Opiskelua ja opetusta Itä-Suomen yliopistossa ohjaa opintojohtosääntö .

Itä-Suomen yliopistossa on laaja vapaa sivuaineiden opinto-oikeus. Lukuisat Itä-Suomen yliopiston oppiaineista ovat vapaasti valittavissa sivuaineiksi eli sivuaineopintojen aloittaminen ei edellytä sivuaineen opinto-oikeuden hakemista. Poikkeuksia vapaasta sivuaineoikeudesta ovat alat, joilla opiskelijavalinnassa käytetään soveltuvuuskoetta tai tasokoetta, tai joissa on muu perusteltu syy rajoittaa sivuaineopinto-oikeutta. Sivuaineiden opinto-oikeuden mahdolliset rajoitukset määritellään opetussuunnitelmassa. (Opintojohtosääntö 14 §.)Toisaalta yliopistossa on myös tutkintoja, joiden rakenteeseen ei kuulu sivuaineita tai sivuaineet on opetussuunnitelmassa etukäteen määrätty. Tietoa sivuaineopiskelusta on Kamussa. Mahdollisuuksia on runsaasti: tiedekuntien tarjoamat sivuaineet kansainvälistymisen opintokokonaisuus verkostoylipistot JOO-opinnot ja muu ristiinopiskelu

Itä-Suomen yliopisto tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, kuten avoimen yliopiston opinnot, avoimet MOOC-verkkokurssit (Massive Open Online Course), erikoistumiskoulutukset ja täydennyskoulutus. Tutkinnon suorittanut voi myös jatkuvan oppijan opinto-oikeudella maksutta täydentää opintojaan tutkinnon suorittamislukuvuoden ja tutkinnon suorittamista seuraavan kahden lukuvuoden ajan ilmoittautumalla opiskelijaksi (opintojohtosääntö 16§). Lisätietoja jatkuvasta oppimisesta (avautuu uuteen välilehteen) on yliopiston verkkosivuilla.

Perustutkinto-opiskelija arkistot - Sivu 5 23:stä

Toimintamalli varhaiseen välittämiseen ja opiskelijan häiriökäyttäytymiseen

Tälle sivulle on koottu ohjeita tilanteisiin, joissa sinulla herää huoli kanssaopiskelijasta tai opiskelijatoveri käyttäytyy häiritsevästi opetuksessa tai muissa tilanteissa.

Kun huoli kanssaopiskelijasta herää

Kun huoli kanssaopiskelijasta herää

Tässä ohjeessa nostetaan esiin muutamia näkökulmia, jotka auttavat sinua kohtaamaan tilanteen, jossa sinulla on huoli opiskelijatoveristasi. Hankalien tilanteiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin eikä sinun tarvitse ottaa muiden opiskelijoiden huolia vastuullesi. Voit ottaa yhteyttä henkilökuntaan, kun olet huolissasi kanssaopiskelijasta. Oman oppaineen henkilökunnan lisäksi tilanteissa apuna voi toimia opintopsykologi tai kampuspappi. Henkilökunta ei voi kertoa sinulle toisesta opiskelijasta henkilökohtaisia tietoja, mutta yliopistossa työskentelevät voivat pyrkiä edistämään kanssaopiskelijasi hyvinvointia. Yliopistomme tavoitteena on tarttua mahdollisiin hankaluuksiin nopeasti ja varhaisessa vaiheessa. Hyvään keskustelukulttuuriin liittyy luottamuksen rakentaminen.

Mistä on syytä huolestua? Huolestuttavaa käyttäytymistä on vaikea määritellä objektiivisesti, mutta huolen herääminen on itsessään viesti pysähtyä pohtimaan, onko kyseessä avun tarve.

Käytöksen muutokset voivat kertoa avun tarpeesta, esimerkiksi vetäytyminen vapaa-ajan toiminnoista tai sosiaalisista tilanteista. Epätyypillinen tai erikoinen käytös voi kuitenkin olla ihmisen ominaisuus, josta ei tarvitse huolestua. Ratkaisevaa ovat isot muutokset. Huono ja loukkaavaa käytös on tärkeä ottaa puheeksi.

Apua taloudellisiin huoliin löydät Kamun Auttavia tahoja –sivulta.

Päihteiden käyttö on oma erityinen kysymyksensä ja siihen on tärkeää puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Oma huoli voi olla hyvä ottaa puheeksi opiskelijakaverin kanssa välittävällä tavalla ja voit kertoa auttavista tahoista.

Kun huolesi herää, kerro kanssaopiskelijalle havainnoistasi mahdollisimman suoraan – älä tulkitse tai spekuloi!

”Olen huomannut, että vaikutat usein poissaolevalta, onhan sinulla kaikki hyvin?”
Ei siis kannata tehdä tulkintoja tai diagnooseja: "Toi tyyppi on nyt masentunut... laiska vapaamatkustaja ryhmässä" ... tms.

Huolen herätessä voit ehdottaa opiskelijaa ottamaan yhteyttä esimerkiksi opintopsykologiin, YTHS:n tai kampuspappiin. Kamussa on myös linkkejä tukikanaviin.

rohkaise opiskelijatoveriasi hakemaan apua. MUISTA! Opiskelija itse päättää, ottaako apua vastaan vai ei. Puheeksi ottaminen riittää
tue opiskelijatoverisia ottamaan yhteyttä asianmukaisiin tahoihin, vinkkejä siihen (UEFin Apua -kortit ”Auttavia tahoja elämän kriiseissä” ja ”Find help in life crises” sekä Kamun Auttavia tahoja -sivulla)
kerro opiskelijatoverillesi, että avun hakeminen ja hyväksyminen ovat viisaita ja älykkäitä päätöksiä. Ammatillisella avulla on suuri merkitys
vakuuta opiskelijatoverisi siitä, että muutkin opiskelijat hakevat apua opintojensa aikana
”Moni on hyötynyt opintopsykologikäynneistä – haluaisitko ottaa opintopsykologiin yhteyttä tai toivoisitko, että tekisimme yhteydenoton yhdessä?”.
”YTHS:n palvelut ovat opiskelijoiden käytössä – voisi olla hyvä kysyä sieltä apua tähän tilanteeseen. Mitä mieltä olet?”
selvitä opiskelijatoverisi turvaverkkoja ja kannusta häntä hyödyntämään niitä
tarvittaessa varaudu itse tai ehdota että opiskelijatoverisi seurassa on joku, kun opiskelija ottaa tarvittaviin tahoihin yhteyttä
tarjoudu saattamaan opiskelijatoverisi avun luokse
jos huoli opiskelijatoverista painaa mieltä, voit miettiä henkilökunnan kanssa tilannetta, mutta ilman asianosaisen suostumusta asiaa ei voida käsitellä enempää.

Muista, että huolen puheeksittotilanteessa olet ensisijaisesti vertaisopiskelija. Toisen ihmisen vaikea tilanne ei ole sinun vastuullasi. Kuuntelu ja eteenpäin ohjaaminen on usein riittävä teko. Sen voin myös viestiä toiselle ”voin auttaa sinua ystävänä/opiskelukaverina/vertaisena, ammattiapu auttaa tästä eteenpäin”. Sinun on pidettävä huolta omasta jaksamisestasi ja ohjattava opiskelijatoverisi matalalla kynnyksellä eteenpäin. Tarvittaessa pyydä myös itsellesi keskusteluapua ammattilaisen kassa.

Itsetuhoisuus

Jos sinulla herää huoli, että opiskelijatoverillasi saattaisi olla itsetuhoisia ajatuksia tai suunnitelmia, on tärkeää kysyä niistä suoraan. Itsemurhasta tai itsetuhoisuudesta suoraan kysyminen ei ole vaarallista, pikemminkin se voi auttaa henkilöä saamaan tarvitsemaansa apua. Jos tällainen keskustelutilanne sattuu kohdalle, pyri rauhoittelemaan itseäsi tilanteessa mm. hengittämällä syvään ja hitaasti. Pura tilanne opetushenkilökunnan, opiskelukaverin tai muun auttavan tahon kanssa mahdollisimman pian keskustelun jälkeen.

Sinun ei tarvitse osata antaa tarkkaa arviota siitä, milloin käsillä on todellinen uhka. Sinun tarvitsee vain ohjata eteenpäin avun piiriin, jos tilanne sinun itsesi tai/ja opiskelijatoverisi itsensä mielestä sitä vaatii.

Ehdota opiskelijatoverille, että soitatte päivystykseen, niin että hän soittaa tai sinä soitat hänen luvallaan. Voit todeta, että olet huolissasi hänestä etkä haluaisi hänen jäävän yksin. Kerro, että hänelle on apua tarjolla ja häntä halutaan auttaa.

Häiriötilanteet opetuksessa

Epäasiallinen kohtelu ja häirintä

Uhkaava käyttäytyminen, väkivalta tai väkivallan uhka

Linkit ja lisätiedot

Kun huoli herää opiskelijatoverista toimintamalli (pdf)
Epäasiallinen kohtelu (Toimintamalli, Ohjeet ja häirintäyhdyshenkilöt ym. toimijat ja heidän roolinsa)
UEFin opiskelijoiden päihdeohjelma ja päihdeyhdyshenkilöt
Eettiset ohjeet
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma
Turvallisuus ja kriisitilanteet
UEFin pelastussuunnitelma (Intranet, vaatii kirjautumisen UEF-tunnuksilla, avautuu uuteen välilehteen) ja turvallisuusohjeet (Intranet, vaatii kirjautumisen UEF-tunnuksilla, avautuu uuteen välilehteen).
Opiskelijan hyvinvointia koskevat sivut KAMUssa
Opetushenkilökunnan ohjeistus Opetuksen tuki -sivustolla (vaatii kirjautumisen): Kun huoli herää (sisältää rehtorin päätöksen Varhaisen tuen mallista ja Opiskelijan häiriökäyttäytymisen seuraamuksista)
TUUDO -mobiilisovellus (UEF-hyvinvointivalikko: opiskelijan terveys- ja hyvinvointipalvelut)

Anna palautetta

Tämä sivu ja asiakokonaisuus on uusi ja toivomme palautetta opiskelijoiltamme. Lisäksi haluaisimme kuulla, onko kynnys riittävän matala opiskelijan tulla kuulluksi ja hänen asiansa edistämiseksi? Voit antaa palautetta ja kommentoida esim. sivun alalaidassa olevassa kohdassa ”Kaipaan lisätietoa” tai lähettämällä viestin osoitteeseen opiskelu@uef.fi ja viittaamalla tähän verkkosivuun.

Ainejärjestöyhteistyön käytännöt Itä-Suomen yliopistossa

Itä-Suomen yliopisto haluaa kehittää tiedekuntien, laitosten/osastojen ja ainejärjestöjen yhteistyötä. Kehittämisen tueksi olemme koonneet hyvistä käytänteistä muistilistan yksikköjen ainejärjestöyhteistyön toteuttamiseksi. Muistilista on suuntaa-antava ja jokainen yksikkö voi luoda omat käytänteensä sitä mukaillen.

Kaikessa yhteistyössä on luottamuksen rakentamiseksi tärkeää, että yhteisesti sovittuihin asioihin palataan, erityisesti, jos yhdessä sovittua asiaa ei voida edistää ajatellulla tavalla.

Tiedekunta

Opetuksesta vastaava varadekaani huolehtii dekaaniston ja ainejärjestöjen edustajien tapaamisesta (harkinnan mukaan mukana voi olla myös laitos-/osasto-/pedajohto)

Kerran vuodessa, alkuvuodesta
Kehitetään yhteistyömuotoja
Opiskelijoiden vaikutuskanavien kehittäminen
Käsitellään ainejärjestöjen toiveita tiedekuntatason yhteistyölle ja opetuksen kehittämistä
Mitä muuta ainejärjestöt toivovat yhteistyöltä

Tiedekunnan laitos/osasto

Pedajohtaja huolehtii, että ainejärjestö ja opiskelijat (myös kansainväliset opiskelijat) voivat osallistua kaikkeen opetuksen ja sen kehittämiseen liittyvään toimintaan ja päätöksentekoon esimerkiksi opetussuunnitelmatyöhön ja opetuksen toteuttamista koskevaan valmisteluun). Tärkeää on luoda yhteiselle tekemiselle suotuisa ilmapiiri.

Pedajohtaja huolehtii myös yhteisistä tapaamisista:

Kerran vuodessa ainejärjestön tapaaminen ja toimintamallin esittely/kertaus
Vapaamuotoisia tapaamisia vähintään 1-2 krt vuodessa, henkilökunnan laaja osallistuminen tärkeää

Opiskelijat otetaan mukaan laitos- ja osastokokouksiin, opetuksen kehittämisryhmiin ja muihin opiskeluun liittyviin työryhmiin, kehittämispäiviin ja vastaaviin. Ainejärjestöjä kannustetaan kutsumaan henkilökunnan edustajia kehittämispäiviinsä.

Ainejärjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö korostuu tuutoreiden valintaprosessissa. Onnistunut tuutoreiden rekrytointi on hyvin tärkeää mm. sitoutumisen näkökulmasta.

Laadunhallinta

Mitä laadunhallinta tarkoittaa Itä-Suomen yliopistossa?

Laadunhallinnalla varmistetaan, että yliopiston toimintatavat ovat tarkoituksenmukaisia, perusteltuja ja hallinnassa. Laadunhallinnan avulla tiedämme, olemmeko saavuttamassa toiminnalle asettamamme tavoitteet, jotta voimme tarvittaessa korjata suuntaa ja tehdä tarvittavia kehittämistoimenpiteitä.

Yliopiston tehtävänä on kouluttaa osaajia ja asiantuntijoita, joilla on tarvittavaa osaamista yhteiskunnan eri tehtäviin. Opetuksen ja tutkimuksen tulee olla laadukasta ja täyttää niille asetetut kriteerit esimerkiksi tutkintojen sisältöjen, laadun ja osaamistavoitteiden osalta. Laadunhallinta takaa, että yhteiskunta voi luottaa yliopistoon ja sen toimintaan. Opiskelijoille se näkyy muun muassa siinä, että opetus vastaa eri viranomaistahojen sekä työelämän sille asettamia kriteerejä ja osaamistavoitteita.

Yliopiston laatukulttuurilla tarkoitetaan, että yliopistoyhteisön ilmapiiri tukee laadukasta toimintaa. Se ilmenee muun muassa siten, että henkilöstö ja opiskelijat ovat sitoutuneita omaan työhönsä ja opiskeluunsa ja toimivat yhdessä yliopiston arvojen ja tavoitteiden mukaisesti sekä noudattaen yhteisiä toimintatapoja. Toimintaa kehitetään henkilökunnalta, opiskelijoilta ja muilta sidosryhmätahoilta saadun palautteen ja toiminnan jatkuvan arvioinnin perusteella sekä levittämällä aktiivisesti hyviä käytäntöjä yliopiston sisällä.

Yliopiston laatupolitiikassa linjataan yliopiston laadukkaan toiminnan tavoitteet, periaatteet ja vastuunjako. Yliopiston toiminta on avointa, tasa-arvoista, osallistavaa ja yhteisöllistä. Yliopisto edistää henkilökunnan ja opiskelijoiden hyvinvointia ja huomioi toiminnassaan monikulttuurisuuden, globaalin yhteiskuntavastuun sekä kestävän kehityksen periaatteet.

Opiskelijoille tämä näkyy hyvinvoinnin ja monikulttuurisuuden huomioimisena monin eri tavoin, kuten esimerkiksi opiskelun tuen ja opiskelijahyvinvoinnin toimenpiteinä ja yliopiston koulutusohjelmissa tarjolla olevien englanninkielisten opintojaksojen määrän lisääntymisenä. Opetuksessa kestävyyden ja vastuullisuuden periaatteet näkyvät esimerkiksi opetuksen sisällöissä, opetusmenetelmissä sekä kestävään kehitykseen ja vastuullisuuteen liittyvien kurssien tarjonnassa. Tutkimuksessa kestävyys ja vastuullisuus näkyy yliopiston tutkimuksen strategisissa painopistealueissa. Myös yliopiston tavoite olla hiilineutraali vuoden 2025 loppuun mennessä on osa tätä kokonaisuutta. Yliopiston kestävyyden ja vastuullisuuden toimintaa on kuvattu yliopiston verkkosivuilla.

Itä-Suomen yliopiston laatujärjestelmä

Yliopiston Laatujärjestelmä luo rakenteet ja määrittää vastuut sekä menettelytavat hyvin toimivalle laadunhallinnalle, jolla ylläpidämme ja kehitämme yliopiston toiminnan laatua. Laatujärjestelmän avulla varmistetaan myös yliopiston strategisten tavoitteiden saavuttaminen. Yliopiston toiminnassa ja sen kehittämisessä noudatetaan jatkuvan parantamisen periaatetta:
suunnittele – toteuta – arvioi – kehitä ja paranna (Plan – Do – Check – Act and Improve).

Laadunhallintaa ja yliopiston laatujärjestelmää on kuvattu tarkemmin UEF:n verkkosivuilla.

Yliopiston laatutyön ja Karvi-auditoinnin merkitystä yliopiston toiminnalle on avattu tarkemmin myös
oheisessa Podcastissa, jossa akateeminen rehtori kertoo niistä.

Laadunhallinta ja toiminnan jatkuva parantaminen näkyy opiskelun eri vaiheissa läpi koko opiskelun. Se näkyy opiskelemaan hakeutuessa valintakokeissa ja opiskelijavalinnoissa selkeinä valintaperusteina ja oikeudenmukaisina ja tarkoituksenmukaisina opiskelijavalintoina ja opiskeluaikana muun muassa opetuksen sisällöissä, laadussa, monipuolisissa oppimisympäristöissä sekä opetuksen tukipalveluissa. Opiskelijat osallistuvat laatutyöhön ja voivat vaikuttaa opiskelun ja opetuksen laatuun muun muassa osallistumalla opiskelijajäseninä opetuksen kehittämiseen ja laadunhallintaan opetuksen ja tutkimuksen toimielimissä sekä erityisesti antamalla palautetta opetuksesta ja sen tukipalveluista, jota hyödynnetään niiden kehittämisessä.

Laatudokumentaatio

Prosessit

Laadunhallinnan vastuut

Itä-Suomen yliopiston hallitus vastaa yliopiston laatuperiaatteista ja linjauksista ja yliopiston johtoryhmä toimii yliopiston laatutyön johtoryhmänä sekä suorittaa laatujärjestelmän arviointiin ja kehittämiseen liittyvät yliopiston johdonkatselmukset.

Yliopiston rehtorit vastaavat laatutyöstä oman työnjakonsa mukaisesti. Esimerkiksi rehtori toimii yliopiston johdonkatselmuksen puheenjohtajana ja akateeminen rehtori vastaa opetuksen ja tutkimuksen laadusta sekä laatuviestinnästä.

Tiedekuntien dekaanit, laitosten ja yksiköiden johtajat sekä yliopistopalveluiden toimialajohtajat vastaavat omien yksiköidensä toiminnan tuloksista ja laadusta. Tiedekuntaneuvosto, Opetuksen ja ohjauksen neuvosto, Koulutusohjelmien johtoryhmät sekä Koulutuksen kehittämistoimikunnat ovat myös tärkeitä toimielimiä laadun varmistamisessa.

Jokainen yliopistolainen vastaa oman työnsä ja sen tulosten laadusta ja kehittämisestä niin opettajana, tutkijana, hallinto- tai tukipalveluhenkilönä kuin opiskelijanakin. Henkilökunta ja opiskelijat osallistuvat yliopiston laatutyöhön myös antamalla palautetta yliopiston toiminnasta sekä osallistumalla yliopiston eri toimielimiin, kehittämishankkeisiin ja yliopiston auditointeihin.

Laaturyhmä
Yliopiston laatutyötä ja sen kehittämistä koordinoi Laaturyhmä, jossa on edustajat yliopiston tiedekunnista, yliopistopalveluista, erillis- ja palvelulaitoksista sekä ylioppilaskunnasta. Laaturyhmän puheenjohtajana toimii yliopiston hallintojohtaja, jonka vastuualueeseen laadunhallinta kuuluu. Ryhmän esittelijänä sekä sihteerinä toimii laatukoordinaattori. Laaturyhmän tehtävänä on
• Toimia yliopiston laatutyötä ja sen toiminnan laadun arviointia ohjaavana ja
kehittävänä ryhmänä
• Toimia Karvi-auditoinneissa auditoinnin valmistelu- ja ohjausryhmänä sekä
• Toimia yliopiston johdon päätöksiä vaativien laadunhallinnan toimenpiteiden valmisteluryhmänä

Laatukoordinaattori koordinoi laadunhallinnan periaatteiden ja menettelytapojen toteutumista käytännön laatutyössä yhteistyössä tiedekuntien ja yksiköiden kanssa, vastaa yliopistotason laatudokumentaation päivityksestä, yliopiston sisäisistä auditoinneista sekä Karvi-auditointiin valmistautumiseen liittyvistä toimenpiteistä. Itä-Suomen yliopistolla on kaksi laatukoordinaattoria, yksi kummallakin kampuksella.

Tiedekunnissa on nimetyt laatuyhdyshenkilöt, jotka toimivat tiedekunnan omien laatutiimien tai -ryhmien vetäjinä sekä yhdyshenkilöinä muun muassa auditoinneissa. Laitoksilla ja yksiköissä on nimetyt laatuvastaavat ja heidän varahenkilönsä, jotka koordinoivat yksiköidensä käytännön laatutyötä ja vastaavat muun muassa laatudokumentaation päivityksestä. Laatuvastaavat osallistuvat myös yksiköiden sisäisten ja ulkoisten auditointien valmistelun toimenpiteisiin, kuten auditoinneissa haastateltavien etsimiseen.

Laatuvastaaviin voi olla yhteydessä tiedekuntien ja yksiköiden laatutyöhön liittyvissä asioissa kuten esimerkiksi toiminnan laadun kehittämisehdotuksissa tai havaituista laatupoikkeamista.

Yliopistolla on myös sisäisiä auditoijia, jotka edustavat eri henkilöstöryhmien edustajia ja toimivat auditoijina yliopiston sisäisissä auditoinneissa yhdessä laatukoordinaattoreiden kanssa. Myös opiskelijat voivat toimia sisäisinä auditoijina erityisesti opiskeluun liittyvien yksiöiden kuten Opintopalveluiden sekä erillis- ja palvelulaitosten kuten kirjaston ja kielikeskuksen auditoinneissa. Opiskelijat saavat auditoijina toimimisesta todistuksen, jota voi hyödyntää myöhemmin esimerkiksi työelämässä laatutyöhön liittyen.

Tiedekuntien laatuyhdyshenkilöt, laatuvastaavat sekä auditoijat toimivat tehtävissään oman toimensa ohessa.

Miten laatua arvioidaan ja kehitetään?

Itä-Suomen yliopiston toiminnan ja sen kehittämisen pohjana on jatkuvan parantamisen periaate: suunnittele – toteuta/tee – arvioi – kehitä ja paranna

Oman toiminnan systemaattinen arviointi ja kehittäminen muodostavat tärkeän osan yliopiston toimintayksiköiden ja yliopistolaisten laatutyötä. Laatujärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä vastaavat Laaturyhmä ja laatukoordinaattorit yliopiston hallituksen ja johtoryhmän linjausten mukaisesti.

Yliopiston toiminnan kehittämistä ja arviointia ohjaavat EU:n, valtiovallan ja Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeet ja säädökset sekä muut asiakastarpeet ja toimintaympäristön muuttuminen. Yliopiston toiminnan kehittäminen perustuu toimintoja ja tuloksia kuvaavien indikaattoreiden ja palautejärjestelmien systemaattiseen käyttämiseen ja analysointiin sekä toimintojen auditointeihin ja muihin arviointeihin.

Johdonkatselmus on kehittämismenettely, jonka avulla yliopisto saa tietoa laatujärjestelmänsä ja toimintansa laadusta ja niiden kehittämistarpeista. Johdonkatselmuksia toteutetaan vuosittain yksikkö-, tiedekunta- ja yliopistotasolla. Yliopistotason johdonkatselmuksesta vastaavassa yliopiston johtoryhmässä ovat mukana myös ylioppilaskunnan edustajat.

Auditointi on järjestelmällinen, riippumaton ja dokumentoitu prosessi, jossa selvitetään, onko laatujärjestelmä tavoitteiden mukainen, tehokas ja tarkoitukseensa sopiva. Auditointi perustuu laatudokumentaatioon sekä valittuun standardiin tai arviointimalliin. Siinä ei oteta kantaa tavoitteisiin tai toiminnan tuloksiin, vaan arvioidaan niitä prosesseja, joilla yliopisto hallitsee ja kehittää tutkimuksen, koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Auditointi voi olla joko sisäinen, organisaation itsensä toteuttama tai ulkoinen eli ulkoisen auditoijatahon toteuttama.

Sisäinen auditointi on määrävälein pidettävä laadunjärjestelmään kohdistuva kehittämismenettely, jolla selvitetään, miten sovitut toimintatavat, sidosryhmien odotukset sekä viranomaisvelvoitteet toteutuvat käytännössä ja onko laatujärjestelmä sekä yliopiston että yksikön tarpeiden mukainen. Yliopiston sisäisessä auditoinnissa arvioidaan laatujärjestelmän toimivuutta ja vahvuuksia sekä kiinnitetään erityisesti huomiota olemassa oleviin hyviin käytänteisiin ja mahdollisten kehittämiskohteiden tunnistamiseen.

Auditointi kohdistuu vuosittain sovittaviin yliopistotasoisiin teemoihin tai auditoitavana voi olla yksikön itse valitsema kehittämiskohde. Tavoitteena on auttaa yksikköä kehittämään toimintaansa laadukkaampaan suuntaan ja oppimaan muiden yksiköiden hyvistä käytännöistä. Auditoijina sisäisissä auditoinneissa toimivat yliopiston laatukoordinaattorit ja henkilökuntaa edustavat sisäiset auditoijat sekä tarvittaessa yliopiston opiskelijoiden edustajat. Auditoinnista tehdään raportti, jota käsitellään yksikössä ja sovitaan tarvittavista toimenpiteistä sekä niiden seurannasta ja arvioinnista.

Benchmarking tarkoittaa oman toiminnan vertaamista toisten toimintaan, useimmiten parhaaseen vastaavaan käytäntöön. Yliopiston sisäisissä benchmarkingeissa verrataan toimintoja oman organisaation sisällä sovituilla teemoilla. Niiden avulla voidaan tunnistaa ja levittää yhteisiä hyviä käytäntöjä. Benchmarkingeja voidaan tehdä myös eri organisaatioiden kuten yliopistojen välillä.

Ulkoiset auditoinnit ja muut arvioinnit
Yliopistolaki velvoittaa yliopistot osallistumaan säännöllisesti ulkoiseen toimintansa ja laatujärjestelmiensä arviointiin ja arviointien tulosten tulee olla julkisia. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Karvi vastaa Suomessa opetuksen ja koulutuksen kansallisesta arvioinnista. Yliopiston ja korkeakoulut voivat halutessaan sertifioida laatujärjestelmänsä myös ulkopuolisella sertifiointielimellä esimerkiksi ISO 9001-laatustandardiin mukaisesti tai akkreditoida yksittäisiä koulutusohjelmia tai laboratoriotoimintaansa kotimaisilla tai kansainvälisillä akkreditointielimillä. Myös Itä-Suomen yliopistolla on tällaisia akkreditoituja koulutusohjelmia ja laboratorioita eri tiedekunnissa.

Auditointikriteerit
Karvi-auditointi perustuu Karvin nykyisen auditointimallin ja auditointikäsikirjan 2019 – 2024 arviointikriteeristöön. Arviointimenettelyssä ja kriteeristössä on otettu huomioon myös eurooppalaiset European University Associationin (EUA) ja European Higher Education Arean (EHEA) ohjeet ja suositukset (ESG: Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area), jonka painopisteenä on opiskelijakeskeinen lähestymistapa oppimiseen ja opetukseen sekä näiden laadunvarmistus korkeakoulutuksessa.

Arviointialueita on kolme, I Osaamista luova korkeakoulu, II Vaikuttava ja uudistava korkeakoulu sekä III Kehittyvä ja hyvinvoiva korkeakoulu. Neljäntenä arviointialueena on IV Oppiva korkeakoulu, jossa arvioitavana on yliopiston itsensä valitsema kohde. Itä-Suomen yliopiston valitsema kohde oli ’Itä-Suomen yliopisto kansainvälisten opiskelijoiden ja työntekijöiden opiskelu- ja työympäristönä.’ Arviointialueeksi haluttiin valita yliopiston profiloitumisen ja strategian kannalta keskeinen kohde, josta yliopisto haluaa saada auditointiryhmältä kehittämispalautetta.

Karvi-auditoinnin arviointialueiden tasoja on kolme; erinomainen, hyvä ja riittämätön. Auditoinnin hyväksytysti läpäisy edellyttää, että yliopisto on kaikilla kolmella yllämainitulla arviointialueella (I – III) vähintään tasolla hyvä. Yliopiston valitsemaa arviointialuetta (IV) ei oteta huomioon auditoinnin läpäisyä arvioidessa, mutta myös se arvioidaan sekä mainitaan laatuleimaan liittyvässä auditointitodistuksessa.

Uutena osana auditointia nykyisessä auditointimallissa on vertaisoppimisen prosessi, jonka auditoitava yliopisto toteuttaa valitsemallaan teemalla ja valitsemansa kumppanin kanssa. Itä-Suomen yliopiston vertaisoppimisen prosessiksi valittiin Jatkuva oppiminen ja vertaisoppimisen kumppanina oli Jyväskylän yliopisto. Vertaisoppimisen tarkoituksena on, että prosessin kumppanit oppivat valitusta teemasta toinen toisiltaan muun muassa niiden hyväksi havaituista käytänteistä. Prosessi yliopistojen vierailuineen sekä loppuraportin koonti toteutettiin vuoden 2021 aikana ja sen tulokset on otettu huomioon yliopiston auditoinnin pohjaksi laatimassa itsearviointiraportissa sekä Karvin auditointiraportissa.

Itä-Suomen yliopiston Karvi-auditointi
Itä-Suomen yliopiston laatutyötä ja laatujärjestelmää on auditoitu Karvin toimesta kolmesti. Ensimmäisen kerran yliopisto auditoitiin 2010 sen aloitettua samana vuonna toimintansa. Uusi yliopisto läpäisi auditoinnin hyväksytysti kevättalvella 2011. Yliopisto auditoitiin toisen kerran vuonna 2016 tällä kertaa kansainvälisenä auditointina osan auditointiryhmän auditoijista ollessa kansainvälisiä laadun asiantuntijoita ja auditointikielenä englanti. Karvin arviointijaosto hyväksyi yliopiston auditoinnin läpäistyksi kevättalvella 2017.

Saatu laatuleima on voimassa aina kuusi vuotta kerrallaan.

Itä-Suomen yliopiston laatujärjestelmän kolmas auditointi toteutettiin 9.-10. marraskuuta 2022 kansainvälisenä auditointina. Auditointiryhmän jäsenet edustivat kansainvälisiä laadun asiantuntijoita, kotimaisia elinkeinoelämän edustajia sekä Karvin edustajia, jotka toimivat auditoinnin yhdyshenkilöinä sen valmisteluvaiheissa sekä itse auditoinnissa sihteereinä auditointiraportin koontia varten. Karvin arviointijaosto hyväksyi yliopiston auditoinnin läpäistyksi 3.3.2023. Yliopiston saama Karvin laatuleima on voimassa kuusi vuotta 3.3.2029 asti.

Yliopiston auditointiraportti on julkaistu Karvin auditointialustalla ja on julkisesti siellä katsottavissa ja saatavissa. Raportti on englanninkielinen.

Opiskelijat ja henkilökunta laajasti mukana yliopiston auditointiprosessissa
Itä-Suomen yliopiston Karvi-auditoinnin prosessiin osallistui laajasti yliopiston henkilökuntaa ja opiskelijoita (ml. ylioppilaskunta) eri tiedekunnista ja yksiköistä. He osallistuivat niin auditoinnin valmistelun eri vaiheisiin kuin auditointihaastatteluihinkin. Auditoinnissa oli edustettuna eri henkilöstöryhmien edustajia ja opintojensa eri vaiheissa ja eri koulutusaloilta olevia opiskelijoita sekä auditoinnin työpajoissa että auditoinnissa haastatelluissa ryhmissä. Myös kansainväliset opiskelijat ja -henkilökunta olivat erittäin hyvin edustettuna auditointihaastatteluissa.

Karvi-auditointi oli yliopistolaisten - niin henkilöstön kuin opiskelijoidenkin, eikä vain laatutyössä keskeisesti toimivien henkilöiden yhdessä toteuttama prosessi, joissa kaikilla osallistujilla oli tärkeä osuutensa. Auditoijien kokoaman auditointiraportin (linkki Karvin auditointialustalla olevaan raporttiin on yllä) pohjalta meidän on nyt hyvä jatkaa yliopistomme toiminnan ja sen laadun kehittämistä ja parantamista.

Yksilölliset järjestelyt

Voimassa 1.8.2023 alkaen (akateemisen rehtorin päätös 16/2023 §).

Milloin opiskelijalla on oikeus yksilöllisiin opintojärjestelyihin?

Jokaisella opiskelijalla on oikeus yksilöllisiin opintojärjestelyihin terveydellisten syiden perusteella. Perusteena voi olla mikä tahansa terveydellinen syy, kuten lukihäiriö, aistivamma, mielenterveyden häiriö tai oppimisvaikeus. Yksilöllisiä opintojärjestelyjä voidaan tehdä myös silloin, kun vamman tai sairauden aiheuttama haitta on tilapäinen, kuten seuraus onnettomuudesta.

Opintojohtosäännön mukaan opintojakson vastuuopettaja voi yksittäistapauksissa sopia opiskelijan kanssa, että opiskelija suorittaa opintojakson eri tavalla kuin mitä opetussuunnitelmassa on määrätty. Poikkeuksen myöntämiseen on oltava erityisen painava syy. Syy voi olla esimerkiksi lyhytaikainen sairaus, kuten influenssa, norovirus, flunssa tai korona. Kielitaitoon liittyvänä yksilöllisenä järjestelynä opettaja voi sallia opiskelijalle mm. oikeuden käyttää sanakirjaa. Näissä tilanteissa opettaja voi sopia järjestelyistä suoraan opiskelijan kanssa vaikkapa sähköpostilla ilman tiedekunnan suositusta.

Opiskelijan kaikki elämäntilanteet eivät oikeuta yksilöllisiin järjestelyihin. Järjestelyjä ei tehdä esimerkiksi siitä syystä, että opiskelija asuu muualla kuin kampuspaikkakunnalla. Yksilöllisiä järjestelyitä ei tehdä myöskään opiskelijan työelämäkiireiden, eikä läheisten hoitamisesta ja huolenpidosta aiheutuvien syiden vuoksi.

Opiskelija on pääsääntöisesti oikeutettu vastaaviin yksilöllisiin opintojärjestelyihin opetuksessa kuin mitä hänelle myönnetty valintakokeessa. Koska opetustilanne kuitenkin eroaa opiskelijavalintatilanteesta, päätös yksilöllisistä järjestelyistä valintakokeessa ei ole voimassa automaattisesti voimassa opetustilanteessa. Hänen tulee siis hakea järjestelyjä uudelleen opiskelijavalinnan jälkeen.

Yliopiston kaikilla opiskelijoilla on oikeus hakea yksilöllisiä opintojärjestelyjä. Tutkinto-opiskelijoiden ohella myös esimerkiksi avoimia yliopisto-opintoja suorittavilla on oikeus niihin.

Oheisesta linkistä pääset katsomaan, kun opiskeluhyvinvoinnin asiantuntija, erityisopettaja Tiina Juurela Koulutuspalveluista, kertoo yksilöllisistä opintojärjestelyistä ja oppimisen ohjauksellisesta tuesta Itä-Suomen yliopistossa (video,13.19). Saat videoon tekstityksen näkyville painamalla cc/subtitles -painiketta videon oikeasta alareunasta.

Yleistä

Yhdenvertaisuuslain (6/2014) mukaan koulutuksen järjestäjän on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Edistämistoimenpiteiden on oltava oppilaitoksen toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia. Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaitoksella on suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Viranomaisen, koulutuksen järjestäjän, työnantajan sekä tavaroiden tai palvelujen tarjoajan on tehtävä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa asioida viranomaisissa sekä saada koulutusta, työtä ja yleisesti tarjolla olevia tavaroita ja palveluita samoin kuin suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla.

Mukautusten kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon vammaisen ihmisen tarpeiden lisäksi 1 momentissa tarkoitetun toimijan koko, taloudellinen asema, toiminnan luonne ja laajuus sekä mukautusten arvioidut kustannukset ja mukautuksia varten saatavissa oleva tuki. (Yhdenvertaisuuslaki 15/2014).

Tämän ohjeistuksen tarkoitus on kuvata, kuinka Itä-Suomen yliopistossa sovitaan tarpeellisista ja asianmukaisista järjestelyistä sekä toimenpiteistä, joilla edistetään opintojen saavutettavuutta sekä yhdenvertaisuuden toteutumista opiskelussa. Näitä järjestelyitä nimitetään yksilöllisiksi järjestelyiksi valintakokeessa ja yksilöllisiksi opintojärjestelyiksi.

Opiskelijan tai koulutukseen hakijan vamma tai pitkäaikaissairaus voi olla luonteeltaan fyysinen tai psyykkinen, esimerkiksi liikunta-, aisti- tai kognitiivinen vamma. Opiskelijalla voi olla lukemiseen, kirjoittamiseen tai muuhun oppimiseen liittyvä vaikeus. Hänellä voi olla myös useampia vammoja tai pitkäaikaissairauksia, jotka vaikuttavat koulutukseen pääsemiseen ja opiskelusta selviytymiseen. Yksilöllisiä järjestelyjä voidaan toteuttaa myös silloin, kun vamman tai sairauden aiheuttama haitta on tilapäinen, esimerkiksi onnettomuuden seuraus. Päätöstä yksilöllisistä järjestelyistä ei tehdä tavanomaisissa lyhytaikaisissa sairastapauksissa (esim. influenssa, norovirus, flunssa), joissa opettaja voi opintojohtosäännön nojalla sopia järjestelyistä opiskelijan kanssa ilman erillisen päätöksen tekemistä. Yksilölliset järjestelyt voivat koskea valinta- tai soveltuvuuskoetta (ml. sivuaineiden valintakokeet), tentti -tai muita opetustilanteita. Muita opetustilanteita ovat opetuksen lisäksi opiskeluun liittyvä ohjaus ja siihen kuuluvat palvelut.

Itä-Suomen yliopistossa toteutetaan verkostotoimijamallia. Tavoitteena on, että opiskelijoita ohjaavat henkilöt voivat yhteistyössä opiskelijan kanssa ratkoa esteettömyyteen liittyviä kysymyksiä parhaan tuen mahdollistamiseksi opiskelijalle.

Yliopiston kaikilla opiskelijoilla on oikeus hakea yksilöllisiä opintojärjestelyjä. Tutkinto-opiskelijoiden ohella myös esimerkiksi avoimia yliopisto-opintoja suorittavilla on oikeus niihin.

Opiskeluterveysneuvottelu

Opiskelijan kanssa voidaan järjestää verkostotoimijamallia hyödyntäen opiskeluterveysneuvottelu (avautuu uuteen välilehteen). Opiskeluterveysneuvottelun tavoitteena on etsiä yhdessä keinoja opiskelukyvyn edistämiseksi ja opintojen mahdollistamiseksi arvioimalla tilannetta ja mahdollisuuksia eri näkökulmista. Aloitteen opiskeluterveysneuvottelun pitämiseen voi tehdä opiskelija itse, korkeakoulun opetushenkilökunnan, hyvinvointipalveluiden tai opintohallinnon edustaja tai työntekijä opiskeluterveydenhuollosta.

YTHS: Opiskeluterveysneuvottelu korkeakouluissa – Opas opiskelijoille, korkeakouluille ja opiskeluterveydenhuollolle (pdf) (avautuu uuteen välilehteen)

Yksilölliset järjestelyt valintakokeessa

Yksilölliset järjestelyt sivuaineen valintakokeessa

Yksilölliset järjestelyt opiskelussa

Voit hakea vastaavia yksilöllisiä opintojärjestelyitä opiskelun ajalle, kuin mitä sinulle on jo valintakokeessa myönnetty. Koska opetustilanne eroaa pedagogisesti opiskelijavalintatilanteesta, voidaan yksilöllisten opintojärjestelyjen tarvetta tarkastella uudelleen. Suositus yksilöllisistä järjestelyistä valintakokeessa ei siis ole voimassa automaattisesti opiskelijaksi hyväksymisen jälkeen, vaan sinun on haettava sitä uudelleen.

Opintojen käynnistyessä kanssasi käydään tarvittaessa henkilökohtainen ohjauskeskustelu, jotta opintosi käynnistyvät joustavasti. Voit ottaa yksilöllisen opintojärjestelytarpeesi esille koska tahansa opintojesi aikana, kun sellaiseen tulee tarve.

Yksilölliset opintojärjestelyt voidaan myöntää myös määräaikaisesti.

Opintojen aikainen suositus yksilöllisistä opintojärjestelyistä voidaan myöntää aiemman päätöksen/suosituksen pohjalta. Opiskelijan tulee liittää hakemukseensa vaadittavat liitteet. Ensimmäistä kertaa yksilöllisiä opintojärjestelyjä hakevan opiskelijan tulee esittää lääkärin lausunto tai muu asiantuntijan/asiantuntijoiden antama selvitys yksilöllisten opintojärjestelyjen tarpeesta. Lue tarkempi liitemääritelmä hakuohjeesta.

Velvollisuutenasi on ilmoittaa, mikäli olosuhteissasi tapahtuu sellaisia muutoksia, että niillä on vaikutusta yksilöllisten opintojärjestelyjen tarpeeseen (esim. toipuminen vammasta). Hakemuksestasi tulee ilmetä, millaisia yksilöllisiä opintojärjestelyjä haet sekä millä perustein niitä tarvitset.

On suositeltavaa, että kanssasi käydään verkostokeskustelu, jossa yhteisesti sovitaan kohtuullisista ja mahdollisista yksilöllisistä opintojärjestelyistä. Verkostokeskustelussa voi olla mukana esteettömyysverkoston henkilöitä, tarvittavia asiantuntijoita, oppiaineen edustus ja sinä itse. Oppiaineen edustajan osallistuminen yksilöllisiä opintojärjestelyitä koskevaan prosessiin on tärkeää, jotta oman koulutuksesi mahdolliset erityispiirteet tulevat huomioiduksi. Opiskelijana voit ottaa tukihenkilön mukanasi verkostokeskusteluun. Keskustelusta laaditaan muistio liitteeksi hakemukseesi. Muistioon kirjataan tilaisuuden osallistujat sekä yksilöllisiä opintojärjestelyjä koskeva keskustelu, mutta ei mitään terveydentilatietojasi.

Huomaathan, että opiskelijana vastuullasi on ilmoittaa yksilöllisten opintojärjestelyiden tarpeestasi hyvissä ajoin (väh. kymmenen päivää ennen tenttiä tai opetuksen alkamista) opintojakson vastuuopettajalle esittämällä yksilöllisistä opintojärjestelyistä tehty suositus.

Tieto yksilöllisistä opintojärjestelyistä tallennetaan diaariin. Diaariin ei viedä hakemusta yksilöllistä opintojärjestelyistä eikä mitään asiakirjoja, joihin sisältyy terveydentilatietoja.

Yksilölliset opintojärjestelysuositukset säilytetään yliopiston asiakirjahallintaa koskevien määräysten mukaisesti. Julkisuuslain 24 §:n 25 kohdan mukaan salassa pidettäviä ovat mm. asiakirjat, jotka sisältävät tietoa henkilön terveydentilasta tai vammaisuudesta taikka hänen saamastaan terveydenhuollon ja kuntoutuksen palveluista.

Yksilöllisten opintojärjestelyjen suosituksen valmistelija antaa suosituksen tiedoksi sinulle sekä suosituksen kannalta välttämättömille henkilöille.

Yksilöllisten opintojärjestelyjen toteutus

Yksilöllisten opintojärjestelyjen hakeminen

1. Voit ottaa yksilöllisen opintojärjestelytarpeesi esille koska tahansa opintojesi aikana: joko aloittaessasi opinnot tai silloin, kun tarve järjestelyihin ilmenee.

2. Tee hakemus yksilöllisistä järjestelyistä. Lomake: Hakemus yksilöllisistä opintojärjestelyistä (docx). Lataa lomake klikkaamalla sivun oikeasta yläkulmasta kolmesta pisteestä, Download Word. Kerro hakemuksessa, millaisia yksilöllisiä opintojärjestelyjä haet sekä millä perustein tarvitset järjestelyjä.

Voit hakea yksilöllisiä järjestelyitä ainoastaan joihinkin opintoihisi, kuten pelkästään kielikeskuksen opintoihin. Voit myös hakea kielten osalta erilaisia järjestelyitä kuin muihin opintoihin.

3. Liitä hakemukseesi liitteet

Jos haet yksilöllisiä järjestelyitä vamman tai sairauden takia, liitä hakemukseen lääkärinlausunto.
Jos haet yksilöllisiä järjestelyitä lukemisen, kirjoittamisen tai muun oppimisen vaikeuden vuoksi, liitä hakemukseen erityisopettajan, psykologin, puheterapeutin tai lääkärinlausunto. Ylioppilastutkintolautakunnan päätös lukivaikeudestasi voidaan hyväksyä sellaisenaan ilman lääkärintodistusta tai muuta lausuntoa, jos päätöksestä käy ilmi, että sinulle on myönnetty tukitoimia ylioppilaskokeen suorittamiseen. Tällöin ylioppilaskokeen suorittamiseen myönnettyjen tukitoimien pitää olla samat, joita haet valintakokeeseen.
Asiantuntijalausunnon voimassaoloaika katsotaan tapauskohtaisesti riippuen vamman, sairauden tai oppimisvaikeuden pysyvyydestä. Lähtökohtaisesti lausunto pysyvästä vammasta tai sairaudesta otetaan huomioon, jos olet saanut sen 16-vuotiaana tai sen jälkeen.
Lääkärintodistuksen lisäksi liitteenä hyväksytään myös Kanta-dokumentit. Dokumentista tulee käydä ilmi yksilöidysti, kenestä on kyse. Lisäksi dokumentista tulee näkyä käynnin ajankohta, missä käynti on tapahtunut, diagnoosi sekä hoitava taho/lääkäri.
Älä lähetä yliopistolle alkuperäisiä todistuksia, lausuntoja ja muita asiakirjoja, joilla todennat yksilöllisten opintojärjestelyiden tarpeesi. Yliopisto ei palauta kopioita, vaan tuhoaa ne suosituksen laatimisen jälkeen.

4. Toimita hakemuksesi ohjeistuksen mukaisesti turvasähköpostitse siihen tiedekuntaan, jonka pääaineopiskelija olet. Jos olet avoimen yliopiston opiskelija, toimita hakemus turvasähköpostitse siihen tiedekuntaan, jonka opintoja suoritat. Voit lähettää hakemuksesi myös paperipostilla, mutta ei koskaan suojaamattomassa sähköpostissa. Yhteystiedot löydät otsikon "Yhteystiedot ja Neuvonta" alta.

5. Jos tarvitset opiskelussasi terveydenhuollosta saatuja apuvälineitä, henkilökohtaista avustajaa tai opaskoiraa, voit käyttää niitä opetustilanteissa ilman erillistä suositusta. Kerrothan tästä opettajalle etukäteen, ettei tilanne tule hänelle yllätyksenä. Suositus on kuitenkin tarpeen silloin, jos tarvitset pienryhmätilan tai erillisen tenttitilan ja käytät siellä apuvälineitä tai henkilökohtaista avustajaa.

6. Jos tilanteesi edellyttää tai haluat, järjestetään mahdollisista yksilöllisistä järjestelyistäsi verkostokeskustelu.

Keskustelussa pohditaan, mitä järjestelyjä tarvitset ja kuinka pitkäksi aikaa. Lisäksi arvioidaan järjestelyjen toteuttamista. Keskustelussa sovitaan myös mahdollisesta seurannasta.
Keskusteluun voi lisäksesi osallistua oppiaineesi edustus ja tarvittavia asiantuntijoita (esim. opintopsykologi). Keskusteluun voi osallistua myös tukihenkilö, joka voi olla kuka tahansa haluamasi henkilö.
Tarvittaessa keskustelusta voidaan laatia muistiinpanot. Muistiinpanoihin kirjataan keskustelussa läpikäydyt asiat ja niissä neuvotaan sinua opintojesi suorittamisessa.

7. Saat kirjallisen suosituksen yksilöllisistä järjestelyistä uef-sähköpostiisi.

Suosituksen antaa sen tiedekunnan opetuksesta vastaava varadekaani, jonka opinnoista on kyse. Kielikeskuksen ei tarvitse tehdä erillistä päätöstä, jos tiedekunnan päätös on jo olemassa. Kielikeskuksessa omassa opetuksessa tarvittavista lisäjärjestelyistä voi sopia erikseen.
Suositus voi koskea kaikkea opetusta ja olla voimassa koko opintojesi ajan. Suositus voidaan laatia myös määräaikaiseksi ja koskemaan tiettyjä opintoja. Yksilöllisiä järjestelyitä voidaan tarkastella uudelleen tarpeen vaatiessa.
Sinulla on velvollisuus ilmoittaa, mikäli olosuhteissasi tapahtuu yksilöllisiin järjestelyihin vaikuttavia muutoksia (esim. toipuminen vammasta).

8. Jotta sinulle suositellut yksilölliset järjestelyt voidaan tehdä, sinun tulee pyytää niiden toteuttamista viimeistään 10 päivää ennen opetusta/opintosuoritusta näyttämällä suositusta tai lähettämällä se opettajalle uef-sähköpostilla.

9. Mikäli käytät yksilöllisenä järjestelynä omaa apuvälinettä, esim. tietokonetta, yliopistolla on oikeus tarkistaa laitteen tiedostot ja ohjelmat mm. ennen tenttitilaisuuden alkua.

10. Ongelmatilanteissa ole yhteydessä tiedekuntasi yhteyshenkilöön. Yhteystiedot näet otsikon "Yhteystiedot ja Neuvonta" alta.

Avoimen yliopiston opiskelijana toimit samalla tavalla, kuin tutkinto-opiskelija.

Hakemuksen ja liitteiden lähettäminen (yksilölliset opintojärjestelyt)

Hakemus ja liitteet yksilöllisistä opintojärjestelyistä tulee toimittaa sähköisesti (mieluiten pdf-tiedostoina) turvasähköpostiviestissä asianomaisen tiedekunnan verkkosivun kautta.

Mene turvapostin lähettämiseen tarkoitetulle web-sivulle ja kirjoita sivulle oma sähköpostiosoitteesi, opiskelijan uef-osoitteen ollessa kyseessä muotoon @student.uef.fi (sekä lomakkeella oleva vaihtuva koodi, jolla estetään roskapostia).

Saat ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen viestin, jossa olevan linkin kautta pääset lähettämään itse turvapostiviestin. Klikkaa kyseessä olevaa linkkiä ja kirjoita turvapostilomakkeelle vastaanottajaksi kyseisen tiedekunnan sähköpostiosoite:

Filosofinen tiedekunta: filoerityisjarjestelyt@uef.fi
Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta: lumeterityisjarjestelyt@uef.fi
Terveystieteiden tiedekunta: ttdkerityisjarjestelyt@uef.fi
Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta (Joensuun kampuksen oppiaineet): yhkajoensuu_erityisjarjestelyt@uef.fi
Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta (Kuopion kampuksen oppiaineet): yhkakuopio_erityisjarjestelyt@uef.fi

Jos olet avoimen yliopiston opiskelija, toimita hakemus siihen tiedekuntaan, jonka opintoja suoritat.

Sen jälkeen kirjoita turvapostilomakkeelle itse viesti ja liitä viestiin tarvittavat liitetiedostot. Paina lopuksi Lähetä (Send).

Yhteystiedot ja neuvonta

Akateemisen rehtorin päätös yksilöllisistä opintojärjestelyistä (pdf) 5.6.2023

Jaa valmistumisen ilouutiset somessa

Empty,phone,screen,in,woman,hands,with,space,for,text.

Olemme tehneet valmistumistasi juhlistavia kuvia, jotta voit esitellä saavutuksiasi Instagramissa, Facebookissa ja LinkedInissä.

Lataa itsellesi sopivin tai vaikka useampi kuva, ja jaa ilouutisesi somessa! Lisääthän mukaan vielä tunnisteen #madeinuef.

Valmistumisen kuvia Facebook- ja Instagram-julkaisuihin

Avaa kuva hiiren oikealla painikkeella uuteen välilehteen, tallenna kopio itsellesi ja jaa somessa!

Valmistumisen kuvia LinkedIn-julkaisuihin

Avaa kuva hiiren oikealla painikkeella uuteen välilehteen, tallenna kopio itsellesi ja jaa somessa!

Ristiinopiskelu

Yleistä

Ristiinopiskelu tarkoittaa, että voit suorittaa opintoja toisessa suomalaisessa korkeakoulussa silloin, kun korkeakoulut ovat sopineet opetusyhteistyöstä. Opetusyhteistyö koskee yleensä tiettyjä opintoja ja tietyn alan opiskelijoita. Opintojen suorittaminen toisessa korkeakoulussa edellyttää, että opiskeluoikeutesi omassa korkeakoulussasi on voimassa ja olet ilmoittautunut läsnäolevaksi.

Käsitteet

Ristiinopiskelu = Korkeakouluopiskelijalle tarjottu mahdollisuus suorittaa opintoja toisessa korkeakoulussa. Perustuu korkeakoulujen välisiin opetusyhteistyösopimuksiin.
Ristiinopiskelupalvelu (Ripa) = Kansallinen ristiinopiskelutietoja välittävä palvelu, jota käytetään korkeakoulun oman opintotietojärjestelmän (Pepin) kautta.
Kotikorkeakoulu = Korkeakoulu, jossa opiskelijalla on tutkintoon johtava opiskeluoikeus ja josta opiskelija lähtee ristiinopiskelemaan kohdekorkeakouluun.
Kohdekorkeakoulu = Korkeakoulu, jonka opintojaksoille opiskelija ilmoittautuu ristiinopiskelupalvelun kautta.

Itä-Suomen yliopiston opiskelijoiden ilmoittautuminen toisen korkeakoulun opintojaksoille

Ennen kuin ilmoittaudut toisen korkeakoulun opintojaksolle, varmista HOPS-ohjaajaltasi, että voit sisällyttää opintojakson tutkintoosi.
Voit ilmoittautua ristiinopiskelutarjontaan vain, jos annat jokaisen ilmoittautumisesi yhteydessä tietojesi luovutusluvan.
Saat kohdekorkeakoulusta opiskeluoikeuteen liittyvän vahvistusviestin sähköpostiisi, kun opintojakson opettaja hyväksyy sinut ensimmäistä kertaa kyseisen korkeakoulun opintoihin. Ilmoittautumisen hyväksymisen yhteydessä sinulle syntyy määräaikainen opiskeluoikeus kohdekorkeakouluun. Kohdekorkeakoulu ohjeistaa sinua opintojen aloittamisessa (esim. käytettävistä käyttäjätunnuksista).
Kun ilmoittautumisesi hyväksytään, hylätään tai muutetaan hylätystä hyväksytyksi, saat siitä Pepissä ilmoituksen HOPSin Tarkastelu-välilehden Huomiot-osioon sekä HOPSin rakenteeseen ja Ilmoittautumiset-välilehdelle.
Kun olet suorittanut opintojakson ja opettaja kohdekorkeakoulussa on sen arvioinut, opintosuoritus siirtyy kohdekorkeakoulusta automaattisesti UEF:n Peppiin. Suorituksen uusimisen ja korottamisen mahdollisuus on tarkistettava kohdekorkeakoulusta.
Opiskelussa noudatetaan opetuksen järjestävän korkeakoulun sääntöjä ja määräyksiä.

Ohjeita Itä-Suomen yliopistoon saapuvalle opiskelijalle

Ilmoittautuminen
Voit ilmoittautua Itä-Suomen tarjoamille ristiinopiskeluverkostojen opinnoille, kun sinulla on voimassa oleva opiskeluoikeus kotikorkeakoulussasi ja olet ilmoittautunut läsnä olevaksi opiskelijaksi. Kun opiskeluoikeus kotikorkeakoulussasi päättyy, myös oikeutesi suorittaa opintoja Itä-Suomen yliopistossa päättyy.
Ilmoittaudu ristiinopiskeltavalle opintojaksolle kotikorkeakoulusi opiskelijatietojärjestelmän kautta.
kun ilmoittautumisesi hyväksytään, hylätään tai muutetaan hylätystä hyväksytyksi, näet tiedon siitä kotikorkeakoulusi opintotietojärjestelmässä.

Opiskeluoikeus
Sinulle myönnetään opiskeluoikeus ainoastaan niihin opintoihin, joihin ilmoittautumisesi on hyväksytty. Opiskeluoikeuden kesto määräytyy opintojakson toteutuksen mukaan lukuvuoden loppuun asti.

Ilmoittautumisen peruminen
Ilmoittautuminen on sitova. Mikäli et voi osallistua ilmoittautumallesi opintojaksolle, peruthan ilmoittautumisesi, jotta mahdollinen varasijalla oleva opiskelija saa paikan. Voit perua opinnolle ilmoittautumisen Pepissä, jos ilmoittautumisaika on avoinna eikä sinua ole vielä hyväksytty opintojaksolle. Mikäli ilmoittautumisaika on päättynyt ja haluat perua ilmoittautumisen, ota yhteyttä peppituki@uef.fi

Itä-Suomen yliopiston eLearn Moodle-verkko-oppimisympäristössä toteutettaville opintojaksoille kirjautuminen
Kun ilmoittautumisesi Itä-Suomen yliopiston järjestämälle opintojaksolle on hyväksytty, kirjaudu eLearn Moodle (ulkoinen sivusto, linkki avautuu uuteen välilehteen)-oppimisympäristöön oman kotikorkeakoulusi käyttäjätunnuksilla käyttämällä HAKA-kirjautumista (Shibboleth HAKA login)
Opintojakson verkko-oppimisympäristö löytyy Moodlesta vasta kun opettaja on antanut oikeuden ympäristöön, ei aikaisemmin. Mikäli rekisteröitymiseen tarvitaan kurssiavain, saat sen sekä lisäohjeita opettajalta ennen kuin opetus alkaa.

Opintojakson suorittaminen ja aikataulut
Opintojaksojen kuvaustiedoista löydät tietoa osaamistavoitteista, opintojen sisällöstä, arviointikriteereistä ja aikatauluista.
Tutustuthan huolellisesti opintojakson järjestämistä koskeviin tietoihin: opetus voi vaatia läsnäoloa opiskelupaikkakunnalla.

Yksilölliset opintojärjestelyt
Jos sinulle on myönnetty yksilöllisiä opintojärjestelyjä kotikorkeakoulussasi, toimitaan pääsääntöisesti kotikorkeakoulun suositusten mukaisesti.
Jotta sinulle myönnetyt yksilölliset opintojärjestelyt voidaan huomioida, ota yhteyttä opintojakson vastuuopettajaan viimeistään opintojakson alkaessa.

Arviointi
Opintosuoritusten arvioinnissa noudatetaan Itä-Suomen yliopiston koulutuksen johtosääntöä, jonka 34 §:n mukaan opintojakson arviointi on ilmoitettava viimeistään kolmen (3) viikon kuluttua opintojakson päättävästä suorituksesta yliopiston opiskelija- ja opintosuoritusrekisterissä. Opintojakson vastuuopettaja voi erityisestä syystä pidentää määräaikaa yhden (1) viikon.
Itä-Suomen yliopistossa annettu arviointi siirtyy automaattisesti kotikorkeakoulusi opintotietojärjestelmään.
Korotus- ja uusintamahdollisuus on kuvattu opintojakson verkko-oppimisympäristössä.

Lisätietoa

Opintojakson sisältöön liittyvät kysymykset: opintojakson vastuuopettaja (etunimi.sukunimi@uef.fi)
Ristiinopiskelupalveluun liittyvät kysymykset: peppituki@uef.fi

Tietosuoja

Kun RIPA on käytössä korkeakoulussa, opiskelija hyväksyy tietojensa siirron tietosuojakäytäntöjen mukaan koti- ja kohdekorkeakoulujen välillä.
Itä-Suomen yliopiston tietosuojailmoitus on luettavissa https://www.uef.fi/fi/tietosuoja

Tutkinnon suorittamisen jälkeen alumniopiskeluoikeus

Perus- tai jatkotutkinnosta valmistunut voi täydentää opintojaan vielä valmistumisen jälkeen alumniopiskeluoikeudella.

Lisätietoja alumniopiskeluoikeudesta.

Filosofisen tiedekunnan opinto-opas 2025-2026

Johdanto

Filosofinen tiedekunta

Opintoneuvonta ja opintojen ohjaus

UEF: Opiskelijan ohjaus ja opiskeluhyvinvointi

UEF: Suunnitelma opintojen ohjauksesta

Opintojen ohjauksen periaatteet filosofisessa tiedekunnassa

Ohjaus ja tiedonlähteet

Opintojen ohjaus kuuluu koko henkilökunnalle. Opintojen ohjauksen tavoitteena on

sitouttaa opiskelija yliopistoyhteisöön ja opiskeluun
auttaa opiskelijaa etenemään opinnoissaan tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja valmistumaan tavoiteajassa.

Opinnoista annetaan yleistä tietoa

Opiskeltavia aineita ja koulutuksia koskevat tiedot löytyvät Pepin oppaista (avautuu uuteen välilehteen).

Kieli- ja viestintäopintoja koskevia tietoja saa kielikeskuksen toimistosta ja opintoyhteisöstä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

HOPS eli henkilökohtainen opintojen suunnittelu

Opiskelija on itse vastuussa opintojensa suunnittelusta ja opintojen etenemisestä. Akateeminen vapaus sisältää myös vastuun ottamisen opiskelusta.

Opintojen ohjattu suunnitteleminen on kaikille uusille opiskelijoille pakollista. Henkilökohtainen opintojen suunnittelu -opintojaksoon sisältyy kontaktiopetusta, henkilökohtaista ohjausta sekä itsenäistä työskentelyä. Tavoitteena on auttaa opiskelijaa suunnittelemaan ja aikatauluttamaan opintojaan, jotta opintoaika ja -tuki riittäisivät sekä kandidaatin että maisterin tutkinnon suorittamiseen.

Opiskeluun vaikuttavista asioista kuten opiskelijalle myönnetyistä erityisjärjestelyistä eli yksilöllisistä opintojärjestelyistä on hyvä tarvittaessa puhua HOPS-keskustelussa oppiainetuutorin / omaopettajan / hops-ohjaajan kanssa.

HOPSia on syytä päivittää aina, kun suunnitelmat tai opetussuunnitelma muuttuvat.

HOPS pitää sisällään suunnitelman koko tutkinnon suorittamisesta: suoritettavat opinnot ja opiskelijan itse suunnitteleman suorittamisaikataulun. Ensimmäisenä opiskeluvuotena opiskelija tekee opintosuunnitelman kandidaatin tutkinnosta oppiainetuutorin / omaopettajan / hops-ohjaajan / amanuenssin ohjauksessa. Kandidaatin tutkinnon loppuvaiheessa tehdään uusi HOPS maisterin tutkintoa varten.

Tarkempia ohjeita opintosuunnitelman tekemiseen on koottu opintoyhteisöihin.

Kun HOPS on hyväksytty, opiskelija saa opintopisteet seuraavista opintojaksoista:

Orientaatio yliopisto-opiskeluun
Henkilökohtainen opintojen suunnittelu.

Filosofisen tiedekunnan yleinen opintoneuvonta

Linkit avautuvat uudelle välilehdelle.

Koulutusasiantuntija: Riikka Myllys
Kansainvälisten asioiden koulutusasiantuntijat: Jenni Korhonen ja Juuso Loikkanen
Jatkotutkinto-opiskelijat: koulutusasiantuntija Maiju Parviainen, koulutusasiantuntija Kaisu Kortelainen ja koulutusasiantuntija Salli Anttonen

Humanistinen osasto

Englannin kieli ja kulttuuri: koulutusasiantuntija Anette Huovinen
Englannin kieli ja kääntäminen: koulutusasiantuntija Anette Huovinen
Kirjallisuus: koulutusasiantuntija Anna Arkko
Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelma - kirjallisuus, kulttuurintutkimus, perinteentutkimus: koulutusasiantuntija Anna Arkko
Logopedia: koulutusasiantuntija Erja Vottonen, sijaisena 13.1.2025 alkaen koulutusasiantuntija Salla Haapavaara
Ruotsin kieli: koulutusasiantuntija Erja Vottonen, sijaisena 13.1.2025 alkaen koulutusasiantuntija Salla Haapavaara
Suomen kieli: koulutusasiantuntija Anna Arkko
Venäjän kieli ja kulttuuri: koulutusasiantuntija Erja Vottonen, sijaisena 13.1.2025 alkaen koulutusasiantuntija Salla Haapavaara
Venäjän kieli ja kääntäminen: koulutusasiantuntija Erja Vottonen, sijaisena 13.1.2025 alkaen koulutusasiantuntija Salla Haapavaara
Yleinen kielitiede ja kieliteknologia: koulutusasiantuntija Erja Vottonen, sijaisena 13.1.2025 alkaen koulutusasiantuntija Salla Haapavaara

Sivuaineet:

Japanin kieli ja kulttuuri: koulutusasiantuntija Anette Huovinen
Kansainvälisen kulttuuriosaamisen opintokokonaisuus: koulutusasiantuntija Anette Huovinen
Kansainvälistyvä kauppa: saksankielinen kulttuurialue: koulutusasiantuntija Anette Huovinen
Karjalan kieli ja kulttuuri: koulutusasiantuntija Anna Arkko
Käännöstiede: koulutusasiantuntija Erja Vottonen, sijaisena 13.1.2025 alkaen koulutusasiantuntija Salla Haapavaara
Mediakasvatus: koulutusasiantuntija Anna Arkko
Mediapaja: koulutusasiantuntija Anna Arkko
Projektiosaamisen opintokokonaisuus: koulutusasiantuntija Erja Vottonen, sijaisena 13.1.2025 alkaen koulutusasiantuntija Salla Haapavaara
Ranskan kieli ja kulttuuri: koulutusasiantuntija Anette Huovinen
Saksan kieli ja kulttuuri: koulutusasiantuntija Anette Huovinen
Suomen kieli ja kulttuuri vieraskielisille: koulutusasiantuntija Erja Vottonen, sijaisena 13.1.2025 alkaen koulutusasiantuntija Salla Haapavaara
Suomen kieli ja kääntäminen: koulutusasiantuntija Erja Vottonen, sijaisena 13.1.2025 alkaen koulutusasiantuntija Salla Haapavaara
Suomen opettaminen toisena tai vieraana kielenä: koulutusasiantuntija Anna Arkko
Terveyden monikulttuuriset ulottuvuudet (Temokuu): koulutusasiantuntija Anna Arkko
Ukrainan kieli ja kulttuuri: koulutusasiantuntija Erja Vottonen, sijaisena 13.1.2025 alkaen koulutusasiantuntija Salla Haapavaara

Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto

Luokanopettajakoulutus: amanuenssi Emma Hahl ja koulutusasiantuntija Anne Pitkänen
Varhaiskasvatuksen opettajakoulutus: koulutusasiantuntija Susanna Holländer
Varhaiskasvatuksen maisterikoulutus: amanuenssi Emma Hahl
Kotitalous- ja käsityönopettajakoulutukset: koulutusasiantuntija Anne Loikkanen

Sivuaineet:

koulutusasiantuntija Anne Loikkanen

Aineenopettajan pedagogiset opinnot
Alkukasvatus
Elämänkatsomustieto
Kasvatus- ja koulutusalan johtaminen
Kotitaloustiede
Kuvataidekasvatus
Käsityö, monimateriaalinen käsityö
Liikuntakasvatus
Musiikkikasvatus
Professional Intercultural Competence: Theory and Practice
Teaching Foreign Languages to Young Learners
Tieto- ja viestintäteknologian pedagogiikka
Tieto-, taide- ja taitopedagogiikka varhaiskasvatuksessa

koulutusasiantuntija Anne Pitkänen

Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot

Kasvatustieteiden ja psykologian osasto

Erityispedagogiikka: amanuenssi Päivi Walling, koulutusasiantuntija Susanna Korhonen
Kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede: koulutusasiantuntija Saara Hassinen
Opinto-ohjaaja ja uraohjaaja: koulutusasiantuntija Salla Martinsén
Psykologia: koulutusasiantuntija Salla Martinsén

Sivuaineet:

Aikuisopettajan pedagogiset opinnot, 60 op: koulutusasiantuntija Saara Hassinen
Erityisopettajan sivuaineopinnot (ERO-sivuaine), 60 op: koulutusasiantuntija Susanna Korhonen
Erityispedagogiikka, perus-, aine- ja syventävät opinnot, 25/35/60 op: amanuenssi Päivi Walling
Kasvatus- ja aikuiskasvatustiede, perus-, aine- ja syventävät opinnot, 25/35/75 op: koulutusasiantuntija Saara Hassinen
Oikeuspsykologia, perus- ja aineopinnot, 30/30 op: koulutusasiantuntija Jenna Tuononen
Opetushallinto, 25 op: koulutusasiantuntija Susanna Korhonen
Opinto-ohjaajan ja uraohjaajan sivuaineopinnot, 60 op: koulutusasiantuntija Salla Martinsén
Psykologia sivuaineena, perus- ja aineopinnot, 25/35 op: koulutusasiantuntija Jenna Tuononen
Työ- ja organisaatiopsykologia, perus- ja aineopinnot, 25/35 op: koulutusasiantuntija Jenna Tuononen
Varhaiskasvatuksen erityisopettajan sivuaineopinnot (VEO-sivuaine), 25/60 op: koulutusasiantuntija Susanna Korhonen

Teologian osasto

Läntinen teologia: koulutusasiantuntija Maria Riipi
Ortodoksinen teologia: koulutusasiantuntija Maria Riipi

Sivuaineet:

Läntinen teologia: koulutusasiantuntija Maria Riipi
Ortodoksinen teologia: koulutusasiantuntija Maria Riipi
Uskontotiede: koulutusasiantuntija Maria Riipi

Filosofisen tiedekunnan hops-ohjaajat

Kamun opintoyhteisösivulle on koottu lista koko yliopiston opintoyhteisöistä. Seuraa vähintään oman tutkinto-ohjelmasi ja sivuaineidesi opintoyhteisöjä sekä Viva Engage -ryhmiä.

Opiskeluoikeudet

UEF: Opintoaikojen rajoittaminen, tutkintojen tavoitteelliset suoritusajat, lisäajan hakeminen, alumniopiskeluoikeus

Opiskeluoikeuden kesto filosofisen tiedekunnan erillisissä kelpoisuusopinnoissa sekä erikoistumiskoulutuksissa

Filosofisessa tiedekunnassa järjestetään seuraavia erillisiä kelpoisuusopintoja: erilliset aineenopettajan pedagogiset opinnot, erilliset erityisopettajan opinnot, erilliset varhaiskasvatuksen erityisopettajan opinnot, erilliset opinto-ohjaajan ja uraohjaajan opinnot, erilliset käsityönopettajan opinnot, käsityönopettajan kelpoisuutta täydentävät opinnot, perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot sekä erilliset varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavia opinnot.

Erillisiin kelpoisuusopintoihin valitun opiskelijan tulee aloittaa opintonsa valintaa seuraavan lukukauden alussa. Opinnot katsotaan aloitetuiksi, mikäli opiskelija on ensimmäisen lukuvuoden aikana suorittanut vähintään 10 opintopisteen verran ko. opintojen opetussuunnitelman mukaisia opintoja. Hyväksiluettuja opintoja ei lasketa suoritetuiksi opinnoiksi.

Opiskeluoikeus on voimassa sen lukukauden loppuun, jonka aikana opinnot on opetussuunnitelman mukaan mahdollista suorittaa. Mikäli opinnot eivät valmistu opetussuunnitelman mukaisessa ajassa, täytyy opiskelijan hakea opiskeluoikeuden jatkamista eli lisäaikaa opintojen suorittamiseksi. Lisäajan myöntämisen edellytyksenä on, että opiskelija on ensimmäisen lukuvuoden aikana suorittanut vähintään 10 opintopisteen verran ko. opintojen opetussuunnitelman mukaisia opintoja. Hitaampi eteneminen on mahdollista perustellusta syystä. Perusteltuja syitä ovat mm. äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa, vapaaehtoisen asepalveluksen tai maanpuolustusvelvollisuuden suorittaminen, opiskeluaikaan ajoittuva sairaus tai muu opiskelijasta riippumaton vaikea elämäntilanne. Työssäkäynti ei ole yksinomainen peruste opintojen hitaalle etenemiselle ja lisäajan myöntämiselle. Lisäaikaa voidaan myöntää sille ajalle kuin opintojen loppuunsaattaminen lisäaikahakemuksen liitteenä olevan henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan vie aikaa, kuitenkin enintään kahdeksi lukukaudeksi.

Mikäli opinnot tämänkin jälkeen jäävät kesken, opiskelijan täytyy hakea lisäaikaa uudestaan. Tällöin opintojen on oltava edennyt edelleen 10 opintopisteen verran lukuvuoden aikana. Lisäajan hakeminen uudelleen ei ole mahdollista erillisiin varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antaviin opintoihin, koska koulutus toteutetaan vain rajoitetun ajan.

Lisäajan myöntämisestä päättää tiedekunnan dekaani tai henkilö, jolle päätösvalta asiassa on delegoitu.

Mikäli opiskelija ei aloita vaadittuja opintoja valintaa seuraavan lukukauden alussa tai lisäaikaa opintojen suorittamiseen ei myönnetä, opiskelija menettää opiskeluoikeuden opintoihin. Opiskelija voi saada uuden opiskeluoikeuden opintoihin vain opiskelijavalinnan kautta.

Erillisten opintojen suoritusoikeus päättyy myös, kun opinnot, jonka suorittamiseksi oikeus on myönnetty, on suoritettu. Opiskelijalla on kuitenkin oikeus suorittaa vapaita (sivuaine)opintoja erillisten opintojen suorittamislukukauden loppuun saakka.

Filosofisen tiedekunnan järjestämien yliopistolain mukaisten erikoistumiskoulutusten opinto-oikeuksiin voi saada lisäaikaa. Mikäli vastaava koulutus on jatkumassa voi lisäaikaa saada, joko arvioiduksi opintojen suorittamisen ajaksi tai opiskelija voi suorittaa opintonsa loppuun seuraavan opiskelijaryhmän kanssa. Mikäli vastaavaa koulutusta ei enää järjestetä lisäaikaa voi saada enintään seuraavan lukukauden loppuun ja suoritettavien opintojen pitää olla sellaisia, että ne voidaan suorittaa loppuun ilman kontaktiopetusta.

Lisäaikaa haetaan sähköisellä lomakkeella UEF-asiointipalvelussa, jos UEF-käyttäjätunnukset ovat voimassa. Vaihtoehtoisesti lisäaikaa voidaan hakea paperilomakkeella. Hakemukseen liitetään yliopiston ohjeiden mukaiset liitteet. Lisätietoja on Kamussa: https://kamu.uef.fi/tietopankki/opiskeluoikeus-ja-ilmoittautuminen/lisaaika-tutkinnon-suorittamiseen/. Erillisissä kelpoisuusopinnoissa ja erikoistumiskoulutuksissa lisäajan hakeminen on maksutonta.

Opiskelu lisäajalla erikoistumiskoulutuksessa ei aiheuta opiskelijalle lisäkustannuksia.

Filosofisessa tiedekunnassa suoritettavat tutkinnot

Perustutkinnot: kandidaatin tutkinto, maisterin tutkinto

Opiskelija saa opiskelijavalinnassa opinto-oikeuden pääsääntöisesti sekä kandidaatin että maisterin tutkintoon siinä tutkinto-ohjelmassa, johon hänet on valittu. Varhaiskasvatuksen koulutuksen opiskelijat saavat kuitenkin opinto-oikeuden vain kandidaatin tutkintoon.

Filosofisessa tiedekunnassa kandidaatin tutkinto suositellaan suoritettavaksi minimilaajuudessaan. Kandidaatin tutkintoon liitettyjä opintoja ei voi käyttää maisterin tutkintoon. Pääaineen syventävien opintojen opintokokonaisuutta ei voi liittää kandidaatin tutkintoon.

Opiskelijan on pääsääntöisesti suoritettava ensin alempi korkeakoulututkinto ennen siirtymistään suorittamaan ylempää korkeakoulututkintoa. Pääsäännöstä voidaan luopua, jos se on opintojen sujuvan etenemisen kannalta perusteltua. Tällöinkin opiskelijalla on oltava suoritettuna alempi korkeakoulututkinto ennen ylempään korkeakoulututkintoon kuuluvan opinnäytetyön aloittamista.

Humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto on nimeltään humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK, 180 op) ja ylempi korkeakoulututkinto filosofian maisterin tutkinto (FM, 120 op).
Kasvatustieteellisen alan alempi korkeakoulututkinto on nimeltään kasvatustieteen kandidaatin tutkinto (KK, 180 op) ja ylempi korkeakoulututkinto kasvatustieteen maisterin tutkinto (KM, 120 op).
Psykologian alan alempi korkeakoulututkinto on nimeltään psykologian kandidaatin tutkinto (PsK, 180 op) ja ylempi korkeakoulututkinto puolestaan psykologian maisterin tutkinto (PsM, 150 op).
Teologian alan alempi korkeakoulututkinto on nimeltään teologian kandidaatin tutkinto (TK, 180 op) ja ylempi korkeakoulututkinto teologian maisterin tutkinto (TM, 120 op).

Jatkotutkinnot

Itä-Suomen yliopiston tohtorikoulu ja siihen kuuluvat tohtoriohjelmat järjestävät Itä-Suomen yliopiston tieteellisen jatkokoulutuksen. Kaikki väitöskirjatutkijat tekevät tutkintoaan tohtoriohjelmissa. Filosofisen tiedekunnan väitöskirjatutkijat tekevät tutkintonsa filosofisen tiedekunnan tohtoriohjelmassa (linkki aukeaa uudelle välilehdelle).

Suoritettavat jatkotutkinnot:

Humanistisella alalla jatkotutkintoja ovat filosofian lisensiaatin (FL) ja filosofian tohtorin (FT) tutkinnot.
Kasvatustieteellisen alan tieteellisiä jatkotutkintoja ovat kasvatustieteen lisensiaatin tutkinto (KL) ja kasvatustieteen tohtorin (KT) tai filosofian tohtorin (FT) tutkinto.
Psykologian alan tieteellisiä jatkotutkintoja ovat psykologian lisensiaatin (PsL) tutkinto ja psykologian (PsT) tai filosofian tohtorin (FT) tutkinto.
Teologian alan jatkotutkintoja ovat teologian lisensiaatin (TL) tutkinto ja teologian tohtorin (TT) tai filosofian tohtorin (FT) tutkinto.

Lisensiaatin tutkinto on vapaaehtoinen välitutkinto. Ensisijaisesti suoritetaan tohtorin tutkinto.

Filosofisen tiedekunnan tutkinto-ohjelmat

Opiskeluoikeuden muutokset

Opiskeluoikeuden muutoksia ovat

pääaineen/suuntautumisvaihtoehdon valinta tai vaihtaminen sekä
kandidaatin ja maisterin tutkinnon opiskeluoikeuksien muuttaminen pelkästään maisterin tutkinnon opiskeluoikeudeksi.

UEF: Pääaineen vaihtaminen

Jos opiskelija hakee pääaineen vaihtoa niin, että tavoitetutkinto (tutkintonimike) vaihtuu, kyse on siirtohausta ja haku tapahtuu Opintopolku.fi -palvelussa. Tarkemmat ohjeet siirtohausta.

Kun opiskelija hakee pääaineen vaihtoa Itä-Suomen yliopiston sisällä niin, ettei tavoitetutkinto vaihdu, kyse ei ole siirtohausta vaan muusta opintoihin liittyvästä päätöksen teosta. Tiedekuntaneuvosto päättää osana valintaperusteita periaatteista, joiden perusteella opiskelija voi vaihtaa tutkinto-ohjelmaa tiedekunnassa sekä periaatteista, joiden perusteella toisen tiedekunnan opiskelija voi siirtyä suorittamaan tutkintoa tiedekuntaan.

1. Maisterivaiheen pääaineen vaihto
Maisterivaiheeseen valitut eivät voi pääsääntöisesti vaihtaa pääainetta. Tiedekunnan sisällä annetaan tarkemmat ohjeet ja valintaperusteet, mikäli pääaineen vaihto on mahdollista. Muussa tapauksessa pääaineen vaihtamista haluavat opiskelijat hakevat maisterihaussa suorittamallaan kandidaattitutkinnolla. Hakeminen tapahtuu sähköisesti osoitteessa Opintopolku.fi tai Studyinfo.fi. Tällöin hakeutuminen tapahtuu yhteishaun kautta. Englanninkielisten maisteriohjelmien osalta on huomioitava, että jos apurahan saanut opiskelija vaihtaa pääainetta toiseen englanninkieliseen maisteriohjelmaan (edellyttäen, että tavoitetutkinto ei vaihdu), hänelle ei myönnetä uutta apurahaa. Apuraha myönnetään opiskelijalle vain kerran.

2. Pääaineen tai koulutusohjelman vaihtaminen, kun tiedekunta vaihtuu
Kandidaattivaiheen opiskelija voi hakea pääaineen vaihtoa toiseen tiedekuntaan. Vaihtaminen voi tapahtua aikaisintaan ensimmäisen opiskelulukukauden jälkeen. Tiedekuntaneuvosto päättää osana valintaperusteita periaatteista, joiden perusteella toisen tiedekunnan opiskelija voi siirtyä suorittamaan tutkintoa tiedekuntaan. Edellytyksenä on, että tavoitetutkinto ei vaihdu. Lisätietoja tiedekunnasta/oppiaineesta, johon opiskelija haluaa vaihtaa pääaineensa. Mikäli pääaineen vaihto ei ole mahdollista, voi opiskelija hakea pääaineen vaihtoa toiseen tiedekuntaan yhteishaun kautta. Hakeminen tapahtuu sähköisesti osoitteessa Opintopolku.fi.

3. Pääaineen tai koulutusohjelman vaihtaminen, kun tiedekunta ei vaihdu
Vaihtaminen voi tapahtua aikaisintaan ensimmäisen opiskelulukukauden jälkeen samassa tiedekunnassa, samalla kampuksella ja siten ettei tavoitetutkinto vaihdu. Tiedekunta voi valintaperusteissaan edellyttää tietyn määrän opintosuorituksia suoritetuksi edellisessä opiskeluoikeudessa. Esim. aineesta, johon siirrytään, on oltava suoritettuna valintaperusteissa vaadittu määrä opintoja, esim. vähintään perusopinnot. Hakukohdekohtaisissa ohjeissa voi olla myös tarkempia vaatimuksia ja rajoituksia. Hakeminen tapahtuu tiedekunnan omalla hakulomakkeella. Lisätietoja oppiaineesta, johon opiskelija haluaa vaihtaa pääaineensa. Mikäli pääaineen vaihto ei ole mahdollista, voi opiskelija hakea pääaineen vaihtoa toiseen tiedekuntaan yhteishaun kautta. Hakeminen tapahtuu sähköisesti osoitteessa Opintopolku.fi.

Opiskeluoikeuden muutokset humanistisen koulutusalan opinnoissa

Pääaineen tai suuntautumisvaihtoehdon valinta opintojen alussa

Pääaine tai valittu suuntautumisvaihtoehto tallennetaan opintorekisteriin.

Suomen kielen ja kirjallisuuden, kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman sekä englannin ja venäjän kielten opiskelijoiden tulee valita pääaineensa, jos se ei käy ilmi opintorekisterin tiedoista:

Suomen kielen ja kirjallisuuden opiskelijat valitsevat näistä jommankumman pääaineekseen ja ilmoittavat sen asiointipalvelussa Opiskelijapalvelut-osiossa olevalla lomakkeella "Pääaineen valitseminen" (vaatii kirjautumisen) koulutuspalveluihin.

Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelmassa opiskelevat valitsevat jonkin koulutusohjelman aineen kandidaatin tutkinnon pääaineekseen ja ilmoittavat sen asiointipalvelussa Opiskelijapalvelut-osiossa olevalla lomakkeella "Pääaineen valitseminen" (vaatii kirjautumisen) koulutuspalveluihin.

Venäjän kielen opiskelijat valitsevat maisteriopintojen pääaineeksi joko venäjän kielen ja kulttuurin tai venäjän kielen ja kääntämisen ja ilmoittavat sen asiointipalvelussa Opiskelijapalvelut-osiossa olevalla lomakkeella "Pääaineen valitseminen" (vaatii kirjautumisen) koulutuspalveluihin. Valinta on tehtävä kandidaattiseminaarin aikana.

Englannin kielen pääaineopiskelijat suorittavat yhteiset englannin kielen perusopinnot. Aineopinnoissa opiskelijat valitsevat joko englannin kielen ja kulttuurin tai englannin kielen ja kääntämisen opintopolun. Kandidaatintutkinnon pääaine määräytyy opintopolun mukaisesti: joko englannin kieli ja kulttuuri tai englannin kieli ja kääntäminen. Englannin aineenopettajaksi voi valmistua vain kielen ja kulttuurin opintopolulta.

Englannin kielen ja kääntämisen opintopolulle on erillinen haku. Englannin kielen pääaineopiskelija voi hakea englannin kielen ja kääntämisen opintopolulle ensimmäisen opintovuoden kevätlukukauden lopussa suoritettuaan perusopinnot. Mikäli opiskelija ei erikseen hae englannin kielen ja kääntämisen opintopolulle, hän siirtyy automaattisesti englannin kielen ja kulttuurin opintopolulle. Englannin kielen ja kääntämisen opintopolulle valitaan korkeintaan 25 pääaineopiskelijaa vuosittain. Valintaperusteet vahvistetaan syyskuun tiedekuntaneuvoston kokouksessa ja lisätään opinto-oppaaseen kokouksen jälkeen.

Pääaineen vaihtaminen

Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa humanististen tieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkintoja suorittavat opiskelijat voivat hakea pääaineen vaihtamista asiointipalvelussa Opiskelijapalvelut-osiossa olevalla lomakkeella "Pääaineen/suuntautumisvaihtoehdon/koulutusohjelman/kampuksen vaihtaminen (vaatii kirjautumisen). Pääaineen vaihtaminen ei ole mahdollista logopedian koulutusohjelmassa.

Mukaan on liitettävä todistuskopio tai suoritusrekisteriote.

Hakuaika on jatkuva. Edellytykset pääaineen vaihtamiselle vaihtelevat oppiaineen mukaan ja sen mukaan, missä opintojen vaiheessa pääainetta halutaan vaihtaa.

Englannin kieli ja kulttuuri, englannin kieli ja kääntäminen: Kandidaattivaiheen hakijan edellytetään suorittaneen lukuvuosien 2018–2021 tai 2021–2023 tutkintovaatimusten mukaiset englannin kielen perusopinnot tai aiempien tutkintovaatimusten mukaiset englannin kielen ja kulttuurin tai englannin kielen ja kääntämisen perusopinnot. Valinta edellyttää oppiaineen professorin puoltoa ja aktiivista opiskelua (opintojen vaiheesta riippuen opintosuorituksia tai opintojaksoille osallistumista). Mahdolliset täydentävät opinnot määritetään opetussuunnitelmassa. Maisterivaiheen hakijan tulee olla suorittanut haettavasta pääaineesta perus- ja aineopinnot. Englannin oppiaineen sisällä (englannin kieli ja kulttuuri, englannin kieli ja kääntäminen) pääainetta maisterivaiheessa vaihtava suorittaa syventävät opinnot uuden pääaineen opetussuunnitelman mukaisesti. Hakijalle voidaan määrätä täydentäviä opintoja (korkeintaan 60 opintopistettä). Täydentäviä opintoja määrätään suoritettavaksi niin, että opiskelijan voidaan katsoa saavuttavan riittävät valmiudet filosofian maisterin tutkintoon kuuluvien syventävien opintojen suorittamiseen. Pääaineen vaihto edellyttää oppiaineen professorin puoltoa ja aktiivista opiskelua.

Ruotsin kieli: Kandidaattivaiheen hakijan pitää olla suorittanut ruotsin kielen perusopinnot painotetulta keskiarvoltaan vähintään hyvin tiedoin (3/5). Maisterivaiheen hakijan tulee olla suorittanut ruotsin kielestä sekä perus- että aineopinnot. Aineopintojen kokonaisarvosanan on tällöin oltava painotetulta keskiarvoltaan vähintään hyvät tiedot (3/5).

Venäjän kieli: Kandidaattivaiheen hakijan pitää olla suorittanut venäjän kielen perusopinnot painotetulta keskiarvoltaan vähintään hyvin tiedoin (3/5). Maisterivaiheen hakijan tulee olla suorittanut venäjän kielestä sekä perus- että aineopinnot. Aineopintojen kokonaisarvosanan on tällöin oltava painotetulta keskiarvoltaan vähintään hyvät tiedot (3/5).

Suomen kieli ja kirjallisuus: Kandidaattivaiheen hakijan on pitänyt suorittaa haetusta pääaineesta perusopinnot vähintään hyvin tiedoin (3/5). Maisterivaiheen hakijan tulee olla suorittanut haetusta pääaineesta sekä perus- että aineopinnot. Aineopintojen kokonaisarvosanan on tällöin oltava vähintään hyvät tiedot (3/5).

Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelma: Kandidaattivaiheen hakijan tulee olla suorittanut haettavasta pääaineesta perusopinnot painotetulta keskiarvoltaan vähintään hyvin tiedoin (3/5). Koulutusohjelman tarjoamia pääaineita ovat kirjallisuus, perinteentutkimus tai kulttuurintutkimus (erikoistumisalat kulttuuriantropologia, mediakulttuuri ja viestintä, etnomusikologia, sukupuolentutkimus tai taiteensosiologia). Maisterivaiheen hakijan tulee olla suorittanut haettavasta pääaineesta sekä perus- että aineopinnot. Aineopintojen kokonaisarvosanan on tällöin oltava vähintään hyvät tiedot (3/5).

Siirtyminen suorittamaan pelkkää maisterin tutkintoa

Kandidaatin ja maisterin tutkintoja suorittamaan valittu opiskelija voi tietyin ehdoin hakea opiskeluoikeuden muuttamista pelkäksi maisterin tutkinnoksi. Opiskeluoikeuden muutosta tulee hakea asiointipalvelussa Opiskelijapalvelut-osiossa olevalla lomakkeella "Opiskeluoikeuden muutoshakemus" (vaatii kirjautumisen). Lisätietoa asiasta antavat koulutusasiantuntijat.

Opiskeluoikeuden muutokset kasvatustieteellisen koulutusalan opinnoissa

Pääaineen valinta kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen koulutuksessa

Pääaine valitaan ensimmäisen lukuvuoden keväällä ilmoittamalla siitä asiointipalvelussa Opiskelijapalvelut-osiossa olevalla lomakkeella ”Pääaineen valinta” (vaatii kirjautumisen).

Aiemmin suoritetuilla opinnoilla on vaikutusta pääaineeseen. Kasvatustieteen aineopinnot suorittaneen opiskelijan pääaine on kasvatustiede ja aikuiskasvatustieteen aineopinnot suorittaneen opiskelijan aikuiskasvatustiede. Tästä voi poiketa vain perustellusta syystä ja oppiaineen vastuuhenkilön luvalla. Mikäli opiskelija on suorittanut kasvatus- JA aikuiskasvatustieteen aineopinnot, hän voi opintojen alkuvaiheessa valita pääaineen. Mikäli opiskelijalla on suoritettuna jo aiempi kasvatustieteen maisterin tutkinto, uutta maisterin tutkintoa ei voi suorittaa samassa pääaineessa.

Pääaineen vaihtaminen

Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastossa ei ole mahdollista vaihtaa pääainetta.

Kasvatustieteiden ja psykologian osastossa ei ole mahdollista vaihtaa pääainetta, paitsi tietyin edellytyksin kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen asiantuntijakoulutuksessa sekä erityisopettajan koulutuksessa (ks. alla).

Haku hakukohteisiin tapahtuu yhteishaun kautta.

Yhteishaun hakukohteet, ohjeet, hakuajat ym. lisätietoa on saatavissa yliopiston opiskelijavalintasivustolta (linkki avautuu uudelle välilehdelle). Hakuneuvonnan yhteystiedot löydät kunkin hakukohteen tiedoista.

Opiskeluoikeuden muutos erityisluokanopettajan ja erityisopettajan koulutuksesta erityisopettajan koulutukseen

Opiskelija, jolla on opiskeluoikeus erityisluokanopettajan ja erityisopettajan koulutuksessa, voi hakea siirtoa erityisopettajan koulutukseen. Filosofisen tiedekunnan dekaani voi opiskelijan hakemuksesta hyväksyä opiskeluoikeuden muutoksen ilman valintamenettelyä vahvistetun aloituspaikkamäärän lisäksi. Siirron edellytyksenä on, että erityisluokanopettajan ja erityisopettajan koulutuksen opiskelija on suorittanut tutkintorakenteen mukaisen laajan sivuaineen, perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisia opintoja korkeintaan 18.5 opintopistettä (kulkukaavion mukaisesti ensimmäisen opintovuoden opinnot). Lisäksi opiskeluoikeuden muutosta harkitsevan opiskelijan on keskusteltava asiasta hops-ohjaajan tai amanuenssin kanssa.

Opiskeluoikeuden muutosta haetaan lomakkeella, johon on liitettävä opintorekisteriote, millä hakija osoittaa siirron edellytysten täyttymisen. Erityisopettajan koulutukseen siirrettyä opiskeluoikeutta ei voida palauttaa takaisin erityisluokanopettajan ja erityisopettajan koulutukseen ilman valintamenettelyä. Lisätietoja asiasta antaa amanuenssi Päivi Walling, paivi.walling@uef.fi, jolta myös saa hakulomakkeen.

Varhaiskasvatuksen maisterikoulutuksen linjan valinta

Itä-Suomen yliopiston varhaiskasvatuksen maisterikoulutuksessa on 1.8.2025 lähtien kaksi eri linjaa eli maisterin tutkinnon painotusta:

Johtamisen, kehittämisen ja tutkimuksen linja sekä
Pedagogisen asiantuntijuuden linja.

Varhaiskasvatuksen opiskelijat, joilla on opiskeluoikeus maisterin tutkintoon ja joiden opiskeluoikeus alkaa 1.8.2025, ilmoittavat maisterin tutkinnon linjan valinnan sähköisellä lomakkeella. Ilmoitus pyydetään tekemään 29.8.2025 mennessä.

Varhaiskasvatuksen opiskelijat, joilla on opiskeluoikeus maisterin tutkintoon ja joiden opiskeluoikeus on alkanut ennen 1.8.2025, voivat sähköisellä lomakkeella ilmoittaa siirtyvänsä suorittamaan Johtamisen, kehittämisen ja tutkimuksen linjaa. Jos opiskelija siirtyy tälle linjalle, hän menettää oikeuden opiskella opettajan pedagogisia opintoja maisterin tutkintoon. Linjan vaihto Johtamisen, kehittämisen ja tutkimuksen linjalle ei ole enää mahdollinen, jos opiskelija on linjan vaihtoa hakiessaan suorittanut maisterin tutkintoon 25 op tai enemmän opettajan pedagogisia opintoja.

Lisätietoja antavat varhaiskasvatuksen koulutuksen amanuenssi ja koulutusasiantuntija.

Siirtyminen suorittamaan pelkkää maisterin tutkintoa

Kasvatustieteiden ja psykologian osasto

Kasvatustieteen kandidaatin (ja optiona kasvatustieteen maisterin) opiskeluoikeuden omaava opiskelija voi anoa kasvatustieteiden ja psykologian osastossa oikeutta siirtyä suorittamaan suoraan maisterin tutkintoa seuraavin perustein:

alempi tai ylempi yliopistotutkinto suoritettu sekä
ns. täydentävinä opintoina suoritettu oman pääaineen perus- ja aineopinnot sekä mahdolliset muut koulutuksen määrittämät täydentävät opinnot.

Täydentävät opinnot eivät sisälly maisterin tutkintoon.

Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto

Kasvatustieteen kandidaatin (ja optiona kasvatustieteen maisterin) opiskeluoikeuden omaava opiskelija voi anoa soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastossa oikeutta siirtyä suorittamaan suoraan kasvatustieteen maisterin tutkintoa seuraavin perustein:

alempi tai ylempi yliopistotutkinto suoritettu sekä
ns. täydentävinä opintoina suoritettu
- luokanopettajakoulutuksessa kasvatustieteen perus- ja aineopinnot 70 op
- kotitalousopettajakoulutuksessa kotitaloustieteen perus- ja aineopinnot 80 op
- käsityönopettajakoulutuksessa käsityötieteen, monimateriaalisen käsityön perus- ja aineopinnot 80 op
- varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksessa kasvatustieteen perus- ja aineopinnot (erityisesti varhaiskasvatus) 65 op

Opiskelija suorittaa maisterin tutkintoon pakollisena sivuaineena

luokanopettajakoulutuksessa perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot 60 op
kotitalous- ja käsityönopettajakoulutuksissa opettajan pedagogiset opinnot 60 op
varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksessa varhaiskasvatuksen sisältöalueet 75 op

Täydentävät opinnot eivät sisälly maisterin tutkintoon.

Opiskeluoikeuden muutokset psykologian koulutusalan opinnoissa

Opiskeluoikeuden muutokset teologisen koulutusalan opinnoissa

Koulutusohjelman vaihtaminen

Koulutusohjelman vaihtaminen läntisen teologian koulutusohjelmasta ortodoksisen teologian koulutusohjelmaan tai päinvastoin tapahtuu siirtohaun kautta siihen kirjatuin ehdoin. Koulutusohjelman vaihtaminen siirtohaun kautta on mahdollista vain teologin suuntautumisvaihtoehdossa. Siirtohaku tapahtuu Opintopolussa, jossa valintaperusteet julkaistaan lokakuun lopussa. Opetusalan suuntautumisvaihtoehdon opiskelija voi hakea koulutusohjelman vaihtamista vain yhteishaun kautta.

Suuntautumisvaihtoehdon vaihtaminen

Opiskelija voi hakea suuntautumisvaihtoehdon muutosta oman koulutusohjelmansa sisällä.

Opetusalan suuntautumisvaihtoehto

Opetusalan suuntautumisvaihtoehtoon siirtyminen tapahtuu hakemalla aineenopettajan pedagogisten opintojen sivuaineoikeutta. Hakuaika on maaliskuussa. Valittavien määrä on rajattu. Sivuaineoikeuden hakemisesta ja valintakriteereistä on lisätietoa Kamussa. Mikäli opiskelija saa sivuaineoikeuden, hän voi itse päättää, vaihtaako aineenopettajan suuntautumisvaihtoehtoon vai suorittaako aineenopettajan pedagogiset opinnot (60 op) teologin suuntautumisvaihtoehdon sivuaineena.

Jos teologin suuntautumisvaihtoehdossa oleva opiskelija on suorittanut opettajan kelpoisuuden tuottavat pedagogiset opinnot (60 op), hän voi hakea maisterivaiheessa suuntautumisvaihtoehdon muutosta aineenopettajan suuntautumisvaihtoehtoon suorittamiensa opettajan pedagogisten opintojen perusteella. Suuntautumisvaihtoehdon muuttaminen ei tässä tapauksessa oikeuta opettajan pedagogisten opintojen suorittamiseen. Muutosta haetaan Asiointipalvelusta Opiskelijapalvelut-osiosta löytyvällä lomakkeella ”Pääaineen/suuntautumisvaihtoehdon/koulutusohjelman/kampuksen vaihtaminen” (vaatii kirjautumisen). Lisätietoa asiasta antaa koulutusasiantuntija.

Teologin tai kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehto

Teologin tai kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehtoon siirtyminen tapahtuu ilman kiintiötä kerran vuodessa keväällä. Muutosta haetaan Asiointipalvelusta Opiskelijapalvelut-osiosta löytyvällä lomakkeella ”Pääaineen/suuntautumisvaihtoehdon/koulutusohjelman/kampuksen vaihtaminen” (vaatii kirjautumisen). Lisätietoa asiasta antaa koulutusasiantuntija. Jos opiskelijalle myönnetään suuntautumisvaihtoehdon muutos, hän menettää entisen suuntautumisvaihtoehdon mukaisen opiskeluoikeutensa.

Suuntautumisvaihtoehdon muutos oman koulutusohjelman teologin suuntautumisvaihtoehtoon on mahdollista seuraavin ehdoin:

opiskelija jättää hakemuksensa kevään 2. yhteishaun aikana
opiskelija laatii ja hyväksyttää ennen hakemista uuden, teologin suuntautumisvaihtoehdon tutkintovaatimuksien mukaisen HOPSin.

Suuntautumisvaihtoehdon muutos ortodoksisen teologian kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehtoon on mahdollista seuraavin ehdoin:

opiskelijalla on jo ortodoksisen teologian opinto-oikeus joko teologin tai opetusalan suuntautumisvaihtoehdossa
opiskelija jättää hakemuksensa kevään 2. yhteishaun hakuaikana
opiskelija laatii ja hyväksyttää ennen hakemista uuden, kirkkomusiikin tutkintovaatimuksien mukaisen HOPSin
opiskelija osallistuu yhteishaun yhteydessä järjestettävään ortodoksisen kirkkomusiikin musiikkikokeeseen. Päivämäärä on kirjattu Opintopolkuun.
Musiikkikoe koostuu teoriaosiosta ja musiikkiosiosta. Musiikkikokeessa hyväksytyksi tulemisen vähimmäispistemäärä on 20 pistettä: teoriaosiosta vähintään 10 pistettä ja musiikkiosion kustakin neljästä osasta vähintään 2,5 pistettä.

Musiikkikokeeseen ei tarvitse erikseen ilmoittautua, suuntautumisvaihtoehdon muutoshakemus toimii ilmoittautumisena.

Siirtyminen suorittamaan pelkkää maisterin tutkintoa

Teologian kandidaatin (ja optiona teologian maisterin) opiskeluoikeuden omaava teologin tai opetusalan suuntautumisvaihtoehdon opiskelija voi anoa siirtoa suorittamaan suoraan teologian maisterin tutkintoa suorittamatta lainkaan teologian kandidaatin tutkintoa, mikäli opiskelija on suorittanut seuraavat opinnot:

jokin alempi tai ylempi yliopistotutkinto
oman koulutusohjelman (yleisen tai ortodoksisen teologian) perusopinnot (60 op/35 ov) vähintään hyvin tiedoin (3/5) enintään kymmenen vuotta aikaisemmin tai vastaavat opinnot.

Kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehdon opiskelija voi ainoa siirtoa suorittamaan suoraan teologian maisterin tutkintoa, mikäli hän on suorittanut seuraavat opinnot:

jokin alempi tai ylempi yliopistotutkinto tai musiikin alan ammattikorkeakoulututkinto
kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehdon mukaiset ortodoksisen teologian perusopinnot 35 op vähintään hyvin tiedoin (3/5) enintään kymmenen vuotta aikaisemmin
täydentävät opinnot teologian maisterin tutkintoon (kirkkomusiikki) 60 op, poislukien ne opintojaksot, jotka ovat perusopintojen kanssa yhteisiä

Teologian perusopintoja (35/60 op) tai täydentäviä kirkkomusiikin opintoja ei sisällytetä maisterin tutkintoon. Teologin tai kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehdossa opiskelevan tulee opiskeluoikeuden muutoksen saatuaan suorittaa teologian maisterin tutkintoon vähintään 10 opintopistettä klassisten (tai liturgisten) kielten opintoja. Mikäli opiskelijan tavoitteena on suorittaa evankelis-luterilaisen kirkon pappisvirkaan vaadittava teologian maisterin tutkinto, tulee opiskelijan huolehtia, että hänen suorittamansa teologian opinnot ovat Piispainkokouksen päätöksen (4 §) mukaiset (linkki avautuu uudelle välilehdelle).

Opiskeluoikeuden muutosta haetaan asiointipalvelusta Opiskelijapalvelut-osiosta löytyvällä lomakkeella ”Opiskeluoikeuden muutoshakemus" (vaatii kirjautumisen). Lisätietoa asiasta antaa koulutusasiantuntija.

Opintojen suorittaminen ja arviointi

UEF: Opintosuoritusten arviointi, rekisteröinti ja julkistaminen

Opintojen suoritustapoja tarkentavia ohjeita filosofisessa tiedekunnassa

Läsnäolovelvollisuus

Opetussuunnitelmassa ja -ohjelmassa on määritetty opintojaksojen suoritustavat ja arvoperusteet. Pääsääntöisesti opintojaksojen läsnäolovelvollisuus on 80 %, mutta opintojaksolle määritellyt tehtävät on suoritettava. Jos jollakin opintojaksolla on tästä poikkeava läsnäolovelvollisuus, se on kirjattu opetusohjelmaan, opetussuunnitelmaan tai harjoittelusuunnitelmaan.

Opettajalla on pedagoginen vastuu arvioida sitä, että opiskelija on saavuttanut opintojaksolle asetetut tavoitteet. Jos opiskelijalle annetaan poissaolon vuoksi korvaavia tehtäviä, tehtävien tulee kohdistua niihin tietoihin ja taitoihin, joita poissaolon aikana opiskeltiin. Korvaavan suorituksen järjestäminen ei aina ole mahdollista.

Luennoilla ei yleensä ole läsnäolovelvollisuutta, mutta tästä voi olla poikkeuksia.

Harjoituksissa harjoitellaan käytännössä luennoilla tai itseopiskeluna opittua asiaa. Harjoituksissa edellytetään säännöllistä läsnäoloa. Opinnot voivat sisältää runsaasti erilaisia harjoituskursseja, joiden suorittaminen vaatii läsnäoloa (usein vähintään 80 % kontaktiopetustunneista) sekä annettujen tehtävien hyväksyttyä suorittamista.

Seminaarissa osanottajat esittävät vuorollaan seminaarityönsä (esitelmä, tutkielma, referaatti tms.), osallistuvat töitä koskevaan keskusteluun ja toimivat opponentteina. Seminaareja järjestetään aine- ja syventävissä opinnoissa. Seminaareissa edellytetään säännöllistä läsnäoloa, usein vähintään 80 % kontaktiopetustunneista, eikä seminaareja voi useinkaan korvata muilla suoritustavoilla.

Perusteltuja poissaolon syitä ovat force majeure -esteet (esim. kertausharjoitukset, läheisen hautajaiset), oma tai lapsen sairastuminen, lääkärissä tai hammaslääkärissä käynti silloin, kun ajan tarve on kiireellinen tai tärkeän vastaanottoajan saaminen muuhun aikaan on kohtuuttoman vaikeaa, raskauteen tai synnytykseen liittyvä pakottava syy. Muita mahdollisia, mutta etukäteen vastuuopettajan kanssa sovittavia syitä voivat olla esim. yliopiston, ylioppilaskunnan tai opiskelijajärjestön vastuutehtävään liittyvä pakottava syy, tieteellisessä kongressissa oman työn esittäminen tai oma esiintyminen merkittävässä kulttuuri- tai huippu-urheilutapahtumassa. Hyväksyttäviä poissaolon syitä eivät ole esim. lomamatka, työssäkäynti tai toisen oppiaineen opetukseen tai kuulusteluun osallistuminen.

Opiskelijan pitää selvittää mahdollinen tuleva poissaolo pakollisesta opetuksesta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa opintojakson vastuuopettajan kanssa tai sairauspoissaolon sattuessa ilmoittaa siitä mahdollisimman pian.

Edeltävät opinnot

Joillekin opintojaksoille osallistuminen edellyttää pakollisten aiempien opintojen suorittamista. Vaaditut aiemmat opinnot ilmoitetaan Pepissä opinto-oppaitten opintojaksokuvauksissa. Näistä tiedoista on syytä varmistua ennen kuulusteluun tai opetukseen ilmoittautumista.

Opintojen suorittaminen

Opintojaksot suoritetaan opetusohjelmassa vahvistetun aikataulun mukaisesti tai vastuuopettajan antamien ohjeiden mukaisessa aikataulussa.

Opetukseen liittyvät kirjalliset tai muut arvioitavat oppimistehtävät on palautettava opintojakson päättyessä tai opettajan erikseen ilmoittamana ajankohtana. Oppimistehtäville on kuitenkin järjestettävä uusintasuoritusmahdollisuus niin, että opiskelijalle jää riittävä valmistautumisaika uusintasuoritukseen. Uusintamahdollisuusaika on yksi kuukausi arviointitiedon saamisesta.

Opintosuoritusten arviointi filosofisessa tiedekunnassa

Opintosuoritusten arvioinnissa käytetään asteikkoa 0–5, jossa arvosanojen merkitys on seuraava: 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2 = tyydyttävä, 1 = välttävä ja 0 = hylätty. Suoritukset voidaan myös arvioida asteikolla hyväksytty–hylätty.  Hyväksytyn suorituksen vähimmäisvaatimukset määrätään opetussuunnitelmassa. (Koulutuksen johtosääntö § 32.)

Opintosuorituksen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa vahvistettuun opintojaksokuvaukseen. Jokaiselle opintojaksolle tulee olla asetettu osaamistavoitteet. Osaamisen arviointi kohdistuu opetussuunnitelmassa määritettyihin osaamistavoitteisiin, ja arviointi annetaan opetussuunnitelmassa opintojaksolle annetulla arviointiasteikolla. (KJS 33 §.)

Opintojakson arviointiperusteet kerrotaan opintojaksokuvauksessa. Jos jollakin opintojaksolla arviointi poikkeaa alla olevista luonnehdinnoista, arviointikäytäntö on kirjattu opintojaksokuvaukseen. Kontaktiopetusta sisältävän opintojakson sisältö, osaamistavoitteet, arviointiperusteet ja läsnäolovaatimukset esitellään ensimmäisellä opintokerralla.

Numeerinen asteikko

1 välttävä - Opiskelija on saavuttanut opintojaksolle asetetut tiedolliset ja taidolliset osaamistavoitteet välttävästi.

2 tyydyttävä - Opiskelija on saavuttanut tiedolliset ja taidolliset osaamistavoitteet tyydyttävästi.

3 hyvä - Opiskelija on saavuttanut tiedolliset ja taidolliset osaamistavoitteet hyvin.

4 kiitettävä - Opiskelija on saavuttanut tiedolliset ja taidolliset osaamistavoitteet kiitettävästi.

5 erinomainen - Opiskelija on saavuttanut tiedolliset ja taidolliset osaamistavoitteet erinomaisesti.

Hyväksytty–hylätty-asteikko

Filosofisessa tiedekunnassa opintosuorituksen hyväksyminen hyväksytty–hylätty-asteikolla edellyttää, että opiskelija on saavuttanut tiedolliset ja taidolliset osaamistavoitteet hyvin.

Jos opintokokonaisuus on arvioitu arvosanalla hyväksytty, opiskelijavalintaperusteissa voidaan määritellä tarkemmin arviointiasteikkojen 0–5 ja hyväksytty–hylätty vastaavuus.

Opintokokonaisuuksien arvostelu filosofisessa tiedekunnassa

UEF: Tenttiminen

Tenttiminen filosofisessa tiedekunnassa

UEF: Opiskelu ulkomailla

UEF: Esteetön opiskelu ja yksilölliset opintojärjestelyt

Yksilöllisiin opintojärjestelyihin liittyvä neuvonta ja päätösten valmistelu filosofisessa tiedekunnassa:
Koulutuspalvelupäällikkö Satu Kouki
satu.kouki@uef.fi, puh. 050 323 0870
Hakeminen ja ohjeet

Opintojen hyväksiluku

UEF: Osaamisen tunnustaminen ja opintojen hyväksilukeminen

Opintojen hyväksiluku filosofisessa tiedekunnassa

Opintojen hyväksiluku, humanistinen koulutusala

Opintojen hyväksiluku, kasvatustieteellinen koulutusala

Kasvatustieteellisen alan perusopintojen ja kasvatustieteellisten sivuaineiden osaamisen tunnustaminen

1. Opintojen korvautuminen, mikäli opiskelija on valittu tutkinto-opiskelijaksi, mutta hän on jo aiemmin suorittanut jonkin kasvatustieteellisen perusopintokokonaisuuden.

Mikäli aiemmin suoritettu opintokokonaisuus on opiskelijan pääainetta (erityispedagogiikka; aikuiskasvatustiede; kasvatustiede), korvataan kasvatustieteellisen alan perusopinnot kokonaisuudessaan pl. mahdolliset opettajan pedagogiset opinnot. Varhaiskasvatukseen suuntautuneiden kasvatustieteen opintojen korvaavuuskäytännöt on esitetty tekstissä alempana.

Mikäli aiemmin suoritettu opintokokonaisuus on muu kuin pääaine, saa opiskelija rekisteriin merkinnän suoritetusta sivuainekokonaisuudesta ja suorittaa pääaineeseensa vain osan (koulutuskohtaiset osat ja pedagogisiin opintoihin kuuluvat opintojaksot) kasvatustieteellisen alan perusopintokokonaisuudesta. Esimerkiksi jos aikuiskasvatustieteen tai varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen pääaineopiskelija on suorittanut aiemmin erityispedagogiikan perusopinnot, hän käyttää erityispedagogiikan opinnot sivuaineopinnoiksi ja saa hyväksiluettua pääaineeseensa perusopintojen yhteiset opintojaksot ja hän suorittaa ainoastaan koulutuskohtaiset osat ja mahdolliset opettajan pedagogisiin opintoihin kuuluvat opintojaksot. Opiskelijalla ei kuitenkaan voi olla sama tieteenala sekä pää- että sivuaineena, esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen pääaineopiskelija ei voi suorittaa kasvatustieteen perusopintoja sivuaineena.

2. Opintojen korvautuminen, mikäli opiskelija on suorittanut jo kasvatustieteellisen alan perusopinnot ja lisäksi opiskelee sivuaineeksi toisen kasvatustieteellisen aineen perusopinnot (erityispedagogiikka tai kasvatus- ja aikuiskasvatustiede)

Opiskelija suorittaa vain sivuainekokonaisuuden koulutuskohtaiset osat sekä sivuainekokonaisuuteen kuuluvat oppiaineen omat opintojaksot.

3. Opintojen korvautuminen, mikäli toisen alan/tiedekunnan opiskelija haluaa suorittaa sivuaineeksi sekä kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen että erityispedagogiikan perusopintokokonaisuudet.

Opiskelija opiskelee toisen kokonaisuuden kokonaan ja toisen samoin kuin kohdassa 2 on määritelty.

Jos opintojakso kuuluu pakollisena sekä kasvatustieteellisen alan perusopintoihin että kasvatustieteellisiin sivuaineisiin, opiskelija voi käyttää sen kaikkiin niihin opintokokonaisuuksiin, joiden opetussuunnitelmassa ei anneta ohjetta korvaavasta suorituksesta. Opintosuoritukset voidaan rekisteröidä ilman erillistä korvaavuushakemusta. Lisätietoa antavat koulutusasiantuntijat ja amanuenssit.

Erityisopettajien koulutus

Aiemmin suoritetut erityispedagogiikan perusopinnot (25 op/15 ov) korvaavat kasvatustieteellisen alan perusopinnot (erityisopettajien koulutus) 25 op.

Aiemmin suoritetut erityispedagogiikan aineopinnot (35 op/35 ov) korvaavat erityispedagogiikan aineopinnot 35 op, mutta FK00CD06 Erityispedagoginen näkökulma oppimisen tukemiseen -opintojakso on suoritettava. Lisäksi on erikseen haettava erityispedagogiikan aineopintoihin sisältyneen kandidaatintutkielmaa vastaavan aineopintojen tutkielman hyväksilukemista kandidaatin kypsyysnäytteenä.

Varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksessa (lastentarhanopettajakoulutuksessa) kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut opiskelija hakee opinto-oikeuden muutosta vain maisterin tutkinnon suorittamiseen suoritettuaan erityispedagogiikan perus- ja aineopinnot 60 op. Yhteisiin opettajan pedagogisiin opintoihin kuuluvia opintojaksoja FS00CE94 Orientoituminen kasvatus- ja koulutusalalle ja FS00CE95 Orientoiva harjoittelu ei hänen tarvitse suorittaa.

Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa suoritetuilla opettajan pedagogisilla opinnoilla (60 op/35 ov) voidaan myöntää korvaavuus Kasvatustieteellisen alan perusopinnot -sivuaineopinnoista 25 op.

Aiemmin opettajan pedagogiset opinnot (60 op) suorittanut opiskelija suorittaa tutkintoihinsa lisää muita opintoja tai sivuaineopintoja niin, että tutkintojen minimilaajuus (KK 180 op, KM 120 op) täyttyy. Aiemmin suoritetut opettajan pedagogiset opinnot eivät korvaa erityisopettajien koulutuksen syventävää ja soveltavaa harjoittelua.

Kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen asiantuntijakoulutus

Ammatillisissa opettajakorkeakouluissa suoritetuilla opettajan pedagogisilla opinnoilla (60 op/35 ov) voidaan myöntää korvaavuus kokonaisuudesta ”Kasvatustieteellisen alan perusopinnot, kasvatus- ja aikuiskasvatustiede (sivuaineopinnot) 25 op”. Opiskelija voi hakea myös kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen aineopintotasoisten opintojaksojen korvaamista, mikäli opinnot ovat osaamistavoitteiltaan vastaavia. Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa suoritetuilla opettajan pedagogisilla opinnoilla ei voi kokonaisuutena korvata tutkintoon kuuluvia aikuisopettajan tai aineenopettajan pedagogisia opintoja.

Yliopistossa suoritetut opettajan pedagogiset opinnot voi täydentää vastaamaan kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen sivuaineen perus- ja aineopintoja (yht. 65 op) suorittamalla seuraavat opintojaksot, yhteensä 15 op:
FS00EG55 Kvantitatiivinen tutkimus 1, monimuoto-opetus 3 op
FS00EG54 Kvantitatiivinen tutkimus 1, harjoitukset 2 op
FK00EG50 Kvalitatiivinen tutkimus 1, luennot 3 op
FK00EG49 Kvalitatiivinen tutkimus 1, harjoitukset 2 op

Syventyminen kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen osa- alueisiin 5 op. Valitaan yksi seuraavista:
FK00ET68 Kasvatusfilosofia, aikuiskasvatustiede 5 op
FK00ET77 Kasvatusfilosofia, kasvatustiede 5 op
FK00ET69 Pedagogiikka, aikuiskasvatustiede 5 op
FK00ET78 Pedagogiikka, kasvatustiede 5 op
FK00EO76 Sociology of Education, education 5 op
FK00EO77 Sociology of Education, adult education
FK00ET70 Kasvatuksen historia, aikuiskasvatustiede 5 op
FK00ET79 Kasvatuksen historia, kasvatustiede 5 op

Luokanopettajakoulutus

Aiemmin suoritetut kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen perusopinnot (25 op/15 ov) korvaavat kasvatustieteellisen alan perusopinnot 25 op, mutta opiskelijan tulee lisäksi suorittaa pedagogisen kelpoisuuden saavuttaakseen seuraavat opintojaksot:
FS00EG10 Orientoituminen kasvatus- ja koulutusalalle 2 op
FS00EG11 Orientoiva harjoittelu 3 op

Aiemmin suoritetut kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen aineopinnot (35 op/20 ov) korvaavat luokanopettajakoulutuksen kasvatustieteiden aineopinnoista seuraavat opintojaksot (yhteensä 9 op):

FS00EH90 Soveltava pedagoginen kirjallisuus 5 op
8020110 Kasvatustieteiden tiedonhaku 1 op
FS00EG71 Kandidaattiseminaari (luokanopettajakoulutus) 3 op

sekä aineopintojen sisällön mukaan arvioiden seuraavat tai osan seuraavista:

FK00EG50 Kvalitatiivinen tutkimus 1, luennot 3 op
FK00EG49 Kvalitatiivinen tutkimus 1, harjoitukset 2 op
FS00EG55 Kvantitatiivinen tutkimus 1, monimuoto-opetus 3 op
FS00EG54 Kvantitatiivinen tutkimus 1, harjoitukset 2 op

Jos aiemmin suoritettuihin kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen aineopintoihin sisältyy kandidaatintutkielmaa vastaava aineopintojen tutkielma, tulee sen hyväksilukemista hakea erikseen (yhteensä 6 op). Loput kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen aineopinnoista jäljelle jäävät opinnot opiskelija voi sisällyttää tutkintonsa muihin opintoihin. Opiskelijan tulee lisäksi suorittaa kasvatustieteen aineopintoihin pedagogisen kelpoisuuden saavuttaakseen seuraavat opintojaksot:

FK00EG12 P: Oppijalähtöinen näkökulma pedagogiseen tukeen 5 op
FK00EG13 P: Pedagogiikka oppimista tukevassa inklusiivisessa toimintaympäristössä 5 op
FS00EG14 P: Perusharjoittelu 7 op

Ammatillisissa opettajakorkeakouluissa suoritetut opettajan pedagogiset opinnot (60 op/35 ov) korvaavat kasvatustieteellisen alan perusopinnot (25 op), mutta opiskelijan tulee lisäksi suorittaa seuraavat opintojaksot:
FS00EG10 Orientoituminen kasvatus- ja koulutusalalle 2 op
FS00EG11 Orientoiva harjoittelu 3 op

Mikäli luokanopettajakoulutukseen hyväksytty opiskelija on suorittanut kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksessa (lastentarhanopettajakoulutuksessa), opiskelijan tulee hakea opinto-oikeuden muutosta pelkän maisterin tutkinnon suorittamiseen, ja opiskelija suorittaa maisterin tutkintoonsa pakollisena sivuaineena perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot 60 op.

Lisäksi opiskelijan tulee suorittaa pedagogisen kelpoisuuden saavuttaakseen seuraavat opintojaksot:
FK00EG13 P: Pedagogiikka oppimista tukevassa inklusiivisessa toimintaympäristössä 5 op
FS00EG14 P: Perusharjoittelu 7 op

Mikäli varhaiskasvatuksen koulutus (lastentarhanopettajakoulutus) on suoritettu muualla kuin Itä-Suomen yliopistossa, tulee opiskelijan suorittaa edellä mainittujen lisäksi opintojakso:
FK00EG12 P: Oppijalähtöinen näkökulma pedagogiseen tukeen 5 op

Varhaiskasvatuksen opettajakoulutus

Aiemmin suoritetut kasvatustieteen, painotuksena varhaiskasvatus, ja/tai varhaiskasvatustieteen perusopinnot (25 op/15ov) korvaavat kasvatustieteellisen alan perusopinnot (varhaiskasvatus) kokonaisuudessaan.

Aiemmin suoritetut kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen perusopinnot (25 op/15 ov) korvaavat kasvatustieteellisen alan perusopinnot (varhaiskasvatus) muilta osin, mutta opiskelijan tulee lisäksi suorittaa seuraava opintojakso:
FS00EG90 P: Orientaatio varhaiskasvatukseen 5 op

Ammatillisissa opettajakorkeakouluissa suoritetut opettajan pedagogiset opinnot (60 op/35 ov) korvaavat kasvatustieteellisen alan perusopinnot (varhaiskasvatus) muilta osin, mutta opiskelijan tulee lisäksi suorittaa seuraava opintojakso:
FS00EG90 P: Orientaatio varhaiskasvatukseen 5 op

Aiemmin suoritetut erityispedagogiikan perusopinnot (25 op/15ov) korvaavat kasvatustieteellisen alan perusopinnot (varhaiskasvatus) seuraavien opintojaksojen osalta:
FK00EH32 Johdatus kasvatustieteisiin, yhteinen osa 2 op
FK00EH52 Kasvatuksen historialliset ja filosofiset lähtökohdat, yhteinen osa 2 op
FK00EH62 Kasvatuksen yhteiskunnalliset perusteet, yhteinen osa 2 op

Aiemmin suoritetut kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen aineopinnot (40 op) korvaavat kasvatustieteen aineopinnoista (varhaiskasvatus) sisällön mukaan arvioiden seuraavat tai osan seuraavista opintojaksoista:
FK00EG50 Kvalitatiivinen tutkimus 1, luennot 3 op
FK00EG49 Kvalitatiivinen tutkimus 1, harjoitukset 2 op
FS00EG55 Kvantitatiivinen tutkimus 1, monimuoto-opetus 3 op
FS00EG54 Kvantitatiivinen tutkimus 1, harjoitukset 2 op

Varhaiskasvatuksen maisterikoulutus, opettajan pedagogiset opinnot

Suomalaisessa yliopistossa suoritettuun lastentarhanopettajan/varhaiskasvatuksen opettajan kandidaatin tutkintoon katsotaan sisältyvän 25 op opettajan pedagogisia opintoja, ellei muuta pedagogisten opintojen määrästä osoiteta. Tällöin opiskelija suorittaa varhaiskasvatuksen maisterikoulutuksen maisterin tutkintoon 35 op pedagogisia opintoja. Kuitenkin jos kandidaatin tutkintoon sisältyy 35 op opettajan pedagogisia opintoja, tulee opiskelijan osoittaa se opintosuoritusotteella tai muualla luotettavalla selvityksellä. Tällöin opiskelija suorittaa maisterin tutkintoon 25 op pedagogisia opintoja.

Kotitalous- ja käsityönopettajakoulutukset

Aiemmin suoritetut kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen perusopinnot (25 op/15 ov) korvaavat kotitalous- ja käsityönopettajakoulutusten opintoihin kuuluvista opintojaksoista seuraavat (yhteensä 10 op):
FS00EG08 P: Oppiminen, kehitys ja hyvinvointi, yhteinen osa 3 op
FS00EG09 P: Oppiminen, kehitys ja hyvinvointi, koulutuskohtainen osa (aineenopettaja, luokanopettaja, ohjauksen koulutus) 2 op
FK00EH32 Johdatus kasvatustieteisiin, yhteinen osa 2 op FS00CF40 Johdatus kasvatustieteisiin, koulutuskohtainen osa (opettajankoulutus) 3 op
P = opettajan pedagogisia opintoja

Aineenopettajan pedagogiset opinnot

(Ei koske kotitalous- ja käsityönopettajakoulutuksia)
Aiemmin suoritetut kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen perusopinnot (25 op/15 ov) korvaavat aineenopettajan pedagogisiin opintoihin kuuluvista opintojaksoista seuraavat (yhteensä 5 op):
FS00EG08 P: Oppiminen, kehitys ja hyvinvointi, yhteinen osa 3 op
FS00EG09 P: Oppiminen, kehitys ja hyvinvointi, koulutuskohtainen osa (aineenopettaja, luokanopettaja, ohjauksen koulutus) 2 op
P = opettajan pedagogisia opintoja

Opinto-ohjaajan ja uraohjaajan koulutus

Aiemmin suoritetut kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen perusopinnot (25 op/15 ov) korvaavat kasvatustieteellisen alan perusopinnot 25 op, mutta opiskelijan tulee lisäksi suorittaa seuraavat opintojaksot:
FK00EH70 Ohjauksen toimintaympäristöt 2 op
FK00EH71 Vuorovaikutus ja ohjaus 3 op

Opinto-ohjauksen ja uraohjauksen koulutusten harjoitteluihin liittyvistä osaamisen tunnustamisen linjauksista on lisätietoa opintoyhteisössä (vaatii kirjautumisen).

Opintojen hyväksiluku, psykologinen koulutusala

Opintojen hyväksiluku, teologinen koulutusala

Hyväksiluettavien opintojen vanheneminen

Muussa korkeakoulussa suoritettujen teologian opintojen (opintokokonaisuuksien ja yksittäisten opintojaksojen) tulee olla alle kymmenen vuotta aikaisemmin suoritettuja. Muussa korkeakoulussa suoritetut muiden oppiaineiden opintokokonaisuudet eivät vanhene eli hyväksilukemista on mahdollista hakea opintokokonaisuuden suoritusajankohdasta riippumatta. Yksittäisten hyväksiluettavien opintojaksojen tulee kuitenkin olla alle kymmenen vuotta aikaisemmin suoritettuja.

Läntisen ja ortodoksisen teologian opinnot

Mikäli opiskelija on suorittanut yksittäisiä läntisen tai ortodoksisen teologian opintoja Joensuun/Itä-Suomen yliopiston vaatimusten mukaisesti, korvataan vastaavat opintojaksot Itä-Suomen yliopistossa ilman erillistä hyväksilukemispäätöstä.

Joensuun/Itä-Suomen yliopiston vaatimusten mukaisesti suoritettu läntisen tai ortodoksisen teologian perus- ja aineopintokokonaisuus (sivuaine) (60 op/35 ov) korvaa läntisen/ortodoksisen teologian tutkinto-opiskelijan perusopinnot 60 op. Läntisen/ortodoksisen teologian perusopinnot (sivuaine) (25 op/15 ov) korvaavat läntisen/ortodoksisen teologian tutkinto-opiskelijan perusopintoja 25 op. Erillistä hyväksilukemispäätöstä ei tarvita.

Mikäli opiskelija on suorittanut enintään kymmenen vuotta aikaisemmin yleisen teologian perusopinnot Helsingin yliopiston vaatimusten mukaisesti (25 op/15 ov, vähintään arvosanalla 3/5), opinnot korvaavat läntisen teologian perusopintoja 25 op. Kokonaisuusmerkintä merkitään rekisteriin Helsingin yliopiston hyväksymän opintopistemäärän ja annetun arvosanan mukaisesti. Läntisen teologian perusopintokokonaisuutta on tällöin täydennettävä vaadittaviin 60 opintopisteeseen suorittamalla seuraavat opintojaksot:
Historiallinen teologia 5 op
Kristillinen elämä ja jumalanpalvelus 5 op
Uskontojen monimuotoisuus 5 op
Uskonto ja kasvatus 5 op
Uskonto käsitteenä ja tutkimuskohteena 5 op
Uusi testamentti 5 op tai Vanha testamentti 5 op
Kristinuskon historia varhaiskirkosta keskiajalle 5 op tai Läntinen kirkkohistoria uuden ajan alusta nykypäivään 5 op

Mikäli opiskelija on suorittanut enintään kymmenen vuotta aikaisemmin yleisen teologian perus- ja aineopinnot Helsingin yliopiston vaatimusten mukaisesti (60 op/35 ov, vähintään arvosanalla 3/5), opinnot korvaavat läntisen teologian perusopinnot 60 op. Kokonaisuusmerkintä merkitään rekisteriin Helsingin yliopiston hyväksymän opintopistemäärän ja annetun arvosanan mukaisesti. Muualla kuin Itä-Suomen yliopistossa suoritettuja teologian tai klassisten kielten opintoja voidaan hakemuksesta lukea hyväksi myös yksittäisinä opintosuorituksina.

Osaamisen tunnustamista käsittelevien hakemusten neuvonta teologian osastossa: koulutussihteeri Tuula Nissinen

UEF: Varusmiespalveluksen johtamiskoulutuksen hyväksilukeminen

Opinnäytteet: kandidaatintutkielma ja pro gradu -tutkielma

UEF: Opinnäytteet ja kypsyysnäytteet

Filosofisen tiedekunnan ohjeet

Opinnäytteiden ohjaus filosofisessa tiedekunnassa

Ohjausprosessi

Yleistä

Ohjausprosessissa sekä ohjaajalla että ohjattavalla on velvollisuuksia ja oikeuksia, joista sovitaan prosessin alkuvaiheessa. Varsinkin pro gradu -tutkielmatyöskentelystä suositellaan tekemään ohjaussuunnitelma. Tiedekunnassa on yhteinen suunnitelmapohja, joka osastoissa voidaan muokata omaan käyttöön.

Tiedekunnassa on yhteiset osaamistavoitteet ja arviointikriteerit. Nämä ohjaavat työskentelyä ja auttavat suuntaamaan työtä oikeaan suuntaan. Yhteinen ymmärrys arviointiperusteista ennaltaehkäisee mahdollisia epäselvyyksiä tai erimielisyyksiä arviointivaiheessa.

Jokaisella tutkielmaa tekevällä opiskelijalla on vähintään yksi ohjaaja.

Ohjausprosessin kulku

Vastuullinen ohjaaja hyväksyy ohjattavan aiheen tutkielmaan sopivaksi. Tutkielman ohjausprosessin alkamisessa on oppiaineittaisia eroja, ja opiskelijan tulee perehtyä oman oppiaineensa käytäntöihin. Työskentelyn käynnistyessä tulee varmistaa, että opiskelija on tietoinen osaamistavoitteista ja arviointikriteereistä. Ohjattava ja ohjaaja laativat yhdessä tutkielmalle aikataulun, jossa ohjattava pyrkii pysymään. Ohjaajan velvollisuutena on taata aikataulua tukeva riittävä palautteenanto ja muu ohjaus, josta yhteistyössä sovitaan esim. ohjaussuunnitelmassa.

Opiskelija on velvollinen työskentelemään tutkielmansa suhteen itsenäisesti, aktiivisesti ja pitkäjänteisesti ohjausta tarkoituksenmukaisesti hyödyntäen.

Mikäli tutkielman aihe tai sisältö osoittautuu sellaiseksi, että se ylittää nykyisen ohjaajan asiantuntemuksen rajat, tulee asiasta keskustella yhdessä ohjaajan, opiskelijan ja oppiaineen vastuuhenkilön tai osaston pedagogisen johtajan kanssa. Tällöin voidaan tarvittaessa sopia toisen ohjaajan nimeämisestä. Myös opiskelija voi pyytää ohjaajan vaihtamista perustellusta syystä. Tällöin asiasta neuvotellaan yhdessä ohjaajan ja oppiaineen vastuuhenkilön tai osaston pedagogisen johtajan kanssa.

Ennen kuin opiskelija jättää työn tarkastettavaksi:  

Työn ohjaaja antaa tutkielman viimeisestä versiosta palautteen, joka perustuu arviointikriteereihin. Ohjaaja vastaa siitä, että arviointiperusteet käydään läpi opiskelijan kanssa sekä työprosessin alussa että ennen työn jättämistä tarkastukseen.

Työn lopullinen versio tarkastetaan plagiaatintunnistusjärjestelmässä. Opiskelija jättää työnsä plagiaatintunnistusjärjestelmään, ja ohjaaja päättää raportin perusteella, ovatko lähdeviittaukset ja lainaukset hyvän tieteellisen tavan mukaisia. (Plagiaatintunnistuksesta on erillinen ohje: https://kamu.uef.fi/tyokalut/plagiaatintunnistusjarjestelma/ )

Ohjauksen sisältö

Vaikka eri oppiaineiden ohjauskäytännöissä on aina vaihtelua, opinnäytteen ohjauksen työskentelyn ydinasiat ovat samankaltaisia:

Tavoitteellisuus: Ohjausprosessin alussa orientoidutaan yhteiseen työskentelyyn käsittelemällä opinnäytteen osaamistavoitteita ja arviointikriteereitä. On tärkeää, että opiskelija tarkastelee myös omia henkilökohtaisia tavoitteitaan. Tavoitteen ja tavoitekeskustelun avulla suuntaudutaan työskentelyyn ja sitoudutaan yhteistyöhön sekä ohjaussuhteessa että vertaisryhmässä (esimerkiksi seminaarissa). Opiskelijan tavoite voi prosessin kuluessa muuttua tai tarkentua. Tavoitteellisuuteen kuuluu myös se, että palaute työskentelystä puolin ja toisin on jatkuvaa.

Ohjauksen luonne sekä vastuiden ja velvollisuuksien selventäminen: Ohjauksen ideana on, että opiskelija työskentelee itsenäisesti, aloitteellisesti ja aktiivisesti. Ohjaaja puolestaan tukee ja suuntaa ohjauksella tätä työskentelyä ja tarjoaa apua tilanteissa, joissa opiskelija sitä tarvitsee. Jos opiskelijat työskentelevät parina, parityöskentelyn työtapoja ja vastuut tulee yhdessä käydä läpi.

Ohjaajalla on sekä prosessia tukeva että arvioiva/valvova rooli. Arvioiva ja valvova rooli tulee mukaan ohjaukseen palautteen ja opinnäytteen arvioinnin kautta sekä tilanteissa, joissa ohjaaja antaa luvan edetä esimerkiksi aineiston keruuseen tutkimussuunnitelman pohjalta.

Ohjaajan ja ohjattavan välisen yhteistyön tulee perustua luottamukseen: ohjattavan tulee olla mahdollista luottaa ohjaajan asiantuntemukseen ja häneltä saamiensa neuvojen paikkansapitävyyteen. Ohjaajan tulee puolestaan voida luottaa ohjattavan vilpittömyyteen tutkimuksen teossa, tiedonhankinnassa, tietojen esittämisessä ja ylipäätään tieteellisen tutkimuksen eettisten periaatteiden noudattamisessa.

Työskentelytavat. Ohjausprosessin käynnistyessä selvennetään ja sovitaan yksilö- ja ryhmäohjauksen työtavat ja rytmi, etä- ja lähitapaamiset, mahdollisuus hakeutua ohjaukseen, milloin/kuinka monta kertaa ohjaaja antaa palautetta tekstistä ja miten menetellään viivästyneiden töiden yhteydessä. Ohjaukseen käytettyä aikaa säätelee opetussuunnitelma sekä opettajan työsuunnitelmassa määritelty ohjaukselle varattu aika.
Ryhmän työskentelyyn vaikuttaminen: Ohjaaja ohjaa ryhmää sen eri vaiheissa ja tukee sen työskentelyä niin, että opiskelijat voivat edistää toistensa prosesseja vertaispalautteen ja yhteisen ideoinnin avulla. Ohjaaja opastaa hyviin keskustelukäytänteisiin ja vastuunottoon jokaisen omasta osuudesta ryhmän työskentelyssä.
Resurssit: Tukea opinnäytetyöskentelyyn on tarjolla: tiedonhaun kurssit, kieli- ja viestintäopinnot, opintopsykologien palvelut, gradutalli.

Kandidaatintutkielma filosofisessa tiedekunnassa

Yleistä

Alempaa korkeakoulututkintoa varten opiskelijan on laadittava pääaineensa aineopintoihin kuuluva kandidaatintutkielma. Se on pienimuotoinen tieteellinen opinnäytetyö, joka laaditaan kunkin tieteenalan tieteellisiä periaatteita noudattaen ja voidaan tehdä oppiaineessa sovittujen linjausten mukaan joko yksilö- tai parityönä. Kahden opiskelijan yhteisessä työssä on pystyttävä osoittamaan kunkin opiskelijan työn osuus, niin että se on arvioitavissa. Filosofisessa tiedekunnassa opiskelijoiden yhteistyö voidaan osoittaa myös ohjausprosessin aikana.

Kandidaatintutkielma kirjoitetaan lähtökohtaisesti tutkinto-ohjelman tutkintokielellä tai opetussuunnitelmassa määrätyllä kielellä. Oikeudesta käyttää muuta kieltä opinnäytetyössä päättää laitoksen tai osaston koulutuksesta vastaava johtaja. (Koulutuksen johtosääntö 26 §.)

Tutkielman etulehdelle on merkittävä kirjoittajan nimi, työn nimi sekä työn julkaisupaikka ja -aika sekä tutkielman laji. Tiivistelmät liitetään tutkielmaan etulehden jälkeen. Tarkemmin tutkielman, tiivistelmän ja kypsyysnäytteen kieltä on kuvattu tämän oppaan haitarissa Kypsyysnäytteen kieli filosofisessa tiedekunnassa. Tiivistelmän laajuudeksi suositellaan 300 sanaa.

Opintosuorituksen tiedot tallennetaan opiskelijarekisteriin, myös tutkielman nimi.

Kandidaatintutkielman jättäminen arvioitavaksi

Opiskelijalla on mahdollisuus korjata tutkielmaansa saamansa palautteen ja korjausehdotusten perusteella. Kun kandidaatintutkielma on valmis, opiskelija palauttaa sen plagiaatintunnistustarkastukseen ja sitten saman version tutkielmasta ohjaajalle arvioitavaksi. Arvioitavaksi jätettyä tutkielmaa ei saa enää muuttaa.

Tutkielmaa säilytetään kaksi vuotta paperisena tai sähköisesti osaston määrittelemällä tavalla.

Opinnäytteiden tarkastamista ja arviointia käsitellään koulutuksen johtosäännössä, erityisesti pykälissä 35 ja 37 sekä muutoksenhakua pykälässä 44.

Kandidaatintutkielmien osaamistavoitteet ja arviointi

Kandidaatin tutkielman osaamistavoitteet

Kandidaatintutkielman tehtyään opiskelija:

Osoittaa perehtyneisyytensä tutkimusaihetta koskevaan keskeiseen kirjallisuuteen ja aiempaan tutkimukseen
Opiskelija hallitsee tieteellisen ajattelun ja tutkimusprosessin perusteet oman tieteenalansa käytäntöjen mukaisesti
Osaa raportoida tutkimusprosessinsa ja -tuloksensa kirjallisesti tieteenalansa käytäntöjen mukaisesti
Pystyy arvioimaan oman tutkimuksensa luotettavuutta ja rajoituksia sekä tuntee tieteellisen tutkimuksen eettiset periaatteet

Arviointi on kuvattu taulukkona tämän oppaan haitarissa Kandidaatintutkielmien arviointimatriisi filosofisessa tiedekunnassa.

Kandidaatintutkielmien arviointimatriisi filosofisessa tiedekunnassa

Kandidaatintutkielman arviointiasteikko on: 0=hylätty, 1=välttävä, 2=tyydyttävä, 3=hyvä, 4=kiitettävä, 5=erinomainen. Taulukossa on 7 näkökohtaa, jotka otetaan huomioon arvosanaa määriteltäessä. Lopullinen arvosana ei välttämättä ole osien keskiarvo kokonaisluvuksi pyöritettynä. Arvioinnissa otetaan huomioon muun muassa aiheen vaikeusaste tai jokin muu laskettua korkeampaa tai matalampaa arvosanaa painokkaasti vaikuttava seikka. Jos jokin osista arvioidaan arvosanalla 0, tutkielmaa ei voida hyväksyä.

Arvioinnin osa-alue	Välttävä (1)	Tyydyttävä (2)	Hyvä (3)	Kiitettävä (4)	Erinomainen (5)
1. Tutkimusalueeseen perehtyminen, kirjallisuuden valinta ja sen soveltaminen Arvioidaan oman alan hallintaa ja soveltamista: onko teoreettinen lähestymistapa ja käsitteiden käyttö asiantuntevaa sekä aiheen näkökulmasta sopivaa ja tarkoituksenmukaista. Lisäksi arvioidaan lähteiden määrää ja relevanssia, lähdekritiikkiä sekä kykyä käydä dialogia lähteiden kanssa ja lähteiden välillä.	Tutkielman teoreettinen lähestymistapa ja keskeiset käsitteet vastaavat heikosti tutkimustehtävää. Kirjallisuus on esitelty heikosti. Kirjallisuuden käyttö on suppeaa tai painottuu liikaa toisen käden lähteisiin.	Tutkielman teoreettinen lähestymistapa ja keskeiset käsitteet liittyvät löyhästi tutkittavaan aiheeseen. Kirjallisuutta on pääsääntöisesti referoitu. Lähteiden määrä on kohtuullinen.	Tutkielman teoreettinen lähestymistapa ja keskeiset käsitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja ne on kuvattu asiallisesti. Lähteiden käyttö osoittaa riittävää perehtyneisyyttä kirjallisuuteen.	Tutkielman teoreettinen lähestymistapa ja keskeiset käsitteet muodostavat toimivan kokonaisuuden ja ne esitellään osaavasti. Lähteitä arvioidaan ja suhteutetaan toisiinsa onnistuneesti. Lähteiden käyttö osoittaa monipuolista perehtyneisyyttä aihepiirin kirjallisuuteen.	Tutkielman teoreettinen lähestymistapa on ansiokas ja johdonmukainen. Käsitteiden hallinta on erinomaista ja analyyttista. Kyky käydä dialogia lähteiden kanssa ja lähteiden välillä on ansioitunutta. Lähteitä on käytetty osoittaen syvällistä ymmärrystä tutkimusaiheesta.
2. Tehtävän/kysymyksenasettelu ja rajaus Arvioidaan tehtävänasettelun onnistuneisuutta sekä tutkielman tarkoituksen ja tavoitteen määrittelyä ja rajausta. Tutkielman on kytkeydyttävä aikaisempaan tutkimukseen.	Tutkimustehtävän asettelu on puutteellinen tai jäsentymätön. Tutkimustehtävän esittely ja valintojen perustelut jäävät heikoiksi.	Tutkimustehtävän asettelu on asianmukainen mutta kytkentää aikaisempaan tutkimukseen on niukasti. Työn tavoitteet jäävät osin yleiselle tasolle.	Tutkimustehtävä on perusteltu ja rajattu asianmukaisesti. Tutkimustehtävä on kytketty aikaisempaan tutkimukseen johdonmukaisesti.	Tutkimustehtävä on perusteltu onnistuneesti ja rajattu selkeästi. Tutkimustehtävä osoittaa hyvää tutkimusalueen hallintaa.	Tutkimustehtävä on perusteltu ja rajattu oivaltavasti. Tutkimustehtävä osoittaa erinomaista tutkimusalueen hallintaa.
3. Tutkielman aineisto ja analyysimenetelmä Arvioidaan menetelmällisiä ratkaisuja. Arvioidaan aineiston hankintaa, riittävyyttä ja soveltuvuutta. Lisäksi arvioidaan, onko analyysimenetelmän käyttö tarkoituksenmukaista, perusteltua ja asiantuntevaa. Empiirisissä tutkielmissa tämä on erityisen tärkeä arvioitava kokonaisuus.	Tutkielman menetelmälliset valinnat ovat vaatimattomia ja irrallisia tutkimustehtävää ajatellen. Analyysimenetelmän käyttö on epäjohdonmukaista. Opiskelijan keräämän aineiston hankinnassa, riittävyydessä tai sopivuudessa esiintyy vakavia puutteita.	Tutkielman menetelmälliset valinnat ovat melko jäsentymättömiä tutkimustehtävää ajatellen. Analyysimenetelmän käyttö on pääosin johdonmukaista. Opiskelijan keräämän aineiston hankinnassa, riittävyydessä tai sopivuudessa esiintyy puutteita.	Tutkielman menetelmälliset valinnat ovat tarkoituksenmukaisia tutkimustehtävää ajatellen. Valintoja on perusteltu. Analyysimenetelmän käyttö on tarkoituksenmukaista. Opiskelijan keräämä aineisto on riittävä ja sopii hyvin tutkimustehtävään vastaamiseen.	Tutkielman menetelmälliset valinnat on perusteltu loogisesti tutkimustehtävää ajatellen. Analyysimenetelmän käyttö on tarkoituksenmukaista ja onnistuneesti perusteltua Opiskelijan keräämä aineisto on laadukas ja mahdollistaa syvällisen analyysin.	Tutkielman menetelmälliset valinnat on perusteltu loogisesti ja ansiokkaasti tutkimustehtävää ajatellen. Analyysimenetelmän käyttö on tarkoituksenmukaista, erinomaisesti perusteltua ja asiantuntevaa. Opiskelijan aineisto on kerätty oivaltavasti, ja aineisto sopii erinomaisesti tutkimuksen tarkoitukseen.
4. Tulokset ja niiden tarkastelu Arvioidaan tulosten raportoinnin riittävyyttä, asianmukaisuutta, teknistä toteutusta sekä niiden sopivuutta tutkielman teoriataustaan ja tutkimustehtävään.	Tutkimustulosten esittämisessä on epäselvyyttä ja epäloogisuutta. Tulosten yhteys teoriataustaan ja vastaaminen tutkimustehtävään tutkimuskysymyksineen tai ongelmineen jää puutteelliseksi.	Tutkimustulokset esitetään asianmukaisesti. Tulosten yhteys teoriataustaan ja vastaaminen tutkimustehtävään tutkimuskysymyksineen tai -ongelmineen jää pinnalliseksi	Tutkimustulokset esitetään loogisesti ja niitä havainnollistetaan asianmukaisesti. Tulokset ovat yhteydessä teoriataustaan ja ne vastaavat tutkimustehtävään tutkimuskysymyksineen tai -ongelmineen.	Tutkimustulokset esitetään täsmällisesti ja niitä havainnollistetaan onnistuneesti. Tulokset esitetään loogisessa suhteessa teoriataustaan ja tuloksissa vastataan täsmällisesti tutkimustehtävään sekä tutkimuskysymyksiin tai – ongelmiin.	Tutkimustulosten esittäminen on täsmällistä, monipuolista ja taidokkaasti aineistoa havainnollistavaa. Tulokset esitetään taitavasti teoriataustaan kiinnittyen ja tuloksissa vastataan täsmällisesti ja vakuuttavasti tutkimustehtävään sekä tutkimuskysymyksiin tai – ongelmiin.
5. Johtopäätökset ja pohdinta Arvioidaan tuloksista tehtyjen johtopäätösten ja pohdintojen argumentointia, johdonmukaisuutta sekä yhteyttä teoriataustaan ja tuloksiin. Lisäksi arvioidaan tutkielman vahvuuksien ja heikkouksien sekä luotettavuuden reflektointia.	Johtopäätökset esitetään hajanaisesti ja puutteellisesti. Argumentointi on heikkoa. Tutkimustulosten peilaaminen teoriataustaan ja aiempaan tutkimukseen jää niukaksi. Tutkimusprosessin ja tutkielman luotettavuuden reflektointi on heikkoa tai olematonta.	Johtopäätöksen esitetään jokseenkin johdonmukaisesti, mutta argumentointi on puutteellista. Tutkimustuloksia peilataan hajanaisesti teoriataustaan ja aiempaan tutkimukseen. Tutkimusprosessia ja tutkielman luotettavuutta reflektoidaan pinnallisesti.	Johtopäätökset esitetään johdonmukaisesti argumentoiden. Tutkimustuloksia peilataan asianmukaisesti teoriataustaan ja aiempaan tutkimukseen. Tutkimusprosessia ja tutkielman luotettavuutta reflektoidaan asianmukaisesti.	Johtopäätökset esitetään johdonmukaisesti ja hyvin argumentoiden. Tutkimustuloksia peilataan onnistuneesti teoriataustaan ja aiempaan tutkimukseen. Tutkimusprosessia ja tutkielman luotettavuutta reflektoidaan monipuolisesti ja kriittisesti.	Johtopäätökset esitetään oivaltavasti ja taitavasti argumentoiden. Tutkimustuloksia peilataan ansiokkaasti teoriataustaan ja aiempaan tutkimukseen. Tutkimusprosessia ja tutkielman luotettavuutta ja sovellettavuutta reflektoidaan monipuolisesti, asiantuntevasti ja kriittisesti.
6. Esitystapa Arvioidaan kieliasua tekstin sujuvuutta sekä oman alan tieteellisten käytäntöjen noudattamista.	Tutkielman kieliasussa on runsaasti virheitä. Lähdeviittauksissa ja lähdeluettelossa on selkeitä puutteita ja epäjohdonmukaisuuksia. Tekstin huolimaton jäsentely vaikeuttaa ymmärtämistä. Teksti on muotoiltu vastoin tieteellistä esitystapaa. Tutkielman rakenne ei täysin vastaa tieteellisiä käytäntöjä.	Tutkielman kieliasussa on virheitä. Lähdeviittauksissa ja lähdeluettelossa on lieviä puutteita ja epäjohdonmukaisuuksia. Teksti on paikoin huolimattomasti jäsenneltyä ja muotoiltu osin vastoin tieteellistä esitystapaa. Tutkielma on rakenteeltaan pääsääntöisesti tieteellisten käytäntöjen mukainen.	Tutkielman kieliasu on pääosin hyvä. Lähdeviittaukset ja lähdeluettelo ovat tieteellisten käytäntöjen mukaiset ja lähes virheettömät. Teksti on jäsenneltyä ja tieteellisen esitystavan mukaista. Tutkielma on rakenteeltaan tieteellisten käytäntöjen mukainen.	Tutkielman kieliasu on hyvä. Lähdeviittaukset ja lähdeluettelo ovat tieteellisten käytäntöjen mukaiset ja virheettömät. Teksti on jäsennelty hyvin, ja se on täsmällistä sekä tieteellisen esitystavan mukaista. Tutkielma on rakenteeltaan tieteellisten käytäntöjen mukainen.	Tutkielman kieliasu on erinomainen. Lähdeviittaukset ja lähdeluettelo ovat virheettömät ja tehty täsmällisesti tieteellisten käytäntöjen mukaisesti. Teksti on jäsennelty erinomaisesti, ja se on täsmällistä ja vakuuttavaa sekä tieteellisen esitystavan mukaista. Tutkielma vastaa rakenteeltaan erinomaisesti tieteellisiä käytäntöjä.

7. Eettiset periaatteet

Tutkimuksen tulee olla kaikin puolin eettisesti pitävä. Tutkimuksen suunnittelun, toteutuksen ja raportoinnin tulee noudattaa tutkimuksen eettisiä periaatteita.

Pro gradu -tutkielma filosofisessa tiedekunnassa

Yleistä

Ylempää korkeakoulututkintoa varten opiskelijan on suoritettava pääaineen syventäviin opintoihin kuuluva pro gradu -tutkielma.

Pro gradu -tutkielma kirjoitetaan lähtökohtaisesti tutkinto-ohjelman tutkintokielellä tai opetussuunnitelmassa määrätyllä kielellä. Oikeudesta käyttää muuta kieltä opinnäytetyössä päättää laitoksen tai osaston koulutuksesta vastaava johtaja. (Koulutuksen johtosääntö 26 §.)

Tutkielman etulehdelle on merkittävä kirjoittajan nimi, työn nimi sekä työn julkaisupaikka ja -aika sekä tutkielmalaji. Tiivistelmät liitetään tutkielmaan etulehden jälkeen. Suomenkielisen tutkielman tiivistelmä kirjoitetaan suomeksi ja englanniksi. Tarkemmin tutkielman, tiivistelmän ja kypsyysnäytteen kieltä on kuvattu tämän oppaan haitarissa Kypsyynäytteen kieli filosofisessa tiedekunnassa. Suomenkielisen tiivistelmän laajuudeksi suositellaan 300 sanaa.

Pääsääntöisesti sivuaineen tutkielmaa koskevat samat ohjeet kuin pro gradu -tutkielmaa.

Pro gradu -tutkielman tarkastaminen ja arviointi

Opinnäytteiden tarkastamista ja arviointia käsitellään koulutuksen johtosäännössä, erityisesti pykälissä 35 ja 37 ja muutoksenhakua pykälässä 44 sekä rehtorin päätöksissä Pro gradu -tutkielman/syventävien opintojen opinnäytetyön digitaalisen tarkastusprosessin käyttöönottaminen Itä-Suomen yliopistossa (26.6.2018, pdf) ja Pro gradu -tutkielma/syventävien opintojen opinnäytetyöprosessi (1.8.2017, pdf)

Koulutuksen johtosäännön 35 §:n mukaan syventävien opintojen opinnäytetyön muodosta päättää opinnäytteen pääohjaaja opetussuunnitelman määrittämissä rajoissa. Syventävien opintojen opinnäytetyö suoritetaan itsenäisesti. Opinnäytetyö voidaan suorittaa parityönä tai osallistumalla laajempaan tutkimusprojektiin, jos opetussuunnitelma mahdollistaa tämän. Kahden tai useamman opiskelijan yhteisessä työssä tai tutkimusprojektissa on pystyttävä osoittamaan kunkin opiskelijan työn osuus siten, että se on arvioitavissa. Filosofisessa tiedekunnassa opiskelijoiden yhteistyö voidaan osoittaa myös ohjausprosessin aikana. Filosofisessa tiedekunnassa opiskelijan syventävien opintojen opinnäytettä ei voida hyväksyä kahden eri pääaineen tutkielmana (ns. kaksoisgradu).

Pro gradu -tutkielman osaamistavoitteet

Pro gradu -tutkielman tehtyään opiskelija:

Tuntee tutkimusaihetta koskevan tieteellisen keskustelun ja kirjallisuuden
Osoittaa kykyä itsenäiseen, kriittiseen ja luovaan tieteelliseen ajatteluun
Hallitsee tieteellisen tutkimusmenetelmän/-menetelmät ja osaa soveltaa niitä perustellusti omassa tutkimuksessaan
Osaa esittää tutkimustuloksensa jäsentyneesti sekä perustella tekemänsä tutkimukselliset ratkaisut ja sitä kautta kykenee osallistumaan oman alansa tieteelliseen keskusteluun
Osaa arvioida kriittisesti tutkimustuloksiaan ja suhteuttaa ne aiempaan tutkimukseen
Hallitsee hyvän tieteellisen käytännön ja tutkimuseettiset periaatteet
Omaksuu valmiuksia tieteelliseen jatkokoulutukseen

Arviointi on kuvattu taulukkona tämän oppaan haitarissa Pro gradu -tutkielmien arviointimatriisi filosofisessa tiedekunnassa.

Pro gradu -tutkielmien arviointimatriisi filosofisessa tiedekunnassa

Tutkimusaihe ja tutkimuksen tarkoitus

Arvioinnin osa-alue	Arvosana 1	Arvosana 2	Arvosana 3	Arvosana 4	Arvosana 5
Aiheen valinnan ja merkityksen perustelu	Aiheen valinta ja merkitys perustellaan puutteellisesti.	Aiheen valinta ja merkitys perustellaan tyydyttävästi.	Aiheen valinta ja merkitys perustellaan selkeästi.	Aiheen valinta ja merkitys perustellaan onnistuneesti.	Aiheen valinta ja merkitys perustellaan monipuolisesti yhteiskunnallisesti, tieteellisesti ja/tai käytännön kannalta.
Aiheen rajaus; tavoitteiden asettaminen	Tutkimusaiheen rajauksessa ja tavoitteiden asettamisessa on merkittäviä puutteita.	Tutkimusaiheen rajaus on epäselvä ja tavoitteet jäävät yleisluontoisiksi.	Tutkimusaiheen rajaus on tarkoituksenmukainen ja tavoitteet ovat selkeät.	Tutkimusaiheen rajaus on onnistunut. Tavoitteenasettelu on tehty huolellisesti ja monipuolisesti suhteessa tutkimusaiheeseen.	Tutkimusaiheen rajaus ja tavoitteiden asettaminen osoittavat kriittistä tutkimusotetta. Tavoitteenasettelussa työlle haetaan selkeää uutuusarvoa.
Tutkimustehtävän ja tutkimusongelman/-kysymyksen perustelu	Tutkimustehtävän perustelu on heikkoa.	Tutkimustehtävän perusteluissa on epämääräisyyttä.	Tutkimustehtävä perustellaan asianmukaisesti ja kytketään teoriaperustaan ja aiempaan tutkimukseen.	Tutkimustehtävä perustellaan onnistuneesti ja kytketään pätevästi teoriaperustaan ja aiempaan tutkimukseen.	Tutkimustehtävän perustelu osoittaa teoriaperustan ja aiemman tutkimuksen syvällistä hallintaa.

Teoreettinen perehtyneisyys ja tutkimuskirjallisuus

Arvioinnin osa-alue	Arvosana 1	Arvosana 2	Arvosana 3	Arvosana 4	Arvosana 5
Perehtyneisyys aiheeseen liittyvään tutkimukseen ja kirjallisuuteen; käsitteiden määrittely	Valitut käsitteet ja teoreettinen lähestymistapa vastaavat heikosti tutkimustehtävää. Käsitteiden kuvaus on puutteellista.	Valitut käsitteet ja teoreettinen lähestymistapa liittyvät väljästi tutkimustehtävään. Käsitteiden kuvaus on osin pinnallista.	Valitut käsitteet ja teoreettinen lähestymistapa ovat asianmukaisia suhteessa tutkimustehtävään. Käsitteitä kuvataan asiallisesti ilmentäen riittävää perehtyneisyyttä kirjallisuuteen.	Valitut käsitteet ja teoreettinen lähestymistapa ovat onnistuneita. Käsitteitä kuvataan kattavasti ja niitä käytetään pätevästi.	Valitut käsitteet ja teoreettinen lähestymistapa muodostavat ansiokkaan ja johdonmukaisen kokonaisuuden. Käsitteet hallitaan moitteettomasti ja niitä luovasti ja analyyttisesti.
Tutkimuskirjallisuuden kriittinen arviointi ja soveltaminen omaan tutkimustehtävään	Lähteiden määrä on vähäinen ja käyttö kritiikitöntä. Toisen käden lähteet painottuvat liikaa.	Lähteiden määrä on kohtuullinen, mutta niiden käyttö on referoivaa.	Lähteiden määrä on riittävä ja ne soveltuvat hyvin valittuun aiheeseen. Lähteiden käyttö on asiallista.	Lähteiden valinta osoittaa monipuolista perehtyneisyyttä tutkittavaan aiheeseen. Lähteitä on käytetty taitavasti ja arvioitu kriittisesti.	Lähteiden valinta osoittaa tutkimusaiheen syvällistä tuntemusta. Lähteiden käyttö on oivaltavaa ja kriittinen arviointi perehtynyttä.

Tutkimusmenetelmä ja - aineisto

Arvioinnin osa-alue	Arvosana 1	Arvosana 2	Arvosana 3	Arvosana 4	Arvosana 5
Metodologinen tarkoituksenmukaisuus	Metodologia jää irralleen tutkimustehtävästä. Metodologian esittely on vaatimatonta.	Metodologia on melko jäsentymätön tutkimustehtävää ajatellen. Sitä on perusteltu ohuesti.	Metodologia on tarkoituksenmukainen tutkimustehtävää ajatellen. Sitä on perusteltu asianmukaisesti.	Metodologiset ratkaisut ovat kauttaaltaan päteviä. Metodologiaa on perusteltu asiantuntevasti.	Tutkimus on rakennettu metodologisesti erityisen ansiokkaasti. Metodologiaa on perusteltu syvällisesti.
Aineiston hankinta, riittävyys ja sopivuus	Opiskelijan keräämän aineiston riittävyydessä tai sopivuudessa esiintyy vakavia puutteita.	Opiskelijan keräämän aineiston, riittävyydessä tai sopivuudessa esiintyy puutteita.	Opiskelijan keräämä aineisto on riittävä ja sopii hyvin tutkimustehtävään vastaamiseen.	Opiskelijan keräämä aineisto on laadukas ja mahdollistaa syvällisen analyysin.	Opiskelijan keräämän aineisto on erittäin laadukas ja sopii erinomaisesti tutkimuksen tarkoitukseen.
Aineiston analyysimenetelmien hallinta ja tulkinnan perustelu	Aineiston analyysi on välttävää ja tulkinnan perustelu epäjohdonmukaista.	Aineiston analyysi on tyydyttävää ja tulkinnan perustelu pääosin johdonmukaista.	Aineiston analyysi on hyvää ja tulkinnan perustelu johdonmukaista.	Aineiston analyysi ja tulkinnan perustelu on taitavaa ja asiantuntevaa.	Aineiston analyysi ja tulkinnan perustelu on poikkeuksellisen taitavaa ja uusia näkökulmia avaavaa.

Tutkimustulokset ja niiden esittäminen

Arvioinnin osa-alue	Arvosana 1	Arvosana 2	Arvosana 3	Arvosana 4	Arvosana 5
Tutkimustehtävään ja tutkimuskysymyksiin/-ongelmiin vastaaminen	Tutkimustehtävään ja kysymyksiin on vastattu puutteellisesti.	Tutkimustehtävään ja kysymyksiin on vastattu pinnallisesti.	Tutkimustehtävään ja kysymyksiin on vastattu asianmukaisesti.	Tutkimustehtävään ja kysymyksiin on vastattu täsmällisesti	Tutkimustehtävään ja kysymyksiin on vastattu ansiokkaasti ja taitavasti.
Tulosten esittämisen loogisuus ja selkeys	Tulosten esittämisessä on epäloogisuutta, epäselvyyksiä ja virheitä.	Tulokset esitetään pääosin loogisesti ja virheettömästi joskin liittyen löyhästi teoriaperustaan.	Tulokset esitetään loogisesti ja ne kytketään teoriaperustaan.	Tulokset esitetään selkeästi ja systemaattisesti suhteessa tutkimuskysymyksiin, aineistoon ja teoriaperustaan.	Tulokset esitetään erinomaisesti ja oivaltavasti suhteessa tutkimuskysymyksiin, aineistoon ja teoriaperustaan.
Tulosten havainnollistaminen	Tuloksia on havainnollistettu osin puutteellisesti tai virheellisesti.	Tuloksia on havainnollistettu kaavamaisesti.	Tuloksia on havainnollistettu tarkoituksenmukaisesti.	Tuloksia on havainnollistettu taidokkaasti.	Tuloksia on havainnollistettu oivaltavasti.
Tulosten luotettavuus	Tutkimustulosten luotettavuuden arviointi on puutteellista.	Tutkimustulosten luotettavuuden arviointi on pinnallista.	Tutkimustulosten luotettavuuden arviointi on tarkoituksenmukaista.	Tutkimustulosten luotettavuuden arvioinnissa osoitetaan metodologian hallintaa.	Tutkimustulosten luotettavuuden arviointi on metodologisesti kattavaa ja ansiokasta.

Pohdinta ja päätökset

Arvioinnin osa-alue	Arvosana 1	Arvosana 2	Arvosana 3	Arvosana 4	Arvosana 5
Tutkielman keskeisten tulosten arviointi ja suhteuttaminen aiempaan tutkimukseen ja teoriaan	Tutkimustuloksia pohditaan ja suhteutetaan aiempaan tutkimukseen ja teoriaperustaan niukasti ja epäselvästi.	Tutkimustuloksia pohditaan ja suhteutetaan aiempaan tutkimukseen ja teoriaperustaan hajanaisesti.	Tutkimustuloksia pohditaan ja suhteutetaan aiempaan tutkimukseen ja teoriaperustaan hyvin.	Tutkimustuloksia pohditaan asiantuntevasti ja kytketään selkeästi aiempaan tutkimukseen ja teoriaperustaan.	Tutkimustuloksia pohditaan erittäin asiantuntevasti ja oivaltavasti. Pohdinta liittyy loogisesti ja analyyttisesti aiempaan tutkimukseen ja teoriaperustaan.
Argumentointi	Argumentointi on hapuilevaa ja johtopäätökset ovat perustelemattomia.	Argumentointi on paikoin asianmukaista, mutta osa johtopäätöksistä perustellaan ohuesti.	Argumentointi on selkeää. Johtopäätökset nousevat tutkimustuloksista ja ne on perusteltu hyvin.	Argumentointi ja johtopäätösten perustelut ovat ansiokkaita.	Argumentointi on systemaattista ja vakuuttavaa. Johtopäätökset perustellaan erinomaisesti.
Kriittinen reflektointi; tulosten merkitys ja sovellettavuuden pohdinta	Tutkimuksen reflektointi ja sovellettavuuden arviointi on vähäistä.	Tutkimusta reflektoidaan ja sen sovellettavuutta arvioidaan jossain määrin.	Tutkimusta reflektoidaan kriittisesti ja sen sovellettavuutta arvioidaan tarkoituksenmukaisesti.	Tutkimusta reflektoidaan kriittisesti ja onnistuneesti ja sen sovellettavuutta arvioidaan asiantuntevasti.	Tutkimusta reflektoidaan kriittisesti ja syvällisesti ja sen sovellettavuutta arvioidaan erittäin asiantuntevasti.

Rakenne ja esitystapa

Arvioinnin osa-alue	Arvosana 1	Arvosana 2	Arvosana 3	Arvosana 4	Arvosana 5
Tieteelliset ja tieteenalakohtaiset viittauskäytännöt ja lähdeluettelo	Viittauskäytännöissä ja lähdeluettelossa on selkeitä puutteita ja epäjohdonmukaisuuksia.	Viittauskäytännöissä ja lähdeluettelossa on lieviä puutteita ja epäjohdonmukaisuuksia.	Viittauskäytännöt ja lähdeluettelo ovat johdonmukaiset ja lähes virheettömät.	Viittauskäytännöt ja lähdeluettelo ovat johdonmukaiset ja moitteettomat.	Viittauskäytännöt ja lähdeluettelo ovat johdonmukaiset ja moitteettomat. Ne toteuttavat tieteenalakohtaisia periaatteita erinomaisesti.
Rakenteen jäsentyneisyys ja johdonmukaisuus	Rakenne on jäsentymätön.	Rakenne on melko johdonmukainen.	Rakenne on johdonmukainen ja muodostaa kokonaisuuden.	Rakenne on johdonmukainen ja ehyt.	Rakenne on looginen ja oivaltava.
Tieteellinen esitystapa, kieliasu ja kielellinen sujuvuus	Tutkielmassa esiintyy runsaasti kielellisiä ja terminologisia ongelmia, jotka vaikeuttavat ymmärtämistä.	Tutkielmassa esiintyy kielellisiä ja terminologisia ongelmia, jotka heikentävät luettavuutta.	Tutkielma on kielellisesti ja terminologisesti sujuva.	Tutkielman kieli ja termien käyttö ovat moitteettomia.	Tutkielman esitystapa ja terminologia on varmaotteista ja johdonmukaista sekä tieteenalan käytänteiden mukaista.
Ulkoasu	Ulkoasu on huolimaton ja siinä on alan raportointikäytänteille epätyypillisiä ratkaisuja.	Ulkoasu on pääsääntöisesti alan raportointikäytänteiden mukainen, mutta joiltain osin viimeistelemätön.	Ulkoasu on alan raportointikäytänteiden mukainen ja viimeistelty.	Ulkoasu on alan raportointikäytänteiden mukainen ja viimeistelty. Havainnollistaminen on toimivaa ja luettavuutta parantavaa.	Tutkielma on kauttaaltaan alan raportointikäytänteiden mukainen, innovatiivisesti ja taitavasti havainnollistettu sekä huolellisesti viimeistelty.

Eettiset periaatteet

Arvioinnin osa-alue	Arvosana 1	Arvosana 2	Arvosana 3	Arvosana 4	Arvosana 5
Tutkimuksen eettinen kestävyys ja tutkimuseettinen arviointi	Tutkimus on eettisesti kestävä, mutta tutkimuseettinen tarkastelu on puutteellista.	Tutkimus on eettisesti kestävä, mutta tutkimuseettinen tarkastelu on pinnallista.	Tutkimus on eettisesti kestävä ja tutkimuseettinen tarkastelu on asianmukaista.	Tutkimus on eettisesti kestävä ja tutkimuseettinen tarkastelu on monipuolista.	Tutkimus on eettisesti kestävä ja tutkimuseettinen tarkastelu on perusteellista.

Kypsyysnäyte filosofisessa tiedekunnassa

Kielitaidon osoittaminen kypsyysnäytteessä

Alemmassa ja ylemmässä korkeakoulututkinnossa opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Opiskelija, jolla on kaksi koulusivistyskieltä (suomi ja ruotsi) kirjoittaa kypsyysnäytteen sekä suomeksi että ruotsiksi. Opiskelijan, jolla on ruotsinkielinen koulusivistys, on haettava Kielikeskukselta korvaavuutta tutkintoon kuuluvista ruotsin kielen opinnoista saatuaan merkinnän ruotsinkielisestä kypsyysnäytteestä.

Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää korkeakoulututkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä, kun hän on osoittanut kielitaitonsa alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä.

Englanninkielisissä tutkinto-ohjelmissa kypsyysnäyte kirjoitetaan englanniksi. Poikkeuksena ovat opiskelijat, joilla on suomen- tai ruotsinkielinen koulusivistys ja jotka opiskelevat englanninkielisessä kandidaattiohjelmassa tai jotka opiskelevat englanninkielisessä maisteriohjelmassa ja jotka eivät ole suorittaneet kypsyysnäytettä alemmassa korkeakoulututkinnossaan (korkeakoulututkinto suoritettu ulkomailla). Nämä opiskelijat kirjoittavat kypsyysnäytteensä tämän ohjeen mukaisesti.

Jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai ulkomailla, kypsyysnäytteen kielestä määrätään erikseen. Filosofisen tiedekunnan osastojen johtajat voivat tutkintoasetuksen mahdollistamissa puitteissa myöntää oikeuden kirjoittaa kypsyysnäyte muullakin kuin suomen tai ruotsin kielellä. Opiskelija hakee opintojensa alussa päätöstä häneltä vaadittavista kieliopinnoista, jos hänen koulusivistyskielensä on muu kuin suomi tai ruotsi, jos hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla tai jos hänen koulusivistyskielestään ei ole varmuutta. Hakemus jätetään koulutuspalveluihin koulutusasiantuntija Riikka Myllykselle, riikka.myllys@uef.fi. Lisätietoja koulusivistyskielestä on akateemisen rehtorin päätöksessä 24/2021, https://kamu.uef.fi/tietopankki/opiskelijan-oikeudet-ja-velvollisuudet/koulusivistyskielipaatos/

Kypsyysnäytteen suorittaminen

Filosofisen tiedekunnan opiskelija voi suorittaa kypsyysnäytteen kolmella eri tavalla tilanteen mukaan: 1. Tutkielma hyväksytään kypsyysnäytteenä tai 2. Tutkielman tiivistelmä hyväksytään kypsyysnäytteenä tai 3. Perustellusta syystä osaston opetussuunnitelmassa voidaan määrätä, että oppiaineessa/koulutuksessa opiskelijat kirjoittavat kypsyysnäytteen esim. valvotuissa olosuhteissa.

Kun opiskelija kirjoittaa tutkielman suomeksi tai ruotsiksi, opinnäytetyön ohjaaja hyväksyy tutkielman tai sen tiivistelmän suomen- tai ruotsinkielisenä kypsyysnäytteenä. Tutkielman ohjaaja tarkastaa tutkielman tai tiivistelmän kypsyysnäytteenä sekä kieliasun että asiasisällön osalta. Jos opiskelija on suorittanut samalla kielellä kypsyysnäytteen jo osana alempaa korkeakoulututkintoa, tarkastetaan ylemmän korkeakoulututkinnon kypsyysnäytteestä vain asiasisältö.

Kun opiskelija kirjoittaa tutkielman vieraalla kielellä, opinnäytetyön ohjaaja hyväksyy suomen- tai ruotsinkielisen tiivistelmän suomen- tai ruotsinkielisenä kypsyysnäytteenä. Tutkielman ohjaaja tarkastaa tiivistelmän kypsyysnäytteenä sekä kieliasun että asiasisällön osalta. Jos opiskelija on suorittanut samalla kielellä kypsyysnäytteen jo osana alempaa korkeakoulututkintoa, tarkastetaan ylemmän korkeakoulututkinnon kypsyysnäytteestä vain asiasisältö.

Sitä millä kielellä kypsyysnäyte ja tutkielman tiivistelmä on kirjoitettava, kuvataan tämän oppaan haitarissa Kypsyysnäytteen kieli filosofisessa tiedekunnassa.

UEFin tekoälyohjeen mukaan kypsyysnäyte tulee suorittaa siten, että generatiivinen tekoäly ei pysty laatimaan opiskelijan kypsyysnäytettä (https://kamu.uef.fi/tietopankki/opiskelijan-oikeudet-ja-velvollisuudet/tekoalyn-kayttaminen-opetuksessa-ja-tutkimuksessa/ 3.1.2025). Tiivistelmän tulee sisältää riittävästi itsenäisen työn osuutta, jotta kypsyysnäytteelle asetetut osaamistavoitteet saavutetaan.

Kypsyysnäytteen kieli filosofisessa tiedekunnassa

Valtioneuvoston asetus (794/2004)
Alempi korkeakoulututkinto: Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa.
Ylempi korkeakoulututkinto: Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa.
Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää korkeakoulututkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä, kun hän on osoittanut kielitaitonsa
alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä.
Ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällöin yliopisto määrää kypsyysnäytteen
kielestä erikseen.

Koulutuksen johtosääntö, 26 § Tutkinto- ja opetuskieli
Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvä opinnäytetyö kirjoitetaan lähtökohtaisesti tutkinto-ohjelman tutkintokielellä tai opetussuunnitelmassa määrätyllä kielellä. Oikeudesta käyttää muuta kieltä opinnäytetyössä päättää laitoksen tai osaston koulutuksesta vastaava johtaja.

Filo//opetussuunnitelmissa on määrätty suoritustapa
Kypsyysnäytteeksi hyväksytään 1. tutkielma, 2. siitä tehty tiivistelmä tai 3. osaston opetussuunnitelmassa määrätysti, että oppiaineessa/koulutuksessa opiskelijat kirjoittavat kypsyysnäytteen esim. valvotuissa olosuhteissa.

UEF// suorituksen tallentaminen
Suomen kielellä koulusivistyksen saaneen suomenkielinen kypsyysnäyte tallennetaan automaattisesti kandidaatin tutkielman/pro gradu -tutkielman tai tiivistelmän perusteella. Jos koulusivistyskieli
on muu kuin suomi, niin kandidaatin tutkielman/pro gradu -tutkielman tarkastaja ilmoittaa hyväksytyn kypsyysnäytteen ja sen kielen suorituksen kirjaajalle,

	Koulusivistyskieli suomi	Koulusivistyskieli suomi	Koulusivistyskieli suomi
Tutkielman kieli	suomi	ruotsi	vieras kieli
Kypsyysnäytteen kieli	suomi	suomi	suomi
Kypsyysnäytemerkinnän peruste	tutkielma	tiivistelmä	tiivistelmä

	Koulusivistyskieli ruotsi	Koulusivistyskieli ruotsi	Koulusivistyskieli ruotsi
Tutkielman kieli	suomi	ruotsi	vieras kieli
Kypsyysnäytteen kieli	ruotsi	ruotsi	ruotsi
Kypsyysnäytemerkinnän peruste	tiivistelmä*	tutkielma	tiivistelmä*

	Koulusivistyskieli suomi ja ruotsi	Koulusivistyskieli suomi ja ruotsi	Koulusivistyskieli suomi ja ruotsi
Tutkielman kieli	suomi	ruotsi	vieras kieli
Kypsyysnäytteen kieli	suomi ja ruotsi	suomi ja ruotsi	suomi ja ruotsi
Kypsyysnäytemerkinnän peruste	tutkielma ja tiivistelmä	tutkielma ja tiivistelmä	tiivistelmä (3 tiivistelmää)*

Koulusivistyskieli muu kuin suomi tai ruotsi
Osaston johtajan päätös (englanninkielisissä ohjelmissa ei tehdä osastonjohtajan päätöstä;kieliopinnoista on määrätty opetussuunnitelmassa)

*Jos tutkielma on kirjoitettu suomeksi, tiivistelmä kirjoitetaan suomeksi ja englanniksi. Mikäli tutkielma on kirjoitettu muulla kuin suomen kielellä, tiivistelmä kirjoitetaan suomeksi ja tutkielman kielellä. Jos opiskelijan koulusivistyskieli on ruotsi, tiivistelmä kirjoitetaan aina myös ruotsiksi.

Harjoittelu

UEF: Opetusharjoittelut

Opetusharjoittelut filosofisessa tiedekunnassa

Opetusharjoitteluissa sovelletaan koulutuksessa saatuja teoreettisia tietoja ja taitoja käytännön tilanteissa. Koulutuksen aikana ohjattu opetusharjoittelu on yksi osa opettajaksi kehittymisen tukemista. Harjoittelut järjestetään koulutuksesta riippuen joko tiedekunnan yhteydessä toimivassa Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulussa, Joensuun kaupungin tai lähiympäristön kuntien perusopetuksessa (kenttäkouluissa), sopimuspäiväkodeissa tai opiskelijan itse etsimissä harjoittelupaikoissa perus- ja lukio-opetuksessa, erityisopetuksessa, toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa, aikuiskoulutuksessa tai muissa pedagogista asiantuntemusta kehittävissä työelämäympäristöissä.

Opinto-ohjaajan ja uraohjaajan opintoihin kuuluu useita ohjaus- ja opetusharjoitteluja, jotka sijoittuvat eri opiskeluvuosille. Ohjatut harjoittelut ovat keskeisessä asemassa ohjauksen ammatillisten menetelmien harjoittelemisessa, ohjaajaksi kasvamisessa sekä pedagogisessa koulutuksessa. Harjoittelujen kautta opiskelija perehtyy valintansa mukaan eri oppilaitoksiin sekä muihin ohjauksen toimintaympäristöihin. Opiskelija etsii harjoittelupaikat itse ja suuntaa näin ammatillista kehittymistään.

Opetusharjoitteluun liittyvät ohjeet

Varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksessa kandidaatin tutkintoon sisältyy kaksi harjoittelua, Varhaiskasvatuksen perusharjoittelu ja Varhaiskasvatuksen syventävä harjoittelu.

Varhaiskasvatuksen maisterikoulutuksen Johtamisen, kehittämisen ja tutkimuksen linjalle sisältyvät Hallinnon, kehittämisen tai tutkimuksen harjoittelu sekä Varhaiskasvatuksen johtamisen harjoittelu. Varhaiskasvatuksen maisterikoulutuksen Pedagogisen asiantuntijuuden linjalle sisältyvät Varhaiskasvatuksen aikuisopetuksen harjoittelu sekä Varhaiskasvatuksen johtamisen harjoittelu.

Ohjeet varhaiskasvatuksen opetusharjoittelua ohjaaville opettajille (linkki avautuu uudelle välilehdelle).

Ohjauksen koulutuksessa opinto-ohjaajan ja uraohjaajan opintoihin sisältyy neljä ohjattua ohjaus- ja opetusharjoittelua. Orientoiva harjoittelu, Perusharjoittelu, Syventävä harjoittelu ja Soveltava harjoittelu suoritetaan opiskelijan valitsemissa harjoittelupaikoissa joko oppilaitoksissa tai muissa ohjauksen toimintaympäristöissä.

Muihin opettajankoulutuksiin sisältyy neljä ohjattua opetusharjoittelua. Orientoiva harjoittelu, Perusharjoittelu ja Syventävä harjoittelu suoritetaan joko Tulliportin tai Rantakylän harjoittelukouluissa tai yliopiston määräämissä kenttäkouluissa Joensuussa tai sen lähialueella. Neljäs harjoittelu on Soveltava harjoittelu, josta vastaavat opettajankoulutusta järjestävät osastot ja johon opiskelija valitsee itse harjoittelupaikan.

Opintoyhteisöjen linkit avautuvat uudelle välilehdelle (vaatii kirjautumisen).

Harjoittelukouluissa suoritettaviin opetusharjoitteluihin liittyvät ohjeet on koottu ohjatun harjoittelun opintoyhteisöön ja Skopen opintoyhteisöön.
Ohjeet Soveltavaan harjoitteluun ovat osastojen opintoyhteisöissä: Skopen opintoyhteisö, Kasvatustieteiden ja psykologian opintoyhteisö.
Ohjeet varhaiskasvatuksen opettajakoulutukseen sisältyvistä harjoitteluista ovat Skopen opintoyhteisössä.
Ohjeet ohjauksen koulutukseen sisältyvistä harjoitteluista ovat Ohjauksen koulutuksen opintoyhteisössä.
Ohjeet aineenopettajien koulutukseen sisältyvistä harjoitteluista ovat Aineenopettajan pedagogisten opintojen opintoyhteisössä.
Katso myös: opiskeluun soveltumattomuuteen ratkaisuja (SORA), rikostaustaotteiden tarkastaminen ja huumausainetestaus opiskeluaikana

UEF: Työharjoittelut

Työharjoittelu filosofisen tiedekunnan koulutusohjelmissa

Filosofinen tiedekunta tukee sekä kotimaassa että ulkomailla suoritettavaa työharjoittelua. Yliopiston tukeman harjoittelun ohje on luettavissa Kamussa. Lisätietoa työharjoittelusta antavat tiedekunnan harjoitteluvastaavat.

Kotimaan harjoittelutuki on tarkoitettu pääsääntöisesti generalistiopiskelijoille eli opiskelijoille, joiden tutkinto ei suoraan anna pätevyyttä tiettyyn ammattiin. Filosofisessa tiedekunnassa myös psykologian ja logopedian pitkiin harjoitteluihin voi kuitenkin saada harjoittelutukea. Ulkomaan harjoittelutukea voidaan myöntää myös opettajaksi opiskeleville erityisissä tapauksissa.

Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen asiantuntijakoulutukseen sisältyy työharjoittelu opiskelijan työelämäorientaation mukaisessa harjoittelupaikassa. Harjoittelussa perehdytään koulutusalan asiantuntijuutta edellyttäviin työtehtäviin käytännössä ja kehitetään ammatillista osaamista. Opiskelijat etsivät harjoittelupaikat itse.

Humanistisen osaston koulutuksissa logopediaa lukuun ottamatta maisterin tutkinnon pääaineen syventäviin opintoihin tai tutkinnon muihin opintoihin voi sisältyä työharjoittelu (Asiantuntijuutta kehittävä työharjoittelu 10 op).

Logopedian koulutukseen kuuluvat seuraavat harjoittelut:

Kliininen harjoittelu I (4 op), pakollinen harjoittelu kandidaatin tutkinnossa.
Kliininen harjoittelu II (5 op), pakollinen harjoittelu kandidaatin tutkinnossa
Kliininen harjoittelu III (5 op), pakollinen harjoittelu kandidaatin tutkinnossa
Kliininen harjoittelu IV (7 op), pakollinen harjoittelu maisterin tutkinnossa.
Kliininen päättöharjoittelu (25 op), pakollinen harjoittelu maisterin tutkinnossa.

Kandidaatin tutkintoon tulevat harjoittelut suoritetaan toisena ja kolmantena opintovuonna. Maisterin tutkintoon kuuluvat harjoittelut tehdään neljäntenä ja viidentenä opintovuonna.

Psykologian koulutukseen kuuluvat seuraavat harjoittelut:

orientoiva harjoittelu, 5 op, vapaavalintaisina aineopintoina kandidaatin tutkinnossa
harjoittelu ja ohjausryhmätyöskentely, 30 op, pakollisina syventävinä opintoina maisterin tutkinnossa.

Orientoivan harjoittelun tavoitteena on tutustuminen sosiaali- ja terveydenhuollon, työpsykologian ja muiden psykologian sovellusalojen ammatilliseen kenttään ja tuleviin yhteistyökumppaneihin. Tavoitteena on lisätä opiskelijan ammatillisia perusvalmiuksia ja -taitoja valmistaen opiskelijoita syventävien opintojen ammatilliseen opetukseen. Harjoittelu ei ole varsinaista psykologin työtä. Siihen voi kuulua toimipisteen normaaleihin työtehtäviin osallistumista ja niiden seuraamista, ja esim. avustavia tehtäviä, asiakkaiden haastatteluja, yksilö- tai ryhmäohjausta, neuvontatilanteita tai muita asiakastilanteita, niiltä osin kuin edeltävät opinnot antavat siihen valmiuksia.  Orientoivan harjoittelun voi suorittaa myös tutkimuksellisin painotuksin oppiaineen tutkimusryhmissä. Tällöin harjoittelun tulee sisältää monipuolisesti tutustumista ja osallistumista tutkimuksen teon eri vaiheisiin.

Viiden kuukauden mittainen psykologiharjoittelu sijoittuu opintopolun loppuun. Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija asiakkaan kohtaamiseen, psykologisiin tutkimuksiin, lausunnon laadintaan, moniammatilliseen työskentelyyn sekä psykologityön eettisiin kysymyksiin. Harjoittelua ohjaa aina kokenut laillistettu psykologi.

Läntisen teologian teologin suuntautumisvaihtoehdon maisteriopintojen soveltaviin opintoihin sisältyy työssäoppimisjakso. Lisätietoa soveltavista opinnoista ja työssäoppimisesta on teologian opintoyhteisösssä (vaatii kirjautumisen).

Ortodoksisen teologian teologin suuntautumisvaihtoehdon maisteriopintojen soveltaviin opintoihin sisältyy työssäoppimisjakso. Liästietoa soveltavista opinnoista ja työssöoppimisesta on teologian opintoyhteisössä (vaatii kirjautumisen).

Kieliharjoittelu

Kieliharjoittelu ruotsin ja vieraiden kielten opiskelijoille

Opintoja koskevat määräykset

UEF: Opintojen vanhenemista koskevat määräykset

Opintojen vanheneminen filosofisen tiedekunnan koulutuksissa

UEF: Opintosuoritusten suoritus- ja/tai korotuskertojen määrä

UEF: Opetukseen ilmoittautuminen, opetusryhmiin valitsemisen perusteet

Opetukseen ilmoittautuminen filosofisessa tiedekunnassa

UEF: Tutkinto- ja opetuskieli

Opetussuunnitelmamuutoksen siirtymämääräykset

UEF: Siirtymämääräykset opetussuunnitelman muututtua

Opetussuunnitelmamuutoksen siirtymäsäännökset filosofisessa tiedekunnassa

Kieli- ja viestintäopinnot ja koulusivistyskieli

UEF: Kieli- ja viestintäopinnot ja koulusivistyskieli

Kieli- ja viestintäopinnot filosofisen tiedekunnan tutkinto-ohjelmissa

Suomenkieliset tutkintokoulutukset

Suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksensä saaneen opiskelijan kieli- ja viestintäopinnot

Kieli- ja viestintäopintojen opintojaksot on kerrottu kunkin tutkinto-ohjelman oppaassa Pepissä ja Kielikeskuksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

Humanistisen osaston tutkinto-ohjelmat: 14 op

Äidinkieli (vuorovaikutusosaaminen ja kirjoitusviestintä) 5 op
Toinen kotimainen kieli (suullinen ja kirjallinen taito) 4 op
Vieras kieli 5 op.

Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, kasvatustieteiden ja psykologian osasto pl. psykologia: 13 op

Äidinkieli (vuorovaikutusosaaminen ja kirjoitusviestintä) 6 op
Toinen kotimainen kieli (suullinen ja kirjallinen taito) 4 op
Vieras kieli 3 op.

Psykologian koulutus:

Äidinkieli (vuorovaikutusosaaminen ja kirjoitusviestintä) 3 op
Toinen kotimainen kieli (suullinen ja kirjallinen taito) 4 op
Vieras kieli 6 op.

Teologian osasto: 12 op

Äidinkieli (vuorovaikutusosaaminen ja kirjoitusviestintä) 4 op
Toinen kotimainen kieli (suullinen ja kirjallinen taito) 4 op
Vieras kieli 4 op.

Kielikeskus järjestää vieraan kielen opetuksen ja siihen liittyvät OT-näyttökokeet vain englannin kielessä. Tutkinnon vieraana kielenä voi olla muukin kieli, josta opiskelija on suorittanut vähintään perusopinnot. Opiskelija voi hakea perusopinnoilla hyväksilukua vieraan kielen opintojaksoista. Itä-Suomen yliopiston oppiaineista hyväksiluvun saa englannin, ranskan, saksan ja venäjän perusopinnolla. Kielikeskus käsittelee kieli- ja viestintäopintoihin liittyvät hyväksilukuhakemukset.

Akateemisen rehtorin päätöksessä Koulusivistyskielen määritteleminen ja alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kielitaitovaatimukset on määritelty perusteet, joilla osastonjohtaja voi myöntää opiskelijalle vapautuksen toisen kotimaisen kielen opinnoista. Opiskelijan tulee hakea vapautusta heti opintojen alussa. Jos osastonjohtaja myöntää opiskelijalle vapautuksen toisen kotimaisen kielen opinnoista, päätöksessä määrätään pakollisten kieliopintojen tilalle muita tutkinnon kannalta tarkoituksenmukaisia kieli- ja viestintäopintoja siten, että tutkinnon minimilaajuus täyttyy.

Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksensä saaneen opiskelijan kieli- ja viestintäopinnot

Opiskelijan, jonka koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi sekä opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on haettava osastonjohtajalta päätöstä siitä, mitä kieliopintoja häneltä vaaditaan. Hakemus on jätettävä heti opintojen alussa.

Jos osastonjohtajan päätöksessä todetaan, että opiskelijan koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi tai koulusivistys on hankittu ulkomailla, opiskelijalta vaaditaan seuraavat kieli- ja viestintäopinnot:

Humanistisen osaston koulutusohjelmat, soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto sekä kasvatustieteiden ja psykologian osasto: 2–14 op

12 op Itä-Suomen yliopiston kielikeskuksen tai Itä-Suomen yliopiston yhteistyöverkostojen ristiinopiskeluna tarjoamia suomen kielen opintoja sekä
vähintään 2 op yhden vieraan kielen opintoja.

Yllä mainittua suomen kielen opintoja ei kuitenkaan vaadita opiskelijalta, jonka tutkintoon sisältyvät suomen kielen pää- tai sivuaineopinnot (suomen kieli, suomen opettaminen toisena ja vieraana kielenä, suomen kieli ja kääntäminen, suomen kieli ja kulttuuri vieraskielisille) tai joka voi muulla tavoin todistaa hallitsevansa suomen kielen riittävän hyvin.

Teologian osasto: 8–16 op

suomen kielen taidon mukaan joko 4 tai 12 opintopistettä suomen kielen opintoja;
- jos kielitaito on riittävä, opiskelija suorittaa hyväksyttävästi teologian alan tutkinto-opiskelijan Vuorovaikutusosaaminen teologian opiskelijoille (2 op) ja Kirjoitusviestintää teologian opiskelijoille (2 op) -opintojaksot
- muussa tapauksessa opiskelija suorittaa 12 op Itä-Suomen yliopiston kielikeskuksen tai Itä-Suomen yliopiston yhteistyöverkostojen ristiinopiskeluna tarjoamia suomen kielen opintoja.
vähintään 4 op yhden vieraan kielen opintoja Itä-Suomen yliopiston kielikeskuksen opetustarjonnasta.

Englanninkieliset tutkinto-ohjelmat

Englanninkielinen kandidaattiohjelma

Opiskelijan koulusivistyskieli vaikuttaa vaadittaviin kieli- ja viestintäopintoihin.

Jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä Suomessa suomen tai ruotsin kielellä, hän suorittaa seuraavat kieli- ja viestintäopinnot:

Tieteellinen viestintä ja vuorovaikutus 3 op
Toinen kotimainen kieli (suullinen ja kirjallinen taito) 3 op
Englannin kielen opinnot 6 op

Jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, suomen kielen taito vaikuttaa vaadittaviin kieli- ja viestintäopintoihin:

Suomen kielen taidon mukaan 6 op suomen kielen opintoja;
- jos suomen kielen taito on hyvä, opiskelija suorittaa hyväksyttävästi kirjoitusviestinnän (3 op) ja vuorovaikutusosaamisen (3 op) opintojaksot.
- muussa tapauksessa opiskelija suorittaa 6 op suomen kielen opintoja oman taitotasonsa mukaisesti:
  - Finnish 1A: Introduction to the Finnish language (2 op)
  - Suomi 1B (2 op)
  - Suomi 2A (2 op)
  - Suomi 2B (2 op)
  - Suomi 3 (4 op)
  - Suomi 4 (4 op)
Englannin kielen opinnot 6 op

Kieli- ja viestintäopintojen opintojaksot on kuvattu tarkemmin tutkinto-ohjelman oppaassa Pepissä.

Englanninkieliset maisteriohjelmat

Clinical Linguistics -maisteriohjelman tutkintorakenteeseen sisältyy kolmen opintopisteen suomen kielen opintojakso. Muissa filosofisen tiedekunnan englanninkielisissä maisteriohjelmissa opiskelijat suorittavat vähintään neljä opintopistettä suomen kielen tai kulttuurien kohtaamisen tai kansainvälisyyden opintoja, soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastossa 1.8.2025 tai myöhemmin opiskeluoikeuden saaneet opiskelijat vähintään kuusi opintopistettä.

Opettajan kielitaitovaatimukset

Tutkinnon hakeminen

Tutkinnon hakeminen filosofisen tiedekunnan koulutuksissa

Opiskelijan oikeudet ja vastuut

UEF: Koulutuksen johtosääntö

UEF: Etiikka

UEF: Tekoäly

UEF: Plagiointi ja vilppi opinnoissa

UEF: Palaute ja muutoksenhaku

UEF: Häirintätilanteet

Sivuainetarjonta

UEF: Sivuainetarjonta Itä-Suomen yliopistossa

Filosofisen tiedekunnan sivuainetarjonta

Kelpoisuuden tuottavat sivuaineet

Filosofisen tiedekunnan muut sivuaineet

Läntisen ja ortodoksisen teologian sivuainekokonaisuudet yhdessä

OpeArt-painotus luokanopettajille

Opetusyhteistyö ja ristiinopiskelu

UEF: Opetusyhteistyö ja ristiinopiskelu

Filosofisen tiedekunnan opetusyhteistyösopimukset

Psykologian Oulu-UEF-opetusyhteistyöverkosto

Ristiinopiskelu teologian osastolla

Diak-UEF-opetusyhteistyöverkosto

Opetusyhteistyöverkoston kautta Itä-Suomen yliopiston ja Diakonia -ammattikorkeakoulun opiskelijat voivat opiskella toisen korkeakoulun tarjoamia opintoja. Opetusyhteistyöverkoston opinnoille voivat ilmoittautua seuraavien koulutusajojen / koulutusohjelmien opiskelijat:
Kirkon ala (Diak)
Sosiaaliala (Diak)
Terveysala (Diak)
Teologia, läntinen ja ortodoksinen teologia (UEF)
- pääaineopiskelijat
- vaihto-opiskelijat

Itä-Suomen yliopiston teologian osaston tarjoamat opinnot Diakin opiskelijoille:

Diakonia-ammattikorkeakoulun edellä mainittujen koulutusalojen alempien ja ylempien koulutusohjelmien opiskelijat voivat suorittaa seuraavia teologian osaston tarjoamia opintoja, esimerkiksi läntisen ja ortodoksisen teologian perusopintoja, soveltavia opintoja ja kansainvälisille opiskelijoille suunnattuja teologian opintoja.
Lisäksi Diakonia-ammattikorkeakoulun edellä mainittujen koulutusalojen ylempien koulutusohjelmien opiskelijat voivat suorittaa läntisen teologian syventävien opintojen opintojaksoja.

Ilmoittautuminen ja opintojen suorittaminen
Opetukseen ilmoittautuminen tapahtuu Diakin opintotietojärjestelmässä.

Diakonia ammattikorkeakoulun tarjoamat opinnot UEFin opiskelijoille

Itä-Suomen yliopiston teologian osaston opiskelijat voivat suorittaa seuraavia Diakonia -ammattikorkeakoulun tarjoamia YAMK-opintoja.
Diakissa suoritetut opinnot voi sisällyttää 1) teologian kandidaatin tutkinnossa temaattisiin aineopintoihin tai valinnaisiin, muihin opintoihin ja 2) teologian maisterin tutkinnossa valinnaisiin, muihin opintoihin tai pääaineen syventäviin opintoihin professorin kanssa sovitulla tavalla.

Ilmoittautuminen ja opintojen suorittaminen
Opintoihin ilmoittautuminen tapahtuu Itä-Suomen yliopiston Pepissä.

UEF-Lapin yliopisto ristiinopiskelu

Ristiinopiskelusopimuksen perusteella UEFin teologian pääaineopiskelijat sekä Lapin yliopiston luokanopettaja- ja erityisopettajakoulutuksen opiskelijat voivat opiskella toisen yliopiston opintojaksoja.

Itä-Suomen yliopiston teologian osaston tarjoamat opinnot

Edellä mainittujen Lapin yliopiston koulutusalojen opiskelijat voivat suorittaa seuraavia UEFin teologian osaston opintoja:
Läntinen teologia (sivuaine)
Ortodoksinen teologia (sivuaine)

Ilmoittautuminen opintojaksoille:
Opetukseen ilmoittautuminen tapahtuu Lapin yliopiston opintotietojärjestelmässä.

Lapin yliopiston tarjoamat opinnot

Lapin yliopisto tarjoaa UEFin teologian osaston opiskelijoille seuraavan oppaan opinnot, pois lukien koulutusjohtaminen ja opetushallinto sekä sosiaalityö: Oulun yliopiston opiskelijoille tarjottavat ristiinopiskeluopinnot 2024-2025 | Opinto-opas (csc.fi)

Ilmoittautuminen Lapin yliopiston opintojaksoille
Opintoihin ilmoittautuminen tapahtuu Itä-Suomen yliopiston Pepissä.

Jatkuva oppiminen

UEF: Jatkuva oppiminen

Filosofisen tiedekunnan tarjoamat kelpoisuusopinnot

Filosofisen tiedekunnan tarjoamat erikoistumiskoulutukset

Opetussuunnitelma

Filosofisen tiedekunnan opetussuunnitelmat

Filosofisen tiedekunnan opinto-oppaan päivitys

Satu Kouki
Koulutuspalvelupäällikkö
satu.kouki@uef.fi

Filosofisen tiedekunnan opinto-opas 2024-2025

Johdanto

Filosofinen tiedekunta

Opintoneuvonta ja opintojen ohjaus

Opintojen ohjauksen periaatteet filosofisessa tiedekunnassa

Ohjaus ja tiedonlähteet

Opintojen ohjaus kuuluu koko henkilökunnalle. Opintojen ohjauksen tavoitteena on

sitouttaa opiskelija yliopistoyhteisöön ja opiskeluun
auttaa opiskelijaa etenemään opinnoissaan tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja valmistumaan tavoiteajassa.

Opinnoista annetaan yleistä tietoa

tiedekunnan opinto-oppaassa,
uusien opiskelijoiden Smart Start -oppaassa,
Kamussa Opiskelijan tietopankissa ja
opintoyhteisöissä.

Opiskeltavia aineita ja koulutuksia koskevat tiedot löytyvät Pepin oppaista (avautuu uuteen välilehteen).

Kieli- ja viestintäopintoja koskevia tietoja saa kielikeskuksen toimistosta ja opintoyhteisöstä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

HOPS eli henkilökohtainen opintojen suunnittelu

Opiskelija on itse vastuussa opintojensa suunnittelusta ja opintojen etenemisestä. Akateeminen vapaus sisältää myös vastuun ottamisen opiskelusta.

HOPSia on syytä päivittää aina, kun suunnitelmat tai opetussuunnitelma muuttuvat.

Tarkempia ohjeita opintosuunnitelman tekemiseen on koottu opintoyhteisöihin.

Kun HOPS on hyväksytty, opiskelija saa opintopisteet seuraavista opintojaksoista:

Orientaatio yliopisto-opiskeluun
Henkilökohtainen opintojen suunnittelu.

Filosofisen tiedekunnan yleinen opintoneuvonta

Linkit avautuvat uudelle välilehdelle.

Humanistinen osasto

Englannin kieli ja kulttuuri: koulutusasiantuntija Anette Huovinen
Englannin kieli ja kääntäminen: koulutusasiantuntija Anette Huovinen
Kirjallisuus: koulutusasiantuntija Anna Arkko
Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelma - kirjallisuus, kulttuurintutkimus, perinteentutkimus: koulutusasiantuntija Anna Arkko
Logopedia: koulutusasiantuntija Erja Vottonen, sijaisena 13.1.2025 alkaen koulutusasiantuntija Salla Haapavaara
Ruotsin kieli: koulutusasiantuntija Erja Vottonen, sijaisena 13.1.2025 alkaen koulutusasiantuntija Salla Haapavaara
Suomen kieli: koulutusasiantuntija Anna Arkko
Venäjän kieli ja kulttuuri: koulutusasiantuntija Erja Vottonen, sijaisena 13.1.2025 alkaen koulutusasiantuntija Salla Haapavaara
Venäjän kieli ja kääntäminen: koulutusasiantuntija Erja Vottonen, sijaisena 13.1.2025 alkaen koulutusasiantuntija Salla Haapavaara
Yleinen kielitiede ja kieliteknologia: koulutusasiantuntija Erja Vottonen, sijaisena 13.1.2025 alkaen koulutusasiantuntija Salla Haapavaara

Sivuaineet:

Japanin kieli ja kulttuuri: koulutusasiantuntija Anette Huovinen
Kansainvälisen kulttuuriosaamisen opintokokonaisuus: koulutusasiantuntija Anette Huovinen
Kansainvälistyvä kauppa: saksankielinen kulttuurialue: koulutusasiantuntija Anette Huovinen
Karjalan kieli ja kulttuuri: koulutusasiantuntija Anna Arkko
Käännöstiede: koulutusasiantuntija Erja Vottonen, sijaisena 13.1.2025 alkaen koulutusasiantuntija Salla Haapavaara
Mediakasvatus: koulutusasiantuntija Anna Arkko
Mediapaja: koulutusasiantuntija Anna Arkko
Projektiosaamisen opintokokonaisuus: koulutusasiantuntija Erja Vottonen, sijaisena 13.1.2025 alkaen koulutusasiantuntija Salla Haapavaara
Ranskan kieli ja kulttuuri: koulutusasiantuntija Anette Huovinen
Saksan kieli ja kulttuuri: koulutusasiantuntija Anette Huovinen
Suomen kieli ja kulttuuri vieraskielisille: koulutusasiantuntija Erja Vottonen, sijaisena 13.1.2025 alkaen koulutusasiantuntija Salla Haapavaara
Suomen kieli ja kääntäminen: koulutusasiantuntija Erja Vottonen, sijaisena 13.1.2025 alkaen koulutusasiantuntija Salla Haapavaara
Suomen opettaminen toisena tai vieraana kielenä: koulutusasiantuntija Anna Arkko
Terveyden monikulttuuriset ulottuvuudet (Temokuu): koulutusasiantuntija Anna Arkko
Ukrainan kieli ja kulttuuri: koulutusasiantuntija Erja Vottonen, sijaisena 13.1.2025 alkaen koulutusasiantuntija Salla Haapavaara

Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto

Luokanopettajakoulutus: amanuenssi Emma Hahl ja koulutusasiantuntija Anne Pitkänen
Varhaiskasvatuksen opettajakoulutus: koulutusasiantuntija Susanna Holländer
Varhaiskasvatuksen maisterikoulutus: amanuenssi Emma Hahl
Kotitalous- ja käsityönopettajakoulutukset: koulutusasiantuntija Anne Loikkanen

Sivuaineet:

koulutusasiantuntija Anne Loikkanen

Aineenopettajan pedagogiset opinnot
Alkukasvatus
Elämänkatsomustieto
Kasvatus- ja koulutusalan johtaminen
Kotitaloustiede
Kuvataidekasvatus
Käsityö, monimateriaalinen käsityö
Liikuntakasvatus
Musiikkikasvatus
Professional Intercultural Competence: Theory and Practice
Teaching Foreign Languages to Young Learners
Tieto- ja viestintäteknologian pedagogiikka
Tieto-, taide- ja taitopedagogiikka varhaiskasvatuksessa

koulutusasiantuntija Anne Pitkänen

Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot

Kasvatustieteiden ja psykologian osasto

Erityispedagogiikka: amanuenssi Päivi Walling, koulutusasiantuntija Susanna Korhonen
Kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede: koulutusasiantuntija Saara Hassinen
Opinto-ohjaaja ja uraohjaaja: koulutusasiantuntija Salla Martinsén
Psykologia: koulutusasiantuntija Salla Martinsén

Sivuaineet:

Aikuisopettajan pedagogiset opinnot, 60 op: koulutusasiantuntija Saara Hassinen
Erityisopettajan sivuaineopinnot (ERO-sivuaine), 60 op: koulutusasiantuntija Susanna Korhonen
Erityispedagogiikka, perus-, aine- ja syventävät opinnot, 25/35/60 op: amanuenssi Päivi Walling
Kasvatus- ja aikuiskasvatustiede, perus-, aine- ja syventävät opinnot, 25/35/75 op: koulutusasiantuntija Saara Hassinen
Oikeuspsykologia, perus- ja aineopinnot, 30/30 op: koulutusasiantuntija Jenna Tuononen
Opetushallinto, 25 op: koulutusasiantuntija Susanna Korhonen
Opinto-ohjaajan ja uraohjaajan sivuaineopinnot, 60 op: koulutusasiantuntija Salla Martinsén
Psykologia sivuaineena, perus- ja aineopinnot, 25/35 op: koulutusasiantuntija Jenna Tuononen
Työ- ja organisaatiopsykologia, perus- ja aineopinnot, 25/35 op: koulutusasiantuntija Jenna Tuononen
Varhaiskasvatuksen erityisopettajan sivuaineopinnot (VEO-sivuaine), 25/60 op: koulutusasiantuntija Susanna Korhonen

Teologian osasto

Läntinen teologia: koulutusasiantuntija Maria Riipi
Ortodoksinen teologia: koulutusasiantuntija Maria Riipi

Sivuaineet:

Läntinen teologia: koulutusasiantuntija Maria Riipi
Ortodoksinen teologia: koulutusasiantuntija Maria Riipi
Uskontotiede: koulutusasiantuntija Maria Riipi

Kamun opintoyhteisösivulle on koottu lista koko yliopiston opintoyhteisöistä. Seuraa vähintään oman tutkinto-ohjelmasi ja sivuaineidesi opintoyhteisöjä sekä Viva Engage -ryhmiä.

Opiskeluoikeudet

Opiskeluoikeuden kesto filosofisen tiedekunnan erillisissä kelpoisuusopinnoissa sekä erikoistumiskoulutuksissa

Opiskeluoikeus on voimassa sen lukukauden loppuun, jonka aikana opinnot on opetussuunnitelman mukaan mahdollista suorittaa. Mikäli opinnot eivät valmistu opetussuunnitelman mukaisessa ajassa, täytyy opiskelijan hakea opiskeluoikeuden jatkamista eli lisäaikaa opintojen suorittamiseksi. Lisäajan myöntämisen edellytyksenä on, että opiskelija on suorittanut vähintään 10 opintopisteen verran ko. opintojen opetussuunnitelman mukaisia opintoja. Hitaampi eteneminen on mahdollista perustellusta syystä. Perusteltuja syitä ovat mm. äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa, vapaaehtoisen asepalveluksen tai maanpuolustusvelvollisuuden suorittaminen, opiskeluaikaan ajoittuva sairaus tai muu opiskelijasta riippumaton vaikea elämäntilanne. Työssäkäynti ei ole yksinomainen peruste opintojen hitaalle etenemiselle ja lisäajan myöntämiselle. Lisäaikaa voidaan myöntää sille ajalle kuin opintojen loppuunsaattaminen lisäaikahakemuksen liitteenä olevan henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan vie aikaa, kuitenkin enintään kahdeksi lukukaudeksi.

Lisäajan myöntämisestä päättää tiedekunnan dekaani tai henkilö, jolle päätösvalta asiassa on delegoitu.

Mikäli opiskelija ei aloita vaadittuja opintoja valintaa seuraavan lukukauden alussa tai lisäaikaa opintojen suorittamiseen ei myönnetä, opiskelija menettää opinto-oikeuden opintoihin. Opiskelija voi saada uuden opinto-oikeuden opintoihin vain opiskelijavalinnan kautta.

Opiskelu lisäajalla erikoistumiskoulutuksessa ei aiheuta opiskelijalle lisäkustannuksia.

Tämä opinto-oppaseen sisältyvä päätös tulee voimaan 1.8.2023 ja se korvaa korvaa 27.3.2020 tehdyn dekaanin päätöksen 63/2020.

Filosofisessa tiedekunnassa suoritettavat tutkinnot

Perustutkinnot: kandidaatin tutkinto, maisterin tutkinto

Opiskelija saa opiskelijavalinnassa opiskeluoikeuden pääsääntöisesti sekä kandidaatin että maisterin tutkintoon siinä tutkinto-ohjelmassa, johon hänet on valittu. Varhaiskasvatuksen koulutuksen opiskelijat saavat opiskeluoikeuden hakukohteen mukaisesti joko vain kandidaatin tutkintoon tai sekä kandidaatin että maisterin tutkintoon.

Humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto on nimeltään humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK, 180 op) ja ylempi korkeakoulututkinto filosofian maisterin tutkinto (FM, 120 op).
Kasvatustieteellisen alan alempi korkeakoulututkinto on nimeltään kasvatustieteen kandidaatin tutkinto (KK, 180 op) ja ylempi korkeakoulututkinto kasvatustieteen maisterin tutkinto (KM, 120 op).
Psykologian alan alempi korkeakoulututkinto on nimeltään psykologian kandidaatin tutkinto (PsK, 180 op) ja ylempi korkeakoulututkinto puolestaan psykologian maisterin tutkinto (PsM, 150 op).
Teologian alan alempi korkeakoulututkinto on nimeltään teologian kandidaatin tutkinto (TK, 180 op) ja ylempi korkeakoulututkinto teologian maisterin tutkinto (TM, 120 op).

Jatkotutkinnot

Itä-Suomen yliopiston tohtorikoulu ja siihen kuuluvat tohtoriohjelmat järjestävät Itä-Suomen yliopiston tieteellisen jatkokoulutuksen. Kaikki tohtoriopiskelijat tekevät tutkintoaan tohtoriohjelmissa. Filosofinen tiedekunta toimii seuraavissa tohtoriohjelmissa (linkit avautuvat uudelle välilehdelle):

Suoritettavat jatkotutkinnot:

Humanistisella alalla jatkotutkintoja ovat filosofian lisensiaatin (FL) ja filosofian tohtorin (FT) tutkinnot.
Kasvatustieteellisen alan tieteellisiä jatkotutkintoja ovat kasvatustieteen lisensiaatin tutkinto (KL) ja kasvatustieteen tohtorin (KT) tai filosofian tohtorin (FT) tutkinto.
Psykologian alan tieteellisiä jatkotutkintoja ovat psykologian lisensiaatin (PsL) tutkinto ja psykologian (PsT) tai filosofian tohtorin (FT) tutkinto.
Teologian alan jatkotutkintoja ovat teologian lisensiaatin (TL) tutkinto ja teologian tohtorin (TT) tai filosofian tohtorin (FT) tutkinto.

Lisensiaatin tutkinto on vapaaehtoinen välitutkinto. Ensisijaisesti suoritetaan tohtorin tutkinto.

Filosofisen tiedekunnan tutkinto-ohjelmat

Opiskeluoikeuden muutokset

Opiskeluoikeuden muutoksia ovat

pääaineen/suuntautumisvaihtoehdon valinta tai vaihtaminen sekä
kandidaatin ja maisterin tutkinnon opiskeluoikeuksien muuttaminen pelkästään maisterin tutkinnon opiskeluoikeudeksi.

UEF: Pääaineen vaihtaminen

Jos opiskelija hakee pääaineen vaihtoa niin, että tavoitetutkinto (tutkintonimike) vaihtuu, kyse on siirtohausta ja haku tapahtuu Opintopolku.fi -palvelussa. Tarkemmat ohjeet siirtohausta.

Opiskeluoikeuden muutokset humanistisen koulutusalan opinnoissa

Pääaineen tai suuntautumisvaihtoehdon valinta opintojen alussa

Pääaine tai valittu suuntautumisvaihtoehto tallennetaan opintorekisteriin.

Suomen kielen ja kirjallisuuden, kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman sekä englannin ja venäjän kielten opiskelijoiden tulee valita pääaineensa, jos se ei käy ilmi opintorekisterin tiedoista:

Pääaineen vaihtaminen

Mukaan on liitettävä todistuskopio tai suoritusrekisteriote.

Hakuaika on jatkuva. Edellytykset pääaineen vaihtamiselle vaihtelevat oppiaineen mukaan ja sen mukaan, missä opintojen vaiheessa pääainetta halutaan vaihtaa.

Siirtyminen suorittamaan pelkkää maisterin tutkintoa

Opiskeluoikeuden muutokset kasvatustieteellisen koulutusalan opinnoissa

Pääaineen valinta kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen koulutuksessa

Pääaine valitaan ensimmäisen lukuvuoden keväällä ilmoittamalla siitä asiointipalvelussa Opiskelijapalvelut-osiossa olevalla lomakkeella ”Pääaineen valinta” (vaatii kirjautumisen).

Pääaineen vaihtaminen

Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastossa ei ole mahdollista vaihtaa pääainetta.

Haku hakukohteisiin tapahtuu yhteishaun kautta.

Opiskeluoikeuden muutos erityisluokanopettajan ja erityisopettajan koulutuksesta erityisopettajan koulutukseen

Siirtyminen suorittamaan pelkkää maisterin tutkintoa

Kasvatustieteiden ja psykologian osasto

alempi tai ylempi yliopistotutkinto suoritettu sekä
ns. täydentävinä opintoina suoritettu oman pääaineen perus- ja aineopinnot sekä mahdolliset muut koulutuksen määrittämät täydentävät opinnot.

Täydentävät opinnot eivät sisälly maisterin tutkintoon.

Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto

alempi tai ylempi yliopistotutkinto suoritettu sekä
ns. täydentävinä opintoina suoritettu
- luokanopettajakoulutuksessa kasvatustieteen perus- ja aineopinnot 70 op
- kotitalousopettajakoulutuksessa kotitaloustieteen perus- ja aineopinnot 80 op
- käsityönopettajakoulutuksessa käsityötieteen, monimateriaalisen käsityön perus- ja aineopinnot 80 op
- varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksessa kasvatustieteen perus- ja aineopinnot (erityisesti varhaiskasvatus) 65 op

Opiskelija suorittaa maisterin tutkintoon pakollisena sivuaineena

luokanopettajakoulutuksessa perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot 60 op
kotitalous- ja käsityönopettajakoulutuksissa opettajan pedagogiset opinnot 60 op
varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksessa varhaiskasvatuksen sisältöalueet 75 op

Täydentävät opinnot eivät sisälly maisterin tutkintoon.

Opiskeluoikeuden muutokset psykologian koulutusalan opinnoissa

Opiskeluoikeuden muutokset teologisen koulutusalan opinnoissa

Koulutusohjelman vaihtaminen

Koulutusohjelman vaihtaminen tapahtuu siirtohaun kautta siihen kirjatuin ehdoin. Koulutusohjelman vaihtaminen siirtohaun kautta on mahdollista vain teologin suuntautumisvaihtoehdossa. Siirtohaku tapahtuu Opintopolussa, jossa valintaperusteet julkaistaan lokakuun lopussa. Opetusalan suuntautumisvaihtoehdon opiskelija voi hakea koulutusohjelman vaihtamista vain yhteishaun kautta.

Suuntautumisvaihtoehdon vaihtaminen

Opiskelija voi hakea suuntautumisvaihtoehdon muutosta oman koulutusohjelmansa sisällä.

Opetusalan suuntautumisvaihtoehto

Opetusalan suuntautumisvaihtoehtoon muutosta hakevien tulee hakea aineenopettajan pedagogisten opintojen sivuaineoikeutta. Hakuaika on maaliskuussa. Valittavien määrä on rajattu. Sivuaineoikeuden hakemisesta ja valintakriteereistä on lisätietoa Kamussa. Mikäli opiskelija saa sivuaineoikeuden, hän voi itse päättää, vaihtaako aineenopettajan suuntautumisvaihtoehtoon vai suorittaako aineenopettajan pedagogiset opinnot (60 op) teologin suuntautumisvaihtoehdon sivuaineena.

Jos opiskelija on suorittanut opettajan kelpoisuuden tuottavat pedagogiset opinnot (60 op), hän voi hakea maisterivaiheessa suuntautumisvaihtoehdon muutosta aiempien opintojen perusteella. Suuntautumisvaihtoehdon muuttaminen ei tässä tapauksessa oikeuta opettajan pedagogisten opintojen suorittamiseen. Muutosta haetaan Asiointipalvelusta Opiskelijapalvelut-osiosta löytyvällä lomakkeella ”Pääaineen/suuntautumisvaihtoehdon/koulutusohjelman/kampuksen vaihtaminen” (vaatii kirjautumisen). Lisätietoa asiasta antaa koulutussuunnittelija.

Teologin tai kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehto

Teologin tai kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehtoon siirtyminen tapahtuu ilman kiintiötä kerran vuodessa keväällä. Muutosta haetaan Asiointipalvelusta Opiskelijapalvelut-osiosta löytyvällä lomakkeella ”Pääaineen/suuntautumisvaihtoehdon/koulutusohjelman/kampuksen vaihtaminen” (vaatii kirjautumisen). Lisätietoa asiasta antaa koulutussuunnittelija. Jos opiskelijalle myönnetään suuntautumisvaihtoehdon muutos, hän menettää entisen suuntautumisvaihtoehdon mukaisen opiskeluoikeutensa.

Suuntautumisvaihtoehdon muutos oman koulutusohjelman teologin suuntautumisvaihtoehtoon on mahdollista seuraavin ehdoin:

opiskelija jättää hakemuksensa kevään 2. yhteishaun aikana
opiskelija laatii ja hyväksyttää ennen hakemista uuden, teologin suuntautumisvaihtoehdon tutkintovaatimuksien mukaisen HOPSin.

Suuntautumisvaihtoehdon muutos ortodoksisen teologian kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehtoon on mahdollista seuraavin ehdoin:

opiskelijalla on jo ortodoksisen teologian opinto-oikeus joko teologin tai opetusalan suuntautumisvaihtoehdossa
opiskelija jättää hakemuksensa kevään 2. yhteishaun hakuaikana
opiskelija laatii ja hyväksyttää ennen hakemista uuden, kirkkomusiikin tutkintovaatimuksien mukaisen HOPSin
opiskelija osallistuu yhteishaun yhteydessä järjestettävään ortodoksisen kirkkomusiikin musiikkikokeeseen. Päivämäärä on kirjattu Opintopolkuun.
Musiikkikoe koostuu teoriaosiosta ja musiikkiosiosta. Musiikkikokeessa hyväksytyksi tulemisen vähimmäispistemäärä on 20 pistettä: teoriaosiosta vähintään 10 pistettä ja musiikkiosion kustakin neljästä osasta vähintään 2,5 pistettä.

Musiikkikokeeseen ei tarvitse erikseen ilmoittautua, suuntautumisvaihtoehdon muutoshakemus toimii ilmoittautumisena.

Siirtyminen suorittamaan pelkkää maisterin tutkintoa

Teologian kandidaatin (ja optiona teologian maisterin) opinto-oikeuden omaava teologin tai opetusalan suuntautumisvaihtoehdon opiskelija voi anoa siirtoa suorittamaan suoraan teologian maisterin tutkintoa suorittamatta lainkaan teologian kandidaatin tutkintoa, mikäli opiskelija on suorittanut seuraavat opinnot:

jokin alempi tai ylempi yliopistotutkinto
oman koulutusohjelman (yleisen tai ortodoksisen teologian) perusopinnot (60 op/35 ov) vähintään hyvin tiedoin (3/5) enintään kymmenen vuotta aikaisemmin tai vastaavat opinnot.

Jos opiskelijalle myönnetään opiskeluoikeuden muutos, hänen tulee suorittaa teologian maisterin tutkintoon vähintään 10 opintopistettä klassisten kielten opintoja. Suoritetut teologian perusopinnot (60 op) ovat täydentäviä opintoja, eivätkä ne sisälly maisterin tutkintoon. Mikäli opiskelijan tavoitteena on suorittaa evankelis-luterilaisen kirkon pappisvirkaan vaadittava teologian maisterin tutkinto, tulee opiskelijan huolehtia, että hänen suorittamansa teologian opinnot ovat Piispainkokouksen päätöksen (4 §) mukaiset (linkki avautuu uudelle välilehdelle).

Opinto-oikeuden muutosta haetaan asiointipalvelusta Opiskelijapalvelut-osiosta löytyvällä lomakkeella "Opiskeluoikeuden muutoshakemus" (vaatii kirjautumisen). Lisätietoa asiasta antaa koulutussuunnittelija.

Opintojen suorittaminen ja arviointi

Filosofisessa tiedekunnassa sovelletaan osaa uuden, 1.1.2024 voimaan tulleen, koulutuksen johtosäännön määräyksistä vasta 1.8.2025 alkavissa opetussuunnitelmissa (ei siis vielä lukuvuonna 2024-2025, jota tämä opas koskee). Esimerkiksi opintojaksojen arviointia uudistetaan lukuvuosien 2025-2028 opetussuunnitelmiin.

Opintojen suoritustapoja tarkentavia ohjeita filosofisessa tiedekunnassa

Läsnäolovelvollisuus

Opetussuunnitelmassa ja -ohjelmassa on määritetty opintojaksojen suoritustavat ja arvosteluperusteet. Pääsääntöisesti opintojaksojen läsnäolovelvollisuus on 80 %, mutta opintojaksolle määritellyt tehtävät on suoritettava. Jos jollakin opintojaksolla on tästä poikkeava läsnäolovelvollisuus, se on kirjattu opetusohjelmaan, opetussuunnitelmaan tai harjoittelusuunnitelmaan.

Jos opiskelijalle annetaan poissaolon vuoksi korvaavia tehtäviä, tehtävien tulee kohdistua niihin tietoihin ja taitoihin, joita poissaolon aikana opiskeltiin. Opettajalla on pedagoginen vastuu arvioida sitä, että opiskelija on saavuttanut opintojaksolle asetetut tavoitteet.

Edeltävät opinnot

Opintojen suorittaminen

Opintojaksot suoritetaan opetusohjelmassa vahvistetun aikataulun mukaisesti tai vastuuopettajan antamien ohjeiden mukaisessa aikataulussa.

Opintosuoritusten arviointi filosofisessa tiedekunnassa

Opintokokonaisuuksien arvostelu filosofisessa tiedekunnassa

Filosofisen tiedekunnan yleiset tentit

Yleiset tentit ovat erillisiä luento- tai harjoituskurssien tenteistä ja niihin tulee ilmoittautua Pepissä.

Opiskelijan tulee itse perua tenttiin ilmoittautuminen Pepissä, jos hän ei pysty osallistumaan tenttiin. Ilmoittautumisajan päätyttyä perumisesta (esim. sairastuminen) on ilmoitettava suoraan tentaattorille ja yleisen tentin järjestäjälle (opintosihteeri Terhi Vepsä). Filosofisen tiedekunnan opintojen tenttiminen yleisessä tentissä tapahtuu Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella.

Filosofisessa tiedekunnassa järjestetään lukuvuonna 2024–2025 yhteensä viisi yleistä tenttiä.

Filosofisen tiedekunnan yleiset tentit 2024–2025

pe 11.10.2024 kello 13–17 salissa AG100
pe 29.11.2024 kello 13–17 salissa AG100
pe 7.2.2025 kello 13–17 salissa AG100
pe 21.3.2025 kello 13–17 salissa AG100
pe 16.5.2025 kello 13–17 salissa AG100

Yleisiä tenttiohjeita

Istumapaikalle saa viedä vain tentissä tarvittavat välineet (kirjoitusvälineet, juomapullo ja henkilöllisyystodistus/passi tai fyysinen opiskelijakortti). Sallituista materiaaleista (kuten sanakirjat) tulee olla maininta tenttipapereissa.
Kännykät ja muut älylaitteet tulee jättää laukkuihin tenttisalin seinustalle tai kokonaan salin ulkopuolelle virrat sammutettuna.
Tenttiajan katsotaan alkavan aina tasatunnilta. Tenttijällä, joka saapuu enintään 30 minuuttia myöhässä, on oikeus osallistua tenttiin.
Tenttitilaisuudesta saa poistua 30 minuuttia tenttiajan alkamisesta.
Mikäli opiskelija tahtoo tenttiä useamman tentin yhdellä kertaa, ei opiskelijalla ole käytössään lisäaikaa.
Tentistä myöhästyneelle ei myönnetä lisäaikaa tentin suorittamiseen, vaan tentti päättyy 4 tunnin kuluttua aloituksesta.
Opiskelijan on todistettava henkilöllisyytensä opiskelijakortilla, passilla tai henkilökortilla.
Opiskelijan tulee palauttaa kaikki tenttipaperit lähtiessään.
Jos opiskelijalle on myönnetty yksilöllisiä opintojärjestelyjä ja hän haluaa niitä käyttää, tulee opiskelijan olla yhteydessä yleisen tentin järjestäjään (koulutussihteeri Terhi Vepsä) vähintään 10 vuorokautta ennen tenttiä.

Opintojen hyväksiluku

Opintojen hyväksiluku filosofisessa tiedekunnassa

Opintojen hyväksiluku, humanistinen koulutusala

Opintojen hyväksiluku, kasvatustieteellinen koulutusala

Kasvatustieteellisen alan perusopintojen ja kasvatustieteellisten sivuaineiden osaamisen tunnustaminen

1. Opintojen korvautuminen, mikäli opiskelija on valittu tutkinto-opiskelijaksi, mutta hän on jo aiemmin suorittanut jonkin kasvatustieteellisen perusopintokokonaisuuden.

Opiskelija suorittaa vain sivuainekokonaisuuden koulutuskohtaiset osat sekä sivuainekokonaisuuteen kuuluvat oppiaineen omat opintojaksot.

3. Opintojen korvautuminen, mikäli toisen alan/tiedekunnan opiskelija haluaa suorittaa sivuaineeksi sekä kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen että erityispedagogiikan perusopintokokonaisuudet.

Opiskelija opiskelee toisen kokonaisuuden kokonaan ja toisen samoin kuin kohdassa 2 on määritelty.

Erityisopettajien koulutus

Aiemmin suoritetut erityispedagogiikan perusopinnot (25 op/15 ov) korvaavat kasvatustieteellisen alan perusopinnot (erityisopettajien koulutus) 25 op.

Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa suoritetuilla opettajan pedagogisilla opinnoilla (60 op/35 ov) voidaan myöntää korvaavuus Kasvatustieteellisen alan perusopinnot -sivuaineopinnoista 25 op.

Kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen asiantuntijakoulutus

Yliopistossa suoritetut opettajan pedagogiset opinnot voi täydentää vastaamaan kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen sivuaineen perus- ja aineopintoja (yht. 60 op) suorittamalla seuraavat opintojaksot, yhteensä 15 op:
FS00CE53 Kvantitatiivinen tutkimus 1, monimuoto-opetus 3 op
FS00CE54 Kvantitatiivinen tutkimus 1, harjoitukset 2 op
FS00CE55 Kvalitatiivinen tutkimus 1, luennot 3 op
FS00CE56 Kvalitatiivinen tutkimus 1, harjoitukset 2 op

Syventyminen kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen osa-alueisiin 5 op. Valitaan yksi seuraavista:
FK00CR23 Kasvatusfilosofia, aikuiskasvatustiede 5 op
FK00CR24 Kasvatusfilosofia, kasvatustiede 5 op
FK00CR25 Pedagogiikka, aikuiskasvatustiede 5 op
FK00CR26 Pedagogiikka, kasvatustiede 5 op
FK00CR27 Kasvatussosiologia, aikuiskasvatustiede 5 op
FK00CR28 Kasvatussosiologia, kasvatustiede 5 op
FK00CR29 Kasvatuksen historia, aikuiskasvatustiede 5 op
FK00CR30 Kasvatuksen historia, kasvatustiede 5 op

Luokanopettajakoulutus

Aiemmin suoritetut kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen perusopinnot (25 op/15 ov) korvaavat kasvatustieteellisen alan perusopinnot 25 op, mutta opiskelijan tulee lisäksi suorittaa pedagogisen kelpoisuuden saavuttaakseen seuraavat opintojaksot:
FS00CE94 Orientoituminen kasvatus- ja koulutusalalle 2 op
FS00CE95 Orientoiva harjoittelu 3 op

Aiemmin suoritetut kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen aineopinnot (35 op/20 ov) korvaavat luokanopettajakoulutuksen kasvatustieteiden aineopinnoista seuraavat opintojaksot (yhteensä 9 op):

FS00CF30 Soveltava pedagoginen kirjallisuus 5 op
8020110 Kasvatustieteiden tiedonhaku 1 op
FS00CE60 Kandidaattiseminaari (luokanopettajakoulutus) 3 op

sekä aineopintojen sisällön mukaan arvioiden seuraavat tai osan seuraavista:

FS00CE53 Kvantitatiivinen tutkimus 1, monimuoto-opetus 3 op
FS00CE54 Kvantitatiivinen tutkimus 1, harjoitukset 2 op
FS00CE55 Kvalitatiivinen tutkimus 1, luennot 3 op
FS00CE56 Kvalitatiivinen tutkimus 1, harjoitukset 2 op

FK00CD06 P: Erityispedagoginen näkökulma oppimisentukemiseen 5 op
FS00CF19 P: Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi 3 op
FS00CF20 P: Perusharjoittelu 7 op

Ammatillisissa opettajakorkeakouluissa suoritetut opettajan pedagogiset opinnot (60 op/35 ov) korvaavat kasvatustieteellisen alan perusopinnot (25 op), mutta opiskelijan tulee lisäksi suorittaa seuraavat opintojaksot:
FS00CE94 P: Orientoituminen kasvatus- ja koulutusalalle 2 op
FS00CE95 P: Orientoiva harjoittelu 3 op

Mikäli luokanopettajakoulutukseen hyväksytty opiskelija on suorittanut kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksessa (lastentarhanopettajakoulutuksessa), opiskelijan tulee hakea opinto-oikeuden muutosta vain maisterin tutkinnon suorittamiseen, ja opiskelija suorittaa maisterin tutkintoonsa pakollisena sivuaineena perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot 60 op.

Lisäksi opiskelijan tulee suorittaa pedagogisen kelpoisuuden saavuttaakseen seuraavat opintojaksot:
FS00CF19 P: Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi 3 op
FS00CF20 P: Perusharjoittelu 7 op

Mikäli varhaiskasvatuksen koulutus (lastentarhanopettajakoulutus) on suoritettu muualla kuin Itä-Suomen yliopistossa, tulee opiskelijan suorittaa edellä mainittujen lisäksi opintojakso:
FK00CD06 P: Erityispedagoginen näkökulma oppimisen tukemiseen 5 op

Varhaiskasvatuksen opettajakoulutus

Aiemmin suoritetut erityispedagogiikan perusopinnot (25 op/15ov) korvaavat kasvatustieteellisen alan perusopinnot (varhaiskasvatus) seuraavien opintojaksojen osalta:
FK00CF36 Johdatus kasvatustieteisiin, yhteinen osa 2 op
FK00CF42 Kasvatuksen historiallis-filosofiset perusteet, yhteinen osa 2 op
FK00CF49 Kasvatuksen yhteiskunnalliset perusteet, yhteinen osa 2 op

Aiemmin suoritetut kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen aineopinnot (40 op) korvaavat kasvatustieteen aineopinnot (varhaiskasvatus) seuraavien opintojaksojen osalta:
FS00CE53 Kvantitatiivinen tutkimus 1, monimuoto-opetus 3 op
FS00CE54 Kvantitatiivinen tutkimus 1, harjoitukset 2 op
FS00CE55 Kvalitatiivinen tutkimus 1, luennot 3 op
FS00CE56 Kvalitatiivinen tutkimus 1, harjoitukset 2 op
8020110 Kasvatustieteiden tiedonhaku 1 op

Varhaiskasvatuksen maisterikoulutus, opettajan pedagogiset opinnot

Kotitalous- ja käsityönopettajakoulutukset

Aiemmin suoritetut kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen perusopinnot (25 op/15 ov) korvaavat kotitalous- ja käsityönopettajakoulutusten opintoihin kuuluvista opintojaksoista seuraavat (yhteensä 10 op):
FS00CE92 P: Oppiminen, kehitys ja hyvinvointi, yhteinen osa 3 op
FS00CE93 P: Oppiminen, kehitys ja hyvinvointi, koulutuskohtainen osa (opettajankoulutus, erityispedagogiikka, ohjaus) 2 op
F00OCF36 Johdatus kasvatustieteisiin, yhteinen osa 2 op
FS00CF40 Johdatus kasvatustieteisiin, koulutuskohtainen osa (opettajankoulutus) 3 op
P = opettajan pedagogisia opintoja

Aineenopettajan pedagogiset opinnot

(Ei koske kotitalous- ja käsityönopettajakoulutuksia)
Aiemmin suoritetut kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen perusopinnot (25 op/15 ov) korvaavat aineenopettajan pedagogisiin opintoihin kuuluvista opintojaksoista seuraavat (yhteensä 5 op):
FS00CE92 P: Oppiminen, kehitys ja hyvinvointi, yhteinen osa 3 op
FS00CE93 P: Oppiminen, kehitys ja hyvinvointi, koulutuskohtainen osa (opettajankoulutus, erityispedagogiikka, ohjaus) 2 op
P = opettajan pedagogisia opintoja

Opinto-ohjaajan ja uraohjaajan koulutus

Aiemmin suoritetut kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen perusopinnot (25 op/15 ov) korvaavat kasvatustieteellisen alan perusopinnot 25 op, mutta opiskelijan tulee lisäksi suorittaa seuraavat opintojaksot:
FK00CF60 Ohjauksen toimintaympäristöt 2 op
FK00CF59 Vuorovaikutus ja ohjaus 3 op

Opinto-ohjauksen ja uraohjauksen koulutusten harjoitteluihin liittyvistä osaamisen tunnustamisen linjauksista on lisätietoa opintoyhteisössä (vaatii kirjautumisen).

Sivu on muokattu 28.10.2024. Lisätty varhaiskasvatuksen maisterikoulutus, opettajan pedagogiset opinnot. Lisäys perustuu Filosofisen tiedekunnan dekaanin päätökseen nro 349/2024 (päätös tehty 14.10.2024).

Opintojen hyväksiluku, psykologinen koulutusala

Opintojen hyväksiluku, teologinen koulutusala

Hyväksiluettavien opintojen vanheneminen

Yleisen teologian opinnot

Mikäli opiskelija on suorittanut yleisen teologian opintoja Joensuun/Itä-Suomen yliopiston vaatimusten mukaisesti, opinnot korvaavat vastaavat opinnot Itä-Suomen yliopistossa ilman erillistä hyväksilukemispäätöstä. Joensuun/Itä-Suomen yliopiston vaatimusten mukaisesti suoritettu yleisen teologian erillinen perus- ja aineopintokokonaisuus (60 op/35 ov) korvaa läntisen teologian perusopinnot 60 op. Yleisen teologian perusopinnot (25 op/15 ov) korvaavat läntisen teologian perusopintoja 25 op. Erillistä hyväksilukemispäätöstä ei tarvita.

Mikäli opiskelija on suorittanut enintään kymmenen vuotta aikaisemmin yleisen teologian perusopinnot Helsingin yliopiston vaatimusten mukaisesti (25 op/15 ov, vähintään arvosanalla 3/5), opinnot korvaavat läntisen teologian perusopintoja 25 op. Kokonaisuusmerkintä merkitään rekisteriin Helsingin yliopiston hyväksymän opintopistemäärän ja annetun arvosanan mukaisesti. Läntisen teologian perusopintokokonaisuutta on tällöin täydennettävä vaadittaviin 60 opintopisteeseen suorittamalla seuraavat opintojaksot:
EKS perusopintoja: Vanhan testamentin tutkimus 4 op
EKS perusopintoja: Raamatuntuntemus 1 op
EKS perusopintoja: Raamatun tutkimuksen metodit ja tekstianalyysi 2 op
KH perusopintoja: Suomen kirkkohistoria 3 op
KH perusopintoja: Kristinuskon historia myöhäiskeskiajalta nykypäivään 4 op
ST perusopintoja: Johdatus reformaation ja modernin ajan teologiaan 3 op
ST perusopintoja: Teologinen etiikka 2 op
ST perusopintoja: Ekumeniikka ja uskontodialogi 2 op
KT perusopintoja: Uskontokasvatuksen perusteet 3 op
KT perusopintoja: Diakonia ja jumalanpalveluselämä 4 op
UTI perusopintoja: Euroopan uskonnollinen kenttä 3 op
UTI perusopintoja: Maailmanuskonnot 4 op

Ammattikorkeakoulututkinnon hyväksilukeminen

Ammattikorkeakoulututkinnosta voidaan alasta riippumatta hyväksilukea TK-tutkintoon muita opintoja 20 op.

Kirkollisen alan ammattikorkeakoulututkinnolla (diakonin, diakonissan ja nuorisotyönohjaajan kelpoisuus) voidaan lisäksi korvata seuraavat opinnot:
KT perusopintoja: Johdatus käytännölliseen teologiaan 2 op
KT perusopintoja: Sielunhoito ja pastoraalipsykologia 3 op
KT perusopintoja: Uskontokasvatuksen perusteet 3 op

Latinan kielen opintojen hyväksilukeminen

Opiskelijalle, joka on suorittanut koululatinan, latinan kielen ylioppilaskokeen, pro exercitio -kokeen tai yliopistotasoisen latinan alkeiskurssin, voidaan hyväksilukea osasuoritus 2 op latinan peruskurssista (koko laajuus 5 op). Opiskelija suorittaa loput 3 op latinan peruskurssista latinan opettajan kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Lisäsuorituksen jälkeen opiskelija hallitsee latinankielistä teologista käsitteistöä ja ymmärtää latinankielistä kristillistä kirjallisuutta.

Varusmiespappi- ja diakonikurssien hyväksilukeminen

Suomen puolustusvoimien kirkollisen alan järjestämien varusmiespappi- ja -diakonikurssien sekä niihin kuuluvan harjoittelun perusteella voidaan hyväksilukea 3 op vapaasti valittaviin opintoihin. Kurssien tulee olla suoritettu alle kymmenen vuotta aikaisemmin.

KETKO-koulutuksen hyväksilukeminen

KETKO-koulutuksen eli Suomen Ekumeenisen Neuvoston nuorisojaoston järjestämän Kansainvälisen ja ekumeenisen toiminnan koulutusohjelman perusteella voidaan korvata 2 opintopisteen osasuoritus opintojaksosta Aineopintoja: Kirkko ja ekumenia.

Osaamisen tunnustaminen läntisen teologian soveltavissa opinnoissa

Teologian osastossa suoritettavissa opinnoissa osaamisen tunnustamisen menettelyä sovelletaan eräissä kirkon virkaan vaadittavien ja moniammatillisten soveltavien opintojen opintokokonaisuuksissa. Soveltaminen on rajattu erikseen nimettyihin opintojaksoihin, joissa aikaisemmin osaamisen tunnustaminen on mahdollista toimivalla tavalla arvioida ja osoittaa suhteessa opintojakson osaamistavoitteisiin.

Osaamisen tunnustamisen menettelyä sovelletaan seuraavissa opintojaksoissa:
Kirkkolaulun osio (Virsilaulu 3 t, Kirkkolaulun teemaseminaari 6 t), joka on osa opintojaksoa Orientoivat opinnot Suomen ev.-lut. kirkon virkaan vaadittaviin soveltaviin opintoihin (8 op)
Kasvatustyön suunnittelu ja toteutus seurakunnassa, 4 op
Teologin hallintomenettely- ja esimiestaidot, 4 op
Teologin viestintä- ja ilmaisutaidot, 4 op
Teologi tutkijana: tutkivan ja kehittävän työotteen omaksuminen, 4 op
Teologi arvovaikuttajana, 4 op.

Läntisen teologian soveltavien opintojen hyväksiluvuista päättää ja ohjeistaa soveltavien opintojen vastuuopettaja apulaisprofessori Suvi Saarelainen.

Osaamisen tunnustamista käsittelevien hakemusten neuvonta teologian osastossa: koulutussihteeri Tuula Nissinen

Opinnäytteet: kandidaatintutkielma ja pro gradu -tutkielma

Filosofisen tiedekunnan ohjeet

Ohje: Perustutkintokoulutuksen opinnäytetyöt filosofisessa tiedekunnassa

Tämä ohje on hyväksytty filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa 25.10.2019. Ohjetta on täydennetty seuraavilla päätöksillä ja ohjeilla:

Akateemisen rehtorin ohje 45§/15.4.2019: Koulusivistyskielen määritteleminen ja alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kielitaitovaatimukset
Akateemisen rehtorin ohje 57§/27.6.2018: Pro gradu –tutkielma/syventävien opintojen opinnäytetyön digitaalisen tarkastusprosessin käyttöönottaminen Itä-Suomen yliopistossa 1.9.2018 alkaen
Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston päätös 18.6.2019: Syventävien opintojen tutkielmien arviointikriteerit ja arvosanaluonnehdinnat
Dekaanin päätös 270/2019: Syventävien opintojen tutkielmien arvioinnin arviointikriteerit ja arvosanaluonnehdinnat
Opintojohtosääntö 1.8.2019
Johtosääntö 1.8.2018

Ohjetta on päivitetty 22.4.2021 dekaanin päätöksellä tiivistelmän kirjoittamisen osalta.

Opinnäytetöiden arvioinnista ja arvostelusta on erillinen ohje, samoin kuin plagiaatintunnistuksesta.

Ohjetta sovelletaan soveltuvin osin myös muiden tutkielmien ohjauksessa, jättämisessä, säilyttämisessä ja tarkastamisessa.

Kandidaatintutkielma

Alempaa korkeakoulututkintoa varten opiskelijan on laadittava pääaineensa aineopintoihin kuuluva kandidaatin tutkielma. Se on pienimuotoinen tieteellinen opinnäytetyö, joka laaditaan kunkin tieteenalan tieteellisiä periaatteita noudattaen ja voidaan tehdä oppiaineessa sovittujen linjausten mukaan joko yksilö- tai parityönä. Kahden opiskelijan yhteisessä työssä on pystyttävä osoittamaan kunkin opiskelijan työn osuus, niin että se on arvioitavissa. Filosofisessa tiedekunnassa opiskelijoiden yhteistyö voidaan osoittaa myös ohjausprosessin aikana.

Tutkielman etulehdelle on merkittävä kirjoittajan nimi, työn nimi sekä työn julkaisupaikka ja -aika sekä tutkielman laji. Tiivistelmät liitetään tutkielmaan etulehden jälkeen. Siitä millä kielellä tiivistelmät on kirjoitettava, on tämän päätöksen liitteessä. Tiivistelmän laajuudeksi suositellaan 300 sanaa. Tiedot tallennetaan opiskelijarekisteriin, myös tutkielman nimi.

Kandidaatin tutkielman kielestä määrätään opetussuunnitelmassa. Oikeudesta käyttää muuta kuin opetussuunnitelman mukaista kieltä päättää osaston johtaja. (Opintojohtosääntö, 29 §)

Kandidaatintutkielman jättäminen arvioitavaksi

Opiskelijalla on mahdollisuus korjata tutkielmaansa saamansa palautteen ja korjausehdotusten perusteella. Kun kandidaatintutkielma on valmis, opiskelija palauttaa sen plagiaatintunnistustarkastukseen ja sen jälkeen tutkielman ohjaajalle arvioitavaksi. Arvioitavaksi jätettyä tutkielmaa ei saa enää muuttaa. Ohjaajan on ilmoitettava opintosuoritusrekisteriin tallentamista varten tutkielman arvosanan lisäksi myös tutkielman nimi.

Tutkielmaa säilytetään kaksi vuotta paperisena tai sähköisesti osaston määrittelemällä tavalla.

Itä-Suomen yliopistossa valmistuville alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytteille tulee tehdä alkuperäisyyden tarkastus käyttäen sähköistä plagiaatintunnistusjärjestelmää (Rehtorin päätös 1626/12.02.01/2014, 18.12.2014). Alkuperäisyys tarkastetaan ennen työn jättämistä tarkastukseen.

Opinnäytetöiden arvioinnista ja arvostelusta on erillinen ohje.

Muutoksenhaku

Kandidaatintutkielman arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää oikaisua suullisesti tai kirjallisesti arvioinnin suorittaneelta opettajalta. Oikaisupyyntö on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa suorituksen arvioinnin tiedoksisaannista. Tarkemmat ohjeet Opintojohtosääntö, 50 §.

Pro gradu -tutkielma

Maisterin tutkintoa varten opiskelijan tulee osoittaa pääaineen hyvää tuntemusta, valmiutta soveltaa tieteellistä tietoa, tieteellisten menetelmien tuntemusta, valmiutta tieteelliseen jatkokoulutukseen ja jatkuvaan opiskeluun sekä tieteellisen viestinnän tuntemusta ja riittävää viestintätaitoa.

Tutkielman etulehdelle on merkittävä kirjoittajan nimi, työn nimi sekä työn julkaisupaikka ja -aika sekä tutkielmalaji. Tiivistelmät liitetään tutkielmaan etulehden jälkeen. Siitä millä kielellä tiivistelmät on kirjoitettava, on tämän päätöksen liitteessä. Tiivistelmän laajuudeksi suositellaan 300 sanaa.

Ylempää korkeakoulututkintoa varten opiskelijan on suoritettava pääaineen syventäviin opintoihin kuuluva pro gradu -tutkielma. Pro gradu -tutkielman kielestä määrätään opetussuunnitelmassa. Oikeudesta käyttää muuta kuin opetussuunnitelman mukaista kieltä päättää osaston johtaja. (Opintojohtosääntö, 29 §)

Pääsääntöisesti sivuaineen tutkielmaa koskevat kuitenkin samat ohjeet kuin pro gradu -tutkielmaa.

PRO GRADU -tutkielman ohjaukseen liittyviä näkökohtia

Jokaisella pro gradu -tutkielmaa tekevällä opiskelijalla on vähintään yksi ohjaaja. Ohjausprosessissa sekä ohjaajalla että ohjattavalla on velvollisuuksia ja oikeuksia, joista sovitaan prosessin alkuvaiheissa. Ohjausprosessi katsotaan alkavaksi syventävien opintojen tutkielmaseminaarista, jonka yhteydessä oppiaineen professori tai muu vastuullinen ohjaaja hyväksyy ohjattavan aiheen pro gradu ‑tutkielmaan sopivaksi. Tutkimussuunnitelmaa hyväksyttäessä tulee varmistaa, että opiskelija on tietoinen arviointikriteereistä ja siitä, onko kokonaisuus tieteenalan kannalta merkittävä ja onko sillä mahdollista saavuttaa myös parhaat arvosanat.

Ohjattava ja ohjaaja laativat yhdessä tutkielmalle aikataulun, jossa ohjattava pyrkii pysymään. Ohjaajan velvollisuutena on taata aikataulua tukeva riittävä palautteenanto ja muu ohjaus.

Opiskelija on velvollinen työskentelemään tutkielmansa suhteen itsenäisesti. Tämä huomioon ottaen ohjaajan ei tule ratkaista tutkimukseen liittyviä tieteellisiä ongelmia ohjattavan puolesta, mutta hänen velvollisuutensa on auttaa ohjattavaa esiin nousevien tieteellisten kysymysten ratkaisemisessa ja tukea tämän itsenäisiä pyrkimyksiä. Erilaisten mielipiteiden kunnioittaminen, asioiden rakentava käsittely, tasapuolisuus, joustavuus ja ajantasainen viestintä sekä sopimuksista kiinni pitäminen ovat hyvän ohjaussuhteen tunnusmerkkejä.

Ohjaajan ja ohjattavan välisen yhteistyön tulee perustua luottamukseen: ohjattavan tulee olla mahdollista luottaa ohjaajan asiantuntemukseen ja häneltä saamiensa neuvojen paikkansapitävyyteen. Ohjaajan tulee puolestaan voida luottaa ohjattavan vilpittömyyteen tutkimuksen teossa, tiedonhankinnassa, tietojen esittämisessä ja ylipäätään tieteellisen tutkimuksen eettisten periaatteiden noudattamisessa.

Mikäli ohjaaja katsoo, että tekeillä oleva tutkielma ylittää hänen asiantuntemuksensa rajat, on ohjaajan sovittava oppiaineen vastuuhenkilön kanssa toisen ohjaajan etsimisestä ohjattavalle. Myös opiskelija voi vaihtaa ohjaajaa pätevästä syystä, mutta asiasta on sovittava ohjaajan ja oppiaineen vastuuhenkilön kanssa.

Ennen kuin opiskelija jättää työn tiedekuntaan tarkastettavaksi:

Työn ohjaaja antaa tutkielman viimeisestä versiosta palautteen (ns. esitarkastus). Ohjaaja vastaa siitä, että arviointiperusteet käydään läpi sekä työprosessin alussa että ennen työn jättämistä tarkastukseen. Opiskelijan tulee perehtyä arviointiperusteisiin. (Opinnäytetyön arvioinnista on erillinen ohje.)
Työn lopullinen versio tarkastetaan plagiaatintunnistusjärjestelmässä. Opiskelija jättää työnsä plagiaatintunnistusjärjestelmään, ja ohjaaja päättää raportin perusteella, ovatko lähdeviittaukset ja lainaukset hyvän tieteellisen tavan mukaisia. (Plagiaatintunnistuksesta on erillinen ohje.)

Pro gradu -tutkielman tarkastaminen ja arviointi

Itä-Suomen yliopiston opintojohtosäännön 36 §:n mukaan pro gradu -tutkielman ja syventävien opintojen kirjallisen työn voi suorittaa itsenäisesti, parityönä tai osallistumalla laajempaan tutkimusprojektiin. Kahden opiskelijan yhteisessä työssä tai tutkimusprojektissa on pystyttävä osoittamaan kunkin opiskelijan työn osuus, niin että se on arvioitavissa. Filosofisessa tiedekunnassa opiskelijoiden yhteistyö voidaan osoittaa myös ohjausprosessin aikana.

Opiskelija vastaa opinnäytteensä alkuperäisyydestä.

Pro gradu -tutkielma jätetään sähköisesti akateemisen rehtorin päätöksen 57/2019 mukaisesti. Opiskelijan on syytä tuolloin myös varmistaa yhteystietojensa oikeellisuus.

Pro gradu -tutkielmalle ja syventävien opintojen kirjalliselle työlle määrätään kaksi tarkastajaa, joista toisen tulee olla ohjaaja. Pro gradu -tutkielman ja syventävien opintojen kirjallisen työn tarkastajien on annettava kirjallinen lausuntonsa tutkielmasta tai -työstä ja pro gradu -tutkielman osalta myös ehdotus sen arvosanaksi osaston johtajalle kuukauden kuluessa siitä, kun tarkastaja on määrätty.

Tarkastaja tulee määrätä mahdollisimman pian sen jälkeen, kun opiskelija on jättänyt tutkielman tai kirjallisen työn lopullisen version tarkastukseen yliopiston määräämällä tavalla.

Opiskelijalle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen arvioinnista ennen opinnäytetyön hyväksymisestä päättämistä. Tutkielman arvioinnista lähetetään opiskelijalle kirjallinen päätös.

Opiskelija voi ennen opinnäytteen arvioimista (arvioinnista annettavan päätöksen tekemistä) pyytää kirjallisesti, että arvostelu keskeytetään. Opiskelija voi keskeyttää opinnäytteen arvioinnin kerran. Opiskelija voi jättää opinnäytteensä uudelleen arvioitavaksi edellyttäen, että se on kirjoitettu ainakin osin uudelleen. Arvioinnin asiasta antaa opinnäytteen vastuullinen ohjaaja. Mikäli opinnäytettä ei oteta arvioitavaksi, siitä annetaan muutoksenhakukelpoinen päätös. (Opintojohtosääntö, 38 §)

Itä-Suomen yliopiston johtosäännön 12 §:n mukaan osaston johtajan tehtävänä on arvostella pro gradu -tutkielmat tarkastajien lausuntojen perusteella. Osastonjohtaja voi myös harkintansa mukaan määrätä kolmannen tarkastajan, mikäli arvosanaehdotukset eivät ole yhteneväiset tai opiskelija on tyytymätön arvosanaehdotukseen.

Pro gradu -tutkielmat arvostellaan numeraalisella asteikolla 0-5.

Opinnäytetöiden arvioinnista ja arvostelusta on erillinen ohje.

Pro gradu -tutkielma ja muut syventävien opintojen tutkielmat/kirjalliset työt ovat julkisia opinnäytteitä.

Muutoksenhaku

Syventävien opintojen tutkielman arviointiin tyytymätön opiskelija voi tehdä muutoksenhakulautakunnalle oikaisupyynnön neljäntoista (14) päivän kuluessa suorituksen arvioinnin tiedoksisaannista. Muutoksenhakulautakunnan antamasta päätöksestä ei saa hakea muutosta valittamalla. (Opintojohtosääntö, 50 §)

Tutkielman säilyttäminen

Pro gradu -tutkielmat arkistoidaan yliopiston kirjastossa pdf/A-tiedostoina. Opiskelijan valinnan mukaan sähköinen pro gradu julkaistaan avoimesti verkossa tai se on sähköisesti käytettävissä ainoastaan kirjastossa. Tarkemmat tekniset ohjeet ja menettely esitetään KAMUssa kohdassa opinnäytetyön tarkastus.

Kypsyysnäyte

Alemmassa korkeakoulututkinnossa opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Ylemmässä korkeakoulututkinnossa opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Opiskelija, jolla on kaksi koulusivistyskieltä (suomi ja ruotsi) kirjoittaa kypsyysnäytteen sekä suomeksi että ruotsiksi. Opiskelijan, jolla on ruotsinkielinen koulusivistys, on haettava Kielikeskukselta korvaavuutta tutkintoon kuuluvista ruotsin kielen opinnoista saatuaan merkinnän ruotsinkielisestä kypsyysnäytteestä.

Kansainvälisissä maisteriohjelmissa kypsyysnäyte kirjoitetaan englanniksi. Poikkeuksena on opiskelija, jolla on suomen- tai ruotsinkielinen koulusivistys, mutta hän ei ole suorittanut kypsyysnäytettä alemmassa korkeakoulututkinnossaan (korkeakoulututkinto suoritettu ulkomailla). Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteensä tämän ohjeen mukaisesti.

Yliopisto määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen, jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai ulkomailla. Filosofisen tiedekunnan osastojen johtajat voivat tutkintoasetuksen mahdollistamissa puitteissa myöntää oikeuden kirjoittaa kypsyysnäyte muullakin kuin suomen tai ruotsin kielellä. Opiskelija hakee opintojensa alussa päätöstä häneltä vaadittavista kieliopinnoista, jos hänen koulusivistyskielensä on muu kuin suomi tai ruotsi, jos hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla tai jos hänen koulusivistyskielestään ei ole varmuutta. Hakemus löytyy tiedekunnan opinto-oppaasta ja se jätetään tiedekunnan opinto-oppaassa mainitulla tavalla opintopalveluihin. Lisätietoja koulusivistyskielestä akateemisen rehtorin päätöksen 45/2019 liitteestä.

Opiskelija, joka kirjoittaa kypsyysnäytteen koulusivistyskielellään (suomeksi tai ruotsiksi), saa tutkintotodistukseen maininnan valtionhallintoon vaaditusta suomen/ruotsin kielen taidosta. (Valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa 12.6.2003/481)

Filosofisen tiedekunnan opiskelija voi suorittaa kypsyysnäytteen kahdella eri tavalla: 1. tutkielma hyväksytään kypsyysnäytteenä tai 2. tutkielman tiivistelmä hyväksytään kypsyysnäytteenä.

Kun opiskelija kirjoittaa tutkielman suomeksi tai ruotsiksi opinnäytetyön ohjaaja hyväksyy tutkielman tai sen tiivistelmän suomen tai ruotsinkielisenä kypsyysnäytteenä. Jos opiskelija on suorittanut samalla kielellä kypsyysnäytteen jo osana alempaa korkeakoulututkintoa, tarkastetaan ylemmän korkeakoulututkinnon kypsyysnäytteestä vain asiasisältö.

Kun opiskelija kirjoittaa tutkielman vieraalla kielellä opinnäytetyön ohjaaja hyväksyy tutkielman tiivistelmän suomen tai ruotsinkielisenä kypsyysnäytteenä. Tutkielman ohjaaja tarkastaa tutkielman kypsyysnäytteenä sekä tutkielman kieliasun että asiasisällön osalta. Jos opiskelija on suorittanut samalla kielellä kypsyysnäytteen jo osana alempaa korkeakoulututkintoa, tarkastetaan ylemmän korkeakoulututkinnon kypsyysnäytteestä vain asiasisältö.

Liite Kypsyysnäytteen ja tutkielman tiivistelmien kieli (pdf)

Kandidaatintutkielmien ja aineopintojen tutkielmien arviointi ja arvostelu filosofisessa tiedekunnassa

Arvioinnin yleiset kriteerit

Filosofisen tiedekunnan yhteisten arviointiperiaatteiden tavoitteena on täsmentää, millaisiin seikkoihin arvioinnissa kiinnitetään huomiota ja miten ne kytkeytyvät tutkielmasta annettavaan arvosanaan. Opiskelijalle kriteerit osoittavat, millaisiin seikkoihin kirjoittamisessa on syytä kiinnittää huomiota. Tiedekunnan vahvistamat yhteiset kriteerit ovat pakostakin luonteeltaan yleisiä. Niitä voidaan täsmentää osastojen/oppiaineiden hyväksymillä yksityiskohtaisilla kriteereillä.

Tutkielmassa opiskelijan tulee osoittaa perehtyneisyytensä oman alansa tieteelliseen ajatteluun ja käytäntöihin. Tutkielman laatijan tulee kyetä kirjallisestä työskentelemään annetun tutkimusongelman parissa. Hänen tulee hallita tieteellisen tutkimuksen tekemisen perustiedot ja -taidot ja jokin tutkimusmenetelmä. Tutkielma on ensisijaisesti seminaarin yhteydessä tehtävä työ, jolloin opiskelija saa ohjausta kandidaatintutkielman ohjaajalta. Tutkielma voi olla myös kahden opiskelijan yhteinen työ sillä edellytyksellä, että pystytään osoittamaan kummankin opiskelijan työn osuus, niin että se on arvioitavissa. Filosofisessa tiedekunnassa opiskelijoiden yhteistyö voidaan osoittaa myös ohjausprosessin aikana (tiedekuntaneuvoston päätös 21.5.2014).

Tutkielma arvioidaan mainesanoilla välttävä (numeraalinen arvostelu 1), tyydyttävä (2), hyvä (3), kiitettävä (4) ja erinomainen (5). Arvioinnin yleisinä perusteina käytetään tutkimusalueeseen perehtymistä, kirjallisuuden valintaa ja sen soveltamista, tehtävä/kysymyksen asettelua ja rajausta, tutkielman aineistoa ja analyysimenetelmiä, tuloksia ja niiden tarkastelu, johtopäätöksiä ja pohdintaa, esitystapaa ja eettisiä periaatteita.

Tutkielman arvioitavat osa-alueet

1. Tutkimusalueeseen perehtyminen, kirjallisuuden valinta ja sen soveltaminen

Arvioinnin kohteena on oman alan käsitteistön hallinta ja soveltaminen: onko käsitteiden käyttö asiantuntevaa, sopivaa käsiteltävään aiheeseen ja asianmukaista. Pelkkä kirjallisuuden referointi ei riitä hyvään tai sitä korkeampaan arvosanaan. Kyky käydä dialogia lähteiden kanssa ja lähteiden välillä on ansioituneen tutkielman merkki. Lähteiden käyttötapa ja lähdekritiikki ovat myös arvioitavia osa-alueita.

2. Tehtävän/kysymyksen asettelu ja rajaus

Tässä arvioidaan tehtävänasettelun onnistuneisuutta ja selkeyttä. Tutkielman tarkoitus ja tavoitteet tulee määritellä ja aihe rajata. Tutkielman on perustuttava asianmukaiseen ja ajankohtaiseen tausta-aineistoon. Tutkimustehtävä määrittää, muodostuuko tutkielmasta jäsentynyt kokonaisuus.

3. Tutkielman aineisto ja analyysimenetelmä

Aineiston hankinta, riittävyys, analyysimenetelmät, niiden soveltuvuus ja käyttö ovat arvioitavia alueita. Empiirisissä tutkielmissa tämä on erityisen tärkeä arvioitava kokonaisuus. Tarkastellaan, onko menetelmän käyttö tarkoituksenmukaista, perusteltua ja asiantuntevaa.

4. Tulokset ja niiden tarkastelu

Tulosten raportoinnin määrä ja laatu ovat arvioitavina. Arvioidaan riittävyyttä, asianmukaisuutta, teknistä toteutusta, taustaan (teoriaan) ja tutkimustehtävään sopivuutta, tulkintojen luotettavuutta ja vakuuttavuutta sekä lopulta tulosten muodostamaa kokonaisuutta.

5. Johtopäätökset ja pohdinta

Tarkastaja kiinnittää huomiota tuloksista tehtyihin johtopäätöksiin ja pohdintoihin. Päätelmien johdonmukaisuus, yhteys teoreettiseen taustaan ja tuloksiin sekä argumentointi ovat arvioinnin ydintä. Myös tutkielman vahvuuksien ja heikkouksien arviointi sekä luotettavuuden tarkasteleminen kuuluvat arviointiin. Tutkimusprosessin kokonaisuuden kriittinen tarkastelu on hyvän tutkielman tunnusmerkki.

6. Esitystapa

Arvioitavat alueet ovat kieliasu, tieteellisyys, oman alan tieteellisten käytäntöjen noudattaminen, viimeistely, lähdeviittaukset ja kirjallisuusluettelo. Lisäksi tekstin sujuvuus ja tyylilliset seikat vaikuttavat lopputuloksen tasoon ja onnistuneisuuteen.

7. Eettiset periaatteet

Tutkimuksen tulee olla kaikin puolin eettisesti pitävä. Tutkimuksen suunnittelu, toteutus ja raportointi ovat tutkimuksen eettisten periaatteiden mukaisia.

Syventävien opintojen tutkielmien arviointi ja arvostelu filosofisessa tiedekunnassa

Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto on 18.6.2019 päättänyt syventävien opintojen tutkielmien arviointikriteereistä. Dekaani on tiedekuntaneuvoston valtuuttamana hyväksynyt arviointikriteerit päätöksellään 27.6.2019. Tutkielman arviointikriteerit ovat seuraavat:

1) Tutkimusaihe ja tutkimuksen tarkoitus

tutkielman aihe ja sen merkittävyys
aiheen valinta ja rajaus
tutkimustehtävän ja tutkimusongelman/-kysymyksen perustelu

2) Teoreettinen perehtyneisyys ja tutkimuskirjallisuus

perehtyneisyys aiheeseen liittyvään kotimaiseen ja kansainväliseen tutkimukseen ja kirjallisuuteen
tutkimuskirjallisuuden kriittinen arviointi ja soveltaminen omaan tutkimustehtävään
käsitteiden määrittely

3) Tutkimusmenetelmä ja -aineisto

metodologinen tarkoituksenmukaisuus
aineiston hankinta, riittävyys ja sopivuus
aineiston analyysimenetelmien hallinta ja tulkinnanperustelu

4) Tutkimustulokset ja niiden esittäminen

tutkimustehtävään ja tutkimuskysymyksiin/-ongelmiin vastaaminen
tulosten esittämisen loogisuus ja selkeys
tulosten havainnollistaminen
tulosten luotettavuus

5) Pohdinta ja johtopäätökset

tutkielman keskeisten tulosten arviointi ja suhteuttaminen aiempaan tutkimukseen ja teoriaan
argumentointi ja kriittinen reflektointi
tulosten merkitys ja sovellettavuuden pohdinta
tutkimuksen eettinen kestävyys ja tutkimuseettinen arviointi

6) Rakenne ja esitystapa

tieteelliset ja tieteenalakohtaiset viittauskäytännöt ja lähdeluettelo
rakenteen jäsentyneisyys ja johdonmukaisuus
tieteellinen esitystapa, kieliasu ja kielellinen sujuvuus
ulkoasu.

Tutkielman ansioita ja heikkouksia tarkastellaan kokonaisuutena. Filosofisen tiedekunnan eri tieteenaloilla ja käytetystä tutkimustyypistä riippuen arviointikriteerien painotukset voivat vaihdella. Vahvuudet yhdessä arviointikriteerissä voivat korvata puutteita toisessa arviointikriteerissä. Kokonaisarvosana ei ole arvioinnin eri kriteerien keskiarvo. Kriteereitä käytetään sekä monografia- että artikkelimuotoisten syventävien opinnäytetöiden arvioinnissa.

Hylätty (0): Tutkielman arviointikriteerien vaatimukset eivät täyty hyväksyttävällä tavalla. Tullakseen hyväksytyksi tutkielman on saavutettava jokaisesta arviointikriteeristä vähintään välttävä (1) arvosana.

Välttävä (1): Tutkielma täyttää syventävien opintojen opinnäytetyölle asetetut vähimmäisvaatimukset.

Tyydyttävä (2): Tutkielma ylittää syventävien opintojen opinnäytetyölle asetetut vähimmäisvaatimukset, mutta tutkielman joillakin osa-alueilla on merkittäviä puutteita ja keskeneräisyyttä, eikä se muodosta riittävän loogista kokonaisuutta.

Hyvä (3): Tutkielma vastaa hyvin syventävien opintojen opinnäytetyölle asetettuja vaatimuksia useimmilla arvioitavilla osa-alueilla ja muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden.

Kiitettävä (4): Tutkielma vastaa kiitettävästi syventävien opintojen opinnäytetyölle asetettuja vaatimuksia useimmilla arvioitavilla osa-alueilla ja on perehtyneisyyttä, kriittisyyttä ja kypsyyttä osoittava yhtenäinen kokonaisuus.

Erinomainen (5): Tutkielma vastaa erinomaisesti syventävien opintojen opinnäytetyölle asetettuja vaatimuksia useimmilla arvioitavilla osa-alueilla. Kiitettävältä arvosanalta edellytettävien vaatimusten lisäksi tutkielma on innovatiivinen, ja sillä on tieteellistä painoarvoa.

Arviointikriteerit syventävien opintojen tutkielman arvosanalle 5 (erinomainen) filosofisessa tiedekunnassa

Tutkimusaihe ja tutkimuksen tarkoitus

Tutkimusaihe on vaativa ja tavoitteenasettelussa työlle haetaan selkeää uutuusarvoa.
Tutkimus kohdistuu olennaiseen ja jossakin suhteessa uudella tavalla hahmotettuun tutkimusongelmaan.
Tutkimusongelman muotoilu ja tutkimuksen rajaus osoittavat itsenäistä ja kriittistä tutkimusotetta.

Teoreettinen perehtyneisyys ja tutkimuskirjallisuus

Teoreettinen lähestymistapa on ansiokas ja johdonmukainen. Käsitteet hallitaan moitteettomasti ja niitä käytetään luovasti ja analyyttisesti.
Lähteitä on käytetty oivaltavasti ja tutkimusaiheen syvällistä tuntemusta osoittaen.

Tutkimusmenetelmä ja -aineisto

Tutkimus on rakennettu metodologisesti ansiokkaasti.
Aineiston hankinta on oivaltavaa ja aineisto sopii erinomaisesti tutkimuksen tarkoitukseen.
Aineiston analyysimenetelmien hallinta ja tulkinnan perustelu on poikkeuksellisen taitavaa ja uusia näkökulmia avaavaa.

Tutkimustulokset ja niiden esittäminen

Tutkimustehtävään ja tutkimuskysymyksiin/-ongelmiin on vastattu ansiokkaasti ja taitavasti.
Tulokset esitetään erinomaisesti ja oivaltavasti suhteessa tutkimuskysymyksiin, aineistoon ja teoriaperustaan.
Tuloksia on havainnollistettu oivaltavasti.
Tutkimustulosten luotettavuuden arviointi on metodologisesti kattavaa ja ansiokasta.

Pohdinta ja johtopäätökset

Tutkimustuloksia pohditaan erittäin asiantuntevasti ja oivaltavasti. Pohdinta liittyy loogisesti ja analyyttisesti aiempaan tutkimukseen ja teoriaperustaan.
Argumentointi on systemaattista ja selkeää. Johtopäätökset perustellaan erinomaisesti.
Tutkimusta reflektoidaan kriittisesti ja syvällisesti ja sen sovellettavuutta arvioidaan erittäin asiantuntevasti.
Tutkimus on eettisesti kestävä ja tutkimuseettinen tarkastelu on perusteellista.

Rakenne ja esitystapa

Viittauskäytännöt osoittavat tieteellistä täsmällisyyttä ja lähdeluettelo on moitteeton.
Rakenne on looginen ja kekseliäs.
Tutkielman esitystapa ja terminologia on varmaotteista ja johdonmukaista sekä tieteenalan käytänteiden mukaista.
Tutkielma on kauttaaltaan alan raportointikäytänteiden mukainen, innovatiivisesti ja taitavasti havainnollistettu sekä huolellisesti viimeistelty.

Arviointikriteerit syventävien opintojen tutkielman arvosanalle 4 (kiitettävä) filosofisessa tiedekunnassa

Arviointikriteerit syventävien opintojen tutkielman arvosanalle 3 (hyvä) filosofisessa tiedekunnassa

Arviointikriteerit syventävien opintojen tutkielman arvosanalle 2 (tyydyttävä) filosofisessa tiedekunnassa

Arviointikriteerit syventävien opintojen tutkielman arvosanalle 1 (välttävä) filosofisessa tiedekunnassa

Harjoittelu

Opetusharjoittelut filosofisessa tiedekunnassa

Opetusharjoitteluun liittyvät ohjeet

Varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksessa kandidaatin tutkintoon sisältyy kaksi harjoittelua, Varhaiskasvatuksen perusharjoittelu ja Varhaiskasvatuksen syventävä harjoittelu. Varhaiskasvatuksen maisterikoulutukseen sisältyy Soveltava harjoittelu ja Varhaiskasvatuksen johtamisen harjoittelu.

Ohjeet varhaiskasvatuksen opetusharjoittelua ohjaaville opettajille (linkki avautuu uudelle välilehdelle).

Opintoyhteisöjen linkit avautuvat uudelle välilehdelle (vaatii kirjautumisen).

Työharjoittelu filosofisen tiedekunnan koulutusohjelmissa

Logopedian koulutukseen kuuluvat seuraavat harjoittelut:

Kliininen harjoittelu I (4 op), pakollinen harjoittelu kandidaatin tutkinnossa.
Kliininen harjoittelu II (5 op), pakollinen harjoittelu kandidaatin tutkinnossa
Kliininen harjoittelu III (5 op), pakollinen harjoittelu kandidaatin tutkinnossa
Kliininen harjoittelu IV (7 op), pakollinen harjoittelu maisterin tutkinnossa.
Kliininen päättöharjoittelu (25 op), pakollinen harjoittelu maisterin tutkinnossa.

Kandidaatin tutkintoon tulevat harjoittelut suoritetaan toisena ja kolmantena opintovuonna. Maisterin tutkintoon kuuluvat harjoittelut tehdään neljäntenä ja viidentenä opintovuonna.

Psykologian koulutukseen kuuluvat seuraavat harjoittelut:

orientoiva harjoittelu, 5 op, vapaavalintaisina aineopintoina kandidaatin tutkinnossa
harjoittelu ja ohjausryhmätyöskentely, 30 op, pakollisina syventävinä opintoina maisterin tutkinnossa.

Kieliharjoittelu

Opintoja koskevat määräykset

Opetussuunnitelmamuutoksen siirtymämääräykset

Kieli- ja viestintäopinnot ja koulusivistyskieli

Kieli- ja viestintäopinnot filosofisen tiedekunnan tutkinto-ohjelmissa

Suomenkieliset tutkintokoulutukset

Suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksensä saaneen opiskelijan kieli- ja viestintäopinnot

Kieli- ja viestintäopintojen opintojaksot on kerrottu kunkin tutkinto-ohjelman oppaassa Pepissä ja Kielikeskuksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

Humanistisen osaston tutkinto-ohjelmat: 14 op

Äidinkieli (vuorovaikutusosaaminen ja kirjoitusviestintä) 5 op
Toinen kotimainen kieli (suullinen ja kirjallinen taito) 4 op
Vieras kieli 5 op.

Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, kasvatustieteiden ja psykologian osasto: 13 op

Äidinkieli (vuorovaikutusosaaminen ja kirjoitusviestintä) 6 op
Toinen kotimainen kieli (suullinen ja kirjallinen taito) 4 op
Vieras kieli 3 op.

Teologian osasto: 12 op

Äidinkieli (vuorovaikutusosaaminen ja kirjoitusviestintä) 4 op
Toinen kotimainen kieli (suullinen ja kirjallinen taito) 4 op
Vieras kieli 4 op.

Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksensä saaneen opiskelijan kieli- ja viestintäopinnot

Humanistisen osaston koulutusohjelmat, soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto sekä kasvatustieteiden ja psykologian osasto: 2–14 op

12 op Itä-Suomen yliopiston kielikeskuksen tai Itä-Suomen yliopiston yhteistyöverkostojen ristiinopiskeluna tarjoamia suomen kielen opintoja sekä
vähintään 2 op yhden vieraan kielen opintoja.

Teologian osasto: 8–16 op

suomen kielen taidon mukaan joko 4 tai 12 opintopistettä suomen kielen opintoja;
- jos kielitaito on riittävä, opiskelija suorittaa hyväksyttävästi teologian alan tutkinto-opiskelijan Vuorovaikutusosaaminen teologian opiskelijoille (2 op) ja Kirjoitusviestintää teologian opiskelijoille (2 op) -opintojaksot
- muussa tapauksessa opiskelija suorittaa 12 op Itä-Suomen yliopiston kielikeskuksen tai Itä-Suomen yliopiston yhteistyöverkostojen ristiinopiskeluna tarjoamia suomen kielen opintoja.
vähintään 4 op yhden vieraan kielen opintoja Itä-Suomen yliopiston kielikeskuksen opetustarjonnasta.

Englanninkieliset tutkinto-ohjelmat

Englanninkielinen kandidaattiohjelma

Opiskelijan koulusivistyskieli vaikuttaa vaadittaviin kieli- ja viestintäopintoihin.

Jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä Suomessa suomen tai ruotsin kielellä, hän suorittaa seuraavat kieli- ja viestintäopinnot:

Tieteellinen viestintä ja vuorovaikutus 3 op
Toinen kotimainen kieli (suullinen ja kirjallinen taito) 3 op
Englannin kielen opinnot 6 op

Suomen kielen taidon mukaan 6 op suomen kielen opintoja;
- jos suomen kielen taito on hyvä, opiskelija suorittaa hyväksyttävästi kirjoitusviestinnän (3 op) ja vuorovaikutusosaamisen (3 op) opintojaksot.
- muussa tapauksessa opiskelija suorittaa 6 op suomen kielen opintoja oman taitotasonsa mukaisesti:
  - Finnish 1A: Introduction to the Finnish language (2 op)
  - Suomi 1B (2 op)
  - Suomi 2A (2 op)
  - Suomi 2B (2 op)
  - Suomi 3 (4 op)
  - Suomi 4 (4 op)
Englannin kielen opinnot 6 op

Kieli- ja viestintäopintojen opintojaksot on kuvattu tarkemmin tutkinto-ohjelman oppaassa Pepissä.

Englanninkieliset maisteriohjelmat

Clinical Linguistics (EMCL++) -maisteriohjelman tutkintorakenteeseen sisältyy kolmen opintopisteen suomen kielen opintojakso. Muissa filosofisen tiedekunnan englanninkielisissä maisteriohjelmissa opiskelijat suorittavat vähintään neljä opintopistettä suomen kielen tai kulttuurien kohtaamisen tai kansainvälisyyden opintoja.

Opettajan kielitaitovaatimukset

Tutkinnon hakeminen

Opiskelijan oikeudet ja vastuut

UEF: Plagiointi ja vilppi opinnoissa

Vilppiä on tahallinen, piittaamattomuudessa tai harhauttamistarkoituksessa tehty epärehellinen teko tai keino, jonka tarkoituksena on antaa väärä kuva omasta tai toisen henkilön osaamisesta. Opintosuoritus ja valintakoevastaus voidaan hylätä, mikäli opiskelija on sitä suorittaessaan syyllistynyt vilppiin tai rikkomukseen. (Koulutuksen johtosääntö 28 §)

Opettaja tai valvoja voi välittömästi määrätä opiskelijan poistumaan tilaisuudesta, jos opiskelijaan kohdistuu vahva epäilys vilpistä tai opiskelija häiritsee tilaisuutta, käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti tai vaarantaa toisen henkeä tai terveyttä. Tämä koskee myös valintakoetta. Opiskelijan oikeus osallistua opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen henkilön turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. (Koulutuksen johtosääntö 28 §)

Opiskelijaan voidaan häiriökäyttäytymis- ja opintovilppitilanteissa kohdentaa yliopistolain 45 §:n mukaisia kurinpitotoimia, joita ovat kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen. Opiskelijalle, jota epäillään vilpistä tai häiriökäyttäytymisestä, on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Vilppiä voidaan selvittää esimerkiksi plagiaatintunnistusjärjestelmällä ja videovalvonnalla. Dekaani päättää vilpistä seuraavista jatkotoimenpiteistä. Dekaani voi harkintansa mukaan ilmoittaa vilpistä rehtorille yliopistolain 45 §:n mukaista kurinpitomenettelyä varten. (Koulutuksen johtosääntö 28 §)

Koulutuksesta vastaava vararehtori antaa ohjeet ja määräykset vilpin ja häiriökäyttäytymisen käsittelemiseksi. (Koulutuksen johtosääntö 28 §)

Kamussa on lisätietoa opetuksen ja opiskelun eettisistä ohjeista sekä plagiaatintunnistusjärjestelmästä.

Sivuainetarjonta

UEF: Sivuainetarjonta Itä-Suomen yliopistossa

Filosofisen tiedekunnan sivuainetarjonta

Kelpoisuuden tuottavat sivuaineet

Filosofisen tiedekunnan muut sivuaineet

Yleisen ja ortodoksisen teologian sivuainekokonaisuudet yhdessä

OpeArt-painotus luokanopettajille

Jatkuva oppiminen

Opetussuunnitelma

Filosofisen tiedekunnan opinto-oppaan päivitys

Satu Kouki
Koulutuspalvelupäällikkö
satu.kouki@uef.fi

Filosofisen tiedekunnan opinto-opas 2023-2024

Johdanto

Filosofinen tiedekunta

Filosofinen tiedekunta (avautuu uuteen välilehteen) on yksi Itä-Suomen yliopiston neljästä tiedekunnasta. Se toimii Joensuun kampuksella ja muodostuu neljästä osastosta, jotka ovat

humanistinen osasto,
kasvatustieteiden ja psykologian osasto,
soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto sekä
teologian osasto (linkit avautuvat uuteen välilehteen).

Myös Joensuun harjoittelukoulut (avautuu uuteen välilehteen) kuuluvat filosofiseen tiedekuntaan.

Filosofinen tiedekunta kouluttaa asiantuntijoita ja harjoittaa tieteellistä tutkimusta

kasvatustieteiden ja psykologian,
kotitaloustieteen ja käsityötieteen,
kieli- ja kulttuuritieteiden sekä
teologian aloilla.

Opintoneuvonta ja opintojen ohjaus

Suunnitelma opintojen ohjauksesta

Opintojen ohjauksen periaatteet filosofisessa tiedekunnassa

Ohjaus ja tiedonlähteet

Opintojen ohjaus kuuluu koko henkilökunnalle. Opintojen ohjauksen tavoitteena on

sitouttaa opiskelija yliopistoyhteisöön ja opiskeluun
auttaa opiskelijaa etenemään opinnoissaan tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja valmistumaan tavoiteajassa.

Opinnoista annetaan yleistä tietoa

tiedekunnan opinto-oppaassa,
uusien opiskelijoiden Smart Start -oppaassa,
Kamussa Opiskelijan tietopankissa ja
opintoyhteisöissä.

Opiskeltavia aineita ja koulutuksia koskevat tiedot löytyvät Pepin oppaista (avautuu uuteen välilehteen).

Kieli- ja viestintäopintoja koskevia tietoja saa kielikeskuksen toimistosta ja opintoyhteisöstä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

HOPS eli henkilökohtainen opintojen suunnittelu

Opiskelija on itse vastuussa opintojensa suunnittelusta ja opintojen etenemisestä. Akateeminen vapaus sisältää myös vastuun ottamisen opiskelusta.

HOPSia on syytä päivittää aina, kun suunnitelmat tai opetussuunnitelma muuttuvat.

Tarkempia ohjeita opintosuunnitelman tekemiseen on koottu opintoyhteisöihin.

Kun HOPS on hyväksytty, opiskelija saa opintopisteet seuraavista opintojaksoista:

Orientaatio yliopisto-opiskeluun
Henkilökohtainen opintojen suunnittelu.

Filosofisen tiedekunnan yleinen opintoneuvonta

Linkit avautuvat uudelle välilehdelle.

Opintokoordinaattori: Riikka Myllys
Kansainvälisten asioiden suunnittelija: Juuso Loikkanen
Jatkotutkinto-opiskelijat: Kaisu Kortelainen ja Salli Anttonen

Humanistinen osasto

Englannin kieli ja kulttuuri: amanuenssi Risto Helén
Englannin kieli ja kääntäminen: amanuenssi Risto Helén
Kirjallisuus: amanuenssi Anette Huovinen, sijainen 3.7.2023 - 26.2.2024 Anna Arkko
Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelma - kirjallisuus, kulttuurintutkimus, perinteentutkimus: amanuenssi Anette Huovinen, sijainen 3.7.2023 - 26.2.2024 Anna Arkko
Logopedia: amanuenssi Erja Vottonen
Ruotsin kieli: amanuenssi Erja Vottonen
Suomen kieli: amanuenssi Anette Huovinen, sijainen 3.7.2023 - 26.2.2024 Anna Arkko
Venäjän kieli ja kulttuuri: amanuenssi Erja Vottonen
Venäjän kieli ja kääntäminen: amanuenssi Erja Vottonen
Yleinen kielitiede ja kieliteknologia: amanuenssi Erja Vottonen

Sivuaineet:

Japanin kieli ja kulttuuri: amanuenssi Risto Helén
Kansainvälisen kulttuuriosaamisen opintokokonaisuus: amanuenssi Risto Helén
Kansainvälistyvä kauppa: saksankielinen kulttuurialue: amanuenssi Risto Helén
Karjalan kieli ja kulttuuri: amanuenssi Anette Huovinen, sijainen 3.7.2023 - 26.2.2024 Anna Arkko
Käännöstiede: amanuenssi Erja Vottonen
Mediakasvatus: amanuenssi Anette Huovinen, sijainen 3.7.2023 - 26.2.2024 Anna Arkko
Mediapaja: amanuenssi Anette Huovinen, sijainen 3.7.2023 - 26.2.2024 Anna Arkko
Projektiosaamisen opintokokonaisuus: amanuenssi Erja Vottonen
Ranskan kieli ja kulttuuri: amanuenssi Risto Helén
Saksan kieli ja kulttuuri: amanuenssi Risto Helén
Suomen kieli ja kulttuuri vieraskielisille: amanuenssi Erja Vottonen
Suomen kieli ja kääntäminen: amanuenssi Erja Vottonen
Suomen opettaminen toisena tai vieraana kielenä: amanuenssi Anette Huovinen, sijainen 3.7.2023 - 26.2.2024 Anna Arkko
Terveyden monikulttuuriset ulottuvuudet (Temokuu): amanuenssi Anette Huovinen, sijainen 3.7.2023 - 26.2.2024 Anna Arkko

Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto

Luokanopettajakoulutus: amanuenssi Emma Hahl ja amanuenssi Anne Pitkänen
Varhaiskasvatuksen opettajakoulutus: amanuenssi Susanna Holländer
Kotitalous- ja käsityönopettajakoulutukset: amanuenssi Anne Loikkanen

Sivuaineet:

amanuenssi Anne Loikkanen

Aineenopettajan pedagogiset opinnot
Alkukasvatus
Elämänkatsomustieto
Kasvatus- ja koulutusalan johtaminen
Kotitaloustiede
Kuvataidekasvatus
Käsityö, monimateriaalinen käsityö
Liikuntakasvatus
Musiikkikasvatus
Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot
Professional Intercultural Competence: Theory and Practice
Teaching Foreign Languages to Young Learners
Tieto- ja viestintäteknologian pedagogiikka
Tieto-, taide- ja taitopedagogiikka varhaiskasvatuksessa

Kasvatustieteiden ja psykologian osasto

Erityispedagogiikka: amanuenssi Päivi Walling, koulutussuunnittelija Maija Mäki
Kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede: amanuenssi Saara Hassinen
Opinto-ohjaaja ja uraohjaaja: amanuenssi Salla Martinsén
Psykologia: amanuenssi Salla Martinsén

Sivuaineet:

Aikuisopettajan pedagogiset opinnot, 60 op: amanuenssi Saara Hassinen
Erityisopettajan sivuaineopinnot (ERO-sivuaine), 60 op: koulutussuunnittelija Maija Mäki
Erityispedagogiikka, perus-, aine- ja syventävät opinnot, 25/35/60 op: amanuenssi Päivi Walling
Kasvatus- ja aikuiskasvatustiede, perus-, aine- ja syventävät opinnot, 25/35/75 op: amanuenssi Saara Hassinen
Oikeuspsykologia, perus- ja aineopinnot, 30/30 op: amanuenssi Jenna Tuononen
Opetushallinto, 25 op: koulutussuunnittelija Maija Mäki
Opinto-ohjaajan ja uraohjaajan sivuaineopinnot, 60 op: amanuenssi Salla Martinsén
Psykologia sivuaineena, perus- ja aineopinnot, 25/35 op: amanuenssi Jenna Tuononen
Työ- ja organisaatiopsykologia, perus- ja aineopinnot, 25/35 op: amanuenssi Jenna Tuononen
Varhaiskasvatuksen erityisopettajan sivuaineopinnot (VEO-sivuaine), 25/60 op: koulutussuunnittelija Maija Mäki

Teologian osasto

Läntinen teologia: koulutussuunnittelija Susanna Haverinen
Ortodoksinen teologia: koulutussuunnittelija Susanna Haverinen

Sivuaineet:

Yleinen teologia: koulutussuunnittelija Susanna Haverinen
Ortodoksinen teologia: koulutussuunnittelija Susanna Haverinen
Uskontotiede: koulutussuunnittelija Susanna Haverinen

Filosofisen tiedekunnan hops-ohjaajat

Kamun opintoyhteisösivulle on koottu lista koko yliopiston opintoyhteisöistä. Seuraa vähintään oman tutkinto-ohjelmasi ja sivuaineidesi opintoyhteisöjä sekä Yammer-ryhmiä.

Opiskeluoikeudet ja opinto-oikeudet

Opintoaikojen rajoittaminen, tutkintojen tavoitteelliset suoritusajat, lisäajan hakeminen, opinto-oikeus tutkinnon suorittamisen jälkeen

Opiskeluoikeuden kesto filosofisen tiedekunnan erillisissä kelpoisuusopinnoissa sekä erikoistumiskoulutuksissa

Opiskeluoikeus on voimassa sen lukukauden loppuun, jonka aikana opinnot on opetussuunnitelman mukaan mahdollista suorittaa. Mikäli opinnot eivät valmistu opetussuunnitelman mukaisessa ajassa, täytyy opiskelijan hakea opiskeluoikeuden jatkamista eli lisäaikaa opintojen suorittamiseksi. Lisäajan myöntämisen edellytyksenä on, että opiskelija on suorittanut vähintään 10 opintopisteen verran ko. opintojen opetussuunnitelman mukaisia opintoja. Hitaampi eteneminen on mahdollista perustellusta syystä. Perusteltuja syitä ovat mm. äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa, vapaaehtoisen asepalveluksen tai maanpuolustusvelvollisuuden suorittaminen, opiskeluaikaan ajoittuva sairaus tai muu opiskelijasta riippumaton vaikea elämäntilanne. Työssäkäynti ei ole yksinomainen peruste opintojen hitaalle etenemiselle ja lisäajan myöntämiselle. Lisäaikaa voidaan myöntää sille ajalle kuin opintojen loppuunsaattaminen lisäaikahakemuksen liitteenä olevan henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan vie aikaa, kuitenkin enintään kahdeksi lukukaudeksi.

Lisäajan myöntämisestä päättää tiedekunnan dekaani tai henkilö, jolle päätösvalta asiassa on delegoitu.

Opiskelu lisäajalla erikoistumiskoulutuksessa ei aiheuta opiskelijalle lisäkustannuksia.

Tämä opinto-oppaseen sisältyvä päätös tulee voimaan 1.8.2023 ja se korvaa korvaa 27.3.2020 tehdyn dekaanin päätöksen 63/2020.

Filosofisessa tiedekunnassa suoritettavat tutkinnot

Perustutkinnot: kandidaatin tutkinto, maisterin tutkinto

Humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto on nimeltään humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK, 180 op) ja ylempi korkeakoulututkinto filosofian maisterin tutkinto (FM, 120 op).
Kasvatustieteellisen alan alempi korkeakoulututkinto on nimeltään kasvatustieteen kandidaatin tutkinto (KK, 180 op) ja ylempi korkeakoulututkinto kasvatustieteen maisterin tutkinto (KM, 120 op).
Psykologian alan alempi korkeakoulututkinto on nimeltään psykologian kandidaatin tutkinto (PsK, 180 op) ja ylempi korkeakoulututkinto puolestaan psykologian maisterin tutkinto (PsM, 150 op).
Teologian alan alempi korkeakoulututkinto on nimeltään teologian kandidaatin tutkinto (TK, 180 op) ja ylempi korkeakoulututkinto teologian maisterin tutkinto (TM, 120 op).

Jatkotutkinnot

Suoritettavat jatkotutkinnot:

Humanistisella alalla jatkotutkintoja ovat filosofian lisensiaatin (FL) ja filosofian tohtorin (FT) tutkinnot.
Kasvatustieteellisen alan tieteellisiä jatkotutkintoja ovat kasvatustieteen lisensiaatin tutkinto (KL) ja kasvatustieteen tohtorin (KT) tai filosofian tohtorin (FT) tutkinto.
Psykologian alan tieteellisiä jatkotutkintoja ovat psykologian lisensiaatin (PsL) tutkinto ja psykologian (PsT) tai filosofian tohtorin (FT) tutkinto.
Teologian alan jatkotutkintoja ovat teologian lisensiaatin (TL) tutkinto ja teologian tohtorin (TT) tai filosofian tohtorin (FT) tutkinto.

Lisensiaatin tutkinto on vapaaehtoinen välitutkinto. Ensisijaisesti suoritetaan tohtorin tutkinto.

Filosofisen tiedekunnan tutkinto-ohjelmat

Opinto-oikeuden muutokset

Opinto-oikeuden muutoksia ovat

pääaineen/suuntautumisvaihtoehdon valinta tai vaihtaminen sekä
kandidaatin ja maisterin tutkinnon opinto-oikeuksien muuttaminen pelkästään maisterin tutkinnon opinto-oikeudeksi.

UEF: Pääaineen vaihtaminen

Jos opiskelija hakee pääaineen vaihtoa niin, että tavoitetutkinto (tutkintonimike) vaihtuu, kyse on siirtohausta ja haku tapahtuu Opintopolku.fi -palvelussa. Tarkemmat ohjeet siirtohausta.

Opinto-oikeuden muutokset humanistisen koulutusalan opinnoissa

Pääaineen tai suuntautumisvaihtoehdon valinta opintojen alussa

Pääaine tai valittu suuntautumisvaihtoehto tallennetaan opintorekisteriin.

Suomen kielen ja kirjallisuuden, kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman sekä englannin ja venäjän kielten opiskelijoiden tulee valita pääaineensa, jos se ei käy ilmi opintorekisterin tiedoista:

Suomen kielen ja kirjallisuuden opiskelijat valitsevat näistä jommankumman pääaineekseen ja ilmoittavat sen lomakkeella opintopalveluihin.

Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelmassa opiskelevat valitsevat jonkin koulutusohjelman aineen kandidaatin tutkinnon pääaineekseen ja ilmoittavat sen lomakkeella opintopalveluihin.

Venäjän kielen opiskelijat valitsevat maisteriopintojen pääaineeksi joko venäjän kielen ja kulttuurin tai venäjän kielen ja kääntämisen ja ilmoittavat sen lomakkeella opintopalveluihin. Valinta on tehtävä kandidaattiseminaarin aikana.

Pääaineen vaihtaminen

Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa humanististen tieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkintoja suorittavat opiskelijat voivat hakea pääaineen vaihtamista vapaamuotoisella, tiedekunnalle osoitetulla hakemuksella. Pääaineen vaihtaminen ei ole mahdollista logopedian koulutusohjelmassa. Hakemus toimitetaan sähköpostitse osoitteeseen hum.haku@uef.fi tai vaihtoehtoisesti osastosihteeri Tuula Nissiselle, huone Agora 138. Hakemuksessa on mainittava seuraavat asiat:

päiväys
hakijan nimi, opiskeluoikeusnumero ja yhteystiedot (ml. sähköpostiosoite)
mitä pääaineen muutosta haetaan
millä perusteella
selvitys aiemmista opinnoista
antaako hakija luvan sähköiseen asiointiin.

Mukaan on liitettävä todistuskopio tai suoritusrekisteriote.

Hakuaika on jatkuva. Edellytykset pääaineen vaihtamiselle vaihtelevat oppiaineen mukaan ja sen mukaan, missä opintojen vaiheessa pääainetta halutaan vaihtaa.

Englannin kieli ja kulttuuri, englannin kieli ja kääntäminen: Kandidaattivaiheen hakijan edellytetään suorittaneen lukuvuosien 2018–2021 tai 2021–2022 tutkintovaatimusten mukaiset englannin kielen perusopinnot tai aiempien tutkintovaatimusten mukaiset englannin kielen ja kulttuurin tai englannin kielen ja kääntämisen perusopinnot. Valinta edellyttää oppiaineen professorin puoltoa ja aktiivista opiskelua (opintojen vaiheesta riippuen opintosuorituksia tai opintojaksoille osallistumista). Mahdolliset täydentävät opinnot määritetään opetussuunnitelmassa. Maisterivaiheen hakijan tulee olla suorittanut haettavasta pääaineesta perus- ja aineopinnot. Englannin oppiaineen sisällä (englannin kieli ja kulttuuri, englannin kieli ja kääntäminen) pääainetta maisterivaiheessa vaihtava suorittaa syventävät opinnot uuden pääaineen opetussuunnitelman mukaisesti. Hakijalle voidaan määrätä täydentäviä opintoja (korkeintaan 60 opintopistettä). Täydentäviä opintoja määrätään suoritettavaksi niin, että opiskelijan voidaan katsoa saavuttavan riittävät valmiudet filosofian maisterin tutkintoon kuuluvien syventävien opintojen suorittamiseen. Pääaineen vaihto edellyttää oppiaineen professorin puoltoa ja aktiivista opiskelua.

Siirtyminen suorittamaan pelkkää maisterin tutkintoa

Kandidaatin ja maisterin tutkintoja suorittamaan valittu opiskelija voi tietyin ehdoin hakea opinto-oikeuden muuttamista pelkäksi maisterin tutkinnoksi. Opinto-oikeuden muutosta tulee hakea yliopiston opinto-oikeuden muutoshakemuksella. Lomake löytyy asiointipalvelusta (vaatii kirjautumisen). Lisätietoa asiasta antavat amanuenssit.

Muokattu 7.3.2024: muutettu linkki asiointipalveluun.

Opinto-oikeuden muutokset kasvatustieteellisen koulutusalan opinnoissa

Pääaineen vaihtaminen

Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastossa ei ole mahdollista vaihtaa pääainetta.

Haku hakukohteisiin tapahtuu yhteishaun kautta.

Opinto-oikeuden muutos erityisluokanopettajan ja erityisopettajan koulutuksesta erityisopettajan koulutukseen

Opiskelija, jolla on opinto-oikeus erityisluokanopettajan ja erityisopettajan koulutuksessa, voi hakea siirtoa erityisopettajan koulutukseen. Filosofisen tiedekunnan dekaani voi opiskelijan hakemuksesta hyväksyä opinto-oikeuden muutoksen ilman valintamenettelyä vahvistetun aloituspaikkamäärän lisäksi. Siirron edellytyksenä on, että erityisluokanopettajan ja erityisopettajan koulutuksen opiskelija on suorittanut tutkintorakenteen mukaisen laajan sivuaineen, perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisia opintoja korkeintaan 18.5 opintopistettä (kulkukaavion mukaisesti ensimmäisen opintovuoden opinnot). Lisäksi opinto-oikeuden muutosta harkitsevan opiskelijan on keskusteltava asiasta hops-ohjaajan tai amanuenssin kanssa.

Opinto-oikeuden muutosta haetaan lomakkeella, johon on liitettävä opintorekisteriote, millä hakija osoittaa siirron edellytysten täyttymisen. Erityisopettajan koulutukseen siirrettyä opinto-oikeutta ei voida palauttaa takaisin erityisluokanopettajan ja erityisopettajan koulutukseen ilman valintamenettelyä. Lisätietoja asiasta antaa amanuenssi Päivi Walling, paivi.walling@uef.fi, jolta myös saa hakulomakkeen. (Dekaanin päätös 94/2023, 137/03.02/2023, 23.3.2023.)

Siirtyminen suorittamaan pelkkää maisterin tutkintoa

Kasvatustieteiden ja psykologian osasto

Kasvatustieteen kandidaatin (ja optiona kasvatustieteen maisterin) opinto-oikeuden omaava opiskelija voi anoa kasvatustieteiden ja psykologian osastossa oikeutta siirtyä suorittamaan suoraan maisterin tutkintoa seuraavin perustein:

alempi tai ylempi yliopistotutkinto suoritettu sekä
ns. täydentävinä opintoina suoritettu oman pääaineen perus- ja aineopinnot sekä mahdolliset muut koulutuksen määrittämät täydentävät opinnot.

Täydentävät opinnot eivät sisälly maisterin tutkintoon.

Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto

Kasvatustieteen kandidaatin (ja optiona kasvatustieteen maisterin) opinto-oikeuden omaava opiskelija voi anoa soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastossa oikeutta siirtyä suorittamaan suoraan kasvatustieteen maisterin tutkintoa seuraavin perustein:

alempi tai ylempi yliopistotutkinto suoritettu sekä
ns. täydentävinä opintoina suoritettu
- luokanopettajakoulutuksessa kasvatustieteen perus- ja aineopinnot 70 op
- kotitalousopettajakoulutuksessa kotitaloustieteen perus- ja aineopinnot 80 op
- käsityönopettajakoulutuksessa käsityötieteen, monimateriaalisen käsityön perus- ja aineopinnot 80 op
- varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksessa kasvatustieteen perus- ja aineopinnot (erityisesti varhaiskasvatus) 65 op

Opiskelija suorittaa maisterin tutkintoon pakollisena sivuaineena

luokanopettajakoulutuksessa perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot 60 op
kotitalous- ja käsityönopettajakoulutuksissa opettajan pedagogiset opinnot 60 op
varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksessa varhaiskasvatuksen sisältöalueet 75 op

Täydentävät opinnot eivät sisälly maisterin tutkintoon.

Muokattu 7.3.2024: muutettu linkki asiointipalveluun.

Opinto-oikeuden muutokset psykologian koulutusalan opinnoissa

Opinto-oikeuden muutokset teologisen koulutusalan opinnoissa

Koulutusohjelman vaihtaminen

Suuntautumisvaihtoehdon vaihtaminen

Opiskelija voi hakea suuntautumisvaihtoehdon muutosta oman koulutusohjelmansa sisällä.

Opetusalan suuntautumisvaihtoehto

Jos opiskelija on suorittanut opettajan kelpoisuuden tuottavat pedagogiset opinnot (60 op), hän voi hakea maisterivaiheessa suuntautumisvaihtoehdon muutosta aiempien opintojen perusteella. Suuntautumisvaihtoehdon muuttaminen ei tässä tapauksessa oikeuta opettajan pedagogisten opintojen suorittamiseen. Muutosta haetaan Kamusta löytyvällä lomakkeella ”Pääaineen/suuntautumisvaihtoehdon/koulutusohjelman/kampuksen vaihtaminen”. Lisätietoa asiasta antaa amanuenssi.

Teologin tai kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehto

Teologin tai kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehtoon siirtyminen tapahtuu ilman kiintiötä kerran vuodessa keväällä. Muutosta haetaan asiointipalvelusta löytyvällä lomakkeella ”Pääaineen/suuntautumisvaihtoehdon/koulutusohjelman/kampuksen vaihtaminen” (vaatii kirjautumisen). Lisätietoa asiasta antaa koulutussuunnittelija. Jos opiskelijalle myönnetään suuntautumisvaihtoehdon muutos, hän menettää entisen suuntautumisvaihtoehdon mukaisen opinto-oikeutensa.

Suuntautumisvaihtoehdon muutos oman koulutusohjelman teologin suuntautumisvaihtoehtoon on mahdollista seuraavin ehdoin:
• opiskelija jättää hakemuksensa kevään siirtohaun hakuaikana
• opiskelija laatii ja hyväksyttää ennen hakemista uuden, teologin suuntautumisvaihtoehdon tutkintovaatimuksien mukaisen HOPSin.

Suuntautumisvaihtoehdon muutos ortodoksisen teologian kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehtoon on mahdollista seuraavin ehdoin:
• opiskelijalla on jo ortodoksisen teologian opinto-oikeus joko teologin tai opetusalan suuntautumisvaihtoehdossa
• opiskelija jättää hakemuksensa kevään 2. yhteishaun hakuaikana
• opiskelija laatii ja hyväksyttää ennen hakemista uuden, kirkkomusiikin tutkintovaatimuksien mukaisen HOPSin
• opiskelija osallistuu yhteishaun yhteydessä järjestettävään ortodoksisen kirkkomusiikin musiikkikokeeseen. Päivämäärä on kirjattu Opintopolkuun.

Musiikkikoe koostuu teoriaosiosta ja musiikkiosiosta. Musiikkikokeessa hyväksytyksi tulemisen vähimmäispistemäärä on 20 pistettä: teoriaosiosta vähintään 10 pistettä ja musiikkiosion kustakin neljästä osasta vähintään 2,5 pistettä.

Musiikkikokeeseen ei tarvitse erikseen ilmoittautua, suuntautumisvaihtoehdon muutoshakemus toimii ilmoittautumisena.

Siirtyminen suorittamaan pelkkää maisterin tutkintoa

jokin alempi tai ylempi yliopistotutkinto
oman koulutusohjelman (yleisen tai ortodoksisen teologian) perusopinnot (60 op/35 ov) vähintään hyvin tiedoin (3/5) enintään kymmenen vuotta aikaisemmin tai vastaavat opinnot.

Jos opiskelijalle myönnetään opinto-oikeuden muutos, hänen tulee suorittaa teologian maisterin tutkintoon vähintään 10 opintopistettä klassisten kielten opintoja. Suoritetut teologian perusopinnot (60 op) ovat täydentäviä opintoja, eivätkä ne sisälly maisterin tutkintoon. Mikäli opiskelijan tavoitteena on suorittaa evankelis-luterilaisen kirkon pappisvirkaan vaadittava teologian maisterin tutkinto, tulee opiskelijan huolehtia, että hänen suorittamansa teologian opinnot ovat Piispainkokouksen päätöksen (4 §) mukaiset (linkki avautuu uudelle välilehdelle).

Opinto-oikeuden muutosta haetaan yliopiston opinto-oikeuden muutoshakemuksella. Lomake on asiointipalvelussa (vaatii kirjautumisen). Lisätietoa asiasta antaa koulutussuunnittelija.

Muokattu 7.3.2024: muutettu linkit asiointipalveluun.

Opintojen suorittaminen ja arviointi

Opintosuoritusten arviointi, rekisteröinti ja julkistaminen

Opintojen suoritustapoja tarkentavia ohjeita filosofisessa tiedekunnassa

Läsnäolovelvollisuus

Edeltävät opinnot

Opintojen suorittaminen

Opintojaksot suoritetaan opetusohjelmassa vahvistetun aikataulun mukaisesti tai vastuuopettajan antamien ohjeiden mukaisessa aikataulussa.

Opintosuoritusten arviointi filosofisessa tiedekunnassa

Tenttiminen

Filosofisen tiedekunnan yleiset tentit

Yleiset tentit ovat erillisiä luento- tai harjoituskurssien tenteistä ja niihin tulee ilmoittautua Pepissä.

Filosofisessa tiedekunnassa järjestetään lukuvuonna 2023–2024 yhteensä viisi yleistä tenttiä.

Filosofisen tiedekunnan yleiset tentit 2023–2024

pe 13.10.2023 kello 13–17 salissa AG100
pe 1.12.2023 kello 13–17 salissa AG100
pe 9.2.2024 kello 13–17 salissa AG100
pe 22.3.2024 kello 13–17 salissa AG100
pe 17.5.2024 kello 13–17 salissa AG100

Yleisiä tenttiohjeita

Istumapaikalle saa viedä vain tentissä tarvittavat välineet (kirjoitusvälineet, juomapullo ja henkilöllisyystodistus/passi tai fyysinen opiskelijakortti). Sallituista materiaaleista (kuten sanakirjat) tulee olla maininta tenttipapereissa.
Kännykät ja muut älylaitteet tulee jättää laukkuihin tenttisalin seinustalle tai kokonaan salin ulkopuolelle virrat sammutettuna.
Tenttiajan katsotaan alkavan aina tasatunnilta. Tenttijällä, joka saapuu enintään 30 minuuttia myöhässä, on oikeus osallistua tenttiin.
Tenttitilaisuudesta saa poistua 30 minuuttia tenttiajan alkamisesta.
Mikäli opiskelija tahtoo tenttiä useamman tentin yhdellä kertaa, ei opiskelijalla ole käytössään lisäaikaa.
Tentistä myöhästyneelle ei myönnetä lisäaikaa tentin suorittamiseen, vaan tentti päättyy 4 tunnin kuluttua aloituksesta.
Opiskelijan on todistettava henkilöllisyytensä opiskelijakortilla, passilla tai henkilökortilla.
Opiskelijan tulee palauttaa kaikki tenttipaperit lähtiessään.
Jos opiskelijalle on myönnetty yksilöllisiä opintojärjestelyjä ja hän haluaa niitä käyttää, tulee opiskelijan olla yhteydessä yleisen tentin järjestäjään (opintosihteeri Terhi Vepsä) vähintään 10 vuorokautta ennen tenttiä.

Esteetön opiskelu ja yksilölliset opintojärjestelyt

Yksilöllisiin opintojärjestelyihin liittyvä neuvonta ja päätösten valmistelu filosofisessa tiedekunnassa:
amanuenssi Erja Vottonen
erja.vottonen@uef.fi, puh. 050 442 3884
Opintopalveluiden päällikkö Satu Kouki
satu.kouki@uef.fi, puh. 050 323 0870
Hakeminen ja ohjeet