Kelpoisuuden tuottavat sivuaineet
Opettajan kelpoisuuteen perusopetuksessa edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa, opettajan pedagogisia opintoja (vähintään 60 op) sekä kussakin opetettavassa aineessa perus- ja aineopintoja (vähintään 60 op). Opettajan kelpoisuuteen lukio-opetuksessa edellytetään lisäksi syventävät opinnot yhdessä opetettavassa aineessa.
Sivuaineoppaiden linkit avautuvat uudelle välilehdelle.
Aikuisopettajan pedagogiset opinnot 60 op
Kasvatustieteiden ja psykologian osasto järjestää aikuisopettajan pedagogisia opintoja niille Itä-Suomen yliopiston opiskelijoille, joiden pääaine antaa mahdollisuuden opettaa ensisijaisesti muualla kuin perusopetuksessa eli pääaineen opinnot suuntautuvat lukion, ammatillisen koulutuksen (yleiset aineet) ja aikuiskoulutuksen tehtäviin (mm. kasvatus-, yhteiskunta- sekä kauppa- ja oikeustieteelliset aineet).
Aineenopettajan pedagogiset opinnot 60 op
Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (A 986/1998) mukaan osana opettajan kelpoisuusvaatimuksia on opettajan pedagogiset opinnot -opintokokonaisuus (60 op). Pedagogiset opinnot ovat yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen (A 794/2004) mukaisesti opettajankoulutuksen opintoja, joiden erityisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet itsenäiseen toimintaan opettajana, ohjaajana ja kasvattajana. Opintoihin voivat hakeutua Itä-Suomen yliopiston tutkinto-opiskelijat, joilla on oikeus suorittaa maisterin tutkinto pääaineenaan jokin seuraavista aineista: Suomen historia tai yleinen historia, suomen kieli tai kirjallisuus, englannin kieli ja kulttuuri, ruotsin kieli, saksan kieli, venäjän kieli, biologia, maantiede, läntinen teologia, ortodoksinen teologia, fysiikka, matematiikka, kemia tai tietojenkäsittelytiede.
Elämänkatsomustieto 61 op
Elämänkatsomustieto on perusasteella ja lukiossa opetettava katsomusaine. Oppiaineena se on tarkoitettu uskontokuntiin kuulumattomille oppilaille ja niille uskontokuntiin kuuluville oppilaille, joille ei ole järjestetty oman uskonnon opetusta. Elämänkatsomustiedon sivuaineessa on mahdollista suorittaa 26 opintopisteen laajuiset perusopinnot tai 61 opintopisteen laajuiset perus- ja aineopinnot. Sekä perusopinnot että aineopinnot tarjoavat opiskelijalle pedagogisia ja tiedollisia perusvalmiuksia toimia elämänkatsomustiedon opettajana eri kouluasteilla.
Englannin kieli ja kulttuuri 60 op
Englannin kielen perusopinnot 30 op ja englannin kielen ja kulttuurin aineopinnot 30 op antavat englannin kielen aineenopettajan kelpoisuuden yläkouluun ja toisena opetettavana aineena lukioon asti, muiden lain asettamien kelpoisuusvaatimusten täyttyessä. Englannin kielen ja kulttuurin syventävät opinnot 80 op yhdessä maisterin tutkinnon ja opettajan pedagogisten opintojen kanssa antavat englannin kielen aineenopettajan kelpoisuuden lukioon asti.
Erityisopettajan sivuaineopinnot 60 op
Erityisopettajan sivuaineopinnot (60 op) eli erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot. Opintojen tuottamaan kelpoisuuteen vaikuttavat opiskelijan muut opinnot (A opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta (105/2012) 8 §).
Kotitaloustiede 60 op
Kotitaloustieteen perusopinnot suoritettuaan opiskelija tuntee kotitaloustieteen tiedeluonteen. Kotitaloustieteen aineopinnot suoritettuaan opiskelijan asiantuntijuus on kasvanut kotitalouden toiminnan eri alueilla ja opiskelija osaa arvioida ja kehittää omaa osaamistaan. Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida opetusta kotitalouden moninaisissa oppimisympäristöissä.
Käsityötiede, monimateriaalinen käsityö 25 op/35 op
Käsityötieteen monimateriaalisuutta painottavat perusopinnot antavat valmiuksia perusopetuksen vuosiluokkien 1–6 käsityönopetukseen. Käsityötieteen monimateriaalisuutta painottavat aineopinnot antavat valmiuksia perusopetuksen vuosiluokkien 7–9 käsityönopetukseen. Käsityötieteen, monimateriaalisen käsityön perus- ja aineopinnot suorittanut opiskelija saa suoritettavana olevasta tutkinnosta riippuen opetettavan aineen tai aineenopettajakelpoisuuden käsityön (sisältäen sekä entisen tekstiili- että teknisen työn) opettamiseen peruskoulussa (A 986/1998).
Opetushallinto 25 op
Opintokokonaisuuden suorittaminen täyttää opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 2.4 § säädetyn vaatimuksen rehtorilta vaadittavista opinnoista. Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia koskevassa asetuksessa (2 §) todetaan, että: "rehtoriksi on kelpoinen henkilö, jolla on: 1) ylempi korkeakoulututkinto; 2) tässä asetuksessa säädetty asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus; 3) riittävä työkokemus opettajan tehtävissä; sekä 4) Opetushallituksen hyväksymien perusteiden mukainen opetushallinnon tutkinto, vähintään 25 opintopisteen tai vähintään 15 opintoviikon laajuiset yliopiston järjestämät opetushallinnon opinnot taikka muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus."
Opinto-ohjaajan sivuaineopinnot 60 op
Opinto-ohjaajan sivuaineopinnot ovat asetuksen 794/2004 mukaiset 60 opintopisteen laajuiset, oppilaanohjauksen ja opinto-ohjauksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot. Opinnot antavat osaltaan asetuksen 986/1998 mukaisen kelpoisuuden toimia oppilaan- ja opinto-ohjaajana. Lisäksi opinnot tarjoavat monipuoliset ammatilliset valmiudet työskennellä opinto- ja työuraohjauksen asiantuntijatehtävissä eri oppilaitoksissa ja muuntuvissa ohjauksen toimintaympäristöissä.
Ortodoksinen teologia 60 op
Ortodoksisen teologian perus- ja aineopinnot 60 op antavat ortodoksisen uskonnon aineenopettajan kelpoisuuden yläkouluun ja toisena opetettavana aineena lukioon asti muiden lain asettamien kelpoisuusvaatimusten täyttyessä. Ohjeet yleisen ja ortodoksisen teologian sivuaineopintokokonaisuuksien suorittamiseen yhdessä ovat filosofisen tiedekunnan opinto-oppaassa omana lukunaan.
Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot 60 op
Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (60 op) tuottavat luokanopettajan kelpoisuuden yhdessä maisterin tutkinnon ja opettajan pedagogisten opintojen (60 op) kanssa. Sivuaineena monialaisilla opinnoilla saa luokanopettajan kelpoisuuden silloin, kun opiskelijan tavoitetutkinto tuottaa perusopetuksen aineenopettajan kelpoisuuden. Monialaiset opinnot tuovat esiin eri oppiaineiden ja niiden taustalla olevien tieteen- ja taiteenalojen ominaisluonnetta. Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa mm. tarkastella monitieteisesti opettamista, oppimista ja kasvatusta, soveltaa eri alojen tutkimustietoa opetuksen kehittämisessä sekä suunnitella, toteuttaa ja arvioida perusopetuksen vuosiluokkien 1–6 opetusta.
Psykologia 60 op
Psykologian perusopinnot 25 op ja psykologian aineopinnot sivuaineopiskelijoille 35 op antavat aineenopettajan kelpoisuuden toisena opetettavana aineena lukiossa, muiden lain asettamien kelpoisuusvaatimuksien täyttyessä.
Ranskan kieli ja kulttuuri 60 op
Ranskan kielen ja kulttuurin perusopinnot 30 op ja aineopinnot 30 op antavat ranskan kielen aineenopettajan kelpoisuuden yläkouluun ja toisena opetettavana aineena lukioon asti, muiden lain asettamien kelpoisuusvaatimusten täyttyessä.
Ruotsin kieli 60 op
Ruotsin kielen perusopinnot 30 op ja aineopinnot 30 op antavat ruotsin kielen aineenopettajan kelpoisuuden yläkouluun ja toisena opetettavana aineena lukioon asti, muiden lain asettamien kelpoisuusvaatimusten täyttyessä. Ruotsin kielen syventävät opinnot 80 op yhdessä maisterin tutkinnon ja opettajan pedagogisten opintojen kanssa antavat ruotsin kielen aineenopettajan kelpoisuuden lukioon asti.
Saksan kieli ja kulttuuri 60 op
Saksan kielen ja kulttuurin perusopinnot 30 op ja aineopinnot 30 op antavat saksan kielen aineenopettajan kelpoisuuden yläkouluun ja toisena opetettavana aineena lukioon asti, muiden lain asettamien kelpoisuusvaatimusten täyttyessä.
Varhaiskasvatuksen erityisopettajan sivuaineopinnot 25 op/60 op
Erityispedagogiikan oppiaine toteuttaa varhaiskasvatuksen erityisopettajan sivuaineopinnot (25 op/60 op) tiedekunnan hyväksymän opetussuunnitelman mukaisesti. Opinnoista 25 opintopistettä suoritetaan sivuaineopintoina kasvatustieteen kandidaatin tutkintoon. Opiskelijan on mahdollista jatkaa opintoja (35 op) KK-tutkinnon suorittamisen jälkeen. 60 opintopisteen opintokokonaisuus on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksen (608/2005) 2 §:n mukainen erikoistumiskoulutus lastentarhanopettajille. Koulutus antaa ammatilliset valmiudet ja kelpoisuuden erityisopetuksen tehtäviin varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa.
Varhaiskasvatuksen sisältöalueet (varhaiskasvatuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot) 75 op
Varhaiskasvatuksen sisältöalueiden kokonaisuuden suoritettuaan opiskelija tuntee varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa mainittujen eri oppimisen alueisiin sisältyvien tietojen, taitojen ja varhaiskasvatuksen eri menetelmien teoreettisen perustan sekä varhaiserityiskasvatuksen lähtökohdat. Opiskelijalla on valmiudet suunnitella, toteuttaa, arvioida ja kehittää varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa ja toimintakulttuuria sekä omaa ammatillisuuttaan. Opiskelijalla on valmiudet huomioida lapsen laaja-alaisen osaamisen edistämisen sekä eri oppimisen alueiden eheyttämisen kokonaisvaltaiseksi pedagogiseksi prosessiksi monitoimijaisessa kasvatusyhteisössä. Varhaiskasvatuksen sisältöalueet 75 op -opintokokonaisuus tuottaa varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden yhdessä kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon kanssa. (Varhaiskasvatuslaki 540/2018).
Venäjän kieli 60 op
Venäjän kielen perusopinnot 30 op ja aineopinnot 30 op antavat venäjän kielen aineenopettajan kelpoisuuden yläkouluun ja toisena opetettavana aineena lukioon asti, muiden lain asettamien kelpoisuusvaatimusten täyttyessä. Venäjän kielen ja kulttuurin syventävät opinnot 80 op yhdessä maisterin tutkinnon ja opettajan pedagogisten opintojen kanssa antavat venäjän kielen aineenopettajan kelpoisuuden lukioon asti.
Yleinen teologia 60 op
Yleisen teologian perus- ja aineopinnot 60 op antavat evankelisluterilaisen uskonnon aineenopettajan kelpoisuuden yläkouluun ja toisena opetettavana aineena lukioon asti, muiden lain asettamien kelpoisuusvaatimusten täyttyessä. Ohjeet yleisen ja ortodoksisen teologian sivuaineopintokokonaisuuksien suorittamiseen yhdessä ovat filosofisen tiedekunnan opinto-oppaassa omana lukunaan.
Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan opinnot
Aineenopettaja: äidinkieli ja kirjallisuus (A 986/1998 5 §)
ylempi korkeakoulututkinto
perus- ja aineopinnot (60 op) suomen kielessä
perus- ja aineopinnot (60 op) kirjallisuudessa
lukion ja aikuislukion opettajalla lisäksi syventävät opinnot joko suomen kielessä tai kirjallisuudessa
opettajan pedagogiset opinnot (60 op)
S2 -opettajan kelpoisuuteen edellytetään tämän hetkisten säädösten mukaan äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan kelpoisuutta.
Muut kuin kelpoisuuden tuottavat sivuaineet
Sivuaineoppaiden linkit avautuvat uudelle välilehdelle.
Alkukasvatus
Alkukasvatuksen opinnot suoritettuaan opiskelija tietää esi- ja alkuopetusikäisen lapsen kehityksen keskeiset piirteet ja niihin vaikuttavat tekijät sekä saa hyvät valmiudet soveltaa hankittuja tietoja ja taitoja esiopetuksen sisältöalueiden ja perusopetuksen vuosiluokkien 1.-2. oppiaineiden näkökulmasta.
Englannin kieli ja kääntäminen
Englannin kielen ja kääntämisen opinnot tarjoavat erinomaiset kielten- ja kulttuurienvälisen viestinnän teoreettiset ja käytännölliset asiantuntijavalmiudet kieliparissa englanti-suomi. Opinnoissa perehdytään monipuolisesti monikieliseen ja kulttuurienväliseen viestintään sekä käännöstieteelliseen tutkimukseen. Englannin kielen ja englanninkielisten kulttuurien lisäksi koulutus kehittää suomen kielen asiantuntemusta sekä suullisen että kirjallisen kielitaidon osalta niin, että opiskelijat oppivat suhteuttamaan englannin ja suomen kielten ja kulttuurien välisiä ilmiöitä toisiinsa. Englannin kielen ja kääntämisen opintoihin on haku englannin kielen perusopinnot suorittaneille.
Etnomusikologia
Etnomusikologian opinnot perehdyttävät musiikkiin kulttuurina, kulttuurissa ja sosiaalisena toimintana. Erilaisten musiikkien, äänimaisemien ja muiden soivien ilmiöiden merkityksiä tulkitaan ja kuunnellaan osana laajempia konteksteja, ympäristöjä ja yhteisöjen elämää.
Erityispedagogiikka
Erityispedagogiikka on oppiaine, jonka keskiössä on tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja aikuisten kasvatuksen ja koulutuksen kansainvälinen korkeatasoinen tutkimus ja siihen pohjautuva opetus. Keskeisinä aihealueina ovat oppimisen vaikeudet ja niiden taustalla olevat tekijät sekä toiminta- ja oppimisympäristön merkitys yksilölliselle oppimiselle, kasvulle ja kehitykselle. Opinnoissa perehdytään kasvatuksen ja opetuksen erityispedagogiseen perustaan ja sen yhteiskunnalliseen tehtävään sekä erityispedagogiikan merkitykseen elämän eri vaiheissa. Erityispedagogiikan perus-, aine- ja syventäviin opintoihin on vapaa sivuaineopiskeluoikeus kaikilla Itä-Suomen yliopiston varsinaisilla opiskelijoilla. Erityispedagogiikan sivuaineopinnoista ei saa erityisopettajan kelpoisuutta.
Japanin kieli ja kulttuuri
Japanin kielen ja kulttuurin opinnot aloitetaan kielen perusteista. Opinnot koostuvat japanin kielitaito-opinnoista sekä Japanin kulttuurihistorian ja perinteisen kulttuurin eri osa-alueiden opinnoista.
Kansainvälisen kulttuuriosaamisen opintokokonaisuus
Kansainvälisen kulttuuriosaamisen opintokokonaisuus tarjoaa mahdollisuuden tutustua ja perehtyä tiettyjen kieli- ja kulttuurialueiden kulttuurisiin ilmiöihin ja kysymyksiin sekä erityisesti monikulttuurisuuteen kulttuurintutkimuksen näkökulmasta. Opintokokonaisuuden pakollisiin opintoihin kuuluu 10 op yleisiä kulttuurintutkimukseen, monikulttuurisuuteen ja etnisyyteen liittyviä sisältöjä. Kieli- ja kulttuurikohtaisten valinnaisten opintojen moduulista opiskelija voi valita 15 op opintojaksoja, joissa hän perehtyy yhden tai useamman kieli- ja kulttuurialueen kulttuurisiin ilmiöihin ja kysymyksiin. Opintokokonaisuus on avoin kaikille Itä-Suomen yliopiston opiskelijoille.
Karjalan kieli ja kulttuuri
Karjalan kielen ja kulttuurin opinnot perehdyttävät opiskelijan suomen kielen läheisimpään sukukieleen karjalaan sekä sen ja Karjalan alueen historiaan, karjalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Opinnot antavat mahdollisuuden toimia karjalan kielen ja karjalaisen kulttuurin asiantuntemusta vaativissa tehtävissä (opettajana, tutkijana, kulttuurialan ammattilaisena). Karjalan kieli ja kulttuuri on vapaa sivuainekokonaisuus. Se sopii sivuaineeksi paitsi muiden kieliaineiden (erityisesti suomen tai venäjän kielen) opiskelijoille myös esimerkiksi kulttuuriaineiden, historian tai teologian opiskelijoille. Opetuskielinä ovat suomi ja karjala.
Kasvatus- ja aikuiskasvatustiede
Opiskelija saa laaja-alaiset valmiudet koulutuksen, suunnittelun, hallinnon, henkilöstön kehittämisen, johtamisen, tutkimuksen ja arvioinnin asiantuntijatehtäviin tavoitteena elinikäisen oppimisen ja monipuolisen sivistyksen edistäminen. Opiskelija kykenee soveltamaan teoreettisia perusteita koulutus-, informaatio- ja kansalaisyhteiskunnan käytäntöjen kehittämiseen sekä keskustelemaan kriittisesti ja kehittämisorientoituneesti alansa sekä klassisista että nykyajalle ominaisista kysymyksistä. Kasvatus- ja aikuiskasvatustiede on vapaa sivuaine ja opinnot voi aloittaa ilmoittautumalla suoraan opintojaksoille.
Kirjallisuus
Kirjallisuuden opinnot antavat laajan tietämyksen kirjallisuudesta, kirjallisesta elämästä ja kirjallisuuden tutkimuksesta. Opintojen aikana perehdytään kirjallisuuden historiaan ja nykymuotoihin, kirjallisuudentutkimuksen suuntauksiin sekä keskeisiin käsitteisiin. Koulutus tarjoaa taidot tarkastella kirjallista kulttuuria sekä historiallisessa ja yhteiskunnallisessa kontekstissa että kertomusteoreettisin välinein. Koulutus rakentuu läheisessä yhteistyössä muiden humanististen alojen kanssa.
Kulttuuriantropologia
Kulttuuriantropologia on ihmisen kulttuurisidonnaisen käyttäytymisen, ajattelemisen ja kokemisen tutkimusta. Antropologit tutkivat tapoja, joilla ihmiset eri kulttuureissa hahmottavat maailmaa ja järjestävät yhteisöllistä elämäänsä. Kulttuuriantropologia jakautuu useisiin osa-alueisiin, kuten sosiaali-, talous-, kasvatus-, oikeus-, uskonto- ja ympäristöantropologiaan. Antropologit ovat kiinnostuneita myös terveyden, ruumiillisuuden, etnisyyden ja sukupuolen kulttuurisesta rakentumisesta. Antropologian opinnot antavat valmiuksia erilaisten kulttuuristen ajattelu- ja toimintatapojen ymmärtämiseen vertailevasta näkökulmasta.
Kulttuurintutkimuksen temaattiset opinnot
Jos kulttuurintutkimuksen temaattisia haluaa suorittaa opintokokonaisuuksina, tulee opinnot valita yhden teeman alta. Kokonaisuuden minimilaajuus on tällöin 25 op. Teema-alueita on viisi: kulttuuriset kohtaamiset; kulttuuriset esitykset ja tuotannot; kulttuuriset järjestykset ja valta; ruumiillisuus, teknologia ja ympäristö; kulttuurintutkimuksen sovelluksia.
Kuvataide
Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa arvostaa erilaisia kuvakulttuureja, ympäristön esteettisyyttä ja kuvataiteen merkitystä yhteiskunnassa. Opiskelija osaa jäsentää ja analysoida kuvataiteen opetussuunnitelmaa ja sen sisältöalueita sekä soveltaa sen aineistoa tavoitteelliseen, integroivaan ja pedagogiseen käyttöön perusopetuksessa. Opiskelija osaa käyttää oppiaineelle ominaisia opetuksellisia lähestymistapoja ja oppimateriaaleja sekä soveltaa teknologiaa kuvataiteen opetuksessa. Opiskelija ymmärtää visuaalisen kulttuurin ja taidekasvatuksen merkityksen osana elämän kokonaisuutta. Opiskelija osaa käyttää ennakkoluulottomasti erilaisia materiaaleja ja tekniikoita omassa kuvailmaisussaan.
Käännöstiede
Itä-Suomen yliopiston kääntäjien koulutuksen ydintä ovat vahvan kieli- ja kääntämisen taidon lisäksi käännösteknologisen toimintaympäristön hallinta ja kääntämisen evaluaatio, kyky arvioida monipuolisesti erilaisissa toimintaympäristöissä kääntämisen työelämän vaatimuksia ja käännösten laatua. Käännöstieteen opintojen ammatillisena tavoitteena on, että opiskelija saa ammattimaisen käännösviestinnän teoreettiset ja käytännölliset valmiudet. Tieteellisenä tavoitteena on, että opiskelija osaa ohjatusti tuottaa ja kriittisesti arvioida alansa (kielten, kääntämisen, tulkkauksen ja kulttuurienvälisen viestinnän) tutkimusta. Käännöstieteen perusmoduuli (15 op) on kääntämisen opiskelijoille pakollinen sivuaine ja muille vapaasti opiskeltava sivuaine. Käännöstieteen pakollisen moduulin suorittaneet opiskelijat voivat halutessaan jatkaa edelleen tulkkauksen erikoistumisopintoihin ja/tai käännöstieteen tutkimusalaopintoihin.
Liikunta
Opintokokonaisuuden jälkeen opiskelija osaa analysoida liikuntapedagogiikkaan liittyviä ilmiöitä perusopetuksen vuosiluokkien 1–6 liikunnan opetuksen näkökulmasta. Lisäksi opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida liikunnan opetusta ottaen huomioon opetussuunnitelmat, erilaiset oppijat, oppiaineen monimuotoisuuden, lapsilähtöisyyden ja elämyksellisyyden. Liikuntakasvatuksen sivuaineen opiskelu perustuu vuorovaikutteiseen opetukseen ja ryhmässä olevan osaamisen hyödyntämiseen. Koko lukuvuoden kestävien perusopintojen suorittaminen vaatii sekä läsnäoloa että sitoutumista ryhmään ja opiskelulle asetettuihin tavoitteisiin. Tilakysymyksistä johtuen opintoja on myös myöhään iltapäivällä ja alkuillasta.
Mediakasvatus
Monitieteisen opintokokonaisuuden tavoitteena on kouluttaa opetustyön ammattilaisista muutoksen asiantuntijoita, jotka ymmärtävät laajasti digitalisoituvan maailman ajankohtaisia ilmiöitä, uhkia ja mahdollisuuksia sekä pystyvät hyödyntämään tätä tietoutta mediataitojen opetuksessa erilaisissa opetuskonteksteissa. Opintojaksoilla perehdytään niin mediakasvatuksen keskeisimpiin käsitteisiin ja tavoitteisiin, kuin myös median merkityksiin ja rooleihin opetuksessa, oppimisessa, yhteiskunnassa sekä yksilöiden hyvinvoinnissa. Opinnoissa perehdytään teoriaa ja käytäntöä yhdistäen digitaaliteknologian sekä erilaisten mediasisältöjen ja -materiaalien vastuulliseen hyödyntämiseen mediakasvatuksessa.
Mediakulttuuri ja viestintä
Mediakulttuurin ja viestinnän erikoistumisalan opinnoissa tarkastellaan mediaa ja viestintää sekä maailmanlaajuisena ilmiönä että osana jokapäiväistä elämää. Keskeistä on kriittisen näkökulman kehittäminen viestinnän instituutioihin ja erilaisiin mediasisältöihin ja -palveluihin. Tarkastelun kohteita voivat olla esimerkiksi media globaalina liiketoimintana, yksittäiset mediaesitykset sekä mediateknologioiden merkitys arkielämässä. Opiskelijalla on mahdollisuus suunnata opintoja omien kiinnostuksen kohteidensa mukaisesti. Teoreettisen tiedon ja analyyttisten taitojen lisäksi opinnot tukevat viestintä- ja työelämätaitojen kehittämistä ja vahvistamista. Opintoja suositellaan nykykulttuurin ilmiöistä kiinnostuneille opiskelijoille.
Musiikkikasvatus
Musiikkikasvatuksen perusopintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa itsenäisesti suunnitella, toteuttaa, arvioida ja kehittää perusopetuksen luokkien 1–6 musiikkikasvatusta sekä yhteistoimintaprojekteja. Hän osaa integroida musiikkia muihin taide- ja taitoaineisiin sekä muihin oppiaineisiin. Opiskelija on laajentanut musiikillista osaamistaan ja syventänyt musiikillista ymmärrystään. Hän on kehittynyt kasvattajana ja muusikkona sekä osaa toimia musisoivan yhteisön jäsenenä. Opiskelija tiedostaa musiikin yksilöllisiä ja yhteisöllisiä merkityksiä sekä on kehittänyt oppimaan oppimisen taitojaan.
Oikeuspsykologia
Opintokokonaisuuden tavoitteena on perehdyttää opiskelijat oikeuspsykologian keskeisimpiin kysymyksiin ja menetelmiin sekä teoriaan että käytäntöön soveltamiseen. Jokaiseen opintojaksoon liittyy aiheen tarkastelu sekä oikeustieteen että psykologian viitekehyksestä. Tavoitteena on lisätä näiden kahden tieteenalan opiskelijoiden ymmärrystä toistensa näkökulmista ja helpottaa yhteistyötä.
Perinteentutkimus
Perinteentutkimuksen opinnoissa perehdytään suomalaiseen kansankulttuuriin ja sen tutkimukseen erityisesti suullisen perinteen ja aineettoman kulttuuriperinnön kannalta – aineellista kulttuuria kuitenkaan unohtamatta. Keskeisiin aihealueisiin kuuluvat mm. kansanusko ja mytologia, rituaaliperinne ja kalendaarinen tapakulttuuri, kertomusperinne ja kansanrunous, kansanomainen maailmankuva sekä kansanomainen lääkintä- ja terveystieto. Suullisen kulttuurin tuotteiden ja tallenteiden lisäksi perinteentutkimus hyödyntää mm. elämäkertakirjoituksia, temaattisesti jäsennettyjä muistitietoaineistoja sekä erilaisia digitaalisia aineistoja.
Professional Intercultural Competence - Theory and Practice (PICTP)
A successfull learner from this programme will be able to name and describe the components of professional competence required in multicultural work communities. She/he will be able to explain and revise the meaning of intercultural competence in her/his profession. She/he will be motivated to develop her/his own professional intercultural competence and she/he will be able to employ her/his knowledge of intercultural competence in order to advance her/his work community. PICTP is intended for all degree students of the University of Eastern Finland, KARELIA University of Applied Sciences and international exchange students. The working language is English.
Projektiosaamisen opintokokonaisuus
Projektiosaamisen opinnot suorittanut opiskelija on hankkinut talousosaamista esim. tutustumalla markkinointiin, budjetin laatimiseen tai kirjanpitoon, vahvistanut viestintä- ja sosiaalisia taitojaan esim. harjoittelemalla kokous- ja neuvottelutaitoja ja perehtymällä asiakirjojen laatimiseen sekä hankkinut projektityössä tarvittavia taitoja kuten oman työn organisointi- ja aikatauluttamiskykyä, itsensä johtamista ja suurten kokonaisuuksien hahmottamista. Kokonaisuus on vapaasti valittavissa, ts. sivuaineen opinto-oikeutta ei tarvitse hakea eikä osallistujien määrää ole rajattu.
Sukupuolentutkimus
Sukupuolentutkimuksen erikoistumisalan opinnoissa perehdytään siihen, millainen merkitys sukupuolella ja seksuaalisuudella on yhteiskunnassa, kulttuurissa, ihmisten välisissä suhteissa ja yksilöiden toiminnassa. Lisäksi tutkitaan, miten sukupuoli ja seksuaalisuus liittyvät muihin tärkeisiin ihmisten elämään vaikuttaviin eroihin kuten kulttuuriseen taustaan ja etnisyyteen, yhteiskunnalliseen asemaan, ikään ja terveyteen. Kysymykset tasa-arvosta, oikeudenmukaisuudesta ja vallasta nivovat eri aihepiireihin liittyvät kurssit yhteen. Sukupuolentutkimuksen opinnot antavat myös valmiuksia käytännön tasa-arvotyöhön ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
Suomen kieli ja kulttuuri vieraskielisille
Suomen kieli ja kulttuuri vieraskielisille on tarkoitettu opiskelijoille, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi. Opinnot edellyttävät suomen kielen perusteiden hyvää hallintaa ja kykyä seurata suomenkielistä opetusta vaivatta. Opintojen avulla taidot syvenevät niin, että opiskelija pystyy käyttämään suomea työelämässä. Opinnot auttavat kommunikoimaan luontevasti suomeksi tavallisissa arjen ja työelämän tilanteissa. Lisäksi tutustutaan monipuolisesti Suomen historiaan ja yhteiskuntaan sekä suomalaiseen kirjallisuuteen. Kursseilla kirjoitetaan erilaisia tekstejä ja korjataan tekstien kieliasua. Opiskelija oppii kuvaamaan ja analysoimaan suomen kielen rakenteita ja tunnistamaan tekstilajien peruspiirteet.
Suomen kieli ja kääntäminen
Suomen kielen ja kääntämisen opintojen on tarkoitus kehittää kääntäjän kielitajua, kielen sääntöjen hallintaa sekä tekstin tuottamis- ja muokkaamistaitoja. Pakolliset opinnot syventävät suomeksi kirjoittamisen taitoa ja oman kirjoitusprosessin tuntemusta, opettavat analysoimaan suomen kielen rakennetta sekä kehittävät kielen- ja tekstinhuollon osaamista. Valinnaisilla kursseilla analysoidaan erilaisia tekstilajeja ja tyylejä, perehdytään virkakieleen ja vapautetaan luovan kirjoittamisen kykyjä. Opinnot on tarkoitettu erityisesti englannin kielen ja kääntämisen opiskelijoille, venäjän kielen ja kääntämisen opiskelijoille sekä maisterin tutkinnossa kääntämiseen erikoistuville ruotsin kielen opiskelijoille, mutta opintokokonaisuus on avoin kaikille opiskelijoille.
Suomen opettaminen toisena tai vieraana kielenä
Opintokokonaisuus on tarkoitettu sivuaineeksi suomen kielen ja sen lähiaineiden opiskelijoille. Ensisijaisena kohderyhmänä ovat äidinkielen opettajaksi valmistuvat, mutta myös luokanopettajat, erityisopettajat ja maahanmuuttajien kouluttajat voivat hyötyä S2-opinnoista. Lähes jokainen nykyopettaja työskentelee monikulttuurisessa koulussa, joten hänellä on hyvä olla mahdollisimman paljon tietoa S2-opetuksen erityislaadusta.
Taiteensosiologia
Taiteensosiologia tutkii taiteen ilmiöitä sosiaalitieteiden käsitteiden avulla, mutta se käyttää hyväksi myös humanistisessa taiteentutkimuksessa kehiteltyjä käsitteitä ja menetelmiä. Sen mielenkiinto kohdistuu paitsi taideteoksiin myös kaikkeen siihen toimintaan, joka tekee taiteen mahdolliseksi yhteiskunnassa: taiteen tuotantoon, välitykseen, vastaanottoon ja kulutukseen sekä näitä alueita koskevaan yhteiskunnalliseen sääntelyyn. Taiteensosiologian opinnot antavat valmiuksia toimia erityisesti näihin osa-alueisiin kytkeytyvissä asiantuntijatehtävissä sekä muissa työtehtävissä, joissa tarvitaan laaja-alaista ymmärrystä taiteen merkityksistä osana yhteiskuntaa ja kulttuuria.
Teaching Foreign Languages to Young Learners
Teaching Foreign Languages to Young Learners- opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijat osaavat suunnitella, toteuttaa, arvioida ja kehittää vieraan kielen opetusta esi- ja alakouluikäisille. Opiskelijat osaavat soveltaa alan uusinta teoreettista tietämystä, kuten lapset äidinkielen ja vieraiden kielten oppijoina, monikielisyys ja monikulttuurisuus sekä elinikäinen kielten oppiminen. Opintokokonaisuus on suunnattu opettajaopiskelijoille. Sivuaineen opetus ja opiskelu toteutetaan englannin kielellä.
Terveyden monikulttuuriset ulottuvuudet
Terveyden monikulttuuriset ulottuvuudet tarjoaa tieteelliseen, ajankohtaiseen tietoon pohjautuvan tietämyksen terveyden, hyvinvoinnin ja monikulttuurisuuden toisiinsa risteävistä peruskysymyksistä nopeasti muuttuvassa, teknologisoituvassa yhteiskunnassa. Opintokokonaisuuden kiinnostuksen kohteita ovat terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät kulttuuriset kohtaamiset, maahanmuuttoon ja monipaikkaisuuteen kytkeytyvät arkiset terveyskäytännöt, hyvinvoinnin eriarvoistavat ja syrjäytymistä tuottavat rakenteet ja sosiaaliset järjestykset sekä näiden tiedolliset taustat ja tutkimukselliset lähestymistavat. Opinnoissa rakennetaan asiantuntijuutta, jota voi hyödyntää moninaisissa tehtävissä erityisesti terveydenhuoltosektorilla ja kulttuurialalla. Opintokokonaisuus tarjotaan monimuoto-opetuksena Moodle-alustalla. Suoritustapoja ovat verkko-opetus, esseiden ja oppimistehtävien laatiminen sekä kirjatentit.
Tieto- ja viestintäteknologian pedagogiikka
Opintokokonaisuudessa tavoitteena on opiskelijan opetukseen ja oppimiseen liittyvän ymmärryksen laajentaminen tieto- ja viestintäteknologian käytön näkökulmasta. Opiskelija tutustuu ja arvioi tieto- ja viestintäteknologian pedagogisia käyttömahdollisuuksia sekä erittelee niiden yhteiskunnallisia, yhteisöllisiä ja yksilöllisiä merkityksiä. Opiskelija tutustuu alan tutkimukseen ja harjaantuu taidoissaan analysoida ja soveltaa oma-aloitteisesti tieto- ja viestintäteknologiaa opetukseen ja oppimiseen. Kohderyhmänä ovat erityisesti luokanopettajien koulutuksen, erityiskasvatuksen koulutuksen ja aineenopettajien koulutuksen opiskelijat, mutta opintokokonaisuus on avoin kaikille opiskelijoille.
Työ- ja organisaatiopsykologia
Työ- ja organisaatiopsykologian perusopintokokonaisuudessa tutustutaan työssä tapahtuviin psykologisiin prosesseihin. Opinnot suoritettuaan opiskelijalla on yleiskuva työ- ja organisaatiopsykologian keskeisistä perusteorioista ja työhön liittyvistä sisältöalueista kuten johtaminen, työhyvinvointi sekä sosiaaliset verkostot. Lisäksi opinnot antavat mahdollisuuden perehtyä muun muassa digiajan työelämätaitoihin sekä ratkaisukeskeiseen toimintatapaan ja sen soveltamiseen vuorovaikutustilanteissa. Aineopinnot lisäävät työ- ja organisaatiopsykologian tieteenalan teoriatuntemusta ja perehdyttävät sen ajankohtaisiin tutkimuksiin. Opinnoissa syvennetään perusopinnoista tuttuja teemoja, kuten työhyvinvointi, digiajan työelämä ja viestintä. Lisäksi tutustutaan esim. valmentavaan johtajuuteen sekä ohjaukseen työtoimijuuden edistäjänä. Molempiin opintokokonaisuuksiin on erillinen ilmoittautumismenettely.
Yleinen kielitiede ja kieliteknologia
Yleisen kielitieteen ja kieliteknologian koulutuksen tehtävä on antaa valmiuksia ymmärtää kielellisen kommunikaation perusluonteen, kielen kehitystä ja kielen sosiaalisia, psykologisia ja formaalisia piirteitä sekä tutkia niiden ilmenemismuotoja nykyaikaisin tietotekniikan ja tilastollisin menetelmin.
Päivitetty 5.8.2020: lisätty kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen sivuaineoppaan linkki.
Päivitetty 18.8.2020: lisätty linkit työ- ja organisaatiopsykologian sivuainekokonaisuuksiin avoimessa yliopistossa.
Päivitetty 14.9.2020: vaihdettu linkki työ- ja organisaatiopsykologian sivuaineoppaaseen.
Päivitetty 31.12.2020: lisätty, että suomen kieli ja kääntäminen on kaikille avoin opintokokonaisuus.
Teologian sivuaineopiskelija voi halutessaan suorittaa sekä yleisen että ortodoksisen teologian sivuainekokonaisuudet yhdessä tai teologian pääaineopiskelija toisen koulutusohjelman tarjoaman sivuaineen seuraavasti.
Ensin suoritetaan yleisen teologian tai ortodoksisen teologian perus- ja aineopinnot 60 op (tai teologian pääaineopiskelijalla oman koulutusohjelman mukaiset teologiset perusopinnot 60 op).
Tämän perusteella korvautuvat seuraavat yhteiset opinnot:
2411103N EKS perusopintoja: Raamatuntuntemus 1 op
2411104 EKS perusopintoja: Raamatun tutkimuksen metodit ja tekstianalyysi 2 op
Näiden lisäksi tulee suorittaa toisessa koulutusohjelmassa lisää opintoja, jotta kokonaisuudet tulevat täyteen.
Ortodoksisen koulutusohjelman opiskelija suorittaa läntisessä teologiassa lisää:
2412010 Aineopintoja: Juuret Uudessa testamentissa 5 op
2412011 Aineopintoja: Juuret Vanhassa testamentissa 4 op
2421202 KH perusopintoja: Suomen kirkkohistoria 3 op
2421203 KH perusopintoja: Kristinuskon historia keskiajalta nykypäivään 4 op
2422005 Aineopintoja: Luterilaisuus Suomessa 5 op
2421301 ST perusopintoja: Johdatus systemaattiseen teologiaan 2 op
2421302 ST perusopintoja: Johdatus opin historiaan 3 op
2421303 ST perusopintoja: Johdatus reformaation ja modernin ajan teologiaan 3 op
2421304 ST perusopintoja: Teologinen etiikka 2 op
2421305 ST perusopintoja: Ekumeniikka 2 op
2421401 KT perusopintoja: Johdatus käytännöllisen teologiaan 2 op
2421402 KT perusopintoja: Sielunhoito ja pastoraalipsykologia 3 op
2421403 KT perusopintoja: Uskontokasvatuksen perusteet 3 op
2421404 KT perusopintoja: Diakonia ja jumalanpalveluselämä 4 op
2411603 UTI perusopintoja: Euroopan uskonnollinen kenttä 3 op
2411601 UTI perusopintoja Uskonto käsitteenä ja tutkimuskohteena 2 op
2412013 Aineopintoja: Perehtyminen yhteen maailmanuskontoon 4 op
2412014 Aineopintoja: Uskonto ja globalisaatio 3 op
Läntisen teologian koulutusohjelman opiskelija suorittaa ortodoksisessa teologiassa lisää:
2412010 Aineopintoja: Juuret Uudessa testamentissa 5 op
2412011 Aineopintoja: Juuret Vanhassa testamentissa 4 op
2431202 KH perusopintoja: Suomalainen ortodoksisuus 3 op
2431203 KH perusopintoja: Johdatus ortodoksisuuteen ja Venäjän kirkon historiaan 4 op
2432004 Aineopintoja: Karjala ja Suomi 5 op
2431301N ST perusopintoja: Dogmatiikka ja dogmihistoria 5 op
2431302N ST perusopintoja: Patristiikka 3 op
2431306 ST perusopintoja: Ikoniteologia 2 op
2431305 ST perusopintoja: Etiikka ja asketiikka 2 op
2431401N KT perusopintoja: Johdatus liturgiseen teologiaan 5 op
2431403N KT perusopintoja: Pastoraaliteologia 2 op
2431406 KT perusopintoja: Uskonnonpedagogiikka ja homiletiikka 5 op
2431701 KM perusopintoja: Varhaiskristillinen kausi ja Bysantti 3 op
2431702 KM perusopintoja: Slaavilainen perinne 2 op
2412013 Aineopintoja: Perehtyminen yhteen maailmanuskontoon 4 op
2412014 Aineopintoja: Uskonto ja globalisaatio 3 op
