Target Groups: Perustutkinto-opiskelija

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta toimii Itä-Suomen yliopistossa kahdella kampuksella, Joensuussa ja Kuopiossa.

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekuntaan sijoittuu viisi ainelaitosta ja yksi tutkimuslaitos (linkit avautuvat uuteen välilehteen):

• Historia- ja maantieteiden laitos (toimii Joensuun kampuksella)
• Kauppatieteiden laitos (toimii Joensuun ja Kuopion kampuksilla)
• Oikeustieteiden laitos (toimii Joensuun kampuksella)
• Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos (toimii Kuopion kampuksella)
• Yhteiskuntatieteiden laitos (toimii Joensuun ja Kuopion kampuksilla)
• Karjalan tutkimuslaitos (toimii Joensuun kampuksella)

Tiedekunnan yhteystiedot ovat yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan verkkosivuilla (avautuu uuteen välilehteen).

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta kouluttaa akateemisia osaajia monelle eri ammattialalle:

• kauppatieteiden asiantuntijoita kaupan ja liike-elämän palvelukseen
• juristeja ja lakiasiantuntijoita oikeudellisiin tehtäviin
• esimiehiä, johtajia ja asiantuntijoita sosiaali- ja terveydenhuoltoon
• sosiaalityöntekijöitä sosiaalialan vaativiin asiantuntijatehtäviin
• arkisto- ja ympäristöalan asiantuntijoita

Lisäksi tiedekunnasta valmistuu yhteiskuntatieteiden asiantuntijoita, jotka voivat sijoittua mitä moninaisimpiin tehtäviin. Yhteistyössä filosofisen tiedekunnan kanssa yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta kouluttaa historian, maantieteen ja yhteiskuntatiedon opettajia kouluihin sekä aikuisopettajia ammatilliseen koulutukseen. Kaikilla tiedekunnasta valmistuneilla on perusvalmiudet tiedonhankintaan ja -hallintaan, tiedon kriittiseen arviointiin, tutkivaan työotteeseen sekä tutkimustiedon soveltamiseen.

Tiedekunnassa on myös uniikkeja koulutusaloja ja koulutusrakenteellisia malleja, joita ei ole muissa yliopistoissa. Esimerkkejä näistä ovat mm. sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinta sekä kauppatieteiden suuntautumiset. Monitieteisyys ja tutkimuksen vahvuusalueet heijastuvat myös englanninkielisissä maisteriohjelmissa, joissa on ennakkoluulottomasti yhdistetty eri tieteenaloja.

Omille ja muiden tiedekuntien opiskelijoille tiedekunta tarjoaa yli 50 suomen- tai englanninkielistä sivuainekokonaisuutta, joiden avulla opiskelijoiden on mahdollista laajentaa ja profiloida asiantuntemustaan. Mm. näin tiedekunta tukee opiskelijoiden vahvaa ja monipuolista tieto- ja taitoperustaa, mikä osaltaan mahdollistaa elinikäisen oppimisen ja työllistymisen esim. kansainvälisiin tehtäviin.

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa on vahva aikuiskoulutuspainotus. Lähes kaikkia pääaineita ja kokonaisuuksia on tarjolla myös jatkuvan oppimisen keskuksen avoimessa yliopistossa, josta on oma väylä tutkinto-opintoihin.

Lähitulevaisuudessa tiedekunnan tavoitteena on ylläpitää koulutuksen omaleimaista profiilia ja laajaa sivuainetarjontaa. Lisäksi tiedekunta hyödyntää opetusteknologiaa siten, että se kuuluu verkko-opetuksen ja opetusteknologian käytön kärkeen Suomessa. Tiedekunta myös kehittää opetusteknologisia ratkaisuja opiskelijoiden etäohjaukseen.

Tiedekunnassa luodaan sellaisia pedagogisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat lähi- ja etäopiskelun, erityisryhmien osallistumisen opetuksen sekä opiskelun työn ohessa koulutuksen tavoitteista ja tasosta tinkimättä. Näitä ovat mm. opintojaksojen vaihtoehtoiset suoritus- ja arviointitavat:

• Kuulustelut/arviointi: etätentit, sähköisessä tenttijärjestelmässä olevat tentit, kirjakuulustelut, esseet, oppimispäiväkirjat, portfoliot
• Opetus: lähiopetus, etäopetus, verkkokurssi, monimuotokoulutus
• Ohjaus: lähi- ja etäohjaus, ryhmä- ja yksilöohjaus, vertaistuutorointi

Toisena tärkeänä tavoitteena on ohjauksen tehostaminen niin, että opiskelijat

• pääsevät sujuvasti opintojensa alkuun ja sitoutuvat opintoihinsa
• osaavat suunnitella opintonsa tulevaisuuden työmarkkinoille
• saavat oikea-aikaista ohjausta ja tukea opintojen eri vaiheissa
• valmistuvat tavoiteajassa
• työllistyvät koulutustaan vastaaviin tehtäviin tutkinnon suorittamisen jälkeen

Tämän toteuttamiseksi jokaiselle opiskelijalle nimetään HOPS-ohjaaja/opettajatuutori, jonka ohjauksessa opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa ja etenee opinnoissaan. Opiskelija arvioi opintosuunnitelmaansa ja sen toteutumista ja tarvittaessa muuttaa sitä.

Ohjauksessa varmistetaan, että opiskelija tutustuu tutkinnon tavoitteisiin ja sisältöihin, sivuaineopintojen tarjontaan, kansainvälistymismahdollisuuksiin, ura- ja työllistymismahdollisuuksiin sekä yliopiston ja yliopiston yhteistyökumppaneiden palveluihin.

Ohjaus- ja neuvontatyön tavoitteena on tukea opiskelukykyäsi opintopolun eri vaiheissa niin, että pääset opintojen alkuun, osaat suunnitella ja opiskella sujuvasti, valmistut tavoiteajassa ja työllistyt valmistumisen jälkeen. Opintojesi tueksi yliopisto tarjoaa ohjaus- ja neuvontapalveluita, jotka löydät Kamusta. Myös opiskeluhyvinvointityön tavoitteena on edistää opiskelukykyä, mutta myös edistää terveyttä, opiskeluyhteisöjen hyvinvointia, luoda terve ja turvallinen opiskeluympäristö sekä ehkäistä syrjäytymistä.

Yliopiston tarjoamat ohjaus-, neuvonta- ja tukipalvelut löydät kootusti Kamusta, jossa on myös opiskeluhyvinvointiin liittyvää tietoa.

Ohjaus- ja neuvontatyön tueksi joka tiedekunnalla tulee olla opintojen ohjauksen periaatteet ja tutkinto-ohjelmilla suunnitelma ohjauksen järjestämisestä. Tiedekunnat järjestävät opetuksen ja opintojen ohjauksen siten, että tutkinto on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen yliopistolaissa säädetyssä tavoiteajassa, tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja keskeytyksettä. Opiskelijan tulee saada ohjausta opintojen kaikissa vaiheissa. Toisaalta myös opiskelijalla on myös velvollisuuksia, ja hänen tulee opiskella opetussuunnitelman mukaisesti, noudattaa yliopiston antamia ohjeita ja valmistua tavoiteajassa.

Ks. Itä-Suomen yliopiston opintojohtosääntö

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa ohjaus ja neuvonta kuuluvat muodossa tai toisessa koko henkilökunnan tehtäviin. Tiedekunnan opetustoiminnan kokonaisuudesta, johon ohjauskin sisältyy, vastaa varadekaani. Tiedekuntatasolla koulutuspäällikkö ja opintokoordinaattori antavat opiskelijoille opintoja ja opiskelua koskevaa yleistä ohjausta ja neuvontaa omiin tehtäväkenttiinsä liittyvissä asioissa. Tiedekunnan hallintosihteerit neuvovat todistuksia, opinnäytteitä ja JOO-opintoja koskevissa asioissa.

Laitoksilla nimetyt ohjaajat auttavat opintojen suunnittelussa ja henkilökohtaisen opintosuunnitelman eli HOPS:n laatimisessa (HOPS-ohjaaja). HOPS-ohjaaja voi olla amanuenssi tai opetushenkilökuntaan kuuluva henkilö. Opintojaksojen suorittamista koskevaa ohjausta antavat opintojaksojen opettajat tai vastuuhenkilöt. Tutkielmia ohjaavat tutkielmaseminaarien opettajat, pro gradu- ja OTM–tutkielmia myös ohjaustehtävään nimetyt ohjaajat. Harjoitteluasioissa ohjausta antavat harjoittelun yhdyshenkilöt ja harjoitteluopintojakson vastuuopettaja. Kansainvälistä opiskelijavaihtoa koskevissa asioissa voi kääntyä laitoksen tai oppiaineen kv. koordinaattorin puoleen. Opintoasioita hoitavat sihteerit neuvovat opiskelijoita omaan tehtäväkenttäänsä, usein opintosuoritusten kirjaamiseen, kurssiaikatauluihin ja tentteihin liittyvissä asioissa.

Ohjauksen yleisiä tavoitteita ovat mm., että

• opiskelija sitoutuu yliopistoyhteisöön, opiskeluun ja opintoihin
• opiskelija suorittaa opintonsa mielekkäässä järjestyksessä ja valmistuu tavoiteajassa
• tavoitetutkinto on sisällöltään mielekäs, vastaa opiskelijan henkilökohtaisia tavoitteita sekä edistää työelämään sijoittumista ja siellä toimimista

Ohjauksen työvälineitä ja keskeisiä informaationlähteitä ovat tiedekunnan yhteinen opinto-opas Kamussa, Pepissä olevat opinto-oppaat sekä opintoyhteisöt. Kamu-oppaaseen on koottu laitosten opetussuunnitelmat (määräykset ja ohjeet, yleistä tutkinnoista) sekä tiedekunnan määräykset ja ohjeet. Laitosten tarkat opetussuunnitelmat, tutkintorakenteen ja opetuksen aikataulut on viety oppiaine- tai koulutusohjelmakohtaisesti Peppiin (Peppi-oppaat). Lisäksi laitoskohtaista tietoa on löydettävissä opintoyhteisöistä, laitosten O365-ympäristössä sijaitsevilta sähköisiltä alustoilta, sekä uudelle opiskelijalle tarkoitetusta Smart Start –oppaasta, joka sisältää erityisesti opintojen aloittamiseen liittyvää tietoa. Laitoksilla on myös Viva Engage -ryhmiä (ent. Yammer), joilla ne viestivät opiskelijoille ajankohtaisista asioista.

Opintojen alussa jokainen opiskelija laatii itselleen henkilökohtaisen opintosuunnitelman eli HOPS:n. HOPS on opintojen suunnittelun väline, jonka tavoitteena on auttaa opiskelijaa hahmottamaan opintojen kokonaisuus sisällöllisesti, ajallisesti ja suoritustavoiltaan sekä tukea tavoiteajassa valmistumista ja sujuvaa sijoittumista työelämään. Tätä varten jokaiselle opiskelijalle nimetään HOPS-ohjaaja, jonka tehtävänä on toimia opintojen suunnittelun tukihenkilönä.

Opintojen suunnittelu on olennainen osa opiskelua, ja sen lähtökohtana on tutkinnon tavoitteiden ja opiskelijan omien tavoitteiden saavuttaminen. Suunnittelu alkaa jo silloin, kun opiskelija saa tiedon opiskelupaikasta. Konkreettisemmin opinnot ja opiskelua koskevat suunnitelmat hahmottuvat ensimmäisten opiskeluviikkojen aikana, ja työ jatkuu tilannetarkistusten muodossa läpi koko opiskeluajan.

Opiskelijan ja ohjaajan tehtävät

Opiskelijan tehtävänä on mm.

• laatia HOPS ja päivittää sitä tarvittaessa opintojen aikana
• hyödyntää ohjausta ja hakea sitä tarvittaessa HOPS-ohjaajalta tai muilta ohjaustahoilta, ks. KAMU > Opiskelijan käsikirja ja laitosten opintoyhteisöt
• perehtyä opiskelua koskeviin ohjeisiin ja noudattaa niitä
• päättää opintojen koskevista valinnoista. Valintoja tehdessä kannattaa muistaa, että ongelmiin voi olla useita ratkaisuja ja että henkilökohtaiset tavoitteet voi saavuttaa monella eri tavalla.
• suorittaa opinnot ja tutkinto tavoiteajassa

HOPS-ohjaaja mm.

• auttaa hahmottamaan ja jäsentämään tutkinnon kokonaisuuden siten, että HOPS täyttää opetussuunnitelman vaatimukset
• auttaa opiskelijaa tunnistamaan oman osaamisensa ja selkiyttämään omat tavoitteensa
• tukee valintojen tekemisessä ja ongelmatilanteissa
• antaa ohjausta opintojen eri vaiheissa ja kannustaa opinnoissa eteenpäin
• ohjaa opiskelijan tarvittaessa muiden ohjaus- ja neuvontapalveluiden piiriin
• selvittää opiskelijalle opiskeluun liittyvät eettiset kysymykset ja esteettömän opiskelun periaatteet
• hyväksyy opiskelijan HOPS:n
• varmistaa opiskelijan koulusivistyskielen (muualla kuin Suomessa suoritetut korkeakoulututkinnot), jolla on vaikutusta opiskelijalta vaadittavaan kielitaitoon ja kypsyysnäytteen kieleen

HOPS:n sisältö

HOPS-ohjauksessa opiskelija saa tietoa seuraavista:

• tutkinnon tavoitteet, rakenne ja suoritusaika
• aineyhdistelmät (sivuainevaihtoehdot, vapaasti valittavat ja valinnaiset kurssit)
• täydentävät opinnot (maisteriopiskelijat)
• opiskelukäytännöt, opiskelun etiikka ja esteetön opiskelu
• OT eli osaamisen tunnustaminen (opintojen korvaavuudet, sisällyttämiset ja muut tunnustamiskäytännöt)
• opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet ja opiskelun aikataulu
• kansainvälistymismahdollisuudet
• ura- ja työllistymismahdollisuudet
• ohjaus- ja neuvontapalvelut

HOPS-ohjaus voi toteutua yksilö-, pienryhmä- ja suurryhmäohjauksena, mm. orientaatiossa, opiskelijainfoissa ja –tapaamisissa sekä seminaareissa. HOPS- ja muiden ohjauskeskustelujen lisäksi ohjausta voi pyytää myös muilta opintoasioiden parissa työskenteleviltä henkilöiltä.

Opiskelijat laativat ja päivittävät HOPS:n laitosten ohjeistamalla tavalla, yleensä Pepissä. Ohjauskäytännöt vaihtelevat laitoksittain. Tietoa laitosten käytännöistä on tarjolla Peppi- ja Kamu-oppaissa, opintoyhteisöissä ja laitosinfoissa. HOPS:iin kirjataan opintojen suorittamista koskevat asiat, mm. hyväksiluetut opintosuoritukset, suoritettavat opintojaksot, sivuainevalinnat ja opiskeluaikataulu. Opintojen alussa hahmotellaan opiskelun yleisiä suuntaviivoja ja laajempia kokonaisuuksia. Myöhemmin suunnitelmaa tarkistetaan ja tarkennetaan ja sitä voidaan tarvittaessa myös muuttaa. HOPS on suunnitelma tutkinnon muodostumisesta ja sen tulee noudattaa tiedekunnan hyväksymää opetussuunnitelmaa.

Opintojen suunnitteluun liittyy myös muita kuin opiskelua koskevia asioita, esim. asuminen, opintotuki ja terveydenhoito. Tämän vuoksi opiskelijan tulee tutustua yliopiston yhteisiin opiskelun tukipalveluihin, jotka on esitelty Kamussa.

Sivuaineiden opiskelua sekä opetusjärjestelyjä koskevaa ohjausta antavat sivuaineen tarjoavan laitoksen tai oppiaineen amanuenssit (sivuainevalinnat ja -opiskelu) ja sihteerit (opetusjärjestelyt). Vaikka Itä-Suomen yliopistossa on ns. vapaa sivuaineoikeus, joihinkin sivuaineisiin voi olla pääsyvaatimuksia / erilliset valintajärjestelyt. Lisätietoja sivuaineista löytyy Pepissä olevista sivuaineoppaista (avautuu uuteen välilehteen).

Linkit vievät henkilön yhteystietoihin UEF Connect-palvelussa. Linkit avautuvat uuteen välilehteen.

Tiedekunnan yleinen opintoneuvonta

• koulutuspalvelupäällikkö Annikki Honkanen, koulutusasiantuntija Anne Korhonen

Filosofia

• amanuenssi Minna Paronen

Historia, maantiede ja ympäristöpolitiikka

• koulutusasiantuntija Emmi Rajavuori
• koulutusasiantuntija Meri Strand

Kauppatieteet

Ensimmäisen vuoden KTK-opiskelijoita ohjaavat koulutusasiantuntijat ja amanuenssi pääainevalintaan asti. Pääainevalinnan jälkeen ja maisteriopinnoissa HOPS-ohjaus siirtyy suuntautumisen HOPS-ohjaajalle. Katso yhteystiedot ja suuntautumisten nimetyt HOPS-ohjaajat kauppatieteiden laitoksen opintoyhteisöstä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen). Koulutusasiantuntijat ja amanuenssin tavoitat myös sähköpostilla osoitteesta [email protected]. Huom! Opiskelijahakua koskevissa asioissa lähetä kysymyksesi osoitteeseen [email protected].

Oikeustieteet

• koulutusasiantuntija Riitta Sinkkonen, koulutusasiantuntija Tuula Joro ja koulutusasiantuntija Milla Romppanen

Sosiaali- ja terveysjohtaminen

• Yleinen opintoneuvonta perustutkinto-opiskelijoille: koulutusasiantuntija Heli Kemppainen

Sosiaalitieteet ja sosiaalityö (Kuopio)

• koulutusasiantuntija Aino Hassinen: sosiaalitieteiden, sosiaalipsykologian, sosiaalipedagogiikan ja hyvinvointi yhteiskunnassa -suuntautumisvaihtoehdon opiskelijat
• koulutusasiantuntija Anni Moilanen: sosiaalityön opiskelijat

Yhteiskuntatieteet (Joensuu)

• • amanuenssi Minna Paronen
  • Bachelor's Degree Programme in Social Sciences: koulutusasiantuntija Aapo Jahkonen

Historia, maantiede ja ympäristöpolitiikka

• Historia: koulutusasiantuntija Emmi Rajavuori
• Maantiede, yhteiskuntamaantiede ja ympäristöpolitiikka: koulutusasiantuntija Meri Strand

Kauppatieteet

Ensimmäisen vuoden KTK-opiskelijoita ohjaavat koulutusasiantuntijat ja amanuenssit pääainevalintaan asti. Pääainevalinnan jälkeen ja maisteriopinnoissa HOPS-ohjaus siirtyy suuntautumisen HOPS-ohjaajalle. Katso yhteystiedot ja suuntautumisten nimetyt HOPS-ohjaajat kauppatieteiden laitoksen opintoyhteisöstä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen). Koulutusasiantuntijat ja amanuenssin tavoitat myös sähköpostilla osoitteesta [email protected]. Huom! Opiskelijahakua koskevissa asioissa lähetä kysymyksesi osoitteeseen [email protected].

Oikeustieteet

Oikeustieteet

Opintojen teknisestä ohjauksesta vastaavat koulutusasiantuntijat, jotka auttavat HOPS:n laatimisen ja hyväksymisen sekä opintojen hyväksilukemisen kanssa. Pääainekohtaiset HOPS-ohjaajat neuvovat opintojen sisältöjä koskevissa asioissa. Oikeustieteiden laitoksella on myös HOPS-koordinaattori, jonka puoleen opiskelija voi kääntyä opintojen sisältöjä koskevissa asioissa, jos opiskelijalla ei ole vielä erikoistumisalaa valittuna (ON-opiskelijat).

Katso tarkemmat yhteystiedot oikeustieteiden opintoyhteisöstä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

Sosiaali- ja terveysjohtaminen

• Yleinen opintoneuvonta perustutkinto-opiskelijoille: koulutusasiantuntija Heli Kemppainen
• Taloustieteen kandidaattiohjelma: yliopistonlehtori Sami Remes
• Sosiaali- ja terveyshallintotieteen maisteriohjelma: yliopistonlehtori Nina Lunkka. Toisen opintovuoden jälkeen koulutusasiantuntija Heli Kemppainen
• Terveystaloustieteen maisteriohjelma: yliopistonlehtori Mervi Rantsi. Toisen opintovuoden jälkeen koulutusasiantuntija Heli Kemppainen
• Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan maisteriohjelma: yliopistonlehtori Ville Kivivirta. Toisen opintovuoden jälkeen koulutusasiantuntija Heli Kemppainen

Yhteiskuntatieteet

• Bachelor's Degree Programme in Social Sciences -kandidaattiohjelma: koulutusasiantuntija Aapo Jahkonen
• Sosiaalitieteet, Kuopio. sosiaalipsykologia, Kuopio: koulutusasiantuntija Anni Hämäläinen
• Sosiaalityö: koulutusasiantuntija Anni Moilanen
• Sosiologia ja yhteiskuntapolitiikka sekä yhteiskuntatieteet, Joensuu: amanuenssi Minna Paronen
• Sosiologia (YTM), Kuopion kampus: amanuenssi Minna Paronen
• Yhteiskuntapolitiikan sivuaineopinnot, Kuopion kampus: amanuenssi Minna Paronen

Kamussa on yleistä tietoa ja ohjeita opiskeluoikeuksiin liittyvissä asioissa, kuten

• ilmoittautumisesta yliopistoon,
• tutkintojen tavoitteellisista suoritusajoista,
• lisäajan hakemisesta ja
• opinto-oikeudesta tutkinnon suorittamisen jälkeen eli jatkuvan oppijan opinto-oikeudesta.

Opintohallinnon palveluiden yhteystiedot löytyvät yliopiston verkkosivuilta (avautuu uuteen välilehteen).

Jos opiskelija hakee pääaineen vaihtoa niin, että tavoitetutkinto (tutkintonimike) vaihtuu, kyse on siirtohausta ja haku tapahtuu Opintopolku.fi -palvelussa. Tarkemmat ohjeet siirtohausta.

Kun opiskelija hakee pääaineen vaihtoa Itä-Suomen yliopiston sisällä niin, ettei tavoitetutkinto vaihdu, kyse ei ole siirtohausta vaan muusta opintoihin liittyvästä päätöksen teosta. Tiedekuntaneuvosto päättää osana valintaperusteita periaatteista, joiden perusteella opiskelija voi vaihtaa tutkinto-ohjelmaa tiedekunnassa sekä periaatteista, joiden perusteella toisen tiedekunnan opiskelija voi siirtyä suorittamaan tutkintoa tiedekuntaan.

1. Maisterivaiheen pääaineen vaihto
   Maisterivaiheeseen valitut eivät voi pääsääntöisesti vaihtaa pääainetta. Tiedekunnan sisällä annetaan tarkemmat ohjeet ja valintaperusteet, mikäli pääaineen vaihto on mahdollista. Muussa tapauksessa pääaineen vaihtamista haluavat opiskelijat hakevat maisterihaussa suorittamallaan kandidaattitutkinnolla. Hakeminen tapahtuu sähköisesti osoitteessa Opintopolku.fi tai Studyinfo.fi. Tällöin hakeutuminen tapahtuu yhteishaun kautta. Englanninkielisten maisteriohjelmien välillä ei voi vaihtaa pääainetta, mutta ohjelman sisällä voi vaihtaa pääainetta.
2. Pääaineen tai koulutusohjelman vaihtaminen, kun tiedekunta vaihtuu
   Kandidaattivaiheen opiskelija voi hakea pääaineen vaihtoa toiseen tiedekuntaan. Vaihtaminen voi tapahtua aikaisintaan ensimmäisen opiskelulukukauden jälkeen. Tiedekuntaneuvosto päättää osana opiskelijavalinnan perusteita periaatteista, joiden perusteella toisen tiedekunnan opiskelija voi siirtyä suorittamaan tutkintoa tiedekuntaan. Edellytyksenä on, että tavoitetutkinto (tutkintonimike) ei vaihdu. Lisätietoja tiedekunnasta/oppiaineesta, johon opiskelija haluaa vaihtaa pääaineensa. Mikäli pääaineen vaihto ei ole mahdollista, voi opiskelija hakea pääaineen vaihtoa toiseen tiedekuntaan yhteishaun kautta. Hakeminen tapahtuu sähköisesti Opintopolku.fi-verkkosivuilla (avautuu uuteen välilehteen).
3. Pääaineen tai koulutusohjelman vaihtaminen, kun tiedekunta ei vaihdu
   Vaihtaminen voi tapahtua aikaisintaan ensimmäisen opiskelulukukauden jälkeen samassa tiedekunnassa, samalla kampuksella ja siten ettei tavoitetutkinto vaihdu. Tiedekunta voi valintaperusteissaan edellyttää tietyn määrän opintosuorituksia suoritetuksi edellisessä opinto-oikeudessa. Esim. aineesta, johon siirrytään, on oltava suoritettuna valintaperusteissa vaadittu määrä opintoja, esim. vähintään perusopinnot. Hakukohdekohtaisissa ohjeissa voi olla myös tarkempia vaatimuksia ja rajoituksia. Hakeminen tapahtuu tiedekunnan omalla hakulomakkeella. Lisätietoja oppiaineesta, johon opiskelija haluaa vaihtaa pääaineensa. Mikäli pääaineen vaihto ei ole mahdollista, voi opiskelija hakea pääaineen vaihtoa toiseen tiedekuntaan yhteishaun kautta. Hakeminen tapahtuu sähköisesti osoitteessa Opintopolku.fi.
4. Kampusta Itä-Suomen yliopiston sisällä vaihtavat
   Vaihto voi tapahtua aikaisintaan ensimmäisen lukukauden jälkeen kandidaattivaiheessa. Kampusta voi vaihtaa vain kerran. Lisätietoja tiedekunnasta/oppiaineesta, johon opiskelija haluaa vaihtaa pääaineensa. Mikäli pääaineen vaihto ei ole mahdollista, voi opiskelija hakea pääaineen vaihtoa toiseen tiedekuntaan yhteishaun kautta. Hakeminen tapahtuu sähköisesti osoitteessa Opintopolku.fi.

Opiskelija valitaan yleensä suoraan johonkin pääaineeseen suorittamaan tutkintoa. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa poikkeuksen muodostavat seuraavat hakukohteet: julkisoikeus, kauppatieteet, maantiede ja ympäristöpolitiikka, sosiaalitieteet ja yhteiskuntatieteet. Opiskelijat valitaan edellä mainittuun hakukohteeseen ja he valitsevat pääaineensa seuraavasti:

Kauppatieteissä kandidaatin opintojen ensimmäisen vuoden aikana opiskelija valitsee pääaineen, johon erikoistuu. Tarjolla on neljä pääainetta. Opiskelija vahvistaa pääainevalintansa kauppatieteiden laitoksen opintoyhteisöstä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen) löytyvällä lomakkeella.

Maantiede ja ympäristöpolitiikka -hakukohteeseen kuuluu kolme pääainetta: Maantiede, yhteiskuntamaantiede ja ympäristöpolitiikka. Hakukohteeseen hyväksytyt valitsevat pääaineensa ja samalla tavoitetutkintonsa viimeistään kandidaattityön yhteydessä. Jokaisella hakukohteeseen valitulla on oikeus osallistua maantieteen aineenopettajavalintaan (kiintiö 10 opiskelijaa) Niille enintään kymmenelle opiskelijalle, jotka pääsevät opettajaopintoihin, tulee pääaineeksi maantiede.

Julkisoikeudessa opiskelijat valitaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekuntaan julkisoikeuden opiskelijaksi. Opiskelijan tulee valita pääaineensa opintojen edetessä (toisen opintovuoden syksyllä) ja ilmoittaa valitsemansa opiskelijarekisteriin asiointipalvelusta (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen) löytyvällä verkkolomakkeella. Hallintotieteiden kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat voivat halutessaan muuttaa pääainettaan. HOPS laaditaan Pepissä valitusta pääaineesta. Tutkinto suoritetaan valitun pääaineen vaatimusten mukaisesti.

Sosiaalitieteisiin (Kuopio) / yhteiskuntatieteisiin (Kuopio) valittujen pääaine/ suuntaumisvaihtoehto määräytyy opintojen alkamisajankohdan mukaan.

1. Opintosa ennen 1.8.2019 aloittaneet. Pääaine voi olla sosiaalipedagogiikka, sosiaalipsykologia tai sosiologia.
2. Opintonsa 1.8.2019 ja sen jälkeen aloittaneet (hakukohde keväästä 2020 alkaen yhteiskuntatieteet, Kuopio). Suuntautumisvaihtoehdot ovat monitieteinen hyvinvointi yhteiskunnassa -suuntautumisvaihtoehto ja sosiaalipsykologian suuntautumisvaihtoehto.

Oppiaineiden kandidaattiseminaarit ja teoriakurssit järjestetään pääaineittain ja valitsemalla yhden seminaarin opiskelija valitsee samalla kandidaatin tutkinnon pääaineen tai kandidaatin tutkintonsa opintosuunnan. Lisäksi opiskelijan tulee ilmoittaa pääainevalinnastaan/suuntautumisvalinnastaan Itä-Suomen yliopiston sähköisessä asiointipalvelussa (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen) olevalla lomakkeella.

Yhteiskuntatieteisiin (Joensuu) valittujen pääaine voi olla sosiologia tai yhteiskuntapolitiikka. Oppiaineiden kandidaattiseminaarit järjestetään pääaineittain ja valitsemalla toisen seminaarin opiskelija valitsee samalla kandidaatin tutkinnon pääaineen. Lisäksi opiskelijan tulee ilmoittaa pääainevalinnastaan Itä-Suomen yliopiston sähköisessä asiointipalvelussa (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen) olevalla lomakkeella.

Tiedekunnassa suoritettavat tutkinnot

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa voi suorittaa hallintotieteiden, humanististen tieteiden, kauppatieteiden, luonnontieteiden, terveystieteiden ja yhteiskuntatieteiden kandidaatin sekä oikeusnotaarin tutkinnot, ja lisäksi filosofian, hallintotieteiden, kauppatieteiden, oikeustieteen, terveystieteiden ja yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnot. Eri pääaineiden tutkintonimikkeet käyvät ilmi laitosten opetussuunnitelmista (ks. myöhemmin tässä oppaassa).

Kampusten välinen siirtyminen

Kahdella kampuksella toimivia pääaineita ovat kauppatieteet ja sosiologia. Maisterin tutkintoa tavoitetutkintonaan suorittava sosiologian pääaineopiskelija voi vaihtaa opiskelukampustaan ilmoittamalla siitä yhteiskuntatieteiden laitokselta saatavalla lomakkeella opintopalveluihin. Kampuksen vaihtoon liittyvissä kysymyksissä neuvoo sosiologian amanuenssi.

Kauppatieteellisen koulutusalan sisällä päävalinnassa valitut opiskelijat voivat vaihtaa kampusta kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen (yliopiston hallituksen päätös 25.2.2009). Itä-Suomen yliopistossa kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon suorittanut voi hakea suuntautumisen vaihtoa toiselle kampukselle. Kampuksen vaihtajia otetaan vuosittain 5/kampus. Hakuajat ovat samat kuin erillisvalinnan siirto-opiskelijoiden valintaerässä. Mikäli hakijoita on enemmän kuin 5/kampus, valinta suoritetaan kandidaatin tutkintoon sisältyvien opintojen opintopisteillä painotetun keskiarvon perusteella. Suuntautumisen vaihtoa toiselle kampukselle haetaan vapaamuotoisella hakemuksella, joka toimitetaan kauppatieteiden amanuenssille Joensuun kampuksella. Hakemuksen yhteydessä on ilmoitettava, mihin KTM-tutkinnon suuntautumiseen haluaa siirtyä. Liitteitä ei tarvitse laittaa hakemuksen mukaan, vaan vaadittava tutkinto/opinnot katsotaan opintosuoritusrekisteristä. Maisterin tutkintoon vaadittavien valmiuksien saavuttamiseksi voidaan uuteen suuntautumisvaihtoehtoon siirretylle opiskelijalle määritellä henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa täydentävät opinnot (enintään 60 op). Erillisvalinnassa kauppatieteiden maisterin tutkintoa suorittamaan valitut eivät voi vaihtaa suuntautumisvaihtoehtoa eivätkä kampusta muuten kuin uuden erillisvalinnan (maisteriväylän valinta) kautta. Lisätietoja kauppatieteiden laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

Opiskelija, joka on valittu suorittamaan sekä kandidaatin että maisterin tutkintoa, voidaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa siirtää suorittamaan ainoastaan maisterin tutkintoa (maisteriopintoja), jos hänellä on soveltuva aiempi yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinto sekä muita opintoja siten, että hänellä on täydentävät opinnot (enintään 60 op) huomioiden valmiudet maisteriopintojen suorittamiseen. Täydentävät opinnot eivät sisälly maisterin tutkintoon. Soveltuvaksi katsottavat tutkinnot on määritelty laitosten opetussuunnitelmissa.

Opinto-oikeuden siirtoa haetaan vapaamuotoisella hakemuksella tai yliopiston hakulomakkeella, joka löytyy KAMUsta. Lisätietoja antavat tiedekunnan koulutuspäällikkö Annikki Honkanen ja opintokoordinaattori Anne Korhonen sekä laitosten amanuenssit.

Muiden tiedekuntien osalta tietoa heidän opinto-oppaissaan.

Jos pro gradu -tutkielman tekeminen tuntui kiinnostavalta ja innostavalta, ja lopputulos oli kiitettävä, sinussa on todennäköisesti ainesta tohtoriopiskelijaksi ja tutkijaksi. Tieteellinen jatkokoulutus järjestetään tohtoriohjelmina, joissa on useita pääainevaihtoehtoja. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta toimii seuraavissa tohtoriohjelmissa (linkit avautuvat uuteen välilehteen):

• Kauppatieteiden tohtoriohjelma (kauppatieteiden laitos)
• Oikeustieteiden tohtoriohjelma (oikeustieteiden laitos)
• Aika, tila ja ympäristö yhteiskunnassa -tohtoriohjelma (historia- ja maantieteiden laitos)
• Sosiaalisten ja kulttuuristen kohtaamisten tohtoriohjelma (filosofinen tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta; filosofinen tiedekunta koordinoi)
• Welfare, Health and Management -tohtoriohjelma (filosofinen tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta; yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta koordinoi)

Tohtoriohjelmissa voi suorittaa pääaineiden mukaiset tohtorin ja lisensiaatin tutkinnot.

Tohtoriopinnot koostuvat 1) tieteen ja tutkimusalan opinnoista ja 2) yleisistä valmiustaito-opinnoista sekä lisensiaatin- tai väitöskirjatutkimuksesta. Tieteen ja tutkimusalan opintoja tuottavat tohtoriohjelmat ja tohtoriohjelmista vastaavat laitokset. Yleisiä valmiustaito-opintoja koordinoi yliopiston tohtorikoulu.

Suunnitellessasi tohtoriopintoja ja hakemista, ota yhteyttä tohtoriohjelman ohjaajakuntaan kuuluvaan professoriin. Varaudu keskustelemaan mm. tutkimusaiheestasi ja tutkimussuunnitelmastasi, ohjaajistasi sekä jatko-opintojen rahoittamisesta.

Hakeminen tapahtuu Opintopolussa (avautuu uuteen välilehteen) erikseen ilmoitettuina hakuaikoina. Tarkempia tietoja tohtoriohjelmista, niiden valintaperusteista ja opetussuunnitelmista saat tohtorikoulun ja tohtoriohjelmien www-sivuilta. Lisätietoja antavat tohtoriohjelmien asioita hoitavat amanuenssit, koulutuspäällikkö ja opintokoordinaattori.

Opintosuoritusten arviointi

Opintosuorituksen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa vahvistettuun opintojaksokuvaukseen. Opintosuoritukset tai sen osat on suoritettava ja palautettava asetetussa määräajassa. (Opintojohtosääntö 34 §)

Opintosuoritusten, myös alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen opinnäytteiden sekä sivuaineeseen laadittujen opinnäytteiden, arvioinnissa käytetään asteikkoa 0—5, jossa arvosanojen merkitys on seuraava: 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2= tyydyttävä, 1 = välttävä ja 0 = hylätty. Suoritukset voidaan arvioida asteikolla hyväksytty ‐ hylätty, kun numeerista asteikkoa ei ole tarkoituksenmukaista käyttää. Arvosana 1 vastaa arvosanaa hyväksytty. Hyväksytyn suorituksen vähimmäisvaatimukset määritellään opetussuunnitelmassa. (Opintojohtosääntö 33 §)

Toisen kotimaisen kielen taidon arviointiin käytetään asteikkoa tyydyttävä tai hyvä.

Opintosuorituksen rekisteröinti

Opintosuorituksen suoritusajankohdaksi merkitään tenttitilaisuuden päivämäärä tai kirjallisen työn tarkastukseen jättämispäivämäärä. Opinnäytteiden (pl. kandidaatin tutkielma) suorituspäivä on arvostelupäätöksen päivämäärä. Osasuorituksiin perustuvan kokonaisuuden suoritusajankohdaksi merkitään viimeisen osasuorituksen päivämäärä. (Opintojohtosääntö 47 §)

Opintosuorituksen julkistaminen

Opintosuorituksen tulos on julkistettava viimeistään kolmen (3) viikon kuluttua suorituksesta yliopiston sähköisessä opiskelija‐ ja opintosuoritusrekisterissä. Sähköisen tentin (esim. EXAM) osalta määräajasta annetaan tarkempia ohjeita sähköisen tentin menettelytapaohjeessa. (Opintojohtosääntö 35 §)

Sähköiseen opiskelija‐ ja opintosuoritusrekisteriin merkitään tieto sekä hyväksytyistä että hylätyistä suorituksista. Sähköiselle alustalle toimitetaan tieto arvosanajakaumasta ja hylättyjen lukumäärästä. Opiskelija saa ilmoituksen sähköiseen opiskelija‐ ja opintosuoritusrekisteriin tallennetusta opintosuorituksestaan yliopiston antamaan sähköpostiosoitteeseen. (Opintojohtosääntö 35 §)

Opintosuorituksen arviointiperusteet ovat julkisia. Opiskelijalla on oikeus saada tietoonsa arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan ottamalla yhteyttä opintojakson arvioinnin suorittaneeseen opettajaan. (Opintojohtosääntö 35 §)

Määräaikoihin ei lueta ajanjaksoja, jolloin opetusta ei rehtorin päätöksen mukaisesti anneta, eikä 15.6. - 15.8. välistä aikaa. (Opintojohtosääntö 35 §)

Opintosuorituksen arviointia koskeva oikaisumenettely

Yliopistolain 82 §:n 4 momentin mukaan muun opintosuorituksen kuin väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventäviin opintoihin kuuluvan opinnäytteen tai muun vastaavan opintosuorituksen arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta.

Oikaisupyyntö on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.

Mikäli arvioinnin suorittanut opettaja ei ole oikaisupyynnön ajankohtana tavattavissa, tulee oikaisupyyntö jättää kirjallisena yliopiston kirjaamoon. Oikaisupyyntöön tulee antaa päätös neljäntoista (14) päivän kuluessa sen jättämisestä.

Mikäli opiskelija ilmoittaa, ettei hän tyydy oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen, tulee arvioinnin suorittaneen opettajan tehdä asiassa kirjallinen päätös. Opiskelijalla on oikeus saada oikaisumenettelyn yhteydessä jäljennös suorituspapereistaan tai vastaavista maksutta.

Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta yliopiston muutoksenhakulautakunnalta neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhakulautakunnalle osoitettu oikaisupyyntö tulee toimittaa yliopiston kirjaamoon.

Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventävien opintojen opinnäytteen arviointiin tyytymätön opiskelija voi tehdä muutoksenhakulautakunnalle oikaisupyynnön neljäntoista (14) päivän kuluessa suorituksen arvioinnin tiedoksisaannista.

Muutoksenhakulautakunnan antamasta päätöksestä ei saa hakea muutosta valittamalla. (Opintojohtosääntö 50 §)

Kamussa on lisätietoa yliopiston sisäisestä muutoksenhausta.

Opintojaksojen suoritukset arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty tai asteikolla 0–5. Hyväksiluetut (sisällytetyt ja korvatut) opintojaksot arvostellaan aina arvosanalla hyväksytty.

Opintosuorituksen hyväksyminen edellyttää, että opiskelija hallitsee 50 % opintojaksokuvauksessa asetetusta tavoitteesta (vaaditusta tietoaineistosta tai vastaavasta). Kun opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0−5, arvosanoittain vaadittavat % -määrät enimmäispistemäärästä ovat seuraavat:

• arvosana 1 = noin 50 % enimmäispistemäärästä
• arvosana 2 = noin 60 % enimmäispistemäärästä
• arvosana 3 = noin 70 % enimmäispistemäärästä
• arvosana 4 = noin 80 % enimmäispistemäärästä
• arvosana 5 = noin 90 % enimmäispistemäärästä

Laitokset voivat omassa opetussuunnitelmassaan tehdä tarkennuksia yllä mainittuun.

Kun opintosuoritus arvioidaan asteikolla hyväksytty – hylätty, hyväksymisen rajana pidetään 50 %:n hallitsemista vaaditusta tietoaineistosta tai vastaavasta.

Opintosuoritusta arvosteltaessa otetaan lisäksi huomioon, osoittaako opintosuoritus kykyä arvioida ja soveltaa teoreettista ja metodologista tietoa. Täysin erheelliset väittämät voidaan ottaa huomioon kokonaisarvostelussa.

Kypsyysnäyte arvostellaan asteikolla hyväksytty – hylätty.

Toisen kotimaisen kielen taito (yleensä ruotsi) arvostellaan asteikolla tyydyttävä – hyvä.

Opintokokonaisuuksien arvosteluasteikko on 0−5 tai hyväksytty – hylätty. Opintokokonaisuuden arvostelussa ei huomioida arvosanalla hyväksytty suoritettuja opintoja. Jos opintokokonaisuuteen kuuluvista opinnoista yli puolet on hyväksiluettu, arvostellaan opintokokonaisuus arvosanalla hyväksytty. Sisällytetty opintokokonaisuus arvostellaan sillä arvosanalla, millä se on alun perin suoritettu. Jos sisällytettävä opintokokonaisuus on arvosteltu kolmiportaisella asteikolla (tyydyttävät, hyvät, erinomaiset tiedot), muunnetaan arvosana asteikolle 0-5 seuraavasti: TT = 2/5, HT = 3/5, ET = 5/5.

Jos opintokokonaisuuden arvostelussa käytetään asteikkoa 0-5, opintokokonaisuuden arvosana määräytyy opintojaksojen opintopistemäärillä painotettuna keskiarvona (kaikista opintokokonaisuuteen kuuluvista opintojaksoista kerrotaan opintojakson op-määrä arvosanalla; saadut tulot lasketaan yhteen; saatu summa jaetaan opintokokonaisuuden yhteisopintopistemäärällä) seuraavasti:

keskiarvo
1.00–1,49 = 1/5 (välttävä)
1.50–2,49 = 2/5 (tyydyttävä)
2.50–3,49 = 3/5 (hyvä)
3.50–4,49 = 4/5 (kiitettävä)
4.50–5,00 = 5/5 (erinomainen)

Laitokset voivat antaa tarkempia määräyksiä opintokokonaisuuksien arvostelusta. Pro gradu -tutkielman arvosanan vaikutuksesta syventävien opintojen arvosanaan kerrotaan laitosten opetussuunnitelmissa.

Tenttien ajankohdat ja kesto

Tenttien ajankohdista ja kestosta päätetään opetussuunnitelmissa. Tiedot löytyvät Pepistä.

Tenttiin ilmoittautuminen

Opetussuunnitelman mukaiseen tenttiin tulee ilmoittautua kymmenen (10) päivää ennen tenttipäivää. Opetussuunnitelmassa voidaan antaa poikkeavia ja tarkentavia määräyksiä. (Opintojohtosääntö 32 §)

Sähköiseen tenttiin ilmoittaudutaan sähköisen tentin järjestelmässä ja sen mahdollistamissa aikarajoissa. (Opintojohtosääntö 32 §)

Erityisjärjestelyjä tarvitsevan opiskelijan on pyydettävä erityisjärjestelyjä tenttiin ilmoittautuessaan. (Opintojohtosääntö 32 §)

Tenttitilaisuus

Opetukseen liittyvä kirjallinen tai muu vastaava tenttitilaisuus on järjestettävä vähintään kaksi kertaa vuoden kuluessa opetuksen päättymisestä. Kirjallinen tai muu vastaava tenttitilaisuus järjestetään niin, että opiskelijalle jää riittävä valmistautumisaika uusintasuoritukseen. (Opintojohtosääntö 32 §)

Tenttitilaisuudesta saa poistua aikaisintaan kolmekymmentä (30) minuuttia tentin alkamisesta, minkä jälkeen tenttiin ei oteta myöhästyneitä. Tenttitilaisuuteen saa tuoda vain tentin suorittamiseksi tarvittavat välineet ja tarvikkeet. Sähköisestä tentistä opiskelija saa poistua tentin suoritettuaan. (Opintojohtosääntö 32 §)

Tenttiin osallistuvan on tarvittaessa todistettava henkilöllisyytensä. Tentissä pidetään luetteloa tenttiin osallistuneista. (Opintojohtosääntö 32 §)

Sähköisessä tentissä on reaaliaikainen ja tallentava kameravalvonta. Sähköisen tentin suorittavalla opiskelijalla on velvollisuus tulla kutsusta todistamaan henkilöllisyytensä hänelle ilmoitetulla tavalla. (Opintojohtosääntö 32 §)

Kamussa on lisätietoa tenttimisestä.
Kamussa on lisätietoa sähköisestä tenttimisestä.

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa järjestetään laitoskohtaisia tai laitosten yhteisiä tenttejä. Laitokset antavat tarkemmat ohjeet siitä, mitä kursseja ko. tenttipäivinä voi suorittaa. Oppiaineet voivat lisäksi järjestää luentokuulusteluja ja antavat niistä tarkemmat ohjeet. Yleisiin/laitostentteihin on ilmoittauduttava viimeistään 10 päivää ennen tenttiä. Luentokuulusteluihin ilmoittautumisesta tarkemmat ohjeet antaa opetuksen järjestävä laitos. Eri yksiköiden/laitosten ja oppiaineiden järjestämät tentit vahvistetaan opetusohjelman yhteydessä.

Tenttitilaisuuksissa noudatetaan seuraavia määräyksiä:

• Yksilöllisiä järjestelyjä tarvitsevan opiskelijan on pyydettävä yksilöllisiä järjestelyjä tenttiin ilmoittauduttaessa.
• Tenttijällä, joka saapuu 30 minuutin kuluessa kuulusteluajan alkamisesta, on oikeus osallistua kuulusteluun. Kuulusteluajan katsotaan alkavan aina tasatunnilta.
• Kuulustelutilaisuudesta ei saa poistua ennen kuin on kulunut 30 minuuttia kuulusteluajan alkamisesta.
• Kuulustelutilaisuuteen saa tuoda vain kuulustelussa tarvittavat välineet.
• Kuulustelutilaan saa mennä vasta sitten, kun valvoja antaa siihen luvan.
• Tenttijän on valvojan niin vaatiessa todistettava henkilöllisyytensä.
• Kuulustelussa jaetut kysymykset on aina palautettava vastauspaperin mukana, jos kysymyspaperissa ei muuta ilmoiteta.
• Etätentti voidaan hylätä sillä perusteella, että tenttijärjestelyt eivät ole olleet asianmukaiset.
• Suoritusvilpin (mm. huijaaminen, akateeminen epärehellisyys) tullessa ilmi opiskelijan suoritus hylätään.

Osalla yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan laitoksista on käytössä sähköinen tentti (EXAM). Sähköisestä tenttijärjestelmästä ja sen käytännöistä lisätietoja Kamussa.

Laitokset voivat antaa tarkevia määräyksiä tenteistä omissa opetussuunnitelmissaan.

Etätenttiminen

Opiskelijan tulee varmistaa tentistään vastaavalta laitokselta, onko etätenttiminen mahdollista.

Itä-Suomen yliopiston sisäiset etätentit (eli tentti suoritetaan jommalla kummalla Itä-Suomen yliopiston kampuksella) ovat pääsääntöisesti mahdollisia siten, että opiskelija selvittää kampuksella (Joensuu, Kuopio) mahdollisesti kuulustelunsa kanssa samanaikaisesti pidettävät kuulustelut ja pyytää saada suorittaa oman kuulustelunsa toisen kampuksen tentin järjestäjän valvomana. Opiskelijan velvollisuutena on valvonnan järjestämisen lisäksi ilmoittaa tenttipaikasta ja valvojasta (yhteyshenkilöstä) kuulusteluun ilmoittautuessaan WebOodin lisätieto-kentässä tai laitoksen muuten määräämällä tavalla. Sisäiset etätentit ovat maksuttomia.

Itä-Suomen yliopiston ulkoiset etätentit (tentti suoritetaan muun tahon kuin Itä-Suomen yliopiston valvonnassa) ovat mahdollisia joidenkin laitosten kuulusteluissa. Laitokset antavat tarkempia ohjeita etätenttien mahdollisuudesta, etätenttiin ilmoittautumisesta ja tenttipaikoista. Tällöin opiskelija vastaa mahdollisista kustannuksista. Opiskelijan tulee ilmoittaa WebOodissa tenttiin ilmoittauduttaessa tentin suorituspaikka, yhteyshenkilö ja yhteyshenkilön yhteystiedot. EXAM-järjestelmässä olevia tenttejä voi tehdä tenttivierailuina niissä yliopistoissa, jotka ovat mukana tenttivierailuyhteistyössä. Tenttivierailuista lisätietoja EXAM-tenttivierailusivustolla (avautuu uuteen välilehteen).

Muiden yliopistojen opiskelijat voivat suorittaa oman yliopistonsa tenttejä vain yleisissä tenteissä (tästä poikkeuksena tenttivierailuna tehtävät EXAM-tentit). Tentin suorittamiseksi tulee ottaa yhteyttä kuulustelun järjestävän laitoksen amanuenssiin.

Itä-Suomen yliopiston tutkinto-opiskelijoilla on hyvät mahdollisuudet päästä vaihto-opiskelijaksi ja suorittaa opintoja ulkomaisissa yliopistoissa. Itä-Suomen yliopistolla on kahdenvälisiä yhteistyösopimuksia ulkomaisten yliopistojen kanssa eri puolilla maailmaa, ja yliopisto on mukana useissa erilaisissa kansainvälisissä vaihto-ohjelmissa ja verkostoissa.

Ulkomailla suoritetut opinnot hyväksiluetaan suoritettavaan tutkintoon kuuluviksi.

Kamussa on lisätietoa vaihto-opiskelusta, vaihto-opiskelijaksi hakemisesta ja muista vaihto-opiskeluun liittyvistä asioista.

Esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttamista siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Kamussa on lisätietoa esteettömästä opiskelusta.

Yksilöllisillä opintojärjestelyillä henkilö, jolla vamma tai terveyshaitta, saatetaan yhdenvertaiseen asemaan suhteessa muihin opiskelijoihin. Järjestelyt kohdistuvat opintojakson suoritustapoihin, mutta ne eivät muuta opintojakson osaamistavoitteita.

Kamussa on lisätietoa yksilöllisistä opintojärjestelyistä ja niiden hakemisesta.

Varsinaisten yksilöllisten järjestelyiden lisäksi opintojakson vastuuopettaja voi myöntää yksittäistapauksessa poikkeuksen opetussuunnitelman mukaisesta suoritustavasta erityisen painavasta syystä. Myös poikkeavilla suoritustavoilla täytyy saavuttaa opintojaksolle asetetut osaamistavoitteet. (Opintojohtosääntö 21 §.)

Osaamisen tunnustaminen ja opintojen hyväksilukeminen. Aikaisemmin tästä oli käytössä lyhenne "AHOT"

Kamussa on lisätietoa osaamisen tunnustamisesta.

Opintojen korvaaminen

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan opintojaksoja voidaan korvata, mikäli muualla suoritettu opintojakso vastaa tasoltaan ja sisällöltään tiedekunnan opetussuunnitelmassa olevaa opintojaksoa. (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004, 25 §).

Pro gradu -tutkielma tarkastetaan ja arvostellaan aina yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa, eikä sitä voi korvata aiemmilla opintosuorituksilla tai opinnäytteillä.

Opintojen korvaavuudesta päättää ko. opintojakson vastuuyksikkö, joka antaa myös korvaavuutta koskevat tarkemmat määräykset. Kieliopintojen hyväksilukemisesta päättää kielikeskus (Itä-Suomen yliopiston johtosääntö 19 §).

Opintojen korvaavuuksia arvioitaessa tulee aina selvittää opiskelijan edellytykset siirtyä pelkästään maisterin tutkinnon suorittajaksi. Ks. kohta Siirto suorittamaan pelkkää maisterin tutkintoa.

Opintojen sisällyttäminen

Aiemmin suoritettuja opintoja voidaan sisällyttää tutkintoon seuraavien periaatteiden mukaisesti:

• Suoritettavan tutkinnon tulee täyttää tutkintoasetuksen ja opetussuunnitelman mukaiset osaamistavoitteet.
• Kandidaatin tutkintoon voidaan sisällyttää opintoja siinä laajuudessa kuin tutkintorakenne sallii. Opintokokonaisuudet voidaan kuitenkin sisällyttää kokonaisuudessaan, vaikka tutkinnon laajuus ylittyisikin.
• Aiemmin suoritetusta yliopistotutkinnosta voidaan hyväksi lukea opintokokonaisuuksia, jos kokonaisuudet ylittävät aiemman tutkinnon vähimmäislaajuuden ts. ovat tutkinnossa vapaasti valittavia ylimääräisiä opintoja.
• Aiemmasta ammattikorkeakoulututkinnosta tai ammatillisesta toisen asteen tutkinnosta voidaan lukea hyväksi opintoja laitoksen tai oppiaineen opetussuunnitelman mukaisesti.
• Yliopistotutkinnoista annetun asetuksen tarkoittamat kieli- ja viestintäopinnot voidaan pääsääntöisesti sisällyttää kahteen tutkintoon.
• Aiemmin suoritettuja opintoja ei sisällytetä, jos suoritettavana olevaan tutkintoon kuuluu sisällöltään vastaavat opinnot. Tällöin hyväksilukeminen käsitellään korvaavuutena.

Opintojakson sisällyttäminen kahteen tai useampaan opintokokonaisuuteen:

• Saman Itä-Suomen yliopiston opintojakson voi sisällyttää useaan opintokokonaisuuteen laitosten tai oppiaineiden opetussuunnitelmien mukaisesti, jos kyseessä on opintokokonaisuuksiin kuuluva pakollinen opintojakso, jonka asemesta ei voi suorittaa muita opintoja eikä useasti kiinnittämistä ole opetussuunnitelmassa erikseen rajattu. Kun kyseessä on vapaavalintainen opintojakso, joka kuuluu useampaan opintokokonaisuuteen, opiskelijan tulee suorittaa muita vapaavalintaisia, jotta opintokokonaisuuden sisältövaatimukset täyttyvät. Laitokset antavat asiasta tarkempia määräyksiä opetussuunnitelmissaan.
• Jos opiskelija haluaa suorittaa kelpoisuuden tuottavan opintokokonaisuuden, johon kuuluvia opintojaksoja sisältyy useaan muuhun opintokokonaisuuteen, hän voi halutessaan saada erillistodistuksen kelpoisuuden tuottavista opinnoista. Kelpoisuuden tuottavia opintoja ei tässä tapauksessa koosteta kokonaisuudeksi.

Muuta huomioitavaa:

• Opintoviikkoina suoritetut opinnot muutetaan opintopisteiksi kertoimella kaksi.
• Opintojen sisällyttämisestä päättää opiskelijan pääainelaitoksen johtaja tai hänen määräämänsä henkilö.

Laitokset voivat antaa tarkennuksia yllä esitettyyn. Laitosten ahot-tarkennukset/määräykset on esitetty laitosten opetussuunnitelmissa.

Muun kuin opintojen yhteydessä hankitun osaamisen tunnustaminen

Laitokset antavat ohjeet muusta kuin opintojen yhteydessä hankitun osaamisen tunnustamisesta. Lisätietoja AHOT-menettelyistä saa laitosten amanuensseilta.

Alemman korkeakoulututkinnon opinnäyte

Tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman aineopintoihin sisältyy vähintään 6 ja enintään 10 opintopisteen laajuinen opinnäyte. (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004)

Alemman korkeakoulututkinnon opinnäytteestä päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa.

Kamussa on lisätietoa opinnäytteistä.

Alemman korkeakoulututkinnon kypsyysnäyte

Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004)

Kamussa on lisätietoa kypsyysnäytteistä ja akateemisen rehtorin kielitaitopäätös.

Ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäyte

Tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman syventäviin opintoihin sisältyy vähintään 20 ja enintään 40 opintopisteen laajuinen opinnäyte.(Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004)

Ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytteestä päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa.

Syventävien opintojen opinnäytteen voi suorittaa itsenäisesti, parityönä tai osallistumalla laajempaan tutkimusprojektiin. Työn muodosta päättää opinnäytteen pääohjaaja opetussuunnitelman määrittämissä rajoissa. Kahden tai useamman opiskelijan yhteisessä työssä tai tutkimusprojektissa on pystyttävä osoittamaan kunkin opiskelijan työn osuus, niin että se on arvioitavissa. (Opintojohtosääntö 36 §)

Syventävien opintojen opinnäyte voidaan hyväksyä kahden eri pääaineen tutkielmana (ns. kaksoisgradu). Edellytyksistä päättää tiedekuntaneuvosto osana opetussuunnitelmaa.(Opintojohtosääntö 36 §)

Kamussa on lisätietoa opinnäytteistä.

Tarkastukseen jättäminen

Opiskelija jättää opinnäytteen tarkastukseen UEF//ASIOINTIPALVELUN kautta.

Kamussa on ohjeet digitaalisesta tarkastusprosessista.

Tarkastaminen ja arviointi

Syventävien opintojen opinnäytteelle määrätään kaksi tarkastajaa, joista toisen tulee pääsääntöisesti olla ohjaaja. (Opintojohtosääntö 36 §)

Syventävien opintojen opinnäytteen tarkastajien on annettava kirjallinen lausuntonsa opinnäytteestä ja pro gradu -tutkielman osalta myös ehdotus sen arvosanaksi kuukauden kuluessa siitä, kun tarkastaja on määrätty. (Opintojohtosääntö 36 §)

Opiskelijalle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen ennen päätöstä opinnäytetyön arvioinnista. Arvosanaehdotuksen ja vastineen antamisen välille on opiskelijalle varattava riittävästi aikaa tutustua arvostelun perusteisiin. Päätös annetaan opiskelijalle tiedoksi sähköisesti. (Opintojohtosääntö 36 §)

Arviointiprosessin keskeyttäminen

Kun opiskelija saa ilmoituksen tarkastajien lausunnosta ja arvosanaehdotuksesta, hänen on mahdollista keskeyttää opinnäytteen arvosteluprosessi. Keskeyttäminen tehdään kirjallisesti. Tällöin prosessi raukeaa. (Opintojohtosääntö 38 §)

Opiskelija voi keskeyttää opinnäytteen arvioinnin kerran.(Opintojohtosääntö 38 §)

Opiskelija voi jättää opinnäytteensä uudelleen arvioitavaksi edellyttäen, että se on kirjoitettu ainakin osin uudelleen. Arvioinnin uudelleen kirjoitetun osuuden laajuudesta antaa opinnäytteen vastuullinen ohjaaja. (Opintojohtosääntö 38 §)

Mikäli opinnäytettä ei oteta arvioitavaksi, siitä annetaan muutoksenhakukelpoinen päätös. (Opintojohtosääntö 38 §)

Ylemmän korkeakoulututkinnon kypsyysnäyte

Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää korkeakoulututkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä, kun hän on osoittanut kielitaitonsa alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä. (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004)

Kamussa on lisätietoa kypsyysnäytteistä ja akateemisen rehtorin kielitaitopäätös.

Arvioinnissa käytettävät asteikot ja arvosanat

Opintosuoritusten, myös alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen opinnäytteiden sekä sivuaineeseen laadittujen opinnäytteiden, arvioinnissa käytetään asteikkoa 0-5, jossa arvosanojen merkitys on seuraava: 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2= tyydyttävä, 1 = välttävä ja 0 = hylätty. Suoritukset voidaan arvioida asteikolla hyväksytty – hylätty, kun numeerista asteikkoa ei ole tarkoituksenmukaista käyttää. Arvosana 1 vastaa arvosanaa hyväksytty. Hyväksytyn suorituksen vähimmäisvaatimukset määritellään opetussuunnitelmassa. (Opintojohtosääntö 33 §)

Plagiaatintunnistus

Alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytteille tehdään alkuperäisyyden tarkastus käyttäen yliopiston valitsemaa sähköistä plagiaatintunnistusjärjestelmää.
Opiskelija vastaa opinnäytteensä alkuperäisyydestä. (Opintojohtosääntö 36 §)

Kamussa on ohjeet sähköisen plagiaatintunnistusjärjestelmä Turnitinin käytöstä.

Pro gradu -tutkielman tavoite on kehittää tutkimuksen perusvalmiuksia, joita ovat kyky

1. itsenäiseen tiedonhankintaan,
2. olemassa olevan tiedon analysointiin ja kriittiseen arviointiin
3. tutkimustyön suunnitteluun ja toteuttamiseen
4. itsenäisen tiedon tuottamiseen ja soveltamiseen.

Tutkielman ohjeellinen laajuus voi vaihdella tieteenaloittain, mutta on yleensä n. 60–100 sivua. Opinnäytetyö kirjoitetaan opetussuunnitelmassa määritellyllä kielellä. Muun kielen käyttämisestä päättää opintojohtosäännön 29 §:n mukaisesti opintosuorituksesta vastaavan yksikön johtaja. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa päätöksen muun kielen käyttämisestä tekee tutkielman ohjaaja (dekaanin delegointipäätös 17.5.2011).

Pro gradu -tutkielman tarkoituksena on osoittaa opiskelijan

• kykyä rajata ja käsitellä valittua tutkimusongelmaa
• valmiutta tieteelliseen ajattelutapaan
• työssään tarvitsemien teorioiden ja tutkimusmenetelmien hallintaa
• perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin ja alan kirjallisuuteen
• kykyä tieteelliseen viestintään,
• valmiutta työskennellä pitkäjänteisesti ja kykyä hahmottaa kokonaisuuksia.

Lisäksi tieteenalat voivat asettaa alakohtaisia tavoitteita.

Pro gradu -tutkielma laaditaan lähtökohtaisesti yksilötyönä. Pro gradu -tutkielman laatiminen kahden tai useamman opiskelijan ryhmätyönä on mahdollista oppiaineen niin salliessa. Asiassa on tieteenala- ja oppiainekohtaisia eroja. Jos pro gradu -tutkielma on laadittu yhteistyönä, kunkin opiskelijan osuus arvostellaan erikseen. Pro gradu -tutkielma voidaan erittäin perustellusta syystä tehdä myös artikkelimuotoisena, jolloin laitos tai ohjaava professori antaa asiasta tarkemmat ohjeet.

Opiskelijan on laadittava pro gradu-tutkielmasta tiivistelmä. Tiivistelmän pituus on 1 sivu ja se liitetään pro gradu-tutkielmaan kansilehden ja sisällysluettelon väliin. Tiivistelmä laaditaan suomen lisäksi sillä kielellä, millä pro gradu -tutkielma on laadittu. Laitos voi edellyttää tiivistelmän laatimista myös muulla kielellä, jolloin siitä mainitaan laitoksen opetussuunnitelmassa. Tiivistelmän laatimiseksi lisätietoja löytyy laitosten www-sivuilta / laitosten opintoyhteisöistä.

Sivuaineen syventävien opintojen tutkielma

Sivuaineen syventävien opintojen tutkielman vaatimukset ovat samat kuin pro gradu -tutkielman, sillä myös sivuaineen syventävien opintojen tulee tuottaa aineen jatkokoulutuskelpoisuus.

Kandidaatin tutkielmat arvostellaan asteikolla 0–5 tai hyväksytty–hylätty.

Pro gradu -tutkielmat arvostellaan asteikolla 0-5.

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa tehtävien pro gradu -tutkielmien viitteelliset arvosanakriteerit:
Pro gradu -tutkielmien viitteelliset arvosanakriteerit (pdf)

Eri tieteenalojen ja laitosten määrittelemät kriteerit ovat ensisijaisia suhteessa esitettyihin viitteellisiin pro gradu -tutkielmien arvosanakriteereihin. Laitosten ja tieteenalojen määrittelemät kriteerit on esitetty laitosten opetussuunnitelmissa. Oikeustieteiden laitoksella sekä kauppatieteiden laitoksella on omat pro gradu -tutkielmien arvosanakriteerit.

Opetusharjoittelut ovat olennainen osa opettajaksi opiskelevan opintoja.

Kamussa on yleistä tietoa opetusharjoittelusta ja SORA-lainsäädännöstä.

Opintoihin voi opiskeltavasta alasta riippuen sisältyä monenlaista harjoittelua. Opintojohtosäännön mukaan tiedekuntien opetussuunnitelmat on laadittava siten, että perustutkinto-opintoihin kuuluu mahdollisuus harjoitteluun joko pakollisena tai valinnaisena osana opintoja. Opintoihin sisältyvän harjoittelun voi tehdä opetussuunnitelman mukaisesti kotimaassa tai ulkomailla. (Opintojohtosääntö 23 §).

Kamussa on lisätietoa työharjoittelusta ja kansainvälisen harjoittelun kriteereistä sekä SORA-lainsäädännöstä.

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin kuuluu yleensä joko pakollinen tai vapaaehtoinen työharjoittelu.

Laitokset budjetoivat vuosittain määrärahan, jolla ne voivat tukea opiskelijoidensa työharjoittelua. Laitokset ohjeistavat tarkemmin harjoittelutukiin liittyvistä käytännöistä ja päättävät harjoittelutukikuukausien myöntämisestä opiskelijoilleen. Jokaisella laitoksella on harjoitteluyhdyshenkilö, joka vastaa ko. laitoksen harjoitteluasioista.

Laitoksen tukeman harjoittelun keskeisenä tavoitteena on koulutuksen ja työelämän lähentäminen ja opiskelijoiden työllisyyden edistäminen. Harjoittelutuki on siis tarkoitettu ensisijaisesti asiantuntijavaihtoehdon valinneille Itä-Suomen yliopiston perustutkinto-opiskelijoille. Harjoittelutukea voi saada korkeintaan kerran opintojen aikana. Harjoittelu voidaan suorittaa joko Suomessa tai ulkomailla. Laitokset antavat tarkemmat ohjeistukset harjoittelusta.

Itä-Suomen yliopistossa ei ole yhteisiä opintojen vanhenemista koskevia määräyksiä. Opetussuunnitelmissa voidaan antaa tarkempia määräyksiä.

Tiedekunnat järjestävät opetuksen ja opintojen ohjauksen siten, että tutkinto on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen yliopistolaissa säädetyssä tavoiteajassa, tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja keskeytyksettä. Opetus järjestetään hyväksyttyjen opetussuunnitelmien mukaisesti. (Opintojohtosääntö 21 §)

Opiskelijalle on varattava opintosuorituksen suoritusmahdollisuuksia riittävästi huomioimalla tutkinnoille säädetyt tavoiteajat. Opetussuunnitelmissa voidaan rajoittaa opintosuorituksen suoritus- ja korotuskertoja. (Opintojohtosääntö 31 §)

Jos opintojaksolle opetussuunnitelmassa määrätty suoritusmahdollisuus peruuntuu ennakoimattomasti, tulee opiskelijalle taata mahdollisuus suorittaa kyseinen opintosuoritus tarkoituksenmukaisella ja yhdenvertaisuuden turvaavalla tavalla. (Opintojohtosääntö 31 §)

Mikäli opiskelija on uusinut opintosuorituksen ja saanut samasta opintosuorituksesta eri arvosanoja tai opintopistemääriä, hänen lopulliseksi opintosuorituksekseen tulee opintopistemäärältään laajin suoritus riippumatta arvosanasta. Mikäli opintopistemäärät ovat samoja, opintosuoritukseksi tulee arvosanaltaan korkein suoritus, ellei opiskelija muuta esitä. Laajuuden ja arvosanan ollessa samoja tulee lopulliseksi opintosuoritukseksi viimeisin suoritus. (Opintojohtosääntö 34 §)

Tiedekunnat antavat ohjeet etätenttien järjestämisestä opetussuunnitelmissaan. (Opintojohtosääntö 32 §)

Kamussa on lisätietoa tenttimisestä.

Opintosuoritukseen saa osallistua vain yliopiston opiskelijarekisteriin läsnä olevaksi merkitty opiskelija, jolla on opintosuorituksen edellyttämä opiskelu- tai opinto-oikeus. (Opintojohtosääntö 12 §)

Jos opetusryhmään ei voida ottaa kaikkia siihen ilmoittautuneita opiskelijoita, otetaan opiskelijat ryhmään yhdenmukaisin perustein. Ryhmään ovat etusijalla opiskelijat, joille opintojakso on pakollinen opiskelu- tai opinto-oikeuden ja siihen liittyvän opetussuunnitelman mukaisesti. Mikäli kaikkia näitä opiskelijoita ei sittenkään voida ottaa opetusryhmään, otetaan opiskelijat ryhmään yhdenmukaisin perustein. Tiedekunnat ja opetusta antavat yksiköt voivat antaa tarkempia määräyksiä opetusryhmiin valitsemisen perusteista ja muista ilmoittautumiskäytännöistä. (Opintojohtosääntö 21 §)

Itä-Suomen yliopistossa opetussuunnitelmat päätetään yleensä kolmeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Kun opetussuunnitelma muuttuu, uuden ja vanhan opetussuunnitelman välille luodaan siirtymäsääntöjä, joiden on tarkoitus mahdollistaa opiskelijan opintojen sujuva eteneminen muutoksista huolimatta. Siirtymämenettelyjen puitteet on asetettu yliopiston opintojohtosäännössä ja akateemisen rehtorin ohjeessa.

Kamussa on lisätietoa siirtymäsäännöistä.

Tiedekunnissa voi olla yksityiskohtaisempia ohjeita, jotka koskevat laitosten, koulutusten ja oppiaineiden opintoja.

Kieli- ja viestintäopinnot

Tutkinto-opintoihin sisältyy kieli- ja viestintäopintoja. Tutkintoasetuksen mukaan opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:

1. suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä
2. vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. (Valtioneuvoston asetus (19.8.2004/794, 6 §.)

Kielikeskuksen sivuilla on lisätietoa kieli- ja viestintäopinnoista (avautuu uuteen välilehteen).

Koulusivistyskieli

Koulusivistyskieli vaikuttaa opiskelijan tutkinnon kieliopintojen vaatimuksiin, alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kypsyysnäytteen kieleen sekä opettajan kelpoisuuteen. Koska koulusivistyskielellä on vaikutusta opiskelijan opintoihin, tulee asia olla tiedossa jo henkilökohtaista opintosuunnitelmaa tehtäessä. Koulusivistyskielen määrittely kokonaisuudessaan löytyy akateemisen rehtorin päätöksestä Koulusivistyskielen määritteleminen ja alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kielitaitovaatimukset.

Opiskelija on saanut koulusivistyksensä Suomessa suomen tai ruotsin kielellä

Itä-Suomen yliopiston johtosäännön (12 §) mukaan osaston/laitoksen johtajan yhtenä tehtävänä on päättää opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta. Osaston/laitoksen johtaja voi perustellusta syystä vapauttaa opiskelijan, jonka koulusivistyskieli on suomi tai ruotsi, pakollisista kieliopinnoista kokonaan tai osittain. Vapautusta koskeva hakemus jätetään opintopalveluihin. Vapautusta on haettava heti opintojen alussa.

Opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai on saanut koulusivistyksensä ulkomailla

Itä-Suomen yliopiston johtosäännön (12 §) mukaan osaston/laitoksen johtajan yhtenä tehtävänä on päättää opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta. Jos opiskelijalla on koulusivistyskielenä jokin muu kuin suomi tai ruotsi, hänen tulee hakea päätöstä osaston/laitoksen johtajalta tutkintoon vaadittavista kieliopinnoista ja kypsyysnäytteen kielestä. Päätöstä tutkintoon vaadittavista opinnoista ja kypsyysnäytteen kielestä tulee hakea opintojen alussa. Hakemus jätetään opintopalveluihin.

Lisätietoja akateemisen rehtorin päätöksestä Koulusivistyskielen määritteleminen ja alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kielitaitovaatimukset.

Opiskelua ja opetusta Itä-Suomen yliopistossa ohjaa opintojohtosääntö.

Opetuksen ja opiskelun eettiset ohjeet ovat luettavissa Kamussa.

Sähköisen plagiaatintunnistusjärjestelmän käyttö

Opintojohtosäännön mukaan opiskelija vastaa opinnäytteensä alkuperäisyydestä. Plagiaatintunnistusjärjestelmän käyttö on ensisijaisesti ohjauksellista.

Kamussa on lisätietoa plagiaatintunnistusjärjestelmästä.

Menettely vilppi- ja häirintätapauksissa

Opintosuoritus voidaan hylätä, mikäli opiskelija on sitä suorittaessaan syyllistynyt opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen. Valvoja voi välittömästi poistaa tenttitilaisuudesta opiskelijan, johon kohdistuu vahva epäilys vilpistä tai joka häiritsee tilaisuutta. Opintosuoritus hylätään myös kun vilppi havaitaan vasta kuulustelutilaisuuden jälkeen. (Opintojohtosääntö 45 §.)

Kamussa on lisätietoa opetuksen ja opiskelun eettisistä ohjeista.

Palaute

Itä-Suomen yliopiston opiskelijalla on useita mahdollisuuksia palautteen antamiseen. Opiskelijalla on mahdollisuus vaikuttaa opetukseen, ohjaukseen, neuvontaan ja niiden kehittämiseen antamallaan palautteella. Palautteita käsitellään säännöllisesti, ja opiskelijapalautteella on vaikutusta yliopiston toiminnan kehittämiseen.

Kamussa on lisätietoa yliopiston opiskelijapalautekyselyistä.

Muutoksenhaku

Opiskelussa voi kuitenkin tulla eteen tilanteita, jolloin opiskelijalle tulee tunne, että hänen oikeusturvansa ei toteudu. Tämä voi koskea esimerkiksi opintosuoritusten arvostelua tai tenttitulosten julkistamista. Jos opiskelija on tyytymätön laitoksen/yksikön toimintaan (esim. opetukseen), opiskelijan tulee ottaa ensisijaisesti yhteyttä kyseessä olevaan opettajaan tai oppiaineeseen ja pyrkiä selvittämään asia. Useimmiten asia selviää parhaiten näin. Jos opiskelija kuitenkin kokee, ettei hän saa ääntään kuulluksi, tai hän ei tunne saavansa oikeutettua asian käsittelyä tai oikeudenmukaista kohtelua, hänen on mahdollista antaa asiakaspalautetta tai tehdä oikaisupyyntö.

Kamussa on lisätietoa asiakaspalautteen antamisesta ja yliopiston sisäisestä oikaisumenettelystä.

Itä-Suomen yliopiston opiskelijoilla on oikeus turvalliseen ja viihtyisään opiskeluympäristöön. Yliopisto ei hyväksy minkäänlaista epäasiallista kohtelua, kiusaamista tai häirintää. Yliopistossa on valmistunut ja otettu käyttöön ohjeistus ja toimintamalli opiskelijoita koskeviin häirintätilanteisiin.

Kamussa on lisätietoa epäasiallisesta kohtelusta ja häirinnästä.

Itä-Suomen yliopistossa on laaja vapaa sivuaineiden opinto-oikeus. Lukuisat Itä-Suomen yliopiston oppiaineista ovat vapaasti valittavissa sivuaineiksi eli sivuaineopintojen aloittaminen ei edellytä sivuaineen opinto-oikeuden hakemista. Poikkeuksia vapaasta sivuaineoikeudesta ovat alat, joilla opiskelijavalinnassa käytetään soveltuvuuskoetta tai tasokoetta, tai joissa on muu perusteltu syy rajoittaa sivuaineopinto-oikeutta. Sivuaineiden opinto-oikeuden mahdolliset rajoitukset määritellään opetussuunnitelmassa. (Opintojohtosääntö 14 §.)

Toisaalta yliopistossa on myös tutkintoja, joiden rakenteeseen ei kuulu sivuaineita tai sivuaineet on opetussuunnitelmassa etukäteen määrätty.

Tietoa sivuaineopiskelusta on Kamussa. Mahdollisuuksia on runsaasti:

• tiedekuntien tarjoamat sivuaineet
• kansainvälistymisen opintokokonaisuus
• verkostoylipistot
• JOO-opinnot ja muu ristiinopiskelu

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan oppiaineita voi opiskella sivuaineina melko vapaasti. Poikkeuksen muodostavat esimerkiksi sosiaalityön syventävät opinnot, joihin voi saada opinto-oikeuden vain opiskelijavalinnan kautta (haetaan pääaineopiskelijaksi). Syventävien opintojen suoritusmahdollisuuksista ja sivuaineopinnoista saat lisätietoja oppiaineen opetusta antavalta laitokselta. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa tarjolla oleviin sivuainekokonaisuuksiin pääset tutustumaan sivuaineiden opinto-oppaissa Pepissä (avautuu uuteen välilehteen) sekä Kamussa olevalla Sivuaineopiskelu UEFissa -sivulla. Filosofian sivuainekokonaisuuksien oppaat löytyvät Pepin oppaissa yhteiskuntatieteiden laitoksen sivuainetarjonnasta,

Itä-Suomen yliopisto tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, kuten avoimen yliopiston opinnot, avoimet MOOC-verkkokurssit (Massive Open Online Course), erikoistumiskoulutukset ja täydennyskoulutus. Tutkinnon suorittanut voi myös jatkuvan oppijan opinto-oikeudella maksutta täydentää opintojaan tutkinnon suorittamislukuvuoden ja tutkinnon suorittamista seuraavan kahden lukuvuoden ajan ilmoittautumalla opiskelijaksi (opintojohtosääntö 16§).

Lisätietoja jatkuvasta oppimisesta (avautuu uuteen välilehteen) on yliopiston verkkosivuilla.

Itä-Suomen yliopiston historia- ja maantieteiden laitoksella (avautuu uuteen välilehteen) on mahdollista opiskella seuraavia pääaineita:

• Suomen historia
• Yleinen historia
• Maantiede
• Yhteiskuntamaantiede
• Ympäristöpolitiikka

Laitoksella on kolme maisteriohjelmaa (linkit avautuvat uuteen välilehteen):

• Asiakirjahallinnan ja arkistoalan maisteriohjelma
• Border Crossings: Global and Local Societies in Transition – a Master’s Degree Programme in the Social Sciences (yhdessä yhteiskuntatieteiden laitoksen kanssa)
• Environment, Natural Resources and Climate Change: Master’s Degree Programme in Environmental Policy and Law (yhdessä oikeustieteiden laitoksen kanssa).

Laitoksen tutkimuksen painopistealueita ovat rajat ja reuna-alueet, ympäristö ja kestävä kehitys sekä hyvinvointi, mitkä näkyvät myös kaikissa oppiaineissa.

Hops-prosessi kandidaattiopinnoissa

Orientaatio yliopisto-opiskeluun (1 op) + Hops-kurssi (1 op)

• ensimmäisen lukuvuoden lukujärjestyksen laatiminen vertaistuutoreiden kanssa
• aiemmin hankitun osaamisen kartoittaminen ja mahdolliset korvaavuudet
• OodiHopsin laatiminen (amanuenssien ja vertaistuutoreiden avulla)
• ohjausta ja neuvontaa amanuensseilta ja oppiainetuutoreilta
• historian opiskelijat palauttavat hopsit amanuenssille ensimmäisen lukuvuoden jouluun mennessä. Maantiede ja ympäristöpolitiikka -hakukohteen opiskelijat palauttavat hopsit amanuenssille ensimmäisen opintovuoden kevätlukukaudella
• kaikkien pääaineopiskelijoiden henkilökohtaiset hops-keskustelut amanuenssin kanssa ensimmäisen lukuvuoden tammi-/helmikuussa
• jatkossa hopsin voi päivittää yhdessä amanuenssin tai oppiainetuutoreiden kanssa

Hops-prosessi maisteriopinnoissa

• hopsin laatiminen nimetyn vastuuhenkilön kanssa kandidaatin tutkinnon valmistuessa tai viimeistään maisteriopintojen ensimmäisen syksynä aikana.

Opetusjärjestelyt

Pääaineopiskelijoille tiedotetaan ajankohtaisista opiskeluun liittyvistä asioista Yammerissa. Kamun opiskelijan käsikirjassa ja laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen) on kootusti opiskeluun liittyvät ohjeet ja lomakkeet. Opintojaksojen opettajat voivat lähettää luennoille ja seminaareihin ilmoittautuneille kurssin tiedotteita ja ohjeita WebOodissa ja Moodlessa.

Historia- ja maantieteiden laitoksella edellytetään opiskelussa tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta. Opintojaksoissa noudatetaan ns. edeltävät (aikaisemmat) opinnot -sääntöä. Toisin sanoen opintojaksolle osallistumisen perusvaatimuksena on, että opintojaksokuvaukseen merkityt aikaisemmat opinnot on suoritettu. Kukin opintojakso suoritetaan yhdellä kertaa, jollei opintojakson yhteydessä ole toisin todettu.

Opintojaksokuvaukset, opintojaksojen vastuuhenkilöt ja tentaattorit sekä voimassaolevat aikataulut löytyvät WebOodista (avautuu uuteen välilehteen). Mahdolliset lukuvuoden aikana tapahtuvat aikataulumuutokset päivitetään WebOodissa näkyviin aikatauluihin. Mahdollisten aikataulu- ja tilamuutosten vuoksi WebOodia on seurattava säännöllisesti. Opetusaikataulut ovat nähtävissä myös Lukari-järjestelmässä.

Opetustapahtumiin tulee ilmoittautua ennakkoon WebOodi -järjestelmässä. Valinnaisia luento- ja harjoituskursseja ei järjestetä, jos opetustapahtumaan on ilmoittautunut vähemmän kuin 10 opiskelijaa ilmoittautumisajan päättyessä. Näillä opintojaksoilla ilmoittautumisaika päättyy WebOodissa 10 vuorokautta ennen opetustapahtuman alkua.

Opintojaksot arvioidaan arvosteluasteikolla 0–5 tai hyväksytty–hylätty. Opintojaksot arvioidaan historia- ja maantieteiden laitoksen toimintakäsikirjassa esitetyillä kriteereillä, ja arvioinnissa noudatetaan tiedekunnan vahvistamia arvosteluperusteita. Opintojaksopalautetta kerätään säännöllisesti. Laitoksen hallinto tapaa ainejärjestöjen edustajat kaksi kertaa lukuvuodessa, ja tapaamisissa keskustellaan opetuksen järjestelyistä ja niiden kehittämisestä.

Pääaineen opinnot jakautuvat perus-, aine- ja syventäviin opintoihin. Kun opintokokonaisuuden kaikki opintojaksot on suoritettu, opiskelija hakee kokonaisuusmerkintää amanuenssilta sähköpostitse. Opiskelijan on ilmoitettava kokonaisuuteen sisällytettävät opintojaksot.

Tutkielmatyöskentely muodostaa keskeisen osan opintoja. Aineopintovaiheessa pääaineopiskelijat laativat kandidaatintutkielman ja syventävien opintojen vaiheessa pro gradu -tutkielman. Tutkielmissa opiskelijoiden tulee osoittaa perehtyneisyytensä tiedonhankintaan, metodiset valmiutensa analysoida lähdeaineistoa sekä kykynsä argumentoida tieteellisesti.

Laitoksen tavoitteena on, että koulutusohjelmistamme valmistuu asiantuntijoita, joiden ammattitaidolle on tarvetta ja kysyntää valmistumisen jälkeen. Yhteistyösuhteet eri organisaatioiden, kuten koulujen, museoiden, ministeriöiden, arkistojen, yritysten, tiedotusvälineiden ja muiden yhteisöjen kanssa antavat mahdollisuuksia opiskelijoille, mutta toimivat myös tärkeänä palautekanavana tarjoamamme koulutuksen laadusta ja kysynnästä.

Työelämäorientaation tukemiseksi opintoihin sisältyy harjoittelujakso työelämässä. Ohjattu korkeakouluharjoittelu sijoittuu pääaineiden syventäviin opintoihin. Maantieteissä, ympäristöpolitiikassa ja arkisto-opinnoissa harjoittelu on pakollinen. Historian pääaineopiskelijoille harjoittelu on vapaaehtoinen mutta suositeltava. Korkeakouluharjoittelussa opiskelijat saavat käytännön kokemusta työmarkkinoille hakeutumisesta ja työelämässä toimimisesta sekä luovat kontakteja tutkinnon jälkeistä työllistymistä varten. Työharjoittelua varten voi hakea yliopiston harjoittelutukea, jota jaetaan kerran vuodessa. Haku ja päätös tulevan vuoden tuesta tehdään edeltävän vuoden loppupuolella, jolloin opiskelijalla on runsaasti aikaa etsiä harjoittelupaikkaa. Harjoittelutuen suuruus vaihtelee vuosittain. Laitoksen harjoitteluvastaava on maantieteiden ja ympäristöpolitiikan amanuenssi. Aineenopettajaksi opiskelevat suorittavat harjoittelut opettajan pedagogisten opintojen yhteydessä.

Laitoksella järjestetään luentokuulusteluja, joiden kesto on yleensä kaksi tuntia, eikä niihin vaadita erikseen ilmoittautumista. Luentokursseista järjestetään kaksi tenttiä. Lisäksi lukuvuosittain järjestetään kaksi rästitenttiä. Tammikuun rästitentissä on mahdollista tenttiä syksyn ja toukokuun rästitentissä kevään luento-opetusta. Rästitentissä on mahdollista tenttiä ainoastaan laitoksen oman henkilökunnan luento-opetusta (ei vierailuluentoja, eikä harjoitus-opintojaksoja). Rästitenttiin ilmoittautuminen tapahtuu WebOodissa opintojaksokoodilla 5116666.

Historia- ja maantieteiden laitoksen kirjatentit ovat tentittävissä Exam-tenttijärjestelmän kautta Joensuun tai Kuopion kampuksilla. Sähköisissä tenteissä noudatetaan Itä-Suomen yliopiston opintojohtosääntöä sekä opintopalveluiden yleisiä sähköistä tenttiä koskevia ohjeita. Ohjeet ovat luettavissa Kamussa. Historia- ja maantieteiden laitoksen tenttejä ei ole mahdollista tehdä etätentteinä.

Historia- ja maantieteiden laitoksella noudatetaan tiedekunnan linjauksia hyväksilukemisesta. Opintojakson korvaavuudesta päättää opintojakson vastuuopettaja. Opintojakson sisällyttämisestä päättää historia- ja maantieteiden laitoksen johtaja. Opintojen hyväksilukemisen periaatteista ja käytännöstä neuvoa antavat pääaineiden amanuenssit. Kieliopintojen hyväksilukeminen käsitellään kielikeskuksessa. Aiempien opintojen perusteella ei voida korvata kandidaatintutkielmaa, pro gradu -tutkielmaa eikä henkilökohtaista opintosuunnitelmaa.

Laitos osallistuu aktiivisesti kansainväliseen opiskelijavaihtoon. Laitos on mukana useissa eri verkostoissa ja pystyy tarjoamaan vuosittain useita kymmeniä opiskelupaikkoja ulkomailla. Vaihto-opiskelumahdollisuuksista vastaavat yliopistonlehtori Paul Fryer sekä maantieteiden ja ympäristöpolitiikan amanuenssi Outi Väyrynen. Ulkomailla suoritettavien opintojen hyväksilukemisesta sovitaan alustavasti ennen vaihtoa. Learning agreement (suunnitelma vaihdossa suoritettavista opinnoista) laaditaan yhdessä pääaineen amanuenssin kanssa.

Historian oppiaineryhmä sisältää Suomen historian ja yleisen historian. Historian opinnot kouluttavat opiskelijoita arvioimaan kriittisesti tieteessä ja julkisuudessa esitettäviä käsityksiä menneisyydestä ja nykypäivästä. Historian oppiaineiden tavoitteet ovat metodisia, sisällöllisiä ja ammatillisia. Metodisiin valmiuksiin kuuluvat kyky analysoida erilaisia aineistoja sekä perehtyneisyys ajankohtaisiin metodisiin keskusteluihin. Sisällöllisiin tavoitteisiin kuuluvat historiallisten kehityslinjojen hallinta sekä historiatieteen oman oppihistorian tuntemus. Koulutuksen ammatillisena tavoitteena on valmistaa asiantuntijoita, jotka kykenevät vastaamaan nopeasti muuttuvan työelämän haasteisiin. Asiantuntijatehtävissä työskenteleviltä tavallisesti vaadittavia ominaisuuksia ovat tiedonhallinta, itsenäisten johtopäätösten teko ja selkeä argumentaatio. Historiaa pääaineena opiskelleet sijoittuvat muun muassa opetussektorille, tiedotusalalle, arkistoihin, museoihin, kirjastoon ja julkishallintoon. Oppimistavoitteet on kuvattu tarkemmin historia- ja maantieteiden laitoksen toimintakäsikirjassa ja opintojaksokuvauksissa. Oppiaineryhmä koordinoi monitieteistä Venäjä- ja rajatutkimuksen sivuainekokonaisuutta.

Historian pääaineopiskelijat suorittavat humanististen tieteiden kandidaatin (HuK) ja filosofian maisterin (FM) tutkinnot. Tutkinnot suoritetaan joko aineenopettajan tai asiantuntijan suuntautumisvaihtoehdossa. Tutkinnon pääaine (Suomen tai yleinen historia) valitaan kandidaattiseminaarivaiheessa tavallisesti toisena tai kolmantena opiskeluvuotena. Pääaineen voi vaihtaa maisterin tutkintoon. Opiskelijat, jotka ovat suorittaneet HuK-tutkinnon pääaineenaan Suomen historia, voivat vaihtaa pääaineen maisterivaiheessa yleiseen historiaan ilman hakemusmenettelyä. Vastaavasti HuK-tutkinnon pääaineenaan yleinen historia suorittaneet opiskelijat voivat vaihtaa pääaineen maisterivaiheessa Suomen historiaan ilman hakemusmenettelyä. FM-tutkinnon pääaine määräytyy opiskelijan suorittaman maisteriseminaarin mukaan.

Aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdossa opiskelijat suorittavat opettajan pedagogisten opintojen ohella yhteiskuntaoppi opetettavana aineena -opintokokonaisuuden (ks. tarkemmat tiedot opinto-oppaasta tai WebOodista) saadakseen historian ja yhteiskuntaopin aineenopettajan pätevyyden. Halutessaan opiskelija voi hankkia historian ja yhteiskuntaopin lisäksi myös ns. kolmannen opetettavan aineen opettajan pätevyyden. Aineenopettajan opintoihin on erillinen haku. Opintoihin voi hakea useamman kerran opiskelun aikana.

Asiantuntijan suuntautumisvaihtoehdossa opiskelijat valitsevat sivuaineet suuntautumisensa mukaan. Sivuainevalinnat ovat usein tärkeitä työllistymisen kannalta, joten asiantuntijan vaihtoehdossa on järkevää koota työmarkkinoille sijoittumista edistäviä aineyhdistelmiä. Arkistoalan monipuolisiin työtehtäviin saa hyvät edellytykset Asiakirjahallinnan ja arkistoalan maisteriohjelmassa, johon on erillinen haku keväisin. Maisteriohjelmaan voi hakea, kun kandidaatin tutkinto on suoritettu. Museoalalle aikovan kannattaa valita sivuaineekseen esimerkiksi arkeologia, kulttuurintutkimus tai perinteentutkimus. Suositeltavaa on myös museologian perusopintojen suorittaminen. Toimittajan tehtäviin hyödyllisiä sivuaineita ovat esimerkiksi mediakulttuuri ja viestintä, suomen kieli ja yhteiskuntatieteelliset aineet. Tutkimustyöstä kiinnostuneen kannattaa valita sivuaineensa omaa tutkimusteemaa tukevasti. Tällöin kyseeseen voivat tulla esimerkiksi yhteiskunta- tai kulttuuritieteelliset opinnot tai esimerkiksi teologia, psykologia, oikeustieteet tai kasvatustieteet. Asiantuntijavaihtoehdossa opiskelevia suositellaan hakeutumaan maisterivaiheen opinnoissa ohjattuun korkeakouluharjoitteluun.

Suuntautumisvaihtoehtoja ja eri ammatteihin johtavia opintopolkuja käydään tarkemmin läpi ensimmäisen opiskeluvuoden aikana opintojaksoilla Orientaatio yliopisto-opiskeluun, Hops ja Historian uravalinnat. Lisäksi opiskelijat voivat henkilökohtaisesti keskustella valinnoistaan amanuenssin kanssa.

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto

Tutkinnon suoritettuaan opiskelija

• tunnistaa keskeisiä maailman ja Suomen historian sekä valitsemiensa erityisalueiden kehityslinjoja
• tuntee historian tieteenalana, ymmärtää sen tutkimuksen luonteen sekä kykenee arvioimaan ja osallistumaan sitä koskevaan keskusteluun
• tuntee ja noudattaa tutkimuksen tekemisen eettisiä periaatteita
• hallitsee tiedonhaun menetelmät ja osaa tehdä pienimuotoisen tieteellisen tutkimuksen
• osaa toimia yhteistyössä muiden kanssa
• omaa vaaditut kieli- ja viestintätaidot
• tuntee työmarkkinoiden rakenteet ja toimintatavat yleisesti sekä oman alan osalta

Tutkintoon sisältyvien opintojen ohjeellinen ajoittuminen on esitelty historia- ja maantieteiden laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

Tutkintoon kuuluvien opintokokonaisuuksien ja niiden sisältöjen tarkempi esittely WebOodissa (avautuu uuten välilehteen) olevassa Suomen historian ja yleisen historian opinto-oppaassa.

Filosofian maisterin tutkinto

Tutkinnon suoritettuaan opiskelija

• hallitsee historian keskeisiä kehityslinjoja ja tieteenalan historiaa
• omaa historian tai muun alan asiantuntijatehtävissä edellytettävät tiedot ja taidot
• kykenee tekemään itsenäisesti laajan tieteellisen tutkimuksen
• omaa valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen
• osaa toimia ryhmän jäsenenä ja jakaa tietoa sekä suullisesti että kirjallisesti
• tuntee työmarkkinoiden toiminnan ja sinne sijoittumisen keskeiset periaatteet
• ymmärtää tieteellisen asiantuntemuksensa ylläpitämisen ja kehittämisen merkityksen.

Tutkintoon sisältyvien opintojen ohjeellinen ajoittuminen on esitelty historia- ja maantieteiden laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

Tutkintoon kuuluvien opintokokonaisuuksien ja niiden sisältöjen tarkempi esittely WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen) olevassa Suomen historian ja yleisen historian opinto-oppaassa.

Asiakirjahallinnan ja arkistoalan maisteriohjelma antaa valmiudet työskennellä monipuolisesti asiakirjahallinnan suunnittelu- ja johtotehtävissä niin asiakirjahallinnossa kuin myös kulttuurihistoriallisissa päätearkistoissa. Opiskelija saa sekä tietoa asiakirja- ja arkistoaineistojen sekä arkistoinstituutioiden roolista kulttuuriperinnön tuottajina, säilyttäjinä ja välittäjinä että valmiudet asiakirjatiedon elinkaaren jatkumon suunnitteluun ja ohjaukseen erilaisissa organisaatioissa. Keskeisiä sisältöjä lähestytään sekä akateemisen tutkimuksen että käytännön asiakirjahallinnan ammattilaisuuden kautta.

Maisterin tutkinnon suoritettuaan opiskelija

• tuntee asiakirjahallinnan tutkimus- ja teoriaperinteen perusasiat ja -kysymykset
• osaa soveltaa asiakirjahallinnan tutkimustietoa käytännön työtehtäviin
• hallitsee asiakirjahallinnan johto- ja suunnittelutehtävissä vaadittavat tiedot ja taidot
• kykenee tekemään itsenäisesti laajan tieteellisen tutkimuksen ja osallistumaan sitä koskevaan keskusteluun
• omaa valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen
• tuntee asiakirjahallinnan työmarkkinat ja niiden tarjoamat mahdollisuudet

Tutkintoon kuuluvien opintojen opintopolku ja suoritusaika on esitelty historia- ja maantieteiden laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

Tutkintoon kuuluvien opintokokonaisuudet ja niiden sisällöt on kerrottu asikirjahallinnan ja arkistoalan maisteriohjelman opinto-oppaassa WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen).

Maantiede ja ympäristöpolitiikka -hakukohteen opiskelijoiden valikoituminen pääaineisiin

Maantiede- ja ympäristöpolitiikka hakukohteeseen kuuluu kolme pääainetta: Maantiede, yhteiskuntamaantiede ja ympäristöpolitiikka. Hakukohteeseen hyväksytyt valitsevat pääaineensa ja samalla tavoitetutkintonsa viimeistään kandidaattityön yhteydessä. Siihen saakka opintorekisterissä pääaineena on Maantiede ja ympäristöpolitiikka, ja tavoitetutkintona yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto (YTK). Aineenopettajiksi aikovat voivat tehdä valintansa jo ensimmäisen syksyn aikana. Valittavissa olevat pääaineet (suluissa tavoitetutkinnot) ovat:

• maantiede (LuK, FM)
• yhteiskuntamaantiede (YTK, YTM)
• ympäristöpolitiikka (YTK, YTM)

Jokaisella hakukohteeseen valitulla on oikeus osallistua maantieteen aineenopettajavalintaan (kiintiö on 10 opiskelijaa/vuosi). Maantieteen aineenopettajakoulutuksessa pääaineena on maantiede ja tavoitetutkintoina LuK ja FM.

Pääaineita, suuntautumisvaihtoehtoja sekä eri ammatteihin johtavia opintopolkuja käydään tarkemmin läpi ensimmäisen opiskeluvuoden aikana opintojaksoilla Yliopisto-opinnot käyntiin, Hops sekä Identiteetit ja työelämäkäytännöt. Lisäksi opiskelijat voivat henkilökohtaisesti keskustella valinnoistaan amanuenssin kanssa.

Mikäli opiskelija haluaa vaihtaa kandidaatintutkinnon jälkeen maantieteen/yhteiskuntamaantieteen/ympäristöpolitiikan uudeksi pääaineekseen, voidaan häneltä edellyttää maantieteen/yhteiskuntamaantieteen/ympäristöpolitiikan täydentäviä opintoja, joita ei sisällytetä maisteritutkintoon. Myös opiskelijoiden, jotka vaihtavat LuK-tutkinnon jälkeen opettajan vaihtoehdosta maantieteilijän vaihtoehtoon, voidaan edellyttää täydentävän pääaineen opintojaan.

Huomioitava siirryttäessä maisteriopintoihin

Opiskelijan on suoritettava alempi korkeakoulututkinto ennen siirtymistä suorittamaan ylempää korkeakoulututkintoa. Kandidaatintutkintoon sisällytettyjä opintoja ei voi käyttää maisterin tutkintoon.

Pääaineen vaihtaminen

Hakeminen tapahtuu vapaamuotoisella muutoshakemuksella. Opinto-oikeuden muutos voi edellyttää täydentäviä opintoja. Opinto-oikeuden vaihtaminen edellyttää luopumista edeltävästä opinto-oikeudesta. Opinto-oikeuden vaihtaminen ei ole sidottu tiettyyn ajankohtaan. ​

Opiskelija, joka on valittu suorittamaan sekä kandidaatin että maisterin tutkintoa maantieteen, yhteiskuntamaantieteen tai ympäristöpolitiikan pääaineessa voidaan siirtää suorittamaan maisterin tutkintoa (maisteriopintoja) seuraavin ehdoin: Opiskelijalla on aiempi yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinto sekä hänellä on suoritettuna uuden pääaineen perus- ja aineopinnot (60 op, ei sis. kandidaatin tutkielmaa) huomioiden valmiudet maisteriopintojen suorittamiseen.

Opiskelijalta voidaan edellyttää uuden pääaineen/ suuntautumisvaihtoehdon mukaisia täydentäviä opintoja. Esimerkiksi geoinformatiikan syventävien opintojen suuntautumisvaihtoehdossa. Opinnoista tulee neuvotella laitoksen amanuenssin kanssa. Täydentävät opinnot eivät sisälly maisterin tutkintoon. Myös opiskelijoiden, jotka vaihtavat LuK-tutkinnon jälkeen opettajan vaihtoehdosta maantieteilijän vaihtoehtoon, tai toisinpäin, voidaan edellyttää täydentävän pääaineen opintojaan.

Maisteriohjelmiin hakeminen

Enviroment, Natural Resources and Climate Change: Opiskelijat, joilla on opinto-oikeus pääaineessa ympäristöpolitiikka (YTK/YTM) voivat vaihtaa pääaineensa, tavoitetutkintonsa ja tutkintorakenteensa englanninkieliseen maisteriohjelmaan. Pääaineena on Natural Resources Governance. Mikäli opiskelija haluaa vaihtaa Environmental and Climate Change Law -pääaineeseen, opiskelijalla tulee olla suoritettuna erikseen määriteltävät hakukelpoisuuden antavat oikeustieteiden opinnot. Hakeminen tapahtuu vapaamuotoisella muutoshakemuksella, eikä se ole sidottu tiettyyn ajankohtaan.

Maantiede

Maantieteen opiskelun tavoitteena on laaja-alainen maantieteen eri osa-alueiden tuntemus ja maantieteellisen ajattelun taito. Tarkasteltavat aiheet vaihtelevat aluepolitiikasta ympäristöongelmiin, ihmisen ja luonnon suhteista yhteiskunnan sosiaalisiin, taloudellisiin ja poliittisiin kysymyksiin. Maantieteen pääaineesta valmistuneet toimivat työelämässä erilaisissa suunnittelu- ja asiantuntijatehtävissä julkishallinnossa, järjestöissä ja yrityksissä sekä maantieteen aineenopettajina.

LuK-tutkinto

LuK-tutkinto suoritetaan joko aineenopettajan tai maantieteilijän suuntautumisvaihtoehdossa.

Opintojen ohjeellinen ajoittuminen on esitelty historia- ja maantieteiden laitoksen opintoyhteisössä.

Opintojen sisältö on esitelty maantieteen ja yhteiskuntamaantieteen opinto-oppaassa WebOodissa.

Filosofian maisterin tutkinto

Maisteritutkintovaiheessa on mahdollista suorittaa syventävät opinnot seuraavissa pääaineissa/suuntautumisvaihtoehdoissa:

• aineenopettaja
• luonnon- ja ympäristömaantiede
• geoinformatiikka (sis. geospatiaalinen analyysi)

Opintojen ohjeellinen ajoittuminen on esitelty historia- ja maantieteiden laitoksen opintoyhteisössä.

Opintojen sisältö on esitelty maantieteen ja yhteiskuntamaantieteen opinto-oppaassa WebOodissa.

Maantieteen aineenopettajan suuntautumisvaihtoehto (120 op)

Maantieteen opettajaksi opiskelevan maisteritutkintoon sisältyy 85 op maantieteen /yhteiskuntamaantieteen syventäviä opintoja sekä 35 op aineenopettajan pedagogisia opintoja TAI 35 op biologian opintoja.

Maantieteen syventävät opinnot suoritettuaan aineenopettajaksi opiskeleva osaa tuottaa maantieteellistä tietoa ja hallitsee sen soveltamisen opetuskäyttöön. Opiskelija ymmärtää aineenopettajan roolin yhteiskunnallisena vaikuttajana, ja tunnistaa maantieteen luonteen osallistumiseen ja osallistamiseen kannustavana tieteenalana. Opintojen suorittamisesta ja ohjauksesta vastaa yliopistonlehtori Minna Tanskanen.

Maantieteen aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdon opintojen ohjeellinen suorittamisaika on kerrottu historia- ja maantieteiden laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

Maantieteen aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdon opintojen tutkintorakenne ja opintojaksokuvaukset ovat katsottavissa maantieteen ja yhteiskuntamaantieteen opinto-oppaassa WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen).

Luonnon- ja ympäristömaantieteen suuntautumisvaihtoehto (120 op)

Suuntautumisvaihtoehdon valinneet opiskelijat syventyvät opinnoissaan luonnon- ja ympäristömaantieteen käsitteisiin, teorioihin ja menetelmiin sekä soveltavat niitä tutkimusteemoihinsa. Opinnot painottuvat luonnonprosessien ja maantieteelliseen luonnon- ja ihmisympäristön vuorovaikutusten tutkimukseen. Luonnon- ja ympäristömaantieteen syventävistä opinnoista opiskelija voi valmistua myös aineenopettajan pätevyydellä.

Luonnon- ja ympäristömaantieteen opinnot antavat opiskelijalle valmiuksia hakeutua tutkimuksen, hallinnon ja yritysmaailman tehtäviin, joissa vaaditaan ympäristöosaamista. Opinnot antavat pohjan opiskelijalle tehdä maantieteellistä luonnon ja ympäristön tutkimusta. Opintojen suorittamisesta sovitaan professori Alfred Colpaertin tai kanssa.

Luonnon- ja ympäristömaantieteen opintojen ohjeellinen suorittamisaika on kerrottu historia- ja maantieteiden laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

Luonnon- ja ympäristömaantieteen suuntautumisvaihtoehdon opintojen tutkintorakenne ja opintojaksokuvaukset ovat katsottavissa maantieteen ja yhteiskuntamaantieteen opinto-oppaassa WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen).

Geoinformatiikan suuntautumisvaihtoehto (120 op)

Geoinformatiikan suuntautumisvaihtoehto on tarjolla maantieteen (FM) ja yhteiskuntamaantieteen (YTM) pääaineopiskelijoille. Opiskelijat syventyvät opinnoissaan maantieteiden käsitteisiin ja teorioihin sekä geoinformatiikan ja geospatiaalisen analyysin menetelmiin ja soveltavat niitä tutkimusteemoihinsa. Geoinformatiikan suuntautumisvaihtoehto jakautuu geoinformatiikan ja geospatiaalisen analyysin opintoihin. Geoinformatiikan opinnot painottuvat paikkatiedon käsittelyyn, käyttöön ja analyyseihin, kun taas geospatiaalisen analyysin opinnot ovat menetelmäsuuntautuneempia ja keskittyvät aineistojen analyysiin, testaamiseen ja mallinnukseen.

Geoinformatiikan opinnot antavat opiskelijalle valmiuksia hakeutua tutkimuksen, hallinnon ja yritysmaailman tehtäviin, joissa vaaditaan geoinformatiikan kentän laajaa hallintaa. Opinnot antavat pohjan opiskelijalle tehdä paikkatietoon pohjautuvaa maantieteellistä tutkimusta, jossa geoinformatiikan menetelmät ovat merkittävässä osassa. Geoinformatiikan opiskelija voi olla luonnontieteellisesti tai yhteiskuntatieteellisesti orientoitunut. Geoinformatiikan syventävistä opinnoista opiskelija voi valmistua myös aineenopettajan pätevyydellä.

Geospatiaalisen analyysin opinnot antavat valmiuksia spatiaalisen mallintamisen ja ajattelutavan oppimiseksi. Linjaa suositellaan erityisesti tutkijan uralle suuntautuville opiskelijoille ja se sopii sekä FM että YTM tutkintoa opiskeleville. Geospatiaalisen analyysin opinnot antavat valmiuksia erityisesti paikkatietoaineistojen käyttämiseen suunnittelu- ja tutkimustehtävissä maantieteen ja yhteiskuntamaantieteen eri osa-alueilla, joissa korostuvat sijainnista ja spatiaalisista relaatioista esille nousevat vuorovaikutussuhteet ja tekijät. Kokonaisuus on tarkoitettu täydentämään menetelmällisiä opintoja siten, että opiskelija voi hyödyntää kursseilla saatua osaamista syventävissä opinnoissa sekä jatko-opinnoissa.

Geoinformatiikan suuntautumisvaihtoehdon valitsevalla opiskelijalla on oltava vähintään 20 opintopistettä kandidaattivaiheessa suoritettuja geoinformatiikan opintoja. Opintojen suorittamisesta sovitaan professori Timo Kumpulan kanssa.

Geospatiaalisen analyysin suuntautumisvaihtoehdon valitsevalla opiskelijalla on oltava vähintään 25 opintopistettä kandidaattivaiheessa suoritettuja geoinformatiikan opintoja tai muita suuntausta tukevia menetelmäopintoja. Opintojen suorittamisesta sovitaan professori Markku Tykkyläisen kanssa.

Suuntautumisvaihtoehdon valinneet opiskelijat (FM) syventyvät opinnoissaan luonnon- ja ympäristömaantieteen käsitteisiin, teorioihin ja menetelmiin sekä soveltavat niitä tutkimusteemoihinsa. Opinnot painottuvat luonnonprosessien ja maantieteelliseen luonnon- ja ihmisympäristön vuorovaikutusten tutkimukseen. Luonnon- ja ympäristömaantieteen syventävistä opinnoista opiskelija voi valmistua myös aineenopettajan pätevyydellä.

Opintojen ohjeellinen suorittamisaika on kerrottu historia- ja maantieteiden laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

Suuntautumisvaihtoehdon opintojen tutkintorakenne ja opintojaksokuvaukset ovat katsottavissa maantieteen ja yhteiskuntamaantieteen opinto-oppaassa WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen).

Yhteiskuntamaantiede

Yhteiskuntamaantiede voidaan nähdä yhteiskunnan rakenteisiin sekä alueellisiin järjestelmiin ja yhteiskunnallisiin ympäristökysymyksiin erikoistuneena maantieteen alana. Yhteiskuntamaantieteen opinnot suuntaavat erilaisiin alueellisiin ja kansainvälisiin tutkimus-, suunnittelu- ja kehittämistehtäviin.

Maantieteen ja yhteiskuntamaantieteen tutkintorakenteet ja opintojaksokuvaukset ovat maantieteen ja yhteiskuntamaantieteen opinto-oppaassa WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen).

Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto

Yhteiskuntamaantieteen opiskelijat suorittavat kandidaattivaiheessa yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon (YTK) pääaineenaan yhteiskuntamaantiede. Kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja sen tavoitteellinen suoritusaika on kolme vuotta.

Osaamistavoitteet

Yhteiskuntamaantieteen aineopinnot suoritettuaan opiskelija

• hallitsee tieteenalansa nykykeskusteluja taustoineen ja kykenee puolustamaan tulkintojaan ja analysoimaan muiden tuottamaa tekstiä
  osaa tiedonhankinnan lisäksi tiedonkäsittelyn, -tuotannon ja -esittämisen perusteet
• osaa yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen metodologiset, menetelmälliset ja empiiriset perusasiat
• osaa hyödyntää tieteellisen ajattelun, ryhmätyöskentelyn ja ongelmanratkaisun taitoja
• osaa aluekehityksen ja ympäristön suunnittelun keskeiset lähestymistavat sekä tuntee niitä koskevaa tutkimusta ja käytäntöjä
• osaa kriittisesti pohtia ajankohtaisia tapahtumia sekä niiden maantieteellisiä mittakaavoja, riippuvuuksia ja vuorovaikutussuhteita
• pystyy soveltamaan maantieteellistä tietoa kehittämis- ja suunnittelutehtävissä
• kykenee työskentelemään maantieteelle ominaisen näkökulmatietoisuuden avulla

Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto

Yhteiskuntamaantieteessä perehdytään aluekehityksen kysymyksiin, globaaleihin maantieteellisiin prosesseihin ja ympäristöhaasteisiin sekä kansallisesta että kansainvälisestä näkökulmasta. Sen sisällä opiskelijat voivat erikoistua valinnaisten opintojen ja tutkielmansa kautta joko aluekehittämiseen tai ympäristövaikuttamiseen. Opiskelijan on myös mahdollista suunnata asiantuntemustaan kansainvälisiin kysymyksiin ja tehtäviin suorittamalla valinnaiset opintonsa ja kirjoittamalla pro gradu –tutkielmansa englannin kielellä. Suuntautumisvaihtoehdon tuottamaa asiantuntemusta vaativia työtehtäviä löytyy useimmiten alue- ja ympäristöhallinnosta, tutkimuslaitoksista sekä yrityksistä ja järjestöistä, joiden toimenkuvassa korostuvat aluekehityksen sekä ympäristö- ja yhteiskuntavastuun paikalliset, kansalliset ja globaalit haasteet. Yhteiskuntamaantieteen suuntautumisvaihtoehdon valitsevalla opiskelijalla on oltava suoritettuna Ihmismaantiede sekä Ympäristön ja maankäytön suunnittelu -opintojaksot aineopinnoissa. Suuntautumisvaihtoehdon valinnaisista opinnoista ja sitä edeltävistä opinnoista on sovittava aina yliopistonlehtori Ilkka Pyyn ja professori Jarmo Kortelaisen kanssa HOPS:n laadinnan yhteydessä.

Osaamistavoitteet:

Syventävät opinnot suoritettuaan opiskelija

• osaa perehtyä aluekehityksen kysymyksiin, globaaleihin maantieteellisiin prosesseihin ja ympäristöhaasteisiin sekä paikallisesta, kansallisesta että kansainvälisestä näkökulmasta
• osaa hyödyntää tieteellisiä käsitteitä, teorioita ja menetelmiä sekä soveltaa niitä yhteiskuntamaantieteen tutkimusteemoihinsa
• osaa hakeutua opetuksen, tutkimuksen, hallinnon, järjestöjen tai yritysmaailman tehtäviin, joissa vaaditaan aluekehittämisen ja ympäristösuunnittelun osaamista
• osaa tuottaa maantieteellistä tietoa ja soveltaa sitä strategisessa suunnittelussa ja kehittämistehtävissä
• ymmärtää yhteiskuntamaantieteen asiantuntijan roolinsa yhteiskunnallisena keskustelijana ja vaikuttajana

Maisterin tutkinto voidaan suorittaa geoinformatiikan suuntautumisvaihtoehdossa.

Geoinformatiikan suuntautumisvaihtoehto (120 op)

Geoinformatiikan suuntautumisvaihtoehto on tarjolla maantieteen (FM) ja yhteiskuntamaantieteen (YTM) pääaineopiskelijoille. Opiskelijat syventyvät opinnoissaan maantieteiden käsitteisiin ja teorioihin sekä geoinformatiikan ja geospatiaalisen analyysin menetelmiin ja soveltavat niitä tutkimusteemoihinsa. Geoinformatiikan suuntautumisvaihtoehto jakautuu geoinformatiikan ja geospatiaalisen analyysin opintoihin. Geoinformatiikan opinnot painottuvat paikkatiedon käsittelyyn, käyttöön ja analyyseihin, kun taas geospatiaalisen analyysin opinnot ovat menetelmäsuuntautuneempia ja keskittyvät aineistojen analyysiin, testaamiseen ja mallinnukseen.

Geoinformatiikan opinnot antavat opiskelijalle valmiuksia hakeutua tutkimuksen, hallinnon ja yritysmaailman tehtäviin, joissa vaaditaan geoinformatiikan kentän laajaa hallintaa. Opinnot antavat pohjan opiskelijalle tehdä paikkatietoon pohjautuvaa maantieteellistä tutkimusta, jossa geoinformatiikan menetelmät ovat merkittävässä osassa. Geoinformatiikan opiskelija voi olla luonnontieteellisesti tai yhteiskuntatieteellisesti orientoitunut. Geoinformatiikan syventävistä opinnoista opiskelija voi valmistua myös aineenopettajan pätevyydellä.

Geospatiaalisen analyysin opinnot antavat valmiuksia spatiaalisen mallintamisen ja ajattelutavan oppimiseksi. Linjaa suositellaan erityisesti tutkijan uralle suuntautuville opiskelijoille ja se sopii sekä FM että YTM tutkintoa opiskeleville. Geospatiaalisen analyysin opinnot antavat valmiuksia erityisesti paikkatietoaineistojen käyttämiseen suunnittelu- ja tutkimustehtävissä maantieteen ja yhteiskuntamaantieteen eri osa-alueilla, joissa korostuvat sijainnista ja spatiaalisista relaatioista esille nousevat vuorovaikutussuhteet ja tekijät. Kokonaisuus on tarkoitettu täydentämään menetelmällisiä opintoja siten, että opiskelija voi hyödyntää kursseilla saatua osaamista syventävissä opinnoissa sekä jatko-opinnoissa.

Geoinformatiikan suuntautumisvaihtoehdon valitsevalla opiskelijalla on oltava vähintään 20 opintopistettä kandidaattivaiheessa suoritettuja geoinformatiikan opintoja. Opintojen suorittamisesta sovitaan professori Timo Kumpulan kanssa.

Geospatiaalisen analyysin suuntautumisvaihtoehdon valitsevalla opiskelijalla on oltava vähintään 25 opintopistettä kandidaattivaiheessa suoritettuja geoinformatiikan opintoja tai muita suuntausta tukevia menetelmäopintoja. Opintojen suorittamisesta sovitaan professori Markku Tykkyläisen kanssa.

Ympäristöpolitiikka

Ympäristöpolitiikka tarjoaa laaja-alaista yhteiskuntatieteellistä osaamista ympäristöalan ja kestävän kehityksen tehtäviin. Tarkastelussa mm. talouden ja ympäristön suhde, ilmastopolitiikka, luonnonvarojen käytön kestävyys, yritysten yhteiskuntavastuu ja sosiaalinen kestävyys. Ympäristöpolitiikasta valmistuneet toimivat erilaisissa asiantuntija-, johtamis-, valmistelu- ja koordinointitehtävissä julkishallinnossa, yrityksissä ja järjestöissä sekä kansainvälisissä organisaatioissa.

Opintojen ohjeellinen ajoittuminen on esitetty historia- ja maantieteiden laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

Ympäristöpolitiikan tutkintorakenteet ja opintojaksokuvaukset on kerrottu ympäristöpolitiikan opinto-oppaassa WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen).

Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto

Ympäristöpolitiikan opiskelijat suorittavat kandidaattivaiheessa yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon (YTK) pääaineenaan ympäristöpolitiikka. Kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja sen tavoitteellinen suoritusaika on kolme vuotta.

Koulutus antaa valmiudet:

1. tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin
2. tunnistaa ympäristömuutosten taustalla olevia yhteiskunnallisia rakenteita ja prosesseja
3. ratkaisujen etsimiseen käytännön ympäristökysymyksiin
4.   ympäristöalan kehityksen seuraamiseen
5. ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen ja jatkuvaan oppimiseen

Mikäli opiskelija suorittaa sivuaineenaan ympäristöoikeuden opintoja, saa hän valmiuksia myös

6.  oikeudellista asiantuntemusta edellyttäviin ympäristöalan tehtäviin ja tällaisten tehtävien vaatimien erityistietojen hankkimiseen
7. perusteltujen oikeudellisten ratkaisujen tekemiseen

Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto

Tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä.

Koulutus antaa valmiudet:

1. yhteiskuntatieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen
2. tunnistaa ympäristömuutosten taustalla olevia yhteiskunnallisia rakenteita ja prosesseja
3. ratkaisujen etsimiseen eritasoisiin ympäristökysymyksiin
4. informaation hankintaan ja hallintaan sekä uuden tiedon tuottamiseen ja hyödyntämiseen
5. toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä
6. tieteelliseen jatkokoulutukseen

Osaamistavoitteet

Ympäristöpolitiikan syventävät opinnot suoritettuaan opiskelija

• osaa perehtyä itsenäisesti ympäristö-, ilmasto- ja luonnonvarapoliittisiin erityiskysymyksiin sekä ympäristöhallintaan liittyviin prosesseihin ja sopimuksiin paikalliselta maailmanlaajuiselle tasolle
• osaa yhdistää ympäristöhaasteisiin liittyvää tietoa paikallisista, kansallisista ja kansainvälisistä lähteistä ja tunnistaa tästä tiedosta ympäristökysymysten kannalta oleellisia näkökulmia
• osaa hyödyntää tieteellisiä käsitteitä, teorioita ja menetelmiä sekä soveltaa niitä yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen teemoihin
• osaa hakeutua opetuksen, tutkimuksen, hallinnon, järjestöjen tai yritysmaailman tehtäviin, joissa vaaditaan ympäristöpoliittista osaamista sekä ympäristön ja yhteiskunnan suhteen muutoksen ymmärtämistä
• osaa tuottaa ympäristöpoliittista tietoa, soveltaa sitä strategisessa suunnittelussa ja kehittämistehtävissä sekä laatia ympäristöpolitiikan kannalta merkityksellisiä raportteja
• ymmärtää yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen merkityksen sekä ympäristöpolitiikan asiantuntijan roolinsa yhteiskunnallisena keskustelijana ja vaikuttajana

Master's Degree Programme Environment, Natural Resources and Climate Change in Environmental Policy and Law

Ympäristöpolitiikka- ja ympäristöoikeus -pääaineilla on yhteinen englanninkielinen maisteriohjelma Master's Degree Programme Environment, Natural Resources and Climate Change in Environmental Policy and Law. Maisteriohjelmaa koordinoi UEF Law School. Ympäristöpolitiikan opiskeljoiden pääaine on Natural Resources Governance.

Maisteriohjelmaan hakeminen

Opiskelijat, joilla on opinto-oikeus pääaineessa ympäristöpolitiikka (YTK/YTM) voivat vaihtaa pääaineensa, tavoitetutkintonsa ja tutkintorakenteensa englanninkieliseen maisteriohjelmaan, jossa pääaineena on Natural Resources Governance. Hakeminen tapahtuu opinto-oikeuden muutoshakemuksella. Opinto-oikeuden muutos voi edellyttää täydentäviä opintoja. Opinto-oikeuden vaihtaminen edellyttää luopumista edeltävästä opinto-oikeudesta. Opinto-oikeuden vaihtaminen ei ole sidottu tiettyyn ajankohtaan. ​

Environmental Policy and Law -ohjelma

The Master's Degree Programme in Environmental Policy and Law is a multidisciplinary two-year programme that combines group teaching and independent research with the objective of providing participants with professional skills in environmental law and policy. The programme consists of advanced study of law and policy in relation to the environment, climate change and natural resources.

Natural Resources Governance: The scientific background for this major is environmental policy, a discipline offering a social scientific perspective to current environmental problems and their solutions. By choosing this major, you can specialise in global and local governance issues and in policy formulation and implementation. Your target degree will be Master in Social Sciences (MSocSc).

Itä-Suomen yliopistossa opiskellaan ja opetetaan kauppatieteitä sekä Joensuussa että Kuopiossa. Tutkintoja suorittamaan valitut opiskelijat ovat saaneet opinto-oikeuden suorittaa kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon sekä kauppatieteiden maisterin tutkinnon (KTK+KTM) tai filosofian maisterin datatieteen tutkinnon (KTK+FM).

Kauppatieteiden maisterin tutkinnon suoritettuasi saat käyttää ekonomin arvonimeä ja voit liittyä Itä-Suomen yliopiston alumniksi. Alumnitoiminta on väylä yhteydenpitoon kotiyliopistoon maisteriksi valmistumisen jälkeen. Se mahdollistaa osaamisen päivittämisen työuran aikana sekä elinikäisen oppimisen. Alumnitoiminnan kautta voit luoda esimerkiksi erilaisia kehittämishankkeita yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa.

Kauppatieteiden laitoksen verkkosivuilla (avautuu uuteen välilehteen) voit tutustua laitokseen tarkemmin.

Opiskelijalta edellytetään tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta. Opintojaksoissa noudatetaan ns. edeltävät (aikaisemmat) opinnot -sääntöä. Toisin sanoen kullekin opintojaksolle osallistumisen perusvaatimuksena on, että opintojaksokuvaukseen merkityt aikaisemmat opinnot on suoritettu.

Kauppatieteiden laitoksen järjestämille opintojaksoille on ilmoittauduttava WebOodissa vähintään viikko ennen opetuksen alkamista, ellei opintojaksolla muuta ilmoiteta.

Opiskelijat laativat itse oman lukujärjestyksensä. Opintojen suunnittelussa on huomattava, että kaikkia aineopintojen ja syventävien opintojen vapaavalintaisia opintojaksoja ei välttämättä järjestetä joka vuosi. Opintojaksojen kuvaukset ja aikataulut löytyvät WebOodista (avautuu uuteen välilehteen). Mahdolliset aikataulu- ja tilamuutokset päivitetään WebOodiin. Seuraa siksi WebOodia säännöllisesti!

Jos opintojakson suorittamiseen kuuluu tentti eli kirjallinen kuulustelu, lukuvuoden aikana on yleensä kolme tenttimahdollisuutta. Kauppatieteiden laitoksen tentteihin on aina ilmoittauduttava vähintään kymmenen (10) päivää ennen tenttiä WebOodissa.

Opintojaksoihin liittyvät osasuoritukset, kuten ryhmätyöt, ovat pääsääntöisesti voimassa kuluvan lukuvuoden ajan.
Huom! Saman opintojakson voi sisällyttää vain yhteen opintokokonaisuuteen.

Opiskelija ilmoittautuu kurssille WebOodissa, jonka kautta ilmoittautuneille lähetetään tietoa oppimateriaalista ja muista kurssin suorittamiseen liittyvistä seikoista sekä usein myös linkki kurssin Moodle-sivuille. Koska viestintä tapahtuu opiskelijan sähköpostiin, on opiskelijan huolehdittava siitä, että WebOodin perustiedoissa on voimassa oleva sähköpostiosoite.

Opiskelijan tulee seurata ajankohtaisviestintää Yammerissa (liity ryhmään: UEF Kauppatieteiden opiskelijat). Opiskelijoiden digitaalinen työympäristö on nimeltään UEF// Kamu. KAMUssa on kauppatieteiden opintoyhteisö (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen), josta löytyy lisätietoa opinnoista.

Kauppatieteiden laitoksella kerätään palautetta opiskelijoilta WebOodin palautejärjestelmän avulla. Lisäksi opettaja voi kerätä palautetta omilla menetelmillään.

Palautteeseen sisällytetään opintojakson ja opetuksen arvioinnin lisäksi opiskelijan arvio omasta ko. opintojaksolla tekemästä työmäärästä ja laadusta sekä oppimisesta. Palautetta kerätään aina, kun on perustettu uusi opintojakso, kun opintojaksoon on tehty merkittäviä rakenteellisia tai sisällöllisiä muutoksia, tai kun opintojakson opettaja on muuttunut.

Kauppatieteiden opiskelijoiden ainejärjestöt keräävät opiskelijapalautetta, jota käsitellään kauppatieteiden laitoksella.

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta on antanut tässä oppaassa määräyksiä kuulusteluista (kuulustelupäivät, ilmoittautuminen, etätentit, muut määräykset). Lisäksi määräyksiä on annettu opintojohtosäännössä. Kauppatieteiden laitoksella noudatetaan em. määräysten lisäksi seuraavia tarkempia periaatteita:

Kauppatieteissä ei ole erikseen luentokuulusteluja, yleisiä tenttejä tai kirjatenttejä, vaan kaikki opintojaksot tentitään erikseen määriteltyinä tenttipäivinä. Kaikkiin tentteihin on pakollinen ilmoittautuminen vähintään kymmenen (10) päivää ennen tenttipäivää. Opiskelija voi tenttiä samalla kertaa useampia opintojaksoja, kuitenkin niin, että kuhunkin tenttiin ilmoittaudutaan erikseen.

Tentteihin saavat osallistua vain läsnä olevina yliopiston opiskelijaluetteloon merkityt ja ennakkoon ilmoittautuneet opiskelijat.

Hyväksilukemista on opintojen korvaaminen ja sisällyttäminen. Korvaaminen tarkoittaa kauppatieteiden tutkintorakenteessa pakollisena olevan kurssin korvaamista aiemmin suoritetulla kurssilla (sähköinen korvaavuushakemus löytyy KAMUsta). Sisällyttäminen puolestaan tarkoittaa aiemmin suoritetun kurssin sisällyttämistä kauppatieteiden tutkintoon sellaisenaan. Tämä koskee vapaasti valittavia kursseja.

Tässä oppaassa on kerrottu tiedekunnan hyväksilukemisia koskevat linjaukset.

Aiempien opintojen perusteella ei voida korvata kandidaatintutkielmaa, pro gradu -tutkielmaa ja henkilökohtaista opintosuunnitelmaa.

Kauppatieteiden opintoja ei voi hyväksilukea yli 12 vuotta vanhoilla opintosuorituksilla ellei erityisestä syystä muuta johdu. Esimerkiksi haettaessa opintojen korvaavuutta tai yksittäisten opintojaksojen sisällyttämistä lukuvuonna 2020–2021, tarkastellaan vain lukuvuonna 2008-2009 tai sen jälkeen suoritettuja opintoja.

Mikäli hyväksiluetut opinnot on suoritettu yliopistossa ja käytetty arvosteluasteikko on sama kuin Itä-Suomen yliopistossa käytetty, arvostellaan opinnot asteikolla 1-5. Muut hyväksiluetut opinnot arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty, eikä hyväksiluettujen suoritusten arvosanoja tällöin huomioida opintokokonaisuuden arvolausetta määriteltäessä.

Hyväksilukemisen perusteet

a) Yliopistotasoiset opinnot

Ellei erityisistä syistä muuta johdu, muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa suoritetut opinnot luetaan pääsääntöisesti hyväksi suomalaiseen yliopistotutkintoon.

Aiempaan korkeakoulututkintoon kuuluvista opinnoista voidaan harkinnanvaraisesti hyväksilukea opintojaksoja. Aiemmin suoritettuun yliopistotutkintoon kuuluvia opintokokonaisuuksia sisällytetään ainoastaan siinä tapauksessa, että kokonaisuus on ns. ylimääräinen, ts. aiemman tutkinnon vähimmäislaajuuden ylittävä.

b) Korkeakoulututkinnot

Alemman yliopistotutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut opiskelija, joka on valittu suorittamaan sekä kauppatieteiden kandidaatin että kauppatieteiden maisterin tutkintoa, voidaan dekaanin päätöksellä siirtää suorittamaan ainoastaan kauppatieteiden maisterin tutkintoa.

Siirto kauppatieteiden maisterin tutkintoa suorittamaan tapahtuu opiskelijan hakemuksesta. Mikäli kauppatieteiden maisterin koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi on välttämätöntä, yliopisto voi vaatia opiskelijaa suorittamaan maisterin tutkinnon opintojen (120 opintopistettä) lisäksi täydentäviä opintoja enintään 60 opintopistettä. Mahdolliset täydentävät opinnot täsmennetään opiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa, eivätkä ne sisälly maisterin tutkintoon. Täydentäviä opintoja määriteltäessä huomioidaan, että hakija täyttää samat kriteerit, joilla voisi tulla valituksi kyseiseen maisteriohjelmaan joko maisterihaussa tai kansainvälisessä valinnassa (pl. kandidaatin tutkielman arvosanavaatimus). Mikäli täydentävien opintojen määräksi muodostuu yli 60 op, hakijaa ei voida siirtää suorittamaan kauppatieteiden maisterin tutkintoa.

KTK+FM-tutkinnon osalta lisätietoja mahdollisesta siirrosta suorittamaan suoraan filosofian maisterin tutkintoa antaa amanuenssi Paavo Pakoma ([email protected]) tietojenkäsittelytieteen laitokselta.

Mikäli sekä kauppatieteiden kandidaatin että maisterin tutkintoa suorittamaan valittu liiketalouden tradenomi haluaa suorittaa myös kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon, eikä hakea siirtoa suoraan maisteriopintoihin, voidaan hänelle hakemuksesta myöntää hyväksilukemisia kandidaatin tutkinnon pakollisiin opintojaksoihin.

Mikäli tradenomitutkinnon opinnot ovat keskeytyneet, on opiskelijalla mahdollisuus anoa yksittäisten opintojaksojen hyväksilukemisia. Tällöin hakemukset käsitellään tapauskohtaisesti ja mahdollinen korvaavuus myönnetään aiempien opintojen sisältö- ja laajuusvastaavuuden perusteella. Sähköinen korvaavuushakemuslomake löytyy: KAMU /opiskelijan käsikirja/ oppaita ja ohjeita/ aiempien opintojen hyväksiluku (AHOT).

Ammattikorkeakoulussa suoritetuista muista tutkinnoista voidaan hyväksilukea harkinnan mukaan tapauskohtaisesti opintoja, jotka voivat olla korvaavia tai muuten hyväksiluettavia.

c) Opistoasteen ja toisen asteen tutkinnot

Opistoasteisista opinnoista tai toisen asteen opinnoista ei myönnetä hyväksilukemisia.

d) Varusmiespalveluksen johtamisopinnot

Henkilöt, jotka ovat suorittaneet uusimuotoiset johtamisopinnot sisältävän 347 päivän varusmiespalveluksen, voivat hakea näiden opintojen sisällyttämistä tutkintoon. Tämä määräys koskee niitä, jotka ovat kotiutuneet armeijasta kesällä 1999 tai sen jälkeen. Edellä mainitun koulutuksen saaneille voidaan sisällyttää 6 op kauppatieteiden kandidaatin tai maisterin muihin opintoihin tai johtamisen sivuaineopintoihin. Korvaavuutta haetaan sähköisesti, katso hakemisesta tarkemmin KAMUsta. Hae sisällytettäväksi opintojaksoa 5215311 Muu johtamisen opintojakso 6 op. Sähköisen hakemuksen liitteeksi tulee liittää Puolustusvoimien myöntämä Johtajan palvelustodistus ja henkilöarviointi.

e) Kieli- ja viestintäopinnot

Kieli- ja viestintäopintojen korvaavuuksista päättää kielikeskus. Liiketalouden tradenomille (liiketalouden koulutusohjelma) voidaan lukuvuonna 2020–2021 myöntää tietyt kieli- ja viestintäopintojen korvaavuudet ilman erillistä korvaavuushakemusta kielikeskukseen.

f) Ulkomailla suoritetut opinnot

Ulkomailla suoritetut opinnot, jotka sisältävät saman alan tai aihepiirin opintoja väh. 25 op voidaan sisällyttää kauppatieteiden tutkintoon sivuaineena. Jos saman alan tai aihepiirin opintoja on väh. 15 op, voidaan niistä antaa todistukseen oma kokonaisuusmerkintänsä. Muussa tapauksessa ulkomailla suoritetut opinnot voidaan opinnon tasosta ja aihepiiristä riippuen sisällyttää joko pääaineopintoihin tai muihin opintoihin.

g) Yliopistossa suoritetulla eMBA-tutkinnolla

(yht. vähintään 100 op) on mahdollista saada n. 42 op hyväksilukemisia opintojen sisällön ja laajuuden vastaavuuden perusteella.

h) Urheiluakatemian opinnot

voidaan sisällyttää kandidaatin tai maisterin tutkinnon muihin opintoihin (katso KAMUsta tarkempaa tietoa urheiluakatemioista).

Hyväksilukemisen hakeminen

Korvaavuutta ja sisällyttämistä voivat hakea Itä-Suomen yliopistossa tutkintoa suorittavat, läsnä olevat opiskelijat. Myös avoimen yliopiston opiskelijat voivat hakea hyväksilukemisia siitä aineesta, mihin heillä on opinto-oikeus, mutta ei kieli- ja viestintäopintoihin (ennen kuin opiskelija on saanut kauppatieteiden tutkinnon suorittamisoikeuden).

Sähköiseen hakemukseen on liitettävä todistus suoritetuista opinnoista sekä tiedot opintosuoritusten laajuudesta, sisällöstä ja vaativuustasosta (ote opinto-oppaasta tms.). Liitteiden tulee olla hyvälaatuisia ja luettavissa olevia. Sähköisen lomakkeen voit täyttää yliopiston asiointipalvelussa (sähköiseen asiointipalveluun pääset KAMUn kautta). Sähköinen asiointi on mahdollista sekä korvaavuushakemusten että sisällyttämishakemuksen jättämiseen. Lomakkeen lähettämisen jälkeen saat tiedon hakemuksen onnistuneesta jättämisestä palveluun. Kun asian hyväksyjä on käsitellyt asian, saat sähköpostiisi päätöksen. Halutessasi voit saada lisäksi paperisen päätöksen. Hyväksilukemisesta kirjataan suoristusmerkintä opintotietojärjestelmään. Mikäli sähköinen asiointi ei ole mahdollista, voit käyttää paperilomaketta.

Kaikki hyväksilukemisen anomukset on hyvä jättää syyslukukaudella 30.9. mennessä ja kevätlukukaudella 31.1. mennessä oman kampuksen kauppatieteiden laitoksen amanuenssille. Kaikki hyväksilukemisen anomukset kannattaa tehdä heti opintojen alussa, koska se helpottaa opintojesi suunnittelua. Hyväksilukemisen anomuksia vastaanotetaan ja käsitellään jatkuvalla hakumenettelyllä myös em. ajankohtien jälkeen. Hyväksilukemisen anomusten käsittelyaika on yksi kuukausi.

Ensimmäisenä opintovuotena oman kampuksen amanuenssille palautettavalla HOPS:lla vahvistetaan suuntautumisvaihtoehdon valinta. Suuntautumisen valinnan jälkeen HOPS:aa ohjaa oman opintojen suuntautumisvaihtoehdon HOPS-ohjaaja.

Opetusohjelmassa on ilmoitettu 5210114 Johdatus kauppatieteiden opintoihin 2 op ajankohdat, jolloin esitellään tutkinnon rakennetta ja opintohallinnon kysymyksiä sekä harjoittelua ja kansainvälistä opiskelua. Tarkemmat ohjeet ja ohjaavien henkilöiden nimet kerrotaan HOPSiin liittyvässä info-tilaisuudessa.

HOPS päivittyy WebOodissa opintojen edetessä, jolloin siitä muodostuu tehokas apuväline omien opintojen suunnittelulle ja opiskeluajan hallinnalle. Keskeisenä ajatuksena opintojen suunnittelussa on omien valintojen (mm.suuntautuminen, sivuaineet, muut opinnot sekä työharjoittelu ja opinnot ulkomailla) suhde omiin tavoitteisiin sekä opintojen tavoitteellinen ja realistinen aikataulutus. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman laadintaan voi saada ohjausta HOPS-ohjaajilta tai amanuensseilta.

Kauppatieteiden opiskelijoille on tarjolla monia mahdollisuuksia suorittaa osa opinnoistaan ulkomaisissa yliopistoissa. Itä-Suomen yliopisto on mukana erilaisissa kansainvälisissä vaihto-ohjelmissa ja verkostoissa, joiden kautta on mahdollista päästä opiskelemaan ulkomaille. Kansainväliseen vaihtoon liittyvät ohjeet löydät KAMUsta.

Ulkomailla suoritettavien opintojen liittämisestä tutkintoon tulee sopia kauppatieteiden laitoksen amanuenssin kanssa ennen vaihtoon lähtöä.

Harjoittelun tavoitteena on perehtyä kauppatieteiden kandidaatin ja/tai maisterin ammattikäytäntöön jossakin organisaatiossa kotimaassa tai ulkomailla. Harjoittelun tulee toimenkuvaltaan vastata sellaista tehtävää, johon tieteenalan opetuksessa on pyritty antamaan valmiuksia. Tyypillisesti tällaiset tehtävät ovat vaativien asiakaspalvelutehtävien lisäksi kehitys- tai selvitystehtäviä. Tämän vuoksi harjoittelu suositellaan suoritettavaksi aikaisintaan toisen opiskeluvuoden jälkeen.

Kauppatieteiden laitos voi tukea työharjoittelua harjoittelumäärärahalla. Ulkomaiseen harjoitteluun voi hakea mm. Erasmus-apurahaa tai osallistua CIMOn harjoitteluohjelmiin.

Työharjoittelun voi sisällyttää kandidaatin ja/tai maisterin tutkintoon (muut opinnot). Työharjoittelun voi suorittaa yhden kerran kandidaatin tutkintoon sekä yhden kerran maisterin tutkintoon.

KTK+FM-tutkinnon osalta edellä kerrottu koskee KTK-tutkintoa. Lisätietoja mahdollisesti filosofian maisterin tutkintoon sisällytettävästä työharjoittelusta antaa amanuenssi Paavo Pakoma ([email protected]) tietojenkäsittelytieteen laitokselta.

Katso lisätietoja työharjoittelusta: KAMUn työharjoittelusivulta ja kauppatieteiden opintoyhteisöstä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

Mikäli olet aloittanut kauppatieteiden opintosi ennen 1.8.2018 ja haluat suorittaa tutkintosi opetussuunnitelman 2018–2021 rakenteen mukaisesti, laadi henkilökohtainen opintosuunnitelma WebOodissa uuden rakenteen mukaan ja lähetä se amanuenssille hyväksyttäväksi. Vuosina 2009-2014 voimassa ollut kandidaatin tutkintorakenne päättyi 31.12 2018. Sen mukaan tutkintoaan suorittaneiden on siirryttävä uusimpaan tutkintorakenteeseen. Tarvittaessa ota yhteyttä amanuenssiin. Tutkintorakenteen muutokseen liittyvät siirtymäsäännökset löydät kauppatieteiden laitoksen opintoyhteisöstä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

Kauppatieteiden kandidaatin tutkinto

Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden kandidaatin tutkinto painottaa vahvaa liiketaloustieteellistä osaamista sekä opintojen valinnaisuutta antaen opiskelijalle mahdollisuuden hallita laaja-alaiset ja edistyneet oman alansa tiedot ja ymmärtää sekä kriittisesti arvioida liiketalouden teorioita, keskeisiä käsitteitä, menetelmiä ja periaatteita. Opiskelija voi rakentaa myös oman näköistä ja yksilöllistä osaamista. Hänellä on edistyneet taidot, jotka osoittavat asioiden hallintaa, kykyä soveltaa tietoa ja kykyä luoviin ratkaisuihin monimutkaisten ja ennakoimattomien ongelmien ratkaisemiseksi. Opiskelijalla on hyvät viestintätaidot ja hän kykenee johtamaan alansa tehtäviä tai työskentelemään itsenäisesti alan asiantuntijatehtävissä. Opiskelija osaa tehdä päätöksiä ennakoimattomissa toimintaympäristöissä. Opiskelijalla on perusedellytykset toimia alan itsenäisenä yrittäjänä. Hän kykenee vastaamaan oman osaamisensa arvioinnin ja kehittämisen lisäksi yksittäisten henkilöiden ja ryhmien kehityksestä sekä hänellä on valmius jatkuvaan oppimiseen.

KTK+FM datatieteen tutkintoja suorittamaan valitut saavat edellä mainitun lisäksi valmiuden suorittaa filosofian maisterin tutkinto tietojenkäsittelytieteen alalta.

Itä-Suomen yliopistoon joko Joensuun tai Kuopion kampukselle tutkintoja suorittamaan valitut opiskelijat suorittavat kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon oman kampuksen suuntautumisvaihtoehdon mukaisesti. Kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä. Kauppatieteiden kandidaatin tutkintoon (KTK+KTM) kuuluvat kauppatieteiden suuntautumisopinnot, kieli- ja viestintäopinnot, kaikille yhteiset muut pakolliset opinnot sekä muut opinnot, jotka ovat vapaasti valittavia opintoja ja jotka voivat sisältää sivuaineen (väh. 25 op).

Kauppatieteiden kandidaatin tutkintoon (KTK+FM) kuuluvat kauppatieteiden suuntautumisopinnot, kieli- ja viestintäopinnot, kaikille yhteiset muut pakolliset opinnot sekä 60 op. tietojenkäsittelytieteen aineopinnot. Pakollisena sivuaineena opiskeltavan datatieteen sivuainekokonaisuuden aikana opiskelijat perehtyvät yleisimpiin datatieteen menetelmiin ja niiden käyttämiseen sekä ohjelmoinnin perusteisiin.

Kauppatieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluvien opintokokonaisuuksien ja niiden sisältöjen tarkempi esittely kauppatieteiden opinto-oppaissa WebOodissa.

Suuntautumisvaihtoehdot Joensuun kampuksella

Johtaminen ja markkinointi

Johtamisessa ja markkinoinnissa opiskelija tuntee ja ymmärtää luottamuksellisten ulkoisten ja sisäisten asiakas- ja muiden sidosryhmäsuhteiden luomista, johtamista ja säilyttämistä muuttuvassa kilpailu- ja toimintaympäristössä. Johtamisen ja markkinoinnin opinnoissa opiskelija perehtyy keskeisiin teemoihin, ymmärtää ja osaa soveltaa niitä käytännössä, mm. esimiestyö, johtajuus ja henkilöstön johtaminen, palvelu- ja asiakasajattelu, markkinoinnin suunnittelu ja johtaminen, osuustoiminta, kilpailukyvyn johtamisen strategiat, viestintä, yhteistyösuhteet ja luottamus.

Laskentatoimi ja verotus

Laskentatoimen tehtävänä on kerätä, rekisteröidä ja analysoida organisaation toimintaa kuvaavia taloudellisia tunnuslukuja eri käyttötarkoituksia varten. Sisäinen laskentatoimi tuottaa suunnitelma- tai tarkkailulaskelmia yrityksen sisäiseen käyttöön johdon päätöksenteon tueksi. Ulkoinen laskentatoimi puolestaan tuottaa tietoja yrityksen ulkopuolisille sidosryhmille, kuten rahoittajia ja verottajaa varten. Ulkoinen laskentatoimi on hyvin pitkälle lakisääteistä raportointia, johon liittyy läheisesti myös verotus. Verotus vaikuttaa keskeisesti yritysten toimintaan. Laskentatoimen ja verotuksen suuntautumisvaihtoehdossa opit hallitsemaan ydinasiat kirjanpidosta, tuloslaskennasta, tilinpäätöksestä, elinkeinoverotuksesta sekä yhtiöoikeudesta. Laskentatoimen ja verotuksen suuntautumisvaihtoehto sopii kaikille, jotka haluavat tulevaisuudessa työskennellä taloudellista osaamista vaativien työtehtävien parissa. Kannattaa myös muistaa, että talousasioiden ja verotuksen osaajat ovat kysyttyjä työmarkkinoilla!

Suuntautumisvaihtoehdot Kuopion kampuksella

Johtaminen ja markkinointi

Luovissa ja kilpailukykyisissä organisaatioissa johtaminen ja markkinointi kohdistuvat organisaation ja asiakaslähtöisen liiketoiminnan jatkuvaan kehittämiseen. Johtamisen tehtävänä on saada johtajat ja työntekijät toimimaan yhteisen päämäärän hyväksi. Tämän vuoksi johtamisessa opiskellaan ihmisten toimintaa, käyttäytymistä ja vuorovaikutusta. Markkinoinnin tehtävänä on edistää organisaatioiden ja asiakkaiden välistä vuorovaikutusta. Tämän vuoksi markkinoinnissa opiskellaan yritysasiakkaiden ja kuluttajien maailmaa ja näiden muutoksia. Kursseilla opitaan sekä johtamisen ja markkinoinnin teoreettista perustaa että harjoitellaan käytännön työssä tarvittavia työkaluja ja taitoja kuten tiimityötä ja esimiestyötä. Kursseilla tutustaan kestävään liiketoimintaan sekä taloudellisten, sosiaalisten ja ekologisten kestävyysperiaatteiden soveltamiseen johtamisessa ja markkinoinnissa.

Johtamisen ja markkinoinnin opinnot soveltuvat sinulle erityisen hyvin, jos haluat tehdä töitä ihmisten parissa ja innostaa muita kohti yhteisiä tavoitteita.

Laskentatoimi ja rahoitus

Laskentatoimen tehtäviin kuuluu organisaation toimintaa kuvaavan taloudellisen tiedon kerääminen, rekisteröiminen ja analysoiminen sekä liiketoiminnan kehittäminen taloudelliseen tietoon nojautuen. Rahoituksen opiskelu antaa puolestaan valmiuksia mm. rahoitusmarkkinoiden toiminnan hahmottamiseen sekä organisaation lyhyen ja pitkän aikavälin rahoituksen suunnitteluun. Laskentatoimen ja rahoituksen suuntautumisvaihtoehdossa opiskellaan yritysten ja muiden organisaatioiden taloudellisen toiminnan suunnittelua, hallintaa ja mittaamista.

Kandidaatin tutkinto laskentatoimen ja rahoituksen suuntautumisvaihtoehdossa sisältää ydinosaamisen laskentatoimesta ja rahoituksesta. Aineopinnot sisältävät syvemmälle meneviä opintoja ulkoisesta laskentatoimesta, johdon laskentatoimesta ja rahoituksesta sekä oman kiinnostuksen mukaan esimerkiksi tilintarkastuksesta. Lisäksi aineopintoihin sisältyy kandidaatin tutkielma, jonka aiheen valitset omalta suuntautumisalueelta.

Kauppatieteiden maisterin tutkinto

Kauppatieteiden maisterin tutkinnon suoritettuaan opiskelija hallitsee liiketaloustieteen ja oman suuntautumisalansa käsitteet, menetelmät ja tiedot, joita käytetään itsenäisen ajattelun ja/tai tutkimuksen perusteena. Hän kykenee ratkaisemaan vaativia ongelmia tutkimus- ja/tai innovaatiotoiminnassa, jossa kehitetään uusia tietoja ja menettelyjä sekä sovelletaan ja yhdistetään eri alojen tietoja. Opiskelija kykenee työskentelemään itsenäisesti kauppatieteen alan vaativissa asiantuntijatehtävissä tai yrittäjänä myös kansainvälisessä toimintaympäristössä. Hän kykenee johtamaan ja kehittämään monimutkaisia, ennakoimattomia ja uusia strategisia lähestymistapoja. Opiskelijalla on hyvät viestintä- ja yhteistyötaidot ja hän kykenee johtamaan asioita ja ihmisiä. Hän osaa arvioida yksittäisten henkilöiden ja ryhmien toimintaa. Hän kykenee jatkuvaan oppimiseen ja on valmis kartuttamaan kauppatieteiden alan tietoja ja käytäntöjä ja/tai vastaamaan muiden kehityksestä. Opiskelijalla on valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen.

Kauppatieteiden maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä. Tutkinto koostuu suuntautumisen syventävistä opinnoista (30 op), graduopinnoista (40 op) sekä tutkimusmenetelmäopinnoista (10 op) sekä vapaasti valittavista muista opinnoista (40 op), joihin voi sisältyä sivuaine sekä työharjoittelu.

Suoraan maisteriopintoihin valitut tai siirretyt opiskelijat eivät voi sisällyttää maisterin tutkinnon minimilaajuuteen (120 op) seuraavia kauppatieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluvia opintoja: 1) kaikille yhteiset muut pakolliset opinnot (37 op), 2) pakolliset kieli- ja viestintäopinnot (23 op), 3) kaikille pakollisia opintojaksoja Johtamisen perusteet, Markkinoinnin perusteet, Laskentatoimen perusteet, Rahoituksen perusteet sekä Yritysoikeuden perusteet, tai mitään edellä mainittuja vastaavia opintoja. Täydentäviksi opinnoiksi määriteltyjä opintoja ei myöskään voi sisällyttää maisterin tutkintojen minimilaajuuteen. Suoraan maisteriopintoihin valitun suomalaisen koulusivistyksen saaneen henkilön, joka on suorittanut kandidaatin tutkinnon ulkomailla, tulee suorittaa ruotsin kielen opinnot. Ruotsin kielen opinnot eivät sisälly maisterin tutkinnon vähimmäislaajuuteen.

Kauppatieteiden maisterin tutkinnon sisällöistä tarkemmin kauppatieteiden opinto-oppaassa WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen).

Kandidaatin opintojen kolmannen vuoden kevätlukukaudella tai kun opiskelija on suorittanut n. 120 opintopistettä, opiskelija valitsee oman kampuksensa maisterin tutkinnon suuntautumisvaihtoehdon, johon erikoistuu.

Suuntautumisvaihtoehdot Joensuun kampuksella

Palvelujohtaminen

Palvelujohtamisen maisteriopinnoissa opiskelija syventää kandidaattivaiheen osaamista ulkoisten ja sisäisten asiakas- ja muiden sidosryhmäsuhteiden luomisesta, johtamisesta ja säilyttämisestä muuttuvassa kilpailu- ja toimintaympäristössä. Maisteriohjelma perustuu johtamisen ja markkinoinnin tieteenalarajat ylittävään tutkimusperustaiseen opetukseen, usein yhteisopettajuutta suosien. Tarjoamme opiskelijoille kattavan kokonaisnäkemyksen liiketoiminnan eri osa-alueista, ja opinnoissamme on tieteellisten lähtökohtien lisäksi vahva yhteys käytännön työelämään ja liiketoimintaan. Palvelujohtamisen maisteriopintojen läpileikkaavana teemana on arvopohjainen liiketoiminta.

Palvelujohtamisen opinnoissa opiskelija perehtyy johtamista, johtajuutta, organisaatiokäyttäytymistä ja markkinointia käsitteleviin teemoihin, erityisesti aineettoman pääoman johtamisen sekä yritysten menestystekijöiden, muutoksen, kilpailukyvyn ja kuluttajakäyttäytymisen aihepiireihin. Lisäksi opiskelija voi perehtyä esimerkiksi osuuskuntien johtamisen erityispiirteisiin. Näin ollen palvelujohtamisen maisteri tuntee monipuolisesti johtamisen ja markkinoinnin keskeiset osa-alueet ja osaa soveltaa tietoa kilpailukyisen palveluliiketoiminnan tulevaisuuden haasteisiin käytännössä. Opiskelija osaa toimia palveluyhteiskunnan monissa tehtävissä mm. asiantuntijana ja esimiehenä sekä markkinointi- ja kehittämistehtävissä.

Laskentatoimi ja yritysjuridiikka

Yhä useammin työelämässä tarvitaan osaamista, jossa yhdistyy yritystalouden ja yritysoikeuden osaaminen. Laskentatoimen ja yritysjuridiikan maisterivaiheen suuntautumisessa yhdistyvät nämä yritystoiminnan kannalta keskeiset opinnot. Tämän lisäksi tarjolla on syventäviä opintoja esimerkiksi tilintarkastukseen ja kirjanpitoon, verotukseen, kansainväliseen kauppaoikeuteen tai yrityksen talouden ohjaukseen.

Laskentatoimen ja yritysjuridiikan opinnoissa opiskelija saa tarvittavat tiedot ja taidot menestyäkseen taloudellista ja juridista osaamista edellyttävissä liike-elämän ja tilintarkastusyhteisöjen asiantuntija- ja johtotehtävissä. Opiskelija oppii tulkitsemaan ja tuottamaan yritysten taloudellista informaatiota sekä ymmärtämään ja ohjaamaan yrityksen toimintaa myös juridisesta näkökulmasta.

Laskentatoimen ja yritysjuridiikan suuntautuminen sopii opiskelijalle, joka on kiinnostunut laskentatoimesta, juridiikasta ja yrityksen johtamisesta. Se tarjoaa opiskelijalle monipuoliset uramahdollisuudet asiantuntijatehtävissä sekä esimies- ja johtotehtävissä. Suuntautumisen opinnoissa on mahdollista erikoistua johonkin osa-alueeseen, esimerkiksi kansainväliseen tilinpäätösraportointiin.

Tilintarkastuksen maisteriohjelma, laskentatoimen ja yritysoikeuden opintolinja

Tilintarkastuksen maisteriohjelma rakentuu laskentatoimen ja tilintarkastuksen sekä niitä tukevien verotuksen ja yritysoikeuden opinnoille. Maisteriohjelma antaa valmiudet toimia tilintarkastuksen tehtävissä ja se on rakennettu niin, että sen aikana on mahdollista suorittaa HT, KHT- ja JHT-tutkintoihin vaadittavat opinnot.

Tilintarkastustehtävien lisäksi maisteriohjelma valmentaa myös taloushallinnon asiantuntijatehtäviin sekä yksityiselle että julkiselle sektorille. Maisteriohjelma tarjoaa näin ollen hyvän perustan myös muille vaativille taloushallinnon tehtäville niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla, vaikka opiskelija ei myöhemmin hakeutuisikaan tilintarkastajan tehtäviin.

Tourism Marketing and Management

Students graduating from Tourism Marketing and Management have an in-depth understanding of tourism business and especially about the risks and opportunities in the field. They know central theoretical frameworks, models, and tools of tourism business and can apply them in practice to develop the field and businesses in a sustainable way. Our students are team players who can work with people from all over the world in virtual and real-world environments to solve advanced business challenges in a creative way.

Our students have skills and knowledge to identify and find solutions for even the most difficult tourism business-related problems. They have specialized in nature, wellbeing, and sustainable tourism as well as digital technologies. They understand the role of research, data, and information when making decisions and plans in tourism business and can adapt to the rapidly changing business situations. Our students can conduct analytical, methodologically reliable and practically valuable research to support decision-making processes in tourism businesses and academia.

Tourism Marketing and Management students have a profound understanding of the tourism industry, its challenges, and possibilities. They are motivated to constantly learn and try out and test new things. They are resourceful, efficient and enthusiastic people with high work morale not afraid of new challenges. Our students have worked with real businesses and destinations during their studies and are able to find relevant employment in tourism marketing and management through their and program’s networks or continue to doctoral studies.

Suuntautumisvaihtoehdot Kuopion kampuksella

Innovaatiojohtaminen

Innovaatiojohtamisen suuntautumisvaihtoehdossa opit kehittämään työyhteisöjä ja liiketoimintaa. Opit edistämään ja johtamaan uudistumista, luomaan ja tunnistamaan uuden liiketoiminnan mahdollisuuksia sekä arvioimaan kestävyysvaikutuksia. Vastaavaa oppimiskokonaisuutta ei ole tarjolla muissa yliopistoissa. Opinnot ruokkivat luovaa ja analyyttistä osaamista. Saat taitoa ja rohkeutta ratkoa innovaatioiden ja uudistamisen haasteita. Saat työkaluja asiakaslähtöisen liiketoiminnan edistämiseen ja monialaisen yhteistyön toteuttamiseen. Innovaatiojohtamisen opintojen jälkeen osaat käyttää erilaisia menetelmiä innovoinnissa ja muutoksen johtamisessa, pystyt toteuttamaan haastavia kehitysprojekteja ja osaat hyödyntää liiketoiminnan uusia ansaintamalleja. Sinusta tulee vastuullista ja eettistä liiketoimintaa ymmärtävä ja toteuttava esimies tai johtaja. Sinulle avautuu monipuolisia uramahdollisuuksia kestävän liiketoiminnan ja innovaatioiden asiantuntijana, liiketoiminnan, markkinoinnin ja henkilöstön kehittämis- ja johtotehtävissä ja yrittäjänä kansainvälisessä liiketoimintaympäristössä.

Laskentatoimi ja rahoitus

Jokaisen yrityksen ja organisaation menestyksen salaisuus on sen kyky tuottaa lisäarvoa omistajilleen. Laskentatoimen ja rahoituksen maisterivaiheen suuntautumisopinnoissa keskitymme laskentatoimen ja rahoituksen laaja-alaiseen osaamiseen ja sen hyödyntämiseen esimerkiksi liiketoiminnan kehittämisessä tai rahoitusmarkkinoilla. Laskentatoimen ja rahoituksen maisterivaiheen opinnoissa opiskelija harjaantuu tunnistamaan liiketoimintaan ja talouteen liittyviä ongelmakohtia, ratkaisemaan niitä ja kehittämään yrityksen laskenta-, rahoitus- ja johtamisjärjestelmiä. Opinnoissa perehdytään myös rahoitusmarkkinoiden toimintaan sekä yleisellä tasolla että pk-yritysten näkökulmasta. Opintojen aikana opiskelija voi suuntautua talouden johtamiseen, rahoittajan laskentatoimeen, tilintarkastukseen tai rahoitukseen. Opinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee laskentatoimen ja rahoituksen keskeiset osa-alueet kokonaisuutena ja lisäksi opiskelijalla on erityisosaamista valitsemaltaan erikoistumisalueelta.

Tilintarkastuksen maisteriohjelma, laskentatoimen opintolinja

Maisteriohjelma antaa valmiudet toimia tilintarkastuksen tehtävissä ja se on rakennettu niin, että sen aikana on mahdollista suorittaa HT-, KHT- ja JHT-tutkintoihin vaadittavat opinnot. Tilintarkastuksen lisäksi maisteriohjelma valmentaa myös taloushallinnon asiantuntijatehtäviin sekä yksityiselle että julkiselle sektorille. Maisteriohjelma tarjoaa näin ollen hyvän perustan myös muille vaativille taloushallinnon tehtäville niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla, vaikka opiskelija ei myöhemmin hakeutuisikaan varsinaiseen tilintarkastajatutkintoon.

International Business and Sales Management

The Master's Degree Programme with a unique combination of International Business and Sales Management provides in-depth understanding of the global business environment and firm's approaches to doing business and sales cross borders. This multidisciplinary two-year programme combines high-level teaching and research. The programme is designed for both Finnish and international students so that people with different backgrounds come to study and learn together how to operate successfully in challenging business environments.

In our programme we emphasise three core themes: internationalization, business-to-business sales, and cross-cultural communication. The content of the programme rests on the latest theoretical findings and case exercises, group work and collaboration between peer students, staff and B2B companies. Internationally distinguished academics will bring their state-of-the-art knowledge and companies will provide real life case projects to ensure that your education is also practical. A variety of teaching methods guarantees an interesting, challenging and motivating learning environment.

Our unique program provides you the path to become a valuable leader and sales professional. The gained competence opens up numerous career opportunities for example in international business expert, consultant, and sales, account, marketing or strategic management positions at local, national, international and global levels. Additionally, the programme provides tools to operate successfully in an academic field. Students who have successfully completed the programme will be awarded with Master's Degree in Economics and Business Administration.

Join our international learning environment and find out the differences and opportunities in local and global markets!

Health and Business

Viimeinen sisäänotto oli syksyllä 2016. Opinnot tulee suorittaa valmiiksi 31.7.2020 mennessä. Itä-Suomen yliopistossa kauppatieteiden kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat eivät voi valita tätä suuntautumista 30.9.2016 jälkeen.

Filosofian maisterin tutkinto, datatiede

Kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon jälkeen datatieteisiin valittu opiskelija siirtyy suorittamaan filosofian maisterin tutkintoa tietojenkäsittelytieteen laitoksella Joensuussa tai Kuopiossa. Opinnot suoritetaan pääsääntöisesti sillä kampuksella, jonne opinto-oikeus on myönnetty. Opinnot antavat opiskelijalle vahvan pohjan datatieteen menetelmien ymmärtämiseen, käyttämiseen ja kehittämiseen. Maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä.

Maisterivaiheen opinnoissa opiskelijat opiskelevat datatieteeseen painottuvia tietojenkäsittelytieteen syventäviä opintoja. Maisterivaiheen opinnoissa on vain vähän pakollisia kursseja ja opiskelijat voivat painottaa opintojaan kiinnostustensa mukaan esimerkiksi eri tekoälyyn, kuvailevaan data-analyysiin tai tilastolliseen data-analyysiin.

Filosofian maisterin tutkintoon tai datatieteen opintoihin liittyvissä kysymyksissä voi olla yhteydessä amanuenssi Paavo Pakomaan ([email protected]).

HOPS eli henkilökohtainen opintosuunnitelma on opintojen suunnittelun väline. HOPSin tarkoituksena on auttaa muodostamaan kokonaiskuva tutkinnosta ja siihen sisältyvistä opinnoista sekä niiden etenemisestä. HOPSissa hahmotellaan tutkintoon sisältyville opinnoille suoritusaikataulu ja laaditaan suunnitelma tutkinnon suorittamiseksi. Opintojen edetessä suunnitelma tarkentuu ja HOPSia päivitetään. HOPSiin kuuluu myös omien lähtökohtien, tavoitteiden, urasuunnitelmien ja opiskelutaitojen pohdinta.

HOPSin laatimisen lähtökohtina ovat opetussuunnitelma ja tutkintorakenne sekä opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet. Jo opintojen alkuvaiheessa HOPS:iin kannattaa sisällyttää myös mahdollinen kansainvälinen vaihto-opiskelu ja työharjoittelun suorittaminen. HOPS:ia suunnitellessaan opiskelija voi mahdollisuuksiensa mukaan ottaa huomioon myös työelämän tarpeet sekä omat uratoiveensa, ja valita valinnaisista opinnoista näitä toiveita ja tarpeita tukevia opintoja.

Oikeustieteiden laitoksella on opettajatuutorijärjestelmä. Aloittaville opiskelijoille nimetään opettajatuutorit, jotka ohjaavat opiskelijoita kolmen ensimmäisen opiskeluvuoden ajan (kandidaatin/notaarin tutkinto). Opettajatuutorit myös vastaavat HOPS-ohjauksesta yhteistyössä amanuenssien kanssa.

Opiskelija laatii itse HOPSin, jonka opettaja tai muu opinnoista vastaava henkilö tarkastaa ja hyväksyy. HOPSiin voi mahdollisesti sisältyä virheitä, joita opettaja tai muu tarkastaja eivät huomaa. Lähtökohtana on, että tiede-kunnan vahvistamat opetussuunnitelmat ja opiskelijan tavoitetutkintoon jo suorittamat opinnot määrittelevät tutkinnosta puuttuvat opinnot. HOPS ei siis ole opiskelijan hakemus tutkintoon kuuluvista opinnoista eikä opettajan tai muun tarkastajan hyväksyntä tarkoita, että tutkinto myönnettäisiin HOPSissa esitetyn mukaisesti.

HOPS-työskentely toteutetaan seuraavasti:

Julkisoikeuden pääaineet

HTK-tutkinnon HOPS

Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden opintojen suoritusjärjestys (ensimmäisen lukuvuoden HOPS-runko) on kirjoitettu osaksi tätä opetussuunnitelmaa pääaineiden esittelyn yhteyteen. Suositeltavaa on, että kaikki HTK-tutkintoa suorittavat aloittavat opintonsa suorittamalla pakollisen Yleiset oikeusjärjestysopinnot (60 op) -kokonaisuuden, jonka kuluessa opiskelijalle muodostuu yleiskuva eri oikeudenaloista myös oppiaineina, mikä osaltaan edesauttaa HTK-tutkinnon pääaineen ja mahdollisen oikeustieteiden sivuaineen valintaa.

Ensimmäisen lukuvuoden keväällä amanuenssi ja opettajatuutorit järjestävät HOPS-työpajan, jossa tutustutaan oppiaineisiin ja suunnitellaan yhdessä opintoja. Sen jälkeen opiskelijat laativat HOPSinsa kandidaatin tutkinnon suorittamiseksi ja palauttavat sen sähköisesti WebOodin eHOPS-työkalulla omalle opettajatuutorilleen kommentoitavaksi. HOPS-keskustelun jälkeen HOPS tarvittaessa päivitetään ja palautetaan toisen opiskeluvuoden lokakuun loppuun mennessä amanuenssille, joka tarkastaa ja hyväksyy suunnitelman. Vaihto-opintoihin liittyvistä asioista voi käydä keskustelemassa kv-koordinaattorin kanssa. HOPSin palautettuaan opiskelija saa yhden opintopisteen rekisteriin (5311016).

HTM-tutkinnon HOPS

Maisterin opintoihin kuuluu pakollisena opintojaksona Henkilökohtainen opintosuunnitelma (5311001, 2 op). Opiskelija laatii hyvissä ajoin ennen HTM-opintojen aloittamista suunnitelman maisterivaiheen opinnoistaan, josta käydään keskustelemassa maisteriopintojen pääaineen professorin kanssa. Tässä vaiheessa opiskelija saa ohjausta mm. maisterin tutkinnon sivuaineen/-aineiden valinnassa, pro gradu -tutkielmaprosessin käynnistämisessä sekä työelämävalmiuksien kehittämisessä. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (5311001, 2 op) tallennetaan opintosuoritusrekisteriin, kun HOPS on hyväksytty.

Oikeusnotaarin ja oikeustieteen maisterin tutkinto

ON-tutkinnon HOPS

Oikeusnotaaritutkintoa opiskelevien opintojen suoritusjärjestys on kirjoitettu osaksi tätä opetussuunnitelmaa. Ensimmäisen lukuvuoden keväällä amanuenssi ja opettajatuutorit järjestävät HOPS-työpajan, jossa tutustutaan oppiaineisiin ja suunnitellaan yhdessä opintoja. Sen jälkeen opiskelijat laativat HOPSinsa kandidaatin tutkinnon suorittamiseksi ja palauttavat sen sähköisesti WebOodin eHOPS-työkalulla omalle opettajatuutorilleen kommentoitavaksi. HOPS-keskustelun jälkeen HOPS tarvittaessa päivitetään ja palautetaan toisen opiskeluvuoden lokakuun loppuun mennessä amanuenssille, joka tarkastaa ja hyväksyy suunnitelman. Vaihto-opintoihin liittyvistä asioista voi käydä keskustelemassa kv-koordinaattorin kanssa.

OTM-tutkinnon HOPS

Oikeustieteen maisterin opintoihin kuuluu pakollisena osana henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatiminen. Opiskelija laatii hyvissä ajoin ennen OTM-opintojen aloittamista suunnitelman maisterivaiheen opinnoistaan, josta käydään keskustelemassa syventävien opintojen oppiaineen professorin kanssa. Tässä vaiheessa opiskelija saa ohjausta mm. maisterin tutkinnon valinnaisten opintojen valinnassa, tutkielmaprosessin käynnistämisessä sekä työelämävalmiuksien kehittämisessä.

Tarkempi ohjeistus HOPS-työskentelystä annetaan oikeustieteiden laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

Opettaja- ja opiskelijatuutorit sekä muut vastuuhenkilöt

Opettajatuutorit

Opettajatuutorit tukevat oikeustieteen opinnoissa yhteistyössä amanuenssien ja opiskelijatuutorien kanssa. Jokaiselle aloittavalle opiskelijalle nimetään oma opettajatuutori, joka ohjaa hänen HTK- tai ON-opintojaan. Opiskelija käy opettajatuutorinsa kanssa ohjauskeskusteluja ja saa tältä tukea HOPSin laatimiseen sekä opintojen suunnitteluun työelämätavoitteiden näkökulmasta. Opettajatuutoreihin voi olla yhteydessä kaikissa opintoihin liittyvissä asioissa. Opettajatuutorit ohjaavat myös HOPSien laatimisessa ja neuvovat tarvittaessa opiskelijoita opintojen suunnittelussa työelämätavoitteiden näkökulmasta.

Opettajatuutoreiden tiedot löytyvät oikeustieteiden opintoyhteisöstä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

Opiskelijatuutorit

Oikeustieteiden opiskelijatuutoreiden nimet ja yhteystiedot löytyvät oikeustieteiden laitoksen internet-sivuilta. Tuutorina toimimisesta opiskelija saa 3 opintopistettä (muita opintoja, ei kuulu pääaineopintoihin). Tuutoritoimintaan annetaan koulutusta, josta vastaavat opintopalvelut ja oikeustieteiden laitos. Tuutorit valitaan keväisin hakemusten perusteella. Opiskelijatuutoroinnin opintojaksokuvaus on WebOodissa.

Muut vastuuhenkilöt

Oikeustieteiden laitoksen harjoitteluvastaavana toimii nuorempi tutkija Elisa Silvennoinen ja kansainvälisen opiskelijavaihdon vastuuhenkilönä kv-koordinaattori Mia Kilpeläinen.

Oikeustieteiden opiskelijat -Yammer on laitoksen ensisijainen tiedotuskanava. Oikeustieteiden opiskelijat -Yammerissa tiedotetaan opiskelijoita ajankohtaisista opiskeluun liittyvistä asioista ja esim. harjoittelupaikoista. Opiskelijan vastuulla on seurata viestintää ja huomioida itse asettamansa asetukset viesteille.

KAMU on opiskelijoiden digitaalinen työympäristö. KAMUn Opiskelijan käsikirjasta löytyvät kaikille opiskelijoille yhteiset ohjeet. KAMUsta löytyvät myös opintoyhteisöt ja Yammer sekä opiskelijan tärkeimmät työkalut sähköposti, WebOodi ja Moodle.

Oikeustieteiden opintoyhteisö (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen) sisältää oikeustieteiden opiskelua koskevat tiedot, materiaalit ja ohjeet. Oikeustieteiden opintoyhteisössä jaetaan myös niiden opintojaksojen luentomateriaaleja, joilla ei ole omaa Moodle-alustaa käytössä. Oikeustieteiden opintoyhteisöstä löytyvät myös mm. tenttien arvosanajakaumat.

Opintojaksoilla voi olla käytössä opintojaksokohtaisia Moodle-kurssialueita. Opintojaksokohtaiset Moodlen kurssialueet voivat olla avoimia tai suljettuja. WebOodin opintojaksokuvauksessa mainitaan, mikäli kurssilla käytetään Moodlea ja milloin kurssialueelle pääsee sekä annetaan ohjeet kurssiavaimesta. Moodlen kurssialueella tiedotetaan kurssin aikana opetukseen ja kurssin suorittamiseen liittyvistä asioista. Viestit lähtevät vain niille opiskelijoille, jotka ovat kirjautuneet kurssialueelle. Opiskelijan vastuulla on seurata viestintää ja huomioida itse asettamansa asetukset viesteille. Opiskelija vastaa siitä, että pitää voimassa yliopistolle ilmoittamansa sähköpostiosoitteen, jonne Moodlen viestit automaattisesti ohjautuvat.

Oikeustieteiden laitos kerää opiskelijoilta keskitetysti palautetta HTK- ja ON-tutkintojen ensimmäisen lukuvuoden opinnoista sähköisen kyselyn avulla. Palautteesta laadittu kooste käsitellään laitoskokouksessa, johon osallistuu laitoksen henkilöstö ja edustaja kummastakin ainejärjestöstä. Yksittäisiä opintojaksoja koskevan palautteen keräämistä, hyödyntämistä ja palautteeseen vastaamista koskevista käytännöistä päätetään oppiaine- ja opintojaksokohtaisesti.  Palautetta kerätään esimerkiksi opintojakson aikana käytävänä keskusteluna opettajan ja opiskelijoiden välillä, paperisena lomakekyselynä opintojakson loppuvaiheessa tai sähköisenä kyselynä.

Myös ainejärjestöillä on tärkeä rooli palautteen keräämisessä. Ainejärjestöt välittävät oikeustieteiden laitoksen johdolle opiskelijoiden opetuksesta antamaa palautetta ja opetusta koskevia toiveita. Lisäksi oikeustieteiden laitos järjestää henkilökunnan ja opiskelijoiden yhteisiä keskustelutilaisuuksia sekä laitoksen johdon ja ainejärjestöjen edustajien tapaamisia, joissa yksittäisillä opiskelijoilla ja ainejärjestöjen edustajilla on tilaisuus antaa palautetta opetuksesta ja saada siihen vastaus välittömästi.

Tentaattorit ja opintojaksojen vastuuhenkilöt käyvät ilmi WebOodista opintojaksokuvausten yhteydestä. Opetuksen ajankohdat löytyvät myöskin WebOodista, ja siellä olevissa oppaissa tiedot opetuksesta pidetään ajantasaisina.

Ilmoittautuminen opetukseen alkaa WebOodissa yleensä lukukauden alussa. Ilmoittautuminen koskee kaikkia opintojaksoja. Luennoille ei kuitenkaan tarvitse ilmoittautua, mikäli niille ei osallistu. Mahdollisista opetusohjelmaan tulleista muutoksista ilmoitetaan WebOodissa, Oikeustieteiden opiskelijat -Yammerissa sekä opintojaksojen Moodle-alustoilla. Viestintä tapahtuu opiskelijan sähköpostiin, joten opiskelijan on huolehdittava siitä, että WebOodin perustiedoissa on voimassaoleva sähköpostiosoite.

Opetus voidaan peruuttaa, jos ilmoittautumisajan päättyessä opiskelijoiden määrä jää alle kymmenen opiskelijan.

Ilmoittautuminen seminaareihin ja seminaarimuotoisiin opintojaksoihin (esim. oikeustapausharjoitukset) päättyy kaksi viikkoa ennen seminaarin alkamista. Seminaarien ym. vastaavien opintojaksojen osallistujamäärä on rajoitettu 25 opiskelijaan (ellei opintojaksokuvauksen yhteydessä ole toisin ilmoitettu). Perus- ja aineopintoihin kuuluviin seminaareihin osallistujat valitaan ensisijaisesti HTK-/HTM- tai ON-/OTM-tutkinto-opiskelijoista suoritettavaan tutkintoon sisällytettävien opintojen opintopisteiden yhteismäärän perusteella seminaarin ilmoittautumisajankohdan päättymishetkellä. Oikeusnotaaritutkintoon pakollisena kuuluviin seminaareihin etusijalla ovat ON-tutkinto-opiskelijat. Syventäviin opintoihin kuuluviin seminaareihin etusijalla ovat oikeustieteen tohtoriohjelman jatko-opiskelijat sekä gradu- /tutkielma-vaiheessa olevat julkisoikeuden ja oikeustieteen tutkinto-opiskelijat. Englanninkielisiin seminaareihin etusijalla ovat oikeustieteiden laitoksen kansainvälisten maisteriohjelmien opiskelijat. NOMPEL-maisteriohjelmaan kuuluviin seminaareihin ovat etusijalla ko. maisteriohjelman opiskelijat.  Seminaarin jo aiemmin suorittaneita opiskelijoita voidaan hyväksyä seminaariin vain siinä tapauksessa, että ryhmässä on tilaa.

Ilmoittautumisen yhteydessä tulee ilmoittaa seuraavat tiedot, joita käytetään tarvittaessa seminaariin valittavien opiskelijoiden valinnassa:

•  Tavoitetutkinto ja mahdollinen pääaine
• Suoritettujen opintopisteiden yhteismäärä ilmoittautumishetkellä
• Muu opintojen vaihetta koskeva informaatio.

Seminaariin hyväksymisestä ilmoitetaan viikkoa ennen seminaarin alkua.

Seminaarimuotoiset opintojaksot suoritetaan osallistumalla seminaari-istuntoihin (mm. aloituskokous, ideapaperien esittäminen, seminaaritöiden esittäminen ja opponointi) ja laatimalla harjoitustyö omasta aiheesta. Seminaarimuotoisten opintojaksojen suorittaminen edellyttää osallistumista seminaari-istuntoihin. Mikäli oppiaineen kandidaatintutkielma- tai pro gradu -tutkielmaseminaariin ei ilmoittaudu riittävästi osanottajia, opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus osallistua toisen oppiaineen vastaavaan seminaariin.

Seminaariin ilmoittaudutaan WebOodissa. Jos ensimmäiselle tapaamiskerralle osallistuminen on kuitenkin ylitsepääsemättömän syyn vuoksi mahdotonta, on opiskelijan varmistaakseen osallistumisensa seminaariin syytä olla hyvissä ajoin ennen seminaarin alkua yhteydessä seminaarin vastuuopettajaan.

Opiskelija voi oikeustieteiden ja filosofian opinnoissaan vastata kuulusteluissa tai laatia kirjalliset työt tutkintosäännössä määritellyllä kielellä. Opetussuunnitelmassa voidaan määrätä muistakin kielistä. Tutkintosäännöstä poikkeavat määräykset on annettu opintojaksokuvausten yhteydessä. Vaikka opintojakson suorituskieli on suomi, voi opintojakson oppimateriaaleissa olla myös englanninkielistä aineistoa.

Luennot ja kirjallisuuskuulustelut

Tenttimällä suoritettavat opintojaksot suoritetaan tenttimällä opintojakson kirjallisuus ja säädökset oikeustieteiden yleisinä tenttipäivinä, verkkotenttinä Moodlessa tai sähköisenä tenttinä yliopiston tenttitiloissa (ks. Sähköinen tentti). Tenttipäivät käyvät ilmi WebOodista sekä oikeustieteiden laitoksen nettisivuilta löytyvästä tenttitaulukosta. Tentteihin tulee ilmoittautua viimeistään kymmenen päivää ennen tenttiä. Opintojaksoista järjestetään luento-opetusta opetusohjelman mukaisesti, mutta kaikkien opintojaksojen opetusta ei voida tarjota joka lukuvuosi. Luennoille ei ole osallistumispakkoa, ellei siitä ole opintojaksokuvauksessa erikseen mainittu. Seminaarimuotoisten opintojaksojen suorittaminen edellyttää osallistumista seminaari-istuntoihin. Luento-opetukseen voi kuulua erilaisten harjoitustöiden, oppimispäiväkirjojen tai esseiden laatimista, joista voi saada lisäpisteitä opintojakson tenttiin tai harjoitukset tms. voivat olla pakollinen osa kurssin suorittamista. Näistäkin kerrotaan tarkemmin opintojaksokuvauksen yhteydessä.

Kukin opintojakso suoritetaan yhdellä kertaa, jollei opintojakson yhteydessä ole toisin todettu. Opintojaksojen suoritusjärjestyksestä on annettu suosituksia opintojaksokuvausten sekä oppiaine-esittelyn yhteydessä.

Opintojaksojen kirjallisuusmuutoksista ja kirjallisuutta täydentävästä aineistosta ilmoitetaan Oikeustieteiden opiskelijat -Yammerissa. Muutokset päivitetään myös WebOodiin opintojaksotietoihin. Näistä tiedoista on syytä varmistua ennen kuulusteluun ilmoittautumista.

Opintojaksoihin liittyvät säädökset luetellaan opintojaksoittain. Säädökset muutoksineen sekä säädökset korvaavat uudet säädökset on hallittava sellaisina kuin ne ovat kuulusteluhetkellä voimassa, jollei jonkin opintojakson osalta ole toisin ilmoitettu. Keskeisistä säädösmuutoksista informoidaan luennoilla.

Korotuskertojen määrä

Opiskelija saa yrittää hyväksytyn opintosuorituksen korottamista kaksi kertaa. Korotusyritykseksi katsotaan myös se, kun opiskelija saa hyväksytyn suorituksen jälkeen samasta opintojaksosta hylätyn suorituksen. Jos tenttiin tai opintojakson muuhun suoritustapaan ilmoittautunut opiskelija luopuu suorituksesta, tätä ei katsota opintojakson korotusyritykseksi. Opiskelijan tulee ilmaista luopumistahtonsa joko niin, että hän ei palauta arvioitavia vastauksia, tai selvällä luopumisilmoituksella tenttivastauksessa taikka muutoin vastuuopettajalle. Tämä määräys tulee voimaan 1.8.2021. Määräystä sovellettaessa otetaan huomioon myös opiskelijan ennen 1.8.2021 tekemät opintojaksosuoritukset.

Vaihtoehtoiset suoritustavat

Mahdollisesta esseesuorituksesta, oppimispäiväkirjasta tai muusta vaihtoehtoisesta suoritustavasta on mainittu opintojaksokuvauksen yhteydessä WebOodissa. Muiden opintojaksojen osalta vaihtoehtoinen suoritustapa on opintojakson vastuuhenkilön harkittavissa. Vaihtoehtoisesta suoritustavasta ja/tai esseen kirjoittamisesta on aina sovittava ennakolta opintojakson vastuuhenkilön kanssa. Yleisiin oikeusjärjestysopintoihin kuuluviin opintojaksoihin ja ON-tutkinnon pakollisiin opintojaksoihin hyväksytään vaihtoehtoinen suoritustapa vain poikkeuksellisesti ja erityisestä syystä.

Jos opintojakso suoritetaan kahdella tai useammalla osasuorituksella, on opiskelijan pyrittävä suorittamaan kaikki osasuoritukset opintojakson vastuuopettajan kanssa sovitussa aikataulussa. Opintosuoritukset viedään opintorekisteriin, kun opintojakso on kokonaisuudessaan suoritettu.

Opintosuoritusten vanheneminen

Itä-Suomen yliopiston opintosuoritusrekisterissä olevat oikeustieteiden opinnot eivät vanhene. Oikeustieteiden opintoja ei voi korvata yli kymmenen (10) lukuvuotta vanhoilla opintosuorituksilla, ellei erityisestä syystä muuta johdu.

Kuulusteluja koskevia määräyksiä

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta on antanut opinto-oppaan loppupuolella määräyksiä kuulusteluista (kuulustelupäivät, ilmoittautuminen, etätentit, muut määräykset). Lisäksi määräyksiä on annettu tutkintosäännössä.

Oikeustieteiden laitoksella noudatetaan em. määräysten lisäksi seuraavia tarkempia periaatteita:

• Tenttiin ilmoittauduttaessa lisätieto-kentässä ilmoitetaan mm. tehdyt osasuoritukset (luennot, esseet, oppimispäiväkirjat) ja saadut lisäpisteet (jos tiedossa) sekä opintojakson suorittamiseksi sovittu kirjallisuus (esim. syventävä jakso).
• Finanssioikeuden kuulusteluissa saa olla laskin mukana.
• Lähtökohtaisesti myöhästyneitä tentti-ilmoittautumisia ei oteta vastaan. Myöhästyneiden ilmoittautumisten vastaanottamisesta, opiskelijan esittämästä erityisestä syystä, päättää kuulustelija. Etätentteihin ei vastaanoteta myöhästyneitä ilmoittautumisia.

Sähköinen tentti

Itä-Suomen yliopistossa on käytössä sähköinen tenttijärjestelmä Exam. Mikäli tentin suoritustapa on Exam-tentti, se käy ilmi opintojaksokuvauksesta. Exam-tentin voi tehdä opiskelijan valitsemana ajankohtana yliopiston valvotuissa tenttitiloissa. Exam-tentin voi suorittaa myös toisen Exam-yhteistyöoppilaitoksen tiloissa (tenttivierailu). Opintojohtosäännössä sekä Opiskelijan käsikirja Kamussa annetaan ohjeita sähköisestä tentistä ja sen käytännöistä. Oikeustieteiden laitoksella noudatetaan em. mainittujen määräysten ja ohjeiden lisäksi seuraavaa periaatetta:

Mikäli oikeustieteiden laitoksen tarjoaman kurssin ainoa suoritusmuoto on Exam-tentti, mutta asuinkunnasta johtuen opiskelijalla ei ole kohtuullisin keinoin mahdollisuutta suorittaa tenttiä missään Exam-yhteistyöoppilaitoksen tenttitilassa, voi opiskelija pyytää mahdollisuutta tehdä Exam-tenttiä vastaavan tentin laitoksen yleisinä tenttipäivinä. Pyyntö perusteluineen tehdään kurssin vastuuopettajalle. Tentissä noudatetaan tällöin laitoksen etätenttimistä koskevia ohjeita. Opiskelija vastaa tällaisesta tentistä mahdollisesti syntyvistä lisäkustannuksista.

Etätenttiin ilmoittautuminen ja ohjeet etätenttimisestä

Etätenttiminen on mahdollista oikeustieteen laitoksen hyväksymissä etätenttipaikoissa. Opiskelijan on itse sovittava etätentin suorittamisesta etätenttipaikan yhteyshenkilön kanssa ennen tenttiin ilmoittautumista Weboodissa. Opiskelija vastaa itse etätentti-ilmoittautumisen oikeellisuudesta (valvojan oikea yhteystieto, tenttipaikkaan ilmoittaminen). Etätentteihin ei vastaanoteta myöhästyneitä ilmoittautumisia. Esteen sattuessa ilmoittautumisen voi peruuttaa itse neljä päivää ennen tenttiä.

Etätenttiin ilmoittauduttaessa Weboodissa etätenttitietoja koskevassa kohdassa ilmoitetaan tentin suorituspaikka, yhteyshenkilö ja yhteyshenkilön yhteystiedot. Oikeustieteiden laitos toimittaa tenttikysymykset etätenttipaikkaan sähköpostin liitetiedostona. Mallisuoritus: Tentin suorituspaikka Mutkanperän yliopisto, Mutkatieteen tiedekunta, yhteyshenkilö Paavo Pesusieni, [email protected], GSM 050-9999999. Mainitut tiedot on ilmoitettava täydellisinä.  HUOM! Opiskelijan on syytä tarkistaa tenttipaikasta tenttiä edeltävänä päivänä, että kysymykset ovat saapuneet perille. Opiskelija vastaa mahdollisista valvonta- yms. kustannuksista. Itä-Suomen yliopisto ei peri erikseen maksua etätenttijöiltä. Tentti voidaan hylätä, mikäli valvonta ei vastaa laitoksen antamaa ohjeistusta.

Tarkentavat etätenttiohjeet löydät Oikeustieteiden laitoksen opintoyhteisöstä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

Tenttipaikka ja -tilaisuus:

• Opiskelija huolehtii itse tenttipaikan ja valvonnan järjestämisestä sekä vastaa mahdollisista kustannuksista.
• Etätenttiminen on mahdollista oikeustieteen laitoksen hyväksymissä etätenttipaikoissa. Tenttiminen ei ole mahdollista omalla työpaikalla eikä kirjastossa.
• Tenttien tulee olla samoina päivinä kuin Joensuussa.
• Perjantaina olevan tentin tulee alkaa klo 8.00 ja päättyä viimeistään klo 12.00 (tentti kestää neljä tuntia).
• Maanantaina olevan tentin tulee alkaa klo 16.00 ja päättyä viimeistään klo 20.00 (tentti kestää neljä tuntia).
• Tentistä saa poistua 30 minuutin jälkeen tentin aloittamisesta.
• Tenttikysymykset tulee palauttaa vastauspapereiden kanssa.
• Tentin tulee olla koko tentin ajan valvottu. Tentin valvoja ei saa olla esteellinen valvomaan tenttiä. Valvoja on esteellinen, mikäli tenttijänä on hänelle läheinen henkilö.
• Tenttivastauspaperina käytetään tenttipaikan leimalla varustettua paperia.
• Opiskelijoille saa olla mukana vain kirjoitusvälineet; finanssioikeuden tenteissä saa olla mukana laskin.

Käsitteet ja yleiset kriteerit

Oikeustieteiden laitoksella noudatetaan tiedekunnan linjauksia hyväksilukemisista. Tarkennuksena tiedekunnan linjauksiin oikeustieteiden laitoksella noudatetaan pääsääntöisesti seuraavia linjauksia:

Oikeustieteiden opintoja ei voi korvata yli kymmenen (10) lukuvuotta vanhoilla opintosuorituksilla, ellei erityisestä syystä muuta johdu. Esimerkiksi haettaessa opintojen korvaavuutta tai yksittäisten opintojaksojen sisällyttämistä lukuvuonna 2020–2021, tarkastellaan vain lukuvuonna 2010–2011 tai sen jälkeen suoritettuja opintoja.

Hyväksiluetut opinnot (korvatut ja sisällytetyt) arvostellaan asteikolla hyväksytty-hylätty. Hyväksiluettujen suoritusten arvosanaa (HYV) ei huomioida opintokokonaisuuden arvolausetta määriteltäessä.

Jos opintojakso on suoritettu Itä-Suomen yliopiston vaatimusten mukaisesti ja arvosteltu yliopistossa käytössä olevan arvosteluasteikon mukaisesti, voidaan hyväksiluettujen opintojaksojen arvosana kirjata opintosuoritusrekisteriin.

Korvaaminen

Opintojen korvaamista toisessa yliopistossa suoritetuilla opinnoilla voivat hakea tutkinto-opiskelijat ja avoimen yliopiston opiskelijat. Korvaavuuksia voi hakea toisessa yliopistossa tai avoimessa yliopistossa (ehtona, että opinnot ovat jonkun yliopiston vahvistaman opetussuunnitelman mukaisia) tai yliopistossa suoritetuilla opinnoilla. Ammattikorkeakoulussa ja täydennyskoulutuksena suoritetuilla opinnoilla ei pääsääntöisesti voi korvata yliopistotasoisia opintoja. Korvaavuuden myöntäminen perustuu opetuksen ja opiskeltavan materiaalin samantasoisuuteen ja samankaltaisuuteen (laajuus ja sisältö).

Avoimen yliopiston opiskelijat voivat hakea korvaavuuksia vain siihen oppiaineeseen tai opintokokonaisuuteen, mihin heillä on opinto-oikeus. Tutkintoon kuuluvia pakollisia kieliopintoja korvataan ainoastaan tutkinto-opiskelijoille. Korvaavuutta haetaan siitä oppiaineesta, minkä opintojaksoja halutaan korvata. Opiskelijan on selvitettävä mahdolliset korvaavuudet ennen kuin hakee opintojen sisällyttämistä.

Aiempaan yliopistotutkintoon sisältyvällä opintokokonaisuudella voi saada korvattua vastaavan opintokokonaisuuden Itä-Suomen yliopistossa. Edellytyksenä on, että opiskelija suorittaa ko. oppiaineesta seuraavan laajemman opintokokonaisuuden (perusopinnot > aineopinnot > syventävät opinnot). Esimerkiksi aiempaan tutkintoon kuuluvat ympäristöoikeuden aineopinnot voidaan hyväksyä HTK-tutkintoon vain siinä tapauksessa, että opiskelija tekee ympäristöoikeuden syventävät opinnot HTM-tutkintoon.

Aiempaan tutkintoon sisältyvillä opinnoilla voidaan korvata enintään puolet oikeusnotaarin tutkintoon kuuluvista oikeustieteellisistä opinnoista. Lisäksi voidaan korvata kieli- ja viestintäopintoja. Kieli- ja viestintäopintojen korvaamisesta päättää Kielikeskus. Opinnäytetöitä ei voi korvata aiempien opintosuoritusten perusteella.

Toiseen tutkintoon sisältyvillä opinnoilla ei voi korvata syventäviä opintoja. Sääntöä ei sovelleta, jos opiskelija suorittaa sekä HTM- että OTM-tutkinnon. HTM-tutkinnon osana suoritetut teoria- ja menetelmäopinnot hyväksiluetaan OTM-tutkinnon teoria- ja menetelmäopinnoiksi ja vastaavasti OTM-tutkinnon osana suoritetut teoria- ja menetelmäopinnot hyväksiluetaan HTM-tutkinnon teoria- ja menetelmäopinnoiksi. Syventävää jaksoa ei korvata.

Jos korvaava opintojakso on laajuudeltaan tai sisällöltään suppeampi kuin korvattavaksi haettava opintojakso, voi kysymykseen tulla osittainen korvaavuus. Tällöin opiskelijalle myönnetään ko. opintojakson kuulusteluun hyvityspisteitä tai vapautetaan jostain kuulustelun/opintojakson osa-alueesta tai opiskelijalle määritellään täydentävä tehtävä. Hyvityspisteet myönnetään yleensä siten, että opiskelija saa hyvityspisteitä 50 % siitä pistemäärästä, joka oikeuttaisi kuulustelun läpimenoon kun opiskelijan aiempi suoritus on noin puolet korvattavasta opintojaksosta. Opiskelijan on ilmoitettava saamistaan hyvityspisteistä tai muusta korvaavuudesta opintojakson kuulusteluun ilmoittautuessaan WebOodissa (lisätieto-kenttä). Hyvityspisteiden vanhenemisesta ilmoitetaan opintojen korvaavuuspäätöksessä.

Avoimessa yliopistossa ja kansainvälisessä vaihdossa suoritetuilla yksittäisillä opintojaksoilla ja opintokokonaisuuksilla voi hakea korvaavuutta edellä mainittujen periaatteiden mukaisesti.

Kieliopintojen korvaamisesta päättää Kielikeskus. Lisätietoja saa amanuensseilta.

Sisällyttäminen

Sisällyttäminen osaksi suoritettavaa tutkintoa on mahdollista silloin, kun vastaavia opintoja ei yliopistossa ole tarjolla (ts. korvaavuuden hakeminen ei ole mahdollista).

Yksittäisten opintojaksojen sisällyttäminen on mahdollista, jos opiskelija ei ole sisällyttänyt tutkintoon enimmäismäärää opintokokonaisuuksia.

Opintoja ei sisällytetä, jos hakijan opintoihin Itä-Suomen yliopistossa jo sisältyy sisällöltään vastaavat opinnot.

Sisällyttäminen on mahdollista kahdella tavalla:

• sisällyttäminen suoritettavaan opintokokonaisuuteen tai
• sisällyttäminen osaksi tutkintoa (yliopistossa ei ole tarjolla vastaavia opintoja).

Sisällyttämistä suoritettavaan opintokokonaisuuteen voivat hakea avoimen yliopiston opiskelijat, kansainvälisessä vaihdossa olleet opiskelijat ja tutkinto-opiskelijat. Sisällyttämistä osaksi tutkintoa voivat hakea vain tutkinto-opiskelijat.

Sisällyttämistä voi hakea avoimessa yliopistossa suoritetuilla opinnoilla (ehtona, että opinnot ovat jonkun yliopiston vahvistaman opetussuunnitelman mukaisia) tai yliopistossa suoritetuilla opinnoilla. Ammattikorkeakoulussa suoritettuja yksittäisiä opintojaksoja voidaan sisällyttää yliopistossa suoritettavaan opintokokonaisuuteen vain, jos sisällytettävä opintojakso on sisällöltään, laajuudeltaan ja tasoltaan sopiva opintokokonaisuuden osaksi.

Avoimessa yliopistossa suoritettu opintokokonaisuus voidaan sisällyttää sellaisenaan suoritettavaan tutkintoon. Aiempaan tutkintoon kuuluvia opintokokonaisuuksia ei voi sisällyttää uuteen tai myöhempään tutkintoon (vrt. korvaaminen). Kandidaatin tutkintoon sisältyviä opintoja ei voida sisällyttää maisterin tutkintoon tai päinvastoin. Ks. poikkeuksista tarkemmin opinto-oppaan lopusta, tiedekunnan yhteisestä osuudesta.

Yksittäisiä opintojaksoja (joilla ei voi hakea korvaavuutta eikä niitä voida sisällyttää osaksi jotain opintokokonaisuutta) voidaan sisällyttää tutkintoon, jos 1) ne on suoritettu avoimessa yliopistossa tai yliopistossa, eivätkä ne sisälly toiseen tutkintoon ja 2) ne eivät ole yli 10 vuotta vanhoja suorituksia (oikeustieteiden opinnot).

Täydennyskoulutuksena suoritettuja opintoja ei voi sisällyttää tutkintoon. Poikkeuksena täydennyskoulutuksen opinnot, jotka voidaan osoittaa olevan yliopistotasoisia. Kansainvälisessä vaihdossa tai JOO-opintoina suoritetut opinnot voidaan edellä mainituin kriteerein joko korvata tai sisällyttää suoritettavaan tutkintoon.

Hyväksilukemisen hakeminen, käsittely ja ratkaiseminen

Opintojen hyväksilukemista haetaan ensisijaisesti sähköisellä lomakkeella, joka on saatavissa oikeustieteiden laitoksen www-sivuilta. Kieliopintojen korvaavuutta haetaan kielikeskuksesta.

Ilman riittäviä selvityksiä saapunutta hakemusta ei sisällöllisesti voida ratkaista.

Opintojen sisällyttämisestä tutkintoon päättää oikeustieteiden laitoksen johtaja. Yksittäisen oikeustieteen tai filosofian opintojakson tai -kokonaisuuden korvaamisesta päättää ao. vastuuopettaja.

Muutoksenhausta määrätään tutkintosäännössä.

HTK-/HTM-tutkintoa varten suoritettujen opintojen vastaavuus ON-/OTM-tutkinnon opintoihin, kun opinnot eivät sisälly tutkintoon

HTK-/HTM-tutkintoa varten suoritettujen opintojaksojen vastaavuus ON- ja OTM-tutkintoihin kuuluvien opintojaksojen kanssa arvioidaan tapauskohtaisesti. Vastaavuuksista päätetään HOPS-työskentelyn yhteydessä.

Opintosuoritusrekisterissä olevat opinnot eivät vanhene.

Opintosuoritusrekisterissä olevat kandidaatin tutkielmat ja pro gradu -tutkielmat, jotka eivät sisälly toiseen tutkintoon, voidaan sisällyttää ON-/OTM-tutkintoon.

Opintojaksot arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty tai asteikolla 0–5. Hyväksiluetut (sisällytetyt ja korvatut) opintojaksot arvostellaan arvosanalla hyväksytty. Lisätietoihin merkitään alkuperäinen arvosana.

Oikeustieteiden opintojaksojen arvostelukriteerit poikkeavat yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnan käyttämistä arvostelukriteereistä. Oikeustieteissä opintosuorituksen hyväksyminen edellyttää, että opiskelija hallitsee 50 % opintojaksokuvauksessa asetetusta tavoitteesta (vaaditusta tietoaineistosta tai vastaavasta). Kun opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0–5, arvosanoittain vaadittavat %-määrät enimmäispistemäärästä ovat seuraavat:

arvosana 1 = noin 50–57 % enimmäispistemäärästä
arvosana 2 = noin 58–64 % enimmäispistemäärästä
arvosana 3 = noin 65–72 % enimmäispistemäärästä
arvosana 4 = noin 74–79 % enimmäispistemäärästä
arvosana 5 = noin 80–100 % enimmäispistemäärästä

Opintokokonaisuuksien merkitsemistä opiskelijarekisteriin haetaan amanuenssilta (oikeustieteiden laitoksen toimisto) joko sähköpostitse tai käymällä toimistossa. Opiskelijan on ilmoitettava kokonaisuuteen sisällytettävät vapaavalintaiset opinnot.

Opintokokonaisuuksien arvosteluasteikko on 0-5 tai HYV/HYL. Perus- ja aineopintokokonaisuuksien suoritukset arvostellaan opintojaksojen opintopistemäärillä painotettuna keskiarvona (kaikista opintokokonaisuuteen kuuluvista opintojaksoista kerrotaan opintojakson op-määrä arvosanalla; saadut tulot lasketaan yhteen; saatu summa jaetaan opintokokonaisuuden yhteisopintopistemäärällä) seuraavasti:

keskiarvo
1,00–1,49 = 1/5 (välttävä)
1,50–2,49 = 2/5 (tyydyttävä)
2,50–3,49 = 3/5 (hyvä)
3,50–4,49 = 4/5 (kiitettävä)
4,50–5,00 = 5/5 (erinomainen)

Opintokokonaisuuden arvostelussa ei huomioida arvosanalla HYV suoritettuja opintoja. Perus- ja aineopintokokonaisuus arvostellaan oikeusnotaarin tutkinnossa hyväksytty – hylätty. Syventävien opintojen opintokokonaisuus arvostellaan oikeustieteissä hyväksytty – hylätty.

Pysyväismääräys koskien harjoittelun suorittamista

Harjoittelu (5311007, 8 op). HTK-, HTM tai OTM-tutkinnon valinnaisiin opintoihin tai minkä tahansa julkisoikeuden pääaineen aineopintokokonaisuuteen (60 op) on mahdollista sisällyttää 19 op:n säännön mukaisesti vapaaehtoinen harjoittelu. Harjoitteluna voidaan ottaa huomioon vähintään kahden (2) kuukauden mittainen työskentely sellaisissa tehtävissä, joissa tarvitaan oikeudellisen tiedon soveltamista. Lisäksi harjoitteluna voidaan huomioida jo työelämässä mukana olevien opiskelijoiden sellainen työkokemus, jossa on joutunut soveltamaan oikeudellista tietämystä. Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää käytännön työkokemuksen lisäksi harjoitteluraportin laatimista. Harjoitteluraportin aihe on sovittava laitoksen harjoittelusta vastaavan kanssa ennen harjoitteluraportin laatimista.

Harjoitteluraportille asetettuja vaatimuksia

Harjoitteluraportin tulee olla laajuudeltaan 10–15 sivua. Harjoitteluraportti laaditaan esseen muotoon. Raportissa tulee esitellä lyhyesti (1–2 sivua) organisaatio, jossa työskentelee sekä oma asema ja työtehtävät organisaatiossa, esitellä ja ratkaista jokin työssä esiintynyt oikeudellinen ongelma. Oikeudellisen ongelman ratkaisussa on käytettävä tarvittavia oikeuslähteitä ja dokumentoitava teksti asianmukaisesti tarvittaessa alaviittein. Raportti laaditaan tekstinkäsittelyllä normaaliasetteluin ja raportin alkuun liitetään kansilehti, sisällysluettelo ja mahdolliset lähde- ja lyhenneluettelot. Ks. kirjallisen työn laatimisesta tarkemmin Ohjeita oikeustieteiden kirjallisten töiden laadintaan, joka on laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen). Harjoitteluraportti toimitetaan laitoksen harjoitteluvastaavalle. Raportti tulee palauttaa puolen vuoden kuluessa harjoittelun päättymisestä. Raportti arvostellaan hyväksytty/hylätty.

Oikeustieteiden opiskelijoilla on erinomaiset mahdollisuudet kansainvälistyä esimerkiksi hakeutumalla opiskelijavaihtoon tarjolla olevien useiden vaihto-ohjelmien kautta. Lisäksi opiskelijat voivat hakeutua kansainväliseen harjoitteluun ulkomaille, parantaa sekä kielitaitoaan, sanavarastoaan että tietämystään eri oikeudenaloista oikeustieteiden opetussuunnitelmaan kuuluvien lukuisten englanninkielisten opintojaksojen kautta sekä toimia kv-tuutorina Itä-Suomen yliopistoon saapuville kansainvälisille vaihto-opiskelijoille. Kansainvälistymiseen on siis monia mahdollisuuksia! Oikeustieteiden laitoksen Erasmus-vaihtosopimukset eri yliopistojen kanssa löytyvät www-sivuiltamme. Oikeustieteiden laitos kuuluu myös Nordplus Law Network:iin, joka mahdollistaa opiskelijavaihdon Pohjoismaihin ja Baltian maihin.

Neuvonta kansainvälisissä asioissa

Oikeustieteiden laitos
Kv-koordinaattori Mia Kilpeläinen
[email protected]
Aurora II, huone 2076, puh. 050 4422631

Opiskelijat valitaan Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekuntaan julkisoikeuden opiskelijaksi. Opiskelijan tulee valita pääaineensa opintojen edetessä (toisen opintovuoden syksyllä) ja ilmoittaa valitsemansa pääaine opiskelijarekisteriin oikeustieteiden opintoyhteisöstä lomakkeella. Hallintotieteiden kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat voivat halutessaan muuttaa pääainettaan. Ilmoitus muutoksesta toimitetaan erillisellä lomakkeella (ks. oikeustieteiden laitoksen www-sivut, avautuu uuteen välilehteen) opintopalveluihin. HOPS laaditaan WebOodissa valitusta pääaineesta. Tutkinto suoritetaan valitun pääaineen vaatimusten mukaisesti.

Opiskelijat suorittavat hallintotieteiden kandidaatin ja -maisterin tutkinnon pääaineena eurooppaoikeus, finanssioikeus, hallinto-oikeus, lainsäädäntötutkimus, rikos- ja prosessioikeus ja rikollisuuden tutkimus, siviilioikeus tai ympäristöoikeus. Kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja tavoitteellinen suoritusaika on kolme vuotta. Maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä ja tavoitteellinen suoritusaika kaksi vuotta.

Pelkästään maisterin tutkintoa suorittamaan valittujen opiskelijoiden (erillisvalinta) maisterin tutkintorakenteeseen sisältyy aina pääaineen syventävät opinnot (60 op), mutta muut 60 op:een laajuiset opinnot määritellään opiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa ottaen huomioon opiskelijan aiemmat opinnot (dekaanin päätös 9.12.2009).

HTK-tutkinto (180 op)

Pääaineet: eurooppaoikeus, finanssioikeus, hallinto-oikeus, lainsäädäntötutkimus, rikos- ja prosessioikeus ja rikollisuuden tutkimus, siviilioikeus tai ympäristöoikeus. Sivuaineena voi lisäksi suorittaa valtiosääntöoikeuden perusopinnot (25 op).

1. Koulutuksen tavoitteena on antaa valmiudet oikeudellista asiantuntemusta edellyttäviin työtehtäviin,
2. perusteltujen oikeudellisten ratkaisujen tekemiseen,
3. oikeudellisen ja muun informaation hankintaan ja hallintaan ja
4. oikeudelliseen ja muuhun viestintään.

HTK-tutkinnon opintopolku ja tutkintorakenne on esitelty oikeustieteiden laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

HTM-tutkinto (120 op)

Pääaineet: eurooppaoikeus, finanssioikeus, hallinto-oikeus, lainsäädäntötutkimus, rikos- ja prosessioikeus ja rikollisuuden tutkimus, siviilioikeus tai ympäristöoikeus.

Koulutuksen tavoitteena on antaa valmiudet

1. oikeudellista asiantuntemusta edellyttäviin erityistehtäviin ja tällaisten tehtävien vaatimien erityistietojen hankkimiseen;
2. hyvin perusteltujen oikeudellisten ratkaisujen tekemiseen;
3. oikeudellisen ja muun informaation hankintaan ja hallintaan sekä uuden tiedon tuottamiseen ja hyödyntämiseen;
4. oikeudelliseen ja muuhun viestintään;
5. tieteelliseen ajatteluun ja oikeustieteen menetelmien käyttöön sekä
6. tieteelliseen jatkokoulutukseen sekä ammatilliseen jatko- ja täydennyskoulutukseen.

Maisterin tutkinto suoritetaan pääsääntöisesti samassa pääaineessa kuin kandidaatin tutkinto on suoritettu. Jos hallintotieteiden kandidaatin tutkintoon on sisältynyt pääaineen perus- ja aineopintojen lisäksi sivuaineen perus- ja aineopinnot (yhteensä 60 op) toisesta oikeustieteiden pääaineesta, voi maisterin tutkinnon suorittaa joko kandidaatin tutkinnon pääaineesta tai sivuaineena olleesta oppiaineesta.

Esimerkki. Opiskelija on suorittanut hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon pääaineena finanssioikeus ja laajana sivuaineena (perus- ja aineopinnot yhteensä 60 op) hallinto-oikeus. Opiskelija voi suorittaa maisterin tutkinnon pääaineenaan joko finanssioikeus tai hallinto-oikeus. Hallintotieteiden maisteriksi valmistuminen ensin finanssioikeudesta ja sitten hallinto-oikeudesta ei ole mahdollista.

Maisterin tutkintoon ei voida sisällyttää samoja opintoja kuin kandidaatin tutkintoon.

HTM-tutkinnon opintopolku ja tutkintorakenne on esitelty oikeustieteiden laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

Eurooppaoikeuden opetuksen tavoitteena on antaa yleiskuva integraation historiasta ja monipuoliset perustiedot Euroopan unionin päätöksenteosta sekä keskeisistä aineellisoikeudellisista aloista, etenkin sisämarkkina- ja kilpailuoikeudesta. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää EU:n päätöksenteon oikeudellisia ja poliittisia ulottuvuuksia, osaa analysoida, vertailla ja arvioida erityyppisiä EU-oikeudellisesti relevantteja aineistoja (perussopimukset, sekundäärilainsäädäntö, oikeuskäytäntö, toimielinten väliset sopimukset, soft law -aineisto) ja osaa perustella oikeudellisia tulkintaratkaisuja eurooppaoikeudellisin argumentein.

Eurooppaoikeuden opintojaksot suositellaan suoritettavaksi opinto-oppaassa esitetyssä järjestyksessä. Jaksojen sisältö on suunniteltu siten, että kukin jakso rakentuu edellisissä jaksoissa opiskeltujen asioiden hallinnalle. Esimerkiksi kaikille pääaineopiskelijoille olisi suotavaa osallistua aivan aluksi Eurooppaoikeuden perusteet -kurssille, jossa annetaan yleiskuva eurooppaoikeuden sisällöstä. Oppiaineen opetusmenetelmissä painottuvat luennot, seminaarit ja kirjatentit. Opetusta on tarjolla sekä suomeksi että englanniksi.

Tarkemmat tiedot eurooppaoikeuden opintokokonaisuuksista ja niiden sisällöstä WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen) olevassa julkisoikeuden opinto-oppaassa.

Finanssioikeuden opintojen tavoitteena on antaa kokonaiskuva finanssioikeudesta oikeudenalana. Opinnot antavat hyvät valmiudet myös muiden kuin vero-oikeudellisten päätösten tekemiseen.

Finanssioikeuden opinnot aloitetaan vero-oikeuden perusteet -opintojaksolla, minkä jälkeen toisena opiskeluvuotena suoritetaan henkilöverotuksen perusteet, elinkeinoverotuksen perusteet, arvonlisäverotuksen perusteet ja perintö- ja lahjaverotus.

Elinkeinoverotuksen erityiskysymyksiä koskeva opintojakso on syytä suorittaa vasta elinkeinoverotuksen perusteiden opintojakson jälkeen, samoin arvonlisäverotuksen erityiskysymyksiä koskeva opintojakso arvonlisäverotuksen perusteiden jälkeen. Verotusmenettelyn ja veroprosessin opintojakso on tarkoituksenmukaista suorittaa vasta vero-oikeuden perusteiden jälkeen. Maa- ja metsätalousverotuksen perusteet on perusteltua suorittaa vasta henkilöverotuksen perusteiden ja elinkeinoverotuksen perusteiden jälkeen. Opintojen myöhempään vaiheeseen kannattaa jättää kansainvälinen verotus, finanssihallinto-oikeus ja aivan aineopintojen loppupuolelle vero-oikeuden oikeustapausharjoitukset. Siviilioikeuden tarjontaan kuuluva yhtiöoikeus (5 op) on tärkeä erityisesti liikeverotuksen kannalta. Laskentatoimen perusteet on finanssioikeuden tarjonnassa (tuottajana kauppatieteiden laitos), ja opintojakson hallinnalla on hyvin suurta merkitystä erityisesti liikeverotuksessa, mutta myös finanssihallinto-oikeuden opinnoissa.

Opintojen suorittamisjärjestys perustuu siihen, että myöhempi opintojakso perustuu edellisissä jaksoissa opitun varaan.

Itä-Suomen yliopistossa on tarjolla erittäin laaja valikoima finanssioikeuden aineopintoja. Finanssioikeuden opinnot valmentavat opiskelijoita toimimaan paitsi verohallinnon monipuolisissa ja haasteellisissa tehtävissä myös vero-oikeuden asiantuntijatehtävissä tilintarkastusyhteisöissä ja muissa yrityksissä ja yhteisöissä.

Sivuaineet

Finanssioikeuden opiskelijoille suositeltavia sivuaineita ovat hallinto-oikeus, siviilioikeus, lainsäädäntötutkimus sekä liiketaloustiede, erityisesti kirjanpitoon ja laskentatoimeen liittyvät opintojaksot.

Kaikissa finanssioikeuden opintojaksojen kuulusteluissa saa olla laskin mukana.

Tarkemmat tiedot finanssioikeuden opintokokonaisuuksista ja niiden sisällöistä WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen) olevassa julkisoikeuden opinto-oppaassa.

Hallinto-oikeuden perus- ja aineopinnot (25 + 35 op) voi koota useilla eri tavoilla. Jäljempänä esitetty kuvaus hallinto-oikeuden perusopinnoista on suositus: vain yleishallinto-oikeuden opintojakso on pakollinen osa hallinto-oikeuden perusopintoja (25 op). Kandidaatin tutkielma (10 op) on taas pakollinen osa aineopintoja. Hallinto-oikeuden perus- ja aineopintoihin (yht. 60 op) voi myös sisällyttää edellä tässä oppaassa esitetyn mukaisesti 19 opintopisteen verran muita kuin hallinto-oikeuden opintojaksoja. Suositeltavia yksittäisiä opintojaksoja ovat esimerkiksi sopimusoikeuden, työoikeuden, eurooppaoikeuden ja valtiosääntöoikeuden opintojaksot.

Sivuaineet

Hallinto-oikeutta pääaineena opiskeleville sopivia sivuaineita ovat – henkilökohtaisesta opintosuunnitelmasta riippuen – muut oikeustieteiden oppiaineet (esimerkiksi finanssioikeuden, eurooppaoikeuden, valtiosääntöoikeuden, ympäristöoikeuden sekä siviilioikeuden perusopinnot). Hallinto-oikeutta tukevia sivuaineita löytyy myös yliopiston muiden oppiaineiden opetustarjonnasta (esimerkiksi johtaminen ja psykologia).

Hallinto-oikeuden pääaineopiskelijan on tarkoituksenmukaista suorittaa hallinto-oikeuden perus- ja aineopinnot pääosin toisen lukuvuoden aikana. Oikeustapauskurssi ja kandidaatin seminaari kannattaa sijoittaa aineopintojen loppuvaiheeseen. Kandidaatin seminaari on pakollinen osa aineopintoja ja oikeustapauskurssin suorittamista suositellaan vahvasti. Opintojaksokuvausten (ks. WebOodi) yhteydessä on suosituksia opintojaksojen suoritusjärjestyksestä.

Tarkemmat tiedot hallinto-oikeuden opintokokonaisuuksista ja niiden sisällöistä WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen) olevassa julkisoikeuden opinto-oppaassa.

Lainsäädäntötutkimus antaa erityisiä valmiuksia sellaisiin oikeudellisiin asiantuntijatehtäviin, joihin muut yksiköt eivät riittävästi valmenna. Ensinnäkin oppiaine antaa käyttökelpoisia työvälineitä asiantuntijoille, jotka toimivat oikeudellisen sääntelyn suunnitteluun (yhteiskuntasuunnitteluun) liittyvissä päätöksentekotehtävissä. Toiseksi oppiaine antaa erinomaisia valmiuksia säädösvalmisteluun liittyvien tehtävien hoitamisessa, esimerkiksi lainvalmistelijoina, asiantuntijoina, etujärjestöjen edustajina, lausunnonantajina, kommentoijina jne. Kolmanneksi oppiaine valmentaa yritysten toiminnan suunnitteluun (yritysoikeussuunnitteluun) liittyviin asiantuntijatehtäviin. Tällöin opiskelija työllistyy yritysten lisäksi erilaisiin etujärjestöihin ja tutkimuslaitoksiin, joissa asiantuntijan tehtäviin kuuluu arvioida sääntelyn vaikutuksia.

Oppiaineen tarjoamien erityistaitojen lisäksi opiskelija voi sivuaineopintojensa kautta hankkia itselleen myös vahvan oikeudellisen asiantuntijuuden, mikä mahdollistaa työllistymisen aivan samoihin työtehtäviin kuin muut oikeustieteen opiskelijat.

Lainsäädäntötutkimuksen pääaineopiskelijan on tarkoituksenmukaista suorittaa yleiset oikeusjärjestysopinnot ensimmäisenä lukuvuotena. Kandidaatin tutkielmaan kuuluva seminaari kannattaa sijoittaa aineopintojen loppuvaiheeseen.

HTK-tutkintoon kuuluvat lainsäädäntötutkimuksen pääaineopinnot ovat laajuudeltaan vähintään 60 op. Aineopintoihin sisältyvät opintojaksot voivat sisältyä myös muiden oppiaineiden aine- ja muihin opintoihin. Tällöin on huomattava, että opintojakson suoritus voi sisältyä vain yhteen oppiaineeseen tai aineopintosuoritukseen.

Tarkemmat tiedot laisääntötutkimuksen opintokokonaisuuksista ja niiden sisällöistä WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen) olevassa julkisoikeuden opinto-oppaassa.

Ensimmäisellä opintojaksolla (rikos- ja prosessioikeuden perusteet) annetaan jokseenkin kattava yleiskuva rikosoikeuden, rikosprosessin, siviiliprosessin ja maksukyvyttömyysoikeuden perusteista. Peruskurssia seuraavat jaksot rakennetaan peruskurssilla opitun pohjalle.

Rikos- ja prosessioikeuden ja rikollisuuden tutkimuksen opintojaksot kannattaa suorittaa opinto-oppaan esittämässä järjestyksessä, koska jaksojen sisältö on suunniteltu siten, että seuraava jakso rakentuu edellisissä jaksoissa opitun varaan. Tietyillä opintojaksoilla on tarkemmat edellytykset, jotka käyvät ilmi opintojaksokuvauksesta.

Sivuaineet

Soveltuvia sivuaineita rikos- ja prosessioikeuden ja rikollisuuden tutkimuksen opiskelijoille ovat esimerkiksi hallinto-oikeus, valtiosääntöoikeus, siviilioikeus, sosiologia sekä tilastotiede. Rikos- ja prosessioikeuden ja rikollisuuden tutkimuksen rinnalla – esimerkiksi HTM-tutkinnon vapaavalintaisena sivuaineena – on mahdollista suorittaa myös laaja oikeuspsykologian perusopinnot (25 op) -opintokokonaisuus. Oikeustieteiden opiskelijan on suoritettava ennen oikeuspsykologian perusteet -opintokokonaisuuden aloittamista terveyden ja mielen-terveyden psykologian perusteet (5 op) psykologian oppiaineen tarjonnasta. Psykologian perusopinnot on hyvä tutkinnon vapaavalintainen sivuaine.

Tarkemmat tiedot rikos- ja prosessioikeuden ja rikollisuuden tutkimuksen opintokokonaisuuksista ja niiden sisällöistä WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen) olevassa julkisoiden opinto-oppaassa.

Siviilioikeuden opintojaksojen kirjo on laaja. Perusopintojen tarkoituksena on antaa opiskelijalle perustiedot siviilioikeuden keskeisistä osa-alueista ja luoda hyvä pohja aineopintojen opiskelulle. Siviilioikeuden opiskelu alkaa yksityisoikeuden perusteet opintojaksolla, jolla opittujen perusteiden varaan myöhempi opiskelu rakentuu. Jaksolla on keskeinen asema koko siviilioikeuden opintokokonaisuuden kannalta. Seuraavana opintojaksona on syytä suorittaa sopimusoikeus, koska suurella osalla myöhemmistä opintojaksoista tarvitaan perustietoja sopimusoikeudesta.

Opiskelija saa muodostaa aineopintokokonaisuutensa vapaasti siviilioikeuden opintojaksotarjonnasta omien intressiensä mukaisesti. Yksittäisten opintojaksojen yhteydessä on mainittu suositeltavista edeltävistä opinnoista (ks. opintojaksokuvaus WebOodissa).

Siviilioikeus antaa vankan oikeudellisen pohjan yritystoiminnan piiriin sijoittuville, asianajajille sekä tuomioistuinten, järjestöjen ja julkisyhteisöjen palvelukseen sijoittuville. Opiskelija voi suuntautua eri urapoluille sekä pääaineen sisällä tekemiensä kurssivalintojen että sivuainevalintojen perusteella hyödyntämällä sekä oikeustieteen laitoksen että koko yliopiston tarjoamia sivuainevaihtoehtoja. Siviilioikeus on keskeinen osaamisen alue yritystoiminnassa, tuomioistuinten toiminnassa ja asianajossa. Pankki- ja vakuutussektorille voi suuntautua yhdistämällä siviilioikeuteen vero-oikeudellisia ja kauppatieteellisiä opintoja. Yritysten tai julkisyhteisöjen henkilöstöhallinnon tehtäviin suuntautuva voi opiskella siviilioikeuden pääaineopintojen – erityisesti työoikeuteen keskittyvien kurssien lisäksi – muun muassa johtamista ja sosiologiaa. Kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten palvelukseen aikova opiskelija voi painottaa pääaineen opintoja kansainväliseen kauppaoikeuteen ja opiskella sivuaineina esimerkiksi kauppatieteitä, yhteiskuntapolitiikkaa ja kieliä. Siviilioikeuden pääaineopiskelija voi pätevöityä esimerkiksi valtion tai kuntien hankintoihin liittyviin tehtäviin valitsemalla sivuaineikseen hallinto-oikeutta, sosiaalioikeutta, kauppatieteen opintoja ja sosiaalipolitiikkaa.

Tarkemmat tiedot siviilioikeuden opintokokonaisuuksista ja niiden sisällöistä WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen) olevassa julkisoikeuden opinto-oppaassa.

Ympäristöoikeuden opintojen tavoitteena on antaa kokonaiskuva ympäristöoikeudesta oikeudenalana. Opinnot antavat hyvät valmiudet ympäristöllisten ja muiden oikeudellisten päätösten tekemiseen. Ympäristöoikeuden opinnot aloitetaan opintojaksolla Ympäristöoikeuden perusteet. Ympäristöoikeuden perusopintokokonaisuuteen (25 op) kuuluvat opintojaksot on määritelty, joten kokonaisuusmerkinnän saaminen edellyttää juuri näiden opintojaksojen suorittamista. Perusopintojen jälkeen osaamista on mahdollista syventää aineopinnoissa. Ympäristöoikeuden opetuksessa painottuu oikeudellisen kirjoittamisen ja vakuuttavan argumentaation harjoitteleminen. Suositeltavaa olisi, että ennen kandidaatintutkielman laatimista olisi tehty vähintään 2–3 esseetä tai muuta kirjallista opintojen osasuoritusta (esim. oppimispäiväkirjaa). Osasuoritusten hyväksilukemismenettely vaihtelee opintojaksoittain.

Ympäristöoikeuden pääaineopiskelijoiden suositellaan suorittavan Itä-Suomen yliopiston monitieteisiä ympäristöopintoja ainakin perusopintojen (25 op) laajuisesti. Lisäksi erityisesti hallinto-oikeus, eurooppaoikeus ja ympäristöpolitiikka ovat suositeltavia sivuaineita ympäristöoikeuden opiskelijoille.

Ympäristöoikeudesta valmistuneet ovat sijoittuneet vaativiin asiantuntijatehtäviin yrityksiin, ministeriöihin, ELY-keskuksiin, kuntiin sekä tutkimuslaitoksiin. Tyypillisiä tehtävänimikkeitä ovat mm. ympäristölakimies, ympäristöpäällikkö ja ympäristöasiantuntija. Jos opiskelija valitsee sivuaineeksi eurooppaoikeuden ja/tai suorittaa kansainväliseen ympäristöoikeuteen keskittyviä kursseja, tämä antaa valmiuksia ylikansallisiin ympäristöoikeudellisiin työtehtäviin. Tällaisia tehtäviä löytyy paitsi Suomesta myös kansainvälisistä yrityksistä, kansainvälisistä järjestöistä ja kansalaisjärjestöistä. Kansallisiin ympäristöhallinnon ja yksityissektorin tehtäviin suuntautuville opiskelijoille hyötyä on erityisesti hallinto- ja siviilioikeuden sivuainekokonaisuuksista.

Tarkemmat tiedot ympäristöoikeuden opintokokonaisuuksista ja niiden sisällöistä WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen) olevassa julkisoikeuden opinto-oppaassa.

ON- ja OTM-tutkintojen rakenteet

Oikeusnotaarin (ON) tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja tavoitteellinen suoritusaika on kolme vuotta. Oikeustieteen maisterin (OTM) tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä ja tavoitteellinen suoritusaika kaksi vuotta.

Oikeustieteellisen alan tutkinnot (oikeusnotaari ja oikeustieteen maisteri) tuottavat kelpoisuuden tuomarin tehtäviin ja vastaaviin muihin yleisjuristitutkintoa edellyttäviin ammatteihin (esimerkiksi syyttäjä ja asianajaja). Yleisjuristitutkinnot (ON/OTM) ovat laaja-alaisia yleistutkintoja, joissa perehdytään kattavasti ja monipuolisesti kaikkiin keskeisiin oikeudenaloihin.

Koulutuksen yleiset osaamistavoitteet

ON- ja OTM-tutkinnot suorittaneella henkilöllä on oikeudellisissa työtehtävissä tarvittavat ongelmanratkaisu-, tiedonhallinta- ja argumentointitaidot. ON- ja OTM-tutkinnot   suorittanut:

• on virkakelpoinen tuomarin tehtäviin
• osaa hankkia ja jäsentää oikeudellista tietoa ja arvioida sitä kriittisesti
• osaa hahmottaa oikeudellisia ongelmia ja niiden ratkaisuvaihtoehtoja
• tuntee Suomen ja Euroopan unionin oikeuden pääpiirteet ja ymmärtää kansainvälisen sääntelyn merkityksen Suomen oikeusjärjestelmälle
• tuntee oikeudellisen sääntelyn syntyprosessit ja sääntelyn merkityksen yhteiskunnassa
• osaa ilmaista itseään suullisesti ja kirjallisesti selkeällä ja vakuuttavalla tavalla sekä puolustaa omaa näkemystään muille asiantuntijoille
• pystyy käyttämään oikeudellista asiantuntemustaan kansainvälisissä ja moniammatillisissa toimintaympäristöissä
• tuntee oikeustieteen teorianmuodostuksen ja keskeiset tutkimusmenetelmät
• omaa edellytykset tieteelliseen tutkimustyöhön ja uuden oikeudellisen tiedon tuottamiseen

Oikeustieteellisen koulutuksen Joensuun malli: johtoteema-ajattelu

Itä-Suomen yliopistosta valmistuvien oikeusnotaarien ja oikeustieteen maistereiden tiedollinen laaja-alaisuus ja työelämävalmiudet otetaan tutkintojen rakenteessa ja oikeustieteiden opetuksessa huomioon seuraavalla kolmella eri tavalla.

1. Opintopolun läpäisevät opetuksen johtoteemat. Opetuksessa painotetaan eri oikeudenaloille yhteisten teemojen eli johtoteemojen käsittelyä – mahdollisimman monen oikeuden alan mahdollisimman yksityiskohtaisen käsittelyn sijaan. Opintopolun läpäiseviä johtoteemoja ovat: a) yleiset opit, b) perus- ja ihmisoikeudet, c) oikeuden kansainvälistyminen ja eurooppalaistuminen sekä d) oikeuslähteet ja oikeudellinen argumentaatio. Nämä teemat toistuvat erilaisin painotuksin läpi opintopolun, mikä auttaa opiskelijaa hahmottamaan eri oikeudenalojen välisiä yhteyksiä ja erityispiirteitä.
2. Opitun tiedon kumuloituminen ja vahvistuminen. Tutkintorakenne ja opintojen suoritusjärjestystä koskeva suositus rakentuvat ajatukselle opetettavan tiedon kumuloitumisesta ja asteittaisesta vahvistumisesta läpi koko opintopolun. Sekä oikeudenalojen perusteiden opintojaksoilla että myöhemmissä opinnoissa kerrataan aiemmin muilla opintojaksoilla opittua ja kytketään uusi tieto jo opittuihin asiakokonaisuuksiin. Esimerkiksi rikos- ja prosessioikeuden perusteiden opintojaksolla opittua syvennetään sekä siviiliprosessioikeuden että rikosoikeuden opintojaksoilla, ja yksityisoikeuden perusteet -kurssilla opetettu kertautuu ja täydentyy muun muassa sopimusoikeuden, vahingonkorvaus- ja vakuutusoikeuden sekä kiinteistöoikeuden opetuksessa. Tiedon kumuloitumiseen kiinnitetään huomiota myös oppiaineiden välillä. Esimerkiksi hallintoprosessioikeus-opintojaksolla palataan aiemmin muun muassa vero-oikeuden ja ympäristöoikeuden opetuksessa käsiteltyihin teemoihin.
3. Oikeudellisen ajattelun ja työelämävalmiuksien oppiminen. Oikeustieteellinen asiantuntemus ei ole pelkästään eri oikeudenalojen normistojen tuntemista vaan ennen kaikkea kykyä ajatella oikeudellisesti ja soveltaa osaamistaan käytäntöön, myös oikeudenalarajat ylittäen. Opetuksessa käytetään läpi koko opintopolun opetusmenetelmiä, jotka tukevat oikeudellisten argumentaatio- ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä. Opetuksessa korostuu vuorovaikutuksellisuus sekä opiskelijoiden aktiivinen rooli ja vastuu oppimisestaan. ON-tutkinnon aikana opiskelija osallistuu vähintään kuudelle seminaarimuotoiselle opintojaksolle ja laatii vähintään kahdeksan kirjallista työtä. Myös luentomuotoisessa opetuksessa käytetään aktivoivia opetusmenetelmiä, esimerkiksi harjoitustehtäviä. Käytettävät opetusmenetelmät tukevat myös juristeille keskeisten yleisten työelämävalmiuksien kuten viestintä-, yhteistyö- ja organisointitaitojen oppimista. Opetuksen työelämäkytkentä varmistetaan hyödyntämällä työelämässä olevien vierailuluentoja. Oikeudenalarajat ylittäviä ongelmalähtöisiä opintojaksoja sisältyy myös pakollisiin opintoihin (esimerkiksi kiinteistöoikeus). Oikeudellisen ajattelun oppiminen linkittyy erityisesti neljänteen opintopolun läpäisevään opetuksen johtoteemaan eli oikeuslähteisiin ja oikeudelliseen argumentaatioon.

ON-rakenne (180 op) ja opintopolku on esitelty oikeustieteiden laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

OTM-tutkinnon rakenne (120 op) ja opintopolku on esitelty oikeustieteiden laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

Tutkintojen tarkemmat sisällöt Oikeustiede, (ON/OTM) -opinto-oppaassa WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen).

Kansainväliset maisteriohjelmat

Oikeustieteiden laitoksella on kaksi kansainvälistä maisteriohjelmaa: Environment, Natural Resources & Climate Change: Master's Degree Programme in Environmental Policy and Law (MICL, MSocSc) sekä Joint Nordic Master Programme in Environmental Law (NOMPEL, MICL/OTM).

Environmental Policy and Law -maisteriohjelman opetussuunnitelma on esitelty maisteriohjelman internet-sivuilla (avautuu uuteen välilehteen).

Environmental Policy and Law -maisteriohjelmassa on kaksi pääainevaihtehtoa:

• Natural Resources Governance, tavoitetutkinto Master's Degree in Social Sciences (MSocSc) tai
• Environmental and Climate Change Law, tavoitetutkinto Master of International and Comparative Law (MICL) tai OTM (jos opiskelija on suorittanut ON-tutkinnon).

Perustutkinto-opiskelijat voivat siirtyä opiskelemaan maisteriohjelmaan alla kuvatun menettelyn mukaisesti, jos

1. Opiskelijalla on opinto-oikeus suorittaa hallintotieteiden maisterin (HTM) tai oikeustieteen maisterin tutkinto (OTM)

JA

2. Opiskelija on suorittanut HTK-tutkinnon (julkisoikeus) tai ON-tutkinnon

TAI

3. Opiskelijalla on suoritettuna alempi korkeakoulututkinto ja hän on suorittanut Itä-Suomen yliopiston vaatimusten mukaiset 60 opintopisteen laajuiset Yleiset oikeusjärjestysopinnot tai niitä vastaavat opinnot.

Hakeminen tapahtuu vapaamuotoisella, dekaanille osoitetulla hakemuksella. Opinto-oikeuden vaihtaminen ei ole sidottu tiettyyn ajankohtaan. Opinto-oikeuden vaihtaminen edellyttää luopumista aiemmasta HTM-opinto-oikeudesta. Opiskelijat, joilla on OTM-opinto-oikeus, hakevat siirtoa kansainväliseen maisteriohjelmaan, jossa voivat edelleen suorittaa opintonsa OTM-tavoitetutkinnolla, kuitenkin kv-maisteriohjelman tutkintorakenteen mukaisesti. Kansainvälisessä maisteriohjelmassa opiskelu tapahtuu englannin kielellä.

Opiskelijan, joka suunnittelee maisteriohjelmaan hakeutumista, on syytä huomioida, että maisteriohjelmaan kuuluvia pakollisia opintojaksoja ei kannata kiinnittää HTK-/ON-tutkintoon, sillä maisterin tutkintoon ei voida sisällyttää samoja opintoja kuin HTK-/ON-tutkintoon.

Joint Nordic Master Programme in Environmental Law (NOMPEL) on UEF:n sekä Uppsalan ja Tromssan yliopistojen yhteistyössä toteuttama kaksivuotinen maisteriohjelma, jota koordinoi Uppsalan yliopisto. Ohjelman nettisivut sekä opetussuunnitelma löytyvät Uppsalan yliopiston sivuilta (avautuu uuteen välilehteen).

Kaksivuotisen ohjelman aikana opiskelijat opiskelevat kolmessa Pohjoismaassa: opinnot aloitetaan Uppsalan yliopistossa Ruotsissa, minkä jälkeen opiskelijat siirtyvät Itä-Suomen yliopistoon. Viimeisen opintokokonaisuuden opiskelijat suorittavat Tromssan yliopistossa Norjassa. Opiskelijat saavat kolmen yliopiston myöntämän yhteistutkinnon, jonka sisällöllisinä ympäristöoikeudellisina painopistealoina ovat luonnonvara-, ilmasto- ja energiaoikeus.

Itä-Suomen yliopiston myöntämä tutkinto on Master of International and Comparative Law (MICL).  Mikäli opiskelija on suorittanut ON-tutkinnon, voidaan hänelle myöntää oikeustieteen maisterin tutkinto.

Perustutkinto-opiskelijat voivat HTK- tai ON-tutkinnon suoritettuaan hakea maisteriohjelman opiskelijaksi. Hakeminen tapahtuu Uppsalan yliopiston kautta, lisätietoja Uppsalan yliopiston sivuilla (avautuu uuteen välilehteen).

Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksella (avautuu uuteen välilehteen) voi opiskella pääaineena sosiaali- ja terveyshallintotiedettä, sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintoa ja terveystaloustiedettä. Useat laitoksen oppiaineista ovat ainutlaatuisia, eikä niitä voi opiskella pääaineena missään muualla Suomessa.

Laitoksella on mahdollista suorittaa joko terveystieteiden tai yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto (TtM, YTM) sekä tieteellisenä jatkotutkintona joko terveystieteiden tai yhteiskuntatieteiden lisensiaatin (TtL, YTL) tai filosofian, terveystieteiden tai yhteiskuntatieteiden tohtorin (FT, TtT, YTT) tutkinto. Terveystaloustieteen opiskelijat suorittavat terveystieteiden maisterin tutkinnon, sosiaali- ja terveyshallintotieteen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon maisteriohjelman opiskelijat voivat suorittaa joko terveystieteiden tai yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon.

HOPS-keskusteluissa sovitaan aiemmin suoritettujen opintojen korvaavuuksista ja muualla suoritettujen opintojen sisällyttämisestä opintoihin. Korvaaminen tarkoittaa tutkintorakenteessa pakollisena olevan opintojakson korvaamista aiemmin suoritetulla opintojaksolla. Sisällyttäminen puolestaan tarkoittaa aiemmin suoritetun opintojakson tai opintokokonaisuuden sisällyttämistä tutkintoon sellaisenaan. Tämä koskee vapaasti valittavia opintoja. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksella noudatetaan tiedekunnan linjauksia hyväksi lukemisesta (katso tarkemmin tiedekunnan yhteisestä osuudesta: YHKA: AHOT-pysyväismääräysten tarkennukset). Aiempien opintojen perusteella hyväksytään korvaavia opintoja korkeintaan 15 opintopisteen verran. Yli kymmenen vuotta vanhoilla opintosuorituksilla ei voi korvata tutkintoon sisältyviä opintojaksoja.

Alemman ja ylemmän ammattikorkeakoulun opintoja ei lähtökohtaisesti hyväksytä sisällytettäväksi osaksi maisterin tutkintoa. Poikkeuksena tästä ovat maisterin tutkinto-opinto-oikeuden aikana ristiinopiskeluoikeuden kautta suoritetut, erikseen nimetyt opintojaksot. Jokainen ratkaisu katsotaan erikseen tapauskohtaisesti hops-ohjaajan kanssa.

Saman Itä-Suomen yliopiston opintojakson voi sisällyttää useaan (kaksoiskiinnitys) opintokokonaisuuteen laitosten tai oppiaineiden opetussuunnitelmien mukaisesti, jos kyseessä on opintokokonaisuuksiin kuuluva pakollinen opintojakso, jonka asemesta ei voi suorittaa muita opintoja eikä useasti kiinnittämistä ole opetussuunnitelmassa erikseen rajattu. Jos kaksoiskiinnitettäviä opintoja on enemmän kuin kuuden opintopisteen edestä, opiskelija sopii HOPS-ohjaajan kanssa täydentävästä suorituksesta kuuden opintopisteen ylittävien opintojen osalta.

Opintojen vanheneminen: 1.8.2019 ja tämän jälkeen opintonsa aloittavia koskee opintojen vanhenemissääntö. Maisterin tutkintoon voidaan sisällyttää enintään 10 vuotta vanhoja opintosuorituksia koskien sisältyvyyksiä ja hyväksilukuja.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon ja terveystaloustieteen opiskelijoilla maisteriopintoihin sisältyy 5 op laajuinen harjoittelu. Tutkintoon sisältyvä harjoittelu voi olla joko käytäntö- tai tutkimuspainotteinen. Oleellista on, että harjoittelu tukee tutkinnon tavoitteita ja opiskelijan urasuunnitelmien toteutumista. Harjoittelun tulee soveltua opiskelijan tutkintoon ja pääaineeseen. Harjoittelun soveltuvuus katsotaan yhdessä HOPS-ohjaajan kanssa.

Opiskelijoita kannustetaan hankkimaan harjoittelupaikka itsenäisesti, mutta mahdollisia harjoittelupaikkoja voi tiedustella myös HOPS-ohjaajalta. Opiskelijat voivat tutustua yliopistolle lähetettyihin harjoittelupaikkatarjouksiin Itä-Suomen yliopiston työharjoittelusivuilla Kamussa.

Harjoitteluun voi hakea vuosittain tiedekunnan laitoksille myöntämää määrärahaa eli harjoittelun tukikuukausia, jotka on tarkoitettu perustutkinto-opiskelijoille ja maksetaan työnantajalle. Harjoittelutukihaku on syksyisin (marras-joulukuu) ja mahdollinen täydennyshaku keväisin. Jäljellä olevia harjoittelutukia voi kysyä myös lukuvuoden aikana laitoksen amanuenssilta, joka toimii harjoittelun yhdyshenkilönä.

Henkilökohtainen opintosuunnitelma eli HOPS on opiskelijan tärkein työväline, jonka jokainen opiskelija laatii opintojensa alussa. HOPS:lla tarkoitetaan koko opiskelun ajan kestävää tavoitteellista, vuorovaikutteista ja opiskelijalähtöistä ohjausprosessia. Ohjauksen määrä ja laatu ovat suhteessa kunkin opiskelijan henkilökohtaisiin tarpeisiin. HOPS-prosessin merkitys korostuu erityisesti työn ohessa opiskelevilla. Opiskelija suorittaa opintonsa aloitusvuoden mukaisella tutkintorakenteella.

HOPS:n teossa avustavat HOPS-ohjaajat:

• Sosiaali- ja terveyshallintotieteen maisteriohjelma: yliopisto-opettaja Juha Rautiainen
• Terveystaloustiede: yliopistonlehtori Eila Kankaanpää
• Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinto: yliopistonlehtori Ulla-Mari Kinnunen
• Kaikkien koulutusten osalta kolmannen maisterivuoden ja tätä ennen aloittaneet opiskelijat: amanuenssi Heli Kemppainen

Laitoksen amanuenssi Heli Kemppainen antaa yleistä opintoneuvontaa ja neuvoo käytännön opiskeluasioissa (harjoittelutuki, tutkinnon hakeminen, opetuksen ja tenttien aikataulut, ilmoittautuminen ym.).

HOPS:lla pyritään edistämään aktiivisen havainnoinnin ajattelutapaa, jolla opiskelija tarkastelee omaa oppimistaan ja asiantuntijuutensa kehittymistä. HOPS ohjaa myös pohtimaan omia vahvuuksia, kiinnostuksen kohteita sekä uratavoitteita. HOPS on opiskelijan ja opettajan vuorovaikutuksessa syntyvä konkreettinen suunnitelma opetussuunnitelmaan kuuluvien opintojen etenemisestä, valituista opintokokonaisuuksista ja ajankäytöstä. HOPS on paras työkalu myös opintojen etenemisen seuraamiseen.

Terveystaloustieteessä, jonka tutkintorakenteeseen kuuluu sivuaine, keskustellaan HOPS:n yhteydessä myös sivuainevaihtoehdoista. Opiskelija voi valita sivuaineensa omien mielenkiinnon kohteidensa mukaisesti työelämävalmiudet lähtökohtanaan. Viimeistään tutkintotodistuksen hakuvaiheessa sivuainekokonaisuudesta täytyy olla suoritusmerkintä. Muissa yliopistoissa suoritettujen sivuainekokonaisuuksien sisällyttämistä tutkintoon haetaan asiointipalvelun kautta HOPS-ohjaajalta.

Kun kaikki tutkintoon vaadittavat opinnot ovat suoritusrekisterissä, tarkista, että opintokokonaisuuksista on merkintä, myös syventävistä opinnoista. Itä-Suomen yliopiston muilla laitoksilla tai avoimessa yliopistossa suoritettujen sivuaineopintojen koostamista pyydetään ao. laitokselta ennen todistushakemuksen jättämistä. Täytä todistushakemus ja lähetä se amanuenssille. Tarkistettu ja hyväksytty HOPS on paras työkalu todistushakemuksen täyttämiseen.

Kansainvälisyys on olennainen osa sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen opetusta. Kansainvälisyyttä pyritään edistämään sekä kotikansainvälistymisenä että opiskelija- ja opettajavaihtona. Kotikansainvälistyminen opetuksessa tarkoittaa sitä, että laitoksen kaikissa oppiaineissa käytetään englanninkielistä oppimateriaalia ja osa opinnoista on yhteisiä kansainvälisten opiskelijoiden kanssa. Kotikansainvälistymistä on myös ulkomaalaisten opettajien antama opetus sekä kansainvälisten tutkijaryhmien toimintaan osallistuminen ja opinnäytetöiden esittely.

Opiskelija- ja opettajavaihdossa hyödynnetään laitoksen kansainvälisiä yhteistyösopimuksia (lähinnä Erasmus+ ja Nordplus). Vaihtoon lähtevän opiskelijan tulee sopia learnig agreementin sisällöstä yhdessä HOPS-ohjaajansa kanssa. Ajantasaista tietoa kansainvälisestä opiskelijavaihdosta, vaihto-ohjelmista, vaihtopaikoista, työharjoittelusta, hakuajoista ja ajankohtaisista tapahtumista löytyy yliopiston kansainvälisten opiskelijapalveluiden sivuilta Kamussa.

Opintorekisteri

WebOodista (avautuu uuteen välilehteen) löytyvät tutkintorakenne, opintojaksojen kuvaukset (mm. suoritustavat) ja voimassaolevat aikataulut. Myös mahdolliset lukuvuoden aikana tapahtuvat aikataulumuutokset päivitetään WebOodissa näkyviin aikatauluihin, joten WebOodia on tarpeen seurata säännöllisesti. Opiskelija tallentaa henkilökohtaisen opetussuunnitelmansa (HOPS) myös WebOodiin (OodiHOPS).

Opintojaksoille ja kuulusteluihin ilmoittautuminen ja osallistuminen

Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksella noudatetaan tiedekunnan yleisiä määräyksiä kuulusteluista.

Tämän lisäksi Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksella noudatetaan seuraavaa käytäntöä:

• Kaikille opintojaksoille ja kuulusteluihin ilmoittaudutaan viimeistään kymmenen (10) päivää ennen kuulustelua tai opintojakson alkamista WebOodissa. Myöhästyneitä tentti-ilmoittautumisia ei oteta vastaan!
• Jos opiskelija haluaa tenttiä useamman kuin yhden tentin samana tenttipäivänä, tulee jokaiseen tenttiin ilmoittautua erikseen.
• Jos taas opiskelija haluaa suorittaa tentin etätenttinä, tulee WebOodin ilmoittautumisen yhteydessä antaa opiskelijan itse järjestämän paikan ja vastuuhenkilön yhteystiedot. Etätenttimisen edellytyksenä on se, että etätentti on samaan aikaan kuin vastaava laitoksen järjestämä tentti Kuopiossa (ks. lisäohjeistus tenttiin ilmoittautumisen yhteydestä).
• Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen opintojaksoja on mahdollista tenttiä vain tiettyinä tenttipäivinä. Yleisiä tenttipäiviä, joissa voisi tenttiä mitä tahansa opintojaksoa, ei ole.

Läsnäolovelvollisuus

Osallistumiseen ja läsnäolovelvoitteeseen vaikuttavat opintojaksoilla käytettävät opetusmenetelmät ja toteutustavat. Ensimmäiselle luentokerralle on osallistuttava, jotta opintojaksoon liittyvät käytännön asiat tulevat selviksi (läsnäolot/poissaolot, suoritukset, tentit). Säännöllinen luennoille osallistuminen on suositeltavaa. Tieto kumuloituu luentokerrasta toiseen, joten poissaolot vaikeuttavat kokonaisuuden ymmärtämistä.

Seminaari-, harjoitus- ja suurryhmäopetuksessa (ml. työpajat) on läsnäolovelvoite. Pääsääntöisesti läsnäolovelvollisuus on 80 %. Poissaolon peruste ei ole esim. työasiat, luottamustoimet tai lomamatkat. Jos jollakin opintojaksolla on tästä poikkeava läsnäolovelvollisuus, se on kirjattu opetussuunnitelmaan. Opintojaksokuvauksista löytyvät kullakin opintojaksolla käytettävät opetusmenetelmät ja toteutustavat.

Opintosuoritusten arviointi

Opintojaksokuvauksissa kuvataan arviointimenettely, ja tarkennettu arviointikäytäntö ja -kriteerit käydään läpi opintojakson ensimmäisellä kerralla. Opintosuorituksia arvioidaan useilla eri tavoilla. Opintosuoritukset arvioidaan kolmen viikon kuluessa tentistä tai opintojakson päättymisestä. Poikkeuksena ovat maisterin tutkintoon kuuluvat opinnäytteet, joiden tarkastusaika on opintojohtosäännön mukaisesti neljä viikkoa.

Opintosuoritukset tai sen osat on suoritettava ja palautettava asetetussa määräajassa. Sosiaali- ja terveysjohtaisen laitoksella on linjattu, että opiskelija voi yhden kerran täydentää hylättyä/määräajassa palautettua opintosuoritusta tai sen osaa (esim. oppimistehtävä).

Tiedotuskanavat

Laitos viestii ajankohtaisista asioista ja toiminnastaan Yammerin STJ/opiskelijat -ryhmässä. Laitoksen virallinen viestintä tapahtuu ryhmän kautta, joten ryhmän viestit kannattaa käydä tilaamassa heti opintojen alussa Yammerista. Kullakin pääaineella on myös oma Yammer-ryhmä, mihin on hyvä liittyä oman pääaineen osalta. Nämä ovat:

STJ / Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon opiskelijat
STJ terveystaloustieteen opiskelijat
STJ Sotehallinnon opiskelijat

Laitoksella on myös omat Facebook- (UEF Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos) ja Twitter-sivustot (UEF Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos @uef_stj) (linkit avautuvat uuten välilehteen), joita käytetään epäviralliseen ja vapaamuotoiseen viestintään sekä erilaisista alaan liittyvistä tapahtumista tiedottamiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon Twitter-tili on nimeltään @tiha_uef (avautuu uuteen välilehteen).

Kannattaa seurata!

Lisäksi huomioitavaa on, että UEF käyttää viestinnässään vain yliopiston sähköpostiosoitetta.

Lisätietoja opiskelusta, ohjauksesta ja toimintakäytännöistä löytyy laitoksen opintoyhteisöstä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

Ainejärjestö

Sosiaali- ja terveyshallintotieteen, sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon ja terveystaloustieteen opiskelijoiden ainejärjestö on TERHO ry (avautuu uuteen välilehteen). TERHO ry:n tehtävänä on valvoa opiskelijoiden etuja opiskeluun liittyvissä asioissa, järjestää tapahtumia sekä liikunta-aktiviteetteja. TERHO ry löytyy myös Facebookista!

Sosiaali- ja terveyshallintotieteen ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon maisteriopiskelijat voivat suorittaa joko terveystieteiden tai yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon. Tavoitetutkinnon muuttaminen tapahtuu vapaamuotoisella hakemuksella viimeistään siinä vaiheessa, kun gradu jätetään tarkastukseen. Hakemukset palautetaan sähköpostin liitetiedostona amanuenssi Heli Kemppaiselle ([email protected]).

Sosiaali- ja terveyshallintotieteen maisteriohjelma

Maisteritutkinto koostuu sosiaali- ja terveyshallintotieteen syventävistä opinnoista (101 op) ja vapaavalintaisista opinnoista (19 op). Sosiaali- ja terveyshallintotieteessä sovelletaan hallinto- ja yhteiskuntatieteiden teoreettisia ja metodologisia lähtökohtia sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä. Koulutuksen sisältö keskittyy kolmeen kokonaisuuteen: vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelut, integroiva johtaminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen tutkiminen ja kehittäminen. Näitä tarkastellaan sekä kotimaisesta että kansainvälisestä näkökulmasta. Vapaasti valittavilla opinnoilla opiskelijat voivat suunnata osaamistaan työelämän kiinnostuksensa mukaisesti.

Maisteritutkinnon tavoitteena on
omaksua sosiaali- ja terveyshallintotieteen keskeinen tietosisältö ja tiedontuottamisen menetelmät sekä arvioida ja soveltaa näitä kriittisesti
vahvistaa tieteellistä lukutaitoa, kriittistä ja analyyttistä ajattelua sekä saada valmiuksia tietopääoman uudistamiseen
saada valmiuksia työskennellä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä monialaisissa ja -tieteellisissä toimintaympäristöissä
maisteriopintojen tavoitteena on lisäksi antaa jatko-opintokelpoisuus pääaineessa
Sosiaali- ja terveyshallintotieteen HOPS-ohjaajana toimii Juha Rautiainen (juha.rautiainen(@uef.fi) sekä opintonsa ennen 2017 aloittaneilla amanuenssi Heli Kemppainen ([email protected])

Tarkemmat tiedot tutkinnosta ja sen sisällöstä ovat WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen) olevassa opinto-oppaassa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon maisteriohjelman (Master’s Degree Programme in Health and Human Services Informatics) opetuksessa korostuu tiedonhallinnon ja johtamisen näkökulma sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikan arvioinnin, kehittämisen ja hyödyntämisen menetelmällisten valmiuksien vahvistaminen. Maisteriohjelman (120 op) lisäksi vaaditaan täydentävinä opintoina tietojenkäsittelytieteen perusopinnot, joilla varmistetaan tietotekniikan ja tietojenkäsittelyn perusosaaminen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon maisteriohjelman opiskelijat voivat suorittaa joko terveystieteiden tai yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon. Tutkinto (120 op) sisältää sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon syventäviä opintoja 91 op, muita opintoja 13 op ja vapaavalintaisia opintoja 16 op sekä näiden lisäksi mahdollisia täydentäviä opintoja maksimissaan 60 op. Maisteritutkinnon suoritettuaan opiskelija on jatko-opintokelpoinen Welma-tohtoriohjelman Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon pääaineessa.

Maisteritutkinnon tavoitteena on, että valmistuttuaan opiskelija osaa

• analysoida ja arvioida sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan keskeistä tietosisältöä ja tiedontuottamisen menetelmiä
• analysoida ja edelleen kehittää tieteellisen tiedon haku-, luku-ja kirjoitustaitoa, kriittistä ja analyyttistä ajattelua sekä omaa tiedonhallinnan ja sen tutkimuksen tietopääomaan
• suunnitella ja johtaa oman alansa asiantuntija- ja kehittäjätehtävissä monialaisissa ja -tieteellisissä toimintaympäristöissä

Kansainvälisyys on olennainen osa opetusta ja siksi sitä pyritään edistämään sekä kotikansainvälistymisenä että opiskelija- ja opettajavaihtona. Kotikansainvälistyminen opetuksessa tarkoittaa muun muassa ulkomaalaisten opettajien antamaa opetusta, kansainvälisten opiskelijoiden kanssa yhdessä opiskelua, vieraskielisen oppimateriaalin hyödyntämistä sekä kansainvälisten tutkijaryhmien toimintaan osallistumista ja opinnäytetöiden esittelyä.

Opintojen aikana opiskelijoilta kerätään palautetta sekä toiminnan ja opetuksen kehittämiseksi, että laadun arvioimiseksi. Opetuksessa kehitetään ja sovelletaan kriittisesti uusia opetus- ja oppimismenetelmiä kulloinkin käytettävissä olevien voimavarojen puitteissa kohderyhmän tarpeet huomioiden. Kehittämistyön taustalla on pyrkimys konstruktiiviseen oppimisnäkemykseen, jossa oppiminen lähtee joustavasti opiskelijan tarpeista. Tavoitteena on opiskelijalähtöisten oppimisprosessien ohjaaminen ja tukeminen, jossa otetaan huomioon työn ohella opiskelevien opiskelijoiden tarpeet mahdollisuuksien mukaan.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon HOPS-ohjaajana ja tutoropettajana toimii yliopistonlehtori Ulla-Mari Kinnunen, [email protected], puh 040 355 3953.

Tarkemmat tiedot tutkinnosta ja sen sisällöstä ovat WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen) olevassa opinto-oppaassa.

Terveystaloustiede

Terveystaloustieteen (Health economics) opetuksessa painottuvat terveydenhuoltojärjestelmän taloudellinen organisointi, tehokkuus hyvinvoinnin tuottamisessa sekä terveyden, terveyspalvelujen käytön ja terveydenhuollon kustannusrasituksen jakauma. Terveystaloustieteen opiskelija perehtyy talousteorian soveltamiseen terveyteen ja terveydenhuoltoon, terveydenhuoltojärjestelmien toimintaan taloudellisina organisaatioina, taloudellisen arvioinnin menetelmiin ja terveystaloustieteelliseen tutkimukseen.

Syksyllä 2019 opintonsa aloittavat suorittavat terveystieteiden maisterin tutkinnon. Maisterin tutkinnon suorittaminen päätoimisena opiskelijana kestää noin 2 vuotta. Opiskelija suorittaa opintonsa aloitusvuoden mukaisella tutkintorakenteella.

Maisteritutkinnon tavoitteena on

• omaksua oman pääaineen keskeinen tietosisältö ja tiedontuottamisen menetelmät sekä arvioida ja soveltaa näitä kriittisesti
• vahventaa tieteellistä lukutaitoa, kriittistä ja analyyttistä ajattelua sekä saada valmiuksia tietopääoman uudistamiseen
• saada valmiuksia työskennellä alan asiantuntijana ja kehittäjänä monialaisissa ja -tieteellisissä toimintaympäristöissä
• maisteriopintojen tavoitteena on lisäksi antaa jatko-opintokelpoisuus pääaineessa.

Opinnot koostuvat suurimmaksi osaksi oman pääaineen opinnoista. Sivuaineilla tai muilla vapaasti valittavilla opintojaksoilla opiskelija voi täydentää ja suunnata osaamistaan haluamallaan tavalla. Sivuaineella tarkoitetaan yhden oppiaineen kokonaisuutta, esimerkiksi sivuaineen perus- tai aineopinnot. Sivuainevaihtoehtoja on runsaasti, ja niistä keskustellaan oman opettajatutorin kanssa HOPS-ohjauksessa. Valtakunnallisen joustavan opinto-oikeuden (JOO) sopimuksen mukaisesti tutkintoon on mahdollista sisällyttää myös sivuaine, jota Itä-Suomen yliopistossa ei ole tarjolla (lisätietoja JOO-opinnoissa kertovalla sivulla KAMUssa). Itä-Suomen yliopisto tukee taloudellisesti opiskelijoiden sivuopintoja ISY:n Avoimessa yliopistossa Aducatessa. Tuki on haettavana kaksi kertaa vuodessa ja sitä myönnetään määrärahojen puitteissa ja vain sellaisten sivuaineiden opiskeluun, joista ei järjestetä opetusta ISY:ssä.

Kansainvälisyys on olennainen osa opetusta ja siksi sitä pyritään edistämään sekä kotikansainvälistymisenä että opiskelija- ja opettajavaihtona. Kotikansainvälistyminen opetuksessa tarkoittaa muun muassa kansainvälisten opiskelijoiden kanssa yhdessä opiskelua ja vieraskielisen oppimateriaalin hyödyntämistä. Myös laitokselle tulevien vaihto-opiskelijoiden tutorina toimiminen on yksi tapa kansainvälistyä jo kotikampuksella. Opiskelijavaihtoon lähteminen kannattaa suunnitella jo opintojen alussa, jotta ne on mahdollista sisällyttää opintosuunnitelmaan.

Terveystaloustieteen oppiainetuutorina ja HOPS-ohjaajana toimii Eila Kankaanpää, [email protected], puh. 040 355 2672.

Tarkemmat tiedot tutkinnosta ja sen sisällöstä ovat WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen) olevassa opinto-oppaassa.

Yhteiskuntatieteiden laitos (avautuu uuteen välilehteen) on monitieteinen kokonaisuus, johon kuuluu viisi pääainetta kahdella kampuksella. Laitoksella järjestetään yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoihin johtavaa koulutusta sekä tieteellistä jatkokoulutusta.

• Hyvinvointi yhteiskunnassa (Kuopion kampus)
• Sosiaalipedagogiikka (Kuopion kampus)
• Sosiaalipsykologia (Kuopion kampus)
• Sosiaalityö (Kuopion kampus)
• Sosiologia (Joensuun ja Kuopion kampukset)
• Yhteiskuntapolitiikka (Joensuun kampus)

Laitoksella toimii yksi maisteriohjelma:

• Border Crossings: Global and Local Societies in Transition – A Master's Degree Programme in the Social Sciences (avautuu uuteen välilehteen, Joensuun kampus, yhdessä historia- ja maantieteiden laitoksen kanssa), maisteriohjelmaan ei oteta uusia opiskelijoita.

Laitoksen Kuopion kampuksella järjestetään filosofian sivuaineopetusta. Filosofian sivuaineopetuksesta vastaa Joensuun kampuksella oikeustieteiden laitos.

Laitoksella tarjotaan lisäksi englanninkielistä opetusta vaihto-opiskelijoille seuraavissa oppiaineissa/ohjelmissa:

• Sosiaali- ja terveysjohtaminen (Kuopio, yhdessä sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen kanssa)
• Sosiaalitieteet (Kuopio)
• Sosiaalityö (Kuopio)
• An International Study Programme in Social Sciences (Joensuu, avautuu uuteen välilehteen)

Sosiaalitieteet, Kuopio / Yhteiskuntatieteet, Kuopio

Sosiaalitieteisiin tai yhteiskuntatieteisiin Kuopion kampukselle valittujen pääaine/ suuntaumisvaihtoehto määräytyy opintojen alkamisajankohdan mukaan.

1. Opintosa ennen 1.8.2019 aloittaneet. Pääaine voi olla sosiaalipedagogiikka, sosiaalipsykologia tai sosiologia.
2. Opintonsa 1.8.2019 ja sen jälkeen aloittaneet (hakukohde keväästä 2020 alkaen yhteiskuntatieteet, Kuopio). Suuntautumisvaihtoehdot ovat monitieteinen hyvinvointi yhteiskunnassa -suuntautumisvaihtoehto ja sosiaalipsykologian suuntautumisvaihtoehto.

Oppiaineiden kandidaattiseminaarit ja teoriakurssit järjestetään pääaineittain ja valitsemalla yhden seminaarin opiskelija valitsee samalla kandidaatin tutkinnon pääaineen tai kandidaatin tutkintonsa opintosuunnan. Lisäksi opiskelijan tulee ilmoittaa pääainevalinnastaan/suuntautumisvalinnastaan laitoksen opintoyhteisöstä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen) saatavalla lomakkeella.

Yhteiskuntatieteet, Joensuu

Yhteiskuntatieteet, Joensuu -hakukohteeseen valittujen pääaine on sosiologia tai yhteiskuntapolitiikka. Opiskelija valitsee pääaineen kandidaattiopintojen loppuvaiheessa. Ohjeet pääaineen valitsemiseksi löytyvät yhteiskuntatieteiden laitoksen opintoyhteisöstä (avautuu uuteen välilehteen). Oppiaineiden kandidaattiseminaarit järjestetään pääaineittain.

Muissa oppilaitoksissa suoritetuilla tutkinnoilla/opinnoilla voidaan korvata opintoja sen mukaan mitä tiedekunnassa on linjattu ja mitä hyväksilukemisesta (sisällyttämisestä ja korvaamisesta) on oppiaineen sisällä päätetty.

Yhteisesti yhteiskuntatieteiden laitoksella on linjattu seuraavaa

• Kandidaattivaiheessa voidaan hyväksyä enintään 25 op toiseen tutkintoon kiinnitettyjä opintoja. Tämä voi sisältää pääaineen menetelmäopintoja tai muita pakollisia opintojaksoja esim. Sosiologian perusteet. Tämä ei sisällä tutkintoon pakollisena kuuluvia kieli- ja viestintäopintoja.
• Kieli- ja viestintäopintojen korvaamisesta päättää Kielikeskus.
• Menetelmäopintojen osalta on päätetty, että kandidaatin tutkintoon tai maisterin tutkintoon voidaan hyväksilukea enintään 10 vuotta vanhoja opintoja. Itä-Suomen yliopistossa (tai Kuopion tai Joensuun yliopistossa) yhteiskuntatieteellisissä oppiaineissa aloitetun ja kesken jääneen tutkinnon osalta aiemmin tehdyistä menetelmäopinnoista ja niiden soveltuvuudesta nykyiseen opetussuunnitelmaan sovitaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman tekemisen yhteydessä silloin, kun opiskelija palaa suorittamaan tutkintoaan loppuun.
• AMK-tutkintoon suoritetuilla tutkimusmenetelmäopinnoilla tai täydennyskoulutuksessa tehdyillä menetelmäopinnoilla ei hyväksilueta kandidaatintutkintoon eikä maisteritutkintoon sisältyviä menetelmäopintoja
• Kandidaatintutkielmaa ei hyväksilueta AMK-tutkintoon tehdyllä opinnäytetyöllä.
• Maisteritutkintoon voidaan hyväksilukea aikaisempaan maisteritutkintoon suoritettuja opintoja enintään 15 op. Tämä voi sisältää menetelmäopintoja tai tutkintoon kuuluvia pakollisia opintojaksoja, pl. tutkielmaopinnot.
• Kirjatenttien osalta on linjattu, että opintojakson kirjallisuuden vaihtuessa lukuvuoden alusta, elokuussa voi tenttiä vanhan tai uuden opetussuunnitelman mukaisesti, syyskuun alusta alkaen vain uuden opetussuunnitelman kirjallisuuden mukaisesti.
• Aikaisempien opintojen perusteella ei voida korvata pro gradu –tutkielmaa eikä henkilökohtaista opintosuunnitelmaa.
• Työkokemuksella ei lähtökohtaisesti korvata opintojaksoja. Mahdollisista poikkeuksista tähän, esim. harjoittelu, ilmoitetaan opintojakson opintojaksokuvauksessa.

Tarkempia tietoja AHOT-prosessista löytyy KAMUsta sekä yhteiskuntatieteiden laitoksen opintoyhteisöstä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

Kuopion kampuksen sosiologian, sosiaalipolitiikan, sosiaalipsykologian, sosiaalityön, sosiaalipedagogiikan ja yhteiskuntapolitiikan opiskelijoiden ainejärjestö on Socius ry. Ainejärjestön verkkosivuilta (avautuu uuteen välilehteen) löytyy tarkempaa tietoa ainejärjestöstä.

Praxis ry on Joensuun kampuksella yhteiskuntapolitiikan, sosiologian ja filosofian opiskelijoiden ainejärjestö. Ainejärjestön verkkosivuilta (avautuu uuteen välilehteen) löytyy tarkempaa tietoa ainejärjestöstä.

Osana opintoja tehtävässä työharjoittelussa opiskelija voi muun muassa kehittää ja vahvistaa ammattitaitoaan, luoda kontakteja työelämään sekä soveltaa opintojen aikana hankittua osaamista käytännössä.  Harjoittelusta lisätietoja KAMUssa, yhteiskuntatieteiden laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen) sekä harjoitteluopintojaksojen opintojaksokuvauksissa WebOodissa.

Henkilökohtainen opintosuunnitelma eli HOPS on opiskelijan työväline. HOPS-työskentelyn avulla opiskelijalla on mahdollisuus suunnitella tutkintoon vaadittavia opintojaan ja seurata niiden etenemistä. HOPS ei ole sitova, vaan sitä voi muokata opintojen edetessä. Opiskelijoita ohjaavat ja opastavat oppiaineittain nimetyt HOPS-vastuuhenkilöt sekä muu oppiaineen henkilökunta. Laitoksen opintoyhteisöstä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen) löytyvät tiedot oppiaineiden HOPS-vastuuhenkilöistä.

Opiskelijat suorittavat osana kandidaatintutkintoa Joensuun kampuksella opintojakson 5525010 Henkilökohtainen opintojen suunnittelu (HOPS), yhteiskuntatieteet ja Kuopion kampuksella yhteiskuntatieteiden/sosiaalitieteiden opiskelijat suorittavat opintojakson 5524006 Henkilökohtainen opintojen suunnittelu, sosiaalitieteet ja sosiaalityön opiskelijat suorittavat opintojakson 5513006 Henkilökohtainen opintojen suunnittelu, sosiaalityö. Opintojaksoihin liittyen opiskelijat tekevät henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) WebOodin OodiHOPS-työkalua hyväksi käyttäen. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman teossa opiskelijoita neuvovat ja ohjaavat oppiaineiden amanuenssit. Oppiaineiden amanuenssit hyväksyvät HOPS:t ja antavat niistä opintosuoritusmerkinnän.

Ulkomailla opiskelu tarjoaa paitsi mielenkiintoisia kursseja myös uusia kokemuksia, uusia ystäviä, mahdollisuuden käyttää ja parantaa kielitaitoa sekä saada uutta itsevarmuutta. Kansainvälistymistä arvostetaan myös työmarkkinoilla enenevässä määrin, ja siksi vaihto-opiskelu ulkomailla onkin erittäin suositeltavaa. Lähtökohtana on, että ulkomailla suoritetut opinnot luetaan täysimääräisesti osaksi kotimaista tutkintoa.

Ajantasaista tietoa kansainvälisestä opiskelijavaihdosta, vaihto-ohjelmista, vaihtopaikoista, hakuajoista ja ajankohtaisista tapahtumista löytyy KAMUsta sekä Yammerista (esimerkiksi Yammer-ryhmät UEF lähtevät vaihto-opiskelijat // UEF Outgoing Exchange Students sekä Kansainvälistymismahdollisuuksia opiskelijoille // Internationalisation offers for students). Vaihtoon lähtevien ja lähtemistä harkitsevien kannattaa myös tutustua SoleMOVE-järjestelmästä löytyviin vaihtoraportteihin sekä vaihdossa jo olleiden kokemuksiin. Lisätietoa saa myös laitoksen kv-yhteyshenkilöiltä. Yhteyshenkilöiden tiedot ovat yhteiskuntatieteiden laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

Laitoksen yleisestä opintoneuvonnasta vastaavat oppiaineiden amanuenssit sekä Joensuun että Kuopion kampuksilla. Pääainekohtaisesta opintoneuvonnasta vastaavat oppiainevastaavat. Yksittäisiin opintojaksoihin liittyvää opintoneuvontaa antavat kyseisten opintojaksojen vastuuopettajat. Opintoneuvonnasta tarkemmin laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

Opetusohjelmat löytyvät WebOodista (avautuu uuteen välilehteen). Joidenkin opintojaksojen opetusta sosiologiassa ja yhteiskuntapolitiikassa järjestetään Joensuun ja Kuopion kampuksilla. Kaikkea opetusta ei kuitenkaan järjestetä molemmilla kampuksilla. Opetustapahtuman tietojen yhteydessä mainitaan, järjestetäänkö opetus Joensuun vai Kuopion kampuksella. Sosiaalityön, sosiaalipsykologian ja sosiaalipedagogiikan opetus järjestetään Kuopion kampuksella.

Yhteiskuntatieteiden laitoksen kirjatentit suoritetaan sähköisessä tenttijärjestelmässä. Kirjatenttien tenttiminen on mahdollista molemmilla UEF:n kampuksilla. Luentotentteihin ilmoittautumisen käytännöt vaihtelevat oppiaineissa. Katso luentojen, luentotenttien ja niille ilmoittautumisten tiedot kunkin opintojakson tiedoista WebOodista. Opetus- ja tenttijärjestelyistä, kuten sähköisestä tenttijärjestelmästä, löytyy lisätietoja oppiaineiden oppaista WebOodista. Sähköisessä tenttijärjestelmässä olevia tenttejä (luentotentit, kirjatentit) ei voi etätenttiä muutoin kuin tenttivierailuina niissä korkeakouluissa, joissa tenttivierailu on mahdollinen. Katso tarkemmat tiedot tenttivierailusta ja tenttivierailupaikoista Exam-tenttivierailujen verkkosivuilta (avautuu uuteen välilehteen).

Opiskelija voi yhteiskuntatieteiden laitoksen tarjoamissa opinnoissa vastata kuulusteluissa ja laatia kirjalliset työt opintojohtosäännössä määritellyllä kielellä. Yhteiskuntatieteiden laitoksella syventävien opintojen pro gradu -tutkielmat voidaan kirjoittaa joko suomen tai englannin kielellä. Englannin kieltä voi pro gradu -tutkielmissa käyttää painavista syistä (esimerkiksi pro gradu – tutkielmassa käytettävä aineisto on englanniksi). Tämä ei koske Border Crossings -maisteriohjelmaa, joka on englanninkielinen. Opetussuunnitelmassa voidaan määrätä muistakin kielistä. Opintojohtosäännöstä poikkeavat määräykset on annettu opintojaksokuvausten yhteydessä. Vaikka opintojakson suorituskieli on suomi, voi opintojakson oppimateriaaleissa olla myös englanninkielistä aineistoa.

Oppiaineiden opintokokonaisuuksien koostamisesta vastaavat oppiaineittain nimetyt amanuenssit (opintokokonaisuuksien koostavien henkilöiden tarkemmat tiedot laitoksen opintoyhteisössä ja WebOodissa olevissa opinto-oppaissa (linkit avautuvat uuteen välilehteen). Opintokokonaisuuden koostamista voi hakea joko henkilökohtaisesti käymällä tai lähettämällä sähköpostia ([email protected]).

Opintokokonaisuutta haettaessa tulee ilmoittaa seuraavat tiedot

• nimi, opiskelijanumero
• mistä kokonaisuudesta on kyse
• mitä opintojaksoja kokonaisuuteen tulee

Yhteiskuntatieteiden laitos tiedottaa ajankohtaisista asioista laitoksen Yammer-ryhmissä.

Yammer on laitoksen virallinen viestintäväylä. Sieltä opiskelijoiden tulee seurata ainakin oman oppiaineen tiedotusryhmää seuraavasti:

• Hyvinvointi yhteiskunnassa, Kuopio: Hyvinvointi yhteiskunnassa (opiskelija ja opettajat)
• Sosiaalitieteet, Kuopio/Yhteiskuntatieteet, Kuopio: Sosiaalitieteet, Kuopio (opiskelijat)
• Sosiaalityö: Sosiaalityö (opiskelijat)
• Sosiaalityö: Sosiaalityön maisterivaiheen aloittavat opiskeljat, syksy (aloitusvuoden mukainen ryhmä)
• Sosiologia, Kuopio: Kuopion sosiologit (opiskelijat ja opettajat)
• Yhteiskuntatieteet, sosiologia ja yhteiskuntapolitiikka, Joensuu: Yhteiskuntatieteiden laitoksen opiskelijat, Joensuu

Yhteiskuntatieteiden laitos on myös... (linkit avautuvat uuteen välilehteen)

• Facebookissa
• Instagramissa
• Twitterissä

Opiskelijatutorit toimivat opintojaan aloittavien opiskelijoiden tukena ja ohjaavat opiskelijoita opiskeluun liittyvissä käytännön kysymyksissä. Tutoropiskelijoiden esittelyt laitoksen Smart Start -oppaissa, jotka ovat KAMUssa.

Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto pääaineena sosiaalityö (YTK)

Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto pääaineena sosiaalityö on laajuudeltaan 180 opintopistettä. Kandidaattiopinnoissa sosiaalityön pääaineopinnot koostuvat sosiaalityön perusopinnoista ja sosiaalityön aineopinnoista. Perusopinnoissa luodaan pohjaa sosiaalityön teoreettiseen ja ammatilliseen perustaan. Aineopinnoissa painottuvat puolestaan ammattikäytäntöihin, juridisiin kysymyksiin sekä sosiaalityön tutkimuksen tekemisen perustaitoihin liittyvät opinnot.

Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto pääaineena sosiaalityö (YTM)

Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto on laajuudeltaan 120 op ja se koostuu kokonaisuudessaan sosiaalityön pääaineopinnoista. Sosiaalityö pääaineenaan yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon suorittava opiskelija saa sosiaalihuollon ammattihenkilöstölain (L817/2015) mukaisen pätevyyden sosiaalityöntekijän tehtäviin. Ammatillisen kelpoisosuuden lisäksi koulutus antaa tutkijan valmiudet ja laajan yhteiskuntatieteellisen yleissivistyksen.

Tutkintojen rakenteet ja opintojen ohjeellinen ajoittuminen

Tarkemmat tiedot sosiaalityön tutkintojen tutkintorakenteista sekä opintojaksojen kuvaukset sosiaalityön opinto-oppaassa WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen) sekä opintojen tavoitteellinen suoritusajankohta laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

Aikaisempien opintojen hyväksiluvun perusteet sosiaalityön oppiaineessa

5513104 Sosiaalityön käytäntö I: Toimijuuden tukemisen perusteet 5 op.

• Opiskelija, joka on suorittanut sosionomin, geronomin, kuntoutuksen ohjaajan tai yhteisöpedagogin ammattikorkeakoulututkinnon saa opintojakson korvattua kokonaan.

5513107 Sosiaalityön ammatillisuus ja toimintaympäristö 5 op

• Sosionomi AMK, geronomi AMK, kuntoutuksen ohjaaja AMK ja yhteisöpedagogi AMK -tutkinnolla saa hyväksiluetuksi opintojakson kirjallisuustentin. Monimuoto-osuus opintojaksolta tulee suorittaa.

5513704 Sosiaalityön käytäntö 3, Asiantuntijuuden kehittyminen 15 op

• Opiskelija, joka on toiminut vähintään 2 vuotta sosiaalityön asiantuntijatehtävissä vähintään 3 kk:n jaksoissa viiden viime vuoden aikana, saa käytännönopetusjaksosta lyhennyksen. Kaikki muu opintojaksoon sisältyvä jää suoritettavaksi.

Lisäksi sosionomi, geronomi, kuntoutuksen ohjaaja, ja yhteisöpedagogi AMK-tutkinnon suorittaneille hyväksytään vapaasti valittavat sivuaineopinnot, yhteensä 45 op. Pakollinen sivuainekokonaisuus tulee suorittaa.

Täydentävät opinnot maisterihaussa valituille opiskelijoille, joilla suoritettuna lisäksi tai tutkinnon osana sosiaalityön perus- ja aineopintokokonaisuudet (25 op + 35 op):

Sosiaalityön aineopinto-opintoja täydennetään siten, että niiden kokonaislaajuus on yhteensä 60 op (ei sisällä perusopintokokonaisuutta).

Sosiaalityön aineopintojen täydentäminen, jos taustalla soveltuva AMK-tutkinto:

• Tutkimusmenetelmäopinnot 10 op (max. 10 vuotta vanhat hyväksytään)
• Kandidaatintutkielma 10 op
• Käytäntö 2 10 op
• (Juridiikka, jos ei ole jo suoritettu perus- ja aineopinnoissa)
• Yhteiskuntatieteiden tiedonhaku 1 op
• Tieteenfilosofia 2 op
• Sosiaalityön tutkimuksen analysoiminen 2 op

Sosiaalityön aineopintojen täydentäminen puuttuvilta osin, jos taustalla yliopistotutkinto:

• Käytäntö II, 10 op, aiemmin hyväksiluettu opintojakso suoritetaan
• Tutkimusmenetelmäopinnot 10 op (max. 10 vuotta vanhat hyväksytään)
• Juridiikka, jos ei ole jo suoritettu perus- ja aineopinnoissa 5 op

Kriteerit ovat astuneet voimaan 1.8.2019 dekaanin päätöksellä.

Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto 180 op

Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto Kuopion kampuksella rakentuu sosiaalipedagogiikan, sosiaalipsykologian ja sosiologian tieteenalaopinnoista. Yhteiskuntatieteiden kandidaatin koulutus Kuopion kampuksella on sekä tieteellisesti kiinnostavaa että työelämään sovellettavaa. Opetus sisältää yhteiskuntatieteiden perusvalmiudet: tärkeimmät teoriat ja tiedonhankinnan menetelmät. Koulutuksessa painotetaan erityisesti tietoa hyvinvoinnin yksilöllisistä, yhteisöllisistä ja yhteiskunnallisista osatekijöistä ja niiden suhteista.

Pääaine/suuntautumisvaihtoehto valitaan kandidaatin tutkinnon aikana. Maisterin tutkinto suoritetaan valitussa pääaineessa /suuntautumisvaihtoehdossa, ja se sisältää pääaineen /suuntautumisvaihtoehdon syventäviä tieteenalaopintoja sekä hyvinvointiasiantuntemusta laajentavia sivuaineopintoja.

Aikaisemmin kuin 1.8.2019 opintonsa aloittaneet voivat valita pääaineekseen sosiaalipsykologian, sosiologian tai sosiaalipedagogiikan. Tiedekuntaneuvosto päätti 19.8.2019 kokouksessaan lopettaa sosiaalipedagogiikan ja sosiologian pääaineiden tutkintokoulutuksen Kuopiossa siirtymäajan jälkeen. Näin ollen, jos opiskelija on valinnut tai valitsee pääaineekseen sosiologian tai sosiaalipedagogiikan, on noissa pääaineissa mahdollista suorittaa tutkinto (yhteiskuntatieteiden kandidaatti ja maisteri) 31.7.2026 saakka. Sellaisten 1.8.2019 tai aikaisemmin aloittaneiden opiskelijoiden, jotka eivät ole vielä valinneet pääaineitta, on mahdollista valita myös hyvinvointi yhteiskunnassa -suuntautumisvaihtoehto.

1.8.2019 tai sen jälkeen opintonsa aloittaneet voivat valita kahdesta suuntautumisvaihtoehdosta: sosiaalipsykologia tai hyvinvointi yhteiskunnassa. Valinta tehdään samoin kuin pääaineiden kohdalla eli toisen opiskeluvuoden keväällä.

Jos opiskelijalla on opinnot aloittaessaan suoritettuna yliopistotasoinen sosiaalipedagogiikan, sosiaalipsykologian, sosiologian tai niitä vastaava perusopintokokonaisuus (väh. 25op), saa hän hyväksiluvun sosiaalitieteiden perusopinnoista täydentämällä kokonaisuutta kahdella muulla peruskurssilla. Eli esim. jos opiskelija on suorittanut sosiaalipsykologian perusopinnot (25op), täydentää hän kokonaisuutta sosiologian ja sosiaalipedagogiikan peruskursseilla. Siten opiskelijan perusopintojen laajuudeksi tulee 25 op sijasta 35 op ja hän voi vähentää kandidaatin tutkinnon vapaasti valittavien sivuaineiden määrästä 10 op.

Tutkinnon rakenne ja opintojen ohjeellinen ajoittuminen

Tarkemmat tiedot tutkintorakenteesta ja opintojen sisällöstä ovat sosiaalitieteiden opinto-oppaassa WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen) ja opintojen ohjeellinen ajoittuminen on kerrottu laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto, Hyvinvointi yhteiskunnassa -suuntautumisvaihtoehto

Hyvinvointi yhteiskunnassa avaa näkymän hyvinvoinnin yhteiskunnallisiin ja globaaleihin rajoituksiin ja mahdollisuuksiin. Opinnot kiinnittyvät kestävän hyvinvoinnin kehykseen. Ne tarjoavat vahvan pohjan hyvinvoinnin sosiaalisten perustojen, rakenteellisten ja kulttuuristen ehtojen sekä hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuuksien ymmärtämiselle. Opinnot ruokkivat kriittistä ja analyyttista ymmärrystä hyvinvoinnista ja sen kääntöpuolista, eriarvoisuudesta ja huono-osaisuudesta, sekä siitä, miten hyvinvointia tuotetaan ja vahvistetaan. Hyvinvointia tarkastellaan niin yhteiskunnallisella, yhteisöllisellä kuin läheissuhteiden tasolla sekä kasvun ja kasvatuksen näkökulmista. Tärkeitä ovat myös oikeudenmukaisuuteen ja hyvinvoinnin jakautumisen tasavertaisuuteen liittyvät kysymykset. Laajat opinnot mahdollistavat keskittymisen johonkin hyvinvoinnin osa-alueeseen oman kiinnostuksen mukaan.

Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto on laajuudeltaan 120 op. Se koostuu Hyvinvointi yhteiskunnassa -suuntautumisvaihtoehdon yhteisistä opinnoista, valinnaisista syventävistä temaattisista opinnoista, tutkielmaopinnoista sekä yhteiskuntatieteiden syventävistä tutkimusmenetelmäopinnoista.

Tutkinnon rakenne ja opintojen ohjeellinen ajoittuminen

Hyvinvointi yhteiskunnassa -suuntautumisvaihtoehdon maisteritutkinnon tutkintorakenne ja opintojen sisältö on kerrottu WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen) olevassa opinto-oppaassa.

Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto pääaineena sosiaalipedagogiikka (YTM)

Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto on laajuudeltaan 120 op ja se koostuu sosiaalipedagogiikan pääaineopinnoista, yhteiskuntatieteiden syventävistä tutkimusmenetelmäopinnoista sekä hyvinvoinnin asiantuntijuutta tukevista sivuaineopinnoista. Sosiaalipedagogiikan pääaineesta valmistuu yhteiskuntatieteiden maistereita, joilla on vahva sosiaalipedagoginen asiantuntemus, tutkijan valmiudet ja laaja yhteiskuntatieteellinen sivistys. Sosiaalipedagogisen asiantuntijuuden sovellusmahdollisuudet ovat laajat. Sosiaalipedagogiikan asiantuntijan työllisyysmahdollisuuksia on kaikenikäisten ihmisten parissa tehtävän työn kentillä julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla.

Tutkinnon rakenne ja opintojen ohjeellinen ajoittuminen

Sosiaalipedagogiikan maisteritutkinnon tutkintorakenne ja opintojen sisältö on kerrottu WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen) olevassa opinto-oppaassa.

Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto pääaineena sosiaalipsykologia (YTM)

Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto on laajuudeltaan 120 op. Sosiaalipsykologian maisterivaiheen opinnot koostuvat pääaineen opinnoista (100 op) sekä hyvinvointitutkimusta koskevaa asiantuntemusta laajentavista sivuaineopinnoista (20 op). Opintojen aikana opiskelija syventää tietojaan sosiaalipsykologian teorioista, tutkimusalueista ja sovellusmahdollisuuksista sekä hankkii tutkimuksen tekemisessä ja käytännön työssä tarvittavia taitoja. Opinnot tarjoavat yleisiä valmiuksia sosiaalipsykologisen tiedon soveltamiseen erilaisissa työtehtävissä.

Sosiaalipsykologinen tutkimus, sosiaalipsykologian soveltavat opinnot sekä tutkimusmenetelmäopinnot sisältävät valinnaisuutta. Valinnaisten opintojen suorittamisesta sovitaan henkilökohtaisessa HOPS-keskustelussa.

Tutkinnon rakenne ja opintojen ohjeellinen ajoittuminen

Katso tarkemmat tiedot tutkintorakenteesta, opintojaksokuvaukset ja opintojaksojen vastuuhenkilöt sosiaalipsykologian opinto-oppaasta WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen).

Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto (180 op)

Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto Joensuun kampuksella rakentuu sosiologian ja yhteiskuntapolitiikan tieteenalaopinnoista. Opetus sisältää yhteiskuntatieteiden perusvalmiudet: tärkeimmät teoriat ja tiedonhankinnan menetelmät. Näitä sovelletaan yhteiskunnallisesti keskeisiin kysymyksiin työstä, koulutuksesta, hoivasta, liikkuvuudesta ja monikulttuurisuudesta sekä näiden välisistä suhteista. Opetuksessa painottuvat globaalin koulutusyhteiskunnan ja muuttuvien työmarkkinoiden prosessit ja niiden hallitseminen sekä arkisen hyvinvoinnin kysymykset.

Pääaine valitaan kandidaatin tutkinnon aikana ennen sosiologian tai yhteiskuntapolitiikan kandidaattiseminaarin aloittamista. Kandidaatintutkintoa haettaessa tarvitaan pääaine. Valittu pääaine ilmoitetaan yhteiskuntatieteiden laitoksen opintoyhteisöstä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen) saatavalla lomakkeella. Täytetty lomake palautetaan Itä-Suomen yliopiston opintopalveluihin. Pääaineen valitsemiseen liittyvissä kysymyksissä neuvoo yhteiskuntatieteiden amanuenssi. Maisterin tutkinto suoritetaan valitussa pääaineessa, ja se sisältää pääaineen tieteenalaopintoja sekä syventää kandidaatin tutkinnon erityisalojen tietämystä.

Yhteiskuntatieteellinen koulutus Joensuun kampuksella tarjoaa mielenkiintoista ja työelämän tarpeita vastaavaa yhteiskuntatieteellistä opetusta. Joensuun kampus tarjoaa opiskelijalle laajan sivuainevalikoiman.

Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija osaa hankkia tietoa, jäsentää sitä ja käyttää erilaisissa tehtävissä.  Hän hallitsee yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen perusteet tieteellisen työskentelytavan. Hän myös osaa soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä. Kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija tietää, kuinka uusia asioita voi oppia, mistä tietoa haetaan ja kuinka tehdään työtä erilaisia asiantuntemuksia edustavien yhteistyönä.

Yhteiskuntatieteiden perusopinnot ja yhteiskuntatieteiden aineopinnot eivät ole valittavissa sivuainekokonaisuuksiksi, vaan sivuaineopiskelija voi valita joko sosiologian tai yhteiskuntapolitiikan sivuainekokonaisuuden.

Tutkinnon rakenne ja opintojen ohjeellinen ajoittuminen

Katso tarkemmat tiedot tutkintorakenteesta, opintojaksokuvaukset ja opintojaksojen vastuuhenkilöt WebOodisssa (avautuu uuteen välilehteen) olevasta yhteiskuntatieteiden opinto-oppaasta.

Sosiologia sopii pääaineeksi ihmisille, jotka ovat kiinnostuneet siitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu, miksi asiat ovat siten kuin ovat ja miten ne voisivat olla toisin, miten ihmiset ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja minkälaiset prosessit säätelevät ihmisten sosiaalista toimintaa ja ajattelua. Sellaiselle, joka miettii esimerkiksi, miten yhteiskunnallinen hyvinvointi tai pahoinvointi muodostuu, mistä eriarvoisuus, (epä)oikeudenmukaisuus ja syrjintä aiheutuvat, miten ihmisen toiminta riippuu yhteisöstä ja suhteista toisiin ihmisiin, sekä niihin kytkeytyvistä empatiakuiluista ja solidaarisuusvajeista, miten koulutus- ja työmarkkinat, organisaatiot ja erilaiset ryhmät toimivat tai kuinka yhteiskunnan rakenne ja kulttuuri muuttuvat, sosiologian opiskelu tarjoaa kiinnostavia näkökulmia.

Sosiologista ajattelua opiskellaan perehtymällä sosiologisiin käsityksiin ja havaintoihin yhteiskunnan rakenteista ja sosiaalisesta toiminnasta eli siitä, millä tavoin yhteiskunnan, instituutioiden ja organisaatioiden voidaan ajatella toimivan, miten sosiaalinen järjestys on mahdollinen ja mikä sitä uhkaa. Sosiologiset teoriat käsittelevät myös kulttuuria laajasti ymmärrettynä, sosiaalista vuorovaikutusta ja yksilöiden ja organisaatioiden toimintaan ja merkityksenantoon liittyviä kysymyksiä. Tutkimusmenetelmien avulla harjoitellaan systemaattista tiedon keräämistä, saadun tiedon analysoimista, tulkintaa ja esittämistä.

Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto pääaineena sosiologia (YTM)

Maisterin tutkinnossa syvennetään sosiologian sisällöllistä, käsitteellistä, teoreettista ja metodologista tietoperustaa. Tavoitteena on hankkia hyvät edellytykset itsenäiseen tutkimustiedon tuottamiseen ja soveltamiseen sekä tutkimustiedon kriittiseen lukemiseen ja analysoimiseen. Maisterin tutkinto antaa edellytykset toimia asiantuntijana yhteiskunnallisten ilmiöiden selittämistä ja ymmärtämistä vaativissa tehtävissä sekä tekee mahdolliseksi osallistua tieteelliseen sosiologian jatkokoulutukseen. Maisteriopinnot (120 op) koostuvat sosiologian syventävistä opinnoista.

Tutkinnon rakenne ja opintojen ohjeellinen ajoittuminen

Katso tarkemmat tiedot tutkintorakenteesta, opintojaksokuvaukset, opintojen ohjeellinen ajoittuminen ja opintojaksojen vastuuhenkilöt WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen) olevasta sosiologian opinto-oppaasta.

Yhteiskuntapolitiikka sopii pääaineeksi niille, joita kiinnostaa yhteiskunnallinen muutos ja sen hallinta kaikilla elämän tasoilla: niin maailmanpolitiikassa kuin arkielämässä ja kaikkialla siinä välissä. Yhteiskuntapolitiikassa haetaan käsitteitä ja ymmärrystä sille, miten yhteiskunnista on tullut sellaisia kuin ne ovat nyt ja miten niitä voi muuttaa. Millaisia erilaisia aatteita, ideoita ja oppeja on sille, miten hyvinvointia parhaiten edistetään? Keille kaikille hyvinvointi kuuluu? Keitä tipahtaa tahallisesti ja tahattomasti ulos? Millainen on ideaali kansalainen ja millaiset keskustelut siihen ovat johtaneet? Kuuluuko sosiaaliturva ja hyvinvointi ansaita ja miten? Yhteiskuntapolitiikka-oppiaineesta saa tietoa ja ymmärrystä globalisoitumisesta ja sen erilaisista paikallisista ilmenemismuodoista. Kuinka globaaleja uhkia – esimerkiksi ympäristökysymystä tai työmarkkinoita - voidaan säädellä? Keskeinen yhteiskuntapolitiikan osa on arkisen selviytymisen tutkiminen ja sen analyysi, kuinka sitä voitaisiin parantaa. Pohjoismainen hyvinvointimalli on vielä hallitseva, mutta siihen tulee jatkuvasti uusia elementtejä ja sitä haastetaan. Mikä ero on resursseilla ja oikeuksilla? Onko tasa-arvo tavoiteltavaa ja jos, millainen tasa-arvo? Kuinka ihmiset "tekevät" yhteiskuntapolitiikkaa joka päivä yhdessä ja erikseen, erilaisissa ryhmissä, yhdistyksissä ja instituutioissa? Mitä on ylirajainen yhteiskuntapolitiikka? Miten globalisoituminen, liikkuvuus ja ylirajainen elämäntapa haastavat kansallisvaltion ja sen yhteiskuntapolitiikan?

Yhteiskuntapoliittista lähestymistapaa voi soveltaa miltei mihin tahansa ilmiöön lähtien ilmastonmuutoksesta päätyen sisustusblogeihin. Siinä tarkastellaan, mitä nuo ilmiöt tarkoittavat, miten ne tuntuvat ja kuinka ne koetaan, miten niihin voi puuttua ja kuinka niitä on mahdollista muuttaa. Yhteiskuntapolitiikka tarjoaa käsitteellisiä keinoja ymmärtää maailmaa sekä laajan valikoiman erilaisia menetelmiä saada tarvittavaa tietoa ja muokata se analyysiksi.

Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto (120 op)

Maisterin tutkinnon suoritettuaan opiskelija

• Tunnistaa yhteiskuntapoliittisen kysymyksen ja osaa sijoittaa sen erilaisiin tapoihin ymmärtää yhteiskuntapolitiikan, hyvinvoinnin ja tasa-arvoisuuden kehitys
• Osaa hankkia uutta tietoa yhteiskunnasta, ihmisistä, palveluista, etuuksista ja niiden suunnittelusta sekä hallinnan keinoista
• Osaa tarkastella erilaisten yhteiskunnallisten rakenteiden ja niiden muutoksen seurauksia tai mahdollisia seurauksia ihmisille
• Osaa kerätä ja analysoida ihmisten yhteiskuntaa ja politiikkaa koskevia kokemuksia ja ideoita
• Osaa suunnitella, toteuttaa ja raportoida tutkimuksen
• Tuntee tavat tehdä yhteistyötä kansalaisten, ryhmien ja muiden asiantuntijoiden kanssa
• Kykenee tekemään omaperäisiä ja kyseenalaistavia kysymyksiä siitä, kuinka yhteiskunta muuttuu ja sitä hallitaan
• Pystyy perustelemaan kantansa perustuen tietoon ja päättelyyn
• Tunnistaa puutteellisen informaation ja tuntee tutkimuseettiset säännöt
• Saa valmiuden tieteellisen jatkokoulutukseen omalla alallaan

Tutkinnon rakenne ja opintojen ohjeellinen ajoittuminen

Yhteiskuntapolitiikan maisteriopinnot koostuvat kokonaan pääaineopinnoista. Katso tarkemmat tiedot tutkintorakenteesta, opintojaksokuvaukset, opintojen ohjeellinen ajoittuminen sekä opintojaksojen vastuuhenkilöt WebOodissa olevasta yhteiskuntapolitiikan opinto-oppaasta.