Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta toimii Itä-Suomen yliopistossa kahdella kampuksella, Joensuussa ja Kuopiossa.

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekuntaan sijoittuu viisi ainelaitosta ja yksi tutkimuslaitos (linkit avautuvat uuteen välilehteen):

• Historia- ja maantieteiden laitos (toimii Joensuun kampuksella)
• Kauppatieteiden laitos (toimii Joensuun ja Kuopion kampuksilla)
• Oikeustieteiden laitos (toimii Joensuun kampuksella)
• Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos (toimii Kuopion kampuksella)
• Yhteiskuntatieteiden laitos (toimii Joensuun ja Kuopion kampuksilla)
• Karjalan tutkimuslaitos (toimii Joensuun kampuksella)

Tiedekunnan yhteystiedot ovat yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan verkkosivuilla (avautuu uuteen välilehteen).

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta kouluttaa akateemisia osaajia monelle eri ammattialalle:

• kauppatieteiden asiantuntijoita kaupan ja liike-elämän palvelukseen
• juristeja ja lakiasiantuntijoita oikeudellisiin tehtäviin
• esimiehiä, johtajia ja asiantuntijoita sosiaali- ja terveydenhuoltoon
• sosiaalityöntekijöitä sosiaalialan vaativiin asiantuntijatehtäviin
• arkisto-, historia- ja ympäristöalojen asiantuntijoita

Lisäksi tiedekunnasta valmistuu yhteiskuntatieteiden asiantuntijoita, jotka voivat sijoittua mitä moninaisimpiin tehtäviin. Yhteistyössä filosofisen tiedekunnan kanssa yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta kouluttaa historian, maantieteen ja yhteiskuntaopin opettajia kouluihin sekä aikuisopettajia ammatilliseen koulutukseen. Kaikilla tiedekunnasta valmistuneilla on perusvalmiudet tiedonhankintaan ja -hallintaan, tiedon kriittiseen arviointiin, tutkivaan työotteeseen sekä tutkimustiedon soveltamiseen.

Tiedekunnassa on myös uniikkeja koulutusaloja ja koulutusrakenteellisia malleja, joita ei ole muissa yliopistoissa. Esimerkkejä näistä ovat mm. sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinta sekä kauppatieteiden suuntautumiset. Monitieteisyys ja tutkimuksen vahvuusalueet heijastuvat myös englanninkielisissä maisteriohjelmissa, joissa on ennakkoluulottomasti yhdistetty eri tieteenaloja. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan yhteiskuntatieteiden laitoksella toimii Suomessa ensimmäinen englanninkielinen yhteiskuntatieteiden kandidaattiohjelma Bachelor's Degree Programme in Social Sciences (avautuu uuteen välilehteen).

Omille ja muiden tiedekuntien opiskelijoille tiedekunta tarjoaa yli 50 suomen- tai englanninkielistä sivuainekokonaisuutta, joiden avulla opiskelijoiden on mahdollista laajentaa ja profiloida asiantuntemustaan. Mm. näin tiedekunta tukee opiskelijoiden vahvaa ja monipuolista tieto- ja taitoperustaa, mikä osaltaan mahdollistaa elinikäisen oppimisen ja työllistymisen esim. kansainvälisiin tehtäviin.

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa on vahva aikuiskoulutuspainotus. Lähes kaikkia pääaineita ja kokonaisuuksia on tarjolla myös jatkuvan oppimisen keskuksen avoimessa yliopistossa, josta on oma väylä tutkinto-opintoihin.

Tiedekunnassa luodaan sellaisia pedagogisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat lähi- ja etäopiskelun, erilaisten oppijoiden osallistumisen opetukseen sekä opiskelun työn ohessa koulutuksen tavoitteista ja tasosta tinkimättä. Näitä ovat mm. opintojaksojen vaihtoehtoiset suoritus- ja arviointitavat:

• Oppimisen arviointi: etätentit, sähköisessä tenttijärjestelmässä olevat tentit, kirjakuulustelut, esseet, oppimispäiväkirjat, portfoliot
• Opetus: lähiopetus, etäopetus, verkkokurssi, monimuotokoulutus
• Ohjaus: lähi- ja etäohjaus, ryhmä- ja yksilöohjaus, vertaistuutorointi

Toisena tärkeänä tavoitteena on ohjauksen tehostaminen niin, että opiskelijat

• pääsevät sujuvasti opintojensa alkuun ja sitoutuvat opintoihinsa
• osaavat suunnitella opintonsa tulevaisuuden työmarkkinoille
• saavat oikea-aikaista ohjausta ja tukea opintojen eri vaiheissa
• valmistuvat tavoiteajassa
• työllistyvät koulutustaan vastaaviin tehtäviin tutkinnon suorittamisen jälkeen

Tämän toteuttamiseksi jokaiselle opiskelijalle nimetään HOPS-ohjaaja/opettajatuutori, jonka ohjauksessa opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa ja etenee opinnoissaan. Opiskelija arvioi opintosuunnitelmaansa ja sen toteutumista ja tarvittaessa muuttaa sitä.

Ohjauksessa varmistetaan, että opiskelija tutustuu tutkinnon tavoitteisiin ja sisältöihin, sivuaineopintojen tarjontaan, kansainvälistymismahdollisuuksiin, ura- ja työllistymismahdollisuuksiin sekä yliopiston ja yliopiston yhteistyökumppaneiden palveluihin.

Ohjaus- ja neuvontatyön tavoitteena on tukea opiskelukykyäsi opintopolun eri vaiheissa niin, että pääset opintojen alkuun, osaat suunnitella ja opiskella sujuvasti, valmistut tavoiteajassa ja työllistyt valmistumisen jälkeen. Opintojesi tueksi yliopisto tarjoaa ohjaus- ja neuvontapalveluita, jotka löydät Kamusta. Myös opiskeluhyvinvointityön tavoitteena on edistää opiskelukykyä, mutta myös edistää terveyttä, opiskeluyhteisöjen hyvinvointia, luoda terve ja turvallinen opiskeluympäristö sekä ehkäistä syrjäytymistä.

Yliopiston tarjoamat ohjaus-, neuvonta- ja tukipalvelut löydät kootusti Kamusta, jossa on myös opiskeluhyvinvointiin liittyvää tietoa.

Koulutuksen johtosäännössä (23 §) kerrotaan opintojen ohjauksen suunnitelmasta. Korkeakoulututkintoa suorittavan opiskelijan tulee saada ohjausta opintojen kaikissa vaiheissa. Tiedekuntaneuvosto päättää opintojen ohjauksen periaatteista, jotka sisältävät opiskelijan ja ohjaajan oikeudet ja velvollisuudet sekä ohjeet henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisesta, hyväksymisestä ja päivittämisestä. Ohjauksen periaatteet voivat olla osa opetussuunnitelmaa tai yliopistotasoista ohjauksen kokonaissuunnitelmaa, jonka koulutuksesta vastaava vararehtori hyväksyy.

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa ohjaus ja neuvonta kuuluvat muodossa tai toisessa koko henkilökunnan tehtäviin. Tiedekunnan opetustoiminnan kokonaisuudesta, johon ohjauskin sisältyy, vastaa varadekaani. Tiedekuntatasolla koulutuspalvelupäällikkö ja koulutusasiantuntija antavat opiskelijoille opintoja ja opiskelua koskevaa yleistä ohjausta ja neuvontaa omiin tehtäväkenttiinsä liittyvissä asioissa. Tiedekunnan koulutussihteerit neuvovat todistuksia, opinnäytteitä ja JOO-opintoja koskevissa asioissa.

Laitoksilla nimetyt ohjaajat auttavat opintojen suunnittelussa ja henkilökohtaisen opintosuunnitelman eli HOPS:n laatimisessa (HOPS-ohjaaja). HOPS-ohjaaja voi olla amanuenssi/koulutusasiantuntija tai opetushenkilökuntaan kuuluva henkilö. Opintojaksojen suorittamista koskevaa ohjausta antavat opintojaksojen opettajat tai vastuuhenkilöt. Tutkielmia ohjaavat tutkielmaseminaarien opettajat, pro gradu- ja OTM–tutkielmia myös ohjaustehtävään nimetyt ohjaajat. Harjoitteluasioissa ohjausta antavat harjoittelun yhdyshenkilöt ja harjoitteluopintojakson vastuuopettaja. Kansainvälistä opiskelijavaihtoa koskevissa asioissa voi kääntyä laitoksen tai oppiaineen kv. koordinaattorin puoleen. Opintoasioita hoitavat sihteerit neuvovat opiskelijoita omaan tehtäväkenttäänsä, usein opintosuoritusten kirjaamiseen, kurssiaikatauluihin ja tentteihin liittyvissä asioissa.

Ohjauksen yleisiä tavoitteita ovat mm., että

• opiskelija sitoutuu yliopistoyhteisöön, opiskeluun ja opintoihin
• opiskelija suorittaa opintonsa mielekkäässä järjestyksessä ja valmistuu tavoiteajassa
• tavoitetutkinto on sisällöltään mielekäs, vastaa opiskelijan henkilökohtaisia tavoitteita sekä edistää työelämään sijoittumista ja siellä toimimista

Ohjauksen työvälineitä ja keskeisiä informaationlähteitä ovat tiedekunnan yhteinen opinto-opas Kamussa, Pepissä olevat opinto-oppaat sekä opintoyhteisöt. Kamu-oppaaseen on koottu laitosten opetussuunnitelmat (määräykset ja ohjeet, yleistä tutkinnoista) sekä tiedekunnan määräykset ja ohjeet. Laitosten tarkat opetussuunnitelmat, tutkintorakenteen ja opetuksen aikataulut on viety oppiaine- tai koulutusohjelmakohtaisesti Peppiin (Peppi-oppaat). Lisäksi laitoskohtaista tietoa on löydettävissä opintoyhteisöistä, laitosten O365-ympäristössä sijaitsevilta sähköisiltä alustoilta, sekä uudelle opiskelijalle tarkoitetusta Smart Start –oppaasta, joka sisältää erityisesti opintojen aloittamiseen liittyvää tietoa. Laitoksilla on myös Viva Engage -ryhmiä (ent. Yammer), joilla ne viestivät opiskelijoille ajankohtaisista asioista.

Opintojen alussa jokainen opiskelija laatii itselleen henkilökohtaisen opintosuunnitelman eli HOPS:n. HOPS on opintojen suunnittelun väline, jonka tavoitteena on auttaa opiskelijaa hahmottamaan opintojen kokonaisuus sisällöllisesti, ajallisesti ja suoritustavoiltaan sekä tukea tavoiteajassa valmistumista ja sujuvaa sijoittumista työelämään. Tätä varten jokaiselle opiskelijalle nimetään HOPS-ohjaaja, jonka tehtävänä on toimia opintojen suunnittelun tukihenkilönä.

Opintojen suunnittelu on olennainen osa opiskelua, ja sen lähtökohtana on tutkinnon tavoitteiden ja opiskelijan omien tavoitteiden saavuttaminen. Suunnittelu alkaa jo silloin, kun opiskelija saa tiedon opiskelupaikasta. Konkreettisemmin opinnot ja opiskelua koskevat suunnitelmat hahmottuvat ensimmäisten opiskeluviikkojen aikana, ja työ jatkuu tilannetarkistusten muodossa läpi koko opiskeluajan.

Opiskelijan ja ohjaajan tehtävät

Opiskelijan tehtävänä on mm.

• laatia HOPS ja päivittää sitä tarvittaessa opintojen aikana
• hyödyntää ohjausta ja hakea sitä tarvittaessa HOPS-ohjaajalta tai muilta ohjaustahoilta, ks. KAMU > Opintoneuvonta ja laitosten opintoyhteisöt
• perehtyä opiskelua koskeviin ohjeisiin ja noudattaa niitä
• päättää opintojen koskevista valinnoista. Valintoja tehdessä kannattaa muistaa, että ongelmiin voi olla useita ratkaisuja ja että henkilökohtaiset tavoitteet voi saavuttaa monella eri tavalla.
• suorittaa opinnot ja tutkinto tavoiteajassa

HOPS-ohjaaja mm.

• auttaa hahmottamaan ja jäsentämään tutkinnon kokonaisuuden siten, että HOPS täyttää opetussuunnitelman vaatimukset
• auttaa opiskelijaa tunnistamaan oman osaamisensa ja selkiyttämään omat tavoitteensa
• tukee valintojen tekemisessä ja ongelmatilanteissa
• antaa ohjausta opintojen eri vaiheissa ja kannustaa opinnoissa eteenpäin
• ohjaa opiskelijan tarvittaessa muiden ohjaus- ja neuvontapalveluiden piiriin
• selvittää opiskelijalle opiskeluun liittyvät eettiset kysymykset ja esteettömän opiskelun periaatteet
• hyväksyy opiskelijan HOPS:n
• varmistaa opiskelijan koulusivistyskielen (muualla kuin Suomessa suoritetut korkeakoulututkinnot), jolla on vaikutusta opiskelijalta vaadittavaan kielitaitoon ja kypsyysnäytteen kieleen

HOPS:n sisältö

HOPS-ohjauksessa opiskelija saa tietoa seuraavista:

• tutkinnon tavoitteet, rakenne ja suoritusaika
• aineyhdistelmät (sivuainevaihtoehdot, vapaasti valittavat ja valinnaiset kurssit)
• täydentävät opinnot (maisteriopiskelijat)
• opiskelukäytännöt, opiskelun etiikka ja esteetön opiskelu
• OT eli osaamisen tunnustaminen (opintojen korvaavuudet, sisällyttämiset ja muut tunnustamiskäytännöt)
• opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet ja opiskelun aikataulu
• kansainvälistymismahdollisuudet
• ura- ja työllistymismahdollisuudet
• ohjaus- ja neuvontapalvelut

HOPS-ohjaus voi toteutua yksilö-, pienryhmä- ja suurryhmäohjauksena, mm. orientaatiossa, opiskelijainfoissa ja –tapaamisissa sekä seminaareissa. HOPS- ja muiden ohjauskeskustelujen lisäksi ohjausta voi pyytää myös muilta opintoasioiden parissa työskenteleviltä henkilöiltä.

Opiskelijat laativat ja päivittävät HOPS:n laitosten ohjeistamalla tavalla, yleensä Pepissä. Ohjauskäytännöt vaihtelevat laitoksittain. Tietoa laitosten käytännöistä on tarjolla Peppi- ja Kamu-oppaissa, opintoyhteisöissä ja laitosinfoissa. HOPS:iin kirjataan opintojen suorittamista koskevat asiat, mm. hyväksiluetut opintosuoritukset, suoritettavat opintojaksot, sivuainevalinnat ja opiskeluaikataulu. Opintojen alussa hahmotellaan opiskelun yleisiä suuntaviivoja ja laajempia kokonaisuuksia. Myöhemmin suunnitelmaa tarkistetaan ja tarkennetaan ja sitä voidaan tarvittaessa myös muuttaa. HOPS on suunnitelma tutkinnon muodostumisesta ja sen tulee noudattaa tiedekunnan hyväksymää opetussuunnitelmaa.

Opintojen suunnitteluun liittyy myös muita kuin opiskelua koskevia asioita, esim. asuminen, opintotuki ja terveydenhoito. Tämän vuoksi opiskelijan tulee tutustua yliopiston yhteisiin opiskelun tukipalveluihin, jotka on esitelty Kamussa.

Sivuaineiden opiskelua sekä opetusjärjestelyjä koskevaa ohjausta antavat sivuaineen tarjoavan laitoksen tai oppiaineen amanuenssit/koulutusasiantuntija (sivuainevalinnat ja -opiskelu) ja sihteerit (opetusjärjestelyt). Vaikka Itä-Suomen yliopistossa on ns. vapaa sivuaineoikeus, joihinkin sivuaineisiin voi olla pääsyvaatimuksia / erilliset valintajärjestelyt. Lisätietoja sivuaineista löytyy Pepissä olevista sivuaineoppaista (avautuu uuteen välilehteen).

Linkit vievät henkilön yhteystietoihin UEF Connect-palvelussa. Linkit avautuvat uuteen välilehteen.

Tiedekunnan yleinen opintoneuvonta

• koulutuspalvelupäällikkö Annikki Honkanen, koulutusasiantuntija Anne Korhonen

Filosofia

• amanuenssi Minna Paronen

Historia, maantiede ja ympäristöpolitiikka

• koulutusasiantuntija Emmi Rajavuori
• koulutusasiantuntija Meri Kinnunen

Kauppatieteet

Ensimmäisen vuoden KTK-opiskelijoita ohjaavat amanuenssit pääainevalintaan asti. Pääainevalinnan jälkeen ja maisteriopinnoissa HOPS-ohjaus siirtyy suuntautumisen HOPS-ohjaajalle. Katso yhteystiedot ja suuntautumisten nimetyt HOPS-ohjaajat kauppatieteiden laitoksen opintoyhteisöstä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen)

Oikeustieteet

• koulutusasiantuntija Riitta Sinkkonen, koulutusasiantuntija Tuula Joro ja koulutusasiantuntija Milla Romppanen

Sosiaali- ja terveysjohtaminen

• Yleinen opintoneuvonta perustutkinto-opiskelijoille: koulutusasiantuntija Heli Kemppainen

Sosiaalitieteet ja sosiaalityö (Kuopio)

• koulutusasiantuntija Aino Hassinen: sosiaalitieteiden, sosiaalipsykologian, sosiaalipedagogiikan ja hyvinvointi yhteiskunnassa -suuntautumisvaihtoehdon opiskelijat
• koulutusasiantuntija Anni Moilanen: sosiaalityön opiskelijat

Yhteiskuntatieteet (Joensuu)

• • amanuenssi Minna Paronen
  • Bachelor's Degree Programme in Social Sciences: koulutusasiantuntija Aapo Jahkonen

Historia, maantiede ja ympäristöpolitiikka

• Historia: koulutusasiantuntija Emmi Rajavuori
• Maantiede, yhteiskuntamaantiede ja ympäristöpolitiikka: koulutusasiantuntija Meri Kinnunen

Kauppatieteet

Ensimmäisen vuoden KTK-opiskelijoita ohjaavat koulutusasiantuntijat ja amanuenssit pääainevalintaan asti. Pääainevalinnan jälkeen ja maisteriopinnoissa HOPS-ohjaus siirtyy suuntautumisen HOPS-ohjaajalle. Katso yhteystiedot ja suuntautumisten nimetyt HOPS-ohjaajat kauppatieteiden laitoksen opintoyhteisöstä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen)

Oikeustieteet

Opintojen teknisestä ohjauksesta vastaavat koulutusasiantuntijat, jotka auttavat HOPS:n laatimisen ja hyväksymisen sekä opintojen hyväksilukemisen kanssa. Pääainekohtaiset HOPS-ohjaajat neuvovat opintojen sisältöjä koskevissa asioissa. Oikeustieteiden laitoksella on myös HOPS-koordinaattori, jonka puoleen opiskelija voi kääntyä opintojen sisältöjä koskevissa asioissa, jos opiskelijalla ei ole vielä erikoistumisalaa valittuna (ON-opiskelijat).

Katso tarkemmat yhteystiedot oikeustieteiden opintoyhteisöstä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

Sosiaali- ja terveysjohtaminen

• Yleinen opintoneuvonta perustutkinto-opiskelijoille: koulutusasiantuntija Heli Kemppainen
• Sosiaali- ja terveyshallintotieteen maisteriohjelma (1.8.2017 jälkeen aloittaneet): yliopistonlehtori Nina Lunkka
• Terveystaloustiede: yliopisto-opettaja Mervi Rantsi
• Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinta: yliopistonlehtori Ulla-Mari Kinnunen

Kaikkien koulutusten osalta opiskelijoiden HOPS-ohjaus siirtyy toisen opiskeluvuoden jälkeen koulutusasiantuntija Heli Kemppaiselle.

Yhteiskuntatieteet

• Bachelor's Degree Programme in Social Sciences -kandidaattiohjelma: koulutusasiantuntija Aapo Jahkonen
• Sosiaalitieteet: koulutusasiantuntija Aino Hassinen
• Sosiaalityö: koulutusasiantuntija Anni Moilanen
• Sosiologia ja yhteiskuntapolitiikka sekä yhteiskuntatieteet, Joensuu: amanuenssi Minna Paronen
• Sosiologia (YTM), Kuopion kampus: amanuenssi Minna Paronen
• Yhteiskuntapolitiikan sivuaineopinnot, Kuopion kampus: amanuenssi Minna Paronen

Kamussa on yleistä tietoa ja ohjeita opiskeluoikeuksiin liittyvissä asioissa, kuten

• ilmoittautumisesta yliopistoon,
• tutkintojen tavoitteellisista suoritusajoista,
• lisäajan hakemisesta ja
• opinto-oikeudesta tutkinnon suorittamisen jälkeen eli alumniopiskeluoikeudesta.

Opintohallinnon palveluiden yhteystiedot löytyvät yliopiston verkkosivuilta.

Jos opiskelija hakee pääaineen vaihtoa niin, että tavoitetutkinto (tutkintonimike) vaihtuu, kyse on siirtohausta ja haku tapahtuu Opintopolku.fi -palvelussa. Tarkemmat ohjeet siirtohausta.

Kun opiskelija hakee pääaineen vaihtoa Itä-Suomen yliopiston sisällä niin, ettei tavoitetutkinto vaihdu, kyse ei ole siirtohausta vaan muusta opintoihin liittyvästä päätöksen teosta. Tiedekuntaneuvosto päättää osana valintaperusteita periaatteista, joiden perusteella opiskelija voi vaihtaa tutkinto-ohjelmaa tiedekunnassa sekä periaatteista, joiden perusteella toisen tiedekunnan opiskelija voi siirtyä suorittamaan tutkintoa tiedekuntaan.

1. Maisterivaiheen pääaineen vaihto
Maisterivaiheeseen valitut eivät voi pääsääntöisesti vaihtaa pääainetta. Tiedekunnan sisällä annetaan tarkemmat ohjeet ja valintaperusteet, mikäli pääaineen vaihto on mahdollista. Muussa tapauksessa pääaineen vaihtamista haluavat opiskelijat hakevat maisterihaussa suorittamallaan kandidaattitutkinnolla. Hakeminen tapahtuu sähköisesti osoitteessa Opintopolku.fi tai Studyinfo.fi. Tällöin hakeutuminen tapahtuu yhteishaun kautta. Englanninkielisten maisteriohjelmien osalta on huomioitava, että jos apurahan saanut opiskelija vaihtaa pääainetta toiseen englanninkieliseen maisteriohjelmaan (edellyttäen, että tavoitetutkinto ei vaihdu), hänelle ei myönnetä uutta apurahaa. Apuraha myönnetään opiskelijalle vain kerran.

2. Pääaineen tai koulutusohjelman vaihtaminen, kun tiedekunta vaihtuu
Kandidaattivaiheen opiskelija voi hakea pääaineen vaihtoa toiseen tiedekuntaan. Vaihtaminen voi tapahtua aikaisintaan ensimmäisen opiskelulukukauden jälkeen. Tiedekuntaneuvosto päättää osana valintaperusteita periaatteista, joiden perusteella toisen tiedekunnan opiskelija voi siirtyä suorittamaan tutkintoa tiedekuntaan. Edellytyksenä on, että tavoitetutkinto ei vaihdu. Lisätietoja tiedekunnasta/oppiaineesta, johon opiskelija haluaa vaihtaa pääaineensa. Mikäli pääaineen vaihto ei ole mahdollista, voi opiskelija hakea pääaineen vaihtoa toiseen tiedekuntaan yhteishaun kautta. Hakeminen tapahtuu sähköisesti osoitteessa Opintopolku.fi.

3. Pääaineen tai koulutusohjelman vaihtaminen, kun tiedekunta ei vaihdu
Vaihtaminen voi tapahtua aikaisintaan ensimmäisen opiskelulukukauden jälkeen samassa tiedekunnassa, samalla kampuksella ja siten ettei tavoitetutkinto vaihdu. Tiedekunta voi valintaperusteissaan edellyttää tietyn määrän opintosuorituksia suoritetuksi edellisessä opiskeluoikeudessa. Esim. aineesta, johon siirrytään, on oltava suoritettuna valintaperusteissa vaadittu määrä opintoja, esim. vähintään perusopinnot. Hakukohdekohtaisissa ohjeissa voi olla myös tarkempia vaatimuksia ja rajoituksia. Hakeminen tapahtuu tiedekunnan omalla hakulomakkeella. Lisätietoja oppiaineesta, johon opiskelija haluaa vaihtaa pääaineensa. Mikäli pääaineen vaihto ei ole mahdollista, voi opiskelija hakea pääaineen vaihtoa toiseen tiedekuntaan yhteishaun kautta. Hakeminen tapahtuu sähköisesti osoitteessa Opintopolku.fi.

Opiskelija valitaan yleensä suoraan johonkin pääaineeseen suorittamaan tutkintoa. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa poikkeuksen muodostavat seuraavat hakukohteet: julkisoikeus, kauppatieteet, maantiede ja ympäristöpolitiikka, sosiaalitieteet ja yhteiskuntatieteet. Laitokset ohjeistavat opiskelijoitaan tarkemmin pääaineen valinnassa.

Tiedekunnassa suoritettavat tutkinnot

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa voi suorittaa hallintotieteiden, humanististen tieteiden, kauppatieteiden, luonnontieteiden, terveystieteiden ja yhteiskuntatieteiden kandidaatin sekä oikeusnotaarin tutkinnot, ja lisäksi filosofian, hallintotieteiden, kauppatieteiden, oikeustieteen, terveystieteiden ja yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnot. Eri pääaineiden tutkintonimikkeet käyvät ilmi laitosten opetussuunnitelmista (ks. myöhemmin tässä oppaassa).

Kampusten välinen siirtyminen

Kahdella kampuksella toimivia pääaineita ovat kauppatieteet ja sosiologia. Laitosten koulutuspalveluiden henkilökunta (amanuenssit/koulutusasiantuntijat) neuvoo kampusten välisessä siirtymisessä liittyvissä asioissa.

Opiskelija, joka on valittu suorittamaan sekä kandidaatin että maisterin tutkintoa, voidaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa siirtää suorittamaan ainoastaan maisterin tutkintoa (maisteriopintoja), jos hänellä on soveltuva aiempi yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinto sekä muita opintoja siten, että hänellä on täydentävät opinnot (enintään 60 op) huomioiden valmiudet maisteriopintojen suorittamiseen. Täydentävät opinnot eivät sisälly maisterin tutkintoon. Soveltuvaksi katsottavat tutkinnot on määritelty laitosten opetussuunnitelmissa.

Opinto-oikeuden siirtoa haetaan vapaamuotoisella hakemuksella tai yliopiston hakulomakkeella, joka löytyy KAMUsta. Lisätietoja antavat tiedekunnan koulutuspalvelupäällikkö Annikki Honkanen ja koulutusasiantuntija Anne Korhonen sekä laitosten amanuenssit/koulutusasiantuntijat.

Muiden tiedekuntien osalta tietoa heidän opinto-oppaissaan.

Jos pro gradu -tutkielman tekeminen tuntui kiinnostavalta ja innostavalta, ja lopputulos oli kiitettävä, sinussa on todennäköisesti ainesta tutkijaksi. Tohtorikoulutus järjestetään tohtoriohjelmina, joissa on useita pääainevaihtoehtoja.

Tohtoriohjelmissa voi suorittaa pääaineiden mukaiset tohtorin ja lisensiaatin tutkinnot.

Tohtoriopinnot koostuvat 1) tieteen ja tutkimusalan opinnoista ja 2) yleisistä valmiustaito-opinnoista sekä lisensiaatin- tai väitöskirjatutkimuksesta. Tieteen ja tutkimusalan opintoja tuottavat tohtoriohjelmat ja tohtoriohjelmista vastaavat laitokset. Yleisiä valmiustaito-opintoja koordinoi yliopiston tohtorikoulu.

Suunnitellessasi tohtoriopintoja ja hakemista, tutustu tohtoriohjelman verkkosivuihin ja ota yhteyttä tohtoriohjelman koordinaattoreihin.

Opintosuoritusten arvioinnista, rekisteröinnistä ja julkistamisesta on päätetty Koulutuksen johtosäännössä.

Opintosuoritusten arviointiin, rekisteröintiin ja julkistamiseen liittyvät tiedot löytyvät Kamusta.
Opintokokonaisuuksien arviointiin ja lukitsemiseen liittyvää tietoa löytyy Kamusta.

Tenttimiseen liittyviä linjauksia on yliopiston Koulutuksen johtosäännössä ja lisätietoja löytyy Kamusta.

Itä-Suomen yliopiston tutkinto-opiskelijoilla on hyvät mahdollisuudet päästä vaihto-opiskelijaksi ja suorittaa opintoja ulkomaisissa yliopistoissa. Itä-Suomen yliopistolla on kahdenvälisiä yhteistyösopimuksia ulkomaisten yliopistojen kanssa eri puolilla maailmaa, ja yliopisto on mukana useissa erilaisissa kansainvälisissä vaihto-ohjelmissa ja verkostoissa.

Ulkomailla suoritetut opinnot hyväksiluetaan suoritettavaan tutkintoon kuuluviksi.

Kamussa on lisätietoa vaihto-opiskelusta, vaihto-opiskelijaksi hakemisesta ja muista vaihto-opiskeluun liittyvistä asioista.

Esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttamista siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Kamussa on lisätietoa esteettömästä opiskelusta.

Yksilöllisillä opintojärjestelyillä henkilö, jolla on vamma tai terveyshaitta, saatetaan yhdenvertaiseen asemaan suhteessa muihin opiskelijoihin. Järjestelyt kohdistuvat opintojakson suoritustapoihin, mutta ne eivät muuta opintojakson osaamistavoitteita.

Kamussa on lisätietoa yksilöllisistä opintojärjestelyistä ja niiden hakemisesta.

Opintojakson vastuuopettaja voi myöntää yksittäistapauksessa poikkeuksen opetussuunnitelman mukaisesta suoritustavasta erityisen painavasta syystä (Koulutuksen johtosääntö 19 §).

Osaamisen tunnustamisella tarkoitetaan menettelyjä, joilla opiskelijan osaaminen voidaan arvioida ja hyväksyä osana opintoja. Osaaminen voi olla syntynyt opintojen yhteydessä tai muissa yhteyksissä, esimerkiksi työssä tai harrastuksissa. Aikaisemmin oli käytössä termi ”aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen” sekä lyhenne AHOT.

Kamussa on lisätietoa osaamisen hyväksiluvusta.

Opintojaksojen arvostelu

Opintojaksojen suoritukset arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty tai asteikolla 0–5. Asteikolla 0-5 suorituksia arvostellessa arvosanojen merkitys on seuraava: 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2 = tyydyttävä, 1 = välttävä ja 0 = hylätty. Hyväksytyn suorituksen vähimmäisvaatimukset määrätään opetussuunnitelmassa (Koulutuksen johtosääntö 32 §).

Toisessa suomalaisessa yliopistossa tehdyillä opinnoilla hyväksiluetut (sisällytetyt ja korvatut) opintojaksot arvostellaan alkuperäisellä arvosanalla, jos käytetty arvosteluasteikko on sama kuin Itä-Suomen yliopistossa käytettävä. Muut hyväksiluetut (sisällytetyt ja korvatut) opintojaksot arvostellaan arvosanalla hyväksytty. Laitokset voivat antaa tarkempia määräyksiä hyväksiluettujen opintojaksojen arvostelusta.

Kun opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0−5, arvosanoittain vaadittavat % -määrät enimmäispistemäärästä tai erinomaiseen suoritukseen vaadittavasta osaamisesta ovat seuraavat:

• arvosana 1 = noin 50 % enimmäispistemäärästä
• arvosana 2 = noin 60 % enimmäispistemäärästä
• arvosana 3 = noin 70 % enimmäispistemäärästä
• arvosana 4 = noin 80 % enimmäispistemäärästä
• arvosana 5 = noin 90 % enimmäispistemäärästä

Laitokset voivat omassa opetussuunnitelmassaan tehdä tarkennuksia yllä mainittuun.

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa arvosana 1 vastaa arvosanaa hyväksytty lukuvuonna 2024–2025, jollei laitoksen opetussuunnitelmassa toisin määrätä.

Kypsyysnäyte arvostellaan asteikolla hyväksytty – hylätty.

Toisen kotimaisen kielen taito (yleensä ruotsi) arvostellaan asteikolla tyydyttävä – hyvä.

Opintokokonaisuuksien arvostelu

Opintokokonaisuuden arvostelussa ei huomioida arvosanalla hyväksytty suoritettuja opintoja. Jos opintokokonaisuuteen kuuluvista opinnoista yli puolet on arvioitu arvosanalla hyv/hyväksytty, arvostellaan opintokokonaisuus arvosanalla hyväksytty. Sisällytetty opintokokonaisuus arvostellaan sillä arvosanalla, millä se on alun perin suoritettu. Jos sisällytettävä opintokokonaisuus on arvosteltu kolmiportaisella asteikolla (tyydyttävät, hyvät, erinomaiset tiedot), muunnetaan arvosana asteikolle 0-5 seuraavasti: TT = 2/5, HT = 3/5, ET = 5/5.

Jos opintokokonaisuuden arvostelussa käytetään asteikkoa 0-5, opintokokonaisuuden arvosana määräytyy opintojaksojen opintopistemäärillä painotettuna keskiarvona (kaikista opintokokonaisuuteen kuuluvista opintojaksoista kerrotaan opintojakson opintopistemäärä arvosanalla; saadut tulot lasketaan yhteen; saatu summa jaetaan opintokokonaisuuden yhteisopintopistemäärällä) seuraavasti:

keskiarvo
1.00–1,49 = 1/5 (välttävä)
1.50–2,49 = 2/5 (tyydyttävä)
2.50–3,49 = 3/5 (hyvä)
3.50–4,49 = 4/5 (kiitettävä)
4.50–5,00 = 5/5 (erinomainen)

Laitokset voivat antaa tarkempia määräyksiä opintokokonaisuuksien arvostelusta. Pro gradu -tutkielman arvosanan vaikutuksesta syventävien opintojen arvosanaan kerrotaan laitosten opetussuunnitelmissa.

Opintojen korvaaminen

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan opintojaksoja voidaan korvata, mikäli muualla suoritettu opintojakso vastaa tasoltaan ja sisällöltään tiedekunnan opetussuunnitelmassa olevaa opintojaksoa. (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004, 25 §).

Pro gradu -tutkielma tarkastetaan ja arvostellaan aina yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa, eikä sitä voi korvata aiemmilla opintosuorituksilla tai opinnäytteillä.

Opintojen korvaavuudesta päättää ko. opintojakson vastuuyksikkö, joka antaa myös korvaavuutta koskevat tarkemmat määräykset. Kieliopintojen hyväksilukemisesta päättää kielikeskus.

Opintojen korvaavuuksia arvioitaessa tulee aina selvittää opiskelijan edellytykset siirtyä pelkästään maisterin tutkinnon suorittajaksi. Ks. kohta Siirto suorittamaan pelkkää maisterin tutkintoa.

Opintojen sisällyttäminen

Aiemmin tai muualla suoritettuja opintoja voidaan sisällyttää tutkintoon seuraavien periaatteiden mukaisesti:

• Suoritettavan tutkinnon tulee täyttää tutkintoasetuksen ja opetussuunnitelman mukaiset osaamistavoitteet.
• Kandidaatin tutkintoon voidaan sisällyttää opintoja siinä laajuudessa kuin tutkintorakenne sallii. Opintokokonaisuudet voidaan kuitenkin sisällyttää kokonaisuudessaan, vaikka tutkinnon laajuus ylittyisikin.
• Aiemmin suoritetusta yliopistotutkinnosta voidaan hyväksi lukea opintokokonaisuuksia, jos kokonaisuudet ylittävät aiemman tutkinnon vähimmäislaajuuden ts. ovat tutkinnossa vapaasti valittavia ylimääräisiä opintoja.
• Aiemmasta ammattikorkeakoulututkinnosta tai ammatillisesta toisen asteen tutkinnosta voidaan lukea hyväksi opintoja laitoksen tai oppiaineen opetussuunnitelman mukaisesti.
• Yliopistotutkinnoista annetun asetuksen tarkoittamat kieli- ja viestintäopinnot voidaan pääsääntöisesti sisällyttää kahteen tutkintoon.
• Aiemmin suoritettuja opintoja ei sisällytetä, jos suoritettavana olevaan tutkintoon kuuluu sisällöltään vastaavat opinnot. Tällöin hyväksilukeminen käsitellään korvaavuutena.

Opintojakson sisällyttäminen kahteen tai useampaan opintokokonaisuuteen:

• Saman Itä-Suomen yliopiston opintojakson voi sisällyttää useaan opintokokonaisuuteen laitosten tai oppiaineiden opetussuunnitelmien mukaisesti, jos kyseessä on opintokokonaisuuksiin kuuluva pakollinen opintojakso, jonka asemesta ei voi suorittaa muita opintoja eikä useasti kiinnittämistä ole opetussuunnitelmassa erikseen rajattu. Kun kyseessä on vapaavalintainen opintojakso, joka kuuluu useampaan opintokokonaisuuteen, opiskelijan tulee suorittaa muita vapaavalintaisia, jotta opintokokonaisuuden sisältövaatimukset täyttyvät. Laitokset antavat asiasta tarkempia määräyksiä opetussuunnitelmissaan.
• Jos opiskelija haluaa suorittaa kelpoisuuden tuottavan opintokokonaisuuden, johon kuuluvia opintojaksoja sisältyy useaan muuhun opintokokonaisuuteen, hän voi halutessaan saada erillistodistuksen kelpoisuuden tuottavista opinnoista. Kelpoisuuden tuottavia opintoja ei tässä tapauksessa koosteta kokonaisuudeksi.

Muuta huomioitavaa:

• Opintoviikkoina suoritetut opinnot muutetaan opintopisteiksi kertoimella kaksi.
• Opintojen sisällyttämisestä päättää opiskelijan pääainelaitoksen johtaja tai hänen määräämänsä henkilö.

Laitokset voivat antaa tarkennuksia yllä esitettyyn. Laitosten OT-tarkennukset/määräykset on esitetty laitosten opetussuunnitelmissa.

Muun kuin opintojen yhteydessä hankitun osaamisen tunnustaminen

Laitokset antavat ohjeet muusta kuin opintojen yhteydessä hankitun osaamisen tunnustamisesta. Lisätietoja osaamisen tunnustamiseen liittyvästä menettelyistä saa laitosten amanuensseilta/koulutusasiantuntijoilta.

Kamussa on tietoa
• Opinnäytteistä (ml. opinnäytteen saavutettavuuteen liittyvät ohjeet) Opinnäytteet - UEF Kamu
• Kypsyysnäytteistä Kypsyysnäytteet - UEF Kamu
• Syventävien opintojen opinnäytetyön palauttamisesta, tarkastamisesta ja arvioinnista Syventävien opintojen opinnäytetyön palautus, tarkastaminen ja arviointi - UEF Kamu
• Opinnäytteen alkuperäisyyden tarkastamisesta Plagiaatintunnistusjärjestelmä - UEF Kamu

Kandidaatin tutkielmat arvostellaan asteikolla 0–5 tai hyväksytty–hylätty.

Pro gradu -tutkielmat arvostellaan asteikolla 0-5.

Pro gradu -tutkielman tavoite on kehittää tutkimuksen perusvalmiuksia, joita ovat kyky

1. itsenäiseen tiedonhankintaan,
2. olemassa olevan tiedon analysointiin ja kriittiseen arviointiin
3. tutkimustyön suunnitteluun ja toteuttamiseen
4. itsenäisen tiedon tuottamiseen ja soveltamiseen.

Tutkielman ohjeellinen laajuus voi vaihdella tieteenaloittain, mutta on yleensä n. 60–100 sivua. Opinnäytetyö kirjoitetaan opetussuunnitelmassa määritellyllä kielellä. Muun kielen käyttämisestä päättää koulutuksen johtosäännön 26 §:n mukaisesti opintosuorituksesta vastaavan yksikön koulutuksesta vastaava johtaja. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa päätöksen muun kielen käyttämisestä tekee tutkielman ohjaaja (dekaanin delegointipäätös 17.5.2011).

Pro gradu -tutkielman tarkoituksena on osoittaa opiskelijan

• kykyä rajata ja käsitellä valittua tutkimusongelmaa
• valmiutta tieteelliseen ajattelutapaan
• työssään tarvitsemien teorioiden ja tutkimusmenetelmien hallintaa
• perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin ja alan kirjallisuuteen
• kykyä tieteelliseen viestintään,
• valmiutta työskennellä pitkäjänteisesti ja kykyä hahmottaa kokonaisuuksia.

Lisäksi tieteenalat voivat asettaa alakohtaisia tavoitteita.

Pro gradu -tutkielma laaditaan lähtökohtaisesti yksilötyönä. Pro gradu -tutkielman laatiminen kahden tai useamman opiskelijan ryhmätyönä on mahdollista oppiaineen niin salliessa. Asiassa on tieteenala- ja oppiainekohtaisia eroja. Jos pro gradu -tutkielma on laadittu yhteistyönä, kunkin opiskelijan osuus arvostellaan erikseen. Pro gradu -tutkielma voidaan erittäin perustellusta syystä tehdä myös artikkelimuotoisena, jolloin laitos tai ohjaava professori antaa asiasta tarkemmat ohjeet. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa syventävien opintojen opinnäytettä ei hyväksytä kahden eri pääaineen tutkielmana (kaksoisgradu).

Opiskelijan on laadittava pro gradu-tutkielmasta tiivistelmä. Tiivistelmän pituus on 1 sivu ja se liitetään pro gradu-tutkielmaan kansilehden ja sisällysluettelon väliin. Tiivistelmä laaditaan suomen lisäksi sillä kielellä, millä pro gradu -tutkielma on laadittu. Pro gradu -tutkielman tiivistelmä kirjoitetaan myös englanniksi, jos laitoksen opetussuunnitelmassa ei ole toisin ohjeistettu. Laitokset antavat tarkemmat ohjeet tiivistelmän laatimisesta.

Sivuaineen syventävien opintojen tutkielma

Sivuaineen syventävien opintojen tutkielman vaatimukset ovat samat kuin pro gradu -tutkielman, sillä myös sivuaineen syventävien opintojen tulee tuottaa aineen jatkokoulutuskelpoisuus.

Viitteelliset arvosanakriteerit on päivitetty ja hyväksytty yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 27.8.2024.

Tutkielman kriteerit ovat:

• tutkielman lähtökohta, rajaus ja tutkimuskysymykset (aihe, johdatus tutkimukseen, taustoitus, tutkimusongelma ja –tutkimuskysymykset - niiden selkeys, vaativuus, oivaltavuus, perustelut ja rajaus),
• teoria ja käsitteet (yhteys tutkimustehtävään, teoreettisen viitekehyksen hallinta, käsitteiden hallinta ja käyttö, lähteet – riittävyys, relevanttius, lähdekritiikki),
• tutkimusmenetelmät ja aineisto (metodologiset valinnat, aineiston laatu, menetelmien käyttö ja hallinta),
• tulokset ja päätelmät (tulosten esittäminen ja tulkinta, päätelmät ja pohdinta, kontribuutio),
• tutkimuksen luotettavuus ja tutkimuseettinen tarkastelu (tutkimusetiikan käytäntöjen ja ohjeistuksen tunteminen ja noudattaminen) sekä
• tieteellinen kirjoittaminen (rakenteen johdonmukaisuus ja tasapaino, tyyli, kieliasu, ulkoasu ja viimeistely).

Lisäksi arvioijat voivat kiinnittää sanallisessa arvioinnissa huomiota mm. tutkielmaprosessiin esim. työskentelyn itsenäisyyden tai geneeristen taitojen näkökulmasta.

Eri tieteenalojen ja laitosten määrittelemät kriteerit ovat ensisijaisia suhteessa alla esitettyihin viitteellisiin pro gradu -tutkielmien arvosanakriteereihin (arvosana 5, arvosana 4, arvosana 3, arvosana 2, arvosana 1). Laitosten ja tieteenalojen määrittelemät kriteerit on esitetty laitosten opetussuunnitelmissa. Oikeustieteiden laitoksella sekä kauppatieteiden laitoksella on omat pro gradu -tutkielmien arvosanakriteerit.

Tutkielman lähtökohta, rajaus ja tutkimuskysymykset

(aihe, johdatus tutkimukseen, taustoitus, tutkimusongelma ja –tutkimuskysymykset - niiden selkeys, vaativuus, oivaltavuus, perustelut ja rajaus)

Tutkielman lähtökohta on aidosti oivaltava ja uutta tavoitteleva sekä tieteellisesti ja yhteiskunnallisesti merkittävä. Tutkimusasetelma, -ongelma ja -kysymykset on rajattu, perusteltu ja esitetty erinomaisesti.

Teoria ja käsitteet

(yhteys tutkimustehtävään, teoreettisen viitekehyksen hallinta, käsitteiden hallinta ja käyttö, lähteet – riittävyys, relevanttius, lähdekritiikki)

Tutkimuksella on ansiokkaasti ja oivaltavasti ilmaistu johdonmukainen teoreettinen viitekehys. Käsitteiden hallinta on erinomaista, ja niitä sovelletaan ansiokkaasti. Lähteiden käyttö osoittaa tieteenalan syvällistä tuntemusta, ja tekijä hallitsee lähdekritiikin.

Tutkimusmenetelmät ja aineisto

(metodologiset valinnat, aineiston laatu, menetelmien käyttö ja hallinta)

Aineisto sopii erinomaisesti tutkimustehtävään. Metodologia- ja tutkimusmenetelmäosaaminen on erinomaista, ja valittuja menetelmiä on sovellettu innovatiivisesti. Aineisto on analysoitu erittäin systemaattisesti ja taitavasti.

Tulokset ja päätelmät

(tulosten esittäminen ja tulkinta, päätelmät ja pohdinta, kontribuutio)

Tulokset on esitetty erinomaisesti ja ne vastaavat tutkimuskysymyksiin. Tutkielmassa on kypsää pohdintaa, analyysia ja argumentointia sisältävää löydösten tarkastelua suhteessa teoriaan ja aiempaan tutkimustietoon.

Tutkimuksen luotettavuus ja tutkimuseettinen tarkastelu

(tutkimusetiikan käytäntöjen ja ohjeistuksen tunteminen ja noudattaminen)

Tarkastelu on perusteellista, oivaltavaa, kriittistä ja osoittaa erinomaista tutkimuksen luotettavuuden ja tutkimusetiikan periaatteiden tuntemusta ja soveltamiskykyä.

Tieteellinen kirjoittaminen

(rakenteen johdonmukaisuus ja tasapaino, tyyli, kieliasu, ulkoasu ja viimeistely)

Tutkielmassa on tieteellisen kirjoittamisen ja tekstin sujuvuuden näkökulmasta looginen ja erinomaisesti jäsennelty rakenne. Tutkielma on tyylillisesti ja kielellisesti korkeatasoinen tieteellinen kokonaisuus. Sen ulkoasu ja viittaustekninen toteutus ovat erinomaisella tasolla.

Tutkielman lähtökohta, rajaus ja tutkimuskysymykset

(aihe, johdatus tutkimukseen, taustoitus, tutkimusongelma ja –tutkimuskysymykset - niiden selkeys, vaativuus, oivaltavuus, perustelut ja rajaus)

Tutkielman lähtökohta on selkeän tavoitteellinen sekä tieteellisesti ja yhteiskunnallisesti tärkeä. Tutkimusasetelma, -ongelma ja -kysymykset on rajattu, perusteltu ja esitetty kiitettävästi.

Teoria ja käsitteet

(yhteys tutkimustehtävään, teoreettisen viitekehyksen hallinta, käsitteiden hallinta ja käyttö, lähteet – riittävyys, relevanttius, lähdekritiikki)

Valittujen käsitteiden ja teorian esittely ja hyödyntäminen on taitavaa ja tavoitteellista. Lähteiden käyttö osoittaa kiitettävää perehtyneisyyttä tutkittavaan aiheeseen ja kykyä kriittiseen tarkasteluun.

Tutkimusmenetelmät ja aineisto

(metodologiset valinnat, aineiston laatu, menetelmien käyttö ja hallinta)

Aineisto sopii hyvin tutkimustehtävään. Metodologia- ja tutkimusmenetelmäosaaminen on kiitettävällä tasolla, ja valittuja menetelmiä on sovellettu perustellusti. Aineiston analysointi on osaavaa.

Tulokset ja päätelmät

(tulosten esittäminen ja tulkinta, päätelmät ja pohdinta, kontribuutio

Tulosten esittäminen on havainnollista ja kiitettävää. Tulokset vastaavat loogisesti tutkimuskysymyksiin ja suhde teoriaan on ilmeinen. Tutkielma sisältää systemaattista, laaja-alaista ja analyyttistä omien löydösten tarkastelua ja teoretisointia suhteessa aikaisempaan tutkimustietoon.

Tutkimuksen luotettavuus ja tutkimuseettinen tarkastelu

(tutkimusetiikan käytäntöjen ja ohjeistuksen tunteminen ja noudattaminen)

Tarkastelu on perusteellista ja kriittistä. Tutkimuksen luotettavuuden ja tutkimusetiikan periaatteiden tuntemus ja soveltaminen on kiitettävää.

Tieteellinen kirjoittaminen

(rakenteen johdonmukaisuus ja tasapaino, tyyli, kieliasu, ulkoasu ja viimeistely)

Tutkielma on kielellisesti ja terminologisesti moitteeton. Siinä on ehjä, loogisesti hyvin etenevä rakenne, ja se on ulkoasultaan virheetön. Tekstin viittaustekninen toteutus ovat kiitettävällä tasolla.

Tutkielman lähtökohta, rajaus ja tutkimuskysymykset

(aihe, johdatus tutkimukseen, taustoitus, tutkimusongelma ja –tutkimuskysymykset - niiden selkeys, vaativuus, oivaltavuus, perustelut ja rajaus)

Tutkielman lähtökohta on relevantti, mutta tavanomainen ja se on kytketty aikaisempaan tutkimukseen. Tutkimusasetelma, -ongelma ja -kysymykset on rajattu, perusteltu ja esitetty hyvin.

Teoria ja käsitteet

(yhteys tutkimustehtävään, teoreettisen viitekehyksen hallinta, käsitteiden hallinta ja käyttö, lähteet – riittävyys, relevanttius, lähdekritiikki)

Valitut käsitteet ja teoreettinen lähestymistapa kuvataan asiallisesti ilmentäen riittävää keskeisen kirjallisuuden tuntemusta. Lähteet ovat hyvin valittuja, ja niiden määrä on riittävä. Kriittinen ote on osin puutteellinen.

Tutkimusmenetelmät ja aineisto

(metodologiset valinnat, aineiston laatu, menetelmien käyttö ja hallinta)

Aineisto on riittävä ja tarkoituksenmukainen. Metodologia- ja tutkimusmenetelmäosaaminen on asianmukaista, ja valittuja menetelmiä on sovellettu virheettömästi. Aineiston analysointi on hyvällä tasolla.

Tulokset ja päätelmät

(tulosten esittäminen ja tulkinta, päätelmät ja pohdinta, kontribuutio)

Tulokset on esitetty selkeästi, ja ne vastaavat tutkimuskysymyksiin. Aiemman tutkimuksen, teorian ja omien tulosten välinen vuoropuhelu on hyvätasoista.

Tutkimuksen luotettavuus ja tutkimuseettinen tarkastelu

(tutkimusetiikan käytäntöjen ja ohjeistuksen tunteminen ja noudattaminen)

Tarkastelu on asianmukaista ja kattavaa. Tutkimuksen luotettavuuden ja tutkimusetiikan periaatteiden tuntemus ja soveltaminen hyvää.

Tieteellinen kirjoittaminen

(rakenteen johdonmukaisuus ja tasapaino, tyyli, kieliasu, ulkoasu ja viimeistely)

Tutkielma on kielellisesti ja terminologisesti lähes moitteeton. Siinä on looginen rakenne, ja se on ulkoasultaan lähes virheetön. Viittaustekninen toteutus ovat hyvällä tasolla.

Tutkielman lähtökohta, rajaus ja tutkimuskysymykset

(aihe, johdatus tutkimukseen, taustoitus, tutkimusongelma ja –tutkimuskysymykset - niiden selkeys, vaativuus, oivaltavuus, perustelut ja rajaus)

Tutkielman lähtökohta on tavanomainen. Kytkentää aiempaan tutkimukseen on, mutta niukahkosti. Tutkielman tavoitteet jäävät osin epämääräisiksi, ja tutkimusongelman ja -kysymysten rajauksessa, perusteluissa ja esittämisessä on puutteita.

Teoria ja käsitteet

(yhteys tutkimustehtävään, teoreettisen viitekehyksen hallinta, käsitteiden hallinta ja käyttö, lähteet – riittävyys, relevanttius, lähdekritiikki)

Teoreettinen lähestymistapa liittyy väljästi tutkimustehtävään. Käsitteiden käyttö ei kuitenkaan ole selkeää tai tutkimuskysymysten kanssa linjassa. Lähteitä on kohtuullisesti, ja niiden käyttö on asiallista, mutta kriittinen ote puuttuu.

Tutkimusmenetelmät ja aineisto

(metodologiset valinnat, aineiston laatu, menetelmien käyttö ja hallinta)

Aineisto mahdollistaa tutkimustehtäviin vastaamisen, mutta sen laadussa tai määrässä on puutteita. Tutkimusmenetelmävalinta on sopiva, mutta tutkimusmenetelmän käyttö jossain määrin horjuvaa tai sisältää puutteita. Tutkielmalla ei ole selkeää metodologista näkökulmaa. Aineiston analysointi on pintapuolista ja osin puutteellista.

Tulokset ja päätelmät

(tulosten esittäminen ja tulkinta, päätelmät ja pohdinta, kontribuutio)

Tulosten esittäminen on kaavamaista ja yhteys tutkimuskysymyksiin jää vaatimattomaksi. Tulosten tulkinnassa on nähtävissä yhteys teoreettisiin lähtökohtiin ja aiempaan tutkimukseen, mutta suppeahkosti.

Tutkimuksen luotettavuus ja tutkimuseettinen tarkastelu

(tutkimusetiikan käytäntöjen ja ohjeistuksen tunteminen ja noudattaminen)

Tarkastelu on pinnallista ja osittaista. Tutkimuksen luotettavuuden ja tutkimusetiikan periaatteiden tuntemus ja soveltaminen tyydyttävää.

Tieteellinen kirjoittaminen

(rakenteen johdonmukaisuus ja tasapaino, tyyli, kieliasu, ulkoasu ja viimeistely)

Tutkielmassa on joitakin kielellisiä ongelmia tai virheitä. Sen rakenne on kohtalaisen jäsentynyt ja ulkoasu on pääosin kunnossa. Viittaustekniikassa on jossain määrin puutteita tai epäsystematiikkaa.

Tutkielman lähtökohta, rajaus ja tutkimuskysymykset

(aihe, johdatus tutkimukseen, taustoitus, tutkimusongelma ja –tutkimuskysymykset - niiden selkeys, vaativuus, oivaltavuus, perustelut ja rajaus)

Tutkielman lähtökohta on suppea tai jäsentymätön. Sen esittely ja valintojen perustelut jäävät puutteellisiksi. Tutkimuksen tarkoitus on epäselvä. Tutkimusasetelma, -ongelma ja -kysymykset on rajattu, perusteltu ja esitetty puutteellisesti.

Teoria ja käsitteet

(yhteys tutkimustehtävään, teoreettisen viitekehyksen hallinta, käsitteiden hallinta ja käyttö, lähteet – riittävyys, relevanttius, lähdekritiikki)

Teoreettinen lähestymistapa on heikosti käsitteellistetty tai perusteettomasti valittu suhteessa tutkimustehtävän rajaukseen. Lähteitä on vähän, lähdekriittisyyttä ei ole havaittavissa, työssä on käytetty toisen käden lähteitä tai lähteisiin liittyy muita heikkouksia.

Tutkimusmenetelmät ja aineisto

(metodologiset valinnat, aineiston laatu, menetelmien käyttö ja hallinta)

Tutkimusaineisto on vaatimaton, hajanainen tai epäedustava suhteessa tutkimuksen tavoitteisiin ja tutkimuskysymyksiin. Tutkimuksessa ei käytetä varsinaista systemaattista tutkimusmenetelmää tai tutkimusmenetelmien valinta ja käyttö on puutteellista tai epäjohdonmukaista.

Tulokset ja päätelmät

(tulosten esittäminen ja tulkinta, päätelmät ja pohdinta, kontribuutio)

Tutkimustulosten esittäminen on toteavaa, pinnallista ja suppeaa, eikä tutkimuskysymyksiin täysin vastata. Yhteyttä teoriaan ja aiempaan tutkimustietoon ei juuri ole.

Tutkimuksen luotettavuus ja tutkimuseettinen tarkastelu

(tutkimusetiikan käytäntöjen ja ohjeistuksen tunteminen ja noudattaminen)

Tarkastelu on puutteellista. Tutkimuksen luotettavuuden ja tutkimusetiikan periaatteiden tuntemus ja soveltaminen välttävää.

Tieteellinen kirjoittaminen

(rakenteen johdonmukaisuus ja tasapaino, tyyli, kieliasu, ulkoasu ja viimeistely)

Tutkielma on kielellisesti viimeistelemätön ja sen rakenne on paikoin epälooginen. Viittaustekniikassa on puutteita. Tutkimuskokonaisuuden hallinta on puutteellista.

Opetusharjoittelut ovat olennainen osa opettajaksi opiskelevan opintoja.

Kamussa on yleistä tietoa opetusharjoittelusta ja SORA-lainsäädännöstä.

Tiedekuntien opetussuunnitelmat on laadittava siten, että perustutkinto-opintoihin kuuluu mahdollisuus kotimaassa tai ulkomailla suoritettavaan harjoitteluun joko pakollisena tai valinnaisena osana opintoja. (Koulutuksen johtosääntö 22 §)

Kamussa on lisätietoa työharjoittelusta ja kansainvälisen harjoittelun kriteereistä sekä SORA-lainsäädännöstä.

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin kuuluu yleensä joko pakollinen tai vapaaehtoinen työharjoittelu.

Laitokset budjetoivat vuosittain määrärahan, jolla ne voivat tukea opiskelijoidensa työharjoittelua (harjoittelutuki). Laitokset ohjeistavat tarkemmin harjoittelutukiin liittyvistä käytännöistä ja päättävät harjoittelutukikuukausien myöntämisestä opiskelijoilleen. Harjoittelutukea voi saada korkeintaan kerran opintojen aikana.  Jokaisella laitoksella on harjoitteluyhdyshenkilö, joka vastaa ko. laitoksen harjoitteluasioista. Laitoksen tukeman harjoittelun keskeisenä tavoitteena on koulutuksen ja työelämän lähentäminen ja opiskelijoiden työllisyyden edistäminen. Harjoittelu voidaan suorittaa joko Suomessa tai ulkomailla.

Itä-Suomen yliopiston yhteiset harjoittelua koskevat ohjeet ovat luettavissa Kamussa. Kamun sivulta löytyy Yliopiston tukemaa harjoittelua koskeva ohje 1.1.2024 alkaen (avautuu uuteen välilehteen), jossa on kerrottu yliopiston yhteinen ohjeistus harjoittelusta. Laitokset antavat tarkemmat ohjeistukset harjoittelusta ja harjoittelutuesta, katso pääainelaitoksesi opetussuunnitelma.

Itä-Suomen yliopistossa ei ole yhteisiä opintojen vanhenemista koskevia määräyksiä. Opetussuunnitelmissa voidaan antaa tarkempia määräyksiä.

Koulutuksen johtosäännössä (18 §) todetaan, että tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmasta tulee käydä ilmi mm. opintosuoritusten suoritus- ja uusintakertojen määrä.

Opiskelijalle on varattava opintosuorituksen suoritusmahdollisuuksia riittävästi huomioimalla tutkinnoille säädetyt tavoiteajat. Opiskelijalla on oikeus korottaa hyväksytyn ja uusia hylätyn opintosuorituksen arvosanaa vähintään kerran. Opetussuunnitelmassa voidaan tämä huomioiden rajoittaa opintojaksosta saadun arvosanan korottamiskertojen sekä uusimiskertojen määrää. Opintojakson arvosanan korottaminen ja uusiminen tapahtuu uusimalla koko opintojakso tai opintojakson osasuoritus. Korottaminen ja uusiminen tapahtuu opetussuunnitelman tai opintojakson alkaessa opintojakson vastuuopettajan kirjallisesti määräämällä tavoin. Arvosteltua ja hyväksyttyä opinnäytettä ei voi uusia tai korottaa. (Koulutuksen johtosääntö 30 §)

Jos opintojaksolle opetussuunnitelmassa määrätty suoritusmahdollisuus peruuntuu ennakoimattomasti tai opintosuorituksen ajankohtaa joudutaan pakottavasta syystä muuttamaan tai peruuntumiseen vaikuttavat molemmat mainitut, tulee opiskelijalle taata mahdollisuus suorittaa kyseinen opintosuoritus tarkoituksenmukaisella ja yhdenvertaisuuden turvaavalla tavalla. (Koulutuksen johtosääntö 30 §)

Opetussuunnitelmissa voidaan antaa tarkempia määräyksiä.

Koulutuksen johtosäännössä (18 §) todetaan, että tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmasta tulee käydä ilmi mm. tenttien järjestämistä koskevat määräykset.

Kamussa on lisätietoa tenttimisestä.

Opiskelijalla tulee olla opintosuorituksen edellyttämä opiskeluoikeus. Opintosuoritukseen saa osallistua vain yliopiston opiskelijarekisteriin läsnä olevaksi merkitty opiskelija, jolla on opintosuorituksen edellyttämä opiskeluoikeus. (Koulutuksen johtosääntö 10 §)

Suorittaakseen opintojaksoa opiskelijan tulee olla ilmoittautunut opintojaksolle. Jos opetusryhmään ei voida ottaa kaikkia siihen ilmoittautuneita opiskelijoita, otetaan opiskelijat ryhmään yhdenmukaisin perustein. Ryhmään ovat etusijalla opiskelijat, joille opintojakso on pakollinen tutkintoon johtavan opiskeluoikeuden ja siihen liittyvän opetussuunnitelman mukaisesti. Mikäli kaikkia näitä opiskelijoita ei sittenkään voida ottaa opetusryhmään, otetaan opiskelijat ryhmään yhdenmukaisin perustein. Opetussuunnitelmassa ja laitoksen tai osaston koulutuksesta vastaavan johtajan määräyksessä voidaan antaa tarkempia määräyksiä opetusryhmiin valitsemisen perusteista ja muista ilmoittautumiskäytännöistä. (Koulutuksen johtosääntö 30 §)

Itä-Suomen yliopistossa opetussuunnitelmat päätetään yleensä kolmeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Kun opetussuunnitelma muuttuu, uuden ja vanhan opetussuunnitelman välille luodaan siirtymäsääntöjä, joiden on tarkoitus mahdollistaa opiskelijan opintojen sujuva eteneminen muutoksista huolimatta.

Kamussa on lisätietoa siirtymäsäännöistä.

Siirtymäsäännöt on kuvattu opetussuunnitelmassa.

Opiskelua ja opetusta Itä-Suomen yliopistossa ohjaa koulutuksen johtosääntö.

Tiedekunnissa noudatetaan yliopiston ohjetta tekoälyn käyttämisestä opetuksessa ja tutkimuksessa.

Vilppiä on tahallinen, piittaamattomuudessa tai harhauttamistarkoituksessa tehty epärehellinen teko tai keino, jonka tarkoituksena on antaa väärä kuva omasta tai toisen henkilön osaamisesta. Opintosuoritus ja valintakoevastaus voidaan hylätä, mikäli opiskelija on sitä suorittaessaan syyllistynyt vilppiin tai rikkomukseen. (Koulutuksen johtosääntö 28 §)

Opettaja tai valvoja voi välittömästi määrätä opiskelijan poistumaan tilaisuudesta, jos opiskelijaan kohdistuu vahva epäilys vilpistä tai opiskelija häiritsee tilaisuutta, käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti tai vaarantaa toisen henkeä tai terveyttä. Tämä koskee myös valintakoetta. Opiskelijan oikeus osallistua opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen henkilön turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. (Koulutuksen johtosääntö 28 §)

Opiskelijaan voidaan häiriökäyttäytymis- ja opintovilppitilanteissa kohdentaa yliopistolain 45 §:n mukaisia kurinpitotoimia, joita ovat kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen. Opiskelijalle, jota epäillään vilpistä tai häiriökäyttäytymisestä, on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Vilppiä voidaan selvittää esimerkiksi plagiaatintunnistusjärjestelmällä ja videovalvonnalla. Dekaani päättää vilpistä seuraavista jatkotoimenpiteistä. Dekaani voi harkintansa mukaan ilmoittaa vilpistä rehtorille yliopistolain 45 §:n mukaista kurinpitomenettelyä varten. (Koulutuksen johtosääntö 28 §)

Koulutuksesta vastaava vararehtori antaa ohjeet ja määräykset vilpin ja häiriökäyttäytymisen käsittelemiseksi. (Koulutuksen johtosääntö 28 §)

Kamussa on lisätietoa opetuksen ja opiskelun eettisistä ohjeista sekä plagiaatintunnistusjärjestelmästä.

Palaute

Itä-Suomen yliopiston opiskelijalla on useita mahdollisuuksia palautteen antamiseen. Opiskelijalla on mahdollisuus vaikuttaa opetukseen, ohjaukseen, neuvontaan ja niiden kehittämiseen antamallaan palautteella. Palautteita käsitellään säännöllisesti, ja opiskelijapalautteella on vaikutusta yliopiston toiminnan kehittämiseen.

Kamussa on lisätietoa yliopiston opiskelijapalautekyselyistä.

Muutoksenhaku

Opiskelussa voi kuitenkin tulla eteen tilanteita, jolloin opiskelijalle tulee tunne, että hänen oikeusturvansa ei toteudu. Tämä voi koskea esimerkiksi opintosuoritusten arvostelua tai tenttitulosten julkistamista. Jos opiskelija on tyytymätön laitoksen/yksikön toimintaan (esim. opetukseen), opiskelijan tulee ottaa ensisijaisesti yhteyttä kyseessä olevaan opettajaan tai oppiaineeseen ja pyrkiä selvittämään asia. Useimmiten asia selviää parhaiten näin. Jos opiskelija kuitenkin kokee, ettei hän saa ääntään kuulluksi, tai hän ei tunne saavansa oikeutettua asian käsittelyä tai oikeudenmukaista kohtelua, hänen on mahdollista antaa asiakaspalautetta tai tehdä oikaisupyyntö.

Kamussa on lisätietoa asiakaspalautteen antamisesta ja yliopiston sisäisestä oikaisumenettelystä.

Yliopistossa on vapaa sivuaineiden opiskeluoikeus lukuun ottamatta aloja, joiden opiskelijavalinnassa käytetään soveltuvuuskoetta tai tasokoetta, tai joissa on muu perusteltu syy rajoittaa sivuaineopiskeluoikeutta. Sivuaineiden opiskeluoikeuden mahdolliset rajoitukset määrätään opetussuunnitelmassa. (Koulutuksen johtosääntö 13 §)

Toisaalta yliopistossa on myös tutkintoja, joiden rakenteeseen ei kuulu sivuaineita tai sivuaineet on opetussuunnitelmassa etukäteen määrätty.

Tietoa sivuaineopiskelusta on Kamussa. Mahdollisuuksia on runsaasti:
• tiedekuntien tarjoamat sivuaineet
• kansainvälistymisen opintokokonaisuus
• verkostoylipistot
• JOO-opinnot ja muu ristiinopiskelu

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan oppiaineita voi opiskella sivuaineina melko vapaasti. Poikkeuksen muodostavat esimerkiksi sosiaalityön syventävät opinnot, joihin voi saada opinto-oikeuden vain opiskelijavalinnan kautta (haetaan pääaineopiskelijaksi). Syventävien opintojen suoritusmahdollisuuksista ja sivuaineopinnoista saat lisätietoja oppiaineen opetusta antavalta laitokselta.

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa tarjolla oleviin sivuainekokonaisuuksiin pääset tutustumaan sivuaineiden opinto-oppaissa Pepissä (avautuu uuteen välilehteen) sekä Kamussa olevalla Sivuaineopiskelu UEFissa -sivulla.

Filosofian sivuainekokonaisuuksien oppaat löytyvät Pepin oppaissa yhteiskuntatieteiden laitoksen sivuainetarjonnasta.

Itä-Suomen yliopisto tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, kuten avoimen yliopiston opinnot, avoimet MOOC-verkkokurssit (Massive Open Online Course), erikoistumiskoulutukset ja täydennyskoulutus.

Opiskelijalla, joka on suorittanut Itä-Suomen yliopistossa jatkotutkinnon, ylemmän korkeakoulututkinnon tai sellaisen alemman tutkinnon, jonka suorittaneella ei ole oikeutta suorittaa ylempää korkeakoulututkintoa, on oikeus maksutta täydentää opintojaan tutkinnon suorittamislukuvuoden ja tutkinnon suorittamista seuraavan kahden lukuvuoden ajan ilmoittautumalla opiskelijaksi (alumniopiskeluoikeus). Alumniopiskeluoikeudella voi opiskella maksuttomia Itä-Suomen yliopiston järjestämiä opintoja vapaan sivuaineoikeuden mukaisesti, tai suorittaa loppuun sivuaineopintoja, joihin on saanut sivuaineoikeuden tutkinnon suorittamisen aikana, tai suorittaa muita vapaasti tarjolla olevia opintoja. (Koulutuksen johtosääntö 15 §)

Lisätietoja jatkuvasta oppimisesta (avautuu uuteen välilehteen) on yliopiston verkkosivuilla.

Historia- ja maantieteiden laitos (avautuu uuteen välilehteen) Joensuun kampuksella tutkii ajan, tilan ja ympäristön keskinäisiä kysymyksiä ja vaikutuksia sekä kouluttaa asiantuntijoita historian, maantieteiden ja ympäristöpolitiikan aloilta. Monitieteellisenä laitoksena ylitämme tieteenalojen rajat teorianmuodostuksen, metodologian ja tutkittavien aihepiirien tasoilla sekä tutkimusperustaisessa opetuksessa.

Historian opinnoissa voit perehtyä laajasti rajojen, liikkuvuuden, kulttuurin, ympäristön ja yhteiskunnallisten muutosten historian kysymyksiin. Maantieteen opiskelun sisällöt vaihtelevat luonnonmaantieteestä ympäristöongelmiin ja ihmisen ja luonnon suhteista yhteiskunnan sosiaalisiin, taloudellisiin ja poliittisiin kysymyksiin. Yhteiskuntamaantieteen opinnoissa pääset tarkastelemaan yhteiskunnan rakenteita, alueellisia järjestelmiä ja yhteiskunnallisia ympäristökysymyksiä. Ympäristöpolitiikan opinnoissa voit puolestaan perehtyä yhteiskunnan ja ympäristön suhteen ulottuvuuksiin sekä ympäristöongelmien ja luonnonvarojen käytön yhteiskunnallisiin haasteisiin ja niiden ratkaisumahdollisuuksiin.

Yleinen opintoneuvonta
Voit laittaa kysymyksiä osoitteeseen:
hima.ohjaus@uef.fi

Oppiaineen opintoneuvonta
Historia, Asiakirjahallinnan ja arkistoalan maisteriohjelma: Emmi Rajavuori, emmi.rajavuori@uef.fi
Maantiede, yhteiskuntamaantiede ja ympäristöpolitiikka: Satu Malinen, Satu.malinen@uef.fi

Henkilökohtainen opintosuunnitelma eli HOPS on opintojen suunnittelun väline, joka auttaa hahmottamaan tavoitetutkintoihin suoritettavat opinnot eli tutkintorakenteet. Sähköisessä sovelluksessa laadittu suunnitelma mahdollistaa omien opintojen etenemisen seuraamisen, sillä HOPSiin rakennetaan opintojen suunnitelma ja suorittamisaikataulu ja myös opintoihin ilmoittautuminen tapahtuu HOPSin kautta.

Kandidaattiopinnoissa HOPS laaditaan koulutusasiantuntijan ja tuutoreiden avustuksella opintojen alussa. Kevätlukukauden alussa opiskelija käy opintosuunnitelmansa läpi keskustellen koulutusasiantuntijan kanssa. Opiskelijan tukena toimii myös ohjaava opettaja. Maisterivaiheen HOPS laaditaan koulutusasiantuntijan ja ohjaavan opettajan kanssa kandidaatintutkinnon valmistuessa tai viimeistään maisteriopintojen ensimmäisen syksyn aikana. Sen tavoitteena on vahvistaa asiantuntijuutta ja ammatinhallintaa.

HOPSin suunnittelu ja rakentaminen aloitetaan heti yliopisto-opintojen alkaessa. Ohjausta ja neuvontaa antavat koulutusasiantuntijat Satu Malinen (maantiede ja ympäristöpolitiikka) ja Emmi Rajavuori (historia). Maantieteen ja ympäristöpolitiikan koulutukseen valitun opiskelijan tulee ilmoittaa pääaineen suuntautumisvalintansa viimeistään kandidaatin tutkielmaseminaariin siirtyessään. Pääaine ilmoitetaan asiointipalvelussa.

Hops-prosessi kandidaattiopinnoissa

Orientaatio yliopisto-opiskeluun (1 op) + Hops-kurssi (1 op)

• ensimmäisen lukuvuoden lukujärjestyksen laatiminen vertaistuutoreiden kanssa aiemmin hankitun osaamisen kartoittaminen ja mahdolliset korvaavuudet
• HOPSin laatiminen Pepissä (koulutusasiantuntijoiden ja vertaistuutoreiden avulla)
• ohjausta ja neuvontaa koulutusasiantuntijoilta, ohjaavalta opettajalta ja oppiainetuutoreilta
• kaikkien pääaineopiskelijoiden henkilökohtaiset HOPS-keskustelut koulutusasiantuntijan kanssa ensimmäisen lukuvuoden tammi-helmikuussa
• jatkossa HOPSin voi päivittää yhdessä amanuenssin, ohjaavan opettajan tai oppiainetuutoreiden kanssa

HOPS-prosessi maisteriopinnoissa

• HOPSin laatiminen hops-ohjaajan kanssa kandidaatintutkinnon valmistuessa tai viimeistään maisteriopintojen ensimmäisen syksynä aikana
• Historian opiskelijat käyvät maisterihops-keskustelun amanuenssin kanssa suorittaessaan työelämään orientoituminen -kurssin.

Tutkintoihin vaadittavat opinnot sekä opintojen ohjeellinen ajoittuminen on kerrottu Pepissä (avautuu uuteen välilehteen) olevissa oppaissa sekä historia- ja maantieteiden laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen). Lisätietoja saa koulutusasiantuntijoilta.

Sivuaineopiskelu

Muun oppiaineen opetuksen loputtua, tiedekunnan tulee järjestää sen opiskelun aloittaneille sivuaineopiskelijoille mahdollisuus suorittaa opinnot loppuun kohtuullisen ajan kuluessa. Tiedekuntaneuvosto päättää siirtymäkauden järjestelyistä.

Historia

Sivuaineopiskelu on merkittävässä osassa historian tutkinto-opiskelussa. Itä-Suomen yliopistossa on laajat ja monipuoliset mahdollisuudet sivuaineopiskeluun ja ns. vapaa sivuaineoikeus. Tämä tarkoittaa, että opiskelija voi opiskella yliopistossa tarjolla olevia aineita lähes rajoituksetta. Kuitenkin joissain oppiaineissa (esim. englannin kieli, psykologia) sivuaineopiskelijoiden määrää on rajoitettu.

Aineenopettajaksi suuntautuvat suorittavat sivuaineopintoina opettajan pedagogiset opinnot (HuK-tutkintoon 25 op ja FM-tutkintoon 35 op) ja toisen opetettavan aineen perus- ja aineopinnot, yleensä yhteiskuntaoppi opetettavana aineena -opintokokonaisuuden (HuK-tutkintoon 60 op) saadakseen historian ja yhteiskuntaopin aineenopettajan pätevyyden. Toinen opetettava aine voi olla muukin kuin yhteiskuntaoppi. Halutessaan opiskelija voi hankkia valmistumisensa jälkeen lisäpätevyyksiä jatkamalla opintojaan jatkuvan oppijan alumniopinto-oikeudella.

Asiantuntijan vaihtoehdossa opiskelevat valitsevat sivuaineet suuntautumisensa mukaan. Sivuainevalinnat ovat usein tärkeitä työllistymisen kannalta, joten asiantuntijan vaihtoehdossa on järkevää koota työmarkkinoille sijoittumista edistäviä opintokokonaisuuksia.

Alla on esitetty muutamia suositeltavia sivuainevaihtoehtoja:

• Yhteiskunnallista kysymyksistä kiinnostuneille suositellaan mm. Venäjä- ja rajatutkimuksen opintoja, yhteiskuntatieteitä (esim. sosiologia ja Yhteiskuntapolitiikka), kauppatieteitä tai oikeustieteitä.
• Ympäristöstä kiinnostuvat opiskelevat sivuaineinaan mm. kestävän tulevaisuuden opintoja, ympäristöoikeutta, ympäristöpolitiikkaa, biologiaa ja/tai metsätieteitä.
• Kulttuurista ja humanistisista aineista kiinnostuneet suorittavat usein
• kulttuurintutkimuksen opintoja, kuten kulttuuriantropologian, mediakulttuurin ja viestinnän tai perinteentutkimuksen opintoja.
• Museologiasta kiinnostunut voi suorittaa museologian perusopinnot JOO-opintoina Jyväskylän yliopistoon tai Oulun yliopistoon laitoksen omalla ristiinopiskelusopimuksella
• Kansainvälisistä tehtävistä kiinnostuneille sivuaineeksi soveltuvia opintoja löytyy yliopiston englanninkielisestä tarjonnasta sekä myös kielikeskuksen tarjoamista kieliopinnoista.

Maantieteet ja ympäristöpolitiikka

Maantieteen ja ympäristöpolitiikan hakukohteen kandidaatin tutkintoon sisältyy 50-85 opintopistettä sivuaineita. Sivuainevalinnoilla on merkitystä työmarkkinoille sijoittumisessa. Asiantuntijatehtäviin ja tutkijoiksi tähtäävät opiskelijat valitsevat sivuaineensa vapaasti omaa teemaa ja suuntautumista tukien. Työmarkkinoilla arvostetaan erityisesti laaja-alaista eri tieteenaloja ymmärtävää sisällöllistä osaamista ja menetelmäosaamista. Opiskelijoita kannustetaan myös kehittämään omaa kielitaitoaan ja kansainvälistymisvalmiuksiaan hakeutumalla vaihto-opiskeluun ulkomaille.

Alla on esitetty muutamia suositeltavia sivuainevaihtoehtoja:

• Maantieteen aineenopettajiksi opiskelevien sivuaineet ovat aineenopettajan pedagogiset opinnot ja toisen opetettavan aineen, yleensä biologian, perus- ja aineopinnot.
• Geoinformatiikasta kiinnostuneille suositellaan geoinformatiikan sivuaineopintoja ja tilastotieteen opintoja. Sivuaineiksi soveltuvat myös opiskelijan suuntautumisen mukaan sopivat yhteiskunta- tai luonnontieteelliset sivuaineet.
• Yhteiskuntamaantiedettä opiskelevien sivuaineiksi soveltuvat opiskelijan suuntautumisen mukaan Venäjä- ja rajatutkimuksen opinnot, yhteiskuntatieteet (esim. sosiologia ja yhteiskuntapolitiikka), kauppa- ja taloustieteet tai oikeustieteet.
• Kulttuurimaantieteestä innostuvalle hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi kielten tai kulttuurintutkimuksen opinnot ja kulttuuriantropologia.
• Ympäristöalalle suuntautuvat opiskelevat sivuaineinaan mm. kestävyysopintoja, ympäristöoikeutta, ympäristöpolitiikkaa, biologiaa tai metsätieteitä.
• Kansainvälisistä tehtävistä kiinnostuneille sivuaineeksi soveltuvia opintoja löytyy yliopiston englanninkielisestä tarjonnasta ja kielikeskuksen tarjoamista kieliopinnoista.

Verkostoissa suoritettavat opinnot

Opiskelija voi laajentaa osaamistaan myös erilaisissa verkostoyliopistoissa. Joihinkin verkostoihin järjestetään erilliset haut, joista saa lisätietoa mm. opiskelijapalveluista ja verkkosivuilta. Verkostoyliopisto-opinnoilla voi korvata soveltuvin osin pääaineen opintoja (korvaavuuksista on sovittava etukäteen) tai ne voidaan merkitä sivuainesuorituksina opintosuoritusrekisteriin. Tällaisia verkostoja ovat esimerkiksi Yliopistojen Aasia-verkosto (avautuu uuteen välilehteen) ja kehitysyhteistyöverkosto UniPID (avautuu uuteen välilehteen). UniPID:n opinnoista voi myös suorittaa sivuainekokonaisuuden.

YUFE - Young Universities for the Future of Europe (avautuu uuteen välilehteen) on kymmenen eurooppalaisen yliopiston muodostama allianssi, joka tarjoaa opiskelumahdollisuuksia yksittäisistä opintojaksoista aina vuonna 2025 alkaviin YUFE-kandidaatinopintoihin asti. YUFE:n tarjonnassa on runsaasti partneriyliopistojen englanninkielisiä opintojaksoja monilta eri aloilta.

Itä-Suomen yliopisto tarjoaa myös opiskelijoilleen yliopiston yhteisen monitieteisen Kestävän tulevaisuuden -sivuaineopintokokonaisuuden. Tämän lisäksi Itä-Suomen yliopisto on osa kestävyysopintojen verkostoa (avautuu uuteen välilehteen). Kansalliseen kestävyysopintojen verkostoon kuuluvat Itä-Suomen yliopiston lisäksi Jyväskylän, Helsingin, Lapin, Oulun, Vaasan, Lappeenrannan ja Turun yliopistot. Verkostossa on tarjolla monitieteisesti ympäristö-, kestävyys- ja vastuullisuusteemaisia opintojaksoja, jotka ovat avoimia kaikille kumppaniyliopistojen tutkinto-, jatko- ja vaihto-opiskelijoille. Kestävän tulevaisuuden opinnot on opintokokonaisuus, joka muodostaa laaja-alaisen ja monitieteisen johdatuksen kestävään kehitykseen painottuen ympäristö- ja luonnonvarateemoihin. Kestävän tulevaisuuden opinnot opintokokonaisuudessa käydään läpi kestävyyden eri ulottuvuuksia ja niiden välisiä yhteyksiä. Opintokokonaisuuden tarjontaan sisältyy Itä-Suomen yliopiston kaikkien tiedekuntien opetusta ja kokonaisuus kattaa laaja-alaisesti erilaisia ympäristöaiheita. Opintokokonaisuudesta on tarjolla sekä suomenkielinen että englanninkielinen suoritusmahdollisuus.

Pääaineopiskelijoille tiedotetaan ajankohtaisista opiskeluun liittyvistä asioista Viva Engagessa. Kamun opiskelijan käsikirjassa ja laitoksen opintoyhteisössä on kootusti opiskeluun liittyvät ohjeet ja lomakkeet. Opintojaksojen opettajat voivat lähettää luennoille ja seminaareihin ilmoittautuneille toteutuksen tiedotteita ja ohjeita Pepin, Teamsin ja Moodlen kautta.

Viestintä

• Koulutusasiantuntija tiedottaa ajankohtaisista opiskeluun liittyvistä asioista Historian opiskelijat, Arkistoalan maisteriohjelman opiskelijat ja Maantieteiden ja ympäristöpolitiikan opiskelijat Viva Engage ryhmissä sekä laitoksen opintoyhteisössä.
• Historia- ja maantieteiden laitoksen opintoyhteisö sisältää kootusti opintojen ohjaukseen liittyvää tietoa ja opiskeluun liittyviä laitoksen ohjeita.
• Opintojaksoilla voi olla käytössä sähköisiä oppimisympäristöjä (esim. eLearn, Teams, OneNote, Sharepoint, Digikampus), joiden kautta voidaan lähettää viestejä osallistujille.
• Opintojakson opettajat voivat lähettää opintojaksoille ilmoittautuneille toteutukseen liittyviä tiedotteita ja ohjeita opintojakson oppimisympäristön välityksellä, Pepin kautta tai sähköpostitse. Sen vuoksi on tärkeää, että opetustapahtumiin ilmoittaudutaan ennakkoon Pepissä.

Opintojen ja muun osaamisen hyväksilukemisesta säädetään valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) sekä yliopistolaissa (558/2009).

Hyväksilukemista on opintojen a) korvaaminen ja b) sisällyttäminen. Korvaaminen tarkoittaa pääaineen tutkintorakenteessa pakollisena olevan kurssin korvaamista aiemmin suoritetuilla kursseilla. Sisällyttäminen puolestaan tarkoittaa aiemmin suoritetun kurssin sisällyttämistä pääaineen tutkintoon sellaisenaan. Tämä koskee vapaasti valittavia kursseja. Ks. voimassa olevat ohjeet hyväksilukujen hakemiseen Kamusta.

Aiemmista opinnoista ei hyväksilueta henkilökohtaista opintosuunnitelmaa, eikä opinnäytetöitä (kandidaatintutkielma ja pro gradu –tutkielma) silloin, kun ne sisältyvät aiemmin suoritettuun tutkintoon. Tutkintoon kuulumaton opinnäytetyö voidaan hyväksilukea. Historia- ja maantieteiden laitoksen tutkinnoissa voi hyväksiluettuja opintoja olla enintään 2/3 tutkinnon vähimmäislaajuudesta (pl. siirto-opiskelijat).

Korvaavan suorituksen on laajuudeltaan ja sisällöltään vastattava korvattavaa opintojaksoa, kuitenkin niin, että yhden opintopisteen vajaus korvattavan opintosuorituksen ja muualla tai aiemmin suoritetun opintosuorituksen välillä on hyväksyttävä, mikäli opintosuorituksen osaamistavoitteet vastaavat toisiaan.

Tutkintoon kuuluvia opintoja ei voi hyväksilukea yli 10 vuotta vanhoilla opintosuorituksilla. Esimerkiksi haettaessa opintojen korvaavuutta tai yksittäisten opintojaksojen sisällyttämistä lukuvuonna 2021–2022, tarkastellaan vain lukuvuonna 2011–2012 tai sen jälkeen suoritettuja opintoja.

Mikäli hyväksiluetut opinnot on suoritettu suomalaisessa korkeakoulussa ja käytetty arvosteluasteikko on sama kuin Itä-Suomen yliopistossa käytetty, arvostellaan opinnot asteikolla 1-5. Jos korvaavuutta haetaan useampaan eri opintojaksoon kuuluvilla suorituksilla, arvostellaan korvaavuus arvosanalla hyväksytty. Muut hyväksiluetut opinnot arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty, eikä hyväksiluettujen suoritusten arvosanoja tällöin huomioida opintokokonaisuuden arvolausetta määriteltäessä.

Opiskelija, joka on valittu tai siirretty suorittamaan pelkkää filosofian tai yhteiskuntatieteiden maisterin tutkintoa, voi hakea aiemmin suoritetun korkeakoulututkinnon vähimmäislaajuuden yli menevien opintojen sisällyttämistä maisterintutkintoon.

Opiskelijalle, joka on suorittanut uusimuotoiset johtamisopinnot sisältävän 347 päivän varusmiespalveluksen, voidaan sisällyttää edellä mainituista opinnoista 6 op kandidaatin tai maisterin tutkinnon muihin vapaavalintaisiin opintoihin. Tämä määräys koskee niitä, jotka ovat kotiutuneet armeijasta kesällä 1999 tai sen jälkeen.

Urheiluakatemian opintoja voidaan sisällyttää kandidaatin tai maisterin tutkinnon muihin vapaavalintaisiin opintohiin.

Hyväksilukeminen laitoksen sivuainekokonaisuuksiin

Sivuaineopiskelija voi saada aiemmista korkeakoulutasoisista opinnoista korvaavuuksia sivuainekokonaisuuksien pakollisiin opintojaksoihin. Muualla suoritettuja, aiempaan tutkintoon kuulumattomia opintoja voi myös sisällyttää kokonaisuuksiin. Sivuainekokonaisuuteen sisältyvää harjoittelua ei voi hyväksilukea.

Jos historia- ja maantieteiden laitoksen opintojakso sisältyy muuhun kuin historia- ja maantieteiden laitoksen tarjoamaan sivuaineeseen, eikä sivuainekokonaisuuteen ole mahdollista sisällyttää opintoja sellaisenaan, voidaan opiskelijalle tällöin myöntää korvaavuus myös opintojaksoon, joka ei ole kokonaisuudessa pakollinen.

Hyväksilukemisen perusteet

Opintojen ja muun osaamisen hyväksilukemisesta säädetään valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) sekä yliopistolaissa (558/2009). Tämä ohje tarkentaa ja täydentää historia- ja maantieteiden laitoksen tutkintojen ja opintokokonaisuuksien osalta akateemisen rehtorin päätöstä osaamisen tunnustamisen yleisistä periaatteista Itä-Suomen yliopistossa sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan yhteisiä OT-linjauksia.

Hyväksilukemisen hakeminen

Hyväksiluvun hakeminen: Hyväksilukuhakemukset toteutetaan Pepin lomakkeen kautta, ja korvaavuudesta päättää opintojakson vastuuopettaja. Opintojen hyväksilukemisen periaatteista ja käytännöstä neuvoa antavat pääaineiden amanuenssit. Tarkista ohjeet peppi käsikirjan kohdasta ”opintojen hyväksiluku”.

Hyväksilukemisen yleiset periaatteet historia- ja maantieteiden laitoksella

• Vain laitoksen pääaineiden tutkinnoissa tai opintokokonaisuuksissa pakollisena olevan opintojakson voi korvata. Tutkinnon tai opintokokonaisuuden vapaavalintaisiin opintoihin on mahdollista sisällyttää aiemmin suoritettuja opintoja sellaisenaan.
• Muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa suoritettuja opintoja voidaan pääsääntöisesti hyväksilukea sisällyttämällä ja korvaamalla. Muita kuin korkeakoulutasoisia opintoja ei voi hyväksilukea. Jos opiskelija on suorittanut MOOC-opintoja ilman opinto-oikeutta opintojakson järjestävään korkeakouluun, opintojakson suorittaminen on dokumentoitava luotettavasti.
  Korvaavan suorituksen on laajuudeltaan ja sisällöltään vastattava korvattavaa opintojaksoa, kuitenkin niin, että yhden opintopisteen vajaus korvattavan opintosuorituksen ja muualla tai aiemmin suoritetun opintosuorituksen välillä on hyväksyttävä, mikäli opintosuorituksen osaamistavoitteet vastaavat toisiaan.
• Pääaineen opintoja ei voi hyväksilukea yli 10 vuotta vanhoilla opintosuorituksilla. Esimerkiksi haettaessa opintojen korvaavuutta tai yksittäisten opintojaksojen sisällyttämistä lukuvuonna 2022-2023, tarkastellaan vain lukuvuonna 2012-2013 tai sen jälkeen suoritettuja opintoja. Kokonaisia opintokokonaisuuksia hyväksiluettaessa ei noudateta vanhenemisaikaa.
• Mikäli hyväksiluetut opinnot on suoritettu suomalaisessa korkeakoulussa ja käytetty arvosteluasteikko on sama kuin Itä-Suomen yliopistossa käytetty, arvostellaan opinnot asteikolla 1-5. Jos korvaavuutta haetaan useampaan eri opintojaksoon kuuluvilla suorituksilla, arvostellaan korvaavuus arvosanalla hyväksytty. Muut hyväksiluetut opinnot arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty, eikä hyväksiluettujen suoritusten arvosanoja
  tällöin huomioida opintokokonaisuuden arvolausetta määriteltäessä.
• Kieli- ja viestintäopintojen hyväksiluvuista päättää kielikeskus.

Itä-Suomen yliopiston voimassa olevassa opintosuoritusrekisterissä olevat Historia- ja maantieteiden laitoksen pääaineiden opinnot eivät vanhene. Opintoja ei voi korvata yli kymmenen (10) lukuvuotta vanhoilla opintosuorituksilla. Mahdolliset opintokokonaisuuksien yksilölliset vanhenemissäännöt on kirjattu opintokokonaisuuksien kuvauksiin.

Historia- ja maantieteiden laitoksella edellytetään opiskelussa tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta. Opintojaksoissa noudatetaan ns. edeltävät (aikaisemmat) opinnot - sääntöä. Toisin sanoen opintojaksolle osallistumisen perusvaatimuksena on, että opintojaksokuvaukseen merkityt aikaisemmat opinnot on suoritettu. Kukin opintojakso suoritetaan yhdellä kertaa, jollei kuvauksessa ole toisin todettu.

Opintojaksokuvaukset, opintojaksojen vastuuhenkilöt ja tentaattorit sekä voimassaolevat aikataulut löytyvät Pepistä. Mahdolliset lukuvuoden aikana tapahtuvat aikataulumuutokset päivitetään Pepissä näkyviin aikatauluihin. Mahdollisten aikatauluja tilamuutosten vuoksi Peppiä (ja esim. Tuudoa) on seurattava säännöllisesti.

Opetustapahtumiin pitää ilmoittautua ennakkoon Peppi-järjestelmässä. Luento- ja harjoituskursseja ei järjestetä, jos opetustapahtumaan on ilmoittautunut vähemmän kuin 10 opiskelijaa ilmoittautumisajan päättyessä. Seuraavan lukuvuoden opintojaksoille ilmoittautuminen alkaa pääasiassa 1.8.

Pääaineen opinnot jakautuvat perus-, aine- ja syventäviin opintoihin. Kun opintokokonaisuuden kaikki opintojaksot on suoritettu, opiskelija hakee kokonaisuusmerkintää amanuenssilta sähköpostitse. Opiskelijan on ilmoitettava kokonaisuuteen sisällytettävät opintojaksot.

Tutkielmatyöskentely muodostaa keskeisen osan opintoja. Aineopintovaiheessa pääaineopiskelijat laativat kandidaatintutkielman ja syventävien opintojen vaiheessa pro gradu -tutkielman.

Opetusjärjestelyt

• Opintojaksokuvaukset ja voimassa olevat toteutustiedot opetusaikatauluineen näkyvät Pepissä.
• Mahdollisten aikataulu- ja opetustilamuutosten vuoksi Peppiä on seurattava säännöllisesti.
• Opetusaikataulut ovat nähtävissä myös Tuudossa.
• Opintojaksoista kerätään palautetta Tuudon avulla sekä opintojaksosta riippuen opettajien johdolla, osallistuthan aktiivisesti!

Opetuksen muotoja

• Etäopetus-termiä käytetään, kun opetus on lukujärjestykseen/ Peppiin ajoitettua opetusta, johon opiskelijan tulee osallistua tiettynä aikana verkon välityksellä.
• Harjoitukset: harjoitellaan käytännössä luennoilla tai itseopiskeluna opittua asiaa. Harjoituksissa edellytetään säännöllistä läsnäoloa yleensä kampuksella. (esim tietokoneluokassa tapahtuvat harjoitukset)
• Hybridiopetus on opetustapahtuma, jossa opiskelija voi valita osallistuuko opetukseen kampuksella vai etäopetuksena. Opetus on aikataulutettua ja tiloitettuna lukujärjestykseen.
• Luento: Ensimmäisellä luentokerralla esitellään opintojakson tavoitteet, sisältö, oppimistehtävät aikatauluineen, arvosteluperusteet ja läsnä-olovaatimukset sekä sovitaan monia käytännön asioita. Säännöllinen luennoille osallistuminen on suositeltavaa.
• Monimuoto-opetuksesta puhutaan, kun puhutaan koko opintojakson toteutuksesta. Opintojakson sisällä voi olla erilaisia toteutuksia kuten hybridiopetusta, kontaktiopetusta kampuksella jne.
• Seminaari: osanottajat esittävät vuorollaan seminaarityönsä (esitelmä, tutkielma, referaatti tms.), osallistuvat töitä koskevaan keskusteluun ja toimivat opponentteina. Seminaareissa edellytetään säännöllistä läsnäoloa, usein vähintään 80 % kontaktiopetustunneista, eikä seminaareja voi useinkaan korvata muilla suoritustavoilla.
• Verkko-opetus on opetusta, joka tapahtuu verkkovälitteisesti ajasta ja paikasta riippumatta (ei aikatauluteta lukujärjestykseen).

Tenttijärjestelyt

Laitoksella järjestetään luentokuulusteluja, joiden kesto on yleensä kaksi tuntia. Luento-opetuksesta järjestetään kaksi tenttiä. Lisäksi lukuvuosittain järjestetään kaksi rästitenttiä. Tammikuun rästitentissä on mahdollista tenttiä syksyn ja toukokuun rästitentissä kevään luento-opetusta. Rästitentissä on mahdollista tenttiä ainoastaan laitoksen oman henkilökunnan luento-opetusta (ei vierailuluentoja, eikä harjoitusopintojaksoja). Rästitenttiin ilmoittautumisohjeet ilmoitetaan Viva Engagessa sekä opintoyhteisössä.

Exam

Historia- ja maantieteiden laitoksen kirjatentit ovat tentittävissä Exam-tenttijärjestelmän kautta Joensuun ja Kuopion kampuksilla sekä yhteistyöoppilaitoksessa eri puolilla Suomea. Sähköisissä tenteissä noudatetaan Itä-Suomen yliopiston koulutuksen johtosäännön sekä opinto- ja opetuspalveluiden yleisiä sähköistä tenttiä koskevia ohjeita. Ohjeet ovat luettavissa Kamussa. Historia- ja maantieteiden laitoksen tenttejä ei ole mahdollista tehdä etätentteinä, lukuun ottamatta Exam-tenttivierailuna suoritettavia sähköisiä tenttejä yhteistyöoppilaitoksissa.

Exam-tiloissa suoritettavien tenttien tulosten ilmoittamisen määräaika lasketaan sen kuukauden 15. päivästä lukien, jona suoritus on tehty ennen 15:ttä päivää. 15. päivä ja sen jälkeen tehtyjen tenttisuoritusten tulosten ilmoittamisen määräaika lasketaan seuraavan kuukauden 1. päivästä lukien.

Opiskelija voi historian, maantieteiden ja ympäristöpolitiikan opinnoissaan vastata kuulusteluissa tai laatia kirjalliset työt koulutuksen johtosäännössä määritellyllä kielellä. Koulutuksen johtosäännöstä poikkeavat määräykset on annettu opintojaksokuvausten yhteydessä. Historia- ja maantieteiden laitoksella kandidaatintutkielmat, pro gradu – tutkielmat voidaan kirjoittaa joko suomen tai englannin kielellä. Vaikka opintojakson suorituskieli on suomi, voi opintojakson oppimateriaaleissa olla aineistoa myös muilla kielillä.

Osallistumiseen ja läsnäolovelvoitteeseen vaikuttavat opintojaksoilla käytettävät opetusmenetelmät ja toteutustavat. Ensimmäiselle opetuskerralle on osallistuttava, jotta opintojaksoon liittyvät käytännön asiat tulevat selviksi (läsnäolot/poissaolot, suoritukset, tentit). Seminaari-, harjoitus- ja suurryhmäopetuksessa (ml. työpajat) on läsnäolovelvoite. Pääsääntöisesti läsnäolovelvollisuus on 80 %, mutta opintojaksolle määritellyt tehtävät on suoritettava hyväksytysti. Poissaolon peruste ei ole esim. työasiat, luottamustoimet tai lomamatkat. Jos jollakin opintojaksolla on tästä poikkeava läsnäolovelvollisuus, se on kirjattu opetussuunnitelmaan. Opintojaksokuvauksista löytyvät kullakin opintojaksolla käytettävät opetusmenetelmät ja toteutustavat (esim. luento, seminaari, exam).

Laitos kannustaa aktiivisesti kansainväliseen opiskelijavaihtoon. Laitos on mukana useissa eri verkostoissa ja pystyy tarjoamaan vuosittain useita kymmeniä vaihto-opiskelupaikkoja ulkomailla. Vaihto-opiskelumahdollisuuksista vastaavat yliopistonlehtori Paul Fryer sekä koulutusasiantuntija Satu Malinen. Ulkomailla suoritettavien opintojen hyväksilukemisesta sovitaan alustavasti ennen vaihtoa. Lopullinen hyväksilukumenettely päätetään kuitenkin vasta vaihdosta paluun jälkeen. Learning agreement (suunnitelma vaihdossa suoritettavista opinnoista) laaditaan yhdessä pääaineen koulutusasiantuntijan kanssa.

Laitoksen tavoitteena on, että koulutusohjelmistamme valmistuu asiantuntijoita, joiden ammattitaidolle on tarvetta ja kysyntää valmistumisen jälkeen. Yhteistyösuhteet eri organisaatioiden, kuten koulujen, museoiden, ministeriöiden, arkistojen, yritysten, tiedotusvälineiden ja muiden yhteisöjen kanssa tarjoavat mahdollisuuksia opiskelijoille, mutta toimivat myös tärkeänä palautekanavana tarjoamamme koulutuksen laadusta ja kysynnästä.

Työelämäorientaation tukemiseksi opintoihin sisältyy harjoittelujakso työelämässä. Ohjattu korkeakouluharjoittelu sijoittuu asiantuntijaksi suuntautuneen pääaineiden syventäviin opintoihin. Maantieteissä, ympäristöpolitiikassa sekä asiakirjahallinnan ja arkistoalan opinnoissa harjoittelu on pakollinen. Historian pääaineopiskelijoille harjoittelu on vapaaehtoinen, mutta suositeltava. Korkeakouluharjoittelussa opiskelijat saavat käytännön kokemusta työmarkkinoille hakeutumisesta ja työelämässä toimimisesta sekä luovat kontakteja tutkinnon jälkeistä työllistymistä varten. Työharjoittelua varten voi hakea yliopiston harjoittelutukea. Opiskelijat voivat hakea harjoittelupaikkaa itse tai selata yliopistolle tulleita tarjouksia urapalveluiden hallinnoimassa palvelussa. 1.1.2024 alkaen harjoittelutuki myönnetään, kun opiskelija on löytänyt harjoittelupaikan, harjoittelu vastaa opetussuunnitelman tavoitteita ja työnantaja sitä vaatii.

Laitoksen harjoitteluvastaava on koulutusasiantuntija Satu Malinen.

Opintojaksokuvauksissa kuvataan arviointimenettely, ja tarkennettu arviointikäytäntö ja -kriteerit käydään läpi opintojakson ensimmäisellä kerralla. Opintosuorituksia arvioidaan useilla eri tavoilla. Opintosuoritukset arvioidaan kolmen viikon kuluessa tentistä tai opintojakson päättymisestä. Poikkeuksena ovat maisterin tutkintoon kuuluvat opinnäytteet, joiden tarkastusaika on koulutuksen johtosäännön mukaisesti neljä viikkoa.

Opintosuoritukset tai sen osat on suoritettava ja palautettava asetetussa määräajassa (Koulutuksen johtosääntö 30 §). Viivästyneen palautuksen peruste ei ole työasiat, luottamustoimet tai lomamatkat. Hyväksytysti suoritetun opintojakson voi suorittaa uudelleen kahdesti.

Opintojaksot arvioidaan arvosteluasteikolla 0–5 tai hyväksytty–hylätty. Opintojakson arvioinnissa noudatetaan tiedekunnan vahvistamia arvosteluperusteita. Opintojaksopalautetta kerätään opintojakson päättymisen jälkeen Pepin opintojaksopalautejärjestelmän kautta. Opettaja voi halutessaan estää opintojaksopalautteen keruun, mikäli suorittaa palautekyselyn muuta kautta tai jos kyseessä on toteutus josta palautteen kerääminen erikseen ei ole mielekästä. Laitoksen henkilökunta tapaa ainejärjestöjen edustajat kaksi kertaa lukuvuodessa, ja tapaamisissa keskustellaan opetuksen järjestelyistä ja niiden kehittämisestä.

Itä-Suomen yliopiston historia- ja maantieteiden laitoksella on mahdollista opiskella seuraavia pääaineita:

• Historia (myös aineenopettajakoulutus)
• Maantiede (myös aineenopettajakoulutus)
• Yhteiskuntamaantiede
• Ympäristöpolitiikka

Tarkemmat tiedot löytyvät Pepissä (avautuu uuteen välilehteen) olevista oppaista.

Laitoksella on lisäksi kaksi maisteriohjelmaa:

• Asiakirjahallinnan ja arkistoalan maisteriohjelma
• Environment, Natural Resources and Climate Change: Master’s Degree Programme in Environmental Policy and Law (yhdessä oikeustieteiden laitoksen kanssa).

Historia- ja maantieteiden laitoksen tarjoamia sivuaineita ovat:

• Geoinformatiikan opintokokonaisuus (25 op)
• Historian perusopinnot (25 op)
• Historian aineopinnot (35 op)
• Historian syventävät opinnot (65 op)
• Maantieteiden ja ympäristöpolitiikan perusopinnot (25 op)
• Maantieteen aineopinnot (35 op)
• Maantieteen aineopinnot, aineenopettaja (35 op)
• Rajat, Eurooppa ja Venäjä opintokokonaisuus (25 op)
• Rajat, Eurooppa ja Venäjä YUFE -opintokokonaisuus (25 op)
• Yhteiskuntamaantieteen aineopinnot (35 op)
• Yhteiskuntaoppi opetettavana aineena, perusopinnot (25 op)
• Yhteiskuntaoppi opetettavana aineena, aineopinnot (35 op)
• Ympäristöpolitiikan aineopinnot (35 op)

Tarkemmat tiedot löytyvät Pepissä (avautuu uuteen välilehteen) olevista oppaista.

Tombolo ry

Tombolo ry on Itä-Suomen yliopiston maantieteen, yhteiskuntamaantieteen ja ympäristöpolitiikan opiskelijoiden yhteinen ainejärjestö, joka on valvonut jäsentensä etuja ja järjestänyt hauskoja tapahtumia vuodesta 2015 lähtien.
Tombolo järjestää jäsenilleen aktiivisesti vapaa-ajan toimintaa ja tapahtumia ympäri vuoden. Kahvivuorot, saunaillat, liikuntavuorot, sitsit ja muut illanvietot kokoavat Tombolot yhteen useamman kerran kuukaudessa. Yhteistyötä tehdään myös yli ainejärjestörajojen yhteisten tapahtumien merkeissä. Hallitus pyrkii jatkuvasti kehittämään toimintaa jäsenistöltä saadun palautteen perusteella. Tombolo on yhteisö, jossa jokainen toivotetaan lämpimästi tervetulleeksi porukkaan!

Tombolon verkkosivut (avautuu uuteen välilehteen)

Varnitsa ry

Varnitsa ry on historian opiskelijoiden ainejärjestö Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella. Varnitsan toimintaan kuuluu historian opiskelijoiden etujen valvominen ja tarvittaessa myös niiden vaatiminen, mutta näkyvin osa Varnitsan toimintaa on erilaisten vapaa-ajan aktiviteettien järjestäminen jäsenilleen niin liikunnan kuin huvitustenkin puitteissa.

Varnitsa on perustettu vuonna 1970 ja se on siitä asti ajanut Joensuussa opiskelevien historian opiskelijoiden asiaa, ensin Joensuun yliopistossa ja nykyisin vuodesta 2010 alkaen Itä-Suomen yliopistossa.

Varnitsan verkkosivut (avautuu uuteen välilehteen)

Opiskelijan on suoritettava alempi korkeakoulututkinto ennen siirtymistä suorittamaan ylempää korkeakoulututkintoa. Kandidaatintutkintoon sisällytettyjä opintoja ei voi käyttää maisterin tutkintoon.

Pääaineen vaihtaminen Maantieteiden ja ympäristöpolitiikan hakukohteessa

Mikäli opiskelija haluaa vaihtaa kandidaatintutkinnon jälkeen maantieteen/ yhteiskuntamaantieteen/ ympäristöpolitiikan uudeksi pääaineekseen, voidaan häneltä edellyttää maantieteen/ yhteiskuntamaantieteen/ ympäristöpolitiikan täydentäviä opintoja, joita ei sisällytetä maisteritutkintoon. Myös opiskelijoiden, jotka vaihtavat LuK-tutkinnon jälkeen opettajan vaihtoehdosta maantieteilijän vaihtoehtoon, voidaan edellyttää täydentävän pääaineen opintojaan.

Hakeminen tapahtuu vapaamuotoisella muutoshakemuksella. Opinto-oikeuden muutos voi edellyttää täydentäviä opintoja. Opinto-oikeuden vaihtaminen edellyttää luopumista edeltävästä opinto-oikeudesta. Opinto-oikeuden vaihtaminen ei ole sidottu tiettyyn ajankohtaan.

Tutkinnon muuttaminen kandi+maisteritutkinnosta pelkäksi maisteritutkinnoksi

Maantieteiden ja ympäristöpolitiikan pääaine

Opiskelija, joka on valittu suorittamaan sekä kandidaatin että maisterin tutkintoa maantieteen, yhteiskuntamaantieteen tai ympäristöpolitiikan pääaineessa voidaan siirtää suorittamaan maisterin tutkintoa (maisteriopintoja) seuraavin ehdoin: Opiskelijalla on aiempi yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinto sekä hänellä on suoritettuna uuden pääaineen perus- ja aineopinnot (60 op, ei sis. kandidaatin tutkielmaa) huomioiden valmiudet maisteriopintojen suorittamiseen.

Opiskelijalta voidaan edellyttää uuden pääaineen/suuntautumisvaihtoehdon mukaisia täydentäviä opintoja. Opinnoista tulee neuvotella laitoksen koulutusasiantuntijan ja HOPS-ohjaajan kanssa. Täydentävät opinnot eivät sisälly maisterin tutkintoon. Myös opiskelijoiden, jotka vaihtavat LuK-tutkinnon jälkeen opettajan vaihtoehdosta maantieteilijän vaihtoehtoon, tai toisinpäin, voidaan edellyttää täydentävän pääaineen opintojaan.

Historian pääaine

Opiskelija, joka on valittu suorittamaan sekä kandidaatin että maisterin tutkintoa historian pääaineessa voidaan siirtää suorittamaan maisterin tutkintoa (maisteriopintoja) seuraavin ehdoin: Opiskelijalla on aiempi yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinto sekä hänellä on suoritettuna uuden pääaineen perus- ja aineopinnot (60 op, ei sis. kandidaatin tutkielmaa) huomioiden valmiudet maisteriopintojen suorittamiseen.

Opiskelijalta voidaan edellyttää uuden pääaineen/suuntautumisvaihtoehdon mukaisia täydentäviä opintoja. Opinnoista tulee neuvotella laitoksen koulutusasiantuntijan ja HOPS-ohjaajan kanssa. Täydentävät opinnot eivät sisälly maisterin tutkintoon. Myös opiskelijoiden, jotka vaihtavat opettajan vaihtoehdosta asiantuntijan vaihtoehtoon, tai toisinpäin, voidaan edellyttää täydentävän pääaineen opintojaan.

Enviroment, Natural Resources and Climate Change

Opiskelijat, joilla on opinto-oikeus ympäristöpolitiikan pääaineessa ympäristöpolitiikka (YTK/YTM) voivat vaihtaa pääaineensa, tavoitetutkintonsa ja tutkintorakenteensa englanninkieliseen maisteriohjelmaan maisterivaiheeseen siirryttäessä. Pääaineena on Environmental Policy and Natural Resource Governance.

Mikäli opiskelija haluaa vaihtaa Environmental and Climate Change Law -pääaineeseen, opiskelijalla tulee olla suoritettuna erikseen määriteltävät hakukelpoisuuden antavat oikeustieteiden opinnot.

Hakeminen tiedekunnan sisällä tapahtuu vapaamuotoisella muutoshakemuksella, eikä se ole sidottu tiettyyn ajankohtaan. Englanninkieliseen maisteriohjelmaan voi hakeutua myös opintopolun kautta maisteriohjelmien hakuaikana.

Asiakirjahallinnan ja arkistoalan maisteriohjelma

Ohjelmaan hakeutuminen tapahtuu opintopolun kautta valtakunnallisessa maisterihaussa. Asiakirjahallinnan maisteriohjelmassa tavoitetutkintona on Filosofian maisteri. Hakuehtona toimii valintaperusteiden mukainen alemman tason korkeakoulututkinto. Hakuehdot täyttävät hakijat osallistuvat asiakirjahallinnan ja arkistoalan valintakokeeseen. Valintakoe on kaksivaiheinen. Se muodostuu ennakkoon laadittavasta motivaatiokirjeestä sekä suullisesta kokeesta.

Maantiede ja yhteiskuntamaantiede

Maantieteen ja yhteiskuntamaantieteen maisterikoulutuksessa suuntautumisvaihtoehdot luonnonmaantiede FM ja geoinformatiikka FM ja YTM päättyvät 31.7.2024.
Opinnot on kuitenkin mahdollista suorittaa loppuun 31.7.2028 mennessä. Opiskelija voi siirtyä suorittamaan uutta opetussuunnitelmaa halutessaan välittömästi 1.8.2024 alkaen.

Opiskelijoille tiedotetaan suuntautumisvaihtoehdon muutoksista ja siihen liittyvistä käytännön asioista.

• Kaikki opetus järjestetään uuden opetusohjelman mukaisesti 1.8.2024 alkaen.
• Koulutusasiantuntijat ja ohjaavat opettajat antavat neuvontaa opintojen suunnittelussa.

Geospatiaalisen analyysin opintokokonaisuus

Historia- ja maantieteiden laitoksen sivuainetarjonnasta poistuu geospatiaalisen analyysin opintokokonaisuus 1.8.2024 alkaen. Opiskelijat, jotka ovat aloittaneet kokonaisuuden suorittamisen 31.7.2024 tai ennen sitä, voivat suorittaa kokonaisuuden valmiiksi vuoden siirtymäajan puitteissa 31.7.2025 saakka.

• Kaikki opetus järjestetään uuden opetusohjelman mukaisesti 1.8.2024 alkaen.
• Jos jokin pakollinen opintojakso on poistunut, eikä tilalle ole tullut korvaavaa opintojaksoa, sovitaan suorituksesta oppiaineen vastuuopettajan kanssa.
• Tarvittaessa koulutusasiantuntijat antavat neuvontaa opintojen suunnittelussa.

Historia

Historian pääaineessa luovuttiin Suomen historian ja yleisen historian pääainejaosta 1.8.2023 alkaen. Opiskelijat, joiden opinto-oikeus historian kandidaatti- ja maisterikoulutukseen on tullut voimaan 1.8.2022 tai ennen sitä, voivat valita pääaineekseen joko Suomen historian tai yleisen historian. Nämä opiskelijat saavat suorittaa humanististen tieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinnot em. pääaineissa 31.7.2029 saakka. Opiskelija voi siirtyä suorittamaan uuden pääaineen mukaista opetussuunnitelmaa halutessaan välittömästi 1.8.2023 alkaen.

Opiskelijan tulee ilmoittaa viimeistään kandidaatin tutkielmaseminaariin siirtyessään pääaineen suuntautumisvalintansa. Pääaine ilmoitetaan asiointipalvelussa. Opiskelijoille tiedotetaan koulutuksen lakkauttamisesta ja siihen liittyvistä käytännön asioista

• Kaikki opetus järjestetään uuden opetusohjelman mukaisesti 1.8.2023 alkaen.
• Mikäli jokin pakollinen opintojakso on poistunut, eikä tilalle ole tullut korvaavaa opintojaksoa, sovitaan suorituksesta pääaineen vastuuopettajan kanssa.
• Tarvittaessa koulutusasiantuntijat antavat neuvontaa opintojen suunnittelussa.

Asiakirjahallinta ja arkistoalan maisteriohjelma

Opiskelijat, joiden opinto-oikeus asiakirjahallinnan ja arkistoalan maisteriohjelmassa on tullut voimaan ennen 1.8.2023 saavat suorittaa filosofian maisterin tai yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon ohjelman nykyisissä pääaineissa 31.7.2027 saakka. Tämän jälkeen heidän on mahdollista siirtyä arkistotieteen ja asiakirjahallinnan maisteriohjelmaan. Opiskelijan siirtyessä suorittamaan opintoja Asiakirjahallinnan ja arkistoalan maisteriohjelmaan, tavoitetutkintona filosofian maisteri, aiemmin suoritetut opinnot huomioidaan mahdollisimman täysimääräisesti. Siirtyminen uuteen asiakirjahallinnan maisteriohjelmaan on mahdollista myös ennen siirtymäkauden päättymistä.

Itä-Suomen yliopistossa opiskellaan ja opetetaan kauppatieteitä sekä Joensuussa että Kuopiossa. Tutkintoja suorittamaan valitut opiskelijat ovat saaneet opinto-oikeuden suorittaa kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon ja kauppatieteiden maisterin tutkinnon tai kauppatieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinnon. Viimeksi mainitut siirtyvät kandidaatin tutkinnon jälkeen maisteriopintoihin luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekuntaan, eivätkä ole oikeutettuja käyttämään ekonomin arvonimeä. Kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneella on oikeus käyttää ekonomin arvonimeä.

Kauppatieteiden maisterin sekä filosofian maisterin tutkinnon suorittanut voi liittyä Itä-Suomen yliopiston alumniksi. Alumnitoiminta on väylä yhteydenpitoon kotiyliopistoon maisteriksi valmistumisen jälkeen. Se mahdollistaa osaamisen päivittämisen työuran aikana sekä elinikäisen oppimisen. Alumnitoiminnan kautta voit luoda esimerkiksi erilaisia kehittämishankkeita yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa.

Opiskelijalta edellytetään tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta. Opintojaksoissa noudatetaan ns. edeltävät (aikaisemmat) opinnot -sääntöä. Toisin sanoen kunkin opintojakson toteutukselle osallistumisen perusvaatimuksena on, että opintojaksokuvaukseen merkityt aikaisemmat opinnot on suoritettu.

Kauppatieteiden laitoksen järjestämille toteutuksille on ilmoittauduttava Pepissä vähintään viikko ennen opetuksen alkamista, ellei toteutuksella muuta ilmoiteta.

Opiskelijat laativat itse oman lukujärjestyksensä. Opintojen suunnittelussa on huomattava, että kaikkia aineopintojen ja syventävien opintojen vapaavalintaisia opintojaksoja ei välttämättä järjestetä joka vuosi. Opintojaksojen kuvaukset ja aikataulut löytyvät Pepistä. Mahdolliset aikataulu- ja tilamuutokset päivitetään Peppiin.

Opintojaksoihin liittyvät osasuoritukset, kuten ryhmätyöt, ovat pääsääntöisesti voimassa kuluvan lukuvuoden ajan.

Sama opintojakso voi sisältyä vain yhteen kauppatieteiden opintokokonaisuuteen. Jos opiskelija kuitenkin suorittaa useita opintokokonaisuuksia, joissa sama opintojakso on pakollisena, opintojakso hyväksiluetaan kaikkiin kokonaisuuksiin. Nämä hyväksiluetut suoritukset eivät voi sisältyä kauppatieteiden kandidaatin tai kauppatieteiden maisterin tutkinnon vähimmäislaajuuteen.

Henkilökohtainen opintosuunnitelma eli HOPS on työkalu omien opintojen suunnitteluun ja tavoitteiden selkiyttämiseen. Opiskelija suunnittelee opintonsa ja laatii HOPS:in itse. HOPS tehdään Pepissä ja sen pohjana on opetussuunnitelmassa hyväksytty tutkintorakenne. HOPS:ia voi muokata opintojen edetessä pääaineen valinnaisten opintojen sekä tutkinnon vapaasti valittavien opintojen suhteen. HOPS:n laatimisesta kerrotaan kandidaatin tutkintoon kuuluvalla Johdatus kauppatieteiden opintoihin -opintojaksolla. Pääaineen valinnan jälkeen HOPS:ia ohjaa sekä kandidaatin että maisterin tutkinnoissa pääaineen HOPS-ohjaaja. HOPS-ohjaajien yhteystiedot löytyvät kauppatieteiden opintoyhteisöstä (avautuu uudelle välilehdelle, vaatii kirjautumisen).

Opiskelija ilmoittautuu opintojakson toteutukselle Pepissä, jonka kautta ilmoittautuneille lähetetään tietoa oppimateriaalista ja muista kurssin suorittamiseen liittyvistä seikoista sekä mahdollisesti myös linkki kurssin Moodle-sivuille. Viestintä tapahtuu oletusarvoisesti opiskelijan student.uef.fi sähköpostiin.

Opiskelijan tulee seurata ajankohtaisviestintää Viva Engagessa (liity ryhmään: UEF Kauppatieteiden opiskelijat). Opiskelijoiden digitaalinen työympäristö on nimeltään Kamu. Kamussa on kauppatieteiden opintoyhteisö, josta löytyy lisätietoa opinnoista.

Osaamisen tunnustamisella (OT) tarkoitetaan menettelyä, jolla opiskelijan muualla hankittua osaamista voidaan hyväksyä osaksi opintoja. Kauppatieteiden laitoksella on mahdollista hyväksilukea ennen opintoja tai niiden aikana muualla kuin Itä-Suomen yliopistossa suoritettuja korkeakouluopintoja osaksi tutkintoa. Muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankitulla osaamisella (esim. työkokemus) ei voi saada hyväksilukuja kauppatieteiden opintojaksoihin, -kokonaisuuksiin tai tutkintoihin. Opiskelijan on kuitenkin opintojensa aikana tietyin edellytyksin mahdollista opinnollistaa osallistumistaan esim. omaan alaan liittyviin tapahtumiin.

Opintojen ja muun osaamisen hyväksilukemisesta säädetään valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) sekä yliopistolaissa (558/2009). Tämä ohje tarkentaa ja täydentää kauppatieteiden laitoksen tutkintojen ja opintokokonaisuuksien osalta akateemisen rehtorin päätöstä osaamisen tunnustamisen yleisistä periaatteista Itä-Suomen yliopistossa sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan yhteisiä OT-linjauksia.

Hyväksilukemisen yleiset periaatteet kauppatieteiden laitoksella:

• Vain kauppatieteiden tutkinnoissa tai opintokokonaisuuksissa pakollisena olevan opintojakson voi korvata. Tutkinnon tai opintokokonaisuuden vapaavalintaisiin opintoihin on mahdollista sisällyttää aiemmin tai muualla suoritettuja opintoja sellaisenaan.
• Muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa suoritettuja opintoja voidaan pääsääntöisesti hyväksilukea sisällyttämällä ja korvaamalla. Täydennyskoulutuksena suoritetusta eMBA-tutkinnosta voidaan myöntää vain korvaavuuksia, ei sisällyttämisiä. Muita kuin korkeakoulutasoisia opintoja ei voi hyväksilukea.
• Korvaavan suorituksen on laajuudeltaan ja sisällöltään vastattava korvattavaa opintojaksoa, kuitenkin niin, että yhden opintopisteen vajaus korvattavan opintosuorituksen ja muualla tai aiemmin suoritetun opintosuorituksen välillä on hyväksyttävä, mikäli opintosuorituksen osaamistavoitteet vastaavat toisiaan.
• Kauppatieteiden laitoksella ei hyväksytä osakorvaavuuksia.
• Kauppatieteiden opintoja ei voi hyväksilukea yli 10 vuotta vanhoilla opintosuorituksilla. Esimerkiksi haettaessa opintojen korvaavuutta tai yksittäisten opintojaksojen sisällyttämistä lukuvuonna 2024-2025 tarkastellaan vain lukuvuonna 2014-2015 tai sen jälkeen suoritettuja opintoja. Kokonaisia opintokokonaisuuksia hyväksiluettaessa ei noudateta vanhenemisaikaa.
• Mikäli hyväksiluetut opinnot on suoritettu suomalaisessa korkeakoulussa ja käytetty arvosteluasteikko on sama kuin Itä-Suomen yliopistossa käytetty, arvostellaan opinnot asteikolla 1-5. Jos korvaavuutta haetaan useampaan eri opintojaksoon kuuluvilla suorituksilla, arvostellaan korvaavuus arvosanalla hyväksytty. Muut hyväksiluetut opinnot arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty, eikä hyväksiluettujen suoritusten arvosanoja tällöin huomioida opintokokonaisuuden arvolausetta määriteltäessä.
• Kieli- ja viestintäopintojen hyväksiluvuista päättää kielikeskus.

Hyväksilukeminen KTK- tai KTM-tutkintoon

Aiempien opintojen perusteella ei voida hyväksilukea kandidaatintutkielmaa, pro gradu -tutkielmaa, kypsyysnäytettä eikä työharjoittelua.

Kauppatieteiden tutkinnoissa (KTK ja KTM) voi hyväksiluettuja opintoja olla enintään puolet tutkinnon vähimmäislaajuudesta (KTK-tutkinnossa enintään 90 op, KTM-tutkinnossa enintään 60 op). Tämä ei koske siirtohaussa valittuja opiskelijoita.

Opiskelijalle, joka on valittu tai siirretty suorittamaan pelkkää kauppatieteiden maisterin tutkintoa, ei hyväksilueta opintoja haku- tai siirtokelpoisuuden perusteena käytetystä tutkinnosta.

Opiskelijalle, joka on suorittanut johtamisopinnot sisältävän 347 päivän varusmiespalveluksen, voidaan sisällyttää edellä mainituista opinnoista 6 op kauppatieteiden kandidaatin tai maisterin tutkinnon muihin vapaasti valittaviin opintoihin. Tämä määräys koskee niitä, jotka ovat kotiutuneet armeijasta kesällä 1999 tai sen jälkeen.

Urheiluakatemian opintoja voidaan sisällyttää kauppatieteiden kandidaatin tai maisterin tutkinnon muihin vapaasti valittaviin opintohiin.

Hyväksilukeminen kauppatieteiden sivuainekokonaisuuksiin

Sivuaineopiskelija voi saada aiemmista korkeakoulutasoisista opinnoista korvaavuuksia sivuainekokonaisuuksien pakollisiin opintojaksoihin. Muualla suoritettuja opintoja voi myös sisällyttää kokonaisuuksiin. Sivuainekokonaisuuteen sisältyvää harjoittelua ei voi hyväksilukea.

Sivuaineessa hyväksiluettuja opintojaksoja voi olla korkeintaan puolet sivuaineen vähimmäislaajuudesta.

Lukuvuoden 2021-2022 tai sen jälkeen aloitettuihin kauppatieteiden sivuainekokonaisuuksiin ei voida sisällyttää Puolustusvoimien johtamisopintoja. Opiskelija voi hakea johtamisopintojen hyväksilukemista omalta pääainelaitokseltaan.

Hyväksilukeminen avoimen yliopiston opiskelijalle

Avoimen yliopiston opiskelija voi hakea korvaavuutta sellaiselle kauppatieteiden opintojaksolle, johon hänellä on opinto-oikeus. Hyväksilukemisessa noudatetaan tämän luvun alussa esitettyjä kauppatieteiden laitoksen yleisiä hyväksilukuperiaatteita. Avoimen yliopiston opiskelijalle voidaan kuitenkin myöntää korvaavuus riippumatta siitä, onko hyväksiluettava opintojakso pakollinen jossakin kauppatieteiden sivuainekokonaisuudessa.

Hyväksilukemisen hakeminen

Hyväksilukua haetaan sähköisesti. Katso ohjeet hakemukseen opintoyhteisöstä: Opintojen hyväksilukeminen (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

Sähköiseen hakemukseen on liitettävä:

• virallinen, oppilaitoksen myöntämä opintosuoritusote tai todistus suoritetuista opinnoista sekä
• tiedot opintosuoritusten laajuudesta, sisällöstä ja vaativuustasosta (ote opinto-oppaasta tms.)

Liitteet tulee jättää hakemukselle liitetiedostona, ei lisätietokenttään tai linkkinä lähteeseen, ja niiden alkuperä on oltava todennettavissa. Haettaessa varusmiespalveluksen johtamisopintojen hyväksilukemista, hakemuksen liitteeksi tulee liittää Puolustusvoimien myöntämä Johtajan palvelustodistus ja henkilöarviointi. Hakemukset, joista puuttuu vaadittu liite, hylätään, ja opiskelijan tulee jättää uusi hakemus.
Lomakkeen lähettämisen jälkeen opiskelija saa tiedon hakemuksen onnistuneesta jättämisestä palveluun. Kun asian hyväksyjä on käsitellyt asian, päätös lähetetään opiskelijalle sähköpostitse. Halutessaan opiskelija voi valita paperisen päätöksen. Hyväksilukemisesta kirjataan suoristusmerkintä opintotietojärjestelmään.

Aiempien opintojen hyväksilukemisen hakemukset kannattaa tehdä heti opintojen alussa, koska se helpottaa opintojen suunnittelua. Hyväksilukemisen hakemuksia vastaanotetaan ja käsitellään jatkuvalla hakumenettelyllä. Päätös hyväksilukemisesta annetaan opiskelijalle noin kuukauden kuluessa. 15.6.–15.8. aikavälillä määräaikoja ei lasketa.

Opinnollistaminen

Kauppatieteiden tutkintoihin on mahdollista opinnollistaa työelämätapahtumiin osallistumista enintään 2 op/tutkinto. Opinnollistettavan tapahtuman on liityttävä kauppatieteiden alaan. Tämän lisäksi yhteen tutkintoon voi opinnollistaa yhden kauppatieteiden ainejärjestön järjestämän yritysvierailun (1 op).

Opintopisteiden saamisen ehtona on tapahtumaan osallistumisesta sopiminen etukäteen HOPS-ohjaajan kanssa ja oppimispäiväkirjan kirjoittaminen ohjeiden mukaisesti. Jos tapahtuman opinnollistamiseen ei ole ennakkoilmoittautumista Pepissä, tulee opinnollistamisesta sopia hyvissä ajoin ennen tapahtumaa oman pääaineen hops-ohjaajan kanssa.

Kauppatieteiden opintoja ei voi hyväksilukea yli 10 vuotta vanhoilla opintosuorituksilla. Esimerkiksi haettaessa opintojen korvaavuutta tai yksittäisten opintojaksojen sisällyttämistä lukuvuonna 2024-2025, tarkastellaan vain lukuvuonna 2014-2015 tai sen jälkeen suoritettuja opintoja. Kokonaisia opintokokonaisuuksia hyväksiluettaessa ei noudateta vanhenemisaikaa. Itä-Suomen yliopiston opintorekisterissä olevat kauppatieteiden tutkintoihin kuuluvat opintosuoritukset eivät vanhene.

Opiskelijalta edellytetään tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta. Opintojaksoissa noudatetaan ns. edeltävät (aikaisemmat) opinnot -sääntöä. Toisin sanoen kunkin opintojakson toteutukselle osallistumisen perusvaatimuksena on, että opintojaksokuvaukseen merkityt aikaisemmat opinnot on suoritettu.

Kauppatieteiden laitoksen järjestämille toteutuksille on ilmoittauduttava Pepissä vähintään viikko ennen opetuksen alkamista, ellei toteutuksella muuta ilmoiteta.

Opiskelijat laativat itse oman lukujärjestyksensä. Opintojen suunnittelussa on huomattava, että kaikkia aineopintojen ja syventävien opintojen vapaavalintaisia opintojaksoja ei välttämättä järjestetä joka vuosi. Opintojaksojen kuvaukset ja aikataulut löytyvät Pepistä. Mahdolliset aikataulu- ja tilamuutokset päivitetään Peppiin.

Opintojaksojen suoritustavat ja muut tiedot ilmoitetaan opintojakson opintojaksokuvauksella tai toteutuksen kuvauksella. Opintojaksoihin liittyvät osasuoritukset, kuten ryhmätyöt, ovat pääsääntöisesti voimassa kuluvan lukuvuoden ajan. Kuitenkaan esimerkiksi aiemmin aloitettua opinnäytetyötä ei tarvitse aloittaa alusta. Jos opiskelija ei suorita opintojaksoa loppuun toteutuksella määrättynä aikana, häneltä voidaan edellyttää opintojakson uudelleensuorittaminen kokonaisuudessaan. Kauppatieteiden laitoksella ei ole rajoitettu opintojaksojen suoritus- tai uusintakertojen määrää.

Sama opintojakso voi sisältyä vain yhteen kauppatieteiden opintokokonaisuuteen. Jos opiskelija kuitenkin suorittaa useita opintokokonaisuuksia, joissa sama opintojakso on pakollisena, opintojakso hyväksiluetaan kaikkiin kokonaisuuksiin. Nämä hyväksiluetut suoritukset eivät voi sisältyä kauppatieteiden kandidaatin tai kauppatieteiden maisterin tutkinnon vähimmäislaajuuteen.

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta on antanut erillisiä määräyksiä kuulusteluista (kuulustelupäivät, ilmoittautuminen, etätentit, muut määräykset), ks. Kamu/opinto-oppaat. Lisäksi määräyksiä on annettu koulutuksen johtosäännössä. Kauppatieteiden laitoksella toteutuksen opettaja ilmoittaa mahdollisen kuulustelun muodon. Lisää tietoja tenttimisestä ja tenttimuodoista löydät opintoyhteisöstä.

Kauppatieteiden laitoksella kerätään palautetta opiskelijoilta. Palautteeseen sisällytetään opintojakson ja opetuksen arvioinnin lisäksi opiskelijan arvio omasta ko. opintojaksolla tekemästä työmäärästä ja laadusta sekä oppimisesta. Kauppatieteiden opiskelijoiden ainejärjestöt keräävät opiskelijapalautetta, jota käsitellään kauppatieteiden laitoksella.

Koulutuksen johtosäännön mukaan Itä-Suomen yliopiston opetus- ja tutkintokieli on suomi. Suomenkielisessä ohjelmassa opiskelijalla on oikeus käyttää sekä kirjallisissa että suullisissa suorituksissa suomen kieltä silloinkin, jos opintojakso toteutetaan englanninkielisenä.

Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvä opinnäytetyö kirjoitetaan lähtökohtaisesti tutkinto-ohjelman tutkintokielellä. Oikeudesta käyttää muuta kieltä opinnäytetyössä päättää yksikön koulutuksesta vastaava johtaja.

Kauppatieteiden opiskelijoille on tarjolla monia mahdollisuuksia suorittaa osa opinnoistaan ulkomaisissa yliopistoissa. Itä-Suomen yliopisto on mukana erilaisissa kansainvälisissä vaihto-ohjelmissa ja verkostoissa, joiden kautta on mahdollista päästä opiskelemaan ulkomaille. Kansainväliseen vaihtoon liittyvät ohjeet löydät Kamusta.

Ulkomailla suoritettavien opintojen liittämisestä tutkintoon tulee sopia kauppatieteiden laitoksen kansainvälisistä asioista vastaavan amanuenssin / koulutusasiantuntijan kanssa ennen vaihtoon lähtöä laadittavalla Learning Agreement:lla (LA).

Harjoittelun tavoitteena on perehtyä kauppatieteiden kandidaatin ja/tai maisterin ammattikäytäntöön jossakin organisaatiossa kotimaassa tai ulkomailla. Työharjoittelussa opiskelijan on tarkoitus harjoitella sellaisia työtehtäviä, jotka edellyttävät korkeakoulututkintoa eli joihin opiskelija voisi valmistumisensa jälkeen työllistyä. Tyypillisesti tällaiset tehtävät ovat vaativien asiakaspalvelutehtävien lisäksi kehitys- tai selvitystehtäviä. Tämän vuoksi harjoittelu suositellaan suoritettavaksi aikaisintaan toisen opiskeluvuoden jälkeen.

Yliopisto voi tukea työharjoittelua harjoittelutuella. Tuen saamisen edellytykset löytyvät Kamusta. Ulkomaiseen harjoitteluun voi hakea mm. Erasmus-apurahaa tai osallistua CIMO:n harjoitteluohjelmiin.

Työharjoittelun voi sisällyttää kandidaatin ja/tai maisterin tutkintoon (muut opinnot). Työharjoittelun voi suorittaa yhden kerran kandidaatin tutkinnon sekä yhden kerran maisterin tutkinnon vähimmäislaajuuteen. Yliopiston harjoittelutuen voi saada vain kerran opintojen aikana. Katso lisätietoja: KAMU/Tietopankki/Työelämä ja ura/ Työharjoittelu sekä Kamu/Opintoyhteisöt/Kauppatiede.

Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksella suoritetaan kauppatieteiden kandidaatin (KTK, englanniksi Bachelor of Science, Economics and Business Administration), kauppatieteiden maisterin (KTM, englanniksi Master of Science, Economics and Business Administration), kauppatieteiden lisensiaatin (KTL, englanniksi Licentiate of Science, Economics and Business Administration) ja kauppatieteiden tohtorin (KTT, englannniksi Doctor of Science, Economics and Business Administration) tutkintoja. Laitoksella on myös erillinen liiketaloustieteen ja tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelma KTK+FM, jossa filosofian maisterin tutkinto suoritetaan tietojenkäsittelytieteiden laitoksella. Kauppatieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinto on kuvattu kauppatieteiden tohtorikoulun opetussuunnitelmassa.

Kauppatieteiden kandidaatin tutkinto

Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden kandidaatin tutkinto painottaa vahvaa liiketaloustieteellistä osaamista sekä opintojen valinnaisuutta antaen opiskelijalle mahdollisuuden hallita laaja-alaiset ja edistyneet oman alansa tiedot ja ymmärtää sekä kriittisesti arvioida liiketalouden teorioita, keskeisiä käsitteitä, menetelmiä ja periaatteita. Opiskelija voi rakentaa myös oman näköistä ja yksilöllistä osaamista. Hänellä on edistyneet taidot, jotka osoittavat asioiden hallintaa, kykyä soveltaa tietoa ja kykyä luoviin ratkaisuihin monimutkaisten ja ennakoimattomien ongelmien ratkaisemiseksi. Opiskelijalla on hyvät viestintätaidot ja hän kykenee johtamaan alansa tehtäviä tai työskentelemään itsenäisesti alan asiantuntijatehtävissä. Opiskelija osaa tehdä päätöksiä ennakoimattomissa toimintaympäristöissä. Opiskelijalla on perusedellytykset toimia alan itsenäisenä yrittäjänä. Hän kykenee vastaamaan oman osaamisensa arvioinnin ja kehittämisen lisäksi yksittäisten henkilöiden ja ryhmien kehityksestä sekä hänellä on valmius jatkuvaan oppimiseen. Tutkinnon sisällä työelämärelevanssin kannalta merkittävät geneeriset taidot vaihtelevat opintojaksokohtaisesti ja ne on ilmoitettu opintojakson kuvaustiedoissa.

Kauppatieteiden maisterin tutkinto

Kauppatieteiden maisterin tutkinnon suoritettuaan opiskelija hallitsee liiketaloustieteen ja oman suuntautumisalansa käsitteet, menetelmät ja tiedot, joita käytetään itsenäisen ajattelun ja/tai tutkimuksen perusteena. Hän kykenee ratkaisemaan vaativia ongelmia tutkimus- ja/tai innovaatiotoiminnassa, jossa kehitetään uusia tietoja ja menettelyjä sekä sovelletaan ja yhdistetään eri alojen tietoja. Opiskelija kykenee työskentelemään itsenäisesti kauppatieteen alan vaativissa asiantuntijatehtävissä tai yrittäjänä myös kansainvälisessä toimintaympäristössä. Hän kykenee johtamaan ja kehittämään monimutkaisia, ennakoimattomia ja uusia strategisia lähestymistapoja. Opiskelijalla on hyvät viestintä- ja yhteistyötaidot ja hän kykenee johtamaan asioita ja ihmisiä. Hän osaa arvioida yksittäisten henkilöiden ja ryhmien toimintaa. Hän kykenee jatkuvaan oppimiseen ja on valmis kartuttamaan kauppatieteiden alan tietoja ja käytäntöjä ja/tai vastaamaan muiden kehityksestä. Opiskelijalla on valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen. Tutkinnon sisällä työelämärelevanssin kannalta merkittävät geneeriset taidot vaihtelevat opintojaksokohtaisesti ja ne on ilmoitettu opintojakson kuvaustiedoissa.

Pääaineet kauppatieteiden tutkinnoissa

Kandidaatin tutkinnossa opiskelija valitsee pääaineekseen Johtamisen, Markkinoinnin ja vähittäiskaupan, Laskentatoimen ja rahoituksen tai Laskentatoimen ja yritysjuridiikan. Maisterin tutkinnossa hän valitsee pääaineekseen yhden seuraavista: Moderni johtaminen, Innovaatiojohtaminen, Laskentatoimi, Rahoitus, Laskentatoimi ja yritysjuridiikka tai englanninkielisistä maisteriohjelmista Tourism Marketing and Management, International Business and Sales Management, Digital Marketing and Analytics, Sustainability Leadership ja Accounting and Finance.

Seuraavissa osioissa esitellään laitoksen pääaineet. Kandidaatin tutkinnon pääainekuvaukset viittaavat kyseisen pääaineen perus- ja aineopintokokonaisuuksiin. Maisterin pääainekuvaukset viittaavat kyseisen pääaineen syventävien opintojen kokonaisuuteen. Opintokokonaisuudet suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa, selittää ja määritellä opinnoissaan oppimiaan keskeisiä ilmiöitä ja teemoja sekä soveltaa oppimaansa tietoa työelämässä.

Johtaminen

Organisaatioiden kilpailukyvyn ylläpitäminen edellyttää toiminnan jatkuvaa kehittämistä ja johtamista vastuullisesti ja kannattavasti. Johtamisen opinnoissa opiskelija saa laajan kuvan johtamisen eri osa-alueista ja johtamistyön monimuotoisuudesta. Opiskelija saa käsityksen sekä johtamisajattelun kehittymisestä että modernin johtamisen ajankohtaisista teemoista. Pääaineopinnoissa tutustutaan mm. henkilöstöjohtamiseen ja esihenkilötyöhön, yritysten strategiatyöhön, tiimityöskentelyyn, muutoksen johtamisen kysymyksiin, arvopohjaiseen johtamiseen ja kestävään liiketoimintaan sekä viestinnän tärkeyteen johtamistyössä. Kursseilla yhdistyy teoriatieto ja käytännön näkökulmat ja kokemus. Johtamisen opinnot soveltuvat opiskelijalle, joka tähtää asiantuntija-, esihenkilö- tai johtamistehtäviin, on kiinnostunut tekemään töitä ihmisten parissa sekä on kiinnostunut arvopohjasiesta johtamisesta ja organisaatiokäyttäytymisestä.

Markkinointi ja vähittäiskauppa

Markkinoinnin ja vähittäiskaupan opinnoissa yhdistetään markkinoinnin, kuluttajakäyttämisen ja kansainvälisen vähittäiskaupan osaamista. Markkinointi ja vähittäiskauppa -pääaineen opinnoissa keskitytään markkinoinnin johtamiseen, kuluttajakäyttäytymiseen, toimitusketjujen johtamiseen sekä digitalisaatioon, B2B- ja B2C-asiakkuuksiin sekä kansainvälisen kilpailukyvyn johtamiseen. Markkinoinnin ja kansainvälisen vähittäiskaupan opinnot soveltuvat hyvin opiskelijalle, joka on kiinnostunut yhdistämään nykyteknologiaa sekä ihmisten kohtaamista monipuoliseen strategiatyöskentelyyn.

Laskentatoimi ja rahoitus

Laskentatoimen tehtäviin kuuluu organisaation toimintaa kuvaavan taloudellisen tiedon kerääminen, rekisteröiminen ja analysoiminen sekä liiketoiminnan kehittäminen taloudelliseen tietoon nojautuen. Rahoituksen opiskelu antaa puolestaan valmiuksia mm. rahoitusmarkkinoiden toiminnan hahmottamiseen sekä organisaation lyhyen ja pitkän aikavälin rahoituksen suunnitteluun. Laskentatoimen ja rahoituksen pääaineessa opiskellaan yritysten ja muiden organisaatioiden taloudellisen toiminnan suunnittelua, hallintaa ja mittaamista.

Kandidaatin tutkinto laskentatoimen ja rahoituksen pääaineessa sisältää ydinosaamisen laskentatoimesta ja rahoituksesta. Aineopinnot sisältävät syvemmälle meneviä opintoja ulkoisesta laskentatoimesta, johdon laskentatoimesta ja rahoituksesta sekä oman kiinnostuksen mukaan esimerkiksi tilintarkastuksesta. Lisäksi aineopintoihin sisältyy kandidaatin tutkielma, jonka aihe valitaan omalta suuntautumisalueelta.

Laskentatoimi ja yritysjuridiikka

Laskentatoimi ja yritysjuridiikka sisältää ydinosaamisen laskentatoimesta ja yritysjuridiikasta sekä oman kiinnostuksen mukaan esimerkiksi verotuksesta. Laskentatoimen tehtävänä on kerätä, rekisteröidä ja analysoida organisaation toimintaa kuvaavia taloudellisia tunnuslukuja eri käyttötarkoituksia varten. Sisäinen laskentatoimi tuottaa suunnitelma- tai tarkkailulaskelmia yrityksen sisäiseen käyttöön johdon päätöksenteon tueksi. Ulkoinen laskentatoimi puolestaan tuottaa tietoja yrityksen ulkopuolisille sidosryhmille, kuten rahoittajia ja verottajaa varten. Ulkoinen laskentatoimi on hyvin pitkälle lakisääteistä raportointia, johon liittyy läheisesti myös verotus ja yritysjuridiikka kokonaisuudessaan. Laskentatoimen ja yritysjuridiikan pääaineessa opitaan hallitsemaan ydinasiat kirjanpidosta, tuloslaskennasta, tilinpäätöksestä, elinkeinoverotuksesta sekä yhtiöoikeudesta. Laskentatoimen ja yritysjuridiikan pääaine sopii kaikille, jotka haluavat tulevaisuudessa työskennellä taloudellista osaamista vaativien työtehtävien parissa.

Opetussuunnitelmat

Pääaineiden opetussuunnitelmat (tutkintorakenteet) on kerrottu Pepissä (avautuu uuteen ikkunaan) olevissa opinto-oppaissa.

Moderni johtaminen

Modernin johtamisen maisteriohjelmassa on mahdollisuus suuntautua joko ihmisten johtamiseen tai kannattavan liiketoiminnan johtamiseen. Ihmisten johtamisen opintojaksoilla käsitellään arvopohjaista johtamista, asiantuntijaorganisaation johtamista, osuuskuntien johtamista sekä etäjohtamista ja digitaalista viestintää. Liiketoiminnan johtamisen opintojaksoilla teemoina ovat brändijohtaminen, strateginen laskentatoimi ja kuluttajakäyttäytyminen. Modernin johtamisen maisteriohjelmasta valmistuva osaa johtaa, organisoida ja motivoida ammattilaisia ja asiantuntijoita yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä maisteriohjelma sopii opiskelijalle, joka tähtää asiantuntija-, esihenkilö- tai johtamistehtäviin.

Innovaatiojohtaminen

Innovaatiojohtamisen pääaineessa opitaan kehittämään työyhteisöjä ja asiakaslähtöistä liiketoimintaa. Vastaavaa oppimiskokonaisuutta ei ole tarjolla muissa yliopistoissa. Opiskelija oppii edistämään ja johtamaan uudistumista, luomaan ja tunnistamaan uuden liiketoiminnan mahdollisuuksia sekä arvioimaan niiden kestävyysvaikutuksia. Opinnot ruokkivat luovaa ja analyyttistä osaamista ja antavat taitoa ja rohkeutta ratkoa innovaatioiden ja uudistamisen haasteita. Maisteriopintojen aikana opiskelija rakentaa oman innovaatiojohtamisen asiantuntijaprofiilinsa tutkimuskurssien ja pro gradu -työn kautta. Opiskelija oppii luomaan uutta tietoa sekä hankkimaan, hyödyntämään ja arvioimaan sitä. Hän osaa käyttää erilaisia menetelmiä innovoinnissa ja muutoksen johtamisessa, pystyy toteuttamaan haastavia kehitysprojekteja ja osaa hyödyntää liiketoiminnan uusia ansaintamalleja. Innovaatiojohtamisesta valmistunut opiskelija on vastuullinen, eettistä liiketoimintaa ymmärtävä ja toteuttava esimies tai johtaja. Opinnot avaavat monipuolisia uramahdollisuuksia kestävän liiketoiminnan ja innovaatioiden asiantuntijana, liiketoiminnan, markkinoinnin ja henkilöstön kehittämis- ja johtotehtävissä tai yrittäjänä kansainvälisessä liiketoimintaympäristössä.

Laskentatoimi

Laskentatoimen maisteriohjelman suorittaminen antaa erinomaiset valmiudet vaativiin yrityksen talousjohdon tehtäviin sekä tilinpäätösten analysointi- ja tilintarkastustehtäviin. Laskentatoimen maisteriohjelmassa voit painottaa opintojasi ulkoiseen laskentatoimeen (financial accounting) tai sisäiseen eli johdon laskentatoimeen (management accounting). Laskentatoimen maisteriohjelma antaa myös erinomaiset valmiudet vastuuraportoinnin (sustainability reporting) edellyttämän tiedon tuottamisessa ja varmentamisessa. Laskentatoimen maisteriohjelmasta valmistuneet työllistyvät mm. talousjohtajan, controllerin, talouspäällikkön, tilintarkastajan, liikkeenjohdon konsultin, ja analyytikon tehtäviin. Opintojen tarjonnassa on myös huomioitu mahdollisuudet suorittaa HT/KHT-tutkintoa ja JHT-tutkintoa varten vaadittavat opinnot, mukaan lukien kestävyysraportointiin liittyvät vaatimukset.

Rahoitus

Rahoituksen maisteriohjelmassa perehdytään syvällisesti rahoituksen teorioihin. Opiskelijat oppivat soveltamaan teorioita käytännön tilanteisiin, kuten sijoitusten analysointiin, riskienhallintaan ja rahoituspäätöksiin. Ohjelma vahvistaa myös opiskelijoiden valmiuksia analyyttiseen ajatteluun ja kykyä ratkaista rahoituksen alaan liittyviä haasteita. Opiskelijat oppivat hyödyntämään kehittyneitä, esimerkiksi tekoälyä hyödyntäviä työkaluja ja analyyttisiä menetelmiä rahoitukseen liittyvässä päätöksenteossa. He saavat myös käytännön kokemusta taloudellisen datan analysoinnista ja tulkinnasta. Eettisyyden ja vastuullisuuden merkitys korostuu rahoitusalalla, ja niihin liittyvät sisällöt ovat keskeinen osa myös rahoituksen maisteriohjelmaa. Rahoituksen maisteriohjelmasta valmistuneet voivat työllistyä monipuolisesti rahoitusalan eri sektoreilla. Mahdollisia ammattinimikkeitä ovat esimerkiksi sijoitusanalyytikko, varainhoitaja, rahoituspäällikkö, rahoitusjohtaja, rahoituskonsultti tai controller.

Laskentatoimi ja yritysjuridiikka

Yhä useammin työelämässä tarvitaan osaamista, jossa yhdistyy yritystalouden ja yritysoikeuden osaaminen. Laskentatoimen ja yritysjuridiikan maisterivaiheen pääaineensa yhdistyvät nämä yritystoiminnan kannalta keskeiset opinnot. Tämän lisäksi tarjolla on syventäviä opintoja esimerkiksi tilintarkastukseen ja kirjanpitoon, verotukseen, kansainväliseen kauppaoikeuteen tai yrityksen talouden ohjaukseen.

Laskentatoimen ja yritysjuridiikan opinnoissa opiskelija saa tarvittavat tiedot ja taidot menestyäkseen taloudellista ja juridista osaamista edellyttävissä liike-elämän ja tilintarkastusyhteisöjen asiantuntija- ja johtotehtävissä. Opiskelija oppii tulkitsemaan ja tuottamaan yritysten taloudellista informaatiota sekä ymmärtämään ja ohjaamaan yrityksen toimintaa myös juridisesta näkökulmasta. Valmistuttuaan laskentatoimen ja yritysjuridiikan maisteriohjelmasta maisteri osaa soveltaa laskentatoimen ja yritysjuridiikan osaamista yritysten päivittäisten ongelmien ratkaisemisessa sekä strategisessa johtamisessa, osaa luoda uusia toimintamalleja talouden johtamiseen muuttuvassa lainsäädännöllisessä toimintaympäristössä, osaa soveltaa erityisesti tilastollisia tutkimusmenetelmiä laskentajärjestelmän tuottaman datan analysointiin, ymmärtää laskentatoimen ja yritysjuridiikan tutkimusperinteet ja osaa soveltaa niitä tuottaakseen informaatiota yritysten ja organisaatioiden päätöksenteon tueksi sekä ymmärtää ja on saanut valmiudet tilintarkastustoiminnan periaatteisiin, lainsäädäntöön ja käytäntöihin.

Laskentatoimen ja yritysjuridiikan pääaine sopii opiskelijalle, joka on kiinnostunut laskentatoimesta, juridiikasta ja yrityksen johtamisesta. Se tarjoaa opiskelijalle monipuoliset uramahdollisuudet asiantuntijatehtävissä sekä esimies- ja johtotehtävissä. Pääaineen opinnoissa on mahdollista erikoistua johonkin osa-alueeseen, esimerkiksi kansainväliseen tilinpäätösraportointiin.

Tourism Marketing and Management

(teaching primarily at Joensuu campus)

Students graduating from Tourism Marketing and Management have an in-depth understanding of tourism business and especially about the risks and opportunities in the field. They know central theoretical frameworks, models, and tools of tourism business and can apply them in practice to develop the field and businesses in a sustainable way. Our students are team players who can work with people from all over the world in virtual and real-world environments to solve advanced business challenges in a creative way.

Our students have skills and knowledge to identify and find solutions for even the most difficult tourism business-related problems. They have specialized in nature, wellbeing, and sustainable tourism as well as digital technologies. They understand the role of research, data, and information when making decisions and plans in tourism business and can adapt to the rapidly changing business situations. Our students can conduct analytical, methodologically reliable and practically valuable research to support decision-making processes in tourism businesses and academia.

Tourism Marketing and Management students have a profound understanding of the tourism industry, its challenges, and possibilities. They are motivated to constantly learn and try out and test new things. They are resourceful, efficient and enthusiastic professionals with high work morale, and are not afraid of new challenges. Our students have worked with real businesses and destinations during their studies and are able to find relevant employment in tourism marketing and management through their and program’s networks or continue to doctoral studies.

International Business and Sales Management

(teaching primarily at Kuopio campus)

The International Business and Sales Management programme is an option for students who have conducted any of the bachelor’s degree programmes at the UEF Business School or for those who have been directly accepted to this master’s programme. This programme offers a combination of International Business and Sales Management courses providing in-depth understanding of the international business environment and firm's approaches to doing business and sales across borders.

The programme centers on three core themes: internationalization of firms, business-to-business sales, and cross-cultural communication. The content of the programme is comprised of the latest theoretical literature and case exercises, group work and collaboration between peer students, faculty and companies. Internationally distinguished academics will bring their state-of-the-art knowledge, and companies will provide real-life case projects to ensure that the education is also practical. A variety of teaching methods guarantees an interesting, challenging and motivating learning environment.
Our programme offers students the possibility to become a successful leader and sales professional in the international business arena. The gained competence opens numerous career opportunities for example in international business expert, consultant, and sales, account, marketing or strategic management positions at local, national, international and global levels. Additionally, the program provides tools to pursue a career in an academic field.

Digital Marketing and Analytics

(Joensuu and Kuopio campuses)

The Digital Marketing and Analytics programme is a possible option for students who have conducted any of the bachelor’s degree programmes at the UEF Business School, or for those who have been directly accepted to this Master’s programme. 2Digital Marketing and Analytics is a two-year Master's degree programme that combines state-of-the-art academic research and practitioner insights into teaching. The programme is designed for students who want to develop well-informed marketing insights based on relevant and meaningful data. Core themes emphasized in the programme relate to topics such as digital marketing, analytics, platform economy, sensory marketing, and customer behavior. The study modes contain individual and collaborative learning including expert lectures, interactive workshops, flipped learning, case exercises, and industry collaboration.

The students will acquire knowledge and ability to operate in key marketing roles in various business environments. Our graduates become marketing managers, digital marketers, system designers, data analysts, researchers, consultants, and entrepreneurs.

Sustainability Leadership

Sustainability Leadership is a two-year Master's degree programme that combines high-level teaching in business studies with working life oriented educational objectives. The programme provides students with a carefully designed degree to empower individuals and organisations to take leadership in sustainability transition and to meet today’s working life requirements related to sustainability leadership. Core themes emphasized in the programme relate to topics such as circular and social economy, digitalization and sustainability, future leadership, and sustainable entrepreneurship. The study modes contain individual and collaborative learning including expert lectures, interactive workshops, flipped learning, case exercises, and industry collaboration.

Accounting and Finance

The Accounting and Finance programme is designed to provide students with a curriculum that combines advanced accounting practices, financial analysis techniques, and finance. The programme also prepares students to address the evolving challenges and opportunities in the financial sector, where sustainability and AI play increasingly central roles. Students gain a comprehensive understanding of the theoretical foundations of accounting and finance while exploring how sustainable practices and AI-driven strategies can drive financial performance, mitigate risks, and promote responsible decision-making. Students learn to utilize advanced tools and analytical methods, such as those applying artificial intelligence in financial analysis and decision-making. They will also gain hands-on experience in financial modelling, data analysis, and forecasting techniques.

Overall, the MSc programme in Accounting and Finance provides a comprehensive higher education that equips students with the necessary skills and knowledge to thrive in the dynamic field of accounting and finance. The programme places a strong emphasis on developing critical thinking, problem-solving, and analytical skills. It also fosters a collaborative learning environment, encouraging students to engage in discussions and teamwork as well as research projects in collaboration with faculty members. Graduates can pursue roles such as financial analyst, investment banker, auditor, financial consultant, tax advisor, risk manager, or auditor in various sectors, including banking, financial services, consulting firms, corporations, government agencies, and non-profit organizations.

Opetussuunnitelmat

Pääaineiden opetussuunnitelmat (tutkintorakenteet) on kerrottu suomenkielisten tutkintojen oppaissa  Pepissä (avautuu uuteen ikkunaan) sekä englanninkielisten maisteriohjelmien oppaissa Pepisssä (avautuu uuteen ikkunaan).

Pääaineen valinta

Kauppatieteissä kandidaatin opintojen ensimmäisen vuoden aikana opiskelija valitsee pääaineen, johon erikoistuu. Tarjolla on neljä pääainetta. Opiskelija vahvistaa pääainevalintansa opintoyhteisöstä löytyvällä lomakkeella (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen). Pääaineen vaihtoa voi hakea kandidaatin opintojen aikana edellä mainitulla lomakkeella.

Aiemmin aloittaneet kauppatieteiden kandidaatin tai maisterin tutkintoa suorittavat opiskelijat voivat siirtyä suorittamaan siirtymähetkellä voimassa olevaa viimeisintä oman pääaineensa tutkintorakennetta palauttamalla opintoyhteisössä löytyvän edellä mainitun lomakkeen. Opiskelijan suorittamat opintojaksot huomioidaan uudessa rakenteessa soveltuvin osin. Jos opiskelija siirtyy suorittamaan kandidaatin tutkintoa uusimman rakenteen mukaan, tällöin tulee myös maisterin tutkinto suorittaa saman lukuvuoden tai sitä myöhemmin voimaan tulleen rakenteen mukaisesti. Siirtymäsäännöt ja opintojaksoja koskevat muutokset löytyvät tästä oppaasta.

Opiskelija voi aloittaa maisteriopintojen suorittamisen, kun hän on suorittanut n. 120 opintopistettä kandidaatin tutkinnon opintoja. Opiskelija vahvistaa maisterin pääainevalintansa täyttämällä opintoyhteisön lomakkeen (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

Mikäli opiskelija valitsee kandidaatin tutkinnon pääaineesta poikkeavan maisterin tutkinnon pääaineen, voidaan häneltä edellyttää täydentäviä opintoja. Näin varmistetaan, että opiskelijalla on ko. pääaineessa maisterin tutkintoon vaaditut valmiudet. Lisätietojen kauppatieteiden laitoksen koulutusasiantuntijoilta.

Siirto suorittamaan pelkkää kauppatieteiden maisterin tutkintoa

Alemman korkeakoulututkinnon suorittanut opiskelija, joka on valittu suorittamaan sekä kauppatieteiden kandidaatin että kauppatieteiden maisterin (KTK+KTM) tutkintoa, voidaan dekaanin päätöksellä siirtää suorittamaan ainoastaan kauppatieteiden maisterin tutkintoa, jos hän on suorittanut liiketaloustieteellisiä johtamisen, markkinoinnin, laskentatoimen ja/tai rahoituksen opintoja vähintään 60 op sekä edellisessä taulukossa esitetyt, opiskelijan valitseman maisteripääaineen edeltävät opinnot. Vaadittuun 60 opintopisteeseen voidaan lukea edellä mainittujen lisäksi yksi kurssi tai enintään 6 op jokaista seuraavista: kansantaloustiede, logistiikka, matematiikka ja yritysoikeus. Mainittuihin liiketaloustieteellisiin opintoihin ei lueta kieli- ja viestintäopintoja, tutkimusmenetelmäopintoja, harjoittelua tai opinnäytetyötä.

Siirto kauppatieteiden maisterin tutkintoa suorittamaan tapahtuu opiskelijan hakemuksesta (Kamu/Opiskelijan käsikirja/Lomakkeet). Mikäli kauppatieteiden maisterin koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi on välttämätöntä, yliopisto voi vaatia opiskelijaa suorittamaan maisterin tutkinnon opintojen (120 opintopistettä) lisäksi täydentäviä opintoja enintään 60 opintopistettä. Mahdolliset täydentävät opinnot määrittelee kunkin pääaineen hops-ohjaaja. Mikäli täydentävien opintojen määräksi muodostuu yli 60 op, hakijaa ei voida siirtää suorittamaan kauppatieteiden maisterin tutkintoa.

Suoraan maisteriopintoihin valitut tai siirretyt opiskelijat eivät voi sisällyttää maisterin tutkinnon vähimmäislaajuuteen (120 op) seuraavia kauppatieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluvia opintoja: 1) kaikille yhteiset muut pakolliset opinnot (45 op), 2) pakolliset kieli- ja viestintäopinnot (23 op) pois lukien opiskelijat, joiden koulusivistyskieli on suomi, mutta jotka eivät ole suorittaneet asetuksen mukaisia pakollisia kieli- ja viestintäopintoja alempaan korkeakoulututkintoon, 3) kaikille pakollisia opintojaksoja Johtamisen perusteet, Markkinoinnin perusteet, Laskentatoimen perusteet, Rahoituksen perusteet sekä Yritysjuridiikan perusteet, tai mitään edellä mainittuja vastaavia opintoja.

Pääaineen vaihtaminen

Pääaineen vaihtaminen kandidaatin tutkinnossa

Kandidaatin tutkinnon pääaineen voi vaihtaa lomakkeella.

Niiden KTK+FM-opintoihin valittujen opiskelijoiden, jotka haluavat vaihtaa KTK+KTM-opintoihin, tulee hakea siirtohaussa ennen kandidaatin tutkinnon suorittamista. Hakijan tulee täyttää siirtohaun hakukelpoisuusvaatimukset. KTK-tutkintoa tulee siirtyä suorittamaan sen lukuvuoden tutkintorakenteen mukaisesti, jona opiskeluoikeus KTK+KTM-koulutukseen alkaa. 14

Pääaineen vaihtaminen maisterin tutkinnossa

Suoraan englanninkielisiin maisteriohjelmiin valitut opiskelijat voivat vaihtaa pääainetta toiseen englanninkieliseen maisteriohjelmaan edellyttäen, että tavoitetutkinto ei vaihdu. Apurahan saaneelle opiskelijalle ei kuitenkaan myönnetä uutta apurahaa, se myönnetään vain kerran.

KTK+KTM-opintoihin valitut sekä suoraan maisteriopintoihin valitut tai siirretyt opiskelijat voivat vaihtaa pääainettaan lomakkeella.

Uuden pääaineen voi valita kaikista laitoksen tarjoamista suomen- tai englanninkielisistä maisteriohjelmista. Opiskelija voi siirtyä uuteen pääaineeseen vasta, kun hän on suorittanut luvun 5.1 taulukossa määritetyt täydentävät opinnot. Uuteen pääaineeseen siirtyvän tulee siirtyä uusimpaan siirtymähetkellä voimassa olevaan tutkintorakenteeseen. Opinnot tulee suorittaa kokonaisuudessaan ohjelman opetussuunnitelman mukaisesti (esim. lähiopetukseen osallistuminen).

Joensuun kampuksen kauppatieteiden opiskelijoiden ainejärjestö on Optimi ry (avautuu uuteen välilehteen) ja Kuopion kampuksen kauppatieteiden opiskelijoiden ainejärjestö on Preemio ry (avautuu uuteen välilehteen).

Oikeustieteiden laitos (avautuu uuteen välilehteen) on monipuolinen juridiikan ammattilaisten kouluttaja, jonka opetus perustuu kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettuun tutkimukseen.

Laitoksellamme suoritettavat oikeustieteellisen alan tutkinnot (ON/OTM) antavat virkakelpoisuuden esimerkiksi tuomarin, asianajajan ja syyttäjän tehtäviin. Yleisjuristien ohella laitokselta valmistuu tiettyyn oikeudenalaan erikoistuneita hallintotieteiden maistereita.

Opetuksessa korostuu juristille tärkeät ongelmanratkaisu-, tiedonhallinta- ja argumentointitaidot. Työelämässä keskeisiä kirjoitus- ja vuorovaikutustaitoja kehitetään pienryhmäopetuksessa. Laitoksellamme on runsaasti kansainvälisiä opiskelijoita ja kaksi englanninkielistä maisteriohjelmaa.

Oikeustieteiden laitos on kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettu tutkimus- ja opetusyksikkö, jonka vahvuusalueita ovat erityisesti ilmasto-, energia- ja ympäristöoikeus, empiirinen oikeustutkimus, hyvinvointioikeus sekä oikeudellinen ratkaisutoiminta.

Oikeustieteiden laitoksella ohjauksen tavoitteena on tukea opintojen sujuvaa etenemistä, opiskelijan asiantuntijuuden kehittymistä sekä yliopistoyhteisöön kiinnittymistä. Ohjauksen tavoitteena myös vahvistaa opiskelijoiden toimijuutta sekä fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Lähtökohtana on opiskelijan vastuu omista opinnoistaan, jota laitoksen opetus ja ohjaus tukevat. Laitoksen ohella yliopisto tarjoaa opiskelijalle lukuisia ohjauspalveluja (lisätietoa KAMUssa).

Ohjauksen tavoitteet ja niitä toteuttavat käytännöt

Asiantuntijuuden kehittyminen:

• osaamisperustainen ja argumentaatiotaitoja kehittävä opetussuunnitelma
• opintojaksokohtainen palaute ja osaamisen reflektointi (mm. itse- ja vertaisarviointi)
• opintopiirit
• opiskelutaitopajat
• opettajatuutorointi
• HOPS-ohjaus
• harjoitteluohjaus
• kv. vaihdon ohjaus
• tutkielmien ohjaus
• uraohjaus

Yliopistoyhteisöön kiinnittyminen:

• tervetulomateriaali
• orientaatio
• opiskelijatuutorointi
• opettajatuutorointi
• opintopiirit
• erityisesti opintojen alkuvaiheen opetus

Opintojen sujuva eteneminen:

• orientaatio
• opiskelijatuutorointi
• opettajatuutorointi
• opintojen seurantakyselyt
• HOPS-ohjaus
• pääaineiden opintopolut ja pääaineiden HOPS-ohjaajat

Opintojen ohjaukseen oikeustieteiden laitoksella sisältyy:

• koulutusasiantuntijan (ent. amanuenssin) neuvonta
• opiskelijatuutorointi
• opettajatuutorointi
• opiskelutaitojen ohjaus
• Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)
• pääaineiden opintopolut (HTK/HTM-tutkinnot) ja HOPS-ohjaajat
• opintopiirit
• opintojaksokohtainen ohjaus ja palaute
• tutkielman ohjaus
• uraohjaus

Koulutusasiantuntijoiden opintoneuvonta

Koulutusasiantuntijat (ent. amanuenssit) Riitta Sinkkonen, Tuula Joro ja Milla Romppanen antavat yleistä opintoneuvontaa ja ovat tukena opintojen suunnittelussa. Heihin voit olla yhteydessä, jos sinulla on kysyttävää esim. henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisesta, aiempien opintojen hyväksilukemisesta, lisäajan hakemisesta opintoihin tai valmistumisesta.

Opiskelijatuutorointi

Opiskelijatuutorit ottavat uudet opiskelijat vastaan orientaatioviikon alussa. He toimivat uusien opiskelijoiden tukena opintoyhteisöön ja opiskelijakavereihin tutustumisessa ja opintoihin kiinnittymisessä. Opiskelijatuutorit auttavat opintoihin liittyvien käytännön asioiden opettelussa sekä järjestävät tapahtumia, joissa opiskelijat pääsevät tutustumaan toisiinsa. Oikeustieteiden opiskelijatuutoreiden nimet ja yhteystiedot löytyvät uusien opiskelijoiden Smart Start -oppaista.

Tuutorikoulutukseen osallistumisesta ja tuutorina toimimisesta opiskelija saa 4 opintopistettä (muita opintoja, ei kuulu pääaineopintoihin). Tuutorointiin annetaan koulutusta, josta vastaavat koulutuspalvelut ja oikeustieteiden laitos. Tuutorit valitaan keväisin hakemusten perusteella.

Opiskelutaitojen ohjaus

Oikeustieteiden opinnoissa tarvittavat taidot kehittyvät vähitellen opintojen kuluessa, osana opintojaksojen opiskelua. Jaksojen opetukseen sisältyy myös opiskelutaitojen ohjausta. Opiskeluvalmiuksien kehittyminen ja tunnistaminen on erityisen huomion kohteena ensimmäisen lukuvuoden aikana. Opiskelijatuutorit ja opettajatuutorit tukevat oikeustieteen opiskelun käynnistymisessä.

Pääaineiden opintopolut (HTK/HTM-tutkinnot) ja HOPS-ohjaajat

HTK- ja HTM-opiskelijat valitsevat itselleen yhden pääaineen, jonka perus-, aine- ja syventävät opinnot muodostavat tutkinnon rungon. Pääainevalinnan sekä sivuaineiden valinnan tueksi laitoksella on määritelty esimerkinomaisia opintopolkuja, jotka kuvaavat opiskelijan opintovaihtoehtoja kussakin pääaineessa sekä näiden työllisyysnäkymiä. Lisäksi kussakin pääaineessa on yksi tai useampi HOPS-ohjaaja, jolta voit pyytää apua pää- ja sivuainevalintoihin esimerkiksi työllistymisen näkökulmasta. Opintopolut ja HOPS-ohjaajien tiedot löytyvät Oikeustieteiden opintoyhteisöstä.

Opintojaksokohtainen ohjaus ja palaute

Yksittäisten opintojaksojen opetukseen sisältyy opiskelutaitojen kehittämistä, esimerkiksi ohjausta kunkin jakson tentissä tai tehtävissä tarvittavista toimintatavoista. Opintojaksoihin sisältyy myös esimerkiksi opiskelijoiden itse- ja vertaisarviointia, jotka vahvistavat opiskelijan kykyä arvioida ja jäsentää oppimistaan. Oikeustieteen opiskelutaitojen kehittymiseksi on tärkeää osallistua opetukseen.

Koulutuksen johtosäännön 34 §:n mukaan opiskelijalla on lisäksi oikeus saada tietoonsa arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan ottamalla yhteyttä opintojakson arvioinnin suorittaneeseen opettajaan. Opiskelijalle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen ja muuten tallennettuun opintosuoritukseen.

Tutkielmien ohjaus

Tutkielmaseminaarit sisältävät ohjausta, jonka tavoitteena on tukea opiskelijaa muun muassa tutkimuskysymysten asettamisessa, tutkimusmenetelmien ja -aineiston käyttämisessä sekä tutkielmaprosessin onnistuneessa toteutuksessa. Ohjauksesta vastaa kunkin seminaarin vastuuopettaja, ja ohjauksen keinoina käytetään myös opiskelijoiden vertaisohjausta. Lisätietoa saa seminaarien vastuuopettajilta.

Uraohjaus

Uraohjaus on koko opintojen ajan kestävä prosessi. Oikeustieteiden laitoksen opintojaksojen sisällöt ja monimuotoiset suoritustavat tukevat työelämätaitojen ja -valmiuksien karttumista. Asiantuntijuuden kehittymistä ja opiskelijan omia tavoitteita arvioidaan opettajatuutorin kanssa käytävissä HOPS-keskusteluissa. Myös pääaineiden HOPS-ohjaajat ja graduohjaajat tukevat työelämätavoitteita vastaavissa opintovalinnoissa.
Yliopisto tarjoaa opiskelijoille erillisiä uraohjausopintojaksoja, ja OTM-opiskelijat voivat suorittaa yhdessä Lakimiesliiton kanssa toteutettavan opintojakson Työnhaun verkkovalmennus OTM-opiskelijoille.

Harjoittelun ja opiskelijavaihdon vastuuhenkilöt

Oikeustieteiden laitoksen harjoitteluvastaavana toimii Niina Gråsten ja kansainvälisen opiskelijavaihdon vastuuhenkilönä kv-koordinaattori Mia Kilpeläinen.

HOPS eli henkilökohtainen opintosuunnitelma on opintojen suunnittelun väline. HOPSin tarkoituksena on auttaa muodostamaan kokonaiskuva tutkinnosta ja siihen sisältyvistä opinnoista sekä niiden etenemisestä. HOPSissa hahmotellaan tutkintoon sisältyville opinnoille suoritusaikataulu ja laaditaan suunnitelma tutkinnon suorittamiseksi. Opintojen edetessä suunnitelma tarkentuu ja HOPSia päivitetään. Opiskelija voi poiketa suunnitelmistaan, mutta hänen tulee varmistaa, että suoritettavat opinnot vastaavat tutkinnon opetussuunnitelmaa. HOPSiin kuuluu myös omien lähtökohtien, tavoitteiden, urasuunnitelmien ja opiskelutaitojen pohdinta. HOPSin laatimisen lähtökohtina ovat opetussuunnitelma ja tutkintorakenne sekä opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet. Jo opintojen alkuvaiheessa HOPSiin kannattaa sisällyttää myös mahdollinen kansainvälinen vaihto-opiskelu ja työharjoittelun suorittaminen. HOPSia suunnitellessaan opiskelja voi mahdollisuuksiensa mukaan ottaa huomioon myös työelämän osaamistarpeet sekä omat uratoiveensa, ja valita valinnaisista opinnoista näitä toiveita ja tarpeita tukevia opintoja.

Opiskelija laatii itse HOPSin, jonka koulutusasiantuntija/amanuenssi tarkastaa ja hyväksyy. Opiskelija voi halutessaan pyytää apua HOPSin laadintaan esimerkiksi pääaineensa HOPS-ohjaajalta. OPSiin voi mahdollisesti sisältyä virheitä, joita opettajatuutori tai koulutusasiantuntija/amanuenssi eivät huomaa. Tiedekunnan vahvistamat opetussuunnitelmat ja opiskelijan tavoitetutkintoon jo suorittamat opinnot määrittelevätt tutkinnosta puuttuvat opinnot. HOPS ei siis ole opiskelijan hakemus tutkintoon kuuluvista opinnoista eikä opettajatuutori/HOPS-koordinaattorin hyväksyntä tarkoita, että tutkinto myönnettäisiin HOPSisssa esitetyn mukaisesti.

HOPS-työskentely toteutetaan seuraavasti:

Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot

HTK-tutkinnon HOPS Suositeltavaa on, että kaikki HTK-opiskelijat suorittavat ensimmäisenä opintovuonna Yleiset oikeusjärjestysopinnot (60 op) -kokonaisuuden, jonka kuluessa opiskelijalle muodostuu yleiskuva eri oikeudenaloista myös oppiaineina, mikä osaltaan edesauttaa HTK-tutkinnon pääaineen ja mahdollisen oikeustieteiden sivuaineen valintaa.

Opettajatuutori ja koulutusasiantuntija järjestävät HOPS-työpajoja, joissa kerrotaan opintojen rakenteesta ja opastetaan HOPSin laatimisessa. Opiskelija laatii HOPSin ja lähettää sen koulutusasiantuntijalle tarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi. Kun HOPS on hyväksytty, opiskelija saa yhden opintopisteen (5311016) rekisteriin. Jos opiskelija haluaa ohjausta esim. vapaavalintaisista opinnoista tai sivuaineista, hän voi olla yhteydessä pääaineensa HOPS-ohjaajaan ennen HOPSin lähettämistä koulutusasiantuntijalle. Vaihto-opintoihin liittyvistä asioista voi käydä keskustelemassa kv-koordinaattorin kanssa.

Tarkemmat ohjeet HOPS-prosesseista löytyvät oikeustieteiden laitoksen opintoyhteisöstä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

HTM-tutkinnon HOPS Maisterin opintoihin kuuluu pakollisena opintojaksona Henkilökohtainen opintosuunnitelma (5311032, 1 op). Opiskelija laatii hyvissä ajoin ennen HTM-opintojen aloittamista suunnitelman maisterivaiheen opinnoistaan. Opiskelija voi keskustella opintovalinnoistaan esimerkiksi graduohjaajan tai pääaineen HOPS-ohjaajan kanssa. Tässä vaiheessa opiskelija saa ohjausta mm. maisterin tutkinnon sivuaineen/-aineiden valinnassa, pro gradu -tutkielmaprosessin käynnistämisessä sekä työelämävalmiuksien kehittämisessä. Koulutusasiantuntija tarkastaa ja hyväksyy HOPSin. Kun HOPS on hyväksytty, opiskelija saa yhden opintopisteen rekisteriin (5311032).

Oikeusnotaarin ja oikeustieteen maisterin tutkinnot

ON-opiskelijoille järjestetään vuosittain HOPS-työpaja ON-tutkinnon loppuvaiheen opintojen tueksi: harjoitusseminaarien valinta, notaarin tutkielma ja seminaari, vaihto-opinnot, työharjoittelu sekä maisterin opinnot.

ON-tutkielman rakenne ja opintojen suositeltu suoritusjärjestys on kirjoitettu osaksi tätä opetussuunnitelmaa. Pepissä oleva HOPS-pohja päivitetään viimeistään kolmannen vuoden opintojen alussa (mm. harjoitusseminaarien valinta ja aikatauluttamimen sekä oikeusnotaarin tutkielma ja seminaari). Halutessaan opiskelija voi keskustella valinnoistaan HOPS-ohjaajan (notaaritutkielman oppiaine) tai opettajatuutorin kanssa. ON-tutkinnon HOPSia ei lähetetä tarkistettavaksi koulutusasiantuntijalle.

OTM-tutkinnon HOPS (syventävät opinnot, valinnaiset opinnot, harjoittelu) laaditaan hyvissä ajoin ennen maisterivaiheen opintojen aloittamista. Suunnitelmasta voi keskustella esimerkiksi graduohjaajan tai notaaritutkielman oppiaineen HOPS-ohjaajan kanssa. OTM-tutkinnon HOPS palautetaan koulutusasiantuntijalle, joka tarkastaa ja hyväksyy suunnitelman. Kun suunnitelma on hyväksytty, opiskelija saa yhden opintopisteen rekisteriin (5311032).
Tarkempi ohjeistus HOPS-prosessista annetaan oikeustieteiden laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

Viestintä opiskelijoille

Oikeustieteiden opintoyhteisö (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen) sisältää kaikki tärkeimmät oikeustieteiden opiskelua koskevat tiedot, materiaalit ja ohjeet. Opintoyhteisöstä löytyvät mm. opintojen suositellut suoritusjärjestykset ja HTK-/HTM-tutkintojen pääaineiden opintopolut. Opintoyhteisössä jaetaan myös niiden opintojaksojen luentomateriaaleja, joilla ei ole omaa verkkoalustaa (esim. eLearn-Moodle, Digicampus).

Oikeustieteiden opiskelijat -Viva Engage on laitoksen ensisijainen tiedotuskanava. Siellä tiedotetaan ajankohtaisista opiskeluun liittyvistä asioista ja esim. harjoittelupaikoista.

Kamu on opiskelijan tietopankki. Sieltä löytyvät kaikille yliopiston opiskelijoille yhteiset ohjeet. Kamusta löytyvät myös linkit opintoyhteisöihin ja Viva Engageen sekä opiskelijan tärkeimmät työkalut: sähköposti, Peppi ja eLearn-Moodle.

Opintojaksoilla voi olla käytössä opintojaksokohtaisia verkkoalustoja (esim. eLearn-Moodle tai Digicampus). Nämä voivat olla avoimia tai suljettuja. Pepin opintojaksokuvauksessa tai opintojakson toteutuskuvauksella mainitaan, mikäli kurssilla käytetään verkkoalustaa ja milloin kurssialustalle pääsee sekä annetaan ohjeet kurssiavaimesta. Kurssialueella tiedotetaan kurssin aikana opetukseen ja kurssin suorittamiseen liittyvistä asioista. Kurssialueen kautta lähetetyt viestit tulevat vain niille opiskelijoille, jotka ovat kirjautuneet kurssialueelle. Opiskelijan vastuulla on seurata viestintää ja huolehtia itse viestiasetukset itselleen sopiviksi. Opiskelijan tulee pitää voimassa UEF-sähköpostiosoite, jonne verkkoalustojen viestit automaattisesti ohjautuvat. Mikäli yliopiston sähköpostia ei halua käyttää, postilaatikosta on mahdollista tehdä viestien uudelleenohjaus omaan henkilökohtaiseen sähköpostiosoitteeseen.

Yksittäisiin tentteihin, tehtävänpalautuksiin ja toteutuksiin liittyviä viestejä voidaan lisäksi lähettää Pepin viestitoiminnon kautta. Nämä viestit tavoittavat vain ne opiskelijat, jotka ovat ilmoittautuneet kyseessä olevaan tenttiin tai toteutukselle asianmukaisesti Pepin kautta.

Facebook-ryhmä UEF Oikeustieteiden opiskelijat ei ole laitoksen virallinen viestintäkanava. Se on kuitenkin hyödyllinen opiskelijoiden vertaisviestinnän kanava, ja siellä jaetaan myös tietoa yliopiston ja laitoksen käytännöistä. Oikeustieteiden opintopiirien tueksi on WhatsApp-ryhmä, jonka liittymislinkki löytyy Oikeustieteiden opintoyhteisöstä-

Opiskelijapalaute

Oikeustieteiden laitoksella kerätään ja käytetään kehittämisen tukena seuraavaa opiskelijapalautetta:

• Ainejärjestöt toteuttavat vuosittain opintokyselyn, jonka tulokset käsitellään yhdessä henkilöstön kanssa.
• Laitos kerää vuosittain opiskelijoilta palautteen HTK- ja ON-tutkintojen ensimmäisen lukuvuoden opoinnoista. Palaute käsitellään yhdessä ainejärjestöjen kanssa.
• Laitoksella käsitellään vuosittain yhdessä ainejärjestöjen kanssa v1§ (vipunen.fi). Nämä antavat mahdollisuuden vertailla laitoksen ja muiden oikeustieteen koulutusyksiköiden toimintaa.
• Yksittäisten opintojaksojen opettajat kokoavat opiskelijapalautetta monin tavoin, esimerkiksi opintojakson aikaisessa viestinnässä opiskelijoiden kanssa sekä erillisinä kyselyinä opetusjakson opetuksen ja arvioinnin yhteydessä.

Ainejärjestöillä on tärkeä rooli opiskelijapalautteen keräämisessä. Ainejärjestöt välittävät oikeustieteiden laitoksen johdolle opiskelijoiden opetuksesta antamaa palautetta ja opetusta koskevia toiveita. Lisäksi oikeustieteiden laitos järjestää henkilökunnan ja opiskelijoiden yhteisiä keskustelutilaisuuksia sekä laitoksen johdon ja ainejärjestöjen edustajien tapaamisia, joissa palautteesta ja sen perusteella tehtävistä toimenpiteistä on mahdollista keskustella yhdessä.

Opetusjärjestelyt

Yleistä opiskelusta oikeustieteiden laitoksella

Oikeudellinen tieto ja osaaminen kumuloituvat ja vahvistuvat opintojen kuluessa asteittain. Aiemmin opittua syvennetään ja kytketään laajempiin kokonaisuuksiin opintojen edetessä. Oikeustieteellinen osaaminen on normiston tuntemisen ohella oikeudellisen ajattelun ja argumentaationhallintaa, joka ilmenee taitona soveltaa tietoa käytäntöön. Laitoksen monipuoliset opetus- ja arviointimenetelmät tukevat argumentaatio-, ongelmanratkaisutaitojen ja yleisten työelämävalmiuksien kehittymistä. Opetuksesta korostuu vuorovaikutuksellisuus sekä opiskelijoiden aktiivinen rooli ja vastuu oppimisestaan.
Oikeustieteiden opinnoissa käytetään siis monipuolisia opiskelumenetelmiä. Opintojaksojen suoritus- ja arviointitavat vaihtelevat, ja opiskelijan tulee perehtyä etukäteen huolellisesti opintojakso- ja toteutuskuvausten tietoihin kunkin opintojakson tai sen toteutuksen suoritustavasta. Lisätietoa löytyy usein opintojakson verkkoalustalta (esim. eLearn-Moodle, Digicampus).

Oikeustieteiden opinnot sisältävät muun muassa:

• itsenäistä kirjallisuuden ja säädösten opiskelua
• oppimista tukevan tiedon hankkimista luennoilla
• luennoilla ja seminaareissa tehtäviä harjoituksia ja ryhmätöitä
• itsenäisiä kirjoitustehtäviä sekä tutkielmien kirjoittamista
• osaamisen osoittamista tenteissä ja esseetehtävillä
• oikeudenkäynti- ja hallintomenettelysimulaatioita ja neuvotteluharjoituksia
• mahdollisuuden työharjoitteluun
• opiskelua pienryhmissä

Itä-Suomen ylipistossa on käytössä opiskelijarekisteri Peppi, jonka kautta opetukseen ja tentteihin on ilmoittauduttava. Oikeustieteiden laitoksella voi olla käytössä myös muita ilmoittautumiskäytäntöjä, joista tiedotetaan Pepin opintotototeutuksilla, Oikeustieteiden opiskelijat -Viva Engage -kanavalla ja opintoyhteisössä. Ilmoittautuminen syyslukukauden opetukseen alkaa yleensä 1.8. ja kevätlukukauden opetukseen 1.12.

Mahdollisista opetusohjelmaan tulleista muutoksista ilmoitetaan Pepissä, Oikeustieteiden opiskelijat -viestintäkanalla Viva Engagessa sekä opintojakson verkkoalustalla. Viestintä tapahtuu opiskelijan UEF-sähköpostiin, joten opiskelijan on huolehdittava yliopiston sähköpostin seuraamisesta. Opintojaksojen vastuuhenkilöt ja tentaattorit käyvät aina ilmi Pepin opintojakso- ja toteutuskuvauksista. Ajankohtaiset opetusajankohdat löytyvät aina Pepistä, minne päivitetään myös mahdolliset muutokset.

Opetus voidaan peruuttaa, jos ilmoittautumisajan päättyessä opiskelijoiden määrä jää alle kymmenen opiskelijan. Mahdollisesta peruutuksesta tiedotetaan opintototeutukselle ilmoittautuneita opiskelijoita.

Kukin opintojakso suoritetaan yhdellä kertaa, jollei opintojakson yhteydessä ole toisin todettu. Opintojaksojen kirjallisuusmuutoksista ja kirjallisuutta täydentävistä aineistoista päivitetään tiedot Peppiin ja mahdollisesti opintojakson verkkoalustalle. Näistä tiedoista on syytä varmistua enen tenttiin, tehtävänpalautukseen tai vastaavaan ilmoittautumista.

Opintojaksoihin liittyvät säädökset luetellaan opintojaksoittain. Säädökset muutoksineen sekä aiemmat säädökset korvaavat uudet säädökset on hallittava sellaisina kuin ne ovat kuulusteluhetkellä voimassa, jollei jonkin opintojakson osalta ole toisin ilmoitettu. Keskeisistä säädösmuutoksista informoidaan luennoilla.

Luennot

Opintojaksoista järjestetään luento-opetusta opetusohjelman mukaisesti, mutta kaikkien opintojaksojen opetusta ei voida tarjota joka lukuvuosi. Luennoille ei ole osallistumispakkoa, ellei siitä ole opintojaksokuvauksessa erikseen mainittu. Seminaarimuotoisten opintojen suorittaminen edellyttää osallistumista seminaari-istuntoihin.

Luento-opetukseen voi kuulua erilaisten harjoitustöiden, oppimispäiväkirjojen tai esseiden laatimista, joista voi saada lisäpisteitä opintojakson tenttiin tai harjoitukset tms. voivat olla pakollinen osa kurssin suorittamista. Opetusta toteutetaan sekä kampuksella että verkossa. Osa opetuksesta myös tallennetaan tai striimataan. Lisäksi opintojakson verkkoalustalla (esim. eLearn-Moodle, Digikampus) voi olla saatavilla erillisiä opetustallenteita. Näistä yksityiskohdista kerrotaan tarkemmin opintojakso- tai toteutuskuvauksissa sekä opintojakson mahdollisella verkkoalustalla. Itä-Suomen yliopistolla opintojakson vastuuopettaja harkitsee itse pedagogisin perustein kullekin jaksolle ja toteutukselle sopivat toimintatavat. Opiskelijan tulee opintoja suunnitellessaan ottaa huomioon jakson ja toteutuksen ilmoitetut toimintatavat.

Seminaarimuotoiset opintojaksot

Seminaarimuotoiset opintojaksot ovat osaamisperustaisen ja argumentaatiotaitoja kehittävän opetussuunnitelman kivijalka. Niiden avulla valmistaudutaan asiantuntijarooliin työelämässä. Seminaarien pedagoginen merkitys korostuu vuosittain niin osaamistuloksia kartoitettaessa kuin opiskelijapalautteenkin kautta.

Ilmoittautuminen seminaareihin ja seminaarimuotoisiin opintojaksoihin (esim. oikeustapausharjoitukset) päättyy pääsääntöisesti kaksi viikkoa ennen seminaarin alkamista. Esimerkiksi mahdolliset ennakkotehtävät saattavat aikaistaa ilmoittautumisajan päättymistä. Ilmoittautumisajankohdat näet Pepistä, opintojakson toteutuksen tiedoista. Seminaarien ja vastaavien opintojaksojen osallistujamäärä on rajoitettu 25 opiskelijaan, ellei opintojaksokuvauksen yhteydessä ole toisin ilmoitettu. Useimmiten osallistujamäärä ilmoitetaan opintojaksokuvauksessa tai toteutuksen tiedoissa.

Perus- ja aineopintoihin kuuluviin seminaareihin osallistujat valitaan ensisijaisesti HTK/HTM- tai ON-/OTM-tutkinto-opiskelijoista suoritettavaan tutkintoon sisällytettävien opintojen opintopisteiden yhteismäärän perusteella. Valinnassa otetaan huomioon ilmoittautumisajankohdan päättymishetkellä rekisterissä olevat suoritukset. Oikeusnotaaritutkintoon pakollisena kuuluviin seminaareihin etusijalla ovat ON-tutkinto-opiskelijat. Syventäviin opintoihin kuuluviin seminaareihin etusijalla ovat oikeustieteen tohtoriohjelman väitöskirjatutkijat sekä gradu-/tutkielmavaiheessa olevat julkisoikeuden ja oikeustieteen tutkinto-opiskelijat. Englanninkielisiin seminaareihin etusijalla ovat oikeustieteiden laitoksen kansainvälisten maisteriohjelmien opiskelijat. NOMPEL-maisteriohjelmaan kuuluviin seminaareihin ovat etusijalla ko. maisteriohjelman opiskelijat. Seminaarin ulkopuolelle voidaan rajata opiskelijat, joilla opintojakso tulisi tutkintoon ylimääräisenä. Myös seminaarin jo aiemmin suorittaneita opiskelijoita voidaan hyväksyä seminaariin vain siinä tapauksessa, että ryhmässä on tilaa. Mahdolliset tästä poikkeavat valintakriteerit mainitaan opintojaksokuvauksessa tai opintototeutuksen tiedoissa.

Ilmoittautumisen yhteydessä tulee ilmoittaa seuraavat tiedot, joita käytetään tarvittaessa seminaariin valittavien opiskelijoiden valinnassa:

• suoritettujen tutkintoon sisällytettävien opointopisteiden yhteismäärä ilmoittautumishetkellä.
• onko valittu maisterihaussa tai suunnitteleeko siirtyvänsä tekemään pelkän maisterin tutkinnon aikaisemman korkeakoulututkinnon perusteella
• mahdolliset muut lisätiedot

Seminaariin hyväksymisestä ilmoitetaan viikkoa ennen seminaarin alkua.

Seminaarimuotoiset opintojaksot suoritetaan osallistumalla seminaari-istuntoihin (mm. aloituskokous, ideapaperien esittäminen, seminaaritöiden esittäminen ja opponointi) ja laatimalla harjoitustyö omasta aiheesta. Seminaarimuotoisten opintojaksojen suorittaminen edellyttää osallistumista seminaari-istuntoihin. Mikäli oppiaineen kandidaatintutkielma tai pro gradu -tutkielmaseminaariin ei ilmoittaudu riittävästi osanottajia, opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus osallistua toisen oppiaineen vastaavaan seminaariin.

Seminaariin ilmoittaudutaan Pepissä. Jos ensimmäiselle tapaamiskerralle osallistuminen on kuitenkin ylitsepääsemättömän syyn vuoksi mahdotonta, tulee opiskelijan olla hyvissä ajoin ennen seminaarin alkua yhteydessä seminaarin vastuuopettajaan varmistaakseen osallistumisensa.

Vaihtoehtoiset suoritustavat

Opintojakson vaihtoehtoiset suoritustavat ilmenevät opintojaksokuvauksesta. Koulutuksen johtosäännön §19 mukaisesti jakson vastuuopettaja voi myöntää poikkeuksen opetussuunnitelman mukaisesta suoritustavasta erityisen painavasta syystä.

Yksilölliset opintojärjestelyt toteutetaan UEF:n ohjeiden mukaisesti. Opiskelijan tulee ilmoittaa yksilöllisen opintojärjestelyn tarpeesta hyvissä ajoin (vähintään kymmenen päivää ennen tenttiä tai opetuksen alkamista) opintojakson vastuuopettajalle tai laitoksen ilmoittautumisohjeissa määritellyn mukaisesti. Suositusta yksilöllisistä opintojärjestelyistä haetaan tiedekunnasta KAMUssa olevien ohjeiden mukaisesti.

Jos opintojakso suoritetaan kahdella tai useammalla osasuorituksella, on opiskelijan tehtävä kaikki osasuoritukset opintojakson vastuuopettajan kanssa sovitussa aikataulussa. Opintosuoritukset viedään opintorekisteriin, kun opintojakso on kokonaisuudessaan suoritettu.

Hyväksytyn opintosuorituksen korottaminen

Oikeustieteiden laitoksella opiskelija saa yrittää hyväksytyn opintosuorituksen korottamista kaksi kertaa. Korotusyritykseksi katsotaan myös se, kun opiskelija saa hyväksytyn opintosuorituksen jälkeen samasta opintojaksosta hylätyn suorituksen.

Jos tenttiin tai opintojakson muuhun suoritustapaan ilmoittautunut opiskelija luopuu suorituksesta, tätä ei katsota opintojakson korotusyritykseksi. Opiskelijan tulee ilmaista luopumistahtonsa joko niin, että hän ei palauta arvioitavia vastauksia, tai selvällä luopumisilmoituksella tenttivastauksessa tai muutoin vastuuopettajalle.

Opintosuoritusten vanheneminen

Itä-Suomen yliopiston opintorekisterissä olevat oikeustieteiden opinnot eivät vanhene. Oikeustieteiden opintoja ei voi korvata yli kymmenen (10) lukuvuotta vanhoilla opintosuorituksilla, ellei erityistä syystä muuta johdu.

Opinnot valmistumisen jälkeen

Koulutuksen johtosäännön 15 §:n mukaisesti Itä-Suomen yliopistosta perus- tai jatkotutkinnosta valmistunut voi täydentää opintojaan vielä valmistumisen jälkeen alumniopiskeluoikeudella (entinen jatkuvan oppijan opinto-oikeus). Alumniopiskeluoikeuden voi aktivoida milloin tahansa tutkinnon suorittamisen jälkeen. Opinto-oikeus merkitään alkavaksi tutkinnon suorittamista seuraavasta päivästä ja se päättyy aina tutkinnon suorittamislukuvuotta seuraavan kahden lukuvuoden päästä.

Alumniopiskeluoikeudella voi opiskella yliopiston opintoja vapaan sivuaineoikeuden mukaisesti tai suorittaa loppuun sivuaineopintoja, joihin on saanut sivuaineoikeuden tutkinnon suorittamisen aikana. Opetukseen osallistumisen mahdollisista rajoituksista määrätään opetussuunnitelmissa.
Oikeustieteiden laitoksella alumniopiskeluoikeus suoritettavia opintoja ei ole rajoitettu. Opiskelijan tulee kuitenkin huomioida, että opintojaksokohtaiset rajoitukset koskevat myös alumniopiskeluoikeudella opiskelevia. jos opintojaksolle ovat etusijalla tutkinto-opiskelijat, ei opintojaksoja välttämättä ole mahdollista alumniopiskeluoikeudella suorittaa. Muun laitoksen/osaston opintotarjonnasta opiskellessa tulee tarkistaa mahdolliset rajoitukset ko. yksikön opetussuunnitelmasta.

Tenttijärjestelyt

Opintojaksot, joiden suoritustapa on tentti, suoritetaan tenttimällä opintojakson kirjallisuus ja säädökset salitenttinä oikeustieteiden yleisinä tenttipäivinä, verkkoalustalla (esim. eLearn-Moodle tai Digicampus) tai sähköisenä tenttinä yliopiston tiloissa (Exam-tentti, SEB-tentti). Tenttipäivät käyvät ilmi Pepistä sekä oikeustieteiden opintoyhteisöstä löytyvästä tenttitaulukosta. Tentteihin tulee ilmoittautua viimeistään kymmenen päivää ennen tenttiä. Tentti on aina yksilösuoritus, ellei opintojakso- tai toteutuskuvauksessa ole toisin mainittu.

Salitentti

Kynällä ja paperilla tehtävät salitentit tehdään oikeustieteiden yleisinä tenttipäivinä yliopiston tiloissa tai etänä (ks. Etätenttiin ilmoittautuminen ja ja ohjeet etätenttimisestä).

Myös joillakin opintojaksoilla käytössä oleva SEB (Safe Exam Browser) -tentti tehdään yleisinä tenttipäivinä tenttisalissa omalla kannettavalla tietokoneella. SEB-tenttiin osallistuminen edellyttää tenttiohjelman asentamista ja sen testaamista etukäteen.

Yleisiä tenttejä koskevia määräyksiä

• Oikeustieteen laitoksen yleisiä tenttejä järjestetään 1–2 kertaa kuukaudessa (pl. heinäkuu). Tentit pidetään maanantaisin klo 16–20 ja perjantaisin klo 8–12 Joensuun kampuksella.
• Etätenttiminen on mahdollista.
• Yleisiin tentteihin ilmoittaudutaan Pepissä ja Forms-lomakkeella tai lukukausittain päivitettävän ilmoittautumisohjeen mukaisesti. Ajantasaiset ohjeet löydät Oikeustieteiden opintoyhteisöstä.
• Finanssioikeuden kuulusteluissa saa olla laskin mukana.
• Myöhästyneitä tentti-ilmoittautumisia ei lähtökohtaisesti oteta vastaan. Myöhästyneiden ilmoittautumisten vastaanottamisesta, opiskelijan esittämästä erityisestä syystä, päättää kuulustelija. Kuulustelija päättää myös opintojakson suoritusoikeudesta, mikäli ilmoittautumista ei ole tehty lainkaan tai edellytetyt ennakkovaatimukset eivät ole täyttyneet.

Exam-tentti

Itä-Suomen yliopistossa on käytössä sähköinen tenttijärjestelmä Exam. Mikäli tentin suoritustapa on Exam-tentti, se käy ilmi opintojaksokuvauksesta. Exam-tentin voi tehdä opiskelijan valitsemana ajankohtana yliopiston valvotuissa tenttitiloissa. Exam-tentin voi suorittaa myös toisen Exam-yhteistyöoppilaitoksen tiloissa (tenttivierailu). Opintojohtosäännössä sekä Opiskelijan käsikirjassa KAMUssa annetaan ohjeita sähköisestä tentistä ja sen käytännöistä.

Verkkotentti

Verkkotentillä tarkoitetaan opintojakson verkkoalustalla (esim. eLearn-Moodle tai Digicampus) suoritettavaa tenttiä. Verkkotentti on avoinna opintojakson verkkoalustalla erikseen ilmoitettavana opintojaksona. Verkkotenttiin ilmoittaudutaan Pepissä, viimeistään 10 päivää ennen tenttiä. Verkkotentin voi tehdä omalta tietokoneelta missä tahansa opiskelijan valitsemassa paikassa. Kunkin opintojakson verkkotentin toimintatavat ohjeistetaan jakson eLearn-Moodle- tai Digicampus-alustalla. Myös sallitut tietolähteet on määritelty näissä opintojaksokohtaisissa ohjeissa.

Etätenttiin ilmoittautuminen ja ohjeet etätenttimisestä

Etätenttimisellä tarkoitetaan yleisen tentin tekemistä muualla kuin Joensuun kampuksella. Etätenttiminen on mahdollista oikeustieteen laitoksen hyväksymissä etätenttipaikoissa. Opiskelijan on itse sovittava etätentin suorittamisesta etätenttipaikan yhteyshenkilön kanssa ennen tenttiin ilmoittautumista. Ilmoittautuminen tehdään sekä Pepissä että Forms-lomakkeella tai lukukausittain päivitettävän ilmoittautumisohjeen mukaisesti.

Opiskelija vastaa itse etätentti-ilmoittautumisen oikeellisuudesta (tenttipaikka, tenttiyhteyshenkilön sähköpostiosoite ja muut tarvittavat yhteystiedot, tenttipaikkaan ilmoittaminen). Etätentteihin ei vastaanoteta myöhästyneitä ilmoittautumisia. Esteen sattuessa ilmoittautumisen voi perua itse neljä päivää ennen tenttiä. Oikeustieteiden laitos toimittaa tenttikysymykset etätenttipaikkaan sähköpostin liitetiedostona. Opiskelijan on syytä tarkistaa tenttipaikasta tenttiä edeltävänä päivänä, että kysymykset ovat saapuneet perille. Opiskelija vastaa mahdollisesta valvonta- yms. kustannuksista. Itä-Suomen yliopisto ei peri erikseen maksua etätenttijöiltä. Tentti voidaan hylätä, mikäli valvonta ei vastaa laitoksen ohjeistusta.
Tarkentavat etätenttiohjeet löytyvät Oikeustieteiden opintoyhteisöstä.

Tenttipaikka ja -tilaisuus:

• Opiskelija huolehtii itse tenttipaikan ja valvonnan järjestämisestä sekä vastaa mahdollisista kustannuksista.
• Etätenttiminen on mahdollista oikeustieteen laitoksen hyväksymissä etätenttipaikoissa. Tenttiminen ei ole mahdollista omalla työpaikalla eikä kirjastossa.
• Ulkomailla tenttiminen on mahdollista vain erityisen painavista syistä. Jos aikomuksena on suorittaa tentti ulkomailla, opiskelijan on otettava yhteyttä oikeustieteiden laitokseen kuukautta ennen tenttipäivää tenttipaikan sopivuuden varmistamiseksi.
• Tenttien tulee olla samoina päivinä ja samaan kellonaikaan kuin Joensuussa
• Perjantain tentin tulee alkaa klo 8.00 ja päättyä klo 12.00 (tentti kestää neljä tuntia)
• Maanantain tentin tulee alkaa klo 16.00 ja päättyä klo 20.00 (tentti kestää neljä tuntia)
• Perjantain tentistä saa poistua aikaisintaan klo 8.30 ja maanantain tentistä klo 16.30. Tämän jälkeen myöhästyneitä tenttijöitä ei enää vastaanoteta.
• Tenttikysymykset ja omat muistiinpanot tulee palauttaa tenttivastausten kanssa
• Tentin tulee olla koko ajan valvottu. Tentin valvoja ei saa olla esteellinen valvomaan tenttiä. Valvoja on esteellinen, mikäli tenttijänä on hänelle läheinen henkilö.
• Tenttivastauspaperina käytetään tenttipaikan leimalla varustettua paperia.
• Opiskelijalla saa olla mukana vain kirjoitusvälineet. Finanssioikeuden tenteissä saa olla mukana laskin.

Käsitteet

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen tarkoittaa eri menettelyjä, joilla opiskelijan osaaminen voidaan arvioida ja hyväksyä osana hänen opintojaan. Osaamisen tunnistaminen tarkoittaa osaamisen arviointia eri muodoissaan. Osaamisen tunnustaminen tarkoittaa menettelyjä, joilla toisaalla hankitun osaamisen perusteella opiskelijalle kirjataan opintosuoritus tai hyväksiluku.

Hyväksilukeminen tarkoittaa opiskelijan toisaalla suoritettujen opintojen, harjoittelun, työkokemuksen tai muun osaamisen hyväksymistä osaksi suoritettavaa tutkintoa, opintokokonaisuutta tai opintojaksoa. Hyväksilukeminen edellyttää, että hyväksiluettavat opinnot tai muuten hankittu osaaminen vastaavat tutkinnolle tai sen osille asetettuja osaamistavoitteita. Hyväksilukemisen muotoja ovat korvaaminen ja sisällyttäminen.

Korvaamisella tarkoitetaan opetussuunnitelman mukaisen opintojakson tai sen osan suorituksen myöntämistä opiskelijan toisaalla tehtyjen opintojen tai muun osaamisen perusteella. Sisällyttäminen tarkoittaa muualla suoritetun opintojakson tai opintokokonaisuuden hyväksymistä tutkintoon sellaisenaan.

Oikeustieteiden laitoksella noudatetaan yliopiston ja tiedekunnan linjauksia osaamisen tunnustamisesta. Tarkennuksena oikeustieteiden laitoksella noudatetaan pääsääntöisesti seuraavia linjauksia.

Yleiset edellytykset

Osaamisen tunnustamisen kriteerit:

• Hyväksilukemista arvioitaessa ratkaisevat opintojakson osaamistavoitteet, ei opintopisteiden määrä. Hyväksilukua arvioitaessa keskiössä on korvattava opintosuoritus. Opiskelijan muualla tai aiemmin hankkima osaaminen suhteutetaan suoritettavan tutkinnon, opintokokonaisuuden tai opintojakson osaamistavoitteisiin. Jos osaaminen vastaa osaamistavoitteita, osaaminen voidaan hyväksilukea
• Osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa on varmistettava, että tutkinnon tuottama ammatillinen pätevyys ei vaarannu.
• Opiskelijalla on velvollisuus todistaa osaamisensa esimerkiksi opintotodistuksilla, näyttökokoeessa, haastattelussa tai osaamisportfoliolla. Opiskelijalta voidaan vaatia lisäsuoritus siinä tapauksessa, että olennaisia opintojakson osaamistavoitteita jäisi muuten saavuttamatta.

Kuka voi hakea hyväksilukemista?

• Oikeustieteiden laitoksella hyväksilukemista voivat hakea Itä-Suomen yliopistoon läsnä oleviksi opiskelijoiksi tai sen avoimeen yliopistoon opiskelijoiksi ilmoittautuneet opiskelijat.
• Hyväksilukua ei voi hakea laajemmalti kuin mitä opinto-oikeus on. Avoimen yliopiston opiskelijat voivat hakea korvaavuuksia vain siihen opintokokonaisuuteen tai opintojaksoon, mihin heillä on opinto-oikeus.
• Sisällyttämistä voivat hakea vain tutkinto-opiskelijat.
• Alumniopiskeluoikeudella opiskeltaviin opintoihin ei voi pääsääntöisesti sisällyttää opintoja. Korvaaminen voi olla poikkeustapauksissa mahdollista; tämä riippuu opintojen sisällöstä.

Mitä opintoja voidaan hyväksilukea?

• Sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa suoritettuja opetussuunnitelman mukaisia opintoja voidaan hyväksilukea sekä korvaamalla että sisällyttämällä. Opintojakson vastuuopettaja arvioi suoritettujen opintojen hyväksilukemisen osaamistavoitteiden ja opintojen tason perusteella.
• Ammattikorkeakoulusta voidaan hyväksilukea kieli- ja viestintäopintoja sekä oikeustieteiden tai lähialan opintoja. Tutkintovaatimuksiin kuuluvien kieliopintojen hyväksiluvusta vastaa Kielikeskus.
• Opinnäytteitä ja kypsyysnäytteitä ei voi hyväksilukea.
• Opiskelijavaihdossa suoritetut opinnot: Opinnot ja harjoittelujaksot, jotka opiskelijat ovat suorittaneet hyväksytysti ulkomailla opintosuunnitelman mukaisesti, hyväksiluetaan kuuluviksi heidän tutkintoihinsa. Jokaisen opiskelijan tulee tehdä vaihtojakson opintosuunnitelma (Learning Agreement) etukäteen.

Kuinka paljon samaan tutkintoon voidaan hyväksilukea?

• Enintään 50 % korkeakoulututkintoon sisältyvistä opinnoista voidaan hyväksilukea.
• Edellistä sääntöä ei sovelleta seuraavassa tilanteessa: Oikeusnotaarin tutkintoa suorittava opiskelija voi hyväksilukea tutkintoonsa pakollisena kuuluvia oikeustieteen opintoja ilman rajoitusta, jos hän on suorittanut ko. tutkinnon rakenteen mukaisia opintoja aiemmassa tutkinnossa Itä-Suomen yliopistossa.
• Siirto-opiskelijan siirron perusteena olevat aiemmat opinnot hyväksytään osaksi tutkintoa kuitenkin mahdollisimman täysimääräsesti tutkintorakenteen ja tutkinnon osaamistavoitteiden sen mahdollistaessa. Sama koskee avoimen yliopiston väyläopintoja.
• Opiskelija, joka siirtyy suorittamaan pelkkää HTM-tutkintoa ei voi hyväksilukea tutkintoon pakollisena kuuluvia opintojaksoja rajoituksetta. Jos opiskelijan HTM-tutkinnon pääaineen perus- ja aineopintoja kuuluu aiempaan tutkintoon, HTM-tutkinnon sisältö määritellään opiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa.

Arviointi:

• Toisessa kotimaisessa yliopistossa suoritetuista hyväksiluetuista opinnoista tehdään hyväksilukupäätös samalla arvosanalla, joka opiskelijalle on annettu opinnot hyväksyneessä yliopistossa. Mikäli aiemman opintojakson arvosana vastaa UEF:in arvosteluasteikkoa, arvosana kirjataan sellaisenaan korvaavuus- tai sisällyttämispäätökseen.
• Jos hyväksiluku perustuu kahteen tai useampaan numeerisesti arvioituun opintosuoritukseen, arvosana määritetään aiempien jaksojen opintopistemäärällä painotetun keskiarvon mukaan. Jos aiemmista suorituksista osa on arvioitu hyväksytty/hylätty-asteikolla, arvosanaksi kirjataan hyväksytty, ellei hyväksytty/hyväksytty-asteikolla arvioitu suoritusedusta hyväksiluettavan jakson tavoitteiden näkökulmasta selvästi pienempää osaa kuin aiempi numeerisesti arvioitu suoritus.
• Muussa tapauksessa korvattavat tai sisällytettävä opinnot arvostellaan hyväksyttyinä.

Korvaaminen

Millä opinnoilla voi korvata oikeustieteiden laitoksen opintoja?

• Myös aiemmin suoritettuihin tutkintoihin sisältyvillä opinnoilla voidaan korvata tutkintovaatimuksiin kuuluvia opintojaksoja.
• Opintojaksojen korvaaminen muualla kuin kotimaisessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritetuilla opinnoilla edellyttää osaamistavoitteiden täyttymisen lisäksi, että muualla suoritetut opinnot vastaavat sisällöltään ja tasoltaan tiedekunnan hyväksymän opetussuunnitelman vaatimuksia. Toisen asteen opinnoilla ei voi korvata opintoja.

Korvaavuuden kriteerit

• Arvioinnissa ratkaisevat opintosuunnitelmaan sisällytetyt osaamistavoitteet, lähtökohtana ei ole ainoastaan opintopisteiden määrä. Enintään yhden opintopisteen vajaus korvattavan opintosuorituksen ja muualla tai aiemmin suoritetun opintosuorituksen välillä on hyväksyttävä, mikäli opintosuoritusten osaamistavoitteet vastaavat toisiaan. Tällöin opiskelijalta ei edellytetä lisäsuorituksia, vaan korvaavuus merkitään opintosuoritusrekisteriin korvattavan opintojakson tai -kokonaisuuden opintopistemäärän mukaisesti.
• Korvaavuus merkitään opintosuoritusrekisteriin korvattavan opintojakson tai -kokonaisuuden opintopistemäärän mukaisesti.
• Jos korvaavan opintosuorituksen osaamistavoitteet ovat suppeammat kuin korvattavan opintojakson, opiskelijalle voidaan myöntää opintojakson tenttiin hyvityspisteitä, hänet vapautetaan jostain tentin/opintojakson osa-alueesta tai hänelle määritellään täydentävä tehtävä. Hyvityspisteitä myönnettäessä niiden määrä on yleensä 50 % siitä pistemäärästä, joka oikeuttaisi tentin läpimenoon, jos opiskelijan aiempi suoritus vastaa noin puolta korvattavasta opintojaksosta. Jos osaamisen tunnustamisen menettelyssä todetaan, että suoritusta tulee täydentää, täydennys pitää tehdä kuluvan lukuvuoden aikana tai erikseen opintojakson vastuuopettajan antamana määräaikana.

Korvaamisen rajoitukset:

• Hyväksilukua ei tehdä, mikäli opiskelija on jo suorittanut opintojakson, johon hän hakee korvaavuutta tai muulla tavoin hankitun osaamisen tunnustamista.
• Oikeustieteiden opintoja ei voi korvata yli kymmenen (10) lukuvuotta vanhoilla opintosuorituksilla, ellei erityisestä syystä muuta johdu. Esimerkiksi haettaessa opintojen korvaavuutta tai yksittäisen opintojakson sisällyttämistä lukuvuonna 2024-2025, tarkastellaan lukuvuonna 2014-2015 tai sen jälkeen suoritettuja opintoja.
• Toiseen tutkintoon sisältyvillä opinnoilla ei voi korvata syventäviä opintoja. Sääntöä ei sovelleta, jos opiskelija suorittaa sekä HTM- että OTM-tutkinnon. HTM-tutkinnon osana suoritetut teoria- ja menetelmäopinnot hyväksiluetaan OTM-tutkinnon teoria ja menetelmäopinnoiksi ja vastaavasti OTM-tutkinnon osana suoritetut teoria- ja menetelemäopinnot hyväksiluetaan HTM-tutkinnon teoria- ja menetelmäopinnoiksi.

Sisällyttäminen

Opiskelijan on selvitettävä mahdolliset korvaavuudet ennen kuin hakee sisällyttämistä.

Sisällyttäminen on mahdollista kahdella tavalla:

• sisällyttäminen suoritettavaan opintokokonaisuuteen tai
• sisällyttäminen osaksi tutkintoa (yliopistossa ei ole tarjolla vastaavia opintoja).

Mitä opintoja vois sisällyttää oikeustieteiden laitoksen opintokokonaisuuteen tai tutkintoon?

• Sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa suoritettuja, vahvistetun opetussuunnitelman mukaisia opintoja voidaan sisällyttää tutkintoon. Oikeustieteiden laitos arvioi suoritettujen opintojen sisällyttämisen osaamistavoitteiden ja opintojen tason perusteella.
• Toisen asteen opintoja ja täydennyskoulutuksen opintoja ei voi sisällyttää.
• Opiskelijavaihdossa suoritetut opinnot voidaan edellä mainituin kriteerein joko korvata tai sisällyttää suoritettavaan tutkintoon.

Sisällyttämisen rajoitukset:

• Tutkintoon voidaan sisällyttää toisaalla tai aiemmin tehtyjä yksittäisiä opintojaksoja siinä määrin kuin tutkinnon rakenne sallii.
• Opintokokonaisuudet voidaan kuitenkin sisällyttää kokonaisuudessaan, vaikka tutkinnon laajuus ylittyisikin.
• Opintoja ei sisällytetä, jos hakijan opintoihin Itä-Suomen yliopistossa jo sisältyy sisällöltään vastaavat opinnot.
• Kandidaatin tutkintoon sisältyviä opintoja ei voida sisällyttää maisterin tutkintoon ja päinvastoin.

Menettely

Korvaavuutta haetaan siitä oppiaineesta, minkä opintojaksoja halutaan korvata. Kieliopintojen korvaamisesta päättää Kielikeskus.

Hyväksilukua (sekä korvaavuutta että sisällyttämistä) haetaan Pepissä joko HOPSin Hyväksilukuhakemukset-välilehden tai Opintoni-ylävalikon kautta. Hakemukseen on liitettävä vaaditut liitteet (esim. virallinen opintosuoritusote opinnoista, joilla hyväksilukua haetaan, aiemmin tai muualla suoritetun opinnon opintojaksokuvaus sellaisena kuin se on suoritusaikana ollut). Hakemuksesta annetaan kirjallinen päätös. Päätökseen tyytymätön opiskelija voi hakea siihen muutosta muutoksenhakumenettelyllä.

Lisätietoja menettelystä Kamussa.

Opintosuoritusten arviointi

Opintosuoritusten arviointi perustuu opintojakson osaamistavoitteiden saavuttamiseen. Opintojaksot arvioidaan pääsääntöisesti asteikoilla 0-5. Asteikkoa hyväksytty-hylätty voidaan käyttää, kun numeerista asteikkoa ei ole tarkoituksenmukaista käyttää. Hyväksiluetut (sisällytetyt ja korvatut) arvioidaan pääsääntöisesti numeerisesti (tarkemmat ohjeet luvussa Opintojen arviointi ja opintokokonaisuuksien hakeminen). Opintojaksokuvauksessa osoitetaan, mitkä opintosuorituksen osat vaikuttavat arviointiin, arvioidaanko ne numeerisesti vai asteikolla hyväksytty/hylätty sekä mitkä niiden mahdolliset painoarvot kokonaisarvioinnissa ovat.

Opintojakson vastuuopettaja vastaa arvioinnista. Opintojaksoon voi sisältyä myös itse- ja vertaisarviointia, jotka kehittävät opintojakson sisällöllisten osaamistavoitteiden ohella opiskelijoiden kykyä arvioida osaamistaan.

Opintojaksoilla voi olla laadullisia arviointikriteerejä, joilla kuvataan eri arvosanoja vastaavia opintosuoritusten ominaisuuksia ja muita arviointiin vaikuttavia seikkoja. Silloin kun tällaista laadullista jaksokohtaista kriteeristöä ei ole, opintojakson tentin tai tai vastaavien suoritusten kokonaispistemäärä muunnetaan arvosanaksi asteikolla 0–5 seuraavan suuntaa antavan taulukon mukaisesti:

arvosana 1 = noin 50–57 % enimmäispistemäärästä
arvosana 2 = noin 58–64 % enimmäispistemäärästä
arvosana 3 = noin 65–71 % enimmäispistemäärästä
arvosana 4 = noin 72–79 % enimmäispistemäärästä
arvosana 5 = noin 80–100 % enimmäispistemäärästä

Tutkielmien arviointi

Tutkielmien arvioinnista (kriteerit) on tarkempaa tietoa oikeustieteiden laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

Opintokokonaisuudet

Opintokokonaisuuksien merkitsemistä opiskelijarekisteriin haetaan koulutusasiantuntijoilta sähköpostitse. Opiskelijan on ilmoitettava kokonaisuuteen sisällytettävät vapaavalintaiset opinnot.

Opintokokonaisuuksien arviointiasteikko on 0-5 tai HYV/HYL. Perus- ja aineopintokokonaisuuksien suoritukset arvioidaan opintojaksojen opintopistemäärillä painotettuna keskiarvona (kaikista opintokokonaisuuteen kuuluvista opintojaksoista kerrotaan opintojakson opintopistemäärä arvosanalla; saadut tulot lasketaan yhteen; saatu summa jaetaan opintokokonaisuuden yhteisopintopistemäärällä) seuraavasti:

keskiarvo

1,00–1,49 = 1/5 (välttävä)
1,50–2,49 = 2/5 (tyydyttävä)
2,50–3,49 = 3/5 (hyvä)
3,50–4,49 = 4/5 (kiitettävä)
4,50–5,00 = 5/5 (erinomainen)

Opintokokonaisuuden arvioinnissa ei huomioida arvosanalla HYV suoritettuja opintoja. Perus- ja aineopintokokonaisuus arvioidaan oikeusnotaarin tutkinnossa hyväksytty – hylätty. Syventävien opintojen opintokokonaisuus arvioidaan oikeustieteissä hyväksytty – hylätty

Opiskelija voi oikeustieteiden laitoksen opinnoissaan vastata tenteissä tai laatia kirjalliset työt koulutuksen johtosäännössä määritellyllä kielellä. Oikeustieteiden laitoksella oikeusnotaari- ja kandidaatin tutkielmat sekä syventävien opintojen tutkielmat ja pro gradu -tutkielmat voidaan kirjoittaa joko suomen tai englannin kielellä. Opintojohtosäännöstä poikkeavat määräykset on annettu opintojaksokuvauksen yhteydessä. Vaikka opintojakson suorituskieli on suomi, voi opintojakson oppimateriaaleissa olla myös englanninkielistä materiaalia.

Kansainvälisissä tutkinto-ohjelmissa ja vaihto-opiskelijatarjontaan kootuilla opintojaksoilla opetuskielenä on englanti. Tiedot opetuskielestä ja mahdollisista suorituskielistä löytyvät opintojaksokuvauksista.

Oikeustieteiden laitoksella suoritettaviin suomenkielisiin perustutkintoihin voi sisällyttää yhteensä 13 op käytännön työharjoittelua. Laitoksella voi suorittaa kaksi työelämäopintojaksoa:

1. Harjoittelu juristin tehtävissä 8 op (5311007) ja
2. Perehtyminen oikeudellisiin tehtäviin 5 op (5311006).

Oikeustieteiden laitoksella harjoittelun suorittaminen on vapaaehtoista.

Perehtyminen oikeudellisiin tehtäviin -opintojakson suorittamisen edellytyksenä on vähintään kuukauden mittainen työskentely tehtävissä, joissa tarvitaan oikeudellisen tiedon soveltamista, sekä harjoittelun raportointi ja oppimistehtävien tekeminen. Harjoitteluna voidaan huomioida myös työelämässä mukana olevien opiskelijoiden sellainen työkokemus, jossa joutuu soveltamaan oikeudellista tietämystä. Perehtyminen oikeudellisiin tehtäviin -opintojakson voi suorittaa myös aikaisemman työkokemuksen perusteella.

Harjoittelu juristin tehtävissä -opintojakson suorittamisen edellytyksenä on vähintään kahden kuukauden pituinen työskentely tehtävissä, joihin sisältyy oikeudellisten ongelmien ratkaisua ja oikeuslähteiden hyödyntämistä, sekä reflektoivien tehtävien tekeminen ja harjoitteluraportin kirjoittaminen. Harjoitteluna voidaan huomioida myös työelämässä mukana olevien opiskelijoiden sellainen työkokemus, jossa tehtäviin sisältyy oikeudellisten ongelmien ratkaisua ja oikeuslähteiden hyödyntämistä. Harjoittelupaikoiksi soveltuvat sellaiset tehtävät, joihin voisi valmistuttuaan siirtyä tieteenalansa asiantuntijana. Harjoittelu juristin tehtävissä -opintojakson suorittamiseen voi saada yliopiston myöntämää harjoittelutukea.

Molempien harjoittelujaksojen suorittamisesta tulee sopia etukäteen laitoksen harjoitteluvastaavan kanssa. Lisätietoa löytyy Oikeustieteiden opintoyhteisöstä sekä opintojaksokuvauksista.

Oikeustieteiden opiskelijoilla on erinomaiset mahdollisuudet kansainvälistyä esimerkiksi hakeutumalla opiskelijavaihtoon tarjolla olevien useiden vaihto-ohjelmien kautta. Lisäksi opiskelijat voivat hakeutua kansainväliseen harjoitteluun ulkomaille, parantaa sekä kielitaitoaan, sanavarastoaan että tietämystään eri oikeudenaloista oikeustieteiden opetussuunnitelmaan kuuluvien lukuisten englanninkielisten opintojaksojen kautta sekä toimia kv-tuutorina Itä-Suomen yliopistoon saapuville kansainvälisille vaihto-opiskelijoille. Kansainvälistymiseen on siis monia mahdollisuuksia! Oikeustieteiden laitoksen Erasmus-vaihtosopimukset eri yliopistojen kanssa löytyvät Kamusta. Oikeustieteiden laitos kuuluu myös Nordplus Law Network:iin, joka mahdollistaa opiskelijavaihdon Pohjoismaihin ja Baltian maihin.

Neuvonta kansainvälisissä asioissa

Oikeustieteiden laitos Kv-koordinaattori Mia Kilpeläinen lawstudies(at)uef.fi Aurora II, huone 2076, puh. 050 442 2631

Suomenkielinen perustutkintokoulutus

Oikeustieteiden laitoksella suoritettavat oikeustieteellisen alan tutkinnot (ON/OTM) antavat virkakelpoisuuden esimerkiksi tuomarin, asianajajan ja syyttäjän tehtäviin. Yleisjuristien ohella laitokselta valmistuu tiettyyn oikeudenalaan erikoistuneita hallintotieteiden kandidaatteja ja maistereita (HTM).

Hallintotieteiden kandidaatin tutkinto, opintosuunta julkishallinto, 180 op

Hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon voi suorittaa myös Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen ja Vaasan yliopiston Johtamisen akateemisen yksikön kanssa opetusyhteistyönä toteutettavassa koulutusohjelmassa. Julkishallinnon HTK-tutkinto on moduulipohjainen. Se on tarkoitettu ensisijaisesti jo työelämässä oleville, jotka haluavat täydentää tai päivittää osaamistaan tai suunnata uudelle uralle. Opiskelija voi suorittaa yhden opintojakson, moduulin/moduuleja tai opiskelija voi suorittaa kaikki HTK-tutkintoon vaadittavat opinnot ja hakea sen jälkeen tutkinto-opiskelijan opiskeluoikeutta Itä-Suomen yliopistosta tai Vaasan yliopistosta saadakseen tutkinnon.
Opinnot järjestetään Itä-Suomen yliopiston ja Vaasan yliopiston avoimena yliopisto-opetuksena. Opiskelija maksaa avoimen yliopiston järjestämistä opinnoista opintojaksokohtaisesti. Hinnoittelu perustuu valtioneuvoston asetukseen (VNA 1436/2014). Avoin yliopisto perii opinto-oikeudesta maksun ko. korkeakoulun maksupäätöksen mukaisesti. Koulutusohjelmasta kerrotaan tarkemmin sen omassa opinto-oppaassa.

Kansainväliset maisteriohjelmat

Oikeustieteiden laitoksella on kaksi kansainvälistä maisteriohjelmaa: Environment, Natural Resources & Climate Change: Master's Degree Programme in Environmental Policy and Law (MICL, MSocSc) sekä Joint Nordic Master Programme in Environmental Law (NOMPEL, MICL/OTM).

Environmental Policy and Law -maisteriohjelman opetussuunnitelma on esitelty maisteriohjelman internet-sivuilla (avautuu uuteen välilehteen).

Environmental Policy and Law -maisteriohjelmassa on kaksi pääainevaihtehtoa:

• Natural Resources Governance, tavoitetutkinto Master's Degree in Social Sciences (MSocSc) tai
• Environmental and Climate Change Law, tavoitetutkinto Master of International and Comparative Law (MICL) tai OTM (jos opiskelija on suorittanut ON-tutkinnon).

Perustutkinto-opiskelijat voivat siirtyä opiskelemaan maisteriohjelmaan alla kuvatun menettelyn mukaisesti, jos

1. Opiskelijalla on opinto-oikeus suorittaa hallintotieteiden maisterin (HTM) tai oikeustieteen maisterin tutkinto (OTM)

JA
2. Opiskelija on suorittanut HTK-tutkinnon (julkisoikeus) tai ON-tutkinnon
TAI
3. Opiskelijalla on suoritettuna alempi korkeakoulututkinto ja hän on suorittanut Itä-Suomen yliopiston vaatimusten mukaiset 60 opintopisteen laajuiset Yleiset oikeusjärjestysopinnot tai niitä vastaavat opinnot.

Hakeminen tapahtuu vapaamuotoisella, dekaanille osoitetulla hakemuksella. Opinto-oikeuden vaihtaminen ei ole sidottu tiettyyn ajankohtaan. Opinto-oikeuden vaihtaminen edellyttää luopumista aiemmasta HTM-opinto-oikeudesta. Opiskelijat, joilla on OTM-opinto-oikeus, hakevat siirtoa kansainväliseen maisteriohjelmaan, jossa voivat edelleen suorittaa opintonsa OTM-tavoitetutkinnolla, kuitenkin kv-maisteriohjelman tutkintorakenteen mukaisesti. Kansainvälisessä maisteriohjelmassa opiskelu tapahtuu englannin kielellä.

Opiskelijan, joka suunnittelee maisteriohjelmaan hakeutumista, on syytä huomioida, että maisteriohjelmaan kuuluvia pakollisia opintojaksoja ei kannata kiinnittää HTK-/ON-tutkintoon, sillä maisterin tutkintoon ei voida sisällyttää samoja opintoja kuin HTK-/ON-tutkintoon.

Joint Nordic Master Programme in Environmental Law on UEF:n sekä Uppsalan ja Tromssan yliopistojen yhteistyössä toteuttama kaksivuotinen maisteriohjelma, jota koordinoi Uppsalan yliopisto. Ohjelman nettisivut sekä opetussuunnitelma löytyvät Uppsalan yliopiston sivuilta (avautuu uuteen välilehteen).

Kaksivuotisen ohjelman aikana opiskelijat opiskelevat kolmessa Pohjoismaassa: opinnot aloitetaan Uppsalan yliopistossa Ruotsissa, minkä jälkeen opiskelijat siirtyvät Itä-Suomen yliopistoon. Viimeisen opintokokonaisuuden opiskelijat suorittavat Tromssan yliopistossa Norjassa. Opiskelijat saavat kolmen yliopiston myöntämän yhteistutkinnon, jonka sisällöllisinä ympäristöoikeudellisina painopistealoina ovat luonnonvara-, ilmasto- ja energiaoikeus.
Itä-Suomen yliopiston myöntämä tutkinto on Master of International and Comparative Law (MICL). Mikäli opiskelija on suorittanut ON-tutkinnon, voidaan hänelle myöntää oikeustieteen maisterin tutkinto.

Perustutkinto-opiskelijat voivat HTK- tai ON-tutkinnon suoritettuaan hakea maisteriohjelman opiskelijaksi. Hakeminen tapahtuu Uppsalan yliopiston kautta (avautuu uuteen välilehteen).

Opetussuunnitelmat

Oikeustieteiden laitoksen suomenkielisten tutkintojen opetussuunnitelmat ovat Pepin (avautuu uuteen välilehteen) oppaissa sekä englanninkielisten maisteriohjelmien opetussuunnitelmat ovat Pepin (avautuu uuteen välilehteen) oppaissa.

Julkisoikeuden tutkinto-ohjelma tarjoaa yhteiskuntatieteellisen alan lakiasiantuntijakoulutusta, joka johtaa hallintotieteiden kandidaatin (HTK) ja hallintotieteiden maisterin (HTM) -tutkintoihin.

Koulutusta on suunnattu pääaineittain osaamisalueille, joiden työmarkkinoilla on kysyntää erikoistuneista juridiikan asiantuntijoista. Tutkinnot perustuvat pääainemalliin eli opiskelijat syventyvät valitsemaansa oikeudenalaan perinteisiä oikeustieteellisiä tutkintoja laajemmin.

Valmistuneet työllistyvät erinomaisesti ja sijoittuvat työmarkkinoilla moninaisiin oikeudellista osaamista vaativiin asiantuntijatehtäviin. Esimerkiksi ympäristöoikeutta pääaineena opiskellut voi työllistyä vaikkapa kunnan ympäristöpäälliköksi.

HTK- ja HTM-tutkinnoilla on seuraavat läpäisevät johtoteemat:

1. oikeudellinen ajattelu ja argumentaatio
2. yleiset opit
3. perus- ja ihmisoikeudet
4. oikeudellinen kansainvälistyminen ja eurooppalaistuminen
5. oikeuden rooli yhteiskunnassa

Koulutuksen osaamistavoitteet

HTK-tutkinnon suoritettuaan opiskelija:

• tuntee oikeusjärjestyksen ja hallitsee syvemmin tietyn oikeudenalan perusteet
• hahmottaa oikeuden yhteiskunnallisen roolin
• hankkii ja käyttää oikeudellista tietoa
• tunnistaa, jäsentää ja ratkaisee oikeudellisia ongelmia
• argumentoi sekä viestii sujuvasti kirjallisesti ja suullisesti
• tuntee oikeustieteen perusteet ja hyvän tieteellisen käytännön
• toimii tuloksellisesti itsenäisesti ja ryhmässä
• tuntee moniammatillisen, kansainvälisen ja digitaalisen toimintaympäristön vaatimukset
• tunnistaa osaamisensa tason ja kehityskohteita

HTM-tutkinnon suoritettuaan opiskelija:

• osaa toimia tietyn oikeudenalan vahvaa asiantuntemusta vaativissa tehtävissä
• tuntee oikeusjärjestyksen ja hallitsee syvemmin tietyn oikeudenalan sisällöt
• tuntee oikeussääntelyn synty- ja soveltamisprosessit ja merkityksen yhteiskunnassa
• hankkii ja käyttää oikeudellista tietoa asiantuntevasti
• tunnistaa, jäsentää ja ratkaisee perustellusti oikeudellisia ongelmia
• argumentoi sekä viestii vakuuttavasti kirjallisesti ja suullisesti
• tuntee oikeustieteen teorianmuodostuksen ja keskeiset tutkimusmenetelmät
• kykenee hyvän tieteellisen käytännön mukaiseen tutkimustyöhö
• toteuttaa asiantuntijatehtäviä tuloksellisesti itsenäisesti ja ryhmässä
• toimii ammattietiikan mukaisesti moniammatillisessa, kansainvälisessä ja digitaalisessa toimintaympäristössä
• tunnistaa osaamisensa tason sekä haluaa ja osaa kehittää sitä edelleen

HTK- JA HTM-tutkintojen rakenteet, pääaineet ja opintojaksot

Opiskelijat valitaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekuntaan julkisoikeuden opiskelijaksi. Opiskelijan tulee valita pääaineensa opintojen edetessä (toisen opintovuoden syksyllä) ja ilmoittaa valitsemansa pääaine opiskelijarekisteriin asiointipalvelusta löytyvällä verkkolomakkeella. Hallintotieteiden kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat voivat halutessaan muuttaa pääainettaan. HOPS laaditaan Pepissä valitusta pääaineesta. Tutkinto suoritetaan valitun pääaineen vaatimusten mukaisesti.
Opiskelijat suorittavat hallintotieteiden kandidaatin ja -maisterin tutkinnon pääaineena eurooppaoikeus, finanssioikeus, hallinto-oikeus, hyvinvointioikeus, lainsäädäntötutkimus, rikos- ja prosessioikeus ja rikollisuuden tutkimus, siviilioikeus tai ympäristöoikeus.

Maisterin tutkinto suoritetaan pääsääntöisesti samassa pääaineessa kuin kandidaatin tutkinto on suoritettu. Jos hallintotieteiden kandidaatin tutkintoon on sisältynyt pääaineen perus- ja aineopintojen lisäksi sivuaineen perus- ja aineopinnot (yhteensä 60 op) toisesta oikeustieteiden pääaineesta, voi maisterin tutkinnon suorittaa joko kandidaatin tutkinnon pääaineesta tai sivuaineena olleesta oppiaineesta.

Esimerkki. Opiskelija on suorittanut hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon pääaineena finanssioikeus ja laajana sivuaineena (perus- ja aineopinnot yhteensä 60 op) hallinto-oikeus. Opiskelija voi suorittaa maisterin tutkinnon pääaineenaan joko finanssioikeus tai hallinto-oikeus. Hallintotieteiden maisteriksi valmistuminen ensin finanssioikeudesta ja sitten hallinto-oikeudesta ei ole mahdollista. Maisterin tutkintoon ei voida sisällyttää samoja opintoja kuin kandidaatin tutkintoon.

Tutkintojen rakenteet on kerrottu Pepissä (avautuu uuteen välilehteen) olevissa oppaissa.

Oikeustieteellisen alan tutkinnot (oikeusnotaari ja oikeustieteen maisteri) tuottavat kelpoisuuden tuomarin tehtäviin ja vastaaviin muihin yleisjuristitutkintoa edellyttäviin ammatteihin (esimerkiksi syyttäjä ja asianajaja). Yleisjuristitutkinnot (ON/OTM) ovat laaja-alaisia yleistutkintoja, joissa perehdytään kattavasti ja monipuolisesti kaikkiin keskeisiin oikeudenaloihin.

Oikeustieteen tutkinnoissa perehdytään kattavasti keskeisiin oikeudenaloihin sekä oikeudelliseen argumentaatioon ja ongelmanratkaisuun. Koulutus perustuu ajantasaiseen, korkeatasoiseen tutkimukseen sekä tietoon työelämätarpeista.

Koulutus kehittää myös työelämässä keskeisiä viestintä- ja vuorovaikutustaitoja.

Tutkinnoissa ei ole pääaineita eikä sivuaineita.

ON- ja OTM-tutkintojen rakenteet

Oikeusnotaarin (ON) tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja tavoitteellinen suoritusaika on kolme vuotta. Oikeustieteen maisterin (OTM) tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä ja tavoitteellinen suoritusaika kaksi vuotta.

Osaamistavoitteet

ON-tutkinnon suoritettuaan opiskelija:

• hallitsee Suomen ja Euroopan unionin oikeuden sekä kansainvälisen oikeuden perusteet
• hahmottaa oikeuden yhteiskunnallisen roolin
• hankkii ja käyttää oikeudellista tietoa
• tunnistaa, jäsentää ja ratkaisee oikeudellisia ongelmia
• argumentoi sekä viestii sujuvasti kirjallisesti ja suullisesti
• tuntee oikeustieteen perusteet ja hyvän tieteellisen käytännön
• toimii tuloksellisesti itsenäisesti ja ryhmässä
• tuntee moniammatillisen, kansainvälisen ja digitaalisen toimintaympäristön vaatimukset
• tunnistaa osaamisensa tason ja kehityskohteita

OTM-tutkinnon suoritettuaan opiskelija:

• osaa toimia vahvaa laaja-alaista oikeudellista asiantuntemusta vaativissa tehtävissä
• hallitsee Suomen ja Euroopan unionin oikeuden sekä kansainvälisen oikeuden
• tuntee oikeussääntelyn synty- ja soveltamisprosessit ja merkityksen yhteiskunnassa
• hankkii ja käyttää oikeudellista tietoa asiantuntevasti
• tunnistaa, jäsentää ja ratkaisee perustellusti oikeudellisia ongelmia
• argumentoi sekä viestii vakuuttavasti kirjallisesti ja suullisesti
• tuntee oikeustieteen teorianmuodostuksen ja keskeiset tutkimusmenetelmät
• kykenee hyvän tieteellisen käytännön mukaiseen tutkimustyöhön
• toteuttaa asiantuntijatehtäviä tuloksellisesti itsenäisesti ja ryhmässä
• toimii ammattietiikan mukaisesti moniammatillisessa, kansainvälisessä ja digitaalisessa toimintaympäristössä
• tunnistaa osaamisensa tason sekä haluaa ja osaa kehittää sitä edelleen

ON- ja OTM-tutkinnolla on seuraavat läpäisevät johtoteemat:

1. oikeudellinen ajattelu ja argumentaatio
2. yleiset opit
3. perus- ja ihmisoikeudet
4. oikeuden kansainvälistyminen ja eurooppalaistuminen
5. oikeuden rooli yhteiskunnassa

Tutkintojen tarkemmat sisällöt Oikeustiede, (ON/OTM) -opinto-oppaassa Pepissä (avautuu uuteen välilehteen).

Legio Ostiensis ry eli Legio (avautuu uuteen välilehteen) on Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa oikeustieteiden laitoksella juridiikan erikoisaloille suuntautuvaa yhteiskuntatieteellisen alan lakiasiantuntijakoulutusta opiskelevien ainejärjestö. Legio tarjoaa jäsenilleen huvia ja hyötyä tapahtumien, etujen ja edunvalvonnan muodossa. Legion jäseniksi voivat liittyä HTK/HTM-opintoja opiskelevat sekä HTM-jatkotutkinto-opiskelijat ja kansainvälisissä maisteriohjelmissa opiskelevat.

Judica ry (avautuu uuteen välilehteen) on oikeusnotaarin tai oikeustieteen maisterin tutkintoa Itä-Suomen yliopistossa suorittavien opiskelijoiden ainejärjestö. Yhdistys on Juristiliiton ja ISYY:n jäsenyhdistys. Vuonna 2013 perustettu Judica ry huolehtii jäsentensä eduista niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Kotipaikkamme on Joensuussa.

Judica järjestää jäsenilleen sekä vapaa-ajanviettoon että opintoihin ja työllistymisen edistämiseen liittyviä tapahtumia. Yhdistyksen toiminnasta vastaa hallitus. Lisäksi yhdistykseen kuuluu toimihenkilöitä ja toimikuntia.

Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos (STJ-laitos) tarjoaa laadukasta maisteri- ja tohtorikoulutusta sosiaali- ja terveyshallintotieteen, sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ja terveystaloustie-teen pääaineissa. STJ-laitoksella on mahdollista suorittaa joko terveystieteiden tai yhteiskuntatie-teiden maisterin tutkinto (TtM, YTM) sekä tieteellisenä jatkotutkintona joko terveystieteiden tai yhteiskuntatieteiden lisensiaatin (TtL, YTL) tai filosofian, terveystieteiden tai yhteiskuntatieteiden tohtorin (FT, TtT, YTT) tutkinto. Terveystaloustieteen opiskelijat suorittavat terveystieteiden mais-terin tutkinnon, sosiaali- ja terveyshallintotieteen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan maisteriohjelman opiskelijat voivat suorittaa joko terveystieteiden tai yhteiskunta-tieteiden maisterin tutkinnon.

STJ-laitoksen tarjoamia sivuaineita ovat:

• Asiakas- ja potilasturvallisuuden perusopinnot 25 op
• Lääketaloustieteen perusopinnot 25 op
• Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan perusopinnot 25 op
• Sosiaali- ja terveyshallintotieteen perusopinnot 25 op
• Taloustieteen perusopinnot 25 op
• Terveystaloustieteen perusopinnot 26 op

Seuraavat kokonaisuudet ovat tarjolla myös avoimessa yliopistossa: Asiakas- ja potilasturvallisuuden perusopinnot, Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan perusopinnot, Sosiaali- ja terveys-hallintotieteen perusopinnot ja Terveystaloustieteen perusopinnot.

Lisäksi STJ-laitos koordinoi Moniammatilliset sote-opinnot -opintokokonaisuutta (avautuu uuteen välilehteen), joka yhdistää Itä-Suomen yliopistossa eri sosiaali- ja terveysalojen tutkintoja opiskelevat.

Tutkimuksessa keskeisiä teemoja ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen johtaminen, organisointi, talous, tiedonhallinta sekä vaikuttavuus. Toimintaamme ohjaavina periaatteina ovat yhteiskunnallinen vaikuttavuus, monitieteisyys ja kansainvälisyys. Vuonna 1979 perustettu STJ-laitos toimii Kuopion kampuksella.

STJ-laitoksen verkkosivuilla (avautuu uuteen välilehteen) voit tutustua tarkemmin laitokseen.

STJ-laitoksella ohjauksen tavoitteena on tukea opintojen sujuvaa ja tavoitteellista etenemistä, opiskelijan asiantuntijuuden kehittymistä sekä yliopistoyhteisöön kiinnittymistä.

Laitoksella opintoneuvontaa ja ohjausta antavat pääainekohtaiset HOPS-opettajat ja koulutusasiantuntija Heli Kemppainen.

Sivuaineopiskelijoille yleistä opintoneuvontaa antaa koulutusasiantuntija Heli Kemppainen ja avoimen yli-opiston opintoneuvonnasta vastaavat avoimen yliopiston koulutussuunnittelijat ja koulutussihteeri. Opintojaksokohtaista neuvontaa antaa opintojakson vastuuopettaja.

Lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijalle lukuisia ohjauspalveluja (lisätietoa KAMUssa).

Henkilökohtainen opintosuunnitelma eli HOPS on opiskelijan tärkein työväline, jonka jokainen opiskelija laatii opintojensa alussa. HOPS:lla tarkoitetaan koko opiskelun ajan kestävää tavoitteellista, vuorovaikutteista ja opiskelijalähtöistä ohjausprosessia. HOPS ohjaa pohtimaan omia vahvuuksia, kiinnostuksen kohteita sekä uratavoitteita. STJ-laitoksella halutaan tukea aikuisopiskeli-joita opintojen tavoitteellisessa suorittamisessa ja HOPS ohjauksen määrä ja laatu mitoitetaan kunkin opiskelijan henkilökohtaisiin tarpeisiin. HOPS-prosessin merkitys korostuu erityisesti työnohessa opiskelevilla. HOPS on myös paras työkalu opintojen etenemisen seuraamiseen. Opiskelija suorittaa opintonsa aloitusvuoden mukaisella tutkintorakenteella.

HOPS:n teossa avustavat HOPS-ohjaajat, joina toimivat lukuvuonna 2024–2025:

• Sosiaali- ja terveyshallintotieteen maisteriohjelma: yliopistonlehtori Nina Lunkka
• Terveystaloustiede: yliopistonlehtori Mervi Rantsi
• Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinta: yliopistonlehtori Ville Kivivirta
• Kaikkien koulutusten osalta v. 2022 ja tätä ennen aloittaneet opiskelijat: koulutusasiantuntija Heli Kemppainen

Laitoksen koulutusasiantuntija Heli Kemppainen antaa yleistä opintoneuvontaa ja neuvoo käytännön opiskeluasioissa (opetuksen ja tenttien aikataulut, ilmoittautuminen, hyväksilukuhakemukset, harjoittelutuki, yksilölliset opintojärjestelyt, tutkinnon hakeminen ym.).

Sosiaali- ja terveyshallintotieteen ja terveystaloustieteen maisteriohjelmien tutkintorakenteisiin kuuluu vapaavalintaiset opinnot. Vapaavalintaiset opinnot tukevat opiskelijan tavoitetutkintoa ja valinnaisten opintojen avulla opiskelija voi suunnata osaamistaan haluamallaan tavalla. Vapaavalintaisista opinnoista keskustellaan HOPS:n yhteydessä. Opiskelija voi halutessaan suorittaa valin-naisiksi opinnoiksi myös sivuainekokonaisuuden. Muissa yliopistoissa suoritettujen valinnaisten opintojen tai sivuainekokonaisuuksien sisällyttämistä tutkintoon haetaan Peppi-järjestelmän kautta; HOPS-ohjaaja hyväksyy sisällytettävät opinnot tutkintoon.

Opiskelijan voidaan edellyttää suorittavan täydentäviä opintoja. Mahdolliset täydentävät opinnot sovitaan HOPS-keskustelussa. Opiskelija laatii HOPSin Peppi -järjestelmään HOPS-keskustelussa sovitun mukaisesti. Lisäksi täydentävät opinnot kirjataan Peppiin opiskeluoikeuden lisätietoihin.

Kun kaikki tutkintoon vaadittavat opinnot ovat suoritusrekisterissä, tarkista, että opintokokonaisuuksista on merkintä, myös syventävistä opinnoista. Itä-Suomen yliopiston muilla laitoksilla tai avoimessa yliopistossa suoritettujen sivuaineopintojen koostamista pyydetään ao. laitokselta ennen todistushakemuksen jättämistä. Sähköinen todistushakemus täytetään ”asiointipalvelussa”. Tarkistettu ja hyväksytty HOPS on paras työkalu todistushakemuksen täyttämiseen.

Laitos viestii ajankohtaisista asioista ja toiminnastaan Viva Engagen (ent. Yammerin) STJ/opiskelijat -ryhmässä. Laitoksen virallinen viestintä tapahtuu ryhmän kautta, joten ryhmän viestit kannattaa käydä tilaamassa heti opintojen alussa Viva Engagesta. Kullakin pääaineella on myös oma Viva Engage -ryhmä, mihin on hyvä liittyä oman pääaineen osalta.

Nämä ovat:

STJ / Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan opiskelijat

STJ terveystaloustieteen opiskelijat

STJ Sotehallinnon opiskelijat

Laitoksella on myös omat Facebook- (UEF Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos) ja X-sivustot (UEF Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos @uef_stj), joita käytetään epäviralliseen ja vapaamuotoiseen viestintään sekä erilaisista alaan liittyvistä tapahtumista tiedottamiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan X-tili on nimeltään @tiha_uef.  Kannattaa seurata!

Lisäksi huomioitavaa on, että UEF käyttää viestinnässään vain yliopiston sähköpostiosoitetta.

Lisätietoja opiskelusta, ohjauksesta ja toimintakäytännöistä löytyy laitoksen opintoyhteisöstä (avautuu uuten välilehteen, vaatii kirjautumisen).

HOPS-keskusteluissa sovitaan aiemmin suoritettujen opintojen korvaavuuksista ja muualla suoritettujen opintojen sisällyttämisestä tutkintoon. Korvaaminen tarkoittaa tutkintorakenteessa pakollisena olevan opintojakson korvaamista aiemmin suoritetulla opintojaksolla. Sisällyttäminen puolestaan tarkoittaa aiemmin suoritetun opintojakson tai opintokokonaisuuden sisällyttämistä tutkintoon sellaisenaan. Tämä koskee vapaasti valittavia opintoja. STJ-laitoksella noudatetaan tiedekunnan linjauksia osaamisen tunnistamisesta (OT). Aiempien opintojen perusteella hyväksytään korvaavia opintoja syventäviin opintoihin korkeintaan 20 opintopisteen verran (voimassa 1.8.2022 alkaen). Yli kymmenen vuotta vanhoilla opintosuorituksilla ei voi korvata STJ-laitoksen tarjoamia opintojaksoja.

Saman Itä-Suomen yliopiston opintojakson voi sisällyttää opintokokonaisuuteen laitosten tai oppiaineiden opetussuunnitelmien mukaisesti, jos kyseessä on opintokokonaisuuksiin kuuluva pakollinen opintojakso, jonka asemesta ei voi suorittaa muita opintoja eikä useasti kiinnittämistä ole opetussuunnitelmassa erikseen rajattu (tiedekunnan ohje). Sisällyttämistä kahteen kokonaisuuteen pyydetään koulutusasiantuntijalta.

1.8.2019 ja tämän jälkeen opintonsa aloittavia koskee opintojen vanhenemissääntö. Maisterin tutkintoon voidaan sisällyttää enintään 10 vuotta vanhoja opintosuorituksia koskien sisältyvyyksiä ja hyväksilukuja.

Opintotietojärjestelmä Peppi

Pepistä ja Pepin opinto-oppaasta löytyvät tutkintorakenne, opintojaksojen kuvaukset (mm. suoritustavat) ja voimassa olevat aikataulut. Myös mahdolliset lukuvuoden aikana tapahtuvat aikataulumuutokset päivitetään Pepissä näkyviin aikatauluihin, joten Peppiä ja Pepin opinto-opasta on tarpeen seurata säännöllisesti. Opiskelija tallentaa henkilökohtaisen opetussuunnitelmansa (HOPS) Peppiin ja ilmoittautuu opintojaksoille HOPS:n kautta.

Opintojaksoille ja kuulusteluihin ilmoittautuminen

Pääsääntöisesti opintojaksoille ja kuulusteluihin ilmoittaudutaan viimeistään seitsemän (7) päivää ennen kuulustelua tai opintojakson alkamista Pepissä. Myöhästyneitä opintojakso- ja tentti-ilmoittautumisia ei oteta vastaan!

STJ-laitoksen opintojaksoja on mahdollista tenttiä vain tiettyinä tenttipäivinä. Yleisiä tenttipäiviä, joissa voisi tenttiä mitä tahansa opintojaksoa, ei ole.

Jos et pääse osallistumaan opintojaksolle, jolle olet ilmoittautunut, poista ilmoittautumisesi mahdollisimman pian. Mikäli ilmoittautuminen on ehtinyt sulkeutua, pyydä ilmoittautumisen perumista koulutusasiantuntijalta tai opintojakson vastuuopettajalta. Kirjaudu opintojakson eLearn Moodleen/DigiCampukseen heti opintojakson alussa.

Läsnäolovelvollisuus

Osallistumiseen ja läsnäolovelvoitteeseen vaikuttavat opintojaksoilla käytettävät opetusmenetelmät ja toteutustavat. Ensimmäiselle opetuskerralle on osallistuttava, jotta opintojaksoon liittyvät käytännön asiat tulevat selviksi (läsnäolot/poissaolot, suoritukset, tentit). Säännöllinen luennoille osallistuminen on suositeltavaa, jotta opinnot etenevät sujuvasti. Seminaari-, harjoitus- ja suurryhmäopetuksessa (ml. työpajat) on läsnäolovelvoite. Pääsääntöisesti läsnäolovelvollisuus on 80 %, mutta opintojaksolle määritellyt tehtävät on suoritettava hyväksytysti. Poissaolon peruste ei ole esim. työasiat, luottamustoimet tai lomamatkat. Jos jollakin opintojaksolla on tästä poikkeava läsnäolovelvollisuus, se on kirjattu opetussuunnitelmaan. Opintojaksokuvauksista löytyvät kullakin opintojaksolla käytettävät opetusmenetelmät ja toteutustavat (esim. luento (L), seminaari (S)).

Opetuksen muotoja

• Etäopetus -termiä käytetään, kun opetus on lukujärjestykseen/ Peppiin ajoitettua opetusta, johon opiskelija osallistuu tiettynä aikana verkon välityksellä.
• Harjoitukset: harjoitellaan käytännössä luennoilla tai itseopiskeluna opittua asiaa. Harjoituksissa edellytetään säännöllistä läsnäoloa.
• Hybridiopetus on opetustapahtuma, jossa opiskelija voi valita osallistuuko opetukseen kampuksella vai etäopetuksena. Opetus on aikataulutettua ja tiloitettuna lukujärjestykseen.
• Luento: Ensimmäisellä luentokerralla esitellään opintojakson tavoitteet, sisältö, oppimistehtävät aikatauluineen, arvosteluperusteet ja läsnä-olovaatimukset sekä sovitaan monia käytännön asioita. Säännöllinen luennoille osallistuminen on suositeltavaa.
• Lähiopetus: on lukujärjestykseen/ Peppiin ajoitettua opetusta, johon opiskelijat osallistuvat Kuopion Kampuksella. Lähiopetuksessa läsnäolovelvollisuus on usein vähintään 80 %.
• Monimuoto-opetuksesta/ monityyppiopetuksesta puhutaan, kun puhutaan koko opintojakson toteutuksesta. Opintojakson sisällä voi olla erilaisia toteutuksia kuten lähiopetusta kampuksella, etäopetusta verkossa jne.
• Seminaari: osanottajat esittävät vuorollaan seminaarityönsä (esitelmä, tutkielma, referaatti tms.), osallistuvat töitä koskevaan keskusteluun ja toimivat opponentteina. Seminaareissa edellytetään säännöllistä läsnäoloa, usein vähintään 80 % kontaktiopetustunneista, eikä seminaareja voi useinkaan korvata muilla suoritustavoilla.
• Webinaari: Etäopetuksena totutettava seminaari, jossa vastaava läsnäolovelvollisuus, kun seminaarissa.
• Suurryhmä: Vuorovaikutteista opetusta, jossa yhdistyvät luennointi, vuorovaikutus ja esim. ryhmissä tapahtuva työskentely. Suurryhmätyöskentely edellyttää aktiivista osallistumista työskentelyyn. Suurryhmäopetuksen läsnäolovelvollisuus on usein vähintään 80 %.
• Verkko-opetus on opetusta, joka tapahtuu verkkovälitteisesti ajasta ja paikasta riippumatta (ei aikatauluteta lukujärjestykseen).

Opintojaksokuvauksissa kuvataan arviointimenettely ja tarkennettu arviointikäytäntö ja -kriteerit käydään läpi opintojakson ensimmäisellä kerralla. Opintosuorituksia arvioidaan useilla eri tavoilla. Opintojakson arviointi on ilmoitettava viimeistään kolmen (3) viikon kuluttua opintojakson päättävästä suorituksesta yliopiston opiskelija- ja opintosuoritusrekisterissä. Poikkeuksena ovat maisterin tutkintoon kuuluvat opinnäytteet, joiden tarkastusaika on opintojohtosäännön mukaisesti neljä viikkoa.

Exam-tiloissa suoritettavien tenttien tulosten ilmoittamisen määräaika lasketaan sen kuukauden 15. päivästä lukien, jona suoritus on tehty ennen 15:ttä päivää. 15. päivä ja sen jälkeen tehtyjen tenttisuoritusten tulosten ilmoittamisen määräaika lasketaan seuraavan kuukauden 1. päivästä lukien.

Määräaikoihin ei lueta ajanjaksoja, joina opetusta ei koulutuksesta vastaavan vararehtorin päätöksen mukaisesti anneta, eikä aikaväliä 15.6.–15.8.

Opintosuoritukset tai sen osat on suoritettava ja palautettava asetetussa määräajassa (Koulutuksen johtosääntö 33 §). Viivästyneen palautuksen peruste ei ole työasiat, luottamustoimet tai lomamatkat. STJ-laitoksella on linjattu, että opiskelija voi yhden kerran täydentää hylättyä/määräajassa palautettua opintosuoritusta tai sen osaa (esim. oppimistehtävä).

Hyväksytysti suoritetun opintojakson voi suorittaa yhden kerran uudelleen.

Opiskelija voi STJ-laitoksen tarjoamissa opinnoissa vastata kuulusteluissa ja laatia kirjalliset työt koulutuksen johtosäännössä määritellyllä kielellä. STJ-laitoksella syventävien opintojen pro gradu -tutkielmat voidaan kirjoittaa joko suomen tai englannin kielellä. Koulutusjohtosäännöstä poikkeavat määräykset on annettu opintojaksokuvausten yhteydessä. Vaikka opintojakson suorituskieli on suomi, voi opintojakson oppimateriaaleissa olla myös englanninkielistä aineistoa.

Opiskelija- ja opettajavaihdossa hyödynnetään laitoksen kansainvälisiä yhteistyösopimuksia (lähinnä Erasmus+ ja Nordplus). Vaihtoon lähtevän opiskelijan tulee sopia learning agreementin sisällöstä yhdessä HOPS-ohjaajansa kanssa. Ajantasaista tietoa kansainvälisestä opiskelijavaihdosta, vaihto-ohjelmista, vaihtopaikoista, työharjoittelusta, hakuajoista ja ajankohtaisista tapahtumista löytyy yliopiston kansainvälisten opiskelijapalveluiden sivuilta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ja terveystaloustieteen opiskelijoilla maisteriopintojen syventäviin opintoihin sisältyy 5 op laajuinen harjoittelu; sosiaali- ja terveyshallintotieteen maisterinohjelman opiskelijat voivat sisällyttää tutkintoon 5 op laajuisen valinnaisten opintojen harjoittelun. Tutkintoon sisältyvä harjoittelu voi olla joko käytäntö- tai tutkimuspainotteinen.

Oleellista on, että harjoittelu tukee tutkinnon tavoitteita ja opiskelijan urasuunnitelmien toteutumista. Harjoittelun tulee soveltua opiskelijan tutkintoon ja pääaineeseen. Harjoittelun soveltuvuus katsotaan yhdessä HOPS-ohjaajan kanssa. Lisätietoa harjoittelusta Kamussa.

Opiskelijoita kannustetaan hankkimaan harjoittelupaikka itsenäisesti. Opiskelijat voivat tutustua yliopistolle lähetettyihin harjoittelupaikkatarjouksiin Itä-Suomen yliopiston työnhakuportaalissa.

Harjoitteluun voi hakea laitoksen myöntämää harjoittelutukea. Suomessa suoritettavissa harjoitteluissa tuki maksetaan työnantajalle. Harjoittelutuki myönnetään, kun opiskelija on löytänyt harjoittelupaikan, harjoittelu vastaa opetussuunnitelman tavoitteita ja työnantaja sitä vaatii. Harjoittelu-tuen edellytyksenä on, että työnantaja ottaa harjoittelijan määräaikaiseen palvelussuhteeseen harjoittelun ajaksi. Maksettavan palkan tulee olla vähintään KELA:n vuosittain vahvistama minimipalkka (työssäoloehto). Lisäksi työnantajan tulee sitoutua järjestelmään opiskelijalle harjoittelun aikaista ohjausta työpaikalla. Opiskelija voi saada harjoittelutuen vain kerran opintojensa aikana.

Sosiaali- ja terveyshallintotieteen maisteritutkinto (Master's Programme in Health and Social Management Sciences) koostuu sosiaali- ja terveyshallintotieteen syventävistä opinnoista (100 op) ja vapaavalintaisista opinnoista (20 op). Sosiaali- ja terveyshallintotieteessä sovelletaan hallinto- ja yhteiskuntatieteiden teoreettisia ja metodologisia lähtökohtia sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä. Koulutuksen sisältö keskittyy kolmeen kokonaisuuteen: 1. vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelut meillä ja muualla, 2. sosiaali- ja terveyspalvelujen johtaminen ja kehittäminen ja 3. sosiaali- ja terveyspalvelujen tutkiminen. Näitä tarkastellaan sekä kotimaisesta että kansainvälisestä näkökulmasta. Vapaasti valittavilla opinnoilla opiskelijat voivat suunnata osaamistaan työelämän kiinnostuksensa mukaisesti.

Maisteritutkinnon tavoitteena on

• saada valmiuksia työskennellä oman alansa asiantuntijana, kehittäjänä ja johtajana monia-laisissa ja -tieteellisissä toimintaympäristöissä
• omaksua sosiaali- ja terveyshallintotieteen keskeinen tietosisältö ja tiedontuottamisen menetelmät sekä arvioida ja soveltaa näitä kriittisesti
• vahvistaa tieteellistä lukutaitoa, kriittistä ja analyyttistä ajattelua sekä saada valmiuksia tietopääoman uudistamiseen
• Maisteriopintojen tavoitteena on lisäksi antaa jatko-opintokelpoisuus pääaineessa.

Sosiaali- ja terveyshallintotieteen HOPS-ohjaajana toimii Nina Lunkka (nina.lunkka@uef.fi) sekä opintonsa ennen 2022 aloittaneilla koulutusasiantuntija Heli Kemppainen (heli.kemppainen@uef.fi)

Tarkemmat tiedot tutkinnosta ja sen sisällöstä ovat Pepissä (avautuu uuteen välilehteen).

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan maisteriohjelman (Master’s Degree Programme in Health and Human Services Informatics) opetuksessa korostuu tiedonhallinnan ja johtamisen näkökulma sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikan arvioinnin, kehittämisen ja hyödyntämisen menetelmällisten valmiuksien vahvistaminen. Maisteriohjelman (120 op) sivuaineena opiskellaan tietojenkäsittelytieteen tai tietojärjestelmätieteen perusopinnot, joilla varmistetaan tietotekniikan ja tietojenkäsittelyn perusosaaminen. Jos opiskelija on suorittanut vaadittavat perusopinnot eikä ne kuulu mihinkään edeltävään tutkintoon, tämä voidaan ottaa sivuaineeksi.

Jos opiskelija on suorittanut nuo perusopinnot ja ne kuuluvat edeltävään tutkintoon, vaihtoehtoja minkä voi tehdä sivuaineeksi ovat:

• Asiakas- ja potilasturvallisuus, 25 op
• Data-analytiikka, 25 op
• Datatieteen, data-analytiikan, tekoälyn tai vastaavat, 25 op

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan maisteriohjelman opiskelijat voivat suorittaa joko terveystieteiden tai yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon. Tutkinto (120 op) sisältää sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan syventäviä opintoja 95 op ja pakollisena sivuaineena tietojenkäsittelytieteen tai tietojärjestelmätieteen perusopinnot 25 op, sekä näiden lisäksi mahdollisia täydentäviä opintoja maksimissaan 60 op. Maisteritutkinnon suoritettuaan opiskelija on jatko-opinto-kelpoinen Welma-tohtoriohjelman Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan pääaineessa.

Maisteritutkinnon tavoitteena on, että valmistuttuaan opiskelija

• analysoida ja arvioida sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan keskeisiä tietosisältöjä ja -rakenteita sekä tiedon tuottamisen ja hyödyntämisen menetelmiä
• analysoida ja edelleen kehittää tieteellisen tiedon haku-, luku- ja kirjoitustaitoaan, kriittistä ja analyyttistä ajatteluaan sekä omaa tiedonhallinnan ja sen tutkimuksen tietoperustaa
• suunnitella ja johtaa sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan prosesseja asiantuntija- ja kehittäjätehtävissä monialaisissa ja -tieteellisissä toimintaympäristöissä

Kansainvälisyys on olennainen osa opetusta ja siksi sitä pyritään edistämään sekä kotikansainvälistymisenä että opiskelija- ja opettajavaihtona. Kotikansainvälistyminen opetuksessa tarkoittaa muun muassa ulkomaalaisten opettajien antamaa opetusta, kansainvälisten opiskelijoiden kanssa yhdessä opiskelua, vieraskielisen oppimateriaalin hyödyntämistä sekä kansainvälisten tutkijaryhmien toimintaan osallistumista ja opinnäytetöiden esittelyä.

Opintojen aikana opiskelijoilta kerätään palautetta sekä toiminnan ja opetuksen kehittämiseksi, että laadun arvioimiseksi. Opetuksessa kehitetään ja sovelletaan kriittisesti uusia opetus- ja oppimismenetelmiä kulloinkin käytettävissä olevien voimavarojen puitteissa kohderyhmän tarpeet huomioiden. Kehittämistyön taustalla on pyrkimys konstruktiiviseen oppimisnäkemykseen, jossa oppiminen lähtee joustavasti opiskelijan tarpeista. Tavoitteena on opiskelijalähtöisten oppimisprosessien ohjaaminen ja tukeminen, jossa otetaan huomioon työn ohella opiskelevien opiskelijoiden tarpeet mahdollisuuksien mukaan.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan HOPS-ohjaajana ja tutoropettajana toimii Ville Kivi-virta (ville.kivivirta@uef.fi) sekä opintonsa ennen 2022 aloittaneilla koulutusasiantuntija Heli Kemppainen (heli.kemppainen@uef.fi)

Tarkemmat tiedot tutkinnosta ja sen sisällöstä ovat Pepissä (avautuu uuteen välilehteen).

Terveystaloustieteen (Health economics) maisteriohjelman opetuksessa painottuvat terveyden-huoltojärjestelmän taloudellinen organisointi, tehokkuus hyvinvoinnin tuottamisessa sekä terveyden, terveyspalvelujen käytön ja terveydenhuollon kustannusrasituksen jakauma. Terveystalous-tieteen opiskelija perehtyy talousteorian soveltamiseen terveyteen ja terveydenhuoltoon, terveydenhuoltojärjestelmien toimintaan taloudellisina organisaatioina, taloudellisen arvioinnin menetelmiin ja terveystaloustieteelliseen tutkimukseen.

Terveystaloustieteen maisteriohjelman opiskelijat suorittavat terveystieteiden maisterin tutkin-non. Maisteritutkinto koostuu terveystaloustieteen syventävistä opinnoista (90 op), muista mais-terin tutkintoon sisältyvistä opinnoista 7 op ja vapaavalintaisista opinnoista (23 op). Maisterin tutkinnon suorittaminen päätoimisena opiskelijana kestää noin 2 vuotta. Opiskelija suorittaa opintonsa aloitusvuoden mukaisella tutkintorakenteella.

Maisteritutkinnon tavoitteena on

• omaksua oman pääaineen keskeinen tietosisältö ja tiedontuottamisen menetelmät sekä arvioida ja soveltaa näitä kriittisesti
• vahventaa tieteellistä lukutaitoa, kriittistä ja analyyttistä ajattelua sekä saada valmiuksia tietopääoman uudistamiseen
• saada valmiuksia työskennellä alan asiantuntijana ja kehittäjänä monialaisissa ja -tieteellisissä toimintaympäristöissä
• maisteriopintojen tavoitteena on lisäksi antaa jatko-opintokelpoisuus pääaineessa

Opinnot koostuvat suurimmaksi osaksi oman pääaineen opinnoista. Sivuaineilla tai muilla vapaasti valittavilla opintojaksoilla opiskelija voi täydentää ja suunnata osaamistaan haluamallaan tavalla. Vapaasti valittavia opintoja ja sivuainevaihtoehtoja on runsaasti tarjolla, ja niistä keskustellaan oman opettajatutorin kanssa HOPS-ohjauksessa.

Kansainvälisyys on olennainen osa opetusta ja siksi sitä pyritään edistämään sekä kotikansainvälistymisenä että opiskelija- ja opettajavaihtona. Kotikansainvälistyminen opetuksessa tarkoittaa muun muassa kansainvälisten opiskelijoiden kanssa yhdessä opiskelua ja vieraskielisen oppimateriaalin hyödyntämistä. Myös laitokselle tulevien vaihto-opiskelijoiden tutorina toimiminen on yksi tapa kansainvälistyä jo kotikampuksella. Opiskelijavaihtoon lähteminen kannattaa suunnitella jo opintojen alussa, jotta ne on mahdollista sisällyttää opintosuunnitelmaan.

Terveystaloustieteen oppiainetuutorina ja HOPS-ohjaajana toimii Mervi Rantsi, mervi.rantsi@uef.fi, puh. +358469202963, sekä opintonsa ennen 2022 aloittaneilla koulutusasiantuntija Heli Kemppainen (heli.kemppainen@uef.fi)

Tarkemmat tiedot tutkinnosta ja sen sisällöstä ovat Pepissä (avautuu uuteen välilehteen).

Sosiaali- ja terveyshallintotieteen, sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ja terveystaloustieteen opiskelijoiden ainejärjestö on TERHO ry (avautuu uuten välilehteen). TERHO ry:n tehtävänä on valvoa opiskelijoiden etuja opiskeluun liittyvissä asioissa, järjestää tapahtumia sekä liikunta-aktiviteetteja. TERHO ry löytyy myös Facebookista!

Sosiaali- ja terveyshallintotieteen ja sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan maisteriopiskelijat voivat suorittaa joko terveystieteiden tai yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon. Tavoitetutkinnon muuttaminen tapahtuu sähköisellä lomakkeella Itä-Suomen yliopiston asiointipalvelussa (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen), kohdasta pääaineen valinta.

Ristiinopiskelu on yksi korkeakoulujen välisen opetusyhteistyön muoto. Sosiaali- ja terveysjohtami-sen laitoksella on ristiinopiskelusopimus Jyväskylän yliopiston terveystieteiden tiedekunnan lii-kunta- ja terveystieteiden opintoihin. Sopimuksen mukaiset opinnot ovat opiskelijoille maksuttomia ja opinnot voi sisällyttää maisterin tutkinnon valinnaisiksi opinnoiksi. Opintoihin ilmoittautumisesta tiedotetaan tarkemmin STJ/Opiskelijat Viva Engage -ryhmässä.

Tarjolla ovat seuraavat opintojaksot:

• Liikuntapsykologian perusteet (5 op)
• Psyykkinen valmennus 1 (5 op)
• Väestön liikuntakäyttäytyminen ja suomalaisen lii-kuntakulttuurin muotoutuminen (5 op)
• Liikunta, terveys ja hyvinvointi elämänkulussa (5 op)
• Liikunta- ja terveyskäyttäytymisen edistäminen (5 op)
• Kehosta mitattava hyvinvointitieto (2 op)
• Kuormitusfysiologia I 4 op
• Kuormitusfysiologia II 3 op
• Urheilijan ravitsemus 3 op

Yhteiskuntatieteiden laitos (avautuu uuteen välilehteen) on monitieteinen kokonaisuus, johon kuuluu kuusi pääainetta/suuntautumisvaihtoehtoa kahdella kampuksella.

Perustutkintokoulutuksemme antaa opiskelijoille vahvan tieteenalaperustaisen koulutuksen. Meiltä opiskelija saa valmiudet työelämän moninaisiin ja muuttuviin yhteiskuntatieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin sekä kelpoisuuden pääaineen jatko-opintoihin.

Opetuksemme on sisällöllisesti ja pedagogisesti korkeatasoista, ja se antaa moninaisia työelämävalmiuksia ja kannustaa kansainvälisyyteen. Käytämme monenlaisia opetus- ja opettamiskeinoja. Opetus perustuu yhteiskuntatieteelliseen yleissivistykseen ja erikoistumiseen johonkin tai joihinkin laitoksen painoaloihin.

Painotamme toiminnallista oppimista, jossa vahva teoreettinen ajattelu siirretään temaattisissa opinnoissa aitoihin toimintaympäristöihin.

Laitoksellamme järjestetään yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoihin johtavaa koulutusta sekä tieteellistä jatkokoulutusta seuraavissa oppiaineissa:

• Hyvinvointi yhteiskunnassa (Kuopion kampus)
• Sosiaalipedagogiikka (Kuopion kampus)
• Sosiaalipsykologia (Kuopion kampus)
• Sosiaalityö (Kuopion kampus)
• Sosiologia (Joensuun ja Kuopion kampukset)
• Yhteiskuntapolitiikka (Joensuun kampus)

Suomenkielisen tutkintokoulutuksen lisäksi laitoksellamme toimii englanninkielinen kandidaattiohjelma Bachelor's Degree Programme in Social Sciences (avautuu uuteen välilehteen).

Laitos antaa sivuaineopetusta sosiaalipedagogiikasta, sosiaalipsykologiasta, sosiaalitieteistä, sosiaalityöstä, sosiologiasta ja yhteiskuntapolitiikasta.

Lisäksi laitoksemme järjestää filosofian sivuaineopetusta yhdessä oikeustieteiden laitoksen kanssa. Filosofian sivuaineopinnoista lisätietoja Pepin opinto-oppaissa (avautuu uuteen välilehteen, katso kohdasta Yhteiskuntatieteiden laitoksen sivuainetarjonta).

Laitoksella tarjotaan lisäksi englanninkielistä opetusta vaihto-opiskelijoille, vaihto-opiskelijoille tarjottava opetus on kerrottu Pepin opinto-oppaissa (avautuu uuteen välilehteen).

Opintojen ohjaus on tärkeä osa opintojen sujuvassa etenemisessä. Yhteiskuntatieteiden laitoksella pidämme tärkeänä sitä, että pää- ja sivuaineopiskelijoillamme on mahdollisuus saada ohjausta läpi koko opintopolkunsa. Opintojen ohjauksen merkitys korostuu opintojen alkuvaiheessa, jolloin on tärkeää, että jokainen aloittava opiskelija pääsee opinnoissaan alkuun ja osaksi yliopistoyhteisöämme.

Laitoksen yleisestä opintoneuvonnasta vastaavat oppiaineiden amanuenssit/koulutusasiantuntijat sekä Joensuun että Kuopion kampuksilla. Pääainekohtaisesta opintoneuvonnasta vastaavat oppiainevastaavat. Yksittäisiin opintojaksoihin liittyvää opintoneuvontaa antavat kyseisten opintojaksojen vastuuopettajat. Opintojakson opettaja on kerrottu Pepissä olevan opintojakson kuvauksessa tai opintojakson toteutuksen tiedoissa.

Amanuensseihimme ja koulutusasiantuntijoihimme voit olla yhteydessä kaikissa opintoihisi tai opiskeluun ylipäänsä liittyvissä kysymyksissäsi. Amanuenssien/koulutusasiantuntijoiden yhteystiedot on kerrottu Pepissä olevan ko. opinto-oppaan Tietoa opinnoista -sivulla sekä yhteiskuntatieteiden laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

Henkilökohtainen opintosuunnitelma eli HOPS on opiskelijan työväline. HOPS-työskentelyn avulla opiskelijalla on mahdollisuus suunnitella tutkintoon vaadittavia opintojaan ja seurata niiden etenemistä. HOPS auttaa opiskelijaa hahmottamaan tutkinnon, jota hän on suorittamassa, ja siihen sisältyvät/vaadittavat opinnot. HOPS ei ole sitova, vaan sitä voi muokata opintojen edetessä. HOPSin tulee vastata tutkinnon opetussuunnitelmaa (tutkintovaatimuksia). Opiskelijoita ohjaavat ja opastavat oppiaineittain nimetyt HOPS-vastuuhenkilöt sekä muu oppiaineen henkilökunta. Laitoksen opintoyhteisöstä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen) löytyvät tiedot oppiaineiden HOPS-vastuuhenkilöistä.

Opiskelijat suorittavat ensimmäisenä opiskeluvuotenaan osana kandidaatin tutkintoa opintojakson, jonka yhteydessä opiskelijat tekevät kandidaatin tutkintonsa kattavan henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPSin) Peppi-opintotietojärjestelmään. Oppiaineidemme amanuenssit/koulutusasiantuntijat neuvovat ja ohjaavat henkilökohtaisen opintosuunnitelman teossa, hyväksyvät HOPS:it ja antavat niistä suoritusmerkinnän.

Opiskelijan vastuulla on pitää hopsinsa ajantasaisena opintojensa ajan (esimerkiksi opetussuunnitelmaan tulevien muutosten päivittäminen hopsiin). Opintojen tulee vastata opetussuunnitelmassa esitettyjä tutkinnon sisältöjä/vaatimuksia.

Yhteiskuntatieteiden laitos tiedottaa ajankohtaisista asioista laitoksen Viva Engage -ryhmissä.

Viva Engage (ent. Yammer) on laitoksen virallinen viestintäväylä. Yhteiskuntatieteiden laitoksen Viva Engage -ryhmissä tiedotetaan opiskelua koskevista ajankohtaisista asioista. Opiskelijan vastuulla on seurata viestintää.

Viva Engagessa opiskelijoiden tulee seurata ainakin oman oppiaineensa tiedotusryhmää seuraavasti:

• Hyvinvointi yhteiskunnassa, Kuopio: Hyvinvointi yhteiskunnassa (opiskelija ja opettajat)
• Sosiaalipsykologia: Sosiaalipsykologian opiskelijat – Kuopion kampus
• Sosiaalitieteet, Kuopio/Yhteiskuntatieteet, Kuopio: Sosiaalitieteet, Kuopio (opiskelijat)
• Sosiaalityö: Sosiaalityö (opiskelijat)
• Sosiologia, Kuopio: Kuopion sosiologit (opiskelijat ja opettajat)
• Yhteiskuntatieteet, sosiologia ja yhteiskuntapolitiikka, Joensuu: Yhteiskuntatieteiden laitoksen opiskelijat, Joensuu

Opiskelijan on mahdollista tilata seuraamaansa Viva Engage -ryhmään tulevista viesteistä ilmoitus sähköpostiinsa tai puhelimeensa. Microsoftin ohjeet Yammerin sähköposti- ja puhelinilmoitusten ottaminen käyttöön tai poistaminen käytöstä (avautuu uudelle sivulle).

Opiskeluun liittyviä ohjeita ja informaatiota on koottu yhteiskuntatieteiden laitoksen opintoyhteisöön (kirjautuminen UEF-käyttäjätunnuksilla, avautuu uuteen välilehteen). Opintoyhteisössä ei tiedoteta ajankohtaisista asioista, ajankohtaisista asioista tiedotetaan Viva Engage -ryhmissämme.

Viestintä sähköpostitse tapahtuu opiskelijan UEF-sähköpostiosoitteeseen. Opiskelijan tulee huolehtia siitä, että hän seuraa UEF-sähköpostiaan tai ohjaa siihen tulevat sähköpostit ensisijaiseen sähköpostiinsa.

Yhteiskuntatieteiden laitos on myös somessa (linkit avautuvat uuteen välilehteen):

• Facebookissa
• Instagramissa
• X:ssä
• SocioCast-podcast SoundCloudissa, Spotifyissa ja Apple Podcasteissa

Muissa oppilaitoksissa suoritetuilla tutkinnoilla/opinnoilla voidaan korvata opintoja sen mukaan, mitä tiedekunnassa on linjattu ja mitä hyväksilukemisesta (sisällyttämisestä ja korvaamisesta) on oppiaineen sisällä päätetty.

Yhteisesti yhteiskuntatieteiden laitoksella on linjattu seuraavaa

• Kandidaattivaiheessa voidaan hyväksyä enintään 25 op toiseen yliopistotutkintoon kiinnitettyjä opintoja. Tämä voi sisältää kandidaatin tutkintoon vaadittavia tutkimusmenetelmäopintoja tai muita tutkintoon vaadittavia pakollisia opintojaksoja esim. Sosiologian perusteet. Tähän 25 opintopisteeseen ei lasketa mukaan kandidaatin tutkintoon pakollisena kuuluvia kieli- ja viestintäopintoja.
• Kieli- ja viestintäopintojen korvaamisesta päättää Kielikeskus.
• Tutkimusmenetelmäopintojen osalta on päätetty, että kandidaatin tutkintoon tai maisterin tutkintoon voidaan hyväksilukea enintään 10 lukuvuotta vanhoja opintoja. Esimerkiksi haettaessa opintojen korvaavuutta lukuvuonna 2024–2025, tarkastellaan vain lukuvuonna 2014-2015 tai sen jälkeen suoritettuja opintoja. Itä-Suomen yliopistossa (tai Kuopion tai Joensuun yliopistossa) yhteiskuntatieteellisissä oppiaineissa aloitetun ja kesken jääneen tutkinnon osalta aiemmin tehdyistä menetelmäopinnoista ja niiden soveltuvuudesta nykyiseen opetussuunnitelmaan sovitaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman tekemisen yhteydessä silloin, kun opiskelija palaa suorittamaan tutkintoaan loppuun.
• AMK-tutkintoon suoritetuilla tutkimusmenetelmäopinnoilla tai täydennyskoulutuksessa tehdyillä menetelmäopinnoilla ei hyväksilueta kandidaatin tutkintoon eikä maisterin tutkintoon sisältyviä menetelmäopintoja.
• Kandidaatintutkielmaa ei hyväksilueta AMK-tutkintoon tehdyllä opinnäytetyöllä.
• Maisterin tutkintoon voidaan hyväksilukea aikaisempaan maisterin tutkintoon suoritettuja opintoja enintään 15 op. Tämä voi sisältää maisterin tutkintoon vaadittavia tutkimusmenetelmäopintoja tai tutkintoon kuuluvia pakollisia opintojaksoja, pl. tutkielmaopinnot. Syventäviin opintoihin ei voida hyväksilukea tai sisällyttää perusopintotasoisia opintojaksoja.
• Aikaisempien opintojen perusteella ei voida korvata pro gradu –tutkielmaa eikä henkilökohtaista opintosuunnitelmaa.
• Työkokemuksella ei lähtökohtaisesti korvata opintojaksoja. Mahdollisista poikkeuksista tähän, esim. harjoittelu, ilmoitetaan opintojakson opintojaksokuvauksessa.

Korvaavuuksien ja sisällyttämisten hakeminen

Opintojen hyväksilukua (korvaavuus tai sisällyttäminen) haetaan Pepissä, jonne kirjaudutaan yliopiston käyttäjätunnuksilla.

Täytä hyväksilukuhakemus huolellisesti ja lisää siihen tarvittavat liitteet:

• (sähköisesti) allekirjoitettu, virallinen opintorekisteriote/todistus
• aiemmin suoritetun opintojakson kuvaus. Kuvauksesta tulee ilmetä tieto siitä, mistä se on otettu (verkkosivu, kopio opinto-oppaasta tms.).

Korvaavuutta haetaan siitä yksiköstä, joka vastaa kyseisestä opetuksesta/opintojaksosta. Kamussa on kerrottu tiedekunnittain se, kenelle ko. oppiaineen/laitoksen hyväksilukuhakemukset lähetetään Pepissä (hakemusten käsittelijät).

Kun haet jonkin opintojakson tai opintokokonaisuuden korvaamista, tarkista ennen hakemista, että ko. opintojakso tai opintokokonaisuus on Pepissä olevassa hopsissasi.

Opintojen sisällyttämistä yhteiskuntatieteiden kandidaatin tai yhteiskuntatieteiden maisterin tutkintoon haetaan yhteiskuntatieteiden laitokselta. Jos haet sisällyttämistä johonkin tiettyyn kohtaan opintojasi, ilmoita siitä sisällyttämishakemuksessasi.

Laitoksemme amanuenssit/koulutusasiantuntijat neuvovat sinua sisällyttämisten ja korvaamisten hakemisessa.

Tarkemmat ohjeet Pepissä tehtävän hyväksilukemisen hakemiseen ovat Peppi-käsikirjassa (avautuu uuteen ikkunaan, kirjautuminen UEF-käyttäjätunnuksilla).

Tutkimusmenetelmäopintojen osalta on päätetty, että kandidaatin tutkintoon tai maisterin tutkintoon voidaan hyväksilukea enintään 10 lukuvuotta vanhoja opintoja. Esimerkiksi haettaessa opintojen korvaavuutta lukuvuonna 2024-2025, tarkastellaan vain lukuvuonna 2014-2015 tai sen jälkeen suoritettuja opintoja. Itä-Suomen yliopistossa (tai Kuopion tai Joensuun yliopistossa) yhteiskuntatieteellisissä oppiaineissa aloitetun ja kesken jääneen tutkinnon osalta aiemmin tehdyistä menetelmäopinnoista ja niiden soveltuvuudesta nykyiseen opetussuunnitelmaan sovitaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman tekemisen yhteydessä silloin, kun opiskelija palaa suorittamaan tutkintoaan loppuun.

Opintojaksojen suoritustavat

Opintojaksojen järjestämisen tavat (suoritustavat) on kerrottu Pepissä olevissa opintojaksojen kuvauksissa. Opintojaksolla voi olla yksi tai useampi kuin yksi suoristustapa. Opintojakson kuvaus sisältää siten myös mahdolliset vaihtoehtoiset suoritustavat, jos niitä opintojaksolla on. Opintojakson järjestämisen tapana voi olla esimerkiksi luento, luento ja seminaari, opintopiiri, harjoitukset, essee tai kirjatentti.

Läsnäolovelvollisuus

Opintojaksolla voi olla pakollista läsnäoloa. Läsnäoloon opetuksessa liittyvät tiedot on kerrottu opintojakson kuvauksessa Pepissä. Onkin erittäin tärkeää, että opiskelija tarkistaa Pepissä olevasta opintojakson kuvauksesta sekä opintojakson toteutuksen tiedoista opintojakson suorittamiseen liittyvät tiedot.

Opetuksen aikataulut

Opetuksen aikataulut löytyvät Pepissä olevista opintojaksojen toteutuksista. Opintojakson toteutuksen tietojen yhteydessä mainitaan, järjestetäänkö opetus Joensuun vai Kuopion kampuksella, video-opetuksena Joensuun ja Kuopion kampusten välillä vai esimerkiksi etäopetuksena verkossa. Etäopetus voi olla esimerkiksi aikataulutettua opetusta verkossa tai itsenäisesti suoritettavaa opiskelua verkossa tiettynä ajanjaksona.

Ilmoittautuminen opintojaksoille

Opintojaksoille (opetus, EXAM-tentit) ilmoittaudutaan ennakkoon Pepissä. Poikkeuksena tästä voivat olla esimerkiksi esseesuoritukset, joista on tarkemmin ohjeistettu opintojakson kuvauksessa Pepissä. Pepissä olevassa toteutuksen tiedoissa on kerrottu ilmoittautumisen alkamisen ja päättymisen ajankohdat. Valinnaisten opintojaksojen opetusta ei järjestetä, jos opintojakson toteutukselle on ilmoittautunut vähemmän kuin 10 opiskelijaa.

Tentit

Yhteiskuntatieteiden laitoksen suomenkielisen koulutuksen kirjatentit suoritetaan sähköisessä tenttijärjestelmässä (EXAM). Kirjatenttien tenttiminen on mahdollista molemmilla UEF:n kampuksilla sekä niissä oppilaitoksissa, joissa Exam-tenttivierailu on mahdollinen. Exam-kirjatentteihin ilmoittaudutaan Pepissä ennen tenttiajan varaamista Exam-järjestelmästä.

Luentotentit järjestetään joko Examissa, eLearn Moodlessa tai salitenttinä kampuksella. Katso luentojen, luentotenttien ja niille ilmoittautumisten tiedot kunkin opintojakson tiedoista Pepissä.

Sähköisessä tenttijärjestelmässä olevia tenttejä (luentotentit, kirjatentit) ei voi etätenttiä muutoin kuin tenttivierailuina niissä korkeakouluissa, joissa tenttivierailu on mahdollinen. Katso tarkemmat tiedot tenttivierailusta ja tenttivierailupaikoista Exam-tenttivierailujen verkkosivuilta (avautuu uuteen välilehteen).

Opintojen suoritusajankohdat

Opintojaksojen/opintojen ohjeellinen suoritusajankohta, missä kohdin opintoja opintojakso on suositeltavaa tehdä, on kerrottu Pepissä olevissa opinto-oppaissa (ks. kohta ajoitus lukuvuosittain tai ajoitus lukukausittain).

Opintosuoritusten arviointi

Opintosuoritukset arvostellaan pääosin asteikolla H-5 (0-5), mutta osalla opintojaksoja arviointiasteikkona on hyväksytty/hylätty. Opintojaksolla käytettävä arviointiasteikko on kerrottu Pepissä olevassa opintojakson kuvauksessa.

Opiskelija voi yhteiskuntatieteiden laitoksen tarjoamissa opinnoissa vastata kuulusteluissa ja laatia kirjalliset työt koulutuksen johtosäännössä määritellyllä kielellä. Yhteiskuntatieteiden laitoksella syventävien opintojen pro gradu -tutkielmat voidaan kirjoittaa joko suomen tai englannin kielellä. Englannin kieltä voi pro gradu -tutkielmissa käyttää painavista syistä (esimerkiksi pro gradu – tutkielmassa käytettävä aineisto on englanniksi). Opetussuunnitelmassa voidaan määrätä muistakin kielistä. Koulutuksen johtosäännössä poikkeavat määräykset on annettu opintojaksokuvausten yhteydessä. Vaikka opintojakson suorituskieli on suomi, voi opintojakson oppimateriaaleissa olla myös englanninkielistä aineistoa.

Yhteiskuntatieteiden laitoksen kandidaattiohjelma Bachelor's Degree Programme in Social Sciences on englanninkielinen.

Ulkomailla opiskelu tarjoaa paitsi mielenkiintoisia kursseja myös uusia kokemuksia, uusia ystäviä, mahdollisuuden käyttää ja parantaa kielitaitoa sekä saada uutta itsevarmuutta. Kansainvälistymistä arvostetaan myös työmarkkinoilla enenevässä määrin, ja siksi vaihto-opiskelu ulkomailla onkin erittäin suositeltavaa. Lähtökohtana on, että ulkomailla suoritetut opinnot luetaan täysimääräisesti osaksi kotimaista tutkintoa.

Ajantasaista tietoa kansainvälisestä opiskelijavaihdosta, vaihto-ohjelmista, vaihtopaikoista, hakuajoista ja ajankohtaisista tapahtumista löytyy KAMUsta sekä Viva Engagesta (Kansainvälistymismahdollisuuksia opiskelijoille // Internationalisation offers for students). Vaihtoon lähtevien ja lähtemistä harkitsevien kannattaa myös tutustua SoleMOVE-hakujärjestelmään. Lisätietoja SoleMOVEn käytöstä Kamussa. Lisätietoa saa myös laitoksen kv-yhteyshenkilöiltä. Yhteyshenkilöiden tiedot ovat yhteiskuntatieteiden laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

Osana opintoja tehtävän työharjoittelun keskeisenä tavoitteena on opintojen ja työelämän lähentäminen sekä opiskelijoiden työllistymisen edistäminen. Harjoittelu antaa opiskelijalle mahdollisuuden muun muassa perehtyä oman alan tehtäväkenttään ja se edistää teoreettisen tiedon jäsentymistä sekä työelämään sijoittumista. Harjoittelulla on usein myös merkittävä positiivinen vaikutus opiskelijan urasuunnitelmien selkiytymiseen ja opiskelumotivaatioon.

Harjoittelun pituus muilla kuin sosiaalityön opiskelijoilla on vähintään 2 kuukautta. Sosiaalityön opiskelijoilla harjoittelua on sekä kandidaatin että maisterin tutkinnoissa. Muissa pääaineissa (suomenkieliset tutkinnot) harjoittelu on osa maisterin tutkintoa. Harjoittelun voi suorittaa julkisella (valtiot, kunnat), yksityisellä (yritykset) tai kolmannella (järjestöt) sektorilla. Harjoittelun voi tehdä Suomessa tai ulkomailla.

Harjoittelusta lisätietoja KAMUssa, yhteiskuntatieteiden laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen) sekä tutkintoihin sisältyvien harjoitteluopintojaksojen opintojaksokuvauksissa Pepissä.

Yhteiskuntatieteiden kandidaattitutkintoihin (yhteiskuntatieteet, Joensuu sekä yhteiskuntatieteet, Kuopio) sisältyy opintojakso, jolla tutustutaan yhteiskuntatieteilijöiden työmarkkinoihin mm. meiltä valmistuneiden (alumniemme) vierailujen kautta. Työelämäopinnot-opintojakson kautta myös generalistialojen opiskelijamme tutustuvat yhteiskuntatieteilijöiden työmahdollisuuksiin jo opintojensa alussa.

The Bachelor of Social Sciences programme (opens on a new page) consists of studies in sociology and social and public policy. The programme gives students a grounding in social scientific theory and methodology. These are further applied to issues such as labour, education, care, mobility and multiculturalism, and connections between them. The emphasis is on the processes and governance of society and questions related to wellbeing.

Upon completion, the students will be able to gather social scientific information, structure and analyse it, and apply it in a variety of contexts. They will be familiar with social scientific research methods and methodology, and will be able to apply their knowledge and understanding, with an appreciation of different approaches to social sciences. They will have the required knowledge and qualifications to apply to a Masters programme in a related field.

All students in the programme take Basic and Intermediate studies in Social sciences. These include both compulsory courses and elective thematic courses. The Bachelors thesis, to be completed in the final year of studies, is included in Intermediate studies. All students also take general studies, as well as language and communication studies. In addition, a degree has to include a minimum of 65 credits of studies in minor subjects.

Teaching is provided by noted experts and researchers based at the department of social sciences.

Degrees

Students who have successfully completed the programme will be awarded a Bachelor’s Degree in Social Sciences (BSocSc).

The language of the programme

The language of the programme is English.

Personal study plan

All new students are required to write a personal study plan. This is done under the guidance of the amanuensis during the autumn semester.

Study methods

The courses are provided in the form of online tuition. This can mean either online lectures and seminars or, in some cases, self-study materials. Some courses require mandatory attendance during the lectures, but for others a more flexible schedule is possible.

The course exams can be taken electronically on Moodle platform. In some cases, students can complete the course by writing an essay. Further instructions are provided by the programme coordinator.

Exams are graded either pass/fail or with a scale 0-5.

Recognition of prior learning (RPL)

The recognition of prior learning (RPL) refers to a set of practices and procedures that can be used to assess the prior learning of the student and to approve that learning as part of the student’s studies.

The purpose of recognising prior learning is to ensure that the student can transfer credits from studies with corresponding learning outcomes, achieved in a manner defined by the university. The recognition of prior learning is based on the correspondence between the student’s skills and the learning outcomes of the pursued degree, or parts of it. However, it is not possible to award an entire degree through credit transfer. When recognising prior learning, it must be ensured that the professional qualification given by the degree is not compromised.

The Bachelors Degree Programme in Social Sciences follows the general policy of the Faculty of Social Sciences and Business Studies related to the recognition of prior learning (RPL).

For the recognition of prior learning students are requested to contact the programme coordinator.

Graduation

Regarding the instructions on the graduation process, the general guidelines and procedures of the Faculty of Social Sciences and Business Studies are followed.

Communication with students

The department posts information about studies in social sciences in the relevant Viva Engage group. Viva Engage is the official channel for communication within the department. Students are expected to check the groups relevant to their studies regularly.

Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto pääaineena sosiaalityö (YTK)

Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto, pääaineena sosiaalityö on laajuudeltaan 180 opintopistettä. Kandidaattiopinnoissa sosiaalityön pääaineopinnot koostuvat sosiaalityön perusopinnoista ja sosiaalityön aineopinnoista.

Sosiaalityön perusopinnoissa (25 op) opiskelijalle muodostuu käsitys sosiaalityöstä yhteiskuntatieteellisenä tieteenalana ja ammatillisena toimintana. Perusopinnoissa perehdytään hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin, palvelujärjestelmään, sosiaalioikeudellisiin kysymyksiin ja tieteellisen tutkimuksen perusteisiin.

Sosiaalityön aineopintojen (60 op) vaiheessa opiskelija vahvistaa sosiaalityön teoreettisia, tutkimuksellisia ja käytännöllisiä valmiuksiaan. Aineopinnoissa perehdytään asiakastyöhön, rakenteellisen sosiaalityön kysymyksiin, sosiaalityön etiikkaan ja monialaiseen yhteistyöhön. Lisäksi syvennetään sosiaalioikeudellista ja tutkimuksellista osaamista sosiaalityön kohdeilmiöistä ja käytännöistä.

Sosiaalityön aineopinnot sekä niihin sisältyvän käytännön harjoittelun suoritettuaan opiskelijalla on oikeus toimia tilapäisesti sosiaalityöntekijän ammatissa enintään vuoden ajan. Tällöin opiskelija toimii ammattiin valmistuneen sosiaalityöntekijän johdon ja valvonnan alaisena. (Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015, 12 §.)

Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto pääaineena sosiaalityö (YTM)

Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto, pääaineena sosiaalityö on laajuudeltaan 120 opintopistettä ja pitää sisällään syventäviä opintoja. Syventävissä opinnoissa vahvistetaan sosiaalityön teorian, käytännön ja tutkimuksen yhdistämiseen liittyvää osaamista. Opinnot antavat valmiuksia toimia vaativissa asiantuntijatehtävissä osana yhteiskunnan muuttuvia rakenteita ja monitoimijaisia verkostoja. Opinnoissa opiskelija syventää osaamistaan sosiaalityön erityiskysymyksiin ja tutkimusmenetelmiin liittyen.

Maisterintutkinnon suoritettuaan voi hakea Sosiaalialan lupa- ja valvontavirastolta (Valvira) oikeutta toimia laillistettuna sosiaalityöntekijänä (Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015). Tutkinnon jälkeen sosiaalityön opintoja on mahdollista jatkaa erikoistumiskoulutuksessa ja tohtorikoulutuksessa.

Tutkintojen rakenteet ja opintojen ohjeellinen ajoittuminen

Tarkemmat tiedot sosiaalityön tutkintojen tutkintorakenteista sekä opintojaksojen kuvaukset sosiaalityön opinto-oppaassa Pepissä (avautuu uuteen välilehteen) sekä opintojen tavoitteellinen suoritusajankohta laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

Aikaisempien opintojen hyväksiluvun perusteet sosiaalityön oppiaineessa

5513104 Sosiaalityön käytäntö I: Toimijuuden tukemisen perusteet 5 op.

• Opiskelija, joka on suorittanut sosionomin, geronomin, kuntoutuksen ohjaajan tai yhteisöpedagogin ammattikorkeakoulututkinnon saa opintojakson korvattua kokonaan.

5513107 Sosiaalityön ammatillisuus ja toimintaympäristö 5 op

• Sosionomi AMK, geronomi AMK, kuntoutuksen ohjaaja AMK ja yhteisöpedagogi AMK -tutkinnolla saa hyväksiluetuksi opintojakson kirjallisuustentin. Monimuoto-osuus opintojaksolta tulee suorittaa.

5513704 Sosiaalityön käytäntö 3, Asiantuntijuuden kehittyminen 15 op

• Opiskelija, joka on toiminut vähintään 2 vuotta sosiaalityön asiantuntijatehtävissä vähintään 3 kk:n jaksoissa viiden viime vuoden aikana, saa käytännönopetusjaksosta lyhennyksen. Kaikki muu opintojaksoon sisältyvä jää suoritettavaksi.

Lisäksi sosionomi, geronomi, kuntoutuksen ohjaaja, ja yhteisöpedagogi AMK-tutkinnon suorittaneille hyväksytään vapaasti valittavat sivuaineopinnot, yhteensä 45 op. Pakollinen sivuainekokonaisuus tulee suorittaa.

Täydentävät opinnot maisterihaussa valituille opiskelijoille, joilla suoritettuna lisäksi tai tutkinnon osana sosiaalityön perus- ja aineopintokokonaisuudet (25 op + 35 op):

Sosiaalityön aineopinto-opintoja täydennetään siten, että niiden kokonaislaajuus on yhteensä 60 op (ei sisällä perusopintokokonaisuutta).

Sosiaalityön aineopintojen täydentäminen, jos taustalla soveltuva AMK-tutkinto:

• Tutkimusmenetelmäopinnot 10 op (max. 10 vuotta vanhat hyväksytään)
• Kandidaatintutkielma 10 op
• Käytäntö 2 10 op
• (Juridiikka, jos ei ole jo suoritettu perus- ja aineopinnoissa)
• Yhteiskuntatieteiden tiedonhaku 1 op
• Tieteenfilosofia 2 op
• Sosiaalityön tutkimuksen analysoiminen 2 op

Muu kuin soveltuva AMK-tutkinto:

Opiskelija suorittaa edellä mainittujen lisäksi myös pakollisen sivuainekokonaisuuden joko yhteiskuntapolitiikan perusopinnot 25 op tai sosiaali- ja terveyshallintotieteen perusopinnot 25 op

Sosiaalityön aineopintojen täydentäminen puuttuvilta osin, jos taustalla yliopistotutkinto:

• Käytäntö II, 10 op, aiemmin hyväksiluettu opintojakso suoritetaan
• Tutkimusmenetelmäopinnot 10 op (max. 10 vuotta vanhat hyväksytään)
• Juridiikka, jos ei ole jo suoritettu perus- ja aineopinnoissa 5 op

Kriteerit ovat astuneet voimaan 1.8.2019 dekaanin päätöksellä.

Opintoneuvonta: koulutusasiantuntija Anni Moilainen

Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto (180 op)

Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto Joensuun kampuksella rakentuu sosiologian ja yhteiskuntapolitiikan tieteenalaopinnoista. Opetus sisältää yhteiskuntatieteiden perusvalmiudet: tärkeimmät teoriat ja tiedonhankinnan menetelmät. Näitä sovelletaan yhteiskunnallisesti keskeisiin kysymyksiin työstä, koulutuksesta, hoivasta, liikkuvuudesta ja monikulttuurisuudesta sekä näiden välisistä suhteista. Opetuksessa painottuvat globaalin koulutusyhteiskunnan ja muuttuvien työmarkkinoiden prosessit ja niiden hallitseminen sekä arkisen hyvinvoinnin kysymykset.

Pääaine valitaan kandidaatin tutkinnon aikana ennen sosiologian tai yhteiskuntapolitiikan kandidaattiseminaarin aloittamista. Kandidaatintutkintoa haettaessa tarvitaan pääaine. Valittu pääaine ilmoitetaan Itä-Suomen yliopiston sähköisessä asiointipalvelussa olevalla lomakkeella. Pääaineen valitsemiseen liittyvissä kysymyksissä neuvoo yhteiskuntatieteiden amanuenssi. Maisterin tutkinto suoritetaan valitussa pääaineessa, ja se sisältää pääaineen tieteenalaopintoja sekä syventää kandidaatin tutkinnon erityisalojen tietämystä.

Yhteiskuntatieteellinen koulutus Joensuun kampuksella tarjoaa mielenkiintoista ja työelämän tarpeita vastaavaa yhteiskuntatieteellistä opetusta. Itä-Suomen yliopisto tarjoaa opiskelijalle laajan sivuainevalikoiman.

Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija osaa hankkia tietoa, jäsentää sitä ja käyttää erilaisissa tehtävissä.  Hän hallitsee yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen perusteet ja tieteellisen työskentelytavan. Hän myös osaa soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä. Kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija tietää, kuinka uusia asioita voi oppia, mistä tietoa haetaan ja kuinka tehdään työtä erilaisia asiantuntemuksia edustavien yhteistyönä.

Yhteiskuntatieteiden perusopinnot ja yhteiskuntatieteiden aineopinnot eivät ole valittavissa sivuainekokonaisuuksiksi, vaan sivuaineopiskelija voi valita joko sosiologian tai yhteiskuntapolitiikan sivuainekokonaisuuden.

Tutkinnon rakenne ja opintojen ohjeellinen ajoittuminen

Kandidaatin tutkinto koostuu pääaineopinnoista (yhteiskuntatieteiden perusopintokokonaisuus sekä yhteiskuntatieteiden aineopintokokonaisuus), sivuaineopinnoista, kieli- ja viestintäopinnoista ja muista kaikille yhteisistä opinnoista. Katso tarkemmat tiedot tutkintorakenteesta, opintojaksokuvaukset ja opintojaksojen vastuuhenkilöt Pepissä (avautuu uuteen välilehteen) olevasta yhteiskuntatieteiden opinto-oppaasta.

Opintoneuvonta: amanuenssi Minna Paronen

Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto 180 op

Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto Kuopion kampuksella rakentuu sosiaalipedagogiikan, sosiaalipsykologian ja sosiologian tieteenalaopinnoista. Yhteiskuntatieteiden kandidaatin koulutus Kuopion kampuksella on sekä tieteellisesti kiinnostavaa että työelämään sovellettavaa. Opetus sisältää yhteiskuntatieteiden perusvalmiudet: tärkeimmät teoriat ja tiedonhankinnan menetelmät. Koulutuksessa painotetaan erityisesti tietoa hyvinvoinnin yksilöllisistä, yhteisöllisistä ja yhteiskunnallisista osatekijöistä ja niiden suhteista.

Pääaine/suuntautumisvaihtoehto valitaan kandidaatin tutkinnon aikana. Maisterin tutkinto suoritetaan valitussa pääaineessa /suuntautumisvaihtoehdossa, ja se sisältää pääaineen /suuntautumisvaihtoehdon syventäviä tieteenalaopintoja sekä hyvinvointiasiantuntemusta laajentavia sivuaineopintoja.

Aikaisemmin kuin 1.8.2019 opintonsa aloittaneet voivat valita pääaineekseen sosiaalipsykologian, sosiologian tai sosiaalipedagogiikan. Tiedekuntaneuvosto päätti 19.8.2019 kokouksessaan lopettaa sosiaalipedagogiikan ja sosiologian pääaineiden tutkintokoulutuksen Kuopiossa siirtymäajan jälkeen. Näin ollen, jos opiskelija on valinnut tai valitsee pääaineekseen sosiologian tai sosiaalipedagogiikan, on noissa pääaineissa mahdollista suorittaa tutkinto (yhteiskuntatieteiden kandidaatti ja maisteri) 31.7.2026 saakka. Sellaisten 1.8.2019 tai aikaisemmin aloittaneiden opiskelijoiden, jotka eivät ole vielä valinneet pääaineitta, on mahdollista valita myös hyvinvointi yhteiskunnassa -suuntautumisvaihtoehto.

1.8.2019 tai sen jälkeen opintonsa aloittaneet voivat valita kahdesta suuntautumisvaihtoehdosta: sosiaalipsykologia tai hyvinvointi yhteiskunnassa. Valinta tehdään samoin kuin pääaineiden kohdalla eli toisen opiskeluvuoden keväällä.

Jos opiskelijalla on opinnot aloittaessaan suoritettuna yliopistotasoinen sosiaalipedagogiikan, sosiaalipsykologian, sosiologian tai niitä vastaava perusopintokokonaisuus (väh. 25op), saa hän hyväksiluvun sosiaalitieteiden perusopinnoista täydentämällä kokonaisuutta kahdella muulla peruskurssilla. Eli esim. jos opiskelija on suorittanut sosiaalipsykologian perusopinnot (25op), täydentää hän kokonaisuutta sosiologian ja sosiaalipedagogiikan peruskursseilla. Siten opiskelijan perusopintojen laajuudeksi tulee 25 op sijasta 35 op ja hän voi vähentää kandidaatin tutkinnon vapaasti valittavien sivuaineiden määrästä 10 op.

Tutkinnon rakenne ja opintojen ohjeellinen ajoittuminen

Tarkemmat tiedot tutkintorakenteesta ja opintojen sisällöstä ovat sosiaalitieteiden opinto-oppaassa Pepissä (avautuu uuteen välilehteen) ja opintojen ohjeellinen ajoittuminen on kerrottu laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

Opintoneuvonta: koulutusasiantuntija Sanna Turunen

Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto, Hyvinvointi yhteiskunnassa -suuntautumisvaihtoehto

Hyvinvointi yhteiskunnassa avaa näkymän hyvinvoinnin yhteiskunnallisiin ja globaaleihin rajoituksiin ja mahdollisuuksiin. Opinnot kiinnittyvät kestävän hyvinvoinnin kehykseen. Ne tarjoavat vahvan pohjan hyvinvoinnin sosiaalisten perustojen, rakenteellisten ja kulttuuristen ehtojen sekä hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuuksien ymmärtämiselle. Opinnot ruokkivat kriittistä ja analyyttista ymmärrystä hyvinvoinnista ja sen kääntöpuolista, eriarvoisuudesta ja huono-osaisuudesta, sekä siitä, miten hyvinvointia tuotetaan ja vahvistetaan. Hyvinvointia tarkastellaan niin yhteiskunnallisella, yhteisöllisellä kuin läheissuhteiden tasolla sekä kasvun ja kasvatuksen näkökulmista. Tärkeitä ovat myös oikeudenmukaisuuteen ja hyvinvoinnin jakautumisen tasavertaisuuteen liittyvät kysymykset. Laajat opinnot mahdollistavat keskittymisen johonkin hyvinvoinnin osa-alueeseen oman kiinnostuksen mukaan.

Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto on laajuudeltaan 120 op. Se koostuu Hyvinvointi yhteiskunnassa -suuntautumisvaihtoehdon yhteisistä opinnoista, valinnaisista syventävistä temaattisista opinnoista, tutkielmaopinnoista sekä yhteiskuntatieteiden syventävistä tutkimusmenetelmäopinnoista.

Tutkinnon rakenne ja opintojen ohjeellinen ajoittuminen

Hyvinvointi yhteiskunnassa -suuntautumisvaihtoehdon maisteritutkinnon tutkintorakenne ja opintojen sisältö on kerrottu Pepissä (avautuu uuteen välilehteen) olevassa opinto-oppaassa.

Opintoneuvonta: koulutusasiantuntija Sanna Turunen

Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto pääaineena sosiaalipedagogiikka (YTM)

Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto on laajuudeltaan 120 op ja se koostuu sosiaalipedagogiikan pääaineopinnoista, yhteiskuntatieteiden syventävistä tutkimusmenetelmäopinnoista sekä hyvinvoinnin asiantuntijuutta tukevista sivuaineopinnoista. Sosiaalipedagogiikan pääaineesta valmistuu yhteiskuntatieteiden maistereita, joilla on vahva sosiaalipedagoginen asiantuntemus, tutkijan valmiudet ja laaja yhteiskuntatieteellinen sivistys. Sosiaalipedagogisen asiantuntijuuden sovellusmahdollisuudet ovat laajat. Sosiaalipedagogiikan asiantuntijan työllisyysmahdollisuuksia on kaikenikäisten ihmisten parissa tehtävän työn kentillä julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla.

Tiedekuntaneuvosto on päättänyt lakkauttaa sosiaalipedagogiikan kandidaatti- ja maisterikoulutukset Kuopion kampuksella 1.9.2019 alkaen. Opiskelijoiden on mahdollista suorittaa kandidaatin ja maisterin tutkinnot 31.7.2026 saakka, jonka jälkeen opiskelijalle myönnetty opinto-oikeus lakkautetaan.

Tutkinnon rakenne ja opintojen ohjeellinen ajoittuminen

Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto on laajuudeltaan 120 op. Sosiaalipedagogiikan syventävät opinnot sisältyvät Hyvinvointi yhteiskunnassa -suuntautumisvaihtoehdon tutkintorakenteeseen. Opinnot koostuvat kaikille yhteisistä ja valinnaisista temaattisista syventävistä opinnoista sekä syventävistä tutkimusmenetelmäopinnoista ja sivuaineopinnoista. Katso tarkemmat tiedot tutkintorakenteesta, opintojaksokuvaukset ja opintojaksojen vastuuhenkilöt Pepissä (avautuu uuteen välilehteen) olevasta yhteiskuntatieteiden opinto-oppaasta.

Opintoneuvonta: koulutusasiantuntija Sanna Turunen

Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto pääaineena sosiaalipsykologia (YTM)

Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto on laajuudeltaan 120 op. Sosiaalipsykologian maisterivaiheen opinnot koostuvat pääaineen opinnoista (100 op) sekä hyvinvointitutkimusta koskevaa asiantuntemusta laajentavista sivuaineopinnoista (20 op). Opintojen aikana opiskelija syventää tietojaan sosiaalipsykologian teorioista, tutkimusalueista ja sovellusmahdollisuuksista sekä hankkii tutkimuksen tekemisessä ja käytännön työssä tarvittavia taitoja. Opinnot tarjoavat yleisiä valmiuksia sosiaalipsykologisen tiedon soveltamiseen erilaisissa työtehtävissä.

Sosiaalipsykologinen tutkimus, sosiaalipsykologian soveltavat opinnot sekä tutkimusmenetelmäopinnot sisältävät valinnaisuutta. Valinnaisten opintojen suorittamisesta sovitaan henkilökohtaisessa HOPS-keskustelussa.

Tutkinnon rakenne ja opintojen ohjeellinen ajoittuminen

Katso tarkemmat tiedot tutkintorakenteesta, opintojaksokuvaukset ja opintojaksojen vastuuhenkilöt sosiaalipsykologian opinto-oppaasta Pepissä (avautuu uuteen välilehteen).

Opintoneuvonta: koulutusasiantuntija Sanna Turunen

Sosiologia sopii pääaineeksi heille, jotka ovat kiinnostuneet siitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu, miksi asiat ovat siten kuin ovat ja miten ne voisivat olla toisin, miten ihmiset ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja minkälaiset prosessit säätelevät ihmisten sosiaalista toimintaa ja ajattelua. Sellaiselle, joka miettii esimerkiksi, miten yhteiskunnallinen hyvinvointi tai pahoinvointi muodostuu, mistä eriarvoisuus, (epä)oikeudenmukaisuus ja syrjintä aiheutuvat, miten ihmisen toiminta riippuu yhteisöstä ja suhteista toisiin ihmisiin, sekä niihin kytkeytyvistä empatiakuiluista ja solidaarisuusvajeista, miten koulutus- ja työmarkkinat, organisaatiot ja erilaiset ryhmät toimivat tai kuinka yhteiskunnan rakenne ja kulttuuri muuttuvat, sosiologian opiskelu tarjoaa kiinnostavia näkökulmia.

Sosiologista ajattelua opiskellaan perehtymällä sosiologisiin käsityksiin ja havaintoihin yhteiskunnan rakenteista ja sosiaalisesta toiminnasta eli siitä, millä tavoin yhteiskunnan, instituutioiden ja organisaatioiden voidaan ajatella toimivan, miten sosiaalinen järjestys on mahdollinen ja mikä sitä uhkaa. Sosiologiset teoriat käsittelevät myös kulttuuria laajasti ymmärrettynä, sosiaalista vuorovaikutusta ja yksilöiden ja organisaatioiden toimintaan ja merkityksenantoon liittyviä kysymyksiä. Tutkimusmenetelmien avulla harjoitellaan systemaattista tiedon keräämistä, saadun tiedon analysoimista, tulkintaa ja esittämistä.

Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto pääaineena sosiologia (YTM)

Maisterin tutkinnossa syvennetään sosiologian sisällöllistä, käsitteellistä, teoreettista ja metodologista tietoperustaa. Tavoitteena on hankkia hyvät edellytykset itsenäiseen tutkimustiedon tuottamiseen ja soveltamiseen sekä tutkimustiedon kriittiseen lukemiseen ja analysoimiseen. Maisterin tutkinto antaa edellytykset toimia asiantuntijana yhteiskunnallisten ilmiöiden selittämistä ja ymmärtämistä vaativissa tehtävissä sekä tekee mahdolliseksi osallistua tieteelliseen sosiologian jatkokoulutukseen. Maisteriopinnot (120 op) koostuvat sosiologian syventävistä opinnoista.

Tutkinnon rakenne ja opintojen ohjeellinen ajoittuminen

Katso tarkemmat tiedot tutkintorakenteesta, opintojaksokuvaukset, opintojen ohjeellinen ajoittuminen ja opintojaksojen vastuuhenkilöt Pepissä (avautuu uuteen välilehteen) olevasta sosiologian opinto-oppaasta.

Opintoneuvonta: amanuenssi Minna Paronen

Yhteiskuntapolitiikka sopii pääaineeksi heille, joita kiinnostaa yhteiskunnallinen muutos ja sen hallinta kaikilla elämän tasoilla: niin maailmanpolitiikassa kuin arkielämässä ja kaikkialla siinä välissä. Yhteiskuntapolitiikassa haetaan käsitteitä ja ymmärrystä sille, miten yhteiskunnista on tullut sellaisia kuin ne ovat nyt ja miten niitä voi muuttaa. Millaisia erilaisia aatteita, ideoita ja oppeja on sille, miten hyvinvointia parhaiten edistetään? Keille kaikille hyvinvointi kuuluu? Keitä tipahtaa tahallisesti ja tahattomasti ulos? Millainen on ideaali kansalainen ja millaiset keskustelut siihen ovat johtaneet? Kuuluuko sosiaaliturva ja hyvinvointi ansaita ja miten? Yhteiskuntapolitiikka-oppiaineesta saa tietoa ja ymmärrystä globalisoitumisesta ja sen erilaisista paikallisista ilmenemismuodoista. Kuinka globaaleja uhkia – esimerkiksi ympäristökysymystä tai työmarkkinoita - voidaan säädellä? Keskeinen yhteiskuntapolitiikan osa on arkisen selviytymisen tutkiminen ja sen analyysi, kuinka sitä voitaisiin parantaa. Pohjoismainen hyvinvointimalli on vielä hallitseva, mutta siihen tulee jatkuvasti uusia elementtejä ja sitä haastetaan. Mikä ero on resursseilla ja oikeuksilla? Onko tasa-arvo tavoiteltavaa ja jos, millainen tasa-arvo? Kuinka ihmiset "tekevät" yhteiskuntapolitiikkaa joka päivä yhdessä ja erikseen, erilaisissa ryhmissä, yhdistyksissä ja instituutioissa? Mitä on ylirajainen yhteiskuntapolitiikka? Miten globalisoituminen, liikkuvuus ja ylirajainen elämäntapa haastavat kansallisvaltion ja sen yhteiskuntapolitiikan?

Yhteiskuntapoliittista lähestymistapaa voi soveltaa miltei mihin tahansa ilmiöön lähtien ilmastonmuutoksesta päätyen sisustusblogeihin. Siinä tarkastellaan, mitä nuo ilmiöt tarkoittavat, miten ne tuntuvat ja kuinka ne koetaan, miten niihin voi puuttua ja kuinka niitä on mahdollista muuttaa. Yhteiskuntapolitiikka tarjoaa käsitteellisiä keinoja ymmärtää maailmaa sekä laajan valikoiman erilaisia menetelmiä saada tarvittavaa tietoa ja muokata se analyysiksi.

Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto (120 op)

Maisterin tutkinnon suoritettuaan opiskelija

• Tunnistaa yhteiskuntapoliittisen kysymyksen ja osaa sijoittaa sen erilaisiin tapoihin ymmärtää yhteiskuntapolitiikan, hyvinvoinnin ja tasa-arvoisuuden kehitys
• Osaa hankkia uutta tietoa yhteiskunnasta, ihmisistä, palveluista, etuuksista ja niiden suunnittelusta sekä hallinnan keinoista
• Osaa tarkastella erilaisten yhteiskunnallisten rakenteiden ja niiden muutoksen seurauksia tai mahdollisia seurauksia ihmisille
• Osaa kerätä ja analysoida ihmisten yhteiskuntaa ja politiikkaa koskevia kokemuksia ja ideoita
• Osaa suunnitella, toteuttaa ja raportoida tutkimuksen
• Tuntee tavat tehdä yhteistyötä kansalaisten, ryhmien ja muiden asiantuntijoiden kanssa
• Kykenee tekemään omaperäisiä ja kyseenalaistavia kysymyksiä siitä, kuinka yhteiskunta muuttuu ja sitä hallitaan
• Pystyy perustelemaan kantansa perustuen tietoon ja päättelyyn
• Tunnistaa puutteellisen informaation ja tuntee tutkimuseettiset säännöt
• Saa valmiuden tieteellisen jatkokoulutukseen omalla alallaan

Tutkinnon rakenne ja opintojen ohjeellinen ajoittuminen

Yhteiskuntapolitiikan maisteriopinnot koostuvat kokonaan pääaineopinnoista. Katso tarkemmat tiedot tutkintorakenteesta, opintojaksokuvaukset, opintojen ohjeellinen ajoittuminen sekä opintojaksojen vastuuhenkilöt Pepissä olevasta yhteiskuntapolitiikan opinto-oppaasta.

Opintoneuvonta: amanuenssi Minna Paronen

Kuopion kampuksen sosiologian, sosiaalipolitiikan, sosiaalipsykologian, sosiaalityön, sosiaalipedagogiikan ja yhteiskuntapolitiikan opiskelijoiden ainejärjestö on Socius ry. Ainejärjestön verkkosivuilta (avautuu uuteen välilehteen) löytyy tarkempaa tietoa ainejärjestöstä.

Praxis ry on Joensuun kampuksella yhteiskuntapolitiikan, sosiologian ja filosofian opiskelijoiden ainejärjestö. Ainejärjestön verkkosivuilta (avautuu uuteen välilehteen) löytyy tarkempaa tietoa ainejärjestöstä.

Sosiaalitieteet, Kuopio / Yhteiskuntatieteet, Kuopio

Sosiaalitieteisiin tai yhteiskuntatieteisiin Kuopion kampukselle valittujen pääaine/ suuntautumisvaihtoehto määräytyy opintojen alkamisajankohdan mukaan.

1. Opintonsa ennen 1.8.2019 aloittaneet. Pääaine voi olla sosiaalipedagogiikka, sosiaalipsykologia tai sosiologia.
2. Opintonsa 1.8.2019 ja sen jälkeen aloittaneet (hakukohde keväästä 2020 alkaen yhteiskuntatieteet, Kuopio). Suuntautumisvaihtoehdot ovat monitieteinen hyvinvointi yhteiskunnassa -suuntautumisvaihtoehto ja sosiaalipsykologian suuntautumisvaihtoehto.

Oppiaineiden kandidaattiseminaarit ja teoriakurssit järjestetään pääaineittain ja valitsemalla yhden seminaarin opiskelija valitsee samalla kandidaatin tutkinnon pääaineen tai kandidaatin tutkintonsa opintosuunnan. Lisäksi opiskelijan tulee ilmoittaa pääainevalinnastaan/suuntautumisvalinnastaan Itä-Suomen yliopiston sähköisessä asiointipalvelussa (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen) olevalla lomakkeella.

Yhteiskuntatieteet, Joensuu

Yhteiskuntatieteet, Joensuu -hakukohteeseen valittujen opiskelijoiden pääaine on joko sosiologia tai yhteiskuntapolitiikka. Opiskelija valitsee pääaineensa kandidaattiopintojensa loppuvaiheessa. Pääaine ilmoitetaan Itä-Suomen yliopiston sähköisessä asiointipalvelussa (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen) olevalla lomakkeella. Katso myös yhteiskuntatieteiden laitoksen opintoyhteisö (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen). Kandidaattiseminaarit järjestetään pääaineittain.

Opiskeluun liittyviä ohjeita ja informaatiota on koottu yhteiskuntatieteiden laitoksen opintoyhteisöön (kirjautuminen UEF-käyttäjätunnuksilla, avautuu uuteen välilehteen). Opintoyhteisöstä löytyy tietoa muun muassa opintojen ohjauksesta, opintoihin sisältyvästä harjoittelusta ja tutkinnon hakemisesta. Opintoyhteisön Kirjalliset ohjeet -sivulta löytyvät esimerkiksi laitoksen ohjeet kirjallisiin töihin, opetussuunnitelmien vastaavuustaulukot ja siirtymämääräykset sekä opinnollistamisen ohjeet.

Opiskelijatutorit toimivat opintojaan aloittavien opiskelijoiden tukena ja ohjaavat opiskelijoita opiskeluun liittyvissä käytännön kysymyksissä. Tutoropiskelijoiden esittelyt laitoksen Smart Start -oppaissa, joista tarkempaa tietoa Kamussa.