Yhteiskuntatieteiden laitos (avautuu uuteen välilehteen) on monitieteinen kokonaisuus, johon kuuluu kuusi pääainetta/suuntautumisvaihtoehtoa kahdella kampuksella.
Perustutkintokoulutuksemme antaa opiskelijoille vahvan tieteenalaperustaisen koulutuksen. Meiltä opiskelija saa valmiudet työelämän moninaisiin ja muuttuviin yhteiskuntatieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin sekä kelpoisuuden pääaineen jatko-opintoihin.
Opetuksemme on sisällöllisesti ja pedagogisesti korkeatasoista, ja se antaa moninaisia työelämävalmiuksia ja kannustaa kansainvälisyyteen. Käytämme monenlaisia opetus- ja opettamiskeinoja. Opetus perustuu yhteiskuntatieteelliseen yleissivistykseen ja erikoistumiseen johonkin tai joihinkin laitoksen painoaloihin.
Painotamme toiminnallista oppimista, jossa vahva teoreettinen ajattelu siirretään temaattisissa opinnoissa aitoihin toimintaympäristöihin.
Laitoksellamme järjestetään yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoihin johtavaa koulutusta sekä tieteellistä jatkokoulutusta seuraavissa oppiaineissa:
- Hyvinvointi yhteiskunnassa (Kuopion kampus)
- Sosiaalipedagogiikka (Kuopion kampus)
- Sosiaalipsykologia (Kuopion kampus)
- Sosiaalityö (Kuopion kampus)
- Sosiologia (Joensuun ja Kuopion kampukset)
- Yhteiskuntapolitiikka (Joensuun kampus)
Suomenkielisen tutkintokoulutuksen lisäksi laitoksellamme toimii englanninkielinen kandidaattiohjelma Bachelor's Degree Programme in Social Sciences (avautuu uuteen välilehteen).
Laitos antaa sivuaineopetusta sosiaalipedagogiikasta, sosiaalipsykologiasta, sosiaalitieteistä, sosiaalityöstä, sosiologiasta ja yhteiskuntapolitiikasta.
Lisäksi laitoksemme järjestää filosofian sivuaineopetusta yhdessä oikeustieteiden laitoksen kanssa. Filosofian sivuaineopinnoista lisätietoja Pepin opinto-oppaissa (avautuu uuteen välilehteen, katso kohdasta Yhteiskuntatieteiden laitoksen sivuainetarjonta).
Laitoksella tarjotaan lisäksi englanninkielistä opetusta vaihto-opiskelijoille, vaihto-opiskelijoille tarjottava opetus on kerrottu Pepin opinto-oppaissa (avautuu uuteen välilehteen).
Muissa oppilaitoksissa suoritetuilla tutkinnoilla/opinnoilla voidaan korvata opintoja sen mukaan mitä tiedekunnassa on linjattu ja mitä hyväksilukemisesta (sisällyttämisestä ja korvaamisesta) on oppiaineen sisällä päätetty.
Yhteisesti yhteiskuntatieteiden laitoksella on linjattu seuraavaa
- Kandidaattivaiheessa voidaan hyväksyä enintään 25 op toiseen tutkintoon kiinnitettyjä opintoja. Tämä voi sisältää kandidaatin tutkintoon vaadittavia tutkimusmenetelmäopintoja tai muita tutkintoon vaadittavia pakollisia opintojaksoja esim. Sosiologian perusteet. Tähän 25 opintopisteeseen ei lasketa mukaan kandidaatin tutkintoon pakollisena kuuluvia kieli- ja viestintäopintoja.
- Kieli- ja viestintäopintojen korvaamisesta päättää Kielikeskus.
- Tutkimusmenetelmäopintojen osalta on päätetty, että kandidaatin tutkintoon tai maisterin tutkintoon voidaan hyväksilukea enintään 10 lukuvuotta vanhoja opintoja. Esimerkiksi haettaessa opintojen korvaavuutta lukuvuonna 2023–2024, tarkastellaan vain lukuvuonna 2013-2014 tai sen jälkeen suoritettuja opintoja. Itä-Suomen yliopistossa (tai Kuopion tai Joensuun yliopistossa) yhteiskuntatieteellisissä oppiaineissa aloitetun ja kesken jääneen tutkinnon osalta aiemmin tehdyistä menetelmäopinnoista ja niiden soveltuvuudesta nykyiseen opetussuunnitelmaan sovitaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman tekemisen yhteydessä silloin, kun opiskelija palaa suorittamaan tutkintoaan loppuun.
- AMK-tutkintoon suoritetuilla tutkimusmenetelmäopinnoilla tai täydennyskoulutuksessa tehdyillä menetelmäopinnoilla ei hyväksilueta kandidaatin tutkintoon eikä maisterin tutkintoon sisältyviä menetelmäopintoja.
- Kandidaatintutkielmaa ei hyväksilueta AMK-tutkintoon tehdyllä opinnäytetyöllä.
- Maisterin tutkintoon voidaan hyväksilukea aikaisempaan maisterin tutkintoon suoritettuja opintoja enintään 15 op. Tämä voi sisältää maisterin tutkintoon vaadittavia tutkimusmenetelmäopintoja tai tutkintoon kuuluvia pakollisia opintojaksoja, pl. tutkielmaopinnot. Syventäviin opintoihin ei voida hyväksilukea tai sisällyttää perusopintotasoisia opintojaksoja.
- Aikaisempien opintojen perusteella ei voida korvata pro gradu –tutkielmaa eikä henkilökohtaista opintosuunnitelmaa.
- Työkokemuksella ei lähtökohtaisesti korvata opintojaksoja. Mahdollisista poikkeuksista tähän, esim. harjoittelu, ilmoitetaan opintojakson opintojaksokuvauksessa.
Opintojen hyväksilukemista haetaan Peppi-järjestelmässä. Lisätietoja aiemmin suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta saa laitoksen amanuensseilta. Itä-Suomen yliopistossa noudatettavat osaamisen tunnustamisen (OT) yleiset periaatteet on kerrottu Kamussa ja lisäksi lisätietoa hyväksilukemisen hakemisesta on yhteiskuntatieteiden laitoksen opintoyhteisöstä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).
Kuopion kampuksen sosiologian, sosiaalipolitiikan, sosiaalipsykologian, sosiaalityön, sosiaalipedagogiikan ja yhteiskuntapolitiikan opiskelijoiden ainejärjestö on Socius ry. Ainejärjestön verkkosivuilta (avautuu uuteen välilehteen) löytyy tarkempaa tietoa ainejärjestöstä.
Praxis ry on Joensuun kampuksella yhteiskuntapolitiikan, sosiologian ja filosofian opiskelijoiden ainejärjestö. Ainejärjestön verkkosivuilta (avautuu uuteen välilehteen) löytyy tarkempaa tietoa ainejärjestöstä.
Osana opintoja tehtävän työharjoittelun keskeisenä tavoitteena on opintojen ja työelämän lähentäminen sekä opiskelijoiden työllistymisen edistäminen. Harjoittelu antaa opiskelijalle mahdollisuuden muun muassa perehtyä oman alan tehtäväkenttään ja se edistää teoreettisen tiedon jäsentymistä sekä työelämään sijoittumista. Harjoittelulla on usein myös merkittävä positiivinen vaikutus opiskelijan urasuunnitelmien selkiytymiseen ja opiskelumotivaatioon.
Harjoittelun pituus muilla kuin sosiaalityön opiskelijoilla on vähintään 2 kuukautta. Sosiaalityön opiskelijoilla harjoittelua on sekä kandidaatin että maisterin tutkinnoissa. Muissa pääaineissa harjoittelu on osa maisterin tutkintoa. Harjoittelun voi suorittaa julkisella (valtiot, kunnat), yksityisellä (yritykset) tai kolmannella (järjestöt) sektorilla. Harjoittelun voi tehdä Suomessa tai ulkomailla.
Harjoittelusta lisätietoja KAMUssa, yhteiskuntatieteiden laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen) sekä tutkintoihin sisältyvien harjoitteluopintojaksojen opintojaksokuvauksissa Pepissä.
Yhteiskuntatieteiden kandidaattitutkintoihin sisältyy opintojakso, jolla tutustutaan yhteiskuntatieteilijöiden työmarkkinoihin mm. meiltä valmistuneiden (alumniemme) vierailujen kautta. Työelämäopinnot-opintojakson kautta myös generalistialojen opiskelijamme tutustuvat yhteiskuntatieteilijöiden työmahdollisuuksiin jo opintojensa alussa.
Henkilökohtainen opintosuunnitelma eli HOPS on opiskelijan työväline. HOPS-työskentelyn avulla opiskelijalla on mahdollisuus suunnitella tutkintoon vaadittavia opintojaan ja seurata niiden etenemistä. HOPS auttaa opiskelijaa hahmottamaan tutkinnon, jota hän on suorittamassa, ja siihen sisältyvät/vaadittavat opinnot. HOPS ei ole sitova, vaan sitä voi muokata opintojen edetessä. HOPSin tulee vastata tutkinnon opetussuunnitelmaa (tutkintovaatimuksia). Opiskelijoita ohjaavat ja opastavat oppiaineittain nimetyt HOPS-vastuuhenkilöt sekä muu oppiaineen henkilökunta. Laitoksen opintoyhteisöstä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen) löytyvät tiedot oppiaineiden HOPS-vastuuhenkilöistä.
Opiskelijat suorittavat osana kandidaatin tutkintoa opintojakson, jonka yhteydessä opiskelijat tekevät kandidaatin tutkintonsa kattavan henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPSin) Peppi-opintotietojärjestelmään. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman teossa opiskelijoita neuvovat ja ohjaavat oppiaineiden amanuenssit. Oppiaineiden amanuenssit hyväksyvät HOPS:t ja antavat niistä opintosuoritusmerkinnän.
Opiskelijan vastuulla on pitää hopsinsa ajantasaisena opintojensa ajan (esimerkiksi opetussuunnitelmaan tulevien muutosten päivittäminen hopsiin).
Ulkomailla opiskelu tarjoaa paitsi mielenkiintoisia kursseja myös uusia kokemuksia, uusia ystäviä, mahdollisuuden käyttää ja parantaa kielitaitoa sekä saada uutta itsevarmuutta. Kansainvälistymistä arvostetaan myös työmarkkinoilla enenevässä määrin, ja siksi vaihto-opiskelu ulkomailla onkin erittäin suositeltavaa. Lähtökohtana on, että ulkomailla suoritetut opinnot luetaan täysimääräisesti osaksi kotimaista tutkintoa.
Ajantasaista tietoa kansainvälisestä opiskelijavaihdosta, vaihto-ohjelmista, vaihtopaikoista, hakuajoista ja ajankohtaisista tapahtumista löytyy KAMUsta sekä Yammerista (esimerkiksi Yammer-ryhmät UEF lähtevät vaihto-opiskelijat // UEF Outgoing Exchange Students sekä Kansainvälistymismahdollisuuksia opiskelijoille // Internationalisation offers for students). Vaihtoon lähtevien ja lähtemistä harkitsevien kannattaa myös tutustua SoleMOVE-hakujärjestelmään. Lisätietoja SoleMOVEn käytöstä Kamussa. Lisätietoa saa myös laitoksen kv-yhteyshenkilöiltä. Yhteyshenkilöiden tiedot ovat yhteiskuntatieteiden laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).
Opintojen ohjaus on tärkeä osa opintojen sujuvassa etenemisessä. Yhteiskuntatieteiden laitoksella pidämme tärkeänä sitä, että pää- ja sivuaineopiskelijoillamme on mahdollisuus saada ohjausta läpi koko opintopolkunsa. Opintojen ohjauksen merkitys korostuu opintojen alkuvaiheessa, jolloin on tärkeää, että jokainen aloittava opiskelija pääsee opinnoissaan alkuun ja osaksi yliopistoyhteisöämme.
Laitoksen yleisestä opintoneuvonnasta vastaavat oppiaineiden amanuenssit sekä Joensuun että Kuopion kampuksilla. Pääainekohtaisesta opintoneuvonnasta vastaavat oppiainevastaavat. Yksittäisiin opintojaksoihin liittyvää opintoneuvontaa antavat kyseisten opintojaksojen vastuuopettajat. Opintojakson opettaja on kerrottu Pepissä olevan opintojakson kuvauksessa tai opintojakson toteutuksen tiedoissa.
Amanuensseihimme voit olla yhteydessä kaikissa opintoihisi tai opiskeluun ylipäänsä liittyvissä kysymyksissäsi. Amanuenssien yhteystiedot on kerrottu Pepissä olevan ko. opinto-oppaan Tietoa opinnoista -sivulla sekä yhteiskuntatieteiden laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).
Opintojaksojen järjestämisen tavat (suoritustavat) on kerrottu Pepissä olevissa opintojaksojen kuvauksissa. Opintojaksolla voi olla yksi tai useampi kuin yksi suoristustapa. Opintojakson kuvaus sisältää siten myös mahdolliset vaihtoehtoiset suoritustavat, jos niitä opintojaksolla on. Opintojakson järjestämisen tapana voi olla esimerkiksi luento, luento ja seminaari, opintopiiri, harjoitukset, essee tai kirjatentti. Opintojaksolla voi olla pakollista läsnäoloa. Läsnäoloon opetuksessa liittyvät tiedot on kerrottu opintojakson kuvauksessa Pepissä. Onkin erittäin tärkeää, että opiskelija tarkistaa Pepissä olevasta opintojakson kuvauksesta sekä opintojakson toteutuksen tiedoista opintojakson suorittamiseen liittyvät tiedot.
Opetuksen aikataulut löytyvät Pepissä (avautuu uuteen välilehteen) olevista opinto-oppaista. Opintojakson toteutuksen tietojen yhteydessä mainitaan, järjestetäänkö opetus Joensuun vai Kuopion kampuksella, video-opetuksena Joensuun ja Kuopion kampusten välillä vai etäopetuksena verkossa. Etäopetus voi olla esimerkiksi aikataulutettua opetusta verkossa tai itsenäisesti suoritettavaa opiskelua verkossa tiettynä ajanjaksona. Opetukseen ilmoittaudutaan ennakkoon Pepissä. Pepissä olevassa opetuksen toteutuksen tiedoissa on kerrottu ilmoittautumisen alkamisen ja päättymisen ajankohdat. Valinnaisten opintojaksojen opetusta ei järjestetä, jos opintojakson toteutukselle on ilmoittautunut vähemmän kuin 10 opiskelijaa.
Yhteiskuntatieteiden laitoksen suomenkielisen koulutuksen kirjatentit suoritetaan sähköisessä tenttijärjestelmässä (EXAM). Kirjatenttien tenttiminen on mahdollista molemmilla UEF:n kampuksilla sekä niissä oppilaitoksissa, joissa Exam-tenttivierailu on mahdollinen. Exam-kirjatentteihin ilmoittaudutaan Pepissä ennen tenttiajan varaamista Exam-järjestelmästä. Luentotentit järjestetään joko Examissa, Moodlessa tai salitenttinä kampuksella. Katso luentojen, luentotenttien ja niille ilmoittautumisten tiedot kunkin opintojakson tiedoista Pepissä.
Sähköisessä tenttijärjestelmässä olevia tenttejä (luentotentit, kirjatentit) ei voi etätenttiä muutoin kuin tenttivierailuina niissä korkeakouluissa, joissa tenttivierailu on mahdollinen. Katso tarkemmat tiedot tenttivierailusta ja tenttivierailupaikoista Exam-tenttivierailujen verkkosivuilta (avautuu uuteen välilehteen).
Opintojen ohjeellinen suoritusajankohta on kerrottu Pepissä olevissa opinto-oppaissa (ajoitus lukuvuosittain tai ajoitus lukukausittain).
Opintosuoritukset arvostellaan pääosin asteikolla H-5, mutta osalla opintojaksoja arviointiasteikkona on hyväksytty/hylätty. Opintojaksolla käytettävä arviointiasteikko on kerrottu Pepissä olevassa opintojakson kuvauksessa.
Opiskelija voi yhteiskuntatieteiden laitoksen tarjoamissa opinnoissa vastata kuulusteluissa ja laatia kirjalliset työt opintojohtosäännössä määritellyllä kielellä. Yhteiskuntatieteiden laitoksella syventävien opintojen pro gradu -tutkielmat voidaan kirjoittaa joko suomen tai englannin kielellä. Englannin kieltä voi pro gradu -tutkielmissa käyttää painavista syistä (esimerkiksi pro gradu – tutkielmassa käytettävä aineisto on englanniksi). Opetussuunnitelmassa voidaan määrätä muistakin kielistä. Opintojohtosäännöstä poikkeavat määräykset on annettu opintojaksokuvausten yhteydessä. Vaikka opintojakson suorituskieli on suomi, voi opintojakson oppimateriaaleissa olla myös englanninkielistä aineistoa.
Yhteiskuntatieteiden laitoksen kandidaattiohjelma Bachelor's Degree Programme in Social Sciences on englanninkielinen.
Opiskeluun liittyviä ohjeita ja informaatiota on koottu yhteiskuntatieteiden laitoksen opintoyhteisöön (kirjautuminen UEF-käyttäjätunnuksilla, avautuu uuteen välilehteen). Opintoyhteisöstä löytyy tietoa muun muassa opintojen ohjauksesta, opintoihin sisältyvästä harjoittelusta ja tutkinnon hakemisesta. Opintoyhteisön Kirjalliset ohjeet -sivulta löytyvät esimerkiksi laitoksen ohjeet kirjallisiin töihin, opetussuunnitelmien vastaavuustaulukot ja siirtymämääräykset sekä opinnollistamisen ohjeet.
Sosiaalitieteet, Kuopio / Yhteiskuntatieteet, Kuopio
Sosiaalitieteisiin tai yhteiskuntatieteisiin Kuopion kampukselle valittujen pääaine/ suuntautumisvaihtoehto määräytyy opintojen alkamisajankohdan mukaan.
- Opintonsa ennen 1.8.2019 aloittaneet. Pääaine voi olla sosiaalipedagogiikka, sosiaalipsykologia tai sosiologia.
- Opintonsa 1.8.2019 ja sen jälkeen aloittaneet (hakukohde keväästä 2020 alkaen yhteiskuntatieteet, Kuopio). Suuntautumisvaihtoehdot ovat monitieteinen hyvinvointi yhteiskunnassa -suuntautumisvaihtoehto ja sosiaalipsykologian suuntautumisvaihtoehto.
Oppiaineiden kandidaattiseminaarit ja teoriakurssit järjestetään pääaineittain ja valitsemalla yhden seminaarin opiskelija valitsee samalla kandidaatin tutkinnon pääaineen tai kandidaatin tutkintonsa opintosuunnan. Lisäksi opiskelijan tulee ilmoittaa pääainevalinnastaan/suuntautumisvalinnastaan Itä-Suomen yliopiston sähköisessä asiointipalvelussa (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen) olevalla lomakkeella.
Yhteiskuntatieteet, Joensuu
Yhteiskuntatieteet, Joensuu -hakukohteeseen valittujen pääaine on sosiologia tai yhteiskuntapolitiikka. Opiskelija valitsee pääaineen kandidaattiopintojensa loppuvaiheessa. Pääaine ilmoitetaan Itä-Suomen yliopiston sähköisessä asiointipalvelussa (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen) olevalla lomakkeella. Katso myös yhteiskuntatieteiden laitoksen opintoyhteisö (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen). Oppiaineiden kandidaattiseminaarit järjestetään pääaineittain.
Yhteiskuntatieteiden laitos tiedottaa ajankohtaisista asioista laitoksen Viva Engage -ryhmissä
Viva Engage (ent. Yammer) on laitoksen virallinen viestintäväylä. Yhteiskuntatieteiden laitoksen Viva Engage -ryhmissä tiedotetaan opiskelua koskevista ajankohtaisista asioista sekä esimerkiksi harjoittelutukien hausta. Opiskelijan vastuulla on seurata viestintää. Viva Engagessa opiskelijoiden tulee seurata ainakin oman oppiaineensa tiedotusryhmää seuraavasti:
- Hyvinvointi yhteiskunnassa, Kuopio: Hyvinvointi yhteiskunnassa (opiskelija ja opettajat)
- Sosiaalipsykologia: Sosiaalipsykologian opiskelijat – Kuopion kampus
- Sosiaalitieteet, Kuopio/Yhteiskuntatieteet, Kuopio: Sosiaalitieteet, Kuopio (opiskelijat)
- Sosiaalityö: Sosiaalityö (opiskelijat)
- Sosiologia, Kuopio: Kuopion sosiologit (opiskelijat ja opettajat)
- Yhteiskuntatieteet, sosiologia ja yhteiskuntapolitiikka, Joensuu: Yhteiskuntatieteiden laitoksen opiskelijat, Joensuu
Opiskelijan on mahdollista tilata seuraamaansa Viva Engage -ryhmään tulevista viesteistä ilmoitus sähköpostiinsa tai puhelimeensa. Microsoftin ohjeet Yammerin sähköposti- ja puhelinilmoitusten ottaminen käyttöön tai poistaminen käytöstä (avautuu uudelle sivulle)
Opiskeluun liittyviä ohjeita ja informaatiota on koottu yhteiskuntatieteiden laitoksen opintoyhteisöön (kirjautuminen UEF-käyttäjätunnuksilla, avautuu uuteen välilehteen). Opintoyhteisössä ei tiedoteta ajankohtaisista asioista, ajankohtaisista asioista tiedotetaan Viva Engage -ryhmissämme.
Viestintä sähköpostitse tapahtuu opiskelijan UEF-sähköpostiosoitteeseen. Opiskelijan tulee huolehtia siitä, että hän seuraa UEF-sähköpostiaan tai ohjaa siihen tulevat sähköpostit ensisijaiseen sähköpostiinsa.
Yhteiskuntatieteiden laitos on myös somessa (linkit avautuvat uuteen välilehteen):
Opiskelijatutorit toimivat opintojaan aloittavien opiskelijoiden tukena ja ohjaavat opiskelijoita opiskeluun liittyvissä käytännön kysymyksissä. Tutoropiskelijoiden esittelyt laitoksen Smart Start -oppaissa, joista tarkempaa tietoa Kamussa.
The Bachelor of Social Sciences programme (opens on a new page) consists of studies in sociology and social and public policy. The programme gives students a grounding in social scientific theory and methodology. These are further applied to issues such as labour, education, care, mobility and multiculturalism, and connections between them. The emphasis is on the processes and governance of society and questions related to wellbeing.
Upon completion, the students will be able to gather social scientific information, structure and analyse it, and apply it in a variety of contexts. They will be familiar with social scientific research methods and methodology, and will be able to apply their knowledge and understanding, with an appreciation of different approaches to social sciences. They will have the required knowledge and qualifications to apply to a Masters programme in a related field.
All students in the programme take Basic and Intermediate studies in Social sciences. These include both compulsory courses and elective thematic courses. The Bachelors thesis, to be completed in the final year of studies, is included in Intermediate studies. All students also take general studies, as well as language and communication studies. In addition, a degree has to include a minimum of 65 credits of studies in minor subjects. Teaching is provided by noted experts and researchers based at the department of social sciences.
Degrees
Students who have successfully completed the programme will be awarded a Bachelor’s Degree in Social Sciences (BSocSc).
The language of the programme
The language of the programme is English.
Personal study plan
All new students are required to write a personal study plan. This is done under the guidance of the amanuensis during the autumn semester.
Study methods
The courses are provided in the form of online tuition. This can mean either online lectures and seminars or, in some cases, self-study materials. Some courses require mandatory attendance during the lectures, but for others a more flexible schedule is possible.
The course exams can be taken electronically on Moodle platform. In some cases, students can complete the course by writing an essay. Further instructions are provided by the programme coordinator.
Exams are graded either pass/fail or with a scale 0-5.
Recognition of prior learning (RPL)
The recognition of prior learning (RPL) refers to a set of practices and procedures that can be used to assess the prior learning of the student and to approve that learning as part of the student’s studies.
The purpose of recognising prior learning is to ensure that the student can transfer credits from studies with corresponding learning outcomes, achieved in a manner defined by the university. The recognition of prior learning is based on the correspondence between the student’s skills and the learning outcomes of the pursued degree, or parts of it. However, it is not possible to award an entire degree through credit transfer. When recognising prior learning, it must be ensured that the professional qualification given by the degree is not compromised.
The Bachelors Degree Programme in Social Sciences follows the general policy of the Faculty of Social Sciences and Business Studies related to the recognition of prior learning (RPL).
For the recognition of prior learning students are requested to contact the programme coordinator.
Graduation
Regarding the instructions on the graduation process, the general guidelines and procedures of the Faculty of Social Sciences and Business Studies are followed.
Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto pääaineena sosiaalityö (YTK)
Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto, pääaineena sosiaalityö on laajuudeltaan 180 opintopistettä. Kandidaattiopinnoissa sosiaalityön pääaineopinnot koostuvat sosiaalityön perusopinnoista ja sosiaalityön aineopinnoista.
Sosiaalityön perusopinnoissa (25 op) opiskelijalle muodostuu käsitys sosiaalityöstä yhteiskuntatieteellisenä tieteenalana ja ammatillisena toimintana. Perusopinnoissa perehdytään hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin, palvelujärjestelmään, sosiaalioikeudellisiin kysymyksiin ja tieteellisen tutkimuksen perusteisiin.
Sosiaalityön aineopintojen (60 op) vaiheessa opiskelija vahvistaa sosiaalityön teoreettisia, tutkimuksellisia ja käytännöllisiä valmiuksiaan. Aineopinnoissa perehdytään asiakastyöhön, rakenteellisen sosiaalityön kysymyksiin, sosiaalityön etiikkaan ja monialaiseen yhteistyöhön. Lisäksi syvennetään sosiaalioikeudellista ja tutkimuksellista osaamista sosiaalityön kohdeilmiöistä ja käytännöistä.
Sosiaalityön aineopinnot sekä niihin sisältyvän käytännön harjoittelun suoritettuaan opiskelijalla on oikeus toimia tilapäisesti sosiaalityöntekijän ammatissa enintään vuoden ajan. Tällöin opiskelija toimii ammattiin valmistuneen sosiaalityöntekijän johdon ja valvonnan alaisena. (Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015, 12 §.)
Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto pääaineena sosiaalityö (YTM)
Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto, pääaineena sosiaalityö on laajuudeltaan 120 opintopistettä ja pitää sisällään syventäviä opintoja. Syventävissä opinnoissa vahvistetaan sosiaalityön teorian, käytännön ja tutkimuksen yhdistämiseen liittyvää osaamista. Opinnot antavat valmiuksia toimia vaativissa asiantuntijatehtävissä osana yhteiskunnan muuttuvia rakenteita ja monitoimijaisia verkostoja. Opinnoissa opiskelija syventää osaamistaan sosiaalityön erityiskysymyksiin ja tutkimusmenetelmiin liittyen.
Maisterintutkinnon suoritettuaan voi hakea Sosiaalialan lupa- ja valvontavirastolta (Valvira) oikeutta toimia laillistettuna sosiaalityöntekijänä (Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015). Tutkinnon jälkeen sosiaalityön opintoja on mahdollista jatkaa erikoistumiskoulutuksessa ja tohtorikoulutuksessa.
Tutkintojen rakenteet ja opintojen ohjeellinen ajoittuminen
Tarkemmat tiedot sosiaalityön tutkintojen tutkintorakenteista sekä opintojaksojen kuvaukset sosiaalityön opinto-oppaassa Pepissä (avautuu uuteen välilehteen) sekä opintojen tavoitteellinen suoritusajankohta laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).
Aikaisempien opintojen hyväksiluvun perusteet sosiaalityön oppiaineessa
5513104 Sosiaalityön käytäntö I: Toimijuuden tukemisen perusteet 5 op.
- Opiskelija, joka on suorittanut sosionomin, geronomin, kuntoutuksen ohjaajan tai yhteisöpedagogin ammattikorkeakoulututkinnon saa opintojakson korvattua kokonaan.
5513107 Sosiaalityön ammatillisuus ja toimintaympäristö 5 op
- Sosionomi AMK, geronomi AMK, kuntoutuksen ohjaaja AMK ja yhteisöpedagogi AMK -tutkinnolla saa hyväksiluetuksi opintojakson kirjallisuustentin. Monimuoto-osuus opintojaksolta tulee suorittaa.
5513704 Sosiaalityön käytäntö 3, Asiantuntijuuden kehittyminen 15 op
- Opiskelija, joka on toiminut vähintään 2 vuotta sosiaalityön asiantuntijatehtävissä vähintään 3 kk:n jaksoissa viiden viime vuoden aikana, saa käytännönopetusjaksosta lyhennyksen. Kaikki muu opintojaksoon sisältyvä jää suoritettavaksi.
Lisäksi sosionomi, geronomi, kuntoutuksen ohjaaja, ja yhteisöpedagogi AMK-tutkinnon suorittaneille hyväksytään vapaasti valittavat sivuaineopinnot, yhteensä 45 op. Pakollinen sivuainekokonaisuus tulee suorittaa.
Täydentävät opinnot maisterihaussa valituille opiskelijoille, joilla suoritettuna lisäksi tai tutkinnon osana sosiaalityön perus- ja aineopintokokonaisuudet (25 op + 35 op):
Sosiaalityön aineopinto-opintoja täydennetään siten, että niiden kokonaislaajuus on yhteensä 60 op (ei sisällä perusopintokokonaisuutta).
Sosiaalityön aineopintojen täydentäminen, jos taustalla soveltuva AMK-tutkinto:
- Tutkimusmenetelmäopinnot 10 op (max. 10 vuotta vanhat hyväksytään)
- Kandidaatintutkielma 10 op
- Käytäntö 2 10 op
- (Juridiikka, jos ei ole jo suoritettu perus- ja aineopinnoissa)
- Yhteiskuntatieteiden tiedonhaku 1 op
- Tieteenfilosofia 2 op
- Sosiaalityön tutkimuksen analysoiminen 2 op
Muu kuin soveltuva AMK-tutkinto:
Opiskelija suorittaa edellä mainittujen lisäksi myös pakollisen sivuainekokonaisuuden joko yhteiskuntapolitiikan perusopinnot 25 op tai sosiaali- ja terveyshallintotieteen perusopinnot 25 op
Sosiaalityön aineopintojen täydentäminen puuttuvilta osin, jos taustalla yliopistotutkinto:
- Käytäntö II, 10 op, aiemmin hyväksiluettu opintojakso suoritetaan
- Tutkimusmenetelmäopinnot 10 op (max. 10 vuotta vanhat hyväksytään)
- Juridiikka, jos ei ole jo suoritettu perus- ja aineopinnoissa 5 op
Kriteerit ovat astuneet voimaan 1.8.2019 dekaanin päätöksellä.
Opintoneuvonta: amanuenssi Anna-Maija Pyykönen
Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto (180 op)
Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto Joensuun kampuksella rakentuu sosiologian ja yhteiskuntapolitiikan tieteenalaopinnoista. Opetus sisältää yhteiskuntatieteiden perusvalmiudet: tärkeimmät teoriat ja tiedonhankinnan menetelmät. Näitä sovelletaan yhteiskunnallisesti keskeisiin kysymyksiin työstä, koulutuksesta, hoivasta, liikkuvuudesta ja monikulttuurisuudesta sekä näiden välisistä suhteista. Opetuksessa painottuvat globaalin koulutusyhteiskunnan ja muuttuvien työmarkkinoiden prosessit ja niiden hallitseminen sekä arkisen hyvinvoinnin kysymykset.
Pääaine valitaan kandidaatin tutkinnon aikana ennen sosiologian tai yhteiskuntapolitiikan kandidaattiseminaarin aloittamista. Kandidaatintutkintoa haettaessa tarvitaan pääaine. Valittu pääaine ilmoitetaan Itä-Suomen yliopiston sähköisessä asiointipalvelussa olevalla lomakkeella. Pääaineen valitsemiseen liittyvissä kysymyksissä neuvoo yhteiskuntatieteiden amanuenssi. Maisterin tutkinto suoritetaan valitussa pääaineessa, ja se sisältää pääaineen tieteenalaopintoja sekä syventää kandidaatin tutkinnon erityisalojen tietämystä.
Yhteiskuntatieteellinen koulutus Joensuun kampuksella tarjoaa mielenkiintoista ja työelämän tarpeita vastaavaa yhteiskuntatieteellistä opetusta. Itä-Suomen yliopisto tarjoaa opiskelijalle laajan sivuainevalikoiman.
Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija osaa hankkia tietoa, jäsentää sitä ja käyttää erilaisissa tehtävissä. Hän hallitsee yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen perusteet ja tieteellisen työskentelytavan. Hän myös osaa soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä. Kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija tietää, kuinka uusia asioita voi oppia, mistä tietoa haetaan ja kuinka tehdään työtä erilaisia asiantuntemuksia edustavien yhteistyönä.
Yhteiskuntatieteiden perusopinnot ja yhteiskuntatieteiden aineopinnot eivät ole valittavissa sivuainekokonaisuuksiksi, vaan sivuaineopiskelija voi valita joko sosiologian tai yhteiskuntapolitiikan sivuainekokonaisuuden.
Tutkinnon rakenne ja opintojen ohjeellinen ajoittuminen
Kandidaatin tutkinto koostuu pääaineopinnoista (yhteiskuntatieteiden perusopintokokonaisuus sekä yhteiskuntatieteiden aineopintokokonaisuus), sivuaineopinnoista, kieli- ja viestintäopinnoista ja muista kaikille yhteisistä opinnoista. Katso tarkemmat tiedot tutkintorakenteesta, opintojaksokuvaukset ja opintojaksojen vastuuhenkilöt Pepissä (avautuu uuteen välilehteen) olevasta yhteiskuntatieteiden opinto-oppaasta.
Opintoneuvonta: amanuenssi Minna Paronen
Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto 180 op
Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto Kuopion kampuksella rakentuu sosiaalipedagogiikan, sosiaalipsykologian ja sosiologian tieteenalaopinnoista. Yhteiskuntatieteiden kandidaatin koulutus Kuopion kampuksella on sekä tieteellisesti kiinnostavaa että työelämään sovellettavaa. Opetus sisältää yhteiskuntatieteiden perusvalmiudet: tärkeimmät teoriat ja tiedonhankinnan menetelmät. Koulutuksessa painotetaan erityisesti tietoa hyvinvoinnin yksilöllisistä, yhteisöllisistä ja yhteiskunnallisista osatekijöistä ja niiden suhteista.
Pääaine/suuntautumisvaihtoehto valitaan kandidaatin tutkinnon aikana. Maisterin tutkinto suoritetaan valitussa pääaineessa /suuntautumisvaihtoehdossa, ja se sisältää pääaineen /suuntautumisvaihtoehdon syventäviä tieteenalaopintoja sekä hyvinvointiasiantuntemusta laajentavia sivuaineopintoja.
Aikaisemmin kuin 1.8.2019 opintonsa aloittaneet voivat valita pääaineekseen sosiaalipsykologian, sosiologian tai sosiaalipedagogiikan. Tiedekuntaneuvosto päätti 19.8.2019 kokouksessaan lopettaa sosiaalipedagogiikan ja sosiologian pääaineiden tutkintokoulutuksen Kuopiossa siirtymäajan jälkeen. Näin ollen, jos opiskelija on valinnut tai valitsee pääaineekseen sosiologian tai sosiaalipedagogiikan, on noissa pääaineissa mahdollista suorittaa tutkinto (yhteiskuntatieteiden kandidaatti ja maisteri) 31.7.2026 saakka. Sellaisten 1.8.2019 tai aikaisemmin aloittaneiden opiskelijoiden, jotka eivät ole vielä valinneet pääaineitta, on mahdollista valita myös hyvinvointi yhteiskunnassa -suuntautumisvaihtoehto.
1.8.2019 tai sen jälkeen opintonsa aloittaneet voivat valita kahdesta suuntautumisvaihtoehdosta: sosiaalipsykologia tai hyvinvointi yhteiskunnassa. Valinta tehdään samoin kuin pääaineiden kohdalla eli toisen opiskeluvuoden keväällä.
Jos opiskelijalla on opinnot aloittaessaan suoritettuna yliopistotasoinen sosiaalipedagogiikan, sosiaalipsykologian, sosiologian tai niitä vastaava perusopintokokonaisuus (väh. 25op), saa hän hyväksiluvun sosiaalitieteiden perusopinnoista täydentämällä kokonaisuutta kahdella muulla peruskurssilla. Eli esim. jos opiskelija on suorittanut sosiaalipsykologian perusopinnot (25op), täydentää hän kokonaisuutta sosiologian ja sosiaalipedagogiikan peruskursseilla. Siten opiskelijan perusopintojen laajuudeksi tulee 25 op sijasta 35 op ja hän voi vähentää kandidaatin tutkinnon vapaasti valittavien sivuaineiden määrästä 10 op.
Tutkinnon rakenne ja opintojen ohjeellinen ajoittuminen
Tarkemmat tiedot tutkintorakenteesta ja opintojen sisällöstä ovat sosiaalitieteiden opinto-oppaassa Pepissä (avautuu uuteen välilehteen) ja opintojen ohjeellinen ajoittuminen on kerrottu laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).
Opintoneuvonta: amanuenssi Sanna Turunen
Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto, Hyvinvointi yhteiskunnassa -suuntautumisvaihtoehto
Hyvinvointi yhteiskunnassa avaa näkymän hyvinvoinnin yhteiskunnallisiin ja globaaleihin rajoituksiin ja mahdollisuuksiin. Opinnot kiinnittyvät kestävän hyvinvoinnin kehykseen. Ne tarjoavat vahvan pohjan hyvinvoinnin sosiaalisten perustojen, rakenteellisten ja kulttuuristen ehtojen sekä hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuuksien ymmärtämiselle. Opinnot ruokkivat kriittistä ja analyyttista ymmärrystä hyvinvoinnista ja sen kääntöpuolista, eriarvoisuudesta ja huono-osaisuudesta, sekä siitä, miten hyvinvointia tuotetaan ja vahvistetaan. Hyvinvointia tarkastellaan niin yhteiskunnallisella, yhteisöllisellä kuin läheissuhteiden tasolla sekä kasvun ja kasvatuksen näkökulmista. Tärkeitä ovat myös oikeudenmukaisuuteen ja hyvinvoinnin jakautumisen tasavertaisuuteen liittyvät kysymykset. Laajat opinnot mahdollistavat keskittymisen johonkin hyvinvoinnin osa-alueeseen oman kiinnostuksen mukaan.
Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto on laajuudeltaan 120 op. Se koostuu Hyvinvointi yhteiskunnassa -suuntautumisvaihtoehdon yhteisistä opinnoista, valinnaisista syventävistä temaattisista opinnoista, tutkielmaopinnoista sekä yhteiskuntatieteiden syventävistä tutkimusmenetelmäopinnoista.
Tutkinnon rakenne ja opintojen ohjeellinen ajoittuminen
Hyvinvointi yhteiskunnassa -suuntautumisvaihtoehdon maisteritutkinnon tutkintorakenne ja opintojen sisältö on kerrottu Pepissä (avautuu uuteen välilehteen) olevassa opinto-oppaassa.
Opintoneuvonta: amanuenssi Sanna Turunen
Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto pääaineena sosiaalipedagogiikka (YTM)
Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto on laajuudeltaan 120 op ja se koostuu sosiaalipedagogiikan pääaineopinnoista, yhteiskuntatieteiden syventävistä tutkimusmenetelmäopinnoista sekä hyvinvoinnin asiantuntijuutta tukevista sivuaineopinnoista. Sosiaalipedagogiikan pääaineesta valmistuu yhteiskuntatieteiden maistereita, joilla on vahva sosiaalipedagoginen asiantuntemus, tutkijan valmiudet ja laaja yhteiskuntatieteellinen sivistys. Sosiaalipedagogisen asiantuntijuuden sovellusmahdollisuudet ovat laajat. Sosiaalipedagogiikan asiantuntijan työllisyysmahdollisuuksia on kaikenikäisten ihmisten parissa tehtävän työn kentillä julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla.
Tutkinnon rakenne ja opintojen ohjeellinen ajoittuminen
Sosiaalipedagogiikan maisteritutkinnon tutkintorakenne ja opintojen sisältö on kerrottu Pepissä (avautuu uuteen välilehteen) olevassa opinto-oppaassa.
Opintoneuvonta: amanuenssi Sanna Turunen
Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto pääaineena sosiaalipsykologia (YTM)
Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto on laajuudeltaan 120 op. Sosiaalipsykologian maisterivaiheen opinnot koostuvat pääaineen opinnoista (100 op) sekä hyvinvointitutkimusta koskevaa asiantuntemusta laajentavista sivuaineopinnoista (20 op). Opintojen aikana opiskelija syventää tietojaan sosiaalipsykologian teorioista, tutkimusalueista ja sovellusmahdollisuuksista sekä hankkii tutkimuksen tekemisessä ja käytännön työssä tarvittavia taitoja. Opinnot tarjoavat yleisiä valmiuksia sosiaalipsykologisen tiedon soveltamiseen erilaisissa työtehtävissä.
Sosiaalipsykologinen tutkimus, sosiaalipsykologian soveltavat opinnot sekä tutkimusmenetelmäopinnot sisältävät valinnaisuutta. Valinnaisten opintojen suorittamisesta sovitaan henkilökohtaisessa HOPS-keskustelussa.
Tutkinnon rakenne ja opintojen ohjeellinen ajoittuminen
Katso tarkemmat tiedot tutkintorakenteesta, opintojaksokuvaukset ja opintojaksojen vastuuhenkilöt sosiaalipsykologian opinto-oppaasta Pepissä (avautuu uuteen välilehteen).
Opintoneuvonta: amanuenssi Sanna Turunen
Sosiologia sopii pääaineeksi ihmisille, jotka ovat kiinnostuneet siitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu, miksi asiat ovat siten kuin ovat ja miten ne voisivat olla toisin, miten ihmiset ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja minkälaiset prosessit säätelevät ihmisten sosiaalista toimintaa ja ajattelua. Sellaiselle, joka miettii esimerkiksi, miten yhteiskunnallinen hyvinvointi tai pahoinvointi muodostuu, mistä eriarvoisuus, (epä)oikeudenmukaisuus ja syrjintä aiheutuvat, miten ihmisen toiminta riippuu yhteisöstä ja suhteista toisiin ihmisiin, sekä niihin kytkeytyvistä empatiakuiluista ja solidaarisuusvajeista, miten koulutus- ja työmarkkinat, organisaatiot ja erilaiset ryhmät toimivat tai kuinka yhteiskunnan rakenne ja kulttuuri muuttuvat, sosiologian opiskelu tarjoaa kiinnostavia näkökulmia.
Sosiologista ajattelua opiskellaan perehtymällä sosiologisiin käsityksiin ja havaintoihin yhteiskunnan rakenteista ja sosiaalisesta toiminnasta eli siitä, millä tavoin yhteiskunnan, instituutioiden ja organisaatioiden voidaan ajatella toimivan, miten sosiaalinen järjestys on mahdollinen ja mikä sitä uhkaa. Sosiologiset teoriat käsittelevät myös kulttuuria laajasti ymmärrettynä, sosiaalista vuorovaikutusta ja yksilöiden ja organisaatioiden toimintaan ja merkityksenantoon liittyviä kysymyksiä. Tutkimusmenetelmien avulla harjoitellaan systemaattista tiedon keräämistä, saadun tiedon analysoimista, tulkintaa ja esittämistä.
Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto pääaineena sosiologia (YTM)
Maisterin tutkinnossa syvennetään sosiologian sisällöllistä, käsitteellistä, teoreettista ja metodologista tietoperustaa. Tavoitteena on hankkia hyvät edellytykset itsenäiseen tutkimustiedon tuottamiseen ja soveltamiseen sekä tutkimustiedon kriittiseen lukemiseen ja analysoimiseen. Maisterin tutkinto antaa edellytykset toimia asiantuntijana yhteiskunnallisten ilmiöiden selittämistä ja ymmärtämistä vaativissa tehtävissä sekä tekee mahdolliseksi osallistua tieteelliseen sosiologian jatkokoulutukseen. Maisteriopinnot (120 op) koostuvat sosiologian syventävistä opinnoista.
Tutkinnon rakenne ja opintojen ohjeellinen ajoittuminen
Katso tarkemmat tiedot tutkintorakenteesta, opintojaksokuvaukset, opintojen ohjeellinen ajoittuminen ja opintojaksojen vastuuhenkilöt Pepissä (avautuu uuteen välilehteen) olevasta sosiologian opinto-oppaasta.
Opintoneuvonta: amanuenssi Minna Paronen
Yhteiskuntapolitiikka sopii pääaineeksi niille, joita kiinnostaa yhteiskunnallinen muutos ja sen hallinta kaikilla elämän tasoilla: niin maailmanpolitiikassa kuin arkielämässä ja kaikkialla siinä välissä. Yhteiskuntapolitiikassa haetaan käsitteitä ja ymmärrystä sille, miten yhteiskunnista on tullut sellaisia kuin ne ovat nyt ja miten niitä voi muuttaa. Millaisia erilaisia aatteita, ideoita ja oppeja on sille, miten hyvinvointia parhaiten edistetään? Keille kaikille hyvinvointi kuuluu? Keitä tipahtaa tahallisesti ja tahattomasti ulos? Millainen on ideaali kansalainen ja millaiset keskustelut siihen ovat johtaneet? Kuuluuko sosiaaliturva ja hyvinvointi ansaita ja miten? Yhteiskuntapolitiikka-oppiaineesta saa tietoa ja ymmärrystä globalisoitumisesta ja sen erilaisista paikallisista ilmenemismuodoista. Kuinka globaaleja uhkia – esimerkiksi ympäristökysymystä tai työmarkkinoita - voidaan säädellä? Keskeinen yhteiskuntapolitiikan osa on arkisen selviytymisen tutkiminen ja sen analyysi, kuinka sitä voitaisiin parantaa. Pohjoismainen hyvinvointimalli on vielä hallitseva, mutta siihen tulee jatkuvasti uusia elementtejä ja sitä haastetaan. Mikä ero on resursseilla ja oikeuksilla? Onko tasa-arvo tavoiteltavaa ja jos, millainen tasa-arvo? Kuinka ihmiset "tekevät" yhteiskuntapolitiikkaa joka päivä yhdessä ja erikseen, erilaisissa ryhmissä, yhdistyksissä ja instituutioissa? Mitä on ylirajainen yhteiskuntapolitiikka? Miten globalisoituminen, liikkuvuus ja ylirajainen elämäntapa haastavat kansallisvaltion ja sen yhteiskuntapolitiikan?
Yhteiskuntapoliittista lähestymistapaa voi soveltaa miltei mihin tahansa ilmiöön lähtien ilmastonmuutoksesta päätyen sisustusblogeihin. Siinä tarkastellaan, mitä nuo ilmiöt tarkoittavat, miten ne tuntuvat ja kuinka ne koetaan, miten niihin voi puuttua ja kuinka niitä on mahdollista muuttaa. Yhteiskuntapolitiikka tarjoaa käsitteellisiä keinoja ymmärtää maailmaa sekä laajan valikoiman erilaisia menetelmiä saada tarvittavaa tietoa ja muokata se analyysiksi.
Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto (120 op)
Maisterin tutkinnon suoritettuaan opiskelija
- Tunnistaa yhteiskuntapoliittisen kysymyksen ja osaa sijoittaa sen erilaisiin tapoihin ymmärtää yhteiskuntapolitiikan, hyvinvoinnin ja tasa-arvoisuuden kehitys
- Osaa hankkia uutta tietoa yhteiskunnasta, ihmisistä, palveluista, etuuksista ja niiden suunnittelusta sekä hallinnan keinoista
- Osaa tarkastella erilaisten yhteiskunnallisten rakenteiden ja niiden muutoksen seurauksia tai mahdollisia seurauksia ihmisille
- Osaa kerätä ja analysoida ihmisten yhteiskuntaa ja politiikkaa koskevia kokemuksia ja ideoita
- Osaa suunnitella, toteuttaa ja raportoida tutkimuksen
- Tuntee tavat tehdä yhteistyötä kansalaisten, ryhmien ja muiden asiantuntijoiden kanssa
- Kykenee tekemään omaperäisiä ja kyseenalaistavia kysymyksiä siitä, kuinka yhteiskunta muuttuu ja sitä hallitaan
- Pystyy perustelemaan kantansa perustuen tietoon ja päättelyyn
- Tunnistaa puutteellisen informaation ja tuntee tutkimuseettiset säännöt
- Saa valmiuden tieteellisen jatkokoulutukseen omalla alallaan
Tutkinnon rakenne ja opintojen ohjeellinen ajoittuminen
Yhteiskuntapolitiikan maisteriopinnot koostuvat kokonaan pääaineopinnoista. Katso tarkemmat tiedot tutkintorakenteesta, opintojaksokuvaukset, opintojen ohjeellinen ajoittuminen sekä opintojaksojen vastuuhenkilöt Pepissä olevasta yhteiskuntapolitiikan opinto-oppaasta.
Opintoneuvonta: amanuenssi Minna Paronen