Päätöksessä viitataan liite 1:een. Kyseinen liite on tämä Kamun menettelyohje.

UEF dnro 590/00.00.02/2023

Päätös nro 5/2023

28.02.2023

Tutkintojen suorittamisajat ja opiskeluoikeuden lisäaika

Opintoaikojen rajaaminen Itä-Suomen yliopistossa

Yliopistolaissa (558/2009) määritellään korkeakoulututkinnoille tavoitteelliset suorittamisajat sekä säädetään opiskeluoikeuden kestosta ja opiskeluoikeuden jatkamisesta (40–41 §, 42–43 §). Säännökset koskevat niitä perustutkintojen opinto-oikeuksia, jotka ovat alkaneet 1.8.2005 tai sen jälkeen. Tällä päätöksellä tarkennetaan yliopistolain sääntelyä sekä Itä-Suomen yliopiston tutkintosäännön (16–17 §) opiskeluoikeuteen liittyviä määräyksiä.

Tätä ohjetta sovelletaan tutkintokoulutukseen. Tätä ohjetta voidaan soveltaen noudattaa myös muissa koulutuksissa. Ohjetta ei sovelleta tilauskoulutukseen.

Tavoiteajat ja opiskeluoikeuden kesto

• Alempi korkeakoulututkinto (kandidaatti): kolme lukuvuotta. Jos sinulla on opiskeluoikeus, joka johtaa vain kandidaatin tutkintoon, sinulla on oikeus suorittaa tutkinto enintään yhtä vuotta sen tavoiteaikaa pidemmässä ajassa eli neljässä lukuvuodessa.
• Alempaan ja ylempään tutkintoon johtavassa koulutuksessa (kandidaatti ja maisteri) yhteenlaskettu tavoiteaika on viisi lukuvuotta, paitsi psykologian tutkinnoissa viisi ja puoli lukuvuotta. Jos sinulla on opiskeluoikeus, joka kattaa sekä alemman että ylemmän tutkinnon, sinulla on oikeus suorittaa tutkinnot enintään kaksi vuotta niiden tavoiteaikaa pidemmässä ajassa.
• ylempi korkeakoulututkinto (maisteri): kaksi lukuvuotta. Poikkeuksena tästä ovat psykologian maisterin tutkinto kaksi ja puoli lukuvuotta, hammaslääketieteen lisensiaatin yksiportainen tutkinto viisi ja puoli lukuvuotta ja lääketieteen lisensiaatin yksiportainen tutkinto kuusi lukuvuotta. Jos sinulla on opiskeluoikeus vain ylempään tutkintoon, sinulla on oikeus suorittaa tutkinto enintään kahta vuotta sen tavoiteaikaa pidemmässä ajassa.

Pelkästään alempaa korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto yhtä vuotta sen tavoiteaikaa pitemmässä ajassa (3 + 1 vuotta). Pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla on oikeus suorittaa tutkinto kahta vuotta sen tavoiteaikaa pitemmässä ajassa (2 + 2 vuotta, psykologian maisteri 2,5 + 2 vuotta).

Alkamisajankohta

Opiskelijan katsotaan aloittavan tutkinnon suorittamisen siitä ajankohdasta, jolloin hän vastaanottaa opiskelupaikan yliopistossa.

Tutkinnon suorittamisaikaan laskettava aika

Lakisääteiset poissaolot: Tutkinnon suorittamisaikaasi ei lasketa poissaoloa, joka johtuu vapaaehtoisen asepalveluksen tai maanpuolustusvelvollisuuden suorittamisesta tai äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä lapsen syntymän tai adoption yhteydessä. Sinun tulee toimittaa yliopistolle todistus näistä poissaolosyistä. Hoitovapaata ei lasketa lakisääteisiin poissaolosyihin. Sairauden vuoksi tapahtuvia poissaoloja ei lasketa lakisääteisiin poissaoloihin, mutta ne otetaan huomioon, jos haet jatkoaikaa opintosuunnitelman perusteella.

Ennen 1.8.2016 alkanut lakisääteinen poissaolo

Jos lakisääteinen poissaolosi on alkanut ennen 1.8.2016, tutkinnon suoritusaikaa pidennetään lakisääteisen syyn perusteella palvelusajan tai äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pituuden mukaan riippumatta siitä, kuinka monen lukukauden kanssa päällekkäin poissaoloaikasi osuu ja oletko ilmoittautunut läsnä- tai poissaolevaksi.

1.8.2016 ja sen jälkeen alkanut lakisääteinen poissaolo

Jos lakisääteinen poissaolosi on alkanut 1.8.2016 tai sen jälkeen, opintoaika pidentyy automaattisesti vain, jos sinulla on poissaoloilmoittautuminen kyseiselle lukukaudelle ja lakisääteinen syy merkittynä opiskelijarekisteriin toimittamasi dokumentin perusteella. Lisäksi pidennys lasketaan 1.8.2016 alkaen lukukausittain.

Poissaolevaksi ilmoittautuminen on mahdollista vain ilmoittautumisaikoina. Jos olet ilmoittautunut läsnä olevaksi ja lakisääteinen syy ilmenee ilmoittautumisajan jälkeen, läsnäoloa ei muuteta poissaoloksi, mutta lakisääteinen syy merkitään opiskelijarekisteriin ja voit hakea sen nojalla myöhemmin lisäaikaa tutkinnon suorittamiseksi.

Suoritusajan pidentäminen muun poissaolon perusteella: Tutkinnon suorittamisaikaasi ei lasketa muuta yhteensä enintään neljän lukukauden pituista poissaoloa (ennen 1.8.2015 aloittaneet) tai enintään kahden lukukauden pituista poissaoloa (1.8.2015 tai sen jälkeen aloittaneet), jonka ajaksi olet ilmoittautunut poissaolevaksi. Poissaolon syytä ei tarvitse ilmoittaa yliopistolle. Pidempi kuin neljän lukukauden (ennen 1.8.2015 aloittaneet) tai pidempi kuin kahden lukukauden (1.8.2015 tai sen jälkeen aloittaneet) muu poissaolo kuluttaa opintoaikaa.

Poissaolo ensimmäisenä vuonna: Otettuasi opiskelupaikan vastaan voit ilmoittautua poissa olevaksi, jos ensimmäisenä lukuvuonna suoritat asevelvollisuutta, siviilipalvelusta tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta tai olet äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla tai olet oman sairautesi tai vammansa vuoksi kyvytön aloittamaan opintojasi.

Siirto-opiskelija: Siirto-opiskelijan oikeus suorittaa tutkinto määräytyy siirrossa saadun opiskeluoikeuden mukaisen tutkinnon perusteella. Tutkinnon suorittamisaikaan lasketaan myös se läsnä- ja poissaoloaika, jonka opiskelija on käyttänyt siirron perusteena olevan opiskeluoikeuden mukaiseen opiskeluun. Jos vaihdat pääainetta saman tutkinnon sisällä, uuden pääaineen mukaisen tutkinnon suorittamisaikaan lasketaan se aika, jonka olet jo käyttänyt aiemman pääaineen opiskeluun.

Vaihto-opiskelu: Vaihto-opiskelun ajaksi vaihtoon lähtevän opiskelijan tulee ilmoittautua kotiyliopistossa läsnä olevaksi, koska hän suorittaa opiskelijavaihtonsa aikana tutkintoon kuuluvia opintoja.

Jos laiminlyöt ilmoittautumisen, tutkinnon suorittamisaika kuluu tänäkin aikana (kuluttaa läsnäololukukausia). Jos läsnäolotietosi vaihtuvat kesken lukukauden, lukukauden rekisteristatus määräytyy kyseisen lukukauden viimeisen päivän statuksen mukaan.

Opiskeluoikeuden jatkaminen (lisäaika tutkinnon suorittamiseen)

Opiskeluoikeuden pidentäminen yliopistolakiin perustuvien syiden perusteella:

Lakiin perustuvat syyt pidentävät opiskeluoikeutta. Lakiin perustuvia syitä ovat äitiys, isyys- tai vanhempainvapaa, asevelvollisuuden suorittaminen ja vapaaehtoinen asepalvelus. Sinun tulee toimittaa yliopistolle todistus lakisääteisistä poissaolosyistä. Mikäli opintosi ovat kesken vielä opiskeluoikeutta jatkavien lakisääteisten poissaoloperusteiden jälkeen, sinun tulee hakea lisäaikaa.

Opiskeluoikeuden jatkaminen muun syyn perusteella (Lisäajan myöntämisen perusteet):

Yliopistolain 42 §:n mukaan

Yliopisto myöntää hakemuksesta opiskelijalle, joka ei ole suorittanut opintojaan 41 §:ssä säädetyssä ajassa, lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseksi, jos opiskelija esittää tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman opintojen saattamiseksi loppuun. Suunnitelmassa opiskelijan tulee yksilöidä suoritettavat opinnot ja aikataulu tutkinnon loppuun saattamiselle.

Opiskeluoikeutta jatketaan, jos opiskelijalla huomioon ottaen hänen voimassa olevien ja puuttuvien opintosuoritustensa määrä ja laajuus sekä aikaisemmat päätökset lisäajan myöntämisestä, on mahdollisuus saattaa opintonsa loppuun kohtuullisessa ajassa. Yliopiston tulee lisäaikaa myöntäessään ottaa huomioon opiskelijan elämäntilanne.

Elämäntilanteen huomioiminen lisäajan myöntämisessä:

Lisäajan myöntämistä puoltavia elämäntilannetekijöitä ovat mm. oma tai lähiomaisen sairaus tai muu vastaava vaikea elämäntilanne, opiskeluaikainen yhteiskunnallinen aktiivisuus, kansainväliseen opiskelija- tai harjoitteluvaihtoon osallistuminen sekä systemaattinen huippu-urheilu. Kaikki elämäntilanteet eivät ole peruste opiskeluoikeuden jatkamiselle. Esimerkiksi toisella paikkakunnalla asuminen, työssäkäynti, toisen tutkinnon suorittaminen, aktiivinen harrastustoiminta tai kodin remontointi eivät ole perusteita saada lisäaikaa opintoihin.

Hyväksyttävällä syyllä on oltava selvä yhteys opintojen viivästymiseen. Mitä enemmän opinnot ovat viivästyneet, sitä painavampia ja paremmin dokumentoituja syitä edellytetään lisäajan myöntämiseen.

Jos sinulle on jo aiemmin myönnetty lisäaikaa, opintojesi eteneminen suunnitelman mukaisesti aiemmilla lisäajoilla huomioidaan uusia lisäaikoja harkittaessa.

Lisäajan kesto

Lisäaika voidaan myöntää, jos sinulla on mahdollisuus saattaa opintosi loppuun kohtuullisessa ajassa. Lisäaikaa myönnetään suhteessa tutkinnon laajuuteen ja tutkinnosta puuttuviin opintoihin. Lisäaikaa ei voi saada opintoihin, jotka eivät kuulu tutkintoon eikä tutkinnon minimilaajuuden ylittäviin opintoihin.

Lisäaika myönnetään lukukausina. Lisäaika myönnetään kerrallaan vähintään yhdeksi ja enintään neljäksi lukukaudeksi. Loput lisäaikalukukaudet sinun on haettava uudella hakemuksella.

Opintosuunnitelman tulee tähdätä ensin alemman korkeakoulututkinnon loppuun saattamiseen, jos sinulla on opiskeluoikeus sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon, eikä alempi tutkinto ole valmis opiskeluajan päättyessä. Poissaoloilmoittautuminen lisäajalla ei pidennä opintoaikaa vaan poissaoloilmoittautuminen lisäajalla kuluttaa opintoaikaa. Tämä koskee myös poissaoloa lakisääteisistä syistä.

Yhteenlasketut lisäajat eivät pääsääntöisesti voi olla pidempi ajanjakso kuin mitä tutkinnon suorittamisen tavoiteaika on (esim. kolme lukuvuotta tai viisi lukuvuotta).

Opiskeluoikeuden jatkamisen (lisäajan) hakumenettely

Hae opintoajan pidentämistä, kun opintoaikasi on päättymässä. Hae lisäaikaa vasta sitten, kun olet opiskelukykyinen eli sinulla on oikeasti mahdollisuus ja aikomus opiskella ja suorittaa tutkinto valmiiksi.

Mahdolliset elämäntilanteeseen liittyvät perustelut tulee tuoda esille lisäaikahakemuksen liitteissä, ja hakemukseen on liitettävä mahdolliset dokumentit kyseisestä elämäntilanteesta.

Hakeminen on tarkemmin kuvattu liitteessä 1.

Lisäajan myöntämisestä päättää tiedekunnan dekaani tai henkilö, jolle päätösvalta asiassa on delegoitu.

Milloin lisäaikaa ei myönnetä

• Opiskelijalla ei ole lainkaan opintosuorituksia.
• Opiskelijalla on vain vähän opintosuorituksia, eikä hän ole esittänyt hyväksyttäviä syitä viivästymiselle.
• Opinnot eivät ole edenneet suunnitelman mukaisesti aiemmalla lisäajalla eikä opiskelija ole esittänyt hyväksyttäviä syitä viivästymiselle.
• Opiskelijalla ei ole realistista valmistumissuunnitelmaa opintojen loppuunsaattamiseksi kohtuullisessa ajassa.
• Opintosuunnitelman opinnot eivät edistä tutkinnon valmistumista.
• Lisäaikaa ei myönnetä tutkinnon laajuuden ylittävien opintojen suorittamiseen, kun opiskelija on jo suorittanut tutkintoon tai tutkintoihin vaadittavat opinnot.

Opiskeluoikeuden menettäminen

Opiskelija, joka ei ole suorittanut opintojaan opiskeluoikeuden aikana, eikä lisäajassa, samoin kuin opiskelija, jolle ei ole myönnetty lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen, menettää opiskeluoikeutensa.

Jos haluat myöhemmin aloittaa opintosi tai jatkaa niitä, sinun on haettava yliopistolta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi.

Opiskeluoikeus palautetaan lakisääteisten poissaolosyiden perusteella. Opiskeluoikeus voidaan palauttaa myös, jos opiskelijalle voitaisiin myöntää lisäaikaa opintoihin. Tällöin palauttamista arvioidaan lisäajan myöntämisen edellytyksin. Opiskelijalta edellytetään oppiaineen hyväksymää päivitettyä opintosuunnitelmaa.

Sinun tulee suorittaa opiskeluoikeuden palauttamisen jälkeen opinnot voimassa olevan opetussuunnitelman mukaisesti. Tällöin aiemmin suorittamiasi opintoja ei välttämättä voida sisällyttää tutkintoon. Vastaavasti noudatetaan voimassa olevan opetussuunnitelman mukaisia mahdollisia opintojen vanhenemisaikoja. Et voi hakea opiskeluoikeuden palauttamista koulutukseen, joka on lakkautettu (ja lakkautuksen siirtymäaika on umpeutunut).

Päätöstä sovelletaan 1.8.2023 alkaen. Koulutuspalvelut voi tehdä liitteessä 1 olevaan menettelyohjeeseen teknisiä ja vähäisiä muutoksia, jotka eivät olennaisesti vaikuta ohjeen sisältöön.

Lisätietoja päätöksestä antavat oikeudellinen asiantuntija Jonna Kosonen ja koulutuspalveluiden päällikkö Satu Kouki.

Tapio Määttä

Akateeminen rehtori