Tarkenna hakuasi

Terveystieteiden tiedekunta: Hammaslääketieteen opinto-opas 2021-2022

Johdanto

Tämä opinto-opas on tarkoitettu hammaslääketieteen koulutusohjelman opiskelijoille.

Ohjeita opiskelun tueksi löytyy myös Kamusta, Opiskelijan käsikirjasta, johon on koottuna yleistä tietoa opiskelusta yliopistossa. Nämä ohjeet on tarkoitettu kaikille Itä-Suomen yliopiston opiskelijoille. Uudelle opiskelijalle –kokonaisuuden alta löytyy mm. uuden opiskelijan muistilista, joka sisältää monenlaista tärkeää opintojen alkuvaiheeseen liittyvää tietoa. Opiskelijan käsikirjasta puolestaan löytyy tietoa mm. opiskeluoikeudesta, ilmoittautumisesta, kansainvälisestä opiskelusta ja esteettömyydestä.

Lisää hammaslääketieteen omia ohjeita löytyy Hammaslääketieteen opintoyhteisöstä (edellyttää kirjautumista).

Opintoneuvonta ja opintojen ohjaus

Opetussuunnitelma

Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoa koskevia ohjeita ja määräyksiä

Opinnäytteet

Lomakkeet ja prosessikaavio on julkaistu hammaslääketieteen opintoyhteisössä.

Opintoja koskevat määräykset

Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet

Opiskeluoikeudet ja opinto-oikeudet

Sivuainetarjonta

Hammasääketieteen lisensiaatin tutkintoon ei sisälly sivuaineita. Hammaslääketieteen opiskelijat voivat poimia yliopiston sivuainetarjonnasta yksittäisiä opintojaksoja valinnaisiin opintoihin.

Tutkinnon hakeminen

Terveystieteiden tiedekunta: Hoitotieteen opinto-opas 2021-2022

Johdanto

Tämä opinto-opas on tarkoitettu hoitotieteen pääaineen opiskelijoille.

Ohjeita opiskelun tueksi löytyy kaikille Itä-Suomen yliopiston opiskelijoille tarkoitetusta Kamun Opiskelijan käsikirjasta, johon on koottuna yleistä tietoa opiskelusta yliopistossa. Kamun Uudelle opiskelijalle –kokonaisuuden alta löytyy mm. uuden opiskelijan muistilista, joka sisältää tärkeää opintojen alkuvaiheeseen liittyvää tietoa. Opiskelijan käsikirjasta löytyy tietoa mm. opiskeluoikeudesta, ilmoittautumisesta, kansainvälisestä opiskelusta, esteettömyydestä ja valmistumisesta.

Lisää hoitotieteen ohjeita löytyy Hoitotieteen opintoyhteisöstä (edellyttää kirjautumista).

Opintoneuvonta ja opintojen ohjaus

Hoitotieteen laitoksella opiskelijan ohjauksessa on useita eri toimijoita. Hoitotieteen opintoneuvonnasta ja ohjauksesta vastaavat pääasiassa laitoksen HOPS-ohjaajat. Opiskelijat laativat ja päivittävät henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) heidän kanssaan. Lisäksi jokaisella koulutussuuntauksella on omat oppiainetuutorit (yliopistonlehtorit), jotka antavat koulutussuuntauksiin liittyvää neuvontaa. Näiden lisäksi opintojaksojen opettajat antavat opintojaksojen suorittamiseen liittyvää ohjausta. Opiskelijatiedotus tapahtuu Yammerin kautta.

Opiskelijan oikeudet ja vastuut

Koulutukset ja opetussuunnitelma

Opintoja koskevat määräykset

Terveystieteiden tiedekunnan tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset

Terveystieteiden tiedekunnan tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset on hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013.
Tämä sääntö sisältää tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin ja opintoihin liittyvät pysyväismääräykset. Tutkintojen sisällöistä määrätään tutkintovaatimuksissa.

Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet

Johtosääntö

Opiskelua ja opetusta Itä-Suomen yliopistossa ohjaa opintojohtosääntö.

Opinnäytteet

Harjoittelu ja työelämäyhteistyö

Opintojen suorittaminen ja arviointi

Opiskeluoikeudet ja opinto-oikeudet

Sivuainetarjonta ja jatkuva oppiminen

Hoitotieteen pääaineen tutkintorakenteessa ei ole varsinaisia sivuaineopintoja. Opiskelija voi tehdä sivuaineopintoja kandidaatti- ja maisteritutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin. Sivuaineopinnoista sovitaan HOPS-ohjauksessa HOPS-ohjaajan kanssa. Hoitotieteen laitoksella on myös omia tutkintoon kuulumattomia opintojaksoja, joita voi valita vapaasti valittaviin opintoihin. Valmistumisen jälkeen opiskelija voi hakea jatkuvan oppijan opinto-oikeutta täydentääkseen opintoja yliopiston sivuainetarjonnasta.

Tutkinnon hakeminen

Valmistumiseen liittyvä yleinen ohjeistus löytyy Kamusta Opiskelijan käsikirjasta. Siellä ovat myös Terveystieteiden tiedekunnan tutkinnon hakuohjeet.

Terveystieteiden tiedekunta: Ravitsemustieteen opinto-opas 2021-2022

Johdanto

Tämä opinto-opas on tarkoitettu ravitsemustieteen opiskelijoille.

Ravitsemustiedettä pääaineenaan opiskelevat valmistuvat terveystieteiden kandidaateiksi ja edelleen maistereiksi. Terveystieteiden kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä (alempi korkeakoulututkinto) ja sen suorittaminen kestää kolme vuotta. Syksyllä 2021 ravitsemustieteen opiskelijoiksi kandidaatin tutkintoa suorittamaan valitaan 35 opiskelijaa.

Terveystieteiden maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä (ylempi korkeakoulututkinto) ja sen suorittaminen kestää kaksi vuotta. Molemmat 30 opintopisteen ravitsemusterapian moduulit ja ravitsemusterapiajaksot terveydenhuollossa suorittaneet voivat hakea oikeutta toimia laillistettuna ravitsemusterapeuttina.

Ohjeita opiskelun tueksi löytyy myös Kamusta, Opiskelijan käsikirjasta, johon on koottuna yleistä tietoa opiskelusta yliopistossa. Nämä ohjeet on tarkoitettu kaikille Itä-Suomen yliopiston opiskelijoille. Uudelle opiskelijalle –kokonaisuuden alta löytyy mm. uuden opiskelijan muistilista, joka sisältää monenlaista tärkeää opintojen alkuvaiheeseen liittyvää tietoa. Opiskelijan käsikirjasta puolestaan löytyy tietoa mm. opiskeluoikeudesta, ilmoittautumisesta, kansainvälisestä opiskelusta ja esteettömyydestä.

Lisää ravitsemustieteen omia ohjeita löytyy Ravitsemustieteen opintoyhteisöstä (edellyttää kirjautumista).

Opintoneuvonta ja opintojen ohjaus

Ravitsemustieteessä opetus pohjautuu pääsääntöisesti lukujärjestyksen mukaiseen opetukseen ja etenemiseen opinnoissa. Kaikki opiskelijat laativat henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) Peppi-järjestelmässä olevan HOPS-työkalun avulla.

HOPS-työskentely alkaa heti opintojen alussa Opintojen ohjaus ravitsemustieteen opinnoissa -opintojaksolla (tunniste 4460107). Opinto-ohjauksen ja HOPS-neuvonnan prosessi on esitetty alla olevassa kuviossa. Ravitsemustieteen oppiaineessa jokaiselle vuosikurssille on nimetty vuosikurssiopettaja, joka vastaa opiskelijoiden HOPS-ohjauksesta, hyväksyy opintosuunnitelmat ja jonka kanssa myös suunnitellaan opiskelijan valitsemiin moduuleihin mahdollisesti kuuluvat vapaasti valittavat opinnot.

Ravitsemustiede pääaineena

Opintoja koskevat määräykset

Terveystieteiden tiedekunnan tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset

Terveystieteiden tiedekunnan tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset on hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013.
Tämä sääntö sisältää tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin ja opintoihin liittyvät pysyväismääräykset. Tutkintojen sisällöistä määrätään tutkintovaatimuksissa.

Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet

Johtosääntö

Opiskelua ja opetusta Itä-Suomen yliopistossa ohjaa opintojohtosääntö.

Palaute ja reklamaatio, muutoksenhaku

Palaute

Itä-Suomen yliopiston opiskelijalla on useita mahdollisuuksia palautteen antamiseen. Opiskelijalla on mahdollisuus vaikuttaa opetukseen, ohjaukseen, neuvontaan ja niiden kehittämiseen antamallaan palautteella. Palautteita käsitellään säännöllisesti osana opetussuunnitelmatyötä ja opetuksen laatujärjestelmää. Lue lisää Kamusta palautesivulta.

Reklamaatio ja muutoksenhaku

Opiskelussa voi kuitenkin tulla eteen tilanteita, jolloin opiskelijalle tulee tunne, että hänen oikeusturvansa ei toteudu. Tämä voi koskea esimerkiksi opintosuoritusten arvostelua tai tenttitulosten julkistamista. Jos opiskelija on tyytymätön laitoksen/yksikön toimintaan (esim. opetukseen), opiskelijan tulee ottaa ensisijaisesti yhteyttä kyseessä olevaan opettajaan tai oppiaineeseen ja pyrkiä selvittämään asia. Useimmiten asia selviää parhaiten näin. Jos opiskelija kuitenkin kokee, ettei hän saa ääntään kuulluksi, tai hän ei tunne saavansa oikeutettua asian käsittelyä tai oikeudenmukaista kohtelua, hänen on mahdollista tehdä reklamaatio tai oikaisupyyntö.

Opinnäytteet

Opintojen suorittaminen ja arviointi

Opiskeluoikeudet ja opinto-oikeudet

Tutkinnon hakeminen

Jatkuva oppiminen

Jatkuva oppiminen

Itä-Suomen yliopisto tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, kuten avoimen yliopiston opinnot, avoimet MOOC-verkkokurssit (Massive Open Online Course), erikoistumiskoulutukset ja täydennyskoulutus. Tutkinnon suorittanut voi myös jatkuvan oppijan opinto-oikeudella maksutta täydentää opintojaan tutkinnon suorittamislukuvuoden ja tutkinnon suorittamista seuraavan kahden lukuvuoden ajan ilmoittautumalla opiskelijaksi (opintojohtosääntö 16§).

Lisätietoja jatkuvasta oppimisesta (avautuu uuteen välilehteen) on yliopiston verkkosivuilla.

Terveystieteiden tiedekunta: Terveyden edistämisen opinto-opas 2021-2022

Johdanto

Tämä opinto-opas on tarkoitettu terveyden edistämisen opiskelijoille.

Ohjeita opiskelun tueksi löytyy myös Kamusta, Opiskelijan käsikirjasta, johon on koottuna yleistä tietoa opiskelusta yliopistossa. Nämä ohjeet on tarkoitettu kaikille Itä-Suomen yliopiston opiskelijoille. Uudelle opiskelijalle -kokonaisuuden alta löytyy mm. uuden opiskelijan muistilista, joka sisältää monenlaista tärkeää opintojen alkuvaiheeseen liittyvää tietoa. Opiskelijan käsikirjasta puolestaan löytyy tietoa mm. opiskeluoikeudesta, ilmoittautumisesta, kansainvälisestä opiskelusta ja esteettömyydestä.

Lisää terveyden edistämisen omia ohjeita löytyy Terveyden edistämisen opintoyhteisöstä (kirjaudu UEF-tunnuksella.



Opintoneuvonta ja opintojen ohjaus




Opetussuunnitelma



Opiskeluoikeudet ja opinto-oikeudet



Sivuainetarjonta ja jatkuva oppiminen

Sivuainetarjonta

Itä-Suomen yliopistossa on laaja vapaa sivuaineiden opinto-oikeus. Lukuisat Itä-Suomen yliopiston oppiaineista ovat vapaasti valittavissa sivuaineiksi eli sivuaineopintojen aloittaminen ei edellytä sivuaineen opinto-oikeuden hakemista. Poikkeuksia vapaasta sivuaineoikeudesta ovat alat, joilla opiskelijavalinnassa käytetään soveltuvuuskoetta tai tasokoetta, tai joissa on muu perusteltu syy rajoittaa sivuaineopinto-oikeutta. Sivuaineiden opinto-oikeuden mahdolliset rajoitukset määritellään opetussuunnitelmassa. (Opintojohtosääntö 14 §.)

Toisaalta yliopistossa on myös tutkintoja, joiden rakenteeseen ei kuulu sivuaineita tai sivuaineet on opetussuunnitelmassa etukäteen määrätty.

Tietoa sivuaineopiskelusta on Kamussa. Mahdollisuuksia on runsaasti:

  • tiedekuntien tarjoamat sivuaineet
  • kansainvälistymisen opintokokonaisuus
  • verkostoylipistot
  • JOO-opinnot ja muu ristiinopiskelu

Jatkuva oppiminen

Itä-Suomen yliopisto tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, kuten avoimen yliopiston opinnot, avoimet MOOC-verkkokurssit (Massive Open Online Course), erikoistumiskoulutukset ja täydennyskoulutus. Tutkinnon suorittanut voi myös jatkuvan oppijan opinto-oikeudella maksutta täydentää opintojaan tutkinnon suorittamislukuvuoden ja tutkinnon suorittamista seuraavan kahden lukuvuoden ajan ilmoittautumalla opiskelijaksi (opintojohtosääntö 16§).

Lisätietoja jatkuvasta oppimisesta (avautuu uuteen välilehteen) on yliopiston verkkosivuilla.

Työelämäyhteistyö


Opinnäytteet



Opintoja koskevat määräykset



Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet







Tutkinnon hakeminen

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan opinto-opas 2021-2022

Johdanto

Tämä on yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan opinto-opas lukuvuodelle 2021-2022. Oppaaseen on koottu opiskeluun ja opintoihin liittyvää yliopiston yhteistä tietoa ja ohjeistusta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan (YHKA) tarkennuksia yliopistotason ohjeisiin. Oppaan lopussa ovat tiedekunnan laitosten osuudet.

Opintoneuvonta ja opintojen ohjaus


Suunnitelma opintojen ohjauksesta

Ohjaus- ja neuvontatyön tueksi joka tiedekunnalla tulee olla opintojen ohjauksen periaatteet ja tutkinto-ohjelmilla suunnitelma ohjauksen järjestämisestä. Tiedekunnat järjestävät opetuksen ja opintojen ohjauksen siten, että tutkinto on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen yliopistolaissa säädetyssä tavoiteajassa, tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja keskeytyksettä. Opiskelijan tulee saada ohjausta opintojen kaikissa vaiheissa. Toisaalta myös opiskelijalla on myös velvollisuuksia, ja hänen tulee opiskella opetussuunnitelman mukaisesti, noudattaa yliopiston antamia ohjeita ja valmistua tavoiteajassa.

 

Ks. Itä-Suomen yliopiston opintojohtosääntö




Katso opintoyhteisöt-taulukosta omat opintoyhteisösi. Seuraa vähintään oman pääaineesi ja sivuaineidesi opintoyhteisöjä sekä Yammer-ryhmiä.
Henkilökunna tarkemmat yhteystiedot löytyvät laitosten verkkosivuilta ja UEF Connectista (avautuu uuteen välilehteen).

Opiskeluoikeudet ja opinto-oikeudet






Opintojen suorittaminen ja arviointi








Tiedustelut ja kyselyt yksilöllisistä opintojärjestelyistä opetuksessa yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa:

Joensuun kampus: amanuenssi Minna Paronen (minna.paronen@uef.fi)
Kuopion kampus: amanuenssi Heli Kemppainen (heli.kemppainen@uef.fi)

Suomenkielisten koulutusten valintakokeiden yksilöllisiin järjestelyihin liittyvät kyselyt yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa:

opintokoordinaattori Anne Korhonen (anne.m.korhonen@uef.fi)

Hakeminen ja ohjeet

Opinnäytteet


Harjoittelu



Opintoja koskevat määräykset






Tutkinnon hakeminen

Opiskelijan oikeudet ja vastuut

Johtosääntö

Opiskelua ja opetusta Itä-Suomen yliopistossa ohjaa opintojohtosääntö.





Sivuainetarjonta

Sivuainetarjonta

Itä-Suomen yliopistossa on laaja vapaa sivuaineiden opinto-oikeus. Lukuisat Itä-Suomen yliopiston oppiaineista ovat vapaasti valittavissa sivuaineiksi eli sivuaineopintojen aloittaminen ei edellytä sivuaineen opinto-oikeuden hakemista. Poikkeuksia vapaasta sivuaineoikeudesta ovat alat, joilla opiskelijavalinnassa käytetään soveltuvuuskoetta tai tasokoetta, tai joissa on muu perusteltu syy rajoittaa sivuaineopinto-oikeutta. Sivuaineiden opinto-oikeuden mahdolliset rajoitukset määritellään opetussuunnitelmassa. (Opintojohtosääntö 14 §.)

Toisaalta yliopistossa on myös tutkintoja, joiden rakenteeseen ei kuulu sivuaineita tai sivuaineet on opetussuunnitelmassa etukäteen määrätty.

Tietoa sivuaineopiskelusta on Kamussa. Mahdollisuuksia on runsaasti:

  • tiedekuntien tarjoamat sivuaineet
  • kansainvälistymisen opintokokonaisuus
  • verkostoylipistot
  • JOO-opinnot ja muu ristiinopiskelu

Jatkuva oppiminen

Jatkuva oppiminen

Itä-Suomen yliopisto tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, kuten avoimen yliopiston opinnot, avoimet MOOC-verkkokurssit (Massive Open Online Course), erikoistumiskoulutukset ja täydennyskoulutus. Tutkinnon suorittanut voi myös jatkuvan oppijan opinto-oikeudella maksutta täydentää opintojaan tutkinnon suorittamislukuvuoden ja tutkinnon suorittamista seuraavan kahden lukuvuoden ajan ilmoittautumalla opiskelijaksi (opintojohtosääntö 16§).

Lisätietoja jatkuvasta oppimisesta (avautuu uuteen välilehteen) on yliopiston verkkosivuilla.

Opetussuunnitelmat

Historia- ja maantieteiden laitos

Kauppatieteiden laitos

Oikeustieteiden laitos

Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos

Yhteiskuntatieteiden laitos

Opintojen suoritustavat

Opetussuunnitelmassa määritellään opintojen suoritustavat

Koulutusta järjestävät yksiköt määrittelevät opintojen suorittamisen tavat opetussuunnitelmissaan. Opetussuunnitelmasta ilmenee myös opintojakson suorituskieli ja suorittamiseen liittyvä läsnäolovelvollisuus. Jos opetussuunnitelmassa ei ole ilmoitettu opetuksen tapahtuvan etänä, tapahtuu opetus kampusalueella. Opetus järjestetään opetussuunnitelman mukaisesti ja toteutetaan opintojaksoina.

Tyypillisimmät opintojen suoritustavat

  • Luento on suullinen esitys, joka on yleinen kontaktiopetuksen muoto joko kampusalueella tai etäopetuksena (reaaliaikaisesti verkossa). Luennot voivat olla myös tallenteita. Luennoilla ei yleensä ole läsnäolopakkoa eikä osallistujamäärää rajoiteta. Käytännöt kuitenkin vaihtelevat ja siksi ne on hyvä tarkastaa ennen luentojen alkua esimerkiksi Pepistä. Luentojen pohjaksi voidaan jakaa materiaalia tai luentojen lisäksi opintojaksoon kuuluu kirjallisuutta. Luentojen päätteeksi on yleensä tentti. Joskus luennosta voidaan kirjoittaa myös luentopäiväkirja.
  • Harjoituksissa (ml. laboratorioharjoitukset) harjoitellaan käytännössä luennoilla tai itseopiskeluna opittua asiaa. Opinnot voivat sisältää runsaasti erilaisia harjoituskursseja, joiden suorittaminen vaatii läsnäoloa sekä annettujen tehtävien hyväksyttyä suorittamista.
  • Seminaarissa osanottajat esittävät vuorollaan seminaarityönsä, osallistuvat töitä koskevaan keskusteluun ja toimivat esimerkiksi opponentteina. Seminaareissa edellytetään säännöllistä läsnäoloa.
  • Pienryhmäopetuksessa opiskelijat työskentelevät pienemmissä ryhmissä. Pienryhmäopetus voi olla muodoltaan harjoitus, seminaari, muuta ryhmässä tapahtuvaa työskentelyä tai opettajajohtoista ”luentoa”.
  • Yliopistossa kokeita kutsutaan tenteiksi. Lisätietoa tenteistä. Tenttimuotoja ovat esimerkiksi:
    • Luentotentti: Luentojen aikana tai luentojen jälkeen toteutettava tentti, joka perustuu kurssin opetusmateriaaliin.
    • Kirjatentti: Opiskelija opiskelee opintojakson kirjallisuuden omaan tahtiin ja osallistuu tenttiin.
    • Yleinen tentti: Joissakin tiedekunnissa järjestetään määräajoin tenttejä, joissa opiskelija voi suorittaa erikseen ilmoitettuja opintojaksoja.
    • Sähköiset tentit:
      • Valvottu Exam-tentti: Sähköinen tentti, jonka opettaja laatii Exam-järjestelmään (https://exam.uef.fi/) ja jonka opiskelija suorittaa erillisessä Exam-tilassa kampuksella tai tenttivierailuna toisen korkeakoulun Exam-tilassa.
      • Valvottu Omakonetentti (BringYourOwnDevice, BYOD-tentti): Tentti, jonka opettaja laatii sähköiseen järjestelmään (esim. Moodle tai Exam rajoitettu omakonetentti) ja määrittää tentin suoritettavaksi käyttäen Safe Exam Browser (SEB) -selainta. Opiskelija suorittaa tentin valvotussa tilassa käyttäen omaa konettaan.
      • Valvomaton Moodle-tentti: Sähköinen tentti, jonka opettaja laatii Moodleen ja jonka opiskelija suorittaa etänä valitsemassaan paikassa ilman valvontaa.
      • Valvomaton Avoin Exam-tentti: Exam-omakonetentin voi toteuttaa ns. avoimena tenttinä, jolloin opiskelijalla on käytettävissään kaikki koneensa resurssit ja pääsy internettiin.
  • Essee on pohdiskeleva, lähdekirjallisuuteen perustuva kirjoitelma, jossa selvitetään yhtä esseen aiheeksi annettua kysymystä. Tieteellinen essee perustuu yleensä useisiin lähdeteoksiin ja se sisältää kirjoittajan omaa pohdintaa, reflektointia ja kriittisiä havaintoja. Käsiteltävää aihetta analysoidaan, arvioidaan ja vertaillaan eri lähteitä käyttäen sekä luodaan lopuksi synteesi aineistoon ja omaan ajatteluun perustuen.
  • Oppimispäiväkirjan tavoitteena on oman näkemyksen muodostaminen opiskeltavasta kirjallisuudesta, luennosta, seminaarista tms. Oppimispäiväkirjan tarkoituksena on yhdistää uudet tiedot aiemmin opittuun ja aikaisempiin kokemuksiin. Oppimispäiväkirja ei ole lyhennelmä tai referaatti.
  • Referaatti on jäsennelty lyhennelmä jonkin suullisen tai kirjallisen esityksen pääkohdista. Referaattiin tulee kirjata omin sanoin alkuperäisesityksen keskeisimmät ajatukset mahdollisimman jäsentyneesti. Referaatin arvioinnissa kiinnitetään huomio tekstin tyyliin ja referaatin muodollisiin vaatimuksiin niin, että alkuperäisesityksen keskeinen sisältö, painotukset ja näkökulmat tulevat esille. Referaatista tulee käydä ilmi, mitkä osat laaditusta tekstistä ovat opiskelijan itse laatimia, mitkä taas alkuperäistekstin/opettajan ilmaisemia. Alkuperäisesityksen mekaaninen tiivistäminen tai kopioiminen ei ole referointia.
  • Luentopäiväkirja (ml laboratoriopäiväkirja) on referaatin kaltainen teksti seuratun luennon pääkohdista. Siitä tulee käydä ilmi luennolla esitetyt keskeisimmät ajatukset jäsentyneesti ja omin sanoin. Tämän lisäksi luentopäiväkirjaan tulee liittää omia pohdintoja käsitellystä aiheesta tavallaan luennoitsijan kanssa keskustellen, tämän ajatuksia kenties kyseenalaistaen tai itselle epäselviä kohtia esiin tuoden. Luennolla mahdollisesti jaettua materiaalia ei tule kopioida sellaisenaan luentopäiväkirjaan. Luentopäiväkirjasta tulee käydä ilmi, mitkä osat laaditusta tekstistä ovat opiskelijan itse laatimia, mitkä taas alkuperäistekstin/opettajan ilmaisemia. Laboratoriopäiväkirjassa kuvataan harjoitustyön kulku ja tulokset tarkkuudella, jolla toinen opiskelija pystyisi toistamaan työn.
  • Lukupiirissä on ollennaista annettujen artikkeleiden tai kirjan/kirjojen lukeminen itsenäisesti ennakkoon sekä teksteistä keskusteleminen yhdessä (opettajajohtoisesti). Lukupiiri voi sisältää myös esimerkiksi johdattelevia luentoja tai kirjallista työskentelyä.
  • Opintopiirillä tarkoitetaan opiskelumuotoa, jossa vapaasti muodostettu opiskelijaryhmä suorittaa opintojakson ryhmätyönä. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti tapaamisiin, joissa opiskelijat vuorotellen pitävät alustuksia opintojakson kirjallisuudesta. Alustuksista ja niistä käydyistä keskusteluista tuotetaan kirjallinen loppuraportti, jota vastaan kirjataan suoritusmerkintä. Opiskelijat vastaavat itse opintopiirin kokoamisesta ja kokoontumisista.
  • Oppimistehtävä on opintojaksolla ilmoitetusta aiheesta tarkempien ohjeiden mukaan joko yksilö- tai ryhmätyönä tehtävä työ. Oppimistehtävä voi olla esimerkiksi tutkimussuunnitelma tai työselostus.
  • Portfolion tarkoituksena on kerätä yhteen opiskelijan osaamista ja asiantuntijuutta. Portfolio koostetaan tarkemmin opintojaksolla annettujen ohjeiden mukaisesti.
  • Opintoihin voi kuulua pakollista tai vapaavalintaista harjoittelua. Esimerkiksi:
  • Kaikkiin yliopistotutkintoihin vaaditaan opinnäyte. Opinnäytteitä ovat mm. kandidaatintutkielma, farmaseutin tutkielma, pro gradu -tutkielma, diplomityö, syventävien opintojen opinnäyte, lisensiaatintutkimus ja väitöskirja. Katso tarkemmin Opinnäytteet.
  • Kypsyysnäyte: kirjallinen työ. Katso tarkemmin kypsyysnäytteet.
  • MOOC on kaikille avoin verkkokurssi.
  • Näyttökokeella voit osoittaa osaavasi kyseisen opintojakson osaamistavoitteiden mukaiset tiedot ja taidot.
  • Itsenäinen suoritustapa tarkoittaa, että opiskelija ei osallistu opetukseen, vaan hän opiskelee itsenäisesti.
  • Verkkokurssi on opintojakso, jonka voi suorittaa kokonaan verkon välityksellä.
  • Monityyppiopetus yhdistää erilaisia opetusmuotoja.
  • Muita suoritustapoja voivat olla esimerkiksi itse- ja vertaisarviointi, verkkotestit, simulaatio, pakopeli jne

Lähi-, etä- ja monimuoto-opetus sekä itsenäinen opiskelu

Perinteisen lähiopetuksen lisäksi opetusta voi toteuttaa etä- ja monimuoto-opetuksena. Toisinaan etäopintoja voi suoritta itsenäisesti oman aikataulun mukaisesti, kun taas toisinaan etäopintoja tarjotaan vaihtoehtoisesti kampuksella tapahtuvan opetuksen kanssa yhtä aikaa. Etäopintoja suoritetaan verkkopohjaisissa oppimisympäristöissä. Lisätietoja Etä- ja verkko-opiskelu – UEF Kamu.

Lähiopetus: opettaja ja oppija ovat fyysisesti samassa tilassa
Etäopetus: opettaja ja oppija ovat fyysisesti eri tiloissa, mutta yhteydessä tieto- ja viestintätekniikan välityksellä
Monimuoto-opetus: toteutetaan yhdistämällä etäopetusta ja lähiopetusta sekä ohjattua opiskelua ja opiskelijoiden itsenäistä työskentelyä

  • Esimerkiksi: Yhtenä opetuksen/oppimisen tapana on käänteinen opetus/oppiminen eli ”flippaus”, joka tarkoittaa opetuksen kääntämistä siten, että asiasisältöjä opiskellaan omatoimisesti ennen kontaktikertaa ja kontaktikerralla keskitytään soveltamaan ja analysoimaan opittua.
    Itsenäinen opiskelu: itsenäisesti suoritettava tehtäväkokonaisuus

Poikkeus opetussuunnitelman mukaisesta suoritustavasta ja yksilölliset järjestelyt

Opintojakson vastuuopettaja voi myöntää yksittäistapauksessa poikkeuksen opetussuunnitelman mukaisesta suoritustavasta erityisen painavasta syystä (Koulutuksen johtosääntö 19 §).

Opiskelija voi saada opintojen suorittamistapoihin yksilöllisiä järjestelyitä esimerkiksi terveydentilan tai vammaisuuden perusteella. Myös opetussuunnitelmassa ilmoitetusta poikkeavilla suoritustavoilla täytyy saavuttaa opintojaksolle asetetut osaamistavoitteet. Opiskelijan on pyydettävä hänelle myönnettyjen opetuksen järjestämiseen liittyvien yksilöllisten järjestelyiden toteuttamista viimeistään 10 päivää ennen opintosuoritusta. (Koulutuksen johtosääntö 25 §)
Katso tarkemmin yksilölliset järjestelyt.

Koulutuksen johtosääntö
Tekoälyn käyttäminen opetuksessa ja tutkimuksessa
Opintosuoritusten arviointi, rekisteröinti ja julkistaminen – UEF Kamu
Opetuksen ja opiskelun eettiset ohjeet

Koulusivistyskielen määritteleminen ja alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kielitaitovaatimukset

Päätös nro 24/2021

UEF dnro 1052/03.00.00/2021

10.6.2021

Tämä päätös tulee voimaan 1.8.2021. Päätös korvaa akateemisen rehtorin päätöksen § 45/2019, dnro 731/03.00.00/2019, 15.4.2019.

Opiskelijan koulusivistyskieli vaikuttaa suoritettavan alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kielitaitovaatimuksiin ja kypsyysnäytteen kieleen sekä opettajakelpoisuuteen.

Valtioneuvoston asetuksen mukaan (19.8.2004/794, 6 §) opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:

  1. suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä
  2. vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta määrää yliopisto. Yliopisto voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan.

Valtioneuvoston asetuksen mukaan (12.6.2003/481, 20 §) henkilön katsotaan saaneen koulusivistyksensä sillä kielellä, jolla hän on perusopetuslain (628/1998) tai lukiolain (629/1998) mukaisista tai vastaavista opinnoista saamassaan päättötodistuksessa saanut hyväksytyn arvosanan äidinkielenä opiskellusta suomen tai ruotsin kielestä.

Sen, joka on suorittanut ylioppilastutkinnon eri kielellä kuin 1 momentissa tarkoitetulla koulusivistyskielellään, katsotaan kuitenkin saaneen koulusivistyksensä myös sillä kielellä, jolla hän on ylioppilastutkinnossa suorittanut hyväksytyn kokeen äidinkielessä tai saanut vähintään arvosanan magna cum laude approbatur suomi toisena kielenä tai ruotsi toisena kielenä -kokeessa.

Koulusivistyskielen määrittely sekä kielitaidon osoittaminen alemmassa tai ylemmässä korkeakoulututkinnossa on kuvattu oheisissa prosessikaavioissa (liitteet 1-2).

Kielitaitovaatimukset

Opiskelija on saanut koulusivistyksensä Suomessa suomen tai ruotsin kielellä

Itä-Suomen yliopiston johtosäännön (§ 12) mukaan osaston/laitoksen johtajan yhtenä tehtävänä on päättää opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta. Osaston/laitoksen johtaja voi perustellusta syystä vapauttaa opiskelijan, jonka koulusivistyskieli on suomi tai ruotsi, pakollisista kieliopinnoista kokonaan tai osittain.

Äidinkielen puhe- ja kirjoitusviestinnän opinnoista vapauttamisen perusteena voi olla vamma tai sairaus tai muu erityisen painava syy.

Vieraan kielen opinnoista vapauttamisen perusteena voi olla aiempien ko. kielen opintojen puuttuminen, vamma tai sairaus tai muu erityisen painava syy.

Toisen kotimaisen kielen opinnoista vapauttamisen perusteena voi olla vamma tai sairaus tai muu erityisen painava syy. Lisäksi opiskelija, joka ei ole suorittanut vähintään lukion B1-oppimäärää toisen kotimaisen kielen opintoja, voidaan vapauttaa toisen kotimaisen kielen opinnoista. Mikäli opiskelija vapautetaan toisen kotimaisen kielen opinnoista, hän ei voi tutkinnollaan osoittaa sellaista toisen kotimaisen kielen taitoa, jota vaaditaan kaksikielisessä viranomaisessa valtion henkilöstöltä (julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annettu laki 424/2003).

Vapautusta koskeva hakemus jätetään opintopalveluihin. Vapautusta on haettava heti opintojen alussa.

Pakollisten kieliopintojen tilalle suositellaan määrättäväksi muita tutkinnon kannalta tarkoituksenmukaisia kieli- ja viestintäopintoja tai muita opintoja.

Opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai on saanut koulusivistyksensä ulkomailla

Itä-Suomen yliopiston johtosäännön (§ 12) mukaan osaston/laitoksen johtajan yhtenä tehtävänä on päättää opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta. Jos opiskelijalla on koulusivistyskielenä jokin muu kuin suomi tai ruotsi, hänen tulee hakea päätöstä osaston/laitoksen johtajalta tutkintoon vaadittavista kieliopinnoista ja kypsyysnäytteen kielestä. Päätöstä tutkintoon vaadittavista opinnoista ja kypsyysnäytteen kielestä tulee hakea opintojen alussa. Hakemus jätetään opintopalveluihin.

Opetussuunnitelmassa määrätään pakollisten kieliopintojen tilalle suoritettavista opinnoista. Pakollisten kieliopintojen tilalle suositellaan määrättäväksi muita tutkinnon kannalta tarkoituksenmukaisia kieli- ja viestintäopintoja.

Englanninkielisen tutkinto-ohjelman opiskelijalta vaadittavista kieliopinnoista ja kypsyysnäytteestä määrätään opetussuunnitelmassa. Englanninkielisen tutkinto-ohjelman opiskelijan, jonka koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi, ei tarvitse hakea erillistä päätöstä häneltä vaadittavista kieliopinnoista.

Kielitaidon osoittaminen

Kielitaito osoitetaan yleensä alemmassa korkeakoulututkinnossa. Tällöin koulusivistyskieli, kypsyysnäytteen kieli ja tutkintoon kuuluvat kieliopinnot kirjataan alemman korkeakoulututkinnon tutkintotodistukseen. Ylemmän korkeakoulututkinnon todistukseen kirjataan, että kielitaito on osoitettu alemmassa korkeakoulututkinnossa.

Jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä suomen tai ruotsin kielellä eikä hän ole osoittanut kielitaitoa alemmassa korkeakoulututkinnossa, opiskelijan tulee osoittaa kielitaito ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa. Lisäksi opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kielitaito ja kypsyysnäytteen kieli kirjataan ylemmän korkeakoulututkinnon todistukseen.

Opiskelijalta vaaditaan pääsääntöisesti samat kieli- ja viestintäopinnot, jotka saman pääaineen tai koulutusohjelman opiskelijat suorittavat kandidaatintutkintoonsa. Ylempään korkeakoulututkintoon tai englanninkielisten maisteriohjelmien opintoihin voi sisältyä myös muita pakollisia kieliopintoja. Vaadittavat kieli- ja viestintäopinnot kirjataan maisterin tutkinnon opetussuunnitelmaan.

Lisätietoja päätöksestä antavat opintopalveluiden päälliköt Päivi Peltoperä ja Satu Kouki.

Akateeminen rehtori                              Tapio Määttä

 

Liitteet         

Koulusivistyskielen määrittely ja alemman korkeakoulututkinnon kielitaitovaatimukset (pdf) – prosessi kuvattu edellä

Ylemmän korkeakoulututkinnon kielitaitovaatimukset (pdf) – prosessi kuvattu edellä

Opettajien kelpoisuusvaatimukset

Peruskoulu ja lukio

Varhaiskasvatus ja esiopetus

Muut kelpoisuusvaatimukset

Uravalmiuksien itsearviointi

Kudin.fi Tukea urasuunnitteluun opintopolullasi

Kudin.fi itsearviointiväline auttaa sinua tunnistamaan ja kehittämään uravalmiuksiasi. Urasuunnittelu ei ole vain lyhyt vaihe opintojen lopussa vaan kokonaisvaltainen opintopolun pituinen prosessi, ja uravalmiudet ovat jatkuvasti karttuvia taitoja. Sinulla voi olla luontaisia vahvuuksia urasuunnitteluun ja joitakin taitoja voi olla hyvä kehittää. Olennaista on tunnistaa omia tulevaisuuskysymyksiä, työstää ja reflektoida niitä.

Kudin.fi avulla arvioit omia uravalmiuksiasi kolmen tutkimusperustaisen kyselyn avulla: Ura- ja työllistymisvalmiudet, Vahvuudet muutostilanteissa ja siirtymissä, Uravalinnat ja päätöksenteko. Saat vastaustesi perusteella palauteen ja vinkkejä aihealueiden jatkotyöstämiseen. Pääset alkuun urasuunnitteluprosessissasi ja saat uusia näkökulmia tulevaisuutesi suunnitteluun.

Tutustu palveluun osoitteessa www.kudin.fi

Kudin.fi on kehitetty Opetus- ja Kulttuuriministeriön tukemassa TYÖPEDA-hankkeessa (2018–2020) Helsingin yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston yhteistyönä

Tohtorikoulutus ja siihen hakeminen

Tohtorikoulutus

Itä-Suomen yliopistossa on mahdollisuus jatkaa opintoja maisterin tutkinnon suorittamisen jälkeen. Yliopistossa suoritettavia tieteellisiä jatkotutkintoja ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Joillakin aloilla on mahdollista suorittaa myös ammatillinen jatkotutkinto, kuten esimerkiksi sairaalafyysikon ja –kemistin tutkinto. Tutkinnon saavuttamisen tavoiteaika on 3-4 vuotta. Tieteellisen jatkokoulutuksen päämääränä on kouluttaa itsenäiseen työskentelyyn kykeneviä tutkijoita ja asiantuntijoita, joilla on valmiudet ratkaista tieteellisiä ongelmia ja tuottaa uutta tieteellistä tietoa. Joihinkin tehtäviin tohtorintutkinto voi olla osa pätevyysvaatimuksia.

Tohtorintutkinto muodostuu väitöskirjasta ja 30 opintopisteestä opintoja, jotka tukevat tutkimustyötä ja asiantuntijuuden kehittymistä. Väitöskirjaa puolustetaan julkisesti väitöstilaisuudessa. Lisätietoa tutkinnosta löydät Johdanto tohtorikoulutukseen- sivulta.

Hakeminen tohtorikoulutukseen

Itä-Suomen yliopistossa jatko-opinnot tapahtuvat tohtoriohjelmissa, joita on seitsemän.  Tohtoriohjelmat ovat joko temaattisia tai tieteenalakohtaisia. Jatko-opinto-oikeutta haetaan kirjallisesti johonkin yliopiston tohtoriohjelmaan.  Tiedekunta myöntää jatko-opinto-oikeuden, määrää tutkimustyön ohjaajat sekä hyväksyy tutkimussuunnitelman.

Ennen hakemista

Aloita valmistelut hyvissä ajoin! Ohjaajien löytäminen ja tutkimussuunnitelman hiominen voivat viedä kuukausia.

1. Suunnittele tohtoriopintojasi.

  • Pohdi, miksi haluat tohtorintutkinnon. Mikä on se sisällöllinen alue, jolla haluat luoda uutta tietoa? Millaisella aikataululla olet ajatellut tehdä väitöskirjatyötäsi ja kuinka paljon pystyt käyttämään aikaasi opiskeluun ja väitöskirjatyöhön?
  • Varmista, että olet jatko-opintokelpoinen (ks. alla). 
  • Ota selvää rahoitusmahdollisuuksista. Väitöskirjatutkijaksi hyväksyminen tarkoittaa opinto-oikeutta tohtorintutkintoon, mutta se ei takaa rahoitusta. Palkallisia työsuhteita on rajallisesti avoinna. Miten olet ajatellut rahoittaa väitöskirjatutkimuksesi, jos sinua ei valita väitöskirjatutkijan työsuhteeseen?
  • Valitse pohjakoulutuksesi ja mahdollisen tutkimusideasi perusteella sinulle oikea tohtoriohjelma. Tutustu huolellisesti sen valintaperusteisiin ja aikatauluihin. 

2. Etsi itsellesi ohjaaja.

  • Jatko-opinto-oikeutta ei voi saada ilman ohjaajan sitoumusta. Mahdollisiin ohjaajiin kannattaa tutustua esimerkiksi tulevan tohtoriohjelmasi verkkosivuilla, joilla on esitelty tutkimusaiheesi parissa työskenteleviä professoreita, tutkijoita ja tutkimusryhmiä. Ohjaussuhde on pitkäaikainen ja tiivis yhteistyösuhde, joten ratkaisua ei kannata tehdä kevyin perustein eikä kontaktointia puutteellisella valmistelulla. Ota selvää eri tiedekuntien ohjaajavaatimuksista. UEF:ssa jokaiselle väitöskirjatutkijalle suositellaan kahta ohjaajaa.

3. Tutustu tohtoriohjelman hakuohjeisiin (ks. alla) ja valmistele tarvittavat hakuasiakirjat. 

  • Tutkimussuunnitelma on hakemuksen tärkein osa. Sillä osoitat tieteellisen kontribuution lisäksi projektin toteuttamiskelpoisuuden ja aikataulun realistisuuden.
  • Lisäksi tarvitset oikeaksi todistetut kopiot aiemmista opinnoistasi sekä muita mahdollisia asiakirjoja.

Tohtorikoulutus neljässä vuodessa

Väitöskirjatutkimus neljässä vuodessa

Prosessiokaavion saavutettava versio on luettavissa tämän linkin kautta.

Hakeminen

Hakeminen tapahtuu sähköisesti Opintopolku.fi-palvelussa. Toimi tarkasti tohtoriohjelmasi hakuohjeiden mukaan ja lähetä hakemuksesi määräpäivään mennessä. Alta löydät linkit tohtoriohjelmien tarkempiin hakuohjeisiin.