Fysiikan ja matematiikan laitoksella (avautuu uuteen välilehteen) Joensuun kampuksella on vahva tutkimus- ja koulutusperinne edustamillaan tieteenaloilla. Laitoksen toiminta koostuu kolmesta pääalasta, jotka ovat matematiikka, fotoniikka, ja fysiikan ja matematiikan aineenopettajien koulutus. Kaikilla näillä aloilla tarjotaan koulutusta, joka pohjautuu korkeatasoiseen tieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen korkea kansainvälinen taso on todettu myös kansainvälisissä arvioinneissa ja tavoitteena on nostaa se entistäkin korkeammalle tasolle.

Kemian laitoksen (avautuu uuteen välilehteen) tehtävänä on kouluttaa kemian alan erityisosaajia opetus-, asiantuntija- ja johtotehtäviin. Kansainvälisen tason tutkimuksessa laitos on profiloitunut ratkomaan maailmanlaajuisia yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti merkittäviä kysymyksiä. Koulutus ja tutkimus ovat kytketty tiiviisti kansalliseen ja kansainväliseen yliopistojen ja teollisuuden muodostamaan tutkimusverkostoon.

Kemian laitoksella annettavan koulutuksen lähtökohtana on korkeatasoinen kemian alan koulutus kandidaatti-, maisteri- ja tohtoritasolla. Tarjolla ovat kemistin, kemistitutkijan, kemian aineenopettajan ja kemian aineenopettajan ja luokanopettajan koulutusohjelmat. Maisterivaiheen opinnot ovat integroitu yhteen laitoksen kansainvälisen maisteriohjelman kanssa. Tämä yhteinen kotimainen ja kansainvälinen opetus antaa hyvät valmiudet toimia alan kansainvälisessä toimintaympäristössä. Kemian osaaminen avaa useita ovia työuralla teollisuudessa, yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa sekä julkisella sektorilla. Kurssitarjonta ja hiottu tutkimuspainotteinen koulutuskonsepti mahdollistavat opintojen tehokkaan etenemisen. Maisteritutkielma ja jatko-opinnot ovat kytketty tutkimusryhmien projekteihin, mikä tarjoaa tiiviin linkin elinkeino- ja työelämäyhteyksiin.

Metsätieteiden osasto (avautuu uuteen välilehteen) Joensuun kampuksella on tieteenalallaan kansainvälisesti arvostettu tutkimus- ja koulutusyksikkö, jossa koulutetaan ammatillisesti osaavia ja yhteistyökykyisiä asiantuntijoita metsä- ja ympäristöalan kotimaisiin ja kansainvälisiin tehtäviin. Osaston tutkimusaloja ovat mm. metsäekologia, metsänhoito, metsäsuunnittelu, kaukokartoitus ja laserkeilaus sekä puunkorjuun logistiikka. Tieteellinen julkaisutoiminta on vilkasta, ja osastolla julkaistaan vuosittain 70 - 100 tutkimusartikkelia kansainvälisissä sarjoissa.

Lähes kaikki metsätieteistä opiskelupaikan ottaneet perustutkinto-opiskelijat suorittavat maisterintutkinnon. Suomenkielisen maisterintutkinnon lisäksi maisterintutkinnon voi suorittaa myös englanninkielisissä maisteriohjelmissa. Tieteellisenä jatkotutkintona metsätieteiden osastolla voi suorittaa maatalous- ja metsätieteiden tohtorin tai filosofian tohtorin tutkinnon metsätieteissä. Osaston koordinoima metsätieteiden tutkijakoulutusohjelma tarjoaa hyvät puitteet jatkokoulutukselle.

Sovelletun fysiikan laitoksella (avautuu uuteen välilehteen) rakennat ensimmäisten opintovuosiesi aikana itsellesi vankan ja kansainvälisesti kilpailukykyisen osaamispohjan yliopistomatematiikassa ja -fysiikassa. Tätä osaamista täydennät LuK -tutkintoosi mm. kieli- ja viestintäopinnoilla ja sen lisäksi oman valintasi mukaan esim. ohjelmoinnilla, kemialla tai vaikka kauppatieteellä.

Maisteriopinnoissa rakennat omaa osaamistasi vankan fysiikan ja matematiikan osaamisen pohjalle ja syvennyt jollekin kolmesta fysiikan sovellusalueestamme lääketieteellisessä, laskennallisessa tai ympäristöfysiikassa. Kaikilla kolmella alueella opintosi pohjautuvat kansainvälisesti korkeatasoiseen ja arvostettuun tieteelliseen tutkimukseemme. Voit kasvattaa itsestäsi asiantuntijan ratkaisemaan suuria ja haasteellisia globaaleja ongelmia ilmastonmuutokseen, terveyteen tai moderniin teollisuuteen liittyen. Omaa osaamistasi täydennät valitsemillasi opinnoilla, joko muilta fysiikan sovellusalueistamme tai sivuaineista, riippuen omista urasuunnitelmistasi. Halutessasi saat erinomaiset eväät kehittyä edelleen aina tohtorintutkintoon saakka.

Asiantuntijaksi kasvuasi tukee laitoksen oppijakeskeinen ja positiivinen ilmapiiri, sopivan kokoinen opiskelijayhteisö sekä henkilökohtainen tuki meritoituneelta opetus- ja tutkimushenkilökunnalta.

Tietojenkäsittelytieteen laitos (avautuu uuteen välilehteen) toimii kahdella kampuksella, Joensuussa Tiedepuistossa ja Kuopiossa Technopoliksessa. Kummallakin kampuksella voi opiskella tietojenkäsittelytiedettä pää- ja sivuaineena sekä tilastotiedettä sivuaineena. Lisäksi Joensuun kampuksella voi opiskella tietotekniikan aineenopettajaksi.

Kuopion kampuksella opetuksen painopisteinä ovat tietojenkäsittelytieteen kandidaattikoulutus ja suomenkielinen maisterikoulutus, jossa voi suuntautua tekoälyyn ja data-analytiikkaan. Joensuun kampuksella opetuksen painopisteenä on kandidaattikoulutuksen lisäksi englanninkielinen maisterikoulutus, jossa voi suuntautua tekoälyyn sekä opetus- ja kehitysteknologioihin.

Tietojenkäsittelytieteessä on kolme päätutkimussuuntaa: tekoäly, opetus- ja kehitysteknologiat ja datatiede. Näistä ensimmäisellä on tutkimusryhmiä molemmilla kampuksilla ja toisella Joensuun kampuksella. Datatieteen tutkimus on keskittynyt Kuopion kampukselle.  Laitoksen toinen oppiaine on tilastotiede, jossa tutkimus on keskittynyt erityisesti tilastotieteen sovellutuksiin metsätieteissä. Tietojenkäsittelytieteen tutkijakoulutus tapahtuu yliopiston tohtoriohjelmassa Doctoral Programme in Science, Technology and Computing (SCITECO, avautuu uuteen välilehteen).

Ympäristö- ja biotieteiden laitos (avautuu uuteen välilehteen) on valtakunnallisesti suurin ympäristöalan tutkimus- ja koulutusyksikkö. Sen kahdesta oppiaineesta ympäristötiede sijaitsee Kuopion ja biologia Joensuun kampuksella. Laitos on monitieteinen ja opetus nojaa vahvasti kansainvälisesti korkeatasoiseen tutkimukseen, jossa hyödynnetään eri tieteenaloja yhdistävää tarkastelutapaa. Opetuksessa ja tutkimuksessa perehdytään monipuolisesti eliökuntaan geenitasolta ekosysteemitasolle, fysikaalisiin ja kemiallisiin ympäristöterveysriskeihin, sekä ympäristöteknologioihin ja niiden kautta paikallisiin sekä globaaleihin ympäristöhaasteisiin. Keskiössä ovat ihmisen ja ympäristön vuorovaikutusten ymmärtäminen, ihmisen toiminnan ympäristövaikutukset, ympäristönmuutoksen vaikutukset eliöihin sekä ihmisten terveyteen. Tämä monipuolinen ihmisen, eliöiden ja ympäristön vuorovaikutuksen tarkastelu on kansainvälisesti ainutlaatuista.

Laitokselta valmistuvilla maistereilla ja tohtoreilla on hyvin monipuoliset mahdollisuudet sijoittua laajaan kirjoon kotimaisia ja kansainvälisiä asiantuntijan tehtäviä, joiden hoitaminen edellyttää kestävän kehityksen periaatteiden ja ympäristöongelmien ymmärtämistä ja ratkaisukykyä. Lisäksi ympäristö- ja biotieteiden laitos on valtakunnallisesti merkittävä biologian aineenopettajien kouluttaja.

Opiskelijan tulee saada ohjausta opintojen kaikissa vaiheissa (Opintojohtosääntö 24 §). Yliopiston tarjoamat ohjauspalvelut löytyvät kootusti Kamusta.

Opiskeluhyvinvointityön tavoitteena on edistää opiskelijan terveyttä ja opiskelukykyä sekä opiskeluyhteisöjen hyvinvointia ja ehkäistä syrjäytymistä. Toisaalta tavoitteena on sekä yhteisöllisen että yksilöllisen tuen avulla luoda terve ja turvallinen oppimis- ja opiskeluympäristö sekä suojata opiskelijan mielenterveyttä. Aiheeseen liittyvää tietoa löytyy Kamusta.

Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmasta tulee käydä ilmi suunnitelma pää- ja sivuaineopiskelijoiden ohjauksesta ja ohjauksen järjestämisestä. (Opintojohtosääntö 20 §)

Tiedekunnat järjestävät opetuksen ja opintojen ohjauksen siten, että tutkinto on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen yliopistolaissa säädetyssä tavoiteajassa, tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja keskeytyksettä. (Opintojohtosääntö 21 §)

Opiskelijan tulee saada ohjausta opintojen kaikissa vaiheissa.  Tiedekuntaneuvosto päättää opintojen ohjauksen periaatteista, jotka sisältävät opiskelijan ja ohjaajan oikeudet ja velvollisuudet sekä ohjeet henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisesta, hyväksymisestä ja päivittämisestä. Ohjauksen periaatteet voivat olla osa opetussuunnitelmaa tai yliopistotasoista ohjauksen kokonaissuunnitelmaa, jonka hyväksyy rehtori. (Opintojohtosääntö 24 §)

Henkilökohtainen opintosuunnitelma laaditaan opetussuunnitelman mukaisesti siten, että se vastaa tutkinnon laajuutta. (Opintojohtosääntä 24 §)

Kamusta löytyy tietoa opintojen ohjauksesta.

Yleinen opintoneuvonta tiedekunnassa

• Tiedekunnan opintoasiat: koulutuspalvelupäällikkö Maarit Merimaa-Piirainen
• Tutkintotodistukset: koulutussihteeri Anita Oinasmaa
• Jatkotutkinto-opiskelijat: koulutusasiantuntijat Riikka Levänen ja Niina Laatikainen lumetdissertations(at)uef.fi

Perustutkinto-opiskelijat ja sivuaineopiskelijat

• Biologia: koulutusasiantuntija Seija Hämäläinen
• Fotoniika: koulutusasiantuntija Hanna Laukkanen
• Matematiikka ja Fysiikka: koulutusasiantuntija Hanna Laukkanen ja koulutussihteeri Hanna Pirinen
• Kemia: koulutusasiantuntija Mari Heiskanen
• Kestävät teknologiat: koulutusasiantuntija Pauliina Karvinen
• Metsätieteet: koulutusasiantuntija Noora Ala-aho ja koulutussihteeri Anne Tikkanen
• Teknillinen fysiikka: koulutusasiantuntija Helka Äyräväinen ja koulutussihteeri Sanna Jylhä
• Tietojenkäsittelytiede, Joensuu: koulutusasiantuntija Oili Kohonen ja koulutussihteeri Hanna Pirinen
• Tietojenkäsittelytiede, Kuopio: opintosihteeri Merja Leppänen ja amanuenssi Paavo Pakoma
• Ympäristötiede: koulutussihteeri Henna Jääskeläinen

Koulutusohjelmasi HOPS-ohjaajan löydät omasta Opintoyhteisöstäsi. Henkilöstön yhteystiedot löytyvät UEF Connect -asiantuntijahakupalvelusta.

Opintojesi alussa laadit henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS). HOPS on sinun oma työkalusi, jonka avulla hahmotat tutkintosi rakenteen ja selkeytät omia tavoitteitasi ja opintojesi aikataulua. HOPS noudattaa tutkintorakennettasi ja opiskelusuunnitelman päämäärä on tutkinnon suorittaminen tavoiteajassa ja sijoittuminen työelämään.

Jokaiselle opiskelijalle on nimetty HOPS-ohjaaja, joka auttaa sinua opintojesi suunnittelussa ja toimii tukihenkilönäsi opintoihin liittyvissä asioissa. Uudet opiskelijat saavat opintojensa alussa myös nimetyn vertaistuutorin, joka on saman aineen vanhempi opiskelija. Tuutorin johdolla tutustut yliopistoon, opiskeluympäristöön ja opiskelijayhteisöön sekä oman alasi opintoihin. HOPS-ohjaajasi ja tuutorisi yhteystiedot löydät omasta Opintoyhteisöstäsi.

HOPS-ohjaaja:

• Auttaa sinua hahmottamaan ja jäsentämään opintosi siten, että HOPS täyttää tavoitetutkintosi vaatimukset.
• Auttaa sinua tunnistamaan oman osaamisesi ja selkiyttämään tavoitteitasi.
• Tukee sinua valintojen tekemisessä ja ongelmatilanteissa.
• Antaa oikea-aikaista ohjausta opintojen eri vaiheissa ja kannustaa opinnoissa eteenpäin.
• Selvittää sinulle opiskeluun liittyviä eettisiä kysymyksiä ja esteettömän opiskelun periaatteet
• Hyväksyy HOPSisi.

Opiskelijana sinun tulee:

• Laatia HOPS ja päivittää sitä tarvittaessa opintojesi aikana.
• Hyödyntää ohjausta ja hakea sitä tarvittaessa HOPS-ohjaajalta tai muilta ohjaustahoilta.
• Perehtyä opiskelua koskeviin ohjeisiin sekä eettisiin ohjeisiin ja noudattaa niitä.
• Ilmoittautua opintojaksototeutuksille ja tarvittaessa erikseen tentteihin.
• Perua ilmoittautumisesi ajoissa toteutukselle tai tenttiin, johon et voikaan osallistua.
• Palauttaa opintosuorituksesi ajoissa.
• Suorittaa opinnot ja tutkinto tavoiteajassa.
• Päättää opintojasi koskevista valinnoista muistaen, että henkilökohtaiset tavoitteet voi saavuttaa monella eri tavalla.

HOPS-ohjauksessa saat neuvontaa ainakin seuraavissa asioissa:

• Tutkinnon tavoitteet, rakenne ja suoritusaika.
• Aineyhdistelmät - sivuainevaihtoehdot, vapaasti valittavat ja valinnaiset opinnot.
• Opiskelukäytännöt, opiskelun etiikka, esteetön opiskelu ja muu opiskelijan hyvinvoinnin tukeminen yliopistossa.
• OT eli osaamisen tunnustaminen - muualla suoritettujen opintojen korvaavuudet ja sisällyttämiset.
• Henkilökohtaisten tavoitteidesi asettaminen ja opintojen aikatauluttaminen.
• Kansainvälistymismahdollisuudet opintojen aikana.
• Ura- ja työllistymissuunnitelmat.
• Yleistä tietoa ohjaus- ja neuvontapalveluista yliopistossa.

Opintojen suunnitteluun liittyy myös muita kuin opiskelua koskevia asioita, esim. asuminen ja terveydenhoito. Tämän vuoksi kannattaa tutustua yliopiston yhteisiin palveluihin, jotka tarjoavat tukea opiskeluun ja oppimiseen.

Biologia: katso Biologian opintoyhteisö (vaatii kirjautumisen)
Fotoniikka: katso Tekniikan opintoyhteisö (vaatii kirjautumisen)
Fysiikka: katso fysiikan ja matematiikan opintoyhteisö (aatii kirjautumisen)
Kemia: Mika Torvinen ja Mari Heiskanen
Kestävät teknologiat: katso Tekniikan opintoyhteisö (vaatii kirjautumisen)
Matematiikka: katso fysiikan ja matematiikan opintoyhteisö (vaatii kirjautumisen)
Metsätiede: katso Metsätiede opintoyhteisö (vaatii kirjautumisen)
Sovellettu fysiikka: katso Sovellettu fysiikka opintoyhteisö (vaatii kirjautumisen)
Teknillinen fysiikka: katso Tekniikan opintoyhteisö (vaatii kirjautumisen)
Tietojenkäsittelytiede, Joensuu ja Kuopio: katso Tietojenkäsittelytieteen opintoyhteisö (vaatii kirjautumisen)
Ympäristötiede: katso Ympäristötiede opintoyhteisö (vaatii kirjautumisen)

Kamussa on yleistä tietoa ja ohjeita opiskeluoikeuksiin liittyvissä asioissa, kuten

• ilmoittautumisesta yliopistoon,
• tutkintojen tavoitteellisista suoritusajoista,
• lisäajan hakemisesta ja
• opinto-oikeudesta tutkinnon suorittamisen jälkeen eli jatkuvan oppijan opinto-oikeudesta.

Opintohallinnon palveluiden yhteystiedot löytyvät yliopiston verkkosivuilta (avautuu uuteen välilehteen).

Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa on seuraavat luonnontieteiden kandidaatin (LuK) tutkintoon johtavat pääaineet: biologia, fysiikka, kemia, matematiikka, tietojenkäsittelytiede, sovellettu fysiikka, ympäristötiede ja maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin (MMK) tutkintoon johtava pääaine metsätiede. Kandidaatin tutkinnon laajuus on molemmilla koulutusaloilla 180 opintopistettä (op). Laajojen kandidaattiohjelmien, biologia-ympäristötiede ja matematiikka-fysiikka-kemia, opetussuunnitelma sisältää kaikille yhteisiä opintoja, jolloin oma suuntautuminen eriytyy kampuksittain (biologia-ympäristötiede) tai valitaan myöhemmin opintojen aikana (matematiikka-fysiikka-kemia).

Tiedekunnassa on seuraavat filosofian maisterin (FM) tutkintoon johtavat pääaineet ja erikoistumislinjat biologia; fysiikka; kemia, jossa erikoistumislinjat kemisti ja kemistitutkija; matematiikka; sovellettu fysiikka; tietojenkäsittelytiede; sekä ympäristötiede, jossa erikoistumislinjat ympäristöterveys ja –teknologia sekä ympäristönmuutoksen biologia. Lisäksi filosofian maisterin tutkinto voidaan suorittaa aineenopettajan koulutuksessa biologian, fysiikan, kemian, matematiikan ja tietojenkäsittelytieteen pääaineissa. Maatalous- ja metsätieteiden maisterin (MMM) tutkintoon johtava pääaine on metsätiede. Tiedekunnassa on useita filosofian maisterin tutkintoon tai maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkintoon johtavia kansainvälisiä maisteriohjelmia, joita esitellään pääaineiden kuvauksen yhteydessä. Maisterin tutkinnon laajuus on 120 op.

Tutkintojen ja opintojen tavoitteet ja sisällöt on määritelty opetussuunnitelmissa. Maisterin opinnoilla saavutetaan jatkokoulutusvalmius kyseisessä pääaineessa.

Tutkintojen suorittamisaikaa on rajattu lainsäädännöllä. Opintoaikojen rajaaminen koskee niitä alempaan (kandidaatti) ja ylempään (maisteri) korkeakoulututkintoon johtavia opiskeluoikeuksia, jotka on myönnetty alkamaan 1.8.2005 tai sen jälkeen. Tutkintojen yhteenlaskettu tavoiteaika on viisi lukuvuotta siten, että kandidaatin tutkinnon tavoiteaika on kolme ja maisterin tutkinnon kaksi lukuvuotta. Sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkintonsa kahta lukuvuotta niiden yhteenlaskettua tavoiteaikaa pidemmässä ajassa. Pelkästään alempaan korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa oikeus suorittaa tutkinto on yksi vuosi tavoiteaikaa pidempi. Pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa oikeus suorittaa tutkinto on kaksi vuotta tavoiteaikaa pidempi. Opintoaikojen rajauksesta ja lisäajan hakemisesta on kerrottu tarkemmin mm. Itä-Suomen yliopiston verkosta löytyvästä Kamu-käsikirjassa.

Tiedekunnassa otetaan jatko-opiskelijoita suorittamaan filosofian lisensiaatin, filosofian tohtorin, maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatin ja maatalous- ja metsätieteiden tohtorin tutkintoja. Jatko-opiskelijat otetaan seuraaviin tohtoriohjelmiin (linkit avautuvat uuteen välilehteen):

• Luonnontieteen, teknologian ja laskennan tohtoriohjelma
• Ympäristöfysiikan, -terveyden ja biologian tohtoriohjelma
• Metsät ja metsien bioresurssit -tohtoriohjelma
• Kasvatustieteiden tohtoriohjelma (koordinaatio filosofisessa tiedekunnassa)

Jos opiskelija hakee pääaineen vaihtoa niin, että tavoitetutkinto (tutkintonimike) vaihtuu, kyse on siirtohausta ja haku tapahtuu Opintopolku.fi -palvelussa. Tarkemmat ohjeet siirtohausta.

Kun opiskelija hakee pääaineen vaihtoa Itä-Suomen yliopiston sisällä niin, ettei tavoitetutkinto vaihdu, kyse ei ole siirtohausta vaan muusta opintoihin liittyvästä päätöksen teosta. Tiedekuntaneuvosto päättää osana valintaperusteita periaatteista, joiden perusteella opiskelija voi vaihtaa tutkinto-ohjelmaa tiedekunnassa sekä periaatteista, joiden perusteella toisen tiedekunnan opiskelija voi siirtyä suorittamaan tutkintoa tiedekuntaan.

1. Maisterivaiheen pääaineen vaihto
   Maisterivaiheeseen valitut eivät voi pääsääntöisesti vaihtaa pääainetta. Tiedekunnan sisällä annetaan tarkemmat ohjeet ja valintaperusteet, mikäli pääaineen vaihto on mahdollista. Muussa tapauksessa pääaineen vaihtamista haluavat opiskelijat hakevat maisterihaussa suorittamallaan kandidaattitutkinnolla. Hakeminen tapahtuu sähköisesti osoitteessa Opintopolku.fi tai Studyinfo.fi. Tällöin hakeutuminen tapahtuu yhteishaun kautta. Englanninkielisten maisteriohjelmien välillä ei voi vaihtaa pääainetta, mutta ohjelman sisällä voi vaihtaa pääainetta.
2. Pääaineen tai koulutusohjelman vaihtaminen, kun tiedekunta vaihtuu
   Kandidaattivaiheen opiskelija voi hakea pääaineen vaihtoa toiseen tiedekuntaan. Vaihtaminen voi tapahtua aikaisintaan ensimmäisen opiskelulukukauden jälkeen. Tiedekuntaneuvosto päättää osana opiskelijavalinnan perusteita periaatteista, joiden perusteella toisen tiedekunnan opiskelija voi siirtyä suorittamaan tutkintoa tiedekuntaan. Edellytyksenä on, että tavoitetutkinto (tutkintonimike) ei vaihdu. Lisätietoja tiedekunnasta/oppiaineesta, johon opiskelija haluaa vaihtaa pääaineensa. Mikäli pääaineen vaihto ei ole mahdollista, voi opiskelija hakea pääaineen vaihtoa toiseen tiedekuntaan yhteishaun kautta. Hakeminen tapahtuu sähköisesti Opintopolku.fi-verkkosivuilla (avautuu uuteen välilehteen).
3. Pääaineen tai koulutusohjelman vaihtaminen, kun tiedekunta ei vaihdu
   Vaihtaminen voi tapahtua aikaisintaan ensimmäisen opiskelulukukauden jälkeen samassa tiedekunnassa, samalla kampuksella ja siten ettei tavoitetutkinto vaihdu. Tiedekunta voi valintaperusteissaan edellyttää tietyn määrän opintosuorituksia suoritetuksi edellisessä opinto-oikeudessa. Esim. aineesta, johon siirrytään, on oltava suoritettuna valintaperusteissa vaadittu määrä opintoja, esim. vähintään perusopinnot. Hakukohdekohtaisissa ohjeissa voi olla myös tarkempia vaatimuksia ja rajoituksia. Hakeminen tapahtuu tiedekunnan omalla hakulomakkeella. Lisätietoja oppiaineesta, johon opiskelija haluaa vaihtaa pääaineensa. Mikäli pääaineen vaihto ei ole mahdollista, voi opiskelija hakea pääaineen vaihtoa toiseen tiedekuntaan yhteishaun kautta. Hakeminen tapahtuu sähköisesti osoitteessa Opintopolku.fi.
4. Kampusta Itä-Suomen yliopiston sisällä vaihtavat
   Vaihto voi tapahtua aikaisintaan ensimmäisen lukukauden jälkeen kandidaattivaiheessa. Kampusta voi vaihtaa vain kerran. Lisätietoja tiedekunnasta/oppiaineesta, johon opiskelija haluaa vaihtaa pääaineensa. Mikäli pääaineen vaihto ei ole mahdollista, voi opiskelija hakea pääaineen vaihtoa toiseen tiedekuntaan yhteishaun kautta. Hakeminen tapahtuu sähköisesti osoitteessa Opintopolku.fi.

Opiskelua ja opetusta Itä-Suomen yliopistossa ohjaa opintojohtosääntö.

Opetuksen ja opiskelun eettiset ohjeet ovat luettavissa Kamussa.

Sähköisen plagiaatintunnistusjärjestelmän käyttö

Opintojohtosäännön mukaan opiskelija vastaa opinnäytteensä alkuperäisyydestä. Plagiaatintunnistusjärjestelmän käyttö on ensisijaisesti ohjauksellista.

Kamussa on lisätietoa plagiaatintunnistusjärjestelmästä.

Menettely vilppi- ja häirintätapauksissa

Opintosuoritus voidaan hylätä, mikäli opiskelija on sitä suorittaessaan syyllistynyt opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen. Valvoja voi välittömästi poistaa tenttitilaisuudesta opiskelijan, johon kohdistuu vahva epäilys vilpistä tai joka häiritsee tilaisuutta. Opintosuoritus hylätään myös kun vilppi havaitaan vasta kuulustelutilaisuuden jälkeen. (Opintojohtosääntö 45 §.)

Kamussa on lisätietoa opetuksen ja opiskelun eettisistä ohjeista.

Palaute

Itä-Suomen yliopiston opiskelijalla on useita mahdollisuuksia palautteen antamiseen. Opiskelijalla on mahdollisuus vaikuttaa opetukseen, ohjaukseen, neuvontaan ja niiden kehittämiseen antamallaan palautteella. Palautteita käsitellään säännöllisesti osana opetussuunnitelmatyötä ja opetuksen laatujärjestelmää. Lue lisää Kamusta palautesivulta.

Reklamaatio ja muutoksenhaku

Opiskelussa voi kuitenkin tulla eteen tilanteita, jolloin opiskelijalle tulee tunne, että hänen oikeusturvansa ei toteudu. Tämä voi koskea esimerkiksi opintosuoritusten arvostelua tai tenttitulosten julkistamista. Jos opiskelija on tyytymätön laitoksen/yksikön toimintaan (esim. opetukseen), opiskelijan tulee ottaa ensisijaisesti yhteyttä kyseessä olevaan opettajaan tai oppiaineeseen ja pyrkiä selvittämään asia. Useimmiten asia selviää parhaiten näin. Jos opiskelija kuitenkin kokee, ettei hän saa ääntään kuulluksi, tai hän ei tunne saavansa oikeutettua asian käsittelyä tai oikeudenmukaista kohtelua, hänen on mahdollista tehdä reklamaatio tai oikaisupyyntö.

Itä-Suomen yliopiston opiskelijoilla on oikeus turvalliseen ja viihtyisään opiskeluympäristöön. Yliopisto ei hyväksy minkäänlaista epäasiallista kohtelua, kiusaamista tai häirintää. Yliopistossa on valmistunut ja otettu käyttöön ohjeistus ja toimintamalli opiskelijoita koskeviin häirintätilanteisiin.

Kamussa on lisätietoa epäasiallisesta kohtelusta ja häirinnästä.

Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan laitokset tarjoavat tutkintoon johtavaa koulutusta Joensuun kampuksella biologian, fysiikan, kemian, matematiikan, metsätieteen ja tietojenkäsittelytieteen pääaineissa ja Kuopion kampuksella sovelletun fysiikan, tietojenkäsittelytieteen ja ympäristötieteen pääaineissa.

Tiedekunnan perustutkintojen tutkintorakenteet on määritelty erikseen luonnontieteelliselle koulutusalalle ja maatalous-metsätieteelliselle koulutusalalle. Kandidaatin ja maisterin tutkintojen tutkintorakenteet ja tutkintovaatimukset esitellään tässä oppaassa kunkin oppiaineen opetussuunnitelman esittelyn kohdalla.

Perustutkintoon eli kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin voi kuulua pää- ja sivuaineiden opintoja sekä ns. muita opintoja, joihin kuuluvat kieli- ja viestintäopinnot ja vapaasti valittavat opinnot. Opinnot koostuvat opintojaksoista, jotka voivat olla pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia. Opintojaksoista muodostuu erilaajuisia opintokokonaisuuksia, jotka voivat olla myös monitieteisiä. Opintokokonaisuudet ovat perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot.

Luonnontieteellisen koulutusalan luonnontieteiden kandidaatin tutkinnossa pääaineen perusopinnot ovat vähintään 25 opintopistettä. Pääaineen aineopinnot ovat 55 - 70 op sisältäen kandidaatin tutkielman 6-10 op. Aineenopettajilla pääaineen aineopinnot ovat 40-46 op. Filosofian maisterin tutkinnossa pääaineen syventävät opinnot ovat vähintään 60 op, joihin sisältyy laajuudeltaan 20 op (aineenopettaja), 30 op tai 40 op pro gradu -tutkielma. Maisterin tutkinnossa sivuaineiden opintoja suositellaan täydennettäväksi niin, että kandidaatin ja maisterin tutkinnot sisältävät yhteensä vähintään kaksi perusopintojen (2*25 op) laajuista sivuainetta.  Kieli- ja viestintäopinnot ovat laajuudeltaan vähintään 9 op. Sivuaineeseen pitää suorittaa vähintään yhdessä sivuaineessa perusopinnot.

Maatalous-metsätieteellisen koulutusalan maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinnossa pääaineen perusopinnot ovat 41 op ja aineopinnot ovat 55 - 65 op sisältäen kandidaatin tutkielman 8 op. Sivuaineeksi suoritetaan vähintään yhdessä sivuaineessa perusopinnot. Maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinnossa syventävät opinnot ovat vähintään 70 op, joihin sisältyy laajuudeltaan 30 op (maisteriohjelmat) tai 40 op pro gradu -tutkielma. Sivuaineiden opintojen osalta minimivaatimus on, jos perusopintojen 25 op laajuista sivuainetta ei ole suoritettu alemmassa korkeakoulututkinnossa, se on suoritettava maisterin tutkintoon. Tutkintojen kieli- ja viestintäopinnot ovat laajuudeltaan 11 op.

Opintokokonaisuuksien sisältö ja laajuus määrätään opetussuunnitelmassa. Koulutukseen voidaan sisällyttää sivuaineiden valintaa koskevia määräyksiä ja suosituksia, mikä ilmaistaan opetussuunnitelmassa.

Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää opintokokonaisuuksiin tutkintovaatimuksissa ilmoitetun minimilaajuuden ylittäviä opintoja. Monitieteisiin opintokokonaisuuksiin sisältyvien opintojaksojen laajuudet ja sisällöt määrittelee opetusta antava laitos. Monitieteisten opintokokonaisuuksien asemasta tutkinnossa määrätään opiskelijan pääaineen laitoksen tutkintovaatimuksissa.

Opiskelijoiden, jotka on valittu suorittamaan alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa, tulee suorittaa kandidaatin tutkinto ennen maisterin tutkinnon suorittamista.

Aineenopettajakoulutus voidaan tiedekunnassa suorittaa biologia, fysiikka, kemia, matematiikka tai tietojenkäsittelytiede pääaineena. Sivuaineet suositellaan valittavaksi pääosin koululaitoksessa vallitsevan virkarakenteen mukaisesti. Filosofisessa tiedekunnassa on tarjolla koulutusta perusopetuksessa opettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisiin opintoihin (60 op). Näiden opintojen suorittaminen osana aineenopettajan maisterin tutkintoa tuottaa kelpoisuuden myös luokanopettajaksi. Filosofinen tiedekunta tiedottaa hausta em. opintoihin vuosittain.

Aineenopettajan kelpoisuusvaatimuksista on säädetty asetuksella (986/1998, muutos 865/2005) seuraavasti:

Perusopetustasolla aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut:

• ylemmän korkeakoulututkinnon;
• kussakin opetettavassa aineessa vähintään 60 opintopisteen laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopinnot ja aineopinnot sekä;
• vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

Sen estämättä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, kelpoisuuden tuottavat osaltaan kussakin opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka sisältävät yliopistossa suoritetut perus- ja aineopinnot, laajuudeltaan yhteensä vähintään 35 opintoviikkoa.

Lukiossa aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut:

• ylemmän korkeakoulututkinnon;
• yhdessä opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perus- ja aineopinnot sekä syventävät opinnot tutkinnon pääaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa, laajuudeltaan vähintään 120 opintopistettä, ja kussakin muussa opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perus- ja aineopinnot yliopiston oppiaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa, laajuudeltaan vähintään 60 opintopistettä;
• vähintään 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

Sen estämättä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, aineenopettajan kelpoisuuden tuottavat yhdessä opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka sisältävät yliopistossa suoritetut perus- ja aineopinnot sekä syventävät opinnot, laajuudeltaan yhteensä vähintään 55 opintoviikkoa, ja kussakin muussa opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka sisältävät yliopistossa suoritetut perus- ja aineopinnot, laajuudeltaan yhteensä vähintään 35 opintoviikkoa.

Fysiikassa, kemiassa, matematiikassa ja tietojenkäsittelytieteessä aineenopettajavaihtoehtoon voi hakeutua heti opintojen alussa. Kaikissa pääaineissa, joissa on aineenopettajavaihtoehto, voi siihen hakea myös myöhemmin opintojen aikana. Haku on kerran vuodessa. Filosofisen tiedekunnan soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto järjestää hakijoille soveltuvuuskokeen, joka koostuu haastattelusta ja ryhmätilanteesta. Valinnan opettajan vaihtoehtoon tekee soveltavan kasvatustieteen asettama valintalautakunta. Mikäli opiskelija tultuaan valituksi opettajavaihtoehtoon, haluaa myöhemmin siirtyä tutkijan vaihtoehtoon, siirtymistä haetaan tiedekunnalle osoitetulla vapaamuotoisella hakemuksella.

Biologian alan perustutkinto koostuu luonnontieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkintoon johtavista opinnoista. Biologian pääaineen tutkinnon voi suorittaa joko biologin tai biologian aineenopettajan vaihtoehdossa.

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon (LuK, 180 op) tavoitteena on antaa opiskelijalle tutkinnon pää‑ ja sivuaineiden perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen, valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin, edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen, edellytykset hankkimansa tiedon soveltamiseen työelämässä ja riittävä viestintä‑ ja kielitaito.

Ympäristö- ja biotieteiden laajassa kandidaattiohjelmassa voi suorittaa luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon biologian (Joensuun kampus) tai ympäristötieteen (Kuopion kampus) pääaineessa. Biologian pääaineessa voi myös opiskella biologian aineenopettajaksi. Kandidaatin tutkinto (180 op) sisältää kaikille yhteiset ympäristötieteen ja biologian perusopinnot (30 op), kieli- ja viestintäopintoja (10 op), HOPS-opintoja (5 op), metodiopintoja (10 op), pääaineen aineopinnot (50 op, aineenopettajalinjalla 40 op), erikoistavia aineopintoja (biologilinjalla vähintään 20 op), sivuaineopintoja sekä vapaasti valittavia opintoja. Yhteiset perusopinnot suoritettuaan opiskelija voi suunnata opintonsa biologian pääaineessa biologian aineenopettajan linjalle tai biologin linjalla erikoistavien aineopintojen avulla joko ekologian alalle tai molekyylibiologian ja biokemian alalle Joensuun kampuksella. Perusopinnot, kieli- ja viestintäopinnot, metodiopinnot ja HOPS-opinnot voi suorittaa molemmilla kampuksilla, ja myös kampuksen vaihto on mahdollista opintosuuntaa valittaessa, jolloin opiskelijan pääaine vaihtuu ympäristötieteeksi.

Filosofian maisterin tutkinnon (FM, 120 op) tavoitteena on antaa opiskelijalle pääaineen hyvä tuntemus, valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen, valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä, valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen ja hyvä viestintä- ja kielitaito.

Biologin vaihtoehdossa opinnot voidaan suunnata jo aineopintovaiheesta alkaen tukemaan valittua ympäristöbiologian erikoistumisalaa. Sivuaineeksi voidaan valita mikä tahansa erikoistumisalaa tukeva oppiaine, esimerkiksi ympäristötiede (Kuopion kampuksella), biokemia, hydrobiologia, kemia tai jokin muu luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan oppiaine tai maantiede, yhteiskuntamaantiede, yhteiskuntapolitiikka, oikeustieteelliset sivuaineet, esim. ympäristöoikeus, tai liiketaloustieteelliset sivuaineet.

Biologian aineenopettajan vaihtoehdossa opiskelijan on pää- ja sivuaineen opintojen lisäksi suoritettava aineenopettajan pedagogiset opinnot (60 op). On suositeltavaa, että perusopinnot (25 op) sisällytetään luonnontieteiden kandidaatin (LuK) tutkintoon, mutta ne voidaan myös suorittaa kokonaisuudessaan vasta filosofian maisterin (FM) tutkinnon osana. Pedagogisia opintoja koordinoi soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto (avautuu uuteen välilehteen) filosofisessa tiedekunnassa. Opettajavaihtoehtoon haetaan kerran vuodessa, ja siihen voidaan valita 15 biologian pääaineopiskelijaa.

Koulujen perusopetuksessa ja lukiossa opetettavien aineiden yhdistelmänä on yleensä biologia-maantieto, joissakin kouluissa myös biologia-kemia. Perusopetuksessa aineenopettajan vaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, opetussuunnitelman mukaisesti suoritetut perus- ja aineopinnot opetettavissa aineissa sekä opettajan pedagogiset perus- ja aineopinnot. Lukion aineenopettajalta vaaditaan lisäksi aineen­opettaja­koulutuksen mukaiset syventävät opinnot yhdessä opetettavassa aineessa.

Biologian syventävät opinnot suoritetaan Ympäristö- ja biotieteiden laitoksen tutkimuksen kahteen vahvuusalaan (Ympäristömuutoksen biologia ja Akvaattinen tutkimus) keskittyvän englanninkielisen Biology of Environmental Change programme (Ympäristömuutoksen biologia) maisteriohjelman mukaisesti. Yhteinen maisteriohjelma Biology of Environmental change antaa mahdollisuuden valita opintoja kummankin pääaineen syventävistä kursseista, joista useat ovat tarjolla molemmilla kampuksilla. Maisterivaiheessa pääaine määräytyy kampuskohtaisesti. Joensuun kampuksella opiskelevilla pääaine on biologia.

Biologian aineenopettajaksi opiskelevat suorittavat pääaineen (biologia) syventävät opinnot ympäristönmuutoksen biologian ohjelman mukaisesti Joensuun kampuksella. Maisterintutkinto (120 op) sisältää ympäristötieteen tai biologian syventävät opinnot (80 op, biologian aineenopettajakoulutuksessa 60 op) sekä muita opintoja. Biologian aineenopettajalinjalla on pääaineen ja toisen opetettavan aineen lisäksi suoritettava aineenopettajan pedagogiset opinnot (60 op).

Ennen 1.8.2016 aloittaneet opiskelijat suorittavat opintonsa aloitusvuotensa tai lukuvuoden 2015-2016 OPSin mukaisesti. He voivat myös siirtyä opiskelemaan Ympäristö- ja biotieteiden laajassa kandidaattiohjelmassa. Vanhan tutkintorakenteen mukaisesti aloittaneet opiskelijat voivat täydentää opintonsa uuden perus- ja aineopintokokonaisuuksien kursseista. Vanhojen OPSien mukaan opiskeleville on tarkemmat ohjeet lukuvuoden 2016-2017 opinto-oppaassa.

Biologian syventävät opinnot (aineenopettaja vähintään 60 op, biologi vähintään 80 op) suoritetaan ympäristömuutoksen biologian maisteriohjelman mukaisesti (Biology of Environmental Change programme).  Syventäviin opintoihin voidaan valita vapaasti biologian eri osa-alueiden opintojaksoja. Pääaineopiskelija erikoistuu kiinnostuksensa mukaisesti valitsemalleen biologian alueelle.  Syventävät opinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee biologian erityiskysymykset ja -taidot.

Ympäristönmuutoksen biologian opinnot tarjoavat opiskelijalle syventävät tiedot ympäristömuutoksen vaikutuksista ekosysteemeihin ja niiden bioprosesseihin, erityisesti ilmakehän ja ekosysteemien välisiin vuorovaikutuksiin. Opetus toteutetaan englanninkielisenä, ja se antaa hyvät valmiudet ympäristömuutoksen biologisten vaikutusten tutkimustehtäviin yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa ja toimimiseen ympäristövalvonnan johtavissa asiantuntijatehtävissä.

Opintojaksoille ilmoittautuminen ja kuulustelut

Biologian pääaineessa luennot ja harjoitukset pidetään tiiviinä kokonaisuuksina, joiden päätteeksi järjestetään kolme kuulustelutilaisuutta, joista viimeinen on useimmiten laitoksen yleisenä tenttipäivänä. Tentteihin on ilmoittauduttava WebOodissa 10 päivää ennen tenttiä. Tenttipäivät ilmoitetaan WebOodissa. Opiskelijan on ilmoittauduttava opintojaksolle vähintään 2 viikkoa ennen sen alkua WebOodia käyttäen. Valinnaiset opintojaksot järjestetään vain, jos niille osallistuu vähintään viisi biologian ja/tai ympäristötieteen pääaineopiskelijaa. Opintokokonaisuuksien pakolliset opintojaksot järjestetään, vaikka ilmoittautuneita olisi vähemmän kuin edellä on määritelty. Kaikkia kursseja ei tarjota joka lukuvuosi. Opiskelija voi ilmoittautua syventävien opintojen kursseille vasta, kun kandidaatintutkielma on jätetty arvosteltavaksi. Opetuksen ajankohdat löytyvät WebOodista ja Lukarista (linkit avautuvat uuteen välilehteen).

Opintojen arvostelu

Perus- ja aineopintokokonaisuuksien arvostelussa otetaan huomioon kaikki numeerisesti arvostellut opintojaksot ja arvosana määräytyy opintopisteillä painotetun keskiarvon mukaisesti. Ympäristötieteen ja biologian yhteisistä perusopinnoista, biologian aineopinnoista ja erikoistavista aineopinnoista lasketaan yksi arvosana, joka näkyy tutkintotodistuksessa ”Biologian perus- ja aineopinnot” (3122200 Biologian perus- ja aineopinnot, aineenopettaja 60 op sekä 3122300 Biologian perus- ja aineopinnot, biologi 90 op)”. Tämä arvosana lasketaan perus- (30 op) ja aineopintojen (40 tai 50 op) sekä erikoistavien aineopintojen (vähintään 20 op, vain biologi-linjalla) opintopisteillä painotetuista keskiarvoista. Mikäli opintokokonaisuuden opintopistelaajuudesta yli puolet on arvosteltu hyväksytty/ hylätty-asteikolla, myös kokonaisuus arvostellaan hyväksytty/ hylätty. Kandidaatin tutkielman arvosanaa ei oteta mukaan aineopintojen arvosanan laskentaan. Syventävien opintojen kokonaisuuden arvosana on syventävien opintojaksojen numeerisesti arvosteltujen opintojen arvosanojen opintopisteillä painotettu keskiarvo. Pro gradu-tutkielman arvosanaa ei oteta mukaan pääaineen syventävien opintojen arvosanan laskentaan.

Harjoittelu ja opiskelijavaihto

Tutkintoihin voidaan sisällyttää harkinnan mukaisesti työharjoittelua kotimaassa tai ulkomailla. Harjoittelun voi sisällyttää joko muihin opintoihin tai biologian syventäviin opintoihin. Syventävien opintojen harjoittelun tulee kestää vähintään kaksi kuukautta ja liittyä biologian alaan. Harjoittelusta antaa tarkempia tietoja laitoksen harjoittelu­vastaava. Kansainväliseen harjoitteluun voi hakeutua useissa eri harjoittelu- ja vaihto-ohjelmissa. Tarkempia tietoja opiskelijavaihto-ohjelmista ja kansainvälisestä harjoittelusta antavat opinto- ja opetuspalveluiden kansainvälisten asiain koordinaattori ja laitoksen kv-koordinaattorit. Asiasta järjestetään myös useita tiedotustilaisuuksia vuosittain.

Opintoneuvonta ja henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)

Yliopisto-opiskelu on itsenäistä. Opiskelija päättää, mitä tavoittelee opinnoistaan, mitä aikoo opiskella ja missä aikataulussa. Tavoitteet kirjataan henkilökohtaiseksi opintosuunnitelmaksi eli HOPSiksi WebOodissa, jonka kautta HOPS lähetetään kommentoitavaksi ja hyväksyttäväksi oman vuosikurssin oppiainetuutorille. Opintojaksojen mahdolliset korvaavuudet tulee hyväksyttää ennen niiden kirjaamista laitoksen AHOT-vastaavalla. Ennen tutkintojen hakemista päivitetyt ja haettavien tutkintojen mukaiset HOPSit tulee hyväksyttää oppiaineen vastuuhenkilöllä.

Ensimmäisen lukuvuoden aikana opiskelija osallistuu yliopiston yhteiseen orientaatiokoulutukseen sekä pääaineen omaan HOPS-koulutukseen ja tekee kandidaatin tutkinnon kattavan HOPSin. Vertaistuutorit auttavat uusia opiskelijoita orientoitumaan opintoihin. Opetusohjelman mukaisesti ensimmäisenä lukuvuonna opiskelija suorittaa ympäristötieteen ja biologian perusopinnot sekä pääosan aineopinnoista, toisena lukuvuonna kieli-, metodi- ja sivuaineopintoja sekä täydentää biologian aineopintoja ja kolmantena lukuvuonna viestintäopintoja, sivuaineopintoja, viimeisiä biologian valinnaisia aineopintoja ja muita valinnaisia opintoja sekä tekee kandidaatintutkielman.

Neljännen lukuvuoden alussa opiskelija tekee maisteritutkinnon kattavan HOPSin. Oppiainetuutorit antavat tarvittaessa neuvoja. Myös biologian opiskelijoiden oma ainejärjestö Mikrovillus opastaa opiskelijaa.

Perustutkinnot biologiassa

Koko lukuvuoden ajantasainen opetussuunnitelma löytyy WebOodista (avautuu uuteen välilehteen).

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon rakenne (pdf)

Luonnontieteiden kandidaatin tutkintorakenteen opinnot (pdf)

Filosofian maisterin tutkinnon rakenne (pdf)

Filosofian maisterin tutkinnon tutkintorakenteen opinnot (pdf)

Sivuaineet biologian opiskelijoille

Ympäristötieteiden ja biotieteiden laitos tarjoaa biologian opiskelijoille biokemian perusopintojen  ja hydrobiologian perusopintojen (pdf) opintokokonaisuudet.

Kansainvälinen maisteriohjelma

Master’s Degree Programme in Biology of Environmental Change (BEC), 120 ECTS, Joensuu

The curriculum and the schedule of the studies (opens in a new tab). Find details in WebOodi (opens in a new tab).

Fysiikan opintojen erikoistumisalat Joensuussa ovat fotoniikka ja fysiikan alan opettajankoulutus. Perus- ja aineopinnoissa annetaan kuitenkin aina erikoistumisalasta riippumatta laaja yleiskuva fysikaalisesta maailmankaikkeudesta ja sitä kuvaavista lainalaisuuksista. Syventävissä opinnoissa opiskelija voi erikoistua joko vahvaan tutkimukseen perustuvaan fotoniikkaan tai painottaa opintonsa aineen opettajan ammattiin johtaviin opintoihin.

Fysiikka on luonnon ja luonnonlakien tutkimista ja ymmärtämistä, perustiede, johon nykyihmisen maailmankuva perustuu. Fysiikan perusteiden opiskelu antaa jo vastauksen mm. seuraaviin arkipäiväisiin kysymyksiin: miten pilvet syntyvät ja miksi ne ovat valkoisia mutta taivas on sininen, onko mahdollista suorittaa veretön leikkaus koskettamatta ihoa tai kuinka auringon säteilystä voidaan tuottaa suoraan sähköä. Peruskursseilla opitaan mitä ovat mustat aukot, pimeä aine ja energia ja kuinka maailmankaikkeudelle, puhumattakaan näkemästämme "maailman osasta", lopulta ehkä voi käydä. Kokeellisena ja tarkkana tieteenä fysiikka on monen nykyaikaisen kokeellisen, teoreettisen ja laskennallisen menetelmän perusta eri tekniikan aloilla.

Laitoksen tutkimukselle onkin ominaista eri menetelmien asiantuntijoiden tiivis yhteistyö, jonka tuloksena on syntynyt ja syntyy edelleen uusia menetelmäsovelluksia etenkin ihmisen, luonnon ja niiden vuorovaikutuksen ymmärtämiseksi. Lisäksi fysiikan kuvaaminen matematiikan kielellä (eksaktille tieteelle ainoa mahdollinen esitystapa) antaa edelleen lähes rajattomat mahdollisuudet laajentaa fysiikan sovellusaluetta lähes kaikille ihmisen elämää helpottaville teknisille innovaatioille.

Fyysikon koulutuksessa opitaan korkeatasoisen kansainvälisen tutkimuksen tuella tietoja ja taitoja, joille on kysyntää useilla eri aloilla sekä tutkimuslaitoksissa että yritysmaailmassa ympäri maailman. Fyysikot toimivat tyypillisesti erilaisissa suunnittelu-, konsultti- ja tuotekehitystehtävissä, sekä tutkimusinsinööreinä, kouluttajina, tutkijoina ja yleisesti esimiestehtävissä.  Yleisesti ottaen fyysikoiden työllisyysnäkymät ovat erinomaiset.

Myös fysiikanopettajien työllisyysnäkymät ovat erittäin hyvät, sillä selvitysten mukaan suuri osa nyt työssä olevista opettajista jää eläkkeelle lähivuosina, eikä uusia valmistu riittävästi. Laitoksemme laaja-alainen didaktisen fysiikan tutkimukseen perustuva opettajankoulutus takaa valmistuville opettajille erinomaiset mahdollisuudet työllistyä erilaisten koulujen ja oppilaitosten opettajien tehtäviin.

Tutkintojen osaamistavoitteet ja tutkintorakenteet

Koko lukuvuoden ajantasainen opetussuunnitelma löytyy WebOodista (avautuu uuteen välilehteen).

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (180 op)

Fysiikan aineenopettaja / Fysiikan aineenopettaja ja luokanopettaja / Fyysikko

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija hallitsee kattavasti fysiikan eri osa-alueiden tietoa ja kokeellisen työskentelyn taitoja. Opiskelijalla on valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja hänellä on riittävät kieli- ja viestintätaidot sekä hyvät edellytykset ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen. Koulutus perustuu tutkimukseen ja koulutusalojen ammatillisiin käytänteisiin.

Fysiikan aineenopettajankoulutusohjelman opiskelijat suorittavat pääaineen ja toisen opetettavan aineen lisäksi aineenopettajan pedagogisten opintojen perusopinnot. Aineenopettajaopiskelijalla on pedagogisten tietojen ja taitojen perustuntemus, ja hän osaa keskustella opettajan työhön liittyvistä yleisluontoisista kysymyksistä.

Fysiikan aineenopettajan ja luokanopettajan koulutusohjelmassa olevat opiskelijat voivat valita sivuaineeksi perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien opinnot. Ylemmän tutkinnon suoritettuaan tämä kokonaisuus yhdessä aineenopettajan pedagogisten opintojen kanssa antaa opiskelijalle luokanopettajan kelpoisuuden.

Tutkintorakenne

(Taulukoissa ensisijaisesti suositeltavat suoritusajat on merkitty rastilla (x) ja vaihtoehtoiset suoritusajat ympyrällä (o))

Luonnontieteiden kandidaatti, fysiikan aineenopettaja: Pääaineen opinnot (pdf) ja sivuaine (pdf)

Luonnontieteiden kandidaatti, fysiikan aineenopettajan ja luokanopettaja: Pääaineen opinnot (pdf) ja sivuaine (pdf)

Luonnontieteiden kandidaatti, fyysikko: Pääaineen opinnot (pdf). Sivuaineopintoina on suoritettava joko yhden sivuaineen perus- ja aineopinnot (25+35 op) tai kahden sivuaineen perusopinnot (25+25 op). Suositeltavia sivuaineita ovat matematiikka, kemia, tietojenkäsittelytiede ja tilastotiede.

Vapaasti valittavia opintoja suoritetaan siten, että tutkinnon kokonaislaajuudeksi tulee vähintään 180 opintopistettä.

Opintolinjan vaihto

Mikäli opiskelija haluaa vaihtaa luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon jälkeen opintolinjaansa fyysikkolinjalta opettajalinjalle, edellytetään häneltä täydentävinä opintoina kurssien ’Laboratoriotyöskentelyn perusteet opettajille’, ’Kokeellinen koulufysiikka’ ja ’Tutkimusperustaisen fysiikan opetuksen perusteet’ suorittamista. Opettajalinjalta fyysikkolinjalle siirtyviltä ei edellytetä täydentäviä opintoja.

Mikäli opiskelija vaihtaa pääaineensa fysiikkaan tai tulee uutena opiskelijana Itä-Suomen yliopistoon tavoitteenaan suorittaa filosofian maisterin tutkinto fysiikasta, häneltä edellytetään aiemmin suoritetut fysiikan perus- ja aineopinnot tai näitä vastaava opintokokonaisuus; muussa tapauksessa häneltä voidaan edellyttää täydentäviä opintoja. Täydentävistä opinnoista päätetään henkilökohtaista opintosuunnitelmaa laadittaessa.

Filosofian maisterin tutkinto (120 op)

Fysiikan aineenopettaja / fysiikan aineenopettaja ja luokanopettaja

Filosofian maisterin tutkinto antaa fysiikan aineenopettajaksi opiskelevalle hyvät tiedot ja taidot fysiikassa ja hyvät viestintä- ja kielitaidot. Aineenopettajan pedagogiset opinnot yhdessä muiden tutkintoon kuuluvien opintojen kanssa antavat kelpoisuuden opettaa peruskoulussa ja lukiossa. Koulutus perustuu korkeatasoiseen didaktisen fysiikan tutkimukseen. Filosofian maisterin tutkinto antaa valmiudet opettajan tieteelliseen jatkokoulutukseen.

Filosofian maisterin tutkinnon suoritettuaan opiskelija osaa toimia fysiikanopettajana eri kouluasteilla. Hän on fysiikan ja opetuksen asiantuntija ja pystyy työskentelemään erilaisissa fysiikan opetuksen alan tehtävissä yhteiskunnassa. Opiskelija osaa soveltaa, analysoida, arvioida ja luoda fysiikan ja sen oppimisen tietoa työssään. Opiskelija osaa hyödyntää fysiikan opetukseen ja oppimiseen liittyvää tutkimusta ja toimia erilaisissa oppimisympäristöissä vuorovaikutteisesti.

Fysiikan aineenopettajan ja luokanopettajan koulutusohjelman suorittaneet opiskelijat ovat sisällyttäneet opintoihinsa perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien opinnot. Ylemmän tutkinnon suoritettuaan kyseinen kokonaisuus yhdessä aineenopettajan pedagogisten opintojen kanssa antaa opiskelijalle luokanopettajan kelpoisuuden.

Tutkintorakenne

(Taulukoissa ensisijaisesti suositeltavat suoritusajat on merkitty rastilla (x) ja vaihtoehtoiset suoritusajat ympyrällä (o))

Filosofian maisteri, fysiikan aineenopettaja (pdf)

Filosofian maisteri, fysiikan aineenopettaja ja luokanopettaja: Pääaineen opinnot (pdf) ja sivuaine (pdf)

Filosofian maisterin tutkinto (120 op)

Fyysikko

Filosofian maisterin tutkinnon (pääaine fysiikka) tavoitteena on antaa opiskelijalle hyvä tietämys modernista optiikasta ja fotoniikasta sekä teoreettisella että kokeellisella tasolla. Tämä tarkoittaa kykyä ymmärtää optisia ilmiöitä, optisten systeemien suunnittelu- ja analysointimenetelmiä, sekä valonkulkua ohjaavien rakenteiden valmistusmenetelmiä ja kykyä osallistua oman alansa tieteelliseen viestintään. Nämä taidot yhdessä antavat valmiudet työskennellä fotoniikan alan yrityksissä asiantuntija- ja suunnittelutehtävissä ja ne antavat myös valmiudet fotoniikan alan jatko-opintoihin. Opetus perustuu laitoksella toteutettavaan korkeatasoiseen fotoniikan tutkimukseen.

Tutkintorakenne

(Taulukossa ensisijaisesti suositeltavat suoritusajat on merkitty rastilla (x) ja vaihtoehtoiset suoritusajat ympyrällä (o))

Filosofian maisteri, fyysikko (pdf)

Kansainvälinen maisteriohjelma

Master’s Degree Programme in Photonics, 120 ECTS, Joensuu

The curriculum and the schedule of the studies (opens in a new tab). Find details in WebOodi (opens in a new tab).

Kemiassa voidaan suorittaa luonnontieteiden kandidaatin (LuK), filosofian maisterin (FM), filosofian lisensiaatin (FL) sekä filosofian tohtorin (FT) tutkintoja. Laitoksella toimii kansainvälinen maisteriohjelma, ”Master’s Degree Programme for Research Chemists”, jonka opetussuunnitelma on erillisenä osiona oppaassa.

Kemian laitos on vahvasti suuntautunut tutkijakoulutukseen ja tutkimukseen. Laitoksella tehtävällä tutkimuksella ratkotaan maailmanlaajuisia ympäristöterveyteen, hyvinvointiin, turvalliseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon sekä kestävää kehitystä edistäviin materiaaleihin liittyviä kysymyksiä hakemalla uusia kemiaan perustuvia ratkaisuja ja parantamalla tuotteiden jalostusastetta. Laitoksen tutkimusprofiilin ytimessä ovat biotalouden ja biolääketieteen sovellukset, toiminnalliset materiaalit fotoniikassa, valontuotossa sekä energiasovelluksissa sekä polymerointi- ja ympäristökatalyyttien kehitys. Tutkimuksen ja uusien avausten lähtökohtana on vahva ja laadukas perustutkimus. Perustutkimuksessa tuotettua osaamista sovelletaan ja siirretään elinkeinoelämän käyttöön kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa.

Kemian alalla voi suorittaa kemistin, kemistitutkijan, kemian aineenopettajan tai kemian aineenopettajan ja luokanopettajan tutkinnot. Jokaisessa koulutusohjelmassa suoritetaan aluksi luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (LuK, 180 op) ja sen jälkeen filosofian maisterin tutkinto (FM, 120 op).

Kemistin ja kemistitutkijan koulutusohjelmassa opiskelija valitsee opintojen syventävässä vaiheessa epäorgaanisen kemian, fysikaalisen kemian, materiaalikemian tai orgaanisen kemian linjan. Koulutusohjelmasta riippuen sivuaineet voivat olla fysiikka, matematiikka, biologia, tietojenkäsittelytiede, biokemia, kauppatiede, oikeustiede tai ympäristötieteet. Opintoihin sisältyy luentokurssien ja laboratoriotöiden lisäksi osallistumista tutkimustyöhön laitoksen tutkimusryhmissä.

Kemian aineenopettajan koulutusohjelmaan hakeudutaan suoravalinnan kautta tai opintojen alkuvaiheessa Soveltavan kasvatustieteen ja opettajan koulutuksen osaston järjestämän erillisen hakumenettelyn kautta. Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (14.12.1998/986) määrittelee, että peruskoulun aineenopettajan on suoritettava maisterin tutkinto, kussakin opetettavassa aineessa vähintään 60 opintopisteen laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen perus- ja aineopinnot sekä vähintään 60 opintopisteen laajuiset opettajan pedagogiset opinnot. Lukion aineenopettajan kelpoisuuden saadakseen on suoritettava lisäksi yhdessä opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat vähintään 120 opintopisteen laajuiset opetettavan aineen syventävät opinnot tutkinnon pääaineessa.

Kemian aineenopettajan ja luokanopettajan koulutusohjelmassa suorittamalla sivuaineena Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osaston järjestämät Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (60 op) saadaan kelpoisuus opettaa perusopetuksen alemmilla luokilla (1-6). Lisäksi koulutusohjelmassa suoritetaan sivuaineopintoina opettajan pedagogiset opinnot (60 op) (ks kelpoisuus yllä).

Siirtyminen kemistitutkijan koulutusohjelmaan

Kemistin koulutusohjelman opiskelija voi hakea opintojen ensimmäisinä vuosina kemistitutkijan koulutusohjelmaan. Hakemus arvioidaan kemian opiskelumenestyksen ja haastattelun perusteella. Hakeminen tapahtuu kevään aikana. Lisätietoja saa suunnittelijalta.

Kemian opintojen arvostelu

Kemian luentokurssit, lopputentti ja tutkielmat arvostellaan asteikolla 0-5. Perus- ja aineopintojen sekä syventävien opintojen kokonaisuudet määräytyvät opintopisteillä painotetuista keskiarvoista. Opintokokonaisuuksiin vaadittavien opintojen ollessa suoritettu opiskelijan tulee ottaa yhteyttä kemian laitoksen suunnittelijaan opintokokonaisuusmerkinnän saamiseksi.

Perustutkinnot

Luonnontieteen kandidaatin tutkinnot kemiassa (180 op)

Osaamistavoitteet

Kemian tutkimukseen sekä kemian alan ammatillisiin käytäntöihin perustuvan kandidaattikoulutuksen perusteella opiskelija (1) tuntee kemian ja tutkintoon kuuluvien sivuaineiden tai niihin rinnastettavien kokonaisuuksien perusteet, omaa (2) valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin, (3) riittävän kieli-, viestintä- ja raportointitaidon, sekä (4) edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon (FM) johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen.

Tutkintorakenteet

Koko lukuvuoden ajantasainen opintotarjonta löytyy WebOodista (avautuu uuteen välilehteen).

Seuraavassa on kuvattu kemistin, kemistitutkijan ja kemian aineenopettajan koulutusohjelmien LuK-tutkinnon tutkintorakenteet (lyhenteet taulukoissa: vk = vuosikurssi, s = syyslukukausi, k = kevätlukukausi, o = voidaan suorittaa, x = suositeltu suoritusajankohta)

Luonnontieteiden kandidaatti, kemisti (pdf)

Luonnontieteiden kandidaatin, kemistitutkija (pdf)

Luonnontieteiden kandidaatin, kemian aineenopettaja (pdf)

Kemistitutkijoiden laboratorioprojekti

Kemistitutkijaopiskelijat suorittavat Laboratorioprojektin (3410209, 7 op) neljä viikkoa kestävänä tutkimustyönä ensimmäisen opiskeluvuoden keväällä ja kesällä pääsääntöisesti kemian laitoksen omissa tutkimusryhmissä. Tutkimustyön lisäksi suoritukseen kuuluu neljään seminaariin osallistuminen ennen projektia, kirjallinen tutkimusraportti ja esitelmä syksyn seminaareissa.

Laboratorioprojekti voidaan poikkeustapauksessa suorittaa myös laitoksen ulkopuolisessa tutkimuslaitoksessa tai tutkimusryhmässä. Työn aiheen ja toteutuksen tulee olla laadultaan ja tutkimussisällöltään kemian laitoksessa tehtävää laboratorioprojektia vastaava. Opiskelija hankkii itse paikan ja hyväksyttää projektin aiheen kemian laitoksella viimeistään kuukautta ennen projektin alkua. Työkohteessa on oltava työlle nimetyt ohjaajat, projektissa esiteltävät tulokset on oltava julkisia ja sen kesto on vähintään kaksi kuukautta. Muut suoritusvaatimukset (seminaarit, raportti ja esitelmä) ovat samat kuin kemian laitoksen tutkimusryhmissä projektityötään tekevillä opiskelijoilla.

Sivuaineopinnot

Tiedekunnan ohjeistuksen mukaisesti sivuaineopintoihin tulee sisältyä Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnossa vähintään yksi perusopintojen 25 op kokonaisuus. Yhteensä kandidaatin ja maisterin tutkinnoissa suositellaan olevan vähintään 2 x 25 opintopistettä sivuaineopintoja. Kemian sivuaineopintoihin suositellaan fysiikan, matematiikan, biologian, biokemian, kauppatieteen, oikeustieteen, tietojenkäsittelytieteen tai ympäristötieteiden sivuaineopinnot tai HOPS-keskustelussa sovittu muu oppiaine tai opintokokonaisuusyhdistelmä.

Opettajan koulutusohjelmissa olevien tulee suorittaa tiedekunnan tutkintoja ja opintoja koskevien pysyväismääräysten mukaisesti opettajan pedagogisista opinnoista 25 op kokonaisuus LuK -tutkintoon. Loput 35 op opettajan pedagogisista opinnoista sisällytetään FM -tutkintoon. Muina sivuaineena koulutusohjelmissa voivat olla fysiikka, matematiikka tai tietojenkäsittelytiede. Kemian aineenopettajan ja luokanopettajan koulutusohjelmassa opiskelevilla on lisäksi mahdollisuus suorittaa Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osaston järjestämät Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (60 op).

Muut opinnot

Muut opinnot suunnitellaan tukemaan kemian pääaineopintoja. Kemistin ja kemistitutkijan koulutusohjelmien sivuaineopintoihin ja/tai muihin opintoihin suositellaan matematiikan ja/tai fysiikan opintoja.  Kemian oppiaineen tarjoamia muita opintoja ovat alla luetellut, joista Kemian harjoittelun ja Toimiminen kemian oppiaineen aputuutorina voi sisällyttää vaihtoehtoisesti myös FM-tutkintoon.

• 3410221 Kandidaatintutkinnon tutkimusprojekti (6 op)
• 3410219 Kemian harjoittelu (3 op)
• 3410004 Toimiminen kemian oppiaineen aputuutorina  (1 op)

Lisäksi erityisesti kemistin ja kemistitutkijan tutkintoihin suositellaan suoritettavaksi Oikeustieteiden laitoksen järjestämä kurssi 5311716 Kemikaalilainsäädäntö ja -hallinto, 3 op. Kurssi järjestetään joka toinen vuosi.

Filosofian maisterin tutkinto kemiassa (120 op)

Osaamistavoitteet

Kemian tutkimukseen sekä kemian alan ammatillisiin käytäntöihin perustuvan ja kandidaattikoulutusta syventävän maisterikoulutuksen perusteella opiskelija (1) tuntee syvällisesti erityisesti valitsemansa kemian erikoistumisalueen, mutta myös muut kemian osa-alueet, mikä mahdollistaa kokonaisvaltaisen alan kehityksen seuraamisen, omaa (2) valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen, (3) hyvän kieli-, viestintä- ja raportointitaidon, (4) edellytykset tieteelliseen jatkokoulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen sekä (5) toimimiseen työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä.

Tutkintorakenteet

Seuraavassa on kuvattu kemistin, kemistitutkijan ja kemian aineenopettajan koulutusohjelmien FM-tutkinnon tutkintorakenteet (lyhenteet taulukoissa: vk = vuosikurssi, s = syyslukukausi, k = kevätlukukausi, o = voidaan suorittaa, x = suositeltu suoritusajankohta)

Filosofian maisteri, kemisti (pdf)

Filosofian maisteri, kemistitutkija (pdf)

Filosofian maisteri, kemian aineenopettaja (pdf)

Kemistin ja kemistitutkijan maisteriopintojen suoritusjärjestys ja tutkielma (pdf)

Kemian aineenopettajan ja kemian aineenopettajan ja luokanopettajan maisteriopintojen suoritusjärjestys ja tutkielma (pdf)

Kemian laboratoriotöiden sekä työmenetelmäkurssien laboratorioharjoitusten tekeminen raskauden aikana on kielletty.

Erikoisopintojaksot

Opiskelijan tulee koota erikoisopintojaksoista tarvittavat suoritukset FM -tutkintoonsa.

Kemistin ja kemistitutkijan koulutusohjelmissa opiskelevat opiskelijat suorittavat valitsemaltaan erikoistumislinjalta yhden pakollisen erikoisopintojakson (P). Kemian aineenopettajaksi ja kemian aineen- ja luokanopettajaksi opiskelevat suorittavat yhden pakollisen opettajakoulutuksen erikoisopintojakson. Muut erikoistumisopintojaksot voi valita kiinnostuksen mukaan.

Syventävien opintojen erikoisopinto- ja työmenetelmäjaksot järjestetään ohjeellisen ajoituksen mukaisesti pääsääntöisesti joko parillisena tai parittomana vuonna, mikäli kuhunkin opintojaksoon on riittävästi ennakkoilmoittautuneita (omat kurssit ≥ 8, ulkopuoliset luennoitsijat ≥ 12). Pakollinen ilmoittautuminen WebOodissa.

Osa kursseista luennoidaan englannin kielellä. Opiskelija voi suorittaa tentin joko suomeksi tai englanniksi.

Erikoisopintojaksojen ajoitus (pdf). (P) on valitun linjan pakollinen erikoisopintojakso. Erikoisopintojaksoja pyritään järjestämään kullakin linjalla vähintään yksi lukuvuodessa.

Tutkimusprojekti (pdf)

Työmenetelmäjaksot ja ajoitus (pdf). Opiskelijan tulee koota jaksoista tarvittavat suoritukset. Harjoitukset ja kursseille ennakolta ilmoittautuminen WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen) on pakollista.

Loppukuulustelu ja tutkielma

3410370 Kemian loppukuulustelu, 4-8 op
3410347 Loppukuulustelu (kemian opettaja), 3-4 op

3410380 Kemian pro gradu  -tutkielma, 40 op
3410352 Kemian pro gradu-tutkielma (opettaja), 20 op
3410354 Kypsyysnäyte FM, 0 op
3410353 Kemian maisteriseminaari, 2 op

Kemian harjoittelu

Kemian harjoittelu on vapaavalintainen opintojakso. Harjoittelussa työskennellään käytännön töissä kemian alan yrityksessä tai muussa yhteistyötahossa. Harjoittelulla pyritään lähentämään koulutusta ja työelämää sekä edistämään valmistumisen jälkeistä työllistymistä.  Harjoittelun yhtenä tarkoituksena on ohjata opiskelijaa suuntaamaan opintojaan uransa kannalta mielekkäällä tavalla. Ohjatun 2,5 – 3 kk:n työjakson jälkeen opiskelija laatii harjoittelukertomuksen. Laitoksen johtaja hyväksyy harjoittelupaikan ennen harjoittelun aloittamista.

Kansainvälinen maisteriohjelma

Master’s Degree Programme for Research Chemists, 120 ECTS, Joensuu

The curriculum and the schedule of the studies. Find details in WebOodi (opens in a new tab).

Itä-Suomen yliopistossa matematiikan tutkintoon johtavaa koulutusta annetaan Joensuun kampuksella. Koulutuksen painopistealoja ovat perustutkintojen osalta opettajankoulutus sekä jatkotutkintojen osalta kompleksianalyysi ja osittaisdifferentiaaliyhtälöt. Peruskoulutuksessa suuntaudutaan matematiikan opettajaksi suorittamalla luonnontieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinnot joko matematiikan aineenopettajan tai matematiikan aineenopettajan ja luokanopettajan koulutusohjelman mukaisesti tai matemaatikoksi suorittamalla nämä tutkinnot matemaatikon koulutusohjelman mukaisesti.

Matematiikan aineenopettajan ja matematiikan aineenopettajan ja luokanopettajan koulutusohjelmissa tutkintoihin sisältyy pedagogisten opintojen kokonaisuus (60 op), jonka suorittaminen edellyttää valintaa soveltuvuuskokeessa. Tämä järjestetään vuosittain niille, joita ei ole hyväksytty opettajalinjan suoravalinnassa. Aineenopettajan koulutusohjelmat antavat kelpoisuuden mm. peruskoulun ja lukion opettajan virkoihin.  Matematiikan aineenopettajan ja luokanopettajan koulutusohjelmassa pakollisena sivuaineena on opettajan pedagogisten opintojen (60 op) lisäksi perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (60 op). Tämän koulutusohjelman opiskelija saa laaja-alaisen kelpoisuuden opettaa perusopetuksen vuosiluokilla (1-6), aineenopettajana vuosiluokilla (7-9) sekä aineenopettajana lukiossa. Opettajankoulutuksen koulutusohjelmat antavat myös kelpoisuuden toiseen opetettavaan aineeseen (esimerkiksi fysiikka tai kemia). Tätä varten on suoritettava 60 op:n opintokokonaisuus kyseisessä aineessa.

Matemaatikon koulutusohjelmassa pääaineen kurssivalinnat voivat painottua joko teoreettiseen tai soveltavaan suuntaan riippuen siitä, millaisiin työtehtäviin opiskelija tähtää. Kurssivalinnat suunnitellaan maisterin tutkinnon opintosuunnitelman (HOPS) laatimisen yhteydessä.

Suositeltavimmat valinnaiset sivuaineet opettajankoulutuksen koulutusohjelmissa ovat fysiikka, kemia ja tietojenkäsittelytiede.  Matemaatikon koulutusohjelmassa luontevimmat sivuaineet ovat fysiikka, kemia, tietojenkäsittelytiede, tilastotiede ja taloustieteet.

Koko lukuvuoden ajantasainen opintotarjonta löytyy WebOodista (avautuu uuteen välilehteen).

Tutkintojen osaamistavoitteet ja tutkintorakenteet

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (180 op)

Matematiikan aineenopettajan koulutusohjelman tavoitteena on perehdyttää opiskelija matemaattisen ajattelun yleisiin perusteisiin ja opettajan työn kannalta keskeisiin matematiikan osa-alueisiin sekä luoda pohja matematiikan syventäville opinnoille. Tutkinnon suoritettuaan opiskelija hallitsee matematiikan keskeisten osa-alueiden perusasiat ja tuntee matemaattisen ajattelun yleiset perusteet. Hänellä on pedagogisten tietojen ja taitojen sekä toisen opetettavan aineen perustuntemus, ja hän osaa keskustella opettajantyöhön liittyvistä yleisluonteisista kysymyksistä.

Matematiikan aineenopettajan ja luokanopettajan koulutusohjelman tavoitteena on perehdyttää opiskelija matemaattisen ajattelun yleisiin perusteisiin ja opettajan työn kannalta keskeisiin matematiikan osa-alueisiin sekä luoda pohja matematiikan syventäville opinnoille. Tutkinnon suoritettuaan opiskelija hallitsee matematiikan keskeisten osa-alueiden perusasiat ja tuntee matemaattisen ajattelun yleiset perusteet. Hänellä on hyvät pedagogiset tiedot ja taidot sekä peruskoulussa opetettavien eri aineiden perustuntemus, ja hän osaa keskustella opettajantyöhön liittyvistä yleisluonteisista kysymyksistä.

Matemaatikon koulutusohjelman tavoitteena on perehdyttää opiskelija matemaattisen ajattelun yleisiin perusteisiin ja matematiikan osa-alueisiin sekä luoda pohja matematiikan syventäville opinnoille. Tutkinnon suoritettuaan opiskelija hallitsee laajasti matematiikan keskeisten osa-alueiden perusasioita ja matemaattisen ajattelun yleisiä perusteita.

Tutkintorakenne

(Taulukoissa ensisijaisesti suositeltavat suoritusajat on merkitty rastilla (x) ja vaihtoehtoiset suoritusajat ympyrällä (o))

Luonnontieteiden kandidaatti, matematiikan aineenopettaja: Pääaineen opinnot (pdf) ja sivuaine (pdf)

Luonnontieteiden kandidaatti, matematiikan aineenopettaja ja luokanopettaja: Pääaineen opinnot (pdf) ja sivuaine (pdf)

Luonnontieteiden kandidaatti, matemaatikko: Pääaineen opinnot (pdf). Lisäksi vaaditaan ainakin yhden sivuaineen perus- ja aineopinnot (60 op) tai kahden sivuaineen perusopinnot (2×25 op). Suositeltavia sivuaineita ovat fysiikka, kemia, tietojenkäsittelytiede, tilastotiede ja taloustieteet.

Vapaasti valittavia opintoja suoritetaan siten, että tutkinnon kokonaislaajuudeksi tulee vähintään 180 opintopistettä.

Filosofian maisterin tutkinto (120 op)

Matematiikan aineenopettajan koulutusohjelman tavoitteena on antaa matematiikan aineenopettajaksi opiskelevalle hyvät tiedot ja taidot matematiikassa.  Tutkinnon suoritettuaan opiskelija osaa toimia matematiikan opettajana eri kouluasteilla. Hän on matematiikan ja opetuksen asiantuntija ja pystyy työskentelemään erilaisissa opetuksen ja matematiikan alan tehtävissä yhteiskunnassa. Opiskelija osaa soveltaa, analysoida, arvioida ja luoda matematiikan ja sen oppimisen tietoa työssään.  Filosofian maisterin tutkinto antaa valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen.

Matematiikan aineenopettajan ja luokanopettajan koulutusohjelman tavoitteena on antaa matematiikan aineenopettajaksi ja luokanopettajaksi opiskelevalle hyvät tiedot ja taidot matematiikassa.  Tutkinnon suoritettuaan opiskelija osaa toimia matematiikan opettajana eri kouluasteilla. Hän on matematiikan ja opetuksen asiantuntija ja pystyy työskentelemään erilaisissa opetuksen ja matematiikan alan tehtävissä yhteiskunnassa. Opiskelija osaa soveltaa, analysoida, arvioida ja luoda matematiikan ja sen oppimisen tietoa työssään. Filosofian maisterin tutkinto antaa valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen.

Matemaatikon koulutusohjelman tavoitteena on antaa hyvät ja laaja-alaiset tiedot ja taidot matematiikassa. Tutkinnon suoritettuaan opiskelija osaa toimia matematiikan asiantuntijana erilaisissa matematiikan soveltamiseen ja tutkimiseen liittyvissä tehtävissä yhteiskunnassa. Opiskelija osaa soveltaa, analysoida, arvioida ja luoda matemaattista tietoa työssään.  Filosofian maisterin tutkinto antaa valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen.

Tutkintorakenne

(Taulukoissa ensisijaisesti suositeltavat suoritusajat on merkitty rastilla (x) ja vaihtoehtoiset suoritusajat ympyrällä (o))

Filosofian maisteri, matematiikan aineenopettaja: Pääaineen opinnot (pdf) ja sivuaine (pdf)

Filosofian maisteri, matematiikan aineenopettaja ja luokanopettaja: Pääaineen opinnot (pdf) ja sivuaine (pdf)

Filosofian maisteri, matemaatikko: Pääaineen opinnot (pdf) ja sivuaine (pdf)

Vapaasti valittavia opintoja suoritetaan siten, että tutkinnon kokonaislaajuudeksi tulee vähintään 120 opintopistettä.

Metsätieteiden osaston tehtävänä on tutkia tieteellisin menetelmin metsien hoitoa, käyttöä ja suojelua sekä kouluttaa asiantuntijoita metsä- ja ympäristöalan tehtäviin kotimaassa ja ulkomailla.

Metsätieteet ovat soveltavia tieteitä, joiden tutkimuskohteena ovat metsät sekä niiden kestävä ja monipuolinen käyttö. Metsätieteitä yhdistää yhteinen tutkimuskohde, mutta metsätieteiden eri osa-alueilla on erilainen tiedetausta ja tutkimusongelmat. Metsätieteellinen tutkimus ja koulutus ovat monitieteisiä.

Metsätieteiden opiskelu

Opinnot koostuvat luento-opetuksesta, harjoituksista ja demonstraatioista, kenttäopetuksesta ja retkeilyistä, seminaareista, kirjatenteistä, työharjoitteluista sekä itsenäisestä opiskelusta. Myös muut suoritustavat (kuten oppimispäiväkirja) voivat olla joillakin kursseilla käytössä. Metsätieteen opintoja ei ole pääsääntöisesti suunniteltu etäopintoina suoritettaviksi. Osa, etenkin maisterivaiheen opintojaksoista luennoidaan englanninkielellä. Opiskelija voi tällöin suorittaa tentin suomeksi, ellei kurssin kuvauksessa muuta ole suorituskielestä määritelty. Englanninkielisissä maisteriohjelmissa opiskelevat suorittavat tenttinsä aina englanniksi. Opinnäytetöiden kieli on määritelty mm. tiedekunnan pysyväismääräyksissä (11 §).

Metsätieteen tutkintoihin kuuluu myös muiden yksiköiden vastuulla olevaa opetusta (mm. kielikeskus, tietojenkäsittelytieteen laitos, kauppatieteiden laitos ja opintopalvelut). Tällöin noudatetaan ko. yksiköiden toimintatapoja, ja kyseisiin opintojaksoihin liittyvissä kysymyksissä ollaan ensisijaisesti yhteydessä opintojaksosta vastuussa olevaan yksikköön. Opintojaksojen vastuuorganisaatiot, kuvaukset suoritustapoineen ja opetusajankohdat löytyvät WebOodista.

Metsätieteiden opintoyhteisöstä löytyvät ohjeet henkilökohtaisen opintosuunnitelman (Hops) laatimiseen sekä Hops-ohjaajat. Opintoyhteisöstä löytyvät myös siirtymäsäännöt mahdollisista lukuvuosittaisista opetussuunnitelman (tutkintorakenteet, kurssitarjonta) muutoksista. Siirtymäsäännöt kertovat kuinka opiskelija toimii ja suunnittelee opintonsa loppuun opetussuunnitelman muutostilanteissa.

Ilmoittautuminen opintojaksoille ja kuulusteluihin

Opetusohjelmassa mainittua opintojaksoa ei opeteta ko. lukuvuonna, jos kurssille ei ole ilmoittautunut WebOodissa ilmoittautumisajan päättymiseen mennessä vähintään 5 opiskelijaa. Ilmoittautumisaika pääosalle syventävistä ja vapaavalinnaisista joka toinen vuosi opetettavista opintojaksoista (kursseista) päättyy WebOodissa kuukautta ennen kurssin alkamista.

Metsätieteiden osaston yleisiin tentteihin ilmoittaudutaan WebOodissa 10 päivää ennen tenttipäivää. Myöhässä tulleita ilmoittautumisia ei huomioida. Yleisten tenttien ajankohdat ja tentittävät opintojaksot löytyvät WebOodista.

Kuluvan lukuvuoden aikana opetettavien opintojaksojen jälkeen pidettäville kurssitenteille ilmoittautuminen WebOodissa ei ole pakollista. Ilmoittautuminen kurssitentille päättyy kaksi päivää ennen tenttiä.

Opintojen arvostelu

Metsätieteen perusopintojen opintokokonaisuus (3511000) arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Metsätieteen aineopintojen opintokokonaisuus (3512300) arvostellaan asteikolla 0-5. Arvosana lasketaan opintojakson opintopisteillä painotettuna keskiarvona kokonaisuuteen pakollisena kuuluvista numeerisesti arvostelluista opintojaksoista. Valinnaiset aineopinnot huomioidaan arvosanan laskennassa ainoastaan, jos niillä on arvosanaan korottava vaikutus. Tutkielma arvostellaan erikseen, eikä sitä huomioida kokonaisuuden arvosanassa. Metsätieteen perus- ja aineopinnot suorittaneelle annetaan opintorekisteriin kokonaisuusmerkintä Metsätieteen perus- ja aineopinnot (3512200), arvosanana aineopintojen arvosana.

Syventävien opintojen opintokokonaisuus arvostellaan arvosteluasteikolla 0–5. Syventävien opintojen arvosana lasketaan kahden pakollisen tutkintoon kuuluvan moduulin opintojaksoista sekä loppukuulustelusta opintojaksojen opintopisteillä painotettuna keskiarvona numeerisista arvosanoista. Jos pakollisten moduuleiden opintojaksoista ei tule täyteen vaadittu 28 op, arvosanaan lasketaan muiden moduuleiden opintojaksoja niin, että vaadittu opintopistemäärä täyttyy. Muut vaatimusten yli menevät syventävät opinnot huomioidaan arvosanan laskennassa ainoastaan, jos niillä on arvosanaan korottava vaikutus. Tutkielma arvostellaan erikseen, eikä sitä huomioida kokonaisuuden arvosanassa.

Perustutkinnot

Maatalous-metsätieteellisen koulutusalan perustutkintoja ovat maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin sekä maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinnot, joista edellinen edustaa alempaa ja jälkimmäinen ylempää korkeakoulututkintoa.

Koko lukuvuoden ajantasainen opintotarjonta löytyy WebOodista (avautuu uuteen välilehteen).

Tutkintojen osaamistavoitteet ja tutkintorakenteet

Alempi korkeakoulututkinto perehdyttää opiskelijan pääaineen ja sivuaineiden perusteisiin, luo perusvalmiudet tieteelliseen ajatteluun ja alan asiantuntijatehtäviin. Samalla alempi korkeakoulututkinto luo valmiudet suorittaa ylempi korkeakoulututkinto, joka syventää tieteellisiä valmiuksia, ammatillista osaamista ja viestintä- ja kielitaitoa sekä luo valmiudet elinikäiseen oppimiseen.

Maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinnon (180 op) tutkintorakenteeseen (pdf) sisältyy kaikille yhteisiä opintoja, oppiaineen opintoja ja vapaasti valittavia opintoja.

Ylempi korkeakoulututkinto syventää pääaineen sekä sivuaineen (tai vastaavien opintojen) tuntemusta sekä luo valmiudet tieteellisten menetelmien soveltamiseen ja tieteelliseen jatkokoulutukseen. Ylempi korkeakoulututkinto luo myös valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä sekä vahvistaa viestintä- ja kielitaitoja. Koulutus perustuu tutkimukseen sekä alan ammatillisiin käytäntöihin.

Maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinnon (120 op) tutkintorakenteeseen (pdf) sisältyy kaikille yhteisiä opintoja, pääaineen syventäviä ja erikoistavia syventäviä opintoja ja vapaasti valittavia opintoja.

Molemmissa tutkinnoissa sivuaineeksi valitaan oppiaine metsätieteiden ulkopuolelta.  Sivuaine on opiskelijan omassa harkinnassa. Tavoitteena on kuitenkin se, että opinnoista muodostuu järkevä kokonaisuus, ja että sivuaine tukee pääaineen opintoja. Sivuainetta opiskellaan samaan aikaan kuin pääainetta, ja sivuaineopinnot ajoittuvat opintojen alkuvaiheisiin. Sivuaineet muodostavat tutkintotodistukseen merkittäviä opintokokonaisuuksia, jos opintojen laajuus on vähintään 20 op (ks. tiedekunnan pysyväismääräykset 19 §). Kieli- ja viestintäopinnot sijoittuvat luontevimmin opintojen alkuun. Ensimmäiseen lukuvuoteen on hyvä sisällyttää myös ne opintojaksot, joiden edustamia oppialoja syvennetään opintojensa myöhemmissä vaiheissa.

Tutkintorakenteet

Maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinto (180 op)

Tutkintoon suoritetaan metsätieteen perus- ja aineopintojen lisäksi muita opintoja (pdf) siten, että tutkinnon kokonaislaajuus täyttyy.

Kandidaatin tutkinto on yleis-, perus- ja aineopintojen osalta yhtenäinen kaikilla opiskelijoilla. Metsätieteen perusopinnot suoritettuaan opiskelija tunteen kestävän metsätalouden keskeiset biologiset, tekniset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset lähtökohdat sekä osaa soveltaa niitä erilaisten aineellisten ja aineettomien hyötyjen tuottamiseksi metsätaloudessa. Metsätieteen aineopinnot suoritettuaan opiskelija tuntee metsätieteellisen tutkimuksen keskeiset periaatteet sekä hallitsee kestävän metsätalouden keskeiset periaatteet ja sovellutukset erilaisten aineellisten ja aineettomien hyötyjen tuottamiseksi.

Kandidaatin tutkinnon ensimmäinen opiskeluvuosi koostuu pääosin metsätieteiden perusopinnoista sekä metsätieteitä tukevista menetelmäopinnoista. Metsätieteiden aineopinnot sijoittuvat toiseen ja kolmanteen opiskeluvuoteen sivuaineopintojen kanssa. Kandidaatin tutkielman laatiminen ja siihen liittyvä proseminaari sijoittuvat kolmanteen opiskeluvuoteen. Kandidaatin tutkintoon kuuluvat kieli- ja viestintäopinnot suoritetaan toisena tai kolmantena opiskeluvuotena. Muut kieliopinnot kannattaa aloittaa opintojen alkuvaiheessa.

Sivuaine (perusopinnot, 25 op) ja vapaavalinnaiset muut opinnot tutkinnon laajuuden täyttymiseksi (8 op) ovat opiskelijan valittavissa oman kiinnostuksensa mukaan. Sivuaineena on opiskeltava muuta kuin metsätiedettä kuitenkin siten, että sivuaine tukee metsätieteiden pääaineopintoja. Sivuainekokonaisuuksista löytyy suosituksia metsätieteiden osaston opintoyhteisöstä.

Ohjeellinen opintojen ajoittaminen MMK-tutkinnossa

Yliopisto-opinnoissa opiskelijalla on mahdollisuus suunnitella opintojen eteneminen henkilökohtaisesti, mutta suorittaakseen MMK-tutkinnon kolmeen vuoteen, yhdessä lukuvuodessa on suoritettava keskimäärin 60 opintopistettä opintoja. Oppiaineessa on annettu suosituksia joidenkin MMK-tutkinnon kurssien suoritusajankohdiksi. Vuosittainen 60 op ei täyty esitetyillä opintojaksoilla ensimmäistä opintovuotta lukuun ottamatta. Opintoja täydennetään henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) mukaisesti muilla opinnoilla (mm. muut pääaineen opinnot, sivuaineopinnot).

Maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinto (120 op)

Maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinto (ylempi korkeakoulututkinto, 120 op) jakautuu yleisopintoihin, kaikille pakollisiin syventäviin opintoihin, erikoistaviin syventäviin opintoihin ja muihin opintoihin (pdf).

Maisterin tutkinto sisältää kaikille opiskelijoille pakollisia yleisopintoja ja syventäviä opintoja sekä syventävien opintojen moduuleita, joita on mahdollista suorittaa neljältä erikoistumisalalta.  Syventävistä opinnoista koostetaan opiskelijoille opintorekisteriin pääaineen kokonaisuudet erikoistumisalan (1-4) mukaan seuraavasti:

1. 3513800 Metsätieteen syventävät opinnot (erikoistumisala metsien hoito ja metsäekosysteemit), joka sisältää moduulit Metsäekologia ja metsien    monimuotoisuus, Metsämaan ekologia ja hoito, Metsänhoito ja metsäbiomassan tuotanto ja Metsien terveys
2. 3513300 Metsätieteen syventävät opinnot (erikoistumisala metsänarviointi ja metsäsuunnittelu), joka sisältää moduulit Forest mensuration, Metsäsuunnittelu ja Metsätietojärjestelmät
3. 3513400 Metsätieteen syventävät opinnot (erikoistumisala metsäekonomia ja -politiikka), joka sisältää moduulit Metsäekonomia, Forest Policy ja Venäjän metsätalous
4. 3513500 Metsätieteen syventävät opinnot (erikoistumisala metsä-, energia- ja puuteknologia), joka sisältää moduulit Materials science, Puun hankinta ja korjuu, Paper and instrumentation,  Forest bioenergy ja Wood materials science and biorefining.

Kukin erikoistumisala jakautuu moduuleihin, joiden kunkin laajuus on vähintään 10 op. Erikoistavia syventäviä opintoja on suoritettava vähintään 28 op. Syventävien opintojen moduuleista opiskelijan on sisällytettävä tutkintoonsa vähintään kaksi moduulia kokonaisuudessaan. Maisterivaiheen HOPS:in ohjaajana toimii jommankumman valitun moduulin vastuuhenkilö ja hän hyväksyy HOPS:in. HOPS MMM laaditaan joustavasti kandivaiheen lopussa tai maisterivaiheen opintojen alkaessa. Pro gradu tehdään siten, että se teemaltaan liittyy kiinteästi toiseen tutkintoon sisältyvän moduulin aihealueeseen. Maisterin tutkinnon erikoistumisala määräytyy pro gradun aihealueen mukaan, ja se sovitaan pro gradun aloitusilmoituksen yhteydessä. Opiskelija voi liittää vaaditun kahden kokonaisen moduulin lisäksi tutkintoonsa myös yksittäisiä opintojaksoja muista moduuleista niin, että 28 op vaatimus täyttyy. Moduulien sisällöistä voi kysellä tarkempia tietoja moduulien vastuuhenkilöiltä.

Muut maisterin tutkintoon kuuluvat opinnot voi opiskelija valita vapaasti joko oman tai muiden tiedekuntien tarjonnasta esimerkiksi täydentämällä kandidaatin tutkinnon sivuaineen perusopinnot aineopintotasoisiksi (35 op). Ellei sivuaineen perusopintoja (25 op) sisälly jo kandidaatin tutkintoon, on ne tehtävä maisterin tutkinnossa. Sivuaineen on oltava muuta kuin metsätiedettä.

Kansainväliset maisteriohjelmat

Links open in new tabs.

Master’s Degree Programme in European Forestry (MSc EF), 120 ECTS

The curriculum and the schedule of the studies. Find details in WebOodi or in the programme web page.

Master’s Degree Programme in Forestry (CBU FOR and TransFor-M), 120 ECTS

The curriculum and the schedule of the studies for CBU FOR and for Transfor-M sub-programmes. Find details in WebOodi.

Master’s Degree Programme in Wood Materials Science (WMS), 120 ECTS

The curriculum and the schedule of the studies. Find details in WebOodi.

Sovelletun fysiikan opinnoissa saat aluksi vahvan fysiikan ja matematiikan pohjan, jonka jälkeen voit syventyä maisteriopinnossa laskennalliseen fysiikkaan, lääketieteelliseen fysiikkaan tai ympäristöfysiikkaan sekä näiden erilaisiin sovelluksiin. Lisäksi laitoksella on kansainvälinen lääketieteellisen fysiikan maisteriohjelma Master's Degree Program in Medical Physics (MedPhys). Sovelletun fysiikan laitoksella pääset opiskelemaan monimuotoisissa ja moderneissa oppimisympäristöissä. Laitoksen opetushenkilökunta on aktiivisesti ottanut käyttöön opiskelijakeskeisiä opetustapoja ja myös fyysistä oppimisympäristöä on modernisoitu vahvasti. Etenkin perusopintojen jälkeen pääset opiskelemaan asioita, jotka nousevat suoraan laitoksella tehtävästä kansainvälisesti korkeatasoisesta tieteellisestä tutkimuksesta.

Fysiikka on luonnon ja luonnonlakien tutkimista ja ymmärtämistä. Meillä voit oppia tietämään mm. miten pilvet syntyvät ja vaikuttavat ilmastonmuutokseen, miten on mahdollista suorittaa veretön leikkaus rikkomatta ihoa tai kuinka auringon säteilystä voidaan tuottaa suoraan sähköä. Laitoksen tutkimukselle on ominaista kokeellisten, teoreettisten ja laskennallisten menetelmien asiantuntijoiden tiivis yhteistyö, jonka tuloksena syntyy uusia menetelmäsovelluksia etenkin ihmisen, luonnon ja niiden vuorovaikutusten ymmärtämiseksi. Lisäksi fysiikan kuvaaminen matematiikan kielellä antaa edelleen lähes rajattomat mahdollisuudet laajentaa fysiikan sovellusaluetta niin lääketieteellisissä menetelmissä, tietoteknisissä ja teollisissa sovelluksissa kuin ilmastotutkimuksessakin – myös sinulle.

Fyysikon koulutuksessa opit korkeatasoisen tutkimuksen tuella tietoja ja taitoja, joille on kysyntää useilla eri aloilla sekä tutkimuslaitoksissa että yritysmaailmassa ympäri maailman. Valmistuttuasi voit toimia erilaisissa suunnittelu-, tuotekehitys- ja esimiestehtävissä tai vaikka kouluttajana ja tutkijana. Mikäli suuntaat lääketieteellisen fysiikan opintoihin, saat erinomaiset valmiudet sairaalafyysikon erikoistumiskoulutukseen. Valmistuttuasi meiltä työllisyysnäkymäsi ovat erinomaiset.

Opintojen ohjaus ja henkilökohtainen opintosuunnitelma

Ohjausta omiin opintoihisi saat sovelletun fysiikan laitoksen yliopistolehtoreilta ja muilta opettajiltasi. Heti opintojen alussa osallistut Orientaatio yliopisto-opiskeluun ja Johdatus yliopistofysiikkaan -kursseille, joissa perehdyt yleisesti yliopisto-opiskeluun ja perusteellisemmin itse fysiikan opiskeluun ja tutustut laitoksen henkilökuntaan ja meillä tehtävään tutkimukseen. Opintojen alussa teistä muodostetaan pienempiä tuutor-ryhmiä, joita opastavat vertaistuutorit eli ylempien vuosikurssien opiskelijat. Lisäksi kullakin vuosikurssilla on oma oppiainetuutori, joka on yksi laitoksen yliopistolehtoreista. Ensimmäisen lukuvuoden aikana laadit henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), jota päivität tarvittaessa opintojen kuluessa. Laitoksen HOPS-ohjaajat neuvovat HOPS:n laadinnassa. Jokaisen opetusperiodin jälleen laitoksen HOPS-ohjaajat pitävät kullekin vuosikurssille ohjaustilaisuuden, jossa voit antaa palautetta laitoksen opetuksesta ja keskustella opintojen etenemisestä.

Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen (AHOT)

Mikäli olet aiemmin hankkinut osaamista, joka vastaa jotain osaamista, jota sovelletun fysiikan opinnoissa rakennetaan (esim. suorittanut opintoja muissa yliopistoissa tai avoimessa yliopistossa), niin tätä osaamistasi voidaan sisällyttää opintoihisi. Laitoksella toimii AHOT -vastaavana yliopistonlehtori Päivi Ronkanen, johon kannattaa ottaa yhteyttä heti opintojen alkuvaiheessa.

Opintojaksojen järjestäminen

Opintojakson järjestäminen opetussuunnitelman mukaisesti edellyttää, että sille osallistuu vähintään 5 opiskelijaa. Jos opintojaksolle ilmoittautuneita opiskelijoita on vähemmän, voidaan opintojakso perua kokonaan tai järjestää muulla tavoin (esim. monimuoto-opetuksena tai kirjatenttinä).

Opetussuunnitelman uudistus lukuvuodesta 2018-2019

Sovelletun fysiikan opetussuunnitelmat muuttuivat syksystä 2018 lähtien. Tällöin siirryttiin kaikille opiskelijoille yhtenäisiin kandidaattiopintoihin ja vasta maisteriopinnoissa erikoistutaan laskennalliseen fysiikkaan, lääketieteelliseen fysiikkaan tai ympäristöfysiikkaan. Kandidaattiopintoihin tuli mm. lisää matematiikan opintoja sekä fysiikan peruskurssit uudistuivat. Maisteriopintoihin on tehty suositeltavia kokonaisuuksia (moduuleita), joissa on tietyn alueen opinnot ryhmitelty yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi.  Muutokset kannattaa ottaa huomioon omaa HOPS:a suunnitellessa, joten keskustele HOPS ohjaajasi kanssa, kuinka muutokset vaikuttavat sinun opintoihisi.

Laskuharjoitukset

Yksi keskeisimpiä fysiikan ja matematiikan oppimistapoja on laskuharjoitusten tekeminen. Monella laitoksen järjestämällä opintojaksolla (mm. fysiikan peruskurssit) suoritusvaatimuksissa onkin aktiivinen osallistuminen laskuharjoituksiin (tyypillisesti 40 % harjoituksista pitää olla tehtynä). Aktiivinen osallistuminen oikeuttaa osallistumaan välikokeisiin ja loppukuulusteluun. Opintojakson aikana tehdyt (laskuharjoitus-)suoritteet ovat pääsääntöisesti voimassa vain kyseisen opintojakson ajan eli uusintakuulusteluun saakka. Opintojakson voit aina kuitenkin suorittaa myös yleisessä kuulustelussa, jolloin laskuharjoitusvaatimusta ei ole (HUOM! Harjoitustyöt, demonstraatiot tms. saattavat silti kuulua vaatimuksiin). Yleisen kuulustelun tehtävissä on usein kuitenkin vaativampia tehtäviä, joilla laskurutiinisi ja soveltamisen taitosi testataan.

Kuulustelujen järjestäminen

Yliopiston tutkintosäännössä on yleisiä ohjeita kuulustelujen järjestämisestä. Lisäksi laitoksella on täydentäviä ohjeita. Erityisesti laitoksen kuulusteluissa on huomioitava:

• Sinun tulee ilmoittautua loppu- ja uusintakuulusteluihin seitsemän (7) ja yleiseen kuulusteluun kymmenen (10) päivää ennen kuulustelun ajankohtaa.
• Kysymys- ja vastauspapereita on varattu vain kuulusteluun ilmoittautuneille.
• Laitoksen kuulusteluissa voit yhden kuulustelukerran aikana suorittaa enintään kaksi kuulustelua. Suosittelemme kuitenkin vain yhden kurssin suorittamista kerralla.
• Kaikki paperit on palautettava (kysymyspaperit, leimatut konseptit, suttupaperit ja myös ei arvosteltavaksi jätetyt paperit). Kuulustelun valvoja merkitsee ylös, kuinka monta paperia (konseptit, tms.) palautit.

Opinnäytteiden alkuperäisyyden tarkistaminen

Laitokselle tehtävien opinnäytteiden alkuperäisyys tarkistetaan sähköisellä Turnitin plagiaatintunnistusjärjestelmällä. Ennen opinnäytteen arviointia palautat tutkielmasi Moodleen, jossa tarkastus suoritetaan ja saat siitä raportin. Käyt raportin läpi pääohjaajasi kanssa keskustellen. Opinnäytteesi tai muun kirjallisen työsi alkuperäisyyden voit tarkistaa itsenäisesti milloin vain Moodlesta (avautuu uuteen välilehteen).

Perustutkinnot

Sovelletun fysiikan perustutkinnot ovat luonnontieteiden kandidaatin (180 opintopistettä) ja filosofian maisterin tutkinto (120 opintopistettä). Tutkintoihin kuuluvia opintokokonaisuuksia ovat yleisopinnot, kieli- ja viestintäopinnot, fysiikan opinnot, matematiikan opinnot ja valinnaiset opinnot (sivuaine). Koko lukuvuoden ajantasainen opintotarjonta löytyy WebOodista (avautuu uuteen välilehteen).

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (180 op), Sovellettu fysiikka

Sovelletun fysiikan koulutusohjelmassa luonnontieteiden kandidaatin tutkintorakenne sisältää yleisopinnot, kieli- ja viestintäopinnot, fysiikan perus- ja aineopinnot (pdf), matematiikan perus- ja aineopinnot (pakollinen sivuaine) ja valinnaiset opinnot (sivuaine) (pdf). Taulukoissa on myös kuvattu suositus suoritusjärjestykseksi.

Valinnaisilla opinnoilla täydennät luonnontieteiden kandidaatin tutkintoa niin, että 180 op täyttyy. Valinnaiset opinnot suosittelemme suoritettavaksi vasta 1. opintovuoden jälkeen. Suositeltavia valinnaisia opintoja ovat fysiikan, ympäristötieteen, matematiikan, tietojenkäsittelytieteen, kemian, tilastotieteen, ihmisen biologia ja kauppatieteiden (esim. yrittäjyysopinnot) opintokokonaisuudet sekä harjoittelu. Valinnaisiin opintoihin ei voi kuitenkaan sisällyttää fysiikan ja matematiikan propedeuttisia, Fysiikkaa ympäristötieteilijöille tai vastaavan tasoisia kursseja.

Filosofian maisterin tutkinto (120 op), Sovellettu fysiikka

Sovelletun fysiikan koulutusohjelmassa filosofian maisterin tutkintorakenne sisältää:

• Kaikille yhteiset pakolliset yleisopinnot ja kieliopinnot (pdf), yhteensä 3 op
• Linjakohtaiset syventävät opinnot (vähintään 60 op) yhdessä seuraavista kokonaisuuksista:

1. lääketieteellinen fysiikka (pdf)
2. laskennallinen fysiikka (pdf) tai
3. ympäristöfysiikka (pdf)

• Syventäviin opintoihin suositeltavat kokonaisuudet on kuvattu moduuleina (moduulit I-V (pdf) ja moduulit VI-XI (pdf)), joihin kuuluvista opintojaksoista osa järjestetään joka toinen vuosi.

Valinnaisilla opinnoilla täydennetään filosofian maisterin tutkintoa niin, että 120 op täyttyvät. Suositeltavia valinnaisia opintoja ovat fysiikan, ympäristötieteen, matematiikan, tietojenkäsittelytieteen, kemian, biokemian, tilastotieteen, ja ihmisen fysiologian ja anatomian opintokokonaisuudet sekä harjoittelu. Valinnaisiin opintoihin ei voi kuitenkaan sisällyttää fysiikan ja matematiikan propedeuttisia, Fysiikkaa ympäristötieteilijöille tai vastaavan tasoisia kursseja.

Sovelletussa fysiikassa tarjotaan myös kansainvälinen maisteriohjelma Master's Degree Program in Medical Physics (MedPhys), jonka rakenne on kuvattu WebOodissa.

Kansainvälinen maisteriohjelma

Master’s Degree Programme in Medical Physics, 120 ECTS

The curriculum and the schedule of the studies (opens in a new tab). Find details in WebOodi (opens in a new tab).

Tietojenkäsittelytieteen laitos toimii sekä Joensuun että Kuopion kampuksilla. Kummallakin kampuksella voi opiskella tietojenkäsittelytiedettä pää- ja sivuaineena. Lisäksi Joensuun kampuksella voi opiskella tietotekniikan aineenopettajaksi. Kuopion ja Joensuun kampuksilla tietojenkäsittelytieteen laitos vastaa myös tilastotieteen sivuaineopetuksesta.

Laitoksen tietojenkäsittelytieteen tutkimus keskittyy kolmeen painoalaan:

• opetus- ja kehitysteknologiat, jossa tutkitaan teknologioiden kehittämistä esimerkiksi yhteiskunnallisen kehityksen ja opettamisen konteksteissa
• tekoäly, jossa tutkitaan esimerkiksi koneoppimista, hahmontunnistusta, neuroverkkoja ja geneettisiä algoritmeja.
• datatiede, jossa tutkitaan suuria digitaalisia tietomassoja sekä kehitetään menetelmiä jotka löytävät oleellisen tiedon datasta ja luovat ennustavia malleja päätöksen teon työkaluiksi

Tietojenkäsittelytieteen FM-tutkinnon syventävät opinnot jakautuvat vastaavasti erikoistumisaloihin.

Automaattisen tietojenkäsittelyn tultua erottamattomaksi osaksi nykyaikaista yhteiskuntaamme on samalla alan ammattilaisten tarve voimakkaasti lisääntynyt. Tietojenkäsittelijät työskentelevät esimerkiksi ohjelmisto- ja elektroniikkateollisuudessa, kaupassa ja muissa yrityksissä, julkishallinnossa, opetuksessa ja tutkimuksessa. Ammattinimikkeenään heillä voi olla esimerkiksi ohjelmisto­suunnittelija, systeemisuunnittelija, järjestelmäasiantuntija, projektipäällikkö tai johtotehtävissä tietohallintopäällikkö. Tietotekniikan opettajan koulutus taas antaa pätevyyden toimia perusopetuksen, lukion tai keskiasteen opettajana sekä antaa valmiudet toimia työelämän koulutustehtävissä.

Koska tietojenkäsittelyn sovellusalueet ovat niin monipuoliset, myös sen tutkimus ja siinä käytetyt menetelmät ovat moninaisia, vaihdellen esimerkiksi kehitys- ja opetusteknologian hyödyntämistä ihmistieteistä aina älykkään medialaskennan ja datatieteen algoritmi­tutkimuksessa hyödynnettäviin formaaleihin matemaattisiin menetelmiin saakka. Vastaavasti tietojenkäsittelytieteen FM-tutkinnosta voi rakentaa omaa suuntautumistaan tukevan pääaineen syventävien ja sivuaineopintojen kokonaisuuden varsin vapaasti. Siitä huolimatta tietojenkäsittelytieteen ydinaines on keskeisiltä osiltaan sovellusriippumatonta ja varsin abstraktia: se tutkii tiedon esittämistä, näitä esitystapoja käyttäviä tiedonkäsittelymenetelmiä, tällaisiin menetelmiin perustuvia tietojärjestelmiä sekä tietokoneita ja niiden hyväksikäyttöä osana tällaisia tietojärjestelmiä. Tähän ydinainekseen pohjaava yliopistokoulutus antaa vahvan perustan ammattitaidolle, joka säilyy vaikka laitteistot, ohjelmistot ja alan työmenetelmät jatkuvasti kehittyvätkin.

Perustutkinnot

Tietojenkäsittelytieteessä perustutkinnot ovat luonnontieteen kandidaatin (LuK) ja filosofian maisterin (FM) tutkinnot. LuK-tutkinto on alempi korkeakoulututkinto, jonka laajuus on 180 opintopistettä (op), ja jonka voi suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa vuodessa. Sen opinnot koostuvat pääaineen perus- ja aineopinnoista sisältäen kandidaatintutkielman, kieli- ja viestintäopinnot, yleisopinnot, sivuaineopinnot sekä vapaasti valittavat opinnot. Opiskelijat kuuluvat Itä-Suomen ICT-koulutuspolun piiriin, jossa pääaineen LuK-tutkintokoulutus toteutetaan yhteistyössä Karelia (Joensuu) ja Savonia (Kuopio) ammattikorkeakoulujen kanssa.  FM-tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto, jonka laajuus on 120 op, ja jonka voi suorittaa päätoimisesti opiskellen LuK-tutkinnon pohjalta kahdessa vuodessa. Sen opinnot puolestaan koostuvat pääaineen syventävistä opinnoista sisältäen pro gradu -tutkielman, kieliopinnot sekä sivuaineen tai vapaasti valittavat opinnot.

Lisäksi laitos osallistuu kahteen kansainväliseen tietojenkäsittelytieteen maisteriohjelmaan:

• tietojenkäsittelytieteen kansainvälinen maisteriohjelma International Master's Degree Programme in Information Technology (IMPIT) ja
• kaksoismaisteritutkinto-ohjelma yhdessä japanilaisen Toyohashin yliopiston kanssa (TUT-UEF).

Kansainväliset maisteriohjelmat toimivat pääosin Joensuun kampuksella. TUT-UEF -yhteistyö toimii molemmilla kampuksilla. Suuri osa tietojenkäsittelytieteen syventävistä opinnoista annetaan englanniksi.

Koko lukuvuoden ajantasainen opintotarjonta löytyy WebOodista (avautuu uuteen välilehteen).

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon rakenne (180 op), tietojenkäsittelytiede

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija tuntee tietojenkäsittelytieteen perusteet erilaisten tietoa käsittelevien tietojärjestelmien toiminnasta, suunnittelusta ja toteuttamisesta, ja hänellä on edellytykset alan kehityksen seuraamiseen. Hänellä on myös osaamistaan laajentamaan valitsemansa sivuaineen tai sivuaineiden perusteiden tuntemus. Hänellä on valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin sekä edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen. Hänellä on edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä sekä riittävä viestintä- ja kielitaito.

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (180 op) tietojenkäsittelytieteessä koostuu seuraavasti:

• Yleisopinnot (pdf), 5 op
• Kieli- ja viestintäopinnot (pdf), 10 op
• Tietojenkäsittelytieteen perusopinnot (pdf), 25 op
• Tietojenkäsittelytieteen aineopinnot (pdf), 70 op
• Sivuaineopinnot, 60 op tai 2 x 25 op. Kandidaattiopintoihin on sisällytettävä yhden sivuaineen perus- ja aineopinnot (60 op) tai kahden sivuaineen perusopinnot (2 x 25 op).
• Vapaasti valittavat opinnot,  0-20 op. Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin voi sisältyä pääaineen, sivuaineiden tai muiden aineiden opintojaksoja. Opiskelijoille kuitenkin suositellaan, että he suorittaisivat vapaasti valittaviin opintoihin pääaineen valinnaisia opintojaksoja. Tutkintotodistuksessa vapaasti valittavat opinnot sijoitetaan sen ryhmän alle, johon ne kuuluvat. Jos opintojakso on esim. pääaineen aineopintojakso, se kuuluu tutkintotodistuksessa pääaineeseen eikä vapaasti valittavien opintojen ryhmään.

Filosofian maisterin tutkinnon rakenne (120 op), tietojenkäsittelytiede

Filosofian maisterin tutkinnon tavoitteena on antaa opiskelijalle hyvä tuntemus valitsemaltaan tietojenkäsittelytieteen erikoistumissuunnalta. Hänellä on valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen sekä valmiudet toimia työelämässä tietojenkäsittelytieteen asiantuntijana ja kehittäjänä. Hänellä on valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen sekä hyvä viestintä- ja kielitaito.

Tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelmassa filosofian maisterin tutkintorakenne (pdf) koostuu yleisistä opinnoista, syventävistä opinnoista ja valinnaisista opinnoista.

Erikoistumisalat laativat omat mallinsa soveltuviksi HOPSeiksi. Tyypillisesti tällaisessa mallissa on 6-8 tietojenkäsittelytieteen valinnaista syventävää kurssia à 5 op, riippuen erikoistyön tai harjoittelun laajuudesta; näistä kursseista noin puolet on alan omaa tarjontaa ja loput vapaasti valittavissa laitoksen tarjonnasta. Opiskelija valitsee erikoistumisalansa laatimalla oman Hopsinsa mallin pohjalta yhteistyössä ohjaavan professorin tai Hops-ohjaajan kanssa. Mallit löytyvät laitoksen verkkosivuilta (LINKKI).

Tietojenkäsittelytieteen maisterin tutkinnon syventäviin opintoihin voi sisältyä tilastotieteen ja fotoniikan opintojaksoja (pdf) enintään vapaasti valittavien opintojen maksimimäärän mukaisesti kussakin maisteriohjelmassa. Lukuvuoden 2019-2020 valinnaisten opintojen tarjonta esitetään luettelona (pdf).

Tietojenkäsittelytieteen harjoittelut

Luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon voi sisältyä vapaaehtoista työharjoittelua. Aineopintojen harjoittelu on tarkoitus suorittaa kesällä kolmannen lukuvuoden päätteeksi. Se on pituudeltaan 2-3 kk ja laajuudeltaan 5-8 op. Maisteriopintoihin kuuluu vaihtoehtoisesti pakollinen Maisteriopintojen harjoittelu (10-20 op), joka on suunniteltu suoritettavaksi ensimmäisen maisterilukuvuoden päätteeksi kesällä, jatkuen seuraavan lukuvuoden syyslukukauden. Se on kestoltaan 3-6 kk. Harjoittelu voidaan suorittaa myös esim. kahdessa eri harjoittelupaikassa (esim. 3 kk ja 3 kk).

Aineopintojen harjoittelun sisällölle ei aseteta erityisiä vaatimuksia, vaan työ voi olla miltei mitä tahansa tietojärjestelmiin liittyvää kuten määrittelyä, suunnittelua, ohjelmointia, testausta, ylläpitotehtäviä tai dokumentointia. Tärkeintä on muodostaa käsitys tietojärjestelmien merkityksestä yrityksen tai muun yhteisön toiminnalle, sekä yrityksen tai muun yhteisön liiketoimintaan ja toimintatapoihin tutustuminen. Maisteriopintojen harjoittelun alkaessa opiskelijalla tulee olla suoritettuna kandidaatin tutkinto. Työtehtävien tulee olla maisteriopintojen harjoittelussa vaativuudeltaan sellaisia, joita opiskelija valmistuttuaan tulee tekemään, kuten ohjelmointi- tai suunnittelutehtäviä.

Tietojenkäsittelytieteen laitos myöntää vuosittain rajallisen määrän tukea harjoitteluun. Harjoittelutukea voidaan myöntää opiskelijan palkkaamalle yritykselle 600 € (v. 2019).

Opiskelija etsii itse harjoittelupaikan. Jos harjoitteluun on myönnetty yliopiston tukea, täyttää opiskelija ennen harjoittelun aloittamista harjoittelusopimuksen yliopiston ja harjoittelupaikan kesken. Muutoin lähetetään harjoitteluyhdyshenkilölle vapaamuotoinen ilmoitus harjoittelun aloittamisesta. Opiskelija ja harjoittelupaikan tarjoaja solmivat lisäksi työsopimuksen. Harjoittelun jälkeen opiskelija kirjoittaa harjoittelukertomuksen, josta selviää mm. mistä harjoittelusta on kysymys, missä harjoittelupaikassa opiskelija on työskennellyt, mitä töitä opiskelija on tehnyt ja kuinka hyvin hän on niistä selviytynyt. Harjoittelun jälkeen opiskelija näyttää työtodistuksen harjoitteluyhdyshenkilölle.

Tarkemmat ohjeet harjoittelusta ja harjoittelutuesta ovat laitoksen harjoittelua käsittelevillä www–sivuilla.

Tietojenkäsittelytieteen opetus lukuvuonna 2019-2020

Lukuvuoden 2019-2020 opetustarjonnan yhteenveto ja ajoittuminen eri vuosikursseille on esitetty taulukoissa (lu=luennot, ha=harjoitukset, h=tunteja, ilmoitetut tunnit ovat kontaktiopetustunteja).

Tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelman 1. vuosikurssin opetussuunnitelman yhteenveto (pdf) lukuvuonna 2019-2020

Tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelman 2. vuosikurssin opetussuunnitelman yhteenveto (pdf) lukuvuonna 2019-2020

Tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelman 3. vuosikurssin opetussuunnitelman yhteenveto (pdf) lukuvuonna 2019-2020

Tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelman maisteriopintojen opetussuunnitelman yhteenveto (pdf) lukuvuonna 2019-2020

Tietojenkäsittelytieteen aineenopettajakoulutus, Joensuun kampus

Aineenopettajan pätevyyteen vaaditaan sellainen filosofian maisterin tutkinto, jonka sivuaineina ovat aineenopettajan pedagogiset opinnot (60 op) sekä toisen opetettavan aineen perus- ja aineopinnot (60 op). (Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 14.12.1998/986.) Toiseksi opetettavaksi aineeksi sopivat perusopetuksen, lukion tai muun koulutuksen opetukseen kuuluvat aineet. Jotta näin laajat sivuaineopinnot olisivat mahdolliset, niin pääaineessa suoritetaan muita erikoistumisaloja suppeammat aineopinnot (45 op) ja syventävät opinnot (60 op). Näiden kahden sivuaineen lisäksi filosofian maisterin tutkintoon kuuluu vapaasti valittavia opintoja (22 op). Näiksi opinnoiksi suositellaan jonkin kolmannen sivuaineen perusopintoja (25 op), koska niitä voi myöhemmin täydentää aineopinnoilla (35 op) ja saada näin kolmannen opetettavan aineen kelpoisuuden.

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon (180 op) ja filosofian maisterin tutkinnon (120 op) tutkintorakenteet (pdf) tietojenkäsittelytieteen aineenopettajille.

Kansainväliset maisteriohjelmat

International Master’s Degree Programme in Information Technology (IMPIT pdf), Joensuu campus

Double Degree MSc Program in Computer Science and Engineering (pdf) Toyohashi University of Technology and University of Eastern Finland (TUT-UEF), Joensuu campus

Ympäristötieteen alan perustutkinto koostuu luonnontieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinnon opinnoista. Ympäristötiede on monitieteinen koulutusala, josta valmistuu asiantuntijoita julkiselle sektorille ympäristöhallintoon, tutkimuslaitoksiin, ministeriöihin, yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin sekä yksityiselle sektorille teollisuuteen tai konsultti- ja palveluyrityksiin.

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon (LuK, 180 op) tavoitteena on perehdyttää opiskelija ympäristön tilaan, ympäristöongelmien syihin ja seurauksiin, ihmisen ja ympäristön väliseen vuorovaikutukseen ja siihen liittyviin ympäristö- ja terveysriskeihin. Lisäksi koulutus antaa valmiudet seurata ympäristöalan kehitystä, tieteellistä kirjallisuutta ja hallinnollisia säädöksiä sekä jatkaa ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen.

Ympäristö- ja biotieteiden laajassa kandidaattiohjelmassa voi suorittaa luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon ympäristötieteen (Kuopion kampus) tai biologian (Joensuun kampus) pääaineessa, jossa voi myös opiskella biologian aineenopettajaksi. Kandidaatin tutkinto (180 op) sisältää kaikille yhteiset ympäristötieteen ja biologian perusopinnot (30 op), kieli- ja viestintäopintoja (10 op), HOPS-opintoja (5 op), metodiopintoja (10 op), pääaineen aineopinnot (50 op, aineenopettajalinjalla 40 op), erikoistavia aineopintoja (väh. 20 op), sivuaineopintoja sekä vapaasti valittavia opintoja. Yhteiset perusopinnot suoritettuaan opiskelija voi suunnata opintonsa kolmen vaihtoehtoisen opintopolun mukaan: ympäristöterveyden- ja teknologian linja Kuopion kampuksella, ympäristömuutoksen biologian linja molemmilla kampuksilla ja biologian aineenopettajan linja Joensuun kampuksella. Perusopinnot, kieli- ja viestintäopinnot, metodiopinnot ja HOPS-opinnot voi suorittaa molemmilla kampuksilla, ja pääaineen (kampuksen) vaihto on mahdollista ensimmäisen lukukauden jälkeen, opintosuuntausta valittaessa.

Filosofian maisterin tutkinnon (FM, 120 op) tavoitteena on kehittää opiskelijan tieteellistä ajattelua, tieteellisten menetelmien soveltamista ja kieli- ja viestintätaitoja, sekä syventää tietoja ja taitoja valitulla ympäristötieteen erikoistumisalalla. Maisteriopinnoissa opiskelija vaikuttaa omilla valinnoillaan henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa suuntaukseen ja painotuksiin. Ylempi korkeakoulututkinto luo valmiudet toimia oman erikoisalan tutkijana, johtavana asiantuntijana tai viranomaisena sekä kansallisissa että kansainvälisissä tehtävissä. FM-opinnot antavat hyvän pohjan tieteellisiin jatko-opintoihin.

Maisteriopinnoissa pääaine määräytyy kampuskohtaisesti. Kuopion kampuksella pääaine on ympäristötiede. Pääaineen syventävät opinnot suoritetaan Ympäristö- ja biotieteiden laitoksen tutkimuksen vahvuusaloihin (Aerosolitutkimus, Ympäristömuutoksen biologia, Akvaattinen tutkimus sekä Säteily- ja kemikaalitutkimus) keskittyvien englanninkielisten maisteriohjelmien mukaisesti: Environmental Health and Technology programme tai Biology of Environmental Change programme. Maisterintutkinto (120 op) sisältää syventäviä opintoja (väh. 80 op), sivuaine tai muita opintoja (väh. 25 op), kieli- ja viestintäopintoja (väh. 2 op), metodiopintoja (väh. 8 op).

Ennen 1.8.2016 aloittaneet opiskelijat suorittavat opintonsa aloitusvuotensa tai lukuvuoden 2015-2016 OPSin mukaisesti. He voivat myös siirtyä opiskelemaan Ympäristö- ja biotieteiden laajassa kandidaattiohjelmassa. Vanhan tutkintorakenteen mukaisesti aloittaneet opiskelijat voivat täydentää opintonsa uuden ohjelman perus- ja aineopintokokonaisuuksien kursseista. Lisätietoja saa tarvittaessa omalta HOPS-ohjaajalta.

Ympäristötieteen syventävät opinnot (väh. 80 op) Ympäristöterveyden ja -teknologian opinnot tarjoavat opiskelijalle syventävät tiedot elin- ja työympäristön kemiallisista, fysikaalisista ja biologisista altisteista, kuten ilman ja veden epäpuhtauksista, säteilystä ja ympäristökemikaaleista, ja niihin liittyvästä riskinarvioinnista. Opinnoissa käsitellään laajasti altisteiden lähteitä, päästöjä, kulkeutumista ja esiintymistä ympäristössä, ihmisen altistumisen arviointia mittaamalla ja mallintamalla, ympäristötekijöiden haitallisia terveysvaikutuksia sekä altistumisen ja terveyshaittojen vähentämiskeinoja. Opiskelijalla on mahdollisuus erityisesti syventyä esim. ilmansuojeluun, veden laatuun, sisä- ja työympäristökysymyksiin tai säteilysuojeluun. Ympäristöinformatiikan opinnoilla voi hankkia valmiuksia ympäristötutkimukselle tyypillisten suurten tietoaineistojen analysointiin. Ympäristöterveyden ja -teknologian syventävät opinnot antavat erinomaiset valmiudet aihepiiriin liittyviin tutkimustehtäviin yliopistoissa tai tutkimuslaitoksissa, ympäristöterveysvalvonnan ja työhygienian tehtäviin eri hallinnon tasoilla ja yrityksissä sekä monenlaisiin kotimaisiin ja kansainvälisiin asiantuntijatehtäviin.

Ympäristönmuutoksen biologian opinnot tarjoavat opiskelijalle syventävät tiedot ympäristönmuutoksen vaikutuksista ekosysteemeihin ja niiden bioprosesseihin, erityisesti ilmakehän ja ekosysteemien välisiin vuorovaikutuksiin. Kuopion kampuksella opinnot jakautuvat opintokokonaisuuksiksi, joista ympäristöekologian opintokokonaisuus keskittyy ekosysteemeissä esiintyvien vuorovaikutusten ymmärtämiseen ja ympäristömuutosten merkitykseen ekosysteemien vuorovaikutustilanteissa. Biogeokemian opintokokonaisuudessa perehdytään ilmastomuutoksen taustalla oleviin prosesseihin ja ihmisen aiheuttamiin muutoksiin ekosysteemeissä. Syventävät opinnot antavat hyvät valmiudet ympäristönmuutoksen biologisten vaikutusten tutkimustehtäviin yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa ja toimimiseen ympäristövalvonnan johtavissa asiantuntijatehtävissä.

Opintojaksoille ilmoittautuminen ja kuulustelut

Ympäristötieteen pääaineessa luentojen ja harjoitusten päätteeksi järjestetään kolme tenttitilaisuutta, joista viimeinen on useimmiten laitoksen yleisenä kuulustelupäivänä. Tentteihin on ilmoittauduttava WebOodissa 10 päivää ennen tenttiä. Tenttipäivät ilmoitetaan WebOodissa. Opiskelijan on ilmoittauduttava opintojaksolle vähintään 2 viikkoa ennen sen alkua WebOodia käyttäen. Valinnaiset opintojaksot järjestetään vain, jos niille osallistuu vähintään viisi biologian ja/tai ympäristötieteen pääaineopiskelijaa. Opintokokonaisuuksien pakolliset opintojaksot järjestetään, vaikka ilmoittautuneita olisi vähemmän kuin edellä on määritelty. Kaikkia kursseja ei tarjota joka lukuvuosi. Opiskelija voi ilmoittautua syventävien opintojen kursseille vasta, kun kandidaatintutkielma on jätetty arvosteltavaksi. Opetuksen ajankohdat löytyvät WebOodista ja Lukarista.

Opintojen arvostelu

Perus- ja aineopintokokonaisuuksien arvostelussa otetaan huomioon kaikki numeerisesti arvostellut opintojaksot ja arvosana määräytyy opintopisteillä painotetun keskiarvon mukaisesti. Ympäristötieteen ja biologian yhteisistä perusopinnoista, biologian aineopinnoista ja erikoistavista aineopinnoista lasketaan yksi arvosana, joka näkyy tutkintotodistuksessa ”Ympäristötieteen perus- ja aineopinnot 3710980, 100 op”. Tämä arvosana lasketaan perus- (30 op) ja aineopintojen (50 op) sekä erikoistavien aineopintojen (vähintään 20 op) opintopisteillä painotetuista keskiarvoista. Mikäli opintokokonaisuuden opintopistelaajuudesta yli puolet on arvosteltu hyväksytty/hylätty asteikolla, myös kokonaisuus arvostellaan hyväksytty/hylätty. Kandidaatin tutkielman arvosanaa ei oteta mukaan aineopintojen arvosanan laskentaan. Syventävien opintojen kokonaisuuden arvosana on syventävien opintojaksojen numeerisesti arvosteltujen opintojen arvosanojen opintopisteillä painotettu keskiarvo. Pro gradu -tutkielman arvosanaa ei oteta mukaan pääaineen syventävien opintojen arvosanan laskentaan.

Harjoittelu ja opiskelijavaihto

Opiskelija voi sisällyttää kotimaassa tai ulkomailla suoritettua työharjoittelua LuK-tutkinnon erikoistaviin aineopintoihin ja FM-tutkinnon syventäviin opintoihin. Harjoittelun tulee tarjota opiskelijalle motivoivia ympäristöalaan liittyviä työtehtäviä, joissa hän voi soveltaa saamaansa koulutusta. Opiskelijalla on oltava vähintään 60 op ennen harjoittelua. Samaa työskentelyä ei voida kirjata opinnäytetyönä ja harjoitteluna. Harjoittelusta antaa tarkempia tietoja pääaineen harjoitteluvastaava, ja opiskelijavaihto-ohjelmista ja kansainvälisestä harjoittelusta antavat opinto- ja opetuspalveluiden kansainvälisten asiain koordinaattori ja pääaineen kv-koordinaattori. Lisätietoja harjoitteluista voit lukea Ympäristötieteen opintoyhteisöstä, laitoksen internetsivuilta ja WebOodin opintojaksokuvauksista (linkit avautuvat uuteen välilehteen):

• Ympäristötieteen harjoittelu LuK-tutkintoon, 3710703, 3-10 op
• Practical Training, Advanced Studies, 3710713, 3-10 op
• Project Work in a Research Group, 3710712, 3-10 op

Opintojen ohjaus ja henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)

Opiskelijan ohjauksesta vastaavat ympäristötieteen pääaineen opettajat. Opiskelijalle nimetään myös oma HOPS-ohjaaja, joka neuvoo opintojen suunnittelussa ja muissa opintoihin liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi opiskelijat jaetaan opintojen alussa neljään tuutori-ryhmään, joissa vertaistuutorit (toisen vuosikurssin opiskelijat) kertovat yliopiston ja oppiaineen käytänteistä. Opintojen alussa järjestetään Orientaatio yliopisto-opiskeluun ja HOPS-opintoja, joissa perehdytään mm. yleisesti yliopisto-opiskeluun, ympäristötieteen tutkintorakenteeseen, opintojen suunnitteluun ja ympäristötieteen tutkimukseen, ammatteihin ja työelämään.

LuK-tutkinto on suunniteltu suoritettavaksi kolmen vuoden aikana, jota varten opiskelija laatii omia tavoitteitaan tukevan henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. HOPS-ohjaaja hyväksyy sen osana HOPS-opintojaksoa, jonka jälkeen suunnitelmaa päivitetään opintojen edetessä. LuK-opintojen aikana opiskelija laatii myös FM-tutkintoon tähtäävän henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa.

Tutkintojen osaamistavoitteet ja tutkintorakenteet

Koko lukuvuoden ajantasainen opintotarjonta löytyy WebOodista (avautuu uuteen välilehteen).

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (180 op)

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon rakenne (pdf)

Luonnontieteiden kandidaatin tutkintorakenteen opinnot (pdf)

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon opintokokonaisuudet

Ympäristötieteen ja biologian yhteisissä perusopinnoissa (30 op) annetaan yleiskuva eliöiden luokittelusta, rakenteesta, toiminnasta, perinnöllisyydestä, biokemiasta ja ekologiasta sekä ympäristöriskeistä ja -terveydestä.  Opinnoissa tarkastellaan solu- ja molekyylibiologian perusteita, eliökuntaa, ekologian peruskäsitteitä, ekosysteemien rakennetta ja toimintaa, ympäristön tilan arviointia ja ympäristö- ja terveysriskejä ja niihin liittyviä käsitteitä. Opinnot ajoittuvat ensimmäisellä lukuvuoden ajalle ja ne toteutetaan videoyhteydellä tai käänteisen opetuksen menetelmällä (flipped classroom) Joensuun ja Kuopion kampuksella yhtä aikaa.

Ympäristötieteen aineopinnoissa (50 op) ja erikoistavissa aineopinnoissa (väh. 20 op) perehdytään tarkemmin ympäristötieteen osa-alueisiin, ihmisen ja ympäristön vuorovaikutukseen ja ympäristössä tapahtuviin prosesseihin. Aineopinnoissa teoreettiset ja käytännönläheiset opinnot nivoutuvat tiiviisti yhteen. Teoreettisten opintojen kautta opiskelija hahmottaa ympäristötieteen kokonaisuuden ja käytännönläheiset opinnot tarjoavat opiskelijalle konkreettiset valmiudet laboratoriotyöskentelyyn ja ympäristöanalytiikkaan. Opinnot koostuvat luennoista, laboratoriotöistä, laskuharjoituksista, työpaikka- ja kenttämittauksista. Keskeisiä aiheita ovat elinympäristön biologiset, fysikaaliset ja kemialliset tekijät (mm. sisä- ja ulkoilman ja veden epäpuhtaudet, mikrobit, säteily ja melu), ympäristönmuutos, maa- ja vesiekosysteemit ja niihin kohdistuvat riskitekijät, ympäristö- ja terveysriskien arviointi: altistuminen, mittaukset, vaikutusten arviointi ja torjunta sekä talous- ja jäteveden ominaisuudet, haittatekijät ja käsittely.

Luonnontieteiden perusteet (27 op) -sivuaineella luodaan vahva pohja perusluonnontieteissä, mikä on edellytys ympäristötieteen opinnoille ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Sivuaineeseen kuuluu kemian, fysiikan, matematiikan ja tilastotieteen opintojaksoja, jotka ajoittuvat ensimmäiselle, toiselle ja kolmannelle lukuvuodelle.

Valinnainen sivuaine (25 tai 30 op): Opiskelija valitsee sivuaineen oman kiinnostuksensa mukaan seuraavista: kemia, ihmisen biologia, biokemia, fysiikka, matematiikka, tietojenkäsittelytiede, tai tilastotiede tai muu ympäristötieteen asiantuntijuutta tukeva perusopintojen laajuinen kokonaisuus. Sivuaineeksi voi valita myös biologian aineopinnot (30 op, joista osa on tarjolla vain Joensuun kampuksella) kts. Biologian pääaine). Sivuaineen tavoitteena on syventää luonnontieteen osaamista alalla, joka tukee opiskelijan uratavoitteita. Sivuaineen valintaan ja sisältöihin perehdytään tarkemmin HOPS-ohjauksessa.

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon, pääaine ympäristötiede (180 op) rakenne ennen 1.8.2016 opinto-oikeuden saaneille opiskelijoille

Ennen 1.8.2016 opinto-oikeuden saaneet opiskelijat suorittavat opintonsa oman opintojen aloitusvuoden OPSin mukaisesti tai voivat siirtyä opiskelemaan uudessa Ympäristö- ja biotieteiden laajassa kandidaattiohjelmassa. Tutkintouudistukseen liittyvät opintojaksojen muutokset on kuvattu WebOodissa ”Ympäristötiede syksyllä 2015 opinnot aloittaneille”-opinto-oppaan opintojaksot-välilehdellä. Lisätietoja poistuvien opintojaksojen korvaavista suorituksista saat HOPS-ohjaajaltasi.

Filosofian maisterin tutkinto (120 op)

Filosofian maisterin tutkinnon rakenne (pdf)

Filosofian maisterin tutkinnon tutkintorakenteen opinnot (pdf)

Filosofian maisterin tutkinnon opintokokonaisuudet

FM-tutkinto edellyttää 120 opintopisteen opintoja, jotka koostuvat syventävistä aineopinnoista, pro gradu – tutkielmasta, FM-seminaarista, kieli- ja viestintäopinnoista sekä sivuaine- tai muista opinnoista. Syventävistä opinnoista opiskelija valitsee joko ympäristöterveyden ja -teknologian tai ympäristönmuutoksen biologian, johon suuntaudutaan jo LuK-tutkinnon erikoistavissa aineopinnoissa. Syventäviä tai muita vapaasti valittavia opintoja suoritetaan siten, että tutkinnon kokonaislaajuudeksi tulee vähintään 120 op.

Maisterivaiheessa sivuaineopintoja suositellaan täydennettäväksi niin, että kandidaatin ja maisterin tutkinnot sisältävät yhteensä kaksi perusopintojen (2*25 op) laajuista sivuainetta tai yhden aineopintojen (25+35 op) laajuisen sivuaineen. Sivuaineen voi valita niin Itä-Suomen yliopiston tai Avoimen yliopiston kuin muiden kotimaisten tai ulkomaisten yliopistojen opinnoista. Muut opinnot -kokonaisuuteen voi sisällyttää mm. ympäristötieteen aineopintoja.

Kansainväliset maisteriohjelmat

Master’s Degree Programme in Biology of Environmental Change (BEC, opens in a new tab), 120 ECTS

The curriculum (pdf) and the schedule (pdf) of the studies. Find details in WebOodi (opens in a new tab).

Master’s Degree Programme in Environmental Health and Technology (ENHET, opens in a new tab), 120 ECTS

The curriculum (pdf) and the schedule (pdf) of the studies. Find details in WebOodi (opens in a new tab).

Opintosuoritusten arviointi

Opintosuorituksen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa vahvistettuun opintojaksokuvaukseen. Opintosuoritukset tai sen osat on suoritettava ja palautettava asetetussa määräajassa. (Opintojohtosääntö 34 §)

Opintosuoritusten, myös alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen opinnäytteiden sekä sivuaineeseen laadittujen opinnäytteiden, arvioinnissa käytetään asteikkoa 0—5, jossa arvosanojen merkitys on seuraava: 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2= tyydyttävä, 1 = välttävä ja 0 = hylätty. Suoritukset voidaan arvioida asteikolla hyväksytty ‐ hylätty, kun numeerista asteikkoa ei ole tarkoituksenmukaista käyttää. Arvosana 1 vastaa arvosanaa hyväksytty. Hyväksytyn suorituksen vähimmäisvaatimukset määritellään opetussuunnitelmassa. (Opintojohtosääntö 33 §)

Toisen kotimaisen kielen taidon arviointiin käytetään asteikkoa tyydyttävä tai hyvä.

Opintosuorituksen rekisteröinti

Opintosuorituksen suoritusajankohdaksi merkitään tenttitilaisuuden päivämäärä tai kirjallisen työn tarkastukseen jättämispäivämäärä. Opinnäytteiden (pl. kandidaatin tutkielma) suorituspäivä on arvostelupäätöksen päivämäärä. Osasuorituksiin perustuvan kokonaisuuden suoritusajankohdaksi merkitään viimeisen osasuorituksen päivämäärä. (Opintojohtosääntö 47 §)

Opintosuorituksen julkistaminen

Opintosuorituksen tulos on julkistettava viimeistään kolmen (3) viikon kuluttua suorituksesta yliopiston sähköisessä opiskelija‐ ja opintosuoritusrekisterissä. Sähköisen tentin (esim. EXAM) osalta määräajasta annetaan tarkempia ohjeita sähköisen tentin menettelytapaohjeessa. (Opintojohtosääntö 35 §)

Sähköiseen opiskelija‐ ja opintosuoritusrekisteriin merkitään tieto sekä hyväksytyistä että hylätyistä suorituksista. Sähköiselle alustalle toimitetaan tieto arvosanajakaumasta ja hylättyjen lukumäärästä. Opiskelija saa ilmoituksen sähköiseen opiskelija‐ ja opintosuoritusrekisteriin tallennetusta opintosuorituksestaan yliopiston antamaan sähköpostiosoitteeseen. (Opintojohtosääntö 35 §)

Opintosuorituksen arviointiperusteet ovat julkisia. Opiskelijalla on oikeus saada tietoonsa arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan ottamalla yhteyttä opintojakson arvioinnin suorittaneeseen opettajaan. (Opintojohtosääntö 35 §)

Määräaikoihin ei lueta ajanjaksoja, jolloin opetusta ei rehtorin päätöksen mukaisesti anneta, eikä 15.6. - 15.8. välistä aikaa. (Opintojohtosääntö 35 §)

Opintosuorituksen arviointia koskeva oikaisumenettely

Yliopistolain 82 §:n 4 momentin mukaan muun opintosuorituksen kuin väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventäviin opintoihin kuuluvan opinnäytteen tai muun vastaavan opintosuorituksen arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta.

Oikaisupyyntö on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.

Mikäli arvioinnin suorittanut opettaja ei ole oikaisupyynnön ajankohtana tavattavissa, tulee oikaisupyyntö jättää kirjallisena yliopiston kirjaamoon. Oikaisupyyntöön tulee antaa päätös neljäntoista (14) päivän kuluessa sen jättämisestä.

Mikäli opiskelija ilmoittaa, ettei hän tyydy oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen, tulee arvioinnin suorittaneen opettajan tehdä asiassa kirjallinen päätös. Opiskelijalla on oikeus saada oikaisumenettelyn yhteydessä jäljennös suorituspapereistaan tai vastaavista maksutta.

Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta yliopiston muutoksenhakulautakunnalta neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhakulautakunnalle osoitettu oikaisupyyntö tulee toimittaa yliopiston kirjaamoon.

Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventävien opintojen opinnäytteen arviointiin tyytymätön opiskelija voi tehdä muutoksenhakulautakunnalle oikaisupyynnön neljäntoista (14) päivän kuluessa suorituksen arvioinnin tiedoksisaannista.

Muutoksenhakulautakunnan antamasta päätöksestä ei saa hakea muutosta valittamalla. (Opintojohtosääntö 50 §)

Kamussa on lisätietoa yliopiston sisäisestä muutoksenhausta.

Tenttien ajankohdat ja kesto

Tenttien ajankohdista ja kestosta päätetään opetussuunnitelmissa. Tiedot löytyvät Pepistä.

Tenttiin ilmoittautuminen

Opetussuunnitelman mukaiseen tenttiin tulee ilmoittautua kymmenen (10) päivää ennen tenttipäivää. Opetussuunnitelmassa voidaan antaa poikkeavia ja tarkentavia määräyksiä. (Opintojohtosääntö 32 §)

Sähköiseen tenttiin ilmoittaudutaan sähköisen tentin järjestelmässä ja sen mahdollistamissa aikarajoissa. (Opintojohtosääntö 32 §)

Erityisjärjestelyjä tarvitsevan opiskelijan on pyydettävä erityisjärjestelyjä tenttiin ilmoittautuessaan. (Opintojohtosääntö 32 §)

Tenttitilaisuus

Opetukseen liittyvä kirjallinen tai muu vastaava tenttitilaisuus on järjestettävä vähintään kaksi kertaa vuoden kuluessa opetuksen päättymisestä. Kirjallinen tai muu vastaava tenttitilaisuus järjestetään niin, että opiskelijalle jää riittävä valmistautumisaika uusintasuoritukseen. (Opintojohtosääntö 32 §)

Tenttitilaisuudesta saa poistua aikaisintaan kolmekymmentä (30) minuuttia tentin alkamisesta, minkä jälkeen tenttiin ei oteta myöhästyneitä. Tenttitilaisuuteen saa tuoda vain tentin suorittamiseksi tarvittavat välineet ja tarvikkeet. Sähköisestä tentistä opiskelija saa poistua tentin suoritettuaan. (Opintojohtosääntö 32 §)

Tenttiin osallistuvan on tarvittaessa todistettava henkilöllisyytensä. Tentissä pidetään luetteloa tenttiin osallistuneista. (Opintojohtosääntö 32 §)

Sähköisessä tentissä on reaaliaikainen ja tallentava kameravalvonta. Sähköisen tentin suorittavalla opiskelijalla on velvollisuus tulla kutsusta todistamaan henkilöllisyytensä hänelle ilmoitetulla tavalla. (Opintojohtosääntö 32 §)

Kamussa on lisätietoa tenttimisestä.
Kamussa on lisätietoa sähköisestä tenttimisestä.

Itä-Suomen yliopiston tutkinto-opiskelijoilla on hyvät mahdollisuudet päästä vaihto-opiskelijaksi ja suorittaa opintoja ulkomaisissa yliopistoissa. Itä-Suomen yliopistolla on kahdenvälisiä yhteistyösopimuksia ulkomaisten yliopistojen kanssa eri puolilla maailmaa, ja yliopisto on mukana useissa erilaisissa kansainvälisissä vaihto-ohjelmissa ja verkostoissa.

Ulkomailla suoritetut opinnot hyväksiluetaan suoritettavaan tutkintoon kuuluviksi.

Kamussa on lisätietoa vaihto-opiskelusta, vaihto-opiskelijaksi hakemisesta ja muista vaihto-opiskeluun liittyvistä asioista.

Esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttamista siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Kamussa on lisätietoa esteettömästä opiskelusta.

Yksilöllisillä opintojärjestelyillä henkilö, jolla vamma tai terveyshaitta, saatetaan yhdenvertaiseen asemaan suhteessa muihin opiskelijoihin. Järjestelyt kohdistuvat opintojakson suoritustapoihin, mutta ne eivät muuta opintojakson osaamistavoitteita.

Kamussa on lisätietoa yksilöllisistä opintojärjestelyistä ja niiden hakemisesta.

Varsinaisten yksilöllisten järjestelyiden lisäksi opintojakson vastuuopettaja voi myöntää yksittäistapauksessa poikkeuksen opetussuunnitelman mukaisesta suoritustavasta erityisen painavasta syystä. Myös poikkeavilla suoritustavoilla täytyy saavuttaa opintojaksolle asetetut osaamistavoitteet. (Opintojohtosääntö 21 §.)

Osaamisen tunnustaminen ja opintojen hyväksilukeminen. Aikaisemmin tästä oli käytössä lyhenne "AHOT"

Kamussa on lisätietoa osaamisen tunnustamisesta.

Alemman korkeakoulututkinnon opinnäyte

Tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman aineopintoihin sisältyy vähintään 6 ja enintään 10 opintopisteen laajuinen opinnäyte. (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004)

Alemman korkeakoulututkinnon opinnäytteestä päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa.

Kamussa on lisätietoa opinnäytteistä.

Alemman korkeakoulututkinnon kypsyysnäyte

Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004)

Kamussa on lisätietoa kypsyysnäytteistä ja akateemisen rehtorin kielitaitopäätös.

Ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäyte

Tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman syventäviin opintoihin sisältyy vähintään 20 ja enintään 40 opintopisteen laajuinen opinnäyte.(Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004)

Ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytteestä päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa.

Syventävien opintojen opinnäytteen voi suorittaa itsenäisesti, parityönä tai osallistumalla laajempaan tutkimusprojektiin. Työn muodosta päättää opinnäytteen pääohjaaja opetussuunnitelman määrittämissä rajoissa. Kahden tai useamman opiskelijan yhteisessä työssä tai tutkimusprojektissa on pystyttävä osoittamaan kunkin opiskelijan työn osuus, niin että se on arvioitavissa. (Opintojohtosääntö 36 §)

Syventävien opintojen opinnäyte voidaan hyväksyä kahden eri pääaineen tutkielmana (ns. kaksoisgradu). Edellytyksistä päättää tiedekuntaneuvosto osana opetussuunnitelmaa.(Opintojohtosääntö 36 §)

Kamussa on lisätietoa opinnäytteistä.

Tarkastukseen jättäminen

Opiskelija jättää opinnäytteen tarkastukseen UEF//ASIOINTIPALVELUN kautta.

Kamussa on ohjeet digitaalisesta tarkastusprosessista.

Tarkastaminen ja arviointi

Syventävien opintojen opinnäytteelle määrätään kaksi tarkastajaa, joista toisen tulee pääsääntöisesti olla ohjaaja. (Opintojohtosääntö 36 §)

Syventävien opintojen opinnäytteen tarkastajien on annettava kirjallinen lausuntonsa opinnäytteestä ja pro gradu -tutkielman osalta myös ehdotus sen arvosanaksi kuukauden kuluessa siitä, kun tarkastaja on määrätty. (Opintojohtosääntö 36 §)

Opiskelijalle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen ennen päätöstä opinnäytetyön arvioinnista. Arvosanaehdotuksen ja vastineen antamisen välille on opiskelijalle varattava riittävästi aikaa tutustua arvostelun perusteisiin. Päätös annetaan opiskelijalle tiedoksi sähköisesti. (Opintojohtosääntö 36 §)

Arviointiprosessin keskeyttäminen

Kun opiskelija saa ilmoituksen tarkastajien lausunnosta ja arvosanaehdotuksesta, hänen on mahdollista keskeyttää opinnäytteen arvosteluprosessi. Keskeyttäminen tehdään kirjallisesti. Tällöin prosessi raukeaa. (Opintojohtosääntö 38 §)

Opiskelija voi keskeyttää opinnäytteen arvioinnin kerran.(Opintojohtosääntö 38 §)

Opiskelija voi jättää opinnäytteensä uudelleen arvioitavaksi edellyttäen, että se on kirjoitettu ainakin osin uudelleen. Arvioinnin uudelleen kirjoitetun osuuden laajuudesta antaa opinnäytteen vastuullinen ohjaaja. (Opintojohtosääntö 38 §)

Mikäli opinnäytettä ei oteta arvioitavaksi, siitä annetaan muutoksenhakukelpoinen päätös. (Opintojohtosääntö 38 §)

Ylemmän korkeakoulututkinnon kypsyysnäyte

Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää korkeakoulututkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä, kun hän on osoittanut kielitaitonsa alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä. (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004)

Kamussa on lisätietoa kypsyysnäytteistä ja akateemisen rehtorin kielitaitopäätös.

Arvioinnissa käytettävät asteikot ja arvosanat

Opintosuoritusten, myös alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen opinnäytteiden sekä sivuaineeseen laadittujen opinnäytteiden, arvioinnissa käytetään asteikkoa 0-5, jossa arvosanojen merkitys on seuraava: 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2= tyydyttävä, 1 = välttävä ja 0 = hylätty. Suoritukset voidaan arvioida asteikolla hyväksytty – hylätty, kun numeerista asteikkoa ei ole tarkoituksenmukaista käyttää. Arvosana 1 vastaa arvosanaa hyväksytty. Hyväksytyn suorituksen vähimmäisvaatimukset määritellään opetussuunnitelmassa. (Opintojohtosääntö 33 §)

Plagiaatintunnistus

Alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytteille tehdään alkuperäisyyden tarkastus käyttäen yliopiston valitsemaa sähköistä plagiaatintunnistusjärjestelmää.
Opiskelija vastaa opinnäytteensä alkuperäisyydestä. (Opintojohtosääntö 36 §)

Kamussa on ohjeet sähköisen plagiaatintunnistusjärjestelmä Turnitinin käytöstä.

Opetusharjoittelut ovat olennainen osa opettajaksi opiskelevan opintoja.

Kamussa on yleistä tietoa opetusharjoittelusta ja SORA-lainsäädännöstä.

Opintoihin voi opiskeltavasta alasta riippuen sisältyä monenlaista harjoittelua. Opintojohtosäännön mukaan tiedekuntien opetussuunnitelmat on laadittava siten, että perustutkinto-opintoihin kuuluu mahdollisuus harjoitteluun joko pakollisena tai valinnaisena osana opintoja. Opintoihin sisältyvän harjoittelun voi tehdä opetussuunnitelman mukaisesti kotimaassa tai ulkomailla. (Opintojohtosääntö 23 §).

Kamussa on lisätietoa työharjoittelusta ja kansainvälisen harjoittelun kriteereistä sekä SORA-lainsäädännöstä.

Monet Itä-Suomen yliopiston oppiaineista ovat vapaasti valittavissa sivuaineiksi eli sivuaineopintojen aloittaminen ei edellytä sivuaineen opinto-oikeuden hakemista. Joihinkin oppiaineisiin otettavien sivuaineopiskelijoiden määrää kuitenkin rajoitetaan tai opinto-oikeutta on haettava sivuaineen valintakokeessa. Toisaalta yliopistossa on myös tutkintoja, joiden rakenteeseen ei kuulu sivuaineita tai sivuaineet on opetussuunnitelmassa etukäteen määrätty.

Tietoa sivuaineopiskelusta on Kamussa. Mahdollisuuksia on runsaasti:

• tiedekuntien tarjoamat sivuaineet
• kansainvälistymisen opintokokonaisuus
• verkostoylipistot
• avoimen yliopiston sivuaineopinnot tutkinto-opiskelijoille
• JOO-opinnot

Fysiikka sivuaineena, Joensuun kampus

Fysiikka sivuaineena, Kuopion kampus

Kemian sivuaineopintoja voit suorittaa pääosin Joensuun kampuksella.

Matematiikan sivuaine, Joensuun kampus

Matematiikan sivuaine, Kuopion kampus

Metsätieteen sivuaineopintoja voi suorittaa Joensuun kampuksella seuraavasti.

Metsätieteen perusopinnot suoritettuaan opiskelija tunteen kestävän metsätalouden keskeiset biologiset, tekniset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset lähtökohdat sekä osaa soveltaa niitä erilaisten aineellisten ja aineettomien hyötyjen tuottamiseksi metsätaloudessa.

Metsätieteen aineopinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee kestävän metsätalouden keskeiset periaatteet ja sovellutukset erilaisten aineellisten ja aineettomien hyötyjen tuottamiseksi. Hän ymmärtää myös metsien kestävän käytön, metsään pohjautuvien aineellisten ja aineettomien hyötyjen sekä metsäluonnon väliset riippuvuudet.

Metsätieteiden perusopinnot, 26 op

Metsätieteiden aineopinnot, 35 op

Sivuaineopiskelijoilla opintojaksoon 3511013 Kasvi- ja puumorfologia sekä puuaineksen ominaisuudet (3 op) ei kuulu pääaineopiskelijoiden vaatimuksiin kuuluvia retkeilyjä ja harjoituksia. Sivuaineopiskelija voi suorittaa opintojakson 5 op:n laajuisena, jos harjoituksiin ja retkeilyille sopii (etusija pääaineopiskelijoilla). Muilta osin opintojaksot vastaavat pääaineopiskelijoiden opintoja.

Perusopinnot arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty, aineopinnoista annetaan arvosana 0-5.

Tietojenkäsittelytieteen sivuaineopintoja voi suorittaa Joensuun ja Kuopion kampuksilla.

Tilastotiedettä voi suorittaa sivuaineena Joensuun ja Kuopion kampuksella.

Valinnaisiksi opintojaksoiksi käyvät muut tilastotieteen kurssit, tilastotieteen perusopintojen harjoitustyö (1-2 op, 3622217), Ohjelmointi I (3621251, 5 op), sekä soveltuvat muiden oppianeiden järjestämät kurssit. Perusopintokokonaisuuden kursseista kuitenkin vähintään 20 op on oltava tilastotieteen kursseja. Samaan kokonaisuuteen ei voi sisällyttää kursseja Basic Statistics in English (3622111) ja Tilastotieteen peruskurssi (3622231). Valinnaisiksi opintojaksoiksi eivät käy aiempina vuosina Joensuussa järjestetyt kurssit Kuvaileva tilastotiede ja aineiston hankinta (3622210) ja Tilastolliset mallit ja testaus (3622211). Tietoa tilastotieteen kurssitarjonnasta löytyy oppiaineen verkkosivuilta (avautuu uuteen välilehteen).

Perusopintokokonaisuuteen sidottujen pakollisten kurssien tilalle on sisällytettävä vastaava määrä muita tilastotieteen kursseja.

Valinnaisiksi opintojaksoiksi voidaan hyväksyä tilastotieteen aine- tai syventävien opintojen tasoisia opintojaksoja, sekä tilastotieteen oppiaineen hyväksymiä, riittävän vaativia muiden oppianeiden kursseja (esim. ohjelmoinnin, todennäköisyyslaskennan, lineaarialgebran ja tilastollisten menetelmien kurssit). Aineopintokokonaisuuteen sisällytetyistä kursseista vähintään 20 op tulee olla tilastotieteen kursseja.

Data-analyysin todennäköisyyspäättely 1 ja 2 luovat teoreettisen pohjan useimmille aineopintokursseille, ja ne tulisi suorittaa viimeistään aineopintojen alkuvaiheessa. Data-analyysin todennäköisyyspäättely 1 ja 2 voidaan korvata kursseilla Johdatus tilastolliseen päättelyyn 1 ja 2.

Opintokokonaisuuksien arvosanat muodostuvat asteikolla 1-5 arvosteltujen opintojaksojen perusteella. Opintojaksojen arvosanoista lasketaan opintopistemäärillä painotettu keskiarvo, joka pyöristetään kokonaislukuarvoon 1-5.

Ympäristötiedettä voi suorittaa Kuopion kampuksella seuraavasti.

Sääntö sisältää tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin ja opintoihin liittyvät pysyväismääräykset (pdf). Tutkintojen sisällöistä määrätään tutkintovaatimuksissa.

Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella (AHOT) tarkoitetaan menettelyjä, joilla opiskelijan aiempi osaaminen voidaan arvioida ja hyväksyä osana opintoja. Osaaminen voi olla syntynyt aiempien opintojen yhteydessä tai muissa yhteyksissä, esimerkiksi työssä tai harrastuksissa.

Kamussa on lisätietoa aiemmin hankitun osaamisen hyväksiluvusta.

Itä-Suomen yliopistossa ei ole yhteisiä opintojen vanhenemista koskevia määräyksiä. Opetussuunnitelmissa voidaan antaa tarkempia määräyksiä.

Tiedekunnat järjestävät opetuksen ja opintojen ohjauksen siten, että tutkinto on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen yliopistolaissa säädetyssä tavoiteajassa, tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja keskeytyksettä. Opetus järjestetään hyväksyttyjen opetussuunnitelmien mukaisesti. (Opintojohtosääntö 21 §)

Opiskelijalle on varattava opintosuorituksen suoritusmahdollisuuksia riittävästi huomioimalla tutkinnoille säädetyt tavoiteajat. Opetussuunnitelmissa voidaan rajoittaa opintosuorituksen suoritus- ja korotuskertoja. (Opintojohtosääntö 31 §)

Jos opintojaksolle opetussuunnitelmassa määrätty suoritusmahdollisuus peruuntuu ennakoimattomasti, tulee opiskelijalle taata mahdollisuus suorittaa kyseinen opintosuoritus tarkoituksenmukaisella ja yhdenvertaisuuden turvaavalla tavalla. (Opintojohtosääntö 31 §)

Mikäli opiskelija on uusinut opintosuorituksen ja saanut samasta opintosuorituksesta eri arvosanoja tai opintopistemääriä, hänen lopulliseksi opintosuorituksekseen tulee opintopistemäärältään laajin suoritus riippumatta arvosanasta. Mikäli opintopistemäärät ovat samoja, opintosuoritukseksi tulee arvosanaltaan korkein suoritus, ellei opiskelija muuta esitä. Laajuuden ja arvosanan ollessa samoja tulee lopulliseksi opintosuoritukseksi viimeisin suoritus. (Opintojohtosääntö 34 §)

Tiedekunnat antavat ohjeet etätenttien järjestämisestä opetussuunnitelmissaan. (Opintojohtosääntö 32 §)

Kamussa on lisätietoa tenttimisestä.

Opintosuoritukseen saa osallistua vain yliopiston opiskelijarekisteriin läsnä olevaksi merkitty opiskelija, jolla on opintosuorituksen edellyttämä opiskelu- tai opinto-oikeus. (Opintojohtosääntö 12 §)

Jos opetusryhmään ei voida ottaa kaikkia siihen ilmoittautuneita opiskelijoita, otetaan opiskelijat ryhmään yhdenmukaisin perustein. Ryhmään ovat etusijalla opiskelijat, joille opintojakso on pakollinen opiskelu- tai opinto-oikeuden ja siihen liittyvän opetussuunnitelman mukaisesti. Mikäli kaikkia näitä opiskelijoita ei sittenkään voida ottaa opetusryhmään, otetaan opiskelijat ryhmään yhdenmukaisin perustein. Tiedekunnat ja opetusta antavat yksiköt voivat antaa tarkempia määräyksiä opetusryhmiin valitsemisen perusteista ja muista ilmoittautumiskäytännöistä. (Opintojohtosääntö 21 §)

Itä-Suomen yliopistossa opetussuunnitelmat päätetään yleensä kolmeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Kun opetussuunnitelma muuttuu, uuden ja vanhan opetussuunnitelman välille luodaan siirtymäsääntöjä, joiden on tarkoitus mahdollistaa opiskelijan opintojen sujuva eteneminen muutoksista huolimatta. Siirtymämenettelyjen puitteet on asetettu yliopiston opintojohtosäännössä ja akateemisen rehtorin ohjeessa.

Kamussa on lisätietoa siirtymäsäännöistä.

Tiedekunnissa voi olla yksityiskohtaisempia ohjeita, jotka koskevat laitosten, koulutusten ja oppiaineiden opintoja.

Kieli- ja viestintäopinnot

Tutkinto-opintoihin sisältyy kieli- ja viestintäopintoja. Tutkintoasetuksen mukaan opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:

1. suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä
2. vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. (Valtioneuvoston asetus (19.8.2004/794, 6 §.)

Kielikeskuksen sivuilla on lisätietoa kieli- ja viestintäopinnoista (avautuu uuteen välilehteen).

Koulusivistyskieli

Koulusivistyskieli vaikuttaa opiskelijan tutkinnon kieliopintojen vaatimuksiin, alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kypsyysnäytteen kieleen sekä opettajan kelpoisuuteen. Koska koulusivistyskielellä on vaikutusta opiskelijan opintoihin, tulee asia olla tiedossa jo henkilökohtaista opintosuunnitelmaa tehtäessä. Koulusivistyskielen määrittely kokonaisuudessaan löytyy akateemisen rehtorin päätöksestä Koulusivistyskielen määritteleminen ja alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kielitaitovaatimukset.

Opiskelija on saanut koulusivistyksensä Suomessa suomen tai ruotsin kielellä

Itä-Suomen yliopiston johtosäännön (12 §) mukaan osaston/laitoksen johtajan yhtenä tehtävänä on päättää opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta. Osaston/laitoksen johtaja voi perustellusta syystä vapauttaa opiskelijan, jonka koulusivistyskieli on suomi tai ruotsi, pakollisista kieliopinnoista kokonaan tai osittain. Vapautusta koskeva hakemus jätetään opintopalveluihin. Vapautusta on haettava heti opintojen alussa.

Opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai on saanut koulusivistyksensä ulkomailla

Itä-Suomen yliopiston johtosäännön (12 §) mukaan osaston/laitoksen johtajan yhtenä tehtävänä on päättää opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta. Jos opiskelijalla on koulusivistyskielenä jokin muu kuin suomi tai ruotsi, hänen tulee hakea päätöstä osaston/laitoksen johtajalta tutkintoon vaadittavista kieliopinnoista ja kypsyysnäytteen kielestä. Päätöstä tutkintoon vaadittavista opinnoista ja kypsyysnäytteen kielestä tulee hakea opintojen alussa. Hakemus jätetään opintopalveluihin.

Lisätietoja akateemisen rehtorin päätöksestä Koulusivistyskielen määritteleminen ja alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kielitaitovaatimukset.