopputyöhön liittyvää ohjeistusta löytyy Farmasian opintoyhteisöstä.
Pro gradu -tutkielmaan liittyvää ohjeistusta löytyy Farmasian opintoyhteisöstä.
Harjoittelu ja työelämäyhteistyö
Farmaseutin tutkintoon sisältyy 30 op:n laajuinen opetusapteekkiharjoittelu, josta ensimmäiset 3 kuukautta (osa 1) suoritetaan toisen opiskeluvuoden päätteeksi ja loput 3 kuukautta (osa 2) kolmannen opiskeluvuoden päätteeksi. Vähintään 3 kuukautta harjoittelusta on suoritettava Suomessa avohuollon apteekissa ja korkeintaan 3 kuukautta voi harjoitella sairaala-apteekissa. Opetusapteekkiharjoittelu, osa 2:n voi suorittaa myös ulkomailla avohuollon apteekissa tai sairaala-apteekissa.
Opiskelijoiden tulee hankkia harjoittelupaikka itse. Opetusapteekkiharjoittelun voi suorittaa opetusapteekeissa, joita ovat Itä-Suomen yliopiston apteekki, Yliopiston Apteekki sivuapteekkeineen sekä farmasian laitoksen opetusapteekiksi hyväksymät yksityiset apteekit ja sairaala-apteekit. Lista opetusapteekeista löytyy opetusapteekkiharjoittelun Moodle-oppimisympäristöstä. Farmasian laitos ohjaa ja valvoo opetusapteekkiharjoittelua.
Yliopisto ilmoittaa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviraan ne opiskelijat, jotka ovat hyväksytysti suorittaneet yliopiston määräämät, harjoittelemaan pääsemiseksi vaadittavat opintojaksot. Valvira merkitsee nämä opiskelijat terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin (Terhikki). Yli 10 vuotta sitten opintonsa aloittaneita ja ulkomaista tutkintoa täydentäviä opiskelijoita ei voi lisätä Terhikki-rekisteriin. Tilapäisesti laillistetun ammattihenkilön tehtävissä työskentely on mahdollista ainoastaan silloin kun henkilö on tutkinto-opiskelija oppilaitoksessa. Henkilö ei ole enää opiskelija, jos opinnot ovat jääneet kesken ja hän ei enää ole oppilaitoksessa kirjoilla tai jos henkilö on ilmoittautunut poissaolevaksi.
Koulutusyksiköt lähettävät apteekeille sijoituskirjeen noin kaksi viikkoa ennen harjoittelujakson alkamista. Opiskelijan tulee tätä ennen ilmoittaa harjoittelustaan yliopistolle (linkki löytyy opetusapteekkiharjoittelun Moodle-oppimisympäristöstä) ja harjoittelun edellytysten tulee täyttyä.
Opiskelija hakee varmennekorttia, kun yliopisto on lähettänyt 1. harjoitteluun vaadittavien opintojen suoritusilmoituksen Valviralle ja opiskelijan ammattioikeustiedot löytyvät Valviran JulkiTerhikistä (avautuu uuteen välilehteen).
Vastavalmistunut farmaseutti säilyttää opiskelijaoikeudet ja voi työskennellä ammattihenkilön tehtävissä 30 päivän ajan valmistumisen jälkeen siihen asti, että Valvira myöntää laillistuksen. Valvira kuitenkin suosittelee, että laillistusta haetaan välittömästi valmistumisen jälkeen.
Opetusapteekkiharjoittelun osa 1 ja osa 2 edellytykset on kuvattu Pepissä opintojaksokuvauksissa ja Opetusapteekkiharjoittelun Moodle-alueilla.
Ohjatun harjoittelun suorittaminen toisessa EU/ETA-jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa
Opetusapteekkiharjoittelu, osa 2:n voi suorittaa myös ulkomailla avohuollon apteekissa tai sairaala-apteekissa.
Ohjattua harjoittelua voi suorittaa ulkomailla, kun opetusapteekkiharjoittelulle farmaseutin ja proviisorin opetussuunnitelmassa asetetut edellytykset täyttyvät. Harjoittelun voi suorittaa joko kansainvälisessä vaihdossa yhteistyökorkeakoulujen kautta tai itse hankitussa organisaatiossa.
Tällä hetkellä Farmasian laitoksella on voimassa olevat sopimukset opetusapteekkiharjoitteluvaihdosta Ghanaan (Kwame Nkrumah University of Science and Technology) ja Australiaan (Australian National University Pharmacy, Canberra).
Opiskelija voi hankkia harjoittelupaikan myös itse varmistuttuaan siitä, että ko. harjoittelupaikka on sellainen, jossa harjoittelulle asetetut tavoitteet on mahdollista saavuttaa ja että harjoittelun ohjaajilla on riittävä pätevyys. Opiskelijan tulee olla yhteydessä farmasian laitoksen harjoitteluvastuuhenkilöön, joka päättää harjoittelupaikan hyväksymisestä. Farmasian laitos tekee harjoittelusopimuksen suoraan harjoitteluorganisaation kanssa.
Harjoittelun valvojan tehtävät ulkomailla suoritettavan harjoittelun aikana
Ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) 44 artiklan b kohdan mukaisesti myös ulkomailla suoritetussa harjoittelussa harjoittelun ohjaajan tulee olla farmasian ammattipätevyyden saanut henkilö. Farmaseutin ja proviisorin tutkintoon sisältyvässä harjoittelussa harjoittelun valvojan tulee olla proviisorin tutkinnon suorittanut henkilö.
Ulkomailla toteutettavan opetusapteekkiharjoittelun valvojan vastuulla on:
- perehdyttää harjoitteluapteekin/sairaala-apteekin toimintaan ja farmaseuttisiin tehtäviin
- auttaa opiskelijaa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) laadinnassa
- tukea ja ohjata harjoitteluun kuuluvien tehtävien suorittamisessa
- arvioida ja antaa palautetta opiskelijan osaamisen kehittymisestä HOPS:n tavoitteiden mukaisesti
- antaa suullista ja/tai kirjallista palautetta opiskelijan osaamisesta harjoittelun päättyessä
- allekirjoittaa harjoittelutodistus harjoittelun päättyessä
- olla tarvittaessa yhteydessä farmasian laitoksen harjoitteluvastuuhenkilöön.
Opintoihin voi opiskeltavasta alasta riippuen sisältyä monenlaista harjoittelua. Opintojohtosäännön mukaan tiedekuntien opetussuunnitelmat on laadittava siten, että perustutkinto-opintoihin kuuluu mahdollisuus harjoitteluun joko pakollisena tai valinnaisena osana opintoja. Opintoihin sisältyvän harjoittelun voi tehdä opetussuunnitelman mukaisesti kotimaassa tai ulkomailla. (Opintojohtosääntö 23 §).
Kamussa on lisätietoa työharjoittelusta ja kansainvälisen harjoittelun kriteereistä sekä SORA-lainsäädännöstä.
Työharjoittelu farmasian alalla -opintojakso
Opintojen suorittaminen ja arviointi
Farmaseutti- ja proviisoriopintojen runkona toimivat vuosikurssikohtaiset lukujärjestykset, joihin opintojaksot ja niihin liittyvät ryhmäopetukset on aikataulutettu. Huomaa, että Lukkarikoneen aikatauluja voidaan tarvittaessa päivittää ja opintojaksojen aikatauluihin voi tulla muutoksia lukuvuoden aikana.
Yksittäisten opintojaksojen kuvaukset, kuten osaamistavoitteet, suoritus- ja toteutustavat ja vaaditut edeltävät opinnot, ovat nähtävissä Pepissä. Pepissä myös ilmoittaudutaan opintojaksoille ja tentteihin. Muistathan ilmoittautua opintojaksoille Pepissä!
Mahdollisista aikataulumuutoksista informoidaan kyseisen opintojakson Moodlen tai Farmasian perusopiskelijat -Yammer-ryhmän kautta. Aikataulu- ja tilamuutokset näkyvät Lukkarikoneessa ja Pepissä.
Opiskelijan tulee ilmoittautua opintojaksoille Pepissä ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Opintojaksoille ilmoittautuminen tapahtuu Peppi-järjestelmän (https://peppi.uef.fi) kautta.
Farmasian laitoksen opintojaksoista järjestetään erillisen lopputentin lisäksi kaksi uusintatenttiä laitoksen yleisinä tenttipäivinä. Joistakin opintojaksoissa saatetaan järjestää erillinen uusintatentti, jolloin opintojaksoa voi tenttiä sen jälkeen yhdessä laitoksen yleisessä tenttipäivässä. Joissakin opintojaksoissa saattaa olla alkutentti ja/tai välitenttejä. Lisäksi farmasian laitos järjestää vuosittain kesäkuussa yhden ylimääräisen tenttipäivän (”kesätentti”), jolloin voi tenttiä kaikkia laitoksen lukuvuoden aikana järjestämiä opintojaksoja. Mikäli opiskelija ei läpäise opintojakson tenttiä näillä tenttikerroilla, hän voi tenttiä opintojaksoa sitten, kun se seuraavan kerran järjestetään. Ylimääräisiä tenttitilaisuuksia ei järjestetä.
Tentteihin ilmoittautuminen tulee tehdä kunkin tentin ilmoittautumisaikana Pepissä. Ilmoittautumisajat voivat vaihdella opintojaksoittain. Farmasian laitoksen yleisissä tenteissä opiskelijat saavat ilmoittautua tenttimään kerrallaan korkeintaan kahta opintojaksoa. Yleisiin tentteihin täytyy ilmoittautua viimeistään 10 vuorokautta ennen tenttiä. Yleisiin tentteihin ei oteta vastaan jälki-ilmoittautumisia.
Farmasian opiskelijat eivät saa suorittaa tenttejä muualla kuin Kuopion kampuksella. Mikäli opintojaksolla käytetään sähköistä tenttiä (s-tentti, Exam, Moodle), käytännöistä kerrotaan opintojaksolla tai opintojaksokuvauksessa. Lisätietoja farmasian tenttikäytännöistä on erillisessä tenttiohjeessa Farmasian opintoyhteisössä.
Opintosuoritusten arviointi
Opintosuorituksen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa vahvistettuun opintojaksokuvaukseen. Opintosuoritukset tai sen osat on suoritettava ja palautettava asetetussa määräajassa. (Opintojohtosääntö 34 §)
Opintosuoritusten, myös alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen opinnäytteiden sekä sivuaineeseen laadittujen opinnäytteiden, arvioinnissa käytetään asteikkoa 0—5, jossa arvosanojen merkitys on seuraava: 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2= tyydyttävä, 1 = välttävä ja 0 = hylätty. Suoritukset voidaan arvioida asteikolla hyväksytty ‐ hylätty, kun numeerista asteikkoa ei ole tarkoituksenmukaista käyttää. Arvosana 1 vastaa arvosanaa hyväksytty. Hyväksytyn suorituksen vähimmäisvaatimukset määritellään opetussuunnitelmassa. (Opintojohtosääntö 33 §)
Toisen kotimaisen kielen taidon arviointiin käytetään asteikkoa tyydyttävä tai hyvä.
Opintosuorituksen rekisteröinti
Opintosuorituksen suoritusajankohdaksi merkitään tenttitilaisuuden päivämäärä tai kirjallisen työn tarkastukseen jättämispäivämäärä. Opinnäytteiden (pl. kandidaatin tutkielma) suorituspäivä on arvostelupäätöksen päivämäärä. Osasuorituksiin perustuvan kokonaisuuden suoritusajankohdaksi merkitään viimeisen osasuorituksen päivämäärä. (Opintojohtosääntö 47 §)
Opintosuorituksen julkistaminen
Opintosuorituksen tulos on julkistettava viimeistään kolmen (3) viikon kuluttua suorituksesta yliopiston sähköisessä opiskelija‐ ja opintosuoritusrekisterissä. Sähköisen tentin (esim. EXAM) osalta määräajasta annetaan tarkempia ohjeita sähköisen tentin menettelytapaohjeessa. (Opintojohtosääntö 35 §)
Sähköiseen opiskelija‐ ja opintosuoritusrekisteriin merkitään tieto sekä hyväksytyistä että hylätyistä suorituksista. Sähköiselle alustalle toimitetaan tieto arvosanajakaumasta ja hylättyjen lukumäärästä. Opiskelija saa ilmoituksen sähköiseen opiskelija‐ ja opintosuoritusrekisteriin tallennetusta opintosuorituksestaan yliopiston antamaan sähköpostiosoitteeseen. (Opintojohtosääntö 35 §)
Opintosuorituksen arviointiperusteet ovat julkisia. Opiskelijalla on oikeus saada tietoonsa arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan ottamalla yhteyttä opintojakson arvioinnin suorittaneeseen opettajaan. (Opintojohtosääntö 35 §)
Määräaikoihin ei lueta ajanjaksoja, jolloin opetusta ei rehtorin päätöksen mukaisesti anneta, eikä 15.6. - 15.8. välistä aikaa. (Opintojohtosääntö 35 §)
Opintosuorituksen arviointia koskeva oikaisumenettely
Yliopistolain 82 §:n 4 momentin mukaan muun opintosuorituksen kuin väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventäviin opintoihin kuuluvan opinnäytteen tai muun vastaavan opintosuorituksen arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta.
Oikaisupyyntö on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.
Mikäli arvioinnin suorittanut opettaja ei ole oikaisupyynnön ajankohtana tavattavissa, tulee oikaisupyyntö jättää kirjallisena yliopiston kirjaamoon. Oikaisupyyntöön tulee antaa päätös neljäntoista (14) päivän kuluessa sen jättämisestä.
Mikäli opiskelija ilmoittaa, ettei hän tyydy oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen, tulee arvioinnin suorittaneen opettajan tehdä asiassa kirjallinen päätös. Opiskelijalla on oikeus saada oikaisumenettelyn yhteydessä jäljennös suorituspapereistaan tai vastaavista maksutta.
Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta yliopiston muutoksenhakulautakunnalta neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhakulautakunnalle osoitettu oikaisupyyntö tulee toimittaa yliopiston kirjaamoon.
Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventävien opintojen opinnäytteen arviointiin tyytymätön opiskelija voi tehdä muutoksenhakulautakunnalle oikaisupyynnön neljäntoista (14) päivän kuluessa suorituksen arvioinnin tiedoksisaannista.
Muutoksenhakulautakunnan antamasta päätöksestä ei saa hakea muutosta valittamalla. (Opintojohtosääntö 50 §)
Kamussa on lisätietoa yliopiston sisäisestä muutoksenhausta.
Tenttien ajankohdat ja kesto
Tenttien ajankohdista ja kestosta päätetään opetussuunnitelmissa. Tiedot löytyvät Pepistä.
Tenttiin ilmoittautuminen
Opetussuunnitelman mukaiseen tenttiin tulee ilmoittautua kymmenen (10) päivää ennen tenttipäivää. Opetussuunnitelmassa voidaan antaa poikkeavia ja tarkentavia määräyksiä. (Opintojohtosääntö 32 §)
Sähköiseen tenttiin ilmoittaudutaan sähköisen tentin järjestelmässä ja sen mahdollistamissa aikarajoissa. (Opintojohtosääntö 32 §)
Erityisjärjestelyjä tarvitsevan opiskelijan on pyydettävä erityisjärjestelyjä tenttiin ilmoittautuessaan. (Opintojohtosääntö 32 §)
Tenttitilaisuus
Opetukseen liittyvä kirjallinen tai muu vastaava tenttitilaisuus on järjestettävä vähintään kaksi kertaa vuoden kuluessa opetuksen päättymisestä. Kirjallinen tai muu vastaava tenttitilaisuus järjestetään niin, että opiskelijalle jää riittävä valmistautumisaika uusintasuoritukseen. (Opintojohtosääntö 32 §)
Tenttitilaisuudesta saa poistua aikaisintaan kolmekymmentä (30) minuuttia tentin alkamisesta, minkä jälkeen tenttiin ei oteta myöhästyneitä. Tenttitilaisuuteen saa tuoda vain tentin suorittamiseksi tarvittavat välineet ja tarvikkeet. Sähköisestä tentistä opiskelija saa poistua tentin suoritettuaan. (Opintojohtosääntö 32 §)
Tenttiin osallistuvan on tarvittaessa todistettava henkilöllisyytensä. Tentissä pidetään luetteloa tenttiin osallistuneista. (Opintojohtosääntö 32 §)
Sähköisessä tentissä on reaaliaikainen ja tallentava kameravalvonta. Sähköisen tentin suorittavalla opiskelijalla on velvollisuus tulla kutsusta todistamaan henkilöllisyytensä hänelle ilmoitetulla tavalla. (Opintojohtosääntö 32 §)
Kamussa on lisätietoa tenttimisestä.
Kamussa on lisätietoa sähköisestä tenttimisestä.
Itä-Suomen yliopiston tutkinto-opiskelijoilla on hyvät mahdollisuudet päästä vaihto-opiskelijaksi ja suorittaa opintoja ulkomaisissa yliopistoissa. Itä-Suomen yliopistolla on kahdenvälisiä yhteistyösopimuksia ulkomaisten yliopistojen kanssa eri puolilla maailmaa, ja yliopisto on mukana useissa erilaisissa kansainvälisissä vaihto-ohjelmissa ja verkostoissa.
Ulkomailla suoritetut opinnot hyväksiluetaan suoritettavaan tutkintoon kuuluviksi.
Kamussa on lisätietoa vaihto-opiskelusta, vaihto-opiskelijaksi hakemisesta ja muista vaihto-opiskeluun liittyvistä asioista.
Esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttamista siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa.
Kamussa on lisätietoa esteettömästä opiskelusta.
Yksilöllisillä opintojärjestelyillä henkilö, jolla vamma tai terveyshaitta, saatetaan yhdenvertaiseen asemaan suhteessa muihin opiskelijoihin. Järjestelyt kohdistuvat opintojakson suoritustapoihin, mutta ne eivät muuta opintojakson osaamistavoitteita.
Kamussa on lisätietoa yksilöllisistä opintojärjestelyistä ja niiden hakemisesta.
Varsinaisten yksilöllisten järjestelyiden lisäksi opintojakson vastuuopettaja voi myöntää yksittäistapauksessa poikkeuksen opetussuunnitelman mukaisesta suoritustavasta erityisen painavasta syystä. Myös poikkeavilla suoritustavoilla täytyy saavuttaa opintojaksolle asetetut osaamistavoitteet. (Opintojohtosääntö 21 §.)
Osaamisen tunnustaminen ja opintojen hyväksilukeminen. Aikaisemmin tästä oli käytössä lyhenne "AHOT"
Kamussa on lisätietoa osaamisen tunnustamisesta.
AHOT eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen tarkoittaa aiemmin suoritettujen opintojen hyväksilukua.
Itä-Suomen yliopiston opiskelijaksi hyväksytty opiskelija voi hakea kirjallisesti osaamisensa tunnistamista ja tunnustamista, mikäli osaaminen vastaa opetussuunnitelmassa esitettyjä tavoitteita sisällöltään ja tasoltaan.
Hyväksiluettavat opinnot ovat pääsääntöisesti korkeakoulutasoisia.
Hyväksilukemiset voidaan myöntää käyttäen joko opintojen korvaamista tai sisällyttämistä seuraavasti:
- Opintojen korvaamista opiskelija voi hakea farmaseutin tai proviisorin tutkintoon kuuluvista pakollisista opinnoista. Opintojen korvaaminen muualla suoritetuilla opinnoilla edellyttää, että opinnot vastaavat sisällöltään ja tasoltaan korvattavan opintojakson vaatimuksia. Korvaavuudesta päättää kunkin opintojakson vastuuopettaja. Kielikeskus päättää tutkintoon vaadittavien kieliopintojen korvaamisesta. Lisätietoa kieliopintojen korvaamisesta löytyy kielikeskuksen AHOT-sivustolta.
- Sisällyttämisessä muualla suoritettuja opintoja hyväksytään farmaseutin tai proviisorin tutkinnon valinnaisiin opintoihin. Sisällytettävän opinnon pitää tukea opiskelijan opintojen kokonaisuutta ja vastata tasoltaan farmaseutin tai proviisorin tutkintorakenteen vaatimuksia.
Opintojen korvaamista ja sisällyttämistä koskevat hakemukset jätetään sähköisesti yliopiston Pepissä. Hakemuksessa pyydetyt kentät on täytettävä huolellisesti ja tarvittavat liitteet on liitettävä hakemuksen mukaan: Todistukset aiemmasta/aiemmista suorituksista - opintorekisteriotteet, opintojaksokuvaukset ym. vastaavat. Liitteiden on oltava hyvälaatuisia ja luettavissa olevia. Lomakkeen lähettämisen jälkeen opiskelija saa tiedon hakemuksen onnistuneesta jättämisestä palveluun. Kun hyväksilukeminen on käsitelty, päätös tulee sähköpostiin.
Opintosuoritukset vanhenevat 10 vuodessa laskettuna suorituslukukauden lopusta. Opinnoilla ei ole enää päivitysmahdollisuutta vaan kaikki yli 10 vuotta vanhat opinnot on suoritettava uudelleen, mikäli opiskelija haluaa ne tutkintoon. Kieli- ja viestintäopinnot eivät vanhene. Uudet vanhenemissäännöt koskevat kaikkia opiskelijoita heidän siirtyessään suorittamaan uuden tutkintorakenteen mukaisia opintoja. Siirtymäaikana vanhan tutkintorakenteen mukaisesti opiskelevien opiskelijoiden osalta noudatetaan aikaisempia vanhenemissääntöjä.
Opintoja koskevat määräykset
Osaamisen tunnustamisella tarkoitetaan menettelyjä, joilla opiskelijan osaaminen voidaan arvioida ja hyväksyä osana opintoja. Osaaminen voi olla syntynyt opintojen yhteydessä tai muissa yhteyksissä, esimerkiksi työssä tai harrastuksissa. Aikaisemmin oli käytössä termi ”aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen” sekä lyhenne AHOT.
Kamussa on lisätietoa osaamisen hyväksiluvusta.
Itä-Suomen yliopistossa ei ole yhteisiä opintojen vanhenemista koskevia määräyksiä. Opetussuunnitelmissa voidaan antaa tarkempia määräyksiä.
Tiedekunnat järjestävät opetuksen ja opintojen ohjauksen siten, että tutkinto on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen yliopistolaissa säädetyssä tavoiteajassa, tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja keskeytyksettä. Opetus järjestetään hyväksyttyjen opetussuunnitelmien mukaisesti. (Opintojohtosääntö 21 §)
Opiskelijalle on varattava opintosuorituksen suoritusmahdollisuuksia riittävästi huomioimalla tutkinnoille säädetyt tavoiteajat. Opetussuunnitelmissa voidaan rajoittaa opintosuorituksen suoritus- ja korotuskertoja. (Opintojohtosääntö 31 §)
Jos opintojaksolle opetussuunnitelmassa määrätty suoritusmahdollisuus peruuntuu ennakoimattomasti, tulee opiskelijalle taata mahdollisuus suorittaa kyseinen opintosuoritus tarkoituksenmukaisella ja yhdenvertaisuuden turvaavalla tavalla. (Opintojohtosääntö 31 §)
Mikäli opiskelija on uusinut opintosuorituksen ja saanut samasta opintosuorituksesta eri arvosanoja tai opintopistemääriä, hänen lopulliseksi opintosuorituksekseen tulee opintopistemäärältään laajin suoritus riippumatta arvosanasta. Mikäli opintopistemäärät ovat samoja, opintosuoritukseksi tulee arvosanaltaan korkein suoritus, ellei opiskelija muuta esitä. Laajuuden ja arvosanan ollessa samoja tulee lopulliseksi opintosuoritukseksi viimeisin suoritus. (Opintojohtosääntö 34 §)
Tiedekunnat antavat ohjeet etätenttien järjestämisestä opetussuunnitelmissaan. (Opintojohtosääntö 32 §)
Kamussa on lisätietoa tenttimisestä.
Opintosuoritukseen saa osallistua vain yliopiston opiskelijarekisteriin läsnä olevaksi merkitty opiskelija, jolla on opintosuorituksen edellyttämä opiskelu- tai opinto-oikeus. (Opintojohtosääntö 12 §)
Jos opetusryhmään ei voida ottaa kaikkia siihen ilmoittautuneita opiskelijoita, otetaan opiskelijat ryhmään yhdenmukaisin perustein. Ryhmään ovat etusijalla opiskelijat, joille opintojakso on pakollinen opiskelu- tai opinto-oikeuden ja siihen liittyvän opetussuunnitelman mukaisesti. Mikäli kaikkia näitä opiskelijoita ei sittenkään voida ottaa opetusryhmään, otetaan opiskelijat ryhmään yhdenmukaisin perustein. Tiedekunnat ja opetusta antavat yksiköt voivat antaa tarkempia määräyksiä opetusryhmiin valitsemisen perusteista ja muista ilmoittautumiskäytännöistä. (Opintojohtosääntö 21 §)
Itä-Suomen yliopistossa opetussuunnitelmat päätetään yleensä kolmeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Kun opetussuunnitelma muuttuu, uuden ja vanhan opetussuunnitelman välille luodaan siirtymäsääntöjä, joiden on tarkoitus mahdollistaa opiskelijan opintojen sujuva eteneminen muutoksista huolimatta. Siirtymämenettelyjen puitteet on asetettu yliopiston opintojohtosäännössä ja akateemisen rehtorin ohjeessa.
Kamussa on lisätietoa siirtymäsäännöistä.
Tiedekunnissa voi olla yksityiskohtaisempia ohjeita, jotka koskevat laitosten, koulutusten ja oppiaineiden opintoja.
Terveystieteiden tiedekunnan tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset on hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013.
Tämä sääntö sisältää tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin ja opintoihin liittyvät pysyväismääräykset. Tutkintojen sisällöistä määrätään tutkintovaatimuksissa.
Kieli- ja viestintäopinnot
Tutkinto-opintoihin sisältyy kieli- ja viestintäopintoja. Tutkintoasetuksen mukaan opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:
- suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä
- vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. (Valtioneuvoston asetus (19.8.2004/794, 6 §.)
Kielikeskuksen sivuilla ja Kamussa on lisätietoa kieli- ja viestintäopinnoista.
Koulusivistyskieli
Koulusivistyskieli vaikuttaa opiskelijan tutkinnon kieliopintojen vaatimuksiin, alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kypsyysnäytteen kieleen sekä opettajan kelpoisuuteen. Koska koulusivistyskielellä on vaikutusta opiskelijan opintoihin, tulee asian olla tiedossa jo henkilökohtaista opintosuunnitelmaa tehtäessä.
Kamussa on lisätietoa koulusivistyskielestä ja pakollisista kieliopinnoista sekä niistä vapauttamisesta.
Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet
Esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttamista siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa.
Kamussa on lisätietoa esteettömästä opiskelusta.
Yksilöllisillä opintojärjestelyillä henkilö, jolla vamma tai terveyshaitta, saatetaan yhdenvertaiseen asemaan suhteessa muihin opiskelijoihin. Järjestelyt kohdistuvat opintojakson suoritustapoihin, mutta ne eivät muuta opintojakson osaamistavoitteita.
Kamussa on lisätietoa yksilöllisistä opintojärjestelyistä ja niiden hakemisesta.
Varsinaisten yksilöllisten järjestelyiden lisäksi opintojakson vastuuopettaja voi myöntää yksittäistapauksessa poikkeuksen opetussuunnitelman mukaisesta suoritustavasta erityisen painavasta syystä. Myös poikkeavilla suoritustavoilla täytyy saavuttaa opintojaksolle asetetut osaamistavoitteet. (Opintojohtosääntö 21 §.)
Opiskelua ja opetusta Itä-Suomen yliopistossa ohjaa opintojohtosääntö.
Opetuksen ja opiskelun eettiset ohjeet ovat luettavissa Kamussa.
Sähköisen plagiaatintunnistusjärjestelmän käyttö
Opintojohtosäännön mukaan opiskelija vastaa opinnäytteensä alkuperäisyydestä. Plagiaatintunnistusjärjestelmän käyttö on ensisijaisesti ohjauksellista.
Kamussa on lisätietoa plagiaatintunnistusjärjestelmästä.
Menettely vilppi- ja häirintätapauksissa
Opintosuoritus voidaan hylätä, mikäli opiskelija on sitä suorittaessaan syyllistynyt opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen. Valvoja voi välittömästi poistaa tenttitilaisuudesta opiskelijan, johon kohdistuu vahva epäilys vilpistä tai joka häiritsee tilaisuutta. Opintosuoritus hylätään myös kun vilppi havaitaan vasta kuulustelutilaisuuden jälkeen. (Opintojohtosääntö 45 §.)
Kamussa on lisätietoa opetuksen ja opiskelun eettisistä ohjeista.
Palaute
Itä-Suomen yliopiston opiskelijalla on useita mahdollisuuksia palautteen antamiseen. Opiskelijalla on mahdollisuus vaikuttaa opetukseen, ohjaukseen, neuvontaan ja niiden kehittämiseen antamallaan palautteella. Palautteita käsitellään säännöllisesti, ja opiskelijapalautteella on vaikutusta yliopiston toiminnan kehittämiseen.
Kamussa on lisätietoa yliopiston opiskelijapalautekyselyistä.
Muutoksenhaku
Opiskelussa voi kuitenkin tulla eteen tilanteita, jolloin opiskelijalle tulee tunne, että hänen oikeusturvansa ei toteudu. Tämä voi koskea esimerkiksi opintosuoritusten arvostelua tai tenttitulosten julkistamista. Jos opiskelija on tyytymätön laitoksen/yksikön toimintaan (esim. opetukseen), opiskelijan tulee ottaa ensisijaisesti yhteyttä kyseessä olevaan opettajaan tai oppiaineeseen ja pyrkiä selvittämään asia. Useimmiten asia selviää parhaiten näin. Jos opiskelija kuitenkin kokee, ettei hän saa ääntään kuulluksi, tai hän ei tunne saavansa oikeutettua asian käsittelyä tai oikeudenmukaista kohtelua, hänen on mahdollista antaa asiakaspalautetta tai tehdä oikaisupyyntö.
Kamussa on lisätietoa asiakaspalautteen antamisesta ja yliopiston sisäisestä oikaisumenettelystä.
Itä-Suomen yliopiston opiskelijoilla on oikeus turvalliseen ja viihtyisään opiskeluympäristöön. Yliopisto ei hyväksy minkäänlaista epäasiallista kohtelua, kiusaamista tai häirintää. Yliopistossa on valmistunut ja otettu käyttöön ohjeistus ja toimintamalli opiskelijoita koskeviin häirintätilanteisiin.
Kamussa on lisätietoa epäasiallisesta kohtelusta ja häirinnästä.
Opiskeluoikeudet ja opinto-oikeudet
Kamussa on yleistä tietoa ja ohjeita opiskeluoikeuksiin liittyvissä asioissa, kuten
- ilmoittautumisesta yliopistoon,
- tutkintojen tavoitteellisista suoritusajoista,
- lisäajan hakemisesta ja
- opinto-oikeudesta tutkinnon suorittamisen jälkeen eli jatkuvan oppijan opinto-oikeudesta.
Opintohallinnon palveluiden yhteystiedot löytyvät yliopiston verkkosivuilta (avautuu uuteen välilehteen).
Sivuaine- ja muu opintotarjonta
Farmaseutin ja proviisorin tutkintoon ei sisälly sivuaineita. Opiskelijat voivat poimia sivuainetarjonnasta yksittäisiä opintojaksoja valinnaisiin opintoihin.
Monet Itä-Suomen yliopiston oppiaineista ovat vapaasti valittavissa sivuaineiksi eli sivuaineopintojen aloittaminen ei edellytä sivuaineen opinto-oikeuden hakemista. Joihinkin oppiaineisiin otettavien sivuaineopiskelijoiden määrää kuitenkin rajoitetaan tai opinto-oikeutta on haettava sivuaineen valintakokeessa. Toisaalta yliopistossa on myös tutkintoja, joiden rakenteeseen ei kuulu sivuaineita tai sivuaineet on opetussuunnitelmassa etukäteen määrätty.
Tietoa sivuaineopiskelusta on Kamussa. Mahdollisuuksia on runsaasti:
- tiedekuntien tarjoamat sivuaineet
- kansainvälistymisen opintokokonaisuus
- verkostoylipistot
- avoimen yliopiston sivuaineopinnot tutkinto-opiskelijoille
- JOO-opinnot
Terveystieteiden tiedekunnassa on tarjolla seuraavat sivuaineopintokokonaisuudet:
- Ihmisen biologia 28 op (Biolääketieteen yksikkö)
- Terveyden Monikulttuuriset Ulottuvuudet (TeMoKuu) 25 op (Kansanterveystieteen yksikkö yhteistyössä Humanistisen osaston (suomen kieli ja kulttuuritieteet) kanssa)
- Toksikologia 25 op (Farmasian laitos)◦Sivuainekokonaisuutta otetaan suorittamaan ympäristöterveyteen ja –teknologiaan syventyviä opiskelijoita, max 10 opiskelijaa
(kts. tarkemmin Weboodista Sivuaineoppaista)
Seuraavia tiedekunnan opintokokonaisuuksia tarjotaan myös Avoimen yliopiston (Aducate) kautta:
- Ergonomian ja työhyvinvoinnin perus- ja aineopinnot (25 op + 35 op)
- Gerontologian perusopinnot (25 op)
- Hoitotieteen aineopinnot (33 op)
- Kansanterveystieteen perus- ja aineopinnot (25 op + 35 op)
- Lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin perusopinnot (25 op)
- Liikuntalääketieteen perus- ja aineopinnot (25 op + 36 op)
- Lääketieteen perusteita -perusopintokokonaisuus (25 op)
- Ravitsemustieteen perus- ja aineopinnot (25 op + 35 op)
- Terveyden edistäminen ja terveystieto perus- ja aineopinnot (25 op + 35 op)
Voit tutustua myös avoimen yliopiston opetustarjontaan (avautuu uuteen välilehteen).
Tutkinnon hakeminen
Valmistumiseen liittyvä ohjeistus löytyy Kamusta Valmistumiseen liittyvä yleinen ohjeistus -osiosta sekä Farmasian opintoyhteisöstä.
Terveystieteiden tiedekunta: Hammaslääketieteen opinto-opas 2021-2022
Johdanto
Tämä opinto-opas on tarkoitettu hammaslääketieteen koulutusohjelman opiskelijoille.
Ohjeita opiskelun tueksi löytyy myös Kamusta, Opiskelijan käsikirjasta, johon on koottuna yleistä tietoa opiskelusta yliopistossa. Nämä ohjeet on tarkoitettu kaikille Itä-Suomen yliopiston opiskelijoille. Uudelle opiskelijalle –kokonaisuuden alta löytyy mm. uuden opiskelijan muistilista, joka sisältää monenlaista tärkeää opintojen alkuvaiheeseen liittyvää tietoa. Opiskelijan käsikirjasta puolestaan löytyy tietoa mm. opiskeluoikeudesta, ilmoittautumisesta, kansainvälisestä opiskelusta ja esteettömyydestä.
Lisää hammaslääketieteen omia ohjeita löytyy Hammaslääketieteen opintoyhteisöstä (edellyttää kirjautumista).
Tervetuloa opiskelemaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekuntaan!
Terveystieteiden tiedekunta toimii Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella. Terveysalan tutkimus ja koulutus ovat Itä-Suomen yliopiston vahvaa ja perinteistä osaamisaluetta. Terveystieteiden tiedekunta on kansainvälisesti ainutlaatuinen, koska se yhdistää saman katon alle lääketieteen, hammaslääketieteen, biolääketieteen, terveystieteiden, hoitotieteen, ravitsemustieteen ja farmasian koulutuksen ja tutkimuksen.
Terveystieteiden tiedekunta kouluttaa asiantuntijoita ja ammattilaisia useille keskeisille terveydenhuollon ja hyvinvoinnin aloille. Olemme Suomen suurin lääkärikouluttaja, ainoa laillistettujen ravitsemusterapeuttien kouluttaja ja koulutamme noin puolet maamme farmaseuteista ja proviisoreista. Lääkäreille, hammaslääkäreille, farmaseuteille, proviisoreille ja muille terveyssektorin asiantuntijoille on yhteiskunnassa jatkuva kysyntää. Opiskelijamme saavat uusimpaan tietoon perustuvaa opetusta ja erinomaiset valmiudet työelämään.
Tiedekunnassa on noin 2500 perustutkinto-opiskelijaa viidessä koulutusohjelmassa ja viidessä pääaineessa. Koulutusta annetaan lääketieteen, hammaslääketieteen, farmaseutin, proviisorin ja biolääketieteen koulutusohjelmissa sekä hoitotieteen, ravitsemustieteen ja terveyden edistämisen (ergonomia, kansanterveystiede ja liikuntalääketiede) pääaineissa. Vetovoimaista koulutustarjontaa täydentää kolme kansainvälistä maisteriohjelmaa.
Tiedekunnan koulutusohjelmat ja pääaineet (linkit avautuvat uuteen välilehteen):
- Biolääketieteen koulutusohjelma
- Farmaseutin ja proviisorin koulutusohjelmat
- Hammaslääketieteen koulutusohjelma
- Lääketieteen koulutusohjelma
- Hoitotieteen pääaine (suuntautumisvaihtoehdot: hoitotyön johtaminen, preventiivinen hoitotiede, terveystieteiden opettajankoulutus)
- Ravitsemustieteen pääaine
- Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelma (suuntautumisvaihtoehdot: ergonomian ja työhyvinvoinnin edistäminen, terveysliikunnan edistäminen, väestön terveyden edistäminen)
Kansainväliset maisteriohjelmat (linkit avautuvat uuteen välilehteen):
Dekaani, professori Jussi Pihlajamäki
Puh.+358 50 344 0187, s-posti: etunimi.sukunimi@uef.fi
Varadekaani, professori Anna-Liisa Levonen
Puh. +358 40 358 9907, s-posti: etunimi.sukunimi@uef.fi
Varadekaani, professori Markus Forsberg
Puh. +358 40 355 3780, s-posti: etunimi.sukunimi@uef.fi
Johtava hallintopäällikkö Hanna Ollikainen-Richards
Puh. +358 40 355 2163, s-posti: etunimi.sukunimi@uef.fi
Opintopalveluiden päällikkö Susanna Järvelin-Pasanen
Puh. +358 40 355 3111, s-posti: susanna.jarvelin@uef.fi
Lääketieteen laitos on terveystieteiden tiedekunnan suurin laitos. Laitos jakautuu biolääketieteen, hammaslääketieteen, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen sekä kliinisen lääketieteen yksikköön. Laitos vastaa lääketieteen ja hammaslääketieteen lisensiaattien sekä terveystieteiden (ravitsemustiede sekä terveyden edistäminen - suuntautumisvaihtoehdot: ergonomian ja työhyvinvoinnin edistäminen, terveysliikunnan edistäminen, väestön terveyden edistäminen) ja biolääketieteen alan kandidaattien ja maistereitten koulutuksista.
Laitoksen johtajana toimii professori Veli-Matti Kosma ja varajohtajana yliopistonlehtori Anitta Mahonen.
Hammaslääketieteen yksikön johtajana toimii professori Liisa Suominen ja varajohtajana professori Päivi Mäntylä. Biolääketieteen yksikön johtajana toimii yliopistonlehtori Anitta Mahonen ja varajohtajina professori Merja Heinäniemi ja yliopistotutkija Leena Latonen. Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikön johtajana toimii professori Pekka Mäntyselkä ja varajohtajana professori Ursula Schwab sekä kliinisen lääketieteen yksikön johtajana professori Jarmo Jääskeläinen ja varajohtajana professori Ville Leinonen.
Hammaslääketieteen yksikkö ja neuvontapalvelut
Hammaslääketieteen yksikkö sijoittuu terveystieteiden tiedekuntaan ja on yksi lääketieteen laitoksen yksiköistä. Johtajana toimii professori Liisa Suominen ja varajohtajana Päivi Mäntylä.
Hammaslääketieteen oppiaineita ovat ortodontia, suu- ja leukakirurgia, suun terveydenhuolto, diagnostiikka: suupatologia ja suun ja leukojen alueen radiologia, sekä kliininen hammashoito: kariologia, endodontia, pedodontia, gerodontologia, parodontologia, protetiikka, purentafysiologia.
Hammaslääketieteen yksikön henkilöhuoneet, simulaatiosali sekä opetusklinikka sijaitsevat Canthia rakennuksessa, 3 krs (Kuopion kampus, Yliopistonranta 1).
Liisa Suominen
Professori, suun terveydenhuolto
Hammaslääketieteen yksikön johtaja
Puh. 040 355 2442
Työhuone: Ca/3106
Päivi Mäntylä
Professori, kliininen hammashoito
Hammaslääketieteen yksikön varajohtaja
Puh. 050 438 4573
Työhuone: Ca/3103
Jukka Leinonen
Kliininen opettaja, kariologia ja endodontia
Jari Kellokoski
Professori, suu- ja leukakirurgia
Puh. 040 355 3578
Työhuone: Ca 3104, Canthia 3. krs
Murat Mutluay
Professori, kliininen hammashoito
Puh. 050 463 9381
Työhuone Ca 3103, Canthia 3. krs
Sisko Huumonen
Professori, hammaslääketieteellinen radiologia
Puh. 050 408 8862
Työhuone: Canthia 3098
Timo Peltomäki
Professori, ortodontia
Puh. 04 056 68056
Työhuone: Ca/3100/2
Simulaatio-opetus:
Jonna Kumpulainen
Yliopisto-opettaja
Puh. 0503430662, s-posti jonna.kumpulainen@uef.fi
Työhuone: Ca 3094, Canthia 3. krs
Opetusklinikka:
Tiina Rantamo
Palvelulinjajohtaja,HLT,EHL
Kuopion yliopistollinen sairaala
Puh. 044 717 9855, s-posti tiina.rantamo@kuh.fi
Yleinen neuvonta:
Koulutussuunnittelija Leena Lampinen
Puh. 040 355 2207, s-posti leena.lampinen@uef.fi
Työhuone: Ca 3110, Canthia 3. krs
Opetuskoordinaattori Elisa Miettinen
Puh. (02) 9445 4940, s-posti elisa.miettinen@uef.fi
Työhuone: Ca 3325, Canthia 3. krs
Content missing
Opintoneuvonta ja opintojen ohjaus
Hammaslääketieteen koulutusohjelmassa on vuosikurssikohtaiset opettajatuutorit sekä yleistä HOPS-neuvontaa antavat henkilöt, jotka ohjaavat opiskelun sisällöllisissä asioissa sekä tarpeen mukaan antavat henkilökohtaista ohjausta. Yksittäiseen opintojaksoon tai tiettyyn oppiaineeseen liittyvissä asioissa ohjaa oppiaineen vastuuhenkilö. Lisäksi hammaslääketieteen yksikön henkilökunta ohjaa tarvittaessa kaikissa opintoihisi liittyvissä kysymyksissä.
Hammaslääketieteen koulutusohjelmassa opiskelijoiden henkilökohtaisena opinto-suunnitelmana (HOPS) sekä opintojen ohjauksen runkona toimii vuosikurssikohtainen lukujärjestys. Opinnot etenevät etukäteen suunnitellun lukujärjestyksen mukaan tietyssä järjestyksessä. Kaikki etukäteen suunniteltuun opintojen etenemisjärjestykseen liittyvät poikkeamat käsitellään erillisen HOPS menettelyn kautta. Henkilökohtainen opintosuunnitelma pohjautuu siihen tutkintorakenteeseen, joka on vahvistettu opiskelijan aloittaessa opintonsa sekä voimassa olevaan opetussuunnitelmaan.
Ohjauksen tukena ovat lisäksi kunkin vuosikurssin opettajatuutorit sekä sekä yleistä HOPS-neuvontaa antavat henkilöt. Prekliinisessä vaiheessa, kahden ensimmäisen vuoden aikana tuutoropettaja tapaa opiskelijoita säännöllisesti yhteisillä tuutortunneilla ja tarvittaessa järjestetään mahdollisuus henkilökohtaisiin tapaamisiin. Kliinisen vaiheen (3.- 5. vuosi) tuutoroinnissa korostuu opiskelijoiden ammatti-identiteetin kasvattaminen ja tukeminen. Lisäksi ohjauksen tukena ovat Opintoyhteisössä opiskelun tueksi julkaistut ohjeet.
Jos opinnot etenevät opetussuunnitelman (=lukujärjestys) mukaisesti, erillistä koko tutkintorakennetta koskevaa hopsia ei tehdä, ainoastaan valinnaisista opinnoista opiskelija laatii suunnitelman opintojen loppuvaiheessa ja hyväksyttää sen koulutussuunnittelijalla. Opiskelija opintojen etenemistä seurataan sekä opintojaksotasolla että klinikkakynnysten kautta.
Syitä, jolloin kirjallisen hopsin laatiminen voi olla tarpeen:
A. Opiskelijalla on muualla suoritettuja, hyväksiluettavia prekliinisen tai kliinisen vaiheen opintoja. Jos hammaslääketieteen opinto-oikeuden saaneella opiskelijalla on vähintään 20 opintopisteen edestä aiempia hammaslääketieteeseen soveltuvia ja mahdollisesti hyväksiluettavia opintoja, on opiskelijalla halutessaan mahdollisuus anoa lupaa ensimmäisen ja toisen vuoden opintojen suorittamiseen yhdessä vuodessa. Anomukseen tarvitaan henkilökohtainen opintosuunnitelma, joka tulee tehdä opintojen alkuvaiheessa. Opiskelija laatii suunnitelman koulutussuunnittelijan tai opettajatuutorin ohjeistamana ja hyväksyttää sen hammaslääketieteen yksikön johtajalla.
B. Poissaolot esim. äitiysloma, kv-vaihto, armeija, suunniteltu sairausloma tai pidempiaikainen äkillinen sairastuminen jne. Jos opiskelija on sairauden tai muun syyn vuoksi poissa pidempään, hänen tulee ilmoittaa siitä hammaslääketieteen yksikköön mahdolli-simman pian. Kun opiskelija tietää paluustaan hän ottaa yhteyttä koulutussuunnittelijaan, joka ohjaa opiskelijaa hopsin tekemisessä. Opintojen jatkamiseen voivat paluun jälkeen vaikuttaa mm. klinikkakynnykset, kliinisessä hoitoharjoittelussa vaadittavat suoritukset, kv-vaihdossa tehdyt suoritukset jne.
Huom! ko. vuosikurssin opetuksen kulku voi olla erilainen vuosittain
C. muu syy, jonka vuoksi tarvitaan opintojaksojen päällekkäisyyksien kartoittamista
Opinnot etenevät hitaasti, opiskelijalla on paljon puuttuvia suorituksia aikaisemmilta kursseilta tai paljon hyväksilukuja, jne.
Opiskelijan tulee seurata yleisesti itse opintojen etenemistä WebOodin avulla ja ottaa yhteyttä koulutussuunnittelijaan jos opinnot eivät etene toivotulla tavalla. Kirjallisen hopsin (rajattu hops) avulla voi paremmin suunnitella opintojen saattamista ajan tasalle.
Siirtymäsääntö:
Siirtymäsääntöinä sovelletaan yliopiston yhteisiä ohjeita kuitenkin seuraavasti tarkentaen. Opiskelijan poissaolon tai opintojen hitaamman etenemisen aikana voimaan tullut tutkintorakenneuudistus saattaa tuoda tarpeen opintojen suunnittelulle hopsin avulla. Opiskelijoita ohjeistetaan, tapauskohtaisesti harkiten, siirtymään uuteen tutkintorakenteeseen. Vanhan rakenteen mukaisia tenttejä pidetään tarjonnassa pääsääntöisesti kolmen vuoden ajan, vaikka opetusta ei muutoin enää järjestetä. Tarkemmat ohjeet oppiaineen sisäisistä käytänteistä tulee kirjata oppiainekohtaisesti uudistettuihin opintojaksokuvauksiin ja tarpeen mukaan koulutusohjelman opetussuunnitelmaan.
Hammaslääketieteen koulutusohjelmassa HOPS -neuvontaa antavat:
Hammaslääketieteen 1. ja 2. vuosikurssin opettajatuutori
Yliopistonlehtori Sanna Oikari
Hammaslääketieteen 1. ja 2. vuosikurssin opettajatuutori
Puh. 050 442 3214, s-posti sanna.oikari@uef.fi
Työhuone: Snellmania
Kliininen opettaja Anniina Haro
Hammaslääketieteen 3. vuosikurssin opettajatuutori
Puh., s-posti anniina.haro@uef.fi
Työhuone: Canthia
Kliininen opettaja Tiina Ikävalko
Hammaslääketieten 4. vuosikurssin opettajatuutori
Puh. 0503164117, s-posti tiina.ikavalko@uef.fi
Työhuone: Canthia 3125
Kliininen opettaja Tuomas Saxlin
Hammaslääketieteen 5. vuosikurssin opettajatuutori
Puh., s-posti tuomas.saxlin@uef.fi
Työhuone: Canthia 3039
Koulutussuunnittelija Leena Lampinen, hammaslääketieteen koulutusohjelman yleinen hops-neuvonta
(Canthia h. 3110, puh. 040 3552207, s-posti leena.lampinen@uef.fi )
Opetuskoordinaattori Elisa Miettinen, hammaslääketieteen koulutusohjelman kliinisen vaiheen yleinen hops-neuvonta
(Canthia h. 3112, puh. 0294454940, s-posti elisa.miettinen@uef.fi )
Opinto-ohjauksen yhteyshenkilöt terveystieteiden tiedekunnassa
Tiedekunnan opintohallinnon ohjaus- ja neuvontapalvelujen yhteyshenkilöt:
Opintopalveluiden päällikkö Susanna Järvelin-Pasanen
Puh. 040 355 3111, s-posti susanna.jarvelin@uef.fi
- Yleinen opintoneuvonta
Amanuenssi Ella Koistinen
Puh. 050 452 6395, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi
- Tieteellinen jatkokoulutus ja siihen liittyvä neuvonta
Opintosihteeri Jonna Loikkanen
Puh. 050 463 5786, sposti etunimi.sukunimi@uef.fi
- Pro gradu –tutkielmiin (farmasia, hoitotiede ja MPH) liittyvät opintohallinnon tehtävät
Opinto-ohjauksen yhteyshenkilöt koulutusohjelmissa
Koulutusohjelmien/pääaineiden yhteyshenkilöiltä saa tietoa muun muassa HOPS-työskentelystä, oppiaineen opetusohjelmasta, tutkintovaatimuksista sekä muista kyseisen laitoksen/yksikön toimintaan ja opetukseen liittyvistä asioista.
BIOLÄÄKETIEDE: Opintosihteeri Henna Jääskeläinen
Puh. 029 445 8014, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi
- Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
Koulutussuunnittelija Marjut Nenonen
Puh. 029 445 3165, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi
- Opiskelijavalinta
FARMASIA: Koulutussuunnittelija Päivi Hartikainen
Puh. 029 45 4296, s-posti paivianneli.hartikainen@uef.fi
- Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
- Opiskelijavalinta
HAMMASLÄÄKETIEDE: Koulutussuunnittelija Leena Lampinen
Puh. 0294 45 4922, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi
- Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
- Opiskelijavalinta
HOITOTIEDE: Yliopistonlehtori Ari Haaranen
Puh. 0294 45 4438, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi
- Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
- Opiskelijavalinta
LÄÄKETIEDE: Opintoasiainpäällikkö Timo Kemppainen
Puh. 050 431 7430, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi
- Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
- Opiskelijavalinta
RAVITSEMUSTIEDE: Opetuskoordinaattori Päivi Heikura
Puh. 0294 45 4300, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi
- Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
- Opiskelijavalinta
TERVEYDEN EDISTÄMINEN: Yliopistonlehtori Pirjo Hakkarainen
Puh. 050 316 4104, s-posti pirjoirene.hakkarainen@uef.fi
- Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
- Opiskelijavalinta
Opintopalvelut
Opintopalvelujen (OPI:n) henkilökunta toimii tiedekunnan henkilöstön rinnalla opiskelijoiden ohjauksessa ja neuvonnassa. Opintopalveluiden tehtävänä on vastata yliopiston opintohallinnon palveluista ja tuesta, tuottaa opiskelijoille ja henkilökunnalle tieto- ja viestintätekniikan sekä yliopistopedagogiikan ja opiskelutaitojen koulutusta, koordinoida kansainvälistä liikkuvuutta, sekä ura- ja ohjauspalveluita. Yksikkö tarjoaa opiskelijoiden ohjauksen ja neuvonnan lisäksi opetuksen ja tutkimuksen tukipalveluja sekä tietoteknisiä tukipalveluja yhteistyössä tietotekniikkapalvelujen kanssa.
Opintopalveluiden asiakaspalvelutiskiltä, ”Opparista” saat opiskeluun liittyvää yleisneuvontaa (mm. yliopistoon ilmoittautuminen, opinto-oikeudet, opiskelijatodistukset, opintosuoritusotteet, opiskelijarekisteriasiat). Opintopalveluiden yhteystiedot ja aukioloajat (avautuu uuteen välilehteen) löytyvät yliopiston verkkosivuilta.
Opintopalvelujen kampustoimipisteiden osoitteet:
Opintopalvelut, Joensuun kampus
Käyntiosoite: Yliopistokatu 2, Aurora-rakennus
Postiosoite: PL 111, 80101 Joensuu
Opintopalvelut, Kuopion kampus
Käyntiosoite: Yliopistonranta 1 C, Canthia -rakennus, 2. krs (Oppari)
Postiosoite: PL 1627, 70211 Kuopio
Opiskelijan tulee saada ohjausta opintojen kaikissa vaiheissa. Yliopiston tarjoamat ohjauspalvelut löytyvät kootusti Kamusta.
Opiskeluhyvinvointityön tavoitteena on edistää opiskelijan terveyttä ja opiskelukykyä sekä opiskeluyhteisöjen hyvinvointia ja ehkäistä syrjäytymistä. Toisaalta tavoitteena on sekä yhteisöllisen että yksilöllisen tuen avulla luoda terve ja turvallinen oppimis- ja opiskeluympäristö sekä suojata opiskelijan mielenterveyttä. Tutustu tarkemmin: opintojen ohjaus ja opiskelijahyvinvointi
Opetussuunnitelma
Itä-Suomen yliopistossa opiskelevien hammaslääketieteen opiskelijoiden opetussuunnitelma perustuu valtioneuvoston yliopistojen tutkinnoista antamaan asetukseen (794/2004). Koulutusta säätelevät myös yliopiston tutkintosääntö sekä koulutuksen vähimmäistasoa koskeva Euroopan yhteisön lainsäädäntö.
Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 330 opintopistettä, koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen viidessä ja puolessa lukuvuodessa. Tutkintoon sisältyy kuuden kuukauden syventävä käytännön harjoittelu.
Koulutuksen tehtävä
Tavoitteena on kouluttaa hammaslääketieteen lisensiaatteja, jotka ymmärtävät roolinsa moniammatillisen tiimin jäseninä erityisvastuualueenaan suun alueen terveys. Valmistuttuaan opiskelijalla on lisäksi riittävät valmiudet tutkimustyön tekemiseen ja jatkokoulutukseen sekä kyky ja motivaatio elinikäiseen oppimiseen.
Koulutuksen tieteelliset ja ammatilliset tavoitteet
Koulutuksen tavoitteena on ammatillisesti pätevä hammaslääkäri, jonka toiminta perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja sen kriittiseen arviointiin ja soveltamiseen jokapäiväisessä työssään. Hammaslääketieteen koulutusohjelmasta valmistuvat hammaslääkärit toimivat purentaelimistön ja suun alueen diagnostiikan ja hoidon spesialisteina ja hallitsevat tarvittavan hoitoonohjauksen, toimien läheisessä yhteistyössä muun terveydenhuollon kanssa. Koulutus antaa myös valmiudet sekä ammatilliseen että tieteelliseen jatkokoulutukseen.
Tutkintorakenne v. 2021 aloittaville opiskelijoille
Prekliininen vaihe
HL1 v. 2021 - 2022
Op 1131000 Yliopisto opinnot käyntiin ORI 1
4431011 Johdatus hammaslääketieteeseen, erikoisaloihin ja tutkimuksen JOHER 2,5
4431020 Opettajatuutorointi, hammaslääketiede 1, HL1 OPTU 0
4431012 Fysiiikkaa lääketiedettä opiskeleville FYL 2,5
4429161 Purentaelimistön anatomia ja fysiologia, osa 1 PAF1 1,5
4427501 Hätäensiapu HEA 1
8013703 English Academic Reading and Study Skills for Students of Dentistry EARS 2
4427107 Lääketieteellinen tieto ja viestintä LTV 3
4421612 Solun ja kudoksen rakenne ja toiminta SORATO 6
4421613 Genomin toiminta GETO 6
4421604 Kehitysbiologia ja lisääntyminen KEHLI 5
4421603 Johdanto ihmisen biologiaan JIBI 1,5
4421605 Tuki- ja liikuntaelimistö TULE 6
4421606 Verenkierto, hengitys ja nestetasapaino VERHE 9
4421607 Ruoansulatus ja metabolia RUMBA 8
Yht. 55 op
HL2 v. 2022 - 2023
8012702 Ruotsi RUO 3
4422504 Tautiopin perusteet TAOP 6
8011726 Vuorovaikutus potilas-lääkärisuhteessa, puheviestintää hammaslääketieteen opiskelijoille PUVI 1
5426101 Johdatus sosiaali- ja terveydenhuolollon palvelujärjestelmään JOSPA 3
4422503 Kliininen mikrobiologia KM 6
4218801 Perusfarmakologia PEFA 3
4218802 Systemaattinen farmakologia I SYFA1 4
4218804 Systemaattinen farmakologia II lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoilleI SYLFA2 4,5
4429162 Purentaelimistön anatomia ja fysiologia, osa 2 PAF2 3,5
4433002 Kariologian peruskussi KARPE 2,5
4432032 Propedeuttinen jakso PROPE 1
4432030 Opettajatuutorointi, hammaslääketiede, HL2 OPTU, 0
4432033 Parodontologian perusteet PAROPE 2,5
4422608 Hermosto HERMO 8
4422611 Elimistön puolustusjärjestelmät REPULSE 4
4422601 Hammaslääketieteen dissektiot HADIS 2
4432035 Hammaslääketieteellisen radiologian perusteet RAPE 1
Yht. 55 op
Opinnäytetyöseminaarit LL ja HLL, 0 op ovat pakolliset, mutta suoritusajankohta on vapaa.
4411065 Opinnäytetyöseminaari 1 LL ja HLL, 0 op, OPSEM1
4411066 Opinnäytetyöseminaari 2 LL ja HLL, 0 op, OPSEM2
Kliininen vaihe
HL3 V. 2023 - 2024
4432034 Kasvojen ja purentaelimen kasvu ja kehitys sekä purentavirheet ORTO 2
4433001 Propedeuttinen jakso, HL3 PROPE, HL3 2
4433024 Potilaan kohtaaminen ja haastatteleminen PKA 1
4433023 Korjaava karieshoito KARIO 6
4433020 Parodontologia PARO 3,5
4433029 Hammaslääketieteellinen radiologia I RADIO1 3
4433034 Purentavirheiden hoito ja hoitoon valinta PURHO 4,5
4433021 Endodontia ENDO 4,5
4433009 Purentaelimistön toimintahäiriöt I TMD1 4
4433027 Suupatologia SUUPAT 2,5
4433028 Kliininen hoitoharjoittelu KLI3 8,5
4433022 Suu- ja leukakirurgian perusteet KIR 3
4433014 Kruunu- ja siltaprotetiikka KRUSI 5,5
4433031 Materiaalioppi MAT 1,5
4433016 Laboratoriolääketiede hammaslääketieteen opiskelijoille KEM 1,5
4433017 Gerodontologia GERO 1
4433019 Opettajatuutorointi OPTU 0
4434024 Sisätaudit SISHA 2
Yht. 56 op
HL4 V. 2024 - 2025
4434022 Psykiatria, HL PSYHA 1
4214998 Reseptioppi HLRES 1
4434019 Anestesiologia ja tehohoito, HL ANHA 2,5
4434030 Purentaelimistön toimintahäiriöt II TMD2 1
4434003 Obstruktiivinen uniapnea ja keuhkosairaudet UNKE 1
4434029 Irtoprotetiikka PROTE 3
4434001 Kliininen hoitoharjoittelu II KLI4 17
4434004 Parodontologian syventävä jakso PARO2 2,5
4434020 Korva-, nenä- ja kurkkutaudit, HL KNKH, 1,5
4434032 Kariologian jatkokurssi KARJA 2
4434014 Endodontia II ENDO2 2,5
4434015 Pedodontia PEDO 3,5
4434028 Operatiivinen suu- ja leukakirurgia OPER1 3
4434009 Hammaslääketieteellinen radiologia 2 RADIO2 2
4434007 Hammas- ja leukatraumat TRAUMA 2
4434035 Suupatologia II SUUPAT2 3
4434012 Päivystyshammaslääketiede PÄIV 1
4434031 Hammaslääkäriksi työelämään HamTyö 2
4435021 Hammasimplantologia IMPLA 0
4434018 Ergonomia ERGO 1
Yht. 52,5 op
HL5 v. 2025 - 2026
4435015 Syöpätaudit, HL HAMSY 2
4435016 Infektiosairauksien seminaarit, hammaslääketiede INFSEM 2
4435009 Kliininen hoitoharjoittelu, HL5 KLI5 16
4435021 Hammasimplantologia IMPLA 3
4435006 Operatiivinen suu- ja leukakirurgia II, silmätaudit OPER2 2
4435002 Ortodontian erityiskysymyksiä ORTER 2
4435024 Suun biofilmisairauksien seminaarit BISE 2,5
8013704 Advanced English Academic and Professional Communication for Dentistry AEAPC 1
4435008 Suupatologia III SUUPAT3 1
4435007 Suuradiologian syventävät seminaarit SEMSU 2
4435011 Syventävä Gerodontologia GERSY 2
4427519 Irti tupakasta -moniammatillisesti TUP 2
4435023 Purennan kuntoutus PURKU 2,5
4435014 Hammaslääketieteen Neurologia HANE 1
4460801 Ravitsemustiede RAVI 2,5
4435001 Hammaslääkäri johtajana,HAJO 2
4435012 Hammaslääketieteen kokoavat seminaarit HAMSEM 4
Alla olevasta kolmesta jaksosta valitaan yksi pakollinen (2 op)
5426102 Moniammatillista yhteistoimintaa sosiaali ja terveysalalla simulaatio-oppimisen keinoin (2 op) MOTYÖ
5426103 Näkökulmia hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen (2 op) HYTE
5426104 Moniammatillinen SOTE johtaminen (2 op) MOJO
Yht. 51,5 op
Opinnäytetyö 20 op
Valinnaiset opinnot 10 op
Syventävä käytännön harjoittelu (HARJO) 4435020 30 op
YHTEENSÄ 330 op
HAMMASLÄÄKETIEDE OPETUSSUUNNITELMA lv. 2021 – 2022
PREKLIININEN VAIHE
HL1 v. 2021 - 2022
1131000 Orientaatio yliopisto-opintoihin ORI 1 1.9. - 7.10.2021
4431020 Opettajatuutorointi, hammaslääketiede 1, HL1 OPTU 0 1.9.2021 - 31.5.2022
4421603 Johdanto ihmisen biologiaan JIBI 1,5 9.9. – 1.10.2021
4431012 Fysiiikkaa hammaslääketiedettä opiskeleville FYL 2,5 13.9. - 26.11.2021
4421608 Solun ja kudoksen rakenne ja toiminta 1 SORATO 6 13.9. – 26.10.2021
4427107 Lääketieteellinen tieto ja viestintä LTV 3 16.9.2021 – 30.4.2022
4431011 Johdatus hammaslääketieteeseen, erikoisaloihin ja tutkimuksen JOHER 2,5 22.9.2021 - 16.2.2022
4421605 Tuki- ja liikuntaelimistö TULE 6 27.9. – 26.11.2021
8013703 English Academic Reading and Study Skills for Students of Dentistry EARS 2 4.10. – 3.12.2021
4421613 Genomin toiminta GETO 6 26.10. – 14.12.2021
4421606 Verenkierto, hengitys ja nestetasapaino VERHE 9 7.1. – 14.3.2022
4421607 Ruoansulatus ja metabolia RUMBA 8 14.3. – 13.5.2022
4429161 Purentaelimistön anatomia ja fysiologia, osa 1 PAF1 1,5 15.3. - 20.5.2022
4421604 Kehitysbiologia ja lisääntyminen KEHLI 5 15.3. – 25.5.2022
4427501 Hätäensiapu HEA 1 16.3. – 4.5.2021
Yht. 55 op
HL2 v. 2020 - 2021
4422608 Hermosto HERMO 8 30.8. – 20.10.2021
4432030 Opettajatuutorointi, hammaslääketiede, HL2 OPTU,HL2 0 1.9.2021-31.5.2022
5426101 Johdatus sosiaali- ja terveydenhuolollon palvelujärjestelmään JOSPA 3 3.9.2021 – 31.5.2022
4432032 Propedeuttinen jakso PROPE 1 20.9.2021 – 18.5.2022
8011726 Vuorovaikutus potilas-lääkärisuhteessa, puheviestintää hammaslääketieteen opiskelijoille PUVI 1 21.9. - 15.10.2021
4422611 Elimistön puolustusjärjestelmät REPULSE 4 14.10. - 18.11.2021
4429162 Purentaelimistön anatomia ja fysiologia, osa 2 PAF2 3,5 25.10. - 24.11.2021
4422601 Hammaslääketieteen dissektiot HADIS 2 1.11. - 3.12.2021
4422503 Kliininen mikrobiologia KM 6 10.1.- 23.2.2022
4422504 Tautiopin perusteet TAOP 6 10.1. – 8.4.2022
8012702 Ruotsia hammaslääketieteen opiskelijoille RUO 3 1.2. – 13.5.2022
4433002 Kariologian peruskussi KARPE 2,5 1.2. –22.4.2022
4432033 Parodontologian perusteet PAROPE 2,5 7.3. – 6.4.2022
4218801 Perusfarmakologia PEFA 3 9.3. – 24.3.2022
4218802 Systemaattinen farmakologia 1 SYFA1 4 28.3. – 25.4.2022
4218804 Systemaattinen farmakologia 2 lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoille SYLFA2 4,5 26.4. – 30.5.2022
4432035 Hammaslääketieteellisen radiologian perusteet RAPE 1 6.5. – 20.5.2022
Yht. 55 op
Kliininen vaihe
HL3 v. 2020 - 2021
4433001 Propedeuttinen jakso, HL3 PROPE 2 13.8.2021-21.1.2022
4433019 Opettajatuutorointi OPTU, HL3 0 19.8.21 – 31.5.2022
4433020 Parodontologia PARO 3,5 19.8. – 10.12.2021
4433023 Korjaava karieshoito KARIO 6 25.8. – 5.11.2021
4432034 Kasvojen ja purentaelimen kasvu ja kehitys sekä purentavirheet ORTO 2 1.9.-5.10.2021
4433009 Purentaelimistön toimintahäiriöt I TMD1 4 2.9.- 2.12.2021
4433029 Hammaslääketieteellinen radiologia RADIO1 3 6.9.- 2.12.2021
4434024 Sisätaudit SISHA 2 14.9- 5.11.2021
4433022 Suu- ja leukakirurgian perusteet KIR 3 28.9. - 9.12.2021
4433016 Laboratoriolääketiede hammaslääketieteen opiskelijoille KEM 1,5 27.10. – 29.11.2021
4433024 Potilaan kohtaaminen ja haastatteleminen PKA 1 3.11. – 17.11.2021
4433017 Gerodontologia GERO 1 8.11.-9.12..2021
4433027 Suupatologia SUUPAT 2,5 16.11.2021 - 13.1.2022
4433034 Purentavirheiden hoito ja hoitoon valinta PURHO 4,5 19.1. – 5.3.2022
4433028 Kliininen hoitoharjoittelu KLI3 8,5 24.1. -31.5..2022
4433021 Endodontia ENDO 4,5 27.1-30.3.2022
4433031 Materiaalioppi MAT 1,5 2.3. – 11.3.2022
4433014 Kruunu- ja siltaprotetiikka KRUSI 5,5 8.4.. – 30.5.2022
Yht. 56 op
HL4 v. 2020-2021
4434001 Kliininen hoitoharjoittelu II KLI4 17 9.8.2021 – 31.5.2022
4434004 Parodontologian syventävä jakso PARO2 2,5 9.8.2021 – 27.4.2021
4214998 Reseptioppi HLRES 1 10.8. -25.8.2021
4434003 Obstruktiivinen uniapnea ja keuhkosairaudet UNKE 1 13.8. – 14.12.2021
4434019 Anestesiologia ja tehohoito, HL ANHA 2,5 17.8. – 24.9.2021
4434022 Psykiatria, HL PSYHA 1 19.8. – 28.9.2021
4434029 Irtoprotetiikka PROTE 3 26.8. – 3.12.2021
4434020 Korva-, nenä- ja kurkkutaudit, HL KNKH 1,5 26.8.21 - 20.1.2022
4434035 Suupatologia II SUUPAT2 3 27.8. – 18.3.2022
4434030 Purentaelimistön toimintahäiriöt II TMD2 1 8.9. – 29.10.2021
4434015 Pedodontia PEDO 3,5 20.9. -26.11.2021
4434032 Kariologian jatkokurssi KARJA 2 25.10.2021 – 9.12.2021
4434018 Ergonomia ERGO 1 3.11.2021 – 2.5.2022
4434009 Hammaslääketieteellinen radiologia 2 RADIO2 2 4.11. – 30.11.2021
4434014 Endodontia II ENDO2 2,5 19.11.2021 – 17.1.2022
4434031 Hammaslääkäriksi työelämään HamTyö 2 18.1.-4.4.2022
4434028 Operatiivinen suu- ja leukakirurgia OPER1 4 19.1.2021 – 24.2.2022
4434007 Hammas- ja leukatraumat TRAUMA 2 24.3. – 4.5.2022
4434012 Päivystyshammaslääketiede PÄIV 1 6.4. – 24.5.2022
4435021 Hammasimplantologia IMPLA 0 3.5. – 10.5.2021
Yht. 53,5 op
HL5 v. 2020-2021
4435009 Kliininen hoitoharjoittelu, HL5 KLI5 16 10.8.21 – 13.4.2022
4435016 Infektiosairauksien seminaarit, hammaslääketiede INFSEM 2 11.8. – 3.9.2021
4435017 Opettajatuutorointi OPTU 0 12.8.21 – 28.5.2022
4435015 Syöpätaudit, HL HAMSY 2 16.8. – 15.10.2021
4435021 Hammasimplantologia IMPLA 3 31.8. – 24.9.2021
4435006 Operatiivinen suu- ja leukakirurgia II, silmätaudit OPER2 2 1.9. – 19.11.2021
4435024 Suun biofilmisairauksien seminaarit BISE 2,5 14.9. – 25.11.2021
4435002 Ortodontian erityiskysymyksiä ORTER 2 20.9. – 15.10.2021
8013704 Advanced English Academic and Professional Communication for Dentistry AEAPC 30.9. – 9.12.2021
4435008 Suupatologia III SUUPAT3 1 26.10. – 28.10.2021
4435007 Suuradiologian syventävät seminaarit SEMSU 2 1.11.21 – 15.2.2022
4427519 Irti tupakasta -moniammatillisesti TUP 2 5.11.2021
4435005 Purennan kuntoutus PURKU 3 1.12..21 – 10.3.2022
4435014 Hammaslääketieteen Neurologia HANE 1 01.12. – 7.4.2022
4435012 Hammaslääketieteen kokoavat seminaarit HAMSEM 4 2.12. – 18.5.2022
4460801 Ravitsemustiede RAVI 2,5 24.1. – 25.3.2022
4435011 Syventävä Gerodontologia GERSY 2 1.2. – 28.3.2022
4435001 Hammaslääkäri johtajana, HAJO 2 11.2. – 11.4.2022
Alla olevasta kolmesta jaksosta valitaan yksi pakollinen jakso 2 op
5426102 Moniammatillista yhteistoimintaa sosiaali ja terveysalalla simulaatio-oppimisen keinoin MOTYÖ
5426103 Näkökulmia hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen HYTE
5426104 Moniammatillinen SOTE johtaminen MOJO
yht. 51,5 op
Opiskelija voi kiinnostuksensa mukaan sisällyttää valinnaisiin opintoihin opintoja koko yliopiston opintojaksotarjonnasta. Ilmoittautumistiedot tulee tarkistaa WebOodista.
Valinnaisiin opintoihin voidaan hyväksyä mm.
- Opiskelijavaihdossa kertyneet opintopisteet
- Itä-Suomen yliopiston ja ylioppilaskunnan luottamustoimista saadut opintopisteet
- Osallistuminen ainejärjestötyöskentelyyn, 1 - 2 op
- Osallistuminen hallinto- ja työryhmätyöskentelyyn 1 - 3 op
- Tieteellinen artikkeli 5 op (opinnäytetyö 25 op)
- Avoimen yliopiston opintojaksoja
Kansainvälistymisen opintokokonaisuus (1131020) 25–35 op on kaikille opiskelijoille vapaasti valittava. Opintokokonaisuuteen voi kiinnittää opintoja, jotka liittyvät neljään moduuliin: kotikansainvälistyminen, kansainvälinen harjoittelu, opinnot ulkomailla sekä kulttuurien moninaisuus ja kieliopinnot. Tarkempia tietoja Kamusta ja WebOodin oppaasta.
Esimerkkejä valinnaisista opinnoista (osa opintojaksoista on aikataulutettu suoraan lukujärjestyksiin):
8014251 Latinan peruskurssi, 2 o (1. vsk)
4427108 Tutkimus tutuksi, 1 op (1. tai 2. vsk)
1131010 Vertaistuutorikoulutus, 2 op (1.-2. vsk)
1131023 Toimiminen vertaistuutorina, 2 op (2. vsk) (HUOM! Aiemmin koodilla 1131011 / 1 op)
4427102 Lääketiede ennen ja nyt, 1-2 op (joka toinen vuosi, seuraavan kerran keväällä 2022)
4427105 Vaihtoehtolääkintä ja uskomushoidot, 1.5 op (1.-5. vsk, joka toinen vuosi, seuraavan kerran keväällä 2022)
4437010 Tutustuminen kliiniseen hoitoharjoitteluun, TUKLI, 1-2 op (1-2. vsk)
4437006 Dentoalveolaarikirurgian tekniikkaa, DENTO, 1 op (5. vsk)
4437002 Täydentävä kliininen hoitoharjoittelu, TÄYDKLI (3-5. vsk)
5426102 Moniammatillista yhteistoimintaa sosiaali- ja terveysalalla simulaatio-oppimisen keinoin MOTYÖ, 2 op (2-5 vsk.)
5426103 Näkökulmia hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, HYTE, 2 op (2-5 vsk.)
5426104 Moniammatillinen SOTE johtaminen, MOJO, 2 op (2-5 vsk.)
5425032 Monialaiseen kirjaamiseen liittyvä lainsäädäntö, MoKi, 1 op
4437009 Radiologian lisäopinnot, RADLIS, 1-5 op (4-5 vsk.)
4437015 Pelkäävän potilaan kohtaaminen: hammaslääkäri ja psykologityön näkökulmia, PELKO, 3-5 op, (4-5. vsk)
4437003 Kansainväliset ja kotimaiset kongressit ja seminaarit, 1-5 op
4437004 Ortodontian syventävä opintojakso, 1-5 op (4-5 vsk.)
Hammaslääketieteen opetuksen porrastusjärjestelmä eli kynnykset
(Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa 31.5.2010, ohje päivitetty hammaslääketieteen yksikön johtoryhmä 15.6.2016)
Yleismääräykset
Prekliinisessä vaiheessa noudatetaan opetussuunnitelman mukaista opintojen järjestystä. Poikkeavat tilanteet kirjataan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan, joka hyväksytetään hamaslääketieteen yksikössä.Kliinisen vaiheen opintojen yleismääräyksenä on, että kaikki kliinisen vaiheen päättyvien opintojaksojen pakolliset ryhmä- ja seminaariopetukset tulee olla suoritettuna ennen seuraavan lukukauden alkua.
Yksityiskohtaisemmat määräykset
1 a) Kolmannen vuoden kynnys
Kolmannelle vuosikurssille siirtyessään (31.8. mennessä) tulee opiskelijalla olla suoritettuna:
Kaikki ensimmäisenä (I) ja toisena (II) lukuvuotena päättyvät pakolliset opintojaksot loppukuulusteluineen lukuun ottamatta kieliopintoja, joiden suorittamisella ei ole aikarajoja.
JOSPA Johdatus sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään opintojakso voidaan suorittaa heinäkuun loppuun mennessä. JOSPA jakson suoritus tarkistetaan kohdan 1b) mukaisesti.
Systemaattinen farmakologia II lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoille (SYLFA) opintojakson harjoitustyöt ja ryhmäopetukset tulee suorittaa toukokuun loppuun mennessä (ks. tarkennus kohdassa Anomukset). Loppukuulustelu tulee suorittaa viimeistään kolmannen vuoden aikana.
1 b) Kolmannen vuoden klinikkakynnys
Kolmantena vuonna ennen kliinisen hoitoharjoittelun aloittamista tulee suorittaa hyväksytysti seuraavat opintojaksot: Propedeuttinen jakso, Korjaava karieshoito, Parodontologia sekä Hammaslääketieteellinen radiologia. Kurssien hyväksytty suoritus on edellytys potilastöiden aloittamiselle. Lisäksi JOSPA Johdatus sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään tulee olla suoritettuna viimeistään ennen potilastyön aloittamista.
2) Neljännen vuoden kynnys
Systemaattinen farmakologia II lääketieteen ja hammaslääketieteen (SYLFA) opiskelijoille loppukuulusteluineen tulee olla suoritettuna ennen neljännen lukuvuoden aloittamista.
3) Viidennen vuoden kynnys
Siirryttäessä suorittamaan viidenteen lukuvuoteen sisältyviä opintojaksoja, tulee opiskelijalla olla suoritettuna:
- kaikki 3. lukuvuoteen sisältyvät opintojaksot kuulusteluineen
- 4. lukuvuoden syyslukukaudella päättyvät opintojaksot kuulusteluineen.
Tämän lisäksi
Kaikkien aiempien lukukausien pakollinen opetus tulee olla suoritettuna kliinisen vaiheen opintojen yleismääräyksen mukaan (ks. edellä). Em. ajankohtiin sisältyvien loppukuulustelujen suorittamisella ei ole aikarajoja.
Hakemukset
Jos opiskelijalla on perustellusta syystä tarvetta poiketa edellä mainituista klinikka- tai viidennen vuoden kynnyksestä, hänen tulee tehdä kyseistä ajankohtaa edeltävänä keväänä asiasta
anomus hammaslääketieteen yksikön johtajalle.
- 15.5. mennessä (5. vuoden kynnys).
- 14.6. mennessä (4. vuoden kynnys)
- 14.6. mennessä (3. vuoden kynnys)
Klinikkakynnyksestä poikkeamiseen voi anoa hammaslääketieteen yksikön johtajan lupaa vain, jos opiskelijalla on yksi puutos ja riittävän vankat perustelut puutokselle. Riittäviin perusteisiin kuuluvat yleisesti hyväksytyt syyt kuten äitiys-/vanhempainloma, sairaus, vaihto-opiskelu tai joku muu vastaava perustelu.
Lisäksi ensimmäisen lukuvuoden kaikki pakolliset opinnot on oltava suoritettuna. Mikäli opiskelija on suorittanut prekliinistä vaihetta useamman kuin lukujärjestyksen mukaiset kaksi vuotta, niin yhtään puutosta ei sallita. Tässä tapauksessa myös Systemaattinen farmakologia II lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoille (SYLFA) tentti on oltava suoritettuna.
Anomuksiin tulee liittää henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS), joka on laadittu hammaslääketieteen yksikön ohjeiden mukaisesti.
Useimmat opintojaksot edellyttävät tiettyjen aiempien opintojen suorittamista. Tarkemmat ohjeet opintojaksoille vaadittavista edeltävistä opinnoista löytyvät opintojaksokuvauksista.
Hammaslääketieteen yksikkö myöntää oikeuden aloittaa syventävä käytännön harjoittelu. Syventävä käytännön harjoittelu suoritetaan työsuhteessa kuntaan/kuntayhtymään. Opiskelija hakeutuu itse työsuhteeseen sellaiseen terveyskeskukseen, joka on tehnyt sopimuksen yliopiston kanssa. Suomen Hammaslääkäriliitto ylläpitää rekisteriä sopimuksen tehneistä terveyskeskuksista.
Syventävän käytännön harjoittelun voi aloittaa, kun seuraavat ehdot täyttyvät:
1. Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon vaadittavat kliiniset opinnot on suoritettu (suorittamatta voivat olla kieli-ja viestintäopinnot sekä valinnaiset opinnot)
2. Teoriaopinnoista puuttuu kaksi loppukuulustelua
3. Tutkintoon kuuluva syventävien opintojen opinnäytetyö on jätetty tarkastettavaksi
4. Viidennen vuoden opetussuunnitelmaan kuuluvat Hammaslääketieteen kokoavat seminaarit (HAMSEM) tulee olla suoritettuna
Opiskelijan tulee laatia ennen harjoittelun aloittamista yhdessä kliinisestä hoitoharjoittelusta vastaavan arviointiopettajan kanssa harjoittelulleen tavoitteet, jotka opiskelija kirjaa syventävän käytännön harjoittelun opintokirjaan yhdessä opettajan kanssa.
Opintokirja:
- Opiskelija täyttää tarvittavat tiedot opintokirjaan sähköisesti ja lähettää esitäytetyn opintokirjan kliinisen hoitoharjoittelun arvioinnista vastaavalle opettajalle.
- Opiskelija käy arviointikeskustelun yhdessä opettajan kanssa. Opettaja sekä opiskelija yhdessä asettavat tavoitteet harjoittelulle.
- Kun kaikki harjoitteluun vaadittavat suoritukset ovat opintorekisterissä, tulostetaan opintokirja ja yksikön johtaja myöntää allekirjoituksellaan oikeuden aloittaa harjoittelu.
Syventävän käytännön harjoittelun periaatteet ja Syventävän käytännön harjoittelun ohjeet löytyvät hammaslääketieteen opintoyhteisön sivuilta
Syventävän käytännön harjoittelusta lisätietoa hammaslääkäriliiton sivuilta (avautuu uuteen välilehteen)
Harjoittelun ohjeet löytyvät Hammaslääketieteen opintoyhteisöstä.
Hammaslääketieteen lisensiaatin (HLL) tutkinto muuttui 1.8.2011 siten, että lisensiaattitutkinnon jälkeen suoritettava yhdeksän kuukauden mittainen käytännön palvelu poistui ja se korvataan tutkintoon sisältyvällä syventävällä käytännön harjoittelulla. Samalla tutkinnon suorittamisaikaa pidennettiin viidestä vuodesta viiteen ja puoleen vuoteen.
Uusi tutkinto koskee automaattisesti opintonsa syksyllä 2011 ja tämän jälkeen aloittaneita hammaslääketieteen opiskelijoita. Aikaisemmin opintonsa aloittaneet voivat kuitenkin 1.8.2013 alkaen halutessaan siirtyä suorittamaan uutta tutkintoa, jos he eivät vielä ko. ajankohtaan mennessä ole aloittaneet tutkintoon sisältyvää hoitoharjoittelua.
Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoa koskevia ohjeita ja määräyksiä
Ohje opetukseen osallistumisesta ja pakollisesta opetuksesta poissaolon korvaamiskäytännöistä
Yleisohjeet
Hammaslääketieteen koulutusohjelma etenee pääsääntöisesti yksityiskohtaisen lukujärjestyksen mukaisesti. Luennoille osallistuminen ei ole pääsääntöisesti pakollista, mutta on suotavaa. Lukuvuoden ja opintojaksojen alussa järjestetään informaatiotilaisuuksia, joissa opiskelijan tulee olla läsnä, jos luennoilla on pakollisia luento-osuuksia, mainitaan niistä aloitusluennoilla tai opintojaksokuvauksessa.
Luennoilla käsiteltävät asiat kuuluvat tutkintovaatimuksiin. Opetus koostuu erillistä opintojaksoista, useimpiin opintojaksoihin liittyy loppukuulustelu tai muu soveltuva arviointimenetelmä. Kuulusteluissa edellytetään, että opiskelija hallitsee sekä opetuksessa esille tulleet asiat, että opintojaksoon kuuluvan kirjallisuuden.
Prekliinisen sekä kliinisen vaiheen opintojaksoilla harjoitustyöt ovat pääsääntöisesti pakollisia. Mikäli korvaavia vaihtoehtoja ei ole tai jos jokin harjoitustyö jää suorittamatta sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi, korvaavuudesta tulee neuvotella opintojakson johtajan kanssa. Mikäli opiskelija ei muuten osallistu oman vuosikurssinsa lukujärjestyksen mukaiseen opetukseen, hän voi suorittaa ryhmätyöt / harjoitukset kun opintojakso järjestetään seuraavan kerran. Opintojakso katsotaan loppuun suoritetuksi vasta kun kaikki pakollinen opetus sekä kuulustelut ovat suoritetut.
Oppiaineen vastuulla on tiedottaa opintojaksokuvauksessa tai opintojakson alussa opiskelijoille selkeästi poissaolokäytänteet, yhteyshenkilöt sekä toimintatapa poissaolon sattuessa. Oppiaineen vastuulla on myös varmistaa, että opiskelija saavuttaa opintojaksolle asetetut osaamistavoitteet. Sen vuoksi oppiaine voi edellyttää poissaolon korvaamista, mikäli poissaolot estävät opintojakson osaamistavoitteiden saavuttamista, vaikka poissaoloja olisi alle 10 % opintojakson pakollisesta opetuksesta.
Opiskelijan vastuulla ja velvollisuutena on selvittää mahdollinen tuleva poissaolo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tai sairaus-poissaolon sattuessa ilmoittaa siitä mahdollisimman pian.
Kliinisessä vaiheessa pakollisista opetuksista poissaolojen korvaamisessa noudatetaan seuraavia sovittuja ohjeita:
- jos opiskelija perustellusta* syystä joutuu olemaan poissa pakollisesta luento- tai ryhmäopetuksesta, on hän velvollinen ilmoitta-maan poissaolostaan sekä sopimaan niiden korvaamisesta ao. opintojakson/oppiaineen vastaavan opettajan tai/erikseen sovitun yhteyshenkilön kanssa.
- poissaolot kliinisestä hoitoharjoittelusta, jotka koko lukuvuoden aikana ylittävät 10 %, on korvattava. Simulaatio- ym. harjoitustöiden korvaavuudet sovitaan oppiainekohtaisesti vastuuopettajan kanssa.
- Poissaolot on korvattava mahdollisimman pian, oppiaineiden ohjeiden mukaisesti, pääsääntöisesti ennen seuraavan lukuvuoden tai opintojaksokokonaisuuden alkua opintojen porrastusjärjestelmän yhteydessä mainittujen aikarajojen mukaisesti.
- poissaolokorvauksen hyväksyy kunkin oppiaineen tai kliinisen hoitoharjoittelun vastuuopettaja (todistus suorituksesta toimitetaan hammaslääketieteen yksikköön joko opetushoitajalle tai koulutussuunnittelijalle).
- pienryhmän vaihtamisesta sovitaan aina etukäteen, ilmoitus opetuskoordinaattorille.
*) Perusteltuja poissaolon syitä ovat
Oma tai lapsen sairastuminen, lääkärissä tai hammaslääkärissä käynti silloin, kun ajan tarve on kiireellinen tai tärkeän vastaanotto-ajan saaminen muuhun aikaan on kohtuuttoman vaikeaa (todistus käynnistä tulee esittää), raskauteen tai synnytykseen liittyvä pakottava syy. Muita mahdollisia, mutta etukäteen vastuuopettajan kanssa sovittavia syitä, voivat olla esim. yliopiston, ylioppilaskunnan tai opiskelijajärjestön vastuutehtävään liittyvä pakottava syy, force majeure -esteet (esim. kertausharjoitukset, läheisen hautajaiset), tieteellisessä kongressissa oman työn esittäminen, oma esiintyminen merkittävässä kulttuuri- tai huippu-urheilutapahtumassa. Hyväksyttäviä poissaolon syitä eivät ole esim. lomamatka, töissäkäynti tai toisen oppiaineen opetukseen tai kuulusteluun osallistuminen (esim. oma posteri tai esitys) ei esim. lomamatka.
Potilasopetustilanteissa huomioitavaa
Kaikissa opetustilanteissa, joissa ollaan tekemisissä potilaiden kanssa, tulee erityisesti noudattaa hienotunteisuutta ja hyviä tapoja. Tällaiseen opetukseen ei saa mennä päihteiden vaikutuksen alaisena, pukeutumiseen ja yleiseen siisteyteen tulee kiinnittää huomio-ta. Opettajilla ja opetusta avustavilla henkilöillä on oikeus ja velvollisuus ongelmatapauksissa poistaa opiskelija ryhmästä.
Kliininenhoitoharjoittelu
Kliiniseen hoitoharjoitteluun (potilaiden hoitoon) liittyvä tarkempi ohjeistus annetaan opiskelijoille hoitoharjoittelun alkaessa kolmannen vuoden keväällä. Kliiniseen hoitoharjoitteluun sekä arviointiin liittyvät ohjeet ja säännöt on kirjattu Klinikka Moodleen, arviointikirja jaetaan kolmannen vuoden keväällä.
Korvaavan suorituksen tarkoitus on vastata sisällöltään korvattavan opetuksen sisältöä. Korvaus on suoritettava kohtuullisen ajan kuluessa ja saman lukukauden aikana. Korvaava tehtävä ei ole hyväksyttävä syy olla poissa muusta opetuksesta.
Ensisijainen vaihtoehto poissaolon korvaamiseksi on ryhmän vaihtaminen. Tämän vaihtoehdon selvittäminen on opiskelijan tehtävä. Ryhmän vaihtaminen tai ylimääräisenä toiseen ryhmään meneminen on mahdollista vain, jos opintojakson ryhmien opettajilta / opetuskoordinaattorilta saadaan tähän etukäteen lupa.
Oppiainekohtaisesti voidaan lisäksi sopia, että korvaava tehtävä on kirjallinen tehtävä ja/tai kliinisen työn seuranta. Kirjallisen tehtävän ohjeellinen laajuus on yksi A4- sivu / korvattava tunti, ja sisällön osalta tarvitaan opettajan hyväksyminen. Kliinisen työn seuraamisen tai siihen ohjatusti osallistumisen kesto korvaavana tehtävänä on oltava pituudeltaan kohtuullinen, pääsääntöisesti kaksi kertaa korvattavan opetuksen kesto.
Opettajan tehtävänä on arvioida poissaolon korvaava tehtävä kahden (2) viikon kuluessa palauttamisesta ja ilmoittaa opiskelijalle sen hyväksymisestä/täydentämistä. Opiskelijan vastuulla on huolehtia, että hän on saanut kaikista tehtävistä hyväksynnän.
Ohjeet lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmien tenttikäytänteistä
Opintosuoritusten arviointia ja tenttikäytänteitä säädellään yliopistolaissa (YL; Yliopistolaki, 558/2009) sekä Itä-Suomen yliopiston 1.8.2019 voimaan astuneessa Opintojohtosäännössä (OJS §§ 30-35, 45, 47-48, 50 ja 54). Tämän lisäksi lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmien ohjeet perustuvat Terveystieteiden tiedekunnan 30.1.2013 hyväksymiin tutkintoja ja opintoja koskeviin pysyväismääräyksiin (PM 14§ ja 16 - 17 §), jotka säätelevät mm. opintojaksojen arvostelua, opintosuoritusten julkisuutta sekä vanhenemista. Tenttikäytänteitä säätelee lisäksi terveystieteiden tiedekunnan dekaanin päätös (6.5.2019 / Kuulustelun valvontaohjeet terveystieteiden tiedekunnassa).
Opintosuorituksen arviointi voi perustua loppuarviointiin, mutta myös oppimisprosessin jatkuvaan arviointiin. Kirjallisten kuulustelu-jen sijasta voidaan käyttää vaihtoehtoisia arviointimenetelmiä esim. dialogitenttiä, esseetä, kotitenttiä, portfoliota, projektityötä, oppimispäiväkirjaa, verkkotenttiä, tai muita oppimisen arviointimenetelmiä. Opintojakson arvioinnin tulee olla linjassa opintojakson osaamistavoitteiden ja sisällön kanssa sekä tukea hyvän tieteellisen ajattelutavan ja tieteen toimintamuotojen oppimista.
Lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmia koskevat tarkennukset
Yliopiston perus- ja jatkotutkintoihin sekä erillisiin opintokokonaisuuksiin ja erillisarvosanoihin sisältyvien opintosuoritusten ajankohdista ja suoritustavoista päätetään opetussuunnitelmien vahvistamisen yhteydessä. Opetussuunnitelmaa tarkentavia ohjeita suoritustavasta ja arvioinnista voidaan antaa myös opintojakson alkaessa. Koulutusohjelmien/pääaineiden tulee määritellä opetusohjelmassaan opintosuoritusten suorituskertojen määrä, opintosuoritusten (ml. tenttisuoritusten) vanheneminen, tarkemmat ohjeet kuulusteluun ilmoittautumisesta, etätenttimahdollisuuksista sekä sähköisistä tenteistä. Seuraavassa on kuvattu lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmien yhteiset tarkennetut tenttiohjeet asiaan kuuluvien ylempien ohjeiden yhteydessä.
Suorituskertojen määrä
Opintojaksojen, joiden suoritukseen kuuluu loppukuulustelu, tulee järjestää varsinaisen lopputentin lisäksi vähintään kaksi uusintakuulustelumahdollisuutta. Suoritusmahdollisuudet on järjestettävä niin, että opiskelijalle jää riittävä valmistautumisaika uusintasuoritukseen.
Yleiset kuulustelut
Lääketieteen laitos ei järjestä yleisiä kuulusteluja.
Tenttiin ilmoittautuminen
Tentteihin ilmoittaudutaan pääsääntöisesti WebOodin kautta. Ilmoittautuminen tapahtuu siten, että lukuvuoden alkaessa opiskelijalla tulee olla mahdollisuus ilmoittautua kaikille lukuvuoden aikana järjestettäville opintojaksoille sekä niiden lopputentteihin, ellei erityisestä syytä muunlaiseen käytäntöön ole tarvetta. Uusintatentteihin ilmoittautuminen avataan aina heti edellisen tentin jälkeen. Opiskelijan on ilmoittauduttava tentteihin viimeistään 10 vrk ennen tenttiä. Myöhästyneitä ilmoittautumisia ei huomioida.
Mainitut ilmoittautumistavat ja – ajat eivät koske sähköistä Exam-tenttijärjestelmää, ellei opintojaksokuvauksessa ole muuta ilmoitettu. Poikkeuksen muodostavat hammaslääketieteen kliinisen vaiheen loppukuulustelut, opintojaksolle ilmoittautuminen sisältää myös loppukuulusteluun ilmoittautumisen ja opiskelijan ei tarvitse erikseen ilmoittautua loppukuulusteluun.
Tenttien järjestäminen
Tenttien järjestämisessä noudatetaan tiedekunnan ”Kuulustelujen valvontaohjeet terveystieteiden tiedekunnassa”-ohjetta.
Yleisiä ohjeita:
- Kännykät ja muut älylaitteet tulee ehdottomasti jättää laukkuihin tenttisalin seinustalle virrat sammutettuna tai äänettömäksi säädettynä tai kokonaan salin ulkopuolelle. Mikäli tenttijällä havaitaan älylaite tenttitilanteessa, voidaan hänet poistaa tentistä ja suoritus mitätöidään. Poikkeuksena tähän on digitaaliset tentit, jotka toteutetaan omilla laitteilla suojatussa palvelinympäristössä. Näistä opiskelijaa informoidaan etukäteen.
- Yli kahden tunnin tentistä voi poistua WC:n valvotusti. Mikäli tentissä on vain yksi valovaja, WC-käynnit hoidetaan valvojien vuoron vaihtuessa ja tästä ilmoitetaan opiskelijoille tenttitilaisuuden alkaessa. WC-käynti lasketaan tenttitilanteeksi.
- Tentissä käytetään pääsääntöisesti sekä opiskelijan nimeä että numeroa opiskelijoiden tarkan ja vaivattoman tunnistamisen vuoksi.
- Mikäli opiskelija tahtoo tenttiä useamman tentin yhdellä kertaa, ei opiskelijalla ole käytössään lisäaikaa vaan ainoastaan kyseiseen kuulustelukertaan varattu aika.
- Opiskelijoiden tunnistaminen tentissä tapahtuu nimen, numeron sekä opiskelijakortin tai muun henkilöllisyystodistuksen avulla.
- Mikäli opiskelija ei saa ottaa kysymyspaperia lähtiessään mukaansa, on siitä ilmoitettava erikseen.
- Uusintatenttien tulee olla vaikeusasteeltaan varsinaista tenttiä vastaavia.
Yksilölliset opintojärjestelyt tenttitilanteessa
Yksilöllisillä järjestelyillä tarkoitetaan aikaisemmin erityisjärjestelyiksi kutsuttuja toimia. Yksilölliset opintojärjestelyt mahdollistavat opiskelijalle tasavertaisen osallistumisen opetukseen ja osaamisensa näyttämiseen. Yksilöllisten opintojärjestelyjen sisältö ja toteutus riippuvat opiskelijan tarpeista ja tilanteiden luonteesta. Yksilöllisten opintojärjestelyjen toteuttaminen ei tarkoita kurssin vaatimustason tai osaamistavoitteiden laskemista. Viimekädessä kurssin opettajan vastuulla on, että osaamistavoitteet säilyvät samana kaikille opiskelijoille. Hammaslääketieteen ja lääketieteen koulutusohjelmissa noudatetaan Akateemisen rehtorin päätöstä yksilöllisistä järjestelyistä opinnoissa. Tenttitilanteessa opiskelijalle voidaan myöntää enimmillään 30 minuutin lisäaika tai esimerkiksi sallia apuvälineiden käyttö resurssien sallimissa rajoissa. Opiskelijan on ilmoitettava opintojaksolle / opintojakson tenttiin ilmoittautumisen yhteydessä yksilöllisten järjestelyjen tarpeesta tenttitilanteessa (tieto laitettava WebOodin lisätietokenttään).
Etätenttimahdollisuudet
Lääketieteen laitos ei järjestä eikä velvoita oppiaineitaan järjestämään etätenttejä. Oppiaineille jätetään kuitenkin mahdollisuus tapauskohtaisesti harkiten ja tarpeen mukaan itse organisoida etätenttejä.
Itä-Suomen yliopiston sisäiset etätentit (eli tentti suoritetaan jollain Itä-Suomen yliopiston kampuksella) ovat mahdollisia joidenkin laitosten kuulusteluissa siten, että opiskelija selvittää jollain kampuksella (Joensuu, Kuopio) mahdollisesti tenttinsä kanssa samanaikaisesti pidettävät tentit ja pyytää saada suorittaa oman tenttinsä toisen kampuksen tentin järjestäjän valvomana. Opiskelijan velvollisuutena on valvonnan järjestämisen lisäksi ilmoittaa tenttipaikasta ja valvojasta (yhteyshenkilöstä) kuulusteluun ilmoittautuessaan WebOodin lisätietokentässä tai laitoksen muuten määräämällä tavalla. Sisäiset etätentit ovat maksuttomia.
Itä-Suomen yliopiston ulkoiset etätentit (eli tentti suoritetaan muun tahon kuin Itä-Suomen yliopiston valvonnassa) ovat mahdollisia joidenkin laitosten tentissä. Laitokset antavat tarkempia ohjeita etätenttien mahdollisuudesta, etätenttiin ilmoittautumisesta ja tenttipaikoista. Opiskelija vastaa mahdollisista kustannuksista.
Sähköiset tentit
Lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmissa on mahdollista järjestää tenttejä myös sähköisesti. Itä-Suomen yliopistossa käytössä oleva Exam-tenttijärjestelmä mahdollistaa esimerkiksi alkukuulustelujen järjestämisen sekä kypsyysnäytteiden kirjoittamisen opiskelijalle sopivana ajankohtana ennakkoon määriteltynä ajanjaksona. Sähköisissä tenteissä noudatetaan yliopiston yhteistä ohjeistusta: https://kamu.uef.fi/student-book/sahkoinen-tentti-tilat-ja-kaytannot/
Lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmissa on mahdollista järjestää tenttejä myös sähköisesti (esim. Exam, Moodlen tenttityökalu tai vastaavat järjestelmät). Sähköinen, yliopiston tenttitilassa, omalla ajalla ja määrätyissä aikarajoissa suoritettava tentti soveltuu mm. alkukuulustelujen, loppukuulustelujen sekä uusintakuulustelujen järjestämiseen. Hammaslääketieteen koulutusohjelmassa kypsyysnäyte kirjoitetaan sähköisesti EXAM:ssa. Sähköisissä tenteissä noudatetaan yliopiston ohjeistusta, kts. ohjeet Kamussa.
Opintosuoritusten arviointi
Tiedekuntaneuvoston päätöksen mukaisesti lääketieteen ja hammaslääketieteen syventävien opintojen opinnäytetyön arviointi yhtenäistettiin tiedekunnan yleisten tarkennettujen opinnäytetyöohjeiden mukaiseksi. Täten 1.8.2014 lähtien hyväksytyt opinnäytetyöt arvostellaan asteikolla 1-5 (1, välttävä; 2, tyydyttävä; 3, hyvä; 4, kiitettävä; 5, erinomainen) alla olevasta TTtdk:n pysyväismääräyksistä poiketen.
Hyväksytyn tenttisuorituksen kaikille yhteinen läpäisyraja on 50%. Tästä rajasta voi poiketa vain erityisestä ja perustellusta syystä. Arviointiperusteet ja rajat on ilmoitettava opiskelijoille opintojaksokuvauksissa tai viimeistään opintojakson alkaessa. Tenttituloksia ilmoitettaessa tentissä saavutettuja pisteitä ei pyöristetä minkään arvosanan kohdalla, ei myöskään läpäisyrajan kohdalla.
Lisäksi, jos opiskelija reputtaa kolmessa perättäisessä saman opintojakson tentissä on hän velvoitettu keskustelemaan tilanteesta opintojakson tai oppiaineen vastuuhenkilön kanssa. Vasta kun neuvottelu on pidetty voi opiskelija ilmoittautua seuraavaan tentin uusintaan.
Opintosuoritusten arvioinnista on säädetty Itä-Suomen yliopiston Tutkintosäännön 32 ja 33 §§:ssä ja Terveystieteiden tiedekunnan tutkintoja ja opintoja koskevissa pysyväismääräyksissä 14 §. Yliopistolain 44 §:n 1 momentin mukaan opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen.
YL 44 § Opintosuoritusten arviointi ja opintojen hyväksilukeminen
Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Kirjalliset ja muulla tavoin tallennetut opintosuoritukset on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta.
TS 32§ Opintosuoritusten arvioinnissa käytettävät asteikot ja arvosanat
Opintosuoritusten arvioinnista käytetään asteikkoa 0-5, jossa arvosanojen merkitys on seuraava: 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2= tyydyttävä, 1 = välttävä ja 0 = hylätty. Suoritukset voidaan arvioida myös asteikolla hyväksytty - hylätty. Hyväksytyn suorituksen vähimmäisvaatimukset määritellään opintojaksokuvauksessa.
Syventävien opintojen hyväksytyt tutkielmat, lisensiaatintutkimukset ja väitöskirjat voidaan myös arvioida seitsenportaisella asteikolla: approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur ja laudatur taikka asteikolla tyydyttävä, hyvä ja erinomainen tai asteikolla hyväksytty ja kiittäen hyväksytty.
Toisen kotimaisen kielen taidon arvioida käytetään asteikkoa tyydyttävä tai hyvä; sen mukaan, mitä laissa julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (424/2003) sekä valtioneuvoston asetuksessa suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa (481/2003) määrätään.
Opintosuorituksen arvosanan korotus
Opiskelijalle on varattava mahdollisuus korottaa hyväksytyn opintosuorituksen arvosanaa. Saman opintosuorituksen useista suorituksista on voimassa korkein arvosana.
TS 33§ Opintosuoritusten arviointi
Mikäli opiskelija on uusinut opintosuorituksen ja saanut samasta opintosuorituksesta eri arvosanoja tai opintopistemääriä, hänen lopulliseksi opintosuorituksekseen tulee opintopistemäärältään laajin suoritus riippumatta arvosanasta. Mikäli opintopistemäärät ovat samoja, opintosuoritukseksi tulee arvosanaltaan korkein suoritus, ellei opiskelija muuta halua. Laajuuden ja arvosanan ollessa samoja tulee lopulliseksi opintosuoritukseksi viimeisin suoritus.
TTtdk PM 14 § Opintosuoritusten arvostelu
Opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen kuulustelut järjestetään tiedekunnan antamien tarkempien määräysten mukaan ottaen huomioon mitä asiasta on määrätty tutkintosäännössä.
Hyväksytyt opintojaksot arvostellaan asteikolla 1-5 (1, välttävä; 2, tyydyttävä; 3, hyvä; 4, kiitettävä; 5,erinomainen) tai asteikolla hyväksytty/ hylätty. Opintokokonaisuudet (perusopinnot, aineopinnot, perus- ja aineopinnot, syventävät opinnot) arvostellaan asteikolla 1-5 (1, välttävä; 2, tyydyttävä; 3, hyvä; 4, kiitettävä; 5,erinomainen) tai hyväksytty/ hylätty. Arvostelusta määrätään tarkemmin opetussuunnitelmassa.
(Lääketieteen ja hammaslääketieteen syventävien opintojen tutkielma arvostellaan arvosteluasteikolla hyväksytty/hylätty. Vrt. TTtdk:n päätös 29.4.2014 viisiportaisesta arvioinnista.) Hyväksytty pro gradu –tutkielma arvostellaan asteikolla 1-5 (1, välttävä; 2, tyydyttävä; 3, hyvä; 4, kiitettävä; 5, erinomainen). Tutkielman mainesanaa ei oteta huomioon pääaineen opintoja arvosteltaessa.
Lisensiaattitutkielmat arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty ja väitöskirjat asteikolla hylätty- hyväksytty - kiittäen hyväksytty.
Kuulustelun tulosten ilmoittaminen
Lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmien tenttitulokset julkistetaan pääsääntöisesti Moodlessa käyttäen opiskelijan numerokoodia ja ohjeiden mukaisesti ilmoitustauluilla.
TS 34§ Kuulustelun tulosten julkistaminen
Kuulustelun tulos on julkistettava viimeistään kolmen (3) viikon kuluttua suorituksesta yliopiston sähköisessä opiskelija- ja opintosuoritusrekisterissä. Dekaani, opetusta antavan erillis- ja palvelulaitoksen johtaja tai opinto- ja opetuspalveluiden johtaja voi erityisestä syystä pidentää aikaa. Kuulustelun tulos on kuitenkin ilmoitettava viimeistään kuukauden kuluttua suorituspäivästä. Määräajasta poikkeamisesta on ilmoitettava kolmen (3) viikon kuluessa suorituspäivästä. Sähköiseen opintosuoritusrekisteriin merkitään tieto sekä hyväksytyistä että hylätyistä suorituksista. Ilmoitustaululle toimitetaan tieto arvosanajakaumasta, hylättyjen lukumäärästä sekä siitä, milloin ja missä opiskelijalla on tilaisuus tutustua opintosuoritustensa arviointiin.
Essee, luentopäiväkirja tai muu vastaava suoritus tulee jättää tarkastajalle asetettuna määräaikana. Opintosuorituksen tulos on julkistettava kolmen (3) viikon kuluttua määräpäivästä.
Määräaikoihin ei lueta jaksoja, jolloin opetusta ei rehtorin päätöksen mukaisesti anneta, eikä 15.6. - 15.8. välistä aikaa.
Mikäli kuulustelun arvioinnissa on ollut useita opettajia eikä arviointi ole tapahtunut yhteistyönä, kunkin tehtävän arvostelleen opettajan nimi on ilmoitettava.
TTtdk PM 16 § Opintosuoritusten julkisuus
Opinnäytteitä lukuun ottamatta opintosuorituksia ei saa luovuttaa tai näyttää laitoksen henkilökuntaan kuulumattomille eikä muutoinkaan julkaista ilman opiskelijan lupaa.
Tiedekunnassa tehtävät syventävät työt, lopputyöt, kandidaatin tutkielmat, pro gradu –tutkielmat, lisensiaatintutkimukset ja väitöskirjat ovat julkisuuslain mukaisia julkisia asiakirjoja.
Opintosuoritusvilppi
Opintosuoritusvilppien osalta toimitaan sen mukaan mitä Tutkintosäännön 45 § asiasta säätää:
TS 45§ Menettely plagiointi- ja muissa vilppitapauksissa
Opintosuoritus voidaan hylätä, mikäli opiskelija on sitä suorittaessaan syyllistynyt opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen. Valvoja voi välittömästi poistaa kuulustelutilaisuudesta opiskelijan, joka syyllistyy vilppiin. Opintosuoritus hylätään myös, kun vilppi havaitaan vasta kuulustelutilaisuuden jälkeen. Jos valvoja keskeyttää opiskelijan kuulustelun häiriön tai vilppiepäilyn vuoksi, valvoja merkitsee vastauspapereihin keskeytyksen syyn ja sen, myöntääkö vai kiistääkö opiskelija häiriön tai vilpin. Opiskelijalle, jota epäillään vilpistä tai kuulustelun häiritsemisestä, on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Kun opiskelijan vilpillinen menettely on näytetty toteen, on rikkomuksesta ilmoitettava kirjallisesti dekaanille, erillis- tai palvelulaitoksen johtajalle tai opinto- ja opetusjohtajalle, joka päättää mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Dekaani, erillis- tai palvelulaitoksen johtaja tai opinto- ja opetusjohtaja voi harkintansa mukaan ilmoittaa vilpistä rehtorille yliopistolain 45 §:n mukaista kurinpitomenettelyä varten.
Yliopistolain 45 §:n mukaan opiskelijaa, joka on syyllistynyt yliopiston opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen tai muutoin rikkonut yliopiston järjestystä, voidaan kurinpidollisesti rangaista rikkomuksen vakavuudesta riippuen varoituksella tai erottamalla määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi.
Yliopistolain 45 §:n mukaan opiskelijalle annettavasta varoituksesta päättää yliopiston rehtori ja opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta yliopiston hallitus. Ennen asian ratkaisemista on opiskelijalle todisteellisesti toimitettava tiedoksi, mistä rikkomuksesta häntä syytetään, sekä varattava hänelle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi.
Opintosuoritusten rekisteröinti ja tietojen oikaiseminen
TS 47 § Opintosuoritusten rekisteröinti
Opintosuorituksen arvioijan on viipymättä rekisteröitävä vastaanottamansa ja arvioimansa opintosuoritukset tai toimitettava varmentamansa opintosuoritustiedot rekisteröintiä varten. Opintosuorituksen suoritusajankohdaksi merkitään kuulustelun päivämäärä tai kirjallisen työn tarkastukseen jättämispäivämäärä. Osasuorituksiin perustuvan kokonaisuuden suoritusajankohdaksi merkitään viimeisen osasuorituksen päivämäärä.
TS 48 § Opintosuoritustietojen oikaiseminen
Rekisterinpitäjän oma-aloitteiseen opintosuoritustietojen korjaamiseen sovelletaan henkilötietolain (523/1999) 29 §:n säännöksiä. Opiskelijan tulee pyytää arvioinnin suorittanutta yksikköä oikaisemaan opintosuoritusotteessa havaitsemansa virhe tai puute. Pyyntö virheen oikaisemiseksi tehdään kirjallisesti. Pyyntö on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä. Päätökseen tyytymätön opiskelija voi pyytää oikaisua muutoksenhakulautakunnalta.
Opintosuoritusten vanheneminen
Opintosuoritukset vanhenevat pääsääntöisesti kymmenen vuoden kuluttua suorituksesta. Erityistapauksissa voidaan tästä aikarajasta joustaa ja/tai velvoittaa opiskelija päivittämään ja täydentämään osaamistaan.
TTtdk PM 17 § Opintosuoritusten vanheneminen
Tutkintoihin voi sisällyttää enintään 10 vuotta vanhoja opintojaksoja tai opintokokonaisuuksia. Tätä pidemmästä voimassaolosta päättää opiskelijan pääaineen laitos/yksikkö. Tutkintoa varten suoritetut opintokokonaisuudet eivät vanhene.
Arvioinnin oikaisumenettely
Opintosuoritusten arvioinnin oikaisumenettelyssä toimitaan kuten Itä-Suomen yliopiston Tutkintosäännössä (50 §) säädetään.
TS 50§ Opintosuorituksen arviointia koskeva oikaisumenettely
Yliopistolain 82 §:n 4 momentin mukaan muun opintosuorituksen kuin väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman tai muun vastaavan opintosuorituksen arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta.
Oikaisupyyntö on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.
Mikäli arvioinnin suorittanut opettaja ei ole oikaisupyynnön ajankohtana tavattavissa, tulee oikaisupyyntö jättää kirjallisena opetusta antavan yksikön toimistoon tai yliopiston kirjaamoon. Oikaisupyyntöön tulee antaa päätös neljäntoista (14) päivän kuluessa sen jättämisestä.Mikäli opiskelija ilmoittaa, ettei hän tyydy oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen, tarkastajan tulee tehdä asiassa kirjallinen päätös. Opiskelijalla on oikeus saada oikaisumenettelyn yhteydessä jäljennös suorituspapereistaan maksutta. Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta yliopiston muutoksenhaku-lautakunnalta neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhakulautakunnalle osoitettu oikaisupyyntö tulee toimittaa yliopiston kirjaamoon.
Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventävien opintojen tutkielman arviointiin tyytymätön opiskelija voi tehdä muutoksenhakulautakunnalle oikaisupyynnön neljäntoista (14) päivän kuluessa suorituksen arvioinnin tiedoksisaannista. Muutoksenhakulautakunnan antamasta päätöksestä ei saa hakea muutosta valittamalla.
Tutustu myös yliopistossa laadittuihin opetuksen ja opiskelun eettisiin ohjeisiin (avautuu uuteen välilehteen).
Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella (AHOT) tarkoitetaan menettelyjä, joilla opiskelijan aiempi osaaminen voidaan arvioida ja hyväksyä osana opintoja (korvaaminen ja sisällyttäminen).Osaaminen voi olla syntynyt aiempien opintojen yhteydessä tai muissa yhteyksissä, esimerkiksi työssä tai harrastuksissa.
Itä-Suomen yliopiston opiskelijaksi hyväksytty opiskelija voi hakea osaamisensa tunnistamista ja tunnustamista, mikäli osaaminen vastaa opetussuunnitelmassa esitettyjä tavoitteita sisällöltään ja tasoltaan. Hyväksilukua haetaan kyseisen oppiaineen/opintojakson vastuuhenkilöltä.
Aiempien opintojen hyväksiluvusta tutkintorakenteeseen tulee ensin keskustella HOPS-ohjaajan kanssa. Aiempien opintojen korvaavuudessa / sisällyttämisessä hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon on rajoitteita. Lähtökohta on se, että vain pakollisia opintojaksoja voi korvata aiemmilla opinnoilla.
Hyväksilukemista tai sisällyttämistä koskevan hakemuksen voi jättää sähköisesti Pepissä (ohje KAMU:ssa).
Hyväksilukemisesta kirjataan suoristusmerkintä opintotietojärjestelmään. Suoritusmerkintä kirjataan rekisteriin tutkintorakenteen mukaisella koodilla ja nimellä. Lisätietoihin merkitään lisäksi se, millä opinnoilla korvaavuus on myönnetty (mitä, missä ja milloin).
Keskeiset AHOT-käsitteet:
Osaamisen tunnustaminen perustuu opiskelijan osaamisen ja tutkinnon tai sen osalle asetettujen osaamistavoitteiden vastaavuuteen. Kokonaista tutkintoa ei voi myöntää hyväksilukumenettelyllä. Osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa on varmistettava, että tutkinnon tuottama ammatillinen pätevyys ei vaarannu. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen tarkoittaa eri menettelyjä, joilla opiskelijan osaaminen voidaan arvioida ja hyväksyä osana hänen opintojaan. Tunnistamisella tarkoitetaan osaamisen arviointia eri muodoissaan ja tunnustamisella menettelyjä, joilla aiemmin hankitun osaamisen perusteella opiskelijalle kirjataan opintosuoritus tai hyväksiluku.
Hyväksilukemisella tarkoitetaan opiskelijan suoritettujen opintojen, harjoittelun, työkokemuksen tai muun osaamisen hyväksymistä osaksi suoritettavaa tutkintoa, opintokokonaisuutta tai opintojaksoa. Hyväksilukeminen edellyttää, että hyväksiluettavat opinnot tai muuten hankittu osaaminen vastaavat tutkinnolle tai sen osille asetettuja osaamistavoitteita. Hyväksilukemisen muotoja ovat sisällyttäminen ja korvaaminen.
Sisällyttämisellä tarkoitetaan muualla suoritetun opintojakson tai opintokokonaisuuden hyväksymistä tutkintoon sellaisenaan. Korvaamisella tarkoitetaan opetussuunnitelman mukaisen opintojakson tai sen osan suorituksen myöntämistä opiskelijan opintojen tai muun osaamisen perusteella. Opintojen korvaaminen muualla suoritetuilla opinnoilla edellyttää, että opinnot vastaavat sisällöltään tai tasoltaan koulutusohjelman tutkintorakenteen vaatimuksia. Opinnäytteitä ja kypsyysnäytteitä ei voi hyväksilukea. Opiskelijan aiemmin suorittamassa tutkinnossa osoitettu suomen tai ruotsin kielen taito voidaan kuitenkin hyväksilukea.
Osaamisen näytöllä opiskelija voi todentaa osaamisensa siten, että se voidaan arvioida. Näyttö on vaihtoehtoinen suoritustapa, joka kuvataan opetussuunnitelmassa. Näyttöä käytetään, kun hyväksilukeminen korvaamismenettelyllä suoraan ei ole mahdollista tai osaamisen tunnustaminen muutoin edellyttää opiskelijan osaamisen erillistä arviointia, osaamisen näyttöä. Näyttö voi olla kirjallinen selvitys osaamisesta (portfolio työ- ja koulutustodistuksineen), haastattelu, testaus, tai muu osaamisen arviointi. Näytön arviointiin sovelletaan opintojohtosäännön 31 § mukaisia arvosanoja. Hyväksytyn näytön tuloksena opiskelijalle kirjataan opintojakson tai sen osan suoritusmerkintä näytön suorituspäivämäärän mukaisesti. Näyttöjen arvioinnista vastaa opintojakson opetuksesta vastaava yksikkö.
Ristiinopiskelussa opiskelija suorittaa opintoja toisessa korkeakoulussa kotikorkeakoulunsa opiskeluoikeuden perusteella. Korkeakoulujen opetusyhteistyön verkostosopimuksessa sovitaan, mitä opiskelijaryhmiä ristiinopiskeluoikeus koskee. Näitä ryhmiä voivat olla tutkinto-opiskelijat, avoimen korkeakouluopetuksen opiskelijat, vaihto-opiskelijat sekä muut sopimuksessa määriteltävät opiskelijaryhmät. Verkostosopimuksen perusteella suoritetut opinnot hyväksytään yleensä ilman erillistä hyväksilukumenettelyä osaksi suoritettavaa tutkintoa tai opintoja.
Tutkintoon liitettävät opinnot sekä opintojen korvaavuudet on hyvä käsitellä heti opintojen alussa. Opiskelija voi hakea korvaavuutta myös myöhemmin opintojen aikana jollekin opintojaksolle tai sen osalle sellaisten aikaisempien opintosuoritusten perusteella, jotka sisällöllisesti ja laajuudeltaan vastaavat kyseistä opintojaksoa tai sen osaa.
Opintosuoritusten vanheneminen
Opintosuoritukset vanhenevat pääsääntöisesti kymmenen vuoden kuluttua suorituksesta. Erityistapauksissa voidaan tästä aikarajasta joustaa ja/tai velvoittaa opiskelija päivittämään ja täydentämään osaamistaan. Huom! opintojen vanhenemisaika Valviraan on kymmenen vuotta.
Yleistä tietoa AHOTista on Kamussa.
Kielikeskus vastaa kieli- ja viestintäopinnoista. Pakolliset kieli- ja viestintäopinnot kuuluvat alempaan eli kandidaatin tutkintoon. Pelkkää maisterin tutkintoa suorittavalta tai maisteriohjelmassa opiskelevalta ei vaadita pakollisia kieliopintoja, elleivät ne kuulu maisteriohjelman opetussuunnitelmaan. Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnossa kieli- ja viestintäopinnot on suunniteltu tehtäväksi kahden ensimmäisen sekä viidennen opiskeluvuoden aikana.
Kieliopinnot on mahdollista suorittaa kielikeskuksen järjestämillä opintojaksoilla tai AHOT-näyttökokeilla, mikäli opiskelijalla jo entuudestaan on tutkintovaatimusten edellyttämä kieli- ja viestintäosaaminen. Kielikeskus vastaa kieli- ja viestintäopintojen hyväksilukemisesta. Ohjeet ja lomake Kielikeskuksen verkkosivuilla (avautuu uuteen välilehteen).
Koulusivistyskielen määritteleminen
Opiskelijan koulusivistyskieli vaikuttaa terveystieteiden tiedekunnassa suoritettavan tutkinnon kieliopintojen vaatimuksiin, alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kypsyysnäytteen kieleen, kts. liite.
Hammaslääketieteen opiskelijoiden viransijaisuukelpoisuus
Viransijaisuuskelpoisuus on määritelty valtioneuvoston asetuksissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta (377/2011 ja 104/2008). Asiaa valvovana viranomaisena toimii Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira (avautuu uuteen välilehteen).
Hammaslääketieteen opiskelijan toimiminen laillistetun hammaslääkärin tehtävässä
Hammaslääketieteen opiskelija, joka on suorittanut hyväksytysti yliopistojen tutkinnoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa tarkoitetut, vähintään neljään ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot ja jolla on suoritettujen opintojen perusteella riittävät edellytykset kyseisen tehtävän hoitamiseen, voi tilapäisesti toimia hammaslääkärin tehtävässä laillistetun hammaslääkärin johdon ja valvonnan alaisena 3 §:n 1 momentissa tarkoitetussa toimintayksikössä.
Tämä tarkoittaa kaikkien neljän ensimmäisen opintovuoden pakollisten opintojaksojen suorittamista tentteineen. Kieliopinnot ja Opinnäytetöyseminaarit eivät kuulu Itä-Suomen yliopiston hammaslääketieteen koulutusohjelman kynnysvaatimuksiin. Niiden suorittamisajankohta on vapaa, vaikka opintojaksot on alustavasti merkitty tutkintorakenteessa ja lukujärjestyksissä tiettyihin ajankohtiin.
Tämä asetus on tullut voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2008. Asiaa valvovana viranomaisena toimii Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. Valvira ylläpitää myös terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriä (Terhikki-rekisteri) valvontatehtävien hoitamiseksi. Rekisterinpidosta on säädetty terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa, joka astui voimaan 1.3.2009.
Lisäksi asetus säätelee viransijaisuuskelpoisuutta seuraavasti:
3 e § Laillistetun ammattihenkilön tehtävässä toimimisen rajoitus
Edellä 3 ja 3 a–3 d §:ssä tarkoitetuilla opiskelijoilla ei ole oikeutta toimia tilapäisesti laillistetun ammattihenkilön tehtävässä enää sen jälkeen, kun opintojen aloittamisesta on kulunut yli kymmenen vuotta.
Tämä rajaa sijaisuuksia niin, että yli kymmenen vuotta hammaslääketiedettä opiskelleet eivät enää voi toimia hammaslääkärin tehtävissä ennen kuin ovat suorittaneet HLL-tutkinnon loppuun
Lisäksi Valvira huomauttaa seuraavaa: ”Henkilö ei ole enää opiskelija, jos opinnot ovat jääneet kesken ja hän ei enää ole oppilaitoksessa kirjoilla.” ”Henkilön tulee olla aktiivinen opiskelija voidakseen toimia tilapäisesti laillistetun ammattihenkilön tehtävissä". Ollakseen aktiivinen opiskelija, henkilön tulee olla ilmoittautuneena läsnä olevaksi yliopistoon.” ”Opintonsa keskeyttäneiksi opiskelijoiksi katsotaan kaikki yliopistoon poissaolevaksi ilmoittautuneet opiskelijat.”
Valvira hyödyntää opiskelijoiden rekisteröinnissä korkeakoulujen valtakunnallisesta VIRTA-opintotietopalvelusta saatavia suoritusmerkintöjä, jotka yliopisto on ilmoittanut Virta-palveluun. Yliopiston ilmoittamat tiedot siirtyvät teknisesti Valviraan. Valvira lähettää rekisteriin merkitylle opiskelijalle rekisteröintitodistuksen. Ajantasaiset ammattioikeustiedot ovat nähtävissä rekisterin julkisessa tietopalvelussa (avautuu uuteen välilehteen).
Väestörekisterikeskuksen (VRK) myöntämien sähköisten varmenteiden toimiminen potilastietojärjestelmissä edellyttää, että opiskelijaoikeus on voimassa terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisterissä. Kun terveydenhuollon ammattihenkilörekisterissä tapahtuu ammattioikeustietojen muutos, on tehtävä uusi ammattikorttitilaus.
Lisätietoja Valviran verkkosivuilla (avautuu uuteen välilehteen).
Opintojen aloittamisesta 10 vuotta
Jos opintojen aloittamisesta on kulunut 10 vuotta, ei opiskelija enää voi toimia tilapäisesti laillistetun ammattihenkilön tehtävissä. Opintojen tässä vaiheessa opiskelijaa ei merkitä Terhikki-rekisteriin opiskelijana. Mikäli oikeus toimia opiskelijana ammattihenkilön tehtävissä on myönnetty aiemmin, rekisteriin merkitty oikeus lakkaa automaattisesti (teknisesti), kun ammattioikeuteen merkityn opintosuorituksen aloituspäivämäärästä on kulunut 10 vuotta.
Opintojen aloituspäivämääräksi katsotaan sen lukukauden aloittamispäivämäärä, jolloin on aloitettu kyseiseen ammattiin johtavat opinnot. Jos siis tutkintoon on hyväksi luettu toiseen ammattiin kuuluvia opintoja, ei näitä opintoja huomioida arvioitaessa sitä, koska opinnot on aloitettu. Jos sen sijaan henkilö on opiskellut samaa ammattia kahdessa eri yliopistossa, katsotaan opinnot aloitetuksi silloin, kun opinnot on aloitettu ensimmäisessä yliopistossa.
Opiskelijoiden ilmoittamisesta Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin (Terhikki) Valvira on täsmentänyt menettelyä, joka koskee niiden opiskelijoiden Terhikki -rekisteristatusta, jotka ovat keskeyttäneet opintonsa tai ilmoittautuneet poissaoleviksi. Tiedekuntia on pyydetty ilmoittamaan Valviraan niiden opiskelijoiden nimet, jotka on merkitty Terhikki-rekisteriin mutta jotka ovat lopettaneet tai syystä tai toisesta väliaikaisesti keskeyttäneet opintonsa (mukaan lukien poissaolevat).
Valviran mukaan: "Jos opiskelija haluaa toimia tilapäisesti terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä, tulee hänen olla opiskelija, eli ilmoittautunut läsnä olevaksi."
Ilmoitamme valtakunnallisen sopimuksen mukaisesti poissaolevien ja kirjoiltapoistettujen opiskelijoitten nimet kaksi kertaa lukuvuodessa, lukukausien ilmoittautumisaikojen umpeuduttua. Ajankohdat ovat syyslukukaudella 1. lokakuuta ja kevätlukukaudella 1. helmikuuta.
Tarkempi ohjeistus (vaatii kirjatumisen): Hammaslääketieteen opintoyhteisö
(Ohje: Tietosuojavastaava Auli Mikkonen, tietohallintopäällikkö Kirsi-Marja Remes, KYS 2019)
Lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoita koskevat samat tietoturvan ja tietosuojan ohjeet sekä lainsäädäntö kuin KYSin työntekijöitä. KYS on uudistanut toimintamalleja EU:n yleiseen tietosuoja-asetukseen liittyen ja monet tietoturvaa ja tietosuojaa koskevat menettelytavat ovat tarkentuneet vuoden 2019 aikana. Tietoturvallisuutta koskevat ohjeet ovat KYSin Syke-intranetissä hakusanalla ”tietoturva” tai linkkinä opiskelijoiden omalta sivuilta. Myös lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijat suorittavat pakollisen tietoturvaa ja tietosuojaa suojaa koskevan verkkokoulutuksen Oppiportissa (nimellä Tietoturva sosiaali- ja terveydenhuollossa).
Opiskelijat saavat käyttäjätunnukset KYSin tietojärjestelmiin ja ottaessaan nämä käyttöön ensimmäistä kertaa hän hyväksyy sairaanhoitopiirin käyttösäännöt eli sähköisen käyttäjäsitoumuksen. Tunnukset ovat henkilökohtaiset.
Uusi tartuntatautilaki (1221/2016) (avautuu uuteen välilehteen) on tullut osittain voimaan keväällä 2017 ja sen opiskelijoita koskeva pykälä 48§ on astunut voimaan 1.3.2018. Laki koskee tältä osin opiskelijan rokotussuojaa potilaiden suojaamiseksi.
Säännös kieltää työnantajaa käyttämästä työntekijöitä/harjoittelijoita, joilla ei ole rokotussuojausta, sellaisissa asiakas- ja potilastiloissa, joissa olevat asiakkaat tai potilaat ovat lääketieteellisin perustein arvioituna alttiita mahdollisten tartuntojen seuraamuksille. Sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevän tai työharjoittelussa olevan on oltava monin eri keinoin valmis suojelemaan hoitamiensa henkilöiden terveyttä.
Tartuntatautilain pykälän 48 mukaan opiskelijalla tulee olla:
- rokotuksen tai sairastetun taudin tuottama suoja tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan
- rokotus influenssaa vastaan
- rokotus hinkuyskää vastaan, jos hän hoitaa alle 12 kuukauden ikäisiä
Opiskelijoille on YTHS:n verkkosivuille (avautuu uuteen välilehteen) koottu ohjeistus rokotustarpeen arviointia sekä mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten. Käy tutustumassa sivulta löytyvään materiaaliin, erityisesti rokotussuojan itsearvointilomakkeeseen. Täytä lomake, ja mikäli huomaat rokotussuojassasi puutoksia, ota yhteyttä YTHS:ään. Allekirjoita itsearvointilomake vasta kun suoja on kunnossa ja säilytä lomake itselläsi. Voit esim. valokuvata dokumentin kännykälläsi, jolloin se on paremmin saatavilla, kun joku suojaasi tiedustelee.
YTHS hoitaa asiaan liittyviä käytännön järjestelyjä yhdessä vuosikurssien isäntien ja emäntien kanssa. Tarvittavista rokoteohjelmista ja -aikatauluista annetaan erillisiä vuosikurssikohtaisia ohjeita.
Yhteistyökumppanimme - yliopistosairaala, muut keskussairaalat, terveyskeskukset ja terveydenhuollon alan yksiköt - varmistavat omien käytäntöjensä mukaisella tavalla, että opetus ja harjoittelu sujuu lain vaatimusten mukaisesti. Kts. ohjeet alapuolella:
- KYS (pdf)
- Siun Sote (Joensuu, Pohjois-Karjala) (pdf)
- Keski-Suomen sairaanhoitopiiri (pdf)
- Kainuun sote (pdf)
Soveltumattomuus opiskeluun - SORA-lainsäädäntö, opiskelijaksi ottamisen rajoitukset
Alaikäisten turvallisuuden sekä potilas- ja asiakasturvallisuuden edistämiseksi opiskelijaksi ottamiseen on tullut rajoituksia vuoden 2012 alusta. Vastaavasti jo myönnetty opiskeluoikeus voidaan peruuttaa.
Rajoitukset koskevat seuraavia aloja: lääketiede, hammaslääketiede, logopedia, psykologia, farmasia sekä sosiaalityö ja opettajankoulutus. Näillä aloilla edellytetään, että opiskelijaksi otettava on terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun.
Terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä rajoitus ei ole este opiskelijaksi ottamiselle, jos sen vaikutukset voidaan kohtuullisin toimin, esimerkiksi erityisjärjestelyin, poistaa. Tarkoituksena ei ole muutenkaan asettaa tarpeettomia esteitä vammaisten tai muista fyysisistä tai psyykkisistä rajoitteista kärsivien henkilöiden koulutukseen pääsylle. Opiskelijaksi ottamisen rajoituksia sovelletaankin vain silloin, kun hakijalla on sellainen vakava sairaus tai toimintakyvyn häiriö, että on ilmeistä, ettei hän voi osallistua koulutukseen.
Rikosrekisteriotteen esittämisvelvollisuus ja huumausainetestaus opiskeluaikana
Vuonna 2012 tai myöhemmin opiskelijaksi hyväksytyltä opiskelijalta voidaan opiskelukyvyn arviointia varten pyytää otetta rikosrekisteristä. Otetta voidaan pyytää vain niiltä opiskelijoilta, joiden opintoihin liittyvä harjoittelu tai muut tehtävät edellyttävät alaikäisten parissa työskentelyä, ja sitä pyydetään ennen harjoittelun tai käytännön tehtävien alkamista. Alaikäisten turvallisuuden edistämiseksi on tarpeen tietää, ettei harjoitteluun menevällä opiskelijalla ole rikosrekisterimerkintää tietyistä vakavista rikoksista (siveellisyys- ja seksuaalirikokset, murha, tappo, surma, törkeä pahoinpitely, törkeä ryöstö ja vakavat huumausainerikokset). Syyllistyminen näihin rikoksiin on tietyin lisäedellytyksin opiskeluoikeuden peruuttamisperuste, jos opinnot edellyttävät lasten parissa työskentelyä.
Opiskelija voidaan tietyissä hyvin rajoitetuissa tapauksissa myös velvoittaa esittämään todistus huumausainetestistä. Tämä tulee lähinnä kyseeseen tilanteissa, joissa testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja tiettyjen laissa yksityiskohtaisesti määriteltyjen lisäehtojen täyttyessä. Lisätietoa aiheesta löytyy mm. Opetus- ja kulttuuriministeriön www-sivuilta.
- Lue julkaisu: SORA-lainsäädännön toimeenpano terveydenhuollossa. Ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen. (pdf-dokumentti)
- Katso myös Itä-Suomen yliopiston Opiskelijoiden Päihdeohjelma; Toimenpideohjelma päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja ongelmatilanteisiin puuttumisen tueksi (15.11.2015). Ohjelma löytyy mm. opiskelijan hyvinvointia koskevalta sivulta.
Opiskelijoiden rikostaustaotteiden tarkistaminen hammaslääketieteen ja lääketieteen koulutusohjelmissa:
Laki yliopistolain muuttamisesta 954/2011:
- 43 a § 2 mom.: "Kun opinnot tai opintoihin kuuluva harjoittelu edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä, yliopisto voi peruuttaa opiskeluoikeuden, jos se on tarpeen alaikäisten suojelemiseksi ja jos opiskelija on tuomittu rangaistukseen rikoslain 17 luvun 18, 18 a tai 19 §:ssä, 20 luvussa, 21 luvun 1-3 tai 6 §:ssä, 31 luvun 2 §:ssä tai 50 luvun 1, 2, 3, 4 tai 4a §:ssä tarkoitetusta rikoksesta."
- 43 b § 4 mom.: "Opiskelijan tulee yliopiston pyynnöstä antaa 43 a §:n 2 momentissa tarkoitettua opiskeluoikeuden arviointia varten nähtäväksi rikosrekisterilain (770/1993) 6 §:n 3 momentissa tarkoitettu ote rikosrekisteristä, jos opiskelijalle annetaan opinnoissa tai opintoihin kuuluvassa harjoittelussa tehtäviä, jotka edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä."
- 37 a § 3 mom.: "Yliopiston tulee antaa opiskelijaksi pyrkiville tieto siitä, minkälaista terveydentilaa koskevia vaatimuksia ja muita edellytyksiä opintoihin liittyy."
Lisäksi rehtorin antama ohje (UEF 1514/12.01.03.01/2013) Itä-Suomen yliopiston ohje opiskelijoiden rikostaustaotteista (14.11.2013, pdf) käsittelee SORA-lainsäädäntöön liittyvää opiskelijoiden rikostaustaotteiden käsittelyä.
Rikostaustaotteiden käsittely on delegoitu vain dekaanin määräämille henkilöille.
Valtakunnallisen lääketieteellisten alojen linjauksen mukaisesti rikostaustaotteiden tarkistukset toteutetaan Lääketieteen laitoksella seuraavasti:
- Hammaslääketieteessä rikostaustaotteet pyydetään kaikilta opiskelijoilta kolmannen lukuvuoden kevätlukukaudella klinikkatyöskentelyn alkaessa.
- Lääketieteessä rikostaustaotteet pyydetään puolestaan neljännen lukuvuoden kevätlukukaudella huhti- toukokuun vaihteessa ennen seuraavan lukuvuoden alkua (sis. mm. lastentaudit ja lastenpsykiatrian), huomioiden myös neljännen vuoden jälkeen käynnistyvät amanuenssiharjoittelut ja työkelpoisuus (= tilapäinen toiminta terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä).Opiskelijoille tiedotetaan asiasta erikseen. Tarkastusprosessiin liittyvät käytännön toimenpiteet ja ohjeet kirjataan Moodleen.
Rikostaustaotteen tilaaminen Oikeusrekisterikeskuksen sivuilta (avautuu uuteen välilehteen)
Opinnäytteet
Lomakkeet ja prosessikaavio on julkaistu hammaslääketieteen opintoyhteisössä.
Syventävien opintojen opinnäyte ja sitä koskevat määräykset
Terveystieteiden tiedekunnan dekaani on vahvistanut päätöksellään (3.6.2014) tiedekunnan suositukset koskien ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytetyön ohjausprosessia ja ohjeita. Suositukset koskevat seuraavia kokonaisuuksia:
- opinnäytetyön prosessikaavio
- pro gradu –tutkielman ja syventävien opintojen opinnäytetyön ohje
- opinnäytetyön ohjaus- ja etenemissuunnitelma -lomake
Hammaslääketiede ja lääketiede noudattavat terveystieteiden tiedekunnan yleisiä opinnäytetyöohjeita. Kussakin koulutusohjelmassa tai pääaineessa kirjoitettavan opinnäytetyön muodoista säännellään tarkemmin niiden opetussuunnitelmissa tai erillisissä ohjeissa.
Hammaslääketieteen ja lääketieteen opinnäytetyön ohjeet on saatavilla sähköisessä opinto-oppaassa sekä opintoyhteisössä (UEF / Kamu).
Opinnäytetyön laajuus on pääsääntöisesti 20 op. Tieteellisestä artikkelista opiskelija saa rekisteriinsä 25 op:n merkinnän. Erillistä suomenkielistä raporttia ei 25 op:n suoritukseen tarvita. Lääketieteen ja hammaslääketieteen opinnäytetyöt arvioidaan asteikolla 1-5 (1 = välttävä, 2 =tyydyttävä, 3 = hyvä, 4 =kiitettävä ja 5 =erinomainen). Ennen tarkastusprosessin käynnistämistä opinnäytteelle on tehtävä Turnitin –plagiaatintunnistus. Oppiaineen vastuuhenkilö hyväksyy ohjaajat. Tarkastajat sekä lopullisen työn hyväksyy lääketieteen laitoksen johtajan delegointipää-töksen mukaisesti yksikön johtaja tai varajohtaja.
Ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäyte
Ylempään korkeakoulututkintoon kuuluu yliopistojen tutkinnoista annetun VN:n asetuksen (2004/794) 15 §:n mukaan tutkinnon pää-aineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman syventäviin opintoihin sisältyy vähintään 20 ja enintään 40 opintopisteen laajuinen opinnäyte. Pro gradu –tutkielmat ja syventävien opintojen tutkielmat/kirjalliset työt ovat julkisia opinnäytteitä.
Tutkinnon syventäviin opintoihin kuuluvan opinnäytetyön tavoitteena on osoittaa valmiutta tieteelliseen ajatteluun, tutkimusmenetelmien hallintaa, perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä kykyä tieteelliseen viestintään. Hammaslääketieteen ja lääketieteen syventävien opintojen opinnäytetyön laajuus on 20 tai 25 opintopistettä. Opinnäytetyön laajuus on pääsääntöisesti 20 op. Tieteellisestä artikkelista opiskelija saa rekisteriinsä 25 op:n merkinnän. Erillistä suomenkielistä raporttia ei 25 op:n suoritukseen tarvita.
Tutkielmaan voi sisältyä kirjallisuuteen perustuvan tutkimuksen lisäksi kokeellinen osa. Kokeellisen osan voi suorittaa osana tutkimusprojektia, jossa opiskelijalla on selvästi osoitettava ja arvioitava itsenäinen osuus. Kirjallisen tutkielman opiskelija tekee itsenäisesti. (Terveystieteiden tiedekunnan tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset 7 §)
Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää opiskelijan valmiuksia mm. itsenäiseen tiedonhankintaan, tiedon analysointiin ja kriittiseen arviointiin, tutkimustyön suunnitteluun ja toteuttamiseen, tieteellisten menetelmien käyttöön sekä tiedon tuottamiseen ja soveltamiseen. Tavoitteena on, että opiskelija kykenee laatimaan tieteelliset kriteerit täyttävän opinnäytetyön.
Opinnäytetyön muodot
Opinnäytetyön voi tehdä jollakin seuraavista tavoista:
- Kokeellisen, kliinisen tai muun empiirisen tutkimus- tai kehittämistyön tekeminen ja raportin kirjoittaminen tutkimus-työstä. Tutkimusraportti noudattaa tieteellisen kirjoittamisen periaatteita.
- Referee-käytännön mukaisessa tieteellisessä julkaisusarjassa julkaistava alkuperäisartikkeli. Artikkelin tulee sisältää tut-kimuksen keskeisimmät asiat (mm. tavoitteet, tausta, tutkimusmenetelmät, kohdejoukko, teoriapohja, tulokset sekä luet-telo artikkelissa käytetyistä lähteistä). Opiskelija kirjoittaa tutkimusaiheestaan suomenkielistä tekstiä Opinnäytetyösemi-naarien 1 ja 2 yhteydessä. Artikkelimuotoisen opinnäytteen kirjoittajan tulee osoittaa, että hän hallitsee tutkimusprosessin. Opinnäytteen tekijän tulee pääsääntöisesti olla artikkelin 1. kirjoittaja (TT tiedekunnan linjaus). Mikäli opiskelija on 2. tai 3. kirjoittaja, tulee asiasta laatia yhdessä pääohjaajan kanssa selvitys, joka toimitetaan työn hyväksymisprosessiin liittyen muiden asiakirjojen ohessa laitosjohtajalle tiedoksi ja arvioitavaksi.
Jos tutkimuksesta on suunnitteilla artikkeli myöhemmin tai artikkelia ei jostain syystä vielä haluta lähettää lehteen, opin-näytetyö tulee kirjoittaa ensimmäisen vaihtoehdon mukaiseen raporttimuotoon. Kertaalleen rekisteriin kirjattua suoritusta ei voi myöhemmin avata ja laajuutta muuttaa. - Laaja, systemaattinen, review-tyyppinen kirjallisuuskatsaus.
Äidinkieleltään ruotsinkielinen opiskelija voi kirjoittaa opinnäytetyönsä ruotsiksi. Erityistapauksissa opinnäytetyön voi kirjoittaa myös vieraalla kielellä. Näin voidaan tehdä esimerkiksi silloin, jos työn ohjaaja on englanninkielinen.
Opinnäytetyön laajuus
Opinnäytetyöhön käytettävän ajan mitoituksen lähtökohdaksi suositellaan seuraavia kokonaistuntimääriä: 1 opintopiste on 27 tuntia ja 20 opintopistettä vastaa 540 tuntia (n. 70 työpäivän työmäärä) ja esim. 30 opintopistettä vastaa n. 800 tuntia (yksi lukukausi täysipäiväistä työtä).
Opinnäytetyön suorittamiseen voi kuulua lisäksi opetussuunnitelmassa määriteltyjä tai ohjaajan kanssa sovittavia metodologisia opintoja.
TT tiedekunnan opinnäytetöiden ohjeellinen laajuus
- 20 opintopistettä – n. 30 - 45 sivua
- 30 opintopistettä – n. 50 - 80 sivua
- 40 opintopistettä – n. 60 - 90 sivua
Opinnäytetyön ohjaus ja vastuut
Opinnäytetyölle esitetään pääsääntöisesti 2 ohjaajaa, joita oppiaineen vastuuhenkilö puoltaa. Työllä voi myös erityistapauksissa olla 1 tai kolme ohjaajaa. Lääketieteen ja hammaslääketieteen ohjaajien nimeämisen hyväksyy oppiaineen vastuuhenkilö.
Ohjaajina ja tarkastajina toimivat ensisijaisesti professorit, dosentit, kliiniset opettajat, lehtorit ja muut yliopiston opettajat ja tutki-jat. Muiden, esimerkiksi yliopiston ulkopuolisten ohjaajien ja tarkastajien sopivuus tehtävään tulee ensin hyväksyttää oppiaineen vastuuhenkilöllä.
Opiskelija sopii ohjaajiensa kanssa työn ohjausprosessista. Opiskelija ja ohjaajat täyttävät yhdessä ohjaussopimuslomakkeen, jossa on määritelty tarkemmin sekä opiskelijan että ohjaajan vastuut ja velvollisuudet opinnäyteprosessin aikana.
Opinnäytetyön ohjaajia voidaan vaihtaa oppiaineen kanssa neuvotellen, esim.:
- kun ohjaaja ei ole enää käytettävissä (siirtynyt muihin tehtäviin, eläkkeelle ym.)
- opinnäytetyö ei etene
- ristiriitatilanteissa
Opinnäytetyön tehtävänä on osoittaa opiskelijan kypsyyttä itsenäiseen tutkimustyöskentelyyn sekä -osaamiseen. Vastuu opinnäyte-työn tekemisestä ja tuloksista on opiskelijalla. Ohjaajat tukevat opiskelijaa opinnäytetyön tavoitteiden saavuttamisessa ja varmista-vat, että opinnäyte vastaa tiedekunnan ohjeita. Opiskelija saa ohjausta opinnäytetyöhön liittyvissä erityiskysymyksissä ohjaajan kanssa sovituissa tapaamisissa.
Opinnäytteen aloittamiseen liittyvät ohjeet ja lomakkeet löytyvät opintoyhteisöstä.
Opinnäytetyön tarkastaminen
Itä-Suomen yliopistossa on otettu käyttöön 1.9.2018 alkaen kaikissa tiedekunnissa pro gradu tutkielmien ja syventävien opintojen opinnäytetöiden osalta sähköinen tarkastus ja hyväksymisprosessi.
Ennen tarkastusprosessiin käynnistämistä opinnäytetyölle on tehtävä Turnitin –plagiaatintunnistus (Rehtorin päätös 18.12.2014 ja Akateemisen rehtorin päätös 22.12.2015). Tämä on opiskelijan vastuulla. Opiskelija jättää opinnäytetyön virallisesti tarkastukseen sähköisessä asiointipalvelussa ja liittää mukaan plagi-raportin.
Pääohjaaja esittää opinnäytetyölle kahta tarkastajaa, joista ensimmäinen tarkastaja on yksi työn ohjaajista ja toinen kyseisen tie-teenalan edustaja. Yksikön johtaja / varajohtaja määrää pääohjaajan esityksestä tarkastajat. Tarkastajat nimetään siinä vaiheessa kun opinnäyte on jätetty tarkastettavaksi.
Tarkastajat saavat opinnäytetyön tarkastettavaksi sähköisessä prosessissa. Opinnäytetyö arvioidaan ja täytetään arviointilomake. Jos tarkastajat täyttävät erilliset arviointilomakkeet lähetetään ne sähköposti-osoitteeseen LLopinnayte@uef.fi (lääketiede) tai elisa.miettinen@uef.fi (hammaslääketiede), josta virkailija vie arvioinnit järjestelmään. Jos tarkastajat laativat yhteisen arvioinnin, voi tarkastajat viedä arvioinnin sähköiseen järjestelmään itse.
Terveystieteiden tiedekunnassa on käytössä yhteiset tutkielmien arviointiperusteet. Itä-Suomen yliopiston opintojohtosäännön 36 pykälän mukaan ”…tarkastajien on annettava kirjallinen lausuntonsa opinnäytteestä ja pro gradu -tutkielman osalta myös ehdotus arvosanaksi kuukauden kuluessa siitä, kun tarkastaja on määrätty”.
Tarkastajat arvioivat opinnäytetyöt arvosana-asteikolla 1 – 5 (välttävä, tyydyttävä, hyvä, kiitettävä, erinomainen). Ennen opinnäyte-työn hyväksymisestä päättämistä opiskelijan on ilmoitettava, hyväksyykö hän arvioinnin vai haluaako hän keskeyttää arviointiprosessin. Opintojohtosäännön 38 pykälän mukaan opiskelijan ”..on mahdollista keskeyttää opinnäytteen arvosteluprosessi. Keskeyttäminen tehdään kirjallisesti. Arviointiprosessi voidaan keskeyttää vain kerran”. Opiskelijan käynnistäessä arviointiprosessin uudelleen, on hänen täytynyt kirjoittaa opinnäyte ainakin osin uudelleen tai tehdä siihen laajoja korjauksia.
Opinnäytetyön arvostelua koskevaan päätökseen tyytymätön opiskelija saa hakea Itä-Suomen yliopiston muutoksenhakulautakunnalta kirjallisesti oikaisua neljäntoista päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Itä-Suomen yliopiston Opintojohtosääntö
36 § Syventävien opintojen opinnäytteen tarkastaminen ja arviointi
Syventävien opintojen opinnäytteen voi suorittaa itsenäisesti, parityönä tai osallistumalla laajempaan tutkimusprojektiin. Työn muodosta päättää opinnäytteen pääohjaaja opetussuunnitelman määrittämissä rajoissa. Kahden tai useamman opiskelijan yhteisessä työssä tai tutkimusprojektissa on pystyttävä osoittamaan kunkin opiskelijan työn osuus, niin että se on arvioitavissa.
Yksikön johtaja hyväksyy opinnäytetyön.
Opinnäytetyötä tai kypsyysnäytettä ei voi korvata aiemmilla opinnoilla.
Opintosuoritusta koskevasta muutoksenhausta säädetään Itä-Suomen yliopiston opintojohtosäännössä (50 §). Oikaisupyyntö tehdään yliopiston muutoksenhakulautakunnalle.
Opinnäytetyön julkaiseminen
Opinnäytetyöt julkaistaan sähköisesti ja ne ovat luettavissa kirjaston e-julkaisut –sivulla. Jos opinnäytteellä ei ole e-julkaisulupaa (esim. tieteellinen artikkeli), se on saatavissa vain kampuskirjastoissa sähköisessä muodossa (ei lainattavissa eikä hakukoneiden saavutettavissa) (Akateemisen rehtorin päätös UEF dnro 1671/12.02.01.02/2011).
Opinnäytetyön opintoneuvonta ja ohjeet
Ohjausta opinnäytetyön tekemiseen
- Oppiaineiden vastuuhenkilöt ja opettajat ohjaavat opinnäytteen aiheen löytämisessä ja työstämisessä
- Opetuskoordinaattori ja koulutussunnittelija ohjaavat opinnäyteprosessin käytännön asioissa, esim. tarvittavien dokumenttien täyttämisessä jne.
- Kielikeskuksen äidinkielen ja kirjallisen viestinnän opettajat: (Lääketieteen alojen opiskelijoille on laadittu omat kirjoitusohjeet, joihin liittyy kaksi mallitutkielmaa)
- Kirjasto antaa ohjausta ja neuvontaa tiedonhaussa
Opinnäytetyön ohjeet
- Syventävien opintojen opinnäytetyön ohjeet ovat hammaslääketieteen ja lääketieteen sähköisessä opinto-oppaassa sekä opintoyhteisöissä (KAMU)
- Ohjeet sähköisestä tarkastusprosessista henkilökunnalle Heimossa (vaatii kirjautumisen)
- Ohjeet sähköisestä tarkastusprosessista opiskelijalle
- Ohjeet PDF/A-tiedoston luomiseksi kirjaston verkkosivuilla
- Tiedosto nimetään opiskelijan nimen ja vuosiluvun mukaan (Sukunimi Etunimi20XX).
Tarkemmat opinnäytetyön ohjeet löytyvät prosessikaaviosta Hammaslääketieteen opintoyhteisöstä.
Opinnäyteseminaarit toimivat opinnäytteen työstämisen tukena. Opinnäytetyöseminaarit ovat osa opinnäytetyöprosessia hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnossa.
Opinnäyteseminaarit muodostuvat kahdesta osasta (Osa 1 ja Osa 2). Osaa 1 suositellaan suoritettavaksi, kun aloitat opinnäytteen tekemistä ja osaa 2 syventävien opinnäytteen loppuvaiheessa.
Seminaarin tarkemmat tiedot (opintojaksokuvaus sekä aikataulut) löytyvät Pepistä hakemalla opintojakson koodilla tai nimellä:
Opinnäytetyöseminaari HLL, osa1 (0 op) TL00CL83
Opinnäytetyöseminaari HLL, osa2 (0 op) TL00CL84
Opintoja koskevat määräykset
Opiskelua ja opetusta Itä-Suomen yliopistossa ohjaa opintojohtosääntö.
Terveystieteiden tiedekunnan tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset on hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013.
Tämä sääntö sisältää tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin ja opintoihin liittyvät pysyväismääräykset. Tutkintojen sisällöistä määrätään tutkintovaatimuksissa.
Kieli- ja viestintäopinnot
Tutkinto-opintoihin sisältyy kieli- ja viestintäopintoja. Tutkintoasetuksen mukaan opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:
- suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä
- vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. (Valtioneuvoston asetus (19.8.2004/794, 6 §.)
Kielikeskuksen sivuilla on lisätietoa kieli- ja viestintäopinnoista (avautuu uuteen välilehteen).
Koulusivistyskieli
Koulusivistyskieli vaikuttaa opiskelijan tutkinnon kieliopintojen vaatimuksiin, alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kypsyysnäytteen kieleen sekä opettajan kelpoisuuteen. Koska koulusivistyskielellä on vaikutusta opiskelijan opintoihin, tulee asia olla tiedossa jo henkilökohtaista opintosuunnitelmaa tehtäessä. Koulusivistyskielen määrittely kokonaisuudessaan löytyy akateemisen rehtorin päätöksestä Koulusivistyskielen määritteleminen ja alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kielitaitovaatimukset.
Opiskelija on saanut koulusivistyksensä Suomessa suomen tai ruotsin kielellä
Itä-Suomen yliopiston johtosäännön (12 §) mukaan osaston/laitoksen johtajan yhtenä tehtävänä on päättää opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta. Osaston/laitoksen johtaja voi perustellusta syystä vapauttaa opiskelijan, jonka koulusivistyskieli on suomi tai ruotsi, pakollisista kieliopinnoista kokonaan tai osittain. Vapautusta koskeva hakemus jätetään opintopalveluihin. Vapautusta on haettava heti opintojen alussa.
Opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai on saanut koulusivistyksensä ulkomailla
Itä-Suomen yliopiston johtosäännön (12 §) mukaan osaston/laitoksen johtajan yhtenä tehtävänä on päättää opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta. Jos opiskelijalla on koulusivistyskielenä jokin muu kuin suomi tai ruotsi, hänen tulee hakea päätöstä osaston/laitoksen johtajalta tutkintoon vaadittavista kieliopinnoista ja kypsyysnäytteen kielestä. Päätöstä tutkintoon vaadittavista opinnoista ja kypsyysnäytteen kielestä tulee hakea opintojen alussa. Hakemus jätetään opintopalveluihin.
Lisätietoja akateemisen rehtorin päätöksestä Koulusivistyskielen määritteleminen ja alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kielitaitovaatimukset.
Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet
Esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttamista siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa.
Kamussa on lisätietoa esteettömästä opiskelusta.
Yksilöllisillä opintojärjestelyillä henkilö, jolla vamma tai terveyshaitta, saatetaan yhdenvertaiseen asemaan suhteessa muihin opiskelijoihin. Järjestelyt kohdistuvat opintojakson suoritustapoihin, mutta ne eivät muuta opintojakson osaamistavoitteita.
Kamussa on lisätietoa yksilöllisistä opintojärjestelyistä ja niiden hakemisesta.
Varsinaisten yksilöllisten järjestelyiden lisäksi opintojakson vastuuopettaja voi myöntää yksittäistapauksessa poikkeuksen opetussuunnitelman mukaisesta suoritustavasta erityisen painavasta syystä. Myös poikkeavilla suoritustavoilla täytyy saavuttaa opintojaksolle asetetut osaamistavoitteet. (Opintojohtosääntö 21 §.)
Itä-Suomen yliopiston opiskelijoilla on oikeus turvalliseen ja viihtyisään opiskeluympäristöön. Yliopisto ei hyväksy minkäänlaista epäasiallista kohtelua, kiusaamista tai häirintää. Yliopistossa on valmistunut ja otettu käyttöön ohjeistus ja toimintamalli opiskelijoita koskeviin häirintätilanteisiin.
Kamussa on lisätietoa epäasiallisesta kohtelusta ja häirinnästä.
Opetuksen ja opiskelun eettiset ohjeet ovat luettavissa Kamussa.
Sähköisen plagiaatintunnistusjärjestelmän käyttö
Opintojohtosäännön mukaan opiskelija vastaa opinnäytteensä alkuperäisyydestä. Plagiaatintunnistusjärjestelmän käyttö on ensisijaisesti ohjauksellista.
Kamussa on lisätietoa plagiaatintunnistusjärjestelmästä.
Menettely vilppi- ja häirintätapauksissa
Opintosuoritus voidaan hylätä, mikäli opiskelija on sitä suorittaessaan syyllistynyt opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen. Valvoja voi välittömästi poistaa tenttitilaisuudesta opiskelijan, johon kohdistuu vahva epäilys vilpistä tai joka häiritsee tilaisuutta. Opintosuoritus hylätään myös kun vilppi havaitaan vasta kuulustelutilaisuuden jälkeen. (Opintojohtosääntö 45 §.)
Kamussa on lisätietoa opetuksen ja opiskelun eettisistä ohjeista.
Palaute
Itä-Suomen yliopiston opiskelijalla on useita mahdollisuuksia palautteen antamiseen. Opiskelijalla on mahdollisuus vaikuttaa opetukseen, ohjaukseen, neuvontaan ja niiden kehittämiseen antamallaan palautteella. Palautteita käsitellään säännöllisesti osana opetussuunnitelmatyötä ja opetuksen laatujärjestelmää. Lue lisää Kamusta palautesivulta.
Reklamaatio ja muutoksenhaku
Opiskelussa voi kuitenkin tulla eteen tilanteita, jolloin opiskelijalle tulee tunne, että hänen oikeusturvansa ei toteudu. Tämä voi koskea esimerkiksi opintosuoritusten arvostelua tai tenttitulosten julkistamista. Jos opiskelija on tyytymätön laitoksen/yksikön toimintaan (esim. opetukseen), opiskelijan tulee ottaa ensisijaisesti yhteyttä kyseessä olevaan opettajaan tai oppiaineeseen ja pyrkiä selvittämään asia. Useimmiten asia selviää parhaiten näin. Jos opiskelija kuitenkin kokee, ettei hän saa ääntään kuulluksi, tai hän ei tunne saavansa oikeutettua asian käsittelyä tai oikeudenmukaista kohtelua, hänen on mahdollista tehdä reklamaatio tai oikaisupyyntö.
Opiskeluoikeudet ja opinto-oikeudet
Lisäajan hakemisesta tutkinnon suorittamiseen löydät lisätietoa Kamusta. Sieltä löydät myös lisätietoa
Opintojen suoritusajan määräytymiseen.
Sivuainetarjonta
Hammasääketieteen lisensiaatin tutkintoon ei sisälly sivuaineita. Hammaslääketieteen opiskelijat voivat poimia yliopiston sivuainetarjonnasta yksittäisiä opintojaksoja valinnaisiin opintoihin.
Monet Itä-Suomen yliopiston oppiaineista ovat vapaasti valittavissa sivuaineiksi eli sivuaineopintojen aloittaminen ei edellytä sivuaineen opinto-oikeuden hakemista. Joihinkin oppiaineisiin otettavien sivuaineopiskelijoiden määrää kuitenkin rajoitetaan tai opinto-oikeutta on haettava sivuaineen valintakokeessa. Toisaalta yliopistossa on myös tutkintoja, joiden rakenteeseen ei kuulu sivuaineita tai sivuaineet on opetussuunnitelmassa etukäteen määrätty.
Tietoa sivuaineopiskelusta on Kamussa. Mahdollisuuksia on runsaasti:
- tiedekuntien tarjoamat sivuaineet
- kansainvälistymisen opintokokonaisuus
- verkostoylipistot
- avoimen yliopiston sivuaineopinnot tutkinto-opiskelijoille
- JOO-opinnot
Terveystieteiden tiedekunnassa on tarjolla seuraavat sivuaineopintokokonaisuudet:
- Ihmisen biologia 28 op (Biolääketieteen yksikkö)
- Terveyden Monikulttuuriset Ulottuvuudet (TeMoKuu) 25 op (Kansanterveystieteen yksikkö yhteistyössä Humanistisen osaston (suomen kieli ja kulttuuritieteet) kanssa)
- Toksikologia 25 op (Farmasian laitos)◦Sivuainekokonaisuutta otetaan suorittamaan ympäristöterveyteen ja –teknologiaan syventyviä opiskelijoita, max 10 opiskelijaa
(kts. tarkemmin Weboodista Sivuaineoppaista)
Seuraavia tiedekunnan opintokokonaisuuksia tarjotaan myös Avoimen yliopiston (Aducate) kautta:
- Ergonomian ja työhyvinvoinnin perus- ja aineopinnot (25 op + 35 op)
- Gerontologian perusopinnot (25 op)
- Hoitotieteen aineopinnot (33 op)
- Kansanterveystieteen perus- ja aineopinnot (25 op + 35 op)
- Lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin perusopinnot (25 op)
- Liikuntalääketieteen perus- ja aineopinnot (25 op + 36 op)
- Lääketieteen perusteita -perusopintokokonaisuus (25 op)
- Ravitsemustieteen perus- ja aineopinnot (25 op + 35 op)
- Terveyden edistäminen ja terveystieto perus- ja aineopinnot (25 op + 35 op)
Voit tutustua myös avoimen yliopiston opetustarjontaan (avautuu uuteen välilehteen).
Tutkinnon hakeminen
Dekaani myöntää tutkintotodistuksen tiedekunnan opiskelijalle, joka on suorittanut kaikki tutkintoa varten vaadittavat opinnot ja saanut niistä merkinnät opintosuoritusrekisteriinsä. Tutkintoa hakevien opiskelijoiden on oltava yliopistossa kirjoilla läsnä olevana opiskelijana tutkintoa hakiessaan.
Opiskelijana olet velvollinen tarkistamaan, että sinulla on suoritettuna kaikki ao. tutkintoon tarvittavat opinnot tutkintotodistusta hakiessasi. Tiedekunnan/laitoksen opintoneuvonnasta vastaavat henkilöt auttavat kuitenkin tarvittaessa tarkistamaan suoritetut/puuttuvat opintosuoritukset.
Todistuksen haussa toimi seuraavasti:
- Kun olet suorittanut kaikki tutkintoon vaadittavat opinnot, tarkista että ne on kirjattu opintosuoritusrekisteriin. Käytä apuna omaa tutkintorakennettasi, joka määräytyy sen mukaan milloin olet saanut opinto-oikeuden hammaslääketieteen opintoihin. (Opintoyhteisö, tutkintorakenteet)
- Tee suunnitelma valinnaistista opinnoista 10 op tai 5 op rakenteesi mukaan, kirjaa valinnaiset jaksot E-lomakkelle. Osa suoritetuista jaksoista voi jäädä tutkinnon ulkopuolelle.
- Täytä tutkintotodistushakemuslomake ja lähetä lomake Terveystieteiden tiedekuntaani Kati Nykäselle. Katin puhelinnumero 040 355 2303, huone 4228/2/Medistudia (s-posti: kati.nykanen@uef.fi). Todistushakemukset tulee toimittaa osoitteella: Kati Nykänen, Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, PL 1627, 70211 Kuopio.
Todistuksen toimitusaika on kolme viikkoa siitä päivästä, kun todistushakemus on saapunut todistuksen kirjoittajalle ja kaikki tutkintoon sisältyvät opinnot on kirjattu rekisteriin.
Tutkintodistuslomake sekä Valviran ohjeet laillistamiseen löytyvät Hammaslääketieten Opintoyhteisöstä: valmistuminen (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).
Terveystieteiden tiedekunta: Hoitotieteen opinto-opas 2021-2022
Johdanto
Tämä opinto-opas on tarkoitettu hoitotieteen pääaineen opiskelijoille.
Ohjeita opiskelun tueksi löytyy kaikille Itä-Suomen yliopiston opiskelijoille tarkoitetusta Kamun Opiskelijan käsikirjasta, johon on koottuna yleistä tietoa opiskelusta yliopistossa. Kamun Uudelle opiskelijalle –kokonaisuuden alta löytyy mm. uuden opiskelijan muistilista, joka sisältää tärkeää opintojen alkuvaiheeseen liittyvää tietoa. Opiskelijan käsikirjasta löytyy tietoa mm. opiskeluoikeudesta, ilmoittautumisesta, kansainvälisestä opiskelusta, esteettömyydestä ja valmistumisesta.
Lisää hoitotieteen ohjeita löytyy Hoitotieteen opintoyhteisöstä (edellyttää kirjautumista).
Tervetuloa opiskelemaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekuntaan!
Terveystieteiden tiedekunta toimii Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella. Terveysalan tutkimus ja koulutus ovat Itä-Suomen yliopiston vahvaa ja perinteistä osaamisaluetta. Terveystieteiden tiedekunta on kansainvälisesti ainutlaatuinen, koska se yhdistää saman katon alle lääketieteen, hammaslääketieteen, biolääketieteen, terveystieteiden, hoitotieteen, ravitsemustieteen ja farmasian koulutuksen ja tutkimuksen.
Terveystieteiden tiedekunta kouluttaa asiantuntijoita ja ammattilaisia useille keskeisille terveydenhuollon ja hyvinvoinnin aloille. Olemme Suomen suurin lääkärikouluttaja, ainoa laillistettujen ravitsemusterapeuttien kouluttaja ja koulutamme noin puolet maamme farmaseuteista ja proviisoreista. Lääkäreille, hammaslääkäreille, farmaseuteille, proviisoreille ja muille terveyssektorin asiantuntijoille on yhteiskunnassa jatkuva kysyntää. Opiskelijamme saavat uusimpaan tietoon perustuvaa opetusta ja erinomaiset valmiudet työelämään.
Tiedekunnassa on noin 2500 perustutkinto-opiskelijaa viidessä koulutusohjelmassa ja viidessä pääaineessa. Koulutusta annetaan lääketieteen, hammaslääketieteen, farmaseutin, proviisorin ja biolääketieteen koulutusohjelmissa sekä hoitotieteen, ravitsemustieteen ja terveyden edistämisen (ergonomia, kansanterveystiede ja liikuntalääketiede) pääaineissa. Vetovoimaista koulutustarjontaa täydentää kolme kansainvälistä maisteriohjelmaa.
Tiedekunnan koulutusohjelmat ja pääaineet (linkit avautuvat uuteen välilehteen):
- Biolääketieteen koulutusohjelma
- Farmaseutin ja proviisorin koulutusohjelmat
- Hammaslääketieteen koulutusohjelma
- Lääketieteen koulutusohjelma
- Hoitotieteen pääaine (suuntautumisvaihtoehdot: hoitotyön johtaminen, preventiivinen hoitotiede, terveystieteiden opettajankoulutus)
- Ravitsemustieteen pääaine
- Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelma (suuntautumisvaihtoehdot: ergonomian ja työhyvinvoinnin edistäminen, terveysliikunnan edistäminen, väestön terveyden edistäminen)
Kansainväliset maisteriohjelmat (linkit avautuvat uuteen välilehteen):
Dekaani, professori Jussi Pihlajamäki
Puh.+358 50 344 0187, s-posti: etunimi.sukunimi@uef.fi
Varadekaani, professori Anna-Liisa Levonen
Puh. +358 40 358 9907, s-posti: etunimi.sukunimi@uef.fi
Varadekaani, professori Markus Forsberg
Puh. +358 40 355 3780, s-posti: etunimi.sukunimi@uef.fi
Johtava hallintopäällikkö Hanna Ollikainen-Richards
Puh. +358 40 355 2163, s-posti: etunimi.sukunimi@uef.fi
Opintopalveluiden päällikkö Susanna Järvelin-Pasanen
Puh. +358 40 355 3111, s-posti: susanna.jarvelin@uef.fi
Suomessa hoitotieteen yliopistotasoinen koulutus alkoi ensimmäisenä Kuopion korkeakoulussa vuonna 1979. Myöhemmin hoitotieteen laitos oli osa Kuopion yliopiston yhteiskuntatieteellistä tiedekuntaa. Kuopion ja Joensuun yliopistojen yhdistyessä 1.1.2010 Itä-Suomen yliopistoksi, hoitotieteen laitos siirtyi osaksi terveystieteiden tiedekuntaa. Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunta on maassamme ainutlaatuinen ja tarjoaa erinomaisen tutkimusympäristön korkeatasoisen hoitotieteen tutkimuksen toteuttamiseen. Tiedekunnan laaja-alaisuus mahdollistaa uudenlaisia tutkimus- ja koulutusmahdollisuuksia yhdessä muiden terveystieteiden kanssa.
Olemme Suomen suurin hoitotieteen kouluttaja ja kansainvälisesti tunnustettu tutkimus- ja koulutusyksikkö. Koulutamme hoitotieteen asiantuntijoita vaativiin terveysalan kansallisiin ja kansainvälisiin työelämän asiantuntijatehtäviin, joihin valmistuneet terveystieteiden maisterit (hoitotyön johtaminen, preventiivinen hoitotiede, terveystieteiden opettajankoulutus) ja tohtorit sijoittuvat hyvin. Opiskelijamme saavat uusimpaan tietoon perustuvaa, pedagogisesti korkeatasoista opetusta ja hankkivat hyvät työelämävalmiudet.
Hoitotieteen laitoksella on monipuoliset kansalliset ja kansainväliset yhteistyöverkostot. Kansallisia yhteistyökumppaneita ovat yliopistot, ammattikorkeakoulut, muut oppilaitokset, tutkimuslaitokset sekä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot. Kansainväliset tutkimus- ja opetusyhteydet suuntautuvat erityisesti Pohjoismaihin, Eurooppaan, Pohjois-Amerikkaan, Aasiaan, Venäjälle ja Baltian maihin. Opiskelijoilla on mahdollisuus opiskella ulkomaisessa vaihdossa yliopiston monipuolisen kansainvälisen vaihto-opiskelun kautta. Tarkempaa tietoa hoitotieteen laitoksen kansainvälisistä hankkeista ja tutkimusryhmistä on laitoksen verkkosivuilla (avautuu uuteen välilehteen).
Hoitotieteellisen tutkimuksen ja koulutuksen profiilin rakentamisessa on otettu huomioon terveydenhuollon ja yhteiskunnan kehitysnäkymät kansallisesti ja kansainvälisesti. Hoitotieteen laitoksena olemme sitoutuneet toteuttamaan terveystieteiden tiedekunnan ja yliopiston Tiedosta kestävä tulevaisuus strategiaa (avautuu uuteen välilehteen), jossa ratkaisuja haetaan neljään maailmalaajuiseen haasteeseen toteuttamalla strategisia ohjelmia Tieteeseen perustuvaa ymmärrystä, Ajantasaista ja uusiutuvaa oppimista sekä Osallistuva ja osallistava yliopisto. Näistä haasteista hoitotieteen tutkimus ja koulutus keskittyy ikääntymisen, elintavat ja terveys profiilialueeseen. Olemme aktiivisesti mukana vastaamassa myös moninaistuva oppiminen ja vuorovaikutus ja kulttuurien kohtaaminen, liikkuvuus ja rajat haasteisiin.
Hoitotieteen tutkimusalueena on pitkäaikaisten terveysongelmien ennaltaehkäisy ja hoito, potilasturvallisuus, johtaminen sekä hoidon vaikuttavuus. Toteutamme hoitotieteen tutkimusta monitieteisissä ja kansainvälisissä tutkimusryhmissä. Hoitotieteen tutkimuksen tavoitteena on korkea laatu, yhteiskunnallinen vaikuttavuus, tieteiden välinen ja kansainvälinen yhteistyö sekä tutkimuksen uusiutuminen. Kehitämme pitkäjänteisesti tutkimusohjelmaamme, tutkimusrahoituksen hankintaa ja julkaisutoimintaamme sekä uuden tutkijasukupolven koulutusta. Hoitotieteen tutkijat osallistuvat Vaikuttavuus sosiaali- ja terveyspalveluissa (EFFECTIVENESS) tutkimusyhteisön toimintaan, jossa tutkitaan sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuutta, laatua ja turvallisuutta ja analysoidaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vaikuttavuutta.
Toiminnassamme noudatamme koko yliopistoyhteisön hyväksymiä arvoja: oikeus ja vapaus oppia, opettaa ja tutkia; rohkeus, avoimuus ja vastuullisuus sekä eettisyys ja kestävä kehitys. Kehitämme systemaattisesti hoitotieteen tutkimusta ja opetusta innovatiiviseksi, maailmanluokan toiminnaksi vuoteen 2024 mennessä. QS rankings –vertailuissa olemme sijoittuneet hoitotieteen tieteenalan vertailussa sijalle 42 (2017), 49 (2018) ja 51-100 (2016, 2019, 2020).
Hoitotieteen tutkimusta profiloi ennaltaehkäisevä hoitotiede, turvallisuus ja vaikuttavuus muodostaen Preventive, Safe and Effective Nursing by Science (PreSENCe -UEF) tutkimuskokonaisuuden. Strategisina painopistealueina ovat monikulttuurisuus ja digitalisaatio.
Hoitotieteen laitoksen henkilökunta ja yhteystiedot löytyvät laitoksen kotisivuilta (avautuu uuteen välilehteen).
Laitoksen Facebook (avautuu uuteen välilehteen)
UEF-opiskelijasähköposti
Kaikille opiskelijoille luodaan automaattisesti UEF-opiskelijasähköpostitili, ja se asetetaan opiskelijan ensisijaiseksi sähköpostiksi yliopiston järjestelmiin. Kaikki opintoihin liittyvä sähköpostiviestintä tapahtuu tämän sähköpostitilin kautta. Opiskelijan tulee seurata UEF-opiskelijasähköpostiaan opintojen ajan.
Yammer
Itä-Suomen yliopiston sisäisen viestinnän pääkanava on Yammer ja hoitotieteen laitoksen opiskelijatiedotuksen pääkanava siellä on Hoitotiede (opiskelijat) -Yammer ryhmä (avautuu uuteen välilehteen). Kaikkien hoitotieteen opiskelijoiden tulee liittyä tähän ryhmään heti opintojen alussa ja seurata tiedotusta aktiivisesti opintojen ajan. Yammer-ryhmän viestit voi halutessaan tilata myös UEF-opiskelijasähköpostiin.
Opiskelijan kannattaa seurata Yammerissa ainakin seuraavia ryhmiä:
- Hoitotiede (opiskelijat)
- UEF opiskelijat // UEF students
- UEF // Oppari
Verkkosivut ja sosiaalinen media
Hoitotieteen laitoksen verkkosivuilta (avautuu uuteen välilehteen) löytyy tietoa mm. laitoksen ajankohtaisista uutisista ja tapahtumista. Laitoksemme on myös Facebookissa (avautuu uuteen välilehteen) ja olet tervetullut seuraamaan viestejämme myös sinne. Lue myös hoitotieteen blogia (avautuu uuteen välilehteen)
Opintoneuvonta ja opintojen ohjaus
Hoitotieteen laitoksella opiskelijan ohjauksessa on useita eri toimijoita. Hoitotieteen opintoneuvonnasta ja ohjauksesta vastaavat pääasiassa laitoksen HOPS-ohjaajat. Opiskelijat laativat ja päivittävät henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) heidän kanssaan. Lisäksi jokaisella koulutussuuntauksella on omat oppiainetuutorit (yliopistonlehtorit), jotka antavat koulutussuuntauksiin liittyvää neuvontaa. Näiden lisäksi opintojaksojen opettajat antavat opintojaksojen suorittamiseen liittyvää ohjausta. Opiskelijatiedotus tapahtuu Yammerin kautta.
Opinto-ohjauksen yhteyshenkilöt terveystieteiden tiedekunnassa
Tiedekunnan opintohallinnon ohjaus- ja neuvontapalvelujen yhteyshenkilöt:
Opintopalveluiden päällikkö Susanna Järvelin-Pasanen
Puh. 040 355 3111, s-posti susanna.jarvelin@uef.fi
- Yleinen opintoneuvonta
Amanuenssi Ella Koistinen
Puh. 050 452 6395, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi
- Tieteellinen jatkokoulutus ja siihen liittyvä neuvonta
Opintosihteeri Jonna Loikkanen
Puh. 050 463 5786, sposti etunimi.sukunimi@uef.fi
- Pro gradu –tutkielmiin (farmasia, hoitotiede ja MPH) liittyvät opintohallinnon tehtävät
Opinto-ohjauksen yhteyshenkilöt koulutusohjelmissa
Koulutusohjelmien/pääaineiden yhteyshenkilöiltä saa tietoa muun muassa HOPS-työskentelystä, oppiaineen opetusohjelmasta, tutkintovaatimuksista sekä muista kyseisen laitoksen/yksikön toimintaan ja opetukseen liittyvistä asioista.
BIOLÄÄKETIEDE: Opintosihteeri Henna Jääskeläinen
Puh. 029 445 8014, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi
- Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
Koulutussuunnittelija Marjut Nenonen
Puh. 029 445 3165, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi
- Opiskelijavalinta
FARMASIA: Koulutussuunnittelija Päivi Hartikainen
Puh. 029 45 4296, s-posti paivianneli.hartikainen@uef.fi
- Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
- Opiskelijavalinta
HAMMASLÄÄKETIEDE: Koulutussuunnittelija Leena Lampinen
Puh. 0294 45 4922, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi
- Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
- Opiskelijavalinta
HOITOTIEDE: Yliopistonlehtori Ari Haaranen
Puh. 0294 45 4438, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi
- Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
- Opiskelijavalinta
LÄÄKETIEDE: Opintoasiainpäällikkö Timo Kemppainen
Puh. 050 431 7430, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi
- Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
- Opiskelijavalinta
RAVITSEMUSTIEDE: Opetuskoordinaattori Päivi Heikura
Puh. 0294 45 4300, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi
- Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
- Opiskelijavalinta
TERVEYDEN EDISTÄMINEN: Yliopistonlehtori Pirjo Hakkarainen
Puh. 050 316 4104, s-posti pirjoirene.hakkarainen@uef.fi
- Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
- Opiskelijavalinta
Opintopalvelut
Opintopalvelujen (OPI:n) henkilökunta toimii tiedekunnan henkilöstön rinnalla opiskelijoiden ohjauksessa ja neuvonnassa. Opintopalveluiden tehtävänä on vastata yliopiston opintohallinnon palveluista ja tuesta, tuottaa opiskelijoille ja henkilökunnalle tieto- ja viestintätekniikan sekä yliopistopedagogiikan ja opiskelutaitojen koulutusta, koordinoida kansainvälistä liikkuvuutta, sekä ura- ja ohjauspalveluita. Yksikkö tarjoaa opiskelijoiden ohjauksen ja neuvonnan lisäksi opetuksen ja tutkimuksen tukipalveluja sekä tietoteknisiä tukipalveluja yhteistyössä tietotekniikkapalvelujen kanssa.
Opintopalveluiden asiakaspalvelutiskiltä, ”Opparista” saat opiskeluun liittyvää yleisneuvontaa (mm. yliopistoon ilmoittautuminen, opinto-oikeudet, opiskelijatodistukset, opintosuoritusotteet, opiskelijarekisteriasiat). Opintopalveluiden yhteystiedot ja aukioloajat (avautuu uuteen välilehteen) löytyvät yliopiston verkkosivuilta.
Opintopalvelujen kampustoimipisteiden osoitteet:
Opintopalvelut, Joensuun kampus
Käyntiosoite: Yliopistokatu 2, Aurora-rakennus
Postiosoite: PL 111, 80101 Joensuu
Opintopalvelut, Kuopion kampus
Käyntiosoite: Yliopistonranta 1 C, Canthia -rakennus, 2. krs (Oppari)
Postiosoite: PL 1627, 70211 Kuopio
Hoitotieteen laitoksen yleinen opintoneuvonta on järjestetty syksyn ensimmäisellä viikolla alkavalle Hoitotieteen opintojen suunnittelu ja HOPS -opintojaksolle. Opintojaksolla käsitellään keskeiset opiskeluun, opintojen ajalliseen suunnitteluun, opetuksen järjestämiseen, opintojen suorittamiseen ja opintohallintoon liittyvät asiat. Ensimmäisellä opiskeluviikolla järjestetään myös koulutussuuntausten omat infotilaisuudet, missä koulutusalojen professorit, yliopistonlehtorit ja yliopisto-opettajat esittelevät koulutusta ja keskustelevat opiskelijoiden kanssa opintojen alkuvaiheen ja koko koulutusprosessin keskeisistä kysymyksistä.
Hoitotieteen pääaineen opiskelija tekee opinnot oman koulutussuuntauksensa tutkintorakenteen mukaisesti. Toisen koulutussuuntauksen opintoja (sikäli kun ne on mahdollista tehdä, esim. harjoitteluja ei voi tehdä toisesta koulutussuuntauksesta) voi tehdä tutkintorakenteeseen kuuluvien vapaasti valittavien opintojen verran. Nämä sovitaan opiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa HOPS-ohjaajan kanssa.
1. lukuvuosi
Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)
Jokainen opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), jossa opiskelija aktivoituu pohtimaan omia vahvuuksiaan, ammatillisia tavoitteitaan, opintojaan ja omia erityiskiinnostuksen kohteita sekä suuntaamaan opintojaan tavoittelemaansa asiantuntijuuteen. Hoitotieteessä HOPS-ohjauksen lähtökohtana ovat opiskelijan opiskelun tavoitteet ja urasuunnitelmat. Nämä ovat alkuvaiheen keskustelun keskeiset teemat, minkä pohjalta vapaavalintaisia opintoja ja opinnäytetyön tutkimusaihetta aletaan hahmottaa. Toisena lähtökohtana on, opiskeleeko opiskelija työn ohella vai kokopäivätoimisesti. Tämä vaikuttaa opintojen etenemisen suunnitteluun.
Ensimmäisenä syksynä HOPSissa laaditaan suunnitelma kandidaatin tutkintoon (TtK). Hoitotieteen laitoksen HOPS-ohjaaja ohjaa jokaisen opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimista ja päivittämistä vuosittain. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille HOPS-ohjaus on pakollinen, ja se toteutetaan syys-lokakuussa sekä tarvittaessa huhti-toukokuussa. Ensimmäisen lukuvuoden syksyllä HOPS-lomake toimitetaan HOPS-ohjaajalle hyväksyttäväksi. Mahdollisessa kevään HOPS-tapaamisessa analysoidaan tarkemmin kokemuksia opiskelusta ja opintojen etenemisestä, opintojaksoista ja oman koulutusalan valinnan osuvuudesta sekä tarkennetaan opintojen etenemistä. Kevään tapaamissa opiskelija reflektoi omaa edistymistään monipuolisesti. Keskustelussa arvioidaan kulunutta vuotta ja hahmotetaan tulevat opinnot ja niiden ajoitus. Opiskelija aloittaa keväällä maisterivaiheen HOPS:n suunnittelun (tarvittaessa HOPS-ohjaajan kanssa HOPS-ohjauksessa).
Ensimmäisen vuoden HOPS-ohjauksen yhteydessä opiskelijalle ohjeistetaan portfolion työstäminen, jota täydennetään hoitotieteen opintojen ajan aina valmistumiseen saakka.
2. lukuvuosi
Toisen lukuvuoden aikana opiskelija on yhteydessä HOPS-ohjaajaan maisterin tutkintoon (TtM) laaditun suunnitelman hyväksymiseksi, opintojen etenemisen tarkistamiseksi ja mahdollisten etenemisongelmien ratkaisemiseksi. Opiskelija voi tarvittaessa opintojensa aikana olla yhteydessä HOPS-ohjaajaan opintojen etenemiseen liittyvissä kysymyksissä. Opiskelija jatkaa portfolion täydentämistä.
3. lukuvuosi
Kolmantena lukuvuotena HOPS-ohjaus keskittyy yhä enemmän opintojen etenemiseen ja valmistumiseen liittyviin kysymyksiin. Tutkinnon hakeminen ja siihen tarvittavat asiakirjat tarkastetaan. Opiskelija itse tarkistaa opintorekisterinsä ja HOPS-lomakkeensa vastaavuudet. Portfolio toimitetaan HOPS-ohjaajalle hyväksyttäväksi ennen tutkinnon hakemista. Ongelmatapauksissa opiskelija on yhteydessä HOPS-ohjaajaan.
Tehostettu ohjaus
Opiskelijakohtaiset opintopistekertymät edelliseltä lukuvuodelta tarkastetaan vuosittain. Mahdollisista toimenpiteistä päätetään kunkin opiskelijan kohdalla yksilöllisesti, mikäli opinnot eivät ole edistyneet lainkaan edellisenä lukuvuonna. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan tehostettua opinto-ohjausta opintojen suunnitteluun.
Ohjaus- ja neuvontatyön tavoitteena on tukea opiskelukykyäsi opintopolun eri vaiheissa niin, että pääset opintojen alkuun, osaat suunnitella ja opiskella sujuvasti, valmistut tavoiteajassa ja työllistyt valmistumisen jälkeen. Opintojesi tueksi yliopisto tarjoaa ohjaus- ja neuvontapalveluita, jotka löydät Kamusta. Myös opiskeluhyvinvointityön tavoitteena on edistää opiskelukykyä, mutta myös edistää terveyttä, opiskeluyhteisöjen hyvinvointia, luoda terve ja turvallinen opiskeluympäristö sekä ehkäistä syrjäytymistä.
Yliopiston tarjoamat ohjaus-, neuvonta- ja tukipalvelut löydät kootusti Kamusta, jossa on myös opiskeluhyvinvointiin liittyvää tietoa.
Opiskelijan oikeudet ja vastuut
Esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttamista siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa.
Kamussa on lisätietoa esteettömästä opiskelusta.
Yksilöllisillä opintojärjestelyillä henkilö, jolla vamma tai terveyshaitta, saatetaan yhdenvertaiseen asemaan suhteessa muihin opiskelijoihin. Järjestelyt kohdistuvat opintojakson suoritustapoihin, mutta ne eivät muuta opintojakson osaamistavoitteita.
Kamussa on lisätietoa yksilöllisistä opintojärjestelyistä ja niiden hakemisesta.
Varsinaisten yksilöllisten järjestelyiden lisäksi opintojakson vastuuopettaja voi myöntää yksittäistapauksessa poikkeuksen opetussuunnitelman mukaisesta suoritustavasta erityisen painavasta syystä. Myös poikkeavilla suoritustavoilla täytyy saavuttaa opintojaksolle asetetut osaamistavoitteet. (Opintojohtosääntö 21 §.)
Itä-Suomen yliopiston opiskelijoilla on oikeus turvalliseen ja viihtyisään opiskeluympäristöön. Yliopisto ei hyväksy minkäänlaista epäasiallista kohtelua, kiusaamista tai häirintää. Yliopistossa on valmistunut ja otettu käyttöön ohjeistus ja toimintamalli opiskelijoita koskeviin häirintätilanteisiin.
Kamussa on lisätietoa epäasiallisesta kohtelusta ja häirinnästä.
Koulutukset ja opetussuunnitelma
Opiskelijat valitaan hoitotieteen pääaineeseen, jossa suuntaavina opintoina ovat hoitotyön johtaminen, preventiivinen hoitotiede ja terveystieteiden opettajankoulutus. Terveystieteiden kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä. Opinnot koostuvat hoitotieteen pääaineen perus-, aine- ja syventävistä opinnoista, suuntaavista opinnoista, monitieteisistä opinnoista, kieli- ja viestintäopinnoista sekä vapaasti valittavista opinnoista. Hoitotieteen pääaineen opinnot sisältävät hoitotieteen filosofisia, teoreettisia ja metodologisia opintoja. Hoitotieteen syventävissä opinnoissa perehdytään hoitotieteen teoreettis-metodologisen tiedon analyyttiseen arviointiin sekä omaan tutkimustyöhön. Suuntaavissa opinnoissa opiskellaan hoitotyön johtamisen, terveyden edistämisen tai terveysalan opetuksen sisältöjä. Terveystieteiden kandidaatin tutkinnossa suuntaavia opintoja on 25 opintopistettä ja maisterintutkinnossa 35 opintopistettä. Terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoon terveystieteiden opettajankoulutuksessa sisältyy opettajan pedagogiset opinnot, joiden laajuus on vähintään 60 opintopistettä (A794/2004). Terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoon hoitotieteessä sisältyy myös muita opintoja Itä-Suomen yliopiston laajasta monitieteisestä opetustarjonnasta.
Koulutuksessa käytetään monipuolisia opetus- ja oppimismenetelmiä ja –ympäristöjä, kuten käänteisen oppimisen menetelmää ja simulaatiota. Osa opiskelusta toteutuu joustavasti verkko-oppimisympäristöissä. Hoitotieteen koulutuksessa saadaan hyvät valmiudet monikulttuuriseen ja kansainväliseen toimintaan. Koulutus on korkeatasoista, tutkimukseen perustuvaa sekä työelämän nykyisten ja tulevien vaatimusten mukaista. Laitos ylläpitää ja kehittää jatkuvasti opetuksen laatujärjestelmäänsä ja se oli Opetusministeriön nimeämänä koulutuksen huippuyksikkönä (1997 - 1998).
Hoitotieteen opiskelijat voivat opiskella osan opinnoistaan opiskelijavaihdossa ulkomailla. Opiskeluvaihdon aikana suoritetut opinnot sisällytetään henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan (HOPS) ja luetaan hyväksi kotiyliopiston tutkinnossa. Hoitotieteen opiskelijat voivat suorittaa myös monikulttuurisuuteen liittyviä opintoja. Laitoksemme on mukana englanninkielisen monitieteisen terveystieteiden tiedekunnan Master's Degree Programme in Public Health -maisteriohjelman Health Promotion in Nursing Science -suuntauksessa.
Hoitotieteen pääaine: terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet
Kandidaatin tutkinnon tavoitteet hoitotieteen pääaineessa
Tavoitteena on kouluttaa terveystieteiden kandidaatteja, monipuolisia hoitotieteen asiantuntijoita, joilla on valmiudet
- seurata hoitotieteen kehitystä kansallisesti ja kansainvälisesti ja hyödyntää kriittisesti tietoa sosiaali- ja terveysalan kehittämisessä
- tieteelliseen ajatteluun ja näyttöön perustuvaan päätöksentekoon uudistuvissa toimintaympäristöissä
- hyvään suulliseen ja kirjalliseen asiantuntijaviestintään sekä monitieteiseen yhteistyöhön
- maisterikoulutukseen hoitotieteessä ja jatkuvaan oppimiseen.
Maisterin tutkinnon tavoitteet hoitotieteen pääaineessa
Tavoitteena on kouluttaa terveystieteiden maistereita, monipuolisia hoitotieteen asiantuntijoita, joilla on valmiudet
- arvioida ja soveltaa kriittisesti hoitotieteellistä tutkimustietoa
- tieteelliseen tutkimustoimintaan ja tieteellisen asiantuntemuksen käyttöön
- osallistua ja vaikuttaa sosiaali- ja terveysalan monitieteisissä kansallisissa ja kansainvälisissä tutkimus- ja asiantuntijatehtävissä
- vaikuttavaan tieteelliseen suulliseen ja kirjalliseen viestintään
- tieteelliseen jatkokoulutukseen hoitotieteessä
Hoitotyön johtamisen suuntaavat opinnot
Hoitotyön johtamisen opintojen tavoitteena on kouluttaa hoitotyön strategiseen ja lähijohtamiseen terveystieteiden maistereita, joilla on osaamisvalmiudet:
- kehittää ennakoiden asiakaslähtöistä hoitotyötä ja palvelujärjestelmää vastaamaan väestön terveystarpeita
- toteuttaa ja edistää näyttöön perustuvaa toimintaa hoitotyön, hoitohenkilöstön osaamisen, työyhteisön ja oman johtajuuden kehittämisessä
- arvioida ja edistää johtamista ja työyhteisön vetovoimaisuutta soveltaen monipuolisia toiminnan laadun, tuloksellisuuden ja taloudellisuuden arvioinnin ja kehittämisen menetelmiä
- vaikuttaa asiantuntijana hoitotyötä ja sosiaali- ja terveysalan johtamista ja tieteenalaa koskevaan kansalliseen ja kansianväliseen keskusteluun ja kehittämiseen
Preventiivisen hoitotieteen suuntaavat opinnot
Preventiivisen hoitotieteen opintojen tavoitteena on kouluttaa terveyden edistämiseen terveystieteiden maistereita, joilla on osaamisvalmiudet:
- toimia terveyden edistämisen asiantuntijatehtävissä monialaisissa työryhmissä hyvinvointialueilla, kolmannella sektorilla ja muilla terveyden edistämisen toimintakentillä
- kehittää asiantuntijuuttaan terveyden edistämisen etiikan lähtökohdista kansalliset ja kansainväliset näkökohdat huomioiden
- suunnitella, toteuttaa ja tutkia terveyden edistämisen ja sairauksien ennaltaehkäisyn toimintamalleja monialaisessa ja tieteiden välisessä yhteistyössä
- osallistua hoitotieteen asiantuntijana terveyden edistämistä ja terveyspolitiikkaa koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja näyttöön perustuvan terveyden edistämisen kehittämiseen
Terveystieteiden opettajankoulutuksen suuntaavat opinnot
Terveystieteiden opettajankoulutuksessa tavoitteena on kouluttaa terveysalalle terveystieteiden maistereita, joilla on osaamisvalmiudet:
- käyttää tieteelliseen tietoon ja näyttöön perustuvaa ajattelu- ja toimintatapaa opetuksessa sekä muissa kehittämis-, tutkimus- ja asiantuntijatehtävissä
- soveltaa aktivoivia ja osallistavia opetus-, oppimis- ja arviointimenetelmiä erilaisissa oppimisympäristöissä oppijoiden erilaisuus ja kulttuuritausta huomioiden
- arvioida ja soveltaa tutkivaa ja kehittävää työotetta opettajan työssä ja muissa asiantuntijatehtävissä
- osallistua terveysalan koulutusta ja sosiaali- ja terveyspolitiikkaa koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja oman alansa kehittämiseen
Hoitotieteen perusopinnot 30 op (korvautuu aiemmalla terveysalan tutkinnolla)
Hoitotieteen aineopinnot 30 op
Moduuli Hoitotiede tieteenalana ja tutkimusmenetelmät
4310214 Hoitotieteen historia- ja tietoperusta 5 op
4310218 Hoitotieteen teoria 1, 4 op
4310202 Hoitotieteen tutkimusmenetelmät 5 op
4310204 Näyttöön perustuva hoitotyö ja laadun parantaminen 4 op
4310207 Hoitotieteen kandidaatintutkielma ja seminaari 8 op
4310208 Kypsyysnäyte 0 op
8020150 Hoitotieteen tiedonhaku 1 op
Moniammatilliset sosiaali- ja terveydenhuollon opinnot
5426101 Johdatus sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään 3 op
Suuntaavat opinnot koulutussuuntauksittain
Hoitotyön johtamisen suuntaavat opinnot 25 op
Moduuli Hoitotyön johtamisen asiantuntijuus
4311011 Hoitotyön johtamisen taustateoriat 5 op
4311010 Vetovoimaisen organisaation johtaminen 5 op
4311009 Talouden ja tuottavuuden johtaminen hoitotyössä 5 op
5425033 Johdatus sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintaan 1 op
5425034 Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan perusteet 4 op
4310210 Intercultural competence and professionalism 5 op
Preventiivisen hoitotieteen suuntaavat opinnot 25 op
Moduuli Preventiivisen hoitotieteen asiantuntijuus terveyden edistämisessä
4312007 Preventiivisen hoitotieteen ja terveyden edistämisen tietoperusta 6 op
4312103 Community based health promotion 5 op
4312008 Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja osallisuus terveyden edistämisessä 5 op
4310203 Kulttuurisen hoitotieteen teorioita 4 op
4310210 Intercultural competence and professionalism 5 op
Terveystieteiden opettajankoulutuksen suuntaavat opinnot 25 op
Moduuli Terveystieteiden opettamisen ja ohjauksen asiantuntijuuden lähtökohdat
2230450 Kasvatustieteellisen alan perusopintokokonaisuus (painotuksena kasvatus- ja aikuiskasvatustiede) 25 op:
2310121 Johdatus kasvatustieteisiin 5 op
2310122c Kasvatuksen historiallis-filosofiset perusteet, eriytyvä osa Kaako 2 op
2310122y Kasvatuksen historiallis-filosofiset perusteet, yhteinen osa 3 op
2310123y Kasvatuksen yhteiskunnalliset perusteet, yhteinen osa 2 op
2310123c Kasvatuksen yhteiskunnalliset perusteet, eriytyvä osa Kaako 3 op
2310211b Oppimisen ja kehityksen perusteet (harjoitusryhmät) 2 op
2310211a Oppimisen ja kehityksen perusteet (luennot ja kirjallisuus) 3 op
2230108 Toimijana kasvatusalalla (kasvatus- ja aikuiskasvatustiede) 5 op
Kaikille koulutussuuntauksille yhteiset opinnot
Kieli- ja viestintäopinnot 8 op (korvaavuudet käsittelee Kielikeskus)
8010308 English Academic and Professional Communication 1 op
8013651 English Academic Reading Skills for Nursing Science 2 op TAI 8010307 English Academic Reading Skills 2 op
8010203 Ruotsia kaikkien koulutusalojen opiskelijoille 3 op
8010107 Kirjoitusviestintää kaikkien koulutusalojen opiskelijoille 2 op
Monitieteiset opinnot 20 op (korvautuu aiemmalla terveysalan tutkinnolla)
Orientoivat opinnot 3 op
1131000 Orientaatio yliopisto-opiskeluun 1 op
4310103 Hoitotieteen opintojen suunnittelu ja HOPS 2 op
Vapaasti valittavat opinnot 64 op
Vapaasti valittavat opinnot korvautuvat kokonaan aiemmalla terveysalan amk-tutkinnolla ja 50 op opistotasoisella tai vastaavalla tutkinnolla. Valitse yhteensä 14 op, mikäli et ole suorittanut ammattikorkeakoulututkintoa.
Hoitotieteen syventävät opinnot 59 op
Moduuli Hoitotiede tieteenalana ja tutkimusmenetelmät
4310216 Näyttöön perustuvan hoitotyön toteuttaminen ja arviointi 5 op
4314016 Hoitotieteen teoria 2, 4 op
4314017 Hoitotieteellisen tiedon vaikuttavuus, 2 op
4314003 Hoitotieteen tutkimusmenetelmien käyttö: kvalitatiiviset menetelmät 7 op
4314006 Hoitotieteen tutkimusmenetelmien käyttö: kvantitatiiviset menetelmät 7 op
4314007 Hoitotieteen pro gradu –seminaarit 4 op
4314008 Hoitotieteen pro gradu -tutkielma 30 op
4314009 Kypsyysnäyte 0 op
Suuntaavat opinnot koulutussuuntauksittain
Hoitotyön johtamisen suuntaavat opinnot 35 op
Moduuli Vaikuttava hoitotyön johtajuus
4311105 Vaikuttavan asiakas- ja potilastyön johtaminen 6 op
4311106 Kumppanuuksien ja toimintakulttuurin johtaminen 6 op
4311107 Hoitotyön johtamisen asiantuntijuus ja kehittämisprosessien hallinta 12 op
4311108 Digitalisoituva saumaton sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä 5 op
5210202 Strategic management 6 op
Preventiivisen hoitotieteen suuntaavat opinnot 35 op
Moduuli Monialainen asiantuntijuus terveyden edistämisen toimintakentillä
4312101 Health impact assessment 5 op
4312107 Vaikuttavat terveyden edistämisen toimintamallit ja interventiot 4 op
4312106 Globaalit näkökohdat terveyden edistämisen tulevaisuudessa 5 op
4312108 Terveyden edistämisen asiantuntijuus ja kehittämisprosessien johtaminen 12 op
4312009 Terveyden edistäminen monikulttuurisessa toimintaympäristössä 4 op
4311104 Terveyden edistämisen johtaminen 5 op
Terveystieteiden opettajankoulutuksen suuntaavat opinnot 35 op
Moduuli Terveystieteiden opettajuus monialaisessa digitaalisessa yhteiskunnassa
4313106 Hoitotieteen didaktiset ja pedagogiset lähtökohdat ja ratkaisut 9 op
4313110 Digipedagogiikan perusteet osana ohjausta ja opetusta, MOOC 2 op
4313107 Opetusharjoittelu terveysalan oppimisympäristöissä 12 op
4313108 Terveysalan opettajan laaja-alainen asiantuntijuus – projektiharjoittelu 8 op
4313105 Terveysalan koulutuksen tutkimus ja arviointi 4 op
Kieli- ja viestintäopinnot 3 op
8011675 Tieteellinen kirjoittaminen hoitotieteen opiskelijoille 1 op
8011676 Puheviestintää hoitotieteen opiskelijoille 2 op
Muut opinnot 23 op
4314014 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (maisterin tutkinto) 1 op
5311318 Terveydenhuolto-oikeus 5 op
3622230 Tilastotieteen johdantokurssi tai vastaavat tiedot 3 op
3622231 Tilastotieteen peruskurssi tai vastaavat tiedot 3 op
Moniammatilliset sosiaali- ja terveydenhuollon opinnot 5 op:
5513202 Vaikuttavuus MOOC (pakollinen) 3 op
Seuraavista opintojaksoista valitaan yksi 2 op opintojakso:
5426103 Näkökulmia hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen 2 op
5426102 Moniammatillista yhteistoimintaa sosiaali- ja terveysalalla simulaatio-oppimisen keinoin 2 op
5426104 Moniammatillinen SOTE-johtaminen 2 op
Vapaasti valittavat opinnot 6 op
Hoitotieteen pääaine: terveystieteiden kandidaattiopintojen eteneminen
1. Lukuvuosi, Syksy
Orientoivat opinnot:
Orientaatio yliopisto-opiskeluun 1 op
Hoitotieteen opintojen suunnittelu ja HOPS 2 op (jatkuu keväällä)
Kieli- ja viestintäopinnot:
English Academic Reading Skills for Nursing Science 2 op
English Academic Reading Skills 2 op
Ruotsia kaikkien koulutusalojen opiskelijoille 3 op
Kirjoitusviestintää kaikkien koulutusalojen opiskelijoille 2 op
Hoitotieteen pääaineopinnot:
Hoitotieteen historia- ja tietoperusta 5 op
Hoitotieteen tutkimusmenetelmät 5 op
Näyttöön perustuva hoitotyö ja laadun parantaminen 4 op
Hoitotieteen tiedonhaku 1 op (jatkuu keväällä)
Moniammatilliset sosiaali- ja terveydenhuollon opinnot:
Johdatus sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään 3 op
Hoitotyön johtamisen asiantuntijuus:
Hoitotyön johtamisen taustateoriat 5 op
Johdatus sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintaan 1 op
Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan perusteet 4 op
Preventiivisen hoitotieteen asiantuntijuus terveyden edistämisessä:
Preventiivisen hoitotieteen ja terveyden edistämisen tietoperusta 6 op
Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja osallisuus terveyden edistämisessä 5 op
Terveystieteiden opettamisen ja ohjauksen asiantuntijuuden lähtökohdat:
Johdatus kasvatustieteisiin 5 op
Kasvatuksen historiallis-filosofiset perusteet, yhteinen osa 3 op
Kasvatuksen historiallis-filosofiset perusteet, eriytyvä osa Kaako 2 op
Oppimisen ja kehityksen perusteet (luennot ja kirjallisuus) 3 op
Oppimisen ja kehityksen perusteet (harjoitusryhmät) 2 op
Toimijana kasvatusalalla (kasvatus- ja aikuiskasvatustiede) 5 op
Vapaasti valittavat opinnot
1. Lukuvuosi, Kevät
Orientoivat opinnot:
Hoitotieteen opintojen suunnittelu ja HOPS 2 op
Kieli- ja viestintäopinnot:
English Academic and Professional Communication 1 op
English Academic Reading Skills for Nursing Science 2 op
English Academic Reading Skills 2 op
Ruotsia kaikkien koulutusalojen opiskelijoille 3 op
Kirjoitusviestintää kaikkien koulutusalojen opiskelijoille 2 op
Hoitotieteen pääaineopinnot:
Hoitotiede teoria 1, 4 op
Hoitotieteen kandidaatintutkielma ja seminaari 8 op
Hoitotieteen tiedonhaku 1 op
Moniammatilliset sosiaali- ja terveydenhuollon opinnot:
Johdatus sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään 3 op
Hoitotyön johtamisen asiantuntijuus:
Talouden ja tuottavuuden johtaminen hoitotyössä 5 op
Vetovoimaisen organisaation johtaminen 5 op
Intercultural competence and professionalism 5 op
Preventiivisen hoitotieteen asiantuntijuus terveyden edistämisessä:
Kulttuurisen hoitotieteen teorioita 5 op
Intercultural competence and professionalism 5 op
Terveystieteiden opettamisen ja ohjauksen asiantuntijuuden lähtökohdat:
Kasvatuksen yhteiskunnalliset perusteet, yhteinen osa 2 op
Kasvatuksen yhteiskunnalliset perusteet, eriytyvä osa Kaako 3 op
Vapaasti valittavat opinnot
Hoitotieteen laitos tarjoaa työelämävastaavan, akateemisen tutkinnon, josta valmistuu asiantuntijoita sosiaali- ja terveydenhuollon johtamiseen, opettamiseen, terveyden edistämiseen ja tutkimustyöhön. Hoitotieteen koulutuksessa on panostettu tehostettuun opinto-ohjaukseen ja aikuisopiskelijan joustaviin opiskelumuotoihin kuten verkko-opintoihin sekä kansainvälisyyteen. Koulutuksessa käytetään monipuolisia opetus- ja oppimismenetelmiä ja -ympäristöjä, kuten simulaatiota.
Opinnot koostuvat hoitotieteen pääaineen perus-, aine- ja syventävistä opinnoista, monitieteisistä opinnoista, kieli- ja viestintäopinnoista sekä vapaasti valittavista opinnoista. Hoitotieteen pääaineen opinnot sisältävät hoitotieteen filosofisia, teoreettisia ja metodologisia opintoja. Hoitotieteen syventävissä opinnoissa perehdytään hoitotieteen teoreettismetodologiseen tiedon analyyttiseen arviointiin sekä omaan tutkimustyöhön. Vapaasti valittavissa opinnoissa on hoitotieteen asiantuntijuutta tukevia opintojaksoja ja opintokokonaisuuksia.
Koulutussuuntausten opetuksen sisällöt ja menetelmät
Hoitotyön johtamisen koulutussuuntaus:
Hoitotyön johtamisen koulutussuuntauksessa käsitellään hoitotyön strategisen ja lähijohtamisen kannalta keskeisiä tieteellistä asiantuntemusta tuottavia sisältöjä. Koulutuksessa painotetaan hoitotyön johtamisen taustateorioiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan tuntemusta, vetovoimaisen organisaation, talouden ja tuottavuuden sekä toimintakulttuurien ja kumppanuuksien johtamista. Koulutus tarjoaa erinomaiset valmiudet uudistuvan ja integroituvan sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kehittämiseen ja johtamiseen. Hoitotyön johtajan roolia vaikuttavan asiakas- ja potilastyön johtamisessa korostetaan. Näyttöön perustuvan toiminnan implementointiosaamista painotetaan osana monialaista yhteistyötä. Opetusmenetelmällisinä ratkaisuina käytetään flipped learning menetelmää ja case-pohjaista oppimista yhteistoiminnallisia menetelmiä hyödyntäen.
Preventiivisen hoitotieteen koulutussuuntaus:
Preventiivisen hoitotieteen koulutuksen opintokokonaisuuksien kehittämisessä on huomioitu kansallisella ja kansainvälisellä tasolla terveyttä edistävässä toiminnassa tapahtuvat muutokset sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Koulutuksessa korostetaan terveyden edistämisen yhteiskunnallisen kontekstin merkitystä ja painotetaan aikaisempaa enemmän terveyden edistämisen toteutumista monikulttuurisissa toimintaympäristöissä, globaaleja näkökohtia, erityisesti EU:n ja WHO:n roolia terveyden edistämisessä ja ympäristöterveyden kysymyksiä. Opintojaksot kohdentuvat terveyden edistämisen vaikuttavuuden arviointiin ja eettisiin näkökohtiin kuten tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden toteutumiseen. Opetusmenetelmällisinä ratkaisuina käytetään dialogiperustaista opetusta ja flipped learning menetelmää.
Terveystieteiden opettajankoulutuksen koulutussuuntaus:
Terveystieteiden opettajankoulutuksen suuntauksessa, opettajan pedagogisissa opinnoissa saadaan valmiuksia soveltaa hoitotieteen ja muiden tieteenalojen sekä hoitotieteen didaktiikan viimeisintä tutkimustietoa terveysopetuksessa ja – oppimisessa erilaisissa oppimisympäristöissä. Hoitotieteen didaktiikan ja terveyspedagogiikan teoreettiset opinnot luovat erinomaisen perustan opetusharjoitteluille muun muassa monialaisiin simulaatio-oppimisympäristöihin j projektityöskentelyyn. Opiskelijakeskeiset opetus- ja oppimismenetelmät kuten flipped learning, yhteistoiminnallinen opiskelu ja simulaatiot valmentavat terveystieteiden opettajaopiskelijat monipuolisiin työelämätehtäviin.
Terveystieteiden kandidaatin tutkinnossa suuntaavia opintoja on 25 opintopistettä ja maisterintutkinnossa 35 opintopistettä. Terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoon terveystieteiden opettajankoulutuksessa sisältyy opettajan pedagogiset opinnot, joiden laajuus on vähintään 60 opintopistettä (A794/2004). Terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoon hoitotieteessä sisältyy myös muita opintoja Itä-Suomen yliopiston laajasta monitieteisestä opetustarjonnasta.
Hoitotieteen tieteenalakohtaista jatkokoulutusta järjestetään terveystieteiden tiedekunnan terveystieteiden tohtoriohjelmassa. Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen alan tohtorikoulutuksen tavoitteena on kouluttaa korkeatasoisia ja kansainvälisesti orientoituneita hoitotieteen tutkijoita ja tohtorikoulutuksen saaneita asiantuntijoita erilaisiin kansallisiin ja kansainvälisiin tehtäviin. Lisäksi tavoitteena on monitieteisen tutkimuksen vahvistaminen. Tohtoriohjelma toimii kiinteässä yhteistyössä Hoitotieteen valtakunnallisen tohtorikoulutusverkoston kanssa. Verkostossa ovat mukana Tampereen, Turun, Oulun ja Itä-Suomen yliopistot sekä Åbo Akademi. Tohtorikoulutukseen liittyy monipuolinen yhteistyö tieteenalojen välisissä tohtoriohjelmissa. Opiskelijat voivat käyttää myös kansainvälisten verkostojen tarjoamaa koulutusta ja muita yhteisten tohtoriohjelmien tarjoamia mahdollisuuksia.
Tohtoriohjelmassa suoritettavat tutkinnot
Terveystieteiden tohtoriohjelmassa hoitotieteen pääaineessa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: terveystieteiden lisensiaatin (TtL) ja terveystieteiden tohtorin (TtT) tutkinto, filosofian lisensiaatin (FL) ja filosofian tohtorin (FT) tutkinto.
Tohtoriohjelmaan hakeminen
Terveystieteiden tohtoriohjelmaan voi hakea neljä kertaa vuodessa. Lisätietoa hakemisesta yliopiston verkkosivuilla (avautuu uuteen välilehteen).
Opiskelijat valitaan vuosittain ilmoitettavalla valintaprosessilla ja laitoksen ohjaajaresurssien arvioinnin perusteella. Tietoa tutkimushankkeista saa laitoksen verkkosivuilta (avautuu uuteen välilehteen) ja laitoksen professoreilta. Tohtoriohjelma voi halutessaan pyytää hakijat haastatteluun tai videohaastatteluun.
Tohtoriohjelman jatko-opinnot muodostuvat yleisistä valmiustaito-opinnoista ja tieteen ja tutkimusalan jatko-opinnoista. Jatko-opinnot suunnitellaan yhteistyössä opiskelijan ja ohjaajien kanssa sekä laaditaan henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma. Tohtoritutkinnolle varataan noin neljän vuoden aika, mikäli opiskelu tapahtuu päätoimisesti. Tohtoriohjelman teoreettisten opintojen laajuus on 40 op. Se sisältää 5–15 op yleisiä valmiustaito-opintoja (mm. tieteen teoria ja filosofia, hyvä tieteellinen käytäntö, viestintä- ja ryhmätyötaidot), 25–35 op tieteen- ja tutkimusalan opintoja (mm. tutkimusmetodologia, hoidon eettiset kysymykset, ikääntyvien, terveysalan koulutuksen tutkimus, perhehoitotiede, terveyden edistäminen, terveyspalvelujärjestelmätutkimus, tulostutkimus) ja tutkimustyön eli väitöskirjan/lisensiaattitutkimuksen.
Opintoja koskevat määräykset
Kieli- ja viestintäopinnot
Tutkinto-opintoihin sisältyy kieli- ja viestintäopintoja. Tutkintoasetuksen mukaan opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:
- suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä
- vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. (Valtioneuvoston asetus (19.8.2004/794, 6 §.)
Kielikeskuksen sivuilla ja Kamussa on lisätietoa kieli- ja viestintäopinnoista.
Koulusivistyskieli
Koulusivistyskieli vaikuttaa opiskelijan tutkinnon kieliopintojen vaatimuksiin, alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kypsyysnäytteen kieleen sekä opettajan kelpoisuuteen. Koska koulusivistyskielellä on vaikutusta opiskelijan opintoihin, tulee asian olla tiedossa jo henkilökohtaista opintosuunnitelmaa tehtäessä.
Kamussa on lisätietoa koulusivistyskielestä ja pakollisista kieliopinnoista sekä niistä vapauttamisesta.
Terveystieteiden tiedekunnan tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset on hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013.
Tämä sääntö sisältää tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin ja opintoihin liittyvät pysyväismääräykset. Tutkintojen sisällöistä määrätään tutkintovaatimuksissa.
Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet
Opiskelua ja opetusta Itä-Suomen yliopistossa ohjaa opintojohtosääntö.
Opetuksen ja opiskelun eettiset ohjeet ovat luettavissa Kamussa.
Sähköisen plagiaatintunnistusjärjestelmän käyttö
Opintojohtosäännön mukaan opiskelija vastaa opinnäytteensä alkuperäisyydestä. Plagiaatintunnistusjärjestelmän käyttö on ensisijaisesti ohjauksellista.
Kamussa on lisätietoa plagiaatintunnistusjärjestelmästä.
Menettely vilppi- ja häirintätapauksissa
Opintosuoritus voidaan hylätä, mikäli opiskelija on sitä suorittaessaan syyllistynyt opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen. Valvoja voi välittömästi poistaa tenttitilaisuudesta opiskelijan, johon kohdistuu vahva epäilys vilpistä tai joka häiritsee tilaisuutta. Opintosuoritus hylätään myös kun vilppi havaitaan vasta kuulustelutilaisuuden jälkeen. (Opintojohtosääntö 45 §.)
Kamussa on lisätietoa opetuksen ja opiskelun eettisistä ohjeista.
Palaute
Itä-Suomen yliopiston opiskelijalla on useita mahdollisuuksia palautteen antamiseen. Opiskelijalla on mahdollisuus vaikuttaa opetukseen, ohjaukseen, neuvontaan ja niiden kehittämiseen antamallaan palautteella. Palautteita käsitellään säännöllisesti, ja opiskelijapalautteella on vaikutusta yliopiston toiminnan kehittämiseen.
Kamussa on lisätietoa yliopiston opiskelijapalautekyselyistä.
Muutoksenhaku
Opiskelussa voi kuitenkin tulla eteen tilanteita, jolloin opiskelijalle tulee tunne, että hänen oikeusturvansa ei toteudu. Tämä voi koskea esimerkiksi opintosuoritusten arvostelua tai tenttitulosten julkistamista. Jos opiskelija on tyytymätön laitoksen/yksikön toimintaan (esim. opetukseen), opiskelijan tulee ottaa ensisijaisesti yhteyttä kyseessä olevaan opettajaan tai oppiaineeseen ja pyrkiä selvittämään asia. Useimmiten asia selviää parhaiten näin. Jos opiskelija kuitenkin kokee, ettei hän saa ääntään kuulluksi, tai hän ei tunne saavansa oikeutettua asian käsittelyä tai oikeudenmukaista kohtelua, hänen on mahdollista antaa asiakaspalautetta tai tehdä oikaisupyyntö.
Kamussa on lisätietoa asiakaspalautteen antamisesta ja yliopiston sisäisestä oikaisumenettelystä.
Opinnäytteet
Terveystieteiden kandidaatintutkielma hoitotieteen pääaineessa
Terveystieteiden kandidaatin tutkintoa varten opiskelijan on laadittava hoitotieteen aineopintoihin kuuluva kandidaatin tutkielma (8 op). Tutkielma laaditaan alan tieteellisiä periaatteita noudattaen, ja se koostuu kirjallisuuskatsaukseen perustuvasta tieteellisestä tiedosta. Tutkielman kirjoittamista varten on tieteellisen kirjoittamisen ohjeet hoitotieteen opintoyhteisössä (avautuu uudessa ikkunassa)
Kandidaatintutkielmaopintojakson ohjaavat opettajat vastaavat sisällöllisestä ohjauksesta ja jakson vastuuopettajat muusta jakson toiminnasta. Ohjaus on yksilö- ja ryhmäohjausta ja seminaarityöskentelyä lähiopetuksena sekä verkko-oppimisympäristössä. Seminaaripäivissä ohjataan prosessin vaiheet, sisältö ja aikataulutus. Opiskelijat muodostavat noin neljän opiskelijan ryhmät, joissa he työskentelevät kandidaatintutkielmaprosessin ajan. Opiskelijaryhmät kokoontuvat neljä kertaa, näistä ohjauskerroista kahdessa on ohjaava opettaja mukana. Opiskelijat palauttavat ryhmätapaamisten raportit ja mahdolliset kysymykset opettajalle Moodleen, jossa opettaja kommentoi raporttia ja vastaa opiskelijoiden kysymyksiin. Jokainen opiskelija saa yksilöllistä ohjausta tutkielmaansa ryhmäohjauksissa lähettämänsä tuotoksen perusteella. Ohjaava opettaja ohjaa jokaista opiskelijaa myös yksilöllisesti kommentoimalla kandidaatintutkielmaa joko sähköisesti, postitse, puhelimitse tai ohjaustapaamisessa opiskelijan ohjaustarpeiden mukaisesti.
Opiskelijan on suoritettava tieteelliseen viestintään kuuluva kirjoitusviestinnän opintojakso joko ennen tutkielmaseminaaria tai yhtäaikaisesti sen kanssa, mikäli opiskelijalla ei ole AMK-tutkintoa. Hoitotieteen tiedonhaku -opintojakso suositellaan suoritettavaksi yhtä aikaa kandidaatintutkielman kirjoittamisen kanssa. Opintojaksolla saavutettuja taitoja tarvitaan myös muilla ensimmäisen vuosikurssin opintojaksoilla, joten sen suorittamista suositellaan ensimmäisen lukuvuoden aikana.
Kandidaatintutkinnon kypsyysnäyte
Opiskelijan ei tarvitse kirjoittaa erillistä kandidaatintutkintoon kuuluvaa kypsyysnäytettä 1.8.2016 alkaen, vaan kypsyysnäytteenä hyväksytään kandidaatintutkielma tai sen tiivistelmä. Kandidaatintutkielman tarkastaja arvioi samalla kypsyysnäytteeksi hyväksyttävän kandidaatintutkielman (tai osan) kieliasun eikä kielikeskus enää pääsääntöisesti tee suomen kielen tarkistusta (vain ns. ongelmatapauksissa). Erillinen opintojakso ”kypsyysnäyte” säilyy ja ko. opintojaksolle kirjataan sen suorittaminen.
Kandidaatintutkielman arvostelu
Kandidaatintutkielma arvioidaan asteikolla hyväksytty-hylätty. Ennen arvosanan antamista opiskelijan kandidaatintutkielma tarkistetaan yliopiston käytössä olevalla plagiaatin-tunnistusjärjestelmällä. Tarkastuksesta tehdään merkintä opintotietojärjestelmään.
Terveystieteiden maisterin tutkinnon pro gradu -tutkielma hoitotieteen pääaineessa
Terveystieteiden maisterin tutkinnossa opiskelijan on suoritettava hoitotieteen syventäviin opintoihin kuuluva pro gradu -tutkielma (30 op). Maisterin tutkintoa varten opiskelijan tulee osoittaa hoitotieteen hyvää tuntemusta, valmiutta soveltaa tieteellistä tietoa, tieteellisten menetelmien osaamista ja tieteellistä viestintää sekä saa valmiuksia tieteelliseen jatko-koulutukseen ja jatkuvaan opiskeluun. Kypsyysnäyte suoritetaan samalla kielellä, jolla pro gradu -tutkielma on laadittu. Hoitotieteen laitoksen kirjallisen työn ohjeet on saatavilla Hoitotieteen opintoyhteisöstä (avautuu uuteen ikkunaan).
Opiskelijalle nimetään yleensä kaksi pro gradu -tutkielman ohjaajaa. Ohjaajat määräytyvät pääsääntöisesti laitoksen tutkimusprojektien mukaisesti. Opiskelija ja ohjaajat allekirjoittavat opinnäytetyön ohjaussuunnitelman ja opinnäytetyön HOPSin. Opintojen johdonmukaisen etenemisen vuoksi on suositeltavaa, että opiskelija jatkaa kandidaatin tutkielmassa käsittelemäänsä aihetta pro gradu -tutkielmassaan. Pro gradu -tutkielmaseminaareissa opiskelijat laativat ja esittelevät tutkimussuunnitelmansa ja saavat sekä vertaisopiskelijoiden että seminaarin opettajien palautteen.
Tutkielmaseminaareihin kuuluu oleellisena osana tieteellinen keskustelu. Se edellyttää opiskelijoiden aktiivista osallistumista ryhmän toimintaan ja muiden jäsenten töiden tarkasteluun. Vastavuoroisuuden periaatteella on mahdollista monipuolistaa opiskelijan saamaa ohjausta ja palautetta, mikä vaikuttaa myönteisesti sekä ajattelun, työskentelyn että raporttien laatuun.
Opiskelijalla on oikeus saada ohjausta ja palautetta siten, että työ edistyy suunnitellussa aikataulussa. Opiskelijalla on velvoite ottaa arvioivaa palautetta vastaan. Koska kyseessä on ensisijaisesti opiskelijan omaan tieteelliseen ajatteluun ja asiantuntemukseen tähtäävä opintokokonaisuus, ohjaajan ei ole tarpeen ratkaista ongelmia opiskelijan puolesta. Tutkimusongelmaa valittaessa osapuolten kannattaa neuvotella opiskelijan ja ohjaajan mielenkiinnon sekä aiheen tieteellisen merkittävyyden ja tutkittavuuden yhteensovittamisesta.
Tutkimustyön aikataulusta on hyvä keskustella ohjaussuhteen alkuvaiheessa (kts. ohjaussuunnitelma) ja opiskelijan itselleen asettamasta tavoitetasosta, joka tulee ottaa huomioon mahdollisuuksien mukaan. Ohjaajan tulee antaa palautetta työn edistymisestä prosessin kuluessa.
Hoitotieteen laitoksen tarkemmat ohjeet pro gradu -prosessista annetaan pro gradu -seminaareissa.
Maisterin tutkinnon kypsyysnäyte
Hoitotieteen pro gradu -opinnäytetyön kypsyysnäyte tehdään verkkotenttinä. Kypsyysnäytteen voi kirjoittaa, kun pro gradu –opinnäytetyön ohjaaja(t) antavat siihen luvan. Ohjaajat ilmoittavat opiskelijalle kypsyysnäytteen tarkastajan/vastaanottajan. Sähköinen tenttijärjestelmä arpoo kypsyysnäytteelle teeman/kysymyksen. Vastauksen ohjeellinen pituus on 400-500 sanaa, joka vastaa noin yhtä käsin kirjoitettua konseptia. (Tenttijärjestelmässä on automaattinen sanalaskuri.) Kirjoitusaikaa sähköisessä tentissä on 3 tuntia.
Kypsyysnäytteen tarkastaja arvioi esseen hyväksytty/hylätty arviointiasteikolla. Kun essee on hyväksytty, siitä tulee suoritusmerkintä opintorekisteriin. Tarkastaja ottaa opiskelijaan yhteyttä, mikäli essee ei ole hyväksyttävissä.
Pro gradu -tutkielman arvostelu ja julkaiseminen
Pro gradu -tutkielmien tarkastus- ja arvosteluprosessi sekä julkaiseminen ovat yhtenäisiä koko yliopistossa. Tarkemmat tiedot löydät Kamusta Opiskelijan käsikirjasta Opinnäytteet.
Harjoittelu ja työelämäyhteistyö
Hoitotieteen pääaineen terveystieteiden maisteritutkintoon sisältyy harjoittelua kaikissa koulutussuuntauksissa. Hoitotyön johtamisen ja preventiivisen hoitotieteen koulutussuuntauksissa harjoittelua on 12 op ja terveystieteiden opettajankoulutukseen 20 op. Hoitotyön johtamisen koulutussuuntauksessa harjoitteluopintojakso on nimeltään Hoitotyön johtamisen asiantuntijuus ja kehittämisprosessien hallinta 12 op ja preventiivisen hoitotieteen koulutussuuntauksessa Terveyden edistämisen asiantuntijuus ja kehittämisprosessien johtaminen 12 op. Terveystieteiden opettajankoulutuksessa harjoittelujaksoja ovat Opetusharjoittelu terveysalan oppimisympäristöissä 12 op ja Terveysalan opettajan laaja-alainen asiantuntijuus -projektiharjoittelu 8 op. Harjoittelujen tavoitteista ja sisällöistä löydät enemmän Pepin opintojaksokuvauksista.
Hoitotieteen harjoitteluihin ei ole mahdollista saada harjoittelutukea.
Hoitotieteen laitos työskentelee tiiviissä yhteistyössä Kuopion yliopistollisen sairaalan, sairaanhoitopiirin ja Kuopion ja Helsingin sosiaali- ja terveystoimen sekä sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulujen kanssa. Teemme yhteistyötä Itä-Suomen yliopistossa mm. terveystieteiden tiedekunnan ja yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnan eri laitosten kanssa. Kansallisia sidosryhmiä tutkimusyhteistyön alueella ovat myös Itä-Suomen aluehallintovirasto, Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus, eri säätiöt sekä useat sairaanhoitopiirit. Yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien edustajien tapaaminen toteutuu mm. vuosittain järjestettävissä mentorointi- ja yhteistyöpäivissä.
Työelämälähtöisyys on olennainen osa kaikissa hoitotieteen pääaineen koulutussuuntauksissa. Harjoittelujen lisäksi opiskelija osallistuu opintojen aikana mm. seuraaviin työelämäorientaatiota vahvistaviin tapahtumiin
Hoitotietelijöiden urapäivä
Ensimmäisen vuoden Hoitotieteen opintojen suunnittelu ja HOPS opintojakso sisältää Hoitotietelijöiden urapäivän, joka järjestetään helmikuussa. Päivän aikana hoitotieteen laitokselta valmistuneet kertovat omasta urakehityksestään ja tekemistään valinnoista opintojen aikana. Lisäksi yliopiston Opintopalvelujen uraohjaaja kertoo uralla etenemisestä ja sen suunnittelusta sekä hoitotieteilijöiden työllistymisestä tutkinnon jälkeen.
Mentorointipäivä
Keväällä huhtikuussa järjestettävään Mentorpäivään osallistuvat hoitotieteen laitoksen henkilöstö, opiskelijat ja laitoksen yhteistyökumppanit. Päivän aikana käsitellään ajankohtaisia hoitotieteen aihealueita.
Opintojen suorittaminen ja arviointi
Laitoksen opintojaksoille ilmoittaudutaan Pepissä (avautuu uuteen välilehteen) ilmoitettuna aikana, yleensä viimeistään viikkoa ennen opintojakson alkua. Mahdolliset poikkeavat ilmoittautumiskäytännöt on mainittu opintojaksokuvauksissa.
Opintosuoritusten arviointi
Opintosuorituksen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa vahvistettuun opintojaksokuvaukseen. Opintosuoritukset tai sen osat on suoritettava ja palautettava asetetussa määräajassa. (Opintojohtosääntö 34 §)
Opintosuoritusten, myös alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen opinnäytteiden sekä sivuaineeseen laadittujen opinnäytteiden, arvioinnissa käytetään asteikkoa 0—5, jossa arvosanojen merkitys on seuraava: 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2= tyydyttävä, 1 = välttävä ja 0 = hylätty. Suoritukset voidaan arvioida asteikolla hyväksytty ‐ hylätty, kun numeerista asteikkoa ei ole tarkoituksenmukaista käyttää. Arvosana 1 vastaa arvosanaa hyväksytty. Hyväksytyn suorituksen vähimmäisvaatimukset määritellään opetussuunnitelmassa. (Opintojohtosääntö 33 §)
Toisen kotimaisen kielen taidon arviointiin käytetään asteikkoa tyydyttävä tai hyvä.
Opintosuorituksen rekisteröinti
Opintosuorituksen suoritusajankohdaksi merkitään tenttitilaisuuden päivämäärä tai kirjallisen työn tarkastukseen jättämispäivämäärä. Opinnäytteiden (pl. kandidaatin tutkielma) suorituspäivä on arvostelupäätöksen päivämäärä. Osasuorituksiin perustuvan kokonaisuuden suoritusajankohdaksi merkitään viimeisen osasuorituksen päivämäärä. (Opintojohtosääntö 47 §)
Opintosuorituksen julkistaminen
Opintosuorituksen tulos on julkistettava viimeistään kolmen (3) viikon kuluttua suorituksesta yliopiston sähköisessä opiskelija- ja opintosuoritusrekisterissä. Opetussuunnitelmassa opintojaksolle määritelty vastuuopettaja voi erityisestä syystä pidentää tulosten julkistamisaikaa yhdellä (1) viikolla. Määräajan pidentämisestä ja pidentämisen perusteista tulee tiedottaa opetukseen ilmoittautuneita opiskelijoita välittömästi.
Dekaani tai opetuksesta vastaavan yksikön johtajan johtaja voi pidentää tulosten julkistamiseen liittyvää määräaikaa edelleen erityisen painaviin syihin perustuen. Määräajan pidentämisestä ja pidentämisen perusteista tulee tiedottaa opetukseen ilmoittautuneita opiskelijoita välittömästi.
Sähköisen tentin (esim. EXAM) osalta määräajasta annetaan tarkempia ohjeita sähköisen tentin menettelytapaohjeessa.
Sähköiseen opiskelija- ja opintosuoritusrekisteriin merkitään tieto sekä hyväksytyistä että hylätyistä suorituksista. Sähköiselle alustalle toimitetaan tieto arvosanajakaumasta ja hylättyjen lukumäärästä. Opiskelija saa ilmoituksen sähköiseen opiskelija- ja opintosuoritusrekisteriin tallennetusta opintosuorituksestaan yliopiston antamaan sähköpostiosoitteeseen.
Opintosuorituksen arviointiperusteet ovat julkisia. Opiskelijalla on oikeus saada tietoonsa arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan ottamalla yhteyttä opintojakson arvioinnin suorittaneeseen opettajaan. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen ja muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Opiskelijalla on oikeus saada jäljennös vastauksistaan tai vastaavista suoritteistaan maksutta.
Määräaikoihin ei lueta ajanjaksoja, jolloin opetusta ei rehtorin päätöksen mukaisesti anneta, eikä 15.6. – 15.8. välistä aikaa.
Mikäli opintosuorituksen arvioinnissa on ollut useita opettajia ja arviointi on tapahtunut yhteistyönä, on arvosteluun osallistuneiden opettajien nimet ilmoitettava. (Opintojohtosääntö 35 §)
Opintosuorituksen arviointia koskeva oikaisumenettely
Yliopistolain 82 §:n 4 momentin mukaan muun opintosuorituksen kuin väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventäviin opintoihin kuuluvan opinnäytteen tai muun vastaavan opintosuorituksen arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta.
Oikaisupyyntö on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.
Mikäli arvioinnin suorittanut opettaja ei ole oikaisupyynnön ajankohtana tavattavissa, tulee oikaisupyyntö jättää kirjallisena yliopiston kirjaamoon. Oikaisupyyntöön tulee antaa päätös neljäntoista (14) päivän kuluessa sen jättämisestä.
Mikäli opiskelija ilmoittaa, ettei hän tyydy oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen, tulee arvioinnin suorittaneen opettajan tehdä asiassa kirjallinen päätös. Opiskelijalla on oikeus saada oikaisumenettelyn yhteydessä jäljennös suorituspapereistaan tai vastaavista maksutta.
Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta yliopiston muutoksenhakulautakunnalta neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhakulautakunnalle osoitettu oikaisupyyntö tulee toimittaa yliopiston kirjaamoon.
Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventävien opintojen opinnäytteen arviointiin tyytymätön opiskelija voi tehdä muutoksenhakulautakunnalle oikaisupyynnön neljäntoista (14) päivän kuluessa suorituksen arvioinnin tiedoksisaannista.
Muutoksenhakulautakunnan antamasta päätöksestä ei saa hakea muutosta valittamalla. (Opintojohtosääntö 50 §)
Kamussa on lisätietoa yliopiston sisäisestä muutoksenhausta.
Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella (AHOT) tarkoitetaan menettelyjä, joilla opiskelijan aiempi osaaminen voidaan arvioida ja hyväksyä osana opintoja. Osaaminen voi olla syntynyt aiempien opintojen yhteydessä tai muissa yhteyksissä, esimerkiksi työssä tai harrastuksissa.
Aiempien opintosuoritusten korvaavuudesta säädetään päätöksessä aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen toimintatavoista Itä-Suomen yliopistossa ja hoitotieteen laitoksen omien päätösten mukaisesti. Yleiset ohjeet aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta (AHOT) löydät Opiskelijan käsikirjasta.
Hyväksilukemista tai sisällyttämistä koskeva hakemus jätetään sähköisesti yliopiston asiointipalvelussa (avautuu uuteen välilehteen). Asiointipalvelu edellyttää omilla tunnuksilla kirjautumista. Jätä hakemus sähköisessä asiointipalvelussa ja täytä pyydetyt kentät huolellisesti. Liitä mukaan tarvittavat liitteet. Liitteiden tulee olla hyvälaatuisia ja luettavissa olevia. Lomakkeen lähettämisen jälkeen saat tiedon hakemuksen onnistuneesta jättämisestä palveluun. Kun asian hyväksyjä on käsitellyt asian, saat sähköpostiisi päätöksen. Halutessasi voit saada lisäksi paperisen päätöksen. Hyväksilukemisesta kirjataan suoristusmerkintä opintotietojärjestelmään. Mikäli sähköinen asiointi ei ole mahdollista, voit käyttää paperilomaketta.
Hoitotieteessä aiemman terveysalan tutkinnon perusteella korvataan kokonaisuutena terveystieteiden kandidaatin tutkinnosta opistotasoisella tutkinnolla 100 opintopistettä ja amk-tutkinnolla 114 opinto-pistettä (sekä mahdollisesti kieli- ja viestintäopintoja 6 op). Ylemmät amk-tutkinnot tai amk:ssa suoritetut lisä- tai erikoistumisopinnot eivät anna lisäkorvattavuutta tutkintoon. Maisteritutkinnon opintoja ei voi korvata aiemmalla ammattikorkeakoulututkinnolla.
Vapaasti valittavat opinnot ovat osa tutkintoa ja hoitotieteen laitos päättää vapaasti valittavien opintojen hyväksymisestä. Terveystieteiden kandidaatin ja -maisterin tutkintojen vapaasti valittavien opintojen on oltava yliopistotasoisia opintoja ja niiden tulee tukea opiskelijan asiantuntijuuden kehittymistä. Suoritettavan tutkinnon tavoitteiden kannalta relevantin tieteenalan perusopintokokonaisuus (25 op) hyväksytään vapaasti valittaviin opintoihin. Opiskelijan on perusteltava HOPSissaan vapaasti valittavien opintojensa valinta, miten ne soveltuvat suoritettavan tutkinnon tavoitteisiin ja omiin urasuunnitelmiin. Korvaavaksi/sisällytettäväksi esitettyä opintojaksoa ei ole saanut käyttää aiempiin tutkintoihin tai tutkintoa vastaaviin opintokokonaisuuksiin.
Kotimaisessa yliopistossa tai kotimaisen yliopiston vaatimusten mukaan suoritetut arvosanat tai niitä vastaavat opintokokonaisuudet luetaan pääsääntöisesti hyväksi silloin kun ne ovat tutkintoon ja tutkinnon tavoitteisiin soveltuvia opintoja ja niiden sisältö ja vaativuustaso ovat samat kuin vaaditut opinnot. Kyseisiä opintoja ei myöskään ole saanut käyttää aiempaan tutkintoon tai tutkinnon kaltaiseen opintokokonaisuuteen. Toisessa yliopistossa tehtyä terveystieteiden kandidaatin tutkielmaa ei hyväksilueta, vaan opinnäytetyöt on tehtävä omassa yliopistossa.
Kieliopintojen korvaavuudet käsittelee kielikeskus.
Itä-Suomen yliopistolla on kahdenvälisiä yhteistyösopimuksia kymmenien ulkomaisten yliopistojen kanssa eri puolilla maailmaa. Lisäksi yliopisto on mukana useissa vaihto-ohjelmissa, joihin osallistuu lukuisia ulkomaisia yliopistoja. Hoitotieteen opiskelijoille on tarjolla useita eri vaihtokohteita. Löydät tarkemmat kohteet Hoitotieteen opintoyhteisöstä (avautuu uuteen välilehteen).
Opiskelu ulkomailla tarjoaa mielenkiintoisia opintojaksoja, harjoittelumahdollisuuksia, uusia kokemuksia, ystäviä, kielitaitoa sekä itsevarmuutta. Suoritetut opinnot luetaan hyväksi tutkintoon, joten vaihto ei pidennä opiskeluaikaa. Hoitotieteen opiskelijoille sopivin ajankohta lähteä vaihtoon on toisen tai kolmannen vuoden aikana.
Jos olet kiinnostunut vaihtoon lähtemisestä, keskustele siitä aluksi HOPS-ohjaajan kanssa. Vaihtoasioissa voit olla yhteydessä myös kansainvälisten liikkuvuuspalvelujen henkilökuntaan.
Lue lisää: Vaihto-opiskelu ja kansainvälistyminen
Opiskeluoikeudet ja opinto-oikeudet
Lisäajan hakemisesta tutkinnon suorittamiseen löydät lisätietoa Kamusta. Sieltä löydät myös lisätietoa
Opintojen suoritusajan määräytymiseen.
Sivuainetarjonta ja jatkuva oppiminen
Hoitotieteen pääaineen tutkintorakenteessa ei ole varsinaisia sivuaineopintoja. Opiskelija voi tehdä sivuaineopintoja kandidaatti- ja maisteritutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin. Sivuaineopinnoista sovitaan HOPS-ohjauksessa HOPS-ohjaajan kanssa. Hoitotieteen laitoksella on myös omia tutkintoon kuulumattomia opintojaksoja, joita voi valita vapaasti valittaviin opintoihin. Valmistumisen jälkeen opiskelija voi hakea jatkuvan oppijan opinto-oikeutta täydentääkseen opintoja yliopiston sivuainetarjonnasta.
Itä-Suomen yliopistossa on laaja vapaa sivuaineiden opinto-oikeus. Lukuisat Itä-Suomen yliopiston oppiaineista ovat vapaasti valittavissa sivuaineiksi eli sivuaineopintojen aloittaminen ei edellytä sivuaineen opinto-oikeuden hakemista. Poikkeuksia vapaasta sivuaineoikeudesta ovat alat, joilla opiskelijavalinnassa käytetään soveltuvuuskoetta tai tasokoetta, tai joissa on muu perusteltu syy rajoittaa sivuaineopinto-oikeutta. Sivuaineiden opinto-oikeuden mahdolliset rajoitukset määritellään opetussuunnitelmassa. (Opintojohtosääntö 14 §.)
Toisaalta yliopistossa on myös tutkintoja, joiden rakenteeseen ei kuulu sivuaineita tai sivuaineet on opetussuunnitelmassa etukäteen määrätty.
Tietoa sivuaineopiskelusta on Kamussa. Mahdollisuuksia on runsaasti:
- tiedekuntien tarjoamat sivuaineet
- kansainvälistymisen opintokokonaisuus
- verkostoylipistot
- JOO-opinnot ja muu ristiinopiskelu
Hoitotieteen laitoksen opetustarjonta tutkinto-opiskelijoille, vapaan sivuaineopinto-oikeuden ja jatkuvan oppijan opinto-oikeuden opiskelijoille
Yksittäiset opintojaksot:
4311021 Johdatus asiakas- ja potilasturvallisuuden perusteisiin (5 op)
4311101 Muutoksen ja innovaation johtaminen (5 op)
4314010 Ethics in intercultural interaction (5 op) (kuvaus MDPH in Public Health -opetussuunnitelmassa)
4313110 Digipedagogiikan perusteet osana ohjausta ja opetusta (2 op)
4313111 The Principles of Digital Pedagogy in Instruction and Teaching (2ects)
Opintokokonaisuudet:
Terveyden edistäminen ja terveystieto, perusopinnot 25 op
Terveyden edistäminen ja terveystieto, aineopinnot 35 op
Asiakas- ja potilasturvallisuuden perusopinnot 25 op (UEF sosiaali- ja tervesyjohtamisen laitos koordinoi kokonaisuutta)
Hoitotieteen laitoksen opetustarjonta terveystieteiden tutkinto-opiskelijoille
4310510 Työterveyshuollon osaamista syventävät opinnot (25 op)
4310511 Työterveyshuollon palvelujärjestelmä, kehittämislinjaukset ja strategiat (6 op)
4310512 Terveyden edistäminen työikäisen väestön keskuudessa (12 op)
4310513 Työterveysyksikön toiminnan suunnittelu ja arviointi (7 op)
Hoitotieteen laitoksen opetustarjonta vapaasti valittaviin opintoihin terveystieteiden maisterin tutkintoon hoitotieteen pääaineessa
Health promotion in nursing science (10 op)
4312101 Health impact assessment (5 op)
4312103 Community based health promotion (5 op)
4318600 Orientation to research group training and research career in nursing science (11 op)
(available to master level)
4318601 Training to work in a research group (4 op)
4318602 Research strategies (2 op)
4318603 Researcher's career and professional growth (2 op)
4318604 Choosing a researcher’s career and internal entrepreneurship (1 op)
4318605 Scientific presentation (1 op)
4318606 Research funding (1 op)
Itä-Suomen yliopisto tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, kuten avoimen yliopiston opinnot, avoimet MOOC-verkkokurssit (Massive Open Online Course), erikoistumiskoulutukset ja täydennyskoulutus. Tutkinnon suorittanut voi myös jatkuvan oppijan opinto-oikeudella maksutta täydentää opintojaan tutkinnon suorittamislukuvuoden ja tutkinnon suorittamista seuraavan kahden lukuvuoden ajan ilmoittautumalla opiskelijaksi (opintojohtosääntö 16§).
Lisätietoja jatkuvasta oppimisesta (avautuu uuteen välilehteen) on yliopiston verkkosivuilla.
Tutkinnon hakeminen
Valmistumiseen liittyvä yleinen ohjeistus löytyy Kamusta Opiskelijan käsikirjasta. Siellä ovat myös Terveystieteiden tiedekunnan tutkinnon hakuohjeet.
Kun opiskelija on suorittanut kaikki tutkintoon vaadittavat opinnot ja saanut niistä suoritusmerkinnät, hän voi hakea tutkintoa omalta tiedekunnaltaan.
Kamussa on lisätietoa valmistumisesta.
Terveystieteiden tiedekunta: Ravitsemustieteen opinto-opas 2021-2022
Johdanto
Tämä opinto-opas on tarkoitettu ravitsemustieteen opiskelijoille.
Ravitsemustiedettä pääaineenaan opiskelevat valmistuvat terveystieteiden kandidaateiksi ja edelleen maistereiksi. Terveystieteiden kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä (alempi korkeakoulututkinto) ja sen suorittaminen kestää kolme vuotta. Syksyllä 2021 ravitsemustieteen opiskelijoiksi kandidaatin tutkintoa suorittamaan valitaan 35 opiskelijaa.
Terveystieteiden maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä (ylempi korkeakoulututkinto) ja sen suorittaminen kestää kaksi vuotta. Molemmat 30 opintopisteen ravitsemusterapian moduulit ja ravitsemusterapiajaksot terveydenhuollossa suorittaneet voivat hakea oikeutta toimia laillistettuna ravitsemusterapeuttina.
Ohjeita opiskelun tueksi löytyy myös Kamusta, Opiskelijan käsikirjasta, johon on koottuna yleistä tietoa opiskelusta yliopistossa. Nämä ohjeet on tarkoitettu kaikille Itä-Suomen yliopiston opiskelijoille. Uudelle opiskelijalle –kokonaisuuden alta löytyy mm. uuden opiskelijan muistilista, joka sisältää monenlaista tärkeää opintojen alkuvaiheeseen liittyvää tietoa. Opiskelijan käsikirjasta puolestaan löytyy tietoa mm. opiskeluoikeudesta, ilmoittautumisesta, kansainvälisestä opiskelusta ja esteettömyydestä.
Lisää ravitsemustieteen omia ohjeita löytyy Ravitsemustieteen opintoyhteisöstä (edellyttää kirjautumista).
Tervetuloa opiskelemaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekuntaan!
Terveystieteiden tiedekunta toimii Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella. Terveysalan tutkimus ja koulutus ovat Itä-Suomen yliopiston vahvaa ja perinteistä osaamisaluetta. Terveystieteiden tiedekunta on kansainvälisesti ainutlaatuinen, koska se yhdistää saman katon alle lääketieteen, hammaslääketieteen, biolääketieteen, terveystieteiden, hoitotieteen, ravitsemustieteen ja farmasian koulutuksen ja tutkimuksen.
Terveystieteiden tiedekunta kouluttaa asiantuntijoita ja ammattilaisia useille keskeisille terveydenhuollon ja hyvinvoinnin aloille. Olemme Suomen suurin lääkärikouluttaja, ainoa laillistettujen ravitsemusterapeuttien kouluttaja ja koulutamme noin puolet maamme farmaseuteista ja proviisoreista. Lääkäreille, hammaslääkäreille, farmaseuteille, proviisoreille ja muille terveyssektorin asiantuntijoille on yhteiskunnassa jatkuva kysyntää. Opiskelijamme saavat uusimpaan tietoon perustuvaa opetusta ja erinomaiset valmiudet työelämään.
Tiedekunnassa on noin 2500 perustutkinto-opiskelijaa viidessä koulutusohjelmassa ja viidessä pääaineessa. Koulutusta annetaan lääketieteen, hammaslääketieteen, farmaseutin, proviisorin ja biolääketieteen koulutusohjelmissa sekä hoitotieteen, ravitsemustieteen ja terveyden edistämisen (ergonomia, kansanterveystiede ja liikuntalääketiede) pääaineissa. Vetovoimaista koulutustarjontaa täydentää kolme kansainvälistä maisteriohjelmaa.
Tiedekunnan koulutusohjelmat ja pääaineet (linkit avautuvat uuteen välilehteen):
- Biolääketieteen koulutusohjelma
- Farmaseutin ja proviisorin koulutusohjelmat
- Hammaslääketieteen koulutusohjelma
- Lääketieteen koulutusohjelma
- Hoitotieteen pääaine (suuntautumisvaihtoehdot: hoitotyön johtaminen, preventiivinen hoitotiede, terveystieteiden opettajankoulutus)
- Ravitsemustieteen pääaine
- Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelma (suuntautumisvaihtoehdot: ergonomian ja työhyvinvoinnin edistäminen, terveysliikunnan edistäminen, väestön terveyden edistäminen)
Kansainväliset maisteriohjelmat (linkit avautuvat uuteen välilehteen):
Dekaani, professori Jussi Pihlajamäki
Puh.+358 50 344 0187, s-posti: etunimi.sukunimi@uef.fi
Varadekaani, professori Anna-Liisa Levonen
Puh. +358 40 358 9907, s-posti: etunimi.sukunimi@uef.fi
Varadekaani, professori Markus Forsberg
Puh. +358 40 355 3780, s-posti: etunimi.sukunimi@uef.fi
Johtava hallintopäällikkö Hanna Ollikainen-Richards
Puh. +358 40 355 2163, s-posti: etunimi.sukunimi@uef.fi
Opintopalveluiden päällikkö Susanna Järvelin-Pasanen
Puh. +358 40 355 3111, s-posti: susanna.jarvelin@uef.fi
Lääketieteen laitos on terveystieteiden tiedekunnan suurin laitos. Laitos jakautuu biolääketieteen, hammaslääketieteen, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen sekä kliinisen lääketieteen yksikköön. Laitos vastaa lääketieteen ja hammaslääketieteen lisensiaattien sekä terveystieteiden (ravitsemustiede sekä terveyden edistäminen - suuntautumisvaihtoehdot: ergonomian ja työhyvinvoinnin edistäminen, terveysliikunnan edistäminen, väestön terveyden edistäminen) ja biolääketieteen alan kandidaattien ja maistereitten koulutuksista.
Laitoksen johtajana toimii professori Veli-Matti Kosma ja varajohtajana yliopistonlehtori Anitta Mahonen.
Hammaslääketieteen yksikön johtajana toimii professori Liisa Suominen ja varajohtajana professori Päivi Mäntylä. Biolääketieteen yksikön johtajana toimii yliopistonlehtori Anitta Mahonen ja varajohtajina professori Merja Heinäniemi ja yliopistotutkija Leena Latonen. Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikön johtajana toimii professori Pekka Mäntyselkä ja varajohtajana professori Ursula Schwab sekä kliinisen lääketieteen yksikön johtajana professori Jarmo Jääskeläinen ja varajohtajana professori Ville Leinonen.
Opintoneuvonta ja opintojen ohjaus
Ravitsemustieteessä opetus pohjautuu pääsääntöisesti lukujärjestyksen mukaiseen opetukseen ja etenemiseen opinnoissa. Kaikki opiskelijat laativat henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) Peppi-järjestelmässä olevan HOPS-työkalun avulla.
HOPS-työskentely alkaa heti opintojen alussa Opintojen ohjaus ravitsemustieteen opinnoissa -opintojaksolla (tunniste 4460107). Opinto-ohjauksen ja HOPS-neuvonnan prosessi on esitetty alla olevassa kuviossa. Ravitsemustieteen oppiaineessa jokaiselle vuosikurssille on nimetty vuosikurssiopettaja, joka vastaa opiskelijoiden HOPS-ohjauksesta, hyväksyy opintosuunnitelmat ja jonka kanssa myös suunnitellaan opiskelijan valitsemiin moduuleihin mahdollisesti kuuluvat vapaasti valittavat opinnot.
Yliopistonlehtori Anu Ruusunen, anu.ruusunen(at)uef.fi, puh. 050 3871265 (vuonna 2021 aloittaneet TtK-opiskelijat)
Yliopistonlehtori Jenni Korhonen, jenni.korhonen(at)uef.fi, puh. 029 4453146 (vuonna 2020 aloittaneet TtK-opiskelijat)
Kliininen opettaja Aino-Maija Eloranta, aino-maija.eloranta(at)uef.fi puh. 050 4608389 (vuonna 2019 aloittaneet TtK-opiskelijat)
Yliopistonlehtori Leila Karhunen, leila.karhunen(at)uef.fi, puh. 029 4454467 (vuonna 2018 aloittaneet TtK-opiskelijat)
Yliopistonlehtori Sari Hantunen, sari.hantunen(at)uef.fi, puh. 029 4454543 (vuonna 2017 aloittaneet TtK-opiskelijat)
Yliopistonlehtori Leila Karhunen, leila.karhunen(at)uef.fi, puh. 029 4454467 (suoraan maisterivaiheeseen valitut opiskelijat)
Tuutorivastaava on opetuskoordinaattori Päivi Heikura, paivi.heikura(at)uef.fi, puh. 029 4454300
Opinto-ohjauksen yhteyshenkilöt terveystieteiden tiedekunnassa
Tiedekunnan opintohallinnon ohjaus- ja neuvontapalvelujen yhteyshenkilöt:
Opintopalveluiden päällikkö Susanna Järvelin-Pasanen
Puh. 040 355 3111, s-posti susanna.jarvelin@uef.fi
- Yleinen opintoneuvonta
Amanuenssi Ella Koistinen
Puh. 050 452 6395, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi
- Tieteellinen jatkokoulutus ja siihen liittyvä neuvonta
Opintosihteeri Jonna Loikkanen
Puh. 050 463 5786, sposti etunimi.sukunimi@uef.fi
- Pro gradu –tutkielmiin (farmasia, hoitotiede ja MPH) liittyvät opintohallinnon tehtävät
Opinto-ohjauksen yhteyshenkilöt koulutusohjelmissa
Koulutusohjelmien/pääaineiden yhteyshenkilöiltä saa tietoa muun muassa HOPS-työskentelystä, oppiaineen opetusohjelmasta, tutkintovaatimuksista sekä muista kyseisen laitoksen/yksikön toimintaan ja opetukseen liittyvistä asioista.
BIOLÄÄKETIEDE: Opintosihteeri Henna Jääskeläinen
Puh. 029 445 8014, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi
- Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
Koulutussuunnittelija Marjut Nenonen
Puh. 029 445 3165, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi
- Opiskelijavalinta
FARMASIA: Koulutussuunnittelija Päivi Hartikainen
Puh. 029 45 4296, s-posti paivianneli.hartikainen@uef.fi
- Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
- Opiskelijavalinta
HAMMASLÄÄKETIEDE: Koulutussuunnittelija Leena Lampinen
Puh. 0294 45 4922, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi
- Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
- Opiskelijavalinta
HOITOTIEDE: Yliopistonlehtori Ari Haaranen
Puh. 0294 45 4438, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi
- Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
- Opiskelijavalinta
LÄÄKETIEDE: Opintoasiainpäällikkö Timo Kemppainen
Puh. 050 431 7430, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi
- Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
- Opiskelijavalinta
RAVITSEMUSTIEDE: Opetuskoordinaattori Päivi Heikura
Puh. 0294 45 4300, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi
- Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
- Opiskelijavalinta
TERVEYDEN EDISTÄMINEN: Yliopistonlehtori Pirjo Hakkarainen
Puh. 050 316 4104, s-posti pirjoirene.hakkarainen@uef.fi
- Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
- Opiskelijavalinta
Opintopalvelut
Opintopalvelujen (OPI:n) henkilökunta toimii tiedekunnan henkilöstön rinnalla opiskelijoiden ohjauksessa ja neuvonnassa. Opintopalveluiden tehtävänä on vastata yliopiston opintohallinnon palveluista ja tuesta, tuottaa opiskelijoille ja henkilökunnalle tieto- ja viestintätekniikan sekä yliopistopedagogiikan ja opiskelutaitojen koulutusta, koordinoida kansainvälistä liikkuvuutta, sekä ura- ja ohjauspalveluita. Yksikkö tarjoaa opiskelijoiden ohjauksen ja neuvonnan lisäksi opetuksen ja tutkimuksen tukipalveluja sekä tietoteknisiä tukipalveluja yhteistyössä tietotekniikkapalvelujen kanssa.
Opintopalveluiden asiakaspalvelutiskiltä, ”Opparista” saat opiskeluun liittyvää yleisneuvontaa (mm. yliopistoon ilmoittautuminen, opinto-oikeudet, opiskelijatodistukset, opintosuoritusotteet, opiskelijarekisteriasiat). Opintopalveluiden yhteystiedot ja aukioloajat (avautuu uuteen välilehteen) löytyvät yliopiston verkkosivuilta.
Opintopalvelujen kampustoimipisteiden osoitteet:
Opintopalvelut, Joensuun kampus
Käyntiosoite: Yliopistokatu 2, Aurora-rakennus
Postiosoite: PL 111, 80101 Joensuu
Opintopalvelut, Kuopion kampus
Käyntiosoite: Yliopistonranta 1 C, Canthia -rakennus, 2. krs (Oppari)
Postiosoite: PL 1627, 70211 Kuopio
Ravitsemustiede pääaineena
Terveystieteiden kandidaatti (TtK)
Terveystieteiden kandidaatin tutkinnon ensisijaisena tavoitteena on antaa riittävät tiedot ja edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen. Lisäksi tutkinnon suorittaneilla on ravitsemustieteen pääaineen sekä sivuaineiden perusteiden tuntemus ja edellytykset alan kehityksen seuraamiseen. Alakohtaisen osaamisen lisäksi koulutuksen tavoitteena on kehittää valmiuksia jatkuvaan oppimiseen sekä viestintä- ja kielitaitoa.
Terveystieteiden maisteri (TtM)
Terveystieteiden maisterin tutkinnon tavoitteena on ravitsemustieteen hyvä tuntemus ja valmiudet toimia työelämässä monipuolisesti ravitsemuksen asiantuntijana. Lisäksi tutkinnon tavoitteena on antaa valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen sekä valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen.
Terveystieteiden maisterintutkinto on mahdollista koostaa oman mielenkiinnon mukaan soveltuvista moduuleista ja opintojaksoista, kuten ravitsemusterapian, elintarviketieteiden, urheiluravitsemuksen, terveyden edistämisen tai kaupallisten opintojen kokonaisuuksista. Esimerkiksi ravitsemusterapiaopinnoissa (ravitsemusterapiamoduulit) painottuu ravitsemuksen merkitys sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Opintoihin kuuluu myös käyttäytymisen muutosta tukevia menetelmäopintoja. Teoriaopintojen lisäksi näihin opintoihin kuuluu käytännön harjoitustöitä, potilastapaamisia ja opintojaksot perusterveydenhuollossa ja sairaalassa. Opetus on käytännönläheistä ja antaa vahvat valmiudet kliiniseen työhön ja tehtäviin, joissa tarvitaan kliinistä osaamista.
Elintarviketieteisiin suuntautuvassa tutkinnossa tavoitteena on elintarvikemikrobiologian ja -toksikologian hallitseminen sekä tuotekehityksen soveltaminen. Opetuksessa keskitytään elintarvikkeiden terveellisyyteen ja turvallisuuteen korostaen erilaisia terveyden edistämisen mahdollisuuksia elintarvikkeiden tuotannossa ja jalostuksessa sekä laadun että tuotekehityksen näkökulmista. Opetus on käytännönläheistä ja antaa vahvat valmiudet sekä laboratoriopainotteiseen tutkimukseen että teolliseen tuotekehitykseen. Käytännön harjoittelut voi tehdä omien uratavoitteidensa mukaisesti alan hallinnossa, tutkimuksessa tai elintarviketeollisuudessa.
Ravitsemustieteen pakolliset opinnot koostuvat pääaineopinnoista, yleisopinnoista, kieli- ja viestintäopinnoista sekä sivuaineopinnoista. Näiden lisäksi opintoihin kuuluu vapaasti valittavia opintoja ja käytännön harjoittelut ja opintojaksot.
Yleisopintoja ovat tieteellisen tutkimuksen ja tiedonhankinnan perusteet, joiden tavoitteena on perehdyttää opiskelija yliopisto-opiskeluun ja ohjata hänet osaksi tieteellistä yhteisöä.
Kieli- ja viestintäopintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelija viestinnän perusteisiin ja kehittää kielitaitoa.
Ravitsemustieteen perus- ja aineopintoja kandidaatin tutkinnossa ovat elintarviketieteen perusopinnot sekä lääketieteen ja ravitsemustieteen aineopinnot. Kandidaatin tutkinnon aineopintoihin kuuluu kandidaatintutkielma.
Ravitsemustieteen pääaineopintoihin kuuluvat syventävät opinnot ravitsemustieteestä mukaan lukien pro gradu -tutkielma.
Sivuaineopinnot voivat sisältää mm. lääketieteen, luonnontieteiden ja käyttäytymistieteiden opintoja (ks. tarkemmin taulukot alla).
Vapaasti valittavat opinnot voivat olla mitä tahansa opiskelijan valitsemia ura- ja tutkintotavoitteiden mukaisia yliopisto-opintoja.
Harjoittelut ja opintojaksot perusterveydenhuollossa ja sairaalassa. Terveystieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluu vähintään 6 opintopisteen harjoittelu soveltuvassa paikassa, esimerkiksi elintarviketeollisuudessa, tutkimusryhmissä tai ruokapalveluissa. Maisteriopintoihin kuuluu lisäksi 9 ja 12 opintopisteen harjoittelut soveltuvissa paikoissa tai ravitsemusterapiajaksot perusterveydenhuollossa ja sairaalassa.
Terveystieteiden maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä (ylempi korkeakoulututkinto) ja sen suorittaminen kestää kaksi vuotta. Opiskelu on päätoimista ja edellyttää läsnäoloa Kuopiossa.
Ravitsemustieteen maisteriopinnot koostuvat opiskelijan valitsemista moduuleista. Näistä moduuli 1 on kaikille opiskelijoille pakollinen, siihen sisältyvät mm. pro gradu -tutkielma ja opintoihin kuuluvat harjoittelut tai terveydenhuollossa tehtävät opintojaksot. Tämän lisäksi opiskelija valitsee kaksi 30 opintopisteen moduulia. Moduulit 2 ja 3 ovat pakollisia niille opiskelijoille, jotka haluavat ravitsemusterapeutin pätevyyden. Moduulit 4 ja 5 on suunniteltu niin, että niiden opiskelijoilla olisi valmistuttuaan hyvät valmiudet toimia asiantuntijatehtävissä elintarvike- ja lääketeollisuudessa.
Terveystieteiden kandidaatit voivat toimia ravitsemus- ja elintarvikealan tehtävissä järjestöissä, elintarviketeollisuudessa sekä ravitsemispalveluiden piirissä.
Ravitsemustieteen pääaineesta valmistuneet terveystieteiden maisterit voivat toimia esimerkiksi tuoteasiantuntijoina elintarvike- ja lääketeollisuudessa, sekä hallinto- ja asiantuntijatehtävissä ruokapalveluissa, järjestöissä, yhdistyksissä ja urheiluseuroissa sekä yrittäjinä. Ravitsemusterapiaopinnot suorittaneet ovat päteviä toimimaan ravitsemusterapeutteina sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja kuntoutuskeskuksissa. Ravitsemusterapeutiksi laillistamista anotaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviralta.
Terveystieteiden maisterin tutkinnon suorittaminen antaa valmiudet myös tieteelliseen jatkokoulutukseen lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja varten.
Opintoja koskevat määräykset
Kieli- ja viestintäopinnot
Tutkinto-opintoihin sisältyy kieli- ja viestintäopintoja. Tutkintoasetuksen mukaan opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:
- suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä
- vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. (Valtioneuvoston asetus (19.8.2004/794, 6 §.)
Kielikeskuksen sivuilla ja Kamussa on lisätietoa kieli- ja viestintäopinnoista.
Koulusivistyskieli
Koulusivistyskieli vaikuttaa opiskelijan tutkinnon kieliopintojen vaatimuksiin, alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kypsyysnäytteen kieleen sekä opettajan kelpoisuuteen. Koska koulusivistyskielellä on vaikutusta opiskelijan opintoihin, tulee asian olla tiedossa jo henkilökohtaista opintosuunnitelmaa tehtäessä.
Kamussa on lisätietoa koulusivistyskielestä ja pakollisista kieliopinnoista sekä niistä vapauttamisesta.
Terveystieteiden tiedekunnan tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset on hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013.
Tämä sääntö sisältää tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin ja opintoihin liittyvät pysyväismääräykset. Tutkintojen sisällöistä määrätään tutkintovaatimuksissa.
Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet
Opiskelua ja opetusta Itä-Suomen yliopistossa ohjaa opintojohtosääntö.
Esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttamista siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa.
Kamussa on lisätietoa esteettömästä opiskelusta.
Yksilöllisillä opintojärjestelyillä henkilö, jolla vamma tai terveyshaitta, saatetaan yhdenvertaiseen asemaan suhteessa muihin opiskelijoihin. Järjestelyt kohdistuvat opintojakson suoritustapoihin, mutta ne eivät muuta opintojakson osaamistavoitteita.
Kamussa on lisätietoa yksilöllisistä opintojärjestelyistä ja niiden hakemisesta.
Varsinaisten yksilöllisten järjestelyiden lisäksi opintojakson vastuuopettaja voi myöntää yksittäistapauksessa poikkeuksen opetussuunnitelman mukaisesta suoritustavasta erityisen painavasta syystä. Myös poikkeavilla suoritustavoilla täytyy saavuttaa opintojaksolle asetetut osaamistavoitteet. (Opintojohtosääntö 21 §.)
Itä-Suomen yliopiston opiskelijoilla on oikeus turvalliseen ja viihtyisään opiskeluympäristöön. Yliopisto ei hyväksy minkäänlaista epäasiallista kohtelua, kiusaamista tai häirintää. Yliopistossa on valmistunut ja otettu käyttöön ohjeistus ja toimintamalli opiskelijoita koskeviin häirintätilanteisiin.
Kamussa on lisätietoa epäasiallisesta kohtelusta ja häirinnästä.
Opetuksen ja opiskelun eettiset ohjeet ovat luettavissa Kamussa.
Sähköisen plagiaatintunnistusjärjestelmän käyttö
Opintojohtosäännön mukaan opiskelija vastaa opinnäytteensä alkuperäisyydestä. Plagiaatintunnistusjärjestelmän käyttö on ensisijaisesti ohjauksellista.
Kamussa on lisätietoa plagiaatintunnistusjärjestelmästä.
Menettely vilppi- ja häirintätapauksissa
Opintosuoritus voidaan hylätä, mikäli opiskelija on sitä suorittaessaan syyllistynyt opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen. Valvoja voi välittömästi poistaa tenttitilaisuudesta opiskelijan, johon kohdistuu vahva epäilys vilpistä tai joka häiritsee tilaisuutta. Opintosuoritus hylätään myös kun vilppi havaitaan vasta kuulustelutilaisuuden jälkeen. (Opintojohtosääntö 45 §.)
Kamussa on lisätietoa opetuksen ja opiskelun eettisistä ohjeista.
Palaute
Itä-Suomen yliopiston opiskelijalla on useita mahdollisuuksia palautteen antamiseen. Opiskelijalla on mahdollisuus vaikuttaa opetukseen, ohjaukseen, neuvontaan ja niiden kehittämiseen antamallaan palautteella. Palautteita käsitellään säännöllisesti osana opetussuunnitelmatyötä ja opetuksen laatujärjestelmää. Lue lisää Kamusta palautesivulta.
Reklamaatio ja muutoksenhaku
Opiskelussa voi kuitenkin tulla eteen tilanteita, jolloin opiskelijalle tulee tunne, että hänen oikeusturvansa ei toteudu. Tämä voi koskea esimerkiksi opintosuoritusten arvostelua tai tenttitulosten julkistamista. Jos opiskelija on tyytymätön laitoksen/yksikön toimintaan (esim. opetukseen), opiskelijan tulee ottaa ensisijaisesti yhteyttä kyseessä olevaan opettajaan tai oppiaineeseen ja pyrkiä selvittämään asia. Useimmiten asia selviää parhaiten näin. Jos opiskelija kuitenkin kokee, ettei hän saa ääntään kuulluksi, tai hän ei tunne saavansa oikeutettua asian käsittelyä tai oikeudenmukaista kohtelua, hänen on mahdollista tehdä reklamaatio tai oikaisupyyntö.
Opinnäytteet
Opintojen suorittaminen ja arviointi
Opintosuoritusten arviointi
Opintosuorituksen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa vahvistettuun opintojaksokuvaukseen. Opintosuoritukset tai sen osat on suoritettava ja palautettava asetetussa määräajassa. (Opintojohtosääntö 34 §)
Opintosuoritusten, myös alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen opinnäytteiden sekä sivuaineeseen laadittujen opinnäytteiden, arvioinnissa käytetään asteikkoa 0—5, jossa arvosanojen merkitys on seuraava: 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2= tyydyttävä, 1 = välttävä ja 0 = hylätty. Suoritukset voidaan arvioida asteikolla hyväksytty ‐ hylätty, kun numeerista asteikkoa ei ole tarkoituksenmukaista käyttää. Arvosana 1 vastaa arvosanaa hyväksytty. Hyväksytyn suorituksen vähimmäisvaatimukset määritellään opetussuunnitelmassa. (Opintojohtosääntö 33 §)
Toisen kotimaisen kielen taidon arviointiin käytetään asteikkoa tyydyttävä tai hyvä.
Opintosuorituksen rekisteröinti
Opintosuorituksen suoritusajankohdaksi merkitään tenttitilaisuuden päivämäärä tai kirjallisen työn tarkastukseen jättämispäivämäärä. Opinnäytteiden (pl. kandidaatin tutkielma) suorituspäivä on arvostelupäätöksen päivämäärä. Osasuorituksiin perustuvan kokonaisuuden suoritusajankohdaksi merkitään viimeisen osasuorituksen päivämäärä. (Opintojohtosääntö 47 §)
Opintosuorituksen julkistaminen
Opintosuorituksen tulos on julkistettava viimeistään kolmen (3) viikon kuluttua suorituksesta yliopiston sähköisessä opiskelija- ja opintosuoritusrekisterissä. Opetussuunnitelmassa opintojaksolle määritelty vastuuopettaja voi erityisestä syystä pidentää tulosten julkistamisaikaa yhdellä (1) viikolla. Määräajan pidentämisestä ja pidentämisen perusteista tulee tiedottaa opetukseen ilmoittautuneita opiskelijoita välittömästi.
Dekaani tai opetuksesta vastaavan yksikön johtajan johtaja voi pidentää tulosten julkistamiseen liittyvää määräaikaa edelleen erityisen painaviin syihin perustuen. Määräajan pidentämisestä ja pidentämisen perusteista tulee tiedottaa opetukseen ilmoittautuneita opiskelijoita välittömästi.
Sähköisen tentin (esim. EXAM) osalta määräajasta annetaan tarkempia ohjeita sähköisen tentin menettelytapaohjeessa.
Sähköiseen opiskelija- ja opintosuoritusrekisteriin merkitään tieto sekä hyväksytyistä että hylätyistä suorituksista. Sähköiselle alustalle toimitetaan tieto arvosanajakaumasta ja hylättyjen lukumäärästä. Opiskelija saa ilmoituksen sähköiseen opiskelija- ja opintosuoritusrekisteriin tallennetusta opintosuorituksestaan yliopiston antamaan sähköpostiosoitteeseen.
Opintosuorituksen arviointiperusteet ovat julkisia. Opiskelijalla on oikeus saada tietoonsa arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan ottamalla yhteyttä opintojakson arvioinnin suorittaneeseen opettajaan. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen ja muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Opiskelijalla on oikeus saada jäljennös vastauksistaan tai vastaavista suoritteistaan maksutta.
Määräaikoihin ei lueta ajanjaksoja, jolloin opetusta ei rehtorin päätöksen mukaisesti anneta, eikä 15.6. – 15.8. välistä aikaa.
Mikäli opintosuorituksen arvioinnissa on ollut useita opettajia ja arviointi on tapahtunut yhteistyönä, on arvosteluun osallistuneiden opettajien nimet ilmoitettava. (Opintojohtosääntö 35 §)
Opintosuorituksen arviointia koskeva oikaisumenettely
Yliopistolain 82 §:n 4 momentin mukaan muun opintosuorituksen kuin väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventäviin opintoihin kuuluvan opinnäytteen tai muun vastaavan opintosuorituksen arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta.
Oikaisupyyntö on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.
Mikäli arvioinnin suorittanut opettaja ei ole oikaisupyynnön ajankohtana tavattavissa, tulee oikaisupyyntö jättää kirjallisena yliopiston kirjaamoon. Oikaisupyyntöön tulee antaa päätös neljäntoista (14) päivän kuluessa sen jättämisestä.
Mikäli opiskelija ilmoittaa, ettei hän tyydy oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen, tulee arvioinnin suorittaneen opettajan tehdä asiassa kirjallinen päätös. Opiskelijalla on oikeus saada oikaisumenettelyn yhteydessä jäljennös suorituspapereistaan tai vastaavista maksutta.
Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta yliopiston muutoksenhakulautakunnalta neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhakulautakunnalle osoitettu oikaisupyyntö tulee toimittaa yliopiston kirjaamoon.
Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventävien opintojen opinnäytteen arviointiin tyytymätön opiskelija voi tehdä muutoksenhakulautakunnalle oikaisupyynnön neljäntoista (14) päivän kuluessa suorituksen arvioinnin tiedoksisaannista.
Muutoksenhakulautakunnan antamasta päätöksestä ei saa hakea muutosta valittamalla. (Opintojohtosääntö 50 §)
Kamussa on lisätietoa yliopiston sisäisestä muutoksenhausta.
Osaamisen tunnustaminen ja opintojen hyväksilukeminen. Aikaisemmin tästä oli käytössä lyhenne "AHOT"
Kamussa on lisätietoa osaamisen tunnustamisesta.
Opiskeluoikeudet ja opinto-oikeudet
Lisäajan hakemisesta tutkinnon suorittamiseen löydät lisätietoa Kamusta. Sieltä löydät myös lisätietoa
Opintojen suoritusajan määräytymiseen.
Tutkinnon hakeminen
Jatkuva oppiminen
Itä-Suomen yliopisto tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, kuten avoimen yliopiston opinnot, avoimet MOOC-verkkokurssit (Massive Open Online Course), erikoistumiskoulutukset ja täydennyskoulutus. Tutkinnon suorittanut voi myös jatkuvan oppijan opinto-oikeudella maksutta täydentää opintojaan tutkinnon suorittamislukuvuoden ja tutkinnon suorittamista seuraavan kahden lukuvuoden ajan ilmoittautumalla opiskelijaksi (opintojohtosääntö 16§).
Lisätietoja jatkuvasta oppimisesta (avautuu uuteen välilehteen) on yliopiston verkkosivuilla.