20600 Väitöskirjaohjaajan opas

Ohjaajaksi sitoutuminen

Ohjaajaksi sitoutuminen

Ennen väitöskirjatutkijan ohjaajaksi on suostumista sinun pohdittava onko sinulla riittävästi aikaa panostettavaksi ohjaukseen sekä onko sinulla riittävä tutkimusalan tuntemus. Jos päätät suostua ohjaajaksi, kohdenna riittävästi aikaa ohjaukseen työsuunnitelmassasi. Määrä riippuu sekä ohjattavan tarpeista että muiden ohjaajien määrästä ja roolista. Väitöskirjatyön etenemisen myötä tarpeet myös muuttuvat.

Kun suostut ohjaajaksi, sitoudut

  • Sopimaan ohjauksen käytännöistä ohjattavasi kanssa ja noudattamaan niitä.
  • Perehdyttämään ohjattavasi alan keskeisimpiin teoreettisiin perusteisiin, aikaisempiin havaintoihin, teorioihin ja menetelmiin.
  • Opastamaan ja auttamaan ohjattavaasi henkilökohtaisen jatko-opintosuunnitelman laatimisessa, tutkimusaiheen valinnassa, tutkimussuunnitelman laatimisessa, mahdollisten tutkimuslupien hakemisessa sekä tutkimuksen käytännön toteutuksessa.
  • Auttamaan tutkimusrahoituksen hankinnassa.
  • Varmistamaan, että tutkimussuunnitelma on toteutuskelpoinen, tutkimus noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä ja väitöskirja täyttää opinnäytteelle asetettavat sisällölliset ja muodolliset vaatimukset.
  • Seuraamaan säännöllisesti väitöskirjatyön ja opintojen etenemistä, puuttumaan mahdollisiin ongelmatilanteisiin sekä kannustamaan ja antamaan palautetta.

Voit odottaa ohjattavasi

  • Noudattavan yhdessä sopimianne ohjauksen käytäntöjä.
  • Perehtyvän tutkimusalaansa ja sen keskeisimpiin perusteisiin ja teorioihin sekä seuraavan alan kirjallisuutta.
  • Tekevän tutkimustyötään itsenäisesti tutkimussuunnitelmansa mukaan, noudattavan hyvää tieteellistä käytäntöä ja huolehtivan että tutkimusluvat ovat kunnossa.
  • Noudattavan henkilökohtaista opintosuunnitelmaansa.
  • Hakevan aktiivisesti tutkimusrahoitusta.
  • Raportoivan säännöllisesti tutkimuksensa ja opintojensa etenemisestä, antavan palautetta ja kertovan avoimesti mahdollisista tutkimustyöhön liittyvistä ongelmistaan.

Tarkempia tiedekuntakohtaisia ohjeita ohjaajille ja ohjattaville.
Lue myös Tieteentekijöiden liiton Yhteiset pelisäännöt tärkeitä väitöskirjan ohjaussuhteessa.

Väitöskirjatutkijan rekrytointi

Väitöskirjatutkijan rekrytointi

Ennen kuin suostut sitoutumaan ohjaajaksi, varmista että

  • hakija on jatko-opintokelpoinen (ks. alla)
  • hakijalla on riittävät valmiudet väitöskirjan tekemiseen
  • hakija ymmärtää mitä tohtoriopinnot tarkoittavat käytännössä
  • hakijalla on toinenkin ohjaaja
  • hakija ymmärtää, että jatko-opinto-oikeuden saaminen ei (välttämättä) takaa rahoitusta ja että, kansainvälisten hakijoiden kyseessä ollessa, osa-aikaisen työn saaminen Suomesta ei ole itsestään selvää

Mieti myös valmiiksi rahoitusmahdollisuuksia (ks. Tohtorikoulutuksen rahoitusmahdollisuudet).

Jatko-opinto-oikeuden hakeminen

  • Jatko-opintokelpoisuudesta säädetään Yliopistolaissa (558/2009 § 37). Hakijalla on oltava soveltuva ylempi korkeakoulututkintoa, soveltuva ylempi ammattikorkeakoulu- tutkinto tai soveltuva ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.
  • Jokaisessa tohtoriohjelmassa on omat valintaperusteensa ja hakuohjeensa.
  • Hakeminen tapahtuu Opintopolussa.

Kansainväliset väitöskirjatutkijat

Työsuhdeasiat

  • Täyden tai osa-aikaisen (yli vuoden apurahan saaneet ovat oikeutettuja 10% työsuhteeseen) palkkapaikan saaneet väitöskirjatutkijat otetaan työsuhteeseen.
  • Apurahatutkijoiden on solmitaan apurahatutkijasopimus.
  • Laitoksen HR-asioista vastaavat henkilöt vastaavat molempien sopimusten tekemisestä.
Ohjauksen aloittaminen

Ohjauksen aloittaminen

Keskustele ohjattavasi ja hänen muiden ohjaajiensa kanssa siitä millaisia odotuksia teillä on väitöstyön ja toistenne suhteen, esim.

  • Miksi ohjattavasi haluaa tehdä väitöskirjan, millaiset tavoitteet hänellä on sen suhteen (esim. laatu ja aikataulu) ja kuinka paljon hän voi panostaa siihen aikaansa.
  • Millainen tapa ohjattavallasi on työskennellä (mm. itseohjautuvuus).
  • Mitä ohjattavasi odottaa sinulta (mm. ohjauksen taajuus ja sisältö). Tässä apuna voit käyttää RPRS-työkalua.
  • Millainen keskinäinen työnjako sinulla ja muilla ohjaajilla on.

Ks. Työkaluja onnistuneeseen ohjaukseen > Checklist for beginnings (Moodlessa, vaatii UEF-kirjautumisen)

Ohjaussopimus

On myös suositeltavaa laatia tarkempi kirjallinen ohjaussopimus, jonka laatimisessa voit saada apua TENKin suosituksista (s. 9).

Perehdytys yliopistoon

Perehdytys yliopistoon

Perehdytysmateriaalit

Perehdyttäjän muistilistan avulla voit varmistua siitä, että kaikki olennaiset käytännön asiat tulevat läpikäytyä uuden ohjattavasi kanssa.

Mikäli väitöskirjatutkimus sisältää laboratoriotöitä, on laboratorioturvallisuuteen liittyvät asiat myös sisällytettävä perehdytykseen.

Henkilöstöhallinnon prosessit

Digitaaliset ympäristöt ja taidot

Jos ohjattavasi ei tunne UEFin käytäntöjä tai häneltä puuttuu tarvittavia digitaitoja:

Tohtoriopintojen aloittaminen

Tohtoriopintojen aloittaminen

Jatko-opintosuunnitelma

(Pää)ohjaajana sinun tulee auttaa ohjattavaasi henkilökohtaisen jatko-opintosuunnitelman laatimisessa.

Tohtorikoulutuksen tietokanavat

Tohtorikoulutukseen liittyvät ohjeet on koottu Tohtorikoulutuksen käsikirjaan.

Mikäli ohjattavasi ei ole opiskellut UEFissa aiemmin, hän tulee tutustuttaa myös muihin tieto- ja viestintäjärjestelmiin.

  • On suositeltavaa liittyä Tohtorikoulun Yammer-ryhmään.
  • Suurimmalla osalla tohtoriohjelmista on myös omat yammer-ryhmänsä, johon ohjattavan tulisi liittyä pysyäkseen perillä ajankohtaisista tapahtumista
Väitöstutkimuksen rahoitus

Väitöstutkimuksen rahoitus

Sinun velvollisuutesi ohjaajana on auttaa ohjattavaasi hankkimaan itselleen rahoitusta. Rahoitusmahdollisuuksia ovat mm. apurahat, tohtoriohjelmien palkalliset tohtorikoulutuspaikat, palkalliset projektitutkijan tehtävät tai opintojen ja muun palkkatyön yhdistäminen. Lisätietoa näistä sekä tiedekuntien apurahoista väitöskirjatyön aloittamiseen tai viimeistelyyn löydät tohtorikoulutuksen rahoitusmahdollisuudet- sivulta.

Tietoa työsuhteesta:

Koulutusta apurahojen hakemiseen

Kaikki tiedekunnat järjestävät koulutusta väitöskirjatutkijoille apurahojen hakemiseen liittyen. Lisätietoa aiheesta Muut opinnot ja koulutukset- sivulta.

Tutkijan taidot

Tutkijan taidot

UEFissa on tarjolla monenlaista koulutusta ja tietoa väitöstutkimuksen tueksi sen eri vaiheissa esim. tiedonhakuun, datan hallintaan, tilastotieteeseen, tieteelliseen kirjoittamiseen ja julkaisemiseen liittyen.

Tutkimusetiikka

Tutkimusetiikka

Varmista, mm. että

  • ohjattavasi on perillä
  • olette sopineet
    • kirjoittajuudesta, mikäli väitöstutkimus koostuu osajulkaisuista
    • mahdollisten yhteistyössä tuotettujen aineistojen käytöstä (ks. Tietoarkiston tutkijoiden välisistä sopimuksista)
    • tutkimusaineistojen säilyttämisestä, arkistoinnista ja jatkokäytöstä

Tutkimuseettisistä asioista ohjattavasi löytää tietoa Kamun tutkimuseettiset ohjeet- sivuilta ja tutkimusetiikan perusteet- opintojaksolta.

Hyvinvointi

Väitöskirjatutkijoiden hyvinvoinnin tukeminen

Väitöskirjatutkijat ovat yli 2-kertaa muuta korkeasti koulutettua väestöä alttiimpia saamaan mielenterveysongelmia (Levecque ym. 2017). Suurimmat stressitekijät ovat uranäkymien epävarmuus ja työn ja vapaa-ajan epätasapaino (Nature, 2019). Liiallisesti stressaantunut väitöskirjatyöntekijä on riski: huonovointisuus johtaa viivyttelyyn sekä myöhemmin mahdolliseen loppuun palamiseen tai opintojen lopettaminen.

Siispä:

  • Kysy kuulumisia säännöllisesti (järjestä esim. epävirallisia kahvihetkiä)
  • Ole kiinnostunut, kuuntele, innosta ja kannusta. Älä painosta.
  • Rohkaise pitämään työaika ja vapaa-aika erillään – virkeä väitöskirjatutkija on tehokas väitöskirjatutkija. Lue lisää liikuntapalveluista.
  • Keskustele uranäkymistä. Ohjaa tarvittaessa tohtorikoulun urakursseille.
  • Edistä verkostoitumista muiden väitöskirjatutkijoiden kanssa (esim. UEF Doctoral Student Association) tai muun sosiaalisen verkoston löytämisessä.

Katso myös:

Hankalat tilanteet

Hyvän tieteellisen käytännön loukkaukset

Hyvän tieteellisen käytännön loukkaukset

Hyvän tieteellisen käytännön loukkauksiin kuuluvat vilppi tieteellisessä toiminnassa (sepittäminen, vääristely, plagiointi, anastaminen) sekä piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä (esim. muiden tutkijoiden osuuden vähättely julkaisuissa ja muu tekijyyden manipulointi, itsensä plagiointi tai huolimaton ja harhaanjohtava raportointi).

Jos on aihetta epäillä hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyä, tulee tutkimuseettinen epäily selvittää TENK:n ohjeistuksen mukaisesti. Tutkintaprosessi on kolmiportainen: 1) kirjallinen ilmoitus, 2) esiselvitys ja 3) varsinainen tutkinta. Itä-Suomen yliopistossa kaikista loukkausepäilyistä ilmoitus tehdään aina rehtorille, joka vastaa päätöksenteosta koko prosessin ajan.

Tutkimuseettisissä ongelmissa voit ottaa yhteyttä tutkimusetiikan tukihenkilöihin (Heimossa, vaatii UEF kirjautumisen).

Ristiriitatilanteet

Ristiriitatilanteet

Ristiriitatilanteita ovat mm. henkilökemiaongelmat, työtehtäviin, ja -järjestelyihin liittyvät ongelmat, ohjaamiseen liittyvät ongelmat tai muut ristiriidat. Ne pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan ns. matalan kynnyksen periaatteella:

  1. Ohjattava (tai ohjaaja) ottaa yhteyttä tohtorikoulun koordinaattoriin tapaamisajan varaamiseksi.
  2. Luottamuksellisessa keskustelussa tohtoriohjelman johtajan tai/ja koordinaattorin kanssa kartoitetaan tilanne.
    • Keitä osapuolia ristiriitaan liittyy?
    • Miten tilanteen olisi muututtava, jotta ristiriita ratkeaisi?
  3. Päätetään ratkaisuyrityksen toimenpiteistä.
  4. Tapaamisesta tehdään muistio.
  5. Sovitaan aika jälkiseurantaan.

Mikäli ristiriita ei ratkea matalan kynnyksen keskustelun seurauksena, asia siirtyy laitosjohtajalle / dekaanille.

Muut työyhteisöissä ilmenevät tilanteet

Muut työyhteisöissä ilmenevät tilanteet

Muita työyhteisöissä ilmeneviä tilanteita ovat mm. seksuaalinen häirintä, epäasiallinen palaute kolmannelta osapuolelta tai sisäilmaongelmaepäilyt.

Näiden selvittämisen tueksi henkilöstöpalvelut ​​on tuottanut yhteistyössä työsuojelun kanssa UEF-kompasseja (Heimossa, vaatii UEF-kirjautumisen).

Väitös ja valmistuminen

Väittelylupa ja väitöskirjan tarkastaminen- sivulta löydät tietoa

  • väitöskirjan vaatimuksista
  • esitarkastajien määräämisestä (ml. ohjeet esitarkastajille)
  • plagiaatintunnistusprosessista
  • väittelyluvan myöntämisestä
  • vastaväittäjän ja kustoksen määräämisestä
  • väitöskirjan arvostelemisesta

Väitöskirjan taitto ja julkaiseminen- sivuilta löydät tietoa väitöskirjan taittamisesta, julkaisemista ja jakelusta.

Väitöstilaisuus ja karonkka- sivulta löydät tietoa

  • väitöstilaisuuden kulusta
  • väitökseen valmistautumisesta
  • väitöksestä tiedottamisesta
  • väitöskaronkasta

Lisensiaatintutkimus- sivuilta löydät tietoa lisensiaatintutkimuksen vaatimuksista ja tarkastamisesta.

Tohtorintutkinnon valmistuminen- sivulta löydät tietoa tutkintotodistuksen hakemisesta.

Tohtorin ura ja alumnitoiminta- sivuilta löydät tietoa

  • UEFista valmistuneiden tohtoreiden työllistymisestä (Aarresaaren seuranta)
  • perustietoa akateemisesta urasta haaveilevalle
  • yliopiston tarjoamasta urasuunnitelun tuesta

sekä

linkit alumnitoiminnan ja tohtoripromootion sivuille.

Väitöskirjatutkijan sitouttaminen

Väitöskirjatutkijan sitouttaminen

Tyytyväinen väitöskirjatutkija on sitoutunut ja tehokas työssään. Tutkimusten mukaan sitoutumista edistävät:

Tohtoriopintojen keskeyttämisen ja loppuun palamisen riskiä puolestaan lisäävät:

  • Tutkijayhteisössä ilmenevät vaikeudet ja erimielisyydet, eivät niinkään ongelmat itse tutkimuksessa (Vekkaila ym. 2013).
  • Ongelmat kirjoittamisessa (kirjoitusblokit, perfektionismi ja viivyttely) (Lonka ym. 2014)
  • Yksinäisyyden ja eristyneisyyden tunne sekä riittämätön ohjaus ja tunne tiedeyhteisön epätasa-arvoisuudesta (Cornér ym. 2017).
  • Epäreiluuden, epätasa-arvon, epäkunnioituksen kokemukset ohjaajan taholta, esim. hylkääminen, hyväksikäyttö, itsemääräämisoikeuden kieltäminen (Löfström & Pyhältö, 2020)
Onnistunut ohjaus

Onnistunut ohjaus

Lähde: Sanna Vehviläinen, Ohjaustyön opas ja Toolkit for supervisors.

Ohjaus on ohjaajan tarjoamaa asiantuntemusta, opastamista oppimiseen sekä avun ja tuen tarjoamista. Se on yhteistyöhön perustuvaa toimintaa, joka edistää ohjattavalle merkittäviä oppimisen, työn ja elämän suunnittelun prosesseja vahvistaen ohjattavan toimijuutta.

Toimijuuden vahvistuminen näkyy mm. taitojen, tietojen ja kykyjen karttumisena, toimeen tarttumisena, kasvavana itsenäisyytenä, itsesäätelynä ja itseluottamuksena, oman pätevyyden tiedostamisena, vastuuntuntoisuutena, aloitteellisuutena, osallistumisena, haluna vaikuttaa ympäristöönsä, kykynä luottaa muihin sekä yhteisön osaksi tulemisena ja yhteistyössä toimimisena.

Hyvä ohjaus

  • Ei perustu ohjaajan tutkijana menestymiseen. Kyky arvioida konkreettisia tuloksia (artikkeli tms.) ei ole tästä kiinni.
  • Ei perustu henkilökemiaan.
  • Ei ole taito, joka jollain on luonnostaan ja jollain ei.
  • Perustuu vuorovaikutukseen (ks. alla).
  • Voi sisältää ongelmia mutta ne ovat korjattavissa.
  • On toimintaa, jota voi suunnitella ja siten harjoitella.
  • On tavallista, ystävällistä, työhön keskittyvää tekemistä - eli tarpeeksi hyvää ohjausta

Ohjauksen orientaatiot

Hyvä vuorovaikutus on avain onnistuneeseen ohjaukseen. Akateemisessa ohjauksessa on tunnistettu kolme erilaista vuorovaikutuksen orientaatiota. Niistä kaikki ovat tarpeellisia. Ohjaaja voi valita mitä orientaatiota haluaa ja on tarpeen kussakin tilanteessa käyttää (ja tunnistaa mihin orientaatioon ohjattava häntä haluaa viedä). Usein ensin voi olla hyvä tarjota kannattelevaa orientaatiota, sitten tutkivaa orientaatiota ja lopuksi ongelmanratkaisuorientaatiota.

Kannatteleva orientaatio

Kannattelevalla orientaatiolla tarkoitettan läsnäolevaa, tarkkailevaa, avoinna olevaa ja empaattista mielentilaa. Tilanne koetaan ja hyväksytään sellaisena kuin se on. Orientaatio tapahtuu usein ”hiljaa”, sanoitta, kehon kielellä. Se on keskittymistä tilanteeseen, kuuntelemista.

Tämä orientaatio on yleensä tarpeen alussa, vaihettumisissa tai kun tilanne muuten vaatii rauhoittamista (esim. lehdestä tullut käsikirjoituksen hylkäys). Orientaatio auttaa ohjattavaa kestämään sen mikä pitää kestää ja estää toimimasta äkkipikaisesti.

Tutkiva orientaatio

Tutkivassa orientaatiossa pysähdytään ongelman äärelle pohtimaan mistä on kyse ja mitä ongelman takana on. Tavoitteena on saada syvällisempi, analyyttisempi ja monipuolisempi ymmärrys ongelmasta. Tällöin ei juututa ja tuhlata aikaa epäolennaisiin ongelmiin.

Tämän orientaation seurauksena ohjattava alkaa paremmin ymmärtää omaa sisäistä työskentelyprosessiaan, oppii virheistään ja onnistumistaan sekä ymmärtää syvällisemmin myös ulkoiset kriteerit (esim. miksi teksti ei toimi/toimii). Nämä seikat ovat tarpeellisia asiantuntijatehtävissä tarvittavan kriittisen reflektiokyvyn ja metataitojen kehittymiselle.

Päätyökaluna tutkivassa orientaatiossa on kysymysten tekeminen: ohjattavaa pyydetään kuvailemaan ajatteluaan ja asioiden merkityksiä hänelle.

Ongelmanratkaisuorientaatio

Ongelmanratkaisuorientaatio on yleisimmin käytetty orientaatio, jossa ongelma pyritään tunnistamaan ja ratkaisemaan mahdollisimman nopeasti ohjaajan antamalla neuvolla. Orientaatio on tehokas mutta rajoittunut, mikäli esiin tuotu ongelma ei ole varsinainen ongelma. Tällöin neuvo korjaa ongelman lopputuloksessa mutta ei siinä osassa työprosessia, joka alun perin ongelman aiheutti.

Ongelmanratkaisuorientaatiossa ohjaaja tunnistaa ongelman ja antaa ratkaisun, jolloin ohjattava ongelmaratkaisukyky ei kehity, eikä ohjattavan ajattelu (kuinka hän ymmärsi neuvon) ei paljastu.

Taitavassa neuvomisessa kuullaan ensin ohjattavaa, jolloin voidaan varmistua siitä, mikä on varsinainen ongelma. Ohjaajalla oltava aikaa harkita asioita, jotta neuvo olisi harkittu ja ohjattava on hyvä ottaa mukaan ongelmanratkaisuun. Neuvominen ei sovi kaikkiin tilanteisiin.

Orientaatioiden käyttämisestä

Kokonaisuutta ajatellen orientaatioiden käyttö ei vaadi lisää aikaresursseja. Alussa niiden tunnistaminen ja tietoinen soveltaminen käytäntöön vie aikaa mutta se myös maksaa itsensä takaisin tuomalla lyhyeenkin kohtaamiseen rakennetta ja ohjaamalla keskittymään olennaiseen.

Lisätietoa aiheesta ja konkreettisia neuvoja mm. palautteen antamiseen: Toolkit for supervisors (Moodlessa, vaatii UEF-kirjautumisen).

Vinkkejä käytäntöön

Vinkkejä ohjaukseen

Koottu vuonna 2018 järjestetyn tutkija- ja ohjaajakoulutusseminaarin Sanna Vehviläisen vetämästä ohjaus-aiheisesta työpajasta (ks. Sway-esitys How to improve PhD supervision).

  • Varaa ohjaustilanteessa tarpeeksi aikaa yhteisen ymmärryksen luomiseen siitä, mitä ollaan tekemässä ja miten - tee päämäärät ja toimintatavat näkyviksi.
  • Anna ohjattavallesi tilaa kertoa omista näkemyksistään, kokemuksistaan ja motivaatiostaan.
  • Auta ohjattavaasi asettamaan konkreettisia tavoitteita.
  • Älä oleta, kysy! Varmista, että ymmärrätte asiat samoin (esim. mitä seuraavaksi tehdään).
  • Anna aikaa vuorovaikutukselle, keskustele. Tämä hyödyttää teitä molempia.
  • Osoita ohjattavallesi, että olet halukas auttamaan.
  • Stimuloi ohjattavasi ajattelua antamalla palautetta. Palautteen tulee olla rehellistä, realistista, konkreettista, positiivista ja rohkaisevaa. Ole ystävällinen ja hienotunteinen - kritiikki voi olla murskaavaa, vaikka se olisikin tarkoitettu rakentavaksi.
  • Tue, rohkaise ja kannusta. Motivoi uudelleen ja uudelleen.
  • Anna ohjattavallesi aikaa ajatella ja prosessoida.
  • Arvioikaa prosessia (esim. tehtyjä toimenpiteitä) yhdessä.
  • Tutki ohjattavasi esiintuomia ongelmia huolellisesti ennen neuvomista. Ongelma voi olla jotain muuta kuin mitä ensisilmäyksellä näyttää (ks. tutkiva orientaatio).
  • Järjestä ohjattavasi kanssa myös epävirallisia tapaamisia (esim. kahvitauot)
  • Tutustu ohjattaviisi ja heidän työskentelytapoihinsa.
  • Kiinnitä huomiota myös omaan kommunikointityyliisi (ks. orientaatiot).
  • Laadi yhdessä ohjattavasi kanssa säännöt kommunikaatiolle.
  • Anna tilaa tunteille ja niiden ilmaisuille
  • Anna liikkumatilaa ja vapautta mutta pidä säännöllisesti ja aktiivisesti yhteyttä!
  • Huomioi kulttuuritausta: korkean hierarkian kulttuureista tulevat väitöskirjatutkijat tarvitsevat enemmän konkreettisia neuvoja ja opastusta (ks. Hofsteden kulttuurikompassi)
  • Pidä silmällä työkuormaa. Kohtuullinen työkuorma ja riittävä vapaa-aika eivät suinkaan hidasta vaan nopeuttavat etenemistä.
Työkaluja ohjaukseen

Työkaluja omaan ohjaukseen

Alla listatut työkalut löytyvät Moodlesta, ohjaajien työkalupakista (vaativat UEF-kirjautumisen):