Tarkenna hakuasi

Terveystieteiden tiedekunta: Farmasian opinto-opas 2020-2021

Johdanto

Tämä opinto-opas on tarkoitettu farmaseutin ja proviisorin koulutusohjelmien opiskelijoille.

Ohjeita opiskelun tueksi löytyy myös Kamusta Opiskelijan käsikirjasta, johon on koottuna kaikille Itä-Suomen yliopiston opiskelijoille yhteisiä tietoja opiskelusta yliopistossa. Uudelle opiskelijalle -kokonaisuuden alta taas löytyy mm. uuden opiskelijan muistilista, joka sisältää monenlaista tärkeää opintojen alkuvaiheeseen liittyvää tietoa.

Lisää farmasian omia ohjeita löytyy Farmasian opintoyhteisöstä (edellyttää kirjautumista).

Content missing

Opintoneuvonta ja opintojen ohjaus

HOPS-ohjauksesta vastaavat ja yleistä opintoneuvontaa antavat koulutussuunnittelija Päivi Hartikainen sekä opettajatuutorit. Yksittäistä opintojaksoa koskeviin kysymyksiin vastaavat opintojaksojen vastuuopettajat.

Opettajatuutorit

Farmaseuttivaiheessa jokaiselle opiskelijalle nimetään heti opintojen alussa oma opettajatuutori.

Farmaseuttivaiheen opettajatuutorit

Reeta Heikkilä
Pekka Jarho
Niina Karttunen
Hanna Kauppinen
Krista Laine
Kirsti Laitinen
Niina Nyberg
Marika Ruponen
Piia Siitonen
Tarja Toropainen
Jaana Veki

Sähköpostit ovat muotoa [email protected]

Proviisorivaiheessa jokaisella oppiaineella on nimetty opettajatuutori.

Proviisorivaiheen opettajatuutorit

Veli-Pekka Ranta, biofarmasia
Seppo Auriola, farmaseuttinen kemia
Ossi Korhonen, farmasian teknologia
Anne Lecklin, farmakologia
Marjo Huovinen, lääkeainetoksikologia
Emma Aarnio, lääketaloustiede
Miia Tiihonen, kliininen farmasia
Johanna Timonen, sosiaalifarmasia

Sähköpostit ovat muotoa: [email protected]

Edellä mainittujen lisäksi opintoneuvontaa antavat ja HOPS-ohjaajana toimivat oppiaineiden vastuuhenkilöt sekä koulutussuunnittelija Päivi Anneli Hartikainen, puh. 0294 45 4296. Huomioi sähköpostiosoite: [email protected]

Opetussuunnitelma

Farmaseutin koulutuksen tehtävä ja tavoitteet

Lähtökohtana farmaseutin koulutuksessa on antaa opiskelijalle valmiudet toimia farmaseutin tehtävissä ja edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen sekä ammatilliseen jatkokoulutukseen.

Koulutuksen tieteelliset ja ammatilliset tavoitteet

Farmaseutti on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö sekä lääkkeiden ja lääkealan asiantuntija, joka osaa:

  • Toimia farmaseuttisissa tehtävissä lääkehuollon ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon sektoreilla.
  • Tehdä säädöksiin, tutkimustietoon, hoitosuosituksiin ja ammattietiikkaan perustuvia ratkaisuja.
  • Edistää terveyttä ja lääkkeiden rationaalista käyttöä.
  • Valmistaa laatuvaatimukset täyttäviä lääkevalmisteita.
  • Varmistaa lääkitysturvallisuuden lääkkeitä toimitettaessa.
  • Toimia ja viestiä asiakkaiden kanssa ja moniammatillisissa ympäristöissä.
  • Ylläpitää osaamistaan sekä kehittää ja tuoda esille omaa asiantuntijuuttaan.

Farmaseutin tutkinnon suorittaneella on edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen.

Farmaseutin tutkinnon uusi opetussuunnitelma astui voimaan 1.8.2019 farmaseuttiopintonsa aloittavista opiskelijoista alkaen. Opetussuunnitelma on voimassa 3 lukuvuotta. Opetussuunnitelmaa tarkennetaan 2. ja 3. lukuvuoden osalta keväällä 2020. Keväällä 2021 siirrytään akateemisen rehtorin päätöksen (25.11.2016) mukaiseen kolmivuotissykliin. Farmaseutin tutkinnon opetussuunnitelma toimii myös proviisorin tutkinnon opetussuunnitelmana kolmen ensimmäisen opiskeluvuoden ajan (1.-3. vsk), sillä proviisoriksi opiskelevien tulee suorittaa farmaseuttitutkinto ennen siirtymistä proviisorivaiheeseen (4.-5. vsk).

Farmaseutin tutkinnon osaamiskokonaisuuksien tavoitteet

Farmaseutin koulutusohjelma koostuu neljästä osaamiskokonaisuudesta, joita ovat farmaseutti terveydenhuollossa, molekyylistä lääkevalmisteeksi, lääkehoidot ja niiden arviointi sekä tieteellinen ajattelu ja viestintätaidot. Lisäksi opintoihin kuuluu vapaavalintaisia opintoja.

Osaamiskokonaisuuksien tavoitteet ovat seuraavat:

Farmaseutti terveydenhuollossa -osaamiskokonaisuuden suoritettuaan, opiskelija osaa:

  • selittää eri toimijoiden ydintehtävät ja roolit lääkehuollossa
  • noudattaa työskentelyssään säädöksiä, määräyksiä ja ohjeita sekä soveltaa ammattietiikkaa
  • toimia farmaseuttisissa tehtävissä vastuullisesti ja oman ammattiroolinsa mukaisesti
  • toimia sosiaali- ja terveydenhuollossa sektorinsa ja yksikkönsä asiantuntijana.

Molekyylistä lääkevalmisteeksi -osaamiskokonaisuuden suoritettuaan, opiskelija osaa:

  • perustella kemiallisen rakenteen vaikutus lääkeaineen tehoon ja turvallisuuteen
  • selittää lääkkeiden elinkaaren vaiheet ja niiden merkitys lääkevalmisteen tehon ja turvallisuuden kannalta
  • käyttää lääkkeiden kehityksessä, valmistuksessa ja laadunvalvonnassa tarkoituksenmukaisia menetelmiä ja toimintatapoja
  • määritellä lääkemuotojen erot, niiden soveltuvuus eri antoreiteille ja selittää niiden oikea käyttö ja säilytys.

Lääkehoidot ja niiden arviointi -osaamiskokonaisuuden suoritettuaan, opiskelija osaa:

  • arvioida lääkehoidon tarvetta ja tarkoituksenmukaisuutta
  • tunnistaa ja ratkaista lääkehoitoon liittyviä ongelmia
  • tukea ja seurata lääkehoidon toteutumista
  • antaa yksilöllistä terveys- ja lääkeneuvontaa
  • tehdä lääkityksen tarkistuksen ja lääkehoidon arvioinnin
  • toimia farmasian asiantuntijana moniammatillisessa hoitotiimissä.

Tieteellinen ajattelu ja viestintätaidot -osaamiskokonaisuuden suoritettuaan, opiskelija osaa:

  • etsiä, arvioida ja soveltaa tietoa alan keskeisistä tietolähteistä
  • valita ja käyttää farmaseuttisissa tehtävissä tarvittavia ohjelmistoja ja tietokantoja
  • kirjoittaa tieteellistä asiatekstiä alan käytäntöjä noudattaen
  • viestiä suullisesti, kirjallisesti ja verkossa kohderyhmä huomioiden
  • käyttää suomen, ruotsin ja englannin kieltä työhön liittyvissä vuorovaikutustilanteissa
  • arvioida ja kehittää omaa osaamistaan.

Yksittäisten opintojaksojen osaamistavoitteet on esitetty WebOodissa opintojaksokuvauksissa.

Proviisorin koulutuksen tehtävä ja tavoitteet

Lähtökohtana koulutuksessa on antaa opiskelijalle valmiudet toimia proviisorin tehtävissä sekä valmiudet tieteelliseen ja ammatilliseen jatkokoulutukseen.

Proviisorit toimivat lääkealan johto-, suunnittelu- ja asiantuntijatehtävissä. Suurin osa proviisoreista työskentelee avohuollon apteekeissa ja sairaala-apteekeissa, joissa tehtäviin kuuluu muun muassa liikkeen- ja työnjohtoa, koulutustehtäviä sekä asiakaspalvelua. Sairaala-apteekkarina toimiva proviisori vastaa sairaalan lääkehuollon järjestämisestä. Lääketeollisuudessa proviisorit toimivat yleensä tuotekehitys- ja johtotehtävissä. Proviisoreita työskentelee myös tutkimus-, koulutus- ja viranomaistehtävissä. Proviisori voi hakea apteekkilupaa ja sen saatuaan ryhtyä yksityisyrittäjäksi, apteekkariksi.

Koulutuksen tieteelliset ja ammatilliset tavoitteet

Proviisorin tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijan tulee saavuttaa valmiudet:

  1. tieteelliseen ja ammatilliseen jatkokoulutukseen
  2. lääkeaineiden ja lääkkeiden tutkimus- ja kehitystyöhön sekä lääkkeiden taloudellisuutta ja käyttöä koskevaan tutkimukseen
  3. toimintaan aktiivisesti terveydenhuollon farmaseuttisissa tehtävissä esimiehenä, asiantuntijana, kouluttajana ja kehittäjänä.

Proviisorin tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijan tulee lisäksi

  • motivoitua ylläpitämään ja kehittämään ammatillista ja tieteellistä osaamistaan
  • omaksua hyvä tutkimus- ja ammattietiikka
  • olla kiinnostunut alan kansainvälisestä kehityksestä
  • sitoutua toimimaan aktiivisesti yhteistyössä muun terveydenhuoltohenkilöstön ja viranomaisten kanssa
  • oppia toimimaan siten, että alan arvostus ja luottamus yhteiskunnassa säilyy
  • motivoitua toimimaan esimiehenä ja asiantuntijana
Proviisorin tutkinnon pääaineiden tavoitteet

Opintoja varten opiskelija valitsee pääaineen. Laitosjohtaja tekee päätöksen pääainevalinnoista. Kussakin oppiaineessa on pakolliset aine- ja syventävät opinnot, jotka kaikkien pääaineen opiskelijoiden on suoritettava (ks. proviisorin tutkintorakenne). Lisäksi opintoja voi valita laajasti sekä omasta oppiaineesta että laitoksen muiden oppiaineiden ja muiden laitosten opintotarjonnasta.

Farmasian teknologian opinnot suoritettuaan opiskelija osaa

  • soveltaa fysikaalisen farmasian periaatteita farmaseuttiseen tuotekehitykseen ja lääkkeiden valmistukseen
  • lääkemuodon valinnan päätösprosessin ja on perehtynyt formulaatiokehitystä tukeviin järjestelmiin
  • farmaseuttisessa tuotekehityksessä, lääkkeiden valmistuksessa ja laadunvalvonnassa yleisemmin käytettävien tutkimusmenetelmien kehittämisen sekä itsenäisen käytön
  • soveltaa käytäntöön farmaseuttisessa tuotekehityksessä, lääkkeiden valmistuksessa ja laadunvalvonnassa käytettäviä laatujärjestelmiä sekä arvioida niitä

Biofarmasian opinnot suoritettuaan opiskelija osaa

  • määritellä lääketutkimuksen ja tuotekehityksen biofarmaseuttiset ja farmakokineettiset periaatteet
  • kuvata keskeiset sairauksia, perinnöllisiä tekijöitä ja erityisryhmiä koskevat farmakokineettiset vaikutukset
  • soveltaa edellä mainittuja periaatteita käytännössä ja tulkita saatuja tutkimustuloksia

Farmaseuttisen kemian opinnot suoritettuaan opiskelija osaa

  • lääkeainesuunnittelun ja synteettisen lääkeainekemian peruskäsitteet ja menetelmät
  • keskeiset lääke- ja apuaineiden kehittämisessä ja tutkimuksessa käytettävät fysikaaliskemialliset menetelmät
  • keskeiset lääke- ja apuaineiden analytiikassa käytettävät menetelmät sekä hallitsee niiden itsenäisen käytön
  • arvioida lääkkeiden farmaseuttiskemiallista laatua, sekä itsenäisesti laatia ja käyttää lääkekehityksessä tarvittavia laatu- ja dokumentaatiojärjestelmiä

Farmakologian opinnot suoritettuaan opiskelija osaa

  • sairauksien hoidossa käytettävät keskeiset lääkeaineet sekä niiden vaikutukset ja vaiheet elimistössä sekä soveltaa näitä tietoja potilaan lääkehoitoon
  • kuvata modernin lääkekehityksen perusperiaatteet
  • toimia farmakologian ammattilaisena lääkehuollon eri sektoreilla
  • soveltaa farmakologisessa tieteellisessä tutkimuksessa käytettäviä keskeisempiä menetelmiä
  • hakea kattavasti farmakologista tietoa, arvioida sen luotettavuutta ja soveltaa sitä käytännössä

Lääkeainetoksikologian opinnot suoritettuaan opiskelija osaa:

  • eri toksisuuden muodot ja niihin vaikuttavat tekijät
  • yleisimpien myrkytyksiä aiheuttavien lääkeaineiden ja muiden kemikaalien vaikutukset ja hoidon pääperiaatteet
  • lääkeaineiden ja muiden kemikaalien toksisuuden testaukseen käytettävät menetelmät ja tuntee niiden rajoitteet
  • toksikologisen vaaran ja riskinarvioinnin periaatteet
  • hakea kattavasti toksikologista tietoa, arvioida sen luotettavuutta ja soveltaa sitä käytännössä

Sosiaalifarmasian opinnot suoritettuaan opiskelija osaa

  • kuvata sosiaalifarmasian tieteenalana sekä sosiaalifarmasiassa käytettävät tutkimusmenetelmät
  • soveltaa keskeisimpiä tutkimusmenetelmiä tieteelliseen tutkimukseen
  • kuvata terveyspolitiikan ja erityisesti lääkepolitiikan päätöksentekojärjestelmät ja toimia järjestelmässä farmasian asiantuntijana
  • kuvata ja arvioida lääkkeiden käyttöön, lääkehoidon taloudellisuuteen, turvallisuuteen ja tehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä
Proviisorin tutkintorakenne lukuvuonna 2020-2021 aloittaville opiskelijoille

Opinnot koostuvat pakollisista kieli- ja viestintäopinnoista, pakollisista perus- ja aineopinnoista, pakollisista syventävistä opinnoista sekä pakollisista ja valinnaisista pääaineen mukaisista aine- ja syventävistä opinnoista.

Pakolliset kieli- ja viestintäopinnot 4 op

  • 8013626 Scientific Writing and Presentations for Pharmacy (SWP/PR) 2 op
  • 8011625 Tieteellinen kirjoittaminen proviisoriopiskelijoille (TIKI/PR) 2 op

Pakolliset perus- ja aineopinnot 7 op

  • 4214505 Proviisoriopintojen suunnittelu ja portfolio 2 op
  • 3622230 Tilastotieteen johdantokurssi (TJK) 5 op

Pakolliset syventävät opinnot 40 op

  • 4213050 Pro gradu -tutkielma 38 op
  • 4213056 Proviisorien graduseminaari 2 op
  • 4213061 Kypsyysnäyte, ylempi korkeakoulututkinto 0 op

Yhteensä 51 op

Pakolliset ja valinnaiset aine- ja syventävät opinnot 69 op

Yksi seuraavista oppiaineista (farmaseuttinen kemia, farmasian teknologia, biofarmasia, farmakologia, lääkeainetoksikologia tai sosiaalifarmasia) valitaan ns. pääaineeksi, josta on suoritettava ennalta mainitut pakolliset opintojaksot ja ilmoitettu määrä valinnaisia opintojaksoja. Valinnaisten opintojen listat ovat ohjeellisia. Muiden kuin listalla mainittujen valinnaisten opintojaksojen suorittamisesta sovitaan oppiaineen vastuuhenkilön kanssa henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) teon yhteydessä.

Farmaseuttinen kemia

Pakolliset aineopinnot 8,5 op/10,5 op

  • 4217213 Analyyttinen kemia 2 (ANA2) 4,5 op
  • 4217211 Orgaaninen kemia (ORK) 4 op/6 op

Valinnaiset aineopinnot enintään 38,5 op/40,5 op
Valinnaiset syventävät opinnot vähintään 20 op

Farmasian teknologia

Pakolliset aineopinnot 4,5 op

  • 4217213 Analyyttinen kemia 2 (ANA2) 4,5 op

Pakolliset syventävät opinnot 29 op/31 op

  • 4215501 Biofarmasian ja tuotekehityksen jatkokurssi (BTJK) 9 op/11 op
  • 4216520 Fysikaalisen farmasian jatkokurssi, osa 1 (FFJK1) 2 op
  • 4216521 Fysikaalisen farmasian jatkokurssi, osa 2 (FFJK2) 4 op
  • 4216505 Fysikaalisen farmasian jatkokurssin harjoitustyöt (FFJK HA) 4 op
  • 4216608 Teollinen lääkkeenvalmistus (TELÄV) 10 op

Valinnaiset aine- ja/tai syventävät opinnot 33,5 op/35,5 op

Biofarmasia

Pakolliset aineopinnot 4,5 op

  • 4217213 Analyyttinen kemia 2 (ANA2) 4,5 op

Pakolliset syventävät opinnot 21 op/23 op

  • 4215501 Biofarmasian ja tuotekehityksen jatkokurssi (BTJK) 9 op/11 op
  • 4216521 Fysikaalisen farmasian jatkokurssi, osa 2 (FFJK2) 4 op
  • 4215505 Drug Metabolism and Pharmacokinetics (DMPK) 4 op
  • 4215508 Clinical Pharmacokinetics (CLPK) 2 op
  • 4215509 Pharmacokinetic and Pharmacodynamic Data Analysis (PKPD) 2 op

Valinnaiset aine- ja/tai syventävät opinnot 41,5 op/43,5 op

Farmakologia

Pakolliset aineopinnot 14,5 op

  • 4218501 Critical Journal Club (CJC) 1,5 op
  • 4218513 Introduction to Pharmacology and Toxicology Laboratory (IPTL) 4 op
  • 4218526 Farmakologian perusmenetelmät (FAPE) 4 op
  • 4218508 tai 4218509 Farmakologian teemapäivät I (FATE1) tai II (FATE2) 5 op

Pakolliset syventävät opinnot 14 op

  • 4215505 Drug Metabolism and Pharmacokinetics (DMPK) 4 op
  • 4215508 Clinical Pharmacokinetics (CLPK) 2 op
  • 4218519 Neuropharmacology and neural drug targets (NEUTAR) 5 op
  • 4215510 Pharmacogenomics (FGEN) 3 op

Valinnaiset aineopinnot enintään 34,5 op

Valinnaiset syventävät opinnot vähintään 6 op

Lääkeainetoksikologia

Pakolliset aineopinnot 12 op

  • 4219501 Clinical Toxicology and Drug Safety (CLTOX) 5 op
  • 4218513 Introduction to Pharmacology and Toxicology Laboratory (IPTL) 4 op
  • 4219512 Toxicological and Environmental Risk Assessment and Risk Communication (TOXENRI) 3 op

Pakolliset syventävät opinnot 12 op

  • 4219204 Genetic and Reproductive Toxicology (GRTOX) 5 op
  • 4215505 Drug Metabolism and Pharmacokinetics (DMPK) 4 op
  • 4219211 Toxicity Testing (TOTE) 3 op

Valinnaiset aineopinnot enintään 37 op
Valinnaiset syventävät opinnot vähintään 8 op

Sosiaalifarmasia

Pakolliset aineopinnot 7 op

  • 4214206 Johdatus lääketaloustieteeseen (JLT) 2 op
  • 4214517 Johdatus lääke-epidemiologiaan 3 op
  • 4214214 Lääkepolitiikka (LÄPO) 2 op

Pakolliset syventävät opinnot 20,5 op–24 op

  • 4214516 Lääke-epidemiologia (LEP) 4 op
  • 4214504 Projektityö (PRT) 4,5–8 op
  • 4214513 Sosiaalifarmasia (SOFA) 4 op
  • 4214509 Sosiaalifarmasian tutkimussuunnitelmaseminaari (STS) 3 op
  • 4214508 Yhteiskuntatieteen tutkimusmenetelmät farmasiassa (YTF) 5 op

Valinnaiset aine- ja/tai syventävät opinnot 38 op–41,5 op

Tarjolla olevia valinnaisia aineopintoja:

  • 4219103 Academic study skills in toxicology (ASST) 5 op
  • 4217213 Analyyttinen kemia 2 (ANA2) 4,5 op
  • 4214203 Apteekkiliikkeen johtaminen (ALJ) 4,5 op
  • 4510031 Eläinten käyttö tutkimuksessa: kurssi toimenpiteiden suorittajille (KTS) 2 op
  • 4510032 Eläinten käyttö tutkimuksessa: kurssi tutkimushankkeita suunnitteleville (THS) 3 op
  • 4218503 Entsymologian perusteet farmasiaan (EPF) 3 op
  • 4218526 Farmakologian perusmenetelmät (FAPE) 4 op
  • 5210201K Henkilöstövoimavarojen johtaminen 6 op
  • 4214213 Irti tupakasta moniammatillisesti – farmasia 2 op
  • 4214517 Johdatus lääke-epidemiologiaan 3 op
  • 4214206 Johdatus lääketaloustieteeseen (JLT) 2 op
  • 5426101 Johdatus sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään 3 op
  • 5210104K Johtamisen perusteet
  • 4213079 Kongressien ja seminaarien hyödyntäminen ammattitaidon kehittämisessä 1–3 op
  • 4217228 Laatu laboratorio- ja apteekkityössä (LLAT) 3 op
  • 5210102 Laskentatoimen perusteet 6 op
  • 4214214 Lääkepolitiikka (LÄPO) 2 op
  • 4217229 Lääkkeiden myyntiluvat 3 op
  • 4216519 Farmaseuttisen tuotekehityksen harjoitustyöt  3 op
  • 5210105 Markkinoinnin perusteet 6 op
  • 4215203 Matematiikka farmasiassa, osa 1: Differentiaali- ja integraalilaskenta kineettisissä tutkimuksissa (MAF1) 2 op
  • 4215204 Matematiikka farmasiassa, Osa 2: Lineaarinen ja epälineaarinen regressio (MAF2) 2 op
  • 5426104 Moniammatillinen SOTE-johtaminen (MOJO) 2 op
  • 5426102 Moniammatillista yhteistoimintaa sosiaali- ja terveysalalla simulaatio-oppimisen keinoin 2 op
  • 4441212 Näyttöön perustuva terveydenhuolto 2 op
  • 4217211 Orgaaninen kemia (ORK) 4 op/6 op
  • 4219209 Organ Toxicology and Toxicopathology (ORTOXPAT) 10 op
  • 1131018 Osallistuminen ainejärjestö- ja kerhotyöskentelyyn 1–5 op
  • 1131016 Osallistuminen hallinto- ja työryhmätyöskentelyyn 1–10 op
  • 4311006 Patient Safety 4 op
  • 5210103K Rahoituksen perusteet 6 op
  • 4214209 Sairaalafarmasian perusteet (SAF) 3 op
  • 4216214 Sairaaloiden lääkevalmistus (SLV) 2 op/4 op
  • 4311008 Social marketing in health promotion (SOMA) 2 op
  • 4215205 Soluviljelyn perusteet farmasiassa (SVPF) 2 op/3 op
  • 5425020A Sosiaali- ja terveysjohtamisen perusteet (SHTH PER) 5 op
  • 5311318 Terveydenhuolto-oikeus 5 op
  • 5420002 Terveystaloustieteen perusteet (TTPER) 6 op
  • 3622231 Tilastotieteen peruskurssi (TPK) 4 op
  • 4217570 Työharjoittelu farmasian alalla 1–10 op
  • 4213086 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen 1–5 op
  • Erikseen sovittava(t) opintojakso(t)

Tarjolla olevia valinnaisia syventäviä opintoja:

  • 4219522 Advanced Literature in Toxicolgy (ALTOX) 2–6 op
  • 4215501 Biofarmasian ja tuotekehityksen jatkokurssi (BTJK) 9 op/11 op
  • 4215503 Biofarmasian syventävä kirjallisuus 2–8 op
  • 4215508 Clinical Pharmacokinetics (CLPK) 2 op
  • 4219501 Clinical Toxicology and Drug Safety (CLTOX) 5 op
  • 4217567 Drug Design (DD) 5 op
  • 4215505 Drug Metabolism and Pharmacokinetics (DMPK) 4 op
  • 4217568 Drug-Receptor Interactions (DRI) 5 op
  • 4218506 Farmakologian menetelmien jatkokurssi (FAMEJ) 3 op
  • 4218507 Farmakologian syventävä kirjallisuus (FSK) 2–6 op
  • 4217553 Farmaseuttisen kemian syventävä kirjallisuus (FKSK) 3–9 op
  • 4216502 Farmasian teknologian syventävä kirjallisuus 3–6 op
  • 4216520 Fysikaalisen farmasian jatkokurssi, osa 1(FFJK1) 2 op
  • 4216521 Fysikaalisen farmasian jatkokurssi, osa 2 (FFJK2) 4 op
  • 4216505 Fysikaalisen farmasian jatkokurssin harjoitustyöt (FFJK HA) 4 op
  • 4219204 Genetic and Reproductive Toxicology (GRTOX) 5 op
  • 4214514 Iäkkäiden lääkehoito ja kohtaaminen (ILI) 3 op
  • 4218523 Kliinisen farmasian jatkokurssi (KLIFJ) 3 op
  • 4214511 Kliinisen farmasian lukupiiri (KFLP) 1–8 op
  • 4214502 Lääketaloustiede (LTT) 4 op
  • 4217548 Lääkkeiden säilyvyys (LÄSÄ) 3,5 op
  • 4216507 Lääkkeiden tuotekehityksen johdanto (LTJ) 3 op
  • 4217566 Molecular and Protein Modeling (PROMM) 5 op
  • 4218519 Neuropharmacology and Neural Drug Targets (NEUTAR) 5 op
  • 4217563 NMR- ja massaspektroskopia bioanalyytikassa (NMRMS) 6 op
  • 4450328 Näyttöön perustuva terveydenhuolto 2, 3 op tai 4455059 Evidence based health care 2, 3 op
  • 4217564 Orgaaninen kemia 2 (ORK2) 6 op (joka 2. vuosi)
  • 4217556 Orgaaninen synteesi -laboratoriotyöt (OSY-L) 5 op
  • 4215510 Pharmacogenomics (FGEN) 3 op
  • 4215509 Pharmacokinetic and Pharmacodynamic Data Analysis (PKPD) 2 op
  • 4214504 Projektityö (PRT) 4,5–8 op
  • 4217565 Protein structure (PROS) 5 op
  • 4217214 Radiofarmasia ja -kemia (RAF) 3 op
  • 4214507 Sosiaalifarmasian syventävä kirjallisuus (SFSK) 1–8 op
  • 4216608 Teollinen lääkkeenvalmistus (TELÄV) 5 op
  • 4219216 Toxicology of Compounds (TOXCOM) 5 op
  • 4217552 Validointi lääkeaineanalytiikassa (VLA) 3,5 op
  • 4214508 Yhteiskuntatieteen tutkimusmenetelmät farmasiassa (YTF) 5 op
  • Erikseen sovittava(t) opintojakso(t)

Opinnäytteet

Farmaseutin lopputyöhön liittyvä ohjeistus löytyy Farmasian opintoyhteisöstä.

Pro gradu -tutkielmaan liittyvä ohjeistus löytyy Farmasian opintoyhteisöstä.

Harjoittelu ja työelämäyhteistyö

Opetusapteekkiharjoittelu

Farmaseutin tutkintoon sisältyy 30 op:n laajuinen opetusapteekkiharjoittelu, josta ensimmäiset 3 kuukautta (osa 1) suoritetaan toisen opiskeluvuoden päätteeksi ja loput 3 kuukautta (osa 2) kolmannen opiskeluvuoden päätteeksi. Vähintään 3 kuukautta harjoittelusta on suoritettava Suomessa avohuollon apteekissa ja korkeintaan 3 kuukautta voi harjoitella sairaala-apteekissa. Opetusapteekkiharjoittelu, osa 2:n voi suorittaa myös ulkomailla avohuollon apteekissa tai sairaala-apteekissa.

Opiskelijoiden tulee hankkia harjoittelupaikka itse. Opetusapteekkiharjoittelun voi suorittaa opetusapteekeissa, joita ovat Itä-Suomen yliopiston apteekki, Yliopiston Apteekki sivuapteekkeineen sekä farmasian laitoksen opetusapteekiksi hyväksymät yksityiset apteekit ja sairaala-apteekit. Lista opetusapteekeista löytyy opetusapteekkiharjoittelun Moodle-oppimisympäristöstä. Farmasian laitos ohjaa ja valvoo opetusapteekkiharjoittelua.

Yliopisto ilmoittaa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviraan ne opiskelijat, jotka ovat hyväksytysti suorittaneet yliopiston määräämät, harjoittelemaan pääsemiseksi vaadittavat opintojaksot. Valvira merkitsee nämä opiskelijat terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin (Terhikki). Yli 10 vuotta sitten opintonsa aloittaneita ja ulkomaista tutkintoa täydentäviä opiskelijoita ei voi lisätä Terhikki-rekisteriin. Tilapäisesti laillistetun ammattihenkilön tehtävissä työskentely on mahdollista ainoastaan silloin kun henkilö on tutkinto-opiskelija oppilaitoksessa. Henkilö ei ole enää opiskelija, jos opinnot ovat jääneet kesken ja hän ei enää ole oppilaitoksessa kirjoilla tai jos henkilö on ilmoittautunut poissaolevaksi.

Koulutusyksiköt lähettävät apteekeille sijoituskirjeen noin kaksi viikkoa ennen harjoittelujakson alkamista. Opiskelijan tulee tätä ennen ilmoittaa harjoittelustaan yliopistolle (linkki löytyy opetusapteekkiharjoittelun Moodle-oppimisympäristöstä) ja harjoittelun edellytysten tulee täyttyä.

Opiskelija hakee varmennekorttia, kun yliopisto on lähettänyt 1. harjoitteluun vaadittavien opintojen suoritusilmoituksen Valviralle ja opiskelijan ammattioikeustiedot löytyvät Valviran JulkiTerhikistä (avautuu uuteen välilehteen).

Vastavalmistunut farmaseutti säilyttää opiskelijaoikeudet ja voi työskennellä ammattihenkilön tehtävissä 30 päivän ajan valmistumisen jälkeen siihen asti, että Valvira myöntää laillistuksen. Valvira kuitenkin suosittelee, että laillistusta haetaan välittömästi valmistumisen jälkeen.

Opetusapteekkiharjoittelun suorittaminen ulkomailla

Ohjatun harjoittelun suorittaminen toisessa EU/ETA-jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa

Opetusapteekkiharjoittelu, osa 2:n voi suorittaa myös ulkomailla avohuollon apteekissa tai sairaala-apteekissa.

Ohjattua harjoittelua voi suorittaa ulkomailla, kun opetusapteekkiharjoittelulle farmaseutin ja proviisorin opetussuunnitelmassa asetetut edellytykset täyttyvät. Harjoittelun voi suorittaa joko kansainvälisessä vaihdossa yhteistyökorkeakoulujen kautta tai itse hankitussa organisaatiossa.

Tällä hetkellä Farmasian laitoksella on voimassa olevat sopimukset opetusapteekkiharjoitteluvaihdosta Ghanaan (Kwame Nkrumah University of Science and Technology) ja Australiaan (Australian National University Pharmacy, Canberra).

Opiskelija voi hankkia harjoittelupaikan myös itse varmistuttuaan siitä, että ko. harjoittelupaikka on sellainen, jossa harjoittelulle asetetut tavoitteet on mahdollista saavuttaa ja että harjoittelun ohjaajilla on riittävä pätevyys. Opiskelijan tulee olla yhteydessä farmasian laitoksen harjoitteluvastuuhenkilöön, joka päättää harjoittelupaikan hyväksymisestä. Farmasian laitos tekee harjoittelusopimuksen suoraan harjoitteluorganisaation kanssa.

Harjoittelun valvojan tehtävät ulkomailla suoritettavan harjoittelun aikana

Ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) 44 artiklan b kohdan mukaisesti myös ulkomailla suoritetussa harjoittelussa harjoittelun ohjaajan tulee olla farmasian ammattipätevyyden saanut henkilö. Farmaseutin ja proviisorin tutkintoon sisältyvässä harjoittelussa harjoittelun valvojan tulee olla proviisorin tutkinnon suorittanut henkilö.

Ulkomailla toteutettavan opetusapteekkiharjoittelun valvojan vastuulla on:

  • perehdyttää harjoitteluapteekin/sairaala-apteekin toimintaan ja farmaseuttisiin tehtäviin
  • auttaa opiskelijaa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) laadinnassa
  • tukea ja ohjata harjoitteluun kuuluvien tehtävien suorittamisessa
  • arvioida ja antaa palautetta opiskelijan osaamisen kehittymisestä HOPS:n tavoitteiden mukaisesti
  • antaa suullista ja/tai kirjallista palautetta opiskelijan osaamisesta harjoittelun päättyessä
  • allekirjoittaa harjoittelutodistus harjoittelun päättyessä
  • olla tarvittaessa yhteydessä farmasian laitoksen harjoitteluvastuuhenkilöön.

Työharjoittelu farmasian alalla -opintojakso

UEF: Tuettu harjoittelu kotimaassa tai ulkomailla

Opintojen suorittaminen

Opintosuoritusten arviointi ja muutoksenhaku

Opintosuoritusten arviointi

Opintosuorituksen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa vahvistettuun opintojaksokuvaukseen. Opintosuoritukset tai sen osat on suoritettava ja palautettava asetetussa määräajassa. (Opintojohtosääntö 34 §)

Opintosuoritusten, myös alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen opinnäytteiden sekä sivuaineeseen laadittujen opinnäytteiden, arvioinnissa käytetään asteikkoa 0—5, jossa arvosanojen merkitys on seuraava: 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2= tyydyttävä, 1 = välttävä ja 0 = hylätty. Suoritukset voidaan arvioida asteikolla hyväksytty ‐ hylätty, kun numeerista asteikkoa ei ole tarkoituksenmukaista käyttää. Arvosana 1 vastaa arvosanaa hyväksytty. Hyväksytyn suorituksen vähimmäisvaatimukset määritellään opetussuunnitelmassa. (Opintojohtosääntö 33 §)

Toisen kotimaisen kielen taidon arviointiin käytetään asteikkoa tyydyttävä tai hyvä.

Opintosuorituksen rekisteröinti

Opintosuorituksen suoritusajankohdaksi merkitään tenttitilaisuuden päivämäärä tai kirjallisen työn tarkastukseen jättämispäivämäärä. Opinnäytteiden (pl. kandidaatin tutkielma) suorituspäivä on arvostelupäätöksen päivämäärä. Osasuorituksiin perustuvan kokonaisuuden suoritusajankohdaksi merkitään viimeisen osasuorituksen päivämäärä. (Opintojohtosääntö 47 §)

Opintosuorituksen julkistaminen

Opintosuorituksen tulos on julkistettava viimeistään kolmen (3) viikon kuluttua suorituksesta yliopiston sähköisessä opiskelija‐ ja opintosuoritusrekisterissä. Sähköisen tentin (esim. EXAM) osalta määräajasta annetaan tarkempia ohjeita sähköisen tentin menettelytapaohjeessa. (Opintojohtosääntö 35 §)

Sähköiseen opiskelija‐ ja opintosuoritusrekisteriin merkitään tieto sekä hyväksytyistä että hylätyistä suorituksista. Sähköiselle alustalle toimitetaan tieto arvosanajakaumasta ja hylättyjen lukumäärästä. Opiskelija saa ilmoituksen sähköiseen opiskelija‐ ja opintosuoritusrekisteriin tallennetusta opintosuorituksestaan yliopiston antamaan sähköpostiosoitteeseen. (Opintojohtosääntö 35 §)

Opintosuorituksen arviointiperusteet ovat julkisia. Opiskelijalla on oikeus saada tietoonsa arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan ottamalla yhteyttä opintojakson arvioinnin suorittaneeseen opettajaan. (Opintojohtosääntö 35 §)

Määräaikoihin ei lueta ajanjaksoja, jolloin opetusta ei rehtorin päätöksen mukaisesti anneta, eikä 15.6. - 15.8. välistä aikaa. (Opintojohtosääntö 35 §)

Opintosuorituksen arviointia koskeva oikaisumenettely

Yliopistolain 82 §:n 4 momentin mukaan muun opintosuorituksen kuin väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventäviin opintoihin kuuluvan opinnäytteen tai muun vastaavan opintosuorituksen arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta.

Oikaisupyyntö on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.

Mikäli arvioinnin suorittanut opettaja ei ole oikaisupyynnön ajankohtana tavattavissa, tulee oikaisupyyntö jättää kirjallisena yliopiston kirjaamoon. Oikaisupyyntöön tulee antaa päätös neljäntoista (14) päivän kuluessa sen jättämisestä.

Mikäli opiskelija ilmoittaa, ettei hän tyydy oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen, tulee arvioinnin suorittaneen opettajan tehdä asiassa kirjallinen päätös. Opiskelijalla on oikeus saada oikaisumenettelyn yhteydessä jäljennös suorituspapereistaan tai vastaavista maksutta.

Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta yliopiston muutoksenhakulautakunnalta neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhakulautakunnalle osoitettu oikaisupyyntö tulee toimittaa yliopiston kirjaamoon.

Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventävien opintojen opinnäytteen arviointiin tyytymätön opiskelija voi tehdä muutoksenhakulautakunnalle oikaisupyynnön neljäntoista (14) päivän kuluessa suorituksen arvioinnin tiedoksisaannista.

Muutoksenhakulautakunnan antamasta päätöksestä ei saa hakea muutosta valittamalla. (Opintojohtosääntö 50 §)

Kamussa on lisätietoa yliopiston sisäisestä muutoksenhausta.

Opintoja koskevat määräykset

Johtosääntö

Opiskelua ja opetusta Itä-Suomen yliopistossa ohjaa opintojohtosääntö.

Terveystieteiden tiedekunnan tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset

Terveystieteiden tiedekunnan tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset on hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013.
Tämä sääntö sisältää tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin ja opintoihin liittyvät pysyväismääräykset. Tutkintojen sisällöistä määrätään tutkintovaatimuksissa.

Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet

Palaute ja reklamaatio, muutoksenhaku

Palaute

Itä-Suomen yliopiston opiskelijalla on useita mahdollisuuksia palautteen antamiseen. Opiskelijalla on mahdollisuus vaikuttaa opetukseen, ohjaukseen, neuvontaan ja niiden kehittämiseen antamallaan palautteella. Palautteita käsitellään säännöllisesti osana opetussuunnitelmatyötä ja opetuksen laatujärjestelmää. Lue lisää Kamusta palautesivulta.

Reklamaatio ja muutoksenhaku

Opiskelussa voi kuitenkin tulla eteen tilanteita, jolloin opiskelijalle tulee tunne, että hänen oikeusturvansa ei toteudu. Tämä voi koskea esimerkiksi opintosuoritusten arvostelua tai tenttitulosten julkistamista. Jos opiskelija on tyytymätön laitoksen/yksikön toimintaan (esim. opetukseen), opiskelijan tulee ottaa ensisijaisesti yhteyttä kyseessä olevaan opettajaan tai oppiaineeseen ja pyrkiä selvittämään asia. Useimmiten asia selviää parhaiten näin. Jos opiskelija kuitenkin kokee, ettei hän saa ääntään kuulluksi, tai hän ei tunne saavansa oikeutettua asian käsittelyä tai oikeudenmukaista kohtelua, hänen on mahdollista tehdä reklamaatio tai oikaisupyyntö.

Opiskeluoikeudet ja opinto-oikeudet

Sivuaine- ja muu opintotarjonta

Farmaseutin ja proviisorin tutkintoon ei sisälly sivuaineita. Opiskelijat voivat poimia sivuainetarjonnasta yksittäisiä opintojaksoja valinnaisiin opintoihin.

Sivuaineopiskelu

Monet Itä-Suomen yliopiston oppiaineista ovat vapaasti valittavissa sivuaineiksi eli sivuaineopintojen aloittaminen ei edellytä sivuaineen opinto-oikeuden hakemista. Joihinkin oppiaineisiin otettavien sivuaineopiskelijoiden määrää kuitenkin rajoitetaan tai opinto-oikeutta on haettava sivuaineen valintakokeessa. Toisaalta yliopistossa on myös tutkintoja, joiden rakenteeseen ei kuulu sivuaineita tai sivuaineet on opetussuunnitelmassa etukäteen määrätty.

Tietoa sivuaineopiskelusta on Kamussa. Mahdollisuuksia on runsaasti:

  • tiedekuntien tarjoamat sivuaineet
  • kansainvälistymisen opintokokonaisuus
  • verkostoylipistot
  • avoimen yliopiston sivuaineopinnot tutkinto-opiskelijoille
  • JOO-opinnot

Sivuaineopintotarjonta terveystieteiden tiedekunnassa

Terveystieteiden tiedekunnassa on tarjolla seuraavat sivuaineopintokokonaisuudet:

  • Ihmisen biologia 28 op (Biolääketieteen yksikkö)
  • Terveyden Monikulttuuriset Ulottuvuudet (TeMoKuu) 25 op (Kansanterveystieteen yksikkö yhteistyössä Humanistisen osaston (suomen kieli ja kulttuuritieteet) kanssa)
  • Toksikologia 25 op (Farmasian laitos)◦Sivuainekokonaisuutta otetaan suorittamaan ympäristöterveyteen ja –teknologiaan syventyviä opiskelijoita, max 10 opiskelijaa

(kts. tarkemmin Weboodista Sivuaineoppaista)

Seuraavia tiedekunnan opintokokonaisuuksia tarjotaan myös Avoimen yliopiston (Aducate) kautta:

  • Ergonomian ja työhyvinvoinnin perus- ja aineopinnot (25 op + 35 op)
  • Gerontologian perusopinnot (25 op)
  • Hoitotieteen aineopinnot (33 op)
  • Kansanterveystieteen perus- ja aineopinnot (25 op + 35 op)
  • Lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin perusopinnot (25 op)
  • Liikuntalääketieteen perus- ja aineopinnot (25 op + 36 op)
  • Lääketieteen perusteita -perusopintokokonaisuus (25 op)
  • Ravitsemustieteen perus- ja aineopinnot (25 op + 35 op)
  • Terveyden edistäminen ja terveystieto perus- ja aineopinnot (25 op + 35 op)

Voit tutustua myös avoimen yliopiston opetustarjontaan (avautuu uuteen välilehteen).

Muu opintotarjonta

Tutkinnon hakeminen

Valmistumiseen liittyvä ohjeistus löytyy Kamusta Valmistuvalle opiskelijalle -osiosta sekä Farmasian opintoyhteisöstä.

Terveystieteiden tiedekunta: Lääketieteen opinto-opas 2020-2021

Johdanto

Tämä opinto-opas on tarkoitettu lääketieteen koulutusohjelman opiskelijoille.

Ohjeita opiskelun tueksi löytyy myös Kamusta, Opiskelijan käsikirjasta, johon on koottuna yleistä tietoa opiskelusta yliopistossa. Nämä ohjeet on tarkoitettu kaikille Itä-Suomen yliopiston opiskelijoille. Uudelle opiskelijalle –kokonaisuuden alta löytyy mm. uuden opiskelijan muistilista, joka sisältää monenlaista tärkeää opintojen alkuvaiheeseen liittyvää tietoa. Opiskelijan käsikirjasta puolestaan löytyy tietoa mm. opiskeluoikeudesta, ilmoittautumisesta, kansainvälisestä opiskelusta ja esteettömyydestä.

Lisää lääketieteen omia ohjeita löytyy Lääketieteen opintoyhteisöstä (avautuu uuteen välilehteen, edellyttää kirjautumista).

Content missing

Opintoneuvonta ja opintojen ohjaus

Lääketieteen opiskelijoiden opiskelun tukena ovat opettajatuutorit (LT1 ja LT2) sekä vuosikurssikoordinaattorit ja HOPS-ohjaajat (LT3-LT6). Käänny vuosikurssiasi ohjaavan henkilön puoleen, jos sinulle tulee kysymyksiä opiskeluusi liittyen. Jos kysymyksesi liittyy yksittäiseen opintojaksoon tai johonkin tiettyyn oppiaineeseen, ota yhteyttä oppiaineen opetuskoordinaattoriin. Lisäksi terveystieteiden tiedekunnan ja lääketieteen laitoksen henkilökunta ohjaa sinua opintoihisi liittyvissä kysymyksissä.

Oppiainekohtaiset opetuskoordinaattorit

Oppiainekohtaiset opetuskoordinaattorit antavat oman oppiaineeseensa liittyvää opintoneuvontaa:

Anestesiologia ja tehohoito, Iho- ja sukupuolitaudit

  • Hannele Virnes, puh. 044 711 3939

Geriatria, Kansanterveystiede, Työlääketiede ja Ympäristöterveydenhuolto

  • Birgit Lylander-Sonninen, puh. 040 355 2926

Hammaslääketiede

  • Elisa Miettinen, puh. 050 570 0049

Kirurgia, fysiatria

Kliininen patologia, Oikeuslääketiede

  • Tiina Tirkkonen, puh. 050 432 0219

Kliininen radiologia, Kliininen kemia

  • Anne-Mari Kulhomäki, puh.044 711 3316

Kliininen ravitsemustiede

  • Päivi Heikura, puh. 040 355 2928

Korva-, nenä- ja kurkkutaudit

  • Kirsi Huotari, puh. 044 716 2502

Lastentaudit, Infektiosairaudet, Kl. mikrobiologia

  • Eeva Heikkilä, puh. 040 355 2212

Naistentaudit ja synnytysoppi, Syöpätaudit, saapuvat vaihto-opiskelijat

  • Tarja Koponen, puh. 040 355 3606

Neurologia, Neurokirurgia, Kl. neurofysiologia

  • Sirpa Leinonen, puh. 040 828 4750

Psykiatria, Potilas-lääkärisuhde -kurssi, Lastenpsykiatria, Oikeuspsykiatria

  • Marja Leena Karhunen, puh. 050 590 5040

Silmätaudit, Kl. fysiologia ja isotooppilääketiede

  • Leija Koponen, puh. 044 3400 666

Sisätaudit, Keuhkosairaudet

  • Raija Lehto, puh. 040 843 0161
  • Kirsti Savolainen, puh. 040 843 0810
  • s-posti: [email protected]

Taitostudia

  • Timo Pirskanen, puh. 050 592 0148

Yleislääketiede, Terveyskeskusopetus, Sotilaslääketiede

  • Anna-Leena Laitinen, puh. 0400 911 718

 

Opetus- ja hallintosihteerit/oppiainekohtainen neuvonta:

Anatomia, fysiologia, kehitysbiologia

  • Arja Winberg, puh. 040 355 3002.

Biokemia, molekyylibiologia, solubiologia

  • Marjut Nenonen, puh. 040 355 3122.

 

Valinnaisten linjojen koordinaattorit (linjaopinnot ennen vuotta 2014 aloittaneille):

Kliininen linja ja Kliinis-teoreettinen linja
Lääketieteen laitos
Opintoasiainpäällikkö Timo Kemppainen
puh. 050 431 7430

Public Health Program in Medicine -linja
Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö / kansanterveystiede
Koordinaattori Annika Männikkö, professori Jussi Kauhanen
puh. 040 355 2919

Tutkijalinja
Biolääketieteen yksikkö/anatomia
Akatemiatutkija Kirsi Rilla
puh. 040 355 3218

Opetussuunnitelma

Koulutuksen tehtävä

Lähtökohtana koulutuksessa on antaa opiskelijalle valmius lääkärin tehtäviin ja itsenäiseen lääkärintoimen harjoittamiseen sekä valmius jatkokoulutukseen. Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneet voivat lääkärin tehtävien lisäksi toimia opetus- ja tutkimustehtävissä sekä erilaisissa lääketieteellistä asiantuntemusta vaativissa hallinnollisissa tehtävissä.

Koulutuksen tieteelliset ja ammatilliset tavoitteet

Lääkärikoulutuksen tavoitteena on, että opiskelijalla valmistuttuaan on tiedolliset, taidolliset ja psykososiaaliset valmiudet työskennellä menestyksellisesti niin sairaalassa kuin perusterveydenhuollon tehtävissä lääkärinä, asiantuntijana, kehittäjänä ja työryhmänsä johtajana. Lisäksi koulutuksen tavoitteena on, että opiskelijalla valmistuttuaan on riittävät valmiudet tutkimustyön tekemiseen ja jatkokoulutukseen sekä kyky ja motivaatio elinikäiseen oppimiseen. Opetus ja oppiminen perustuvat uudistuvaan tietoon ja sillä on vahva yhteys tieteelliseen tutkimukseen. Koulutuksen sisällöt on johdettu tavoitteista ja niitä evaluoidaan ja kehitetään jatkuvasti.

Tavoitteet on lisäksi määritelty opintojaksoittain ydinainesanalyyseissä. Oppimistavoitteet ilmaisevat ne tiedot ja taidot, jotka opiskelijan on hallittava kunkin opintojakson päätyttyä. Osaamistavoitteet on kirjattu opintojaksokuvauksiin.

Lääketieteen opetussuunnitelma on uudistettu vuonna 2014 kokonaisuudessaan. Uusi tutkintorakenne astui voimaan 1.8.2014 ja sen myötä valmistauduttiin lääketieteen sisäänoton kasvuun 132 opiskelijasta 164 opiskelijaan. Tämän jälkeen prekliininen vaihde eli kahden ensimmäisen vuosikurssin opinnot on vielä rakennettu uudelleen. Opintouudistus on otettu 1.8.2018 käyttöön ensimmäisestä vuosikurssista alkaen.

Tutkintorakenteen lähtökohtana on Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004) (avautuu uuteen välilehteen) sekä aiemmin lääketieteellisistä tutkinnoista annettu asetus (762/1975).

Lääketieteen tutkintorakenne 2020-2021

Lääketieteen lisensiaatin tutkinto (360 op):

I Pakolliset opintojaksot (299 op)

  • Prekliininen vaihe; 110 op
  • Kliininen vaihe; 189 op

II Amanuenssuurit (4 x 6 op = 24 op)

III Syventävien opinnäyte (20-25 op + 2 op)

  • Syventävien opintojen opinnäyte 20 op (tai 25 op), sisältää tutkimussuunnitelman
  • Kypsyysnäyte (0 op)
  • (4411065) Opinnäytetyöseminaari 1, LL ja HLL (OPSEM1), 1 op
  • (4411066) Opinnäytetyöseminaari 2, LL ja HLL (OPSEM2), 1 op

IV Valinnaiset opinnot (10-15 op)

Prekliinisen vaiheen (kahden ensimmäisen vuoden) opintojaksot (opintoja yhteensä 110 op):

LT1: pakolliset opintojaksot (syksyllä 2020 opintonsa aloittaville), opintoja yhteensä 55 op
[(Opintojakson koodi) Opintojakson nimi (lyhenne), laajuus opintopisteinä]
(1131000) Orientaatio yliopisto-opiskeluun (ORI), 1 op
(4421612) Solun ja kudoksen rakenne ja toiminta (SORATO), 6 op
(4421613) Genomin toiminta (GETO), 6 op
(4421603) Johdanto ihmisen biologiaan (JIBI), 1,5 op
(4421604) Kehitysbiologia ja lisääntyminen (KEHLI), 5 op
(4421605) Tuki- ja liikuntaelimistö (TULE), 6 op
(4421606) Verenkierto, hengitys ja nestetasapaino (VERHE), 9 op
(4421607) Ruoansulatus ja metabolia (RUMBA), 8 op
(4421401) Johdatus lääketieteeseen (JOL), 2 op
(4427107) Lääketieteellinen tieto ja viestintä (LTV), 3 op
(4421502) Fysiikkaa lääketiedettä opiskeleville (FYL), 2,5 op
(8013701) English Academic Reading Skills for Medicine (EARS/LT), 2 op
(8012701) Ruotsia lääketieteen opiskelijoille, kirjallinen ja suullinen taito (RUO/LT), 3 op

LT2: pakolliset opintojaksot (opinnot lukuvuonna 2021 – 2022), opintoja yhteensä 55 op
(4422608) Hermosto (HERMO), 8 op
(4422611) Elimistön puolutus- ja säätelyjärjestelmät (REPULSE), 4 op
(4422610) Lääketieteen dissektiot (LADIS), 6 op
(4422404) Vuorovaikutus potilas–lääkärisuhteessa (VPL), 2 op
(4422410) Epidemiologia ja biostatistiikka (EBIS), 4 op
(4422409) Kansanterveystiede (KTT), 3 op
(4422503) Kliininen mikrobiologia (KM), 6 op
(4422504) Tautiopin perusteet (TAOP), 6 op
(4422407) Ympäristöterveydenhuollon perusteet (YTH), 1,5 op
(4218801) Perusfarmakologia (PEFA), 3 op
(4218802) Systemaattinen farmakologia1 (SYFA1), 4 op
(4218804) Systemaattinen farmakologia 2 lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoille (SYLFA2), 4,5 op
(5426101) Johdatus sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään (JOSPA ), 3 op

Kliinisen vaiheen (LT3-LT6) opintojaksot (opintoja yhteensä 189 op):

LT3 Kaikille yhteinen opetus (opinnot lukuvuonna 2022 – 2023), opintoja yhteensä 55 op
(4423602) Potilas-lääkärisuhde (PLS), 2 op
(4423001) Potilaan tutkiminen (POTT), 6 op
(4424000) Anestesiologia ja tehohoito (ANE), 4 op
(4423501) Tautioppi (TAO), 7 op
(4423101) Sisätautioppi; kardiologia (KAR), 5 op
(4423201) Sisätautioppi; gastroenterologia, nefrologia ja reumatologia (GNR), 5 op
(4423301) Sisätautioppi; endokrinologia ja hematologia (EnHe), 5 op
(4423451) Sisätautioppi; ryhmäopetukset, seminaarit, potilaiden tutkiminen ja päivystys (S), 5,5 op
(4426451) Sisätautioppi; loppukuulustelu (SIS LK), 0 op
(4424150) Keuhkosairaudet (KS), 4 op
(4424200) Kliininen kemia (KK), 3 op
(4423550) Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede (KFI), 3 op
(4424301) Kliininen radiologia (RAD), 4 op
(4424302) Säteily ja sen turvallinen käyttö lääketieteessä (SÄT), 1,5 op

LT4 Kaikille yhteinen opetus (opinnot lukuvuonna 2023 – 2024), opintoja yhteensä 55 op
(4425050) Fysiatria (FYS), 3,5 op
(4424101) Geriatria (Ger), 2,5 op
(4424400) Infektiosairaudet (INFEK), 5 op
(4424050) Johdatus yleislääketieteeseen I (YLE I), 3 op
(4426201) Kirurgia; seminaarit (KIR SEM), 3,5 op
(4426203) Kirurgia; tasokuulustelu, ryhmäopetukset, potilaiden tutkiminen, päivystys ja omatoiminen opiskelu, ortopedian ja traumatologian kuulustelu ja kirurgian loppukuulustelu (KIR), 15 op
(4424650) Neurokirurgia (NKI), 2 op
(4424700) Neurologia 1 (NEU), 6,5 op [Neurologian kurssiin sisältyy myös kliininen neurofysiologia]
(4424252) Psykiatria ja nuorisopsykiatria2 (PSYK), 10,5 op
(4214999) Reseptioppi (RES), 1 op
(4424350) Terveyskeskusopetus I (TKOP I), 3 op
(4425200) Oikeuslääketiede (OLT), (2,0 op) [pakolliset luennot ja ryhmäopetus, opetus jatkuu LT6-vuosikurssilla]

LT5 Kaikille yhteinen opetus (opinnot lukuvuonna 2024 – 2025), opintoja yhteensä 58,5 op
(4425001) Johdatus yleislääketieteeseen II (YLE II), 3 op
(4460801) Kliininen ravitsemustiede (KLRAV), 2,5 op
(4424550) Korva-, nenä- ja kurkkutaudit (KNK), 8 op
(4424600) Lastenpsykiatria (LPSY), 3 op
(4424450) Lastentaudit ja lastenneurologia (LAST), 14 op
(4424500) Naistentaudit ja synnytysoppi (NAIS), 13 op
(4424750) Silmätaudit (SIL), 6 op
(4425300) Terveyskeskusopetus II (TKOPII), 1,5 op
(4425350) Terveyskeskusopetus III (TKOPIII), 1,5 op
(4425400) Työlääketiede ja työterveyshuolto (TL), 3 op
(8013702) Advanced English Academic and Professional communication for Medicine (AEAPC/LT), 1 op
(5426104) Moniammatillinen SOTE-johtaminen (MOJO), 2 op

LT6 Kaikille yhteinen opetus (opinnot lukuvuonna 2025 – 2026), opintoja yhteensä 20 op
(4426601-16) Seminaarit, 0 op
(4422408) Kansanterveystieteen seminaari LT6, 0 op [Seminaari liittyy LT2:lla alkaneeseen kansanterveystieteen opetukseen]
(4426001) Hätätilanteiden tunnistaminen ja hoito (HÄTÄ), 2 op
(4426100) Iho- ja sukupuolitaudit (IHO), 5 op
(4218215) Kliininen farmakologia (KFLA), 1 op
(4425200) Oikeuslääketiede (OLT), 2 op
(4425250) Oikeuspsykiatria (OPSY), 1,5 op
(4423401) Sisätautiopin täydentävä opetus (SIST), 4 op
(4426452) Sisätautien täydentävän opetuksen kuulustelu (SIS), 0 op
(4426500) Syöpätaudit (ST), 3 op
(4426150) Moniammatillinen toimintakyvyn arviointi ja kuntoutuminen (MOKU), 1,5 op

Lääketieteen opetuksen aikataulut lukuvuonna 2020-2021

Alla opetuksen ajankohdat vuosikursseittain. Muistathan ilmoittautua opintojaksoille 1.8.2020 alkaen!

LT 1

  • Syyslukukausi 1.9.-15.12.2020
  • Kevätlukukausi 7.1.-31.5.2021
  • Lukujärjestykseen merkitty opetus päättyy 27.5.2021

LT2

  • Syyslukukausi 31.8.-15.12.2020
  • Kevätlukukausi 11.1.-28.5.2021
  • Lukujärjestykseen merkitty opetus päättyy 28.5.2021

LT3

  • Syyslukukausi 3.8.-11.12.2020
    • Syysloma 12.-18.10.2020
    • Joululoma 14.12.2020-10.1.2021
    • Lukujärjestykseen merkitty opetus päättyy 11.12.2020
  • Kevätlukukausi 11.1.–29.4.20212021
    • Talviloma 8.3.-14.3.2021
    • Pääsiäisloma 1.-7.4.2021
  • Lukujärjestykseen merkitty opetus päättyy 29.4.2021

LT4

  • Syyslukukausi 10.8.-11.12.2020
    • Syysloma 12.-18.10.2020
    • Joululoma 14.12.2020-3.1.2021
    • Lukujärjestykseen merkitty opetus päättyy 11.12.2020
  • Kevätlukukausi 4.1.-12.5.2021
    • Talviloma 8.3.-14.3.2021
    • Pääsiäisloma 1.-7.4.2021
  • Lukujärjestykseen merkitty opetus päättyy 12.5.2021, tämän jälkeen uusintatenttejä toukokuussa

LT5

  • Syyslukukausi 10.8.-11.12.2020
    • Syysloma 12.-18.10.2020
    • Joululoma 14.12.2020-10.1.2021
    • Lukujärjestykseen merkitty opetus päättyy 11.12.2020
  • Kevätlukukausi 11.1.-28.5.2021
    • Talviloma 8.3.-14.3.2021
    • Pääsiäisloma 1.-7.4.2021
  • Lukujärjestykseen merkitty opetus päättyy 28.5.2021

LT6

  • Syyslukukausi 3.8.-11.12.2020
  • Joululoma 12.12.2020-10.1.2021
  • Kevätlukukausi alkaa 11.1.2021
  • Lukujärjestykseen merkitty opetus päättyy 28.4.2021

 

Opetuksen tarkemmat ajankohdat ja paikkatiedot opintojakson tiedoissa WebOodissa. Mahdollisista muutoksista informoidaan vuosikurssin Yammer-ryhmien kautta; seuraa siis aktiivisesti vuosikurssisi tiedotusta! Tilamuutokset päivittyvät Weboodissa.

Valinnaiset opinnot lääketieteen tutkinnossa

Tutkintoon sisältyy 15 op valinnaisia opintoja, jotka opiskelija voi kiinnostuksensa mukaan valita vapaasti yliopiston opintojaksotarjonnasta. Rajoituksena on ainoastaan, että valinnaiset opinnot on suoritettu sen jälkeen, kun opiskelija on saanut opinto-oikeuden lääketieteeseen ja, että suoritettavat opintojaksot ovat yliopistotasoisia. Toiseen tutkintoon kiinnitettyjä opintoja ei voi hyväksilukea valinnaisiin opintoihin.

Poikkeustapauksessa, erikseen neuvoteltujen sopimusten puitteissa, opiskelijalle voidaan hyväksilukea ennen lääketieteen opinto-oikeutta suoritettuja opintoja. Tällainen on Puolustusvoimien kanssa sovittu 5 op:n hyväksiluku varusmiespalvelun aikana suoritetusta johtamiskoulutuksesta. Hyväksilukua (sisällyttäminen) haetaan Asiointipalvelun kautta sähköisesti. Liitteeksi tarvitaan todistus, jossa näkee mitä, missä ja milloin on suoritettu.

Kansainvälistymisen opintokokonaisuus (1131020), yhteensä 25–35 op, on kaikille opiskelijoille vapaasti valittavissa. Myös lääketieteen tutkinnon valinnaisiin opintoihin voi sisällyttää kyseiseen kokonaisuuteen kuuluvia opintoja. Opinnot liittyvät neljään moduuliin: kotikansainvälistyminen, kansainvälinen harjoittelu, opinnot ulkomailla sekä kulttuurien moninaisuus ja kieliopinnot.

Muita valinnaisia opintoja vuosikursseittain:

LT1

  • (801 4251) Latinan peruskurssi 2 op
  • (442 7108) Tutkimus tutuksi 1 op
  • (442 7501) Hätäensiapu 1 op

LT2

  • (542 5032) Monialaiseen kirjaamiseen liittyvä lainsäädäntö 1 op

LT3

  • (442 7530) Lääketieteen opiskelijoiden mentorointi 2 op
  • (442 7511) Valinnainen sisätautien päivystystoiminta 1,5 op

LT4

  • (442 7502) Akuutti neurologia 1,5 op
  • (442 7526) Anestesiologian ja tehohoidon lisäkurssi 2 op
  • (442 7519) Irti tupakasta moniammatillisesti 2 op
  • (431 1020) Potilasturvallisuus 4 op

LT5

  • (442 7512) Sotilaslääketieteen perusteet 1 op
  • (442 7507) Valinnainen Lastentautien päivystystoiminta 4,5 op
  • (442 7523) Lastenneuvolatyön, lasten erityisneuvolatyön ja kouluterveydenhuollon syventävä kurssi 4,5 op
  • (442 7522) Valinnainen, Lastentautien syventävä kurssi 4 ,5 op
  • (442 7521) Valinnainen Lasten allergiset sairaudet 4,5 op
  • (442 7509) Päivystysradiologia 3 op
  • (442 7528) Ultraäänikuvantamisen perusteet 1,5 op

LT6

  • (442 7529) Terveyskeskusopetus IV 3,5 op
  • (442 7506) Valinnainen käytännön dermatologia 1,5 op

Muut valinnaiset opinnot

  • (113 1010) Vertaistuutorikoulutus 2 op 1.-2. vsk
  • (113 1023) Toimiminen vertaistuutorina 2 op 1.-2. vsk
  • (442 7102) Lääketiede ennen ja nyt 1-2 op
  • (441 6902) Johdatus kliiniseen tutkimukseen 1 op
  • (442 7105) Vaihtoehtolääkintä ja uskomushoidot 1,5 op
  • (442 7515) Valinnainen kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede 1,5 op
  • (442 7503) Valinnainen anestesiologia ja tehohoito päivystystoiminta 1,5 op
  • (442 7505) Gynekologinen onkologia 1,5 op
  • (442 7504) Gynekologinen endokrinologia ja lisääntymislääketiede 1,5 op
  • (442 7508) Perinatologia 1,5 op
  • (442 7518) Valinnainen silmätaudit 1,5 op
  • (442 7516) Valinnainen korva-, nenä- ja kurkkutaudit 3 op
  • (442 2505) Kliinisen patologian valinnainen kurssi 2 op
  • (542 6103) Näkökulmia hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen 2 op
  • (542 6104) Moniammatillinen SOTE-johtaminen 2 op
  • (441 1045) Amanuenssuuri, valinnaiset opinnot 6 op

Katso opintojaksojen tarkemmat kuvaukset ja ajankohdat Weboodista: ilmoittautuminen valinnaisille kursseille WebOodissa.

Lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa valinnaisia opintoja myös muusta Itä-Suomen yliopiston opetustarjonnasta, Avoin yliopisto-opetus mukaan lukien.

Opintoja koskevat määräykset

Johtosääntö

Opiskelua ja opetusta Itä-Suomen yliopistossa ohjaa opintojohtosääntö.

Terveystieteiden tiedekunnan tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset

Terveystieteiden tiedekunnan tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset on hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013.
Tämä sääntö sisältää tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin ja opintoihin liittyvät pysyväismääräykset. Tutkintojen sisällöistä määrätään tutkintovaatimuksissa.

Lääketieteen lisensiaatin tutkintoa ja opintoja koskevat määräykset

Yleistä

Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittamiseen liittyy useita asioita ja kokonaisuuksia, joita on säädelty erilaisin suosituksin, ohjein ja määräyksin. Tähän opinto-oppaan lukuun on koottu kaikki lääketieteen koulutusohjelman omat opintoja ohjaavat ja säätelevät tekstit. Aiempi lääketieteen koulutussuunnittelutoimikunta sekä nykyinen lääketieteen koulutuksen kehittämis- ja arviointitoimikunta ovat valmistelleet ohjeet mm. opetukseen osallistumisesta, henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisesta, opintojen porrastusjärjestelmästä, syventävien opintojen opinnäytteen prosessista sekä amanuenssuurien suorittamisesta (harjoitteluohje-sääntö). Lisäksi terveystieteiden tiedekunnassa on tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset (laitoksen verkkosivut/Lääketieteen Opintoyhteisö, linkit avautuvat uuteen välilehteen).

Tähän lukuun on koottu myös muita lääketieteen koulutusta sivuavia ohjeistuksia ja säädöksiä, kuten ohjeita kliiniseen opetukseen liittyvästä tietoturvasta, opinnäytetutkimusten suorittamisesta Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) tai lääke-tieteen opiskelijoiden viransijaisuuskelpoisuudesta.

Lisäksi alussa luetelluista laki ja asetusteksteistä sekä Itä-Suomen yliopiston opetusta koskevista ohjeista löytyy tärkeää tietoa yliopiston käytänteistä. Yliopiston ohjeistuksia luettaessa on kuitenkin syytä huomioida se, että joistakin asioista on annettu tiedekunnan ja laitoksen omia tarkennettuja ohjeita. Esimerkiksi lääketieteen opiskelijoiden opintojen vanhenemisesta on säädetty tarkemmin tiedekunnan pysyväismääräyksissä.

Näistä ohjeista, tutkintorakenteen kuvauksen lisäksi, löytyy se opintohallinnollinen perusta, jolle tutkinnon suorittaminen, opintojen eteneminen ja opintojen ohjaus pohjautuu. Tutustumalla huolella tähän materiaaliin selviät huomattavasti helpommin opintojen aikana eteen nousevista ongelmatilanteista.

Tietoturva ja tietosuoja lääketieteen ja hammaslääketieteen kliinisessä opetuksessa Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

(Ohje: Tietosuojavastaava Auli Mikkonen, tietohallintopäällikkö Kirsi-Marja Remes, KYS 2019)

Lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoita koskevat samat tietoturvan ja tietosuojan ohjeet sekä lainsäädäntö kuin KYSin työntekijöitä. KYS on uudistanut toimintamalleja EU:n yleiseen tietosuoja-asetukseen liittyen ja monet tietoturvaa ja tietosuojaa koskevat menettelytavat ovat tarkentuneet vuoden 2019 aikana. Tietoturvallisuutta koskevat ohjeet ovat KYSin Syke-intranetissä hakusanalla ”tietoturva” tai linkkinä opiskelijoiden omalta sivuilta. Myös lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijat suorittavat pakollisen tietoturvaa ja tietosuojaa suojaa koskevan verkkokoulutuksen Oppiportissa (nimellä Tietoturva sosiaali- ja terveydenhuollossa).

Opiskelijat saavat käyttäjätunnukset KYSin tietojärjestelmiin ja ottaessaan nämä käyttöön ensimmäistä kertaa hän hyväksyy sairaanhoitopiirin käyttösäännöt eli sähköisen käyttäjäsitoumuksen. Tunnukset ovat henkilökohtaiset.

Kieli- ja viestintäopinnot lääketieteen lisensiaatin tutkinnossa

Kielikeskus vastaa kieli- ja viestintäopinnoista. Pakolliset kieli- ja viestintäopinnot kuuluvat alempaan eli kandidaatin tutkintoon. Pelkkää maisterin tutkintoa suorittavalta tai maisteriohjelmassa opiskelevalta ei vaadita pakollisia kieliopintoja, elleivät ne kuulu maisteriohjelman opetussuunnitelmaan. Lääketieteen lisensiaatin tutkinnossa kieli- ja viestintäopinnot on suunniteltu tehtäväksi kahden ensimmäisen opiskeluvuoden aikana.

Kieliopinnot on mahdollista suorittaa kielikeskuksen järjestämillä opintojaksoilla tai AHOT-näyttökokeilla, mikäli opiskelijalla jo entuudestaan on tutkintovaatimusten edellyttämä kieli- ja viestintäosaaminen. Kielikeskus vastaa kieli- ja viestintäopintojen hyväksilukemisesta.

Koulusivistyskielen määritteleminen

Opiskelijan koulusivistyskieli vaikuttaa terveystieteiden tiedekunnassa suoritettavan tutkinnon kieliopintojen vaatimuksiin, alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kypsyysnäytteen kieleen.

Kts. tutkinnon kielitaitopäätös (2019)

 

Tartuntatautilaki

Uusi tartuntatautilaki (1221/2016)  (avautuu uuteen välilehteen) on tullut osittain voimaan keväällä 2017 ja sen opiskelijoita koskeva pykälä 48§ on astunut voimaan 1.3.2018. Laki koskee tältä osin opiskelijan rokotussuojaa potilaiden suojaamiseksi.

Säännös kieltää työnantajaa käyttämästä työntekijöitä/harjoittelijoita, joilla ei ole rokotussuojausta, sellaisissa asiakas- ja potilastiloissa, joissa olevat asiakkaat tai potilaat ovat lääketieteellisin perustein arvioituna alttiita mahdollisten tartuntojen seuraamuksille. Sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevän tai työharjoittelussa olevan on oltava monin eri keinoin valmis suojelemaan hoitamiensa henkilöiden terveyttä.

Tartuntatautilain pykälän 48 mukaan opiskelijalla tulee olla:

  • rokotuksen tai sairastetun taudin tuottama suoja tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan
  • rokotus influenssaa vastaan
  • rokotus hinkuyskää vastaan, jos hän hoitaa alle 12 kuukauden ikäisiä

Opiskelijoille on YTHS:n verkkosivuille (avautuu uuteen välilehteen) koottu ohjeistus rokotustarpeen arviointia sekä mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten. Käy tutustumassa sivulta löytyvään materiaaliin, erityisesti rokotussuojan itsearvointilomakkeeseen. Täytä lomake, ja mikäli huomaat rokotussuojassasi puutoksia, ota yhteyttä YTHS:ään. Allekirjoita itsearvointilomake vasta kun suoja on kunnossa ja säilytä lomake itselläsi. Voit esim. valokuvata dokumentin kännykälläsi, jolloin se on paremmin saatavilla, kun joku suojaasi tiedustelee.
YTHS hoitaa asiaan liittyviä käytännön järjestelyjä yhdessä vuosikurssien isäntien ja emäntien kanssa. Tarvittavista rokoteohjelmista ja -aikatauluista annetaan erillisiä vuosikurssikohtaisia ohjeita.

Yhteistyökumppanimme - yliopistosairaala, muut keskussairaalat, terveyskeskukset ja terveydenhuollon alan yksiköt - varmistavat omien käytäntöjensä mukaisella tavalla, että opetus ja harjoittelu sujuu lain vaatimusten mukaisesti. Kts. ohjeet alapuolella:

Viransijaisuuskelpoisuus
Valviran ohjeessa (25.5.2018) koskien opiskelijoiden tietojen ilmoittamisesta yliopistoista Valviraan todetaan seuraavaa:
"...Suomalaisessa oppilaitoksessa opiskelevilla on oikeus toimia tilapäisesti terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä, mikäli vaadittavat edellytykset täyttyvät. Lisätietoja opiskelijan ammattioikeudesta.
Väestörekisterikeskuksen (VRK) myöntämien sähköisten varmenteiden toimiminen potilastietojärjestelmissä edellyttää, että opiskelijaoikeus on voimassa terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisterissä. Kun terveydenhuollon ammattihenkilörekisterissä tapahtuu ammattioikeustietojen muutos, on tehtävä uusi ammattikorttitilaus. Esimerkiksi ”lääketieteen opiskelija 4 vuotta” -oikeuden jälkeen on merkitty ”lääketieteen opiskelija 5 vuotta” -oikeudet.

Valvira hyödyntää opiskelijoiden rekisteröinnissä korkeakoulujen valtakunnallisesta VIRTA-opintotietopalvelusta saatavia suoritusmerkintöjä, jotka yliopisto on ilmoittanut Virta-palveluun. Yliopiston ilmoittamat tiedot siirtyvät teknisesti Valviraan. Valvira lähettää rekisteriin merkitylle opiskelijalle rekisteröintitodistuksen. Ajantasaiset ammattioikeustiedot ovat nähtävissä rekisterin julkisessa tietopalvelussa ..."

10 vuotta opintojen aloittamisesta

Jos opintojen aloittamisesta on kulunut 10 vuotta, ei opiskelija enää voi toimia tilapäisesti laillistetun ammattihenkilön tehtävissä. Opintojen tässä vaiheessa opiskelijaa ei merkitä Terhikki-rekisteriin opiskelijana. Mikäli oikeus toimia opiskelijana ammattihenkilön tehtävissä on myönnetty aiemmin, rekisteriin merkitty oikeus lakkaa automaattisesti (teknisesti), kun ammattioikeuteen merkityn opintosuorituksen aloituspäivämäärästä on kulunut 10 vuotta.
Opintojen aloituspäivämääräksi katsotaan sen lukukauden aloittamispäivämäärä, jolloin on aloitettu kyseiseen ammattiin johtavat opinnot. Jos siis tutkintoon on hyväksi luettu toiseen ammattiin kuuluvia opintoja, ei näitä opintoja huomioida arvioitaessa sitä, koska opinnot on aloitettu. Jos sen sijaan henkilö on opiskellut samaa ammattia kahdessa eri yliopistossa, katsotaan opinnot aloitetuksi silloin, kun opinnot on aloitettu ensimmäisessä yliopistossa. ... "

Opiskelijoiden ilmoittamisesta Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin (Terhikki)

Valvira on täsmentänyt menettelyä, joka koskee niiden opiskelijoiden Terhikki -rekisteristatusta, jotka ovat keskeyttäneet opintonsa tai ilmoittautuneet poissaoleviksi.
Tiedekuntia on pyydetty ilmoittamaan Valviraan niiden opiskelijoiden nimet, jotka on merkitty Terhikki-rekisteriin mutta jotka ovat lopettaneet tai syystä tai toisesta väliaikaisesti keskeyttäneet opintonsa (mukaan lukien poissaolevat). Valviran mukaan: "Jos opiskelija haluaa toimia tilapäisesti terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä, tulee hänen olla opiskelija, eli ilmoittautunut läsnä olevaksi."
Ilmoitamme valtakunnallisen sopimuksen mukaisesti poissaolevien ja kirjoiltapoistettujen opiskelijoitten nimet kaksi kertaa lukuvuodessa, lukukausien ilmoittautumisaikojen umpeuduttua. Ajankohdat ovat syyslukukaudella 1. lokakuuta ja kevätlukukaudella 1. helmikuuta.

Ohjeet opiskelijalle:

Lääketieteen opiskelijan viransijaisuuskelpoisuus on määritelty valtioneuvoston asetuksessa terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta (104/2008):
Lääketieteen opiskelija, joka on suorittanut hyväksytysti yliopistojen tutkinnoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (794/2004) tarkoitetut, vähintään viiteen ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot ja jolla on suoritettujen opintojen perusteella riittävät edellytykset kyseisen tehtävän hoitamiseen, voi tilapäisesti toimia lääkärin tehtävässä, mukaan lukien päivystys, lääkärin ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutetun laillistetun ammattihenkilön johdon ja valvonnan alaisena potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 2 §:n 4 kohdassa tarkoitetussa terveydenhuollon toimintayksikössä tai sosiaalihuoltolain (710/1982) 24 §:ssä tarkoitetussa sosiaalihuollon toimintayksikössä.
Lääketieteen opiskelija, joka on suorittanut hyväksytysti 1 momentissa mainitussa asetuksessa tarkoitetut, vähintään neljään ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot ja ne lääkärin peruskoulutukseen kuuluvat sen erikoisalan opintojaksot, johon kuuluvissa tehtävissä hän aikoo toimia, ja jolla on suoritettujen opintojen perusteella riittävät edellytykset kyseisen tehtävän hoitamiseen, voi toimia lääkärin tehtävässä lääkärin ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutetun laillistetun ammattihenkilön johdon ja valvonnan alaisena erikoissairaanhoidon toimintayksikössä tai terveyskeskuksen vuodeosastolla. Päivystävän lääkärin tehtävässä toimimisen edellytyksenä on lisäksi, että hänellä on lääkärin ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutetun laillistetun ammattihenkilön välitön johto ja valvonta.
Tämä tarkoittaa kaikkien viiden / neljän ensimmäisen opintovuoden pakollisten opintojaksojen suorittamista tentteineen sekä ao. erikoisalaan kuuluvien opintojen suorittamista. Kieliopinnot, (+ biostatistiikka, epidemiologia tai tiedonhaku ennen vuotta 2014 aloittaneilla) eivät kuulu Itä-Suomen yliopiston lääketieteen koulutusohjelman kynnysvaatimuksiin. Niiden suorittamisajankohta on vapaa, vaikka ne onkin alustavasti merkitty tutkintorakenteessa ja lukujärjestyksissä tiettyihin ajankohtiin.
Tämä asetus on tullut voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2008. Asiaa valvovana viranomaisena toimii Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira). Valvira ylläpitää myös terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriä (Terhikki-rekisteri) valvontatehtävien hoitamiseksi. Rekisterinpidosta on säädetty terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa, joka astui voimaan 1.3.2009.
Opiskelijan velvollisuus on huolehtia siitä, että kaikki vaadittavat opintojaksot on suoritettu. Toimi siis seuraavasti:
  • Tarkista, että kaikki tarvittavat opinnot on suoritettu ja, että ne näkyvät opintorekisterissä.
    • Vertaa WebOodista saatavaa opintosuoritusotetta ja opintojesi aloitusvuoden tutkintorakennetta. Varmista, että kaikki opinnot on tehty ja, että niistä löytyy merkintä myös opintorekisteristä.
  • Tarkistamisen jälkeen, ilmoittaudu 4v työkynnys / 5v työkynnys opintokohteeseen WebOodissa (opintokohteen tiedot ilmoitetaan vuosittain Yammein kautta)
  • Suoritus kirjataan opintorekisteriin (merkintä "Neljän ensimmäisen opintovuoden opinnot suoritettu" / "Viiden ensimmäisen opintovuoden opinnot suoritettu"); Tieto siirtyy Virta-tietojärjestelmään, josta rekisteriä ylläpitävä viranomainen sen poimii. Tiedot siirtyvät automaattisesti Terhikkiin.

Kun saat opintorekisteriisi suoritusmerkinnän, niin voit tilata virallisen sähköisesti varmennetun opintosuoritusotteen, jolla voit osoittaa työnantajalle kelpoisuutesi. Ohjeet sähköisesti varmennetun opintosuoritusotteen tilaamiseen löytyvät Kamusta.
Valvira lähettää teille rekisteröintitodistuksen. Kun tietosi ovat jatkossa Terhikki-rekisterissä niin työnantajasi voi tarkistaa kelpoisuutesi virallisesti sitä kautta.

Katso: Opiskelijoiden tilapäinen toiminta laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä.

Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet

Palaute ja reklamaatio, muutoksenhaku

Palaute

Itä-Suomen yliopiston opiskelijalla on useita mahdollisuuksia palautteen antamiseen. Opiskelijalla on mahdollisuus vaikuttaa opetukseen, ohjaukseen, neuvontaan ja niiden kehittämiseen antamallaan palautteella. Palautteita käsitellään säännöllisesti osana opetussuunnitelmatyötä ja opetuksen laatujärjestelmää. Lue lisää Kamusta palautesivulta.

Reklamaatio ja muutoksenhaku

Opiskelussa voi kuitenkin tulla eteen tilanteita, jolloin opiskelijalle tulee tunne, että hänen oikeusturvansa ei toteudu. Tämä voi koskea esimerkiksi opintosuoritusten arvostelua tai tenttitulosten julkistamista. Jos opiskelija on tyytymätön laitoksen/yksikön toimintaan (esim. opetukseen), opiskelijan tulee ottaa ensisijaisesti yhteyttä kyseessä olevaan opettajaan tai oppiaineeseen ja pyrkiä selvittämään asia. Useimmiten asia selviää parhaiten näin. Jos opiskelija kuitenkin kokee, ettei hän saa ääntään kuulluksi, tai hän ei tunne saavansa oikeutettua asian käsittelyä tai oikeudenmukaista kohtelua, hänen on mahdollista tehdä reklamaatio tai oikaisupyyntö.

Opinnäytteet

Opinnäytetyö hammaslääketieteen ja lääketieteen lisensiaatin tutkinnoissa

Ylempään korkeakoulututkintoon kuuluu yliopistojen tutkinnoista annetun VN:n asetuksen (2004/794) 15 §:n mukaan tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman syventäviin opintoihin sisältyy vähintään 20 ja enintään 40 opintopisteen laajuinen opinnäyte. Pro gradu –tutkielmat ja syventävien opintojen tutkielmat/kirjalliset työt ovat julkisia opinnäytteitä.

Tutkinnon syventäviin opintoihin kuuluvan opinnäytetyön tavoitteena on osoittaa valmiutta tieteelliseen ajatteluun, tutkimusmenetelmien hallintaa, perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä kykyä tieteelliseen viestintään. Hammaslääketieteen ja lääketieteen syventävien opintojen opinnäytetyön laajuus on 20 tai 25 opintopistettä. Opinnäytetyön laajuus on pääsääntöisesti 20 op. Tieteellisestä artikkelista opiskelija saa rekisteriinsä 25 op:n merkinnän. Erillistä suomenkielistä raporttia ei 25 op:n suoritukseen tarvita.

Tutkielmaan voi sisältyä kirjallisuuteen perustuvan tutkimuksen lisäksi kokeellinen osa. Kokeellisen osan voi suorittaa osana tutkimusprojektia, jossa opiskelijalla on selvästi osoitettava ja arvioitava itsenäinen osuus. Kirjallisen tutkielman opiskelija tekee itsenäisesti. (Terveystieteiden tiedekunnan tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset 7 §)

Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää opiskelijan valmiuksia mm. itsenäiseen tiedonhankintaan, tiedon analysointiin ja kriittiseen arviointiin, tutkimustyön suunnitteluun ja toteuttamiseen, tieteellisten menetelmien käyttöön sekä tiedon tuottamiseen ja soveltamiseen. Tavoitteena on, että opiskelija kykenee laatimaan tieteelliset kriteerit täyttävän opinnäytetyön.

Opinnäytesuoritukseen sisältyy myös kypsyysnäyte (0 op). Opinnäytetyötä tai kypsyysnäytettä ei voi korvata aiemmilla opinnoilla.

Plagiaatin tunnistusjärjestelmä, Turnitin

Rehtori on 18.12.2014 allekirjoittanut päätöksen sähköisen plagiaatintunnistusjärjestelmän (Turnitin) systemaattisesta käytöstä. Päätöksen mukaan Itä-Suomen yliopistossa valmistuville alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytetöille sekä lisensiaatintutkimuksille ja väitöskirjoille tulee tehdä alkuperäisyyden tarkastus käyttäen sähköistä plagiaatintunnistusjärjestelmää 1.1.2016 alkaen.

Itä-Suomen yliopistossa plagiaatintunnistusjärjestelmä halutaan nähdä ennen kaikkea opetuksen ja ohjauksen työvälineenä, jolla voidaan tukea hyvän tieteellisen käytännön toteuttamista kirjoitusprosessissa. Opettajat voivat lisäksi käyttää sähköistä plagiaatintunnistusjärjestelmää valitsemillaan opintojaksoilla. Opiskelija voi käyttää sähköistä plagiaatintunnistusjärjestelmää itsenäisesti omien kirjallisten töidensä alkuperäisyyden tarkastamiseen.

Järjestelmän pääkäyttäjänä on opinto- ja opetuspalvelut (OPI), joka vastaa myös järjestelmän käyttöönottokoulutuksesta sekä tukipalvelusta.
Tukipalvelupyynnöt: [email protected]

Opiskelijan ohjeet plagiaatintunnistusjärjestelmä Turnitinin käyttöön löytyvät Kamusta.

Opinnäytteen julkaiseminen

Akateemisen rehtorin päätöksellä opinnäytetyöt julkaistaan 1.1.2012 alkaen aina sähköisesti ja ne ovat luettavissa kirjaston e-julkaisut –sivulla, mikäli opiskelija antaa siihen luvan kirjallisesti (Huom! lupa annetaan opinnäytteen sähköisen tarkastusprosessin yhteydessä). Mikäli opinnäytteellä ei ole e-julkaisulupaa, se on luettavissa kampuskirjastoissa sähköisessä muodossa (ei lainattavissa) (Akateemisen rehtorin päätös UEF dnro 1671/12.02.01.02/2011).

Huom! Tieteelliset muilla foorumeilla julkaistavat artikkelit toimitetaan aina pelkästään kampuskirjastojen sisäiseen järjestelmään, ei julkiselle puolelle.

Opiskelija toimittaa julkaisuluvan sekä opinnäytteen sähköisen tarkastusprosessin yhteydessä.

Lisää opinnäytteiden julkaisemisesta Kamussa.

 

Harjoittelu ja viransijaisuuskelpoisuus

Lääketieteen opiskelijoiden viransijaisuuskelpoisuus

Lääketieteen opiskelijoiden viransijaisuuskelpoisuus on määritelty valtioneuvoston asetuksissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta (377/2011 ja 104/2008). Asiaa valvovana viranomaisena toimii Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira.

3 § Lääketieteen opiskelijan toimiminen laillistetun lääkärin tehtävässä
Lääketieteen opiskelija, joka on suorittanut hyväksytysti yliopistojen tutkinnoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (794/2004) tarkoitetut, vähintään viiteen ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot ja jolla on suoritettujen opintojen perusteella riittävät edellytykset kyseisen tehtävän hoitamiseen, voi tilapäisesti toimia lääkärin tehtävässä, mukaan lukien päivystys, laillistetun lääkärin johdon ja valvonnan alaisena potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 2 §:n 4 kohdassa tarkoitetussa terveyden-huollon toimintayksikössä tai sosiaalihuoltolain (710/1982) 24 §:ssä tarkoitettua laitoshuoltoa antavassa sosiaalihuollon toimintayksikössä.

Lääketieteen opiskelija, joka on suorittanut hyväksytysti 1 momentissa mainitussa asetuksessa tarkoitetut, vähintään neljään ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot ja ne lääkärin peruskoulutukseen kuuluvat sen erikoisalan opintojaksot, johon kuuluvissa tehtävissä hän aikoo toimia, ja jolla on suoritettujen opintojen perusteella riittävät edellytykset kyseisen tehtävän hoitamiseen, voi toimia lääkärin tehtävässä laillistetun lääkärin johdon ja valvonnan alaisena erikoissairaanhoidon toimintayksikössä tai terveyskeskuksen vuode-osastolla. Päivystävän lääkärin tehtävässä toimimisen edellytyksenä on lisäksi, että hänellä on laillistetun lääkärin välitön johto ja valvonta.

Tämä tarkoittaa kaikkien viiden / neljän opintovuoden opintojaksojen suorittamista tentteineen sekä ao. erikoisalaan kuuluvien opintojen suorittamista. On myös huomioitava, että kyse on tilapäisestä työskentelystä.

Lisäksi asetus säätelee viransijaisuuskelpoisuutta seuraavasti:

3 e § Laillistetun ammattihenkilön tehtävässä toimimisen rajoitus
Edellä 3 ja 3 a–3 d §:ssä tarkoitetuilla opiskelijoilla ei ole oikeutta toimia tilapäisesti laillistetun ammattihenkilön tehtävässä enää sen jälkeen, kun opintojen aloittamisesta on kulunut yli kymmenen vuotta.

Tämä rajaa sijaisuuksia niin, että yli kymmenen vuotta lääketiedettä opiskelleet eivät enää voi toimia lääkärin tehtävissä ennen kuin ovat suorittaneet LL-tutkinnon.

Lisäksi Valvira huomauttaa seuraavaa:

”Henkilö ei ole enää opiskelija, jos opinnot ovat jääneet kesken ja hän ei enää ole oppilaitoksessa kirjoilla.”

”Henkilön tulee olla aktiivinen opiskelija voidakseen toimia tilapäisesti laillistetun ammattihenkilön tehtävissä. Ollakseen aktiivinen opiskelija, henkilön tulee olla ilmoittautuneena läsnä olevaksi yliopistoon.”

”Opintonsa keskeyttäneiksi opiskelijoiksi katsotaan kaikki yliopistoon poissaolevaksi ilmoittautuneet opiskelijat.”

 

KYS:n virkojen hoitamisesta lukukausien aikana on KYS:n sairaalahallitus päättänyt mm. seuraavaa:
• määräyksiä apulaislääkärien toimien hoitamiseen voidaan opiskelijoille antaa vain poikkeustapauksissa
• määräykset ovat puolipäivätoimisia, enintään kuukaudeksi eikä sama opiskelija voi saada määräystä kuin kerran saman lukuvuoden aikana.

Lisäksi on vakiintunut käytäntö, että em. toimien hoitamiseen pitää opiskelijan aina saada myös lukuvuoden koordinaattorin hyväksyminen.

Opintojen suorittaminen ja arviointi

Hammaslääketieteen ja lääketieteen tenttikäytänteet

(Hyväksytty TTtdk:n tiedekuntaneuvoston kokouksessa 20.4.2011, täydennykset 29.4.2014 ja 22.3.2017)

Opintosuoritusten arviointia ja tenttikäytänteitä säädellään yliopistolaissa (YL; Yliopistolaki, 558/2009) sekä Itä-Suomen yliopiston 1.8.2019 voimaan astuneessa Opintojohtosäännössä (OJS §§ 32-35). Tämän lisäksi lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmien ohjeet perustuvat Terveystieteiden tiedekunnan 30.1.2013 hyväksymiin tutkintoja ja opintoja koskeviin pysyväismääräyksiin (PM 14§ ja 16 - 17 §), jotka säätelevät mm. opintojaksojen arvostelua, opintosuoritusten julkisuutta sekä vanhenemista. Tenttikäytänteitä säätelee lisäksi Akateemisen rehtorin päätös etätenteistä ja kampusten välisten tenttien suorittamisesta.

Opintosuorituksen arviointi voi perustua loppuarviointiin, mutta myös oppimisprosessin jatkuvaan arviointiin. Kirjallisten kuulustelujen sijasta voidaan käyttää vaihtoehtoisia arviointimenetelmiä esim. dialogitenttiä, esseetä, kotitenttiä, portfoliota, projektityötä, oppimispäiväkirjaa, verkkotenttiä, tai muita oppimisen arviointimenetelmiä. Opintojakson arvioinnin tulee olla linjassa opintojakson tavoitteiden ja sisällön kanssa sekä tukea hyvän tieteellisen ajattelutavan ja tieteen toimintamuotojen oppimista.

Lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmia koskevat tarkennukset:

Tähän koottu ohjeistus on osa opetussuunnitelmaa, jonka yhteydessä koulutusohjelman tulee määritellä tiettyjä omia tarkentavia ohjeitaan.

Yliopiston perus- ja jatkotutkintoihin sekä erillisiin opintokokonaisuuksiin ja erillisarvosanoihin sisältyvien opintosuoritusten ajankohdista ja suoritustavoista päätetään opetussuunnitelmien vahvistamisen yhteydessä. Opetussuunnitelmaa tarkentavia ohjeita suoritustavasta ja arvioinnista voidaan antaa myös opintojakson alkaessa. Koulutusohjelmien/pääaineiden tulee määritellä opetusohjelmassaan opintosuoritusten suorituskertojen määrä, opintosuoritusten (ml. tenttisuoritusten) vanheneminen, tarkemmat ohjeet kuulusteluun ilmoittautumisesta, etätenttimahdollisuuksista sekä sähköisistä tenteistä. Alla on kuvattu lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmien yhteiset tarkennetut tenttiohjeet asiaan kuuluvien ylempien ohjeiden yhteydessä.

Suorituskertojen määrä

Opintojaksojen, joiden suoritukseen kuuluu loppukuulustelu, tulee järjestää varsinaisen lopputentin lisäksi vähintään kaksi uusintakuulustelumahdollisuutta. Poikkeuksen muodostaa ’Potilaan tutkiminen’ -opintojakso, jossa käytännön syistä uusintoja voidaan järjestää vain yksi vuodessa. Suoritusmahdollisuudet on järjestettävä niin, että opiskelijalle jää riittävä valmistautumisaika uusintasuoritukseen.

OJS 32 § Tentit ja niiden järjestäminen

  • Opetukseen liittyvä kirjallinen tai muu vastaava tenttitilaisuus on järjestettävä vähintään kaksi kertaa vuoden kuluessa opetuksen päättymisestä. Kirjallinen tai muu vastaava tenttitilaisuus on järjestettävä niin, että opiskelijalle jää riittävä valmistautumisaika uusintasuoritukseen.

Yleiset kuulustelut

Lääketieteen laitos ei järjestä yleisiä kuulusteluja.

Tenttitulosten ilmoittaminen

Lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmien tenttitulokset julkistetaan pääsääntöisesti Moodlessa käyttäen opiskelijan numerokoodia ja ohjeiden mukaisesti ilmoitustauluilla.

OJS 34§ Opintosuorituksen tulosten julkistaminen
Opintosuorituksen tulos on julkistettava viimeistään kolmen (3) viikon kuluttua suorituksesta yliopiston sähköisessä opiskelija- ja opintosuoritusrekisterissä. Sähköisen tentin (esim. EXAM) osalta määräajasta annetaan tarkempia ohjeita sähköisen tentin menettelytapaohjeessa. Dekaani tai opetuksesta vastaavan yksikön johtaja voi erityisestä syystä pidentää aikaa. Tulos on kuitenkin ilmoitettava viimeistään kuukauden kuluttua suorituspäivästä. Määräajasta poikkeamisesta on ilmoitettava kolmen (3) viikon kuluessa suorituspäivästä.

Sähköiseen opiskelija- ja opintosuoritusrekisteriin merkitään tieto sekä hyväksytyistä että hylätyistä suorituksista. Sähköiselle alustalle toimitetaan tieto arvosanajakaumasta ja hylättyjen lukumäärästä. Opiskelija saa ilmoituksen sähköiseen opiskelija- ja opintosuoritusrekisteriin tallennetusta opintosuorituksestaan yliopiston antamaan sähköpostiosoitteeseen.

Opintosuorituksen arviointiperusteet ovat julkisia. opiskelijalla on oikeus saada tietoonsa arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan ottamalla yhteyttä opintojakson arvioinnin suorittaneeseen opettajaan. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Opiskelijalla on oikeus saada jäljennös vastauksistaan tai vastaavista suoritteistaan maksutta.

Määräaikoihin ei lueta ajanjaksoa, jolloin opetusta ei rehtorin päätöksen mukaisesti anneta, eikä 15.6. - 15.8. välistä aikaa.

Mikäli opintosuorituksen arvioinnissa on ollut useita opettajia ja arviointi on tapahtunut yhteistyönä, on arvosteluun osallistuneiden opettajien nimet ilmoitettava.

TTtdk PM 16 § Opintosuoritusten julkisuus
Opinnäytteitä lukuun ottamatta opintosuorituksia ei saa luovuttaa tai näyttää laitoksen henkilökuntaan kuulumattomille eikä muutoinkaan julkaista ilman opiskelijan lupaa.
Tiedekunnassa tehtävät syventävät työt, lopputyöt, kandidaatin tutkielmat, pro gradu –tutkielmat, lisensiaatintutkimukset ja väitöskirjat ovat julkisuuslain mukaisia julkisia asiakirjoja.

Opintosuoritusten arviointi ja muutoksenhaku

Opintosuoritusten arviointi

Opintosuorituksen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa vahvistettuun opintojaksokuvaukseen. Opintosuoritukset tai sen osat on suoritettava ja palautettava asetetussa määräajassa. (Opintojohtosääntö 34 §)

Opintosuoritusten, myös alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen opinnäytteiden sekä sivuaineeseen laadittujen opinnäytteiden, arvioinnissa käytetään asteikkoa 0—5, jossa arvosanojen merkitys on seuraava: 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2= tyydyttävä, 1 = välttävä ja 0 = hylätty. Suoritukset voidaan arvioida asteikolla hyväksytty ‐ hylätty, kun numeerista asteikkoa ei ole tarkoituksenmukaista käyttää. Arvosana 1 vastaa arvosanaa hyväksytty. Hyväksytyn suorituksen vähimmäisvaatimukset määritellään opetussuunnitelmassa. (Opintojohtosääntö 33 §)

Toisen kotimaisen kielen taidon arviointiin käytetään asteikkoa tyydyttävä tai hyvä.

Opintosuorituksen rekisteröinti

Opintosuorituksen suoritusajankohdaksi merkitään tenttitilaisuuden päivämäärä tai kirjallisen työn tarkastukseen jättämispäivämäärä. Opinnäytteiden (pl. kandidaatin tutkielma) suorituspäivä on arvostelupäätöksen päivämäärä. Osasuorituksiin perustuvan kokonaisuuden suoritusajankohdaksi merkitään viimeisen osasuorituksen päivämäärä. (Opintojohtosääntö 47 §)

Opintosuorituksen julkistaminen

Opintosuorituksen tulos on julkistettava viimeistään kolmen (3) viikon kuluttua suorituksesta yliopiston sähköisessä opiskelija‐ ja opintosuoritusrekisterissä. Sähköisen tentin (esim. EXAM) osalta määräajasta annetaan tarkempia ohjeita sähköisen tentin menettelytapaohjeessa. (Opintojohtosääntö 35 §)

Sähköiseen opiskelija‐ ja opintosuoritusrekisteriin merkitään tieto sekä hyväksytyistä että hylätyistä suorituksista. Sähköiselle alustalle toimitetaan tieto arvosanajakaumasta ja hylättyjen lukumäärästä. Opiskelija saa ilmoituksen sähköiseen opiskelija‐ ja opintosuoritusrekisteriin tallennetusta opintosuorituksestaan yliopiston antamaan sähköpostiosoitteeseen. (Opintojohtosääntö 35 §)

Opintosuorituksen arviointiperusteet ovat julkisia. Opiskelijalla on oikeus saada tietoonsa arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan ottamalla yhteyttä opintojakson arvioinnin suorittaneeseen opettajaan. (Opintojohtosääntö 35 §)

Määräaikoihin ei lueta ajanjaksoja, jolloin opetusta ei rehtorin päätöksen mukaisesti anneta, eikä 15.6. - 15.8. välistä aikaa. (Opintojohtosääntö 35 §)

Opintosuorituksen arviointia koskeva oikaisumenettely

Yliopistolain 82 §:n 4 momentin mukaan muun opintosuorituksen kuin väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventäviin opintoihin kuuluvan opinnäytteen tai muun vastaavan opintosuorituksen arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta.

Oikaisupyyntö on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.

Mikäli arvioinnin suorittanut opettaja ei ole oikaisupyynnön ajankohtana tavattavissa, tulee oikaisupyyntö jättää kirjallisena yliopiston kirjaamoon. Oikaisupyyntöön tulee antaa päätös neljäntoista (14) päivän kuluessa sen jättämisestä.

Mikäli opiskelija ilmoittaa, ettei hän tyydy oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen, tulee arvioinnin suorittaneen opettajan tehdä asiassa kirjallinen päätös. Opiskelijalla on oikeus saada oikaisumenettelyn yhteydessä jäljennös suorituspapereistaan tai vastaavista maksutta.

Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta yliopiston muutoksenhakulautakunnalta neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhakulautakunnalle osoitettu oikaisupyyntö tulee toimittaa yliopiston kirjaamoon.

Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventävien opintojen opinnäytteen arviointiin tyytymätön opiskelija voi tehdä muutoksenhakulautakunnalle oikaisupyynnön neljäntoista (14) päivän kuluessa suorituksen arvioinnin tiedoksisaannista.

Muutoksenhakulautakunnan antamasta päätöksestä ei saa hakea muutosta valittamalla. (Opintojohtosääntö 50 §)

Kamussa on lisätietoa yliopiston sisäisestä muutoksenhausta.

AHOT-käytänteet lääketieteen opinnoissa

AHOT eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen tarkoitta aiemmin suoritettujen opintojen hyväksilukua (korvaaminen ja sisällyttäminen).

Itä-Suomen yliopiston opiskelijaksi hyväksytty opiskelija voi hakea kirjallisesti osaamisensa tunnistamista ja tunnustamista, mikäli osaaminen vastaa opetussuunnitelmassa esitettyjä tavoitteita sisällöltään ja tasoltaan. Hyväksilukua haetaan kyseisen oppiaineen/opintojakson vastuuhenkilöltä.

Aiempien opintojen hyväksiluvusta tutkintorakenteeseen  tulee ensin keskustella HOPS-ohjaajan kanssa. Aiempien opintojen korvaavuudessa / sisällyttämisessä lääketieteen lisensiaatin tutkintoon on rajoitteita. Lähtökohta on se, että vain pakollisia opintojaksoja voi korvata aiemmilla opinnoilla.

Tässä yhteydessä on myös huomioitava, että mikäli opiskelijalla on aiempia lääketieteen alan opintoja toisessa yliopistossa, hyväksiluettavat opinnot vaikuttavat laskettaessa opiskeluaikaisen viransijaisuuskelpoisuuden kymmenen vuoden määräaikaa.
Pakollisten opintojaksojen korvaavuudet aiempien ja/tai muualla suoritettujen opintojen perusteella haetaan sähköisellä hakulomakkeella, joka löytyy asiointipalvelusta (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen). Hyväksilukemista koskevan hakemuksen voi jättää sähköisesti yliopiston asiointipalvelussa. Sähköinen asiointi on mahdollista sekä korvaavuushakemusten että sisällyttämishakemuksen jättämiseen.

Hakemuksessa pyydetyt kentät on täytettävä huolellisesti ja tarvittavat liitteet on liitettävä hakemuksen mukaan: Todistukset aiemmasta/aiemmista suorituksista - opintorekisteriotteet, opintojaksokuvaukset ym. vastaavat. Liitteiden on oltava hyvälaatuisia ja luettavissa olevia. Lomakkeen lähettämisen jälkeen opiskelija saa tiedon hakemuksen onnistuneesta jättämisestä palveluun.

Kun asian hyväksyjä on käsitellyt asian, tulee päätös sähköpostiin. Halutessaan opiskelija voi saada lisäksi paperisen päätöksen. Hyväksilukemisesta kirjataan suoristusmerkintä opintotietojärjestelmään. Suoritusmerkintä kirjataan rekisteriin tutkintorakenteen mukaisella koodilla ja nimellä. Lisätietoihin merkitään lisäksi se, millä opinnoilla korvaavuus on myönnetty (mitä, missä ja milloin).

Keskeiset AHOT-käsitteet:

Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) tarkoittaa eri menettelyjä, joilla opiskelijan osaaminen voidaan arvioida ja hyväksyä osana hänen opintojaan.

Osaamisen tunnistamisella tarkoitetaan osaamisen arviointia eri muodoissaan.

Osaamisen tunnustamisella tarkoitetaan menettelyjä, jolla aiemmin hankitun osaamisen perusteella opiskelijalle kirjataan opintosuoritus, hyväksiluku tai niiden osa.

Hyväksilukemisella tarkoitetaan opiskelijan aiemmin suoritettujen opintojen, harjoittelun, työkokemuksen tai muun osaamisen hyväksymistä osaksi suoritettavaa tutkintoa, opintokokonaisuutta tai opintojaksoa. Hyväksilukemisen muotoja ovat sisällyttäminen ja korvaaminen. Hyväksilukeminen perustuu opetussuunnitelman osaamistavoitteisiin.

Sisällyttämisellä tarkoitetaan muualla suoritetun opintojakson tai opintokokonaisuuden hyväksymistä tutkintoon sellaisenaan

Opintojen korvaamisessa opiskelijan suoritusrekisteriin kirjataan korvattava opintojakso, -kokonaisuus tai sen osa. Korvaaminen tapahtuu korvattavaa opintojaksoa tai – kokonaisuutta sisällöltään ja tasoltaan vastaavan opintosuorituksen tai muun osaamisen perusteella.

Opiskeluoikeudet ja opinto-oikeudet

Opintojen suoritusaika
Korkeakoulututkintojen tavoitteelliset suoritusajat, opiskeluoikeuden kesto sekä lisäajan myöntäminen tutkinnon suoritusaikaan säädetään Yliopistolaissa (40-43 §).
Jos opiskeluoikeutesi on alkanut 1.8.2005 tai sen jälkeen, sen kesto on rajattu ja sitä koskevat seuraavat rajaussäännöt. Ennen 1.8.2005 myönnetyissä opiskeluoikeuksissa opintoaikaa ei ole rajattu.
Omien opinto-oikeuksien voimassaoloajat voi tarkistaa WebOodista kohdasta ‘Omat perustiedot’.
Lääketieteen lisensiaatin ja hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoa opiskelemaan otetulla on oikeus suorittaa tutkinto kahta vuotta sen tavoiteaikaa pitemmässä ajassa (lääketieteen lisensiaatti 6 + 2 vuotta ja hammaslääketieteen lisensiaatti 5,5 + 2 vuotta).

Sivuainetarjonta

Lääketieteen lisensiaatin tutkintoon ei sisälly sivuaineita. Lääketieteen opiskelijat voivat poimia yliopiston sivuainetarjonnasta yksittäisiä opintojaksoja valinnaisiin opintoihin.

Sivuaineopiskelu

Monet Itä-Suomen yliopiston oppiaineista ovat vapaasti valittavissa sivuaineiksi eli sivuaineopintojen aloittaminen ei edellytä sivuaineen opinto-oikeuden hakemista. Joihinkin oppiaineisiin otettavien sivuaineopiskelijoiden määrää kuitenkin rajoitetaan tai opinto-oikeutta on haettava sivuaineen valintakokeessa. Toisaalta yliopistossa on myös tutkintoja, joiden rakenteeseen ei kuulu sivuaineita tai sivuaineet on opetussuunnitelmassa etukäteen määrätty.

Tietoa sivuaineopiskelusta on Kamussa. Mahdollisuuksia on runsaasti:

  • tiedekuntien tarjoamat sivuaineet
  • kansainvälistymisen opintokokonaisuus
  • verkostoylipistot
  • avoimen yliopiston sivuaineopinnot tutkinto-opiskelijoille
  • JOO-opinnot
Sivuaineopintotarjonta terveystieteiden tiedekunnassa

Terveystieteiden tiedekunnassa on tarjolla seuraavat sivuaineopintokokonaisuudet:

  • Ihmisen biologia 28 op (Biolääketieteen yksikkö)
  • Terveyden Monikulttuuriset Ulottuvuudet (TeMoKuu) 25 op (Kansanterveystieteen yksikkö yhteistyössä Humanistisen osaston (suomen kieli ja kulttuuritieteet) kanssa)
  • Toksikologia 25 op (Farmasian laitos)◦Sivuainekokonaisuutta otetaan suorittamaan ympäristöterveyteen ja –teknologiaan syventyviä opiskelijoita, max 10 opiskelijaa

(kts. tarkemmin Weboodista Sivuaineoppaista)

Seuraavia tiedekunnan opintokokonaisuuksia tarjotaan myös Avoimen yliopiston (Aducate) kautta:

  • Ergonomian ja työhyvinvoinnin perus- ja aineopinnot (25 op + 35 op)
  • Gerontologian perusopinnot (25 op)
  • Hoitotieteen aineopinnot (33 op)
  • Kansanterveystieteen perus- ja aineopinnot (25 op + 35 op)
  • Lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin perusopinnot (25 op)
  • Liikuntalääketieteen perus- ja aineopinnot (25 op + 36 op)
  • Lääketieteen perusteita -perusopintokokonaisuus (25 op)
  • Ravitsemustieteen perus- ja aineopinnot (25 op + 35 op)
  • Terveyden edistäminen ja terveystieto perus- ja aineopinnot (25 op + 35 op)

Voit tutustua myös avoimen yliopiston opetustarjontaan (avautuu uuteen välilehteen).

Tutkinnon hakeminen

Laillistaminen

Lääkärin ammattiin johtaman peruskoulutuksen jälkeen Valvira myöntää hakemuksesta oikeuden harjoittaa lääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä.

Hakemus tehdään joko sähköisesti tai kirjallisesti. Kirjallinen hakemus tehdään käyttäen hakemuslomaketta, ja se osoitetaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Hakemus lähetetään osoitteella:  Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, PL 210, 00281 Helsinki.

Kirjallisen hakemuksen liitteet:

  • Jäljennös oppilaitoksen antamasta tutkintotodistuksesta (asianomaisen oppilaitoksen antama jäljennös tai julkisen notaarin oikeaksi todistama jäljennös).
  • Virkatodistus tai jäljennös passista tai henkilökortista virallisesti oikeaksi todistettuna

Sähköisen asioinnin hakemusohjeet:

Voit hakea ammattioikeutta sähköisen asioinnin kautta, kun olet suorittanut tutkinnon ja saanut tutkintotodistuksen. Huomaathan, että ammattioikeushakemusta ei voi jättää etukäteen ennen kuin olet valmistunut.

Lisäksi tarvitset:

  • Suomalaisen henkilötunnuksen
  • Verkkopankkitunnukset
  • Sähköpostiosoitteen
  • Puhelinnumeron

Kun haet sähköisen asioinnin kautta, sinun ei tarvitse toimittaa tutkintotodistusliitettä, sillä palvelu hakee tutkintotietosi Virta-järjestelmästä.  Sinun ei myöskään tarvitse toimittaa virkatodistusta eikä jäljennöstä passista tai henkilökortista.
Valviran päätös on maksullinen. Voimassa olevat maksut löytyvät Valviran sivulta (avautuu uuteen välilehteen). Kun olet hakenut sähköisesti, päätös lähetetään sähköisesti asiointitilillesi, jos olet antanut suostumuksesi sähköiseen tiedoksiantoon. Jos et ole antanut suostumustasi, päätös lähetetään postitse väestötietojärjestelmän mukaiseen osoitteeseesi. Lasku lähetetään erillisenä postilähetyksenä. Päätös annetaan joko suomen- tai ruotsinkielisenä.

Katso myös (linkit avautuvat uuteen välilehteen):

Terveystieteiden tiedekunta: Biolääketieteen opinto-opas 2020-2021

Johdanto

Tämä opinto-opas on tarkoitettu biolääketieteen koulutusohjelman opiskelijoille.

Ohjeita opiskelun tueksi löytyy myös Kamusta Opiskelijan käsikirjasta, johon on koottu kaikille Itä-Suomen yliopiston opiskelijoille yhteisiä tietoja opiskelusta yliopistossa. Uudelle opiskelijalle -kokonaisuuden alta taas löytyy mm. uuden opiskelijan muistilista, joka sisältää monenlaista tärkeää opintojen alkuvaiheeseen liittyvää tietoa.

Lisää biolääketieteen koulutusohjelman omia ohjeita löytyy Biolääketieteen opintoyhteisöstä (edellyttää kirjautumista).

Opintoneuvonta ja opintojen ohjaus

Opintoneuvonta biolääketieteen opinnoissa

Opintojen ohjauksen runkona toimii vuosittain hyväksytyt opetussuunnitelmat ja vuosikurssikohtaiset lukujärjestykset. Tämän lisäksi opintojen ohjauksessa on mukana HOPS-ohjaajat, jotka ovat biolääketieteen yksikön opettajakuntaa. Kahden ensimmäisen vuoden opinnot rakentuvat pääosin pakollisista opintojaksoista, mutta seuraavien vuosien opintojen mahdollisen järjestyksen muuttumisen ja/tai vapaavalintaisten opintojen myötä oman henkilökohtaisen opintosuunnitelman eli HOPSin tekemisen merkitys korostuu. Opintoja suunnitellaan HOPS-opintojaksoilla, joilla erilaisten oppimistehtävien työstäminen ja yksilö- ja ryhmäohjaus tukevat HOPSin laadintaa. Lisäksi tutkimus- ja yritysvierailujen sekä -esittelyjen avulla pyritään konkretisoimaan erilaisten työtehtävien edellyttämiä valmiuksia.

HOPS-ohjaajat

Biolääketieteen opiskelijoiden HOPS-ohjaajina toimivat:
1. vsk:n opiskelijoille yliopistonlehtori Sanna Ryhänen, [email protected], puh. 040 355 3054
2. vsk:n opiskelijoille yliopisto-opettaja Jukka Häyrinen, [email protected], 040 355 3640
3. vsk:n opiskelijoille yliopistonlehtori Sanna Ryhänen, [email protected], puh. 040 355 3054
4. ja 5. vsk:n opiskelijoille yliopisto-opettaja Tiina Kuningas, [email protected], puh. 050 3871284

Content missing

Opetussuunnitelma

Koulutuksen tehtävät ja tavoitteet

Biolääketieteen koulutusohjelmassa yhdistyvät ainutlaatuisesti luonnontieteellinen ja lääketieteellinen opetus. Opinnoissa perehdytään molekyylitieteisiin ja ihmisen biologiaan, joilla luodaan hyvä pohja ihmisen terveyden molekulaarisen taustan ymmärtämiselle. Opiskelu on aktivoivaa, opiskelijakeskeistä ja sisältää runsaasti laboratoriotyöskentelyä. Kandidaattiopinnot antavat erinomaiset edellytykset englanninkielisille maisterivaiheen opinnoille. Maisterivaiheen molekyylilääketieteen opinnoissa syvennytään sairauksien syntyyn, diagnostiikkaan sekä hoitomuotoihin molekyyli- ja solutasolla.

Biolääketieteen koulutusohjelmassa luonnontieteiden kandidaatin tutkinto suoritetaan biolääketieteen pääaineessa. Maisterivaiheen englannin kieliset opinnot koostuvat molekyylilääketieteen (Molecular medicine) syventävistä opinnoista.

Luonnontieteiden kandidaatti (LuK)

LuK-tutkinnon ensisijaisena tavoitteena on antaa riittävät tiedot ja edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulu-tukseen. Pyrkimyksenä on luonnontieteellisen, kokeellisen lähestymistavan ymmärtäminen ja omaksuminen. Alakohtaisen osaami-sen lisäksi koulutuksen tarkoituksena on kehittää viestintä- ja kielitaitoa sekä valmiuksia jatkuvaan oppimiseen. Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 op (alempi korkeakoulututkinto) ja sen suorittaminen kestää kolme vuotta.

Filosofian maisteri (FM)

Maisteriopinnot tuovat valmiuden tieteellisen ongelman asetteluun ja ratkaisuun, itsenäiseen tiedonhakuun, alan kirjallisuuden kriittiseen tarkasteluun ja tieteellisen tekstin tuottamiseen. Maisteriopinnot tuovat riittävät teoreettiset ja menetelmälliset valmiudet toimia biolääketieteen tutkimuksen, arvioinnin ja hallinnon kansallisissa tai kansainvälisissä asiantuntijatehtävissä. Opinnoissa saadaan myös valmiudet työelämän edellyttämään jatkuvaan uuden tiedon omaksumiseen ja hyödyntämiseen. Maisteriopintojen tärkeä tavoite on myös luoda valmiudet jatko-opintoihin. Filosofian maisterin tutkinnon laajuus on 120 op (ylempi korkeakoulu-tutkinto) ja suoritukseen kuluva aika kaksi lukuvuotta.

Biolääketieteen opintojen antamat valmiudet

Biolääketieteen koulutusohjelma antaa valmiudet työskennellä lääketeollisuudessa, diagnostiikka- ja bioalan yrityksissä tutkimus-, tuotekehitys-, myynti- ja markkinointitehtävissä sekä asiantuntijana julkishallinnossa. Maisterivaiheen englanninkielisyys vahvistaa työllistymismahdollisuuksia. Maisteriopinnot tarjoavat myös erinomaisen väylän jatko-opintoihin, tohtorintutkintoon ja tutkijauralle.

Tutkintorakenne, Luonnontieteiden kandidaatti (LuK)

Biolääketieteen koulutusohjelman kandidaattivaiheen opinnot jakautuvat Biolääketieteellinen tutkimus, Ihmisen biologia, Luonnontieteet ja Työelämävalmiudet opintokokonaisuuksiin. Lisäksi opintoja täydennetään vapaavalintaisilla opinnoilla niin, että LuK-tutkinnon edellyttämä 180 op täyttyy.

Luonnontieteiden kandidaatti 180 op

Työelämävalmiudet (30 op)
1131000 Orientaatio yliopisto-opiskeluun (ORI) 1 op
4484012 Bioinnovation (BINNO) 5 op
4482001 Biolääketieteen HOPS-opintojakso 1 (HOPS) 2 op
4482003 Biolääketieteen HOPS-opintojakso 2 (HOPS2) 1 op
4482004 Biolääketieteen HOPS-opintojakso 3 (HOPS3) 2 op
8020360 Biolääketieteen tiedonhaku (TH BIOLAA) 1 op
8013251 English Academic Reading Skills for Biomedicine (EARS) 2 op
5426101 Johdatus sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään (JOSPA) 3 op
8011252 Kirjoitusviestintää biolääketieteen opiskelijoille (KIVI) 2 op
5426104 Moniammatillinen SOTE johtaminen (MOJO) 2 op
8011276 Puheviestintää biolääketieteen opiskelijoille (PUVI) 2 op
8012251 Ruotsia biolääketieteen opiskelijoille, kirjallinen ja suullinen taito (RUO/BIOLT) 3 op
4486502 Terveys ja bioetiikka (TERBI) 2 op
8034004 Tieto- ja viestintätekniikka opiskelun tukena (TVT) 2 op

Luonnontieteet (25,5 op)
4217239 Farmasian yleinen ja epäorgaaninen kemia (FAKE) 4 op
4217240 Farmasian yleinen ja epäorgaaninen kemia, harjoitustyöt (FAKEHA) 1 op
4482002 Fysiikkaa biolääketiedettä opiskeleville (FBO) 2.5 op
4217236 Lääkeaineanalytiikka (LAA) 4 op
4217233 Lääkeaineiden orgaaninen kemia (LÄKE) 5 op
3355781 Matematiikan propedeuttinen kurssi (MPR) 5 op
4217211 Orgaaninen kemia (ORK) 4 op

Ihmisen biologia (42,5 op)
4429404 Elimistön säätelyjärjestelmät (ELISA) 6 op
4421613 Genomin toiminta (GETO) 6 op
4429401 Johdanto ihmisen biologiaan ja tuki- ja liikuntaelimistö (JIBTU) 2 op
4429405 Kehitysbiologia (KEBI) 3 op
4429504 Kliininen mikrobiologia (BioMed, luennot) (KM) 4.5 op
4460808 Mikrobiologian perusteet (MIPE) 4 op
4218801 Perusfarmakologia (PEFA) 3 op
4429403 Ruuansulatus ja aineenvaihdunta (RASVA) 4 op
4421612 Solun ja kudoksen rakenne ja toiminta (SORATO) 6 op
4429402 Sydämen, keuhkojen ja munuaisten toiminta (SYKE) 4 op

Biolääketieteellinen tutkimus (61-65 op)
4484101 Biolääketieteellinen tutkimus 1 (Solu- ja kudoskuvantaminen) (SOKU) 5 op
4484102 Biolääketieteellinen tutkimus 2 (Biokemiallinen analytiikka) (BIOANA) 5 op
4484103 Biolääketieteellinen tutkimus 3 (Rekombinantti -DNA) (REDNA) 5 op
4484104 Biolääketieteellinen tutkimus 4 (Bioinformatiikka) (BIOINFO) 5 op
4484105 Biolääketieteellinen tutkimus 5 (Soluviljely) (SOLUVI) 5 op
4484106 Biolääketieteellinen tutkimus 6 (Geeniekspressio) (GENEX) 5 op
4484107 Biolääketieteellinen tutkimus 7 (Biomarkkerit ja diagnostiikka) (BIDI) 3 op
4484108 Biolääketieteellinen tutkimus 8 (Rekombinanttiproteiinit) (RECPRO) 5 op
4510031 Eläinten käyttäminen tutkimuksessa: kurssi toimenpiteiden suorittajille (KTS) 2 op *
3622223 R-kieli (R) 2 op
4484018 Solun viestintäjärjestelmät (SOLVI) 3 op
3622230 Tilastotieteen johdantokurssi (TJK) 5 op
3622231 Tilastotieteen peruskurssi (TPK) 5 op
4484900 LuK-opinnäytetyö 6 tai 10 op
4484901 Kypsyysnäyte (LuK) 0 op

* Opiskelijalla mahdollisuus suorittaa eläinlajikohtaiset harjoitustyöt, jolloin kurssin laajuus 2,5 tai 3 op.

Lisäksi vapaasti valittavia opintoja (17-21 op), joiden sisällön opiskelija suunnittelee HOPS-työskentelyn yhteydessä.

Tutkintorakenne, Filosofian maisteri (FM)

Maisterivaiheen opinnot koostuvat kaikille pakollisista molekyylilääketieteen (Molecular medicine) syventävistä opinnoista, joita täydennetään 120 op:en valinnaisilla syventävillä opinnoilla.

Master of science 120 ECTS

Advanced studies of Molecular medicine, obligatory (97 ECTS)
4486111 Analysis of DNA variants (VARIANTS) 2 ECTS
4488002 Cancer biology (CABI) 4 ECTS
4486109 Deep sequencing data analysis I (SEQDA1) 2 ECTS
4486110 Deep sequencing data analysis II (SEQDA2) 3 ECTS
4486108 Genome-wide gene expression project (GEP) 6 ECTS
4487109 Functional genetics in brain diseases (FGBD) 6 ECTS
4486201 Histopathology (HIPA) 4 ECTS
4486204 Live cell imaging (LIVE) 4 ECTS
4486101 Molecular medicine & genetics (MMG) 6 ECTS
4486112 Multiomics I (MOMIC1) 1 ECTS
4486113 Multiomics II (MOMIC2) 2 ECTS
4488003 Nutrigenomics (NUGE) 6 ECTS
4486507 Planning of M.Sc. research project (PLANTHE) 3 ECTS
4217565 Protein structure (PROS) 5 ECTS
4510032 The use of animals in research: course for persons designing procedures and research projects (THS) 3 ECTS
4486903 M.Sc. research project 20 ECTS
4486904 M.Sc. thesis 20 ECTS
4486902 Maturation exam (M.Sc.) 0 ECTS

Academic communication, obligatory (7 ECTS)
8013253 Advanced English Academic and Professional Communication for Biomedicine (AEAPC/BIOLT) 2 ECTS
4482005 Personal study plan in biomedicine 4 (HOPS4) 0,5 ECTS
4482006 Personal study plan in biomedicine 5 (HOPS5) 0,5 ECTS
4486506 Scientific communication (SCICOM) 2 ECTS
4486501 Seminars on Molecular Health Sciences (SMHS) 2 ECTS

Advanced studies of Molecular medicine and Biomedical informatics, optional (16 ECTS)
In optional advanced studies the student has a possibility to deepen his/her knowledge in either Molecular medicine or Biomedical informatics. Also suitable international studies or other advanced studies can be accepted upon request.

Vapaasti valittavat opinnot

Itä-Suomen yliopistossa on ns. vapaa sivuaineoikeus. Tämä tarkoittaa, että opiskelija voi opiskella yliopistossa tarjolla olevia oppiaineita lähes rajoituksetta. Kuitenkin joissain oppiaineissa (esim. englannin kieli, psykologia, sosiaalityö, hoitotiede, lääketiede) sivuaineopiskelijoiden määrää on rajoitettu. Suoritettavan tutkinnon rakenne määrittelee pitkälti sivuaineen valintaa ja laajuutta. Oleellista on, että tutkinnosta muodostuu mielekäs ja mielenkiintoinen kokonaisuus, joka tukee työelämään sijoittumista. Kattava kuvaus tarjolla olevista opinnoista ja opintokokonaisuuksista löytyy Kamusta kohdasta sivuaineopiskelu UEFissa.

Biolääketieteen koulutusohjelman vapaasti valittaviin opintoihin voi sisältyä pääaineen, sivuaineiden tai muiden aineiden opintojaksoja. Vapaasti valittavia opintoja suositellaan suoritettavaksi pääsääntöisesti kolmantena opintovuotena. Biolääketieteen opintoihin sopivia vapaavalintaisia opintoja voivat olla esimerkiksi datatieteen, kauppatieteen, liikuntalääketieteen tai kielten opinnot. Lisätietoa asiasta saat koulutusohjelman HOPS-ohjaajilta.

Opintojen etenemisjärjestys

Vuosikurssikohtainen opetussuunnitelma

Opintojaksot vuosikursseittain lv. 2020-21

BioMed1
4482001 Biolääketieteen HOPS-opintojakso 1 (HOPS) 2 op
4484101 Biolääketieteellinen tutkimus 1 (Solu- ja kudoskuvantaminen) (SOKU) 5 op
4429404 Elimistön säätelyjärjestelmät (ELISA) 6 op
8013251 English Academic Reading skills for Biomedicine (EARS) 2 op
4217239 Farmasian yleinen ja epäorgaaninen kemia (FAKE) 4 op
4217240 Farmasian yleinen ja epäorgaaninen kemia, harjoitustyöt (FAKEHA) 1 op
4421613 Genomin toiminta (GETO) 6 op
4429401 Johdanto ihmisen biologiaan ja tuki- ja liikuntaelimistö (JIBTU) 2 op
4429405 Kehitysbiologia (KEBI) 3 op
4217233 Lääkeaineiden orgaaninen kemia (LÄKE) 5 op
3355781 Matematiikan propedeuttinen kurssi, (alkukuulustelu) (MPR) 5 op*
4460808 Mikrobiologian perusteet (MIPE) 4 op
1131000 Orientaatio yliopisto-opiskeluun (ORI) 1 op
4429403 Ruuansulatus ja aineenvaihdunta (RASVA) 4 op
4421612 Solun ja kudoksen rakenne ja toiminta (SORATO)  6 op
4484018 Solun viestintäjärjestelmät (SOLVI) 3 op
4429402 Sydämen, keuhkojen ja munuaisten toiminta (SYKE) 4 op
8034004 Tieto- ja viestintätekniikka opiskelun tukena (TVT) 2 op

*3355781 Matematiikan propedeuttisen kurssin (5 op) voi suorittaa osana 1. vsk:n opintoja alkukuulustelulla tai
osallistumalla opetukseen 2. vsk:n syksyllä.

BioMed2
4484102 Biolääketieteellinen tutkimus 2 (Biokemiallinen analytiikka) (BIOANA) 5 op
4484103 Biolääketieteellinen tutkimus 3 (Rekombinantti –DNA) (REDNA) 5 op
4484104 Biolääketieteellinen tutkimus 4 (Bioinformatiikka) (BIOINFO)5 op
4482003 Biolääketieteen HOPS-opintojakso 2 (HOPS2) 1 op
4482002 Fysiikkaa biolääketiedettä opiskeleville (FBO) 2,5 op
5426101 Johdatus sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään (JOSPA) 3 op
4429504 Kliininen mikrobiologia (BioMed, luennot) (KM) 4,5 op
4217236 Lääkeaineanalytiikka (LAA) 4 op
3355781 Matematiikan propedeuttinen kurssi (MPR) 5 op
5426104 Moniammatillinen SOTE -johtaminen (MOJO) 2 op
4217211 Orgaaninen kemia (ORK) 4 op
4218801 Perusfarmakologia (PEFA) 3 op
3622223 R-kieli (R) 2 op
8012251 Ruotsia biolääketieteen opiskelijoille, kirjallinen ja suullinen taito (RUO/BIOLT) 3 op
3622230 Tilastotieteen johdantokurssi (TJK) 5 op
3622231 Tilastotieteen peruskurssi (TPK) 5 op
4482102 Biolääketieteellinen tieto ja viestintä (BLTV) 1,5 op **

BioMed3
4484012 Bioinnovation (BINNO) 5 op
4484105 Biolääketieteellinen tutkimus 5 (Soluviljely) (SOLUVI) 5 op
4484106 Biolääketieteellinen tutkimus 6 (Geeniekspressio) (GENEX) 5 op
4484107 Biolääketieteellinen tutkimus 7 (Biomarkkerit ja diagnostiikka) (BIDI) 3 op
4484108 Biolääketieteellinen tutkimus 8 (Rekombinanttiproteiinit) (RECPRO) 5 op
4482004 Biolääketieteen HOPS-opintojakso 3 (HOPS3) 2 op
8020360 Biolääketieteen tiedonhaku (BLTV) 1 op
4510031 Eläinten käyttäminen tutkimuksessa: kurssi toimenpiteiden suorittajille (KTS) 2 (-3) op
8011252 Kirjoitusviestintää biolääketieteen opiskelijoille (KIVI) 2 op
8011276 Puheviestintää biolääketieteen opiskelijoille (PUVI) 2 op
4486502 Terveys ja bioetiikka (TERBI) 2 op
4484900 LuK-opinnäytetyö 6 tai 10 op
4217214 Radiofarmasia ja -kemia (RAF) 3 op **

BioMed4 
8013253 Advanced English Academic and Professional Communication for Biomedicine (AEAPC/BIOLT) 2 op
4486111 Analysis of DNA variants (VARIANTS) 2 op
4488002 Cancer biology (CABI) 4 op
4488004 Cancer research and modelling (CARMO) 4 op **/***
4486109 Deep sequencing data analysis I (SEQDA1) 2 op
4486110 Deep sequencing data analysis II (SEQDA2) 3 op
4486105 Genetically modified animals (GEMA) 3 op ***
4486108 Genome-wide gene expression project (GEP) 6 op
4486201 Histopathology (HIPA) 4 op
4486204 Live cell imaging (LIVE) 4 op
4486115 Machine learning basics and applications in biomedical data analysis 1 (MOA1) 3 op **
4486112 Multiomics I (MOMIC1) 1 op
4486113 Multiomics II (MOMIC2) 2 op
4486404 Molecular immunology (MOIM) 4 op ***
4486101 Molecular medicine & genetics (MMG) 6 op
4488003 Nutrigenomics (NUGE) 6 op
4482005 Personal study plan in biomedicine 4 (HOPS4) 0,5 op
4486507 Planning of M.Sc. thesis project (PLANTHE) 3 op
4217565 Protein structure (PROS) 5 op **
4486501 Seminars on Molecular Health Sciences (SMHS)2 op
4510032 The use of animals in research: course for persons designing procedures and research projects (THS) 3 op

BioMed5
4488004 Cancer research and modelling (CARMO) 4 op **/***
4487112 Disease models, cardiovascular diseases (DIMOCA) 2,5 op **
4487111 Disease models, neurological diseases (DIMONE) 2,5 op **
4487109 Functional genetics in brain diseases (FGBD) 6 op
4486105 Genetically modified animals (GEMA) 3 op ***
4487104 In vivo imaging (IMAGE) 3 op **
4486404 Molecular immunology (MOIM) 4 op ***
4482006 Personal study plan in biomedicine 5 (HOPS5) 0.5 op
4487102 Regenerative medicine (REGEN) 5 op **
4486506 Scientific communication (SCICOM) 2 op
4486903 M.Sc. research project 20 op
4486904 M.Sc. thesis 20 op
4486902 Maturation exam (M.Sc.) 0 op

**) vapaavalintainen
***) voidaan suorittaa 4. tai 5. lukuvuoden aikana

FM-vaiheen opintojen aloittaminen

Ennen FM-vaiheen opintojen aloittamista opiskelijan suorittamien LuK -opintojen on täytettävä seuraavat kolme alla kuvattua kynnystä. Jos joku näistä kolmesta kohdasta ei täyty, opiskelija voi pyytää lupaa opintojen aloittamiseen palauttamalla päivitetyn HOPS:n ja toimittamalla kirjallisen selvityksen, miten ja missä aikataulussa opiskelija suunnittelee suorittavansa puuttuvat suoritukset. Oppiaineen opettajien työryhmä päättää näiden perusteella, voiko FM-vaiheen opinnot aloittaa.

  1. Opiskelijalla on oltava suoritettuna (suoritus kirjattuna WebOodiin) seuraavat opintojaksot:
    BLT 1 (Solu- ja kudoskuvantaminen) 5 op
    BLT 2 (Biokemiallinen analytiikka) 5 op
    BLT 3 (Rekombinantti-DNA) 5 op
    BLT 4 (Bioinformatiikka) 5 op
    BLT 5 (Soluviljely) 5 op
    BLT 6 (Geeniekspressio) 5 op
    BLT 8 (Rekombinanttiproteiinit) 5 op
    Elimistön säätelyjärjestelmät 6 op
    Eläinten käyttäminen tutkimuksessa 2 op
    Farmasian yleinen ja epäorgaaninen kemia 4 op
    Farmasian yleinen ja epäorgaaninen kemia, harjoitustyöt 1 op
    Fysiikkaa biolääketiedettä opiskeleville 2,5 op
    Genomin toiminta 6 op
    Johdanto ihmisen biologiaan ja tuki- ja liikuntaelimistö 2 op
    Kehitysbiologia 3 op
    Lääkeaineanalytiikka 4 op
    Lääkeaineiden orgaaninen kemia 5 op
    Matematiikan propedeuttinen kurssi 5 op
    Orgaaninen kemia 4 op
    Puheviestintää biolääketieteen opiskelijoille 2 op
    R-kieli 2 op
    Ruuansulatus ja aineenvaihdunta 4 op
    Solun ja kudoksen rakenne ja toiminta 6 op
    Solun viestintäjärjestelmät 3 op
    Sydämen, keuhkojen ja munuaisten toiminta 4 op
    Yhteensä 100,5 op
  2. Pakollisten kurssien opintopistekertymä vähintään 150 op
  3. LuK-tutkielman on oltava niin pitkällä, että siitä on pidetty seminaariesitys. LuK-tutkielmasta voi pitää seminaariesityksen, kun sen lopullinen versio on ohjaajalla kommentoitavana.

Opintojen suorittaminen ja arviointi

Ilmoittautuminen opintojaksoille ja tentteihin

Biolääketieteen yksikön järjestämille opintojaksoille ja niihin liittyviin tentteihin ilmoittaudutaan WebOodissa. Syyslukukauden opintojaksoille ilmoittaudutaan 01.08. - 30.09.2020 ja kevätlukukauden opintojaksoille 01.11. - 31.1.2021. Opintojaksoille tulee kuitenkin ilmoittautua viimeistään 2 viikkoa ennen opintojakson alkua.

Biolääketieteen opintojaksoja voi tenttiä opintojakson yhdessä lopputentissä sekä kahdessa uusintatentissä. Opintojakson varsinaisiin loppu- ja uusintatentteihin tulee ilmoittautua vähintään 10 vuorokautta ennen tenttitilaisuutta. Mikäli opiskelija ei jostain syystä pääse osallistumaan tenttiin, johon hän on jo aiemmin ilmoittautunut, tulee ilmoittautuminen perua hyvissä ajoin. Perumisen voi tehdä biolääketieteen yksikön opetuskansliaan sähköpostitse, puhelimitse tai asioimalla paikan päällä.

Opintokokonaisuuksien merkitseminen ja arvostelu

Opintokokonaisuudet kootaan ja merkitään opintorekisteriin HOPS:n mukaisesti tutkintotodistuksen kirjoittamisen yhteydessä. Opintojaksojen arvostelukäytännöt on esitetty opintojaksokuvauksissa.

Tenttitulokset ilmoitetaan viimeistään kolme viikkoa tentin suorittamisesta. Opiskelija voi käydä katsomassa omia tenttipapereitaan Biolääketieteen yksikön opetuskansliassa, jossa niitä säilytetään puoli vuotta tenttipäivästä eteenpäin.

Opintosuoritusten arviointi ja muutoksenhaku

Opintosuoritusten arviointi

Opintosuorituksen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa vahvistettuun opintojaksokuvaukseen. Opintosuoritukset tai sen osat on suoritettava ja palautettava asetetussa määräajassa. (Opintojohtosääntö 34 §)

Opintosuoritusten, myös alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen opinnäytteiden sekä sivuaineeseen laadittujen opinnäytteiden, arvioinnissa käytetään asteikkoa 0—5, jossa arvosanojen merkitys on seuraava: 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2= tyydyttävä, 1 = välttävä ja 0 = hylätty. Suoritukset voidaan arvioida asteikolla hyväksytty ‐ hylätty, kun numeerista asteikkoa ei ole tarkoituksenmukaista käyttää. Arvosana 1 vastaa arvosanaa hyväksytty. Hyväksytyn suorituksen vähimmäisvaatimukset määritellään opetussuunnitelmassa. (Opintojohtosääntö 33 §)

Toisen kotimaisen kielen taidon arviointiin käytetään asteikkoa tyydyttävä tai hyvä.

Opintosuorituksen rekisteröinti

Opintosuorituksen suoritusajankohdaksi merkitään tenttitilaisuuden päivämäärä tai kirjallisen työn tarkastukseen jättämispäivämäärä. Opinnäytteiden (pl. kandidaatin tutkielma) suorituspäivä on arvostelupäätöksen päivämäärä. Osasuorituksiin perustuvan kokonaisuuden suoritusajankohdaksi merkitään viimeisen osasuorituksen päivämäärä. (Opintojohtosääntö 47 §)

Opintosuorituksen julkistaminen

Opintosuorituksen tulos on julkistettava viimeistään kolmen (3) viikon kuluttua suorituksesta yliopiston sähköisessä opiskelija‐ ja opintosuoritusrekisterissä. Sähköisen tentin (esim. EXAM) osalta määräajasta annetaan tarkempia ohjeita sähköisen tentin menettelytapaohjeessa. (Opintojohtosääntö 35 §)

Sähköiseen opiskelija‐ ja opintosuoritusrekisteriin merkitään tieto sekä hyväksytyistä että hylätyistä suorituksista. Sähköiselle alustalle toimitetaan tieto arvosanajakaumasta ja hylättyjen lukumäärästä. Opiskelija saa ilmoituksen sähköiseen opiskelija‐ ja opintosuoritusrekisteriin tallennetusta opintosuorituksestaan yliopiston antamaan sähköpostiosoitteeseen. (Opintojohtosääntö 35 §)

Opintosuorituksen arviointiperusteet ovat julkisia. Opiskelijalla on oikeus saada tietoonsa arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan ottamalla yhteyttä opintojakson arvioinnin suorittaneeseen opettajaan. (Opintojohtosääntö 35 §)

Määräaikoihin ei lueta ajanjaksoja, jolloin opetusta ei rehtorin päätöksen mukaisesti anneta, eikä 15.6. - 15.8. välistä aikaa. (Opintojohtosääntö 35 §)

Opintosuorituksen arviointia koskeva oikaisumenettely

Yliopistolain 82 §:n 4 momentin mukaan muun opintosuorituksen kuin väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventäviin opintoihin kuuluvan opinnäytteen tai muun vastaavan opintosuorituksen arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta.

Oikaisupyyntö on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.

Mikäli arvioinnin suorittanut opettaja ei ole oikaisupyynnön ajankohtana tavattavissa, tulee oikaisupyyntö jättää kirjallisena yliopiston kirjaamoon. Oikaisupyyntöön tulee antaa päätös neljäntoista (14) päivän kuluessa sen jättämisestä.

Mikäli opiskelija ilmoittaa, ettei hän tyydy oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen, tulee arvioinnin suorittaneen opettajan tehdä asiassa kirjallinen päätös. Opiskelijalla on oikeus saada oikaisumenettelyn yhteydessä jäljennös suorituspapereistaan tai vastaavista maksutta.

Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta yliopiston muutoksenhakulautakunnalta neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhakulautakunnalle osoitettu oikaisupyyntö tulee toimittaa yliopiston kirjaamoon.

Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventävien opintojen opinnäytteen arviointiin tyytymätön opiskelija voi tehdä muutoksenhakulautakunnalle oikaisupyynnön neljäntoista (14) päivän kuluessa suorituksen arvioinnin tiedoksisaannista.

Muutoksenhakulautakunnan antamasta päätöksestä ei saa hakea muutosta valittamalla. (Opintojohtosääntö 50 §)

Kamussa on lisätietoa yliopiston sisäisestä muutoksenhausta.

Opintojen hyväksilukeminen (AHOT)

Opintojen hyväksilukemisella tarkoitetaan opintojen, harjoittelun ja/tai työkokemuksen hyväksymistä osaksi suoritettavaa tutkintoa tai opintojaksoa, pakollisiin tai valinnaisiin opintoihin. Hyväksilukemisessa on kyse opintojen sisällyttämisestä tai korvaamisesta.

Sisällyttämisellä tarkoitetaan toisessa oppilaitoksessa suoritettujen opintojen liittämistä sellaisenaan osaksi suoritettavaa tutkintoa sivuainekokonaisuuksina, valinnaisina opintoina tai vapaasti valittavina opintoina. Korvaamisella tarkoitetaan sitä, että opetussuunnitelmiin kuuluvia pakollisia opintoja korvataan muilla, sisällöltään vastaavilla, saman alan opinnoilla.
Kieliopintojen korvaavuus pakollisten kielten (ruotsi ja ensimmäinen vieras kieli, yleensä englanti) osalta hoidetaan aina kielikes-kuksen kautta korvaavuusmenettelyä käyttäen. Muuten muualla suoritetut opinnot pääsääntöisesti sisällytetään opiskelijan tutkintorakenteeseen alkuperäisillä suoritusnimikkeillä ja laajuuksilla.

Ammattikorkeakouluopintojen opintopistevastaavuuksien osalta voidaan käyttää harkintaa ja niistä voidaan koota laajempia kokonaisuuksia. Esimerkiksi biolääketieteen opiskelijalle, jolla on AMK-tasoinen bioanalyytikon tutkinto (210 op), voidaan hyväksilukea opintoja seuraavasti: Luonnontieteiden opinnot (25,5 op) ja vapaasti valittavat opinnot (noin 17-21 op) kokonaan sekä soveltuvin osin Biolääketieteellinen tutkimus-, Ihmisen biologia- ja Työelämävalmiudet- opintokokonaisuuksista opintoja niin, että kaikista edellä mainituista kertyy AHOT- käytäntöjen mukaisesti maksimissaan noin 90 op.

Muissa Suomen yliopistoissa suoritettuja opintoja opiskelija voi sisällyttää ilman tutkintorakenteen muutosta vapaasti valittaviin sivuaineopintoihinsa sekä vapaasti valittaviin opintoihin. Mikäli opiskelija haluaa sisällyttää muualla suorittamiaan opintoja pakollisiin pääaineopintoihin tai muihin pakollisiin opintoihin, tulee hänen keskustella asiasta ensin HOPS -ohjaajansa kanssa, jonka jälkeen tehdään suunnitelma opintojen sisällyttämisestä tutkintorakenteeseen. Suunnitelman tarkastaa ja hyväksyy koulutusohjelman johtaja.

Lisää tietoa AHOT-käytännöstä ja ohje hakemiseen löytyy Kamusta.

Harjoittelu ja vaihto-opiskelu

Koulutusohjelman pääaineen LuK- ja FM-vaiheen opintoihin voidaan molempiin sisällyttää vapaavalintaisina opintoina harjoittelua enintään 10 op:n verran. Harjoittelupaikan hankkimisesta huolehtii opiskelija itse. Opintojakson vastuuhenkilö hyväksyy harjoittelusuunnitelman ja -paikan ennen harjoittelun aloittamista.

Lisätietoa harjoittelun suorittamisesta löytyy Biolääketieteen opintoyhteisöstä (vaatii kirjautumisen).

Opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa osa opinnoistaan ulkomaisissa yliopistoissa. Itä-Suomen yliopisto on mukana useissa vaihto-ohjelmissa, joihin osallistuu satoja ulkomaisia yliopistoja. Lisäksi biolääketieteen koulutusohjelmalla on lukuisia kahdenvälisiä yhteistyösopimuksia ulkomaisten yliopistojen kanssa eri puolilla maailmaa. Ulkomailla opiskelua suositellaan suoritettavaksi pääsääntöisesti toisen opintovuoden jälkeen, ja tarkoituksena on, että suoritetut opinnot luetaan hyväksi tutkintoon, jotta opiskeluaika ei pitene vaihdon takia. Lisätietoja asiasta saa biolääketieteen kv-yhdyshenkilöltä ja kv-opiskelijapalvelujen henkilökunnalta.

Ohjeita tenttiin

Ohjeita tenttiin osallisuvalle opiskelijalle

  • Tentit alkavat pääsääntöisesti tasatunnein.
  • Tenttiin osallistujia otetaan vastaan puolen tunnin ajan kuulustelun alkamisen jälkeen.
  • Tentistä saa poistua aikaisintaan puolen tunnin kuluttua sen aloittamisesta.
  • Tenttisali täytetään edestäpäin ja rivien keskiosasta.
  • Istumapaikalle saa viedä kyniä, kumin ja etikettömän juomapullon sekä opiskelijakortin tai muun virallisen henkilöllisyystodistuksen. Penaalia, laukkua sekä puhelinta, kelloa tai muuta älylaitetta ei saa viedä istumapaikalle. Puhelin tulee sulkea tentin ajaksi. HUOM! Ei laskimia, sanakirjoja ym., ellei niistä ole erikseen mainintaa tentin osallistujalistalla.
  • HUOM! Älylaitteen käyttö tenttitilanteessa johtaa automaattisesti tentin hylkäämiseen.
  • Tentistä saa poistua WC:hen valvojan kanssa. Mikäli tentissä on vain yksi valvoja, WC-käynnit hoidetaan valvojien vuoron vaihtuessa ja tästä ilmoitetaan opiskelijoille tentin alussa. WC:ssä käynyt opiskelija kuittaa käynnin jälkeen nimensä salin etuosassa olevaan listaan.
  • Opiskelijan palauttaessa vastauspapereitaan tarkastetaan opiskelijan henkilöllisyys. Sähköistä opiskelijakorttia ei hyväksytä tunnistautumiseen tentissä, koska puhelimen käyttö tentissä on kielletty. Opiskelija vahvistaa tenttiin osallistumisensa allekirjoituksellaan nimilistaan.
  • Jos opiskelija ei halua vastaustaan arvosteltavaksi, hän laittaa tästä merkinnän tenttipapereiden palautuksen yhteydessä (ei arvosteltavaksi).
  • Kaikki tenttipaperit on palautettava valvojalle (myös tyhjät paperit ja suttupaperit).

Opintoja koskevat määräykset

Johtosääntö

Opiskelua ja opetusta Itä-Suomen yliopistossa ohjaa opintojohtosääntö.

Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet

Opinnäytteet

LuK-tutkielmaan ja Pro gradu -tutkielmaan liittyvä ohjeistus löytyy Biolääketieteen opintoyhteisöstä (edellyttää kirjautumista).

Valmistuminen ja tutkinnon hakeminen

Valmistumiseen liittyvä ohjeistus löytyy Kamusta Valmistuvalle opiskelijalle -osiosta.

Terveystieteiden tiedekunta: Terveyden edistämisen opinto-opas 2020-2021

Johdanto

Tämä opinto-opas on tarkoitettu terveyden edistämisen opiskelijoille.

Ohjeita opiskelun tueksi löytyy myös Kamusta, Opiskelijan käsikirjasta, johon on koottuna yleistä tietoa opiskelusta yliopistossa. Nämä ohjeet on tarkoitettu kaikille Itä-Suomen yliopiston opiskelijoille. Uudelle opiskelijalle -kokonaisuuden alta löytyy mm. uuden opiskelijan muistilista, joka sisältää monenlaista tärkeää opintojen alkuvaiheeseen liittyvää tietoa. Opiskelijan käsikirjasta puolestaan löytyy tietoa mm. opiskeluoikeudesta, ilmoittautumisesta, kansainvälisestä opiskelusta ja esteettömyydestä.

Lisää terveyden edistämisen omia ohjeita löytyy Terveyden edistämisen opintoyhteisöstä (edellyttää kirjautumista).

Terveyden edistäminen, yhteystiedot

YHTEYSTIETOJA

Ergonomian ja työhyvinvoinnin suuntautumisvaihtoehto:
Työterveyden professori Tuula Oksanen (oppiaineen vastuuhenkilö)
Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Lääketieteen laitos, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö
PL 1627, 70211 KUOPIO
sähköposti: tuula.oksanen(at)uef.fi

Yliopistonlehtori Pirjo Hakkarainen
Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Lääketieteen laitos, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, ergonomia
PL 1627, 70211 KUOPIO
sähköposti: pirjoirene.hakkarainen(at)uef.fi

Yliopistonlehtori Marja Randelin
Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Lääketieteen laitos, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, ergonomia
PL 1627, 70211 KUOPIO
sähköposti: marja.randelin(at)uef.fi

Terveysliikunnan edistämisen suuntautumisvaihtoehto:
Liikuntalääketieteen professori Heikki Tikkanen (oppiaineen vastuuhenkilö)
Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Lääketieteen laitos, Biolääketieteen yksikkö, liikuntalääketiede
PL 1627, 70211 Kuopio
sähköposti: heikki.tikkanen(at)uef.fi

Yliopistonlehtori Mika Venojärvi
Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Lääketieteen laitos, Biolääketieteen yksikkö, liikuntalääketiede
PL 162770211 Kuopio
sähköposti: mika.venojarvi(at)uef.fi

Yliopisto-opettaja Niina Lintu
Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Lääketieteen laitos, Biolääketieteen yksikkö, liikuntalääketiede
PL 162770211 Kuopio
sähköposti: niina.lintu(at)uef.fi

Väestön terveyden edistämisen suuntautumisvaihtoehto:
Kansanterveystieteen professori Jussi Kauhanen (oppiaineen vastuuhenkilö)
Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Lääketieteen laitos, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Kansanterveystiede
PL 1627, 70211 KUOPIO
sähköposti: jussi.kauhanen(at)uef.fi

Yliopistonlehtori Tiina Rissanen
Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Lääketieteen laitos, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Kansanterveystiede
PL 1627, 70211 KUOPIO
sähköposti: tiina.rissanen(at)uef.fi

Yliopistonlehtori Marjorita Sormunen
Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Lääketieteen laitos, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Kansanterveystiede
PL 1627, 70211 KUOPIO
sähköposti: marjorita.sormunen(at)uef.fi



Opintoneuvonta ja opintojen ohjaus


Suunnitelma opintojen ohjauksesta

Ohjaus- ja neuvontatyön tueksi joka tiedekunnalla tulee olla opintojen ohjauksen periaatteet ja tutkinto-ohjelmilla suunnitelma ohjauksen järjestämisestä. Tiedekunnat järjestävät opetuksen ja opintojen ohjauksen siten, että tutkinto on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen yliopistolaissa säädetyssä tavoiteajassa, tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja keskeytyksettä. Opiskelijan tulee saada ohjausta opintojen kaikissa vaiheissa. Toisaalta myös opiskelijalla on myös velvollisuuksia, ja hänen tulee opiskella opetussuunnitelman mukaisesti, noudattaa yliopiston antamia ohjeita ja valmistua tavoiteajassa.

 

Ks. Itä-Suomen yliopiston opintojohtosääntö



Opetussuunnitelma

Koulutuksen tehtävä

Terveyden edistäminen

Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelma muodostuu terveyden edistämisen kandidaattiohjelmasta ja suuntautumisvaihtoehdon mukaisista maisteriopinnoista. Opinnot toteutetaan monipuolisilla opetus- ja oppimismenetelmillä lähi- ja etäoppimisympäristöjä käyttäen, mikä mahdollistaa opiskelun myös osittain työn ohella tai muualta päin Suomea. Terveystieteiden kandidaatin ja maisterin opinnot järjestetään yhteistyössä ergonomian, kansanterveystieteen ja liikuntalääketieteen oppiaineiden kesken.

Terveystieteiden kandidaatin ja terveystieteiden maisterin tutkinnot

Alempi korkeakoulututkinto eli terveystieteiden kandidaatin tutkinto on laajuudeltaan 180 opintopistettä. Opintojen suunnittelussa on huomioitava kandidaatin tutkintoa varten yliopistolaissa annettu tavoiteaika eli kolme vuotta. Kandidaatin tutkinnon jälkeen opiskelijat suorittavat terveystieteiden maisterin tutkinnon (120 opintopistettä), jossa opiskeluaika on noin kaksi vuotta.

Kandidaatin tutkinto sisältää laaja-alaisten terveyden edistämisen opintojen lisäksi suuntautumisvaihtoehdon mukaiset perus- ja aineopinnot sekä suuntautumisvaihtoehtoa tukevat opinnot, sivuaineopinnot mukaan lukien. Tutkintoon kuuluu myös akateemisten taitojen opintoja eli kieli- ja viestintä- sekä tutkimus- ja menetelmäopintoja.

Ensimmäisen vuoden opinnot painottuvat terveyden edistämisen opintoihin. Toisen ja kolmannen vuoden aikana opinnot muodostuvat suuntautumisvaihtoehdon mukaisista opinnoista sekä tutkimus- ja menetelmäopinnoista.

Kandidaatin tutkinnossa suuntautumisvaihtoehdot ovat:

  1. Ergonomian ja työhyvinvoinnin edistäminen
  2. Terveysliikunnan edistäminen
  3. Väestön terveyden edistäminen

Maisterivaiheessa opiskelija jatkaa opintojaan jossakin seuraavista vaihtoehdoista:

  1. Englanninkielinen Master of Science in Public Health (MPH) –maisteriohjelma
  2. Terveysliikunnan maisteriohjelma liikunta- ja urheilulääketieteen oppiaineessa
  3. Väestön terveyden ja työhyvinvoinnin edistämisen maisteriohjelma

Terveystieteiden maisterin tutkinto sisältää suuntautumisvaihtoehdon mukaiset syventävät opinnot, tutkimus- ja menetelmäopinnot sekä täydentävät opinnot.

Koulutuksen tieteelliset ja ammatilliset tavoitteet

Koulutuksen perustehtävänä on tuottaa terveystieteiden asiantuntijoita tutkimus- ja opetustehtäviin.

Koulutuksen tavoitteena on, että terveyden edistämisen opiskelija oppii:

  • tuntemaan terveyden edistämisen perusteet ja toimintamallit
  • tuntemaan elimistön rakenteen ja toiminnan
  • tuntemaan elintapojen ja ympäristön vaikutukset elimistön toimintaan
  • tunnistamaan väestön terveyteen vaikuttavia tärkeimpiä tekijöitä
  • tuntemaan keskeiset väestön terveysongelmat kansallisesti ja kansainvälisesti
  • yhdistämään monitieteistä tutkimustietoa ja raportoimaan siitä
  • TE:tuntemaan alan tärkeimpiä tutkimusmenetelmiä

Opintojen aikana opiskelija voi hankkia terveystiedon aineenhallinnan pätevyyden (120 op).


Tutkintorakenne

Kansainvälinen vaihto

Itä-Suomen yliopiston opiskelijoilla on hyvät mahdollisuudet päästä ulkomaille vaihtoon. Ulkomailla opiskelu tarjoaa paitsi mielenkiintoisia kursseja myös uusia kokemuksia, ystäviä, kielitaitoa sekä itsevarmuutta. Tarkoituksena on, että suoritetut opinnot luetaan hyväksi tutkintoon, joten opiskeluaika ei yleensä juuri pitene vaihdon takia. Ulkomailla tapahtuneiden opintojen sijoittamisesta omiin opintoihin on kuitenkin neuvoteltava etukäteen oppiaineen HOPS-ohjaajan kanssa.

Yliopistolla on vaihtosopimuksia Eurooppaan, Venäjälle, Aasiaan, Afrikkaan, Pohjois-ja Etelä-Amerikkaan sekä Australiaan. Voit myös lähteä intensiivikursseille tai itsenäisesti ulkomaille. Lisätietoa Kansainvälisestä harjoittelusta ja vaihdosta Kamussa.

Opiskeluoikeudet ja opinto-oikeudet


Sivuainetarjonta ja jatkuva oppiminen

Sivuainetarjonta

Itä-Suomen yliopistossa on laaja vapaa sivuaineiden opinto-oikeus. Lukuisat Itä-Suomen yliopiston oppiaineista ovat vapaasti valittavissa sivuaineiksi eli sivuaineopintojen aloittaminen ei edellytä sivuaineen opinto-oikeuden hakemista. Poikkeuksia vapaasta sivuaineoikeudesta ovat alat, joilla opiskelijavalinnassa käytetään soveltuvuuskoetta tai tasokoetta, tai joissa on muu perusteltu syy rajoittaa sivuaineopinto-oikeutta. Sivuaineiden opinto-oikeuden mahdolliset rajoitukset määritellään opetussuunnitelmassa. (Opintojohtosääntö 14 §.)

Toisaalta yliopistossa on myös tutkintoja, joiden rakenteeseen ei kuulu sivuaineita tai sivuaineet on opetussuunnitelmassa etukäteen määrätty.

Tietoa sivuaineopiskelusta on Kamussa. Mahdollisuuksia on runsaasti:

  • tiedekuntien tarjoamat sivuaineet
  • kansainvälistymisen opintokokonaisuus
  • verkostoylipistot
  • JOO-opinnot ja muu ristiinopiskelu

Jatkuva oppiminen

Itä-Suomen yliopisto tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, kuten avoimen yliopiston opinnot, avoimet MOOC-verkkokurssit (Massive Open Online Course), erikoistumiskoulutukset ja täydennyskoulutus. Tutkinnon suorittanut voi myös jatkuvan oppijan opinto-oikeudella maksutta täydentää opintojaan tutkinnon suorittamislukuvuoden ja tutkinnon suorittamista seuraavan kahden lukuvuoden ajan ilmoittautumalla opiskelijaksi (opintojohtosääntö 16§).

Lisätietoja jatkuvasta oppimisesta (avautuu uuteen välilehteen) on yliopiston verkkosivuilla.

Työelämäyhteistyö

Harjoittelu

Harjoittelun laajuudesta ja harjoittelupaikasta sovitaan etukäteen HOPS-ohjaajan kanssa. Harjoittelun hyväksytty suorittaminen edellyttää harjoittelun tekemistä harjoittelusuunnitelman ja -sopimuksen mukaisesti sekä harjoittelukertomuksen hyväksymistä. Harjoittelusopimus ja ohjeet harjoittelupäiväkirjan sekä harjoittelukertomuksen laatimisesta löytyvät Terveyden edistämisen opintoyhteisöstä.

Yleensä harjoittelu on palkatonta. Tässä tapauksessa opiskelija kuuluu yliopiston vakuutusturvan piiriin. Mikäli harjoittelupaikkaa maksaa palkkaa, on työnantajanhuolehdittava myös vakuutusturvasta.

Ulkomailla suoritettavan harjoittelun päämääränä on tukea opintoja sekä kehittää edelleen opiskelijan ammatillisia valmiuksia kansainvälisiä työtehtäviä varten. Kansainvälisessä harjoittelussa opiskelija voi kartuttaa työkokemusta, kohdemaan tapa-ja yrityskulttuurin tuntemusta, hankkia hyödyllisiä kontakteja ja kohentaa kielitaitoa. Yleensä harjoittelun on kestettävä vähintään kolme kuukautta ja sen on liityttävä opiskelijan pää-tai sivuaineen opintoihin. Kansainväliseen harjoitteluun voi hakeutua harjoittelijavaihto-ohjelmissa.


Tuettu harjoittelu kotimaassa tai ulkomailla

Opinnäytteet


Kandidaatintutkielma ja kypsyysnäyte / Terveyden edistäminen

Kandidaatintutkielma

Kandidaatintutkintoon kuuluu kandidaatintutkielma, joka voi olla tutkimussuunnitelma tai kirjallisuuskatsaus maisteriopintojen aikana tehtävää pro gradu-tutkielmaa varten. Kandidaatintutkielman laajuus on 10 opintopistettä, joka vastaa 270 tunnin työtä eli noin seitsemän viikon täyspäiväistä työpanosta.

Opiskelijalla on oikeus saada ohjausta kandidaatintutkielman työstämiseen sen kaikissa vaiheissa. Opiskelijalla on myös velvollisuus ottaa vastaan ohjausta. Kandidaatintutkielmaa ohjaa vähintään yksi ohjaaja ja siinä tapauksessa hän on yliopiston edustaja. Tutkielmassa voi olla myös muita ohjaajia, yliopiston edustajia tai ulkopuolisia henkilöitä. Tutkielman aloittamisen yhteydessä tehdään ilmoitus kandidaatintutkielman tekemisestä. Ilmoituslomake löytyy tiedekunnan lomakkeista (Perustutkintokoulutukseen liittyvät ohjeet ja lomakkeet/ Terveyden edistämisen opintoyhteisö). Ilmoitus tehdään yhdessä oppiaineen edustajan kanssa, sillä siihen tarvitaan opiskelijan sekä ohjaajan allekirjoitukset.

Kandidaatintutkielmassa noudatetaan pääaineen kirjoitus-ja lähdeviittausohjeita (ks. ohje Terveyden edistämisen opintoyhteisössä). Lähdeviittaukset tehdään näiden ohjeiden mukaisesti.

Kandidaatintutkielman tarkastajana toimii tutkielman yliopisto-ohjaaja. Kandidaatintutkielma arvioidaan asteikolla hylätty-hyväksytty-kiittäen hyväksytty. Tieto kandidaatintutkielman hyväksymisestä ja arvosanasta toimitetaan opiskelijalle sähköpostilla.

Kandidaatintutkinnon kypsyysnäyte

Kandidaatin tutkielmaan sisältyy kypsyysnäyte, jossa opiskelija osoittaa, miten syvällisesti hän on oppinut tutkimansa asian eli miten hyvin aihe on ”kypsynyt” hänen mielessään. Kypsyysnäytteessä tehtävänä on kirjoittaa pohdiskeleva, noin neljän sivun pituinen essee, jonka otsikkovaihtoehdot ohjaaja antaa opiskelijan tutkielman aihepiiristä. Essee voi olla yhdestä perustellusta tai monesta eri näkökulmasta aihetta tarkasteleva, pohdiskeleva kirjoitelma, joka on tiedoiltaan tarkka, kriittinen ja jäsentynyt kokonaisuus.

Kirjoitustilanteessa valitaan yksi annetuista aiheista tai otsikoista. Kirjoittaessa voi kuvitella lukijoiksi oman alan yleisen ajattelutavan tuntevat henkilöt, jotka eivät ole lukeneet tutkielmaa. Kypsyysnäyte on itsenäinen, eheä teksti, joten väliotsikoita, kuvia, kuvioita jne. ei käytetä.

Kypsyysnäyte tehdään sähköisenä tenttinä. Kypsyysnäyte kirjoitetaan, kun opinnäyte on valmis tarkastukseen. Ajankohta on sovittava yhdessä opinnäytteen ohjaajan kanssa. Kypsyysnäytteen asiasisällön ja kieliasun tarkastaa ohjaaja. Tarvittaessa kypsyysnäytteen kieliasun arviointia pyydetään äidinkielen opettajalta. Näin voidaan toimia mikäli opiskelija pyytää äidinkielen opettajan arviointia tai ohjaaja on havainnut ongelmia suomen kielen kirjoittamisessa ja näkee tarvetta tarkemmalle palautteelle suomen kielen osalta. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty-hylätty.


Pro gradu -tutkielma ja kypsyysnäyte / Terveyden edistäminen

Pro gradu -tutkielma

Pro gradu -tutkielma on opiskelijan toteuttama itsenäinen opinnäytetyö, jonka hän tekee nimettyjen ohjaajiensa ohjauksessa. Tutkielman laajuus on 30 opintopistettä, mikä tarkoittaa 810 tuntia opiskelijan tekemää työtä (20 viikkoa eli noin 5 kuukauden täyspäiväinen työpanos).

Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää opiskelijan valmiuksia mm. itsenäiseen tiedonhankintaan, tiedon analysointiin ja kriittiseen arviointiin, tutkimustyön suunnitteluun ja toteuttamiseen, tieteellisten menetelmien käyttöön sekä tiedon tuottamiseen ja soveltamiseen. Tavoitteena on, että opiskelija kykenee laatimaan tieteelliset kriteerit täyttävän opinnäytetyön.

Tutkielman aloittamisen yhteydessä tehdään ilmoitus terveystieteiden tiedekuntaan. Ilmoituslomake löytyy tiedekunnan lomakkeista (Perustutkintokoulutukseen liittyvät ohjeet ja lomakkeet/ Terveyden edistämisen opintoyhteisö). Ilmoitus tehdään yhdessä oppiaineen edustajan kanssa, sillä siihen tarvitaan opiskelijan ja molempien ohjaajien allekirjoitukset. Ilmoituslomakkeen liitteeksi tarvitaan tutkimussuunnitelma.

Pro gradu -tutkielmassa noudatetaan pääaineen kirjoitus-ja lähdeviittausohjeita (ks. ohje Terveyden edistämisen opintoyhteisössä). Lähdeviittaukset tehdään näiden ohjeiden mukaisesti.

Pro gradu -tutkielman muodot

Pro gradun voi oppiaineiden ohjeiden mukaisesti:

1) Kokeellinen, kliininen tai muu empiirinen tutkimustyö ja raportin kirjoittaminen tutkimustyöstä. Tutkimusraportti noudattaa tieteellisen kirjoittamisen periaatteita.

2) Referee-käytännön mukaisessa tieteellisessä julkaisusarjassa julkaistu tai tieteelliseen julkaisusarjaan julkaistavaksi lähetetty alkuperäisartikkeli sekä opiskelijan itsenäisesti laatima katsaus (raportti). Artikkelin tulee sisältää tutkimuksen keskeisimmät asiat (mm. tausta, tavoitteet, tutkimusmenetelmät, kohdejoukko, tulokset sekä luettelo artikkelissa käytetyistä lähteistä). Opiskelija laatii artikkelin lisäksi erillisen katsauksen, joka sisältää kirjallisuuskatsauksen ja jossa hän kuvaa tutkimuksen lähtökohdat ja toteutuksen. Opinnäytteen tekijän tulee pääsääntöisesti olla artikkelin 1. kirjoittaja.

Jos artikkeli on yhteisjulkaisu, opinnäytetyöhön tulee liittää kaikkien yhteisjulkaisujen kirjoittajien allekirjoittama selvitys siitä, mikä opinnäytetyön tekijän osuus yhteisartikkelissa on ollut. Artikkelimuotoisen opinnäytteen kirjoittajan tulee osoittaa, että hän hallitsee tutkimusprosessin. Jos tutkimuksesta on myöhemmin suunnitteilla artikkeli tai artikkelia ei jostain syystä vielä haluta lähettää lehteen, opinnäytetyö tulee kirjoittaa ensimmäisen vaihtoehdon mukaiseen raporttimuotoon.

3) Laaja, systemaattinen, review-tyyppinen kirjallisuuskatsaus.

Pro gradu -tutkielman ohjaus ja vastuut

Opiskelija sopii ohjaajiensa kanssa gradutyön ohjausprosessista. Opiskelija ja ohjaajat täyttävät yhdessä ohjaussopimuslomakkeen.

Opinnäytetyön ohjaajia voidaan vaihtaa laitoksenjohtajan päätöksellä, esim.:

  • kun ohjaaja ei ole enää käytettävissä (siirtynyt muihin tehtäviin tai eläkkeelle)
  • opinnäytetyö ei etene
  • ristiriitatilanteissa

Opinnäytetyön tehtävänä on osoittaa opiskelijan kypsyyttä itsenäiseen tutkimustyöskentelyyn sekä osaamiseen. Vastuu opinnäytetyön tekemisestä ja tuloksista on opiskelijalla. Ohjaajat tukevat opiskelijaa opinnäytetyön tavoitteiden saavuttamisessa. Opiskelija saa ohjausta opinnäytetyöhön liittyvissä erityiskysymyksissä ohjaajan kanssa sovituissa ta-paamisissa. Tyypillisesti pro gradussa on vähintään kaksi ohjaajaa, joista toinen on yliopiston edustaja. Ohjaajana toimii yleensä sama henkilö kuin kandidaatintutkielmassa. Lisäksi pro gradussa voi olla toinen, yliopiston ulkopuolinen, ns. substanssiohjaaja.

Pro gradu -tutkielman tarkastaminen

Tietoa tutkielman tarkastamisesta.

Pro gradu -tutkielman julkaiseminen

Opinnäytetyö julkaistaan sähköisesti ja on luettavissa kirjaston e-julkaisut -sivulla, mikäli opiskelija antaa siihen luvan kirjallisesti (erillinen lomake). Mikäli opinnäytteellä ei ole e-julkaisulupaa, se on luettavissa kampuskirjastoissa sähköisessä muodossa (ei lainattavissa) (Akateemisen rehtorin päätös UEF dnro 1671/12.02.01.02/2011).

Maisterin tutkinnon kypsyysnäyte

Myös pro gradu-tutkielmaan liittyy kypsyysnäyte, joka suoritetaan, kun opinnäyte on valmis tarkastettavaksi. Opiskelija sopii tästä ohjaajiensa kanssa. Maisterin tutkinnossa kypsyysnäyte toteutetaan ”miniväitöksenä”. Kypsyysnäytteen suorittaminen on mahdollista kandidaattiseminaareissa tai graduseminaareissa (yhteensä 8-9 kertaa lukuvuoden aikana). Yhdessä seminaarissa maksimissaan kahden kypsyysnäytteen suorittaminen on mahdollista. Opiskelijan on huomioitava omassa työskentelyssään seminaarien ajankohdat. Kypsyysnäytteestä tarkistetaan asiasisältö, suomen kielen tarkistusta ei tässä vaiheessa enää tehdä. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty-hylätty.

Opintoja koskevat määräykset

Hyväksilukeminen

Hyväksilukemisella tarkoitetaan aikaisemmin tai muualla suoritetun opintojakson tai opintokokonaisuuden sisällyttämistä tai korvaamista pääaineen tutkintorakenteessa. Sisällyttämistä on esimerkiksi muualla suoritettujen sivuainekokonaisuuksien hyväksilukeminen. Sisällyttämishakemukset käsitellään oppiaineessa. Korvaavuus tarkoittaa jonkin opintojakson korvaamista vastaavalla suorituksella. Korvaavuushakemukset osoitetaan suoraan kunkin opintojakson vastuuopettajalle.

Pääsääntöisesti vain yliopistotasoisia opintoja voidaan hyväksilukea ja esimerkiksi ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutuksia tai muuta ammatillista kouluttautumista hyväksytään harvoin. Näistä voi kuitenkin keskustella HOPS-ohjauksen yhteydessä.

Mikäli opiskelija haluaa suorittaa jonkin tutkintoon kuuluvan opintojakson muualla kuin Itä-Suomen yliopistossa on otettava aina yhteyttä etukäteen opintojakson vastuuopettajaan muualla suoritettavan opintojakson sopivuuden arvioimiseksi. HOPS toimii tässä hyvänä apuna; sen avulla voi näyttää mihin kohtaan tutkintoa suoritus sijoittuu. Lisäksi on toimitettava suunnitellusta korvaavasta tai sisällytettävästä opintojaksosta opintojaksokuvaus, jossa näkyy sen sisältö ja laajuus opintopisteinä.

Hyväksilukujen hakemisessa on huomioitava opintojen vanheneminen. Yli 10 vuotta vanhoja yliopisto-opintoja ei voida hyväksyä täysimääräisinä tai ei lainkaan opintoihin, vaan niistä on neuvoteltava HOPS-ohjaajan kanssa tapauskohtaisesti. Niissä tapauksissa, joissa opinnoista on kulunut yli 10 vuotta, opiskelija voi joutua päivittämään tietojaan. Mahdolliset epäselvät tai ristiriitaiset tilanteet vanhenevien opintojen osalta käsitellään terveystieteiden koulutussuunnittelutoimikunnassa. Oppiaineen edustaja vie asian tarvittaessa kokouksen käsittelyyn.

Hyväksilukemista koskevan hakemuksen voit jättää sähköisesti yliopiston asiointipalvelussa. Jätä hakemus sähköisessä asiointipalvelussa ja täytä pyydetyt kentät huolellisesti. Liitä mukaan tarvittavat liitteet. Liitteiden tulee olla hyvälaatuisia. Kun hakemuksen käsittelijä on tehnyt päätöksen, saat sen sähköpostiisi.Hyväksilukemisesta kirjataan suoristusmerkintä opintotietojärjestelmään.

Tutkintoihin kuuluvien kieli-ja viestintäopintojen hyväksilukuasiat käsittelee aina kielikeskus. Muussa suomalaisessa yliopistossa, avoimessa yliopistossa ja kesäyliopistossa suoritetut yliopistojen tutkintovaatimusten mukaiset kieliopinnot vastaavat yleensä Itä-Suomen yliopiston kieliopintoja, mutta korvaavuus kannattaa varmistaa kielikeskuksesta kunkin opintojakson vastuuopettajalta jo ennen kurssin alkua. Ulkomailla suoritettavat kurssit on hyväksytettävä ennen vaihtoon lähtöä. Myös ammattikorkeakoulussa suoritetuista kieliopinnoista kannattaa selvittää niiden mahdollinen korvaavuus. Jos AMK-suoritus on omalta tai soveltuvalta alalta, korvaavuus on pääsääntöisesti mahdollinen. Tietoa kielikeskuksen käytännöistä (avautuu uuteen välilehteen).



Kieli- ja viestintäopinnot

Kielikeskus vastaa kieli-ja viestintäopinnoista. Pakolliset kieli-ja viestintäopinnot kuuluvat alempaan eli kandidaatintutkintoon. Maisterin tutkintoa suorittavalta tai maisteriohjelmassa opiskelevalta ei vaadita pakollisia kieliopintoja, elleivät ne kuulu maisteriohjelman opetussuunnitelmaan.

Kieliopinnot on mahdollista suorittaa kielikeskuksen järjestämillä opintojaksoilla tai AHOT-näyttökokeilla, mikäli opiskelijalla on jo entuudestaan tutkintovaatimusten edellyttämä kieli-ja viestintäosaaminen. Kielikeskus vastaa kieli-ja viestintäopintojen hyväksilukemisesta. Ohjeet ja lomake..

Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet



Opintojohtosääntö

Opiskelijan velvollisuudet

Opiskelu yliopistossa on hyvin vapaata, mikä tuo mukanaan opiskelijalle vastuun omista opinnoista. Lue opiskelijan velvollisuuksista Kamusta.


Opetuksen ja opiskelun eettiset ohjeet

Tututstu huolella opetuksen ja opiskelun eettisiin ohjeisiin. Huomaathan, että ohjeiden loppupuolella on myös menettelyohjeet, jotka koskevat vilppiä opinnoissa.


Plagiointi

Itä-Suomen yliopistossa on käytössä sähköinen plagiaatintunnistusjärjestelmä Turnitin.




Tutkinnon hakeminen

Tutkinnon hakeminen

Valmistumiseen liittyvä yleinen ohjeistus löytyy Kamusta. Ohjeistuksen lopussa ovat myös Terveystieteiden tiedekunnan tutkinnonhakuohjeet ja -lomakkeet.

Terveystieteiden tiedekunta: Hoitotieteen opinto-opas 2020-2021

Johdanto

Tämä opinto-opas on tarkoitettu hoitotieteen pääaineen opiskelijoille.

Ohjeita opiskelun tueksi löytyy kaikille Itä-Suomen yliopiston opiskelijoille tarkoitetusta Kamun Opiskelijan käsikirjasta, johon on koottuna yleistä tietoa opiskelusta yliopistossa. Kamun Uudelle opiskelijalle –kokonaisuuden alta löytyy mm. uuden opiskelijan muistilista, joka sisältää tärkeää opintojen alkuvaiheeseen liittyvää tietoa. Opiskelijan käsikirjasta löytyy tietoa mm. opiskeluoikeudesta, ilmoittautumisesta, kansainvälisestä opiskelusta, esteettömyydestä ja valmistumisesta.

Lisää hoitotieteen ohjeita löytyy Hoitotieteen opintoyhteisöstä (edellyttää kirjautumista).

Opintoneuvonta ja opintojen ohjaus

Hoitotieteen laitoksella opiskelijan ohjauksessa on useita eri toimijoita. Hoitotieteen opintoneuvonnasta ja ohjauksesta vastaavat pääasiassa laitoksen HOPS-ohjaajat. Opiskelijat laativat ja päivittävät henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) heidän kanssaan. Lisäksi jokaisella koulutussuuntauksella on omat oppiainetuutorit (yliopistonlehtorit), jotka antavat koulutussuuntauksiin liittyvää neuvontaa. Näiden lisäksi opintojaksojen opettajat antavat opintojaksojen suorittamiseen liittyvää ohjausta. Opiskelijatiedotus tapahtuu Yammerin kautta.

Opiskelijan oikeudet ja vastuut

Koulutukset ja opetussuunnitelma

Tutkintorakenne

Hoitotieteen pääaineen terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnon rakenne lukuvuonna 2020-2021

Hoitotieteen pääaineen terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintorakenne (pdf)

Hoitotieteen pääaine, terveystieteiden kandidaatti- ja maisteriopintojen eteneminen

Opintoja koskevat määräykset

Terveystieteiden tiedekunnan tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset

Terveystieteiden tiedekunnan tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset on hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013.
Tämä sääntö sisältää tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin ja opintoihin liittyvät pysyväismääräykset. Tutkintojen sisällöistä määrätään tutkintovaatimuksissa.

Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet

Johtosääntö

Opiskelua ja opetusta Itä-Suomen yliopistossa ohjaa opintojohtosääntö.

Opinnäytteet

Harjoittelu ja työelämäyhteistyö

Opintojen suorittaminen ja arviointi

Opintosuoritusten arviointi ja muutoksenhaku

Opintosuoritusten arviointi

Opintosuorituksen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa vahvistettuun opintojaksokuvaukseen. Opintosuoritukset tai sen osat on suoritettava ja palautettava asetetussa määräajassa. (Opintojohtosääntö 34 §)

Opintosuoritusten, myös alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen opinnäytteiden sekä sivuaineeseen laadittujen opinnäytteiden, arvioinnissa käytetään asteikkoa 0—5, jossa arvosanojen merkitys on seuraava: 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2= tyydyttävä, 1 = välttävä ja 0 = hylätty. Suoritukset voidaan arvioida asteikolla hyväksytty ‐ hylätty, kun numeerista asteikkoa ei ole tarkoituksenmukaista käyttää. Arvosana 1 vastaa arvosanaa hyväksytty. Hyväksytyn suorituksen vähimmäisvaatimukset määritellään opetussuunnitelmassa. (Opintojohtosääntö 33 §)

Toisen kotimaisen kielen taidon arviointiin käytetään asteikkoa tyydyttävä tai hyvä.

Opintosuorituksen rekisteröinti

Opintosuorituksen suoritusajankohdaksi merkitään tenttitilaisuuden päivämäärä tai kirjallisen työn tarkastukseen jättämispäivämäärä. Opinnäytteiden (pl. kandidaatin tutkielma) suorituspäivä on arvostelupäätöksen päivämäärä. Osasuorituksiin perustuvan kokonaisuuden suoritusajankohdaksi merkitään viimeisen osasuorituksen päivämäärä. (Opintojohtosääntö 47 §)

Opintosuorituksen julkistaminen

Opintosuorituksen tulos on julkistettava viimeistään kolmen (3) viikon kuluttua suorituksesta yliopiston sähköisessä opiskelija‐ ja opintosuoritusrekisterissä. Sähköisen tentin (esim. EXAM) osalta määräajasta annetaan tarkempia ohjeita sähköisen tentin menettelytapaohjeessa. (Opintojohtosääntö 35 §)

Sähköiseen opiskelija‐ ja opintosuoritusrekisteriin merkitään tieto sekä hyväksytyistä että hylätyistä suorituksista. Sähköiselle alustalle toimitetaan tieto arvosanajakaumasta ja hylättyjen lukumäärästä. Opiskelija saa ilmoituksen sähköiseen opiskelija‐ ja opintosuoritusrekisteriin tallennetusta opintosuorituksestaan yliopiston antamaan sähköpostiosoitteeseen. (Opintojohtosääntö 35 §)

Opintosuorituksen arviointiperusteet ovat julkisia. Opiskelijalla on oikeus saada tietoonsa arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan ottamalla yhteyttä opintojakson arvioinnin suorittaneeseen opettajaan. (Opintojohtosääntö 35 §)

Määräaikoihin ei lueta ajanjaksoja, jolloin opetusta ei rehtorin päätöksen mukaisesti anneta, eikä 15.6. - 15.8. välistä aikaa. (Opintojohtosääntö 35 §)

Opintosuorituksen arviointia koskeva oikaisumenettely

Yliopistolain 82 §:n 4 momentin mukaan muun opintosuorituksen kuin väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventäviin opintoihin kuuluvan opinnäytteen tai muun vastaavan opintosuorituksen arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta.

Oikaisupyyntö on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.

Mikäli arvioinnin suorittanut opettaja ei ole oikaisupyynnön ajankohtana tavattavissa, tulee oikaisupyyntö jättää kirjallisena yliopiston kirjaamoon. Oikaisupyyntöön tulee antaa päätös neljäntoista (14) päivän kuluessa sen jättämisestä.

Mikäli opiskelija ilmoittaa, ettei hän tyydy oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen, tulee arvioinnin suorittaneen opettajan tehdä asiassa kirjallinen päätös. Opiskelijalla on oikeus saada oikaisumenettelyn yhteydessä jäljennös suorituspapereistaan tai vastaavista maksutta.

Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta yliopiston muutoksenhakulautakunnalta neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhakulautakunnalle osoitettu oikaisupyyntö tulee toimittaa yliopiston kirjaamoon.

Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventävien opintojen opinnäytteen arviointiin tyytymätön opiskelija voi tehdä muutoksenhakulautakunnalle oikaisupyynnön neljäntoista (14) päivän kuluessa suorituksen arvioinnin tiedoksisaannista.

Muutoksenhakulautakunnan antamasta päätöksestä ei saa hakea muutosta valittamalla. (Opintojohtosääntö 50 §)

Kamussa on lisätietoa yliopiston sisäisestä muutoksenhausta.

AHOT ja opintosuoritusten korvaaminen/sisällyttäminen

Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella (AHOT) tarkoitetaan menettelyjä, joilla opiskelijan aiempi osaaminen voidaan arvioida ja hyväksyä osana opintoja. Osaaminen voi olla syntynyt aiempien opintojen yhteydessä tai muissa yhteyksissä, esimerkiksi työssä tai harrastuksissa.

Aiempien opintosuoritusten korvaavuudesta säädetään päätöksessä aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen toimintatavoista Itä-Suomen yliopistossa ja hoitotieteen laitoksen omien päätösten mukaisesti. Yleiset ohjeet aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta (AHOT) löydät Opiskelijan käsikirjasta.

Hyväksilukemista tai sisällyttämistä koskeva hakemus jätetään sähköisesti yliopiston asiointipalvelussa (avautuu uuteen välilehteen). Asiointipalvelu edellyttää omilla tunnuksilla kirjautumista. Jätä hakemus sähköisessä asiointipalvelussa ja täytä pyydetyt kentät huolellisesti. Liitä mukaan tarvittavat liitteet. Liitteiden tulee olla hyvälaatuisia ja luettavissa olevia. Lomakkeen lähettämisen jälkeen saat tiedon hakemuksen onnistuneesta jättämisestä palveluun. Kun asian hyväksyjä on käsitellyt asian, saat sähköpostiisi päätöksen. Halutessasi voit saada lisäksi paperisen päätöksen. Hyväksilukemisesta kirjataan suoristusmerkintä opintotietojärjestelmään. Mikäli sähköinen asiointi ei ole mahdollista, voit käyttää paperilomaketta.

Hoitotieteessä aiemman terveysalan tutkinnon perusteella korvataan kokonaisuutena terveystieteiden kandidaatin tutkinnosta opistotasoisella tutkinnolla 100 opintopistettä ja amk-tutkinnolla 114 opinto-pistettä (sekä mahdollisesti kieli- ja viestintäopintoja 6 op). Ylemmät amk-tutkinnot tai amk:ssa suoritetut lisä- tai erikoistumisopinnot eivät anna lisäkorvattavuutta tutkintoon. Maisteritutkinnon opintoja ei voi korvata aiemmalla ammattikorkeakoulututkinnolla.

Vapaasti valittavat opinnot ovat osa tutkintoa ja hoitotieteen laitos päättää vapaasti valittavien opintojen hyväksymisestä. Terveystieteiden kandidaatin ja -maisterin tutkintojen vapaasti valittavien opintojen on oltava yliopistotasoisia opintoja ja niiden tulee tukea opiskelijan asiantuntijuuden kehittymistä. Suoritettavan tutkinnon tavoitteiden kannalta relevantin tieteenalan perusopintokokonaisuus (25 op) hyväksytään vapaasti valittaviin opintoihin. Opiskelijan on perusteltava HOPSissaan vapaasti valittavien opintojensa valinta, miten ne soveltuvat suoritettavan tutkinnon tavoitteisiin ja omiin urasuunnitelmiin. Korvaavaksi/sisällytettäväksi esitettyä opintojaksoa ei ole saanut käyttää aiempiin tutkintoihin tai tutkintoa vastaaviin opintokokonaisuuksiin.

Kotimaisessa yliopistossa tai kotimaisen yliopiston vaatimusten mukaan suoritetut arvosanat tai niitä vastaavat opintokokonaisuudet luetaan pääsääntöisesti hyväksi silloin kun ne ovat tutkintoon ja tutkinnon tavoitteisiin soveltuvia opintoja ja niiden sisältö ja vaativuustaso ovat samat kuin vaaditut opinnot. Kyseisiä opintoja ei myöskään ole saanut käyttää aiempaan tutkintoon tai tutkinnon kaltaiseen opintokokonaisuuteen. Toisessa yliopistossa tehtyä terveystieteiden kandidaatin tutkielmaa ei hyväksilueta, vaan opinnäytetyöt on tehtävä omassa yliopistossa.

Kieliopintojen korvaavuudet käsittelee kielikeskus.

Opiskeluoikeudet ja opinto-oikeudet

Sivuainetarjonta ja jatkuva oppiminen

Hoitotieteen pääaineen tutkintorakenteessa ei ole varsinaisia sivuaineopintoja. Opiskelija voi tehdä sivuaineopintoja kandidaatti- ja maisteritutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin. Sivuaineopinnoista sovitaan HOPS-ohjauksessa HOPS-ohjaajan kanssa. Hoitotieteen laitoksella on myös omia tutkintoon kuulumattomia opintojaksoja, joita voi valita vapaasti valittaviin opintoihin. Valmistumisen jälkeen opiskelija voi hakea jatkuvan oppijan opinto-oikeutta täydentääkseen opintoja yliopiston sivuainetarjonnasta.

Sivuainetarjonta

Itä-Suomen yliopistossa on laaja vapaa sivuaineiden opinto-oikeus. Lukuisat Itä-Suomen yliopiston oppiaineista ovat vapaasti valittavissa sivuaineiksi eli sivuaineopintojen aloittaminen ei edellytä sivuaineen opinto-oikeuden hakemista. Poikkeuksia vapaasta sivuaineoikeudesta ovat alat, joilla opiskelijavalinnassa käytetään soveltuvuuskoetta tai tasokoetta, tai joissa on muu perusteltu syy rajoittaa sivuaineopinto-oikeutta. Sivuaineiden opinto-oikeuden mahdolliset rajoitukset määritellään opetussuunnitelmassa. (Opintojohtosääntö 14 §.)

Toisaalta yliopistossa on myös tutkintoja, joiden rakenteeseen ei kuulu sivuaineita tai sivuaineet on opetussuunnitelmassa etukäteen määrätty.

Tietoa sivuaineopiskelusta on Kamussa. Mahdollisuuksia on runsaasti:

  • tiedekuntien tarjoamat sivuaineet
  • kansainvälistymisen opintokokonaisuus
  • verkostoylipistot
  • JOO-opinnot ja muu ristiinopiskelu
Sivuaineopintotarjonta terveystieteiden tiedekunnassa

Terveystieteiden tiedekunnassa on tarjolla seuraavat sivuaineopintokokonaisuudet:

  • Ihmisen biologia 28 op (Biolääketieteen yksikkö)
  • Terveyden Monikulttuuriset Ulottuvuudet (TeMoKuu) 25 op (Kansanterveystieteen yksikkö yhteistyössä Humanistisen osaston (suomen kieli ja kulttuuritieteet) kanssa)
  • Toksikologia 25 op (Farmasian laitos)◦Sivuainekokonaisuutta otetaan suorittamaan ympäristöterveyteen ja –teknologiaan syventyviä opiskelijoita, max 10 opiskelijaa

(kts. tarkemmin Weboodista Sivuaineoppaista)

Seuraavia tiedekunnan opintokokonaisuuksia tarjotaan myös Avoimen yliopiston (Aducate) kautta:

  • Ergonomian ja työhyvinvoinnin perus- ja aineopinnot (25 op + 35 op)
  • Gerontologian perusopinnot (25 op)
  • Hoitotieteen aineopinnot (33 op)
  • Kansanterveystieteen perus- ja aineopinnot (25 op + 35 op)
  • Lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin perusopinnot (25 op)
  • Liikuntalääketieteen perus- ja aineopinnot (25 op + 36 op)
  • Lääketieteen perusteita -perusopintokokonaisuus (25 op)
  • Ravitsemustieteen perus- ja aineopinnot (25 op + 35 op)
  • Terveyden edistäminen ja terveystieto perus- ja aineopinnot (25 op + 35 op)

Voit tutustua myös avoimen yliopiston opetustarjontaan (avautuu uuteen välilehteen).

Hoitotieteen laitoksen opetustarjonta tutkinto-opiskelijoille, vapaan sivuaineopinto-oikeuden ja jatkuvan oppijan opinto-oikeuden opiskelijoille

Hoitotieteen laitoksen opetustarjonta tutkinto-opiskelijoille, vapaan sivuaineopinto-oikeuden ja jatkuvan oppijan opinto-oikeuden opiskelijoille

Yksittäiset opintojaksot:

4311021 Johdatus asiakas- ja potilasturvallisuuden perusteisiin (5 op)
4311101 Muutoksen ja innovaation johtaminen (5 op)
4314010 Ethics in intercultural interaction (5 op) (kuvaus MDPH in Public Health -opetussuunnitelmassa)
4313110 Digipedagogiikan perusteet osana ohjausta ja opetusta (2 op)
4313111 The Principles of Digital Pedagogy in Instruction and Teaching (2ects)

Opintokokonaisuudet:

Terveyden edistäminen ja terveystieto, perusopinnot 25 op
Terveyden edistäminen ja terveystieto, aineopinnot 35 op
Asiakas- ja potilasturvallisuuden perusopinnot 25 op (UEF sosiaali- ja tervesyjohtamisen laitos koordinoi kokonaisuutta)

Hoitotieteen laitoksen opetustarjonta terveystieteiden tutkinto-opiskelijoille

4310510 Työterveyshuollon osaamista syventävät opinnot (25 op)

4310511 Työterveyshuollon palvelujärjestelmä, kehittämislinjaukset ja strategiat (6 op)
4310512 Terveyden edistäminen työikäisen väestön keskuudessa (12 op)
4310513 Työterveysyksikön toiminnan suunnittelu ja arviointi (7 op)

Hoitotieteen laitoksen opetustarjonta vapaasti valittaviin opintoihin terveystieteiden maisterin tutkintoon hoitotieteen pääaineessa

Health promotion in nursing science (10 op)

4312101 Health impact assessment (5 op)
4312103 Community based health promotion (5 op)

4318600 Orientation to research group training and research career in nursing science (11 op)

(available to master level)
4318601 Training to work in a research group (4 op)
4318602 Research strategies (2 op)
4318603 Researcher's career and professional growth (2 op)
4318604 Choosing a researcher’s career and internal entrepreneurship (1 op)
4318605 Scientific presentation (1 op)
4318606 Research funding (1 op)

Jatkuva oppiminen

Itä-Suomen yliopisto tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, kuten avoimen yliopiston opinnot, avoimet MOOC-verkkokurssit (Massive Open Online Course), erikoistumiskoulutukset ja täydennyskoulutus. Tutkinnon suorittanut voi myös jatkuvan oppijan opinto-oikeudella maksutta täydentää opintojaan tutkinnon suorittamislukuvuoden ja tutkinnon suorittamista seuraavan kahden lukuvuoden ajan ilmoittautumalla opiskelijaksi (opintojohtosääntö 16§).

Lisätietoja jatkuvasta oppimisesta (avautuu uuteen välilehteen) on yliopiston verkkosivuilla.

Tutkinnon hakeminen

Valmistumiseen liittyvä yleinen ohjeistus löytyy Kamusta Opiskelijan käsikirjasta. Siellä ovat myös Terveystieteiden tiedekunnan tutkinnon hakuohjeet.

Tutkinnon hakeminen

Kun opiskelija on suorittanut kaikki tutkintoon vaadittavat opinnot ja saanut niistä suoritusmerkinnät, hän voi hakea tutkintoa omalta tiedekunnaltaan.

Kamussa on lisätietoa valmistumisesta.

Siirtohaku, pääaineen tai kampuksen vaihtaminen yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa

Pääaineen vaihtaminen yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa

Pääaineen vaihtaminen voi tapahtua aikaisintaan ensimmäisen opiskelulukukauden jälkeen samassa tiedekunnassa ja siten, ettei tavoitetutkinto vaihdu. Pääaineen vaihtoon sovelletaan siirtohaun valintaperusteita. Hakeminen tapahtuu yliopiston asiointipalvelusta löytyvällä lomakkeella (vaatii kirjautumisen).

Hakuaika alkaa 4.5.2026 ja päättyy 18.5.2026 klo 15.00 seuraaviin koulutuksiin:

  • Maantiede ja ympäristöpolitiikka, Joensuu
  • Sosiaalipsykologia, Kuopio
  • Sosiaalityö, Kuopio
  • Yhteiskuntatieteet, Joensuu

Määräajan jälkeen saapuneita hakemuksia ei huomioida. Liitteet tulee toimittaa viimeistään 25.5.2026 klo 15.00. Tulokset ilmoitetaan 2.7.2026 mennessä.

Hakemukseen tulee liittää opintosuoritusote, josta valinnassa tarvittavat tiedot ilmenevät. Liitteet on toimitettava sellaisessa muodossa, että niistä käy ilmi valintaperusteissa mainitut seikat, kuten opintokokonaisuuden arvosana/opintokokonaisuuksien arvosanat.

Hakeminen yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan muissa valinnoissa tapahtuu sähköisesti osoitteessa Opintopolku.fi.

Pääaineen vaihtaminen kauppatieteissä

Katso ohjeet pääaineen vaihtamiseen kauppatieteiden laitoksen opintoyhteisöstä (vaatii kirjautumisen).

Lisätietoja

[email protected]

puh. 029 44 55126

Valintaperusteet

Maantiede ja ympäristöpolitiikka, Joensuu

Hakija, jolla on hakuaikana ja sitä seuraavana lukukautena voimassa oleva opinto-oikeus alempaan korkeakoulututkintoon ja joka on suorittanut maantieteen alan, yhteiskuntamaantieteen tai ympäristöpolitiikan perusopinnot (vähintään 25 op) vähintään arvosanalla hyvät tiedot tai 3/5 sekä muita yliopisto-opintoja vähintään 35 opintopistettä (yhteensä vähintään 60 op), voidaan hyväksyä hakemuksesta siirto-opiskelijana. Muut vaaditut yliopisto-opinnot ei tarvitse muodostaa opintokokonaisuutta. Siirtohaussa hyväksymisen edellytyksenä on, että hakija on ollut edellisessä opinto-oikeudessaan läsnä olevana vähintään yhden lukukauden.

Sosiaalipsykologia, Kuopio

Siirtohaussa voidaan hyväksyä hakija, jolla on hakuaikana ja sitä seuraavana lukukautena voimassa oleva opinto-oikeus alempaan korkeakoulututkintoon ja joka on suorittanut perusopintokokonaisuuden sosiaalipsykologiassa tai sosiaali- tai yhteiskuntatieteissä (jotka sisältävät tai joiden lisäksi on suoritettu sosiaalipsykologian opintoja) vähintään arvosanalla hyväksytty, hyvät tiedot tai 3/5. Siirtohaussa hyväksymisen edellytyksenä on, että hakija on ollut edellisessä opinto-oikeudessaan läsnä olevana vähintään yhden lukukauden.

Sosiaalityö, Kuopio

Siirtohaussa voidaan hyväksyä hakija, jolla on hakuaikana ja sitä seuraavana lukukautena voimassa oleva opinto-oikeus alempaan korkeakoulututkintoon ja joka on suorittanut sosiaalityön perusopintokokonaisuuden vähintään arvosanalla hyväksytty, hyvä (3) tai 3/5. Liitteistä on käytävä ilmi, että suoritettu opintokokonaisuus vastaa sosiaalityön perusopintokokonaisuutta. Hyväksytty-merkinnällä suoritetut kokonaisuudet katsotaan suoritetuksi arvosanalla hyvä (3/5). Siirtohaussa hyväksymisen edellytyksenä on, että hakija on ollut edellisessä opinto-oikeudessaan läsnä olevana vähintään yhden lukukauden.

Yhteiskuntatieteet, Joensuu

Hakija, jolla on hakuaikana ja sitä seuraavana lukukautena voimassa oleva opinto-oikeus alempaan korkeakoulututkintoon ja joka on suorittanut sosiaalipedagogiikan, sosiaalipolitiikan, sosiologian, kasvatussosiologian, yhteiskuntapolitiikan, yhteiskuntatieteiden tai sosiaalitieteiden perusopintokokonaisuuden vähintään arvosanalla hyvät tiedot tai 3/5 voidaan hyväksyä hakemuksesta siirto-opiskelijana. Siirtohaussa hyväksymisen edellytyksenä on, että hakija on ollut edellisessä opinto-oikeudessaan läsnä olevana vähintään yhden lukukauden.

Terveystieteiden tiedekunta: Ravitsemustieteen opinto-opas 2020-21

Johdanto

Tämä opinto-opas on tarkoitettu ravitsemustieteen opiskelijoille.

Ravitsemustiedettä pääaineenaan opiskelevat valmistuvat terveystieteiden kandidaateiksi ja edelleen maistereiksi. Terveystieteiden kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä (alempi korkeakoulututkinto) ja sen suorittaminen kestää kolme vuotta. Syksyllä 2020 ravitsemustieteen opiskelijoiksi kandidaatin tutkintoa suorittamaan valitaan 32 opiskelijaa.

Terveystieteiden maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä (ylempi korkeakoulututkinto) ja sen suorittaminen kestää kaksi vuotta. Molemmat 30 opintopisteen ravitsemusterapian moduulit ja ravitsemusterapiajaksot terveydenhuollossa suorittaneet voivat hakea oikeutta toimia laillistettuna ravitsemusterapeuttina.

Ohjeita opiskelun tueksi löytyy myös Kamusta, Opiskelijan käsikirjasta, johon on koottuna yleistä tietoa opiskelusta yliopistossa. Nämä ohjeet on tarkoitettu kaikille Itä-Suomen yliopiston opiskelijoille. Uudelle opiskelijalle –kokonaisuuden alta löytyy mm. uuden opiskelijan muistilista, joka sisältää monenlaista tärkeää opintojen alkuvaiheeseen liittyvää tietoa. Opiskelijan käsikirjasta puolestaan löytyy tietoa mm. opiskeluoikeudesta, ilmoittautumisesta, kansainvälisestä opiskelusta ja esteettömyydestä.

Lisää ravitsemustieteen omia ohjeita löytyy Ravitsemustieteen opintoyhteisöstä (edellyttää kirjautumista).

Opintoneuvonta ja opintojen ohjaus

Ravitsemustieteessä opetus pohjautuu pääsääntöisesti lukujärjestyksen mukaiseen opetukseen ja etenemiseen opinnoissa. Kaikki opiskelijat laativat henkilökohtaisen opintosuunnitelman (Hops) WebOodissa olevan OodiHops-työkalun avulla.

Hops-työskentely alkaa heti opintojen alussa Opintojen ohjaus ravitsemustieteen opinnoissa -opintojaksolla (tunniste 4460107). Ravitsemustieteen oppiaineessa jokaiselle vuosikurssille on nimetty vuosikurssiopettaja, joka vastaa Hops-ohjauksesta, hyväksyy opintosuunnitelmat ja jonka kanssa myös suunnitellaan opiskelijan valitsemiin moduuleihin mahdollisesti kuuluvat vapaasti valittavat opinnot.

Opetussuunnitelma

Opetussuunnitelma

Ravitsemustieteen pakolliset opinnot koostuvat pääaineopinnoista, yleisopinnoista, kieli- ja viestintäopinnoista sekä sivuaineopinnoista. Näiden lisäksi opintoihin kuuluu vapaasti valittavia opintoja ja käytännön harjoittelut ja opintojaksot.

Yleisopintoja ovat tieteellisen tutkimuksen ja tiedonhankinnan perusteet, joiden tavoitteena on perehdyttää opiskelija yliopisto-opiskeluun ja ohjata hänet osaksi tieteellistä yhteisöä.

Kieli- ja viestintäopintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelija viestinnän perusteisiin ja kehittää kielitaitoa.

Ravitsemustieteen perus- ja aineopintoja kandidaatin tutkinnossa ovat elintarviketieteen perusopinnot sekä lääketieteen ja ravitsemustieteen aineopinnot. Kandidaatin tutkinnon aineopintoihin kuuluu kandidaatintutkielma.

Ravitsemustieteen pääaineopintoihin kuuluvat syventävät opinnot ravitsemustieteestä mukaan lukien pro gradu -tutkielma.

Sivuaineopinnot voivat sisältää mm. lääketieteen, luonnontieteiden ja käyttäytymistieteiden opintoja (ks. tarkemmin taulukot alla).

Vapaasti valittavat opinnot voivat olla mitä tahansa opiskelijan valitsemia ura- ja tutkintotavoitteiden mukaisia yliopisto-opintoja.

Harjoittelut ja opintojaksot perusterveydenhuollossa ja sairaalassa. Terveystieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluu vähintään neljän viikon harjoittelu soveltuvassa paikassa, esimerkiksi elintarviketeollisuudessa, tutkimusryhmissä tai ruokapalveluissa. Maisteriopintoihin kuuluu lisäksi muille kuin ravitsemusterapiamoduulien opiskelijoille kaksi 6-8 viikon pituista harjoittelua soveltuvassa paikassa. Ravitsemusterapeutin laillistamiseen tähtäävillä opiskelijoilla on maisterivaiheessa 9 ja 12 opintopisteen ravitsemusterapiajaksot perusterveydenhuollossa ja sairaalassa.

Opintoja koskevat määräykset

Terveystieteiden tiedekunnan tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset

Terveystieteiden tiedekunnan tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset on hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013.
Tämä sääntö sisältää tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin ja opintoihin liittyvät pysyväismääräykset. Tutkintojen sisällöistä määrätään tutkintovaatimuksissa.

Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet

Johtosääntö

Opiskelua ja opetusta Itä-Suomen yliopistossa ohjaa opintojohtosääntö.

Palaute ja reklamaatio, muutoksenhaku

Palaute

Itä-Suomen yliopiston opiskelijalla on useita mahdollisuuksia palautteen antamiseen. Opiskelijalla on mahdollisuus vaikuttaa opetukseen, ohjaukseen, neuvontaan ja niiden kehittämiseen antamallaan palautteella. Palautteita käsitellään säännöllisesti osana opetussuunnitelmatyötä ja opetuksen laatujärjestelmää. Lue lisää Kamusta palautesivulta.

Reklamaatio ja muutoksenhaku

Opiskelussa voi kuitenkin tulla eteen tilanteita, jolloin opiskelijalle tulee tunne, että hänen oikeusturvansa ei toteudu. Tämä voi koskea esimerkiksi opintosuoritusten arvostelua tai tenttitulosten julkistamista. Jos opiskelija on tyytymätön laitoksen/yksikön toimintaan (esim. opetukseen), opiskelijan tulee ottaa ensisijaisesti yhteyttä kyseessä olevaan opettajaan tai oppiaineeseen ja pyrkiä selvittämään asia. Useimmiten asia selviää parhaiten näin. Jos opiskelija kuitenkin kokee, ettei hän saa ääntään kuulluksi, tai hän ei tunne saavansa oikeutettua asian käsittelyä tai oikeudenmukaista kohtelua, hänen on mahdollista tehdä reklamaatio tai oikaisupyyntö.

Opinnäytteet

Opintojen suorittaminen ja arviointi

Opintosuoritusten arviointi ja muutoksenhaku

Opintosuoritusten arviointi

Opintosuorituksen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa vahvistettuun opintojaksokuvaukseen. Opintosuoritukset tai sen osat on suoritettava ja palautettava asetetussa määräajassa. (Opintojohtosääntö 34 §)

Opintosuoritusten, myös alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen opinnäytteiden sekä sivuaineeseen laadittujen opinnäytteiden, arvioinnissa käytetään asteikkoa 0—5, jossa arvosanojen merkitys on seuraava: 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2= tyydyttävä, 1 = välttävä ja 0 = hylätty. Suoritukset voidaan arvioida asteikolla hyväksytty ‐ hylätty, kun numeerista asteikkoa ei ole tarkoituksenmukaista käyttää. Arvosana 1 vastaa arvosanaa hyväksytty. Hyväksytyn suorituksen vähimmäisvaatimukset määritellään opetussuunnitelmassa. (Opintojohtosääntö 33 §)

Toisen kotimaisen kielen taidon arviointiin käytetään asteikkoa tyydyttävä tai hyvä.

Opintosuorituksen rekisteröinti

Opintosuorituksen suoritusajankohdaksi merkitään tenttitilaisuuden päivämäärä tai kirjallisen työn tarkastukseen jättämispäivämäärä. Opinnäytteiden (pl. kandidaatin tutkielma) suorituspäivä on arvostelupäätöksen päivämäärä. Osasuorituksiin perustuvan kokonaisuuden suoritusajankohdaksi merkitään viimeisen osasuorituksen päivämäärä. (Opintojohtosääntö 47 §)

Opintosuorituksen julkistaminen

Opintosuorituksen tulos on julkistettava viimeistään kolmen (3) viikon kuluttua suorituksesta yliopiston sähköisessä opiskelija‐ ja opintosuoritusrekisterissä. Sähköisen tentin (esim. EXAM) osalta määräajasta annetaan tarkempia ohjeita sähköisen tentin menettelytapaohjeessa. (Opintojohtosääntö 35 §)

Sähköiseen opiskelija‐ ja opintosuoritusrekisteriin merkitään tieto sekä hyväksytyistä että hylätyistä suorituksista. Sähköiselle alustalle toimitetaan tieto arvosanajakaumasta ja hylättyjen lukumäärästä. Opiskelija saa ilmoituksen sähköiseen opiskelija‐ ja opintosuoritusrekisteriin tallennetusta opintosuorituksestaan yliopiston antamaan sähköpostiosoitteeseen. (Opintojohtosääntö 35 §)

Opintosuorituksen arviointiperusteet ovat julkisia. Opiskelijalla on oikeus saada tietoonsa arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan ottamalla yhteyttä opintojakson arvioinnin suorittaneeseen opettajaan. (Opintojohtosääntö 35 §)

Määräaikoihin ei lueta ajanjaksoja, jolloin opetusta ei rehtorin päätöksen mukaisesti anneta, eikä 15.6. - 15.8. välistä aikaa. (Opintojohtosääntö 35 §)

Opintosuorituksen arviointia koskeva oikaisumenettely

Yliopistolain 82 §:n 4 momentin mukaan muun opintosuorituksen kuin väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventäviin opintoihin kuuluvan opinnäytteen tai muun vastaavan opintosuorituksen arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta.

Oikaisupyyntö on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.

Mikäli arvioinnin suorittanut opettaja ei ole oikaisupyynnön ajankohtana tavattavissa, tulee oikaisupyyntö jättää kirjallisena yliopiston kirjaamoon. Oikaisupyyntöön tulee antaa päätös neljäntoista (14) päivän kuluessa sen jättämisestä.

Mikäli opiskelija ilmoittaa, ettei hän tyydy oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen, tulee arvioinnin suorittaneen opettajan tehdä asiassa kirjallinen päätös. Opiskelijalla on oikeus saada oikaisumenettelyn yhteydessä jäljennös suorituspapereistaan tai vastaavista maksutta.

Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta yliopiston muutoksenhakulautakunnalta neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhakulautakunnalle osoitettu oikaisupyyntö tulee toimittaa yliopiston kirjaamoon.

Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventävien opintojen opinnäytteen arviointiin tyytymätön opiskelija voi tehdä muutoksenhakulautakunnalle oikaisupyynnön neljäntoista (14) päivän kuluessa suorituksen arvioinnin tiedoksisaannista.

Muutoksenhakulautakunnan antamasta päätöksestä ei saa hakea muutosta valittamalla. (Opintojohtosääntö 50 §)

Kamussa on lisätietoa yliopiston sisäisestä muutoksenhausta.

Opiskeluoikeudet ja opinto-oikeudet

Opinto-oikeus tutkinnon suorittamisen jälkeen

Tutkinnon hakeminen

Valmistumiseen liittyvä yleinen ohjeistus

Jatkuva oppiminen

Jatkuva oppiminen

Itä-Suomen yliopisto tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, kuten avoimen yliopiston opinnot, avoimet MOOC-verkkokurssit (Massive Open Online Course), erikoistumiskoulutukset ja täydennyskoulutus. Tutkinnon suorittanut voi myös jatkuvan oppijan opinto-oikeudella maksutta täydentää opintojaan tutkinnon suorittamislukuvuoden ja tutkinnon suorittamista seuraavan kahden lukuvuoden ajan ilmoittautumalla opiskelijaksi (opintojohtosääntö 16§).

Lisätietoja jatkuvasta oppimisesta (avautuu uuteen välilehteen) on yliopiston verkkosivuilla.

Siirtohaku, pääaineen tai kampuksen vaihtaminen luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa

Siirtyminen toisesta yliopistosta Itä-Suomen yliopistoon tai siirtyminen toisesta tavoitetutkinnosta Itä-Suomen yliopiston sisällä

Siirtymisellä tarkoitetaan tilannetta, jossa siirryt joko toisesta yliopistosta tai Itä-Suomen yliopiston sisällä niin, että tavoitetutkintosi vaihtuu. Siirtyminen on mahdollista kandidaattivaiheessa aikaisintaan ensimmäisen lukuvuoden opintojen jälkeen. Ottaessasi vastaan opiskelupaikan siirtohaussa menetät aikaisemman opiskeluoikeutesi.

Hakukelpoisuuden perusteena olevat opintokokonaisuudet tulee olla suoritettuina niin, että voit toimittaa opintosuoritusotteen liitteiden toimittamisen määräaikaan mennessä. Sinulla tulee olla voimassa oleva opiskeluoikeus hakuaikana ja sitä seuraavana lukukautena.

Lisätietoa siirtohausta: UEF Opiskelijaksi > hakeminen 

Siirtohaun hakuaika on 2.5.-16.5.2025 klo 15.00. Siirtohakua ei järjestetä syksyllä 2025. Hakeminen tapahtuu sähköisesti osoitteessa Opintopolku.fi

Pääaineen tai kampuksen vaihtaminen Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnan sisällä

Pääaineen vaihdolla tarkoitetaan tilannetta, jossa opiskelija siirtyy yliopiston sisällä niin, ettei hänen tavoitetutkintonsa vaihdu. Pääaineen tai kampuksen vaihtaminen Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnan sisällä on mahdollista aikaisintaan ensimmäisen opiskelulukukauden jälkeen. Pääaineen tai kampuksen vaihtaminen on mahdollista vain kandidaattivaiheen opintojen aikana ja vaihdon voi tehdä vain kerran. 

Hakijalla tulee olla voimassa oleva opiskeluoikeus hakuaikana ja sitä seuraavana lukukautena. Valintaperusteissa voi olla tarkentavia vaatimuksia. Hakuaika on joustava. 

Jos hakijan tavoitetutkinto vaihtuu, opiskelijan on haettava opinto-oikeutta siirtohaussa Opintopolku.fi –palvelussa hakuaikoina.

Transferring Campuses within the Faculty of Science, Forestry, and Technology 

Transferring campuses within the Faculty of Science, Forestry, and Technology is possible no earlier than after the first semester of studies. Changing your major or campus is only possible during bachelor’s studies and can only be done once. 

You must have a valid study right during the application period and the following semester. The application period is flexible. 

Valintaperusteet – pääaineen tai kampuksen vaihtaminen

Biologia, Joensuu

Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnan sisällä pääaineen vaihtoa biologiaan voi hakea, jos hakijalla on opinto-oikeus luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon (LuK) tiedekunnassa ja hakija on suorittanut vähintään 30 opintopistettä opintoja ympäristö- ja biotieteessä. Biologiassa kampuksen vaihtoa voi hakea ensimmäisen opiskelulukukauden jälkeen. 

Hakemuksen liitteet: opintosuoritusote.

Hakeminen tapahtuu yliopiston asiointipalvelun lomakkeella (vaatii kirjautumisen).

Fysiikka, Joensuu

Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnan sisällä pääaineen vaihtoa fysiikkaan voi hakea, jos hakijalla on opinto-oikeus luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon (LuK) tiedekunnassa ja hakija opiskelee Aineenopettajan tai Aineenopettajan ja luokanopettajan koulutuksessa. Hakijalla tulee olla lisäksi perusopintoja (25 op) vastaava määrä opintoja fysiikassa. 

Hakemuksen liitteet: opintosuoritusote.

Fotoniikka, Joensuu

Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnan sisällä pääaineen vaihtoa fotoniikkaan voit hakea, jos sinulla on opiskeluoikeus jossain toisessa koulutusohjelmassa tekniikan kandidaatin tutkintoon (TkK) ja olet suorittanut vähintään 25 opintopistettä matematiikan, fysiikan tai tietojenkäsittelytieteen opintoja. Näistä opinnoista vähintään 10 opintopistettä tulee olla matematiikan opintoja. Tasoltaan opintojen tulee vastata vähintään yliopiston perusopintoja.

Ennen hakemuksen jättämistä sinun tulee olla yhteydessä fotoniikan HOPS-ohjaajaan keskustellaksesi pääaineen vaihdon motiiveistasi ja soveltuvuudestasi uuteen koulutusohjelmaan.

Voi tulla valituksi, jos olet suorittanut vähintään valintaperusteissa vaaditut opinnot. Sinun tulee myös pystyä suorittamaan tutkintoon vaadittavat opinnot jäljellä olevana opintoaikana. Riittävä opintoaika määritellään sen mukaan, että opintoja suoritetaan 60 op/lukuvuosi. Lisäksi sinulla tulee olla riittävä motivaatio ja soveltuvuus pääaineen vaihtamiseksi. Opintojen, motivaation ja soveltuvuuden arvioi tiedekunta.   

Hakemuksen liitteet: opintosuoritusote

Hakeminen tapahtuu yliopiston asiointipalvelun lomakkeella (vaatii kirjautumisen).

Kemia, Joensuu

Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnan sisällä pääaineen vaihtoa kemiaan voi hakea, jos hakijalla on opinto-oikeus luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon (LuK) tiedekunnassa ja hakija on suorittanut perusopintoja (25 op) vastaavan määrän opintoja kemiassa. 

Hakemuksen liitteet: opintosuoritusote.

Hakeminen tapahtuu yliopiston asiointipalvelun lomakkeella (vaatii kirjautumisen).

Kestävät teknologiat, Joensuu

Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnan sisällä pääaineen vaihtoa kestäviin teknologioihin voit hakea, jos sinulla on opiskeluoikeus tekniikan kandidaatin tutkintoon (TkK) ja olet suorittanut vähintään 25 opintopistettä matematiikan, fysiikan, kemian, tietojenkäsittelytieteen tai muita kestävät teknologiat koulutusohjelmaan soveltuvia opintoja. Tasoltaan opintojen tulee vastata vähintään yliopiston perusopintoja.

Ennen hakemuksen jättämistä sinun tulee olla yhteydessä kestävien teknologioiden HOPS-ohjaajaan keskustellaksesi pääaineen vaihdon motiiveistasi ja soveltuvuudestasi uuteen koulutusohjelmaan.

Voi tulla valituksi, jos olet suorittanut vähintään valintaperusteissa vaaditut opinnot. Sinun tulee myös pystyä suorittamaan tutkintoon vaadittavat opinnot jäljellä olevana opintoaikana. Riittävä opintoaika määritellään sen mukaan, että opintoja suoritetaan 60 op/lukuvuosi. Lisäksi sinulla tulee olla riittävä motivaatio ja soveltuvuus pääaineen vaihtamiseksi. Opintojen, motivaation ja soveltuvuuden arvioi oppiaine.   

Hakemuksen liitteet: opintosuoritusote

Hakeminen tapahtuu yliopiston asiointipalvelun lomakkeella (vaatii kirjautumisen).

Matematiikka, Joensuu

Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnan sisällä pääaineen vaihtoa matematiikkaan voi hakea, jos hakijalla on opinto-oikeus luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon (LuK) tiedekunnassa ja hakija on suorittanut perusopintoja (25 op) vastaavan määrän opintoja matematiikasta. 

Hakemuksen liitteet: opintosuoritusote.

Hakeminen tapahtuu yliopiston asiointipalvelun lomakkeella (vaatii kirjautumisen).

Teknillinen fysiikka, Kuopio

Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnan sisällä pääaineen vaihtoa teknilliseen fysiikkaan voit hakea, jos sinulla on opiskeluoikeus tekniikan kandidaatin tutkintoon (TkK) ja olet suorittanut vähintään 25 opintopistettä matematiikan, fysiikan tai tietojenkäsittelytieteen opintoja. Näistä opinnoista vähintään 10 opintopistettä tulee olla matematiikan opintoja. Tasoltaan opintojen tulee vastata vähintään yliopiston perusopintoja.

Ennen hakemuksen jättämistä sinun tulee olla yhteydessä teknillisen fysiikan HOPS-ohjaajaan keskustellaksesi pääaineen vaihdon motiiveistasi ja soveltuvuudestasi uuteen koulutusohjelmaan.

Voi tulla valituksi, jos olet suorittanut vähintään valintaperusteissa vaaditut opinnot. Sinun tulee myös pystyä suorittamaan tutkintoon vaadittavat opinnot jäljellä olevana opintoaikana. Riittävä opintoaika määritellään sen mukaan, että opintoja suoritetaan 60 op/lukuvuosi. Lisäksi sinulla tulee olla riittävä motivaatio ja soveltuvuus pääaineen vaihtamiseksi. Opintojen, motivaation ja soveltuvuuden arvioi oppiaine.   

Hakemuksen liitteet: opintosuoritusote

Hakeminen tapahtuu yliopiston asiointipalvelun lomakkeella (vaatii kirjautumisen).

Tietojenkäsittelytiede, Joensuu ja Kuopio

Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnan sisällä pääaineen vaihtoa tietojenkäsittelytieteeseen voi hakea, jos hakijalla on opinto-oikeus luonnontieteiden kandidaatin (LuK) tutkintoon tiedekunnassa ja hakija on suorittanut perusopintoja (25 op) vastaavan määrän opintoja tietojenkäsittelytieteessä. Tietojenkäsittelytieteen sisällä (Luk ja BSc tutkinnot) Joensuun/ Kuopion kampukselle vaihtoon ei suoritettujen opintojen laajuudelle ole määriteltyä minimiä. 

Hakemukseen on sisällytettävä liitteeksi opintorisuoritusotteen lisäksi motivaatiokirje, jossa hakija esittää perustelut motivaatiostaan koulutukseen hakeutumiseksi. Motivaatiokirjeessä tulee kuvata kiinnostus alaan, aiemmat opinnot, syyt hakeutumisesta koulutukseen sekä miten ja millä aikataululla hakija suunnittelee opintoja suorittavansa Joensuussa tai Kuopiossa. Sopiva motivaatiokirjeen pituus on noin sivu. 

Hakemuksen liitteet: opintosuoritusote ja motivaatiokirje

Hakeminen tapahtuu yliopiston asiointipalvelun lomakkeella (vaatii kirjautumisen).

Computer Science, Joensuu and Kuopio 

Within the Faculty of Science, Forestry, and Technology, you can apply for a campus transfer if you have the right to study for a Bachelor of Science (BSc) degree in the faculty in Computer Science and are studying in Joensuu or Kuopio. There is no minimum requirement for the extent of completed studies. 

The application must include a transcript of records and a motivation letter explaining your reasons for wanting to transfer campuses. The motivation letter should describe your interest in the field, previous studies, reasons for transferring to another campus, and how and on what schedule you plan to complete your studies in Joensuu or Kuopio. A suitable length for the motivation letter is about one page. 

Application Attachments: Transcript of records and motivation letter 

Application is done using the form available in the university’s service portal (requires login).

Ympäristötiede, Kuopio

Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnan sisällä pääaineen vaihtoa ympäristötieteeseen voi hakea, jos hakijalla on opinto-oikeus luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon (LuK) tiedekunnassa ja hakija on suorittanut vähintään 30 op opintoja ympäristö- ja biotieteessä. Ympäristötieteessä kampuksen vaihtoa voi hakea ensimmäisen opiskelulukukauden jälkeen, jos hakijalla on suoritettuja opintoja. 

Hakemuksen liitteet: opintosuoritusote.

Hakeminen tapahtuu yliopiston asiointipalvelun lomakkeella (vaatii kirjautumisen).

Yhteystiedot

Itä-Suomen yliopisto
Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunta

s-posti: [email protected]
puh. 029 44 53417

Filosofisen tiedekunnan opinto-opas 2019-2020

Johdanto

Filosofinen tiedekunta

Filosofinen tiedekunta (avautuu uuteen välilehteen) on yksi Itä-Suomen yliopiston neljästä tiedekunnasta. Se toimii Joensuun kampuksella ja muodostuu neljästä osastosta, jotka ovat

Myös Joensuun harjoittelukoulut (avautuu uuteen välilehteen) kuuluvat filosofiseen tiedekuntaan.

Filosofinen tiedekunta kouluttaa asiantuntijoita ja harjoittaa tieteellistä tutkimusta

  • kasvatustieteiden ja psykologian,
  • kotitaloustieteen ja käsityötieteen,
  • kieli- ja kulttuuritieteiden sekä
  • teologian aloilla.

Opintoneuvonta ja opintojen ohjaus

Opintojen ohjauksen periaatteet filosofisessa tiedekunnassa

Ohjaus ja tiedonlähteet

Opintojen ohjaus kuuluu koko henkilökunnalle. Opintojen ohjauksen tavoitteena on

  • sitouttaa opiskelija yliopistoyhteisöön ja opiskeluun
  • auttaa opiskelijaa etenemään opinnoissaan tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja valmistumaan tavoiteajassa.

Opinnoista annetaan yleistä tietoa

Opiskeltavia aineita ja koulutuksia koskevat tiedot löytyvät WebOodin oppaista.

Kieli- ja viestintäopintoja koskevia tietoja saa kielikeskuksen toimistosta ja verkkosivuilta www.uef.fi/kielikeskus.

HOPS eli henkilökohtainen opintojen suunnittelu

Opiskelija on itse vastuussa opintojensa suunnittelusta ja opintojen etenemisestä. Akateeminen vapaus sisältää myös vastuun ottamisen opiskelusta.

Opintojen ohjattu suunnitteleminen on kaikille uusille opiskelijoille pakollista. Henkilökohtainen opintojen suunnittelu -opintojaksoon sisältyy kontaktiopetusta, henkilökohtaista ohjausta sekä itsenäistä työskentelyä. Tavoitteena on auttaa opiskelijaa suunnittelemaan ja aikatauluttamaan opintojaan, jotta opintoaika ja -tuki riittäisivät sekä kandidaatin että maisterin tutkinnon suorittamiseen.

Opiskeluun vaikuttavista asioista kuten opiskelijalle myönnetyistä erityisjärjestelyistä eli yksilöllisistä opintojärjestelyistä on hyvä tarvittaessa puhua HOPS-keskustelussa oppiainetuutorin / omaopettajan kanssa.

HOPSia on syytä päivittää aina, kun suunnitelmat tai opetussuunnitelma muuttuvat.

HOPS pitää sisällään suunnitelman koko tutkinnon suorittamisesta: suoritettavat opinnot ja opiskelijan itse suunnitteleman suorittamisaikataulun. Ensimmäisenä opiskeluvuotena opiskelija tekee opintosuunnitelman kandidaatin tutkinnosta oppiainetuutorin / omaopettajan / amanuenssin ohjauksessa. Kandidaatin tutkinnon loppuvaiheessa on hyvä tehdä uusi HOPS maisterin tutkintoa varten.

Tarkempia ohjeita opintosuunnitelman tekemiseen on koottu opintoyhteisöihin.

Kun HOPS on hyväksytty, opiskelija saa opintopisteet seuraavista opintojaksoista:

  • 1131000 Orientaatio yliopisto-opiskeluun
  • Henkilökohtainen opintojen suunnittelu
  • Tarkemmat yhteystiedot löytyvät yliopiston UEF Connect palvelusta.
  • Kamun opintoyhteisösivulle on koottu lista koko yliopiston opintoyhteisöistä. Seuraa vähintään oman tutkinto-ohjelmasi ja sivuaineidesi opintoyhteisöjä.

Opiskeluoikeudet ja opinto-oikeudet

Filosofisessa tiedekunnassa suoritettavat tutkinnot

Perustutkinnot: kandidaatin tutkinto, maisterin tutkinto

Opiskelija saa opiskelijavalinnassa opinto-oikeuden pääsääntöisesti sekä kandidaatin että maisterin tutkintoon siinä tutkinto-ohjelmassa, johon hänet on valittu. Varhaiskasvatuksen koulutuksen opiskelijat saavat kuitenkin opinto-oikeuden vain kandidaatin tutkintoon.

Filosofisessa tiedekunnassa kandidaatin tutkinto suositellaan suoritettavaksi minimilaajuudessaan. Kandidaatin tutkintoon liitettyjä opintoja ei voi käyttää maisterin tutkintoon. Pääaineen syventävien opintojen opintokokonaisuutta ei voi liittää kandidaatin tutkintoon.

Opiskelijan on pääsääntöisesti suoritettava ensin alempi korkeakoulututkinto ennen siirtymistään suorittamaan ylempää korkeakoulututkintoa. Pääsäännöstä voidaan luopua, jos se on opintojen sujuvan etenemisen kannalta perusteltua. Tällöinkin opiskelijalla on oltava suoritettuna alempi korkeakoulututkinto ennen ylempään korkeakoulututkintoon kuuluvan opinnäytetyön aloittamista.

  • Humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto on nimeltään humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK, 180 op) ja ylempi korkeakoulututkinto filosofian maisterin tutkinto (FM, 120 op).
  • Kasvatustieteellisen alan alempi korkeakoulututkinto on nimeltään kasvatustieteen kandidaatin tutkinto (KK, 180 op) ja ylempi korkeakoulututkinto kasvatustieteen maisterin tutkinto (KM, 120 op).
  • Psykologian alan alempi korkeakoulututkinto on nimeltään psykologian kandidaatin tutkinto (PsK, 180 op) ja ylempi korkeakoulututkinto puolestaan psykologian maisterin tutkinto (PsM, 150 op).
  • Teologian alan alempi korkeakoulututkinto on nimeltään teologian kandidaatin tutkinto (TK, 180 op) ja ylempi korkeakoulututkinto teologian maisterin tutkinto (TM, 120 op).

Jatkotutkinnot: tohtorin tutkinto

Itä-Suomen yliopiston tohtorikoulu ja siihen kuuluvat tohtoriohjelmat järjestävät Itä-Suomen yliopiston tieteellisen jatkokoulutuksen. Kaikki tohtoriopiskelijat tekevät tutkintoaan tohtoriohjelmissa.

  • Humanistisella alalla jatkotutkintoja ovat filosofian lisensiaatin (FL) ja filosofian tohtorin (FT) tutkinnot.
  • Kasvatustieteellisen alan tieteellisiä jatkotutkintoja ovat kasvatustieteen lisensiaatin tutkinto (KL) ja kasvatustieteen tohtorin tutkinto (KT).
  • Psykologian alan tieteellisiä jatkotutkintoja ovat psykologian lisensiaatin (PsL) tutkinto ja psykologian tohtorin (PsT) tutkinto.
  • Teologian alan jatkotutkintoja ovat teologian lisensiaatin (TL) tutkinto ja teologian tohtorin (TT) tai filosofian tohtorin (FT) tutkinto.
Filosofisen tiedekunnan tutkinto-ohjelmat

Suomenkieliset tutkinto-ohjelmat

Kansainväliset maisteriohjelmat

Opinto-oikeuden muutokset

Opinto-oikeuden muutoksia ovat

  • pääaineen/suuntautumisvaihtoehdon valinta tai vaihtaminen sekä
  • kandidaatin ja maisterin tutkinnon opinto-oikeuksien muuttaminen pelkästään maisterin tutkinnon opinto-oikeudeksi.
Opinto-oikeuden muutokset humanistisen koulutusalan opinnoissa

Pääaineen tai suuntautumisvaihtoehdon valinta opintojen alussa

Pääaine tai valittu suuntautumisvaihtoehto tallennetaan opintorekisteriin. Suomen kielen ja kirjallisuuden, kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman sekä englannin ja venäjän kielten opiskelijoiden tulee ilmoittaa pääaineensa seuraavasti:

  • Suomen kielen ja kirjallisuuden opiskelijat valitsevat näistä jommankumman pääaineekseen ilmoittamalla siitä opintopalveluissa.
  • Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelmassa opiskelevat valitsevat jonkin koulutusohjelman aineen kandidaatin tutkinnon pääaineekseen ilmoittamalla siitä opintopalveluissa.
  • Venäjän kielen opiskelijat ilmoittavat maisteriopintojen pääaineensa osastosihteeri Tuula Nissiselle sähköpostitse. Pääaineeksi voi valita joko venäjän kielen ja kulttuurin tai venäjän kielen ja kääntämisen. Valinta on tehtävä kandidaattiseminaarin aikana.
  • Englannin kielen pääaineopiskelijat suorittavat yhteiset englannin kielen perusopinnot. Aineopinnoissa opiskelijat valitsevat joko englannin kielen ja kulttuurin tai englannin kielen ja kääntämisen opintopolun. Kandidaatintutkinnon pääaine määräytyy opintopolun mukaisesti: joko englannin kieli ja kulttuuri tai englannin kieli ja kääntäminen. Mikäli opiskelija ei erikseen hae englannin kielen ja kääntämisen opintopolulle, hän siirtyy automaattisesti englannin kielen ja kulttuurin opintopolulle. Englannin aineenopettajaksi voi valmistua vain kielen ja kulttuurin opintopolulta.
    Vuosi 2020, päätös 16.12.2019: Englannin kielen pääaineopiskelija voi hakea englannin kielen ja kääntämisen opintopolulle ensimmäisen opintovuoden kevätlukukauden lopussa suoritettuaan perusopinnot.
    Englannin kielen ja kääntämisen opintopolulle valitaan korkeintaan 25 pääaineopiskelijaa vuosittain. Hakeminen tapahtuu ilmoittautumalla WebOodissa (Hakeminen englannin kielen ja kääntämisen opintopolulle). Hakuaika on 18.5. – 5.6.2020.
    Jos hakijoita on enemmän kuin 25, opiskelijat asetetaan järjestykseen seuraavien kriteerien perusteella:
    1. suoritettu englannin kielen perusopintokokonaisuus
    2. englannin kielen perusopintokokonaisuuden arvosana
    3. englannin kielen perusopintokokonaisuuden painotettu keskiarvo
    4. mikäli hakijalta puuttuu perusopintokokonaisuus, huomioidaan
    a) pääaineen opintopistekertymä ja b) suoritettujen opintojaksojen arvosanojen keskiarvo.
    Kääntämisen opinnot edellyttävät erinomaista suomen kielen taitoa. Mikäli englannin kielen ja kääntämisen opintopolulle hakevalla ei ole suomalaista koulusivistystä tai muutoin todistettua riittävän hyvää opintojen vaatimaa suomen kielen taitoa (Yleisen kielitutkinnon taso 5), hänen tulee osallistua humanistisen osaston järjestämään kielitaitokokeeseen 12.5.2020 klo 14-16 salissa AG208.
    Vuosi 2019: Englannin kielen ja kääntämisen opintopolulle voi hakea ensimmäisen opintovuoden kevätlukukauden lopussa suoritettuaan englannin kielen perusopinnot (30 op). Englannin kielen ja kääntämisen opintopolulle valitaan korkeintaan 25 pääaineopiskelijaa vuosittain. Hakeminen tapahtuu ilmoittautumalla WebOodissa (Hakeminen englannin kielen ja kääntämisen opintopolulle). Hakuaika ilmoitetaan tiedekunnan sivuaineoppaassaJos hakijoita on enemmän kuin 25, opiskelijoiden valinta tapahtuu seuraavien kriteerien perusteella:
    1. suoritettu englannin kielen perusopintokokonaisuus
    2. englannin kielen perusopintokokonaisuuden arvosana
    3. englannin kielen perusopintokokonaisuuden painotettu keskiarvo.
    Mikäli hakijoilta puuttuu perusopintokokonaisuus, valinta tapahtuu pääaineen opintopistekertymän ja suoritettujen opintojaksojen arvosanojen keskiarvon perusteella. Kääntämisen opinnot edellyttävät erinomaista suomen kielen taitoa. Mikäli englannin kielen ja kääntämisen opintopolulle hakevalla ei ole suomalaista koulusivistystä tai muutoin todistettua riittävän hyvää opintojen vaatimaa suomen kielen taitoa (Yleisen kielitutkinnon taso 5), hänen tulee osallistua humanistisen osaston järjestämään kielitaitokokeeseen.

Pääaineen vaihtaminen

Siirto-opiskelijana voidaan ottaa suomalaisessa yliopistossa opiskeleva kandidaattivaiheen opiskelija, jonka opinto-oikeus on voimassa hakuaikana ja sitä seuraavana lukukautena. Katso siirtohaun valintaperusteet vuodelle 2019 hakukohteittain yliopiston opiskelijavalintasivustolta.

Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa humanististen tieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkintoja suorittavat opiskelijat voivat hakea pääaineen vaihtamista vapaamuotoisella, tiedekunnalle osoitetulla hakemuksella. Hakemus toimitetaan osastosihteeri Tuula Nissiselle. Hakuaika on jatkuva. Edellytykset pääaineen vaihtamiselle vaihtelevat oppiaineen mukaan ja sen mukaan, missä opintojen vaiheessa pääainetta halutaan vaihtaa.

  • Englannin kieli ja kulttuuri, englannin kieli ja kääntäminen: Kandidaattivaiheen hakijan edellytetään suorittaneen uusien tutkintovaatimusten (2018-2021) mukaiset englannin kielen perusopinnot tai aiempien tutkintovaatimusten mukaiset englannin kielen ja kulttuurin tai englannin kielen ja kääntämisen perusopinnot. Valinta edellyttää oppiaineen professorin puoltoa ja aktiivista opiskelua (opintojen vaiheesta riippuen opintosuorituksia tai opintojaksoille osallistumista). Mahdolliset täydentävät opinnot määritetään opetussuunnitelmassa. Maisterivaiheen hakijan tulee olla suorittanut haettavasta pääaineesta perus- ja aineopinnot. Englannin oppiaineen sisällä (englannin kieli ja kulttuuri, englannin kieli ja kääntäminen) pääainetta maisterivaiheessa vaihtava suorittaa syventävät opinnot uuden pääaineen opetussuunnitelman mukaisesti. Hakijalle voidaan määrätä täydentäviä opintoja (korkeintaan 60 opintopistettä). Täydentäviä opintoja määrätään suoritettavaksi niin, että opiskelijan voidaan katsoa saavuttavan riittävät valmiudet filosofian maisterin tutkintoon kuuluvien syventävien opintojen suorittamiseen. Pääaineen vaihto edellyttää oppiaineen professorin puoltoa ja aktiivista opiskelua.
  • Ruotsin kieli: Kandidaattivaiheen hakijan pitää olla suorittanut ruotsin kielen perusopinnot painotetulta keskiarvoltaan vähintään hyvin tiedoin (3/5). Maisterivaiheen hakijan tulee olla suorittanut ruotsin kielestä sekä perus- että aineopinnot. Aineopintojen kokonaisarvosanan on tällöin oltava painotetulta keskiarvoltaan vähintään hyvät tiedot (3/5).
  • Venäjän kieli: Kandidaattivaiheen hakijan pitää olla suorittanut venäjän kielen perusopinnot painotetulta keskiarvoltaan vähintään hyvin tiedoin (3/5). Maisterivaiheen hakijan tulee olla suorittanut venäjän kielestä sekä perus- että aineopinnot. Aineopintojen kokonaisarvosanan on tällöin oltava painotetulta keskiarvoltaan vähintään hyvät tiedot (3/5).
  • Suomen kieli ja kirjallisuus: Kandidaattivaiheen hakijan on pitänyt suorittaa haetusta pääaineesta perusopinnot vähintään hyvin tiedoin (3/5). Maisterivaiheen hakijan tulee olla suorittanut haetusta pääaineesta sekä perus- että aineopinnot. Aineopintojen kokonaisarvosanan on tällöin oltava vähintään hyvät tiedot (3/5).
  • Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelma: Päätös 16.12.2019 alkaen: Kandidaattivaiheen hakijan tulee olla suorittanut haettavasta pääaineesta perusopinnot painotetulta keskiarvoltaan vähintään hyvin tiedoin (3/5). Koulutusohjelman tarjoamia pääaineita ovat kirjallisuus, perinteentutkimus tai kulttuurintutkimus (erikoistumisalat kulttuuriantropologia, mediakulttuuri ja viestintä, etnomusikologia, sukupuolentutkimus tai taiteensosiologia). Maisterivaiheen hakijan tulee olla suorittanut haettavasta pääaineesta sekä perus- että aineopinnot. Aineopintojen kokonaisarvosanan on tällöin oltava vähintään hyvät tiedot (3/5).
    (Oppaan teksti ennen 16.12.2019 hyväksyttyä päätöstä: Hakemuksessa tulee ilmoittaa pääaineeksi haluttu kulttuurintutkimuksen oppiaine: kirjallisuus, perinteentutkimus tai kulttuurintutkimus. Kulttuurintutkimuksen pääaineeseen hakevan lisäksi ilmoitettava erikoistumisala: kulttuuriantropologia, mediakulttuuri ja viestintä, etnomusikologia, sukupuolentutkimus tai taiteensosiologia.)

Siirtyminen suorittamaan pelkkää maisterin tutkintoa

Kandidaatin ja maisterin tutkintoja suorittamaan valittu opiskelija voi tietyin ehdoin hakea opinto-oikeuden muuttamista pelkäksi maisterin tutkinnoksi. Opinto-oikeuden muutosta tulee hakea yliopiston opinto-oikeuden muutoshakemuksella. Lomake löytyy Kamusta. Lisätietoa asiasta antavat amanuenssit.

Opinto-oikeuden muutokset kasvatustieteellisen koulutusalan opinnoissa

Pääaineen vaihtaminen

Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastossa ei ole mahdollista vaihtaa pääainetta.

Kasvatustieteiden ja psykologian osastossa ei ole mahdollista vaihtaa pääainetta, paitsi tietyin edellytyksin Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen asiantuntijakoulutuksessa.

Haku hakukohteisiin tapahtuu yhteishaun kautta.

Yhteishaun hakukohteet, ohjeet, hakuajat ym. lisätietoa on saatavissa haeyliopistoon.fi -sivustolla. Hakuneuvonnan yhteystiedot löydät kunkin hakukohteen tiedoista.

Siirtyminen suorittamaan pelkkää maisterin tutkintoa

Kandidaatin ja maisterin tutkintoja suorittamaan valittu opiskelija voi tietyin ehdoin hakea opinto-oikeuden muuttamista pelkäksi maisterin tutkinnoksi. Opinto-oikeuden muutosta tulee hakea yliopiston opinto-oikeuden muutoshakemuksella. Lomake löytyy Kamusta. Lisätietoa asiasta antavat amanuenssit.

Kasvatustieteiden ja psykologian osasto

Kasvatustieteen kandidaatin (ja optiona kasvatustieteen maisterin) opinto-oikeuden omaava opiskelija voi anoa kasvatustieteiden ja psykologian osastossa oikeutta siirtyä suorittamaan suoraan maisterin tutkintoa seuraavin perustein:

  • alempi tai ylempi yliopistotutkinto suoritettu sekä
  • ns. täydentävinä opintoina suoritettu oman pääaineen perus- ja aineopinnot sekä mahdolliset muut koulutuksen määrittämät täydentävät opinnot.

Täydentävät opinnot eivät sisälly maisterin tutkintoon.

Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto

Kasvatustieteen kandidaatin (ja optiona kasvatustieteen maisterin) opinto-oikeuden omaava opiskelija voi anoa soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastossa oikeutta siirtyä suorittamaan suoraan kasvatustieteen maisterin tutkintoa seuraavin perustein:

  • alempi tai ylempi yliopistotutkinto suoritettu sekä
  • ns. täydentävinä opintoina suoritettu

luokanopettajakoulutuksessa kasvatustieteen perus-ja aineopinnot 70 op
kotitalousopettajakoulutuksessa kotitaloustieteen perus-ja aineopinnot 80 op
käsityönopettajakoulutuksessa käsityötieteen, monimateriaalisen käsityön perus-ja aineopinnot 80 op

Opiskelija suorittaa maisterin tutkintoon pakollisena sivuaineena

  • luokanopettajakoulutuksessa perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot 60 op
  • kotitalous- ja käsityönopettajakoulutuksissa opettajan pedagogiset opinnot 60 op

Täydentävät opinnot eivät sisälly maisterin tutkintoon.

Opinto-oikeuden muutokset teologisen koulutusalan opinnoissa

Suuntautumisvaihtoehdon muutos

Opiskelija voi hakea suuntautumisvaihtoehdon muutosta oman koulutusohjelmansa sisällä. Koulutusohjelman muutokset ovat mahdollisia yleisen siirtohaun kautta siihen kirjatuin ehdoin. Jos opiskelijalle myönnetään suuntautumisvaihtoehdon muutos, hän menettää entisen suuntautumisvaihtoehdon mukaisen opinto-oikeutensa.

Ennen suuntautumisvaihtoehdon muutoksen hakemista opiskelijan tulee laatia ja hyväksyttää uuden suuntautumisvaihtoehdon tutkintovaatimusten mukainen HOPS.

Opetusalan suuntautumisvaihtoehto

Opetusalan suuntautumisvaihtoehtoon muutosta hakevien tulee hakea aineenopettajan pedagogisten opintojen suoritusoikeutta. Hakuaika on maaliskuussa. Lisätietoja ja -ohjeita Filosofisen tiedekunnan sivuaineoppaasta. Valittavien määrä on rajattu.

Teologin tai kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehto

Teologin tai kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehtoon siirtyminen tapahtuu ilman kiintiötä kerran vuodessa kevään siirtohaun hakuaikana. Muutosta haetaan hakulomakkeella, joka löytyy Teologian opintoyhteisöstä.

Suuntautumisvaihtoehdon muutos oman koulutusohjelman teologin suuntautumisvaihtoehtoon on mahdollista seuraavin ehdoin:

  • opiskelija jättää hakemuksensa kevään siirtohaun hakuaikana teologian osaston kansliaan osastosihteeri Tuula Nissiselle
  • opiskelija laatii ja hyväksyttää ennen hakemista uuden, teologin suuntautumisvaihtoehdon tutkintovaatimuksien mukaisen HOPSin

Suuntautumisvaihtoehdon muutos ortodoksisen teologian kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehtoon on mahdollista seuraavin ehdoin:

  • opiskelijalla on jo ortodoksisen teologian opinto-oikeus joko teologin tai opetusalan suuntautumisvaihtoehdossa
  • opiskelija jättää hakemuksensa kevään siirtohaun aikana teologian osaston kansliaan osastosihteeri Tuula Nissiselle
  • opiskelija laatii ja hyväksyttää ennen hakemista uuden, kirkkomusiikin tutkintovaatimuksien mukaisen HOPSin
  • opiskelija osallistuu yhteishaun yhteydessä järjestettävään ortodoksisen kirkkomusiikin musiikkikokeeseen ja saa siitä minimirajan ylittävät pisteet. Musiikkikokeeseen ei tarvitse erikseen ilmoittautua, suuntautumisvaihtoehdon muutoshakemus toimii ilmoittautumisena.

Musiikkikoe koostuu musikaalisuustestistä ja kolmiosaisesta laulukokeesta. Musikaalisuustesti sisältää musiikin teorian ja säveltapailun osiot (melodia- ja rytmidiktaatti, intervalli-, asteikko-, sointuanalyysitehtäviä). Laulukokeeseen kuuluu

  1. vigilian alkupsalmi (Ps. 104),
  2. yksi pakollinen yksinlaulu,
  3. yksi vapaavalintainen säestyksellinen yksinlaulu,
  4. laulutehtävä: sointujen ja intervallien laulaminen.

Jokaisesta musiikkikokeen neljästä osioista tulee saavuttaa vähintään viisi (5) pistettä 10 pisteestä.

Siirtyminen suorittamaan pelkkää maisterin tutkintoa

Teologian kandidaatin (ja optiona teologian maisterin) opinto-oikeuden omaava teologin tai opetusalan suuntautumisvaihtoehdon opiskelija voi anoa siirtoa suorittamaan suoraan teologian maisterin tutkintoa suorittamatta lainkaan teologian kandidaatin tutkintoa, mikäli opiskelija on suorittanut kaikki seuraavat opinnot:

  • jokin alempi tai ylempi yliopistotutkinto
  • oman koulutusohjelman perusopinnot (60 op/35 ov) vähintään hyvin tiedoin (3/5) enintään kymmenen vuotta aikaisemmin tai vastaavat opinnot
  • vähintään 10 opintopistettä klassisten kielten opintoja.

Täydentävät opinnot eivät sisälly maisterin tutkintoon. Opinto-oikeuden muutosta tulee hakea yliopiston opinto-oikeuden muutoshakemuksella. Lomake on Kamussa. Lisätietoa asiasta antavat amanuenssit.

Opinto-oikeuden muutokset psykologian koulutusalan opinnoissa

Pääaineen vaihtaminen

Kasvatustieteiden ja psykologian osastossa ei ole mahdollista vaihtaa pääainetta, paitsi tietyin edellytyksin Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen asiantuntijakoulutuksessa. Haku hakukohteisiin tapahtuu yhteishaun kautta.

Yhteishaun hakukohteet, ohjeet, hakuajat ym. lisätietoa on saatavissa haeyliopistoon.fi -sivustolla.

Siirtyminen suorittamaan pelkkää maisterin tutkintoa

Psykologian kandidaatin (ja optiona psykologian maisterin) opinto-oikeuden omaava opiskelija voi anoa kasvatustieteiden ja psykologian osastossa oikeutta siirtyä suorittamaan suoraan maisterin tutkintoa seuraavin perustein:

  • alempi tai ylempi yliopistotutkinto suoritettu
  • ns. täydentävinä opintoina suoritettu oman pääaineen perus- ja aineopinnot sekä mahdolliset muut koulutuksen määrittämät täydentävät opinnot.

Täydentävät opinnot eivät sisälly maisterin tutkintoon. Opinto-oikeuden muutosta tulee hakea yliopiston opinto-oikeuden muutoshakemuksella. Lomake on Kamussa. Lisätietoa asiasta antaa amanuenssi.

Opintojen suorittaminen ja arviointi

Opintosuoritusten arviointi ja muutoksenhaku

Opintosuoritusten arviointi

Opintosuorituksen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa vahvistettuun opintojaksokuvaukseen. Opintosuoritukset tai sen osat on suoritettava ja palautettava asetetussa määräajassa. (Opintojohtosääntö 34 §)

Opintosuoritusten, myös alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen opinnäytteiden sekä sivuaineeseen laadittujen opinnäytteiden, arvioinnissa käytetään asteikkoa 0—5, jossa arvosanojen merkitys on seuraava: 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2= tyydyttävä, 1 = välttävä ja 0 = hylätty. Suoritukset voidaan arvioida asteikolla hyväksytty ‐ hylätty, kun numeerista asteikkoa ei ole tarkoituksenmukaista käyttää. Arvosana 1 vastaa arvosanaa hyväksytty. Hyväksytyn suorituksen vähimmäisvaatimukset määritellään opetussuunnitelmassa. (Opintojohtosääntö 33 §)

Toisen kotimaisen kielen taidon arviointiin käytetään asteikkoa tyydyttävä tai hyvä.

Opintosuorituksen rekisteröinti

Opintosuorituksen suoritusajankohdaksi merkitään tenttitilaisuuden päivämäärä tai kirjallisen työn tarkastukseen jättämispäivämäärä. Opinnäytteiden (pl. kandidaatin tutkielma) suorituspäivä on arvostelupäätöksen päivämäärä. Osasuorituksiin perustuvan kokonaisuuden suoritusajankohdaksi merkitään viimeisen osasuorituksen päivämäärä. (Opintojohtosääntö 47 §)

Opintosuorituksen julkistaminen

Opintosuorituksen tulos on julkistettava viimeistään kolmen (3) viikon kuluttua suorituksesta yliopiston sähköisessä opiskelija‐ ja opintosuoritusrekisterissä. Sähköisen tentin (esim. EXAM) osalta määräajasta annetaan tarkempia ohjeita sähköisen tentin menettelytapaohjeessa. (Opintojohtosääntö 35 §)

Sähköiseen opiskelija‐ ja opintosuoritusrekisteriin merkitään tieto sekä hyväksytyistä että hylätyistä suorituksista. Sähköiselle alustalle toimitetaan tieto arvosanajakaumasta ja hylättyjen lukumäärästä. Opiskelija saa ilmoituksen sähköiseen opiskelija‐ ja opintosuoritusrekisteriin tallennetusta opintosuorituksestaan yliopiston antamaan sähköpostiosoitteeseen. (Opintojohtosääntö 35 §)

Opintosuorituksen arviointiperusteet ovat julkisia. Opiskelijalla on oikeus saada tietoonsa arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan ottamalla yhteyttä opintojakson arvioinnin suorittaneeseen opettajaan. (Opintojohtosääntö 35 §)

Määräaikoihin ei lueta ajanjaksoja, jolloin opetusta ei rehtorin päätöksen mukaisesti anneta, eikä 15.6. - 15.8. välistä aikaa. (Opintojohtosääntö 35 §)

Opintosuorituksen arviointia koskeva oikaisumenettely

Yliopistolain 82 §:n 4 momentin mukaan muun opintosuorituksen kuin väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventäviin opintoihin kuuluvan opinnäytteen tai muun vastaavan opintosuorituksen arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta.

Oikaisupyyntö on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.

Mikäli arvioinnin suorittanut opettaja ei ole oikaisupyynnön ajankohtana tavattavissa, tulee oikaisupyyntö jättää kirjallisena yliopiston kirjaamoon. Oikaisupyyntöön tulee antaa päätös neljäntoista (14) päivän kuluessa sen jättämisestä.

Mikäli opiskelija ilmoittaa, ettei hän tyydy oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen, tulee arvioinnin suorittaneen opettajan tehdä asiassa kirjallinen päätös. Opiskelijalla on oikeus saada oikaisumenettelyn yhteydessä jäljennös suorituspapereistaan tai vastaavista maksutta.

Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta yliopiston muutoksenhakulautakunnalta neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhakulautakunnalle osoitettu oikaisupyyntö tulee toimittaa yliopiston kirjaamoon.

Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventävien opintojen opinnäytteen arviointiin tyytymätön opiskelija voi tehdä muutoksenhakulautakunnalle oikaisupyynnön neljäntoista (14) päivän kuluessa suorituksen arvioinnin tiedoksisaannista.

Muutoksenhakulautakunnan antamasta päätöksestä ei saa hakea muutosta valittamalla. (Opintojohtosääntö 50 §)

Kamussa on lisätietoa yliopiston sisäisestä muutoksenhausta.

Opintojen suoritustapoja koskevia tarkentavia ohjeita filosofisessa tiedekunnassa

Läsnäolovelvollisuus

Opetussuunnitelmassa ja -ohjelmassa on määritetty opintojaksojen suoritustavat ja arvosteluperusteet. Pääsääntöisesti opintojaksojen läsnäolovelvollisuus on 80 %, mutta opintojaksolle määritellyt tehtävät on suoritettava. Jos jollakin opintojaksolla on tästä poikkeava läsnäolovelvollisuus, se on kirjattu opetusohjelmaan, opetussuunnitelmaan tai harjoittelusuunnitelmaan.

Harjoituksissa harjoitellaan käytännössä luennoilla tai itseopiskeluna opittua asiaa. Harjoituksissa edellytetään säännöllistä läsnäoloa. Opinnot voivat sisältää runsaasti erilaisia harjoituskursseja, joiden suorittaminen vaatii läsnäoloa (usein vähintään 80 % kontaktiopetustunneista) sekä annettujen tehtävien hyväksyttyä suorittamista.

Seminaarissa osanottajat esittävät vuorollaan seminaarityönsä (esitelmä, tutkielma, referaatti tms.), osallistuvat töitä koskevaan keskusteluun ja toimivat opponentteina. Seminaareja järjestetään aine- ja syventävissä opinnoissa. Seminaareissa edellytetään säännöllistä läsnäoloa, usein vähintään 80 % kontaktiopetustunneista, eikä seminaareja voi useinkaan korvata muilla suoritustavoilla.

Edeltävät opinnot

Joillekin opintojaksoille osallistuminen edellyttää pakollisten aiempien opintojen suorittamista. Vaaditut aiemmat opinnot ilmoitetaan WebOodin oppaitten opintojaksokuvauksissa. Näistä tiedoista on syytä varmistua ennen kuulusteluun tai opetukseen ilmoittautumista.

(Lisätty opinto-oppaaseen 4.9.2019.)

Opintokokonaisuuksien arvostelu filosofisessa tiedekunnassa

Opintokokonaisuuksien suoritukset arvostellaan opintojaksojen opintopistemäärillä painotettuna keskiarvona seuraavasti:

  • Keskiarvo 1,00–1,49 = arvosana 1/5 (välttävä)
  • Keskiarvo 1,50–2,49 = arvosana 2/5 (tyydyttävä)
  • Keskiarvo 2,50–3,49 = arvosana 3/5 (hyvä)
  • Keskiarvo 3,50–4,49 = arvosana 4/5 (kiitettävä)
  • Keskiarvo 4,50–5,00 = arvosana 5/5 (erinomainen)

Painotetun keskiarvon laskeminen

  • Numeerisesti arvostellun opintojakson arvosana kerrotaan opintopistemäärällä.
  • Kerrotut arvosanat lasketaan yhteen ja summa jaetaan näiden opintojaksojen kokonaisopintopistemäärällä.

Hyväksytty-arvosanalla arvosteltuja opintojaksoja ei oteta huomioon loppuarvosanaa laskettaessa.

Jos johonkin opintokokonaisuuteen kuuluvista opinnoista yli puolet opintopistemäärästä on arvosteltu tai hyväksiluettu arvosanalla hyväksytty, kokonaisuuden arvosanaksi tulee hyväksytty ellei opetussuunnitelmassa ole toisin ilmoitettu.

Filosofisen tiedekunnan tentit ja tenttipäivät (yleiset kuulustelut)

Tentteihin ilmoittautuminen tapahtuu WebOodissa. Luento- tai harjoituskurssin loppukuulusteluun ei tarvitse ilmoittautua, ellei toisin ilmoiteta; tarkista ilmoittautumisajat ja -ohjeet opetustapahtumalta WebOodissa.

Opiskelijan tulee itse perua tenttiin ilmoittautuminen WebOodissa tai sähköisessä tenttijärjestelmässä, jos hän ei pysty osallistumaan tenttiin. Ilmoittautumisajan päätyttyä perumisesta on ilmoitettava suoraan tentaattorille ja toimistosihteerille (esim. sairastuminen). Teologian osastossa on käytössä sähköinen lomake tentin perumista varten.

Filosofisen tiedekunnan tentit 2019-20

Aineryhmä 1:

englannin kieli, etnomusikologia, kirjallisuus, perinteentutkimus, mediakulttuuri ja viestintä;
kasvatustiede ja psykologia;
eksegetiikka, kirkkohistoria, kirkkomusiikki, klassiset kielet sekä muut teologian osaston järjestämät yleis- ja kieliopinnot

20.9.2019 AU100 perjantai klo 13-17
18.10.2019 AU100 perjantai klo 13-17
22.11.2019 C2 perjantai klo 13-17
31.1.2020 AU100 perjantai klo 13-17
28.2.2020 AU100 perjantai klo 13-17
27.3.2020 AU100 perjantai klo 13-17
8.5.2020 AU100 perjantai klo 13-17

Aineryhmä 2:

ruotsin kieli, saksan kieli, venäjän kieli, ranskan kieli, japanin kieli, käännöstiede, kulttuuriantropologia, yleinen kielitiede ja kieliteknologia, suomen kieli, suomen kieli ja kulttuuri vieraskielisille, suomen opettaminen toisena/vieraana kielenä, karjalan kieli, taiteensosiologia;
käytännöllinen teologia, uskonnonpedagogiikka, systemaattinen teologia, systemaattinen teologia ja patristiikka sekä uskontotiede

4.10.2019 AU100 perjantai klo 13-17
1.11.2019 C2 perjantai klo 13-17
29.11.2019 AU100 perjantai klo 13-17
14.2.2020 AU100 perjantai klo 13-17
13.3.2020 AU100 perjantai klo 13-17
17.4.2020 AU100 perjantai klo 13-17
22.5.2020 AU100 perjantai klo 13-17

Kaikki aineet:

23.8.2019 C1 perjantai klo 13-17
13.12.2019 AU100 perjantai klo 13-17
5.6.2020 C1 perjantai klo 13-17
12.6.2020 C1 perjantai klo 13-17

Tenttikuorien jako alkaa klo 12.50. Tentit kestävät neljä tuntia.

Etätentit filosofisessa tiedekunnassa

Filosofisessa tiedekunnassa mahdollisuus tenttiä Itä-Suomen yliopiston kampusten ulkopuolella rajoitetaan koulutuksiin, jotka on lähtökohtaisesti rakennettu siten, että osa opinnoista tapahtuu etäopintoina. Tällöin tenttiminen on mahdollista paikoissa, joissa järjestetään tenttejä. Opiskelija sopii asiasta tentaattorin kanssa ja selvittää tentin valvojan.

Muutoin filosofisen tiedekunnan opintojen tenttiminen yleisessä kuulustelussa tapahtuu Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella. Poikkeustapauksessa tentin voi suorittaa Itä-Suomen yliopiston toisella kampuksella, jos opiskelija itse selvittää samanaikaisesti järjestettävän tentin ja sopii asiasta tentaattorin kanssa.

Opetussuunnitelmassa mainitut vaihtoehtoiset suoritustavat ja sähköiset tentit vähentävät tarvetta suorittaa tenttejä toisella paikkakunnalla.

  • Yksilöllisiin opintojärjestelyihin liittyvä neuvonta ja päätösten valmistelu filosofisessa tiedekunnassa:
    opintokoordinaattori Henni Nevalainen
    [email protected], puh. 050 37 14 330
    Hakeminen ja ohjeet

Opintojen hyväksiluku (AHOT)

Opintojen hyväksilukuperusteet

Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella (AHOT) tarkoitetaan menettelyjä, joilla opiskelijan aiempi osaaminen voidaan arvioida ja hyväksyä osana opintoja. Osaaminen voi olla syntynyt aiempien opintojen yhteydessä tai muissa yhteyksissä, esimerkiksi työssä tai harrastuksissa.

Kamussa on lisätietoa aiemmin hankitun osaamisen hyväksiluvusta.

Opintojen hyväksiluku (AHOT) filosofisessa tiedekunnassa

Jos sama opintojakso kuuluu pakollisena useampaan opintokokonaisuuteen, opiskelija voi käyttää sen kaikkiin niihin filosofisen tiedekunnan opintokokonaisuuksiin, joiden opetussuunnitelmassa ei anneta ohjetta korvaavasta suorituksesta.

Osastot ja oppiaineet voivat rajata osan opinnoista hyväksilukemismenettelyn ulkopuolelle. Nämä rajoitukset mainitaan opetussuunnitelmissa.

Opintojen hyväksilukemista koskevat pysyväismääräykset on koottu tähän opinto-oppaaseen koulutusaloittain.

Opintojen hyväksiluku, humanistinen koulutusala

Humanistisen osaston tutkinto-ohjelmissa ei ole opintojen hyväksilukemista koskevia pysyväismääräyksiä.

Ennen AHOT-hakemuksen jättämistä on hyvä keskustella hakemuksesta etukäteen opintojakson vastuuopettajan kanssa. Vastuuopettajan nimi annetaan WebOodin kurssikuvauksen yhteydessä.

Myös vaihto-opiskelun aikana suoritettujen opintojen siirtäminen Itä-Suomen yliopiston opintorekisteriin tapahtuu AHOT-menettelyn kautta.

  • Humanistisen osaston opintoja koskeviin AHOT-hakemuksiin liittyvä neuvonta: opintosihteeri Tuula Nissinen
Opintojen hyväksiluku, kasvatustieteellinen koulutusala

Kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen asiantuntijakoulutus

Ammatillisissa opettajakorkeakouluissa suoritetuilla opettajan pedagogisilla opinnoilla (60 op/35 ov) voidaan myöntää korvaavuus kokonaisuudesta ”Kasvatustieteellisen alan perusopinnot, kasvatus- ja aikuiskasvatustiede (sivuaineopinnot) 25 op”. Opiskelija voi hakea myös kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen aineopintotasoisten opintojaksojen korvaamista, mikäli opinnot ovat osaamistavoitteiltaan vastaavia. Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa suoritetuilla opettajan pedagogisilla opinnoilla ei voi kokonaisuutena korvata tutkintoon kuuluvia aikuisopettajan tai aineenopettajan pedagogisia opintoja.

Yliopistossa suoritetut opettajan pedagogiset opinnot voi täydentää vastaamaan kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen perus- ja aineopintoja (60 op) suorittamalla seuraavat opintojaksot, yhteensä 15 op:
2320204a Kvantitatiivinen tutkimus 1, luennot 4 op
2320204b Kvantitatiivinen tutkimus 1, harjoitukset 1 op
2230202L Kvalitatiivinen tutkimus 1, luennot 3 op
2230202H Kvalitatiivinen tutkimus 1, harjoitukset 2 op
Syventyminen kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen osa-alueisiin 5 op. Valitaan yksi seuraavista (a on aikuiskasvatustieteen sisällöllä, b kasvatustieteen):
2230334a tai b Kasvatusfilosofia 5 op
2230336a tai b Pedagogiikka 5 op
2230337a tai b Kasvatussosiologia 5 op
2230338 a tai b Kasvatuksen historia 5 op

(tekstiä muokattu 5.6.2020 metodiopintojen osalta. Aiemmin sisälsi opintojaksot 2320204, 5 op ja 2230202, 5 op.)

Kasvatustieteellisen alan perusopintojen ja kasvatustieteellisten sivuaineiden AHOT

1. Opintojen korvautuminen, mikäli opiskelija on valittu tutkinto-opiskelijaksi, mutta hän on jo aiemmin suorittanut jonkin kasvatustieteellisen perusopintokokonaisuuden.

Mikäli aiemmin suoritettu opintokokonaisuus on opiskelijan pääainetta (erityispedagogiikka, kasvatus- ja aikuiskasvatustiede, kasvatustiede), korvataan Kasvatustieteellisen alan perusopinnot kokonaisuudessaan pl. mahdolliset opettajan pedagogisten opinnot.

Mikäli aiemmin suoritettu opintokokonaisuus on muu kuin pääaine, saa opiskelija rekisteriin merkinnän suoritetusta sivuainekokonaisuudesta ja suorittaa pääaineeseensa vain osan (oman koulutuksensa eriytyvät osat ja pedagogisiin opintoihin kuuluvat opintojaksot) kasvatustieteellisen alan perusopintokokonaisuudesta.

2. Opintojen korvautuminen, mikäli opiskelija on suorittanut jo kasvatustieteellisen alan perusopinnot ja lisäksi opiskelee sivuaineeksi toisen kasvatustieteellisen aineen perusopinnot (erityispedagogiikka tai kasvatus- ja aikuiskasvatustiede)

Opiskelija suorittaa vain sivuainekokonaisuuden koulutuksittain eriytyvät osat sekä sivuainekokonaisuuteen kuuluvat oppiaineen omat opintojaksot.

3. Opintojen korvautuminen, mikäli toisen alan/tiedekunnan opiskelija haluaa suorittaa sivuaineeksi sekä kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen että erityispedagogiikan perusopintokokonaisuudet.
Opiskelija opiskelee toisen kokonaisuuden kokonaan ja toisen samoin kuin kohdassa 2 on määritelty.

Opinnot, jotka kuuluvat pakollisena sekä kasvatustieteellisen alan perus-opintoihin että kasvatustieteellisiin sivuaineisiin voidaan tarvittaessa kaksoiskiinnittää ja opintopisteet lasketaan opintopistekertymään kahteen kertaan.

Tämä päätös korvaa 28.8.2018 tehdyn päätöksen 328 § ja sitä sovelletaan 1.8.2019 valmistuviin opintokokonaisuuksiin.

Luokanopettajakoulutus

Aiemmin suoritetut kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen perusopinnot (25 op/15 ov) korvaavat kasvatustieteellisen alan perusopinnot 25 op, mutta opiskelijan tulee lisäksi suorittaa pedagogisen kelpoisuuden saavuttaakseen seuraavat opintojaksot:
P: 2310212 Orientoituminen kasvatus- ja koulutusalalle 2 op
P: 2310213 Orientoiva harjoittelu H1 3 op

Aiemmin suoritetut kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen aineopinnot (35 op/20 ov) korvaavat luokanopettajakoulutuksen kasvatustieteiden aineopinnoista seuraavat opintojaksot (yhteensä 19 op):
2330116 Soveltava pedagoginen kirjallisuus 5 op
2330114 Kvantitatiivinen tutkimus 1 5 op
2330115 Kvalitatiivinen tutkimus 1 5 op
8020110 Kasvatustieteiden tiedonhaku 1 op
2330112 Kandidaatin tutkielmaseminaari 3 op

Jos aiemmin suoritettuihin kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen aineopintoihin sisältyy kandidaatintutkielmaa vastaava aineopintojen tutkielma, tulee sen hyväksilukemista hakea erikseen (yhteensä 6 op). Loput kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen aineopinnoista jäljelle jäävät opinnot opiskelija voi sisällyttää tutkintonsa muihin opintoihin.

Opiskelijan tulee lisäksi suorittaa kasvatustieteen aineopintoihin pedagogisen kelpoisuuden saavuttaakseen seuraavat opintojaksot:

2310216 Erityispedagoginen näkökulma oppimisen tukemiseen 5 op
2310214 Opetus- ja oppimisprosessin suunnittelu, toteutus ja arviointi 3 op
2310215 Perusharjoittelu (H2) 7 op

Ammatillisissa opettajakorkeakouluissa suoritetut opettajan pedagogiset opinnot (60 op/35 ov) korvaavat kasvatustieteellisen alan perusopinnot (25 op), mutta opiskelijan tulee lisäksi suorittaa seuraavat opintojaksot:
P: 2310212 Orientoituminen kasvatus- ja koulutusalalle 2 op
P: 2310213 Orientoiva harjoittelu H1 3 op

Mikäli luokanopettajakoulutukseen hyväksytty opiskelija on suorittanut kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon varhaiskasvatuksen koulutuksessa (lastentarhanopettajakoulutuksessa), opiskelijan tulee hakea opinto-oikeuden muutosta vain maisterin tutkinnon suorittamiseen, ja opiskelija suorittaa maisterin tutkintoonsa pakollisena sivuaineena perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot 60 op.
Lisäksi opiskelijan tulee suorittaa pedagogisen kelpoisuuden saavuttaakseen seuraavat opintojaksot:
2310214 Opetus- ja oppimisprosessin suunnittelu, toteutus ja arviointi 3 op
2310215 Perusharjoittelu (H2) 7 op

Mikäli varhaiskasvatuksen koulutus (lastentarhanopettajakoulutus) on suoritettu muualla kuin Itä-Suomen yliopistossa, tulee opiskelijan suorittaa edellä mainittujen lisäksi opintojakso:
P: 2310216 Erityispedagoginen näkökulma oppimisen tukemiseen 5 op

Varhaiskasvatuksen opettajakoulutus

Aiemmin suoritetut kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen perusopinnot (25 op/15
ov) korvaavat kasvatustieteellisen alan perusopinnot 25 op, mutta opiskelijan tulee suorittaa lisäksi varhaiskasvatuksen asiantuntijuuteen liittyen seuraavat opinnot:
P: 2310212 Orientoituminen kasvatus- ja koulutusalalle 2 op
P: 2310217 Orientaatio varhaiskasvatukseen 3 op

Ammatillisissa opettajakorkeakouluissa suoritetut opettajan pedagogiset opinnot (60 op/35 ov) korvaavat kasvatustieteellisen alan perusopinnot (25 op), mutta opiskelijan tulee lisäksi suorittaa seuraavat opintojaksot:
P: 2310212 Orientoituminen kasvatus- ja koulutusalalle 2 op
P: 2310217 Orientaatio varhaiskasvatukseen 3 op

Kotitalous- ja käsityönopettajakoulutukset

Aiemmin suoritetut kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen perusopinnot (25 op/15 ov) korvaavat kotitalous- ja käsityönopettajakoulutusten opintoihin kuuluvista opintojaksoista seuraavat (yhteensä 15 op):
P: 2310211 Oppimisen ja kehityksen perusteet 5 op
P: 2310232 Kasvatus kestävään tulevaisuuteen 5 op
2310121 Johdatus kasvatustieteeseen 5 op

Aineenopettajan pedagogiset opinnot

(Ei koske kotitalous- ja käsityönopettajakoulutuksia)
Aiemmin suoritetut kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen perusopinnot (25 op/15 ov) korvaavat aineenopettajan pedagogisiin opintoihin kuuluvista opintojaksoista seuraavat (yhteensä 15 op):
P: 2310211 Oppimisen ja kehityksen perusteet 5 op
Ja kaksi seuraavista:
P: 2310232 Kasvatus kestävään tulevaisuuteen 5 op
P: 2310233 Kasvatus moninaisuuden kulttuureissa 5 op
P: 2310238 Kehittävä ja jaettu asiantuntijuus 5 op
P = opettajan pedagogisia opintoja

Opinto-ohjaajan koulutus

Aiemmin suoritetut kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen perusopinnot (25 op/15 ov) korvaavat kasvatustieteellisen alan perusopinnot 25 op, mutta opiskelijan tulee lisäksi suorittaa pedagogisen kelpoisuuden saavuttaakseen seuraavat opintojaksot:

P: 2310212 Orientoituminen kasvatus- ja koulutusalalle 2 op
P: 2310213 Orientoiva harjoittelu H1 3 op

Opintojen hyväksiluku, psykologian koulutusala

Jos opiskelija on suorittanut psykologian aineopintokokonaisuuden sivuaineena, hän täydentää aineopintoja oheisilla opintojaksoilla:

Psykologi asiantuntijana I (3 op)
Psykologi asiantuntijana II (3 op)
Ammatillinen vuorovaikutus I (3 op)
Ammatillinen vuorovaikutus II (5 op)
Kliininen psykologia II (8 op)
Kandidaatin tutkielma psykologian historian alalta” (10 op)

Lisäksi opiskelija suorittaa aineopintoja niin, kandidaatin tutkinnon minimilaajuus täyttyy.

Opintojen hyväksiluku, teologinen koulutusala

Hyväksiluettavien opintojen vanheneminen

Muussa korkeakoulussa suoritetut opintokokonaisuudet eivät vanhene (poisluettuna muussa yliopistossa suoritetut teologian opinnot), eli toisin sanoen hyväksilukemista on mahdollista hakea opintokokonaisuuden suoritusajankohdasta riippumatta. Yksittäisten hyväksiluettavien opintojaksojen tulee olla alle kymmenen vuotta aikaisemmin suoritettuja.

Yleisen teologian opinnot

Mikäli opiskelija on suorittanut yleisen teologian opintoja Joensuun/Itä-Suomen yliopiston vaatimusten mukaisesti, opinnot korvaavat vastaavat opinnot Itä-Suomen yliopistossa ilman erillistä hyväksilukemispäätöstä.
Joensuun/Itä-Suomen yliopiston vaatimusten mukaisesti suoritettu yleisen teologian erillinen perus- ja aineopintokokonaisuus (60 op/35 ov) korvaa läntisen teologian perusopinnot 60 op. Yleisen teologian perusopinnot (25 op/15 ov) korvaavat läntisen teologian perusopintoja 25 op. Erillistä hyväksilukemispäätöstä ei tarvita.

Mikäli opiskelija on suorittanut enintään kymmenen vuotta aikaisemmin yleisen teologian perusopinnot Helsingin yliopiston vaatimusten mukaisesti (25 op/15 ov, vähintään arvosanalla 3/5), opinnot korvaavat läntisen teologian perusopintoja 25 op. Kokonaisuusmerkintä merkitään rekisteriin Helsingin yliopiston hyväksymän opintopistemäärän ja annetun arvosanan mukaisesti. Läntisen teologian perusopintokokonaisuutta on tällöin täydennettävä vaadittaviin 60 opintopisteeseen suorittamalla seuraavat opintojaksot:
2411102N EKS perusopintoja: Vanhan testamentin tutkimus 4 op
2411103N EKS perusopintoja: Raamatuntuntemus 1 op
2411104 EKS perusopintoja: Raamatun tutkimuksen metodit ja tekstianalyysi 2 op
2421202 KH perusopintoja: Suomen kirkkohistoria 3 op
2421203 KH perusopintoja: Kristinuskon historia uudenajan alusta nykypäivään 4 op
2421303 ST perusopintoja: Johdatus reformaation ja modernin ajan teologiaan 3 op
2421304 ST perusopintoja: Teologinen etiikka 2 op
2421305 ST perusopintoja: Ekumeniikka 2 op
2421403 KT perusopintoja: Uskontokasvatuksen perusteet 3 op
2421404 KT perusopintoja: Diakonia ja jumalanpalveluselämä 4 op
2411603 UTI perusopintoja: Suomalainen uskonnon tutkimuksen kenttä 3 op
2411604 UTI perusopintoja: Maailmanuskonnot 4 op

Mikäli opiskelija on suorittanut enintään kymmenen vuotta aikaisemmin yleisen teologian perus- ja aineopinnot Helsingin yliopiston vaatimusten mukaisesti (60 op/35 ov, vähintään arvosanalla 3/5), opinnot korvaavat läntisen teologian perusopinnot 60 op. Kokonaisuusmerkintä merkitään rekisteriin Helsingin yliopiston hyväksymän opintopistemäärän ja annetun arvosanan mukaisesti. Muualla kuin Itä-Suomen yliopistossa suoritettuja teologian tai klassisten kielten opintoja voidaan hakemuksesta lukea hyväksi myös yksittäisinä opintosuorituksina.

Ammattikorkeakoulututkinnon hyväksilukeminen

Ammattikorkeakoulututkinnosta voidaan alasta riippumatta hyväksilukea TK-tutkintoon muita opintoja 20 op.

Kirkollisen alan ammattikorkeakoulututkinnolla (diakonin, diakonissan ja nuorisotyönohjaajan kelpoisuus) voidaan lisäksi korvata seuraavat opinnot:
2421401 KT perusopintoja: Johdatus käytännöllisen teologiaan 2 op
2421402 KT perusopintoja: Sielunhoito ja pastoraalipsykologia 3 op
2421403 KT perusopintoja: Uskontokasvatuksen perusteet 3 op

Latinan kielen opintojen hyväksilukeminen

Opiskelijalle, joka on suorittanut koululatinan, latinan kielen ylioppilaskokeen, pro exercitio -kokeen tai yliopistotasoisen latinan alkeiskurssin, voidaan hyväksilukea osasuoritus 2 op latinan peruskurssista (koko laajuus 5 op). Opiskelija suorittaa loput 3 op latinan peruskurssista latinan opettajan kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Lisäsuorituksen jälkeen opiskelija hallitsee latinankielistä teologista käsitteistöä ja ymmärtää latinankielistä kristillistä kirjallisuutta.

Varusmiespappi- ja diakonikurssien hyväksilukeminen

Suomen puolustusvoimien kirkollisen alan järjestämien varusmiespappi- ja -diakonikurssien sekä niihin kuuluvan harjoittelun perusteella voidaan hyväksilukea 3 op vapaasti valittaviin opintoihin. Kurssien tulee olla suoritettu alle kymmenen vuotta aikaisemmin.

KETKO-koulutuksen hyväksilukeminen

KETKO-koulutuksen eli Suomen Ekumeenisen Neuvoston nuorisojaoston järjestämän Kansainvälisen ja ekumeenisen toiminnan koulutusohjelman perusteella voidaan korvata 2 opintopisteen osasuoritus opintojaksosta 2422011 Aineopintoja: Kirkko ja ekumenia.

AHOT läntisen teologian soveltavissa opinnoissa

Teologian osastossa suoritettavissa opinnoissa AHOT-menettelyä sovelletaan eräissä kirkon virkaan vaadittavien ja moniammatillisten soveltavien opintojen oppimiskokonaisuuksissa. Soveltaminen on rajattu erikseen nimettyihin erilliskursseihin, joissa aikaisemmin hankittu osaaminen on mahdollista toimivalla tavalla arvioida ja osoittaa suhteessa opintojakson osaamistavoitteisiin.

AHOT-menettelyä sovelletaan seuraavissa opintojaksoissa:
Kirkon virkaan vaadittavissa soveltavissa opinnoissa
Kirkkolaulun kurssi (Virsilaulu 3 t, Kirkkolaulun teemaseminaari 6 t), joka on osa opintojaksoa Orientoivat opinnot Suomen ev.-lut. kirkon virkaan vaadittaviin soveltaviin opintoihin (2424201)
Rippikoulun suunnittelu ja toteutus (2424104), 2 op

Moniammatillisten soveltavien opintojen orientaatiojakso sisältää viisi kurssia, joissa aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista sovelletaan:
Teologin hallintomenettelytaidot (2424202), 2 op
Teologin viestintätaidot (2424203), 2 op
Teologi ammattitutkijana (2424204), 2 op
Teologi esimiehenä ja alaisena (2424205), 2 op
Teologi arvovaikuttajana (2424206), 2 op.

Läntisen teologian soveltavien opintojen hyväksiluvuista päättää ja ohjeistaa soveltavien opintojen vastuuopettaja yliopistonlehtori Suvi Saarelainen.

  • Teologian osaston opintoja koskeviin AHOT-hakemuksiin liittyvä neuvonta: opintosihteeri Tuula Nissinen

Opinnäytteet: kandidaatintutkielma ja pro gradu -tutkielma

Harjoittelu

Opetusharjoittelut filosofisessa tiedekunnassa

Opetusharjoitteluissa sovelletaan koulutuksessa saatuja teoreettisia tietoja ja taitoja käytännön tilanteissa. Koulutuksen aikana ohjattu harjoittelu on yksi osa opettajaksi kehittymisen tukemista. Harjoittelut järjestetään koulutuksesta riippuen esimerkiksi tiedekunnan yhteydessä toimivassa Joensuun normaalikoulussa tai opiskelijan itse etsimissä harjoittelupaikoissa perusopetuksen, erityisopetuksen, ammatillisen koulutuksen tai aikuisopetuksen tehtävissä.

Opinto-ohjaajan opintoihin kuuluu useita ohjaus- ja opetusharjoitteluja, jotka sijoittuvat eri opiskeluvuosille. Ohjatut harjoittelut ovat keskeisessä asemassa ohjauksen ammatillisten menetelmien harjoittelemisessa, ohjaajaksi kasvamisessa sekä pedagogisessa koulutuksessa. Harjoittelujen kautta opiskelija perehtyy valintansa mukaan eri oppilaitoksiin sekä muihin ohjauksen toimintaympäristöihin. Opiskelija etsii harjoittelupaikat itse ja suuntaa näin ammatillista kehittymistään.

Opetusharjoitteluun liittyvät ohjeet

Opettajankoulutukseen sisältyvä ohjattu harjoittelu normaalikoulussa muodostuu Orientoivasta harjoittelusta (H1), Perusharjoittelusta (H2) ja Syventävästä harjoittelusta (H3). Koulutukseen kuuluvasta Työelämäharjoittelusta (H4) vastaavat opettajankoulutusta järjestävät osastot.
HUOM! Opintoyhteisöjen linkit avautuvat uuteen ikkunaan. Opintoyhteisöihin kirjaudutaan UEF-tunnuksilla.

Työharjoittelu filosofisen tiedekunnan tutkinto-ohjelmissa

Yliopiston tuettu työharjoittelu jaetaan sekä kotimaan että ulkomaan harjoitteluun, joihin on molempiin omat ohjeensa. Kotimaan harjoittelutuki on tarkoitettu generalistiopiskelijoille eli opiskelijoille, joiden tutkinto ei suoraan anna pätevyyttä tiettyyn ammattiin. Ulkomaan harjoittelutukea voidaan myöntää myös opettajaksi opiskeleville. Lisätietoja harjoittelusta löytyy Kamusta.

Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen asiantuntijakoulutukseen sisältyy työharjoittelu (esim. nk. hallinnonharjoittelu) opiskelijan työelämäorientaation mukaisessa harjoittelupaikassa. Harjoittelussa perehdytään koulutusalan asiantuntijuutta edellyttäviin työtehtäviin käytännössä ja kehitetään ammatillista osaamista. Opiskelijat etsivät harjoittelupaikat itse.

Humanistisen osaston koulutuksissa maisterin tutkinnon muihin opintoihin voi sisältyä työharjoittelu (2110043 Asiantuntijuutta kehittävä työharjoittelu 10 op).

Psykologian koulutukseen kuuluvat seuraavat harjoittelut:

  • orientoiva harjoittelu, 5 op, vapaavalintaisina aineopintoina kandidaatin tutkinnossa
  • psykologiharjoittelu, 30 op, pakollisina syventävinä opintoina maisterin tutkinnossa.

Orientoivan harjoittelun tavoitteena on tutustuminen sosiaali- ja terveydenhuollon, työpsykologian ja muiden psykologian sovellusalojen ammatilliseen kenttään ja tuleviin yhteistyökumppaneihin. Tavoitteena on lisätä opiskelijan ammatillisia perusvalmiuksia ja -taitoja valmistaen opiskelijoita syventävien opintojen ammatilliseen opetukseen. Harjoittelu ei ole varsinaista psykologin työtä. Siihen voi kuulua toimipisteen normaaleihin työtehtäviin osallistumista ja niiden seuraamista, ja esim. avustavia tehtäviä, asiakkaiden haastatteluja, yksilö- tai ryhmäohjausta, neuvontatilanteita tai muita asiakastilanteita, niiltä osin kuin edeltävät opinnot antavat siihen valmiuksia.  Orientoivan harjoittelun voi suorittaa myös tutkimuksellisin painotuksin oppiaineen tutkimusryhmissä. Tällöin harjoittelun tulee sisältää monipuolisesti tutustumista ja osallistumista tutkimuksen teon eri vaiheisiin.

Viiden kuukauden mittainen psykologiharjoittelu sijoittuu opintopolun loppuun. Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija asiakkaan kohtaamiseen, psykologisiin tutkimuksiin, lausunnon laadintaan, moniammatilliseen työskentelyyn sekä psykologityön eettisiin kysymyksiin. Harjoittelua ohjaa aina kokenut laillistettu psykologi.

Läntisen teologian maisteriopintoihin kuuluu osana soveltavia opintoja 12 opintopisteen laajuinen työharjoittelu. Lisätietoa Työharjoittelusta löydät kohdasta Teologian osaston soveltavat opinnot > Läntisen teologian soveltavat opinnot.

Ortodoksisen teologian työharjoittelumahdollisuuksista lisää kohdassa Teologian osaston soveltavat opinnot > Ortodoksisen teologian soveltavat opinnot.

Tietoja muokattu 13.5.2020: korjattu läntisen teologian työharjoittelu 12 opintopisteen laajuiseksi.

Kieliharjoittelu

Kieliharjoittelu ruotsin ja vieraiden kielten opiskelijoille

Kieliharjoittelu kuuluu pakollisena

  • ranskan kielen ja kulttuurin aineopintoihin,
  • ruotsin kielen aineopintoihin sekä
  • venäjän kielen aineopintoihin.

Kieliharjoittelu kuuluu valinnaisena

  • englannin kielen ja kulttuurin aine- tai syventäviin opintoihin,
  • englannin kielen ja kääntämisen aine- tai syventäviin opintoihin,
  • saksan kielen ja kulttuurin aineopintoihin sekä
  • japanin kielen ja kulttuurin aineopintoihin.

Vapautuksen hakeminen pakollisesta kieliharjoittelusta

Pakollisesta kieliharjoittelusta voidaan poikkeustapauksissa myöntää vapautus ns. opintososiaalisista syistä. Opintososiaalisista syistä vapauttaminen voi tapahtua

  1. erityisjärjestelyjen kautta, jos syy on lääketieteellinen. Lisätietoja erityisjärjestelyjen hakemisesta on Kamussa.
  2. muista erityisen painavista syistä, joita ovat esimerkiksi vaikea elämäntilanne tai oma tai lähiomaisen vakava sairaus. Hyväksyttävänä syynä ei voida pitää esimerkiksi normaalia perhe-elämää, lemmikkieläimen tai asunnon omistamista, työntekoa, harrastustoimintaa tai opiskelijajärjestössä toimimista.

Vapautusta haetaan vapaamuotoisella hakemuksella, joka palautetaan opintokoordinaattori Henni Nevalaiselle. Päätöksen tekee dekaani.

Kieliharjoittelusta vapautettu suorittaa kieliharjoitteluopintojakson tilalle vastaavan määrän muita ko. oppiaineen aine- tai syventäviä opintoja kieliharjoittelusta vastaavan opettajan ohjeiden mukaan.

Hakemukset

opintokoordinaattori Henni Nevalainen
henni.nevalainen at uef.fi, puh. 050 37 14 330

Teologian osaston soveltavat opinnot

Läntisen teologian soveltavat opinnot

Läntisen teologian soveltavien opintojen vastuuhenkilönä toimii yliopistonlehtori Suvi Saarelainen.

Teologin suuntautumisvaihtoehdon opiskelija suorittaa osana maisteriopintojaan vähintään yhden valitsemansa soveltavien opintojen kokonaisuuden. Vapaasti valittaviin opintoihinsa hän voi sen lisäksi liittää harkintansa mukaan muita soveltavia opintoja.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virkaan vaadittavat soveltavat opinnot (läntinen teologia)

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappis- ja lehtorinvirkoihin edellytetään vähintään 20 op:n laajuiset soveltavat opinnot. Ne toteutetaan yhteistyössä paikallisseurakuntien kanssa siten, että valtaosa opetuksesta tapahtuu työssäoppimisseurakunnissa yliopiston valitsemien ohjaavien pappien ja ryhmäohjausta antavien opettajien johdolla.

Kirkolliset soveltavat opinnot koostuvat kahdesta osiosta:

1. Orientaatiojakso (8 op): Jakson aikana opiskelija saa perusvalmiudet käytännön oppimisjakson toteuttamiseen paikallisseurakunnissa. Orientaatiojaksolla syyslukukaudella opiskelija suorittaa jumalanpalveluselämän, homiletiikan, kirkkolaulun, sielunhoidon ja uskontokasvatuksen kurssit sekä kirkollisten toimitusten ja työyhteisötaitojen seminaarit.

2. Työssäoppimisjakso seurakunnassa (12 op): Suoritetaan kokopäivätoimisena opiskeluna ja työskentelynä paikallisseurakunnissa noin 8 viikon ajan tammikuun alusta maaliskuun alkuun. Työssäoppimisjaksoon sisältyy säännöllinen osallistuminen sielunhoidon ryhmään, jumalanpalvelusseminaariin ja uskontokasvatusseminaariin. Lisäksi opiskelijan ammatillisen kasvun prosessia ja työelämäkokemuksia käsitellään erillisessä identiteettiryhmässä.

Työssäoppimisjaksoon liittyy myös evaluointi, joka toteutuu sekä jakson aikana että sen jälkeen päätösseminaarissa. Arvioinnissa tarkastellaan opiskelijan työssäoppimissuunnitelman ja muiden oppimisen tavoitteiden toteutumista, työssäoppimisen järjestelyjen ja yhteistyön sujuvuutta sekä soveltavien opintojen merkitystä ammatillisen kasvun osana. Evaluointi tapahtuu osittain laatimalla kirjallisia dokumentteja ja osittain osallistumalla teologian opiskelijoiden soveltuvuusarvioinnin yhteyteen liitettyyn seminaariin.

Edeltävinä opintoina vaaditaan teologian kandidaatin tutkinto tai siihen vaadittavat opinnot. Pelkkää teologian maisterin tutkintoa suorittavilta vaaditaan edeltävinä opintoina täydentävien opintojen (60 op) suorittaminen.

Soveltaviin opintoihin osallistuvan opiskelijan on oltava evankelis-luterilaisen kirkon jäsen. Haku soveltaviin opintoihin on edellisen lukuvuoden keväällä helmikuussa ja siitä ilmoitetaan erikseen teologian osaston opiskelijoiden tiedotuskanavien välityksellä. Vuotuinen enimmäismäärä on 40 opiskelijaa. Mikäli soveltaviin opintoihin on hakijoita enemmän kuin voidaan ottaa, etusijalla ovat ne, jotka ovat suorittaneet teologian maisterin tutkintoon kuuluvia opintoja eniten. Lopullisen vahvistuksen opiskelijan työssäoppimisjakson toteutumiselle tietyssä seurakunnassa antaa asianomaisen seurakunnan kirkkoherra, joka vastaa seurakunnassa annettavasta opetuksesta, julistuksesta ja sielunhoidosta.

Moniammatilliset soveltavat opinnot (läntinen teologia)

Moniammatilliset soveltavat opinnot on teologin yleisiä työelämätaitoja ja yhteiskunnallisia uravaihtoehtoja esittelevä opintokokonaisuus (20 op). Teoreettisen opiskelun ja käytännön työssäoppimisen menetelmillä perehdytään työelämän generalistialojen edellyttämään asiantuntijuuteen, toimintaympäristöihin, ammattikuviin ja työkäytäntöihin. Moniammatilliset soveltavat opinnot toteutetaan yhteistyössä vuosittain vaihtuvien julkisen hallinnon, yrityselämän, kolmannen sektorin, erilaisten uskonnollisten yhteisöjen ja median toimijoiden kanssa. Työssäoppimisen ohjaus tapahtuu yliopiston valitseman ohjaajan johdolla työpaikalla. Opiskelijan on huomattava, että nämä opinnot eivät anna valmiutta evankelisluterilaisen kirkon virkaan.

Moniammatilliset soveltavat opinnot koostuvat kahdesta osasta:

1. Valmentava jakso (8 op) Teologina työelämässä: Jakso sisältää johdantokurssin (2 op) sekä kolme (3) vapaasti valittavaa kahden opintopisteen kurssia, joissa käsitellään yleisiä työelämän vaatimia kompetensseja viestinnän ja vuorovaikutuksen, esimies- ja alaistaitojen, hallinto-osaamisen, arvovaikuttamisen sekä tutkijanuran konteksteissa. Nämä kurssit opiskelija valitsee tarjolla olevista moniammatillisten soveltavien opintojen teoriakursseista. Kaikkia opetussuunnitelmaan hyväksyttyjä kursseja ei järjestetä vuosittain.

2. Työssäoppimisjakso (12 op) Teologin ammattikuvan rakentaminen on strukturoitu ja ohjattu työelämäoppiminen, joka sisältää 8 viikkoa päätoimista työskentelyä jossain yliopiston hyväksymässä työpaikassa. Työssäoppiminen päättyy evaluaatioon, joka sisältää työssäoppimisraportin laatimisen ja arviointikeskustelun opiskelijan, työssäoppimisjakson ohjaajan sekä oppimisjaksosta vastaavan opettajan kesken.

Edeltävinä opintoina vaaditaan teologian kandidaatin tutkinto tai siihen vaadittavat opinnot. Pelkkää teologian maisterin tutkintoa suorittavilta vaaditaan edeltävinä opintoina täydentävien opintojen (60 op) suorittaminen. Opiskelija voi halutessaan suorittaa erikseen valitsemiaan osia teoriajakson opinnoista.

Sielunhoidon soveltavat opinnot (läntinen teologia)

Sielunhoidon soveltavat opinnot muodostavat 20 opintopisteen opintokokonaisuuden, jossa teoreettisen opiskelun ja käytännön työssäoppimisen menetelmillä perehdytään sielunhoidon erityisalojen toimintaympäristöihin, ammattikuviin ja työkäytäntöihin.

Sielunhoidon soveltavat koostuvat kahdesta osasta:

1. Osio A: Hoitotieteen, lääketieteen ja teologian näkökulmia ihmisen kokonaisvaltaiseen hoitamiseen (8 op). Teoriaopinnoista kolme järjestetään luentokursseina: 2424301N Ihmisen kokonaisvaltainen kohtaaminen hoidossa (2 op), 2424302 Hoitotieteellinen tieto potilaan kokonaisvaltaisessa hoidossa (2 op), 2424303 Johdatus psykoterapiaan ja psykiatriaan (2 op). Opintojakso 2424304N Sielunhoito osana ihmisen kokonaisvaltaista kohtaamista (2 op) suoritetaan kirjallisina tehtävinä. Opintojakson teoreettiset opinnot (osio A) ovat avoimia kaikille hoitotieteen, lääketieteen ja teologian opiskelijoille sekä kaikille muillekin niistä kiinnostuneille opiskelijoille.

2. Osio B: Sielunhoidon työssäoppimisjakso (12 op). Työssäoppimisjaksolle opiskelijat valitaan hakemuksen, soveltuvuusarvioinnin ja siihen liittyvien haastatteluiden perusteella. Haku työssäoppimisjaksolle tapahtuu vuosittain syyskuussa ja siitä tiedotetaan erikseen. Työssäoppimisjakso toteutetaan Siun Soten Joensuun keskussairaalan somaattisilla ja psykiatrisilla osastoilla sekä Joensuun kaupungin Siilaisen sairaalassa.

Ortodoksisen teologian soveltavat opinnot

Ortodoksisen teologian soveltavien opintojen käytännön toteutuksesta vastaa ortodoksinen seminaari. Vastuuhenkilöinä toimivat käytännöllisen teologian professori ja ortodoksisen seminaarin opettaja. Soveltavat opinnot sisältyvät kaikissa ortodoksisen teologian suuntautumisvaihtoehdoissa opiskelevien tutkintoon.

Soveltavien opintojen liturgiset harjoitukset (ortodoksinen teologia)

Ortodoksisen teologian tutkintovaatimuksiin sisältyy kaikissa koulutusohjelmissa liturgiset harjoitukset, joissa opiskelija perehtyy ortodoksisen kirkon jumalanpalveluskirjallisuuteen ja kirkkovuoden jumalanpalveluksiin ortodoksisen seminaarin jumalanpalveluksissa. Lisäksi opiskelija perehtyy paastokausien, suuren viikon ja suurten juhlien jumalanpalveluksiin sekä kirkollisiin toimituksiin (kaste, avioliitto, hautajaiset).

Teologin suuntautumisvaihtoehdossa ja kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehdossa liturgisten harjoitusten laajuus on 8 op. Opetusalan suuntautumisvaihtoehdossa liturgisten harjoitusten laajuus on 3 op.

Liturgisten harjoitusten ohjauksesta ja opetuksesta vastaavat ortodoksisen seminaarin opettajat.

Kirkolliset soveltavat harjoitukset (ortodoksinen teologia)

Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous edellyttää papin (ja diakonin) ja kanttorin toimen kelpoisuusedellytyksenä, että teologian maisterin tutkintoon sisältyvien soveltavien opintojen työharjoittelujakso on suoritettu kirkollisesti eli seurakuntaharjoitteluna.

Kirkolliset soveltavat harjoitukset suoritetaan kokopäivätoimisena opiskeluna ja työskentelynä ortodoksisessa seurakunnassa. Teologin suuntautumisvaihtoehdossa seurakuntaharjoittelun kesto on kahdeksan viikkoa (12 op) ja kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehdossa kolme viikkoa (4 op). Työssäoppimisjaksolla opiskelija perehtyy papin ja kanttorin työhön. Valtaosa opetuksesta tapahtuu työssäoppimisseurakunnassa pappien ja kanttorien johdolla. Työssäoppimisjakso tukee opiskelijan kirkollisen työn ammattietiikkaan, ammatti-identiteettiin ja ammattikuvaan liittyvää oppimisprosessia.

Kirkollisten soveltavien harjoitusten ohjauksesta vastaa ortodoksinen seminaari. Yliopiston taholta harjoitusten vastuuopettajana toimii käytännöllisen teologian professori.

Moniammatilliset soveltavat harjoitukset (ortodoksinen teologia)

Teologin suuntautumisvaihtoehdossa on mahdollista suorittaa kirkollisten soveltavien harjoitusten sijaan moniammatilliset soveltavat harjoitukset, jotka vahvistavat teologin yleisiä työelämätaitoja ja yhteiskunnallisia uravaihtoehtoja.

Moniammatilliset soveltavat harjoitukset suoritetaan kokopäivätoimisena opiskeluna ja työskentelynä perehtymällä johonkin teologisen erityisalan toimintaympäristöön, ammattikuvaan ja työkäytäntöihin. Tämä tapahtuu toimimalla työssäoppijana teologin tehtävässä ja toimintaympäristössä esimerkiksi julkisen hallinnon, yrityselämän, kolmannen sektorin, ortodoksisen kirkon keskushallinnon, erilaisten uskonnollisten yhteisöjen ja median alalla. Työharjoittelun kesto on kahdeksan viikkoa (12 op).

Opiskelijan on huomattava, että moniammatilliset soveltavat harjoitukset eivät tuota kelpoisuutta papin (ja diakonin) toimeen Suomen ortodoksisessa kirkossa.

Harjoitusten ohjauksesta vastaa ortodoksinen seminaari. Yliopiston taholta soveltavien opintojen vastuuopettajana toimii käytännöllisen teologian professori.

Opintoja koskevat määräykset

Opintojen vanheneminen filosofisen tiedekunnan koulutuksissa

Filosofisen tiedekunnan koulutuksilla ei ole opintojen vanhenemista koskevia määräyksiä.

Mahdolliset hyväksiluettavia opintoja (AHOT) koskevat vanhenemismääräykset kerrotaan kunkin koulutusalan kohdalla tämän oppaan opintojen hyväksilukemista koskevassa osassa.

Opintosuoritusten suoritus- ja/tai korotuskertojen määrä

Tiedekunnat järjestävät opetuksen ja opintojen ohjauksen siten, että tutkinto on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen yliopistolaissa säädetyssä tavoiteajassa, tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja keskeytyksettä. Opetus järjestetään hyväksyttyjen opetussuunnitelmien mukaisesti. (Opintojohtosääntö 21 §)

Opiskelijalle on varattava opintosuorituksen suoritusmahdollisuuksia riittävästi huomioimalla tutkinnoille säädetyt tavoiteajat. Opetussuunnitelmissa voidaan rajoittaa opintosuorituksen suoritus- ja korotuskertoja. (Opintojohtosääntö 31 §)

Jos opintojaksolle opetussuunnitelmassa määrätty suoritusmahdollisuus peruuntuu ennakoimattomasti, tulee opiskelijalle taata mahdollisuus suorittaa kyseinen opintosuoritus tarkoituksenmukaisella ja yhdenvertaisuuden turvaavalla tavalla. (Opintojohtosääntö 31 §)

Mikäli opiskelija on uusinut opintosuorituksen ja saanut samasta opintosuorituksesta eri arvosanoja tai opintopistemääriä, hänen lopulliseksi opintosuorituksekseen tulee opintopistemäärältään laajin suoritus riippumatta arvosanasta. Mikäli opintopistemäärät ovat samoja, opintosuoritukseksi tulee arvosanaltaan korkein suoritus, ellei opiskelija muuta esitä. Laajuuden ja arvosanan ollessa samoja tulee lopulliseksi opintosuoritukseksi viimeisin suoritus. (Opintojohtosääntö 34 §)

Opetukseen ilmoittautuminen, opetusryhmiin valitsemisen perusteet

Opintosuoritukseen saa osallistua vain yliopiston opiskelijarekisteriin läsnä olevaksi merkitty opiskelija, jolla on opintosuorituksen edellyttämä opiskelu- tai opinto-oikeus. (Opintojohtosääntö 12 §)

Jos opetusryhmään ei voida ottaa kaikkia siihen ilmoittautuneita opiskelijoita, otetaan opiskelijat ryhmään yhdenmukaisin perustein. Ryhmään ovat etusijalla opiskelijat, joille opintojakso on pakollinen opiskelu- tai opinto-oikeuden ja siihen liittyvän opetussuunnitelman mukaisesti. Mikäli kaikkia näitä opiskelijoita ei sittenkään voida ottaa opetusryhmään, otetaan opiskelijat ryhmään yhdenmukaisin perustein. Tiedekunnat ja opetusta antavat yksiköt voivat antaa tarkempia määräyksiä opetusryhmiin valitsemisen perusteista ja muista ilmoittautumiskäytännöistä. (Opintojohtosääntö 21 §)

Opetussuunnitelmamuutoksen siirtymämääräykset

Siirtymämääräykset opetussuunnitelman muututtua

Itä-Suomen yliopistossa opetussuunnitelmat päätetään yleensä kolmeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Kun opetussuunnitelma muuttuu, uuden ja vanhan opetussuunnitelman välille luodaan siirtymäsääntöjä, joiden on tarkoitus mahdollistaa opiskelijan opintojen sujuva eteneminen muutoksista huolimatta. Siirtymämenettelyjen puitteet on asetettu yliopiston opintojohtosäännössä ja akateemisen rehtorin ohjeessa.

Kamussa on lisätietoa siirtymäsäännöistä.

Tiedekunnissa voi olla yksityiskohtaisempia ohjeita, jotka koskevat laitosten, koulutusten ja oppiaineiden opintoja.

Opetussuunnitelmamuutoksen siirtymämääräykset filosofisessa tiedekunnassa

Filosofisen tiedekunnan opetussuunnitelmat on hyväksytty lukuvuosiksi 2018 - 2021. Siirtymäsäännöt ja vastaavuustaulukot uuden ja vanhan opetussuunnitelman välillä ovat kunkin osaston opintoyhteisössä (vaatii kirjautumisen UEF-tunnuksilla).
Linkit avautuvat uudelle välilehdelle.

Kieli- ja viestintäopinnot ja koulusivistyskieli

Kieli- ja viestintäopinnot filosofisen tiedekunnan tutkinto-ohjelmissa

Kieli- ja viestintäopintojen opintojaksot on kerrottu kunkin tutkinto-ohjelman oppaassa WebOodissa ja Kielikeskuksen verkkosivuilla.

Humanistisen osaston tutkinto-ohjelmat: 14 op

  • Äidinkieli (puheviestintä ja kirjoitusviestintä) 5 op
  • Toinen kotimainen kieli (suullinen ja kirjallinen taito) 4 op
  • Vieras kieli 5 op

Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, kasvatustieteiden ja psykologian osasto: 13 op

  • Äidinkieli (puheviestintä ja kirjoitusviestintä) 6 op
  • Toinen kotimainen kieli (suullinen ja kirjallinen taito) 4 op
  • Vieras kieli 3 op

Teologian osasto: 12 op

  • Äidinkieli (puheviestintä ja kirjoitusviestintä) 4 op
  • Toinen kotimainen kieli (suullinen ja kirjallinen taito) 4 op
  • Vieras kieli 4 op
Kieli- ja viestintäopintoja koskevat päätökset filosofisessa tiedekunnassa

Vapautus kieliopinnoista

Osastonjohtaja voi perustelluista syistä myöntää vapautuksen pakollisista kieliopinnoista osittain tai kokonaan opiskelijalle, jonka koulusivistyskieli on suomi tai ruotsi. Vapautusta on haettava heti opintojen alussa.

Ruotsin kielen tai vieraan kielen opinnoista vapauttamisen perusteena voi olla aiempien ko. kielen opintojen puuttuminen, vamma tai sairaus tai muu erityisen painava syy.

Äidinkielen puhe- ja kirjoitusviestinnän opinnoista vapauttamisen perusteena voi olla vamma tai sairaus tai muu erityisen painava syy.

Vapautusta koskevasta vapaamuotoisesta hakemuksesta on käytävä ilmi

  • mitä asia koskee,
  • opiskelijan nimi ja opiskelijanumero
  • opiskelijan yhteystiedot: sähköposti, puhelinnumero, postiosoite sekä
  • seikat, joihin hän vetoaa vapautuksen saamiseksi.

Liitteeksi vaaditaan todistus aiemmista opinnoista.

Päätös opiskelijalta vaadittavista kieliopinnoista

Jos opiskelijan koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi tai hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, hänen on haettava heti opintojen alussa osastonjohtajalta päätöstä häneltä  vaadittavista kieliopinnoista.

Vapaamuotoisesta hakemuksesta on käytävä ilmi

  • mitä asia koskee (esim. "Haen päätöstä minulta vaadittavista kieliopinnoista.")
  • opiskelijan nimi ja opiskelijanumero
  • opiskelijan yhteystiedot: sähköposti, puhelinnumero, postiosoite.

Liitteeksi vaaditaan kopio perusopetuksen ja yleissivistävän koulutuksen päättötodistuksesta (peruskoulu ja lukio tai vastaavat).

Hakemusten käsittely ja neuvonta

amanuenssi Riikka Myllys
Joensuun kampus, Agora-rakennus, huone 143
riikka.myllys at uef.fi
puh. 050 442 3884

Muokattu 25.2.2020: amanuenssi Minna Surakan tilalle muutettu Riikka Myllys

Tutkinnon hakeminen

Tutkinnon hakeminen filosofisen tiedekunnan koulutuksissa

Tutkinnon hakemisen yleiset ohjeet

Tutkintohakemus jätetään oman koulutuksen amanuenssille. Hakulomake ja yhteystiedot ovat opintoyhteisössä (vaatii kirjautumisen UEF-tunnuksilla).
HUOM! Linkit avautuvat uuteen ikkunaan.

Tutkintotodistukset:

  • opiskelija noutaa todistuksen opintosihteeri Päivi Multaselta (Joensuun kampus, Futura-rakennus, huone 318) tai
  • todistus luovutetaan filosofisen tiedekunnan publiikissa tai
  • todistus lähetetään kirjepostina kotiosoitteeseen.
Filosofisen tiedekunnan publiikit 2019-20

Publiikki on juhlava tutkintotodistusten luovutustilaisuus. Publiikin ohjelmaan kuuluvat dekaanin puhe, yhden publikoitavan puhe, mahdollinen pieni musiikkiesitys, todistusten luovutus, publikoitavien onnittelu ja lopuksi kakkukahvit. Kukin publikoitava voi kutsua tilaisuuteen muutaman lähiomaisen ja ystävän.

Filosofisen tiedekunnan publiikit pidetään lukuvuonna 2019–2020

  • tiistaina 17.12.2019 klo 15.00 alkaen auditoriossa AT100 ja
  • tiistaina 26.5.2020 klo 15.00 alkaen auditoriossa AT100.

Jos publiikkiin ilmoittautuu alle viisi valmistuvaa opiskelijaa, publiikki perutaan.

Auditorio AT100 sijaitsee Agora-rakennuksen teologian siivessä Joensuun kampuksella.

Opiskelijan oikeudet ja vastuut

Johtosääntö

Opiskelua ja opetusta Itä-Suomen yliopistossa ohjaa opintojohtosääntö.

Palaute ja reklamaatio, muutoksenhaku

Palaute

Itä-Suomen yliopiston opiskelijalla on useita mahdollisuuksia palautteen antamiseen. Opiskelijalla on mahdollisuus vaikuttaa opetukseen, ohjaukseen, neuvontaan ja niiden kehittämiseen antamallaan palautteella. Palautteita käsitellään säännöllisesti osana opetussuunnitelmatyötä ja opetuksen laatujärjestelmää. Lue lisää Kamusta palautesivulta.

Reklamaatio ja muutoksenhaku

Opiskelussa voi kuitenkin tulla eteen tilanteita, jolloin opiskelijalle tulee tunne, että hänen oikeusturvansa ei toteudu. Tämä voi koskea esimerkiksi opintosuoritusten arvostelua tai tenttitulosten julkistamista. Jos opiskelija on tyytymätön laitoksen/yksikön toimintaan (esim. opetukseen), opiskelijan tulee ottaa ensisijaisesti yhteyttä kyseessä olevaan opettajaan tai oppiaineeseen ja pyrkiä selvittämään asia. Useimmiten asia selviää parhaiten näin. Jos opiskelija kuitenkin kokee, ettei hän saa ääntään kuulluksi, tai hän ei tunne saavansa oikeutettua asian käsittelyä tai oikeudenmukaista kohtelua, hänen on mahdollista tehdä reklamaatio tai oikaisupyyntö.

Sivuainetarjonta

Sivuaineopiskelu

Monet Itä-Suomen yliopiston oppiaineista ovat vapaasti valittavissa sivuaineiksi eli sivuaineopintojen aloittaminen ei edellytä sivuaineen opinto-oikeuden hakemista. Joihinkin oppiaineisiin otettavien sivuaineopiskelijoiden määrää kuitenkin rajoitetaan tai opinto-oikeutta on haettava sivuaineen valintakokeessa. Toisaalta yliopistossa on myös tutkintoja, joiden rakenteeseen ei kuulu sivuaineita tai sivuaineet on opetussuunnitelmassa etukäteen määrätty.

Tietoa sivuaineopiskelusta on Kamussa. Mahdollisuuksia on runsaasti:

  • tiedekuntien tarjoamat sivuaineet
  • kansainvälistymisen opintokokonaisuus
  • verkostoylipistot
  • avoimen yliopiston sivuaineopinnot tutkinto-opiskelijoille
  • JOO-opinnot
Filosofisen tiedekunnan sivuainetarjonta

Filosofinen tiedekunta tarjoaa sekä kelpoisuuden tuottavia sivuaineita että muita sivuaineopintoja. Sivuaineiden lyhyet esittelyt ovat tässä oppaassa. Sivuaineopintojen rakenteen ja sisällön saat selville WebOodin opinto-oppaista:

  • valitse hakuehdoksi OPINTOTARJONTA > Oppaittain
  • etsi oikea tiedekunta
  • etsi oikea laitos/osasto
  • etsi sivuaineen opas, lue välilehti "Yleinen kuvaus" ja avaa välilehti "Erilliset opintokokonaisuudet", jotta saat näkyville sivuaineopintojen rakenteen ja pääset tutustumaan opintojaksokuvauksiin.

Sivuaineopas

Filosofisen tiedekunnan sivuaineopas julkaistaan vuosittain Kamussa. Huomaa, että sivuaineiden valintaperusteet hyväksytään kalenterivuodeksi (ei lukuvuodeksi). Sivuaineoppaasta näet

  • onko sivuaineen opinto-oikeus vapaa vai onko sitä haettava
  • miten, millä perusteella ja milloin voit hakea sivuaineoikeutta, jos sitä on haettava.

Sivuaineen opinto-oikeuden siirtäminen toisen tutkinnon opinto-oikeuteen

Opiskelijan sivuaineen opinto-oikeus on mahdollista siirtää toisen tutkinnon opinto-oikeuteen, jos opiskelija on uuden opinto-oikeuden voimassaollessa valintaperusteiden mukaisesti sivuaineeseen hakukelpoinen. Opinto-oikeuden siirtoa haetaan Kamusta saatavalla lomakkeella, johon vaaditaan sivuaineen opintoneuvonnasta vastaavan amanuenssin lausunto.

Kelpoisuuden tuottavat sivuaineopinnot filosofisessa tiedekunnassa

Kelpoisuuden tuottavat sivuaineet

Opettajan kelpoisuuteen perusopetuksessa edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa, opettajan pedagogisia opintoja (vähintään 60 op) sekä kussakin opetettavassa aineessa perus- ja aineopintoja (vähintään 60 op). Opettajan kelpoisuuteen lukio-opetuksessa edellytetään lisäksi syventävät opinnot yhdessä opetettavassa aineessa.

Aikuisopettajan pedagogiset opinnot 60 op

Kasvatustieteiden ja psykologian osasto järjestää aikuisopettajan pedagogisia opintoja niille Itä-Suomen yliopiston opiskelijoille, joiden pääaine antaa mahdollisuuden opettaa ensisijaisesti muualla kuin perusopetuksessa eli pääaineen opinnot suuntautuvat lukion, ammatillisen koulutuksen (yleiset aineet) ja aikuiskoulutuksen tehtäviin (mm. kasvatus-, yhteiskunta- sekä kauppa- ja oikeustieteelliset aineet).

Aineenopettajan pedagogiset opinnot 60 op

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (A 986/1998) mukaan osana opettajan kelpoisuusvaatimuksia on opettajan pedagogiset opinnot -opintokokonaisuus (60 op). Pedagogiset opinnot ovat yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen (A 794/2004) mukaisesti opettajankoulutuksen opintoja, joiden erityisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet itsenäiseen toimintaan opettajana, ohjaajana ja kasvattajana. Opintoihin voivat hakeutua Itä-Suomen yliopiston tutkinto-opiskelijat, joilla on oikeus suorittaa maisterin tutkinto pääaineenaan jokin seuraavista aineista: Suomen historia tai yleinen historia, suomen kieli tai kirjallisuus, englannin kieli ja kulttuuri, ruotsin kieli, saksan kieli, venäjän kieli, biologia, maantiede, läntinen teologia, ortodoksinen teologia, fysiikka, matematiikka, kemia tai tietojenkäsittelytiede.

Elämänkatsomustieto 61 op

Elämänkatsomustieto on perusasteella ja lukiossa opetettava katsomusaine. Oppiaineena se on tarkoitettu uskontokuntiin kuulumattomille oppilaille ja niille uskontokuntiin kuuluville oppilaille, joille ei ole järjestetty oman uskonnon opetusta. Elämänkatsomustiedon sivuaineessa on mahdollista suorittaa 26 opintopisteen laajuiset perusopinnot tai 61 opintopisteen laajuiset perus- ja aineopinnot. Sekä perusopinnot että aineopinnot tarjoavat opiskelijalle pedagogisia ja tiedollisia perusvalmiuksia toimia elämänkatsomustiedon opettajana eri kouluasteilla.

Englannin kieli ja kulttuuri 60 op

Englannin kielen perusopinnot 30 op ja englannin kielen ja kulttuurin aineopinnot 30 op antavat englannin kielen aineenopettajan kelpoisuuden yläkouluun ja toisena opetettavana aineena lukioon asti, muiden lain asettamien kelpoisuusvaatimusten täyttyessä. Englannin kielen ja kulttuurin syventävät opinnot 80 op yhdessä maisterin tutkinnon ja opettajan pedagogisten opintojen kanssa antavat englannin kielen aineenopettajan kelpoisuuden lukioon asti.

Erityisopettajan sivuaineopinnot 60 op

Erityisopettajan sivuaineopinnot (60 op) eli erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot. Opintojen tuottamaan kelpoisuuteen vaikuttavat opiskelijan muut opinnot (A opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta (105/2012) 8 §).

Kotitaloustiede 60 op

Kotitaloustieteen perusopinnot suoritettuaan opiskelija tuntee kotitaloustieteen tiedeluonteen. Kotitaloustieteen aineopinnot suoritettuaan opiskelijan asiantuntijuus on kasvanut kotitalouden toiminnan eri alueilla ja opiskelija osaa arvioida ja kehittää omaa osaamistaan. Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida opetusta kotitalouden moninaisissa oppimisympäristöissä.

Käsityötiede, monimateriaalinen käsityö 25 op/35 op

Käsityötieteen monimateriaalisuutta painottavat perusopinnot antavat valmiuksia perusopetuksen vuosiluokkien 1–6 käsityönopetukseen. Käsityötieteen monimateriaalisuutta painottavat aineopinnot antavat valmiuksia perusopetuksen vuosiluokkien 7–9 käsityönopetukseen. Käsityötieteen, monimateriaalisen käsityön perus- ja aineopinnot suorittanut opiskelija saa suoritettavana olevasta tutkinnosta riippuen opetettavan aineen tai aineenopettajakelpoisuuden käsityön (sisältäen sekä entisen tekstiili- että teknisen työn) opettamiseen peruskoulussa (A 986/1998).

Opetushallinto 25 op

Opintokokonaisuuden suorittaminen täyttää opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 2.4 § säädetyn vaatimuksen rehtorilta vaadittavista opinnoista. Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia koskevassa asetuksessa (2 §) todetaan, että: "rehtoriksi on kelpoinen henkilö, jolla on: 1) ylempi korkeakoulututkinto; 2) tässä asetuksessa säädetty asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus; 3) riittävä työkokemus opettajan tehtävissä; sekä 4) Opetushallituksen hyväksymien perusteiden mukainen opetushallinnon tutkinto, vähintään 25 opintopisteen tai vähintään 15 opintoviikon laajuiset yliopiston järjestämät opetushallinnon opinnot taikka muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus."

Opinto-ohjaajan sivuaineopinnot 60 op

Opinto-ohjaajan sivuaineopinnot ovat asetuksen 794/2004 mukaiset 60 opintopisteen laajuiset, oppilaanohjauksen ja opinto-ohjauksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot. Opinnot antavat osaltaan asetuksen 986/1998 mukaisen kelpoisuuden toimia oppilaan- ja opinto-ohjaajana. Lisäksi opinnot tarjoavat monipuoliset ammatilliset valmiudet työskennellä opinto- ja työuraohjauksen asiantuntijatehtävissä eri oppilaitoksissa ja muuntuvissa ohjauksen toimintaympäristöissä.

Ortodoksinen teologia 60 op

Ortodoksisen teologian perus- ja aineopinnot 60 op antavat ortodoksisen uskonnon aineenopettajan kelpoisuuden yläkouluun ja toisena opetettavana aineena lukioon asti muiden lain asettamien kelpoisuusvaatimusten täyttyessä. Ohjeet yleisen ja ortodoksisen teologian sivuaineopintokokonaisuuksien suorittamiseen yhdessä ovat filosofisen tiedekunnan opinto-oppaassa omana lukunaan.

Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot 60 op

Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (60 op) tuottavat luokanopettajan kelpoisuuden yhdessä maisterin tutkinnon ja opettajan pedagogisten opintojen (60 op) kanssa. Sivuaineena monialaisilla opinnoilla saa luokanopettajan kelpoisuuden silloin, kun opiskelijan tavoitetutkinto tuottaa perusopetuksen aineenopettajan kelpoisuuden. Monialaiset opinnot tuovat esiin eri oppiaineiden ja niiden taustalla olevien tieteen- ja taiteenalojen ominaisluonnetta. Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa mm. tarkastella monitieteisesti opettamista, oppimista ja kasvatusta, soveltaa eri alojen tutkimustietoa opetuksen kehittämisessä sekä suunnitella, toteuttaa ja arvioida perusopetuksen vuosiluokkien 1–6 opetusta.

Psykologia 60 op

Psykologian perusopinnot 25 op ja psykologian aineopinnot sivuaineopiskelijoille 35 op antavat aineenopettajan kelpoisuuden toisena opetettavana aineena lukiossa, muiden lain asettamien kelpoisuusvaatimuksien täyttyessä.

Ranskan kieli ja kulttuuri 60 op

Ranskan kielen ja kulttuurin perusopinnot 30 op ja aineopinnot 30 op antavat ranskan kielen aineenopettajan kelpoisuuden yläkouluun ja toisena opetettavana aineena lukioon asti, muiden lain asettamien kelpoisuusvaatimusten täyttyessä.

Ruotsin kieli 60 op

Ruotsin kielen perusopinnot 30 op ja aineopinnot 30 op antavat ruotsin kielen aineenopettajan kelpoisuuden yläkouluun ja toisena opetettavana aineena lukioon asti, muiden lain asettamien kelpoisuusvaatimusten täyttyessä. Ruotsin kielen syventävät opinnot 80 op yhdessä maisterin tutkinnon ja opettajan pedagogisten opintojen kanssa antavat ruotsin kielen aineenopettajan kelpoisuuden lukioon asti.

Saksan kieli ja kulttuuri 60 op

Saksan kielen ja kulttuurin perusopinnot 30 op ja aineopinnot 30 op antavat saksan kielen aineenopettajan kelpoisuuden yläkouluun ja toisena opetettavana aineena lukioon asti, muiden lain asettamien kelpoisuusvaatimusten täyttyessä.

Varhaiskasvatuksen erityisopettajan sivuaineopinnot 25 op/60 op

Erityispedagogiikan oppiaine toteuttaa varhaiskasvatuksen erityisopettajan sivuaineopinnot (25 op/60 op) tiedekunnan hyväksymän opetussuunnitelman mukaisesti. Opinnoista 25 opintopistettä suoritetaan sivuaineopintoina kasvatustieteen kandidaatin tutkintoon. Opiskelijan on mahdollista jatkaa opintoja (35 op) KK-tutkinnon suorittamisen jälkeen. 60 opintopisteen opintokokonaisuus on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksen (608/2005) 2 §:n mukainen erikoistumiskoulutus lastentarhanopettajille. Koulutus antaa ammatilliset valmiudet ja kelpoisuuden erityisopetuksen tehtäviin varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa.

Varhaiskasvatuksen sisältöalueet (varhaiskasvatuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot) 75 op

Varhaiskasvatuksen sisältöalueiden kokonaisuuden suoritettuaan opiskelija tuntee varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa mainittujen eri oppimisen alueisiin sisältyvien tietojen, taitojen ja varhaiskasvatuksen eri menetelmien teoreettisen perustan sekä varhaiserityiskasvatuksen lähtökohdat. Opiskelijalla on valmiudet suunnitella, toteuttaa, arvioida ja kehittää varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa ja toimintakulttuuria sekä omaa ammatillisuuttaan. Opiskelijalla on valmiudet huomioida lapsen laaja-alaisen osaamisen edistämisen sekä eri oppimisen alueiden eheyttämisen kokonaisvaltaiseksi pedagogiseksi prosessiksi monitoimijaisessa kasvatusyhteisössä. Varhaiskasvatuksen sisältöalueet 75 op -opintokokonaisuus tuottaa varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden yhdessä kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon kanssa. (Varhaiskasvatuslaki 540/2018).

Venäjän kieli 60 op

Venäjän kielen perusopinnot 30 op ja aineopinnot 30 op antavat venäjän kielen aineenopettajan kelpoisuuden yläkouluun ja toisena opetettavana aineena lukioon asti, muiden lain asettamien kelpoisuusvaatimusten täyttyessä. Venäjän kielen ja kulttuurin syventävät opinnot 80 op yhdessä maisterin tutkinnon ja opettajan pedagogisten opintojen kanssa antavat venäjän kielen aineenopettajan kelpoisuuden lukioon asti.

Yleinen teologia 60 op

Yleisen teologian perus- ja aineopinnot 60 op antavat evankelisluterilaisen uskonnon aineenopettajan kelpoisuuden yläkouluun ja toisena opetettavana aineena lukioon asti, muiden lain asettamien kelpoisuusvaatimusten täyttyessä. Ohjeet yleisen ja ortodoksisen teologian sivuaineopintokokonaisuuksien suorittamiseen yhdessä ovat filosofisen tiedekunnan opinto-oppaassa omana lukunaan.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan opinnot

Aineenopettaja: äidinkieli ja kirjallisuus (A 986/1998 5 §)

ylempi korkeakoulututkinto
perus- ja aineopinnot (60 op) suomen kielessä
perus- ja aineopinnot (60 op) kirjallisuudessa
lukion ja aikuislukion opettajalla lisäksi syventävät opinnot joko suomen kielessä tai kirjallisuudessa
opettajan pedagogiset opinnot (60 op)

S2 -opettajan kelpoisuuteen edellytetään tämän hetkisten säädösten mukaan äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan kelpoisuutta.

Filosofisen tiedekunnan muut sivuaineet

Muut kuin kelpoisuuden tuottavat sivuaineet

Alkukasvatus

Alkukasvatuksen opinnot suoritettuaan opiskelija tietää esi- ja alkuopetusikäisen lapsen kehityksen keskeiset piirteet ja niihin vaikuttavat tekijät sekä saa hyvät valmiudet soveltaa hankittuja tietoja ja taitoja esiopetuksen sisältöalueiden ja perusopetuksen vuosiluokkien 1.-2. oppiaineiden näkökulmasta.

Englannin kieli ja kääntäminen

Englannin kielen ja kääntämisen opinnot tarjoavat erinomaiset kielten- ja kulttuurienvälisen viestinnän teoreettiset ja käytännölliset asiantuntijavalmiudet kieliparissa englanti-suomi. Opinnoissa perehdytään monipuolisesti monikieliseen ja kulttuurienväliseen viestintään sekä käännöstieteelliseen tutkimukseen. Englannin kielen ja englanninkielisten kulttuurien lisäksi koulutus kehittää suomen kielen asiantuntemusta sekä suullisen että kirjallisen kielitaidon osalta niin, että opiskelijat oppivat suhteuttamaan englannin ja suomen kielten ja kulttuurien välisiä ilmiöitä toisiinsa. Englannin kielen ja kääntämisen opintoihin on haku englannin kielen perusopinnot suorittaneille.

Etnomusikologia

Etnomusikologian opinnot perehdyttävät musiikkiin kulttuurina, kulttuurissa ja sosiaalisena toimintana. Erilaisten musiikkien, äänimaisemien ja muiden soivien ilmiöiden merkityksiä tulkitaan ja kuunnellaan osana laajempia konteksteja, ympäristöjä ja yhteisöjen elämää.

Erityispedagogiikka

Erityispedagogiikka on oppiaine, jonka keskiössä on tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja aikuisten kasvatuksen ja koulutuksen kansainvälinen korkeatasoinen tutkimus ja siihen pohjautuva opetus. Keskeisinä aihealueina ovat oppimisen vaikeudet ja niiden taustalla olevat tekijät sekä toiminta- ja oppimisympäristön merkitys yksilölliselle oppimiselle, kasvulle ja kehitykselle. Opinnoissa perehdytään kasvatuksen ja opetuksen erityispedagogiseen perustaan ja sen yhteiskunnalliseen tehtävään sekä erityispedagogiikan merkitykseen elämän eri vaiheissa. Erityispedagogiikan perus-, aine- ja syventäviin opintoihin on vapaa sivuaineopiskeluoikeus kaikilla Itä-Suomen yliopiston varsinaisilla opiskelijoilla. Erityispedagogiikan sivuaineopinnoista ei saa erityisopettajan kelpoisuutta.

Japanin kieli ja kulttuuri

Japanin kielen ja kulttuurin opinnot aloitetaan kielen perusteista. Opinnot koostuvat japanin kielitaito-opinnoista sekä Japanin kulttuurihistorian ja perinteisen kulttuurin eri osa-alueiden opinnoista.

Kansainvälisen kulttuuriosaamisen opintokokonaisuus

Kansainvälisen kulttuuriosaamisen opintokokonaisuus tarjoaa mahdollisuuden tutustua ja perehtyä tiettyjen kieli- ja kulttuurialueiden kulttuurisiin ilmiöihin ja kysymyksiin sekä erityisesti monikulttuurisuuteen kulttuurintutkimuksen näkökulmasta. Opintokokonaisuuden pakollisiin opintoihin kuuluu 10 op yleisiä kulttuurintutkimukseen, monikulttuurisuuteen ja etnisyyteen liittyviä sisältöjä. Kieli- ja kulttuurikohtaisten valinnaisten opintojen moduulista opiskelija voi valita 15 op opintojaksoja, joissa hän perehtyy yhden tai useamman kieli- ja kulttuurialueen kulttuurisiin ilmiöihin ja kysymyksiin. Opintokokonaisuus on avoin kaikille Itä-Suomen yliopiston opiskelijoille.

Karjalan kieli ja kulttuuri

Karjalan kielen ja kulttuurin opinnot perehdyttävät opiskelijan suomen kielen läheisimpään sukukieleen karjalaan sekä sen ja Karjalan alueen historiaan, karjalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Opinnot antavat mahdollisuuden toimia karjalan kielen ja karjalaisen kulttuurin asiantuntemusta vaativissa tehtävissä (opettajana, tutkijana, kulttuurialan ammattilaisena). Karjalan kieli ja kulttuuri on vapaa sivuainekokonaisuus. Se sopii sivuaineeksi paitsi muiden kieliaineiden (erityisesti suomen tai venäjän kielen) opiskelijoille myös esimerkiksi kulttuuriaineiden, historian tai teologian opiskelijoille. Opetuskielinä ovat suomi ja karjala.

Kasvatus- ja aikuiskasvatustiede

Opiskelija saa laaja-alaiset valmiudet koulutuksen, suunnittelun, hallinnon, henkilöstön kehittämisen, johtamisen, tutkimuksen ja arvioinnin asiantuntijatehtäviin tavoitteena elinikäisen oppimisen ja monipuolisen sivistyksen edistäminen. Opiskelija kykenee soveltamaan teoreettisia perusteita koulutus-, informaatio- ja kansalaisyhteiskunnan käytäntöjen kehittämiseen sekä keskustelemaan kriittisesti ja kehittämisorientoituneesti alansa sekä klassisista että nykyajalle ominaisista kysymyksistä. Kasvatus- ja aikuiskasvatustiede on vapaa sivuaine ja opinnot voi aloittaa ilmoittautumalla suoraan opintojaksoille.

Kirjallisuus

Kirjallisuuden opinnot antavat laajan tietämyksen kirjallisuudesta, kirjallisesta elämästä ja kirjallisuuden tutkimuksesta. Opintojen aikana perehdytään kirjallisuuden historiaan ja nykymuotoihin, kirjallisuudentutkimuksen suuntauksiin sekä keskeisiin käsitteisiin. Koulutus tarjoaa taidot tarkastella kirjallista kulttuuria sekä historiallisessa ja yhteiskunnallisessa kontekstissa että kertomusteoreettisin välinein. Koulutus rakentuu läheisessä yhteistyössä muiden humanististen alojen kanssa.

Kulttuuriantropologia

Kulttuuriantropologia on ihmisen kulttuurisidonnaisen käyttäytymisen, ajattelemisen ja kokemisen tutkimusta. Antropologit tutkivat tapoja, joilla ihmiset eri kulttuureissa hahmottavat maailmaa ja järjestävät yhteisöllistä elämäänsä. Kulttuuriantropologia jakautuu useisiin osa-alueisiin, kuten sosiaali-, talous-, kasvatus-, oikeus-, uskonto- ja ympäristöantropologiaan. Antropologit ovat kiinnostuneita myös terveyden, ruumiillisuuden, etnisyyden ja sukupuolen kulttuurisesta rakentumisesta. Antropologian opinnot antavat valmiuksia erilaisten kulttuuristen ajattelu- ja toimintatapojen ymmärtämiseen vertailevasta näkökulmasta.

Kulttuurintutkimuksen temaattiset opinnot

Jos kulttuurintutkimuksen temaattisia haluaa suorittaa opintokokonaisuuksina, tulee opinnot valita yhden teeman alta. Kokonaisuuden minimilaajuus on tällöin 25 op. Teema-alueita on viisi: kulttuuriset kohtaamiset; kulttuuriset esitykset ja tuotannot; kulttuuriset järjestykset ja valta; ruumiillisuus, teknologia ja ympäristö; kulttuurintutkimuksen sovelluksia.

Kuvataide

Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa arvostaa erilaisia kuvakulttuureja, ympäristön esteettisyyttä ja kuvataiteen merkitystä yhteiskunnassa. Opiskelija osaa jäsentää ja analysoida kuvataiteen opetussuunnitelmaa ja sen sisältöalueita sekä soveltaa sen aineistoa tavoitteelliseen, integroivaan ja pedagogiseen käyttöön perusopetuksessa. Opiskelija osaa käyttää oppiaineelle ominaisia opetuksellisia lähestymistapoja ja oppimateriaaleja sekä soveltaa teknologiaa kuvataiteen opetuksessa. Opiskelija ymmärtää visuaalisen kulttuurin ja taidekasvatuksen merkityksen osana elämän kokonaisuutta. Opiskelija osaa käyttää ennakkoluulottomasti erilaisia materiaaleja ja tekniikoita omassa kuvailmaisussaan.

Käännöstiede

Itä-Suomen yliopiston kääntäjien koulutuksen ydintä ovat vahvan kieli- ja kääntämisen taidon lisäksi käännösteknologisen toimintaympäristön hallinta ja kääntämisen evaluaatio, kyky arvioida monipuolisesti erilaisissa toimintaympäristöissä kääntämisen työelämän vaatimuksia ja käännösten laatua. Käännöstieteen opintojen ammatillisena tavoitteena on, että opiskelija saa ammattimaisen käännösviestinnän teoreettiset ja käytännölliset valmiudet. Tieteellisenä tavoitteena on, että opiskelija osaa ohjatusti tuottaa ja kriittisesti arvioida alansa (kielten, kääntämisen, tulkkauksen ja kulttuurienvälisen viestinnän) tutkimusta. Käännöstieteen perusmoduuli (15 op) on kääntämisen opiskelijoille pakollinen sivuaine ja muille vapaasti opiskeltava sivuaine. Käännöstieteen pakollisen moduulin suorittaneet opiskelijat voivat halutessaan jatkaa edelleen tulkkauksen erikoistumisopintoihin ja/tai käännöstieteen tutkimusalaopintoihin.

Liikunta

Opintokokonaisuuden jälkeen opiskelija osaa analysoida liikuntapedagogiikkaan liittyviä ilmiöitä perusopetuksen vuosiluokkien 1–6 liikunnan opetuksen näkökulmasta. Lisäksi opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida liikunnan opetusta ottaen huomioon opetussuunnitelmat, erilaiset oppijat, oppiaineen monimuotoisuuden, lapsilähtöisyyden ja elämyksellisyyden. Liikuntakasvatuksen sivuaineen opiskelu perustuu vuorovaikutteiseen opetukseen ja ryhmässä olevan osaamisen hyödyntämiseen. Koko lukuvuoden kestävien perusopintojen suorittaminen vaatii sekä läsnäoloa että sitoutumista ryhmään ja opiskelulle asetettuihin tavoitteisiin. Tilakysymyksistä johtuen opintoja on myös myöhään iltapäivällä ja alkuillasta.

Mediakulttuuri ja viestintä

Mediakulttuurin ja viestinnän erikoistumisalan opinnoissa tarkastellaan mediaa ja viestintää sekä maailmanlaajuisena ilmiönä että osana jokapäiväistä elämää. Keskeistä on kriittisen näkökulman kehittäminen viestinnän instituutioihin ja erilaisiin mediasisältöihin ja -palveluihin. Tarkastelun kohteita voivat olla esimerkiksi media globaalina liiketoimintana, yksittäiset mediaesitykset sekä mediateknologioiden merkitys arkielämässä. Opiskelijalla on mahdollisuus suunnata opintoja omien kiinnostuksen kohteidensa mukaisesti. Teoreettisen tiedon ja analyyttisten taitojen lisäksi opinnot tukevat viestintä- ja työelämätaitojen kehittämistä ja vahvistamista. Opintoja suositellaan nykykulttuurin ilmiöistä kiinnostuneille opiskelijoille.

Musiikkikasvatus

Musiikkikasvatuksen perusopintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa itsenäisesti suunnitella, toteuttaa, arvioida ja kehittää perusopetuksen luokkien 1–6 musiikkikasvatusta sekä yhteistoimintaprojekteja. Hän osaa integroida musiikkia muihin taide- ja taitoaineisiin sekä muihin oppiaineisiin. Opiskelija on laajentanut musiikillista osaamistaan ja syventänyt musiikillista ymmärrystään. Hän on kehittynyt kasvattajana ja muusikkona sekä osaa toimia musisoivan yhteisön jäsenenä. Opiskelija tiedostaa musiikin yksilöllisiä ja yhteisöllisiä merkityksiä sekä on kehittänyt oppimaan oppimisen taitojaan.

Oikeuspsykologia

Opintokokonaisuuden tavoitteena on perehdyttää opiskelijat oikeuspsykologian keskeisimpiin kysymyksiin ja menetelmiin sekä teoriaan että käytäntöön soveltamiseen. Jokaiseen opintojaksoon liittyy aiheen tarkastelu sekä oikeustieteen että psykologian viitekehyksestä. Tavoitteena on lisätä näiden kahden tieteenalan opiskelijoiden ymmärrystä toistensa näkökulmista ja helpottaa yhteistyötä.

Perinteentutkimus

Perinteentutkimuksen opinnoissa perehdytään suomalaiseen kansankulttuuriin ja sen tutkimukseen erityisesti suullisen perinteen ja aineettoman kulttuuriperinnön kannalta – aineellista kulttuuria kuitenkaan unohtamatta. Keskeisiin aihealueisiin kuuluvat mm. kansanusko ja mytologia, rituaaliperinne ja kalendaarinen tapakulttuuri, kertomusperinne ja kansanrunous, kansanomainen maailmankuva sekä kansanomainen lääkintä- ja terveystieto. Suullisen kulttuurin tuotteiden ja tallenteiden lisäksi perinteentutkimus hyödyntää mm. elämäkertakirjoituksia, temaattisesti jäsennettyjä muistitietoaineistoja sekä erilaisia digitaalisia aineistoja.

Professional Intercultural Competence - Theory and Practice (PICTP)

A successfull learner from this programme will be able to name and describe the components of professional competence required in multicultural work communities. She/he will be able to explain and revise the meaning of intercultural competence in her/his profession. She/he will be motivated to develop her/his own professional intercultural competence and she/he will be able to employ her/his knowledge of intercultural competence in order to advance her/his work community. PICTP is intended for all degree students of the University of Eastern Finland, KARELIA University of Applied Sciences and international exchange students. The working language is English.

Projektiosaamisen opintokokonaisuus

Projektiosaamisen opinnot suorittanut opiskelija on hankkinut talousosaamista esim. tutustumalla markkinointiin, budjetin laatimiseen tai kirjanpitoon, vahvistanut viestintä- ja sosiaalisia taitojaan esim. harjoittelemalla kokous- ja neuvottelutaitoja ja perehtymällä asiakirjojen laatimiseen sekä hankkinut projektityössä tarvittavia taitoja kuten oman työn organisointi- ja aikatauluttamiskykyä, itsensä johtamista ja suurten kokonaisuuksien hahmottamista. Kokonaisuus on vapaasti valittavissa, ts. sivuaineen opinto-oikeutta ei tarvitse hakea eikä osallistujien määrää ole rajattu.

Sukupuolentutkimus

Sukupuolentutkimuksen erikoistumisalan opinnoissa perehdytään siihen, millainen merkitys sukupuolella ja seksuaalisuudella on yhteiskunnassa, kulttuurissa, ihmisten välisissä suhteissa ja yksilöiden toiminnassa. Lisäksi tutkitaan, miten sukupuoli ja seksuaalisuus liittyvät muihin tärkeisiin ihmisten elämään vaikuttaviin eroihin kuten kulttuuriseen taustaan ja etnisyyteen, yhteiskunnalliseen asemaan, ikään ja terveyteen. Kysymykset tasa-arvosta, oikeudenmukaisuudesta ja vallasta nivovat eri aihepiireihin liittyvät kurssit yhteen. Sukupuolentutkimuksen opinnot antavat myös valmiuksia käytännön tasa-arvotyöhön ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Suomen kieli ja kulttuuri vieraskielisille

Suomen kieli ja kulttuuri vieraskielisille on tarkoitettu opiskelijoille, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi. Opinnot edellyttävät suomen kielen perusteiden hyvää hallintaa ja kykyä seurata suomenkielistä opetusta vaivatta. Opintojen avulla taidot syvenevät niin, että opiskelija pystyy käyttämään suomea työelämässä. Opinnot auttavat kommunikoimaan luontevasti suomeksi tavallisissa arjen ja työelämän tilanteissa. Lisäksi tutustutaan monipuolisesti Suomen historiaan ja yhteiskuntaan sekä suomalaiseen kirjallisuuteen. Kursseilla kirjoitetaan erilaisia tekstejä ja korjataan tekstien kieliasua. Opiskelija oppii kuvaamaan ja analysoimaan suomen kielen rakenteita ja tunnistamaan tekstilajien peruspiirteet.

Suomen kieli ja kääntäminen

Suomen kielen ja kääntämisen opintojen on tarkoitus kehittää kääntäjän kielitajua, kielen sääntöjen hallintaa sekä tekstin tuottamis- ja muokkaamistaitoja. Pakolliset opinnot syventävät suomeksi kirjoittamisen taitoa ja oman kirjoitusprosessin tuntemusta, opettavat analysoimaan suomen kielen rakennetta sekä kehittävät kielen- ja tekstinhuollon osaamista. Valinnaisilla kursseilla analysoidaan erilaisia tekstilajeja ja tyylejä, perehdytään virkakieleen ja vapautetaan luovan kirjoittamisen kykyjä. Opinnot on tarkoitettu englannin kielen ja kääntämisen opiskelijoille, venäjän kielen ja kääntämisen opiskelijoille sekä maisterin tutkinnossa kääntämiseen erikoistuville ruotsin kielen opiskelijoille.

Suomen opettaminen toisena tai vieraana kielenä

Opintokokonaisuus on tarkoitettu sivuaineeksi suomen kielen ja sen lähiaineiden opiskelijoille. Ensisijaisena kohderyhmänä myös luokanopettajat, erityisopettajat ja maahanmuuttajien kouluttajat voivat hyötyä S2-opinnoista. Lähes jokainen nykyopettaja koulussa, joten hänellä on hyvä olla mahdollisimman paljon tietoa sen erityislaadusta.

Taiteensosiologia

Taiteensosiologia tutkii taiteen ilmiöitä sosiaalitieteiden käsitteiden avulla, mutta se käyttää hyväksi myös humanistisessa taiteentutkimuksessa kehiteltyjä käsitteitä ja menetelmiä. Sen mielenkiinto kohdistuu paitsi taideteoksiin myös kaikkeen siihen toimintaan, joka tekee taiteen mahdolliseksi yhteiskunnassa: taiteen tuotantoon, välitykseen, vastaanottoon ja kulutukseen sekä näitä alueita koskevaan yhteiskunnalliseen sääntelyyn. Taiteensosiologian opinnot antavat valmiuksia toimia erityisesti näihin osa-alueisiin kytkeytyvissä asiantuntijatehtävissä sekä muissa työtehtävissä, joissa tarvitaan laaja-alaista ymmärrystä taiteen merkityksistä osana yhteiskuntaa ja kulttuuria.

Teaching Foreign Languages to Young Learners

Teaching Foreign Languages to Young Learners- opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijat osaavat suunnitella, toteuttaa, arvioida ja kehittää vieraan kielen opetusta esi- ja alakouluikäisille. Opiskelijat osaavat soveltaa alan uusinta teoreettista tietämystä, kuten lapset äidinkielen ja vieraiden kielten oppijoina, monikielisyys ja monikulttuurisuus sekä elinikäinen kielten oppiminen. Opintokokonaisuus on suunnattu opettajaopiskelijoille. Sivuaineen opetus ja opiskelu toteutetaan englannin kielellä.

Terveyden monikulttuuriset ulottuvuudet

Terveyden monikulttuuriset ulottuvuudet tarjoaa tieteelliseen, ajankohtaiseen tietoon pohjautuvan tietämyksen terveyden, hyvinvoinnin ja monikulttuurisuuden toisiinsa risteävistä peruskysymyksistä nopeasti muuttuvassa, teknologisoituvassa yhteiskunnassa. Opintokokonaisuuden kiinnostuksen kohteita ovat terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät kulttuuriset kohtaamiset, maahanmuuttoon ja monipaikkaisuuteen kytkeytyvät arkiset terveyskäytännöt, hyvinvoinnin eriarvoistavat ja syrjäytymistä tuottavat rakenteet ja sosiaaliset järjestykset sekä näiden tiedolliset taustat ja tutkimukselliset lähestymistavat. Opinnoissa rakennetaan asiantuntijuutta, jota voi hyödyntää moninaisissa tehtävissä erityisesti terveydenhuoltosektorilla ja kulttuurialalla. Opintokokonaisuus tarjotaan monimuoto-opetuksena Moodle-alustalla. Suoritustapoja ovat verkko-opetus, esseiden ja oppimistehtävien laatiminen sekä kirjatentit.

Tieto- ja viestintäteknologian pedagogiikka

Opintokokonaisuudessa tavoitteena on opiskelijan opetukseen ja oppimiseen liittyvän ymmärryksen laajentaminen tieto- ja viestintäteknologian käytön näkökulmasta. Opiskelija tutustuu ja arvioi tieto- ja viestintäteknologian pedagogisia käyttömahdollisuuksia sekä erittelee niiden yhteiskunnallisia, yhteisöllisiä ja yksilöllisiä merkityksiä. Opiskelija tutustuu alan tutkimukseen ja harjaantuu taidoissaan analysoida ja soveltaa oma-aloitteisesti tieto- ja viestintäteknologiaa opetukseen ja oppimiseen. Kohderyhmänä ovat erityisesti luokanopettajien koulutuksen, erityiskasvatuksen koulutuksen ja aineenopettajien koulutuksen opiskelijat, mutta opintokokonaisuus on avoin kaikille opiskelijoille.

Yleinen kielitiede ja kieliteknologia

Yleisen kielitieteen ja kieliteknologian koulutuksen tehtävä on antaa valmiuksia ymmärtää kielellisen kommunikaation perusluonteen, kielen kehitystä ja kielen sosiaalisia, psykologisia ja formaalisia piirteitä sekä tutkia niiden ilmenemismuotoja nykyaikaisin tietotekniikan ja tilastollisin menetelmin.

Yleisen ja ortodoksisen teologian sivuaineopintokokonaisuudet yhdessä

Teologian sivuaineopiskelija voi halutessaan suorittaa sekä yleisen että ortodoksisen teologian sivuainekokonaisuudet yhdessä tai teologian pääaineopiskelija toisen koulutusohjelman tarjoaman sivuineen seuraavasti.

Ensin suoritetaan yleisen teologian tai ortodoksisen teologian perus- ja aineopinnot 60 op (tai teologian pääaineopiskelijalla oman koulutusohjelman mukaiset teologiset perusopinnot 60 op).

Tämän perusteella korvautuvat seuraavat yhteiset opinnot:
2411103N EKS perusopintoja: Raamatuntuntemus 1 op
2411104 EKS perusopintoja: Raamatun tutkimuksen metodit ja tekstianalyysi 2 op

Näiden lisäksi tulee suorittaa toisessa koulutusohjelmassa lisää opintoja, jotta kokonaisuudet tulevat täyteen.

Ortodoksisen koulutusohjelman opiskelija suorittaa läntisessä teologiassa lisää:
2412010 Aineopintoja: Juuret Uudessa testamentissa 5 op
2412011 Aineopintoja: Juuret Vanhassa testamentissa 4 op
2421202 KH perusopintoja: Suomen kirkkohistoria 3 op
2421203 KH perusopintoja: Kristinuskon historia keskiajalta nykypäivään 4 op
2422005 Aineopintoja: Luterilaisuus Suomessa 5 op
2421301 ST perusopintoja: Johdatus systemaattiseen teologiaan 2 op
2421302 ST perusopintoja: Johdatus opin historiaan 3 op
2421303 ST perusopintoja: Johdatus reformaation ja modernin ajan teologiaan 3 op
2421304 ST perusopintoja: Teologinen etiikka 2 op
2421305 ST perusopintoja: Ekumeniikka 2 op
2421401 KT perusopintoja: Johdatus käytännöllisen teologiaan 2 op
2421402 KT perusopintoja: Sielunhoito ja pastoraalipsykologia 3 op
2421403 KT perusopintoja: Uskontokasvatuksen perusteet 3 op
2421404 KT perusopintoja: Diakonia ja jumalanpalveluselämä 4 op
2411603 UTI perusopintoja: Euroopan uskonnollinen kenttä 3 op
2411601 UTI perusopintoja Uskonto käsitteenä ja tutkimuskohteena 2 op
2412013 Aineopintoja: Perehtyminen yhteen maailmanuskontoon 4 op
2412014 Aineopintoja: Uskonto ja globalisaatio 3 op

Läntisen teologian koulutusohjelman opiskelija suorittaa ortodoksisessa teologiassa lisää:
2412010 Aineopintoja: Juuret Uudessa testamentissa 5 op
2412011 Aineopintoja: Juuret Vanhassa testamentissa 4 op
2431202 KH perusopintoja: Suomalainen ortodoksisuus 3 op
2431203 KH perusopintoja: Johdatus ortodoksisuuteen ja Venäjän kirkon historiaan 4 op
2432004 Aineopintoja: Karjala ja Suomi 5 op
2431301N ST perusopintoja: Dogmatiikka ja dogmihistoria 5 op
2431302N ST perusopintoja: Patristiikka 3 op
2431306 ST perusopintoja: Ikoniteologia 2 op
2431305 ST perusopintoja: Etiikka ja asketiikka 2 op
2431401N KT perusopintoja: Johdatus liturgiseen teologiaan 5 op
2431403N KT perusopintoja: Pastoraaliteologia 2 op
2431406 KT perusopintoja: Uskonnonpedagogiikka ja homiletiikka 5 op
2431701 KM perusopintoja: Varhaiskristillinen kausi ja Bysantti 3 op
2431702 KM perusopintoja: Slaavilainen perinne 2 op
2412013 Aineopintoja: Perehtyminen yhteen maailmanuskontoon 4 op
2412014 Aineopintoja: Uskonto ja globalisaatio 3 op

(Lisätty oppaaseen 25.11.2019 päätöksen perusteella.)

Opetussuunnitelma

Filosofisen tiedekunnan opetussuunnitelmat

Opintojohtosäännön (2 §) mukaan tiedekunnan opetussuunnitelmalla tarkoitetaan tiedekunnan ja sen laitosten/osastojen opetustehtävän kuvausta, jossa määritellään muun muassa mitä tutkintoihin johtavia koulutuksia tiedekunnassa voidaan suorittaa ja millä kielillä tutkinnot suoritetaan. Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmalla tarkoitetaan kokonaisuutta, joka sisältää tutkintorakenteen, tutkintovaatimukset sekä tutkinnon ja sen osien osaamistavoitteet, sisällöt, arviointimenetelmät ja opetusmuodot.

Filosofisen tiedekunnan opetussuunnitelma käsittää tiedekunnan opinto-oppaan Kamussa, oppaat WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen) sekä tiedekunnan sivuaineoppaan Kamussa.

  • Linkit tutkinto-ohjelmien oppaisiin ovat tämän opinto-oppaan luvussa Opiskeluoikeudet ja opinto-oikeudet.
  • Linkit sivuaineiden oppaisiin ovat tämän opinto-oppaan luvussa Sivuainetarjonta.

Kunkin tutkinto-ohjelman opintojen toivottu tai vaadittu suorittamisjärjestys eli kulkukaavio on tutkinto-ohjelman opiskelijoille tarkoitetussa opintoyhteisössä.

Filosofisen tiedekunnan opinto-oppaan päivitys

Henni Nevalainen
opintokoordinaattori, opintopalvelut
[email protected]

Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan opinto-opas 2019-2020

Johdanto

Tervetuloa opiskelijaksi Itä-Suomen yliopiston luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekuntaan!

’Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa.’ Yliopistolaki 558/ 2009.

Opiskelua luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa säätelevät mm. asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004) ja yliopistolaki (558/2009) sekä Itä-Suomen yliopiston sisäiset säännöt ja määräykset. Tämä opas on pyritty laatimaan siten, ettei opiskelijan ole yleensä tarpeen tutustua näihin säädöksiin. Tarvittaessa voi tutustua säädöksiin yliopiston verkkosivuilla.

Laitokset

Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa on kuusi opetusta antavaa yksikköä, jotka toimivat Joensuun ja Kuopion kampuksilla. Opetusta antavien yksiköiden päätehtävä on tieteellinen tutkimus ja siihen perustuva perus- ja jatkotutkintokoulutus omassa oppiaineessaan. Näitä yliopiston ydintehtäviä toteuttava henkilöstö koostuu professoreista, yliopistotutkijoista, yliopistonlehtoreista, dosenteista, tutkijoista sekä tutkimusta ja koulutusta avustavasta henkilökunnasta. Lisäksi tiedekuntaan kuuluu erillisenä tutkimuspalveluiden yksikkönä SIB-Labs (avautuu uuteen välilehteen).

Opetusta antaviin yksiköihin voit tutustua lyhyesti seuraavassa.

Fysiikan ja matematiikan laitos

Fysiikan ja matematiikan laitoksella (avautuu uuteen välilehteen) Joensuun kampuksella on vahva tutkimus- ja koulutusperinne edustamillaan tieteenaloilla. Laitoksen toiminta koostuu kolmesta pääalasta, jotka ovat matematiikka, fotoniikka, ja fysiikan ja matematiikan aineenopettajien koulutus. Kaikilla näillä aloilla tarjotaan koulutusta, joka pohjautuu korkeatasoiseen tieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen korkea kansainvälinen taso on todettu myös kansainvälisissä arvioinneissa ja tavoitteena on nostaa se entistäkin korkeammalle tasolle.

Kemian laitos

Kemian laitoksen (avautuu uuteen välilehteen) tehtävänä on kouluttaa kemian alan erityisosaajia opetus-, asiantuntija- ja johtotehtäviin. Kansainvälisen tason tutkimuksessa laitos on profiloitunut ratkomaan maailmanlaajuisia yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti merkittäviä kysymyksiä. Koulutus ja tutkimus ovat kytketty tiiviisti kansalliseen ja kansainväliseen yliopistojen ja teollisuuden muodostamaan tutkimusverkostoon.

Kemian laitoksella annettavan koulutuksen lähtökohtana on korkeatasoinen kemian alan koulutus kandidaatti-, maisteri- ja tohtoritasolla. Tarjolla ovat kemistin, kemistitutkijan, kemian aineenopettajan ja kemian aineenopettajan ja luokanopettajan koulutusohjelmat. Maisterivaiheen opinnot ovat integroitu yhteen laitoksen kansainvälisen maisteriohjelman kanssa. Tämä yhteinen kotimainen ja kansainvälinen opetus antaa hyvät valmiudet toimia alan kansainvälisessä toimintaympäristössä. Kemian osaaminen avaa useita ovia työuralla teollisuudessa, yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa sekä julkisella sektorilla. Kurssitarjonta ja hiottu tutkimuspainotteinen koulutuskonsepti mahdollistavat opintojen tehokkaan etenemisen. Maisteritutkielma ja jatko-opinnot ovat kytketty tutkimusryhmien projekteihin, mikä tarjoaa tiiviin linkin elinkeino- ja työelämäyhteyksiin.

Metsätieteiden osasto

Metsätieteiden osasto (avautuu uuteen välilehteen) Joensuun kampuksella on tieteenalallaan kansainvälisesti arvostettu tutkimus- ja koulutusyksikkö, jossa koulutetaan ammatillisesti osaavia ja yhteistyökykyisiä asiantuntijoita metsä- ja ympäristöalan kotimaisiin ja kansainvälisiin tehtäviin. Osaston tutkimusaloja ovat mm. metsäekologia, metsänhoito, metsäsuunnittelu, kaukokartoitus ja laserkeilaus sekä puunkorjuun logistiikka. Tieteellinen julkaisutoiminta on vilkasta, ja osastolla julkaistaan vuosittain 70 - 100 tutkimusartikkelia kansainvälisissä sarjoissa.

Lähes kaikki metsätieteistä opiskelupaikan ottaneet perustutkinto-opiskelijat suorittavat maisterintutkinnon. Suomenkielisen maisterintutkinnon lisäksi maisterintutkinnon voi suorittaa myös englanninkielisissä maisteriohjelmissa. Tieteellisenä jatkotutkintona metsätieteiden osastolla voi suorittaa maatalous- ja metsätieteiden tohtorin tai filosofian tohtorin tutkinnon metsätieteissä. Osaston koordinoima metsätieteiden tutkijakoulutusohjelma tarjoaa hyvät puitteet jatkokoulutukselle.

Sovelletun fysiikan laitos

Sovelletun fysiikan laitoksella (avautuu uuteen välilehteen) rakennat ensimmäisten opintovuosiesi aikana itsellesi vankan ja kansainvälisesti kilpailukykyisen osaamispohjan yliopistomatematiikassa ja -fysiikassa. Tätä osaamista täydennät LuK -tutkintoosi mm. kieli- ja viestintäopinnoilla ja sen lisäksi oman valintasi mukaan esim. ohjelmoinnilla, kemialla tai vaikka kauppatieteellä.

Maisteriopinnoissa rakennat omaa osaamistasi vankan fysiikan ja matematiikan osaamisen pohjalle ja syvennyt jollekin kolmesta fysiikan sovellusalueestamme lääketieteellisessä, laskennallisessa tai ympäristöfysiikassa. Kaikilla kolmella alueella opintosi pohjautuvat kansainvälisesti korkeatasoiseen ja arvostettuun tieteelliseen tutkimukseemme. Voit kasvattaa itsestäsi asiantuntijan ratkaisemaan suuria ja haasteellisia globaaleja ongelmia ilmastonmuutokseen, terveyteen tai moderniin teollisuuteen liittyen. Omaa osaamistasi täydennät valitsemillasi opinnoilla, joko muilta fysiikan sovellusalueistamme tai sivuaineista, riippuen omista urasuunnitelmistasi. Halutessasi saat erinomaiset eväät kehittyä edelleen aina tohtorintutkintoon saakka.

Asiantuntijaksi kasvuasi tukee laitoksen oppijakeskeinen ja positiivinen ilmapiiri, sopivan kokoinen opiskelijayhteisö sekä henkilökohtainen tuki meritoituneelta opetus- ja tutkimushenkilökunnalta.

Tietojenkäsittelytieteen laitos

Tietojenkäsittelytieteen laitos (avautuu uuteen välilehteen) toimii kahdella kampuksella, Joensuussa Tiedepuistossa ja Kuopiossa Technopoliksessa. Kummallakin kampuksella voi opiskella tietojenkäsittelytiedettä pää- ja sivuaineena sekä tilastotiedettä sivuaineena. Lisäksi Joensuun kampuksella voi opiskella tietotekniikan aineenopettajaksi.

Kuopion kampuksella opetuksen painopisteinä ovat tietojenkäsittelytieteen kandidaattikoulutus ja suomenkielinen maisterikoulutus, jossa voi suuntautua tekoälyyn ja data-analytiikkaan. Joensuun kampuksella opetuksen painopisteenä on kandidaattikoulutuksen lisäksi englanninkielinen maisterikoulutus, jossa voi suuntautua tekoälyyn sekä opetus- ja kehitysteknologioihin.

Tietojenkäsittelytieteessä on kolme päätutkimussuuntaa: tekoäly, opetus- ja kehitysteknologiat ja datatiede. Näistä ensimmäisellä on tutkimusryhmiä molemmilla kampuksilla ja toisella Joensuun kampuksella. Datatieteen tutkimus on keskittynyt Kuopion kampukselle.  Laitoksen toinen oppiaine on tilastotiede, jossa tutkimus on keskittynyt erityisesti tilastotieteen sovellutuksiin metsätieteissä. Tietojenkäsittelytieteen tutkijakoulutus tapahtuu yliopiston tohtoriohjelmassa Doctoral Programme in Science, Technology and Computing (SCITECO, avautuu uuteen välilehteen).

Ympäristö- ja biotieteiden laitos

Ympäristö- ja biotieteiden laitos (avautuu uuteen välilehteen) on valtakunnallisesti suurin ympäristöalan tutkimus- ja koulutusyksikkö. Sen kahdesta oppiaineesta ympäristötiede sijaitsee Kuopion ja biologia Joensuun kampuksella. Laitos on monitieteinen ja opetus nojaa vahvasti kansainvälisesti korkeatasoiseen tutkimukseen, jossa hyödynnetään eri tieteenaloja yhdistävää tarkastelutapaa. Opetuksessa ja tutkimuksessa perehdytään monipuolisesti eliökuntaan geenitasolta ekosysteemitasolle, fysikaalisiin ja kemiallisiin ympäristöterveysriskeihin, sekä ympäristöteknologioihin ja niiden kautta paikallisiin sekä globaaleihin ympäristöhaasteisiin. Keskiössä ovat ihmisen ja ympäristön vuorovaikutusten ymmärtäminen, ihmisen toiminnan ympäristövaikutukset, ympäristönmuutoksen vaikutukset eliöihin sekä ihmisten terveyteen. Tämä monipuolinen ihmisen, eliöiden ja ympäristön vuorovaikutuksen tarkastelu on kansainvälisesti ainutlaatuista.

Laitokselta valmistuvilla maistereilla ja tohtoreilla on hyvin monipuoliset mahdollisuudet sijoittua laajaan kirjoon kotimaisia ja kansainvälisiä asiantuntijan tehtäviä, joiden hoitaminen edellyttää kestävän kehityksen periaatteiden ja ympäristöongelmien ymmärtämistä ja ratkaisukykyä. Lisäksi ympäristö- ja biotieteiden laitos on valtakunnallisesti merkittävä biologian aineenopettajien kouluttaja.

Opintoneuvonta ja opintojen ohjaus

Katso opintoyhteisöt-taulukosta omat yhteisösi. Seuraa vähintään oman pääaineesi ja sivuaineidesi yhteisöjä.

Yleinen opintoneuvonta tiedekunnassa

Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa opintoneuvontaa annetaan kahdella tasolla. Tiedekunnan opintohallinnossa annetaan neuvontaa liittyen opiskelijavalintaan, opinto-oikeuksiin, tutkinnon rakenteeseen, tutkinnon suorittamiseen ja valmistumiseen. Laitoksilla annetaan pääainekohtaista neuvontaa pää- ja sivuaineopiskelijoille erityisesti opintojen toteuttamiseen ja järjestämiseen liittyen.

Tarkemmat yhteystiedot löytyvät yliopiston verkkosivuilta (avautuu uuteen välilehteen).

Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)

HOPS-ohjaajat

Opiskeluoikeudet ja opinto-oikeudet

Tiedekunnassa suoritettavat tutkinnot

Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa on seuraavat luonnontieteiden kandidaatin (LuK) tutkintoon johtavat pääaineet: biologia, fysiikka, kemia, matematiikka, tietojenkäsittelytiede, sovellettu fysiikka, ympäristötiede ja maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin (MMK) tutkintoon johtava pääaine metsätiede. Kandidaatin tutkinnon laajuus on molemmilla koulutusaloilla 180 opintopistettä (op). Laajojen kandidaattiohjelmien, biologia-ympäristötiede ja matematiikka-fysiikka-kemia, opetussuunnitelma sisältää kaikille yhteisiä opintoja, jolloin oma suuntautuminen eriytyy kampuksittain (biologia-ympäristötiede) tai valitaan myöhemmin opintojen aikana (matematiikka-fysiikka-kemia).

Tiedekunnassa on seuraavat filosofian maisterin (FM) tutkintoon johtavat pääaineet ja erikoistumislinjat biologia; fysiikka; kemia, jossa erikoistumislinjat kemisti ja kemistitutkija; matematiikka; sovellettu fysiikka; tietojenkäsittelytiede; sekä ympäristötiede, jossa erikoistumislinjat ympäristöterveys ja –teknologia sekä ympäristönmuutoksen biologia. Lisäksi filosofian maisterin tutkinto voidaan suorittaa aineenopettajan koulutuksessa biologian, fysiikan, kemian, matematiikan ja tietojenkäsittelytieteen pääaineissa. Maatalous- ja metsätieteiden maisterin (MMM) tutkintoon johtava pääaine on metsätiede. Tiedekunnassa on useita filosofian maisterin tutkintoon tai maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkintoon johtavia kansainvälisiä maisteriohjelmia, joita esitellään pääaineiden kuvauksen yhteydessä. Maisterin tutkinnon laajuus on 120 op.

Tutkintojen ja opintojen tavoitteet ja sisällöt on määritelty opetussuunnitelmissa. Maisterin opinnoilla saavutetaan jatkokoulutusvalmius kyseisessä pääaineessa.

Tutkintojen suorittamisaikaa on rajattu lainsäädännöllä. Opintoaikojen rajaaminen koskee niitä alempaan (kandidaatti) ja ylempään (maisteri) korkeakoulututkintoon johtavia opiskeluoikeuksia, jotka on myönnetty alkamaan 1.8.2005 tai sen jälkeen. Tutkintojen yhteenlaskettu tavoiteaika on viisi lukuvuotta siten, että kandidaatin tutkinnon tavoiteaika on kolme ja maisterin tutkinnon kaksi lukuvuotta. Sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkintonsa kahta lukuvuotta niiden yhteenlaskettua tavoiteaikaa pidemmässä ajassa. Pelkästään alempaan korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa oikeus suorittaa tutkinto on yksi vuosi tavoiteaikaa pidempi. Pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa oikeus suorittaa tutkinto on kaksi vuotta tavoiteaikaa pidempi. Opintoaikojen rajauksesta ja lisäajan hakemisesta on kerrottu tarkemmin mm. Itä-Suomen yliopiston verkosta löytyvästä Kamu-käsikirjassa.

Tiedekunnassa otetaan jatko-opiskelijoita suorittamaan filosofian lisensiaatin, filosofian tohtorin, maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatin ja maatalous- ja metsätieteiden tohtorin tutkintoja. Jatko-opiskelijat otetaan seuraaviin tohtoriohjelmiin (linkit avautuvat uuteen välilehteen):

Erilliset opinnot

SmartICT (avautuu uuteen välilehteen) – älykkään automaation ohjelmointiosaaja (30 – 60 op)

Erikoistumiskoulutukset

Tiedekunta tarjoaa biotalouden erikoistumiskoulutuksen (avautuu uuteen välilehteen) kokonaisuuden (30 op), joka toteutetaan yhdessä Itä-Suomen yliopiston, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa.

Opiskelijan oikeudet ja vastuut

Johtosääntö

Opiskelua ja opetusta Itä-Suomen yliopistossa ohjaa opintojohtosääntö.




Palaute ja reklamaatio, muutoksenhaku

Palaute

Itä-Suomen yliopiston opiskelijalla on useita mahdollisuuksia palautteen antamiseen. Opiskelijalla on mahdollisuus vaikuttaa opetukseen, ohjaukseen, neuvontaan ja niiden kehittämiseen antamallaan palautteella. Palautteita käsitellään säännöllisesti osana opetussuunnitelmatyötä ja opetuksen laatujärjestelmää. Lue lisää Kamusta palautesivulta.

Reklamaatio ja muutoksenhaku

Opiskelussa voi kuitenkin tulla eteen tilanteita, jolloin opiskelijalle tulee tunne, että hänen oikeusturvansa ei toteudu. Tämä voi koskea esimerkiksi opintosuoritusten arvostelua tai tenttitulosten julkistamista. Jos opiskelija on tyytymätön laitoksen/yksikön toimintaan (esim. opetukseen), opiskelijan tulee ottaa ensisijaisesti yhteyttä kyseessä olevaan opettajaan tai oppiaineeseen ja pyrkiä selvittämään asia. Useimmiten asia selviää parhaiten näin. Jos opiskelija kuitenkin kokee, ettei hän saa ääntään kuulluksi, tai hän ei tunne saavansa oikeutettua asian käsittelyä tai oikeudenmukaista kohtelua, hänen on mahdollista tehdä reklamaatio tai oikaisupyyntö.


Opetussuunnitelma

Seuraavassa esitellään tiedekunnan oppiaineiden opetussuunnitelmat  tutkintorakenteineen. Yksityiskohtaiset tiedot opintojaksoista ja opetuksen toteuttamisesta lukuvuodella 2019-2020 löydät WebOodista (avautuu uuteen välilehteen).

Yleistä tutkintorakenteista

Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan laitokset tarjoavat tutkintoon johtavaa koulutusta Joensuun kampuksella biologian, fysiikan, kemian, matematiikan, metsätieteen ja tietojenkäsittelytieteen pääaineissa ja Kuopion kampuksella sovelletun fysiikan, tietojenkäsittelytieteen ja ympäristötieteen pääaineissa.

Tiedekunnan perustutkintojen tutkintorakenteet on määritelty erikseen luonnontieteelliselle koulutusalalle ja maatalous-metsätieteelliselle koulutusalalle. Kandidaatin ja maisterin tutkintojen tutkintorakenteet ja tutkintovaatimukset esitellään tässä oppaassa kunkin oppiaineen opetussuunnitelman esittelyn kohdalla.

Perustutkintoon eli kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin voi kuulua pää- ja sivuaineiden opintoja sekä ns. muita opintoja, joihin kuuluvat kieli- ja viestintäopinnot ja vapaasti valittavat opinnot. Opinnot koostuvat opintojaksoista, jotka voivat olla pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia. Opintojaksoista muodostuu erilaajuisia opintokokonaisuuksia, jotka voivat olla myös monitieteisiä. Opintokokonaisuudet ovat perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot.

Luonnontieteellisen koulutusalan luonnontieteiden kandidaatin tutkinnossa pääaineen perusopinnot ovat vähintään 25 opintopistettä. Pääaineen aineopinnot ovat 55 - 70 op sisältäen kandidaatin tutkielman 6-10 op. Aineenopettajilla pääaineen aineopinnot ovat 40-46 op. Filosofian maisterin tutkinnossa pääaineen syventävät opinnot ovat vähintään 60 op, joihin sisältyy laajuudeltaan 20 op (aineenopettaja), 30 op tai 40 op pro gradu -tutkielma. Maisterin tutkinnossa sivuaineiden opintoja suositellaan täydennettäväksi niin, että kandidaatin ja maisterin tutkinnot sisältävät yhteensä vähintään kaksi perusopintojen (2*25 op) laajuista sivuainetta.  Kieli- ja viestintäopinnot ovat laajuudeltaan vähintään 9 op. Sivuaineeseen pitää suorittaa vähintään yhdessä sivuaineessa perusopinnot.

Maatalous-metsätieteellisen koulutusalan maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinnossa pääaineen perusopinnot ovat 41 op ja aineopinnot ovat 55 - 65 op sisältäen kandidaatin tutkielman 8 op. Sivuaineeksi suoritetaan vähintään yhdessä sivuaineessa perusopinnot. Maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinnossa syventävät opinnot ovat vähintään 70 op, joihin sisältyy laajuudeltaan 30 op (maisteriohjelmat) tai 40 op pro gradu -tutkielma. Sivuaineiden opintojen osalta minimivaatimus on, jos perusopintojen 25 op laajuista sivuainetta ei ole suoritettu alemmassa korkeakoulututkinnossa, se on suoritettava maisterin tutkintoon. Tutkintojen kieli- ja viestintäopinnot ovat laajuudeltaan 11 op.

Opintokokonaisuuksien sisältö ja laajuus määrätään opetussuunnitelmassa. Koulutukseen voidaan sisällyttää sivuaineiden valintaa koskevia määräyksiä ja suosituksia, mikä ilmaistaan opetussuunnitelmassa.

Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää opintokokonaisuuksiin tutkintovaatimuksissa ilmoitetun minimilaajuuden ylittäviä opintoja. Monitieteisiin opintokokonaisuuksiin sisältyvien opintojaksojen laajuudet ja sisällöt määrittelee opetusta antava laitos. Monitieteisten opintokokonaisuuksien asemasta tutkinnossa määrätään opiskelijan pääaineen laitoksen tutkintovaatimuksissa.

Opiskelijoiden, jotka on valittu suorittamaan alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa, tulee suorittaa kandidaatin tutkinto ennen maisterin tutkinnon suorittamista.

Aineenopettajakoulutus voidaan tiedekunnassa suorittaa biologia, fysiikka, kemia, matematiikka tai tietojenkäsittelytiede pääaineena. Sivuaineet suositellaan valittavaksi pääosin koululaitoksessa vallitsevan virkarakenteen mukaisesti. Filosofisessa tiedekunnassa on tarjolla koulutusta perusopetuksessa opettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisiin opintoihin (60 op). Näiden opintojen suorittaminen osana aineenopettajan maisterin tutkintoa tuottaa kelpoisuuden myös luokanopettajaksi. Filosofinen tiedekunta tiedottaa hausta em. opintoihin vuosittain.

Aineenopettajan kelpoisuusvaatimuksista on säädetty asetuksella (986/1998, muutos 865/2005) seuraavasti:

Perusopetustasolla aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut:

  • ylemmän korkeakoulututkinnon;
  • kussakin opetettavassa aineessa vähintään 60 opintopisteen laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopinnot ja aineopinnot sekä;
  • vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

Sen estämättä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, kelpoisuuden tuottavat osaltaan kussakin opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka sisältävät yliopistossa suoritetut perus- ja aineopinnot, laajuudeltaan yhteensä vähintään 35 opintoviikkoa.

Lukiossa aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut:

  • ylemmän korkeakoulututkinnon;
  • yhdessä opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perus- ja aineopinnot sekä syventävät opinnot tutkinnon pääaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa, laajuudeltaan vähintään 120 opintopistettä, ja kussakin muussa opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perus- ja aineopinnot yliopiston oppiaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa, laajuudeltaan vähintään 60 opintopistettä;
  • vähintään 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

Sen estämättä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, aineenopettajan kelpoisuuden tuottavat yhdessä opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka sisältävät yliopistossa suoritetut perus- ja aineopinnot sekä syventävät opinnot, laajuudeltaan yhteensä vähintään 55 opintoviikkoa, ja kussakin muussa opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka sisältävät yliopistossa suoritetut perus- ja aineopinnot, laajuudeltaan yhteensä vähintään 35 opintoviikkoa.

Fysiikassa, kemiassa, matematiikassa ja tietojenkäsittelytieteessä aineenopettajavaihtoehtoon voi hakeutua heti opintojen alussa. Kaikissa pääaineissa, joissa on aineenopettajavaihtoehto, voi siihen hakea myös myöhemmin opintojen aikana. Haku on kerran vuodessa. Filosofisen tiedekunnan soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto järjestää hakijoille soveltuvuuskokeen, joka koostuu haastattelusta ja ryhmätilanteesta. Valinnan opettajan vaihtoehtoon tekee soveltavan kasvatustieteen asettama valintalautakunta. Mikäli opiskelija tultuaan valituksi opettajavaihtoehtoon, haluaa myöhemmin siirtyä tutkijan vaihtoehtoon, siirtymistä haetaan tiedekunnalle osoitetulla vapaamuotoisella hakemuksella.


Biologian opetussuunnitelma

Biologian alan perustutkinto koostuu luonnontieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkintoon johtavista opinnoista. Biologian pääaineen tutkinnon voi suorittaa joko biologin tai biologian aineenopettajan vaihtoehdossa.

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon (LuK, 180 op) tavoitteena on antaa opiskelijalle tutkinnon pää‑ ja sivuaineiden perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen, valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin, edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen, edellytykset hankkimansa tiedon soveltamiseen työelämässä ja riittävä viestintä‑ ja kielitaito.

Ympäristö- ja biotieteiden laajassa kandidaattiohjelmassa voi suorittaa luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon biologian (Joensuun kampus) tai ympäristötieteen (Kuopion kampus) pääaineessa. Biologian pääaineessa voi myös opiskella biologian aineenopettajaksi. Kandidaatin tutkinto (180 op) sisältää kaikille yhteiset ympäristötieteen ja biologian perusopinnot (30 op), kieli- ja viestintäopintoja (10 op), HOPS-opintoja (5 op), metodiopintoja (10 op), pääaineen aineopinnot (50 op, aineenopettajalinjalla 40 op), erikoistavia aineopintoja (biologilinjalla vähintään 20 op), sivuaineopintoja sekä vapaasti valittavia opintoja. Yhteiset perusopinnot suoritettuaan opiskelija voi suunnata opintonsa biologian pääaineessa biologian aineenopettajan linjalle tai biologin linjalla erikoistavien aineopintojen avulla joko ekologian alalle tai molekyylibiologian ja biokemian alalle Joensuun kampuksella. Perusopinnot, kieli- ja viestintäopinnot, metodiopinnot ja HOPS-opinnot voi suorittaa molemmilla kampuksilla, ja myös kampuksen vaihto on mahdollista opintosuuntaa valittaessa, jolloin opiskelijan pääaine vaihtuu ympäristötieteeksi.

Filosofian maisterin tutkinnon (FM, 120 op) tavoitteena on antaa opiskelijalle pääaineen hyvä tuntemus, valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen, valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä, valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen ja hyvä viestintä- ja kielitaito.

Biologin vaihtoehdossa opinnot voidaan suunnata jo aineopintovaiheesta alkaen tukemaan valittua ympäristöbiologian erikoistumisalaa. Sivuaineeksi voidaan valita mikä tahansa erikoistumisalaa tukeva oppiaine, esimerkiksi ympäristötiede (Kuopion kampuksella), biokemia, hydrobiologia, kemia tai jokin muu luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan oppiaine tai maantiede, yhteiskuntamaantiede, yhteiskuntapolitiikka, oikeustieteelliset sivuaineet, esim. ympäristöoikeus, tai liiketaloustieteelliset sivuaineet.

Biologian aineenopettajan vaihtoehdossa opiskelijan on pää- ja sivuaineen opintojen lisäksi suoritettava aineenopettajan pedagogiset opinnot (60 op). On suositeltavaa, että perusopinnot (25 op) sisällytetään luonnontieteiden kandidaatin (LuK) tutkintoon, mutta ne voidaan myös suorittaa kokonaisuudessaan vasta filosofian maisterin (FM) tutkinnon osana. Pedagogisia opintoja koordinoi soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto (avautuu uuteen välilehteen) filosofisessa tiedekunnassa. Opettajavaihtoehtoon haetaan kerran vuodessa, ja siihen voidaan valita 15 biologian pääaineopiskelijaa.

Koulujen perusopetuksessa ja lukiossa opetettavien aineiden yhdistelmänä on yleensä biologia-maantieto, joissakin kouluissa myös biologia-kemia. Perusopetuksessa aineenopettajan vaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, opetussuunnitelman mukaisesti suoritetut perus- ja aineopinnot opetettavissa aineissa sekä opettajan pedagogiset perus- ja aineopinnot. Lukion aineenopettajalta vaaditaan lisäksi aineen­opettaja­koulutuksen mukaiset syventävät opinnot yhdessä opetettavassa aineessa.

Biologian syventävät opinnot suoritetaan Ympäristö- ja biotieteiden laitoksen tutkimuksen kahteen vahvuusalaan (Ympäristömuutoksen biologia ja Akvaattinen tutkimus) keskittyvän englanninkielisen Biology of Environmental Change programme (Ympäristömuutoksen biologia) maisteriohjelman mukaisesti. Yhteinen maisteriohjelma Biology of Environmental change antaa mahdollisuuden valita opintoja kummankin pääaineen syventävistä kursseista, joista useat ovat tarjolla molemmilla kampuksilla. Maisterivaiheessa pääaine määräytyy kampuskohtaisesti. Joensuun kampuksella opiskelevilla pääaine on biologia.

Biologian aineenopettajaksi opiskelevat suorittavat pääaineen (biologia) syventävät opinnot ympäristönmuutoksen biologian ohjelman mukaisesti Joensuun kampuksella. Maisterintutkinto (120 op) sisältää ympäristötieteen tai biologian syventävät opinnot (80 op, biologian aineenopettajakoulutuksessa 60 op) sekä muita opintoja. Biologian aineenopettajalinjalla on pääaineen ja toisen opetettavan aineen lisäksi suoritettava aineenopettajan pedagogiset opinnot (60 op).

Ennen 1.8.2016 aloittaneet opiskelijat suorittavat opintonsa aloitusvuotensa tai lukuvuoden 2015-2016 OPSin mukaisesti. He voivat myös siirtyä opiskelemaan Ympäristö- ja biotieteiden laajassa kandidaattiohjelmassa. Vanhan tutkintorakenteen mukaisesti aloittaneet opiskelijat voivat täydentää opintonsa uuden perus- ja aineopintokokonaisuuksien kursseista. Vanhojen OPSien mukaan opiskeleville on tarkemmat ohjeet lukuvuoden 2016-2017 opinto-oppaassa.

Biologian syventävät opinnot (aineenopettaja vähintään 60 op, biologi vähintään 80 op) suoritetaan ympäristömuutoksen biologian maisteriohjelman mukaisesti (Biology of Environmental Change programme).  Syventäviin opintoihin voidaan valita vapaasti biologian eri osa-alueiden opintojaksoja. Pääaineopiskelija erikoistuu kiinnostuksensa mukaisesti valitsemalleen biologian alueelle.  Syventävät opinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee biologian erityiskysymykset ja -taidot.

Ympäristönmuutoksen biologian opinnot tarjoavat opiskelijalle syventävät tiedot ympäristömuutoksen vaikutuksista ekosysteemeihin ja niiden bioprosesseihin, erityisesti ilmakehän ja ekosysteemien välisiin vuorovaikutuksiin. Opetus toteutetaan englanninkielisenä, ja se antaa hyvät valmiudet ympäristömuutoksen biologisten vaikutusten tutkimustehtäviin yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa ja toimimiseen ympäristövalvonnan johtavissa asiantuntijatehtävissä.

Opintojaksoille ilmoittautuminen ja kuulustelut

Biologian pääaineessa luennot ja harjoitukset pidetään tiiviinä kokonaisuuksina, joiden päätteeksi järjestetään kolme kuulustelutilaisuutta, joista viimeinen on useimmiten laitoksen yleisenä tenttipäivänä. Tentteihin on ilmoittauduttava WebOodissa 10 päivää ennen tenttiä. Tenttipäivät ilmoitetaan WebOodissa. Opiskelijan on ilmoittauduttava opintojaksolle vähintään 2 viikkoa ennen sen alkua WebOodia käyttäen. Valinnaiset opintojaksot järjestetään vain, jos niille osallistuu vähintään viisi biologian ja/tai ympäristötieteen pääaineopiskelijaa. Opintokokonaisuuksien pakolliset opintojaksot järjestetään, vaikka ilmoittautuneita olisi vähemmän kuin edellä on määritelty. Kaikkia kursseja ei tarjota joka lukuvuosi. Opiskelija voi ilmoittautua syventävien opintojen kursseille vasta, kun kandidaatintutkielma on jätetty arvosteltavaksi. Opetuksen ajankohdat löytyvät WebOodista ja Lukarista (linkit avautuvat uuteen välilehteen).

Opintojen arvostelu

Perus- ja aineopintokokonaisuuksien arvostelussa otetaan huomioon kaikki numeerisesti arvostellut opintojaksot ja arvosana määräytyy opintopisteillä painotetun keskiarvon mukaisesti. Ympäristötieteen ja biologian yhteisistä perusopinnoista, biologian aineopinnoista ja erikoistavista aineopinnoista lasketaan yksi arvosana, joka näkyy tutkintotodistuksessa ”Biologian perus- ja aineopinnot” (3122200 Biologian perus- ja aineopinnot, aineenopettaja 60 op sekä 3122300 Biologian perus- ja aineopinnot, biologi 90 op)”. Tämä arvosana lasketaan perus- (30 op) ja aineopintojen (40 tai 50 op) sekä erikoistavien aineopintojen (vähintään 20 op, vain biologi-linjalla) opintopisteillä painotetuista keskiarvoista. Mikäli opintokokonaisuuden opintopistelaajuudesta yli puolet on arvosteltu hyväksytty/ hylätty-asteikolla, myös kokonaisuus arvostellaan hyväksytty/ hylätty. Kandidaatin tutkielman arvosanaa ei oteta mukaan aineopintojen arvosanan laskentaan. Syventävien opintojen kokonaisuuden arvosana on syventävien opintojaksojen numeerisesti arvosteltujen opintojen arvosanojen opintopisteillä painotettu keskiarvo. Pro gradu-tutkielman arvosanaa ei oteta mukaan pääaineen syventävien opintojen arvosanan laskentaan.

Harjoittelu ja opiskelijavaihto

Tutkintoihin voidaan sisällyttää harkinnan mukaisesti työharjoittelua kotimaassa tai ulkomailla. Harjoittelun voi sisällyttää joko muihin opintoihin tai biologian syventäviin opintoihin. Syventävien opintojen harjoittelun tulee kestää vähintään kaksi kuukautta ja liittyä biologian alaan. Harjoittelusta antaa tarkempia tietoja laitoksen harjoittelu­vastaava. Kansainväliseen harjoitteluun voi hakeutua useissa eri harjoittelu- ja vaihto-ohjelmissa. Tarkempia tietoja opiskelijavaihto-ohjelmista ja kansainvälisestä harjoittelusta antavat opinto- ja opetuspalveluiden kansainvälisten asiain koordinaattori ja laitoksen kv-koordinaattorit. Asiasta järjestetään myös useita tiedotustilaisuuksia vuosittain.

Opintoneuvonta ja henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)

Yliopisto-opiskelu on itsenäistä. Opiskelija päättää, mitä tavoittelee opinnoistaan, mitä aikoo opiskella ja missä aikataulussa. Tavoitteet kirjataan henkilökohtaiseksi opintosuunnitelmaksi eli HOPSiksi WebOodissa, jonka kautta HOPS lähetetään kommentoitavaksi ja hyväksyttäväksi oman vuosikurssin oppiainetuutorille. Opintojaksojen mahdolliset korvaavuudet tulee hyväksyttää ennen niiden kirjaamista laitoksen AHOT-vastaavalla. Ennen tutkintojen hakemista päivitetyt ja haettavien tutkintojen mukaiset HOPSit tulee hyväksyttää oppiaineen vastuuhenkilöllä.

Ensimmäisen lukuvuoden aikana opiskelija osallistuu yliopiston yhteiseen orientaatiokoulutukseen sekä pääaineen omaan HOPS-koulutukseen ja tekee kandidaatin tutkinnon kattavan HOPSin. Vertaistuutorit auttavat uusia opiskelijoita orientoitumaan opintoihin. Opetusohjelman mukaisesti ensimmäisenä lukuvuonna opiskelija suorittaa ympäristötieteen ja biologian perusopinnot sekä pääosan aineopinnoista, toisena lukuvuonna kieli-, metodi- ja sivuaineopintoja sekä täydentää biologian aineopintoja ja kolmantena lukuvuonna viestintäopintoja, sivuaineopintoja, viimeisiä biologian valinnaisia aineopintoja ja muita valinnaisia opintoja sekä tekee kandidaatintutkielman.

Neljännen lukuvuoden alussa opiskelija tekee maisteritutkinnon kattavan HOPSin. Oppiainetuutorit antavat tarvittaessa neuvoja. Myös biologian opiskelijoiden oma ainejärjestö Mikrovillus opastaa opiskelijaa.

Perustutkinnot biologiassa

Koko lukuvuoden ajantasainen opetussuunnitelma löytyy WebOodista (avautuu uuteen välilehteen).

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon rakenne (pdf)

Luonnontieteiden kandidaatin tutkintorakenteen opinnot (pdf)

Filosofian maisterin tutkinnon rakenne (pdf)

Filosofian maisterin tutkinnon tutkintorakenteen opinnot (pdf)

Sivuaineet biologian opiskelijoille

Ympäristötieteiden ja biotieteiden laitos tarjoaa biologian opiskelijoille biokemian perusopintojen  ja hydrobiologian perusopintojen (pdf) opintokokonaisuudet.

 

Kansainvälinen maisteriohjelma

Master’s Degree Programme in Biology of Environmental Change (BEC), 120 ECTS, Joensuu

The curriculum and the schedule of the studies (opens in a new tab). Find details in WebOodi (opens in a new tab).


Fysiikan opetussuunnitelma

Fysiikan opintojen erikoistumisalat Joensuussa ovat fotoniikka ja fysiikan alan opettajankoulutus. Perus- ja aineopinnoissa annetaan kuitenkin aina erikoistumisalasta riippumatta laaja yleiskuva fysikaalisesta maailmankaikkeudesta ja sitä kuvaavista lainalaisuuksista. Syventävissä opinnoissa opiskelija voi erikoistua joko vahvaan tutkimukseen perustuvaan fotoniikkaan tai painottaa opintonsa aineen opettajan ammattiin johtaviin opintoihin.

Fysiikka on luonnon ja luonnonlakien tutkimista ja ymmärtämistä, perustiede, johon nykyihmisen maailmankuva perustuu. Fysiikan perusteiden opiskelu antaa jo vastauksen mm. seuraaviin arkipäiväisiin kysymyksiin: miten pilvet syntyvät ja miksi ne ovat valkoisia mutta taivas on sininen, onko mahdollista suorittaa veretön leikkaus koskettamatta ihoa tai kuinka auringon säteilystä voidaan tuottaa suoraan sähköä. Peruskursseilla opitaan mitä ovat mustat aukot, pimeä aine ja energia ja kuinka maailmankaikkeudelle, puhumattakaan näkemästämme "maailman osasta", lopulta ehkä voi käydä. Kokeellisena ja tarkkana tieteenä fysiikka on monen nykyaikaisen kokeellisen, teoreettisen ja laskennallisen menetelmän perusta eri tekniikan aloilla.

Laitoksen tutkimukselle onkin ominaista eri menetelmien asiantuntijoiden tiivis yhteistyö, jonka tuloksena on syntynyt ja syntyy edelleen uusia menetelmäsovelluksia etenkin ihmisen, luonnon ja niiden vuorovaikutuksen ymmärtämiseksi. Lisäksi fysiikan kuvaaminen matematiikan kielellä (eksaktille tieteelle ainoa mahdollinen esitystapa) antaa edelleen lähes rajattomat mahdollisuudet laajentaa fysiikan sovellusaluetta lähes kaikille ihmisen elämää helpottaville teknisille innovaatioille.

Fyysikon koulutuksessa opitaan korkeatasoisen kansainvälisen tutkimuksen tuella tietoja ja taitoja, joille on kysyntää useilla eri aloilla sekä tutkimuslaitoksissa että yritysmaailmassa ympäri maailman. Fyysikot toimivat tyypillisesti erilaisissa suunnittelu-, konsultti- ja tuotekehitystehtävissä, sekä tutkimusinsinööreinä, kouluttajina, tutkijoina ja yleisesti esimiestehtävissä.  Yleisesti ottaen fyysikoiden työllisyysnäkymät ovat erinomaiset.

Myös fysiikanopettajien työllisyysnäkymät ovat erittäin hyvät, sillä selvitysten mukaan suuri osa nyt työssä olevista opettajista jää eläkkeelle lähivuosina, eikä uusia valmistu riittävästi. Laitoksemme laaja-alainen didaktisen fysiikan tutkimukseen perustuva opettajankoulutus takaa valmistuville opettajille erinomaiset mahdollisuudet työllistyä erilaisten koulujen ja oppilaitosten opettajien tehtäviin.

Tutkintojen osaamistavoitteet ja tutkintorakenteet

Koko lukuvuoden ajantasainen opetussuunnitelma löytyy WebOodista (avautuu uuteen välilehteen).

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (180 op)

Fysiikan aineenopettaja / Fysiikan aineenopettaja ja luokanopettaja / Fyysikko

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija hallitsee kattavasti fysiikan eri osa-alueiden tietoa ja kokeellisen työskentelyn taitoja. Opiskelijalla on valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja hänellä on riittävät kieli- ja viestintätaidot sekä hyvät edellytykset ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen. Koulutus perustuu tutkimukseen ja koulutusalojen ammatillisiin käytänteisiin.

Fysiikan aineenopettajankoulutusohjelman opiskelijat suorittavat pääaineen ja toisen opetettavan aineen lisäksi aineenopettajan pedagogisten opintojen perusopinnot. Aineenopettajaopiskelijalla on pedagogisten tietojen ja taitojen perustuntemus, ja hän osaa keskustella opettajan työhön liittyvistä yleisluontoisista kysymyksistä.

Fysiikan aineenopettajan ja luokanopettajan koulutusohjelmassa olevat opiskelijat voivat valita sivuaineeksi perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien opinnot. Ylemmän tutkinnon suoritettuaan tämä kokonaisuus yhdessä aineenopettajan pedagogisten opintojen kanssa antaa opiskelijalle luokanopettajan kelpoisuuden.

Tutkintorakenne

(Taulukoissa ensisijaisesti suositeltavat suoritusajat on merkitty rastilla (x) ja vaihtoehtoiset suoritusajat ympyrällä (o))

Luonnontieteiden kandidaatti, fysiikan aineenopettaja: Pääaineen opinnot (pdf) ja sivuaine (pdf)

Luonnontieteiden kandidaatti, fysiikan aineenopettajan ja luokanopettaja: Pääaineen opinnot (pdf) ja sivuaine (pdf)

Luonnontieteiden kandidaatti, fyysikko: Pääaineen opinnot (pdf). Sivuaineopintoina on suoritettava joko yhden sivuaineen perus- ja aineopinnot (25+35 op) tai kahden sivuaineen perusopinnot (25+25 op). Suositeltavia sivuaineita ovat matematiikka, kemia, tietojenkäsittelytiede ja tilastotiede.

Vapaasti valittavia opintoja suoritetaan siten, että tutkinnon kokonaislaajuudeksi tulee vähintään 180 opintopistettä.

Opintolinjan vaihto

Mikäli opiskelija haluaa vaihtaa luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon jälkeen opintolinjaansa fyysikkolinjalta opettajalinjalle, edellytetään häneltä täydentävinä opintoina kurssien ’Laboratoriotyöskentelyn perusteet opettajille’, ’Kokeellinen koulufysiikka’ ja ’Tutkimusperustaisen fysiikan opetuksen perusteet’ suorittamista. Opettajalinjalta fyysikkolinjalle siirtyviltä ei edellytetä täydentäviä opintoja.

Mikäli opiskelija vaihtaa pääaineensa fysiikkaan tai tulee uutena opiskelijana Itä-Suomen yliopistoon tavoitteenaan suorittaa filosofian maisterin tutkinto fysiikasta, häneltä edellytetään aiemmin suoritetut fysiikan perus- ja aineopinnot tai näitä vastaava opintokokonaisuus; muussa tapauksessa häneltä voidaan edellyttää täydentäviä opintoja. Täydentävistä opinnoista päätetään henkilökohtaista opintosuunnitelmaa laadittaessa.

Filosofian maisterin tutkinto (120 op)

Fysiikan aineenopettaja / fysiikan aineenopettaja ja luokanopettaja

Filosofian maisterin tutkinto antaa fysiikan aineenopettajaksi opiskelevalle hyvät tiedot ja taidot fysiikassa ja hyvät viestintä- ja kielitaidot. Aineenopettajan pedagogiset opinnot yhdessä muiden tutkintoon kuuluvien opintojen kanssa antavat kelpoisuuden opettaa peruskoulussa ja lukiossa. Koulutus perustuu korkeatasoiseen didaktisen fysiikan tutkimukseen. Filosofian maisterin tutkinto antaa valmiudet opettajan tieteelliseen jatkokoulutukseen.

Filosofian maisterin tutkinnon suoritettuaan opiskelija osaa toimia fysiikanopettajana eri kouluasteilla. Hän on fysiikan ja opetuksen asiantuntija ja pystyy työskentelemään erilaisissa fysiikan opetuksen alan tehtävissä yhteiskunnassa. Opiskelija osaa soveltaa, analysoida, arvioida ja luoda fysiikan ja sen oppimisen tietoa työssään. Opiskelija osaa hyödyntää fysiikan opetukseen ja oppimiseen liittyvää tutkimusta ja toimia erilaisissa oppimisympäristöissä vuorovaikutteisesti.

Fysiikan aineenopettajan ja luokanopettajan koulutusohjelman suorittaneet opiskelijat ovat sisällyttäneet opintoihinsa perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien opinnot. Ylemmän tutkinnon suoritettuaan kyseinen kokonaisuus yhdessä aineenopettajan pedagogisten opintojen kanssa antaa opiskelijalle luokanopettajan kelpoisuuden.

Tutkintorakenne

(Taulukoissa ensisijaisesti suositeltavat suoritusajat on merkitty rastilla (x) ja vaihtoehtoiset suoritusajat ympyrällä (o))

Filosofian maisteri, fysiikan aineenopettaja (pdf)

Filosofian maisteri, fysiikan aineenopettaja ja luokanopettaja: Pääaineen opinnot (pdf) ja sivuaine (pdf)

 

Filosofian maisterin tutkinto (120 op)

Fyysikko

Filosofian maisterin tutkinnon (pääaine fysiikka) tavoitteena on antaa opiskelijalle hyvä tietämys modernista optiikasta ja fotoniikasta sekä teoreettisella että kokeellisella tasolla. Tämä tarkoittaa kykyä ymmärtää optisia ilmiöitä, optisten systeemien suunnittelu- ja analysointimenetelmiä, sekä valonkulkua ohjaavien rakenteiden valmistusmenetelmiä ja kykyä osallistua oman alansa tieteelliseen viestintään. Nämä taidot yhdessä antavat valmiudet työskennellä fotoniikan alan yrityksissä asiantuntija- ja suunnittelutehtävissä ja ne antavat myös valmiudet fotoniikan alan jatko-opintoihin. Opetus perustuu laitoksella toteutettavaan korkeatasoiseen fotoniikan tutkimukseen.

Tutkintorakenne

(Taulukossa ensisijaisesti suositeltavat suoritusajat on merkitty rastilla (x) ja vaihtoehtoiset suoritusajat ympyrällä (o))

Filosofian maisteri, fyysikko (pdf)

Kansainvälinen maisteriohjelma

Master’s Degree Programme in Photonics, 120 ECTS, Joensuu

The curriculum and the schedule of the studies (opens in a new tab). Find details in WebOodi (opens in a new tab).

Kemian opetussuunnitelma

Kemiassa voidaan suorittaa luonnontieteiden kandidaatin (LuK), filosofian maisterin (FM), filosofian lisensiaatin (FL) sekä filosofian tohtorin (FT) tutkintoja. Laitoksella toimii kansainvälinen maisteriohjelma, ”Master’s Degree Programme for Research Chemists”, jonka opetussuunnitelma on erillisenä osiona oppaassa.

Kemian laitos on vahvasti suuntautunut tutkijakoulutukseen ja tutkimukseen. Laitoksella tehtävällä tutkimuksella ratkotaan maailmanlaajuisia ympäristöterveyteen, hyvinvointiin, turvalliseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon sekä kestävää kehitystä edistäviin materiaaleihin liittyviä kysymyksiä hakemalla uusia kemiaan perustuvia ratkaisuja ja parantamalla tuotteiden jalostusastetta. Laitoksen tutkimusprofiilin ytimessä ovat biotalouden ja biolääketieteen sovellukset, toiminnalliset materiaalit fotoniikassa, valontuotossa sekä energiasovelluksissa sekä polymerointi- ja ympäristökatalyyttien kehitys. Tutkimuksen ja uusien avausten lähtökohtana on vahva ja laadukas perustutkimus. Perustutkimuksessa tuotettua osaamista sovelletaan ja siirretään elinkeinoelämän käyttöön kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa.

Kemian alalla voi suorittaa kemistin, kemistitutkijan, kemian aineenopettajan tai kemian aineenopettajan ja luokanopettajan tutkinnot. Jokaisessa koulutusohjelmassa suoritetaan aluksi luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (LuK, 180 op) ja sen jälkeen filosofian maisterin tutkinto (FM, 120 op).

Kemistin ja kemistitutkijan koulutusohjelmassa opiskelija valitsee opintojen syventävässä vaiheessa epäorgaanisen kemian, fysikaalisen kemian, materiaalikemian tai orgaanisen kemian linjan. Koulutusohjelmasta riippuen sivuaineet voivat olla fysiikka, matematiikka, biologia, tietojenkäsittelytiede, biokemia, kauppatiede, oikeustiede tai ympäristötieteet. Opintoihin sisältyy luentokurssien ja laboratoriotöiden lisäksi osallistumista tutkimustyöhön laitoksen tutkimusryhmissä.

Kemian aineenopettajan koulutusohjelmaan hakeudutaan suoravalinnan kautta tai opintojen alkuvaiheessa Soveltavan kasvatustieteen ja opettajan koulutuksen osaston järjestämän erillisen hakumenettelyn kautta. Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (14.12.1998/986) määrittelee, että peruskoulun aineenopettajan on suoritettava maisterin tutkinto, kussakin opetettavassa aineessa vähintään 60 opintopisteen laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen perus- ja aineopinnot sekä vähintään 60 opintopisteen laajuiset opettajan pedagogiset opinnot. Lukion aineenopettajan kelpoisuuden saadakseen on suoritettava lisäksi yhdessä opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat vähintään 120 opintopisteen laajuiset opetettavan aineen syventävät opinnot tutkinnon pääaineessa.

Kemian aineenopettajan ja luokanopettajan koulutusohjelmassa suorittamalla sivuaineena Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osaston järjestämät Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (60 op) saadaan kelpoisuus opettaa perusopetuksen alemmilla luokilla (1-6). Lisäksi koulutusohjelmassa suoritetaan sivuaineopintoina opettajan pedagogiset opinnot (60 op) (ks kelpoisuus yllä).

Siirtyminen kemistitutkijan koulutusohjelmaan

Kemistin koulutusohjelman opiskelija voi hakea opintojen ensimmäisinä vuosina kemistitutkijan koulutusohjelmaan. Hakemus arvioidaan kemian opiskelumenestyksen ja haastattelun perusteella. Hakeminen tapahtuu kevään aikana. Lisätietoja saa suunnittelijalta.

Kemian opintojen arvostelu

Kemian luentokurssit, lopputentti ja tutkielmat arvostellaan asteikolla 0-5. Perus- ja aineopintojen sekä syventävien opintojen kokonaisuudet määräytyvät opintopisteillä painotetuista keskiarvoista. Opintokokonaisuuksiin vaadittavien opintojen ollessa suoritettu opiskelijan tulee ottaa yhteyttä kemian laitoksen suunnittelijaan opintokokonaisuusmerkinnän saamiseksi.

Perustutkinnot

Luonnontieteen kandidaatin tutkinnot kemiassa (180 op)

Osaamistavoitteet

Kemian tutkimukseen sekä kemian alan ammatillisiin käytäntöihin perustuvan kandidaattikoulutuksen perusteella opiskelija (1) tuntee kemian ja tutkintoon kuuluvien sivuaineiden tai niihin rinnastettavien kokonaisuuksien perusteet, omaa (2) valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin, (3) riittävän kieli-, viestintä- ja raportointitaidon, sekä (4) edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon (FM) johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen.

Tutkintorakenteet

Koko lukuvuoden ajantasainen opintotarjonta löytyy WebOodista (avautuu uuteen välilehteen).

Seuraavassa on kuvattu kemistin, kemistitutkijan ja kemian aineenopettajan koulutusohjelmien LuK-tutkinnon tutkintorakenteet (lyhenteet taulukoissa: vk = vuosikurssi, s = syyslukukausi, k = kevätlukukausi, o = voidaan suorittaa, x = suositeltu suoritusajankohta)

Luonnontieteiden kandidaatti, kemisti (pdf)

Luonnontieteiden kandidaatin, kemistitutkija (pdf)

Luonnontieteiden kandidaatin, kemian aineenopettaja (pdf)

Kemistitutkijoiden laboratorioprojekti

Kemistitutkijaopiskelijat suorittavat Laboratorioprojektin (3410209, 7 op) neljä viikkoa kestävänä tutkimustyönä ensimmäisen opiskeluvuoden keväällä ja kesällä pääsääntöisesti kemian laitoksen omissa tutkimusryhmissä. Tutkimustyön lisäksi suoritukseen kuuluu neljään seminaariin osallistuminen ennen projektia, kirjallinen tutkimusraportti ja esitelmä syksyn seminaareissa.

Laboratorioprojekti voidaan poikkeustapauksessa suorittaa myös laitoksen ulkopuolisessa tutkimuslaitoksessa tai tutkimusryhmässä. Työn aiheen ja toteutuksen tulee olla laadultaan ja tutkimussisällöltään kemian laitoksessa tehtävää laboratorioprojektia vastaava. Opiskelija hankkii itse paikan ja hyväksyttää projektin aiheen kemian laitoksella viimeistään kuukautta ennen projektin alkua. Työkohteessa on oltava työlle nimetyt ohjaajat, projektissa esiteltävät tulokset on oltava julkisia ja sen kesto on vähintään kaksi kuukautta. Muut suoritusvaatimukset (seminaarit, raportti ja esitelmä) ovat samat kuin kemian laitoksen tutkimusryhmissä projektityötään tekevillä opiskelijoilla.

Sivuaineopinnot

Tiedekunnan ohjeistuksen mukaisesti sivuaineopintoihin tulee sisältyä Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnossa vähintään yksi perusopintojen 25 op kokonaisuus. Yhteensä kandidaatin ja maisterin tutkinnoissa suositellaan olevan vähintään 2 x 25 opintopistettä sivuaineopintoja. Kemian sivuaineopintoihin suositellaan fysiikan, matematiikan, biologian, biokemian, kauppatieteen, oikeustieteen, tietojenkäsittelytieteen tai ympäristötieteiden sivuaineopinnot tai HOPS-keskustelussa sovittu muu oppiaine tai opintokokonaisuusyhdistelmä.

Opettajan koulutusohjelmissa olevien tulee suorittaa tiedekunnan tutkintoja ja opintoja koskevien pysyväismääräysten mukaisesti opettajan pedagogisista opinnoista 25 op kokonaisuus LuK -tutkintoon. Loput 35 op opettajan pedagogisista opinnoista sisällytetään FM -tutkintoon. Muina sivuaineena koulutusohjelmissa voivat olla fysiikka, matematiikka tai tietojenkäsittelytiede. Kemian aineenopettajan ja luokanopettajan koulutusohjelmassa opiskelevilla on lisäksi mahdollisuus suorittaa Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osaston järjestämät Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (60 op).

Muut opinnot

Muut opinnot suunnitellaan tukemaan kemian pääaineopintoja. Kemistin ja kemistitutkijan koulutusohjelmien sivuaineopintoihin ja/tai muihin opintoihin suositellaan matematiikan ja/tai fysiikan opintoja.  Kemian oppiaineen tarjoamia muita opintoja ovat alla luetellut, joista Kemian harjoittelun ja Toimiminen kemian oppiaineen aputuutorina voi sisällyttää vaihtoehtoisesti myös FM-tutkintoon.

  • 3410221 Kandidaatintutkinnon tutkimusprojekti (6 op)
  • 3410219 Kemian harjoittelu (3 op)
  • 3410004 Toimiminen kemian oppiaineen aputuutorina  (1 op)

Lisäksi erityisesti kemistin ja kemistitutkijan tutkintoihin suositellaan suoritettavaksi Oikeustieteiden laitoksen järjestämä kurssi 5311716 Kemikaalilainsäädäntö ja -hallinto, 3 op. Kurssi järjestetään joka toinen vuosi.

Filosofian maisterin tutkinto kemiassa (120 op)

Osaamistavoitteet

Kemian tutkimukseen sekä kemian alan ammatillisiin käytäntöihin perustuvan ja kandidaattikoulutusta syventävän maisterikoulutuksen perusteella opiskelija (1) tuntee syvällisesti erityisesti valitsemansa kemian erikoistumisalueen, mutta myös muut kemian osa-alueet, mikä mahdollistaa kokonaisvaltaisen alan kehityksen seuraamisen, omaa (2) valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen, (3) hyvän kieli-, viestintä- ja raportointitaidon, (4) edellytykset tieteelliseen jatkokoulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen sekä (5) toimimiseen työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä.

Tutkintorakenteet

Seuraavassa on kuvattu kemistin, kemistitutkijan ja kemian aineenopettajan koulutusohjelmien FM-tutkinnon tutkintorakenteet (lyhenteet taulukoissa: vk = vuosikurssi, s = syyslukukausi, k = kevätlukukausi, o = voidaan suorittaa, x = suositeltu suoritusajankohta)

Filosofian maisteri, kemisti (pdf)

Filosofian maisteri, kemistitutkija (pdf)

Filosofian maisteri, kemian aineenopettaja (pdf)

Kemistin ja kemistitutkijan maisteriopintojen suoritusjärjestys ja tutkielma (pdf)

Kemian aineenopettajan ja kemian aineenopettajan ja luokanopettajan maisteriopintojen suoritusjärjestys ja tutkielma (pdf)

Kemian laboratoriotöiden sekä työmenetelmäkurssien laboratorioharjoitusten tekeminen raskauden aikana on kielletty.

Erikoisopintojaksot

Opiskelijan tulee koota erikoisopintojaksoista tarvittavat suoritukset FM -tutkintoonsa.

Kemistin ja kemistitutkijan koulutusohjelmissa opiskelevat opiskelijat suorittavat valitsemaltaan erikoistumislinjalta yhden pakollisen erikoisopintojakson (P). Kemian aineenopettajaksi ja kemian aineen- ja luokanopettajaksi opiskelevat suorittavat yhden pakollisen opettajakoulutuksen erikoisopintojakson. Muut erikoistumisopintojaksot voi valita kiinnostuksen mukaan.

Syventävien opintojen erikoisopinto- ja työmenetelmäjaksot järjestetään ohjeellisen ajoituksen mukaisesti pääsääntöisesti joko parillisena tai parittomana vuonna, mikäli kuhunkin opintojaksoon on riittävästi ennakkoilmoittautuneita (omat kurssit ≥ 8, ulkopuoliset luennoitsijat ≥ 12). Pakollinen ilmoittautuminen WebOodissa.

Osa kursseista luennoidaan englannin kielellä. Opiskelija voi suorittaa tentin joko suomeksi tai englanniksi.

Erikoisopintojaksojen ajoitus (pdf). (P) on valitun linjan pakollinen erikoisopintojakso. Erikoisopintojaksoja pyritään järjestämään kullakin linjalla vähintään yksi lukuvuodessa.

Tutkimusprojekti (pdf)

Työmenetelmäjaksot ja ajoitus (pdf). Opiskelijan tulee koota jaksoista tarvittavat suoritukset. Harjoitukset ja kursseille ennakolta ilmoittautuminen WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen) on pakollista.

Loppukuulustelu ja tutkielma

3410370 Kemian loppukuulustelu, 4-8 op
3410347 Loppukuulustelu (kemian opettaja), 3-4 op

3410380 Kemian pro gradu  -tutkielma, 40 op
3410352 Kemian pro gradu-tutkielma (opettaja), 20 op
3410354 Kypsyysnäyte FM, 0 op
3410353 Kemian maisteriseminaari, 2 op

Kemian harjoittelu

Kemian harjoittelu on vapaavalintainen opintojakso. Harjoittelussa työskennellään käytännön töissä kemian alan yrityksessä tai muussa yhteistyötahossa. Harjoittelulla pyritään lähentämään koulutusta ja työelämää sekä edistämään valmistumisen jälkeistä työllistymistä.  Harjoittelun yhtenä tarkoituksena on ohjata opiskelijaa suuntaamaan opintojaan uransa kannalta mielekkäällä tavalla. Ohjatun 2,5 – 3 kk:n työjakson jälkeen opiskelija laatii harjoittelukertomuksen. Laitoksen johtaja hyväksyy harjoittelupaikan ennen harjoittelun aloittamista.

Kansainvälinen maisteriohjelma

Master’s Degree Programme for Research Chemists, 120 ECTS, Joensuu

The curriculum and the schedule of the studies. Find details in WebOodi (opens in a new tab).


Matematiikan opetussuunnitelma

Itä-Suomen yliopistossa matematiikan tutkintoon johtavaa koulutusta annetaan Joensuun kampuksella. Koulutuksen painopistealoja ovat perustutkintojen osalta opettajankoulutus sekä jatkotutkintojen osalta kompleksianalyysi ja osittaisdifferentiaaliyhtälöt. Peruskoulutuksessa suuntaudutaan matematiikan opettajaksi suorittamalla luonnontieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinnot joko matematiikan aineenopettajan tai matematiikan aineenopettajan ja luokanopettajan koulutusohjelman mukaisesti tai matemaatikoksi suorittamalla nämä tutkinnot matemaatikon koulutusohjelman mukaisesti.

Matematiikan aineenopettajan ja matematiikan aineenopettajan ja luokanopettajan koulutusohjelmissa tutkintoihin sisältyy pedagogisten opintojen kokonaisuus (60 op), jonka suorittaminen edellyttää valintaa soveltuvuuskokeessa. Tämä järjestetään vuosittain niille, joita ei ole hyväksytty opettajalinjan suoravalinnassa. Aineenopettajan koulutusohjelmat antavat kelpoisuuden mm. peruskoulun ja lukion opettajan virkoihin.  Matematiikan aineenopettajan ja luokanopettajan koulutusohjelmassa pakollisena sivuaineena on opettajan pedagogisten opintojen (60 op) lisäksi perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (60 op). Tämän koulutusohjelman opiskelija saa laaja-alaisen kelpoisuuden opettaa perusopetuksen vuosiluokilla (1-6), aineenopettajana vuosiluokilla (7-9) sekä aineenopettajana lukiossa. Opettajankoulutuksen koulutusohjelmat antavat myös kelpoisuuden toiseen opetettavaan aineeseen (esimerkiksi fysiikka tai kemia). Tätä varten on suoritettava 60 op:n opintokokonaisuus kyseisessä aineessa.

Matemaatikon koulutusohjelmassa pääaineen kurssivalinnat voivat painottua joko teoreettiseen tai soveltavaan suuntaan riippuen siitä, millaisiin työtehtäviin opiskelija tähtää. Kurssivalinnat suunnitellaan maisterin tutkinnon opintosuunnitelman (HOPS) laatimisen yhteydessä.

Suositeltavimmat valinnaiset sivuaineet opettajankoulutuksen koulutusohjelmissa ovat fysiikka, kemia ja tietojenkäsittelytiede.  Matemaatikon koulutusohjelmassa luontevimmat sivuaineet ovat fysiikka, kemia, tietojenkäsittelytiede, tilastotiede ja taloustieteet.

Koko lukuvuoden ajantasainen opintotarjonta löytyy WebOodista (avautuu uuteen välilehteen).

Tutkintojen osaamistavoitteet ja tutkintorakenteet

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (180 op)

Matematiikan aineenopettajan koulutusohjelman tavoitteena on perehdyttää opiskelija matemaattisen ajattelun yleisiin perusteisiin ja opettajan työn kannalta keskeisiin matematiikan osa-alueisiin sekä luoda pohja matematiikan syventäville opinnoille. Tutkinnon suoritettuaan opiskelija hallitsee matematiikan keskeisten osa-alueiden perusasiat ja tuntee matemaattisen ajattelun yleiset perusteet. Hänellä on pedagogisten tietojen ja taitojen sekä toisen opetettavan aineen perustuntemus, ja hän osaa keskustella opettajantyöhön liittyvistä yleisluonteisista kysymyksistä.

Matematiikan aineenopettajan ja luokanopettajan koulutusohjelman tavoitteena on perehdyttää opiskelija matemaattisen ajattelun yleisiin perusteisiin ja opettajan työn kannalta keskeisiin matematiikan osa-alueisiin sekä luoda pohja matematiikan syventäville opinnoille. Tutkinnon suoritettuaan opiskelija hallitsee matematiikan keskeisten osa-alueiden perusasiat ja tuntee matemaattisen ajattelun yleiset perusteet. Hänellä on hyvät pedagogiset tiedot ja taidot sekä peruskoulussa opetettavien eri aineiden perustuntemus, ja hän osaa keskustella opettajantyöhön liittyvistä yleisluonteisista kysymyksistä.

Matemaatikon koulutusohjelman tavoitteena on perehdyttää opiskelija matemaattisen ajattelun yleisiin perusteisiin ja matematiikan osa-alueisiin sekä luoda pohja matematiikan syventäville opinnoille. Tutkinnon suoritettuaan opiskelija hallitsee laajasti matematiikan keskeisten osa-alueiden perusasioita ja matemaattisen ajattelun yleisiä perusteita.

Tutkintorakenne

(Taulukoissa ensisijaisesti suositeltavat suoritusajat on merkitty rastilla (x) ja vaihtoehtoiset suoritusajat ympyrällä (o))

Luonnontieteiden kandidaatti, matematiikan aineenopettaja: Pääaineen opinnot (pdf) ja sivuaine (pdf)

Luonnontieteiden kandidaatti, matematiikan aineenopettaja ja luokanopettaja: Pääaineen opinnot (pdf) ja sivuaine (pdf)

Luonnontieteiden kandidaatti, matemaatikko: Pääaineen opinnot (pdf). Lisäksi vaaditaan ainakin yhden sivuaineen perus- ja aineopinnot (60 op) tai kahden sivuaineen perusopinnot (2×25 op). Suositeltavia sivuaineita ovat fysiikka, kemia, tietojenkäsittelytiede, tilastotiede ja taloustieteet.

Vapaasti valittavia opintoja suoritetaan siten, että tutkinnon kokonaislaajuudeksi tulee vähintään 180 opintopistettä.

Filosofian maisterin tutkinto (120 op)

Matematiikan aineenopettajan koulutusohjelman tavoitteena on antaa matematiikan aineenopettajaksi opiskelevalle hyvät tiedot ja taidot matematiikassa.  Tutkinnon suoritettuaan opiskelija osaa toimia matematiikan opettajana eri kouluasteilla. Hän on matematiikan ja opetuksen asiantuntija ja pystyy työskentelemään erilaisissa opetuksen ja matematiikan alan tehtävissä yhteiskunnassa. Opiskelija osaa soveltaa, analysoida, arvioida ja luoda matematiikan ja sen oppimisen tietoa työssään.  Filosofian maisterin tutkinto antaa valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen.

Matematiikan aineenopettajan ja luokanopettajan koulutusohjelman tavoitteena on antaa matematiikan aineenopettajaksi ja luokanopettajaksi opiskelevalle hyvät tiedot ja taidot matematiikassa.  Tutkinnon suoritettuaan opiskelija osaa toimia matematiikan opettajana eri kouluasteilla. Hän on matematiikan ja opetuksen asiantuntija ja pystyy työskentelemään erilaisissa opetuksen ja matematiikan alan tehtävissä yhteiskunnassa. Opiskelija osaa soveltaa, analysoida, arvioida ja luoda matematiikan ja sen oppimisen tietoa työssään. Filosofian maisterin tutkinto antaa valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen.

Matemaatikon koulutusohjelman tavoitteena on antaa hyvät ja laaja-alaiset tiedot ja taidot matematiikassa. Tutkinnon suoritettuaan opiskelija osaa toimia matematiikan asiantuntijana erilaisissa matematiikan soveltamiseen ja tutkimiseen liittyvissä tehtävissä yhteiskunnassa. Opiskelija osaa soveltaa, analysoida, arvioida ja luoda matemaattista tietoa työssään.  Filosofian maisterin tutkinto antaa valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen.

Tutkintorakenne

(Taulukoissa ensisijaisesti suositeltavat suoritusajat on merkitty rastilla (x) ja vaihtoehtoiset suoritusajat ympyrällä (o))

Filosofian maisteri, matematiikan aineenopettaja: Pääaineen opinnot (pdf) ja sivuaine (pdf)

Filosofian maisteri, matematiikan aineenopettaja ja luokanopettaja: Pääaineen opinnot (pdf) ja sivuaine (pdf)

Filosofian maisteri, matemaatikko: Pääaineen opinnot (pdf) ja sivuaine (pdf)

Vapaasti valittavia opintoja suoritetaan siten, että tutkinnon kokonaislaajuudeksi tulee vähintään 120 opintopistettä.


Metsätieteen opetussuunnitelma

Metsätieteiden osaston tehtävänä on tutkia tieteellisin menetelmin metsien hoitoa, käyttöä ja suojelua sekä kouluttaa asiantuntijoita metsä- ja ympäristöalan tehtäviin kotimaassa ja ulkomailla.

Metsätieteet ovat soveltavia tieteitä, joiden tutkimuskohteena ovat metsät sekä niiden kestävä ja monipuolinen käyttö. Metsätieteitä yhdistää yhteinen tutkimuskohde, mutta metsätieteiden eri osa-alueilla on erilainen tiedetausta ja tutkimusongelmat. Metsätieteellinen tutkimus ja koulutus ovat monitieteisiä.

Metsätieteiden opiskelu

Opinnot koostuvat luento-opetuksesta, harjoituksista ja demonstraatioista, kenttäopetuksesta ja retkeilyistä, seminaareista, kirjatenteistä, työharjoitteluista sekä itsenäisestä opiskelusta. Myös muut suoritustavat (kuten oppimispäiväkirja) voivat olla joillakin kursseilla käytössä. Metsätieteen opintoja ei ole pääsääntöisesti suunniteltu etäopintoina suoritettaviksi. Osa, etenkin maisterivaiheen opintojaksoista luennoidaan englanninkielellä. Opiskelija voi tällöin suorittaa tentin suomeksi, ellei kurssin kuvauksessa muuta ole suorituskielestä määritelty. Englanninkielisissä maisteriohjelmissa opiskelevat suorittavat tenttinsä aina englanniksi. Opinnäytetöiden kieli on määritelty mm. tiedekunnan pysyväismääräyksissä (11 §).

Metsätieteen tutkintoihin kuuluu myös muiden yksiköiden vastuulla olevaa opetusta (mm. kielikeskus, tietojenkäsittelytieteen laitos, kauppatieteiden laitos ja opintopalvelut). Tällöin noudatetaan ko. yksiköiden toimintatapoja, ja kyseisiin opintojaksoihin liittyvissä kysymyksissä ollaan ensisijaisesti yhteydessä opintojaksosta vastuussa olevaan yksikköön. Opintojaksojen vastuuorganisaatiot, kuvaukset suoritustapoineen ja opetusajankohdat löytyvät WebOodista.

Metsätieteiden opintoyhteisöstä löytyvät ohjeet henkilökohtaisen opintosuunnitelman (Hops) laatimiseen sekä Hops-ohjaajat. Opintoyhteisöstä löytyvät myös siirtymäsäännöt mahdollisista lukuvuosittaisista opetussuunnitelman (tutkintorakenteet, kurssitarjonta) muutoksista. Siirtymäsäännöt kertovat kuinka opiskelija toimii ja suunnittelee opintonsa loppuun opetussuunnitelman muutostilanteissa.

Ilmoittautuminen opintojaksoille ja kuulusteluihin

Opetusohjelmassa mainittua opintojaksoa ei opeteta ko. lukuvuonna, jos kurssille ei ole ilmoittautunut WebOodissa ilmoittautumisajan päättymiseen mennessä vähintään 5 opiskelijaa. Ilmoittautumisaika pääosalle syventävistä ja vapaavalinnaisista joka toinen vuosi opetettavista opintojaksoista (kursseista) päättyy WebOodissa kuukautta ennen kurssin alkamista.

Metsätieteiden osaston yleisiin tentteihin ilmoittaudutaan WebOodissa 10 päivää ennen tenttipäivää. Myöhässä tulleita ilmoittautumisia ei huomioida. Yleisten tenttien ajankohdat ja tentittävät opintojaksot löytyvät WebOodista.

Kuluvan lukuvuoden aikana opetettavien opintojaksojen jälkeen pidettäville kurssitenteille ilmoittautuminen WebOodissa ei ole pakollista. Ilmoittautuminen kurssitentille päättyy kaksi päivää ennen tenttiä.

Opintojen arvostelu

Metsätieteen perusopintojen opintokokonaisuus (3511000) arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Metsätieteen aineopintojen opintokokonaisuus (3512300) arvostellaan asteikolla 0-5. Arvosana lasketaan opintojakson opintopisteillä painotettuna keskiarvona kokonaisuuteen pakollisena kuuluvista numeerisesti arvostelluista opintojaksoista. Valinnaiset aineopinnot huomioidaan arvosanan laskennassa ainoastaan, jos niillä on arvosanaan korottava vaikutus. Tutkielma arvostellaan erikseen, eikä sitä huomioida kokonaisuuden arvosanassa. Metsätieteen perus- ja aineopinnot suorittaneelle annetaan opintorekisteriin kokonaisuusmerkintä Metsätieteen perus- ja aineopinnot (3512200), arvosanana aineopintojen arvosana.

Syventävien opintojen opintokokonaisuus arvostellaan arvosteluasteikolla 0–5. Syventävien opintojen arvosana lasketaan kahden pakollisen tutkintoon kuuluvan moduulin opintojaksoista sekä loppukuulustelusta opintojaksojen opintopisteillä painotettuna keskiarvona numeerisista arvosanoista. Jos pakollisten moduuleiden opintojaksoista ei tule täyteen vaadittu 28 op, arvosanaan lasketaan muiden moduuleiden opintojaksoja niin, että vaadittu opintopistemäärä täyttyy. Muut vaatimusten yli menevät syventävät opinnot huomioidaan arvosanan laskennassa ainoastaan, jos niillä on arvosanaan korottava vaikutus. Tutkielma arvostellaan erikseen, eikä sitä huomioida kokonaisuuden arvosanassa.

Perustutkinnot

Maatalous-metsätieteellisen koulutusalan perustutkintoja ovat maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin sekä maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinnot, joista edellinen edustaa alempaa ja jälkimmäinen ylempää korkeakoulututkintoa.

Koko lukuvuoden ajantasainen opintotarjonta löytyy WebOodista (avautuu uuteen välilehteen).

Tutkintojen osaamistavoitteet ja tutkintorakenteet

Alempi korkeakoulututkinto perehdyttää opiskelijan pääaineen ja sivuaineiden perusteisiin, luo perusvalmiudet tieteelliseen ajatteluun ja alan asiantuntijatehtäviin. Samalla alempi korkeakoulututkinto luo valmiudet suorittaa ylempi korkeakoulututkinto, joka syventää tieteellisiä valmiuksia, ammatillista osaamista ja viestintä- ja kielitaitoa sekä luo valmiudet elinikäiseen oppimiseen.

Maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinnon (180 op) tutkintorakenteeseen (pdf) sisältyy kaikille yhteisiä opintoja, oppiaineen opintoja ja vapaasti valittavia opintoja.

Ylempi korkeakoulututkinto syventää pääaineen sekä sivuaineen (tai vastaavien opintojen) tuntemusta sekä luo valmiudet tieteellisten menetelmien soveltamiseen ja tieteelliseen jatkokoulutukseen. Ylempi korkeakoulututkinto luo myös valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä sekä vahvistaa viestintä- ja kielitaitoja. Koulutus perustuu tutkimukseen sekä alan ammatillisiin käytäntöihin.

Maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinnon (120 op) tutkintorakenteeseen (pdf) sisältyy kaikille yhteisiä opintoja, pääaineen syventäviä ja erikoistavia syventäviä opintoja ja vapaasti valittavia opintoja.

Molemmissa tutkinnoissa sivuaineeksi valitaan oppiaine metsätieteiden ulkopuolelta.  Sivuaine on opiskelijan omassa harkinnassa. Tavoitteena on kuitenkin se, että opinnoista muodostuu järkevä kokonaisuus, ja että sivuaine tukee pääaineen opintoja. Sivuainetta opiskellaan samaan aikaan kuin pääainetta, ja sivuaineopinnot ajoittuvat opintojen alkuvaiheisiin. Sivuaineet muodostavat tutkintotodistukseen merkittäviä opintokokonaisuuksia, jos opintojen laajuus on vähintään 20 op (ks. tiedekunnan pysyväismääräykset 19 §). Kieli- ja viestintäopinnot sijoittuvat luontevimmin opintojen alkuun. Ensimmäiseen lukuvuoteen on hyvä sisällyttää myös ne opintojaksot, joiden edustamia oppialoja syvennetään opintojensa myöhemmissä vaiheissa.

Tutkintorakenteet

Maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinto (180 op)

Tutkintoon suoritetaan metsätieteen perus- ja aineopintojen lisäksi muita opintoja (pdf) siten, että tutkinnon kokonaislaajuus täyttyy.

Kandidaatin tutkinto on yleis-, perus- ja aineopintojen osalta yhtenäinen kaikilla opiskelijoilla. Metsätieteen perusopinnot suoritettuaan opiskelija tunteen kestävän metsätalouden keskeiset biologiset, tekniset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset lähtökohdat sekä osaa soveltaa niitä erilaisten aineellisten ja aineettomien hyötyjen tuottamiseksi metsätaloudessa. Metsätieteen aineopinnot suoritettuaan opiskelija tuntee metsätieteellisen tutkimuksen keskeiset periaatteet sekä hallitsee kestävän metsätalouden keskeiset periaatteet ja sovellutukset erilaisten aineellisten ja aineettomien hyötyjen tuottamiseksi.

Kandidaatin tutkinnon ensimmäinen opiskeluvuosi koostuu pääosin metsätieteiden perusopinnoista sekä metsätieteitä tukevista menetelmäopinnoista. Metsätieteiden aineopinnot sijoittuvat toiseen ja kolmanteen opiskeluvuoteen sivuaineopintojen kanssa. Kandidaatin tutkielman laatiminen ja siihen liittyvä proseminaari sijoittuvat kolmanteen opiskeluvuoteen. Kandidaatin tutkintoon kuuluvat kieli- ja viestintäopinnot suoritetaan toisena tai kolmantena opiskeluvuotena. Muut kieliopinnot kannattaa aloittaa opintojen alkuvaiheessa.

Sivuaine (perusopinnot, 25 op) ja vapaavalinnaiset muut opinnot tutkinnon laajuuden täyttymiseksi (8 op) ovat opiskelijan valittavissa oman kiinnostuksensa mukaan. Sivuaineena on opiskeltava muuta kuin metsätiedettä kuitenkin siten, että sivuaine tukee metsätieteiden pääaineopintoja. Sivuainekokonaisuuksista löytyy suosituksia metsätieteiden osaston opintoyhteisöstä.

Ohjeellinen opintojen ajoittaminen MMK-tutkinnossa

Yliopisto-opinnoissa opiskelijalla on mahdollisuus suunnitella opintojen eteneminen henkilökohtaisesti, mutta suorittaakseen MMK-tutkinnon kolmeen vuoteen, yhdessä lukuvuodessa on suoritettava keskimäärin 60 opintopistettä opintoja. Oppiaineessa on annettu suosituksia joidenkin MMK-tutkinnon kurssien suoritusajankohdiksi. Vuosittainen 60 op ei täyty esitetyillä opintojaksoilla ensimmäistä opintovuotta lukuun ottamatta. Opintoja täydennetään henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) mukaisesti muilla opinnoilla (mm. muut pääaineen opinnot, sivuaineopinnot).

Maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinto (120 op)

Maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinto (ylempi korkeakoulututkinto, 120 op) jakautuu yleisopintoihin, kaikille pakollisiin syventäviin opintoihin, erikoistaviin syventäviin opintoihin ja muihin opintoihin (pdf).

Maisterin tutkinto sisältää kaikille opiskelijoille pakollisia yleisopintoja ja syventäviä opintoja sekä syventävien opintojen moduuleita, joita on mahdollista suorittaa neljältä erikoistumisalalta.  Syventävistä opinnoista koostetaan opiskelijoille opintorekisteriin pääaineen kokonaisuudet erikoistumisalan (1-4) mukaan seuraavasti:

  1. 3513800 Metsätieteen syventävät opinnot (erikoistumisala metsien hoito ja metsäekosysteemit), joka sisältää moduulit Metsäekologia ja metsien    monimuotoisuus, Metsämaan ekologia ja hoito, Metsänhoito ja metsäbiomassan tuotanto ja Metsien terveys
  2. 3513300 Metsätieteen syventävät opinnot (erikoistumisala metsänarviointi ja metsäsuunnittelu), joka sisältää moduulit Forest mensuration, Metsäsuunnittelu ja Metsätietojärjestelmät
  3. 3513400 Metsätieteen syventävät opinnot (erikoistumisala metsäekonomia ja -politiikka), joka sisältää moduulit Metsäekonomia, Forest Policy ja Venäjän metsätalous
  4. 3513500 Metsätieteen syventävät opinnot (erikoistumisala metsä-, energia- ja puuteknologia), joka sisältää moduulit Materials science, Puun hankinta ja korjuu, Paper and instrumentation,  Forest bioenergy ja Wood materials science and biorefining.

Kukin erikoistumisala jakautuu moduuleihin, joiden kunkin laajuus on vähintään 10 op. Erikoistavia syventäviä opintoja on suoritettava vähintään 28 op. Syventävien opintojen moduuleista opiskelijan on sisällytettävä tutkintoonsa vähintään kaksi moduulia kokonaisuudessaan. Maisterivaiheen HOPS:in ohjaajana toimii jommankumman valitun moduulin vastuuhenkilö ja hän hyväksyy HOPS:in. HOPS MMM laaditaan joustavasti kandivaiheen lopussa tai maisterivaiheen opintojen alkaessa. Pro gradu tehdään siten, että se teemaltaan liittyy kiinteästi toiseen tutkintoon sisältyvän moduulin aihealueeseen. Maisterin tutkinnon erikoistumisala määräytyy pro gradun aihealueen mukaan, ja se sovitaan pro gradun aloitusilmoituksen yhteydessä. Opiskelija voi liittää vaaditun kahden kokonaisen moduulin lisäksi tutkintoonsa myös yksittäisiä opintojaksoja muista moduuleista niin, että 28 op vaatimus täyttyy. Moduulien sisällöistä voi kysellä tarkempia tietoja moduulien vastuuhenkilöiltä.

Muut maisterin tutkintoon kuuluvat opinnot voi opiskelija valita vapaasti joko oman tai muiden tiedekuntien tarjonnasta esimerkiksi täydentämällä kandidaatin tutkinnon sivuaineen perusopinnot aineopintotasoisiksi (35 op). Ellei sivuaineen perusopintoja (25 op) sisälly jo kandidaatin tutkintoon, on ne tehtävä maisterin tutkinnossa. Sivuaineen on oltava muuta kuin metsätiedettä.

Kansainväliset maisteriohjelmat

Links open in new tabs.

Master’s Degree Programme in European Forestry (MSc EF), 120 ECTS

The curriculum and the schedule of the studies. Find details in WebOodi or in the programme web page.

Master’s Degree Programme in Forestry (CBU FOR and TransFor-M), 120 ECTS

The curriculum and the schedule of the studies for CBU FOR and for Transfor-M sub-programmes. Find details in WebOodi.

Master’s Degree Programme in Wood Materials Science (WMS), 120 ECTS

The curriculum and the schedule of the studies. Find details in WebOodi.

Sovelletun fysiikan opetussuunnitelma

Sovelletun fysiikan opinnoissa saat aluksi vahvan fysiikan ja matematiikan pohjan, jonka jälkeen voit syventyä maisteriopinnossa laskennalliseen fysiikkaan, lääketieteelliseen fysiikkaan tai ympäristöfysiikkaan sekä näiden erilaisiin sovelluksiin. Lisäksi laitoksella on kansainvälinen lääketieteellisen fysiikan maisteriohjelma Master's Degree Program in Medical Physics (MedPhys). Sovelletun fysiikan laitoksella pääset opiskelemaan monimuotoisissa ja moderneissa oppimisympäristöissä. Laitoksen opetushenkilökunta on aktiivisesti ottanut käyttöön opiskelijakeskeisiä opetustapoja ja myös fyysistä oppimisympäristöä on modernisoitu vahvasti. Etenkin perusopintojen jälkeen pääset opiskelemaan asioita, jotka nousevat suoraan laitoksella tehtävästä kansainvälisesti korkeatasoisesta tieteellisestä tutkimuksesta.

Fysiikka on luonnon ja luonnonlakien tutkimista ja ymmärtämistä. Meillä voit oppia tietämään mm. miten pilvet syntyvät ja vaikuttavat ilmastonmuutokseen, miten on mahdollista suorittaa veretön leikkaus rikkomatta ihoa tai kuinka auringon säteilystä voidaan tuottaa suoraan sähköä. Laitoksen tutkimukselle on ominaista kokeellisten, teoreettisten ja laskennallisten menetelmien asiantuntijoiden tiivis yhteistyö, jonka tuloksena syntyy uusia menetelmäsovelluksia etenkin ihmisen, luonnon ja niiden vuorovaikutusten ymmärtämiseksi. Lisäksi fysiikan kuvaaminen matematiikan kielellä antaa edelleen lähes rajattomat mahdollisuudet laajentaa fysiikan sovellusaluetta niin lääketieteellisissä menetelmissä, tietoteknisissä ja teollisissa sovelluksissa kuin ilmastotutkimuksessakin – myös sinulle.

Fyysikon koulutuksessa opit korkeatasoisen tutkimuksen tuella tietoja ja taitoja, joille on kysyntää useilla eri aloilla sekä tutkimuslaitoksissa että yritysmaailmassa ympäri maailman. Valmistuttuasi voit toimia erilaisissa suunnittelu-, tuotekehitys- ja esimiestehtävissä tai vaikka kouluttajana ja tutkijana. Mikäli suuntaat lääketieteellisen fysiikan opintoihin, saat erinomaiset valmiudet sairaalafyysikon erikoistumiskoulutukseen. Valmistuttuasi meiltä työllisyysnäkymäsi ovat erinomaiset.

Opintojen ohjaus ja henkilökohtainen opintosuunnitelma

Ohjausta omiin opintoihisi saat sovelletun fysiikan laitoksen yliopistolehtoreilta ja muilta opettajiltasi. Heti opintojen alussa osallistut Orientaatio yliopisto-opiskeluun ja Johdatus yliopistofysiikkaan -kursseille, joissa perehdyt yleisesti yliopisto-opiskeluun ja perusteellisemmin itse fysiikan opiskeluun ja tutustut laitoksen henkilökuntaan ja meillä tehtävään tutkimukseen. Opintojen alussa teistä muodostetaan pienempiä tuutor-ryhmiä, joita opastavat vertaistuutorit eli ylempien vuosikurssien opiskelijat. Lisäksi kullakin vuosikurssilla on oma oppiainetuutori, joka on yksi laitoksen yliopistolehtoreista. Ensimmäisen lukuvuoden aikana laadit henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), jota päivität tarvittaessa opintojen kuluessa. Laitoksen HOPS-ohjaajat neuvovat HOPS:n laadinnassa. Jokaisen opetusperiodin jälleen laitoksen HOPS-ohjaajat pitävät kullekin vuosikurssille ohjaustilaisuuden, jossa voit antaa palautetta laitoksen opetuksesta ja keskustella opintojen etenemisestä.

Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen (AHOT)

Mikäli olet aiemmin hankkinut osaamista, joka vastaa jotain osaamista, jota sovelletun fysiikan opinnoissa rakennetaan (esim. suorittanut opintoja muissa yliopistoissa tai avoimessa yliopistossa), niin tätä osaamistasi voidaan sisällyttää opintoihisi. Laitoksella toimii AHOT -vastaavana yliopistonlehtori Päivi Ronkanen, johon kannattaa ottaa yhteyttä heti opintojen alkuvaiheessa.

Opintojaksojen järjestäminen

Opintojakson järjestäminen opetussuunnitelman mukaisesti edellyttää, että sille osallistuu vähintään 5 opiskelijaa. Jos opintojaksolle ilmoittautuneita opiskelijoita on vähemmän, voidaan opintojakso perua kokonaan tai järjestää muulla tavoin (esim. monimuoto-opetuksena tai kirjatenttinä).

Opetussuunnitelman uudistus lukuvuodesta 2018-2019

Sovelletun fysiikan opetussuunnitelmat muuttuivat syksystä 2018 lähtien. Tällöin siirryttiin kaikille opiskelijoille yhtenäisiin kandidaattiopintoihin ja vasta maisteriopinnoissa erikoistutaan laskennalliseen fysiikkaan, lääketieteelliseen fysiikkaan tai ympäristöfysiikkaan. Kandidaattiopintoihin tuli mm. lisää matematiikan opintoja sekä fysiikan peruskurssit uudistuivat. Maisteriopintoihin on tehty suositeltavia kokonaisuuksia (moduuleita), joissa on tietyn alueen opinnot ryhmitelty yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi.  Muutokset kannattaa ottaa huomioon omaa HOPS:a suunnitellessa, joten keskustele HOPS ohjaajasi kanssa, kuinka muutokset vaikuttavat sinun opintoihisi.

Laskuharjoitukset

Yksi keskeisimpiä fysiikan ja matematiikan oppimistapoja on laskuharjoitusten tekeminen. Monella laitoksen järjestämällä opintojaksolla (mm. fysiikan peruskurssit) suoritusvaatimuksissa onkin aktiivinen osallistuminen laskuharjoituksiin (tyypillisesti 40 % harjoituksista pitää olla tehtynä). Aktiivinen osallistuminen oikeuttaa osallistumaan välikokeisiin ja loppukuulusteluun. Opintojakson aikana tehdyt (laskuharjoitus-)suoritteet ovat pääsääntöisesti voimassa vain kyseisen opintojakson ajan eli uusintakuulusteluun saakka. Opintojakson voit aina kuitenkin suorittaa myös yleisessä kuulustelussa, jolloin laskuharjoitusvaatimusta ei ole (HUOM! Harjoitustyöt, demonstraatiot tms. saattavat silti kuulua vaatimuksiin). Yleisen kuulustelun tehtävissä on usein kuitenkin vaativampia tehtäviä, joilla laskurutiinisi ja soveltamisen taitosi testataan.

Kuulustelujen järjestäminen

Yliopiston tutkintosäännössä on yleisiä ohjeita kuulustelujen järjestämisestä. Lisäksi laitoksella on täydentäviä ohjeita. Erityisesti laitoksen kuulusteluissa on huomioitava:

  • Sinun tulee ilmoittautua loppu- ja uusintakuulusteluihin seitsemän (7) ja yleiseen kuulusteluun kymmenen (10) päivää ennen kuulustelun ajankohtaa.
  • Kysymys- ja vastauspapereita on varattu vain kuulusteluun ilmoittautuneille.
  • Laitoksen kuulusteluissa voit yhden kuulustelukerran aikana suorittaa enintään kaksi kuulustelua. Suosittelemme kuitenkin vain yhden kurssin suorittamista kerralla.
  • Kaikki paperit on palautettava (kysymyspaperit, leimatut konseptit, suttupaperit ja myös ei arvosteltavaksi jätetyt paperit). Kuulustelun valvoja merkitsee ylös, kuinka monta paperia (konseptit, tms.) palautit.

Opinnäytteiden alkuperäisyyden tarkistaminen

Laitokselle tehtävien opinnäytteiden alkuperäisyys tarkistetaan sähköisellä Turnitin plagiaatintunnistusjärjestelmällä. Ennen opinnäytteen arviointia palautat tutkielmasi Moodleen, jossa tarkastus suoritetaan ja saat siitä raportin. Käyt raportin läpi pääohjaajasi kanssa keskustellen. Opinnäytteesi tai muun kirjallisen työsi alkuperäisyyden voit tarkistaa itsenäisesti milloin vain Moodlesta (avautuu uuteen välilehteen).

Perustutkinnot

Sovelletun fysiikan perustutkinnot ovat luonnontieteiden kandidaatin (180 opintopistettä) ja filosofian maisterin tutkinto (120 opintopistettä). Tutkintoihin kuuluvia opintokokonaisuuksia ovat yleisopinnot, kieli- ja viestintäopinnot, fysiikan opinnot, matematiikan opinnot ja valinnaiset opinnot (sivuaine). Koko lukuvuoden ajantasainen opintotarjonta löytyy WebOodista (avautuu uuteen välilehteen).

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (180 op), Sovellettu fysiikka

Sovelletun fysiikan koulutusohjelmassa luonnontieteiden kandidaatin tutkintorakenne sisältää yleisopinnot, kieli- ja viestintäopinnot, fysiikan perus- ja aineopinnot (pdf), matematiikan perus- ja aineopinnot (pakollinen sivuaine) ja valinnaiset opinnot (sivuaine) (pdf). Taulukoissa on myös kuvattu suositus suoritusjärjestykseksi.

Valinnaisilla opinnoilla täydennät luonnontieteiden kandidaatin tutkintoa niin, että 180 op täyttyy. Valinnaiset opinnot suosittelemme suoritettavaksi vasta 1. opintovuoden jälkeen. Suositeltavia valinnaisia opintoja ovat fysiikan, ympäristötieteen, matematiikan, tietojenkäsittelytieteen, kemian, tilastotieteen, ihmisen biologia ja kauppatieteiden (esim. yrittäjyysopinnot) opintokokonaisuudet sekä harjoittelu. Valinnaisiin opintoihin ei voi kuitenkaan sisällyttää fysiikan ja matematiikan propedeuttisia, Fysiikkaa ympäristötieteilijöille tai vastaavan tasoisia kursseja.

Filosofian maisterin tutkinto (120 op), Sovellettu fysiikka

Sovelletun fysiikan koulutusohjelmassa filosofian maisterin tutkintorakenne sisältää:

  • Kaikille yhteiset pakolliset yleisopinnot ja kieliopinnot (pdf), yhteensä 3 op
  • Linjakohtaiset syventävät opinnot (vähintään 60 op) yhdessä seuraavista kokonaisuuksista:
  1. lääketieteellinen fysiikka (pdf)
  2. laskennallinen fysiikka (pdf) tai
  3. ympäristöfysiikka (pdf)
  • Syventäviin opintoihin suositeltavat kokonaisuudet on kuvattu moduuleina (moduulit I-V (pdf) ja moduulit VI-XI (pdf)), joihin kuuluvista opintojaksoista osa järjestetään joka toinen vuosi.

Valinnaisilla opinnoilla täydennetään filosofian maisterin tutkintoa niin, että 120 op täyttyvät. Suositeltavia valinnaisia opintoja ovat fysiikan, ympäristötieteen, matematiikan, tietojenkäsittelytieteen, kemian, biokemian, tilastotieteen, ja ihmisen fysiologian ja anatomian opintokokonaisuudet sekä harjoittelu. Valinnaisiin opintoihin ei voi kuitenkaan sisällyttää fysiikan ja matematiikan propedeuttisia, Fysiikkaa ympäristötieteilijöille tai vastaavan tasoisia kursseja.

Sovelletussa fysiikassa tarjotaan myös kansainvälinen maisteriohjelma Master's Degree Program in Medical Physics (MedPhys), jonka rakenne on kuvattu WebOodissa.

Kansainvälinen maisteriohjelma

Master’s Degree Programme in Medical Physics, 120 ECTS

The curriculum and the schedule of the studies (opens in a new tab). Find details in WebOodi (opens in a new tab).


Tietojenkäsittelytieteen opetussuunnitelma

Tietojenkäsittelytieteen laitos toimii sekä Joensuun että Kuopion kampuksilla. Kummallakin kampuksella voi opiskella tietojenkäsittelytiedettä pää- ja sivuaineena. Lisäksi Joensuun kampuksella voi opiskella tietotekniikan aineenopettajaksi. Kuopion ja Joensuun kampuksilla tietojenkäsittelytieteen laitos vastaa myös tilastotieteen sivuaineopetuksesta.

Laitoksen tietojenkäsittelytieteen tutkimus keskittyy kolmeen painoalaan:

  • opetus- ja kehitysteknologiat, jossa tutkitaan teknologioiden kehittämistä esimerkiksi yhteiskunnallisen kehityksen ja opettamisen konteksteissa
  • tekoäly, jossa tutkitaan esimerkiksi koneoppimista, hahmontunnistusta, neuroverkkoja ja geneettisiä algoritmeja.
  • datatiede, jossa tutkitaan suuria digitaalisia tietomassoja sekä kehitetään menetelmiä jotka löytävät oleellisen tiedon datasta ja luovat ennustavia malleja päätöksen teon työkaluiksi

Tietojenkäsittelytieteen FM-tutkinnon syventävät opinnot jakautuvat vastaavasti erikoistumisaloihin.

Automaattisen tietojenkäsittelyn tultua erottamattomaksi osaksi nykyaikaista yhteiskuntaamme on samalla alan ammattilaisten tarve voimakkaasti lisääntynyt. Tietojenkäsittelijät työskentelevät esimerkiksi ohjelmisto- ja elektroniikkateollisuudessa, kaupassa ja muissa yrityksissä, julkishallinnossa, opetuksessa ja tutkimuksessa. Ammattinimikkeenään heillä voi olla esimerkiksi ohjelmisto­suunnittelija, systeemisuunnittelija, järjestelmäasiantuntija, projektipäällikkö tai johtotehtävissä tietohallintopäällikkö. Tietotekniikan opettajan koulutus taas antaa pätevyyden toimia perusopetuksen, lukion tai keskiasteen opettajana sekä antaa valmiudet toimia työelämän koulutustehtävissä.

Koska tietojenkäsittelyn sovellusalueet ovat niin monipuoliset, myös sen tutkimus ja siinä käytetyt menetelmät ovat moninaisia, vaihdellen esimerkiksi kehitys- ja opetusteknologian hyödyntämistä ihmistieteistä aina älykkään medialaskennan ja datatieteen algoritmi­tutkimuksessa hyödynnettäviin formaaleihin matemaattisiin menetelmiin saakka. Vastaavasti tietojenkäsittelytieteen FM-tutkinnosta voi rakentaa omaa suuntautumistaan tukevan pääaineen syventävien ja sivuaineopintojen kokonaisuuden varsin vapaasti. Siitä huolimatta tietojenkäsittelytieteen ydinaines on keskeisiltä osiltaan sovellusriippumatonta ja varsin abstraktia: se tutkii tiedon esittämistä, näitä esitystapoja käyttäviä tiedonkäsittelymenetelmiä, tällaisiin menetelmiin perustuvia tietojärjestelmiä sekä tietokoneita ja niiden hyväksikäyttöä osana tällaisia tietojärjestelmiä. Tähän ydinainekseen pohjaava yliopistokoulutus antaa vahvan perustan ammattitaidolle, joka säilyy vaikka laitteistot, ohjelmistot ja alan työmenetelmät jatkuvasti kehittyvätkin.

Perustutkinnot

Tietojenkäsittelytieteessä perustutkinnot ovat luonnontieteen kandidaatin (LuK) ja filosofian maisterin (FM) tutkinnot. LuK-tutkinto on alempi korkeakoulututkinto, jonka laajuus on 180 opintopistettä (op), ja jonka voi suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa vuodessa. Sen opinnot koostuvat pääaineen perus- ja aineopinnoista sisältäen kandidaatintutkielman, kieli- ja viestintäopinnot, yleisopinnot, sivuaineopinnot sekä vapaasti valittavat opinnot. Opiskelijat kuuluvat Itä-Suomen ICT-koulutuspolun piiriin, jossa pääaineen LuK-tutkintokoulutus toteutetaan yhteistyössä Karelia (Joensuu) ja Savonia (Kuopio) ammattikorkeakoulujen kanssa.  FM-tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto, jonka laajuus on 120 op, ja jonka voi suorittaa päätoimisesti opiskellen LuK-tutkinnon pohjalta kahdessa vuodessa. Sen opinnot puolestaan koostuvat pääaineen syventävistä opinnoista sisältäen pro gradu -tutkielman, kieliopinnot sekä sivuaineen tai vapaasti valittavat opinnot.

Lisäksi laitos osallistuu kahteen kansainväliseen tietojenkäsittelytieteen maisteriohjelmaan:

  • tietojenkäsittelytieteen kansainvälinen maisteriohjelma International Master's Degree Programme in Information Technology (IMPIT) ja
  • kaksoismaisteritutkinto-ohjelma yhdessä japanilaisen Toyohashin yliopiston kanssa (TUT-UEF).

Kansainväliset maisteriohjelmat toimivat pääosin Joensuun kampuksella. TUT-UEF -yhteistyö toimii molemmilla kampuksilla. Suuri osa tietojenkäsittelytieteen syventävistä opinnoista annetaan englanniksi.

Koko lukuvuoden ajantasainen opintotarjonta löytyy WebOodista (avautuu uuteen välilehteen).

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon rakenne (180 op), tietojenkäsittelytiede

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija tuntee tietojenkäsittelytieteen perusteet erilaisten tietoa käsittelevien tietojärjestelmien toiminnasta, suunnittelusta ja toteuttamisesta, ja hänellä on edellytykset alan kehityksen seuraamiseen. Hänellä on myös osaamistaan laajentamaan valitsemansa sivuaineen tai sivuaineiden perusteiden tuntemus. Hänellä on valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin sekä edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen. Hänellä on edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä sekä riittävä viestintä- ja kielitaito.

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (180 op) tietojenkäsittelytieteessä koostuu seuraavasti:

  • Yleisopinnot (pdf), 5 op
  • Kieli- ja viestintäopinnot (pdf), 10 op
  • Tietojenkäsittelytieteen perusopinnot (pdf), 25 op
  • Tietojenkäsittelytieteen aineopinnot (pdf), 70 op
  • Sivuaineopinnot, 60 op tai 2 x 25 op. Kandidaattiopintoihin on sisällytettävä yhden sivuaineen perus- ja aineopinnot (60 op) tai kahden sivuaineen perusopinnot (2 x 25 op).
  • Vapaasti valittavat opinnot,  0-20 op. Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin voi sisältyä pääaineen, sivuaineiden tai muiden aineiden opintojaksoja. Opiskelijoille kuitenkin suositellaan, että he suorittaisivat vapaasti valittaviin opintoihin pääaineen valinnaisia opintojaksoja. Tutkintotodistuksessa vapaasti valittavat opinnot sijoitetaan sen ryhmän alle, johon ne kuuluvat. Jos opintojakso on esim. pääaineen aineopintojakso, se kuuluu tutkintotodistuksessa pääaineeseen eikä vapaasti valittavien opintojen ryhmään.

Filosofian maisterin tutkinnon rakenne (120 op), tietojenkäsittelytiede

Filosofian maisterin tutkinnon tavoitteena on antaa opiskelijalle hyvä tuntemus valitsemaltaan tietojenkäsittelytieteen erikoistumissuunnalta. Hänellä on valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen sekä valmiudet toimia työelämässä tietojenkäsittelytieteen asiantuntijana ja kehittäjänä. Hänellä on valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen sekä hyvä viestintä- ja kielitaito.

Tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelmassa filosofian maisterin tutkintorakenne (pdf) koostuu yleisistä opinnoista, syventävistä opinnoista ja valinnaisista opinnoista.

Erikoistumisalat laativat omat mallinsa soveltuviksi HOPSeiksi. Tyypillisesti tällaisessa mallissa on 6-8 tietojenkäsittelytieteen valinnaista syventävää kurssia à 5 op, riippuen erikoistyön tai harjoittelun laajuudesta; näistä kursseista noin puolet on alan omaa tarjontaa ja loput vapaasti valittavissa laitoksen tarjonnasta. Opiskelija valitsee erikoistumisalansa laatimalla oman Hopsinsa mallin pohjalta yhteistyössä ohjaavan professorin tai Hops-ohjaajan kanssa. Mallit löytyvät laitoksen verkkosivuilta (LINKKI).

Tietojenkäsittelytieteen maisterin tutkinnon syventäviin opintoihin voi sisältyä tilastotieteen ja fotoniikan opintojaksoja (pdf) enintään vapaasti valittavien opintojen maksimimäärän mukaisesti kussakin maisteriohjelmassa. Lukuvuoden 2019-2020 valinnaisten opintojen tarjonta esitetään luettelona (pdf).

Tietojenkäsittelytieteen harjoittelut

Luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon voi sisältyä vapaaehtoista työharjoittelua. Aineopintojen harjoittelu on tarkoitus suorittaa kesällä kolmannen lukuvuoden päätteeksi. Se on pituudeltaan 2-3 kk ja laajuudeltaan 5-8 op. Maisteriopintoihin kuuluu vaihtoehtoisesti pakollinen Maisteriopintojen harjoittelu (10-20 op), joka on suunniteltu suoritettavaksi ensimmäisen maisterilukuvuoden päätteeksi kesällä, jatkuen seuraavan lukuvuoden syyslukukauden. Se on kestoltaan 3-6 kk. Harjoittelu voidaan suorittaa myös esim. kahdessa eri harjoittelupaikassa (esim. 3 kk ja 3 kk).

Aineopintojen harjoittelun sisällölle ei aseteta erityisiä vaatimuksia, vaan työ voi olla miltei mitä tahansa tietojärjestelmiin liittyvää kuten määrittelyä, suunnittelua, ohjelmointia, testausta, ylläpitotehtäviä tai dokumentointia. Tärkeintä on muodostaa käsitys tietojärjestelmien merkityksestä yrityksen tai muun yhteisön toiminnalle, sekä yrityksen tai muun yhteisön liiketoimintaan ja toimintatapoihin tutustuminen. Maisteriopintojen harjoittelun alkaessa opiskelijalla tulee olla suoritettuna kandidaatin tutkinto. Työtehtävien tulee olla maisteriopintojen harjoittelussa vaativuudeltaan sellaisia, joita opiskelija valmistuttuaan tulee tekemään, kuten ohjelmointi- tai suunnittelutehtäviä.

Tietojenkäsittelytieteen laitos myöntää vuosittain rajallisen määrän tukea harjoitteluun. Harjoittelutukea voidaan myöntää opiskelijan palkkaamalle yritykselle 600 € (v. 2019).

Opiskelija etsii itse harjoittelupaikan. Jos harjoitteluun on myönnetty yliopiston tukea, täyttää opiskelija ennen harjoittelun aloittamista harjoittelusopimuksen yliopiston ja harjoittelupaikan kesken. Muutoin lähetetään harjoitteluyhdyshenkilölle vapaamuotoinen ilmoitus harjoittelun aloittamisesta. Opiskelija ja harjoittelupaikan tarjoaja solmivat lisäksi työsopimuksen. Harjoittelun jälkeen opiskelija kirjoittaa harjoittelukertomuksen, josta selviää mm. mistä harjoittelusta on kysymys, missä harjoittelupaikassa opiskelija on työskennellyt, mitä töitä opiskelija on tehnyt ja kuinka hyvin hän on niistä selviytynyt. Harjoittelun jälkeen opiskelija näyttää työtodistuksen harjoitteluyhdyshenkilölle.

Tarkemmat ohjeet harjoittelusta ja harjoittelutuesta ovat laitoksen harjoittelua käsittelevillä www–sivuilla.

Tietojenkäsittelytieteen opetus lukuvuonna 2019-2020

Lukuvuoden 2019-2020 opetustarjonnan yhteenveto ja ajoittuminen eri vuosikursseille on esitetty taulukoissa (lu=luennot, ha=harjoitukset, h=tunteja, ilmoitetut tunnit ovat kontaktiopetustunteja).

Tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelman 1. vuosikurssin opetussuunnitelman yhteenveto (pdf) lukuvuonna 2019-2020

Tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelman 2. vuosikurssin opetussuunnitelman yhteenveto (pdf) lukuvuonna 2019-2020

Tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelman 3. vuosikurssin opetussuunnitelman yhteenveto (pdf) lukuvuonna 2019-2020

Tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelman maisteriopintojen opetussuunnitelman yhteenveto (pdf) lukuvuonna 2019-2020

Tietojenkäsittelytieteen aineenopettajakoulutus, Joensuun kampus

Aineenopettajan pätevyyteen vaaditaan sellainen filosofian maisterin tutkinto, jonka sivuaineina ovat aineenopettajan pedagogiset opinnot (60 op) sekä toisen opetettavan aineen perus- ja aineopinnot (60 op). (Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 14.12.1998/986.) Toiseksi opetettavaksi aineeksi sopivat perusopetuksen, lukion tai muun koulutuksen opetukseen kuuluvat aineet. Jotta näin laajat sivuaineopinnot olisivat mahdolliset, niin pääaineessa suoritetaan muita erikoistumisaloja suppeammat aineopinnot (45 op) ja syventävät opinnot (60 op). Näiden kahden sivuaineen lisäksi filosofian maisterin tutkintoon kuuluu vapaasti valittavia opintoja (22 op). Näiksi opinnoiksi suositellaan jonkin kolmannen sivuaineen perusopintoja (25 op), koska niitä voi myöhemmin täydentää aineopinnoilla (35 op) ja saada näin kolmannen opetettavan aineen kelpoisuuden.

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon (180 op) ja filosofian maisterin tutkinnon (120 op) tutkintorakenteet (pdf) tietojenkäsittelytieteen aineenopettajille.

Kansainväliset maisteriohjelmat

International Master’s Degree Programme in Information Technology (IMPIT pdf), Joensuu campus

Double Degree MSc Program in Computer Science and Engineering (pdf) Toyohashi University of Technology and University of Eastern Finland (TUT-UEF), Joensuu campus


Ympäristötieteen opetussuunnitelma

Ympäristötieteen alan perustutkinto koostuu luonnontieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinnon opinnoista. Ympäristötiede on monitieteinen koulutusala, josta valmistuu asiantuntijoita julkiselle sektorille ympäristöhallintoon, tutkimuslaitoksiin, ministeriöihin, yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin sekä yksityiselle sektorille teollisuuteen tai konsultti- ja palveluyrityksiin.

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon (LuK, 180 op) tavoitteena on perehdyttää opiskelija ympäristön tilaan, ympäristöongelmien syihin ja seurauksiin, ihmisen ja ympäristön väliseen vuorovaikutukseen ja siihen liittyviin ympäristö- ja terveysriskeihin. Lisäksi koulutus antaa valmiudet seurata ympäristöalan kehitystä, tieteellistä kirjallisuutta ja hallinnollisia säädöksiä sekä jatkaa ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen.

Ympäristö- ja biotieteiden laajassa kandidaattiohjelmassa voi suorittaa luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon ympäristötieteen (Kuopion kampus) tai biologian (Joensuun kampus) pääaineessa, jossa voi myös opiskella biologian aineenopettajaksi. Kandidaatin tutkinto (180 op) sisältää kaikille yhteiset ympäristötieteen ja biologian perusopinnot (30 op), kieli- ja viestintäopintoja (10 op), HOPS-opintoja (5 op), metodiopintoja (10 op), pääaineen aineopinnot (50 op, aineenopettajalinjalla 40 op), erikoistavia aineopintoja (väh. 20 op), sivuaineopintoja sekä vapaasti valittavia opintoja. Yhteiset perusopinnot suoritettuaan opiskelija voi suunnata opintonsa kolmen vaihtoehtoisen opintopolun mukaan: ympäristöterveyden- ja teknologian linja Kuopion kampuksella, ympäristömuutoksen biologian linja molemmilla kampuksilla ja biologian aineenopettajan linja Joensuun kampuksella. Perusopinnot, kieli- ja viestintäopinnot, metodiopinnot ja HOPS-opinnot voi suorittaa molemmilla kampuksilla, ja pääaineen (kampuksen) vaihto on mahdollista ensimmäisen lukukauden jälkeen, opintosuuntausta valittaessa.

Filosofian maisterin tutkinnon (FM, 120 op) tavoitteena on kehittää opiskelijan tieteellistä ajattelua, tieteellisten menetelmien soveltamista ja kieli- ja viestintätaitoja, sekä syventää tietoja ja taitoja valitulla ympäristötieteen erikoistumisalalla. Maisteriopinnoissa opiskelija vaikuttaa omilla valinnoillaan henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa suuntaukseen ja painotuksiin. Ylempi korkeakoulututkinto luo valmiudet toimia oman erikoisalan tutkijana, johtavana asiantuntijana tai viranomaisena sekä kansallisissa että kansainvälisissä tehtävissä. FM-opinnot antavat hyvän pohjan tieteellisiin jatko-opintoihin.

Maisteriopinnoissa pääaine määräytyy kampuskohtaisesti. Kuopion kampuksella pääaine on ympäristötiede. Pääaineen syventävät opinnot suoritetaan Ympäristö- ja biotieteiden laitoksen tutkimuksen vahvuusaloihin (Aerosolitutkimus, Ympäristömuutoksen biologia, Akvaattinen tutkimus sekä Säteily- ja kemikaalitutkimus) keskittyvien englanninkielisten maisteriohjelmien mukaisesti: Environmental Health and Technology programme tai Biology of Environmental Change programme. Maisterintutkinto (120 op) sisältää syventäviä opintoja (väh. 80 op), sivuaine tai muita opintoja (väh. 25 op), kieli- ja viestintäopintoja (väh. 2 op), metodiopintoja (väh. 8 op).

Ennen 1.8.2016 aloittaneet opiskelijat suorittavat opintonsa aloitusvuotensa tai lukuvuoden 2015-2016 OPSin mukaisesti. He voivat myös siirtyä opiskelemaan Ympäristö- ja biotieteiden laajassa kandidaattiohjelmassa. Vanhan tutkintorakenteen mukaisesti aloittaneet opiskelijat voivat täydentää opintonsa uuden ohjelman perus- ja aineopintokokonaisuuksien kursseista. Lisätietoja saa tarvittaessa omalta HOPS-ohjaajalta.

Ympäristötieteen syventävät opinnot (väh. 80 op) Ympäristöterveyden ja -teknologian opinnot tarjoavat opiskelijalle syventävät tiedot elin- ja työympäristön kemiallisista, fysikaalisista ja biologisista altisteista, kuten ilman ja veden epäpuhtauksista, säteilystä ja ympäristökemikaaleista, ja niihin liittyvästä riskinarvioinnista. Opinnoissa käsitellään laajasti altisteiden lähteitä, päästöjä, kulkeutumista ja esiintymistä ympäristössä, ihmisen altistumisen arviointia mittaamalla ja mallintamalla, ympäristötekijöiden haitallisia terveysvaikutuksia sekä altistumisen ja terveyshaittojen vähentämiskeinoja. Opiskelijalla on mahdollisuus erityisesti syventyä esim. ilmansuojeluun, veden laatuun, sisä- ja työympäristökysymyksiin tai säteilysuojeluun. Ympäristöinformatiikan opinnoilla voi hankkia valmiuksia ympäristötutkimukselle tyypillisten suurten tietoaineistojen analysointiin. Ympäristöterveyden ja -teknologian syventävät opinnot antavat erinomaiset valmiudet aihepiiriin liittyviin tutkimustehtäviin yliopistoissa tai tutkimuslaitoksissa, ympäristöterveysvalvonnan ja työhygienian tehtäviin eri hallinnon tasoilla ja yrityksissä sekä monenlaisiin kotimaisiin ja kansainvälisiin asiantuntijatehtäviin.

Ympäristönmuutoksen biologian opinnot tarjoavat opiskelijalle syventävät tiedot ympäristönmuutoksen vaikutuksista ekosysteemeihin ja niiden bioprosesseihin, erityisesti ilmakehän ja ekosysteemien välisiin vuorovaikutuksiin. Kuopion kampuksella opinnot jakautuvat opintokokonaisuuksiksi, joista ympäristöekologian opintokokonaisuus keskittyy ekosysteemeissä esiintyvien vuorovaikutusten ymmärtämiseen ja ympäristömuutosten merkitykseen ekosysteemien vuorovaikutustilanteissa. Biogeokemian opintokokonaisuudessa perehdytään ilmastomuutoksen taustalla oleviin prosesseihin ja ihmisen aiheuttamiin muutoksiin ekosysteemeissä. Syventävät opinnot antavat hyvät valmiudet ympäristönmuutoksen biologisten vaikutusten tutkimustehtäviin yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa ja toimimiseen ympäristövalvonnan johtavissa asiantuntijatehtävissä.

Opintojaksoille ilmoittautuminen ja kuulustelut

Ympäristötieteen pääaineessa luentojen ja harjoitusten päätteeksi järjestetään kolme tenttitilaisuutta, joista viimeinen on useimmiten laitoksen yleisenä kuulustelupäivänä. Tentteihin on ilmoittauduttava WebOodissa 10 päivää ennen tenttiä. Tenttipäivät ilmoitetaan WebOodissa. Opiskelijan on ilmoittauduttava opintojaksolle vähintään 2 viikkoa ennen sen alkua WebOodia käyttäen. Valinnaiset opintojaksot järjestetään vain, jos niille osallistuu vähintään viisi biologian ja/tai ympäristötieteen pääaineopiskelijaa. Opintokokonaisuuksien pakolliset opintojaksot järjestetään, vaikka ilmoittautuneita olisi vähemmän kuin edellä on määritelty. Kaikkia kursseja ei tarjota joka lukuvuosi. Opiskelija voi ilmoittautua syventävien opintojen kursseille vasta, kun kandidaatintutkielma on jätetty arvosteltavaksi. Opetuksen ajankohdat löytyvät WebOodista ja Lukarista.

Opintojen arvostelu

Perus- ja aineopintokokonaisuuksien arvostelussa otetaan huomioon kaikki numeerisesti arvostellut opintojaksot ja arvosana määräytyy opintopisteillä painotetun keskiarvon mukaisesti. Ympäristötieteen ja biologian yhteisistä perusopinnoista, biologian aineopinnoista ja erikoistavista aineopinnoista lasketaan yksi arvosana, joka näkyy tutkintotodistuksessa ”Ympäristötieteen perus- ja aineopinnot 3710980, 100 op”. Tämä arvosana lasketaan perus- (30 op) ja aineopintojen (50 op) sekä erikoistavien aineopintojen (vähintään 20 op) opintopisteillä painotetuista keskiarvoista. Mikäli opintokokonaisuuden opintopistelaajuudesta yli puolet on arvosteltu hyväksytty/hylätty asteikolla, myös kokonaisuus arvostellaan hyväksytty/hylätty. Kandidaatin tutkielman arvosanaa ei oteta mukaan aineopintojen arvosanan laskentaan. Syventävien opintojen kokonaisuuden arvosana on syventävien opintojaksojen numeerisesti arvosteltujen opintojen arvosanojen opintopisteillä painotettu keskiarvo. Pro gradu -tutkielman arvosanaa ei oteta mukaan pääaineen syventävien opintojen arvosanan laskentaan.

Harjoittelu ja opiskelijavaihto

Opiskelija voi sisällyttää kotimaassa tai ulkomailla suoritettua työharjoittelua LuK-tutkinnon erikoistaviin aineopintoihin ja FM-tutkinnon syventäviin opintoihin. Harjoittelun tulee tarjota opiskelijalle motivoivia ympäristöalaan liittyviä työtehtäviä, joissa hän voi soveltaa saamaansa koulutusta. Opiskelijalla on oltava vähintään 60 op ennen harjoittelua. Samaa työskentelyä ei voida kirjata opinnäytetyönä ja harjoitteluna. Harjoittelusta antaa tarkempia tietoja pääaineen harjoitteluvastaava, ja opiskelijavaihto-ohjelmista ja kansainvälisestä harjoittelusta antavat opinto- ja opetuspalveluiden kansainvälisten asiain koordinaattori ja pääaineen kv-koordinaattori. Lisätietoja harjoitteluista voit lukea Ympäristötieteen opintoyhteisöstä, laitoksen internetsivuilta ja WebOodin opintojaksokuvauksista (linkit avautuvat uuteen välilehteen):

  • Ympäristötieteen harjoittelu LuK-tutkintoon, 3710703, 3-10 op
  • Practical Training, Advanced Studies, 3710713, 3-10 op
  • Project Work in a Research Group, 3710712, 3-10 op

Opintojen ohjaus ja henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)

Opiskelijan ohjauksesta vastaavat ympäristötieteen pääaineen opettajat. Opiskelijalle nimetään myös oma HOPS-ohjaaja, joka neuvoo opintojen suunnittelussa ja muissa opintoihin liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi opiskelijat jaetaan opintojen alussa neljään tuutori-ryhmään, joissa vertaistuutorit (toisen vuosikurssin opiskelijat) kertovat yliopiston ja oppiaineen käytänteistä. Opintojen alussa järjestetään Orientaatio yliopisto-opiskeluun ja HOPS-opintoja, joissa perehdytään mm. yleisesti yliopisto-opiskeluun, ympäristötieteen tutkintorakenteeseen, opintojen suunnitteluun ja ympäristötieteen tutkimukseen, ammatteihin ja työelämään.

LuK-tutkinto on suunniteltu suoritettavaksi kolmen vuoden aikana, jota varten opiskelija laatii omia tavoitteitaan tukevan henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. HOPS-ohjaaja hyväksyy sen osana HOPS-opintojaksoa, jonka jälkeen suunnitelmaa päivitetään opintojen edetessä. LuK-opintojen aikana opiskelija laatii myös FM-tutkintoon tähtäävän henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa.

Tutkintojen osaamistavoitteet ja tutkintorakenteet

Koko lukuvuoden ajantasainen opintotarjonta löytyy WebOodista (avautuu uuteen välilehteen).

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (180 op)

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon rakenne (pdf)

Luonnontieteiden kandidaatin tutkintorakenteen opinnot (pdf)

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon opintokokonaisuudet

Ympäristötieteen ja biologian yhteisissä perusopinnoissa (30 op) annetaan yleiskuva eliöiden luokittelusta, rakenteesta, toiminnasta, perinnöllisyydestä, biokemiasta ja ekologiasta sekä ympäristöriskeistä ja -terveydestä.  Opinnoissa tarkastellaan solu- ja molekyylibiologian perusteita, eliökuntaa, ekologian peruskäsitteitä, ekosysteemien rakennetta ja toimintaa, ympäristön tilan arviointia ja ympäristö- ja terveysriskejä ja niihin liittyviä käsitteitä. Opinnot ajoittuvat ensimmäisellä lukuvuoden ajalle ja ne toteutetaan videoyhteydellä tai käänteisen opetuksen menetelmällä (flipped classroom) Joensuun ja Kuopion kampuksella yhtä aikaa.

Ympäristötieteen aineopinnoissa (50 op) ja erikoistavissa aineopinnoissa (väh. 20 op) perehdytään tarkemmin ympäristötieteen osa-alueisiin, ihmisen ja ympäristön vuorovaikutukseen ja ympäristössä tapahtuviin prosesseihin. Aineopinnoissa teoreettiset ja käytännönläheiset opinnot nivoutuvat tiiviisti yhteen. Teoreettisten opintojen kautta opiskelija hahmottaa ympäristötieteen kokonaisuuden ja käytännönläheiset opinnot tarjoavat opiskelijalle konkreettiset valmiudet laboratoriotyöskentelyyn ja ympäristöanalytiikkaan. Opinnot koostuvat luennoista, laboratoriotöistä, laskuharjoituksista, työpaikka- ja kenttämittauksista. Keskeisiä aiheita ovat elinympäristön biologiset, fysikaaliset ja kemialliset tekijät (mm. sisä- ja ulkoilman ja veden epäpuhtaudet, mikrobit, säteily ja melu), ympäristönmuutos, maa- ja vesiekosysteemit ja niihin kohdistuvat riskitekijät, ympäristö- ja terveysriskien arviointi: altistuminen, mittaukset, vaikutusten arviointi ja torjunta sekä talous- ja jäteveden ominaisuudet, haittatekijät ja käsittely.

Luonnontieteiden perusteet (27 op) -sivuaineella luodaan vahva pohja perusluonnontieteissä, mikä on edellytys ympäristötieteen opinnoille ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Sivuaineeseen kuuluu kemian, fysiikan, matematiikan ja tilastotieteen opintojaksoja, jotka ajoittuvat ensimmäiselle, toiselle ja kolmannelle lukuvuodelle.

Valinnainen sivuaine (25 tai 30 op): Opiskelija valitsee sivuaineen oman kiinnostuksensa mukaan seuraavista: kemia, ihmisen biologia, biokemia, fysiikka, matematiikka, tietojenkäsittelytiede, tai tilastotiede tai muu ympäristötieteen asiantuntijuutta tukeva perusopintojen laajuinen kokonaisuus. Sivuaineeksi voi valita myös biologian aineopinnot (30 op, joista osa on tarjolla vain Joensuun kampuksella) kts. Biologian pääaine). Sivuaineen tavoitteena on syventää luonnontieteen osaamista alalla, joka tukee opiskelijan uratavoitteita. Sivuaineen valintaan ja sisältöihin perehdytään tarkemmin HOPS-ohjauksessa.

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon, pääaine ympäristötiede (180 op) rakenne ennen 1.8.2016 opinto-oikeuden saaneille opiskelijoille

Ennen 1.8.2016 opinto-oikeuden saaneet opiskelijat suorittavat opintonsa oman opintojen aloitusvuoden OPSin mukaisesti tai voivat siirtyä opiskelemaan uudessa Ympäristö- ja biotieteiden laajassa kandidaattiohjelmassa. Tutkintouudistukseen liittyvät opintojaksojen muutokset on kuvattu WebOodissa ”Ympäristötiede syksyllä 2015 opinnot aloittaneille”-opinto-oppaan opintojaksot-välilehdellä. Lisätietoja poistuvien opintojaksojen korvaavista suorituksista saat HOPS-ohjaajaltasi.

Filosofian maisterin tutkinto (120 op)

Filosofian maisterin tutkinnon rakenne (pdf)

Filosofian maisterin tutkinnon tutkintorakenteen opinnot (pdf)

Filosofian maisterin tutkinnon opintokokonaisuudet

FM-tutkinto edellyttää 120 opintopisteen opintoja, jotka koostuvat syventävistä aineopinnoista, pro gradu – tutkielmasta, FM-seminaarista, kieli- ja viestintäopinnoista sekä sivuaine- tai muista opinnoista. Syventävistä opinnoista opiskelija valitsee joko ympäristöterveyden ja -teknologian tai ympäristönmuutoksen biologian, johon suuntaudutaan jo LuK-tutkinnon erikoistavissa aineopinnoissa. Syventäviä tai muita vapaasti valittavia opintoja suoritetaan siten, että tutkinnon kokonaislaajuudeksi tulee vähintään 120 op.

Maisterivaiheessa sivuaineopintoja suositellaan täydennettäväksi niin, että kandidaatin ja maisterin tutkinnot sisältävät yhteensä kaksi perusopintojen (2*25 op) laajuista sivuainetta tai yhden aineopintojen (25+35 op) laajuisen sivuaineen. Sivuaineen voi valita niin Itä-Suomen yliopiston tai Avoimen yliopiston kuin muiden kotimaisten tai ulkomaisten yliopistojen opinnoista. Muut opinnot -kokonaisuuteen voi sisällyttää mm. ympäristötieteen aineopintoja.

Kansainväliset maisteriohjelmat

Master’s Degree Programme in Biology of Environmental Change (BEC, opens in a new tab), 120 ECTS

The curriculum (pdf) and the schedule (pdf) of the studies. Find details in WebOodi (opens in a new tab).

Master’s Degree Programme in Environmental Health and Technology (ENHET, opens in a new tab), 120 ECTS

The curriculum (pdf) and the schedule (pdf) of the studies. Find details in WebOodi (opens in a new tab).

Opintojen suorittaminen ja arviointi

Opintosuoritusten arviointi ja muutoksenhaku

Opintosuoritusten arviointi

Opintosuorituksen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa vahvistettuun opintojaksokuvaukseen. Opintosuoritukset tai sen osat on suoritettava ja palautettava asetetussa määräajassa. (Opintojohtosääntö 34 §)

Opintosuoritusten, myös alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen opinnäytteiden sekä sivuaineeseen laadittujen opinnäytteiden, arvioinnissa käytetään asteikkoa 0—5, jossa arvosanojen merkitys on seuraava: 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2= tyydyttävä, 1 = välttävä ja 0 = hylätty. Suoritukset voidaan arvioida asteikolla hyväksytty ‐ hylätty, kun numeerista asteikkoa ei ole tarkoituksenmukaista käyttää. Arvosana 1 vastaa arvosanaa hyväksytty. Hyväksytyn suorituksen vähimmäisvaatimukset määritellään opetussuunnitelmassa. (Opintojohtosääntö 33 §)

Toisen kotimaisen kielen taidon arviointiin käytetään asteikkoa tyydyttävä tai hyvä.

Opintosuorituksen rekisteröinti

Opintosuorituksen suoritusajankohdaksi merkitään tenttitilaisuuden päivämäärä tai kirjallisen työn tarkastukseen jättämispäivämäärä. Opinnäytteiden (pl. kandidaatin tutkielma) suorituspäivä on arvostelupäätöksen päivämäärä. Osasuorituksiin perustuvan kokonaisuuden suoritusajankohdaksi merkitään viimeisen osasuorituksen päivämäärä. (Opintojohtosääntö 47 §)

Opintosuorituksen julkistaminen

Opintosuorituksen tulos on julkistettava viimeistään kolmen (3) viikon kuluttua suorituksesta yliopiston sähköisessä opiskelija‐ ja opintosuoritusrekisterissä. Sähköisen tentin (esim. EXAM) osalta määräajasta annetaan tarkempia ohjeita sähköisen tentin menettelytapaohjeessa. (Opintojohtosääntö 35 §)

Sähköiseen opiskelija‐ ja opintosuoritusrekisteriin merkitään tieto sekä hyväksytyistä että hylätyistä suorituksista. Sähköiselle alustalle toimitetaan tieto arvosanajakaumasta ja hylättyjen lukumäärästä. Opiskelija saa ilmoituksen sähköiseen opiskelija‐ ja opintosuoritusrekisteriin tallennetusta opintosuorituksestaan yliopiston antamaan sähköpostiosoitteeseen. (Opintojohtosääntö 35 §)

Opintosuorituksen arviointiperusteet ovat julkisia. Opiskelijalla on oikeus saada tietoonsa arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan ottamalla yhteyttä opintojakson arvioinnin suorittaneeseen opettajaan. (Opintojohtosääntö 35 §)

Määräaikoihin ei lueta ajanjaksoja, jolloin opetusta ei rehtorin päätöksen mukaisesti anneta, eikä 15.6. - 15.8. välistä aikaa. (Opintojohtosääntö 35 §)

Opintosuorituksen arviointia koskeva oikaisumenettely

Yliopistolain 82 §:n 4 momentin mukaan muun opintosuorituksen kuin väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventäviin opintoihin kuuluvan opinnäytteen tai muun vastaavan opintosuorituksen arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta.

Oikaisupyyntö on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.

Mikäli arvioinnin suorittanut opettaja ei ole oikaisupyynnön ajankohtana tavattavissa, tulee oikaisupyyntö jättää kirjallisena yliopiston kirjaamoon. Oikaisupyyntöön tulee antaa päätös neljäntoista (14) päivän kuluessa sen jättämisestä.

Mikäli opiskelija ilmoittaa, ettei hän tyydy oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen, tulee arvioinnin suorittaneen opettajan tehdä asiassa kirjallinen päätös. Opiskelijalla on oikeus saada oikaisumenettelyn yhteydessä jäljennös suorituspapereistaan tai vastaavista maksutta.

Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta yliopiston muutoksenhakulautakunnalta neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhakulautakunnalle osoitettu oikaisupyyntö tulee toimittaa yliopiston kirjaamoon.

Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventävien opintojen opinnäytteen arviointiin tyytymätön opiskelija voi tehdä muutoksenhakulautakunnalle oikaisupyynnön neljäntoista (14) päivän kuluessa suorituksen arvioinnin tiedoksisaannista.

Muutoksenhakulautakunnan antamasta päätöksestä ei saa hakea muutosta valittamalla. (Opintojohtosääntö 50 §)

Kamussa on lisätietoa yliopiston sisäisestä muutoksenhausta.





Opinnäytteet

Harjoittelu


Omalta pääainelaitokseltasi voi opiskelija tiedustella mahdollisuutta tuettuun harjoitteluun kotimaassa tai ulkomailla.

Tutkinnon hakeminen

Sivuainetarjonta

Sivuaineopiskelu

Monet Itä-Suomen yliopiston oppiaineista ovat vapaasti valittavissa sivuaineiksi eli sivuaineopintojen aloittaminen ei edellytä sivuaineen opinto-oikeuden hakemista. Joihinkin oppiaineisiin otettavien sivuaineopiskelijoiden määrää kuitenkin rajoitetaan tai opinto-oikeutta on haettava sivuaineen valintakokeessa. Toisaalta yliopistossa on myös tutkintoja, joiden rakenteeseen ei kuulu sivuaineita tai sivuaineet on opetussuunnitelmassa etukäteen määrätty.

Tietoa sivuaineopiskelusta on Kamussa. Mahdollisuuksia on runsaasti:

  • tiedekuntien tarjoamat sivuaineet
  • kansainvälistymisen opintokokonaisuus
  • verkostoylipistot
  • avoimen yliopiston sivuaineopinnot tutkinto-opiskelijoille
  • JOO-opinnot

Itä-Suomen yliopiston opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua lähes kaikkeen luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa tarjottavaan opetukseen. Tämä kuitenkin sillä varauksella, että opintojaksoille, joilla on rajoitettu koko, otetaan ensisijaisesti niitä opiskelijoita, joiden tutkinnossa opintojakso on pakollinen.

Biologia sivuaineena

Ympäristötieteen ja biologian yhteiset perusopinnot (30 op) 3710966

3710122 Ekologian perusteet ja ekosysteemien toiminta 7 op periodi 3.
3710120 Eliökunnan monimuotoisuus 7 op periodi 1.
3710121 Solu- ja molekyylibiologian perusteet 8 op periodi 2.
3710123 Ympäristöriskit ja ympäristöterveys 8 op periodi 4.

Biologian aineopinnot, sivuaine (30 op) 3122930

3122243 Eläinfysiologia ja histologia 5 op periodi 2.
3122237 Eläinten lajintuntemukset 1 op periodi 2.- 3.
3122230 Eläinten lajintuntemukset 1 op periodi 2.- 3.
3122247 Eläintieteen kenttäkurssi 1 op periodi 4.
3122223 Kehitysbiologia 2 op periodi 2.
3122204 Biokemian perusteiden harjoitukset 2 op periodi 2.
3122248 Eliökunnan monimuotoisuus harjoitukset 3 op periodi 1-2.
3122246 Genetiikka ja evoluutiobiologia 5 op periodi 3.-4.
3122244 Kasvibiologia 5 op periodi 1.-2.
3122245 Kasvi- ja sienitieteen kenttäkurssi 3 op periodi 1.
3122231 Kasvien lajintuntemus 2 op periodi 3.- 4.

Sivuaine: Biologian perus- ja aineopinnot, aineenopettajalinjan mukaisesti (60 op) 3122940

= Ympäristötieteen ja biologian yhteiset perusopinnot (30 op) ja Biologian aineopinnot (30 op).

Biokemian perusopinnot (25 op) 3124400

Kemian opiskelijoille tai muille sivuaineopiskelijoille tarjottava kokonaisuus
3710121 Solu- ja molekyylibiologian perusteet 8 op periodi 1-2
3124101 Biomolekyylit 4 op periodi 1-2
3124102 Metabolia 5 op periodi 1-2
3124104 Molekyylibiologia 5 op periodi 1-2
3124106 Bioinformatiikka 3 op periodi 3-4

Hydrobiologian perusopinnot (25 op) 3125400

3125102 Hydrobiologian ja limnologian perusteet 3 op
3125110 Ekotoksikologian perusteet 5 op
3125205 Baltic Sea Environment 3 op
3125109 Kalabiologian perusteet 3 op
3125111 Vesien ekologisen tilan arvioinnin lajintuntemus ja biologia 4 op
3125208 Hydrobiologian perusopintojen kirjatentti, limnologia 3 op
3125112 Hydrobiologian perusopintojen kirjatentti, vesiensuojelu 4 op

Biologian syventävät opinnot sivuaineena (30 op) 3123800

3123101 Biologian filosofia ja historia 3 op
Syventävien opintojen kirjatentit 6-10 op
Vaihtoehtoiset biologian syventävät opintojaksot* 17-21 op
* tähän opintokokonaisuuteen hyväksyttävät opintojaksot on lueteltu biologian pääaineen kohdalla
Fysiikka sivuaineena

Fysiikka sivuaineena, Joensuun kampus

Fysiikan perusopinnot (25 op) 3314000

Fysiikan peruskurssi I 5 op
Fysiikan peruskurssi II 4 op
Fysiikan peruskurssi III 5 op
Fysiikan peruskurssi IV 5 op
Fysiikan perustyöt 6 op

Fysiikan aineopinnot opettajille, sivuaine (35 op) 3314320

Fysiikan matemaattiset menetelmät 4 op
Mekaniikka 4 op
Termofysiikka 4 op
Sähkömagnetismi 4 op
Fotoniikka 4 op
Kvantti- ja atomifysiikka 4 op
Tutkimusperustaisen fysiikan opetuksen perusteet 5 op
Laboratoriotyöskentelyn perusteet opettajille 2 op
Kokeellisen koulufysiikan kurssi 4 op

Fysiikan aineopinnot, sivuaine (35 op) 3314300

Fysiikan matemaattiset menetelmät 4 op
Mekaniikka 4 op
Termofysiikka 4 op
Sähkömagnetismi 4 op
Fotoniikka 4 op
Kvantti- ja atomifysiikka 4 op
Aineopintojen laboratoriotyöt I 5 op
Valinnaiset aineopinnot 6 op

Fysiikan syventävät opinnot opettajille, sivuaine (30 op) 3314380

Tutkimusperustainen fysiikan opetus – syventävä osuus 5 op
Kvantitatiivisten luonnontieteiden tiedon rakentumisprosessit 4 op
Teknologisten prosessien suunnittelu ja toteutus koulussa 2 op
Fysiikan historia 5 op
Ilmiölähtöisyys luonnontieteiden ja matematiikan aineenopettajakoulutuksessa 5 op
Materiaalifysiikka 4 op
Vapaasti valittavia syventävien opintojen kursseja 5 op

Fysiikan syventävät opinnot, sivuaine (30 op) 3314360

Kvanttifysiikka 4 op
Fysikaalinen optiikka 4 op
Materiaalifysiikka 4 op
Vapaasti valittavia syventävien opintojen kursseja 10 op
Syventävien opintojen mittausmenetelmäkurssi ja syventävät työt 8 op

 

Fysiikka sivuaineena, Kuopion kampus

Fysiikan perusopinnot (25 op)

3350010 Johdatus yliopistofysiikkaan 4 op
3350011 Fysiikan peruskurssi I 6 op
3350012 Fysiikan peruskurssi II 6 op
3350013 Fysiikan peruskurssi III 6 op
3350014 Fysiikan peruskurssi: laboratoriotyöt 3 op

Fysiikan aineopinnot (38 op)

3351510 Fysiikan Studio 8 op
3351511 Fysiikan data-analyysi 5 op
3351503 Aaltoliikeoppi 5 op
3351504 Analyyttinen dynamiikka 5 op
3351505 Sähkömagneettinen kenttäteoria 5 op
3351512 Statistinen fysiikka 5 op
3351507 Moderni fysiikka 5 op

 

Kemia sivuaineena

Kemian sivuaineopintoja voit suorittaa pääosin Joensuun kampuksella.

Kemian perusopinnot, sivuaine (25 op) 3410100

3410101 Kemian perusteet 6 op
3410102 Kemian perustyöt 3 op
3410103 Epäorgaaninen kemia 5 op
3410104 Fysikaalinen kemia I 6 op
3410105 Orgaaninen kemia I 5 op

Kemian aineopinnot, sivuaine (35 op) 3410200

3410222 Analyyttinen kemia 4 op
3410201 Analytiikan perusteet 2 op
3410202 Fysikaalinen kemia II 3 op
3410203 Fysikaalinen kemia III 7 op
3410204 Orgaaninen kemia II 5 op
3410205 Orgaanisen kemian työmenetelmät 2 op
3410206A Epäorgaanisen kemian aineopintojen työt: Ionireaktiot 1,5 op
3410206B Epäorgaanisen kemian aineopintojen työt: Kvantitatiiviset työt 2,5 op
3410207 Fysikaalisen kemian aineopintojen työt 4 op
3410208 Orgaanisen kemian aineopintojen työt 4 op

Kemian aineopinnot, sivuaine, opettaja (35 op) 3410500

3410106 Analyyttinen kemia 4 op
3410201 Analytiikan perusteet 2 op
3410202 Fysikaalinen kemia II 3 op
3410203 Fysikaalinen kemia III 7 op
3410204 Orgaaninen kemia II 5 op
3410205 Orgaanisen kemian työmenetelmät 2 op
3410210 Kokeellinen koulukemia 3 op
3410206A Epäorgaanisen kemian aineopintojen työt: Ionireaktiot 1,5 op
3410206B Epäorgaanisen kemian aineopintojen työt: Kvantitatiiviset työt 0,5 op
3410207 Fysikaalisen kemian aineopintojen työt 2 op
3410208 Orgaanisen kemian aineopintojen työt 2 op
3410225 Kemian opetuksen tietotekniikka 3 op

Kemian perus- ja aineopinnot, sivuaine (60 op) 3410300

Kemian perus- ja aineopinnot, sivuaine, opettaja (60 op) 3410400

Matematiikka sivuaineena

Matematiikan sivuaine, Joensuun kampus

Matematiikan perusopinnot (25 op) 3319211

Differentiaalilaskenta 4 op
Integraalilaskenta 4 op
Usean muuttujan differentiaalilaskenta 9 op
Matematiikan johdantokurssi 8 op

Matematiikan aineopinnot opettajille, sivuaine (35 op) 3319426

Reaalianalyysi 8 op
Algebra a 4 op
Euklidinen geometria 4 op
Lineaarialgebra a 5 op
Tilastotieteen peruskurssi opettajille 2 op
Todennäköisyyslaskenta a 4 op
Toinen seuraavista opintojaksoista (a tai b):
a) Koulumatematiikan harjoituskurssi 4 op
b) Teknologia matematiikan opiskelun tukena 4 op
Valinnaiset matematiikan opinnot* 4 op
*Suositeltavia vaihtoehtoja aineopintojen valinnaisiksi kursseiksi ovat:
Algebra b 4 op
Differentiaaliyhtälöt a 4 op
Johdatus topologiaan 4 op
Lineaarialgebra b 4 op
Todennäköisyyslaskenta b 4 op
Numeerisen laskennan alkeet 4 op
Koulumatematiikan harjoituskurssi 4 op
Teknologia matematiikan opiskelun tukena 4 op

Matematiikan aineopinnot, sivuaine (35 op) 3319421

Lineaarialgebra a 5 op
Reaalianalyysi 8 op
Sarjat ja integraalit 8 op
Todennäköisyyslaskenta a 4 op
Valinnaiset opinnot** 10 op
**Suositeltavia vaihtoehtoja aineopintojen valinnaisiksi kursseiksi ovat:
Algebra a 4 op
Algebra b 4 op
Analyysin harjoitustyö 2 op
Euklidinen geometria 4 op
Euklidisen geometrian jatkokurssi 2 op
Differentiaaliyhtälöt a 4 op
Differentiaaliyhtälöt b 4 op
Diskreetti matematiikka 8 op
Johdatus topologiaan 4 op
Lineaarialgebra b 4 op
Lukuteoria a 4 op
Matemaattinen mallintaminen 5 op
Numeerinen analyysi 8 op
Numeerisen laskennan alkeet 4 op
Tilastotieteen peruskurssi opettajille 2 op
Todennäköisyyslaskenta b 4 op
Teknologia matematiikan opiskelun tukena 4 op

Matematiikan syventävät opinnot (30 op) 3319440

Kurssit valitaan matematiikan pääaineopiskelijan tutkintoihin kelpuutettavien kurssien joukosta. Kokonaisuuden suorittamiseksi laaditaan etukäteen henkilökohtainen opintosuunnitelma.

Matematiikan sivuaine, Kuopion kampus

Matematiikan perusopinnot, sivuaine (25 op)

3355740 Yliopistomatematiikan johdantokurssi 3 op
3355741 Matematiikan peruskurssi 5 op
3355742 Matriisilaskenta 3 op
3355743 Reaalianalyysi a 4 op
3355744 Reaalianalyysi b 5 op
3355745 Lineaarialgebra 5 op

Matematiikan aineopinnot, sivuaine (35 op)

Pakolliset kurssit 10 op:
3356521 Moniulotteinen analyysi a 5 op
3356522 Moniulotteinen analyysi b 5 op
Seuraavista vähintään 25 op:
3356509 Differentiaaliyhtälöt a 5 op
3356510 Differentiaaliyhtälöt b 4 op
3356523 Todennäköisyyslaskenta 6 op
3356524 Sovellettu analyysi 5 op
3356512 Osittaisdifferentiaaliyhtälöt 5 op
3356505 Kompleksianalyysi I a* 4 op
3356506 Kompleksianalyysi I b* 4 op
Soveltuvat matematiikan aineopintokurssit, sovi kursseista laitoksen matematiikan lehtoreiden kanssa.
* Järjestetään vain joka toinen lukuvuosi, järjestetään seuraavan kerran 2020-2021
Metsätiede sivuaineena

Metsätieteen sivuaineopintoja voi suorittaa Joensuun kampuksella seuraavasti.

Metsätieteen perusopinnot suoritettuaan opiskelija tunteen kestävän metsätalouden keskeiset biologiset, tekniset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset lähtökohdat sekä osaa soveltaa niitä erilaisten aineellisten ja aineettomien hyötyjen tuottamiseksi metsätaloudessa.

Metsätieteen aineopinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee kestävän metsätalouden keskeiset periaatteet ja sovellutukset erilaisten aineellisten ja aineettomien hyötyjen tuottamiseksi. Hän ymmärtää myös metsien kestävän käytön, metsään pohjautuvien aineellisten ja aineettomien hyötyjen sekä metsäluonnon väliset riippuvuudet.

Metsätieteiden perusopinnot, 26 op

Metsätieteiden aineopinnot, 35 op

Metsätieteen perusopinnot, sivuaine (26 op) 3511100

3511001 Johdanto metsätalouteen ja metsätieteisiin 2 op
3511003 Kasvupaikkaoppi 3 op
3511004 Metsäekonomia 3 op
3511005 Metsäluonnon monimuotoisuuden ja suojelun peruskurssi 3 op
3511006 Metsänhoidon perusteet ja menetelmät 3 op
3511007 Metsän mittaus 3 op
3511008 Metsäteknologian perusteet 3 op
3511010 Metsätuhot ja -taudit 3 op
3511013 Kasvi- ja puumorfologia sekä puuaineksen ominaisuudet 3 op

Sivuaineopiskelijoilla opintojaksoon 3511013 Kasvi- ja puumorfologia sekä puuaineksen ominaisuudet (3 op) ei kuulu pääaineopiskelijoiden vaatimuksiin kuuluvia retkeilyjä ja harjoituksia. Sivuaineopiskelija voi suorittaa opintojakson 5 op:n laajuisena, jos harjoituksiin ja retkeilyille sopii (etusija pääaineopiskelijoilla). Muilta osin opintojaksot vastaavat pääaineopiskelijoiden opintoja.

Metsätieteen aineopinnot, sivuaine (35 op) 3512400

3512008 Metsien suojelun ekologiset perusteet 3 op
3512007 Metsämaatiede 4 op
3512009 Metsänuudistaminen ja kasvatus 5 op
3512010 Metsäpolitiikka 3 op
3512015 Saha-, levy- ja muu puutuoteteollisuus 5 op
3512005 Puunhankinta ja energialaitokset 4 op
3512017 Kansainvälinen metsätalous 4 op
3512006 Kaukokartoituksen peruskurssi 3 op
3515502 Uhanalaisuuden biologia 4 op

Perusopinnot arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty, aineopinnoista annetaan arvosana 0-5.

Tietojenkäsittelytiede sivuaineena

Tietojenkäsittelytieteen sivuaineopintoja voi suorittaa Joensuun ja Kuopion kampuksilla.

Tietojenkäsittelytieteen perusopinnot (25 op) 3621202

3621250 Johdatus tietojenkäsittelyyn 5 op
3621251 Ohjelmointi I 5 op
3621252 Ohjelmointi II * 5 op
3621255 Tiedonhallinta ja SQL 5 op
3621253 Tietokonejärjestelmät * 5 op
Opiskelija voi korvata tähdellä (*) merkityt haluamillaan tietojenkäsittelytieteen aineopintojaksoilla.

Tietojenkäsittelytieteen aineopinnot (35 op) 3621307

3621414 Tietorakenteet ja algoritmit I 5 op
3621412 Ohjelmointi III 5 op
3621427 Ohjelmistotuotanto I 5 op
Vapaavalintaisia perus- ja aineopintojaksoja 20 op

Tietojenkäsittelytieteen syventävät opinnot (30 op) 3621501

Kaksi seuraavista viidestä pakollisesta kurssista:
3621511 Algoritmien suunnittelu ja analysointi 6 op
3621512 Ohjelmistotuotanto 6 op
3621513 Tietojenkäsittelytieteen tutkimusmenetelmät 6 op
3621517 Hahmontunnistus 6 op
3621688 Tekoäly 6 op
Vapaavalintaisia tietojenkäsittelytieteen syventäviä opintojaksoja 18 op
Tilastotiede sivuaineena

Tilastotiedettä voi suorittaa sivuaineena Joensuun ja Kuopion kampuksella.

Tilastotieteen perusopinnot   (vähintään 25 op) 3622203

3622230 Tilastotieteen johdantokurssi 5 op, pakollinen
Lisäksi pakollisena toinen seuraavista:
3622231 Tilastotieteen peruskurssi 5 op
3622111 Basic Statistics in English 5 op
Lisäksi valinnaisia opintojaksoja vähintään 15 op

Valinnaisiksi opintojaksoiksi käyvät muut tilastotieteen kurssit, tilastotieteen perusopintojen harjoitustyö (1-2 op, 3622217), Ohjelmointi I (3621251, 5 op), sekä soveltuvat muiden oppianeiden järjestämät kurssit. Perusopintokokonaisuuden kursseista kuitenkin vähintään 20 op on oltava tilastotieteen kursseja. Samaan kokonaisuuteen ei voi sisällyttää kursseja Basic Statistics in English (3622111) ja Tilastotieteen peruskurssi (3622231). Valinnaisiksi opintojaksoiksi eivät käy aiempina vuosina Joensuussa järjestetyt kurssit Kuvaileva tilastotiede ja aineiston hankinta (3622210) ja Tilastolliset mallit ja testaus (3622211). Tietoa tilastotieteen kurssitarjonnasta löytyy oppiaineen verkkosivuilta (avautuu uuteen välilehteen).

Tilastotieteen aineopinnot (35 op) 3622301

3622352 Data-analyysin todennäköisyyspäättely 1 5 op, pakollinen
3622353 Data-analyysin todennäköisyyspäättely 2 5 op, pakollinen
3622351 Tilastollinen data-analyysi 6 op, pakollinen
Lisäksi valinnaisia opintojaksoja niin, että perus- ja aineopintokokonaisuuksien yhteenlaskettu laajuus on vähintään 60 op

Perusopintokokonaisuuteen sidottujen pakollisten kurssien tilalle on sisällytettävä vastaava määrä muita tilastotieteen kursseja.

Valinnaisiksi opintojaksoiksi voidaan hyväksyä tilastotieteen aine- tai syventävien opintojen tasoisia opintojaksoja, sekä tilastotieteen oppiaineen hyväksymiä, riittävän vaativia muiden oppianeiden kursseja (esim. ohjelmoinnin, todennäköisyyslaskennan, lineaarialgebran ja tilastollisten menetelmien kurssit). Aineopintokokonaisuuteen sisällytetyistä kursseista vähintään 20 op tulee olla tilastotieteen kursseja.

Data-analyysin todennäköisyyspäättely 1 ja 2 luovat teoreettisen pohjan useimmille aineopintokursseille, ja ne tulisi suorittaa viimeistään aineopintojen alkuvaiheessa. Data-analyysin todennäköisyyspäättely 1 ja 2 voidaan korvata kursseilla Johdatus tilastolliseen päättelyyn 1 ja 2.

Opintokokonaisuuksien arvosanat muodostuvat asteikolla 1-5 arvosteltujen opintojaksojen perusteella. Opintojaksojen arvosanoista lasketaan opintopistemäärillä painotettu keskiarvo, joka pyöristetään kokonaislukuarvoon 1-5.

Ympäristötiede sivuaineena

Ympäristötiedettä voi suorittaa Kuopion kampuksella seuraavasti.

Ympäristötieteen ja biologian perusopinnot, sivuaine (30 op) 3710 966

3710120 Eliökunnan monimuotoisuus (ELMO) 7 op
3710121 Solu- ja molekyylibiologian perusteet (SOMO) 8 op
3710122 Ekologian perusteet ja ekosysteemien toiminta (EKO) 7 op
3710123 Ympäristöriskit ja ympäristöterveys (YRT) 8 op

Ympäristötieteen aineopinnot, sivuaine (30 op) 3710 977

Valitaan 30 op seuraavista:
3710230 Ilmasto, ilmanlaatu ja terveys (IIL) 4 op
3710240 Mikrobiologian laboratoriotyöt (MILA) 2 op
Seuraavista toinen (A tai B):
3710241A Ympäristömikrobiologia (YMB) 4 op
3710241B Ympäristömikrobiologia (YMB) 2 op (ilman harjoitustöitä)
3710243 Ionisoiva ja ionisoimaton säteily (IIS) 3 op
3710244 Maaekosysteemien ympäristöbiologia (MYB) 3 op
3710202 Meluntorjunta (ME1) 4 op
3710245 Sisäympäristö (SIY) 5 op
3710224 Kemiallinen ympäristötiede (KYT) 4 op
3710214 Vesikemia (VEK) 3 op
3710225 Ympäristötieteen mittaustekniikka (YMI) 5 op
Jokaiselle opintojaksolle tulee ilmoittautua erikseen WebOodissa.

Jatkuva oppiminen

Jatkuvan oppimisen konsepti on yliopistossa uusi toimintamuoto, johon kuuluvat seuraavat koulutusmuodot. Kokonaisuutta päivitetään Kamuun lukuvuoden aikana.

Opintoja koskevat määräykset

Tiedekunnan pysyväismääräykset

Sääntö sisältää tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin ja opintoihin liittyvät pysyväismääräykset (pdf). Tutkintojen sisällöistä määrätään tutkintovaatimuksissa.

Opintojen hyväksilukuperusteet

Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella (AHOT) tarkoitetaan menettelyjä, joilla opiskelijan aiempi osaaminen voidaan arvioida ja hyväksyä osana opintoja. Osaaminen voi olla syntynyt aiempien opintojen yhteydessä tai muissa yhteyksissä, esimerkiksi työssä tai harrastuksissa.

Kamussa on lisätietoa aiemmin hankitun osaamisen hyväksiluvusta.



Opintosuoritusten suoritus- ja/tai korotuskertojen määrä

Tiedekunnat järjestävät opetuksen ja opintojen ohjauksen siten, että tutkinto on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen yliopistolaissa säädetyssä tavoiteajassa, tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja keskeytyksettä. Opetus järjestetään hyväksyttyjen opetussuunnitelmien mukaisesti. (Opintojohtosääntö 21 §)

Opiskelijalle on varattava opintosuorituksen suoritusmahdollisuuksia riittävästi huomioimalla tutkinnoille säädetyt tavoiteajat. Opetussuunnitelmissa voidaan rajoittaa opintosuorituksen suoritus- ja korotuskertoja. (Opintojohtosääntö 31 §)

Jos opintojaksolle opetussuunnitelmassa määrätty suoritusmahdollisuus peruuntuu ennakoimattomasti, tulee opiskelijalle taata mahdollisuus suorittaa kyseinen opintosuoritus tarkoituksenmukaisella ja yhdenvertaisuuden turvaavalla tavalla. (Opintojohtosääntö 31 §)

Mikäli opiskelija on uusinut opintosuorituksen ja saanut samasta opintosuorituksesta eri arvosanoja tai opintopistemääriä, hänen lopulliseksi opintosuorituksekseen tulee opintopistemäärältään laajin suoritus riippumatta arvosanasta. Mikäli opintopistemäärät ovat samoja, opintosuoritukseksi tulee arvosanaltaan korkein suoritus, ellei opiskelija muuta esitä. Laajuuden ja arvosanan ollessa samoja tulee lopulliseksi opintosuoritukseksi viimeisin suoritus. (Opintojohtosääntö 34 §)


Etätentit

Tiedekunnat antavat ohjeet etätenttien järjestämisestä opetussuunnitelmissaan. (Opintojohtosääntö 32 §)

Kamussa on lisätietoa tenttimisestä.


Opetukseen ilmoittautuminen, opetusryhmiin valitsemisen perusteet

Opintosuoritukseen saa osallistua vain yliopiston opiskelijarekisteriin läsnä olevaksi merkitty opiskelija, jolla on opintosuorituksen edellyttämä opiskelu- tai opinto-oikeus. (Opintojohtosääntö 12 §)

Jos opetusryhmään ei voida ottaa kaikkia siihen ilmoittautuneita opiskelijoita, otetaan opiskelijat ryhmään yhdenmukaisin perustein. Ryhmään ovat etusijalla opiskelijat, joille opintojakso on pakollinen opiskelu- tai opinto-oikeuden ja siihen liittyvän opetussuunnitelman mukaisesti. Mikäli kaikkia näitä opiskelijoita ei sittenkään voida ottaa opetusryhmään, otetaan opiskelijat ryhmään yhdenmukaisin perustein. Tiedekunnat ja opetusta antavat yksiköt voivat antaa tarkempia määräyksiä opetusryhmiin valitsemisen perusteista ja muista ilmoittautumiskäytännöistä. (Opintojohtosääntö 21 §)


Siirtymämääräykset opetussuunnitelman muututtua

Itä-Suomen yliopistossa opetussuunnitelmat päätetään yleensä kolmeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Kun opetussuunnitelma muuttuu, uuden ja vanhan opetussuunnitelman välille luodaan siirtymäsääntöjä, joiden on tarkoitus mahdollistaa opiskelijan opintojen sujuva eteneminen muutoksista huolimatta. Siirtymämenettelyjen puitteet on asetettu yliopiston opintojohtosäännössä ja akateemisen rehtorin ohjeessa.

Kamussa on lisätietoa siirtymäsäännöistä.

Tiedekunnissa voi olla yksityiskohtaisempia ohjeita, jotka koskevat laitosten, koulutusten ja oppiaineiden opintoja.